1092 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Rissanen) ja Pajamäen (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1093 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1095 - 1096 §

Kaupunginvaltuuston 21.10.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1095 §

Vuokrausperusteet Hermannin asuinrakennusten tontille (Hermanni, tontti 21006/6)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1096 §

Vuokrausperusteet Vartioharjun yleisten rakennusten tontille (Vartiokylä, tontti 45475/1)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1098 §

Kaupunginvaltuuston 4.11.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1098 §

Talousarvio vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010-2012

Esittelijä muutti ehdotustaan liitteen 1 mukaisesti.

Jäsen Pajamäki teki jäsen Kantolan kannattamana vastaehdotuksen liitteen 2 mukaisesti.

Suoritetussa äänestyksessä ehdotus esitys voitti äänin 12-3.

Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Kantola ja Pajamäki.

Pajamäki ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisena.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

1099 §

DAMICO OY:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNKIEN RUOKAKULTTUURIN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN 2009-2013 TILAAMISESTA UNIONE OY:LTÄ

Khs 2009-1930

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnossa mainituin perustein jättää Damico Oy:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Pöytäkirjanote Damico Oy:lle muutoksenhakuosoituksin ja hallintokeskuksen oikeuspalvelun lausuntoineen, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1100 §

JÄSENTEN NIMEÄMINEN HELSINGIN JA VANTAAN YHDISTÄMISSELVITYKSEN SEURANTARYHMÄÄN

Khs 2009-1709

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1101 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ 28.8.2009, 1072 §

Khs 2009-1997

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 28.8.2009, 1072 § mainituilla ja kaupunginjohtajan esittämillä perusteilla, koska asiassa ei ole esitetty sellaista uutta seikkaa tai selvitystä, joka antaisi aihetta oikaista tehtyä päätöstä.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rope Jenni, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36195

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

1102 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 7.10.2009 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 7.10.2009 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta, kulttuurikeskusta, nuorisokeskusta, HKL-liikelaitosta, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja terveyskeskusta toimittamaan osaltaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Anna Mäenpäälle, Anni Sinnemäelle, Johanna Sydänmaalle, Riitta Snällille, Michael Bernerille, Seppo K.J. Helmiselle, Pilvi Torstille, Johanna Sumuvuorelle, Anita Kuituselle, Eva Erwesille, Hannu Sipilälle ja Ari Huoviselle.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, terveyslautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

4 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

5 Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

10 Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee aloitteen 9 uudelleen valmisteltavaksi.

11–14 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

15, 16 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

17–19 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

20 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

6 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Vesi -liikelaitokselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

21–23 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

1103 §

OSALLISTUMINEN UUDENMAAN MAAKUNTAPARLAMENTTIIN 26.-28.11.2009

Khs 2009-2103

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1104 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 41 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 7.10.2009

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1105 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 41 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1106 §

HALLINTOLAKIMIEHEN VIRAN PERUSTAMINEN RAKENTAMISPALVELUUN

Khs 2009-1458

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa rakentamispalvelun hallintoon 15.10.2009 lukien hallintolakimiehen viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 3700 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote rakentamispalvelulle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1107 §

HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2009-2012 JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTELUOSA

Khs 2009-1849

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1108 §

5.10.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN 2014 ALUSTAVASTA KUVAUKSESTA

Khs 2007-2771

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustavasta kuvauksesta YTV:lle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Uuden taksa- ja lippujärjestelmän alustava kuvaus antaa selkeän käsityksen uudesta järjestelmästä. Muutosten pyrkimys edistää joukkoliikenteen käytettävyyttä sekä lisätä lippujen hinnoittelun tasapuolisuutta on kannatettava.

Uudistus merkitsee, että pidempien arvolipuilla tehtävien matkojen hinnat nousevat, mutta toisaalta matkustajilta perittävä hinta vastaa paremmin matkan tuotantokustannuksia. Hintaero nykyiseen on vähäinen, mikäli pitkällä matkalla ylitetään nykyisiä vyöhykerajoja. Pitkien arvolippumatkojen hinnoittelulla on vaikutusta myös kertalippujen hinnoitteluun.

Kertalippujen hintoja on nostettava, jotta matkakorttipohjainen matkustaminen joko kausi- tai arvolipulla olisi pääsääntöisesti houkuttelevampaa. Tehtyjen selvitysten mukaan kertalipun hinnan korottamisen ei pitäisi vaikuttaa voimakkaasti joukkoliikenteen suosioon, koska satunnaiskäyttäjien osuus on melko vähäinen. Kuitenkaan ei voida olla varmoja, mikä vaikutus korkeilla kertalippujen hinnoilla on joukkoliikenteen imagoon ja kysyntään.

