940 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Kantola) ja Urhon (varalla Rauhamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

941 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

942 - 947 §

Kaupunginvaltuuston 23.9.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

942 §

Vuoden 2009 talousarvioon merkityn erään määrärahan ylittäminen

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

Rakennus- ja ympäristötoimi

943 §

Torkkelinmäen kalliosuojan peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Sosiaali- ja terveystoimi

944 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 21.9.2009 pöydälle pantu asia
Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

945 §

Kluuvin tonttien 2002/2, 3, 5, 7 ja 9 (Kameeli b) asemakaavan muuttaminen (nro 11859)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

946 §

Tuomarinkylän tonttien 35166/48, 35173/7 ja 13, 35174/6 ja 35176/15 asemakaavan muuttaminen (nro 11739)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

947 §

Mellunkylän tonttien 47214/1 ja 2 sekä katu- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11723)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

948 §

HELSINGIN KAUPUNGIN VIESTINNÄN OHJEIDEN UUDISTAMINEN

Khs 2009-1750

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä uudet Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet oheisen liitteen 1 mukaisesti.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille sekä kaupunkikonsernin tytäryhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073

LIITE

Päätöksen perustelut

949 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE JA TILAKESKUKSELLE JAKOMÄEN UIMAHALLIN PERUSKORJAUKSEN VUODEN 2009 KUSTANNUKSIIN

Khs 2009-487

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 29 03, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet,

liikuntavirastolle 1 200 000 euroa Jakomäen uimahallin peruskorjauksen kustannuksiin ja

tilakeskukselle 500 000 euroa koulu- ja uimahallirakennuksen vaipan korjauksen kustannuksiin

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, tilakeskukselle, taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Päätöksen perustelut

950 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE JA RAKENNUSVIRASTOLLE KALASATAMAN ALUEEN PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUKSEEN JA ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2009-1812

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 17, Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus

kiinteistövirastolle 1 500 000 euroa Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitteluun ja puhdistamiseen vuonna 2009.

ja rakennusvirastolle 2 000 000 euroa käytettäväksi Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja esirakentamista varten.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle (Satu Järvinen), rakennusvirastolle, taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

951 §

31.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2033 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1131

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaa on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntien toimintaympäristössä sekä kunnallis- ja aluehallinnon järjestämistavoissa on usean vuoden ajan ollut käynnissä merkittäviä uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen sekä metropolipolitiikan toteuttaminen ovat jo muovanneet pääkaupunkiseudun kehitystä maakuntasuunnitelman luonnoksessa esitettyjen tavoitteiden suuntaan. Maakuntasuunnitelmaan esitettyjä strategisia tavoitteita on syytä tarkastella myös suhteessa muihin sekä valtakunnallisiin että kunnallisiin strategioihin.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet vuonna 2005 yhteisen vision ja strategiat, joihin seudun kuntayhteistyö pohjautuu. Helsingin kaupungin hyväksymä oma visio ja strategiat tukevat pääkaupunkiseudun visiota ja strategioita. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 visio on linjassa pääkaupunkiseudun vision ja Helsingin kaupungin vision kanssa.

Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 -luonnoksessa on onnistuttu painottamaan maakunnan tulevan kehityksen kannalta keskeisiä aihepiirejä aiempaa tiiviimmin. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa on realistisesti tarkasteltu toimintaympäristön keskeisimpiä haasteita ja perusoletuksia sekä linjattu johdonmukaisesti niitä strategisia tavoitteita ja valintoja, joilla visioon uskotaan pitkällä aikavälillä päästävän.

Maakuntasuunnitelmassa on huomioitu metropolikehitys sekä korostuneesti tuotu esille nykyisen Uudenmaan maakunnan osien erilaiset roolit. Metropolialue toimii Uudenmaan ja koko Suomen talouden veturina, minkä johdosta niin maakunnan kuin valtionkin tulee tukea metropolialueen ja sen kuntien kehitystä. Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi myös arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä strategisena vaihtoehtona.

Maakuntasuunnitelma tukee monilta osin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa 2009 - 2012. Vaikka maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jonka aikajänne on yli 20 vuotta, ei se kuitenkaan tuo Uudenmaan alueelliseen kehittämiseen uusia näkökulmia. Monet suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat jo nyt ajankohtaisia ja koskevat olemassa olevia haasteita. Sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöiden perusteellisempi arviointi voisi tuoda maakuntasuunnitelmaan uusia, huomioonotettavia näkökulmia ja heikkoja signaaleja, joiden tunnistamisesta voi syntyä alueelle kilpailuetua. Tärkeää on myös mahdollisten riskien ennakointi ja niihin varautuminen.

Uudellamaalla strateginen suunnittelu perustuu ennen kaikkea suurimpien kaupunkien strategisiin linjauksiin. Helsingin seudun kunnat ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötään. Keskeisenä lähtökohtana maakuntasuunnitelman toteuttamiselle on kuntien välinen yhteistyö.

