597 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Puoskari) ja Urhon (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

598 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

599 - 602 §

Kaupunginvaltuuston 27.5.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

599 §

Talousarviomäärärahan ylitysoikeus lainan myöntämiseksi Kiinteistö Oy Helsingin Pohjoinen Hesperiankatu 23A:lle

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

600 §

Malmin kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten ja asuinrakennusten tontin 38289/2 vuokrausperusteet

Merkittiin että Moisio teki Puoskarin kannattamana vastaesityksen, jonka mukaan tontille rakennettavat uudisrakennukset tulee toteuttaa matalaenergiarakentamisena.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-6.

Vähemmistöön kuuluivat Krohn,Moisio,Ojala,Peltokorpi,Puoskari ja Ylikahri. Oker-Blom äänesti tyhjää.

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän esityksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

601 §

Laajasalon tontin 49017/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11853)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

602 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 20.4.2009 pöydälle pantu asia
Hitas-järjestelmän kehittäminen

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Krohn, Moisio, Lehtipuu, Matikainen, Ryöti ja Tulensalo esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn, eivätkä olleet läsnä asiaa käsiteltäessä.

Merkittiin, että Puoskari teki Pajamäen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

” s. 15

Kohta 1.

Muutetaan päätösesitys seuraavasti:

Hitas-sääntelystä vapautuminen on mahdollista yhtiön hakemuksen 30 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta.

Kohta 2.

..kun asunto-osakeyhtiön viimeisin rakennusvaihe on vähintään 30 vuotta vanha..

s. 16

Kohta 3.

Hitas-rajoitukset päättyvät 30 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön..”

Suoritetussa äänestyksessä Puoskarin vastaehdotus voitti äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola,Oker-Blom, Peltokorpi,Rauhamäki, Räty, Urho ja Rihtniemi.

Kaupunginhallitus päätti asiasta Puoskarin vastaehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi merkittiin, että asia käsitellään 3.6.2009 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa alun perin suunnitellun 29.5.2009 asemesta.

Ojala teki liitteen 1. mukaisen palautusehdotuksen, mutta sitä ei kannatettu, joten se raukesi.

LIITE Liite 1

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

603 §

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2008 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2009-697

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2008 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuosina 2000–2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sitovia tavoitteita määriteltäessä tulee tunnistaa tavoitetila ja keino tavoitteen saavuttamiseksi

- on kiinnitettävä huomio myös siihen, kuinka olennainen tavoite on.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion noudattamisohjeita on tarkastellulla ajanjaksolla 2000–2008 kehitetty esitettyyn suuntaan. Tavoitteiden olennaisuuden määrittelyyn ei kuitenkaan ole löydettävissä yksiselitteisiä kriteerejä johtuen yleisesti mm. kunnan toimialan laajuudesta ja Helsingissä erityisesti suuren kaupungin ohjauksen monitasoisuudesta.

3.1.3 Tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- poikkihallinnollisten tavoitteiden määrä on vähäinen. Hallintokuntien tulee kehittää poikkihallinnollisia tavoitteita, jotka ottavat huomioon palvelujen järjestämisen kokonaisuutena.

- tavoitetta asetettaessa tulee varmistua siitä, että sen toteumasta myös pystytään raportoimaan

- asuntotuotantotoimiston uudistuotantoa koskevan sitovan toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen ei vaikuta realistiselta.

Kaupunginhallitus toteaa, että poikkihallinnollisten tavoitteiden lisääminen ja kaupungin palvelutuotannon ohjaaminen niiden avulla tulee olemaan tulevien vuosien keskeinen kehittämisen painopistealue. Kaupunginhallitus on esittänyt tähän yksilöityjä toimenpiteitä talousarvion 2010 valmistelua ohjaavissa kannanotoissa.

Asuntotuotantotoimiston po. sitova tavoite perustuu Kvston 13.2.2008 hyväksymän MA-ohjelman 5000 asunnon tuotantotavoitteeseen ja sen sisältämään kaupungin oman tuotannon määrätavoitteeseen.

Khn toteuttamisohjelman täytäntöönpanopäätöksessä 14.4.2008 todetaan, että asuntotuotantotoimisto, kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto luovat yhdessä toimintaedellytykset kaupungin oman asuntotuotannon nostamiseksi 1500 asunnon vuosituotantoon vuoteen 2012 mennessä.

ATT:n tuotantotavoitteeseen on tarkoitus siirtyä vaiheittain siten, että tavoite on 1100 asuntoa vuonna 2010 ja 1300 asuntoa vuonna 2011. On selvää, että tavoite on tässä taloudellisessa tilanteessa haasteellinen ja sen saavuttamiseen liittyy epävarmuutta.

3.1.4 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tulee kehittää, jotta jatkuvilta määrärahan ylityksiltä vältyttäisiin

- hallintokuntien tulee edelleen kehittää sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyviä sitovia toiminnallisia tavoitteita

- investointimäärärahoihin liittyen tulee asettaa myös sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion laadinnassa merkittävä ongelmakohta on talousarvioon liittyvien ulkoisten tekijöiden ennakoiminen. Budjetoinnin ongelmakohtia ovat asiakasmäärien ennakoinnin vaikeus, alueellisten väestömuutosten ja -ennusteiden epätarkkuus sekä yleensäkin palvelujen käyttöön liittyvät kuntalaisten valinnat. Toimintaympäristön analyysia ja toimintaympäristömuutosten tuomia resurssikohdennuksia tarkennetaan talousarvioehdotuksen laatimisen jälkeenkin tulosbudjettien laatimisen yhteydessä syksyllä.

Sosiaaliviraston vastuualueiden talousjohtamista on vahvistettu palkkaamalla huhtikuussa 2008 vastuualuejohtajien käyttöön neljä johdon asiantuntijaa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimistojako on uudistettu 1.1.2009 lukien. Keskeistä uudistuksessa on, että kaikki taloustoiminnot on koottu yhteen yksikköön.

Sosiaali- ja terveystoimen talouden ja palvelujen rakennemuutoksen keskeisiä kysymyksiä koordinoidaan kaupunginjohtajan johtamassa työryhmässä. Tähän työryhmään kuuluu kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon lisäksi kaupungin rahoitusjohto sekä HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja.

Talousarvion laatimisohjeissa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeita täydentävässä viestinnässä ja koulutuksessa korostetaan jatkuvasti taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kiinteää yhteyttä. Tiukkenevassa taloustilanteessa korostuu mm. palvelujen tuottavuuteen liittyvien konkreettisten tavoitteiden asettaminen, mitä on korostettu kaupunginhallituksen kannanotoissa koskien talousarvion 2010 valmistelua.

Toistaiseksi investointimäärärahojen käyttö on mm. talonrakennuksessa ja katurakentamisessa liitetty ao. määrärahoja käyttävien virastojen tulospalkkiotavoitteisiin. Tämä on jo parantanut investointien toteutumista talousarvion mukaisesti. Lautakunnan ehdotus on perusteltua selvittää seuraavalla talousarviokierroksella.

3.1.5 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toteumatietojen käsittely muiden kuin lauta- ja johtokuntien alaisuudessa toimivien hallintokuntien osalta tulee ohjeistaa

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia siitä, että hallintokunnat noudattavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentointia koskevia ohjeita. Lisäksi ohjetta tulee kehittää siten, että tarpeelliset tiedot annetaan esimerkiksi erillistä lomaketta käyttäen.

- työterveyskeskuksen tulee kehittää sitovaan toiminnalliseen tavoitteeseen liittyvää seurantaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien hallintokuntien toteumatiedot sisällytetään Khssa käsiteltävään seurantaraporttiin.

Vuoden 2008 tilinpäätösohjeisiin ja vuoden 2009 talousarvion noudattamisohjeisiin sisällytettiin ensimmäisen kerran sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnin ohjeistus kaupunginhallituksen vuoden 2007 arviointikertomuksesta antaman lausunnon perusteella.

Talous- ja suunnittelukeskuksen maaliskuussa lähettämässä vuoden 2009 talousarvion toteutumisennusteen laatimista koskevassa ohjeessa pyydettiin vuoden 2009 ensimmäisen toteutumisennusteen mukana toimittamaan tilinpäätösohjeiden mukainen kuvaus sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentoinnista.

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnin ohjeistusta kehitetään vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelussa saatujen kokemusten ja vuoden 2008 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen perusteella. Ohjeet sisällytetään edelleen tilinpäätösohjeeseen ja talousarvion noudattamisohjeeseen.

