HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Määrärahan myöntäminen Helsingin Satamalle purku- ja esirakentamistöihin Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueella

HKL-liikelaitoksen johtokunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Itävaltaan

Pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen vuosiksi 2009-2010

Vaalipäivän 7.6.2009 äänestyspaikat Helsingissä europarlamenttivaaleissa 2009

Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä europarlamenttivaaleissa 2009

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Sole Molanderin toivomusponsi: Kuntopuistot lasten leikkipuistojen yhteyteen

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Yhteistyö palveluja kilpailutettaessa

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Neuvottelumenettelyn käyttö

Valtuutettu Antti Vuorelan toivomusponsi: Marian sairaalan joukkoliikenneyhteydet

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Laajasalon vesiliikennevaihtoehdon selvittäminen

Valtuutettu Elina Moision toivomusponsi: Täydentävän vesijoukkoliikenteen syntymisen edistäminen

Valtuutettu Jan D. Oker-Blomin toivomusponsi: Venekerhojen kuuleminen Laajasalon raitio- ja siltavaihtoehdoista päätettäessä

Virkanimikkeen muuttaminen pelastuslaitoksessa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työllistämistoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2009 - 2010

Kaupungin ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyösopimus vuodelle 2009

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Mellunkylän tontin 47185/8 asemakaavan muuttaminen (nro 11851)

Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille

UPM-Kymmene Oyj:lle varatun toimisto- ja liikerakennuksen tontin varausajan jatkaminen

Tontin varaaminen Haagasta asumispalvelusäätiö ASPA:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun monitoimitalon rakentamista varten

Ehdotukset tontinluovutusmenettelyn kehittämiseksi sekä MA-ohjelman hallintamuototavoitteiden soveltamiseksi alueittain kaupungin tontinluovutuksessa

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n asema ja tehtävät sekä yhtiön asuntokannan hallinnan ja käytön kehittäminen

HUS-kuntayhtymän poikkeamishakemus

Kiinteistö Oy Tinasepänkuja 4:n poikkeamishakemus

Helsinki Halli Oy:n poikkeamishakemus

Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian poikkeamishakemus

PELASTUSPALVELUNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2009-2010

Khs 2009-57

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee

- kumota 26.1.2009 § 97 tekemänsä päätöksen,

- asettaa pelastuspalveluneuvottelukunnan vuosiksi 2009-2010, ja

- valita pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, rakentamispalvelun toimitusjohtajan, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan, HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan sekä Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan.

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön ja valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, toimikuntaan valituille, pelastuspalveluneuvottelukunnalle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Vs. Kj toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukunnan tehtävänä on ohjata kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisjärjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimen johtajaa toimintatilanteessa.

Khs päätti 26.1.2009 § 97 mm. valita pelastuspalvelutoimikuntaan toimikaudeksi 2009-2010 kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan sekä HUS:in kirurgian toimialajohtajan.

Pelastuspalveluneuvottelukunta asetettiin toimikaudeksi 2009-2010 entisin tehtävin ja toimintaperiaattein, ja jäsenet nimettiin aikaisempaan tapaan virkatehtävittäin.

Pelastuspalveluneuvottelukunta toteaa kirjeessään 20.1.2009 (saap. 18.2.2009) seuraavaa:

Pelastuspalveluneuvottelukunta päätti kokouksessaan 20.1.2009 esittää kaupunginhallitukselle, että se asettaisi pelastuspalveluneuvottelukunnan vuosiksi 2009-2010 ja valitsisi pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, rakentamispalvelun toimitusjohtajan, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan ja HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan.

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Vs. Kj toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukuntaan toimikaudelle 2009-2010 tulee nimetä jäseneksi myös rakentamispalvelun toimitusjohtaja. Vs. Kj esittää, että Khs kumoaisi 26.1.2009 tekemänsä päätöksen § 97 ja tarkistaisi pelastuspalveluneuvottelukunnan kokoonpanon päätösesityksessä esitetyn mukaisesti.

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ EUROPARLAMENTTIVAALEISSA 2009

Khs 2009-394

VS. KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Itella Oyj:n sopimusehdotuksen ja päättänee määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 20 Itellan toimipistettä (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi europarlamenttivaaleissa 2009 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

./. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan ja Suutarilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen lähiöaseman ja Kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Itella Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Itella Oyjn sopimusluonnos
	Liite 3	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, Itella Oyjn toimipisteet
	Liite 4	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

Keskusvaalilautakunta toteaa (10.2.2009), että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, lukuun ottamatta kunnallisvaaleja. Vielä ei ole tiedossa, kuinka suuri ministeriön korvaus tulee europarlamenttivaaleissa olemaan. Eduskuntavaleissa 2007 oikeusministeriön korvaus oli 1,8 euroa jokaiselta Helsingissä asuvalta äänioikeutetulta. Vuoden 2009 alussa Helsingissä on asunut noin 480 000 äänioikeutettua henkilöä (Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvio). Näin ollen oikeusministeriön korvaus Helsingille tullee olemaan suunnilleen 864 000 euroa.

Keskusvaalilautakunta toteaa, että päätös kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on tehtävä viimeistään 13.3.2009 ja ilmoitettava siitä Väestörekisterikeskukselle. Määräaika johtuu siitä, että äänioikeutetuille postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

Itella Oyj (entinen Posti Oyj) on toimittanut sopimustarjouksen Helsingin kaupungin ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Sopimustarjous on tullut oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Itella ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Itellan edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana europarlamenttivaaleissa 2009 on 145 799 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 1,02 euroa jokaisesta äänioikeuttaan Itellan toimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 161 463 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,99 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 20 Itellan toimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen (kunnallisvaaleissa 2008 Itellan toimipisteitä 24 kpl). Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä Itellan toimipisteissä tehtyjen tarkastusten jälkeen keskusvaalilautakunta pitää tarjottuja konttoreita soveltuvina ennakkoäänestykseen. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itella Oyj:n tarjoukseen. Lisäksi lautakunta katsoo kuitenkin, että on syytä täydentää postikonttoreista muodostuvaa ennakkoäänestysverkkoa kaupungin omilla ennakkoäänestyspaikoilla.

Yleisenä linjana ennakkoäänestyspaikkojen suhteen on vaalista toiseen ollut Itellan toimipaikkojen vähentyminen ja kaupungin omien paikkojen lisääntyminen. Keskusvaalilautakunta kiinnittää erityistä huomiota tähän ja korostaa olevan tarpeen varmistaa tulevaisuudessakin ennakkoäänestyksen sujuminen. Tämä saattaa merkitä pitkällä aikavälillä ennakkoäänestykseen käytettävien menojen kasvua.

Kaupungin omat paikat on pyritty sijoittamaan kaupungin omiin tiloihin, jotta varmistettaisiin mm. äänestyspaikkojen pysyvyys, tietoliikenneyhteyksien toimiminen sekä kustannuksissa säästäminen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty järjestämään paikkoihin, joissa helsinkiläiset äänestäjät liikkuvat eikä huomiota ole niinkään kiinnitetty muiden kuntien asukkaiden liikkumiseen Helsingissä. Erityisen toimiviksi ennakkoäänestyspaikoiksi ovat osoittautuneet kaupunginkirjastot eri puolilla Helsinkiä. Äänestäjät ovat luontevasti ja helposti löytäneet paikalle sekä kokeneet kirjaston mielekkääksi paikaksi äänestää.

Helsingillä oli kunnallisvaaleissa 2008 kymmenen kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Nämä oli sijoitettu kaupungin tiloihin, lähinnä kirjastoihin. Keskusvaalilautakunta on päätynyt ehdottamaan samojen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen käyttämistä europarlamenttivaaleissa 2009 kuin edellisissä vaaleissa kuitenkin niitä täydentäen.

Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän tilava, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Mikäli ennakkoäänestystila sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa on myös muuta, paikan varsinaista toimintaa, ennakkoäänestystä tällaisessa tilassa järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että se ei mitenkään saa häiritä äänestystä. Suositeltavaa on, että äänestystoimitusta varten varataan oma huone tai vastaava tila taikka selvästi erotellaan eri tila äänestystä varten. Käytännön syistä ennakkoäänestyspaikassa on oltava tietoliikenneyhteys, jonka on toimittava varmasti ja turvallisesti.

Keskusvaalilautakunta on ennakkoäänestyspaikkoja valittaessa harkinnut ennakkoäänestyksen järjestämistä myös mm. yliopiston tai jonkin muun oppilaitoksen tiloissa. Europarlamenttivaaleissa 2009 ennakkoäänestys kuitenkin ajoittuu toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun, jolloin yliopiston ja muiden oppilaitosten normaali opetustoiminta on jo hiljentynyt kesätauolle. Muun muassa tämän vuoksi keskusvaalilautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena järjestää yliopistolle tai muihin oppilaitoksiin ennakkoäänestyspaikkaa tulevissa vaaleissa.

Keskusvaalilautakunta esittää, että Itella Oyj:n tarjoamien ennakkoäänestyskonttorien lisäksi liitteessä 4 mainitut kaupungin tilat määrätään Helsingin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin voidaan täydentää Itellan toimipisteistä jääviä aukkoja ja saadaan riittävän kattavasti ennakkoäänestyspaikkoja koko kaupunkiin. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itellan esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän, Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan ja Suutarilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen lähiöaseman ja Kaupungintalon. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa käytössä yhteensä 33 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Todettakoon vielä, että yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

VALTUUTETTU SOLE MOLANDERIN TOIVOMUSPONSI: KUNTOPUISTOT LASTEN LEIKKIPUISTOJEN YHTEYTEEN

Khs 2008-2398

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sole Molander) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sole Molanderille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 talousarvion vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2009 - 2011 (asia 18) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että rakennusvirasto tutkii mahdollisuuden toteuttaa kuntopuistoja lasten leikkipuistojen yhteyteen." (Sole Molander, äänin 75-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa yleisten töiden lautakunnan lausuntoon asiassa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (5.2.2009) seuraavaa:

Taustaa Kuntopuistoilla voitaneen käsittää puistoihin tai ulkoilureittien varsille asennettavia kuntoiluvälineitä, jotka houkuttelevat eri-ikäisiä asukkaita liikkumaan. Rakennusvirasto on sijoittanut leikkiin ja kuntoiluun soveltuvaa monitoimivälineistöä hallinnoimilleen viheralueille. Lisäksi rakennusvirasto on tehnyt yhteistyötä muun muassa sosiaaliviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston kanssa eri-ikäisille soveltuvien toimintamahdollisuuksien järjestämiseksi viheralueille.

Rakennusvirasto huolehtii leikkipuistojen ulkoleikkialueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Sosiaalivirasto vastaa ohjatusta leikkitoiminnasta leikkipuistoissa. Leikkipuistojen toiminnot on suunniteltu leikki-ikäisten lasten ja heidän ulkoiluttajiensa ehdoilla ottaen huomioon sosiaaliviraston järjestämän ohjatun leikkitoiminnan tarpeet. Leikkipuistojen toiminnan kohderyhmä ovat lapset ja varhaisnuoret. Sosiaalivirasto muutti osan leikkipuistoista muutama vuosi sitten asukaspuistoiksi. Tavoitteena oli korostaa puistojen merkitystä lapsiperheiden ja muidenkin lähiasukkaiden kohtaamispaikkana. Sittemmin asukaspuistonimikkeestä on luovuttu.