Maakuntasuunnitelman strateginen lähestymistapa edellyttää, että suunnitelmaan valitaan monien tavoitteiden joukosta strategisesti merkittävimmät tavoitteet, joilla visioon pyritään. Kaupunginhallitus katsoo, että seuraavat, kaupungin strategiaohjelmaan sisältyvät näkökulmat ovat tärkeitä:

Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut

Taloudellisen hyvinvoinnin ohella maakuntasuunnitelmassa tulee nostaa esille myös henkinen hyvinvointi. Strateginen tavoite 2 sisältää hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamista edistäviä toimenpiteitä, ja tässä yhteydessä olisi luontevaa tuoda esille myös sosiaalisen koheesion edistäminen, joka on tärkeää erityisesti metropolialueella. Syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen supistaminen, jotka on mainittu myös hallituksen politiikkaohjelmassa ja Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa. Uudenmaan väestön ikääntyessä erityisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä tulee olemaan haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy tapahtuu usein käytännössä muilla kuin terveyspalveluilla. Liikuntapalvelut osana kuntien hyvinvointipalveluja korostuvat tulevaisuudessa. Liikuntatoimessa tarvitaan kuntien yhteistyötä niin liikuntapaikkojen suunnittelussa kuin liikuntapalvelujen yhteensovittamisessakin.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää kotouttamistoimenpiteiden ja työllistymisen tehostamista. Maahanmuuttajien koulutuksen määrään ja tehokkuuteen on panostettava entistä enemmän. Helsinki on suurena maahanmuuttajien vastaanottajana erikoisasemassa, sillä sen koulutusratkaisut siirtyvät viiveellä myös muualle Uudellemaalle ja koko Suomeen. Hyvin organisoitu ja tuloksiltaan tehokas maahanmuuttajien koulutus on myös kilpailuetu, kun maahanmuuttajista kilpaillaan muiden valtioiden kanssa. Lisäksi alueella tulee olla tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntokannan tulee olla riittävän monipuolinen ja houkutteleva, jotta Uudellemaalle saadaan houkuteltua innovatiivisia työntekijöitä ja yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Hyvinvointipalvelujen tuottamisen edellytysten turvaaminen vaatii hyvän veropohjan ja ammattitaitoisen työvoiman lisäksi myös lisää alan yritystoimintaa, jonka syntymistä tulee tukea. Myös yrittäjien yritysosaamista ja nuorten yrittäjyyttä tulee tukea. Palvelujen tuotantotapoja tulee monipuolistaa, jotta palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan sekä takaamaan palvelujen laatu ja tuottavuus.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida myös koulutuksen elinikäinen ja yhteiskunnallinen luonne niin yksilön kuin yhteisönkin muutosvalmiutta ylläpitävänä toimintana.

Investointien ja yritysten houkuttelu ja innovaatiokeskus

Vuosaaren sataman avauduttua tarjoutuu pääkaupunkiseudulla merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimitilarakentamiselle hyvinkin keskeisissä sijaintikohteissa vuosikymmeniksi eteenpäin. Vaikutukset eivät myöskään rajaudu pelkästään Uudenmaan alueelle. Hyödyntämällä nämä kohteet koordinoidusti kohotetaan koko alueen kilpailukykyä yritystoiminnan sijoittumisessa.

Kohdentamalla elinkeinopoliittisia panoksiaan tietointensiivisten liike-elämän palveluiden toimintaedellytyksien kehittämiseen Helsinki samalla tukee maakuntasuunnitelman innovaatiostrategisten linjausten toteuttamista. Työ pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Culminatumin puitteissa kytkeytyy valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen ja tiivistää yhteistyötä muiden KIBS –toimialan toimijoiden kanssa .

Uudellamaalla täytyy pitää kiinni tärkeiden osaamisklustereiden pääsystä mukaan tuleviin osaamiskeskus- tai vastaaviin ohjelmiin.

Maakuntasuunnitelma sivuaa kulttuurin merkitystä lyhyesti, mutta ei nosta selkeästi esille kulttuurin ja luovien alojen elinkeinotoiminnan keskeistä merkitystä Uudenmaan alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Helsinki on omassa strategiassaan kohottanut kaupunkitapahtumat sekä luovat toimialat osaksi elinkeinopolitiikan kärkeä.

Uudenmaan asema tulevaisuuden Suomessa ja Euroopassa rakentuu voimakkaasti signaalien ja kuvakielenä välittyvien mielikuvien varaan. Taiteelle ja erityisesti visuaaliselle kulttuurille tulisi luoda nykyistä kansainvälisemmät toiminnalliset puitteet. Tulevaisuuden globaalissa toimintaympäristössä keskeiseksi menestystekijäksi nousee luku- ja kirjoitustaidon sekä matemaattisen osaamisen rinnalle ihmisen kyky lukea ja tuottaa visuaalisia signaaleja.

