Kokousaika

27.4.2009 kello 16.00 – 17.00

 

 

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

 

 

Läsnä

 

 

 

Jäsenet

Rihtniemi, Suvi

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

Puoskari, Mari

II varapuheenjohtaja

 

 

Hakola, Juha

 

 

 

Kantola, Tarja

 

 

 

Krohn, Minerva

 

 

 

Moisio, Elina

 

 

 

Ojala, Outi

 

 

 

Oker-Blom, Jan D.

 

 

 

Pajamäki, Osku

 

 

 

Peltokorpi, Terhi

 

 

 

Rauhamäki, Tatu

 

 

 

Räty, Laura

 

 

 

Urho, Ulla-Marja

 

 

 

Ylikahri, Ville

 

 

 

Kopra, Ville

varajäsen

 

 

 

 

 

Muut

Lehtipuu, Otto

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja (paitsi 551-570 §)

 

 

Hiltunen, Rakel

II varapuheenjohtaja

 

 

Sauri, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja
(paitsi 552-570 §)

 

 

Haatainen, Tuula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Penttilä, Hannu

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Korhonen, Tapio

rahoitusjohtaja

 

 

Ratasvuori, Eila

hallintojohtaja

 

 

Sarvilinna, Sami

kaupunginlakimies

 

 

Waronen, Eero

viestintäpäällikkö

 

 

Vanne, Pertti

neuvotteleva viranhaltija
(paitsi 550-570 §)

 

 

Hari, Olli

kaupunginsihteeri

 

 

Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri

 

 

Mickwitz, Leena

kaupunginsihteeri

 

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri

 

 

Vallittu, Anja

kaupunginsihteeri

 

 

Rautanen, Marja-Liisa

kaupunginsihteeri

 

 

Härmälä, Timo

kaupunginsihteeri

 

 

Saarinen, Erja

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Ryöti, Miliza

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Herrala, Taina

vs. hallintosihteeri

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Rihtniemi, Suvi

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Herrala, Taina

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Sauri


546-547,


548,


550-553,



 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Sauri




-,


554-558,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen




549,


-,



 

 Haatainen

 

 

559-560,

 

 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Haatainen




-,


561-565,



 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Penttilä




-,


566-570,



 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.

 


§

Asia

 

 

546

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

547

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

548

Kj/1

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

549

Stj/2

Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

 

550

Kj/3

Vuoden 2009 talousarvion luvun 3 22, käyttövarat, Khn käytettäväksi, määrärahan osoittaminen sosiaaliviraston käyttöön

 

551

Kj/4

Lausunto kuntajakolakityöryhmän ehdotuksesta uudeksi kuntajakolaiksi

 

552

Kj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

553

Kj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

554

Ryj/1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

 

555

Ryj/2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta

 

556

Ryj/3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjän ja Saksan välinen merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

 

557

Ryj/4

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta

 

558

Ryj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

559

Stj/1

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös opioidiriippuvaisten korvaushoidosta

 

560

Stj/2

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

561

Sj/1

Englantilaisen koulun järjestämisluvan muutos

 

562

Sj/2

Diakonissalaitoksen aikuisten perusopetuksen järjestämislupahakemus

 

563

Sj/3

Henkilöstökeskuksen henkilöstöpolitiikkaosaston osastopäällikön viran täyttäminen

 

564

Sj/4

20.4.2009 pöydälle pantu asia

Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut

 

565

Sj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

566

Kaj/1

Vesialueen varauksen jatkaminen Eläintarhanlahdelta Helsingin työväenyhdistys ry:lle ravintolapaviljongin suunnittelua varten

 

567

Kaj/2

Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45199 tontin nro 2 varauksen jatkaminen Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen suunnittelua varten

 

568

Kaj/3

Esisopimus NCC Rakennus Oy:n kanssa Oulunkylän korttelin nro 28156 tonttien nro 10 ja 11 toteuttamiseksi

 

569

Kaj/4

Tekniikan alan oppilaitoksen kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäisten vuokratilojen hankkiminen

 

570

Kaj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 


 

546 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Oker-Blomin (varalla Hakola) ja Peltokorven (varalla Rauhamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

547 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

548 - 549 §

Kaupunginvaltuuston 13.5.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Kaupunginjohtaja

 

548 §

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

Sosiaali- ja terveystoimi

 

549 §

Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

 

550 §

VUODEN 2009 TALOUSARVION LUVUN 3 22, KÄYTTÖVARAT, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN SOSIAALIVIRASTON KÄYTTÖÖN

 

Khs 2009-527

Esityslistan asia Kj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että talousarvion 2009 luvun 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatusta 3,7 milj. euron määrärahasta myönnetään sosiaaliviraston käytettäviksi 1,7 milj. euroa kotihoidontuen Helsinki-lisän ja yksityisen hoidon kuntalisän nostamiseksi 1.8.2009 alkaen alle 3-vuotiaille lapsille, 1,0 milj. euroa kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen hankkeelle ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan kustannuksiin.

 

Pöytäkirjanote taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko),

sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

551 §

LAUSUNTO KUNTAJAKOLAKITYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA UUDEKSI KUNTAJAKOLAIKSI

 

Khs 2009-724

Esityslistan asia Kj/4

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntajakolakityöryhmän ehdotuksesta uudeksi kuntajakolaiksi:

 

Kaupunginhallitus pitää kuntajakolain uudistusta ja sen tavoitteita ajankohtaisina ja kannatettavina. Kuntajakolain kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Työryhmän ehdotus uudeksi kuntajakolaiksi on pääosin oikeansuuntainen ja tuo nykyiseen kuntajakolakiin tarpeellisia tarkennuksia lain soveltamisongelmien tultua käytännössä esille myös Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan vuoden 2009 alusta voimaan tulleen kunnanosaliitoksen yhteydessä.