Vauhdikkaaseen leikkiin ja kuntoiluun innostavat monitoimivälineet soveltuvat hyvin nuorisolle suunnatuille toiminta-alueille. Nuorisolle suunnattujen puistojen suunnittelussa rakennusvirasto toimii yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Katu- ja puisto-osasto tekee liikuntaviraston kanssa työtä eri-ikäisten asukkaiden toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ulkoilualueilla. Perinteisesti liikuntavirasto on järjestänyt kuntoilu- ja liikuntavälineitä Helsingissä erityisesti liikuntapaikoille ja ulkoilureittien varsille.

Kuntoiluvälineet palvelevat ikääntyvää väestöä ylläpitäen ja parantaen muun muassa tasapainoa ja lihaskuntoa. Ikääntyvät ovat tärkeä, kasvava viheralueiden käyttäjäryhmä, jonka tarpeita katu- ja puisto-osasto pyrkii huomioimaan kaikilla suunnitelmatasoilla.

Tuote- ja palvelulinjaukset

Katu- ja puisto-osastolla on valmisteltu vuodesta 2007 alkaen osaston tuote- ja palvelulinjauskokoelmaa. Leikkipalveluja koskeva linjaus on tarkoitus laatia vuoden 2009 aikana. Leikkipalvelujen linjauksen laatimisessa otetaan huomioon sosiaaliviraston leikkipuisto- ja päivähoitotoiminnan tarpeet. Linjauksessa on tarpeellista tarkentaa periaatteita myös kuntoiluvälineiden sijoittamisesta puistoalueille. Linjausta valmisteltaessa tarkistetaan roolijakoa liikuntaviraston ja rakennusviraston välillä kuntoiluvälineiden sijoittamisesta hallinnoimilleen alueille.

Aluesuunnitelmat

Aluesuunnitelmat ohjaavat yleisten alueiden kehittämistä ja hoitoa pitkällä aikavälillä. Suunnitelmat laaditaan vuorovaikutteisesti alueiden käyttäjien kanssa. Kaupungin eri osa-alueille laadittavissa aluesuunnitelmissa tarkastellaan katu- ja puistoalueiden nykytilaa ja parantamistarpeita eri-ikäisten käyttäjäryhmien näkökulmasta. Lähtötiedoksi suunnitelman laadintaa varten kerätään aineistoa muun muassa väestön ikärakenteesta sekä erilaisten palvelukeskusten sijoittumisesta, jolloin kuntoiluvälineiden sijoittaminen voidaan ohjata käyttäjien lähelle. Verkostollisessa tarkastelussa huomioidaan myös muiden hallintokuntien tarjoamat palvelut, joten liikuntaviraston ja rakennusviraston järjestämien kuntoilualueiden koordinointi on luonnollista tarkistaa aluesuunnitelman laadintavaiheessa.

Useissa aluesuunnitelmissa on jo huomattu kuntoiluvälineiden tarve ja tehty ehdotuksia sopivista paikoista. Esimerkiksi Haagan aluesuunnitelmassa vuosille 2007–2016 esitetään asukastoiveisiin perustuen ikäihmisille soveltuvien kuntoiluvälineiden sijoittamista Riistavuorenpuistoon. Vuoden 2009 alussa valmistuvassa Ala-Malmin aluesuunnitelmassa on ohjelmoitu Filpuksen puiston peruskorjauksen suunnittelu. Suunnittelu alkaa vuonna 2009. Leikkipuisto Filpuksen peruskorjauksessa on tarkoitus huomioida eri-ikäisten käyttäjäryhmien toiveet ja tarpeet lisäten muun muassa varhaisnuorten toimintamahdollisuuksia.

Kohdekohtainen suunnittelu

Leikkipuistojen tärkein kohderyhmä on leikki-ikäiset lapset hoitajineen, joten leikkipuistojen välinevalikoima tulee jatkossakin painottumaan leikki-ikäisten lasten sekä varhaisnuorten toimintamahdollisuuksien turvaamiseen. Uusien leikkipuistojen ja leikkipaikkojen toiminnot voidaan suunnitella siten, että ne sopivat lasten leikkeihin täydennettynä mahdollisuuksien mukaan liikunnallisella leikkivälineistöllä. Esimerkiksi vuonna 1997 suunniteltuun Ilveskorvenpuistoon tehtiin erillinen liikuntapainotteinen toiminta-alue. Pääsääntöisesti myös leikkipuistojen peruskorjausten suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet eri käyttäjäryhmiä palvelevaan välinevalikoimaan.

Kalustevalmistajilla on nykyisin valikoimissaan välineitä, jotka sopivat kaikenikäisten käyttöön. Monitoimivälineitä on mahdollista sijoittaa leikkipuistoon erityisesti varhaisnuorille tarkoitettujen leikkivälineiden sekaan. Leikki- ja kuntoiluvälineet voidaan sijoitella esimerkiksi siten, että niitä voidaan käyttää kuntoratana. Leikkipuistoon aktiivisen leikin alueelle sijoitettavien monitoimivälineiden täytyy täyttää leikkipaikoille asetetut turvastandardit, jotta lasten turvallisuus voidaan taata. Kaikki laitteet, joihin lapsi pääsee kiipeämään ja mahdollisesti putoamaan yli 60 cm:n korkeudelta, vaativat turva-alustan.

Pelkästään aikuisväestölle tarkoitettuja kuntoiluvälineitä voi olla hankalaa ja kyseenalaista sijoittaa leikkipuistoihin. Leikkipuistossa ei ole talvikautena ylläpitoa tai liukkauden torjuntaa, joten kuntoiluvälineiden käyttö leikkipuistoalueella rajoittuisi sulan maan aikaan. Kuntoiluvälineiden sijoittaminen leikkipuistoon saattaisi olla erityisesti ikäihmisten kannalta kyseenalainen ratkaisu, sillä kesäkaudella leikkivien lasten vauhti ja talviaikaan liukkaus saattaisivat aiheuttaa hankaluuksia. Mikäli aikuisille suunnattuja kuntoiluvälineitä kuitenkin päätetään sijoittaa leikkipuiston yhteyteen, tulisi kuntoilupainotteisen paikan olla turvallisuussyistä selkeästi erotettu aktiivisen leikin alueesta. Kuntoiluvälineiden lisäksi alueille voitaisiin lisätä myös esimerkiksi pingispöytiä.

Kun kuntoiluvälineillä halutaan monipuolistaa ulkoilevan aikuisväestön toimintamahdollisuuksia, luonnollinen paikka välineistölle on ulkoilureittien tuntumassa. Kuntoiluvälineitä on tarkoitus kokeilla myös puistoalueilla, jotka houkuttelevat ja ovat lähellä iäkkäitä käyttäjiä. Vanhusten käyttöön tarkoitetut monitoimilaitteet soveltuvat hyvin esimerkiksi esteettömien reittien tuntumaan. Esteettömät reitit määritellään alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa. Esimerkiksi Oulunkylään Tulvaniityn puistoon on parhaillaan suunnitteilla kuntoilupainotteinen alue, joka soveltuu kaikenikäisille. Tulvaniitynpuiston läheisyydessä asuu vanhuksia ja puiston läpi kulkee lisäksi seudullinen ulkoilureitti.

Nuorisolle soveltuvia liikunnallisia välineitä on sijoitettu menestyksellisesti rakennusviraston, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja useiden muiden yhteistyötahojen kanssa lähiliikuntapaikaksi toteutettuun Lauttasaaren Nuori Suomi -liikuntapuistoon. Nuori Suomi -puisto sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa ja se tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia leikkiin, peliin ja kuntoiluun. Puisto avattiin vuonna 2007. Käytännössä erilliset pienimuotoiset kuntoilualueet, joita puistoihin on aikoinaan rakennettu, ovat usein olleet vähän käytettyjä ja ilkivalta-alttiita. Esimerkiksi Töyrynummen Rikunpuistosta ja Tapanilan Hiidenkivenpuistosta on poistettu rapistuvaa kuntoiluvälineistöä. Näissä kohteissa ei ole nähty tarvetta kuntoiluvälineistön uusimiseen, koska käyttö on ollut niin vähäistä.

Yhteenveto

Katu- ja puisto-osasto toteaa, että monitoimilaitteiden sijoittaminen viheralueille on kannatettavaa, mutta vaatii tapauskohtaista harkintaa ja suunnittelua. Monitoimivälineitä voidaan sijoittaa ulkoilureittien varsille ja soveltuviin toimintapuistoihin nuorison ja vanhusten tarpeita kuunnellen.

Pelkästään aikuisväestölle tarkoitettuja kuntoiluvälineitä voi olla hankalaa ja kyseenalaista sijoittaa leikkipuistoihin. Leikkipuistoon aktiivisen leikin alueelle sijoitettavien monitoimivälineiden täytyy täyttää leikkipaikoille asetetut turvastandardit, jotta lasten turvallisuus voidaan taata.

Katu- ja puisto-osasto jatkaa kuntoa ylläpitävien ja parantavien toimintamahdollisuuksien tutkimista ja parantamista hallinnoimillaan viheralueilla yhteistyössä asukkaiden ja hallintokuntien kanssa. Kuntoiluvälineiden sijoittamisen periaatteita tarkennetaan osana katu- ja puisto-osaston tuote- ja palvelulinjauskokoelmaa vuoden 2009 aikana.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: YHTEISTYÖ PALVELUJA KILPAILUTETTAESSA

Khs 2008-2402

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 hankintasäännön tarkistamisen (asia 8) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankintakäsikirjassa ohjeistetaan hankintakeskusta tekemään yhteistyötä asiantuntijavirastojen ja -lautakuntien kanssa palveluja kilpailutettaessa." (Sirpa Puhakka, äänin 78-0)

Ryj viittaa teknisen palvelun lautakunnan lausuntoon, ja toteaa, että hankintojen kilpailutus tapahtuu aina yhteistyössä hallintokuntien kanssa.

Teknisen palvelun lautakunta toteaa (12.2.2009), että hankintakeskus kilpailuttaa sekä yhteishankintoja koko kaupungin tarpeisiin, että erillishankintoja yksittäisen viraston tai laitoksen toimeksiannosta. Yhteishankinnat koskevat pääosin tavarahankintoja. Hankintakeskus kilpailuttaessaan yhteishankintoja tekee aina erittäin läheistä yhteistyötä

tavaroita hankkivien virastojen ja laitosten kanssa. Hankintaa käynnistettäessä muodostetaan asiantuntijoista työryhmä, joka yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa huolehtii hankinnan kilpailuttamisesta. Sellaisissa hankinnoissa, jossa erillisen ryhmän perustamiseen ei ole tarvetta, kommentoivat kuitenkin asiantuntijavirastot tarjouskilpailuasiakirjoja ja tarvittaessa osallistuvat tarjousvertailuun. Useissa tuoteryhmissä asiantuntijavirastojen ja -laitosten edustajat suorittavat tarjousvertailun kokonaan. Hankintakeskus on toiminut ja toimii kaikissa kilpailutuksissaan tällä tavoin.