Siirryttäessä taksa- ja lippujärjestelmään, jonka ominaisuuksiin kuuluu matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa ja pakollinen sisään- ja ulosleimaus, mahdollistetaan joustava painotusten muutos lippulajien kesken. Haluttaessa voidaan esimerkiksi kysyntää ohjata entistä enemmän arvolippuihin, jolloin matkustamisesta kertyisi matkakortin leimauksista paljon nykyistä enemmän suunnittelua tukevaa kysyntätietoa.

Taksa- ja lippujärjestelmän alustavassa kuvauksessa käytetyt lippujen hinnat johtaisivat käytännössä siihen, että joukkoliikenteen käyttö tulisi helsinkiläisille nykyistä kalliimmaksi. Taksa- ja lippujärjestelmä sekä lippujen hinnoittelu tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei helsinkiläisten joukkoliikenteen käyttö kallistu. Helsinki noudattaa joukkoliikennemyönteistä liikennepolitiikkaa, minkä tulee jatkossakin näkyä hyvän palvelutarjonnan lisäksi edullisina lippujen hintoina.

Taksa- ja lippujärjestelmän tulee mahdollistaa, että kaupunki voi halutessaan ohjata lisää rahoitusta lippujen hintojen alennuksiin esimerkiksi sisäisiin kausilippuihin, vaikka muut kunnat eivät haluaisi alentaa omien sisäisten lippujensa hintoja.

Taksa- ja lippujärjestelmän uudistuksessa on varmistettava riittävä lipputulokertymä.

Alueen laajuus

Ohjausryhmän suositus alueen laajuudeksi on hyvä. Uusien kuntien liittyessä taksa- ja lippujärjestelmään on niiden tuettava kuntalaisten matkustamista siinä määrin, että järjestelmässä jo olevien kuntien rahoitusosuus ei kasva.

Matkakorttitekniikan kehittyessä on arvioitava mahdollisuuksia sisällyttää yhteen fyysiseen matkakorttiin usean lippualueen lipputuotteita (esimerkiksi HSL-lippualue ja Matkahuollon liput).

Kausiliput On myönteistä, että kausiliput säilyvät uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa pitkälti nykyisenkaltaisina. Nykyisin lähes 80 % Helsingin sisäisessä liikenteessä tehdyistä matkoista on kausilippumatkoja, joten suurimmalle osalle matkustajista joukkoliikenteen käyttötapaan tai joukkoliikenteen käyttökokemukseen ei tule muutosta. Alustavan selvityksen mukaan myös kausilippujen hinnoittelu pysyisi lähellä nykytasoa.

Teknisesti järjestelmän rakentamisessa on varauduttava siihen, että kausilippujen (ja kertalippujen) voimassaoloalueiden maantieteellisiä rajoja voidaan muuttaa. Edellytettäessä joukkoliikenteen tuotantokustannuksiin nähden entistä tasapuolisempaa asiakashinnoittelua on hinnoitteluvyöhykkeiden rajojakin voitava piirtää uudelleen. Esimerkiksi yksi maantieteellisesti laaja kunta on tarvittaessa voitava jakaa useaan maksuvyöhykkeeseen, tai monta pientä kuntaa on voitava liittää yhdeksi suureksi maksuvyöhykkeeksi.

On hyvä, että kaupunkien ja kuntien sisäiset kausiliput voidaan teknisestä näkökulmasta hinnoitella kuntakohtaisesti, vaikka useamman kaaren liput hinnoitellaankin yhtenäisesti. Helsingin kaupunki tukee silti tavoitetta, että myös kuntien sisäiset liput olisivat samanhintaisia.

Ohjausryhmän kirjaama tavoite, että kausi- ja kertalippukaarten sisäisiä välirajoja on mahdollisimman vähän, on järjestelmän selkeyden kannalta hyvä. Tavoite ei kuitenkaan saa olla määräävä siten, että joukkoliikenteen tuotantokustannusten ja kuntakohtaisten lipputulojen oikeudenmukainen jako kuntien kesken vaarantuisivat.

Vyöhykerajoista muodostuvat kaaret ja hinnoitteluperiaate ”yksi vyöhyke > kaksi kaarta > kolme kaarta > N kaarta” on erittäin selkeä ja helposti esitettävissä myös lippuautomaateilla.