Työterveyskeskuksen sitovia ja muita tavoitteita on tarkoitus kehittää vuoden 2010 talousarvioehdotusta varten ja samalla niiden seurantaa.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin kannattaa säilyttää peruspalveluiden edellyttämien investointien taso korkeana matalasuhdanteessa

- toimintamenoja tulee kasvattaa hillitysti vain niissä palveluissa, joissa palvelutarve on kasvava

- peruspalveluja tuottavien yksiköiden toiminnan tehostamista tulee parantaa rakennemuutosten, toiminnan kehittämisen ja tilojen yhteiskäytön avulla tavoitteena vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen.

Kaupunginhallitus toteaa, että tähän on pyritty mm. vuoden 2010 talousarvion raamin valmistelussa siten, että peruspalveluhankkeet sisältävä talonrakennuksen investointiraami on 184 milj. euroa eli huomattavasti enemmän kuin kun vuoden 2009 talousarviossa, jossa määrärahataso on 150 milj. euroa.

Kaupungin toimintamenojen kasvattamista ei tule pitää kaupungin tavoitteena. Kaupunginhallitus toteaa hyväksyneensä vuodelle 2010 vuoden 2009 talousarviota pienemmän raamin ja silti talousarvion 2010 raamiin sisältyy kaupungin lainakannan erittäin merkittävä 300 miljoonan euron lisäys. Tarkastuskertomuksessa esitetyt keinot palvelutoiminnan tehostamiseksi sisältyvät kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2009–2012.

3.2.2 Helsingin elinkeinostrategia – yritysmyönteiseksi kumppaniksi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin elinkeinostrategia ja sen toimenpiteet ovat tärkeitä kaupungin alueella toimivien sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Elinkeinostrategian toteuttamisen ohella tulee seurata sen vaikuttavuutta.

- tulee edelleen panostaa koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen, samoin kuin yhteistyöhön tiedemaailman kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin elinkeinopolitiikan tulosten kuvaamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan myös tilastollisia mittareita. Elinkeinopalvelu on osana elinkeinostrategian toteutusta määritellyt keväällä 2008 yhdessä tietokeskuksen kanssa sellaiset tilastolliset mittarit, jotka parhaiten kuvaavat kaupungin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Mittarit on alustavasti otettu käyttöön vuoden 2008 syksyllä. Vuoden 2009 aikana elinkeinostrategian vaikuttavuutta kuvaavia tilastollisia ja muita mittareita selkiytetään ja tarkennetaan, minkä lisäksi vaikuttavuuden arviointi otetaan osaksi strategian toteutuksen seurantaa.

Toinen seurantaraportti elinkeinostrategian toteuttamisesta valmistuu loppukesästä 2009. Tässä yhteydessä arvioidaan myös tehtyjen linjausten ajantasaisuutta ja toimenpiteitä esitetään mahdollisesti painotettavan uudella tavalla. Taloustilanteen ollessa nyt toisenlainen kuin keväällä 2007 koulutuksen ja työelämän vastaavuus samoin kuin yhteistyö elinkeinoelämän kanssa uusien tuloksellisten toimenpiteiden löytämiseksi korostuvat entisestään.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vastedes tiivistää yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä kehittyä kansainväliseksi usean kampuksen opiskelijakaupungiksi. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun on keväällä 2009 perustettu uusi erityissuunnittelijan toimi, jonka tehtävänä on vastata kaupungin korkeakoulu- ja opiskelijakaupunkiasioiden valmistelusta.

3.2.3 Palvelujen kustannustehokkuus ja vertailu muihin kaupunkeihin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- valtionosuuksien määräytymisperusteisiin on sisällytettävä suurkaupunkipoliittisia tarvemuuttujia. Kaupungin on pidettävä aihetta jatkuvasti esillä kaupunkipoliittisessa edunvalvonnassa.

- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kuusikkovertailuja vastaava työ tulisi käynnistää myös muissa palveluissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –työryhmään oli nimetty edustajat sekä Kuntaliitosta että Helsingin kaupungilta. Työryhmä on kuullut asiantuntijoita suurkaupunkipoliittisista tarvemuuttujista mm. maahanmuuttajien tarpeista. Esityksen mukaan muutokset kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään tulevat olemaan tämän hallituskauden aikana vähäiset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kuusikkovertailujen lisäksi vastaavanlaisia tietoja on saatavissa useilta hallinnonaloilta. Eri yhteisöt keräävät tiedot omien toimintojensa osalta (esim. kirjastot). Lisäksi tietokeskus on julkaissut mm. sivistystoimen kustannuksista tutkimuksia (orkesterit, teatterit). Lakisääteisten palvelujen osalta on syytä tarkasti seurata ja analysoida kustannuksia ja niiden kehittymistä. Kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamat kustannustiedot ovat pohjana valtionosuuslaskelmissa ja siksi erittäin tärkeitä. Yhteistyö Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen kanssa tilastoitavien tietojen yhdenmukaistamiseksi on siksi myös erittäin tärkeää. Tämäkin työ on ollut jo vuosia jatkuvan kehittämisen kohde.

3.2.4 Savuton Helsinki -ohjelma

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ohjelman tavoitteita tulee täydentää lisäämällä niihin Helsingin kaupungin oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähentäminen

- lasten ja nuorten päivittäisen tupakoinnin seurantamittareiksi on perusteltua ottaa käyttöön kouluterveyskyselyn mukaisesti myös peruskoulujen 8. luokkien oppilaiden, lukioiden 2. vuoden opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien 2. vuoden opiskelijoiden tupakointitottumukset

- Savuton Helsinki -ohjelman toimenpiteet on ajoitettu ulottumaan aina vuoteen 2015 saakka. Ohjelman yhteydessä ei ole päätetty seurantaraportin esittämisestä kaupunginvaltuustolle. Se olisi tarpeellista, jotta kaupunginvaltuusto voi arvioida ohjelman toteutumista ja mahdollisesti päivittää toimenpiteitä ja tavoitteitakin.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähentäminen ei ole ollut erillisenä tavoitteena on henkilökuntaa tuettu tupakoinnin lopettamisessa työterveyskeskuksen ja tupakkaklinikan yhteistyönä. Tupakasta vieroitusryhmien lukumäärää ja ryhmiin osallistuneiden lukumäärää seurataan.

Terveyskeskuksen kaikissa työpaikkailmoituksissa on ollut keväästä 2007 lähtien merkintä ”Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti”. Merkinnän käyttöä voidaan soveltuvin osin laajentaa.

Tupakointitiedon kysyminen terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuu luontevasti. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ja terveystarkastusten yhteydessä saadut tiedot ovat samansuuntaisia ja toisiaan vahvistavia.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja nimesi vuosiksi 2007 - 2008 ohjausryhmän, jonka tehtävä on ohjata, seurata ja arvioida kaupunginvaltuuston hyväksymän tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista terveyskeskuksen toiminnassa sekä toimia myös kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen koordinaatiokanavana tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyössä. Ohjelman valmisteluryhmä jatkoi ohjausryhmänä. Ohjausryhmä on tehnyt yhteistyötä Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnan kanssa Savuton Helsinki -ohjelman toteutuksen seurannassa kaupunkitasolla. Kaupunginhallitus kehotti 22.1.2007 päivätyssä päätöksessään Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukuntaa huolehtimaan myös osaltaan Savuton Helsinki -ohjelman toteutuksen seurannasta kaupunkitasolla.

Selvitys Savuton Helsinki –ohjelman toimeenpanosta terveyskeskuksessa 2007-2008 ja toimeenpanon linjaukset 2009- 2010 on käsitelty terveyslautakunnassa 31.3.2009.