Uudenmaan alueen kilpailukyvyn ja erityisesti sen metropoliluonteen vahvistaminen edellyttää sekä merkittäviä uusia, kiinnostavia kulttuurihankkeita että kulttuuritarjonnan yleistä monipuolistamista. Uudenmaan ja erityisesti sen metropoliytimen tulee olla Itämeren alueen kiinnostavin kulttuurikeskittymä, jonka edelläkävijän rooli lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja yleistä houkuttavuutta.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne

Asuntokysymys on yksi keskeisimpiä haasteita erityisesti metropolialueella, mutta maakuntasuunnitelmassa sitä ei ole nostettu riittävän vahvasti esille. Asuntojen tarpeeseen vaikuttavat työpaikkojen ja väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden muutos. Tavoitteena on monipuolinen, eri asumismuotoihin tukeutuva, turvallinen ja esteetön elin- ja asuinympäristö sekä kohtuuhintainen asuntotarjonta.

Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittiset keskipitkän aikavälin päämäärät ovat lähes yhteneväiset Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 kanssa. Maakuntasuunnitelmassa on päädytty laskelmaan, jonka mukaan uusia asuntoja tulisi rakentaa noin 12 000 vuodessa, mikä on linjassa seudullisessa MAL-työssä asetetun 12 000 – 13 000 asunnon vuositavoitteen kanssa.

Yhdyskuntarakenteen strategisten valintojen perustelutekstin osalta on esitetty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja pidättäytymistä uusien alueiden rakentamisesta. Tältä osin on syytä korostaa, että Helsingin Östersundomin - Vantaan Länsimäen rakentamista ei tule pitää uuden alueen avaamisena vaan Vuosaaren-Mellunkylän alueiden luontaisina laajentumisalueina. Marja-Vantaan tapaan kyse on siis sellaisesta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, jota tarvitaan vision väestötavoitteen mukaisen asuntomäärän toteuttamiseksi.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida, että myös erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, asunnottomille kuin työelämän jo lopettaneille vanhuksillekin, tulee taata kohtuuhintaista, asianmukaista ja tervehdyttävää asumista nivoutuen muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Jo olemassa olevien asuinalueiden, kuin uusienkin alueiden rakentumisessa on tarkasti huolehdittava monipuolisesta ja eri asumismuotoihin tukeutuvasta asuntotarjonnasta.

Metropolialueen keskeinen kilpailuvaltti kansainvälisessä mielessä on turvallisuus. Esimerkit osoittavat, että asuinalueiden eriarvoistumiskehitys lisää levottomuuksien riskiä. Asuinalueiden eriarvoistumiskehitystä ei voida pitää hyvinvoinnin ja kansanterveyden kannalta suotuisana, minkä vuoksi alueiden eriarvoistumiskehitykseen olisi kiinnitettävä myös maakuntasuunnitelmassa huomiota.

Yhdyskuntarakennetta koskevassa strategisessa tavoitteessa tuodaan esiin toimivuus, tehokkuus ja energian käytön ja liikkumistarpeen vähentäminen. Tavoitetta olisi tarkoituksenmukaista konkretisoida joko luonnoksessa mainittuja strategisia valintoja täydentäen tai omana uutena strategisena valintanaan siten, että korostetaan vahvemmin seuturakenteen kehittämistä ekotehokkaaseen suuntaan: rakenteen tasapainottamista ja tiivistämistä sekä investointi- ja käyttökustannussäästöjä.

Liikennekysymykset

Liikennekysymykset ovat saaneet maakuntasuunnitelmassa yllättävän vähän huomiota osakseen.

Maakuntasuunnitelman tulee olla linjassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta on jo usean vuoden ajan sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välisellä aiesopimuksella. Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011) on laajempi ja kattaa 14 kuntaa Helsingin seudulla.

Maakuntasuunnitelmassa on annettu suuntaviivoja liikenteen tukeutumisesta entistä voimakkaammin raideliikenteeseen. Tätä kehitystä tulee tukea entisestään. Liikennejärjestelmissä tulee ottaa myös huomioon elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeet.

Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että jos raideliikennettä hyödynnetään nykyisen kaltaisesti, niin väestönkasvu näyttäisi riittävän korkeintaan yhden uuden, tehokkaasti toimivan ratakäytävän avaamiseen seuraavan 25 vuoden aikana.

Pääkaupunkiseutu tulee kehittämään sisäistä liikennejärjestelmäänsä vahvasti raideliikenteeseen painottuen. Tällaisia yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja täydentäviä hankkeita ovat mm. Kehärata, Länsimetro, Helsingin liitosalueen joukkoliikenteen raideyhteys Östersundomiin saakka. Samankaltaisia hankkeita ovat lisäksi mm. Raide-Jokeri, Pisara-rata ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys.