Arvoliput Edellisessä lausunnossaan 14.4.2008 kaupunki piti myönteisenä arvolippumatkojen hinnoittelua matkan pituuden mukaan. Osamatkojen linnuntie-etäisyyksien summana määräytyvä taksa on ohjausryhmän suositus ja vastaa Helsingin kaupungin arviota pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle sopivasta hinnoittelumekanismista. Nykyisin Helsingin sisäisen liikenteen nousuista 11 % tehdään matkakortin arvolipulla.

Ohjausryhmän esitys antaa jokaisesta matkaan kuuluvasta vaihdosta vaihtohyvitys parantaa merkittävästi hinnoittelun oikeudenmukaisuutta. Se poistaa suurimmassa osassa matkoista epäkohdan, jossa suoran yhteyden päässä kohteesta asuva saisi paremman palvelutason matkansa edullisemmin kuin yhtä etäällä asuva, mutta vaihdollista yhteyttä käyttävä matkustaja. Vaihtohyvitys ei tee järjestelmästä monimutkaisempaa, mutta antaa mahdollisuuden palvelun houkuttelevaan markkinointiin.

Alustavassa kuvauksessa esitetty arvolippujen hinnoittelumalli johtaa siihen, että yli 15 km pitkät matkat ovat pääsääntöisesti nykyistä halvempia ja lyhyemmät matkat kalliimpia. Hinnoittelumallia on tarkasteltava erillisessä jatkoselvityksessä tarkemmin, sillä pitkällä aikajänteellä tällainen hinnoittelu suosii pidempiä matkoja ja siten välillisesti maankäytön hajaantumista. Tämä olisi vastoin seudun maankäyttötavoitteita.

Koska matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on teknisesti nk. check in & check out -järjestelmä, on matkakortti näytettävä kortinlukijalle sekä ajoneuvoon noustessa että siitä poistuttaessa. Leimauskäytäntö, jossa leimaus edellytetään myös vaihdollisilla matkoilla jokaisen nousun ja poistumisen yhteydessä tekee käyttökokemuksesta yhdenmukaisen ja mahdollistaa osamatkojen linnuntie-etäisyyksien summan mukaisen hinnoittelumallin.

Muutos leimauskäytännössä koskisi ainakin alkuvaiheessa noin 15 %:a kaikista tehdyistä joukkoliikennematkoista. Sen tuoma käyttökokemuksen heikennys nykyiseen verrattuna on hyväksyttävä, sillä vastineeksi hinnoittelu matkustajien kesken on aiempaa tasapuolisempaa. Lisäksi edellä kuvatun teknisen järjestelmän käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden siirtyä jatkossa nykyistä enemmän arvopohjaiseen matkustamiseen, mikäli se nähdään lipunhinnan muodostumismekanismin tai tavoiteltujen lipputulojen kannalta perustelluksi.

Katevaraus on väärinkäytösten ehkäisemiseksi välttämätön ominaisuus matkan pituuden mukaan tapahtuvassa check-in check-out -hinnoittelussa. Linjakohtainen katevaraus saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mutta on perusteltu. Näin ylivoimaisesti suurimmalla osalla kaikista lähdöistä vältetään tarve pitää matkakortilla enemmän arvoa, kuin mikä on matkan minimimaksu. Pitkillä linjoilla suuri katevaraus muodostuu ongelmaksi, ja siksi on vielä selvitettävä mahdollisuus pienenpään katevaraukseen tai mahdollisuuteen ajaa kortilla yhden matkan verran velaksi.

Jotta arvokortin käyttökokemus olisi yhtenäinen kaikissa liikennevälineissä, on sisään- ja ulosleimausta syytä edellyttää kaikissa liikennemuodoissa, vaikka joissakin tapauksissa se ei katevarauksen puolesta olisikaan välttämätöntä. Yksinkertainen sääntö on, että aina käytettäessä matkakortin arvoa matkakortti on näytettävä lukijalle niin ajoneuvoon noustessa kuin siitä poistuttaessakin.

Raportissa jää epäselväksi, miten suurempien ryhmien matkustaminen tapahtuu.