 

Lakiesitys selkiyttäisi päätöksentekoa edellä mainitun kunnanosaliitoksen kaltaisissa tulevissa tilanteissa, kun laissa ei enää säädettäisi tiukoista siirtyvän alueen asukasmäärää tai pinta-alaa koskevista rajoista, vaan kuntajaon muutoksen perusteena voisi olla sen laajempi merkitys kunnille ja se, että alueen kehittäminen edellyttää tällaista muutosta. Esitys vastaa tältä osin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussaan KHO 2008:1 omaksumaa linjaa.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että uudistus on erityisesti kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevilta osin valmisteltu tukemaan erityisesti asukasmäärältään pienten kuntien yhdistämistä. Suurten kuntien yhdistämiseen liittyvät tilanteet ovat jääneet lakiehdotuksessa vähemmälle tarkastelulle.

 

Kuntien yhdistymisen vireillepanoon ja valmisteluun liittyen lakiehdotus selkeyttää kuntajakomuutosten valmistelua. Työryhmän ehdottama yhdistymishallitus selkeyttää muutosvaiheen valmistelu- ja toimivaltakysymyksiä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus lausuu lakiesityksen yksityiskohdista seuraavaa:

 

Omaisuuden siirtyminen ja taloudellinen selvitys

 

Lakiesityksen 8 luku koskee omaisuuden siirtymistä ja taloudellista selvitystä. Taloudellista selvitystä koskeva säännös sisältyy myös esityksen 16 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan erityiseen kuntajakoselvitykseen tulee tarvittaessa ottaa myös erillinen tätä koskeva ehdotus. Esitetty säännös on hyvä, koska taloudelliset kysymykset ja niiden ratkaiseminen ovat käytännössä usein keskeisessä asemassa jo kuntaliitoksesta päätettäessä. Asian tärkeän merkityksen vuoksi esitystä olisi silti paikallaan täsmentää siten, että esitetyssä säännöksessä irralliseksi jäävän ”tarvittaessa” -muotoilun sijasta kuntajakoselvittäjän tulisi aina tehdä ehdotus taloudelliseksi selvitykseksi, ellei selvityksen toimittaminen olisi esityksen 36 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarpeetonta sen vähäisten vaikutusten tai muun syyn vuoksi.

 

Lakiesityksen 36 § koskee taloudellisen selvityksen toimittamista siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan. Sen perusteluiden mukaan muutettujen säännösten tarkoituksena on ilmaista nykyistä täsmällisemmin, mitkä alueiden siirtymiseen liittyvät taloudelliset menetykset selvityksessä tulee ottaa huomioon ja korvata toiselle kunnalle. Kaupunginhallitus pitää tavoitetta oikeaan osuneena, kun otetaan huomioon, että voimassa olevan kuntajakolain säännökset ovat osoittautuneet tältä osin jossain määrin ongelmallisiksi Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan vuoden 2009 kunnanosaliitosta toimeenpantaessa.

 

Työryhmä ehdottaa kuitenkin myös joitakin sellaisia kokonaan uusia ratkaisuja, joita ei voitane perustella yksinomaan voimassaolevan lain epätäsmällisyydellä. Näitä ovat esimerkiksi esitetty pakollinen välitysmenettely ja välittäjien lakiin perustuva oikeus tehdä kuntia sitovia ratkaisuja ns. kohtuusperusteella.

 

Lakiesityksessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että alueen siirtymiseen saattaa alueeltaan pienenevän kunnan kannalta liittyä taloudellisen menetyksen ohella myös taloudellista hyötyä, esimerkiksi siten, ettei kunnan enää tarvitse tarjota kunnallisia palveluita siirtyvän alueen asukkaille.

 

Lakiesityksessä omaksuttua kantaa, jonka mukaan kuntien välisten taloudellisten suhteiden järjestäminen on julkisoikeudellisten oikeussuhteiden uudelleenjärjestelyä eikä yksityisoikeudellista omaisuuserien järjestelyä, on pidettävä oikeaan osuneena. Esityksen 36 §:n 2 momentin lisäys siitä, että siirtyvällä alueella sijaitsevien ns. palvelukiinteistöjen lisäksi myös kiinteistöillä sijaitseva palveluirtaimisto siirtyy kunnalta toiselle, on perusteltua kirjata lakiin. Kunnallisten palveluiden jatkuvuuden kannalta momenttiin olisi tarpeen sisällyttää myös maininta siitä, että palveluomaisuuden hallintaoikeus siirtyy kunnalta toiselle samaan aikaan kun kuntajaon muutos tulee voimaan. Tällainen käytännön palvelutoimintaa palveleva ratkaisu ei vaikuttaisi mahdollisen korvauserimielisyyden myöhempään käsittelyyn.

 

Lakiesityksen 36 §:n 3 momentti koskee siirtyvästä omaisuudesta suoritettavaa korvausta. Kunnat voisivat sopia korvauksesta, ottaen huomioon kunnille muutoksesta aiheutuvat muut velvoitteet ja taloudelliset vaikutukset. Korvausmäärä olisi sekin vapaasti sovittavissa, nollakorvauksesta omaisuuden täyteen käypään hintaan. Esityksen perusteluissa on kuvattu mahdollisia arvostamisperiaatteita ja seikkoja, jotka selvityksessä voidaan ottaa huomioon. Esitettyä sääntelyä ja sen perusteluja on pidettävä käyttökelpoisina tilanteessa, jossa kunnat pyrkivät keskenään sopimukseen taloudellisen selvityksen sisällöstä. Ne ovat kuitenkin liian väljiä sovellettaviksi sellaisinaan esityksen 37 §:n mukaisessa välitysmenettelyssä tai hallintolainkäyttömenettelyssä. Näin erityisesti siksi, ettei esityksessä ole kiinnitetty juurikaan huomiota siihen kustannussäästöön, joka alueen luovuttavalle kunnalle syntyy sen palveluvelvoitteen pienentyessä. Palveluomaisuuden täyteen hintaan arvostamista tulee ilman muuta rajata, mutta ei yksinomaan sillä perusteella, että alueen väestö on jo luovuttavan kunnan asukkaina osallistunut sen rahoittamiseen. Rajaus on paikallaan myös sillä painavammalla perusteella, että palveluomaisuus on ainakin lähipalveluiden (esimerkiksi koulut ja päiväkodit) osalta yleensä tarkoitettu juuri siirtyvien asukkaiden palvelemiseen eikä alueeltaan pienenevällä kunnalla siten ole sille enää samanlaista tarvetta. Tämä vastaisi myös lakiesityksen perusteluissa omaksuttua periaatetta siitä, ettei taloudellisessa selvityksessä ole kyse yksityisoikeudellisesta oikeustoimesta vaan julkisoikeudellisesta omaisuusjärjestelystä.