3.2.5 Kaupungin virastojen yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- maahanmuuttajien erityistarpeet pitäisi pystyä huomioimaan nykyistä paremmin peruspalveluissa, esimerkiksi tulkkipalvelun aktiivisemmalla käytöllä

- kansalaisten kohtelun yhdenvertaisuutta tulee parantaa siten, että eri väestöryhmien (maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön) erilaiset tarpeet tunnistetaan ja niihin kyetään vastaamaan

- erilaisten tarpeiden ottaminen huomioon resurssien jakamisessa edellyttää sitä, että selvitetään esimerkiksi, kuinka paljon aikaa eri väestöryhmien palvelu tai asiointi vie

- kaupungilta edellytetään aktiivisuutta maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa parantavan toimenpideohjelman käynnistämisessä ja toimenpideohjelman laatimisessa vieraskielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin

- hallintokuntien välisen yhteistyön kannustamiseksi ja lisäämiseksi maahanmuuttajakysymyksissä tulee harkita yhteistä budjetointia siten, että resursseja on mahdollista liikutella tulosvastuun mukaisesti ja tarpeen mukaan joustavasti

- avustusten myöntämisen maahanmuuttajien toimintaan tulee olla koordinoitua.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy maahanmuuttajien palveluihin liittyvät strategiset linjaukset valtuustokaudeksi. Strategiaohjelman mukaisia linjauksia jalkautetaan erillisen toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

Maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä palveluprosesseja tulee selkeyttää niin, että kotouttamistoimet voivat vastata maahanmuuttajan osalta hänen tosiasiallisiin tarpeisiinsa. Kotoutumissuunnitelmien ja – toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta niiden kohdentaminen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen on keskeistä. Nopeutunut kotoutuminen säästää kustannuksia ja henkilöresursseja.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta on valmistelu huhtikuusta 2008 lähtien yhteistyössä valtionhallinnon kanssa (SM, OPM, TEM) aiesopimusta maahanmuuttajien työllistymiseksi ja kotoutumisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Sopimusvalmistelussa on keskitytty erityisesti työllistymisen ja kotoutumisen alkuvaiheen tehostamiseen ja ohjauksen kokonaisjärjestelmän kehittämiseen asiakasnäkökulmasta. Vaikka neuvotteluissa on löydetty yhteisymmärrys keskeisistä ongelmakohdista ja niiden ratkaisuehdotuksista, ei sopimukseen ole toistaiseksi päästy. Pääkaupunkiseudun kaupungit pitävät sopimuksen aikaansaamista tärkeänä ja ovat omalta osaltaan valmiita sen toteuttamiseen. Valtion sitoutuminen on toistaiseksi jäänyt auki.

Vuoden 2009 talousarvioon sisältyy 2,5 milj. euron määräraha maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen liittyviin hankkeisiin.

Hallintokuntien maahanmuuttajia koskevia yhteistyöhankkeita laadittaessa tulee sopia hankkeen kustannusjaosta hallintokuntien kesken sekä hankkeen koordinointivastuusta.

Maahanmuuttajajärjestöjä käsitellään yhdenvertaisesti muiden avustuksia hakevien järjestöjen kanssa nykyisten avustuksia koskevien ohjeiden mukaisesti.

3.2.6 Henkilöstöstrategia: henkilöstön osallistuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- luopuminen erillisestä henkilöstöstrategiasta ja sen sisällyttäminen kaupungin strategiaan 2009–2012 on menettelynä selkiyttänyt henkilöstöstrategisten asioiden viemistä käytännön tasolle

- henkilöstön osallistuminen kaupungin strategian henkilöstöosuuden laadintaan sekä ”kentän äänen” kuuleminen ja vuorovaikutteinen johtaminen osallistavat henkilöstöä

- henkilöstön eri osallistumismuotojen (yhteistoiminta, työsuojelu, luottamusmiesjärjestelmä) työnjaon selkiyttäminen on ollut aiheellista

- kokonaisuudessaan henkilöstöstrategian 2006–2008 toimenpiteiden toteutuminen strategiakaudella on ollut hyvä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymä strategiaohjelma antaa hyvät edellytykset henkilöstöstrategisten asioiden edistämiselle ja käytännön toteuttamiselle. On tärkeää, että sama periaate henkilöstöstrategian yhdistymisestä toiminnalliseen strategiaan toteutetaan myös virastojen ja liikelaitosten tasolla.

Strategian toteutumiseksi on tärkeää, että asetetut tavoitteet konkretisoidaan kehittämistehtäviksi ja niiden toteuttamiseen osallistuu henkilöstöä kaikilta toimialoilta ja organisaatiotasoilta.

3.2.7 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäyttö

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- pääkaupunkiseudun yhteistyössä Helsingin edustajien tulee huolehtia siitä, että asiat viedään jo valmisteluvaiheessa tiedoksi ja myöhemmin käsiteltäväksi niihin luottamuselimiin, joiden vastuualueeseen asia kuuluu

- tiedonkulun parantamiseksi yhteistyöhankkeita ja niiden toteuttamista tulee käsitellä sosiaali- ja terveystoimen eri päätöksentekotasoilla siten, että tieto tavoittaa myös henkilöstön

- yhteistyöhankkeissa tulee jatkaa järjestelmien yhteensovittamista (yhteiset tietojärjestelmät, yhteiset tai yhteisessä käytössä olevat tietokannat, palvelusisältöjen ja niihin liittyvien ohjeiden yhdenmukaistaminen, tiedottaminen kuntalaisille).

Kaupunginhallitus toteaa, että asiat Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen 2009–2012 mukaan neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän päätökset ovat yhteisesti sovittuja suosituksia. Kaupunkeja sitovat päätökset tehdään kunkin kaupungin omissa luottamushenkilöelimissä.

Yhteistyöhankkeita ja niiden toteuttamista koskevat asiat tuodaan normaalin yhteistoimintamenettelyn kautta henkilöstölle.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen eri toimijoiden kanssa terveyskeskus on mukana määrittelemässä yhdenmukaisia potilasasiakirjojen tietorakenteita sekä tarvittavia tietojen luokitteluja, jotka eri perusjärjestelmien toimittajat tulevat toteuttamaan omiin järjestelmiinsä. Palveluiden antajien tietojärjestelmien yhteen toimivat tietorakenteet ja yhtenäinen tietojen luokittelu mahdollistavat yhtenäisen valtakunnallisen tiedon luovutus- ja arkistointijärjestelmän. HUS:n ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tietojärjestelmien riittävä yhdenmukaisuus tulee toteutettua em. valtakunnallisten määrittelyiden avulla.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön edellyttämää tietojärjestelmien yhteensovittamista ohjaamaan on perustettu tietohallintoryhmä, joka on puolestaan kutsunut kokoon sosiaali- terveydenhuollon edustajista kootun ryhmän huolehtimaan toteutuksesta. Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä vastaavat sosiaalivirasto ja terveysvirasto, joiden edustajat ovat po. työryhmässä.

Kaupungin tietotekniikkastrategiassa vuosille 2007–2010 painotetaan pääkaupunkiseudun yhteistyön edellyttämää tietojärjestelmien yhteen toimivuutta. Strategian toteutuksen ohjauksessa ja seurannassa kiinnitetään tähän huomiota.

3.2.8 Sukupuolivaikutuksen arviointi hallintokuntien toiminnassa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tasa-arvosuunnitelman tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Virastojen tulee ryhtyä kaupungin tasa-arvoperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin siltä osin kuin niihin ei ole jo ryhdytty.

- Helsingin kaupungin virastojen ja liikelaitosten tulee arvioida sukupuolivaikutuksia omassa toiminnassaan. Aiheesta tulee järjestää tarpeen mukaan koulutusta ja laatia kirjallinen ohje.

- virastojen ja liikelaitosten tulee seurata palkkoja naisten ja miesten osalta erikseen. Samasta ja työn keskeisiltä osiltaan yhtä vaativasta työstä tulee maksaa samansuuruinen tehtäväkohtainen palkka. Virastojen tulee myös laatia kirjallinen palkkaohjelma samapalkkaisuuden edistämiseksi.

- tietojärjestelmien tulee tukea tasa-arvoasioiden raportointia ja niistä tulee saada helposti tietoa eroteltuna naisten ja miesten kesken.

Kaupunginhallitus toteaa, että tasa-arvosuunnitelman 2006 – 2008 tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin. Seuraavan tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 valmistelu on jo pitkällä ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota mm. tietojärjestelmien antamiin raportointimahdollisuuksiin ja siihen, että kunkin viraston tai liikelaitoksen palkitsemisohjelmaan tulee sisältyä palkkauksen tasa-arvoisuutta koskeva osio.

Henkilöstökeskus järjestää syksyllä 2009 tasa-arvosuunnittelua ja sukupuolivaikutusten arviointia koskevan koulutuspäivän.

3.2.10 Asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- niitä kaupungin strategioita, joilla on vaikutusta kaupunginosien eriarvoistumiseen, vetovoimaisuuteen tai voimavaroihin, tulisi painottaa siten, että kehittämiseen otetaan vahvempi ote alueen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti

- palvelu, joka on luonteeltaan jatkuvaa, tulee rahoittaa normaalitoiminnan kautta, ei projektiluonteisesti. Alueiden väestön erilaiset tarpeet olisi lähtökohtaisesti otettava huomioon kaikissa kaupungin palveluissa ja ohjattava resursseja enemmän tarpeen mukaisesti.