Jos maakuntasuunnitelmassa otetaan kantaa vain yhden uuden raideyhteyssuunnan avaamiseen, tulee tällöin selkeästi todeta, että kysymys on ylimaakunnallisista hankkeista kuten radasta Espoosta Lohjan kautta Saloon, Helsingistä Sipoon kautta Porvooseen tai Vantaan ja Klaukkalan kautta Hyvinkäälle. Em. erityisesti työpaikkaliikennettä palvelevien ratojen lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että nopea raideyhteys Pietariin tulisi linjata Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ja luopua nykyisestä Heli-ratavarauksesta.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii tällä hetkellä varsin heikosti erittäin ruuhkautuneilla poikittaisväylillä, joiden varsille ja läheisyyteen hyvin merkittävä osa Uudenmaan täydennysrakentamisesta tulee kohdistumaan. Nopeat, hyvät vaihtomahdollisuudet tarjoavat pääkaupunkiseudun poikittaiset raideratkaisut (Raide-Jokerit) ovat metron itäisen ja läntisen haarojen jatkamisen ohella siten ensiarvoisen tärkeät. Lähijunien kilpailukyvyn varmistaminen tulee myös Helsingin pääratapihan ahtauden vuoksi vaatimaan investointeja heiluriliikennettä (ja samalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä) mahdollistaviin ratkaisuihin (Pisara).

Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu velvoite alueidenkäytön suunnittelussa osoittaa sijaintipaikka Malmin lentoasemaa korvaavalle Helsingin seudun lentokentälle. Tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen Malmin lentoasema-aluetta koskevalla ratkaisulla on yksittäistä hanketta ja myös yksittäistä maakuntaa laajempi strateginen merkitys, minkä vuoksi myös tästä on syytä mainita erikseen maakuntasuunnitelman yhdyskuntarakennetta koskevien strategisten valintojen perusteluteksteissä.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Uudenmaan kehittyminen Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maakunnaksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäksi on kunnianhimoinen ja vaativa haaste.

Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä tulee tarkastella elinkaariajattelun pohjalta. Biomassan kasvatukseen, korjuuseen ja kuljettamiseen ei saa kulua energiaa enemmän kuin mitä biomassasta energiantuotannossa voidaan hyödyntää. Peltobiomassan tuotantoa ei myöskään tule kehittää ruoantuotannon kustannuksella. Energianlähteitä valitessa tulee ilmaston lisäksi ottaa huomioon ilman laatu ja ekologinen kestävyys. Biomassan käytön merkittävä lisääminen Uudellamaalla edellyttäisi tarvittavien logististen järjestelmien huomioon ottamista yhdyskuntasuunnittelussa.

Voimassaoleva yleiskaava 2002 mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen merelle Helsingin edustalle. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää infra-alan kohteissa esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä.

Rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattavaa parantamista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämistä ja asumisvolyymien takaamista tulisi maakuntasuunnitelmassa korostaa entisestään.

Tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi edellyttävät tutkimusten ja selvitysten lisäksi innovatiivisuutta toimenpiteiden löytämisessä ja selkeitä päätöksiä. Erityisesti vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vaatii myös uusia rahoitustapoja.

Uusien vähäpäästöisten energiatekniikoiden yleistymisen edistämistä niin tutkimukseen ja valmistajille kuin kuluttajille suunnatuin porkkanoin on tärkeää. Samalla on syytä vaikuttaa lainsäätäjän suuntaan ympäristötaloudellisesti järkeviä ratkaisuja jarruttavien säännösten purkamiseksi.

Panostus vanhojen ja käytöstä lähivuosina poistuvien kaatopaikkojen energiasisällön teknis-taloudellisten hyödyntämismahdollisuuksien tutkimiseen olisi ympäristöstrategian kannalta perusteltua. Toisaalta haihtuvien, ilmastomuutoksen kannalta hyvin haitallisten kaasujen poltosta saataisiin energiaa ja toisaalta ne muuttuisivat ilmastoa vähemmän haittaavaan muotoon. Mikäli vanhojen kaatopaikkojen jätteitä voitaisiin kannattavasti ja turvallisesti polttaa tai raaka-aineena ainakin osittain kierrättää, vanhojen kaatopaikkojen kunnostamiskustannuksia saatetaan voida olennaisestikin alentaa ja samalla paikoin saada yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta edullista rakennusmaata.

Vesihuollon verkosto- ja muut infrarakenteet tulee toteuttaa mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja kustannustehokkaasti. Hulevesien hallinta tulee integroida maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheissa luontevana osana kaavallisia ratkaisuja. Näin hulevesien hallinta saadaan osaksi rakennussuunnittelua ja rakentamista.

Suunnitelmassa tulee asettaa selkeät tavoitteet myös siitä, kuinka Uudenmaan luonto säilyy monimuotoisena. Uudenmaan luonnon monimuotoisuus on kansallinen ja kansainvälinen vetovoima- ja vahvuustekijä. Nykyiset suojelualueet eivät yksinään riitä pysäyttämään lajien uhanalaistumista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto, jossa on osoitettu luonnon ydinalueet toimii suojelualueiden suojavyöhykkeinä ja virkistysalueina asukkaille. Maakuntasuunnitelmaan tavoitteisiin tulee sisällyttää arvokkaan maa- ja kallioperän sekä luonnonsuojelu.