 

Kaupunginhallitus korostaa, ettei lakiesityksen perusteluissa tulisi käyttää käsitettä ”käypä hinta”. Käyvällä hinnalla tarkoitetaan sitä hintaa, jota markkinoilla oleva ostaja todennäköisesti olisi valmis maksamaan omaisuudesta arviointihetkellä. Kunnallisella palveluomaisuudella ei kuitenkaan ole markkinoita, joten käsite on tässä yhteydessä harhaanjohtava ja joka tapauksessa tulkinnanvarainen.

 

Lakiesityksen 37 §:ssä säädetään erityisestä välitysmenettelystä tilanteissa, joissa kunnat eivät pääse yksimielisyyteen taloudellisesta selvityksestä. Esitetty sääntely poikkeaa nykytilasta, jonka mukaan julkisyhteisöjen julkisoikeudelliset erimielisyydet ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, tässä tapauksessa hallintoriita-asiana. Esitetyn sääntelyn taustalla oleva yksityisoikeudellinen välimiesmenettely puolestaan on riidanratkaisutapa, johon osapuolet sitoutuvat vapaaehtoisesti ja jossa tehtyyn aineelliseen ratkaisuun voidaan hakea muutosta vain poikkeuksellisesti.

 

Ehdotusta välitysmenettelystä ei voida pitää onnistuneena. Uuden, pakollisen menettelyn perustamiseen vain yhdenlaisia asioita varten on syytä suhtautua varauksellisesti, semminkin kun taloudellista selvitystä koskevien erimielisyyksien ratkaisemisesta tuomioistuimessa ei vielä ole kokemuksia.

 

Kuntien valitsemien välittäjien ja tarvittaessa näiden valitseman puolueettomana puheenjohtajana toimivan välittäjän edellytettäisiin tekevän päätöksen taloudellisesta selvityksestä. Välittäjien ollessa taloudelliseen selvitykseen liittyvässä asiassa erimielisiä enemmistön kanta olisi ratkaiseva. On mahdollista, että tällä menettelyllä ei vältetä mahdollisia tulkinnan erimielisyyksiä ja hallintoriitojen syntymistä jo lähtökohtaisesti ristiriitaisessa tilanteessa, jollaiseen ehdotus on ilmeisesti laadittu. Yhdenkin kunnan vaatimuksesta käynnistettävä välitysmenettelyprosessi aiheuttaisi kustannuksia menettelyyn osallistuville kunnille.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että välitysmenettelyyn ryhtyminen sopimusperusteisesti voisi olla käyttökelpoinen tapa pyrkiä ratkaisemaan erimielisyyksiä. Kun esitettyyn sääntelyyn kuitenkin aiheesta sisältyy myös mahdollisuus hakea muutosta välittäjien tekemään päätökseen, menettelyn pakollisuus vain yhden osapuolen vaatimuksesta johtaisi todennäköisesti nykyisen kaksiportaisen hallintoriitamenettelyn muuttumiseen kolmiportaiseksi välitys- ja hallintoriitamenettelyksi.  Esitetystä pykälästä tulisi vähimmillään poistaa säännös siitä, että kunta voi vaatia asian ratkaisemista välitysmenettelyssä. Tällöin menettely jäisi käytettäväksi kuntien niin sopiessa.

 

Lakiesityksen mukaan välittäjät voisivat taloudellista selvitystä tehdessään ottaa suoraan lain nojalla kohtuusnäkökohtia huomioon yli sen jo sinänsä väljän sääntelyn, joka sisältyy esityksen 36 §:ään. Tältä osin on syytä erikseen todeta, että yksityisoikeudellisessa välimiesmenettelyssä tuomion on perustuttava lakiin ja että välimiehet voivat perustaa tuomionsa kohtuusnäkökohtiin vain asianosaisten suostumuksella. Olisi johdonmukaista ja hallinnon lainalaisuuden periaatteen mukaista, että lakiperustan ulkopuoliset kohtuusnäkökohdat voitaisiin ottaa myös kuntajakolain mukaisen välitysmenettelyn perustaksi vain kuntien suostumuksella.

 

Muutoksenhaku

 

Lakiesityksen 11 lukuun sisältyy ehdotus muutoksenhakua koskevien säännösten osittaisesta uudistamisesta. Ehdotuksen perustelujen mukaan päätösten valituskelpoisuudessa ja muutoksenhakuoikeudessa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota siihen päätöksentekotilanteeseen, joka on ratkaiseva kuntajaon muutospäätöksen syntymisen kannalta. Tavoitetta on pidettävä perusteltuna.