- hallintokuntien tulee lisätä keskinäistä aktiivista yhteistyötä positiivisen diskriminaation keinojen tehokkaammaksi käyttämiseksi

- kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista tulee jatkaa siten, että alueiden asukkaiden oma aktiivisuus kehittämisessä säilyy.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelma vuosille 2009–2012 sisältää useita tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kaupunkilaisten alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisäämään kaupunkilaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Keskeinen keino tässä on mm. positiivisen diskriminaation periaatteiden soveltaminen eri palvelualoilla.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.2 Konserniohjeen noudattaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- konserniohje on tärkeä konsernijohtamisen näkökulmasta

- konserniohje tulee laatia sellaiseksi, että se ei vaikeuta vaan tukee tytäryhteisöjen toimintaa ja ottaa eri organisaatioiden toimintaympäristöt huomioon. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tulee selvittää ohjeen epäselvät kohdat tytäryhteisöjen näkökulmasta.

- tytäryhteisöjen konsernijohdolta pyytämät ennakkosuostumukset tulee dokumentoida asianmukaisella tavalla

- konserniohjeeseen tulee lisätä kohta, että ohje käsitellään tytäryhteisön hallituksen vaihtuessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyinen konserniohje tullaan uusimaan vielä kuluvan vuoden aikana sisällyttämällä siihen mm. uuden osakeyhtiölain aiheuttamat muutokset ja nykyisestä ohjauskäytännöstä saaduista kokemuksista aiheutuvat muutostarpeet.

3.3.3 Finlandia-talo Oy:n toiminta ja talous 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- vuonna 2008 kaupungin avustus oli 1,2 milj. euroa. Avustuksen määrä Finlandia-talo Oy:lle on melkein yhtä suuri kuin ennen yhtiöittämistä. Finlandia-talo Oy:n liiketoiminnan tulee olla niin kannattavaa, ettei kaupungin avustusta tarvita lainkaan.

- Finlandia-talo Oy:n toimintaa tulee seurata erittäin tarkkaan, sillä nykyinen taloudellinen tilanne ja Musiikkitalon valmistuminen voivat vaikuttaa merkittävästi sen toimintaedellytyksiin. Muutoksilla voi olla vaikutusta toiminta-avustuksen suuruuteen.

- jatkossa yhtiöittämisratkaisuja tehtäessä tulee tarkkaan harkita, onko yhtiömuoto toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimintamuoto.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiön toimintaa tullaan ohjaamaan kaupunginvaltuuston Finlandia-talon toiminnan yhtiöittämistä koskevan 15.3.2006 päätöksen mukaisesti niin, että toiminta-avustusta vähennetään vuosittain. Tämän mukaisesti kun yhtiön tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja vuodelta 2008 oli 243 970 euroa, niin se tullaan ottamaan huomioon myös vuoden 2009 toiminta-avustusta vähentävänä perusteena loppuvuoden maksatuksessa.

Khs toteaa edelleen, että Finlandia-talon yhtiöittämispäätöksen mukaisesti Finlandia-talon toiminta-avustuksen tarpeeksi vuodelle 2006 arvioitiin 1 460 000 euroa. Yhtiömuotoisen toiminnan alkaessa kuitenkin vuonna 2006 vasta kesken vuotta eli kesäkuun alusta vuodelle 2006 toiminta-avustusta myönnettiin 1 200 000 euroa. Päätöksen mukaan Finlandia-talon avustusta pienennetään vuosittain 100 000 eurolla. Vuonna 2009 yhtiölle myönnettiin avustusta 1 160 000 euroa.

Liiketoiminnan kehittämisen kannustavuutta lisättiin päätöksen mukaan myös niin, että avustustarpeen jäädessä tavoitetasoa yli viisi prosenttia pienemmäksi jaetaan tämän rajan alittava osuus kaupungin ja yhtiön kesken tasan. Finlandia-talo on vuosina 2007 ja 2008 jättänyt nostamatta osan myönnetystä avustuksesta voitollisen tuloksen perusteella.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Hallintokuntien toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee selvittää luopumista lausuntokierroksesta keväällä edellisen vuoden arviointikertomuksen valmistuttua. Tämä edellyttää muutosta tarkastussääntöön niin, että kaupunginhallituksen hankkimat lausunnot tulevat valtuustokäsittelyyn vuoden loppuun mennessä. Menettely olisi kustannustehokkaampaa hallintoa ja myös tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen käsittelyä voitaisiin aikaistaa kuukaudella toukokuuhun.

- arviointikertomuksissa esitettyjen suositusten vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä tähtäyksellä, useinkin yli kaupunginvaltuuston nelivuotisen toimikauden

- vuosien 2004–2007 arviointikertomusten suosituksista selkeä vaikutus on ollut muun muassa maininnoilla kehittää toiminnallisten tavoitteiden asettamista ja laajentaa konserniohjausta.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyinen arviointikertomukseen liittyvä lausuntomenettely on edelleen tarkoituksenmukainen. Khs sekä lauta- ja johtokunnat voivat heti arviointikertomuksen valmistuttua antaa vastineensa ja esittää mahdolliset kehittämistoimenpiteet kertomuksessa esittelyihin kannanottoihin. Kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen voidaan aloittaa sen jälkeen kun lausunto arviointikertomuksesta on annettu.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Tulospalkkiot ja sitovat toiminnalliset tavoitteet

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallintokuntien tulee lisätä sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrää tulostekijöissä, mikäli se tulosyksikkö huomioon ottaen on mahdollista. Lisäksi niiden painoarvon tulostekijänä tulee olla vähintään 10–20 prosenttia.

- tulospalkkiota tulee maksaa ainoastaan viraston toiminnasta aikaan saaduilla säästöillä. Talous- ja suunnittelukeskuksen tulee huolehtia siitä, että hallintokuntien talousarviot ovat riittävän tarkkoja.

- johdon tulospalkkiojärjestelmään liittyviä menettelyjä tulee yhtenäistää. Koordinointia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä voidaan kehittää esimerkiksi keskittämällä sitä johtajistolle.

- tulospalkkiojärjestelmiä kehitettäessä tulee varmistua siitä, että hallintokuntien tulospalkkiotavoitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia ja siten kaupungin kokonaisedun vastaisia.

Kaupunginhallitus toteaa, että sitovien toiminnallisten tavoitteiden merkitystä ja painoarvoa tulospalkkiojärjestelmien tulostekijöissä on kasvatettu viime vuosina ja niiden toimintaa ohjaavaa vaikutusta on korostettu eri yhteyksissä. Koska tulospalkkiojärjestelmää pidetään tärkeänä johtamisvälineenä, sitovien tavoitteiden painoarvoa on syytä kasvattaa edelleen tarkastuslautakunnan ehdottamalla tavalla.

Hallintokuntien tulospalkkiotavoitteiden koordinointi tehostuu nykyisestä, kun hallintokuntien rajat ylittävät prosessit kuvataan, niille asetetaan mittarit ja niitä kehitetään käsiteltävänä olevan strategian mukaisesti.

Kaupungin tulospalkkioperiaatteita uudistettaessa tarkastuslautakunnan esittämät kehittämissuositukset otetaan huomioon ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Helsingin ulkomaille suuntautuva toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kansainvälisen toiminnan strategia ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Strategian toteutumista ja vaikutuksia on suunniteltu seurattavan toimintakertomuksissa ja valtuustoseminaareissa. Olisi perusteltua, että kaupunginvaltuusto saa tiedokseen esimerkiksi kerran valtuustokaudessa, ja myös tarvittaessa, selvityksen kansainvälisen toiminnan strategian toteutumisesta ja sen vaikuttavuudesta.

- kansainvälisen toiminnan strategian 2008 mukaan laadittavassa kansainvälisessä viestintäsuunnitelmassa tulee ottaa huomioon eri toimijoiden välinen koordinointi

- myös ulkomailla toimiville, kehittämisen välineiksi luokitelluille tytäryhtiöille tulee asettaa kuntalain tarkoittamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Näin pyritään varmistamaan, ettei yhtiön toiminta ole mahdollisesti jatkuvan, ylimääräisen omistajatuen varassa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan visio ulottuu vuoteen 2025. Strategia on voimassa toistaiseksi. Kansainvälisen toiminnan luonteesta johtuen sen vaikuttavuuden arvioiminen yksinkertaisin määrällisin mittarein on vaikeaa. Tästä syystä riittänee valtuustokausittain toteutettava perusteellisempi arviointi.

Kansainvälinen viestintäsuunnitelma, jossa eritellään kansainvälisen toiminnan ohjausryhmään osallistuvien yksiköiden vastuut, valmistui keväällä 2009. Kansainvälisen osaston johtama kansainvälisen toiminnan ohjausryhmä vastaa kansainvälisen viestinnän koordinoimisesta. Ohjausryhmään kuuluu edustus hallintokeskuksen kansainvälisestä toiminnasta ja viestinnästä, talous- ja suunnittelukeskuksen talous- suunnitteluosastolta ja elinkeinopalvelusta, tietokeskuksesta sekä henkilöstökeskuksesta.