Itämeren huonon tilan kohentaminen on mainittu suunnitelmassa, mutta asia tulisi ottaa esille myös strategisissa tavoitteissa ja valinnoissa.

Alueen vahvuuksien hyödyntäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Maakuntasuunnitelman luonnoksessa strategiset tavoitteet ja valinnat jäävät vielä monilta osin liian yleisiksi ja lyhytnäköisiksi. Maakuntasuunnitelmassa on tärkeää tunnistaa, miten Uudenmaan eri osien erilaisia vahvuuksia halutaan hyödyntää ja mitkä metropolit ovat Uudenmaan tärkeimpiä kilpailijoita, kun alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä aiotaan parantaa.

Itämeren piirissä tarvitaan laajapohjaista rajat ylittävää yhteistyötä aluekehittämisessä, aluerakenteen suunnittelussa sekä erityisesti ympäristöteemoissa. Myös saavutettavuuden parantamista palvelevan liikenneverkon kehittäminen niin Euroopan Unionin ydinalueille kuin Pietarinkin suuntaan edellyttää yhteistyötä ja liittoutumista lähialueiden kanssa. Rajat ylittävän yhteistyön edistämisen tulisi näkyä selkeästi strategisissa valinnoissa mahdollisesti useammankin strategisen tavoitteen osalta.

Maakuntasuunnitelmasta puuttuu selkeä kytkentä alueiden käytön suunnitteluun pitkällä aikavälillä, mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomioita. Maakuntasuunnittelussa kannattaa huomioida myös Helsingin seudun kehittämistä koskeneen kansainvälisen suunnittelukilpailun (Greater Helsinki Vision 2050) kilpailutyöt ja palkittujen töiden pohjalta tehty analyysi (Helsingin seutu 2050 – Näkökulmia seutuvisioon) sekä parhaillaan laadittava Helsingin seudun MAL-2050 –visio.

Kaupunginhallitus toteaa, että nyt lausunnolla oleva Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnos on samanaikaisesti lausunnolla Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnoksen kanssa. Maakuntasuunnitelmaluonnosten samanaikainen käsittely on tarkoituksenmukaisinta Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi kansainvälisesti kilpailukykyisenä metropolialueena. Kaupunginhallitus katsoo, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot tulee yhdistää pikaisesti ja laatia sen jälkeen yhteinen maakuntasuunnitelma Uudellemaalle.

Kirje Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään niin, että esityslistan sivulla 16 oleva päätösehdotuksen viimeinen kappale, joka alkaa sanoilla ” Ilmastonmuutoksen kannalta hiilineutraliuden sijaan”, poistettiin. Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 310 36055
Lahti Tanja, hallintosihteeri, puhelin 310 36016

LIITE

Päätöksen perustelut

952 §

31.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1560

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa Itä-Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä on kuvattu tiiviisti ja melko monipuolisesti. Aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvan suunnitelman taustalla on tulevaisuuden suuret ja ajankohtaiset haasteet toimintaympäristössä ja ulkoisista paineista aiheutuvat nopeat muutokset. Itä-Uusimaa näkee itsensä selvästi entistä selvemmin osana metropolialuetta ja laajenevaa Helsingin seutua. Tätä on pidettävä positiivisena näkökulman avauksena.

Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä Itä-Uudenmaan kuntien strategisena vaihtoehtona.

Suunnitelman lähtökohdissa ja perusoletuksissa ei ole huomioitu Sipoon kunnanvaltuuston 1.6.2009 tekemää päätöstä hakea Uudenmaan liiton jäsenyyttä. Sipoon päätös alleviivaa koko maakunnan tosiasiallista kuulumista Uudenmaan metropolialueen vaikutuspiiriin, mikä lausunnolla olevassa luonnoksessakin paikoin todetaan. Lisäksi Sipoon eroaminen vähentäisi Itä-Uudenmaan maakunnan entisestäänkin vähäistä asukasmäärää (noin 95 000 asukasta) ja pienentäisi edelleen liiton jäsenkuntien yhteisiä voimavaroja. Kaupunginhallitus katsoo, että Uusimaa ja Itä-Uusimaa muodostavat yhteisen talousmaantieteellisen ja toiminnallisen alueen, jonka takia Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton mahdollisimman pikainen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista. Sipoon esitys maakuntajaon muuttamiseksi ja Uudenmaan kahden maakunnan mahdollista yhdistämistä koskeva asian käsittely on parhaillaan vireillä valtiovarainministeriössä.

Maakuntasuunnitelmassa on nostettu esille alueen omien vahvuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyön ja verkostojen kehittäminen, mitkä ovatkin tärkeitä alueen menestymiseksi. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät valinnat ohjaavat pääosin maakunnan kehittämistä oikeaan suuntaan, etenkin jos kyetään sopimaan voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvasta rakennemallista. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt visio ja tavoitteet ovat vielä hyvin samansisältöisiä kuin edellisessä maakuntasuunnitelmassa.