 

Lakiesityksen 51 §:n 1 momenttiin sisältyy säännös siitä, että hallinto-oikeus voi kumota kunnanvaltuuston esityksen kuntajaon muuttamisesta kuntalain 90 §:ssä säädettyjen kunnallisvalituksen yleisten perusteiden lisäksi myös silloin, jos esitys on ilmeisesti vastoin lakiesityksen 4 §:ssä säädettyjä kuntajaon muutoksen edellytyksiä. Kyseessä on laajennus hallinto-oikeuden toimivaltaan puuttua kunnalliseen päätöksentekoon. Esitystä voitaneen kuitenkin pitää perusteltuna, koska laajennus ei ole suuri ja säännöksen soveltamiskynnys on varsin korkea, ja koska lopullinen ratkaisu myös tällaisessa kysymyksessä on hyödyllistä saada mahdollisimman nopeasti. Tuomioiden ja päätösten oikeusvoimaa koskevien periaatteiden mukaisesti säännökseen tulisi kuitenkin sisällyttää maininta siitä, että jos valtuuston esitykseen jo on kohdistettu valitus, joka perustuu kuntajaon muutoksen edellytysten puuttumiseen, ja tämä valitus on lainvoimaisella tuomiolla kumottu, myöskään valtioneuvosto ei voisi myöhemmässä lakiesityksen 17 §:ssä tarkoitetussa päätöksenteossaan hylätä kuntien yhdistymisesitystä edellytysten puuttumisen perusteella.

 

Yhdistymisavustukset ja taloudellisten vaikutusten arviointi

 

Lakiesityksen 41 §:ssä tarkoitetun yhdistymisavustuksen perusosan osalta kaupunginhallitus toteaa, että yhdistymisavustusten määrä perustuu tavoitteeseen pienten kuntien yhdistymisestä eikä ota huomioon Helsingin seudun erityispiirteitä.

 

Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että valtion talousarviossa kehyskaudelle 2008–11 yhdistymisavustuksiin varatun yhteensä 200 miljoonan euron ylittyessä rahoitetaan ylitys vähentämällä kuntien valtionosuuslain mukaista yleistä valtionosuutta. Ylitystä vastaava valtionosuuden vähennys olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtiontalouden kehyksissä oletetaan yhdistymisavustusten 2008–11 olevan 267 miljoonaa euroa, joten ylitystä syntyy 67 miljoonaa euroa. Vähennys toteutetaan vuonna 2011. Kaupunginhallitus toteaa, että ei ole perusteltua heikentää kuntien tulopohjaa tällä tavoin. Vähennys ei myöskään kokonaisuutena toimi kannustimena uusiin kuntaliitoksiin. Lisäksi vuosi 2011 tulee ennusteiden mukaan muutoinkin olemaan vaikea kuntataloudessa.

 

Kuntien yhdistymisestä aiheutuva valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen lakiesityksen 43 §:ssä tarkoitetuin tavoin on lähtökohtaisesti oikeansuuntainen ehdotus. Valtionosuusjärjestelmään tehtävät muut muutokset vaikeuttavat kuitenkin ehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointia, kun selvitykset mahdollisista kuntajakomuutosten vaikutuksista Helsingin seudulla tulevat ajankohtaisiksi.

 

Kirje valtiovarainministeriölle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 7 kolmanneksi viimeinen lause tulisi kuulua ”Lisäksi kaupunginhallitus lausuu lakiesityksen yksityiskohdista seuraavaa:”

 

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

552 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja                                                         22.4.2009

konsernijaosto                                                                  20.4.2009

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                  22.4.2009

johtokunnat

-                                        Helsingin Energia                                                       --

-                                        Helsingin Satama                                                       --

-                                        Helsingin Vesi                                                             --

-                                        Taloushallintopalvelu                                     21.4.2009

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

-                                        hallintojohtaja

-                                        hallintopalvelujen osastopäällikkö

-                                        kansainvälisen toiminnan päällikkö

-                                        kaupunginlakimies

-                                        turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

-                                        viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        aluerakentamispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        elinkeinojohtaja

-                                        elinkeinopäällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                        tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

-                                        toimitusjohtaja


Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

553 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-       johtajiston asiat

-       virkamatka-asiat

-       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-       valtionapuasiat

-       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

554 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-574

Esityslistan asia Ryj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Jätkäsaaressa koskevasta ympäristölupa-hakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 7.4.2009 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Jätkäsaaren rakentamisessa tarvittavan louheen ja maa-aineksen välivarasto- ja käsittelyalue on Jätkäsaaren rakentamisen kannalta välttämätön. Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden hallintaan on kuitenkin tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisesti häiriintyviä kohteita on jo nykyisellään alueen lähellä, minkä lisäksi Saukonpaaden ja Jätkäsaaren rakentaminen tuovat lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että eniten häiriötä aiheuttavia toimintoja, kuten murskausta ja rikotusta, tulisi alueella harjoittaa vain välttämättömässä määrin. Melun ja pölyn aiheuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakenteellisella suojauksella, mikäli ympäristölupahakemuksessa esitetyillä maavalleilla ja pölyämisen estokeinoilla ei saavuteta riittävää suojausta.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan 7.4.2009 antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat. Kaupunginhallitus katsoo, että toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa nykyisille toiminnoille eikä Saukonpaaden ja Jätkäsaaren tulevalle käytölle. Välivarastointi- ja käsittelyalueen toiminnan ympäristövaikutuksia on välttämätöntä seurata ja sopeuttaa muuttuvaan tilanteeseen rakentamisen edetessä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 4

 

 

555 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-704

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä Sörnäistenniemen asemakaava-alueella:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 7.4.2009 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Sörnäistenniemen asemakaava 11780 on lainvoimainen. Asemakaavassa alue on pääosin varattu asumiseen, toimitiloille ja virkistykseen. Asemakaavassa on annettu määräys, jonka mukaan alueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitettävä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamista.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan 7.4.2009 antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 5

 

 

556 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VENÄJÄN JA SAKSAN VÄLINEN MERENALAINEN MAAKAASUPUTKI SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Khs 2009-528

Esityslistan asia Ryj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

 

Helsingin kaupunginhallitus suhtautuu hankkeeseen varauksellisesti jäljempänä ilmenevistä ympäristönäkökulmista johtuen.

 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellyt vaihtoehdot ja arvioinnin huomioonottaminen

 

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa Suomen hankealueella tarkastellut vaihtoehdot eroavat hyvin vähän toisistaan eikä todellisia reittivaihtoehtoja käytännössä ole.