Ulkomailla toimiville tytäryhtiöille asetetaan kaupunkikonsernin muiden tytäryhteisöjen tavoin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tätä koskevat omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet valmistellaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsiteltäväksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Helsingin oma vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto vuonna 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee harkita kaupungin oman vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon roolin selkeyttämistä

- omistusasuntojen aiheuttamaa taloudellista riskiä suhteessa tuotantokustannuksiin ja markkinatilanteeseen tulee ennalta arvioida ja myös harkita asuntojen keskikoon uudelleen määrittämistä.

Vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin toiminnallisen suunnittelun kannalta on tärkeää, että kaupungilla on itsellään toimijana konkreettinen kokonaisnäkemys kaikista asuntotuotannon hallintamuodoista niin suunnittelun kuin toteutuksen osalta. Kaupungin tontinluovutuksessa on tavoitteena pyrkiä myös suurempien aluekokonaisuuksien luovuttamiseen. Sosiaalisen sekoittumisen periaatteen mukaan alueellisesti ja kortteleittain tulee sijoittaa erilaisia asumisen hallinta- ja rahoitusmuotoja, jolloin mukana tulee olla myös vapaarahoitteisia asuntoja.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Ohjelmassa kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi on asetettu 1500 asunnon rakentaminen. Tavoitteiden mukaan rakennettavista asunnoista valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus tulee olla vähintään 50 %, hitas-omistusasuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen osuus 40 % ja sääntelemättömien vapaarahoitteisten omistusasuntojen osuus korkeintaan 10 %.

Syksyllä 2008 asuntomarkkinat ja erityisesti asuntorahoitus kriisiytyivät ja asuntokauppojen määrä väheni voimakkaasti. Rakennusteollisuuden 21.4.2009 julkaisemien tilastojen mukaan myymättömiä omistusasuntoja on tällä hetkellä koko maassa noin 2 600 asuntoa. Omistusasuntojen edelleen jatkuvan heikon markkinatilanteen ja myymättömien asuntojen suuren määrän vuoksi monet asuntotuottajat ovat vetäytyneet uusien omistuskohteiden käynnistämisestä. Asunnontarve ei kuitenkaan ole vähentynyt ja kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on edelleen kysyntää. Asuntotarjonnan monipuolisuus on keskeinen asuntopoliittinen tavoite ja siten kaupungin omalla asuntotuotannolla on sekä tarjontaa tasapainottava että talonrakennusalaa elvyttävä rooli.

Kaupunginhallituksen 14.4.2009 tekemän päätöksen mukaisesti asuntotuotantotoimikunta tulee käynnistämään vuonna 2009 asuntotuotantohankkeita siten, että alkava tuotanto on MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti hallinta- ja rahoitusmuodoltaan monipuolista ja sisältää myös osaomistusta ja vapaarahoitteista hitas-ehdoin toteutettavaa omistusasuntotuotantoa. Kaupunginhallitus päätti, että mikäli valmistuvia omistusasuntoja ei saada kohtuullisessa ajassa myytyä, asunnot vuokrataan Koy Auroranlinnan välityksellä vapaille vuokramarkkinoille joko viiden vuoden määräaikaisin tai toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin. Asukkaille jää mahdollisuus lunastaa asunto itselleen. Vastaavanlainen käytäntö otetaan käyttöön myös myymättömässä kannassa. Samassa yhteydessä päätettiin, että mikäli markkinaehtoisesti määräytyvä vuokrataso ei riitä kattamaan mainittujen asuntojen vastikkeita, voidaan erotuksen kattamiseen käyttää asuntotuotantorahaston lyhyen korkotuen tuottoja.

Asuntotuotantotoimiston tuotanto-ohjelman mukaan vuonna 2009 on alkamassa vuokra-asuntotuotannon lisäksi neljä hitas-omistuskohdetta (156 asuntoa) ja kaksi osaomistuskohdetta (63 asuntoa). Vapaarahoitteisia omistusasuntokohteita ei ole käynnistymässä.

Asuntotuotannon keskikoko

Asunto-ohjelman 2004–2008 ja maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitteiden mukaan asuntotuotannossa tulee painottaa riittävän suurien asuntoja rakentamista, jotta perheille soveltuvien asuntojen määrää voidaan lisätä ja asumisväljyyden kasvu mahdollistaa. Uustuotannon keskikokotavoitteeksi on asetettu 75 huoneistoneliömetriä. Tavoitteena on, että huoneistojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. MA-ohjelman tavoitteiden mukaan keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokratuotannossa. Valmistuneiden asuinhuoneistojen keskipinta-ala on vuonna 2008 ollut 81,0 m² ja rivitalojen keskipinta-ala on ollut 101,9 m².

MA-ohjelman seurantaraportin käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto (Kvsto 29.4.2009) päätti täsmentää MA-ohjelman tavoitetta uustuotannon keskipinta-alasta. Omistus- ja osaomistustuotannossa on tavoitteena 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala kaupunginosatasolla. Tavoitetta ei kuitenkaan noudatettaisi vuokra- eikä asumisoikeustuotannossa. Tavoitteena on, että jatkossa keskipinta-alatavoitetta ohjattaisiin tontinluovutuksessa ja vain poikkeustapauksissa keskipinta-ala merkittäisiin asemakaavaan. Kaupunginhallitus voi myöntää poikkeamisluvan voimassa olevien asemakaavojen keskipinta-alamääräyksestä.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Tilannekatsaus energia-alan toimijoihin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee laatia aikataulu siitä, kuinka uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja lisäksi tulee selvittää kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi

- vuosittaisen raportoinnin yhteydessä tulee valtuustolle raportoida myös hankkeiden toteutuminen ja uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta

- kaikkien osapuolten tulee sitoutua tavoitteen saavuttamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Energia on käynnistänyt useita hankkeita uusiutuvien energialähteiden käytölle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeet on todettu energiapoliittisten linjausten toimenpanoa koskevassa seurantaraportissa, jonka Kvsto merkitsi tiedoksi 26.11.2008.

Uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen tähtäävien hankkeiden toteutettavuus ja aikataulu tarkentuvat selvitysten edetessä. Joidenkin hankkeiden mm. monipolttoainekonseptin vaikutus uusiutuvan energian osuuteen selviää vasta tutkimusten kautta. Lisäksi monien toimenpiteiden vaikuttavuus näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

Kuten tarkastuslautakuntakin toteaa, raportissa mainituilla hankkeilla on mahdollista nostaa uusiutuvan energian osuus 12,9–17,3 prosenttiin, jos kaikki hankkeet toteutuvat. Tämä vastaa lähes valtuuston asettamaa tavoitetta, mutta vielä tarvitaan lisää toimenpiteitä. Kaupunki onkin käynnistänyt ulkopuolisen asiantuntijan kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on muodostaa vaihtoehtoiset skenaariot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi energian tuotannossa. Selvitys toimii lähtökohtana Kvston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009 - 2012 edellytetyn Helsingin energiantuotannon pitkän aikavälin vision luomiselle.

Kaupunginvaltuustolle raportoidaan energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen energiantuotannossa 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä sisältyy myös Kvston hyväksymään strategiaohjelmaan 2009 - 2012. Strategiaohjelman toteuttamisen ja seurannan välineitä ovat Kvston strategian seurantaseminaarit, Khn strategiaohjelman seuranta ja kaupungin talousarvio. Strategian tarkistamistarvetta arvioidaan vuosittain kaupunginvaltuuston talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Hankinta- ja kilpailuttamisosaamistarpeet virastojen palveluhankinnoissa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- koska hallintokeskuksen oikeuspalvelut kuuluvat kaupunginjohtajan alaisuuteen ja hankintakeskus sekä muut virastot apulaiskaupunginjohtajien alaisuuteen, kaupunginjohtajiston olisi nimettävä palveluhankintojen prosessien kehittämistä ja organisointia valmisteleva työryhmä.

- työryhmän tavoite olisi laatia esitys kaupungin palveluhankintojen tehostamiselle ja keskittämiselle sekä hankintaprosessin kehittämiselle siten, että sekä palvelujen kustannustehokkuus että hankintalain edellytykset toteutuvat joustavasti

- sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen olisi lisättävä omien palveluhankintojensa sopimus- ja juridiikkaosaamisen resurssejaan joko palkkaamalla lisähenkilöstöä, tekemällä tiiviimpää yhteistyötä hankintakeskuksen kanssa tai pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUS:n kanssa niissä palveluissa, joissa yhteishankinta on mahdollista ja järkevää toteuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että hankintojen nykyistä laajempi keskittäminen ja erityisesti palveluhankintojen nykyistä tehokkaampi ohjaus ovat hankintatoimen kehittämisessä tärkeitä toimenpiteitä. Hankintakeskus valmistelee niitä koskevia esityksiä.