Maakuntasuunnitelmassa on tunnistettu joitakin kehitystarpeita ja

–suuntia, joihin Helsingin kaupungilla on maakuntakaavoitukseen liittyen tarve vaikuttaa. Helsingistä itään suuntautuvan raideliikenneyhteyden linjaus ja vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on näistä keskeisin. Vuosaaren uuteen tavarasatamaan liittyvät logistiset kysymykset ja sataman läheisyydestä hyötyvät yritystoiminnat olisi paikallaan koordinoida.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntasuunnitelmasta puuttuu kysymys Helsingin seudun toisesta lentokentästä. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (VAT) mainitaan, että Helsingin seudun toiselle lentokentälle on osoitettava sijaintipaikka tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Vaikka asia kuuluu alueidenkäytön suunnitteluun, on lentokenttä niin merkittävä ja vaikutuksiltaan laaja-alainen, että se kuuluisi myös maakuntasuunnitelmaan. Helsingin seudun toinen lentokenttä luo kehitysedellytyksiä ympärilleen ja on konkreettinen aluekehityshanke.

Aluerakenteen kehittämistavoitteet ja vaihtoehdot

Itä-Uudenmaan valitsemat varsin yleiset kehittämistavoitteet konkretisoituvat aluerakenteen kehittämistavoitteissa. Kaikissa vaihtoehdoissa yhteisinä lähtökohtina on useita tärkeitä asioita: E18-kehitysvyöhyke sekä kasvun suuntaaminen pääosin kaupunkeihin, keskuksiin ja joukkoliikenteen painottaminen.

Aluerakenteelle on osoitettu useita hyviä tavoitteita, mutta ne ovat osin ristiriitaisia. Kun korostetaan tasapainoisen väestönkasvun vaikutuksia mahdollistamalla kasvun suuntautuminen laajasti maakuntaan, tarkoitetaan käytännössä yhdyskuntarakenteen hajautumista, autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, pidempiä matkoja, joukkoliikenteen edellytysten heikentämistä ja estetään kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksen aluerakennetarkastelussa kuvataan neljä tavoitteellista Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 –vaihtoehtoa sekä nykytrendivaihtoehto.

Aluerakennevaihtoehtojen avulla on saatu kuvattua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta maakuntasuunnitelma-aineistosta puuttuu kuitenkin selvä Itä-Uudenmaan liiton tahtotila.

Veturi-vaihtoehto edellyttäisi hyvin erityistä kasvusysäystä Porvoon kehittymiselle. Ainakaan viime vuosikymmenten kehityksen tai nyt näköpiirissä olevan kaupunkikehityksen kannalta Veturi-vaihtoehto ei ole uskottava. Vaihtoehto ei tosissaan huomioi tarkastelualuetta osana metropolialuetta. Se ei myöskään mitenkään huomioi Helsingin laajentumista Östersundomiin, jonne tulevaisuudessa on syntymässä väestömäärältään nyky-Porvoon kokoluokkaa oleva kaupunginosa.

Helminauharakenteelle on ominaista voimakas monikeskuksinen kaupunkikehitys. Vaikka vaihtoehtoon liittyy monia positiiviselta kuulostavia piirteitä kuten omavaraiset keskukset ja paikalliset työpaikat, vaihtoehto on epärealistinen. Nauhan helmiä on nykyisin vähän ja ne ovat kaukana toisistaan. Toisaalta täysin uusien keskusten syntyminen on hidasta ja lukuisissa selvityksissä todettu kaikkein kalleimmaksi ja epäekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Helminauha ei tue uskottavasti metropolialueen kehitystä, koska kaupunkirakenteen kovimmat kasvupaineet on paljon lähempänä metropolialueen pääkeskusta kuin tässä vaihtoehdossa esitetyt keskukset. Kyseinen vaihtoehto sisältää lisäksi ajatuksen, että Pietariin suuntautuva nopeaksi ajateltu raideyhteys (Heli-rata) olisi helposti yhdistettävissä moniasemaiseen ja tiheällä aikataululla toimivaan seudulliseen raideyhteystarpeeseen, mikä on epärealistista.

Sipoon Silmukka -vaihtoehdossa tunnustetaan metropolialueen pääkeskuksen vetovoima ja siksi kasvu painopiste onkin Sipoossa. Vaihtoehtoon liitetty liikennejärjestelmä on ylimitoitettu. Heli-rata ilman merkittävää henkilöliikennettä ja toisaalta Kilpilahti-Nikkilä-Kerava -välin henkilöjunarata ovat epäuskottavia vähäisten hyötyjen takia.