Erillishankintojen osalta toimeksiannon antanut virasto tai laitos osallistuu tarjouskilpailun läpiviemiseen vielä enemmän. Toimeksiannon antanut virasto vastaa pääosin kelpoisuusvaatimusten, vähimmäisvaatimusten ja vertailukriteereiden määrittämisestä sekä laatii suurimman osan hankittavaan tavaraan tai palveluun liittyvistä asiakirjoista. Tämä on hankintakeskuksessa voimassa oleva toimintamalli kaikkien erillishankintojen osalta.

Hankintakäsikirja on sähköinen tietopankki ja työkalu kaupungin kaikille kilpailuttamiseen osallistuville henkilöille, jonka tekemiseen on hankintakeskuksen hankintalakimiehen lisäksi osallistunut hallintokeskuksen oikeuspalvelut. Hankintakäsikirjan laatiminen on ollut yksi hankintakeskuksen kehittämisprojekteista. Hankintakeskus vastaa sisällön tuottamisesta käsikirjaan sekä sen ylläpidosta. Käsikirja on laadittu niitä kaupungin työntekijöitä varten, jotka oman toimensa ohella hoitavat hankinta-asioita ja jotka tarvitsevat tukea kilpailutuksen menestyksekkääseen läpivientiin. Sisältö on pyritty muotoilemaan mahdollisimman helppolukuiseksi ja helposti navigoitavaksi. Käsikirjassa ei ohjeisteta yksittäisiä virastoja tai laitoksia kohdennetusti vaan sen tarkoitus on palvella kaikkia kaupungin työntekijöitä virastosta tai laitoksesta riippumatta.

Ottaen huomioon, että hankintakeskuksen toimintamalli sekä yhteishankinnoissa että erillishankinnoissa on jo nyt sellainen, että kaikissa sen järjestämissä kilpailutuksissa asiantuntijavirastot, -laitokset ja -lautakunnat osallistuvat asiakirjojen laadintaan, hankinnan tavoitteiden asettamiseen sekä tarjousvertailuun, ei erillistä mainintaa asiasta hankintakäsikirjaan tulisi ottaa. Lisäksi on syytä huomioida se, että hankintakäsikirja on nimenomaan hankintakeskuksen laatima ja ylläpitämä tietopankki ja sen tarkoitus on opastaa hankintojen tekemiseen niitä virastoja ja laitoksia, jotka päätoimisesti eivät suorita hankintaa. Hankintakäsikirjan tarkoituksena ei siten ole ohjeistaa hankintakeskusta hankintojen tekemisessä. Edellä mainituin perustein teknisen palvelun lautakunta katsoo, ettei hankintakäsikirjaan tulisi ottaa toivomusponnessa esitettyä mainintaa.

VALTUUTETTU ANTTI VUORELAN TOIVOMUSPONSI: MARIAN SAIRAALAN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET

Khs 2008-2625

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymän toivomusponnen (Antti Vuorelan) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Vuorelalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Kartta Marian sairaalan yhteyksistä Malmille

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 10.12.2008 itäisen yhteispäivystyssairaalan sekä siihen liittyvien sairaala-alueen uuden teknisen keskuksen rakentamisen, piha-alueen muutostöiden ja Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostöiden hankesuunnitelman (asia 18) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että joukkoliikenneyhteyksiä Marian sairaalaan pitää parantaa nykyisestä." (Antti Vuorela, äänin 76-0)

Ryj viittaa HKL-liikelaitoksen johtokunnan lausuntoon.

./. Kartta Marian sairaalan yhteyksistä Malmille on liitteenä.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.2.2009), että Kvsto on joulukuussa 2008 päättänyt itäisen Helsingin päivystävänä terveysasemana toimivan Malmin sairaalan remontoimisesta ja samassa yhteydessä Malmin sairaalan terveyskeskuspäivystyksen tilapäisestä muutosta Marian sairaalan tiloihin Lapinlahteen. Marian sairaalan nykyiset toiminnot muuttavat tätä ennen Meilahden sairaala-alueelle valmistuvan akuuttisairaalan tiloihin, jolloin Marian sairaalan nykyiset tilat vapautuvat Malmilta tuleville tarpeille. Malmin sairaalan toimintojen on tarkoitus muuttaa Marian sairaalan tiloihin tammikuussa 2010 ja palata Malmille takaisin vuonna 2013.

Kamppiin on Malmin suunnalta nykyisin bussiyhteys linjalla 70T. Linja lähtee Suutarilasta kulkien Tapaninkylän kautta ja Malmin sairaalan vierestä Pihlajamäkeen, josta edelleen Lahdenväylää ja Sturenkatua pitkin Töölöön ja Kamppiin. Linjan palvelutaso on hyvä, sillä sen vuoroväli on ruuhka-aikoina alle 10 min ja muuna aikana 22 - 23 min. Linjan tarjontaa on elokuussa 2008 vahvistettu kahdella bussilla.

Linjan päätepysäkiltä Kampista on noin 500 metrin kävelymatka Marian sairaalalle. Vaihtoehtoisesti linjalta 70T voi vaihtaa Kampissa linjalle 55, jonka päätepysäkki on Marian sairaalan edustalla.

Linjan 55 vuoroväli on ruuhka-aikaan noin 12 min ja päiväsaikaan noin 13 min. Linjan 70T päätepysäkkiä ei ole mahdollista siirtää Marian pihaan, koska sinne ei linjan 55 lisäksi mahdu toista bussilinjaa.

Pohjoisen ja koillisen esikaupunkialueiden keskustaan tulevilta muilta bussilinjoilta voi vaihtaa Marian pihaan asti kulkevaan bussilinjaan 55 Hämeentiellä tai raitiolinjaan 8 Sörnäisissä. Linjalla 8 on pysäkki Marian sairaalan kohdalla. Lähijunayhteyksien varresta tulevat henkilöt voivat vaihtaa linjalle 55 päärautatieaseman kohdalla.

Yhteenvetona HKL toteaa, että joukkoliikenneyhteydet Marian sairaalaan ovat monipuoliset ja yhteyksiä Malmin sairaalan suunnasta Marian sairaalalle on elokuussa 2008 parannettu bussitarjontaa lisäämällä. Bussilinjojen matkustajamääriä seurataan jatkuvasti ja mikäli kysyntä kasvaa voidaan liikennetarjontaa edelleen lisätä.

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: LAAJASALON VESILIIKENNEVAIHTOEHDON SELVITTÄMINEN

Khs 2008-2428

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelua 12.11.2008 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Laajasalon vesiliikennevaihtoehtoa selvitetään edelleen, esimerkiksi kesäaikaan laajemminkin niemiä ja saaria yhdistävän reitityksen osana, vaikka se ei alueen pääjoukkoliikennevaihtoehto olisikaan. (Tuomas Rantanen, äänin 52-0).”

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa, kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja liikuntalautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 27.2.2009 mennessä.

HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.2.2009) seuraavaa:

Laajasalon pääjoukkoliikenneyhteyksiä täydentävän vesijoukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä on tarkemmin selvitetty joukkoliikenteen piiriin kuuluvan vesiliikenteen järjestämistä selvittäneen työryhmän 31.10.2008 valmistuneessa mietinnössä. Työryhmällä on ollut käytössä kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2006 teettämä Kruunuvuorenrannan vesiliikenneyhteys -selvitys.

Selvityksen mukaan yhteistariffiin kuuluva vesijoukkoliikenne edellyttäisi investointeja laitureihin ja väyliin noin kahdella miljoonalla eurolla. Lisäksi vesijoukkoliikenteen tarvitsemien alusten investointien suuruusluokka on alustyypistä riippuen Laajasalon ja Kauppatorin välisessä liikenteessä 6 – 7 miljoonaa euroa ja Laajasalon ja Katajanokan välisessä liikenteessä 3 – 4 miljoonaa euroa.

Selvityksessä arvioidaan vesijoukkoliikenteen vuosittaiset liikennöintikustannukset palveluntasosta riippuen Kauppatorin reitillä 2 – 6 miljoonaksi euroksi ja Katajanokan reitillä 1 – 3 miljoonaksi euroksi.

Laajasalon vesiliikenteen järjestäminen yhteistariffiin kuuluvana joukkoliikenteenä ei ole edellä mainittuihin kustannuksiin viitaten taloudellisesti perusteltua. Laajasalon ja kantakaupungin välille tullaan rakentamaan korkeatasoinen raitioliikenneyhteys, jonka vuoroväli, nopeus ja yhteystarjonta ovat lauttayhteyttä parempia.

Raitioliikennejärjestelmän rinnalle ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa samoja yhteystarpeita palvelemaan toista yhteistariffin piiriin kuuluvaa liikennemuotoa, jonka matkakohtaiset operointikustannukset olisivat lisäksi olennaisesti raitioliikennevaihtoehtoa suurempia. Lauttayhteyden toteuttaminen ei lisäksi käytännössä antaisi mahdollisuuksia raitioliikennetarjonnan toteuttamiseksi suppeampana vaan käytännössä kaikki lauttayhteydestä aiheutuvat kustannukset olisivat ylimääräisiä kustannuksia vain raitioliikenteeseen perustuvaan vaihtoehtoon verrattuna.

Merellisen Helsingin kehittäminen kyllä edellyttää uusien tarkoituksenmukaisten vesibussireittien ja nykyisten tai uusien Helsingin seudun merellisten vapaa-ajankohteiden suunnitelmallista kehittämistä. Helsingin alueella on tällä hetkellä tarpeita järjestää säännöllistä joukkoliikennettä vesiteitse vain Suomenlinnaan. Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmän piirissä olevan Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajakohtainen kustannus oli 2,07 euroa (keskimääräinen matkan pituus 2,7 km) vuonna 2007, kun vertailukohtana matkustajakohtainen kustannus raitioliikenteessä oli 0,93 euroa (keskimääräinen matkan pituus 2,1 km). Liikuntaviraston merellinen osasto vastaa Helsingissä vesibussiliikenteen järjestämisestä ja kilpailuttaa yksityisten vesibussien käytössä olevat laituripaikat.

Yhteistariffin piiriin kuuluvan vesijoukkoliikenteen sijasta tulisikin selvittää, voidaanko Laajasaloon järjestää kesäisin joukkoliikennettä täydentävää yksityistä vesibussiliikennettä.

Vesibussiliikenne voisi yhdistää esimerkiksi Laajasalon ja Katajanokan tai Laajasalon ja Hakaniemen alueet. Muita mielenkiintoisia reittikohteita ovat esimerkiksi Korkeasaari, Vasikkasaari, Lonna ja Suomenlinna. Vesiliikenteen järjestämistä selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan tällöin olisi syytä kokeilla mallia, jossa yksityisen yrittäjän vesibussiliikenteessä maksuvälineenä kelpaisivat esim. Helsingin sisäisen liikenteen kausiliput ja että kaupunki osaltaan osallistuisi näiden matkojen aiheuttamien kustannusten korvaamiseen liikennöitsijälle.