Tiivis yhteistyö hankintakeskuksen kanssa tai pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUS:n kanssa on resurssilisäyksiin nähden ensisijainen vaihtoehto.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Katujen kunnossapidon toimivuus ja kokonaisvastuuhoidon laskutus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- rakennusviraston tulee harkita sähköiseen laskutusprosessiin siirtymistä katujen kokonaisvastuuhoidon laskutusprosessin tehostamiseksi

- kaupunginhallituksen tulee jatkaa toimenpiteitä kaupungin atk-järjestelmien yhteensopivuuden parantamiseksi

- kuntalaisten on voitava hoitaa asioitaan mahdollisimman paljon ns. yhden luukun periaatteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tietotekniikkastrategian keskeisiä periaatteita ovat hallinnon tukijärjestelmien sähköistäminen, tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen noudattaen ns. yhden luukun periaatetta. Hallintokuntien pitää toteuttaa tietotekniikkastrategian periaatteita kehittäessään järjestelmiään.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilahankkeiden kustannusarvioiden luotettavuutta tulee parantaa panostamalla entistä enemmän suunnitteluun ja ennakoivaan valmisteluun, jotta enimmäishintojen ylityksiltä vältyttäisiin

- kustannussuunnittelun merkitystä ja kytkeytymistä muuhun suunnitteluun tulee korostaa esimerkiksi edellyttämällä pääsuunnittelijalta kustannusosaamista

- tulee selvittää, miten tilahankkeiden päätöksentekoa voitaisiin nopeuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että suunnittelupanostuksen lisäämiseen on kiinnitetty huomiota mm. tilahankkeiden käsittelyohjeiden tämän vuoden alun päivityksessä (Khs 12.1.2009). Suunnittelua on vietävä hankesuunnitteluvaiheessa riittävän pitkälle luotettavan kustannusarvion saamiseksi. Suunnittelun ohjaus on tärkeätä ja sen tulee olla kustannustietoista. Peruskorjauskohteissa kustannusarvion perusteeksi on tehtävä riittävät, rakennuksen kuntoon liittyvät selvitykset ja tarvittaessa rakenteiden aukaisut.

Talous- ja suunnittelukeskuksen vetämässä hankeohjausryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset tilahankkeita rakennuttavat ja tilaavat virasto, on pyritty puuttumaan enimmäishintojen ylityksiin ja hankesuunnitelmien sisältöön ja kustannuksiin jo ennen suunnitelmien päätöskäsittelyä.

Kustannussuunnittelun merkitys on tärkeä ja se kytkeytyy poikkeuksetta hankesuunnitteluun. Erityisesti isoissa hankkeissa kustannuskonsultin palkkaaminen suunnittelijaryhmään luo mahdollisuudet hankkeen kaikkien suunnittelijoiden kustannustietoiselle suunnittelulle.

Päätöksentekoa voitaisiin nopeuttaa toteutus- ja hankintaprosesseja kehittämällä.

Arviointikertomuksen kohta 4.10 Liikennelaitoksen sanktiot ajamatta jääneestä bussiliikenteestä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- keskeisin ongelma, tilatun palvelun toteutumatta jääminen, ei ratkea vain sanktioin tilanteessa, jossa alalla on voimakas henkilöstöpula ja kalustolle asetetut vaatimukset kärsivät hintakilpailutuksen myötä

- ajamatta jääneen liikenteen sanktioiden tulee olla riittävän suuret siten, että ne kannustavat kaikkien vuorojen ajamiseen

- tulevan bussiliikenteen tilaajayksikön olisi käytettävä tulevissa kilpailutuksissaan riittävästi laadullisia ja toimintavarmuuteen liittyviä sekä ekologisesti kestäviä kriteerejä.

Kaupunginhallitus toteaa, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään vuoden 2010 alusta yhteiseen organisaatioon. Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen tilaajatoiminnoista vastaa jatkossa yksi organisaatio, jolla on kokonaisvastuu myös kilpailutusmenettelyn kehittämisestä. Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen lautakunnan esiin nostamien kriteerien riittävästä painotuksesta tulevissa kilpailutuksissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.17 Hitas-järjestelmä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- nykyisin käytössä oleva Hitas-järjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi asuntotuotantojärjestelmäksi

- järjestelmä on saavuttanut sille asetetun tavoitteen tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja

- asuntotoimen on luotava rekisteröintijärjestelmä, joka estää usean Hitas-asunnon omistamiseen liittyvät ongelmat.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kvstolle esiteltiin Hitas-järjestelmän kehittämisehdotus 18.3.2009. Kaupunginvaltuusto palautti kehittämisehdotuksen ja liitti palautukseen mm. seuraavan valmistelukehotuksen nro 3:

”Hitas-järjestelmää tulee kehittää siten, että uuden Hitas-asunnon ostaja ei omista pysyvästi toista Hitas-asuntoa.”

Kaupunginhallitus jätti 20.4.2009 pöydälle uuden esityksen Hitas-järjestelmän kehittämisestä. Sen estämiseksi, ettei Hitas-asuntojen uustuotanto muodostuisi sijoituskohteeksi, uudessa kehittämisehdotuksessa esitetään, että uustuotantokohteen rakennuttaja/myyjä varmistaa ostajalta ja kiinteistövirastolta, ettei ostaja omista pysyvästi toista Hitas-asuntoa. Myyjän ja ostajan väliseen kauppakirjaan tulee lisätä maininta, että tehdyn kaupan ehtona on nykyisen Hitas-asunnon myyminen ennen kuin kauppa uudesta tulee lopulliseksi.

Rakentamisaikana sama omistaja voisi omistaa useamman Hitas-asunnon, koska kauppa tehdään yleensä jo vuosi jopa kaksi vuotta ennen asunnon valmistumista. Samoin on syytä ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet, joista voi täysin hyväksyttävästi johtua se, että samalla omistajalla on useampi kuin yksi Hitas-asunto.

Uusien Hitas-asuntojen rakennuttajia on vähän, joten rakennuttajien ohjeistus on järjestettävissä suhteellisen vaivattomasti.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

604 §

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE

Khs 2009-597

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 2 844 600 euroa saadaan maksaa vuoden 2009 talousarvion kohdalta 8 22 07 Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, Taloushallintopalvelu liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

605 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN KOULUYHDISTYS PESTALOZZI SCHULVEREIN SKOLFÖRENINGEN RY:LLE

Khs 2008-26

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry:lle 1 200 000 euron suuruisen lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 02 Helsingin Saksalaisen koulun laajennushankkeen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 18 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston tekemästä arviosta.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

606 §

EI JULKISUUTEEN ENNEN 12.6.2009: KULTAISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN ERÄILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ON KATSOTTAVA TOIMINNALLAAN ANSAITSEVAN KAUPUNGIN TUNNUSTUSTA, SEKÄ ERÄILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE

Khs 2008-2635

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää kultaisen Helsinki-mitalin tämän lisälistan liitteessä mainituille henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta.

Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää kultaisen Helsinki-mitalin tunnustuksena pitkäaikaisesta toiminnasta kaupungin hyväksi kaupungin luottamustehtävissä seuraaville henkilöille:

Luukkainen Hannele, taloustutkija

Molander Sole, toimitusjohtaja

Reinikainen Pekka, lääkäri

Kirjeet nro mainituille henkilöille sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2 (Ei julkisuuteen ennen 12.6.2009)

607 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 6.5.2009

johtokunnat

- Helsingin Energia 6.5.2009

- Helsingin Satama 5.5.2009

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Merkittiin, että Krohn teki Moision kannattamana vastaesityksen, jonka mukaan kaupunginlakimiehen päätös (Töölönlahden tanssimakasiini) alistettaisiin kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Krohnin vastaesityksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio,Ojala, Peltokorpi, Puoskari ja Ylikahri.

Kaupunginhallitus päätti olla käyttämättä otto-oikeutta kaupunginlakimiehen päätökseen.

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

608 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

609 §

MUUTOS OSALLISTUJIIN JYVÄSKYLÄN KUNTAPÄIVILLÄ 6.-7.5.2009

Khs 2008-2631

Kaupunginhallitus päätti viitaten 9.2.2009 pöytäkirjan 189 §:ään merkitä tiedoksi, että Paula Kylä-Harakka osallistui Tuomo Valveen sijasta Jyväskylässä 6.-7.5.2009 pidettäville kuntapäiville.

Samalla kaupunginhallitus päätti hyväksyä osallistumisen virkamatkana.