Porvoon Silmukka -vaihtoehto ehdottaa kaupunkijunarataa Helsingin ja Porvoon välille, mikä voisi ainakin periaatteessa korvata Helsingin metron tai pikaraitiotien Östersundomissa. Ratalinjausta tulisi kuitenkin tarkistaa, jotta rata mahdollisimman hyvin hyödyntäisi kaupunkirakennetta. Toisaalta kaupunkijunan voisi korvata metro tai pikaraitiotie. Vaihtoehtoon liittyy myös toinen, pääasiassa kaukoliikenteelle tarkoitettu rata Porvoosta Hinthaaran ja Nikkilän kautta lentoasemalle ja Helsinkiin (HEPI-rata). Kaupunginhallitus tukee ajatusta, että tämä Pietariin suuntautuvat nopea raideyhteys linjataan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkevaksi ja Helsingin suunnittelua monella tapaa haittaavasta vanhasta Heli-ratavarauksesta luovutaan. Helsingin ja Porvoon välille tulee toteuttaa työmatkaliikennettä hyvin palveleva metro- tai kaupunkirata taikka näiden yhdistelmä. Rakennemallia muokkaamalla saa tästä parhaan pohjan nykyisen Itä-Uudenmaan alueen kehittämiselle. Vaihtoehdosta on nähtävissä selvä visio. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän aikavälin määrätietoisen alueen kehittämisen, se mahdollistaa vaiheittain etenemisen ja joustavuuden.

Itä-Uudenmaan liitto on yhdessä Uudenmaan liiton, Porvoon, Sipoon, Vantaan ja Helsingin kanssa laatimassa kehyssuunnitelmaa Helsingin ja Porvoon välille, jossa hahmotellaan aluerakenteen kehitystä ja vaihtoehtoja pitkälle tulevaisuuteen. Kehyssuunnitelmassa luodaan yhteistä tahtotilaa alueen kehittämiselle. On tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma on samansuuntainen kehyssuunnitelman kanssa. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuutta parannetaan olennaisesti koordinoimalla em. suunnitelmia, johon kehyssuunnitelman käynnistynyt yhteistyö antaa hyvät mahdollisuudet.

Kaupunginhallitus korostaa lopuksi, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja sen aluerakennevaihtoehdot tulisi kytkeä osaksi koko Uudenmaan aluekehittämistoimintaa ja erilliset maakunnanliitot yhdistää, minkä jälkeen Uudellemaalle tulisi laatia yksi yhteinen maakuntasuunnitelma.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

953 §

KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTOS

Khs

Kaupunginhallitus päätti puheenjohtajan ehdotuksesta, että esityslistan asiat Kj8, Kj 9 ja Kj 10 käsitellään kokouksen viimeisinä asioina.

954 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs 2009-1869

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 31.8.2009

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 2.9.2009

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama 1.9.2009

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Päätös tehtiin äänestyksin 12 äänellä 3 ääntä vastaan Arhinmäen ehdotettua Oker-Blomin kannattamana, että kaupunginhallituksen tulisi ottaa käsiteltäväkseen kaupunginhallituksen konsernijaoston 31.8.2009 pitämän kokouksen pöytäkirjan 188 §:n kohdalla päättämä asia. Vähemmistöön kuuluivat Arhinmäki, Oker-Blom ja Peltokorpi.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

955 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

956 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

HKL-liikelaitoksen johtokunta	3.9.2009
pelastuslautakunta	1.9.2009
yleisten töiden lautakunta	3.9.2009
ympäristölautakunta	1.9.2009

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

957 §

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KOTIHOIDON JOHTAJAN PÄTEVYYSVAATIMUSTA KOSKEVAN JOHTOSÄÄNTÖMÄÄRÄYKSEN HYVÄKSYMISESTÄ

Khs 2008-2046

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 20.8.2009 antaman päätöksen nro 09/0701/2 terveyskeskuksen kotihoidon johtajan pätevyysvaatimusta koskevan johtosääntömääräyksen hyväksymisestä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin hallinto-oikeuden päätöksestä terveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

958 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

1.9.2009

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

959 §

LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEEREISTÄ

Khs 2009-1559

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

960 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	3.9.2009
opetuslautakunta	1.9.2009
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto	1.9.2009
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta

eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

961 §

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN TUOMARINKYLÄN TONTTIEN 35166/48, 35173/7 JA 13, 35174/6 JA 35176/15 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11739)

Khs 2008-93

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

962 §

SUUTARILAN TONTTIEN 40011/20 JA 40013/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11898)

Khs 2009-1519

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40011 tontin nro 20 ja korttelin nro 40013 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.5.2009 päivätyn piirustuksen nro 11898 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

963 §

MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY MIKONKATU 11 KANSSA

Khs 2009-1318

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Mikonkatu 11:n kanssa esityslistan tämän asian liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

964 §

AS. OY HELSINGIN POHJOINEN HESPERIANKATU 25:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1741

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1741/526 mukaisena.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi todeta, että rakennusten muutostöissä tulee noudattaa kaavan suojelumääräyksiä, autopaikkoja ei tule sijoittaa pihalle ja, että olemassa oleviin rakennuksiin tulee rakentaa riittävästi yhteistiloja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 15

965 §

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1759

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1759/526 mukaisena 1.1.2020 asti edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 26.6. ja 30.6.2009 päivättyjä suunnitelmia.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 19