Joukkoliikenteen piiriin kuuluvan vesiliikenteen järjestämistä selvittäneen työryhmän mietinnössä todetaan, että tällä hetkellä Helsingin alueella on tarpeita järjestää vesijoukkoliikenne vain Suomenlinnaan. Mahdollinen vesiliikenteen laajentaminen tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.2.2009) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Vesiliikenteen roolia Laajasalon joukkoliikennejärjestelmässä tullaan edelleen selvittämään jatkosuunnittelun yhteydessä. Ennen suoran raitioradan valmistumista vesiliikenne voisi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa liityntäliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raitiotieyhteyttä keskustaan.

Vesireittiliikennettä voidaan tulevaisuudessa kehittää yhdistämällä vaihtoehtoisia reittejä ja eri kohteita toisiinsa. Uusien saarien vapautuessa armeijalta ulkoilu- ja virkistyskäyttöön voidaan vesiliikenteessä etenkin kesäaikoina hyödyntää niemiä ja saaria yhdistäviä vesireittejä.

Lausunto Vesiliikenteen roolia Laajasalon joukkoliikennejärjestelmässä on selvitetty yleiskaava 2002:n, Laajasalon raidevaihtoehtojen liikennejärjestelmäselvityksen sekä Kruunuvuorenrannan osayleiskaavatyön yhteydessä. Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisen vesiliikenteen järjestämisestä on tehty konsulttiselvitys v. 2006.

Kaupunginjohtaja asetti viime vuonna työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset joukkoliikenteen piiriin kuuluvan vesiliikenteen järjestämisestä. Selvitettäviä asioita olivat muun muassa, mitä vesiliikenneyhteyksiä osana joukkoliikennettä järjestetään sekä millä tavoin liikenne hallinnollisesti ja toiminnallisesti järjestetään. Työryhmän mukaan raitioliikenteen kanssa kilpailevan vesiliikenneyhteyden järjestäminen ei ole perusteltua. Lisäksi alueella tulisi käynnistää kokeilu, jossa joukkoliikenteen matkalippu käy maksuvälineenä yksityisten sopimusyrittäjien vesibussiliikenteessä. Työryhmä totesi myös, että tällä hetkellä Helsingin alueella on tarpeita järjestää joukkoliikenne vesiliikenteenä vain Suomenlinnaan. Mahdollinen vesiliikenteen laajentaminen tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Asuntorakentaminen Kruunuvuorenrannassa alkaa noin vuonna 2012. Ennen suoran raideyhteyden valmistumista vesiliikenne voisi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa joukkoliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raideyhteyttä.

Vesibussiliikenteen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa liikuntavirasto. Nykyisin säännöllistä vesiliikennettä on Korkeasaareen, Suomenlinnaan sekä liikuntaviraston ylläpitämiin ulkoilusaariin, kuten Kaunissaareen ja Pihlajasaareen. Korkeasaaren lauttaliikenteestä vastaa Korkeasaaren eläintarha. Suomenlinnan liikenteestä huolehtii valtion ja kaupungin omistama Suomenlinnan liikenne Oy yhdessä liikennelaitoksen kanssa.

Vesibussi- ja lauttaliikenteen kehittämisen yksi haaste on kysymys siitä, mikä taho vastaa liikennöinnin kustannuksista. Helsingissä vesiliikenne esimerkiksi virkistysalueille toimii yrittäjäpohjaisena. Vesiliikenne voi nykykäytännön mukaan vain tietyissä tapauksissa, kuten Suomenlinnan lauttaliikenteessä, olla yhteistariffin alaista ja kaupungin subventoimaa.

Vesiliikenteen roolia osana Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää tullaan selvittämään alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kruunuvuorenrantaan tulee asuntojen ja työpaikkojen lisäksi myös vapaa-aikaa ja turismia palvelevaa toimintaa. Merellisyys on tärkeä tekijä sekä asukkaille, vapaa-ajan viettäjille että turismille. Vesireittiliikennettä voidaan mahdollisesti kehittää yhdistämällä vaihtoehtoisia reittejä ja eri kohteita toisiinsa. Uusien saarien vapautuessa armeijalta ulkoilu- ja virkistyskäyttöön voidaan vesiliikenteessä etenkin kesäaikoina hyödyntää niemiä ja saaria yhdistäviä uusia vesireittejä.

Liikuntalautakunta toteaa (10.2.2009) seuraavaa:

Kaupunginjohtajan päätösluettelon Kj/2 11.4.2007 mukaisesti Helsingin vesibussiliikenteen kehittäminen ja koordinointi on jatkossa liikuntaviraston merellisen osaston vastuulla. Vesiliikenneasioita koordinoimaan ja kehittämään palkattiin 1.10.2008 alkaen vesiliikennepäällikkö. Vesiliikenteen kehittämiseksi on aloitettu työskentely siten, että kuluvan vuoden aikana kartoitetaan nykytilannetta ja arvioidaan tulevia kehittämistarpeita.

Pääpaino vesiliikenteessä on tällä hetkellä ollut liikennöinti Suomenlinnaan sekä liikuntaviraston ylläpitämiin ulkoilusaariin, kuten Kaunissaareen ja Pihlajasaareen. Suomenlinnan liikenteestä huolehtii valtion ja kaupungin omistama Suomenlinnan liikenne Oy yhdessä liikennelaitoksen kanssa ja Korkeasaaren liikenteen hoitaa Korkeasaari itsenäisesti. Yhteistyötä liikuntaviraston, Suomenlinnan hoitokunnan ja Korkeasaaren kanssa tullaan lisäämään tuleville kausille. Suomenlinnan yhteydet hoidetaan nykyisin lauttayhteyksin, koska se on asuttu saari ilman kiinteää yhteyttä. Lautoilla hoidettuna vesiliikenteen käyttökustannukset matkustajaa kohden laskettuna ovat muihin joukkoliikennevaihtoehtoihin verrattuna huomattavasti kalliimmat. Pelkästään taloudellisessa mielessä lauttaliikenne onkin perusteltua vain silloin, kun muut joukkoliikennemuodot eivät ole mahdollisia.

Lauttaliikenteen ja vesibussiliikenteen kehittämiseen liittyy erityisenä ongelmana kustannusvastuu. Helsingissä on toimittu siten, että vesiliikenne esim. virkistysalueille toimii yrittäjäpohjaisena. Liikenne voi olla vain erityisessä tapauksessa kuten Suomenlinna yhteistariffissa ja subventoitua. Täten alueille, joihin on vaihtoehtona kiinteä yhteys, vesiliikenteen käyttö on vähäistä.

Kehitettäessä alueen vesireittiliikennettä, tulee miettiä vaihtoehtoisia reittien ja eri kohteiden yhdistämistä toisiinsa. Uusia kehittämisen arvoisia vaihtoehtoja vesiliikenteelle on tulevaisuudessa esimerkiksi reitti: Kruunuhaka – Vasikkasaari – Katajanokka / Kauppatori -reitti. Vaihtoehtoisesti reitti voisi yhdistää Kruunuhaan ja Suomenlinnan. Uusien saarien vapautuessa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, tullaan vesiliikenneasioissa hyödyntämään kesäaikoina laajemminkin niemiä ja saaria yhdistäviä reittejä.

VALTUUTETTU ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: TÄYDENTÄVÄN VESIJOUKKOLIIKENTEEN SYNTYMISEN EDISTÄMINEN

Khs 2008-2426

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelua 12.11.2008 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus edistää täydentävän vesijoukkoliikenteen syntymistä. (Elina Moisio, äänin 79-0).”

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa, kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja liikuntalautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 27.2.2009 mennessä.

HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.2.2009) seuraavaa:

Yhteistariffin piiriin kuuluvan vesijoukkoliikenteen sijasta tulisikin selvittää, voidaanko Laajasaloon järjestää kesäisin joukkoliikennettä täydentävää yksityistä vesibussiliikennettä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.2.2009) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Vesiliikenteen roolia Laajasalon joukkoliikennejärjestelmässä tullaan selvittämään alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Ennen suoran raitioradan valmistumista vesiliikenne voisi esimerkiksi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa liityntäliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raitiotieyhteyttä keskustaan.

Kaupunginjohtaja asetti viime vuonna työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset joukkoliikenteen piiriin kuuluvan vesiliikenteen järjestämisestä. Selvitettäviä asioita ovat mm., mitä vesiliikenneyhteyksiä osana joukkoliikennettä järjestetään sekä millä tavoin liikenne hallinnollisesti ja toiminnallisesti järjestetään. Työryhmän mukaan raitioliikenteen kanssa kilpailevan vesiliikenneyhteyden järjestäminen ei ole perusteltua. Alueella tulisi käynnistää kokeilu, jossa joukkoliikenteen matkalippu käy maksuvälineenä yksityisten sopimusyrittäjien vesibussiliikenteessä. Lisäksi työryhmä totesi, että tällä hetkellä Helsingin alueella on tarpeita järjestää joukkoliikenne vesiliikenteenä vain Suomenlinnaan. Mahdollinen vesiliikenteen laajentaminen tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Asuntorakentaminen Kruunuvuorenrannassa alkaa noin vuonna 2012. Ennen suoran raideyhteyden valmistumista vesiliikenne voisi esimerkiksi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa joukkoliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raideyhteyttä.

Vesibussiliikenteen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa liikuntavirasto. Nykyisin säännöllistä vesiliikennettä on Korkeasaareen, Suomenlinnaan sekä liikuntaviraston ylläpitämiin ulkoilusaariin, kuten Kaunissaareen ja Pihlajasaareen. Korkeasaaren lauttaliikennettä vastaa Korkeasaaren eläintarha. Suomenlinnan liikenteestä huolehtii valtion ja kaupungin omistama Suomenlinnan liikenne Oy yhdessä liikennelaitoksen kanssa.

Kruunuvuorenrantaan tulee asuntojen ja työpaikkojen lisäksi myös vapaa-aikaa ja turismia palvelevaa toimintaa. Merellisyys on tärkeä tekijä sekä asukkaille, vapaa-ajan viettäjille että turismille. Vesiliikenteen roolia osana Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää tullaankin selvittämään alueen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Liikuntalautakunta toteaa (10.2.2009) seuraavaa:

Liikuntalautakunta on aiemmin antamassaan lausunnossaan 28.10.2008 Kruunuvuodenrannan osayleiskaavaehdotuksesta todennut seuraava: ” Vesiliikenne on tärkeä merelliseen Kruunuvuorenrantaan liittyvä statustekijä. Suora raitiovaunuyhteys keskustaan korvaisi työmatkaliikenteessä huomattavalta osin lauttaliikenteen matkoja. Liikuttaessa virkistystarkoituksessa vesiliikenne säilyttää vetovoimaisuutensa. Suunnitelmissa on varauduttu vesiliikenteen terminaaliin ja pysäköintipaikkoihin sen yhteydessä. Liityntäbussilinja pysähtyy terminaalirakennuksen läheisyydessä. Pyöräilijät voivat ottaa pyöränsä mukaan lautalle.”