Kausi- ja arvolippumatkan yhdistelmä

Esitetty kausi- ja arvolippumatkan yhdistelmä on erittäin tervetullut ominaisuus, joka parantaisi kuntarajat ylittävien kausilippumatkojen houkuttelevuutta. Seuturajan ylittävät lyhyet matkat ovat olleet huomattavan kalliita suhteessa matkan pituuteen sen jälkeen, kun ns. vyöhykelisälippu poistettiin lippuvalikoimasta. Esitetyn mukaisessa mallissa arvolippuosuuden taksan määräytyminen päätepisteen ja vyöhykerajan välisen lyhyimmän etäisyyden mukaan on reilu nimenomaan matkustajan kannalta. Matkustajat hyötyvät erityisesti matkoista, jotka kulkevat kuntarajan ylityksen jälkeen pitkän matkaa kuntarajan tuntumassa rajan suuntaisesti.

Myös liikenteen tilaajan etu turvataan, kun vyöhykerajan ylittävältä osuudelta veloitetaan aina vähintään arvolipun aloitusmaksu. Vaihdollisissa yhteyksissä vaihdon jälkeiset kilometrit lasketaan yhteen, kuten tavallisessakin arvolippumatkassa. Näin turvataan lipputulojen kokonaismäärä ja tarjotaan matkustajille selvä parannus nykyjärjestelmään verrattuna.

Tariffeja asetettaessa on tärkeää selvittää huolella aloitusmaksun oikea suuruus ja siihen sisältyvien maksuttomien kilometrien sopiva määrä ottaen huomioon niin tavalliset arvolippumatkustajat kuin yhdistelmälippujenkin käyttäjät. Tulee tutkia mahdollisuutta hyödyntää tietojärjestelmää siten, että järjestelmä automaattisesti veloittaa matkustajan kannalta edullisimman vaihtoehdon arvo- ja kausilipun välillä jollain tietyllä ajanjaksolla. Tällainen asiakaslähtöinen käytäntö on voimassa muun muassa Lontoossa niin sanottu Oyster card –järjestelmä.

Kertaliput Kertalippujen hinnoittelumekanismi vastaa kausilippujen vyöhykehinnoittelumekanismia. Tämä on selkeä käytäntö ja tukee mahdollisimman yhtenäistä käyttökokemusta.

Lippujärjestelmän alustavassa kuvauksessa kertalipun hintaan suhteessa kausilipun hintaan on esitetty merkittävää korotusta. Pitkänkin kunnan sisäisen matkan pitäisi toki olla pääsääntöisesti edullisempi arvolipulla maksettaessa. Joissakin tapauksissa kallis kertalippu olisi silti matkustajalle edullisempi vaihtoehto. Toisaalta esitetty 4 euron hinta on kuitenkin hyvin korkea. Kalliin kertalipun riskinä on, että se voi vaikuttaa kielteisesti joukkoliikenteen käyttöön ja imagoon. Korkea kertalipun perushinta voi myös hankaloittaa erilaisten kerta- ja vuorokausilippujen hinnoittelua. Toisaalta voi olla hyväkin suosia kertalipun ostajia päätymään esimerkiksi vyöhykekohtaiseen vuorokausilippuun. Yksi mahdollisuus vähentää kalliiden kertalippujen aiheuttamia haittoja voisi olla jokertalippujen aiheuttamia haittoja voisi olla jokaiselle kaupunkilaiselle jaettava yksi ilmainen matkakortti. Matkakorttien jakamisen mahdollisuudet ja kustannukset tulee selvittää.

Kerta- ja arvolippujen käyttäminen ryhmämatkoilla on ongelma. Raportista ei selviä, miten suuret ryhmät maksavat matkansa, onko matkan maksaminen mahdollista yhdellä matkakortilla, ja miten katevarauksen kanssa menetellään ryhmämatkoilla. Ryhmämatkan maksamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista jatkossa.

Kertalippujen kaltaisia lippuja ovat myös etäluettavalle kertakortille myytävät lipputuotteet sekä myöhemmin esimerkiksi matkapuhelimeen ladattavat etälukuominaisuutta (NFC, Near Field Communication) hyödyntävät lipputuotteet.

Pelkästään aikaan perustuva kertalippu olisi ongelmallinen eikä sellaista pidä ottaa lippuvalikoimaan. Tilanteeseen, jossa nopeilla junalinjoilla pääsisi kulkemaan samassa ajassa ja samalla kustannuksella moninkertaisen matkan ruuhkassa kulkeviin busseihin verrattuna ei pidä mennä. Lisäksi liikennehäiriötilanteissa matka-aika saattaa joskus venyä, jolloin kertalippu voisi vanhentua kesken matkan ja aiheuttaisi tarpeettomia lisäongelmia.