966 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	2.9.2009
kaupunkisuunnittelulautakunta	27.8.2009
kiinteistölautakunta	1.9.2009
rakennuslautakunta	1.9.2009
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	31.8.2009

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

967 §

STRATEGIAILTAKOULUASIA: SELVITYSTEN TEKEMINEN HELSINGIN JA VANTAAN YHDISTÄMISEN EDUISTA JA HAITOISTA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN SEUTUHALLINTOMALLEISTA

Khs 2009-1709

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisselvityksestä ja seutuhallintomalleja koskevasta selvityksestä sekä Vantaan kaupungille tehtävästä esityksestä seuraavaa:

Kaupunginhallitus pitää hyvänä lähtökohtana Vantaan kaupunginvaltuuston 15.6.2009 hyväksymää ohjeellista toteutussuunnitelmaa Helsingin ja Vantaan yhteiselle selvitykselle kaupunkien yhdistymisen eduista ja haitoista sekä aloitetta muille Helsingin seudun kunnille seudun hallintomallia koskevan selvitystyön käynnistämisestä. Toteuttamalla molemmat rinnakkaiset selvityshankkeet samanaikaisesti saadaan seudun kuntarakenteen ja muun hallinnollisen kehittämisen kannalta kattavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Kaupunginhallitus päätti, että

1 Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen toteutuksen valmistelua jatketaan liitteenä 1 olevien ohjeellisten toteuttamisperiaatteiden pohjalta

2 kaupunki osallistuu Helsingin seudun seutuhallintomalleja koskevan selvityksen toteutukseen yhdessä Vantaan ja muiden Helsingin seudun kuntien kanssa liitteenä 2 olevien jatkovalmistelussa ohjeellisesti huomioon otettavien toteuttamisperiaatteiden pohjalta

3 esittää Vantaan kaupungille kohdissa 1-2 tarkoitettujen selvitysten tekemistä edellä päätettyjen periaatteiden mukaisesti kaupunginjohtajien johdolla tapahtuvan jatkovalmistelun pohjalta

4 ilmoittaa Vantaan kaupungille, että kaupunki on valmis osallistumaan seutuhallintomalleja koskevaan selvitystyöhön sen edellyttämällä virkatyöpanoksella ja siitä aiheutuvien muiden kustannusten kattamiseen kuitenkin enintään kaupungin väestöosuuden suhteessa.

5 todeta, että edellä tarkoitetuista selvityksistä aiheutuvista kustannuksista ja kustannustenjaosta kuntien kesken päätetään erikseen kustannusarvioiden valmistuttua

6 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan edellä mainituista selvityksistä kuntien välillä solmittavat sopimukset.

Lopuksi kaupunginhallitus esittää toivomuksenaan, että selvitystyö voidaan käynnistää mahdollisimman pikaisesti niin, että selvitystyön tulokset ovat käytettävissä jo syksyllä 2010.

Kirje Vantaan kaupungille.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotuksen kolmannen kappaleen 2 kohdan seuraavan sisältöiseksi:

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

968 §

STRATEGIAILTAKOULUASIA: SELVITYS KANSANVALTA-HANKKEEN VALMISTELUN LÄHTÖTILANTEESTA

Khs 2009-348

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

969 §

STRATEGIAILTAKOULUASIA: STRATEGIAOHJELMAN 2009-2012 TÄYTÄNTÖÖNPANON SEURANTA

Khs 2009-348

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Pertti Vanne
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty

Ulla-Marja Urho

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 24.9.2009 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Pertti Vanne

neuvotteleva viranhaltija

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 940-947, 951-961 ja 966-969 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 964-965 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 962 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				940-947, 951-961 och 966-969 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				964 - 965 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				962 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		7.9.2009 kello 16.05 – 16.47 ja 17.01 – 18.22

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi 967-969 §:t)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rauhamäki, Tatu
	Räty, Laura
	Urho, Ulla-Marja
	Arhinmäki				varajäsen
	Ebeling, Mika				varajäsen (osa 967-969 §:t)
	Vesikangas, Sanna				varajäsen

Muut	Bogomoloff, Harry				kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (paitsi 956-969 §:t)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi 953-969 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Vanne, Pertti				neuvotteleva viranhaltija
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarnio, Pekka				valtuustoryhmän puheenjohtaja (967-969 §:ien yleiskeskustelun aikana)
	Torvalds, Nils				valtuustoryhmän puheenjohtaja (967-969 §:ien yleiskeskustelun aikana)
	Kolbe, Laura				valtuustoryhmän puheenjohtaja (967-969 §:ien yleiskeskustelun aikana)
	Karvinen, Marko				strategiapäällikkö (967-969 §:ien yleiskeskustelun aikana)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Vanne, Pertti

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	940-941,	942,		948-954, 967-969,
		Sauri				955,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		943,		956,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		944,		957-958,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		959-960,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Sauri		945-947,		961-966,