 

Valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaman asetuksen (713/2006) mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm. selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen, sekä selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että hankkeen toteutuksen valmistelu on viety jo pitkälle ennen YVA-selostuksen ja vaikutusarvioiden valmistumista. Hanke on kuvattu selkeästi, mutta yleispiirteisesti. Hankkeen, YVA-arviointiohjelman ja YVA-selostuksen yleispiirteinen kuvaus vaikeuttaa hahmottamaan, miten YVA-selostus otetaan huomioon päätöksenteossa.

 

Tutkimukset ja vaikutukset

 

YVA-selostuksessa on esitetty projektin arviointimenetelmät ja tietolähteet. Vaikutusten merkityksen arviointi ja vaihtoehtojen vertailu painottuu kuitenkin enemmän hankkeen ja sen vaikutusalueen olosuhteiden kuvaukseen, ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointi jää vähemmälle.

 

Eri tekijöiden yhteisvaikutusten ja keskinäisten vuorovaikutussuhteiden arviointi puuttuu. Suomen hankealueen arviointiraportissa tulisi tuoda esiin ja pitää taustalla vertailutietoina myös koko merialueella hankkeesta aiheutuvat vaikutukset. Itämerta tulisi käsitellä kokonaisuutena.

 

Arviointiselostuksessa esitetään, että ruoppaukset, täytöt, räjäytykset ja putken asentaminen muokkaavat merenpohjaa ja muuttavat pohjavirtauksia sekä vapauttavat pohjasedimenttiin varastoituneita ravinteita. Vaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että hankkeen vaikutukset Itämeren luonnontilaan on selvitettävä huolella, sillä Itämeri ja erityisesti Suomenlahti ovat erityisen herkkiä, luonnonoloiltaan ainutlaatuisia ja kärsivät liiallisesta kuormituksesta. Vähäisetkään vaikutukset eivät siten ole suotavia. Itämeren alueella kaikkien toimijoiden tulisi pikemminkin pyrkiä vähentämään alueen kuormitusta ja parantamaan merialueen tilaa. Pohjasedimenteistä vapautuvat ravinteet, erityisesti fosfori, saattavat sopivissa olosuhteissa synnyttää voimakkaita sinileväkukintoja.

 

Vaikutusten lieventämisen, seurannan ja avoimen tiedotuksen tärkeys

 

Arviointiselostuksessa on kuvattu myös vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimia. Haitallisten vaikutusten minimointi ja lieventäminen on tarpeen pitää mukana hankkeen kaikessa suunnittelussa siten, että suunnittelutason tarkentuessa myös lievennyssuunnitelmat tarkennetaan. Lievennystoimien vaikuttavuus voidaan varmentaa ja dokumentoida perusteellisilla seurannoilla.

 

Arviointiselostuksessa on käsitelty vaikutusten seurantatarpeita, jotka kohdistuvat eläimistöön, meriliikenteeseen, kulttuuriperintökohteisiin, pohjasedimenttiin, vedenlaatuun, pohjaeläimistöön ja kaloihin. Suuren hankkeen rakennusaikaista ja käytönaikaista seurantaa varten tarvitaan lisäksi kattava seurantaohjelma, joka käsittää koko hankkeen vaikutusalueen Itämerellä. Erityisesti on etu- ja jälkikäteen selvitettävä erilaisten selkeiden vaikutusten yhteisvaikutuksia, esimerkiksi pohjan vähäisten virtausten muutosten ja muiden putken aiheuttamien muutosten vaikutusta hapettomiin alueisiin ja sisäiseen kuormitukseen ravinteiden kierron häiriintyessä.

 

Toteutussuunnittelun, rakentamisen ja mahdollisten käyttöaikaisten ongelmatilanteiden aikana on erityisesti laivaliikenteelle ja kalastukselle suunnattu avoin ja oikea-aikainen tiedotus välttämätöntä.

 


Vaikutukset merinisäkkäille ja linnustolle

 

Merinisäkkäistä Suomen hankealueella esiintyy harmaahylkeitä ja itämerennorppia. Putkilinja kulkee hylkeiden lisääntymisalueen poikki.

 

Itämeri on myös tärkeä lintujen muuttoreitti sekä pesintä- ja lepoalue. Haittojen lieventämiseksi töiden ajoituksessa tulee ottaa huomioon merinisäkkäiden ja linnuston suojelu. Suomen alueella tulisi haittojen lieventämisen suunnittelussa ottaa myös huomioon, että reittivaihtoehto 2 kulkee kauempana Kalbådagrundin alueella lintujen pesintäyhdyskunnista.

 

Suojelualueet, Natura 2000-verkoston laajentaminen talousvyöhykkeellä

 

YVA-selostuksen mukaan suunnitellun Nord Stream -putkilinjan läheisyydessä ei ole suojelualueita. Kaasuputken reitti kulkee Suomenlahdella suurimmaksi osaksi 20-30 kilometrin etäisyydellä Suomen rannikosta, ja lähin suojelualue (Natura 2000-alue) sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä putkilinjan suunnitellusta reitistä. Natura 2000-alueille ja muille suojelualueilla ei odoteta aiheutuvan fyysisiä vaikutuksia (esim. melua tai sedimenttien leviämistä), jotka kohdistuisivat alueiden eliöstöön.

 

Ympäristöministeriö on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa kuitenkin todennut, että Suomi on selvittämässä Natura 2000-verkoston mahdollista laajentamista talousvyöhykkeelle. Suomenlahden rannikolle on tulossa neljä uutta, avomerelle sijoittuvaa Natura-aluetta. YVA-selostuksessa olisi tullut kertoa näistä suunnitelmista, esimerkiksi luvussa 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiselostusta tulee täydentää arvioimalla vaikutukset suunnitelluille Natura-kohteille.