Jatkossa on tehtävä huolellinen esitys sopivista hinnoittelufunktioista eri lipputuotteille. Kertalippujen hinnoittelun on oltava tariffipoliittisesti perusteltua ja linjassa matkan pituuteen perustuvien arvolippujen ja vyöhykeperusteisten kausilippujen hinnoittelun kanssa.

Asiakasryhmät

Lastenlippuun oikeuttavan ikärajan nosto yhdellä ikävuodella siten, että se kattaa 7–17-vuotiaat matkustajat on hyvä muutos. Toistaiseksi 17-vuotiaat matkustajat maksavat täysi-ikäisen matkustajan hinnan, vaikka eivät ole vielä juridisesti täysi-ikäisiä.

Aikadifferointiin on syytä varautua ja nykykäytäntö koululaislippujen hinnoittelun suhteen on voitava säilyttää.

Aikadifferointi antaa yleensäkin mahdollisuuksia ohjata kysyntää kokonaistaloudellisesti edullisesti niihin aikoihin, jolloin joukkoliikenteen kysyntä on ruuhka-aikoja alhaisempi. Aikadifferointi on kannatettava asia, mutta jatkovalmistelussa tulee tarkemmin selvittää sen tarkoituksenmukaisia toteutusmahdollisuuksia.

Alennusryhmäkäytäntöjä on syytä yksinkertaistaa sekä rajata alennusryhmät selkeästi. Alennusryhmiä ei pidä merkittävästi laajentaa nuoriso- tai seniorilipun käyttöönotolla.

Alennuskäytäntöjä valmisteltaessa tulisi ottaa lähtökohdaksi, että jatkossakin opiskelija-alennus perustuu opiskelijastatukseen. Opiskelija-alennusta ei tule korvata ikäperusteisella alennuksella. Opiskelija-alennuksen taso tulee säilyttää 50 prosentissa kausilipun hinnasta ja alennuksen on kuuluttava myös vaihto-opiskelijoille. Lisäksi on selvitettävä ulkopaikkakuntalaisten pääkaupunkiseudulla opiskelevien (ja asuvien) opiskelijoiden oikeutta opiskelija-alennukseen opiskelupaikkakunnallaan.

Kansaneläkettä saavien lisäksi myös muut pienituloiset eläkeläiset tulisi ottaa samansuuruisen alennuksen piiriin, mutta pelkkään ikään perustuvaan seniorilippuun ei pidä siirtyä.

Järjestelmän ominaisuuksia ja vaikutuksia

Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on näennäisesti oikeudenmukainen matkustajien kesken. Pitkät matkat maksavat enemmän kuin lyhyet. Kunnan sisäisessä liikenteessä arvolippujen hinta on alustavan kuvauksen mukaisella hinnoittelulla nykyhintoja kalliimpi kaikilla yli 6 km mittaisilla matkoilla. Seutuliikenteessä vastaava raja on 21 km kohdalla. Kolmen vyöhykkeen lipuissa uudet arvoliput olisivat kalliimpia kaikilla 38 km ylittävillä matkoilla.

Jotkut matkustajista saattavat kokea, että matkan hinta on liian korkea pitkillä kunnan sisäisillä matkoilla. Hintafunktiota muokkaamalla on mahdollista muokata hinnoittelua siten, että hinta vastaa karkeasti nykyistä sisäisen ja seutulipun hinnoittelua, tai tukee esimerkiksi aluekeskuksissa asiointia.

HKL-liikelaitoksen tekemien selvitysten (HKL D: 2/2008, HKL B: 2/2008) ja Helsingin joukkoliikenteen tariffipolitiikan mukaan lippulajien hintasuhteita on joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kertalippujen hintaa nostetaan suhteessa arvo- ja kausilippujen hintoihin. Toisaalta arvolippujen hintaa on syytä laskea suhteessa vähintään yhtä paljon kuin kausilippujen hintaa.

Taksa- ja lippujärjestelmän luonnoksessa nämä ehdot toteutuvat osittain, mutta esitykseen sisältyy myös sellaisia ratkaisuja, jotka tulee jatkossa oikaista. Tärkein tällainen huonosti perusteltavissa oleva ratkaisu on arvolipun hinnan kallistuminen Helsingin sisäisillä matkoilla. Jatkovalmistelu on tehtävä niin, että arvolipulla matkustaminen suhteessa kertalipulla matkustamiseen tulee vähintään keskimäärin nykyistä edullisemmaksi, ja että arvolipun käyttö suhteessa kausilipun käyttöön ei ainakaan kallistu.