Pöytäkirjanote Paula Kylä-Harakalle sekä hallintokeskukselle (Puusaari).

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

610 §

VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2009-960

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen terveystarkastajan viran (vakanssin numero 023035) nimikkeen elintarviketarkastajaksi.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

611 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ESITYKSESTÄ SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTOEHDOTUKSEN TÄYDENTÄMISEKSI

Khs 2009-737

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ehdotuksesta Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi seuraavan lausunnon:

Ympäristöministeriön Natura 2000 -verkostoa koskeva ehdotus sisältää useita eri alueita, joista Vantaanjoen alue (FI0100104) on tärkein Helsingin kaupungin kannalta. Vantaanjoesta kulkee Helsingin kaupungin alueella n. 6,5 km, minkä lisäksi Keravanjoen yhtymäkohdan yläpuolella pääuoma muodostaa Helsingin ja Vantaan rajan siten, että oikea ranta kulkee Helsingin alueella n. 5,5 kilometrin matkan Pitkäkosken niskalta alkaen.

Alueen keskeisenä valintaperusteena on luontodirektiivin liitteen II laji, vuollejokisimpukka (Unio crassus). Vantaanjoen muita suojeluarvoja ovat mm. saukko (luontodirektiivin liite II), kohdassa 3.3. (Muut tärkeät eläin- ja kasvilajit) mainittu virtalude, joiden lisäksi Vantaanjoen uomalla on merkitystä ainakin muutto- ja saalistusalueena kalatiiralle (lintudirektiivin liite I).

Alueen rajaus Vantaanjoen Natura 2000 -alue käsittää vain pääuoman vesialueen. Keravanjoki ei sisälly rajaukseen, mutta sen veden laadulla on merkittävä vaikutus Vantaan pääuoman veden laatuun Helsingissä. Keravanjoki muodostaa Helsingin ja Vantaan rajan n. 6 kilometrin matkalla. Vähäisempiä sivupuroja ovat Helsingin alueella Haltialasta lähtevä Näsinoja ja Malmilta lähtevä Longinoja.

Alueen maankäyttö - tavoitteet

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 vision mukaan Helsingin kaupungin aluetta sekä metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö. Helsingin tavoitteena on sovittaa yhteen virkistyskäyttö, luontosuhteet sekä kulttuurimaisema ja -historia. Erityisen tärkeinä viheralueina kehitetään meren- ja joen rantoja. Helsingin kaupungin arvona on mm. ekologisuus. Kaupungin eettisten periaatteiden mukaan Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristönsuojelussa.

Kaupungin strategisena tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Maankäytössä ja kaupunkisuunnittelussa keskeisenä periaatteena on mm. kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Periaatteena on myös yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

Alueen maankäyttö - kaavoitus

Helsingin Yleiskaava 2002 on laadittu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja edistämisen periaatetta noudattaen. Vantaanjoki on Helsingin Yleiskaava 2002:ssa varattu vesialueeksi ja Vantaanjoen rannat pääosin virkistyskäyttöön. Vantaanjoen varret ovatkin Helsingissä erittäin vilkkaan virkistyskäytön aluetta. Joen varrella on useita uimapaikkoja, laitureita, siirtolapuutarha-alueita, viljelypalstoja sekä ulkoilureittejä.

Laajoilla alueilla on maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkintä. Suojelualueeksi on merkitty luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut Pitkäkosken rinnelehdot ja Ruutinkosken lehto. Myös jo Natura 2000-verkkoon kuuluva Vanhankaupunginlahti on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Vantaanjoki ympäristöineen sisältyy lisäksi Yleiskaava 2002:ssa osoitetun Helsinki-puiston alueeseen. Arvokkaiden luontokohteiden ja elinympäristöjen lisäksi Helsinki-puisto sisältää merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoja ja viheralueita. Yleiskaava 2002:een merkitty Helsinki-puisto ja alueen asemakaavat turvaavat kaavoituksen keinoin Vantaanjoen virkistyskäytön ja suojelukohteet.

Valtaosa Vantaanjoen aluekokonaisuudesta on siten jo asemakaavoin osoitettu suojelukäyttöön. Yleiskaava 2002:n maankäyttövaraukset ja Helsinki-puisto turvaavat Vantaajoen ja sen ympäristön säilymisen sekä kehittymisen vesi-, virkistys- ja suojelualueena.

Alueen maankäyttö - suunnitelmat, ohjelmat, hankkeet

Vantaanjoen veden laadun turvaaminen ja jokiluonto on otettu huomioon monissa kaupungin toteuttamissa suunnitelmassa, ohjelmissa ja hankkeissa, kuten Vantaanjoen varren maiseman- ja kasvillisuuden kehittämisohjelmassa 2006 - 2015, Helsingin pienvesiohjelmassa 2007 sekä Helsingin hulevesistrategiassa vuodelta 2007. Hankkeista erikseen mainittakoon Vanhankaupungin koskelle rakennetut kalaportaat, joiden kautta mm. taimen nousee jokeen ja monille sen latvavesille kutemaan. Vaelluskalojen lisäksi Vantaanjoessa ja sen ranta-alueilla on vuollejokisimpukan, saukon ja virtaluteen lisäksi muitakin huomion arvoisia ja kaupungin hallintokuntien toimenpiteissä jo huomioon otettuja eliölajeja. Lisäksi jokivarsi itsessään on kaupungin suunnitelmissa ja ohjelmissa otettu huomioon luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaana alueena sekä tärkeänä viheryhteytenä kaupungissa.

Pitkäkosken ja Ruutinkosken luonnonsuojelualueille on valmistunut Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymät hoito- ja käyttösuunnitelmat vuonna 2008. Niissä on otettu muun muassa vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset huomioon. Näiden olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välisen jokijakson ranta-alue nimeltään Vantaanjoen ahde on ehdolla uudeksi luonnonsuojelualueeksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008 - 2017.

Pelloilta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi kaupungin hallintokunnat ovat tehneet Haltialan tilalla ja Tuomarinkylän kartanon mailla jo vuosia erilaisia vesiensuojelullisia toimenpiteitä. Kyseiset tilat ovat viime vuosien aikana siirtyneet osittain luomuviljelyyn ja suorakylvöön, mikä omalta osaltaan vähentää Vantaanjoen kuormitusta ja parantaa vuollejokisimpukan, saukon ja virtaluteen elinoloja. Tämän lisäksi kaikilla Vantaanjoen valuma-alueella olevilla Helsingin kaupungin omistamilla maanviljelys- ja laidunalueilla vesistönsuojelutoimenpiteet on tehty EU:n ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Rakentaminen Vantaanjoen Natura-aluetta ollaan perustamassa etenkin Helsingin osalta valmiiksi kaupunkimaiseen ympäristöön. Ympäristöministeriö on kuitenkin arvioinut, että ympäröivän valuma-alueen rakentamisella on vain vähän sellaisia vaikutuksia, joita tulisi joen suojelutavoitteiden vuoksi tarkistaa ja että useimmat hankkeet selviävät 1. vaiheen Natura-arvioinnilla. Suojelun vuoksi säänneltäviksi tulevat jokiuoman toimenpiteet, kuten ruoppaaminen tai putkilinjojen vetäminen, kuuluvat sääntelyn piiriin jo nykyisen lainsäädännönkin perusteella.

Periaatteessa koko valuma-alueella on vältettävä toimia, jotka voisivat hävittää tai heikentää vuollejokisimpukan esiintymiä. Kaikki joen rantojen ja valuma-alueen rakentaminen tai muutoin muuttaminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi veden samentumisen kautta lajien viihtyvyyteen. Mikäli kaikista toimenpiteistä olisi tehtävä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio, johtaisi se laajoihin selvityksiin ja aikaa vieviin lausuntomenettelyihin. Selvitykset olisi tehtävä aina hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan toimesta. Näin ollen Helsingin kaupungille aiheutuisi tulevaisuudessa kyseisistä selvityksistä merkittäviä kustannuksia.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan erityistapauksen vaatima toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä.

Vesihuolto Kaupunginhallitus toteaa, että Vantaajoki on tärkeä Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähde, minkä lisäksi Vantaanjoki toimii jäteveden laskuvesistönä poikkeustilanteessa sekä hulevesien purkuvesistönä. Mikäli Päijännetunnelin käyttö estyy tai Päijänteen vettä ei jostain muusta syystä saada käyttöön, toimii Vantaajoki kriisitilanteessa yli puolen miljoonan asukkaan juomaveden varalähteenä. Kaupunginhallitus katsoo, että Vantaanjoen vesivarojen käyttö kriisitilanteessa tulee pystyä varmuudella turvaamaan.