Laajasalon alueen asutuksen lisääntyessä tullaan huomioimaan tarve kehittää vesiliikennettä alueelle. Asutuksen myötä tullaan hakemaan yhteistyökumppania vesiliikenneyrittäjistä, joilla olisi valmius hoitaa alueen tarpeiden mukaista täydentävää vesiliikennettä kesäkausilla. Alueen yrittäjillä ei ole toistaiseksi valmiutta hoitaa vesiliikennettä talvikaudella. Helsingin Saaristolaivuriyhdistys ry:n kanssa käytyjen keskustelujen mukaan yrittäjien ei ole ilman taloudellista tukea kannattavaa lähteä yrittämään täydentävää joukkoliikennettä. Liikenneyhteyksien kehittämisessä tullaan huomioimaan mahdollisuudet yhdistää vesiliikennereittejä siten, että ne mahdollistaisivat eri kohteiden yhdistämisen toisiinsa.

Lautoilla hoidettuna vesiliikenteen käyttökustannukset matkustajaa kohden laskettuna ovat muihin joukkoliikennevaihtoehtoihin verrattuna huomattavasti kalliimmat. Pelkästään taloudellisessa mielessä lauttaliikenne onkin perusteltua vain silloin, kun muut joukkoliikennemuodot eivät ole mahdollisia. Kruunuvuorenrannan liikennettä kehitettäessä tulee samalla kehittää alueen vetovoimaista virkistys- ja muuta toimintaa kaupunkilaisille ja turisteille, pelkästään työmatkaliikenteellä ei vesiliikenneyhteyttä saada kannattavaksi.

VALTUUTETTU JAN D. OKER-BLOMIN TOIVOMUSPONSI: VENEKERHOJEN KUULEMINEN LAAJASALON RAITIO- JA SILTAVAIHTOEHDOISTA PÄÄTETTÄESSÄ

Khs 2008-2423

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Jan D. Oker-Blom) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jan D. Oker-Blomille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelua 12.11.2008 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää päätettäessä raitiotie- ja siltavaihtoehdosta Laajasalon ja Korkeasaaren välillä, että sillan suunnittelun yhteydessä kuullaan alueen venekerhoja sekä otetaan niiden purjehduskilpailutarpeet huomioon. (Jan D. Oker-Blom, äänin 79-0).”

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa, kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja liikuntalautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 27.2.2009 mennessä.

HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.2.2009) seuraavaa:

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun pitkän suunnitteluprosessin aikana on tarkasteltu myös siltayhteyksien vaikutuksia huviveneilyyn. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikuntavirasto ovat tehneet yhteistyötä venekerhoja edustavan Helsingin venekerhojen neuvottelukunnan kanssa. Yksittäisiä venekerhoja, pursiseuroja ja perinnelaivayhdistyksiä sekä muita veneilyalalla toimivia on kuultu suunnittelun aikana. HKL:n saamien tietojen mukaan tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Eräänä selvitettävänä asiana tutkitaan myös mahdollisuutta kasvattaa Kruunuvuorenselän sillan alikulkukorkeus 20 metriin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.2.2009) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Laajasalon raitiotie- ja siltayhteyden suunnittelu jatkuu kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.

Suunnittelun aikana on oltu useasti yhteydessä alueen venekerhoihin ja Helsingin venekerhojen neuvottelukuntaan. Tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan sillan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kruunuvuorenselän sillan alikulkukorkeutta on mahdollista nostaa alueen venekerhojen toivomaan 20 metriin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Sillan suunnittelussa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kilpapurjehduksen tarpeet.

Lausunto Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo - Korkeasaari - Sompasaari - Kruununhaka. Kaupunginhallitus kehotti täytäntöönpanopäätöksessään 17.11.2008 joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatiman hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo – Korkeasaari – Sompasaari - Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Päätös edellyttää siltojen jatkosuunnittelun käynnistämistä välille Tervasaarenkannas - Sompasaari, Sompasaari - Korkeasaari ja Korkeasaari - Kruunuvuorenranta.

Venekerhoja, pursiseuroja ja perinnelaivayhdistyksiä sekä muita veneilyalalla toimivia on kuultu useasti Laajasalon raideyhteyden suunnitteluprosessin aikana. Neuvotteluja on käyty myös Helsingin venekerhojen neuvottelukunnan (Helvene) kanssa. Jatkosuunnittelun yhteydessä kuullaan tarvittaessa myös alalla toimivia yrityksiä.

Kruunuvuoren selän ylittävän sillan pohjoispuolella sijaitsevien venekerhojen kotisatamissa oli liikuntaviraston kerhoille tekemän kyselyn mukaan viime vuonna yhteensä 12 korkeudeltaan yli 18 metrin venettä. Lisäksi kerhoilla vierailee kyselyn mukaan vuosittain useita koti- ja ulkomaisia venekuntia, joiden veneiden korkeus ylittää 18 metriä. Helsinkiläisten veneseurojen neuvottelukunta Helvene onkin esittänyt, että Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisen sillan alikulkukorkeus tulisi olla 20 metriä, jotta siitä ei olisi haittaa sillan pohjoispuolella sijaitseville venekerhoille ja siellä toimiville venealan yrityksille. Tähänastisissa siltasuunnitelmissa Kruunuvuoren selän silta on mitoitettu 18 metrin alikululle. Kun sillalla ei enää tarvitse varautua metrorataan, voidaan vapaa alikulkukorkeus mahdollisesti nostaa 20 metriin. Sillan tekninen ja esteettinen suunnittelu jatkuu sillan suunnittelukilpailulla. Sen yhteydessä otetaan kantaa myös sillan jänneväleihin, näkyvyyteen, leveyteen ja muihin sillan käytön ja ympäristön kannalta keskeisiin tekijöihin.

Helveneen mukaan silta sulkisi pois osan Kruunuvuorenselän purjehdusalueesta, jossa järjestetään vuosittain useita purjehduskilpailuja ja harjoituksia. Myös tähän tullaan jatkosuunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota.

Liikuntalautakunta toteaa (10.2.2009) seuraavaa:

Jatkovalmistelun pohjaksi päätetty raitiotie- ja siltavaihtoehto edellyttää siltojen rakentamista välille Tervasaari – Sompasaari, Sompasaari – Korkeasaari sekä Korkeasaari – Kruunuvuorenranta.

Uudet sillat rajoittavat korkeatakilaisten alusten pääsyä siltayhteyden pohjoispuolelle. Suunniteltu Tervasaarenkannaksen ja Sompasaaren sekä Sompasaaren ja Korkeasaaren välinen silta on mitoitettu 7 m:n alikululle. Sillan pohjoispuolelle sijoittuvat Merihaan Veneseura ry:n, Suomen Moottoriveneklubi ry:n, Helsingin Energian Venekerhon sekä Halkolaiturin Veneilijät ry:n kotisatamat, joiden aluskannasta merkittävä osa on yli 7 metriä korkeita. Lisäksi alueella on liikuntaviraston suoraan veneilijöille vuokraamia venepaikkoja. Kerhoille tehdyn kyselyn mukaan yli 7 metriä korkeita veneitä on kotisatamissa yhteensä noin 80 kappaletta. Liikuntaviraston vuokraamilla venepaikoilla yli 7 metriä korkeita veneitä oli vuonna 2008 83 kappaletta.

Silta Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan on mitoitettu 18 metrin alikululle. Sillan pohjoispuolella sijaitsevien venekerhojen kotisatamissa oli liikuntaviraston kerhoilta (Kipparlahden Venekerho ry, Brändö Seglare rf, Helsingin Työväen Pursiseura ry, Yliskylän Venekerho ry) saamien tietojen mukaan vuonna 2008 yhteensä 12 kappaletta yli 18 metriä korkeita veneitä. Lisäksi kerhoilla vierailee vuosittain useita koti- ja ulkomaalaisia venekuntia joiden veneiden korkeus ylittää 18 metriä.

Helsinkiläisten veneseurojen neuvottelukunta Helveneen sekä liikuntaviraston merellisen osaston välisissä neuvotteluissa Helvene on tuonut esiin, että Tervasaarenkannaksen ja Sompasaaren välisen sillan pohjoispuolella sijaitsevien venepaikkojen uudelleen järjestelyn yhteydessä uudet korvaavat venepaikat tulisi osoittaa mahdollisimman läheltä vanhoja venepaikkoja. Uudelleen järjestelyistä ei myöskään saisi aiheutua kuluja kerhoille.

Lisäksi Helvene on tuonut esiin, että Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisen sillan alituskorkeus tulisi olla 20 metriä, jotta se ei aiheuttaisi haittaa sillan pohjoispuolella sijaitseville venekerhoille eikä siellä toimiville venealan yrityksille. Edelleen Helveneen mukaan silta sulkee pois osan Kruunuvuorenselän purjehdusalueesta, jossa järjestetään vuosittain useita purjehduskilpailuja sekä harjoituksia ja näin ollen heikentää erityisesti junioripurjehduksen olosuhteita.

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

Khs 2009-327

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa työllistämistoimikunnan toimikaudeksi 2009 – 2010. Toimikunnan tehtävät ovat

- kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyysasioiden seuranta

- lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta

- muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan jäseniksi seuraavat henkilöt ja heille varajäsenet (9 + 9):

-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen, rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, kehittämisjohtaja Paula Sermilän opetusvirastosta, aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkosen sosiaalivirastosta, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon sekä työllisyysasioita valmistelevan kaupunginsihteerin Leena Mickwitzin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kutsua pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston työllisyys- ja yrittäjyysvastuualueen päällikön Mirja Ekqvistin sekä TE–keskuksen työvoimaosaston osastopäällikön.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan työllistämistoimikunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Kirje Helsingin työ- ja elinkeinotoimistolle sekä TE-keskukselle ja pöytäkirjanote mainituille henkilöille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Työllistämistoimikunta toteaa (10.2.2009), että Khs asetti 29.1.2007 työllistämistoimikunnan toimikaudekseen 2007–2008.

Helsingin työttömyys on vähentynyt suotuisasti työllistämistoimikunnan toimikauden aikana. Vuoden 2007 alusta vuoden 2008 loppuun työttömien työnhakijoiden määrä väheni noin 8 000 henkilöllä ja työttömyysaste laski 8,9 prosentista 6,2 prosenttiin.

Helsingissä on kuitenkin työttömänä vielä suhteellisen paljon parhaassa työiässä olevaa väestöä. Lisäksi kaikkein vaikeimmin työllistyvien joukko on suuri. Vuoden 2008 lopussa tapahtunut käänne maailmantaloudessa näkyi jo jonkin verran joulukuun 2008 työttömyystilanteessa työttömyysprosentin nousuna ja lomautusten lisääntymisenä.