Arvolipun aloitusmaksun on syytä olla nykyistä arvolippuhintaa alhaisempi, jotta lyhyitä matkoja tekevät kokevat uudistuksen palvelevan heitä. Jotta lipputulo turvataan, voidaan vastaavasti kilometritaksaa nostaa, tai aloitusmaksuun sisältyvien maksuttomien kilometrien määrää vähentää. Lyhyisiin matkoihin kannustaminen on tärkeää myös yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta sillä pitkällä aikajänteellä se ohjaa tiiviiseen maankäyttöön.

Jatkovalmistelussa on tärkeää, että lyhyet arvolippumatkat tehdään alustavassa kuvauksessa esitettyä edullisemmiksi.

Yksi hinnoitteluun liittyvä kokonaisvaihtoehto on laskea aloitusmaksu 1,50 euroon, nostaa kilometritaksa 0,12 senttiin ja sisällyttää aloitusmaksuun kahdeksan maksutonta kilometriä, jolloin matkan rajapituus saadaan nykylippuihin verrattuna nostettua noin yhdeksään kilometriin. Vastaavasti seutuliikenteessä raja olisi 23 km ja kolmen vyöhykkeen matkoilla 39 km. Nostamalla kilometritariffi 16 senttiin ovat vastaavat luvut 9, 20 ja 31 kilometriä.

Toinen mahdollinen kokonaisvaihtoehto on sisällyttää aloitusmaksuun jopa 10 maksutonta kilometriä ja pitää aloitusmaksu esitetyssä 1,65 eurossa sekä nostaa kilometritaksa 18 senttiin. Silloin edellä kuvatut kilometriluvut, joita pidemmillä matkoilla esitetty arvolippujen hinnoittelu olisi nykyistä kalliimpaa, olisivat 10 km (1 vyöhyke), 19,5 km (seutulippu) ja 30 km (3 vyöhykettä).

Hyvin pitkillä matkoilla matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on väistämättä korkeampi kuin nykyinen vyöhykkeen sisäinen tasataksa. Samoin joillakin kunnan sisäisillä matkoilla arvolipulla tehtävän matkan hinta nousee lähelle nykyistä seututaksaa. Tämä johtuu siitä, että nykyisessä taksajärjestelmässä lyhyitä matkoja tekevät subventoivat pitkiä matkoja tekevien matkustamista. Koska pitkien matkojen tuotantokustannukset ovat lyhyiden matkojen tuotantokustannuksia suuremmat, on uusi matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa nykyistä oikeudenmukaisempi.

Tarkempaa hinnoittelumallia rakennettaessa on valittava, minkä tyyppisiä matkoja hinnoittelulla halutaan suosia.

Taksa- ja lippujärjestelmä kannattaa rakentaa matkakorttipohjaisia lipputuotteita suosivaksi. Uutta teknistä järjestelmää hankittaessa on korostettava mahdollisuutta ladata matkakortille uutta kautta tai arvoa myös internetissä. Matkustajille on tarjottava mahdollisuus tarkkailla omaa matkustushistoriaansa sekä kortin maksu- ja lataustapahtumia. Matkakortti on tuotteena voitava sisällyttää myös muihin alustoihin kuin varsinaiseen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen viralliseen korttiin. Vaihtoehtoisia alustoja ovat esimerkiksi NFC- (etäluku) matkapuhelimet tai muut matka- tai maksukortit.

Lopuksi Kokonaisuutena tehty uuden taksa- ja lippujärjestelmän alustava kuvaus on melko perusteellinen. Työ antaa pohjan hinnoittelumallien, matkakortin ja myyntiautomaattien käyttölogiikan sekä muiden tarvittavien jatkoselvityksen tekemiselle. Jatkoselvityksiä on silti välttämätöntä tehdä, ennen kuin uuden taksa- ja lippujärjestelmän raamit voidaan lopullisesti päättää.

Ennen taksa- ja lippujärjestelmän uudistamista on vielä selvitettävä:

- Lyhyiden arvolippumatkojen tekeminen esitettyä edullisemmaksi.

- Kausilippujen, arvolippujen, kertalippujen ja päivälippujen hintojen välinen oikea suhde.

- Bussiliikenteen kuljettajalipunmyynnistä luopuminen ja bussiliikenteessä avorahastukseen siirtyminen sekä sen vaikutukset taksa- ja lippujärjestelmään.

- Ryhmämatkojen maksaminen.

- Kertalippujen hintojen korotuksen vaikutus joukkoliikenteen käyttöön ja imagoon.