 

Vaikutukset meriliikenteelle ja kalastukselle

 

Kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle ilmenevät etupäässä putken rakennusvaiheessa. Koska kaasuputki tullaan rakentamaan kahdessa vaiheessa, rakentamisajan haitat ovat kaksinkertaiset laivaliikenteelle verrattuna siinä, että rakentaminen tehtäisiin kerralla.

 

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä laivaliikennealueita. YVA-selostuksen mukaan liikenteelle ja väylille ei aiheudu haittoja. Toisaalta olisi tarkemmin tiedettävä, miten mahdollinen putken vaurioituminen vaikuttaisi luontoon. Esimerkiksi Helsingin edustalla putki kulkee alueella, jossa itä-länsisuuntainen laivaliikenne risteää Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kanssa. Mahdolliset onnettomuudet voivat teoriassa ehkä vahingoittaa myös putkea.

 

Vaikutukset arviointiselostuksessa arvioidaan yleisesti vähäisiksi, mutta vaikutukset kalastukselle arvioidaan kohtalaisiksi. Putkilinja kulkee troolikalastusalueilla ja aiheuttaa kalastajille rakennusaikana huomattavaa haittaa ja toiminta-aikanakin pysyviä rajoituksia. Kalastukselle ja kalastolle aiheutettavia vaikutuksia olisi arvioitava tarkemmin, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon lievennystoimien ja mahdollisten kompensaatioiden suunnittelussa.

 

Infrastruktuuri                  Helsingin Energia on osallisena hankkeessa, jossa on rakennettu sähkökaapeliyhteys Viron ja Suomen välille. Kaupunginhallitus katsoo, että Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken rakentaminen ja käyttö tulee toteuttaa siten, etteivät sähkökaapelit vahingoitu eikä niiden käyttöä tai myöhempää rakentamista vaaranneta.

 

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle sekä Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtokunnalle.

 

Räty teki Moision kannattamana lisäysehdotuksen, jonka mukaan heti lausuntotekstin alkuun tulisi lisätä seuraava uusi kappale:

 

”Helsingin kaupunginhallitus suhtautuu hankkeeseen varauksellisesti jäljempänä ilmenevistä ympäristönäkökulmista johtuen”

 

Suoritetussa äänestyksessä Rädyn lisäysehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Kantola, Ojala, Oker-Blom ja Pajamäki.

 

Kaupunginhallitus päätti asiasta Rädyn lisäysehdotuksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 8

 

 

557 §

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI JULKISYHTEISÖJEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

 

Khs 2009-770

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta seuraavan lausunnon:

 

Helsingin kaupunki toteaa, että kokonaisuudessaan lakiesitys on hyvä toimiessaan niissä julkisyhteisöissä, joissa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta ei ole tehty. Tällöin laki täydentää sitä työtä ja energiaohjelman järjestelmää, joka jo on käynnissä vapaaehtoisen sopimuksen tehneillä tahoilla.

 

Kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan kirjatut ja näihin liittyneiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetyt toimenpiteet ovat, vuodelle 2020 asetettavaa julkisyhteisön energiankäytön tavoitetta lukuun ottamatta, yhteneväiset tai yksityiskohtaisemmat, kuin tästä laista kunnille ja kuntayhtymille kohdistuvat velvoitteet. Useat kaupungit ovat tehneet energiatehokkuussopimuksen. Tämä on sinällään osoitus esimerkillisestä toiminnasta, ja itse laissa tulisi olla oma kohtansa, jossa sopimuksen suhde lakiin selvitetään.

 

Laissa mainitaan joitakin laadittavia asetuksia, joilla lain edellytyksiä täsmennetään. Asetusten tulisi olla linjassa energiatehokkuussopimusten kanssa.

 

Lakia ei sovelleta valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksiin eikä julkisyhteisöjen kokonaan taikka osittain omistamiin yhtiöihin. Myöskään kuntien asuntokiinteistöyhtiöt eivät kuuluisi lain piiriin. Epäselväksi jää, miten tällaisten yhteisöjen energiatehokkuuden edistämisvelvoitteet hoidetaan.

 

Laissa mainitaan myös energiakatselmukset. Tekniikka kehittyy ja uuden tekniikan soveltamisen ja muuttuneen käytön tai muun syyn vuoksi seuranta- ja käyttöönottokatselmukset ovat tarpeellista. Asuntopuolella katselmukset ovat useissa kunnissa vasta aluillaan. Energiatuki katselmuksiin on erittäin tärkeä. Energiatehokkuussopimuksissa on mainittu tuki niin katselmuksiin kuin toimenpiteisiinkin. Laki tulee muotoilla siten, että se ei estä tuen jakamista.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että 5 §:ssä tarkoitettuun energiansäästötavoitteeseen voidaan sisällyttää ainoastaan se energiansäästömäärä, joka 2005 tai sen jälkeen toteutetuilla energiasäästötoimilla voidaan osoittaa olevan jäljellä vuonna 2016. Tämä asettaa huonompaan asemaan ne tahot, jotka ovat jo ennen vuotta 2005 tehneet paljon energiansäästötyötä. Jos kunta on tehnyt oman sopimuksensa ennen tämän lain voimaantuloa, pitäisi lakiesitystä korjata siten, että sopimuksen tehneet tahot voisivat hyödyntää myös aiemmat toimet sopimuksen ja energiapalveludirektiivin mukaisesti.

 

Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimuksessa kokonaistavoitteeseen voidaan sisällyttää myös vuosina 1995 – 2007 toteutettujen toimien vaikutuksia.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että julkisyhteisöjen on asetettava energiankäytön vähentämiselle tavoite siten, että julkisyhteisön energian loppukulutus on vuonna 2020 vähemmän kuin mitä se on vuonna 2010. Laissa on kohtuullistamispykälä (8 §), mutta lain edellyttämän säästövaateen tarkempi määrittely on tarpeen esim. kaupunkien kasvun, elinkeinorakenteen muutoksen tai muun vastaavan takia.