Suurien työllisyydenhoidon haasteiden vuoksi on perusteltua, että kaupunginhallitus asettaa työllistämistoimikunnan toimikaudelle 2009–2010. Työllistämistoimikunnan tehtävänä on jatkossakin kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyysasioiden seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Työllistämistoimikunta esittää, että Khs nimeäisi toimikaudekseen vuosille 2009–2010 työllistämistoimikunnan edellä kerrotuin perustein ja määräisi toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan, rahoitusjohtajan, opetustoimen johtajan, sosiaaliviraston aikuispalvelujohtajan, henkilöstöjohtajan ja työllisyysasioita valmistelevan kaupunginsihteerin ja kutsuisi pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston johtajan ja Uudenmaan TE-keskuksen asettaman edustajan ja kehottaisi henkilöstökeskusta huolehtimaan työllistämistoimikunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Sj toteaa, että työllistämistoimikunnan kokoonpano on toimikautena 2007 - 2008 ollut seuraava:

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet

Jouko Malinen (pj.)	Raine Manninen
Pauli Leppä-aho (vpj.) ja 17.9.2007 alk. Jorma Karlstedt	Yamina Guerfi
Hermann Alatalo	Hilkka Laitinen
Helena Lauttanen	Heikki Luoma
Anita Vihervaara	Hannele Ugur
Sari Näre	Jaana Löppönen
Pekka Sormunen	Reiska Laine
Merja Lehmussaari	Reijo Kaunola
Anu Varila	Kimmo Rantanen

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

MELLUNKYLÄN TONTIN 47185/8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11851)

Khs 2008-2750

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47185 tontin nro 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11851 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Asemakaavakartta (Mellunkylän tontti 47185/8)

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47185 tontin nro 8 asemakaavan muutosehdotus.

Humikkalankuja 4

Confestum Oy ja Vantaan Huoneistosaneeraus Oy pyytävät (20.5.2008) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.11.2008) mm. seuraavaa:

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Kontulan pientaloalueella Humikkalantien eteläpuolella. Tontilla on vuonna 1947 rakennettu 101 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja talousrakennus. Tontin pohjoispuolella on kerrostaloja ja vieressä on omakotitaloja. Tontti on yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Kontulan pientaloalueen asemakaavojen uudistaminen on vireillä, mutta kyseisen alueen kaavoitus ei ole vielä alkanut, joten alueelle tehdään hakemuksesta asemakaavan muutoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0.25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä. Koska tontilla oleva rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin länsireunaan on merkitty maanalaista vesijohtoa varten varattu alueen osa. Tontin itäreunaan on merkitty alueen osa, jolla on oltava pensasaita.

Tontin pinta-ala 1 376 m² ja kerrosala 344 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi omakotitaloa. Tontin rakennusoikeus nousee 69 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.9.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

Viereisen tontin 6 omistaja Tamara Pinjola mainitsee mm., että nyt suunnitelluista kahdesta uudisrakennuksesta yksi tulee hyvin lähelle hänen taloaan, aivan rajalle, ja saman rakennuksen terassilta tulisi olemaan suora näkymä hänen pihansa oleskelualueelle. Pinjola toivoo, että mikäli rakennushanke toteutetaan, voidaan uudisrakennuksen terassin ja hänen tonttinsa välille istuttaa luonnonmukainen näköeste, esimerkiksi 150–200 cm:n korkuinen tuija-aita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutosta on mielipiteen johdosta muutettu siten, että tontin itärajalle on merkitty alueen osa, jolla on oltava pensasaita.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.1.–13.2.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu hakijalle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä tai

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

AUTOPAIKKOJEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN KOHDISTAMINEN NYKYISTÄ SUUREMMASSA MÄÄRIN AUTOPAIKKOJEN KÄYTTÄJILLE

Khs 2008-1349, 2007-1096

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi 31.1.2009 päivätyn työryhmäraportin Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille.

Samalla kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat toimenpiteet:

– Asuntotuotantotoimisto ryhtyy Kalasataman ja Jätkäsaaren aloitusalueilla, erikseen valittavilla soveltuvilla tonteilla kokeiluhankkeena kehittämään autopaikkojen sitomista erillisiin autopaikkaosakkeisiin tai asunto-osakkeisiin siten, että kuhunkin osakkeeseen kohdistuu autopaikan toteuttamiskustannuksia vastaava velkaosuus.

– Asuntotuotantotoimisto ryhtyy Kalasataman ja Jätkäsaaren aloitusalueilla, erikseen valittavissa soveltuvissa vuokra-asuntotuotantokohteissa kokeiluhankkeena kehittämään autopaikan kustannusten kohdentamista autopaikkojen käyttäjille.

– Kehitetään yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelua tarjoavien yritysten ja asuntorakennuttajien kanssa asuntotonttimalli, joka perustuu osittain autojen yhteiskäyttöön. Kaupunki varaa katualueilta riittävästi autopaikkoja yhteiskäyttöautoille.

– Tutkitaan jokaisessa asemakaavassa pysäköinnin järjestämisen vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset asuntojen hintaan etsien edullisempia ja tehokkaampia suunnitteluratkaisuja. Huomioidaan kaavoituksessa mahdollisuudet edistää yhteiskäyttöautoilua kaavoittamalla näille katupysäköintipaikkoja.

– Kaavoitetaan kokeiluluontoisesti MA-ohjelman mukaisia vähäautoisia tai autottomia asuntotontteja ja ‑kortteleita.

Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa, kiinteistölautakuntaa ja asuntotuotantotoimikuntaa, niiden alaisia virastoja sekä talous- ja suunnittelukeskusta toimimaan tämän päätöksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja asuntotuotantotoimikunnalle ja niiden alaisille virastoille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Autopaikkatyöryhmän raportti 31.1.2009

Kaj ilmoittaa, että Khs päätti 14.4.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa kaupunginjohtajaa asettamaan työryhmän selvittämään millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat voidaan toteuttaa siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille.

Kaupunginjohtaja asetti ns. autopaikkatyöryhmän 14.5.2008, nimesi sen puheenjohtajaksi aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaan talous- ja suunnittelukeskuksesta ja jäseniksi edustajat asuntotuotantotoimistosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, rakennusvalvontavirastosta sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmä on luovuttanut raporttinsa 13.2.2009. Raportti on asian liitteenä.

Työryhmä toteaa mm. seuraavaa:

Työryhmän toimeksianto perustuu maankäytön ja asumisen toteutusohjelman toimenpiteisiin 19 ja 20, joissa esitetään selvitettäväksi autopaikkojen toteuttamiskustannusten kohdentamista nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille sekä mahdollisuutta toteuttaa vähäautoisia ja autottomia kortteleita.

Työryhmän raportissa (kohta 3.1) esitetty yksityinen pysäköintiyhtiömalli mahdollistaa asuntotontin autopaikkojen toteuttamiskustannuksien alentamisen jakamalla halutussa suhteessa tarvittavat autopaikat velvoiteautopaikoiksi ja yksityisiksi autopaikoiksi (0–100 %). Vaarana kuitenkin on, että luvaton pysäköinti ja kansalaisuusaktiivisuus lisääntyvät, jos asukkaat eivät ole valmiita ostamaan pysäköintiyhtiöstä yksityisiä autopaikkoja jäätyään ilman taloyhtiön velvoiteautopaikkoja. Kärjistymisen vaara on sitä suurempi, mitä suurempi on yksityisten autopaikkojen osuus velvoitepaikoista.

Raportissa esitetty (kohta 3.2) kaupungin omistama pysäköintiyhtiömalli vapauttaisi asuntotontit, asunto-osakeyhtiöt ja niiden osakkaat autopaikkojen toteuttamiskustannuksista. Yhtiö perisi autopaikkojen vuokraajilta vuokraa, joka vastaisi niiden ylläpitoa ja sitoutuneen pääoman kohtuullista korkoa. Malli kuitenkin sitoisi pysyvästi ja etupainotteisesti kaupungin pääomaa ja kaupunki kantaisi yhtiön omistajana taloudelliset riskit.

Raportissa on lisäksi esitetty (kohdat 3.3 ja 3.4) autopaikkojen sitominen erilliseen autopaikkaosakkeeseen tai asunto-osakkeeseen niin, että siihen liittyy autopaikan toteuttamiskustannuksia vastaava yhtiölaina.

Kaikki edellä esitetyt mallit mahdollistavat autopaikkojen toteuttamiskustannusten kohdentamisen osittain tai kokonaan autopaikan käyttäjille. Kaikkiin esitettyihin ratkaisuihin sisältyy kuitenkin vaara, että asuntotonttien toteuttajat pääsevät kohtuuttomasti hyötymään perusteettomina lisäkatteina autopaikkojen toteuttamiskustannusten alentumisesta. Tämän maksaisivat kaikki asunto-osakkeiden ostajat. Vaara koskee lähinnä vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Sen eliminoiminen edellyttäisi hyvää tiedottamista alueen asuntomarkkinoilla sekä mahdollisesti tonttien luovutussopimuksiin otettuja erityisehtoja.

Työryhmä toteaa, että se ei löytänyt yleispätevää mallia, jolla asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamiskustannukset olisi helposti ja ongelmitta erotettavissa vain autopaikkojen käyttäjien maksettavaksi. Työryhmän mielestä kaupungin tulisi kuitenkin myös etsiä keinoja, joilla autopaikkojen merkittäviä toteuttamiskustannuksia voitaisiin ylipäänsä alentaa alentamatta kuitenkaan merkittävästi tonttien rakennustehokkuutta.

Jokaisessa asemakaavassa tulisi tutkia pysäköinnin järjestämisen vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset asuntojen hintaan. Erityisesti uusia alueita kaavoitettaessa tulisi etsiä edullisempia ja tehokkaampia suunnitteluratkaisuja. Esimerkiksi hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä sijaitseville asuntotonteille voitaisiin asettaa riittävän vaihteluvälin sisältävä enimmäis- ja vähimmäisautopaikkanormi. Uusia asuntoalueita voitaisiin vaihtoehtoisesti kaavoittaa nykyistä laskentaohjetta pienemmällä autopaikkanormilla niin, että alueelle jätettäisiin mahdollisesti kasvavia autopaikkatarpeita varten pysäköintilaitostontti tai maanalainen tilavaraus yksityiselle pysäköintilaitokselle. Kaavoituksessa voitaisiin myös osoittaa kokeiluluontoisesti MA-ohjelman mukaisia vähäautoisia tai jopa autottomia asuntotontteja ja kaavoituksessa voitaisiin edistää yhteiskäyttöautoilua kaavoittamalla näille katupysäköintipaikkoja.

Helsingin Jätkäsaaren ja Kalasataman uudet asuntoalueet rakennetaan kiinni kantakaupunkiin ja ne sijaitsevat tiheän raitio- ja metroliikenteen äärellä. Lisäksi vuonna 2011 käynnistyvä Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue tullaan liittämään raitiotiesillalla kantakaupunkiin ja Helsingin Länsi-Sipoon alueet tukeutuvat tulevaisuudessa itäiseen metroyhteyteen. Kaupunki tulee myös muualla kohdistamaan täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen.

Työryhmän mielestä nyt olisi kaupungilla ja rakennuttajilla erinomaiset mahdollisuudet ryhtyä aktiivisesti vaikuttamaan uusille alueille muuttavien ihmisten joukkoliikenteen käyttöön. Jokapäiväiseen liikkumiseen ei välttämättä tarvitse omaa autoa tehokkaan joukkoliikenteen ansiosta. Harvoin autoa tarvitseville saattaisi yhteiskäyttöauto tai vuokra-auto olla ratkaisu. Viikonloppu- ja mökkiautoille voitaisiin yrittää kehittää syrjäisempi ja edullisempi pysäköintivaihtoehto.