- Check-in & check-out –järjestelmän teknisen toteutuksen yksinkertaisuus ja vaikutukset joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen ja käyttäjäkokemukseen verrattuna siihen, että myös arvoliput perustuisivat vyöhykkeisiin, jotka voisivat olla esitettyjä vyöhykkeitä pienempiä.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote HKL -liikelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Rissanen, jäsen Kantola ja vs. kaupunginlakimies Rope esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Esittelijä muutti ehdotustaan liitteen 2 mukaisesti.

Jäsen Ylikahri teki jäsen Rädyn kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Esityslistan sivun 17 kuudes kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kansaneläkettä saavien lisäksi myös muut pienituloiset eläkeläiset tulisi ottaa samansuuruisen alennuksen piiriin, mutta pelkkään ikään perustuvaan seniorilippuun ei pidä siirtyä.

Esityslistan sivun 17 viimeinen kappale poistetaan.

Suoritetussa äänestyksessä Ylikahrin vastaehdotus voitti äänin 9-4. Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Ojala, Oker-Blom, Pajamäki.

Jäsen Pajamäki teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Esityslistan sivun 13 toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Helsingin seudun lippujärjestelmästä on tehtävä yksinkertainen ja matkustamaan houkutteleva. Taksa- ja lippujärjestelmän muutosten jälkeenkin Helsingin sisäisten matkojen hinnat on pidettävä samoina matkojen pituudesta riippumatta. Taksa- ja lippujärjestelmän muutos ei saa asettaa helsinkiläisiä eriarvoiseen asemaan asuinalueen mukaan.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 10-3.

Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Ojala ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisena.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1109 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 41 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta

8.10.2009

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1110 §

VALTUUTETTU SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: LASTEN NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN TUKI

Khs 2009-1180

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sari Näreelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1111 §

VALTUUTETTU OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN MATALAN KYNNYKSEN VARHAISEN TUEN TOIMINNAN TUKEMINEN

Khs 2009-1181

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1112 §

SOSIAALIVIRASTON EDUSTAJAN VAIHTUMINEN VANHUSNEUVOSTOSSA

Khs 2008-2728

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti nimetä vs. sosiaali- ja lähityön päällikön Maarit Raution sosiaali- ja lähityön päällikön Tarja Kivekkään tilalle vanhusneuvostoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2010 loppuun saakka.

Pöytäkirjanote Rautiolle, vanhusneuvostolle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1113 §

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

Khs 2009-1427

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti perustaa terveyskeskukseen seuraavat virat 15.10.2009 lukien:

Akuuttisairaala

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk

apulaisylilääkäri	1	4700,00
apulaisylilääkäri	1	4771,84
osastonlääkäri	2	4160,33
terveyskeskuslääkäri	1	3415,12
terveyskeskuslääkäri	1	4156,20 – 4300,80

Psykiatriaosasto

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk

apulaisylilääkäri	1	4770,00

Terveysasemaosasto

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk

ylilääkäri	1	4800,00
terveyskeskuslääkäri	2	3737,62 – 4188,16

Kotihoito-osasto

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk

kotihoidon ohjaaja	2	2549,48

Samalla kaupunginhallitus päätti muuttaa seuraavan osa-aikaisen viran kokopäivätoimiseksi 15.10.2009 lukien:

Vakanssi- numero	Lakkautettava virka	Palkka €/kk	Perustettava virka	Palkka €/kk

031315	Avohoidon erikoislääkäri, 50% työaika	2220,00	Avohoidon erikoislääkäri, kokopäiväinen	4440,00

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1114 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖMUUTOSTA KOSKEVAN SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETUT TALENTIA HELSINKI RY:N VALITUKSESTA

Khs 2008-2046

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen:

Kaupunginhallitus viittaa Helsingin hallinto-oikeudelle antamaansa selitykseen ja katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt erityistä uutta lausuttavaa. Valitus tulee hylätä hallinto-oikeuden päätöksessä ja kaupunginhallituksen 26.1.2009 hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä mainituin perustein.