 

Laissa edellytetään, että säästötavoite on laskettava ensisijaisesti energian loppukulutuksesta tai painavasta syystä ostoenergian määrästä. Loppukulutuksen selvittäminen voi usein olla työläämpää kuin saavutettavissa oleva hyöty. Tämän vuoksi olisi hyvä vielä harkita, voitaisiinko säästö laskea loppukulutuksesta tai ostoenergian määrästä.

 

Kirje työ- ja elinkeinoministeriölle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 42 neljäs kappale poistetaan.

 

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

558 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta                                              21.4.2009

Palmia-liikelaitoksen johtokunta                                         21.4.2009

Pelastuslautakunta                                                                21.4.2009

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

559 §

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS OPIOIDIRIIPPUVAISTEN KORVAUSHOIDOSTA

 

Khs 2008-1967

Esityslistan asia Stj/1

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen 1.4.2009 antaman päätöksen opioidiriippuvaisten korvaushoidosta dnro 3846/4/07.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin oikeusasiamiehen päätöksestä terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

560 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Stj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

sosiaalilautakunta                                                                  21.4.2009

terveyslautakunta                                                                   21.4.2009

 

Ilmoitus ao. lautakunnille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

561 §

ENGLANTILAISEN KOULUN JÄRJESTÄMISLUVAN MUUTOS

 

Khs 2009-723

Esityslistan asia Sj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

562 §

DIAKONISSALAITOKSEN AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISLUPAHAKEMUS

 

Khs 2009-898

Esityslistan asia Sj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

563 §

HENKILÖSTÖKESKUKSEN HENKILÖSTÖPOLITIIKKAOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2009-939

Esityslistan asia Sj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti ottaa Marja-Liisa Pohjaniemen henkilöstökeskuksen osastopäällikön virkaan 6083 euron kokonaiskuukausipalkalla.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Marja-Liisa Pohjaniemeltä vaadita selvitystä terveydentilastaan, koska hän on jo Helsingin kaupungin palveluksessa vakinaisessa virkasuhteessa.

 

Vielä kaupunginhallitus päätti, että jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 vuorokauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään liitteen 2 mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 4

 

 

564 §

20.4.2009 pöydälle pantu asia

SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ SELVITYSHENKILÖ PENTTI ARAJÄRVEN SELVITYKSESTÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN JA KANNUSTINLOUKUT

 

Khs 2009-400

Esityslistan asia Sj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon.

 

Kirje sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle jäljennöksin lausunnoista sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä opetusvirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, sosiaalivirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Esittelijä muutti esitystään siten, että lausuntotekstin viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava uusi virke:

 

”Helsingin kaupunginhallitus esittää valtiolle, että maahanmuuttajien työllistämisen nopeuttamiseksi valtio osoittaa määrärahat, jotta aiesopimuksen toimenpiteet saadaan välittömästi käyntiin.”

 

Lisäksi Krohn teki Ojalan kannattamana muutosesityksen, jonka mukaan lausuntotekstiin tulisi lisätä sivun 58 toisen kappaleen loppuun seuraava uusi virke:

 

”Kaupunginhallitus näkee kuitenkin, että toimeentulon maksatus tulisi siirtää Kelalle.”

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu esitys voitti Krohnin muutosesityksen äänin                    9-6. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Peltokorpi, Puoskari ja Ylikahri.

 

Kaupunginhallitus päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 10

 

 

565 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

eläintarhan johtokunta

 

henkilöstökassatoimikunta

 

kaupunginmuseon johtokunta

 

kaupunginorkesterin johtokunta

 

kulttuuri- ja kirjastolautakunta

 

liikuntalautakunta

21.4.2009

nuorisolautakunta

23.4.2009

opetuslautakunta

 

- ruotsinkielinen jaosto

16.4.2009

- suomenkielinen jaosto

 

ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta

 

suomenkielisen työväenopiston johtokunta

 

taidemuseon johtokunta

21.4.2009

 

 

eläintarhan johtaja

 

henkilöstökeskus

 

- henkilöstöjohtaja

 

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)

 

- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)

 

- osastopäällikkö (maahanmuutto)

 

museonjohtaja

 

kaupunginorkesterin intendentti

 

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori

 

suomenkielinen työväenopisto

 

- johtava rehtori

 

- apulaisrehtori

 

taidemuseon johtaja

 

tietokeskus

 

- johtaja

 

- tutkimusprofessori

 

- tietohuoltopäällikkö

 

- kehittämispäällikkö

 

työterveysjohtaja

 

Henkilöstön kehittämispalvelut

 

- toimitusjohtaja

 

 

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

566 §

VESIALUEEN VARAUKSEN JATKAMINEN ELÄINTARHANLAHDELTA HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY:LLE RAVINTOLAPAVILJONGIN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-873

Esityslistan asia Kaj/1

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

567 §

ROIHUPELLON YRITYSALUEEN KORTTELIN NRO 45199 TONTIN NRO 2 VARAUKSEN JATKAMINEN OY ALFRED A. PALMBERG AB:LLE SISUSTUSALAN KAUPPAKESKUKSEN LAAJENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-874

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

568 §

ESISOPIMUS NCC RAKENNUS OY:N KANSSA OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28156 TONTTIEN NRO 10 JA 11 TOTEUTTAMISEKSI

 

Khs 2009-685

Esityslistan asia Kaj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

-        oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään seuraavan aluevaihdon esisopimuksen:

 

ESISOPIMUS ALUEVAIHDOSTA

 

A                   Helsingin kaupunki luovuttaa NCC Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun omistamansa noin 2 213 m2:n suuruisen puistoalueen 28P48 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28156 suunniteltuun tonttiin nro 10.