Kaupunki voisi kannustaa myös rakentajia kehittämään vähäautoisia tai autottomia kortteleita, jotka vähentäisivät hankkeiden toteuttamiskustannuksia ja saattaisivat myös pitkällä aikavälillä omalta osaltaan vaikuttaa mielipiteisiin ja vähentää yksityisautojen omistamista. Selvityksin ja kokeiluin tulisi kuitenkin varmistua uusien mallien toimivuudesta ja siitä, että niin ensimmäiset kuin myöhemmät asukkaat tiedostavat tämän ennen asunnon hankintaa tai vuokraamista.

Työryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

– Kaupunki ja innovatiivinen asuntorakennuttaja kehittävät yhteistyössä autopaikkojen sitomista erillisiin autopaikkaosakkeisiin tai asunto-osakkeisiin siten, että kuhunkin osakkeeseen kohdistuu autopaikan toteuttamiskustannuksia vastaava velkaosuus. Tavoitteena on estää autopaikkojen toteuttamiskustannusten siirtyminen asuntojen hintoihin.

– Kaupunki ja asuntorakennuttajat kehittävät yhteistyössä autottoman ja vähäautoisen asuintalomallin. Tämä voisi olla osa kaupungin käynnistämää kerrostalojen kehittämisprojektia.

– Toteutetaan em. mallin mukaisena pilottihankkeena autoton tai vähäautoinen ARA-vuokra-, muu vuokra-, Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistustalo ja tehdään siitä seurantatutkimus.

– Kehitetään yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelua tarjoavien yritysten ja asuntorakennuttajien kanssa asuntotonttimalli, joka perustuu osittain autojen yhteiskäyttöön. Kaupunki varaa riittävästi katualueilta autopaikkoja yhteiskäyttöautoille.

Kaj toteaa, että työryhmän raportti sisältää neljä erilaista mallia, joiden avulla autopaikkojen toteuttamiskustannukset olisi mahdollista kohdentaa autopaikkojen käyttäjien maksettavaksi joko kokonaan tai osittain. Työryhmä on sisällyttänyt toimenpide-ehdotuksiinsa malleista kaksi, autopaikkojen sitomisen erillisiin autopaikkaosakkeisiin sekä autopaikkojen sitomisen osaan asunto-osakkeista. Työryhmä mainitsee, että malleihin sisältyy riski ns. perusteettomista lisäkatteista, sillä asunnot myydään vallitsevaan markkinahintaan riippumatta autopaikkojen toteuttamiskustannusten alenemisesta. Kaj toteaa, että Hitas-sääntelyn avulla asunnon luovutushinta asettuu todellisten rakentamiskustannusten mukaiselle tasolle. Esitettyjä malleja olisikin luontevaa kehittää ja kokeilla ensi vaiheessa soveltuvissa Hitas-omistushankkeissa.

Lisäksi Kaj toteaa, että tulevaisuudessa käynnistyvien kumppanuuskaavoitushankkeiden yhteydessä selvitetään mahdollisuudet väljentää autopaikkanormia hankekohtaisesti esimerkiksi siten, että erityisasumisen hankkeisiin toteutettaisiin tavanomaista vähemmän autopaikkoja.

UPM-KYMMENE OYJ:LLE VARATUN TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSEN TONTIN VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2007-504

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa UPM-Kymmene Oyj:lle varatun Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi, Töölönlahti) korttelin nro 2016 suunnitellun tontin nro 1 varausaikaa 1.1.2009–30.6.2010 väliseksi ajaksi.

Muilta osin noudatetaan entisiä varausehtoja.

Pöytäkirjanote UPM-Kymmene Oyj:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	UPM-Kymmene Oyj:n varaushakemus 1.11.2008
	Liite 2	Pöytäkirjanote, Khs 6.8.2007 § 1000
	Liite 3	Tontin sijainti ja asemakaavakartta

Kaj toteaa, että UPM‑Kymmene Oyj:lle on ollut varattuna Töölönlahden alueelta tontti yhtiön pääkonttorin suunnittelua ja hanketta koskevan arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten 1.12.2008 saakka. Yhtiö pyytää varausajan jatkamista 30.6.2010 saakka.

Mainittu arkkitehtuurikutsukilpailu on kesken ja sen tulokset julkaistaan vasta vuoden 2009 alkupuolella. Lisäksi hankkeen jatkokehittelyyn on varattava aikaa muutamia kuukausia ennen kuin lopullisia päätöksiä hankkeen toteuttamisesta on mahdollista tehdä.

Esitetyistä syistä hankkeen kehittämiselle on perusteltua suoda hakijan esittämä lisäaika.

Kiinteistölautakunta toteaa (20.1.2009) seuraavaa:

Hakemus UPM-Kymmene Oyj on osoittanut kaupunginhallitukselle hakemuksen, jossa yhtiö esittää, että sille varatun esityksessä mainitun tontin varausaikaa jatketaan 31.12.2009 saakka. Yhtiö on myöhemmin erikseen täsmentänyt, että se toivoo varauksen olevan voimassa 30.6.2010 saakka.

Hakemuksen perusteluna yhtiö toteaa, että meneillään oleva arkkitehtuurikutsukilpailu on kesken ja sen tulokset julkaistaan vasta vuoden 2009 alkupuolella. Lisäksi hankkeen jatkokehittelyyn on varattava aikaa muutamia kuukausia ennen kuin lopullisia päätöksiä hankkeen toteuttamisesta on mahdollista tehdä.

Hakijan tavoitteena on aloittaa rakennustyöt 2010 - 2011, jolloin rakennus valmistuu viimeistään kesällä 2013.

Aiempi varauspäätös Kaupunginhallitus päätti 6.8.2007 § 1000 varata UPM-Kymmene Oyj:lle Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi, Töölönlahti) korttelin nro 2016 suunnitellun tontin nro 1 yhtiön pääkonttorin suunnittelua ja hanketta koskevan arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten 1.12.2008 saakka päätöksestä tarkemmin ilmenevillä ehdoilla.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.2.2002 Töölönlahden alueen asemakaavan muutoksen nro 10920 ja se tuli lainvoimaiseksi 2.4.2004. Tontti 2016/1 on merkitty kuulumaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen. Tontin pinta-ala on noin 3 841 m² ja rakennusoikeus on maanpäälisissä kerroksissa 11 800 k-m² ja maanalaisissa kerroksissa 2 000 k-m².

Asemakaavaan merkitty rakennusten korkeus on viisi maanpäällistä kerrosta. Tontilla 2016/1 rakennusten puistonpuoleisten sekä aukionpuoleisten rakennusosien ensimmäinen kerros on varattava myymälä-, kahvila-, ravintola- ja muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Osalla tonttia on mahdollista sijoittaa myös asuntoja rakennuksen kahteen ylimpään kerrokseen.

Tontille on kaavassa merkitty Alvar Aallon katu, joka läpäisee tontin pohjois-eteläsuunnassa. Kadun molemmin puolin olevat rakennusmassat on yhdistettävä toisiinsa ylimmän kerroksen tasolla kadun yli rakennettavalla osittain läpinäkyvällä ulokkeella.

Asemakaavan mukaan Töölönlahden kortteleissa 2016 - 2018 viereiselle kaavassa ma -merkitylle katualueella saa sijoittaa maanalaisia pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka saadaan liittää viereisiin rakennuksiin. Tontin 2016/1 pohjoispuolella on katuaukio, jolle on merkitty maanalaista rakennusoikeutta 700 k-m².

Tontin autopaikat on pääosin sijoitettava Töölönlahden alueelle rakennettavaan yleiseen pysäköintilaitokseen, joka toimii myös väestönsuojana. Tontille saadaan autopaikoista sijoittaa enintään yksi kolmasosa. Kaikki autopaikat on sijoitettava maanalaisiin tiloihin. Autopaikkanormi on toimisto- ja ravitsemistiloissa 1ap/500 k-m², myymälätiloissa 1 ap/200 k-m² ja asuintiloissa 1 ap/140 k-m².

Varauksen jatkaminen Hakija on järjestänyt varatulla tontilla yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka tulokset julkaistaan kuluvan vuoden alkupuolella. Tämän jälkeen voittaneen ehdotuksen toteuttamisesta on tehtävä vielä joitakin lisäselvityksiä, ennen kuin hakija voi tehdä lopullisen päätöksen hankkeeseen ryhtymisestä ja rakennussuunnittelun käynnistämisestä.

Varatun tontin ja siihen välittömästi rajoittuvan katuaukion pohjoispuolella on nykyisin Ratahallintokeskuksen omistama autopikajunien lastauslaiturialue. Sen kaikki toiminnot siirtyvät Keski-Pasilaan vuoden 2011 syksyllä tai viimeistään vuoden 2012 aikana. Siirron toteuttaminen edellyttää Keski-Pasilan ratapihalla laajahkoja esirakentamistöitä, mutta on mahdollinen UPM-Kymmenen ilmoittaman rakennusaikataulun puitteissa, sillä laitureita Töölönlahdella lyhennetään jo ennen toimintojen lopullista siirtoa.

Edellä olevilla perusteilla kiinteistölautakunta esittää Töölönlahden
tontin 2016/1 varausajan jatkamista hakijan esittämällä tavalla 30.6.2010 saakka.

TONTIN VARAAMINEN HAAGASTA ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA:LLE PERUSTETTAVAN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖN LUKUUN MONITOIMITALON RAKENTAMISTA VARTEN

Khs 2009-265

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin kaupungin 29. kaupunginosan (Haaga) korttelin nro 29103 tontin nro 3 Asumispalvelusäätiö ASPA:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 30.4.2010 saakka erityisryhmien tukiasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan tulee laatia tontille hankesuunnitelma
varausajan päättymiseen mennessä.

2 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siksi, että tonttia koskevaa pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei aikanaan voida solmia.

3 Mikäli tonttia hallinnoimaan perustetaan asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, yhtiön yhtiöjärjestykseen on sisällytettävä hitas-II ehdot.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hakemus

Kaj toteaa, että kysymyksessä on sosiaaliviraston puoltama hanke, jossa Asumispalvelusäätiö ASPA:lle esitetään varattavaksi Haagasta kuulonhuoltoalan järjestöjen Valkean talon vierestä 4 000 k‑m2:n tontti monitoimitaloa varten. Rakennukseen suunnitellaan sijoitettavan tukiasuntoja erityisryhmille, niihin liittyviä toiminta-, palvelu- ja toimistotiloja sekä tarvittavat paikoitus- ja vss-tilat.

Varattavaksi esitettävä tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YS). Hanke on asemakaavan mukainen.

Tontti esitetään varattavaksi 30.4.2010 saakka, minkä ajan ennakoidaan riittävän hankkeen toteutusedellytysten selvittämiselle.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.2.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Asumispalvelusäätiö ASPA pyytää 23.1.2009 päivätyllä hakemuksellaan, että sille varattaisiin perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun tontti 29103/3 erityisryhmien tukiasuntojen suunnittelua varten.

Kiinteistö Oy Valkea talo oli pyytänyt 21.12.2007 päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle varattaisiin tontti 29103/3 kuulonhuoltojärjestöjen toiminnan laajentamista varten. Yhtiö on Asumispalvelusäätiö ASPA:n hakemuksen yhteydessä perunut hankkeensa.