Kirje korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jolle myös asiakirjat palautetaan, sekä pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1115 §

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: KOULULAISTEN VÄLIPALAT

Khs 2009-1273

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuusto 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1116 §

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA TIEDOTTAMINEN

Khs 2009-1054

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1117 §

VT TEA VIKSTEDTIN TOIVOMUSPONSI: OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN LISÄÄMINEN

Khs 2009-1062

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tea Vikstedt) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tea Vikstedille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1118 §

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: POSITIIVISEN DISKRIMINAATION PERIAATTEEN SOVELTAMINEN MYÖS OPPILASHUOLTOON

Khs 2009-1066

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1119 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 41 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta	1.10.2009
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	29.9.2009
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	6.10.2009
liikuntalautakunta	6.10.2009
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1120 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	6.10.2009
asuntotuotantotoimikunta	30.9.2009
kaupunkisuunnittelulautakunta	1.10.2009

asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	5.10. – 8.10.2009

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

1110 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SARI NÄRE:

STÖD FÖR NEUROLOGISK REHABILITERING AV BARN

Stn 2009-1180

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.5.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Sari Näre) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Sari Näre och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Rautanen Marja-Liisa, stadssekreterare, telefon 310 36184

Översättning:

1111 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN OUTI

ALANKO-KAHILUOTO: STÖD TILL VERKSAMHET MED TIDIGT

STÖD OCH LÄTTILLGÄNGLIGHET FÖR BARN OCH UNGA

Stn 2009-1181

Ärende Stj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.5.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Outi Alanko-Kahiluoto) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Rautanen Marja-Liisa, stadssekreterare, telefon 310 36184

Översättning:

1115 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SARI NÄRE:

MELLANMÅL FÖR SKOLELEVERNA

Stn 2009-1273

Ärende Sj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 27.5.2009

lämna den som föreslagit klämmen (Sari Näre) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Sari Näre och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 310 36054

Översättning:

1116 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KAUKO

KOSKINEN: INFORMATION OM LÄROAVTALSUTBILDNINGEN

Stn 2009-1054

Ärende Sj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 29.4.2009

lämna den som föreslagit klämmen (Kauko Koskinen) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Kauko Koskinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hyttinen Hannu, stadssekreterare, telefon 310 36683

Översättning:

1117 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN TEA

VIKSTEDT: ÖKAD LÄROAVTALSUTBILDNING

Stn 2009-1062

Ärende Sj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 29.4.2009

lämna den som föreslagit klämmen (Tea Vikstedt) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Tea Vikstedt och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hyttinen Hannu, stadssekreterare, telefon 310 36683

Översättning:

1118 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN OUTI

ALANKO-KAHILUOTO: TILLÄMPNING AV PRINCIPEN OM

POSITIV DISKRIMINERING OCKSÅ PÅ ELEVVÅRDEN

Stn 2009-1066

Ärende Sj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 29.4.2009

lämna den som föreslagit klämmen (Outi Alanko-Kahiluoto) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Hyttinen Hannu, stadssekreterare, telefon 310 36683

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Elina Moisio

Osku Pajamäki

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 20.10.2009 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 1099 ja 1101 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1092-1098, 1100, 1102-1105, 1107-1111 ja 1114-1120 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) taikka vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain taikka niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

	Hakemuksen toimittaminen

		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3, 5. kerros Puhelin: 010 364 3300 Faksinumero: 010 364 3314 sähköposti: markkinaoikeus@om.fi

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 1099 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

			pöytäkirjan 1101 §

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				1099 och 1101 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1092-1098, 1100, 1102-1105, 1107-1111 och 1114-1120 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

		Anvisning om ansökan

			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling (348/2007) eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster (349/2007). Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster eller med stöd av dem utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning eller Världshandelsorganisationens avtal om offentlig upphandling.

		Ansökan hos marknadsdomstolen

			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes.

		Ingivande av ansökan

			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 00131 HELSINGFORS Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5. våningen Telefon: 010 364 3300 Telefax: 010 364 3314 E-post: markkinaoikeus@om.fi

4 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			1099 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

				1101 § i protokollet

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
			Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		12.10.2009 kello 16.00 – 17.10

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari			II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja			(paitsi 1108 §)
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Rissanen, Laura			(paitsi 1108 §)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville			varajäsen
	Halla-aho, Jussi			varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Rope, Jenni			vs. kaupunginlakimies (paitsi 1108 §)
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Vanne, Pertti			neuvotteleva viranhaltija (paitsi 1099-1120 §:t)
	Teppo, Tiina			päätösvalmisteluyksikön päällikkö
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri
	Saxholm, Tuula			talousarviopäällikkö (1094-1098 §:ien kohdalla)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1092-1093,		1094, 1097,	1098,	1099-1104,
		Sauri					1105,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			-,	-,	1106-1109,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			-,	-,	1110-1114,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen			-,	-,	1115-1119,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			1095-1096,	-,	1120,