 

B                   NCC Rakennus Oy tai perustettu yhtiö luovuttaa Helsingin kaupungille omistamansa noin 910 m2:n suuruisen osan korttelin nro 28156 tontista nro 1 suunniteltuun LPA-tonttiin nro 28156/11.

 

Aluevaihdossa noudatetaan seuraavia ehtoja:

 

1                    NCC Rakennus Oy tai perustettu yhtiö maksaa vaihdossa välirahaa kaupungille 826 480 euroa. Välirahalle maksetaan kolmen prosentin vuotuista korkoa 1.1.2011 alkaen kaupantekopäivään saakka.

 

2                    NCC Rakennus Oy tai sen perustama yhtiö sitoutuu rakentamaan LPA-tontille nro 28156/11 kolmekymmentäyksi kestopäällystettyä autopaikkaa ajoteineen, maalauksineen, sadevesiviemäröinteineen, valaisimineen sekä asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvät
istutuskaistat puineen ja pensaineen. Suunnitelma
LPA-tontin rakentamisesta tulee esittää kiinteistöviraston hyväksyttäväksi ennen lopullisen vaihtokirjan allekirjoittamista.

 

3                    Lopullinen aluevaihto tehdään kuuden kuukauden kuluessa aluetta koskevan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

4                    Kaupungin luovuttaman alueen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy NCC Rakennus Oy:n perustamalle yhtiölle lopullisen vaihtokirjan allekirjoituksella. Alueella olevat autopaikat ovat Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian käytössä kunnes tontilla aloitetaan talonrakennustyöt. Autopaikkoja koskeva vuokrasopimus siirtyy omistus- ja hallintaoikeuden mukana NCC Rakennus Oy:lle tai sen perustamalle yhtiölle.

 

5                    Kaupungille luovutettavan LPA-tontin nro 28156/11 omistusoikeus siirtyy kaupungille lopullisen vaihtokirjan allekirjoituksella. Tontin hallintaoikeus siirtyy kaupungille, kun rakennustyöt tonteilla nro 28156/10 ja 11 on saatettu valmiiksi.

 

6                    NCC Rakennus Oy tai sen perustama yhtiö sitoutuu rakentamaan LPA-tontin nro 28156/11 valmiiksi kahden kuukauden kuluessa tontille nro 28156/10 rakennettavan kerrostalon valmistumisesta.

 

7                    Muutoin esisopimuksessa ja lopullisessa aluevaihdossa noudatetaan kaupungin yleisesti noudattamia ehtoja.

 

8                    Esisopimus raukeaa, ellei aluetta koskeva asemakaavan muutos nro 11841 ole saanut lainvoimaa 31.12.2012 mennessä. Mikäli esisopimus raukeaa, osapuolilla ei ole toisilleen mitään vaatimuksia.

 

-        oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään esisopimuksen ehtojen mukaisen lopullisen aluevaihdon sekä päättämään mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä vähäisistä muutoksista esisopimukseen ja lopulliseen vaihtokirjaan.

 

Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

569 §

TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN KONE- JA METALLIALAN SEKÄ RAKENNUSALAN TILAPÄISTEN VUOKRATILOJEN HANKKIMINEN

 

Khs 2009-901

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa opetuslautakunnan vuokraamaan Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:ltä tiloja Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen (Heltech) kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäiskäyttöön liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin ja samalla oikeuttaa opetusviraston tilapalvelupäällikön allekirjoittamaan sanotun vuokrasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:lle, opetusvirastolle, Helsingin tekniikan alan oppilaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tilakeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

570 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

asuntolautakunta

21.4.2009

asuntotuotantotoimikunta

15.4.2009

kaupunkisuunnittelulautakunta

16.4.2009

 

 

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

 

20.–22.4.2009

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITE

Päätöksen perustelut


 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Suvi Rihtniemi

Taina Herrala

puheenjohtaja

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

Jan D. Oker-Blom

Terhi Peltokorpii

 

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa  6.5.2009 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkityöpäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

Taina Herrala

vs. hallintosihteeri

 


 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

1
OIKAISUVAATIMUS

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

 

 

 

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

 

 

 

 

valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 546-549, 551-562, 564-567 ja 570 §:t

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusaika

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen sisältö

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

 

 

 

 

jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen muoto

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.

 

Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

 

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella:

 

Helsingin kaupunginhallitus

PL 1                                         Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700.

 

Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi.

 

Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00.

 

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

 

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä.

 

Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

 

Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

 

 

2
MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

 

 

 

 

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

 

 

 

 

 

Valitusajan laskeminen

 

Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valituskirjelmän sisältö

 

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

valittajan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

 

 

 

 

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen  laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 

 

 

 

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

 

 

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

 

 

 


 

 

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

1
RÄTTELSEYRKANDE

 

 

 

 

Bilagor till protokollet

 

 

 

 

 

Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelse­yrkande”.

 

 

 

 

Rätt att framställa rättelseyrkande

 

 

 

 

 

Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär.

 

Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

 

 

 

 

beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

 

 

 

 

 

546-549, 551-562, 564-567 och 570 § i protokollet

 

 

 

 

Rättelseyrkande får framställas

 

 

 

 

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

Rättelseyrkandemyndighet

 

 

 

Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

 

 

Rättelseyrkandetid

 

 

 

Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

 

 

 

Innehåll i rättelseyrkande

 

 

 

 

I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

 

 

 

 

om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

 

 

 

 

Formen för rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post.

 

Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.

 

Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

 

 

 

 

Inlämnande av rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till

 

Helsingfors stadsstyrelse

PB 1                                         Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

00099 HELSINGFORS STAD

 

Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700.

 

Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är:

hallintokeskus@hel.fi.

 

Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00.

 

Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt.

 

Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid.

 

Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas.

 

Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

 

 

2
SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

 

 

 

 

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

 

 

 

 

 

Uträkning av besvärstiden

 

Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då be­slutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbets­verken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Innehåll i besvärsskriften

 

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

 

 

 

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lag­liga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

 

Till besvärsskriften skall fogas

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

 

 

 

 

ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

 

 

 

 

de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.