Natura 2000-verkoston laajentaminen voi tuoda mukanaan mahdollisia lisävelvoitteita alueen raakaveden otolle sekä hulevesien käsittelylle. Teknistaloudellisesti merkittävien muutoksien toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä on erittäin vaativaa ja kallista. Kaupunginhallitus toteaa, että lähivuosien taloudellisessa tilanteessa Helsingin kaupungilla ei Natura 2000-verkoston laajentamisen seurauksena ole mahdollista kohdistaa merkittäviä uusia voimavaroja Vantaajoen alueen hulevesien käsittelyn sekä raakavedenoton uudelleenjärjestämiseen.

Luontodirektiivin liitteen III mukaisena valintaperusteena on mainittu yleisarviointi alueen merkityksestä lajin suojelulle. Lisäksi Euroopan Unionin perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan mm. ihmisten terveyden suojelua ja luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Kaupunginhallitus katsoo, että perustamissopimuksesta ilmenevät tavoitteet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa tärkeänä varaveden lähteenä toimivan Vantaanjoen sisällyttämistä Natura-verkostoon. Ympäristöministeriön ehdotuksessa tulisikin maankäyttö- ja rakentamisvaikutusten lisäksi tarkastella ja arvioida vesivarojen käyttömahdollisuuksia kriisitilanteessa.

Vuollejokisimpukka Ympäristöministeriön ehdotuksen asiakirjojen mukaan vuonna 2008 valmistuneiden lisätutkimusten tulosten mukaan Vantaanjoen vuollejokisimpukkapopulaation käsittää vähintään noin 2 miljoonaa yksilöä ja on siten Suomen tärkein tunnettu esiintymä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Suomessa on arvioitu olevan yli 20 vuollejokisimpukkajokea, joista kolme kuuluu entuudestaan Natura 2000-verkostoon. Muiden jokien vuollesimpukkakantoja ei ole selvitetty vastaavalla systemaattisuudella kuin Vantaanjoen. Ehdotuksessa mainitaan, että Vantaajoessa suoritettiin vuosina 2004-2007 simpukkainventointi. Ehdotukseen liittyvät asiakirjat eivät kuitenkaan sisällä kyseistä inventointia, minkä johdosta selvityksen riittävyyttä ei voida tarkemmin arvioida. Ehdotukseen sisältyvien asiakirjojen perusteella ei siten edelleenkään voida korkeimman hallinto-oikeuden toteamin tavoin luotettavasti arvioida mm. lajin kannan kokoa ja tiheyttä Vantaanjoessa verrattuna Suomen muihin kantoihin eikä siten Vantaanjoen suhteellista merkitystä simpukan suojelulle.

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen Natura-päätöstä asiassa tulisi selvittää luontodirektiivin edellyttämin tavoin lajin kanta ja alueen merkitys suojelukohteena verrattuna Suomen muiden jokien kantoihin.

Lausunto ehdotuksesta Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen päätöstä alueen liittämisestä Natura 2000 -ohjelmaan siitä aiheutuvat edut ja haitat sekä eri hankkeissa vaadittavat selvitykset on monipuolisesti alueen yhdyskuntarakenne ja sen asettamat tarpeet huomioon ottaen selvitetty ja täsmennetty. Kaupunginhallitus toteaa, että erityisesti Vantaanjoen asema Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähteenä tulee varmistaa. Kaupunginhallitus ehdottaa edelleen, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on ilman Natura 2000-verkostoon kuulumistakin luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty, eikä esitetyn Natura-verkoston laajentaminen Helsingin kaupungin alueelle sinänsä paranna tai suojaa vuollejokisimpukan elinolosuhteita.

Kaupunginhallitus esittää lopuksi, että ympäristöministeriö laatisi lisäohjeita vuollejokisimpukan huomioon ottamiseksi ja suojelemiseksi käytännön toimijoita, kuten joen varren kuntia varten. Ne tulisivat otettavaksi huomioon joen virkistyskäytössä, joen varren rakentamisessa sekä viheralueiden, jokeen virtaavien pienvesien ja koko valuma-alueen ylläpidossa. Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että Vantaanjoki voidaan liittää Natura-alueeseen, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, liikuntavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä Helsingin Vedelle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään liitteen 2. mukaisesti.

Merkittiin, että Puoskari teki Moision kannattamana seuraavan vastaesityksen:

” Lisätään seuraava lause päätökseen s. 35.

Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että Vantaanjoki voidaan liittää Natura-alueeseen, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.”

Suoritetussa äänestyksessä Puoskarin vastaesitys voitti esittelijän esityksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Rauhamäki, Räty, Urho ja Rihtniemi.

Kaupunginhallitus päätti asiasta Puoskarin vastaesityksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 12

612 §

4.5.2009 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: TILAAJAVASTUUN TOTEUTTAMINEN

Khs 2008-2408

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

613 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

teknisen palvelun lautakunta 5.5.2009

yleisten töiden lautakunta 7.5.2009

ympäristölautakunta 28.4.2009

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

614 §

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2009-929

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti 1.6.2009 lukien muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan ja nimikkeen muuttuessa:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike ja tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

011299

päiväkotiapulainen

1 588,26

2 623,64

päiväkodinjohtaja

023248

erityisavustaja

1 578,87

2 623,64

päiväkodinjohtaja

012820

lastenhoitaja

1 792,17

2 623,64

päiväkodinjohtaja

Samalla kaupunginhallitus päätti 1.6.2009 lukien muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan ja nimikkeen pysyessä samana:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

028679

sosiaaliohjaaja

2 049,08

028680

sosiaaliohjaaja

2 049,08

039018

sosiaalityöntekijä

2 587,54

084564

lainopillinen avustaja

2 647,04

Vielä kaupunginhallitus päätti muuttaa 1.6.2009 lukien seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

083383

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

025429

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026488

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026487

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

039027

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

038988

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

025442

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

042192

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

024770

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026486

johtava sosiaalityöntekijä

2 828,26

johtava sosiaaliterapeutti

Edelleen kaupunginhallitus päätti 1.6.2009 lukien perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike ja tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

031181

sosiaalityöntekijä

2 786,21

2 940,90

johtava sosiaalityöntekijä

025899

päivähoitoalueen päällikkö

3 176,45

2 623,64

päiväkodinjohtaja

016325

perhepäivähoidon ohjaaja

2 433,41

2 623,64

päiväkodinjohtaja

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

615 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta 5.5.2009

sosiaalilautakunta

ruotsinkielinen jaosto 23.4.2009

Ilmoitus ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

616 §

NUORISOASIAINKESKUKSEN KESKITETTYJEN PALVELUJEN OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN JA ASIAAN LIITTYVÄN OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELEMINEN

Khs 2009-744

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Lehtonen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn, eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

617 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta	5.5.2009
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto	5.5.2009
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta

eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

618 §

PIKKUSUON PAVILJONKIPÄIVÄKODIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2501

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Pikkusuon paviljonkipäiväkodin 29.10.2008 päivätyn hankesuunnitelman tilakeskuksen 16.4.2009 esittämin muutoksin siten, että hankkeen laajuus on 598 brm², 538 htm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 1 800 000 euroa (alv=0%).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

619 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	5.5.2009
asuntotuotantotoimikunta	29.4.2009
rakennuslautakunta	28.4.2009
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	4.–6.5.2009

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

612 §

Ärende bordlagt 4.5.2009

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN YRJÖ

HAKANEN: FULLGÖRANDE AV BESTÄLLARANSVARET

Stn 2008-2408

Ärende Ryj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 12.11.2008, lämna den som föreslagit klämmen (Yrjö Hakanen) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Yrjö Hakanen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 310 36035

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Taina Herrala
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty

Ulla-Mari Urho

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 19.5.2009 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Taina Herrala

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 597-603, 607-608, 611-613, 615-617 ja 619 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
		Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				597-603, 607-608, 611-613, 615-617 och 619 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		11.5.2009 kello 16.00 – 17.45

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Krohn, Minerva				(paitsi 602 §)
	Moisio, Elina				(paitsi 602 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rauhamäki, Tatu
	Räty, Laura
	Urho, Ulla-Marja
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville				varajäsen
	Lehtonen, Hannele				varajäsen (paitsi 616 §)

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 602 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi 607 §)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi 612-619 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 607 §)
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Rope, Jenni				vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 602 §)
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi 602 §)
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri (paitsi osa 600 §)
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 602 §)
	Teppo, Tiina				projektisihteeri (paitsi 602-619 §)
	Herrala, Taina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Herrala, Taina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	597-598,	599,		603-607, 609,
		Sauri				608,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		610-613,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		614-615,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		616-617,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		600-602,		618-619,