Asumispalvelusäätiö ASPA on 13 vammaisjärjestön vuonna 1995 perustama valtakunnallinen säätiö. Säätiön tehtävänä on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä.

Asumispalvelusäätiö ASPA:lla on tarkoitus rakentaa tontille 29103/3
n. 4 000 k-m²:n monitoimitalo, johon tulee tukiasuntoja erityisryhmille ja niihin liittyviä toiminta-, palvelu- ja toimistotiloja sekä tarvittavat paikoitus- ja vss-tilat. Tällä hetkellä on käynnissä rahoituksen selvitys. Hankesuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa on osoitettu tiloja osakkaiden toimintaan. Osakkaina perustettavassa kiinteistöosakeyhtiössä ovat mm. Asumispalvelusäätiö ASPA, Y-säätiö ja Nuorisoasuntoliitto Ry/Alkuasunnot Oy.

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 29103/3 voitaisiin varata Asumispalvelusäätiö ASPA:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun tukiasuntojen rakentamisen suunnittelua varten 30.4.2010 saakka.

Varaukselle ei ole estettä, koska varattava tontti on asemakaavassa osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia
varten.

Sosiaalivirasto on 11.8.2008 antamassaan lausunnossaan puoltanut edellä esitettyä hanketta.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Varattava tontti 29103/3 kuuluu voimassa olevan kaupunginvaltuuston 3.4.2002 vahvistaman ja 24.5.2002 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10949 mukaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YS). Tontin pinta-ala on 2 118 m² ja sen rakennusoikeus 4 000 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 1,89.

Tontti on rakentamaton.

EHDOTUKSET TONTINLUOVUTUSMENETTELYN KEHITTÄMISEKSI SEKÄ MA-OHJELMAN HALLINTAMUOTOTAVOITTEIDEN SOVELTAMISEKSI ALUEITTAIN KAUPUNGIN TONTINLUOVUTUKSESSA

Khs 2008-1397, 2007-1096

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaan 2008–2017 liittyvät työryhmäraportit Tontinluovutusmenettelyä kehittävän työryhmän ehdotukset (28.1.2009) sekä Ehdotus toimenpiteiksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 mukaisten hallintamuototavoitteiden soveltamisesta alueittain (30.9.2008).

Samalla kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat kumppanuuskaavoitusta, tontinluovutusta ja prosessien kehittämistä koskevat periaatteet ja toimenpiteet:

– Kumppanuuskaavoitusmenettelyä kokeillaan Kruunuvuoren ja Kuninkaantammen alueella, joissa kummassakin kokeilukortteleiden rakennusoikeus on noin 45 000 k-m².

Erikseen päätettävillä projektialueilla siirrytään menettelyyn, jossa hankkeille valitaan toteuttaja jo ennen asemakaavaehdotuksen valmistelua, jolloin kaavaehdotus valmistellaan yhteistyössä ja samanaikaisesti toteuttajan talosuunnittelun kanssa.

– Asuntotontit varataan voimassa olevan MA-ohjelman 2008–2017 mukaisesti ottaen lisäksi huomioon pääkaupunkiseudun kuntien välinen aiesopimus. Tavoitteena on MA-ohjelman mukainen hallintamuotojakauma. Alueittainen hallintamuotojakauma määritellään talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa muita hallintokuntia kuullen. Alueittaisen jakauman päättää aluerakentamisprojektien johtoryhmä. Talous- ja suunnittelukeskus koordinoi toteutusta sekä raportoi vuosittain MA-ohjelman seurannan yhteydessä ja tarpeen mukaan uusien tontinluovutusten yhteydessä.

– Täydennysrakentamiskohteissa hallintamuotojakauma ja mahdolliset keskipinta-alatavoitteet määritellään tontinluovutuksen yhteydessä siten, että pyritään alueelliseen monipuolisuuteen.

– Tontinluovutuksessa kokeillaan suunnittelumenettelyä, jossa hankkeen toteuttaja tilaa viitesuunnitelman useammalta eri suunnittelijalta ja hankkeen suunnittelutehtävä annetaan parhaaksi arvioidun suunnitelman tekijälle.

– Uusina varausmuotoina otetaan käyttöön muun muassa kehittämisvaraus asumisratkaisujen kehittämiseksi ja aluevaraus aluekehittämiseen ja kaavatalouden hallintaan. Kumppanuusjärjestelyjen avulla pyritään nykyistä paremmin hyödyntämään yksityisen osapuolen asiantuntemus ja tuotekehityksen resurssit.

– Erikseen päätettävässä suuremmassa aluekohteessa kokeillaan menettelyä, jossa kohteen toteuttaja vastaa myös kohdetta palvelevan kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta.

Kaupunginhallitus päättänee kehottaa päätöksessä mainittuja hallintokuntia toimimaan tämän päätöksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen uusien nimetyille ryhmille (sosiaalihuoltolaissa ja muussa erityislainsäädännössä määritellyt asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät sekä opiskelijat, itsenäistyvät nuoret ja seniorit) kohdennettavien asuntojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen periaatteiksi. Ehdotukseen tulee sisältyä selvitys nimetyille ryhmille kohdennettujen asuntojen sijainnista tällä hetkellä. Ehdotuksen valmistelu tulee tehdä yhteistyössä sosiaaliviraston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, muita hallintokuntia ja järjestöjä tarpeen mukaan kuullen. Selvityksen tulee valmistua 31.12.2009 mennessä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen asuntolautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle sekä niiden alaisille virastoille, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Tontinluovutustyöryhmän raportti
	Liite 2	Hallintamuototyöryhmän raportti
	Liite 3	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 24.10.2008
	Liite 4	Kiinteistöviraston lausunto 6.11.2008
	Liite 5	Asuntotuotantotoimiston lausunto 31.10.2008
	Liite 6	Kiinteistö Oy Auroranlinnan lausunto 15.10.2008
	Liite 7	Sosiaaliviraston lausunto 28.10.2008
	Liite 8	Terveyskeskuksen lausunto 5.11.2008
	Liite 9	Nuorisoasiainkeskuksen lausunto 31.10.2008
	Liite 10	Liikuntaviraston lausunto 10.11.2008
	Liite 11	Opetusviraston lausunto 29.12.2008

Kaj ilmoittaa, että Khs päätti 14.4.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 (jäljempänä MA-ohjelma) täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ehdotuksen uusien hallintamuototavoitteiden soveltamisesta alueittain kaupungin tontinluovutuksessa. Samalla Khs päätti kehottaa kaupunginjohtajaa asettamaan työryhmän selvittämään kaavoituksen ja tontinluovutuksen kehittämismahdollisuuksia.

Kaupunginjohtaja asetti ns. tontinluovutustyöryhmän 14.5.2008 ja ns. hallintamuototyöryhmän 28.5.2009. Hallintamuototyöryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi 30.9.2008 ja tontinluovutustyöryhmä 28.1.2009.

./. Raportit ovat tämän asian liitteinä.

Ehdotus tontinluovutusmenettelyn kehittämiseksi

Tontinluovutustyöryhmän ehdotus sisältää sekä kaavoitusvaiheeseen että tontinluovutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden pääasiallisena tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa hankkeiden etenemistä suunnittelusta toteuttamiseen.

Työryhmä esittää kumppanuuskaavoituksen käynnistämistä seuraavin periaattein:

– Menettelyä kokeillaan ensin Kruunuvuoren ja Kuninkaantammen alueella, joissa kummassakin kokeilukortteleiden rakennusoikeus on noin 45 000 k-m².

– Alueet jaetaan laatukilpailun perusteella useammalle toteuttajalle sen jälkeen, kun asemakaavaluonnos on hyväksytty.

– Erikseen päätettävillä projektialueilla siirrytään menettelyyn, jossa hankkeille valitaan toteuttaja jo ennen asemakaavaehdotuksen valmistelua, jolloin kaavaehdotus valmistellaan yhteistyössä ja samanaikaisesti toteuttajan talosuunnittelun kanssa.

Lisäksi työryhmä esittää tontinluovutuksessa noudatettavaksi seuraavia periaatteita:

– Asuntotontit varataan voimassa olevan MA-ohjelman 2008–2017 mukaisesti ottaen lisäksi huomioon pääkaupunkiseudun kuntien välinen aiesopimus. Tavoitteena on MA-ohjelman mukainen hallintamuotojakauma. Alueittaisen jakauman päättää aluerakentamisprojektien johtoryhmä hallinta- ja rahoitusmuotoja selvittävän työryhmän valmisteleman esityksen perusteella.

– Varaukset tehdään pääsääntöisesti joko ilmoittautumismenettelyn tai erilaisten tontinluovutuskilpailujen perusteella.

– Tontinluovutuksen kilpailumenettelyjä kehitetään siten, että kilpailutulosten toteutuskelpoisuus voidaan jo kilpailuvaiheessa varmistaa nykyistä paremmin.

– Kokeillaan suunnittelumenettelyä, jossa hankkeen toteuttaja tilaa viitesuunnitelman useammalta eri suunnittelijalta ja hankkeen suunnittelutehtävä annetaan parhaaksi arvioidun suunnitelman tekijälle.

– Varaukset pyritään tekemään suunnitteluyhteistyön ja uusien toteutusmuotojen kannalta riittävän ajoissa ottaen kuitenkin huomioon kohteiden toteutuksen varmistaminen. Menettely edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä varauksensaajan ja kaupungin eri toimijoiden kesken.

– Suurempien aluekokonaisuuksien toteutuminen varmistetaan siten, että myytävät tontit tarvittaessa ensin vuokrataan ja myydään vasta sitten, kun rakennustyöt ovat käynnistyneet.

– Kohteiden toteutuminen varmistetaan tekemällä kohteista varaussopimukset ja sisällyttämällä kohteiden toteutusta ja luovutusta koskeviin sopimuksiin muun muassa toteutusjärjestystä, sakollisia välitavoitteita ja sopimussakkoa koskevia ehtoja.

Työryhmä ehdottaa vielä seuraavia jatkotoimeksiantoja:

– Parannetaan asemakaavojen toteutuskelpoisuutta kaupungin sisäistä vuorovaikutusta ja kaavasuunnittelun kustannustietoisuutta lisäämällä.

– Vähennetään kaavaprosessin, kunnallisteknisen ja esirakentamisen suunnitteluprosessin sekä rakennuslupaprosessin yhteisten rajapintojen vaikutusta ja sovitaan suunnittelu- ja hankeyhteistyössä noudatettavista menettelytavoista.

– Valmistellaan kaupungin aluerakentamisprojekteille kirjallinen tehtäväkuvaus, prosessikuvaus ja prosessiohjeistus.

– Kehitetään kaavoituksen, tontinvarauksen ja tontinluovutuksen yhteistyötä ja menettelytapoja siten, että jo varausvaiheessa voidaan kohtuudella varmistaa varattavan rakennuspaikan soveltuvuus tarkoitettuun hallintamuotoon.

– Täydennetään voimassa oleva kunnallistekniikan toteuttamista koskeva sopimusjärjestely (”yhteinen kunnallistekninen työmaa”) siten, että siinä otetaan huomioon talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien toiminta projektien kokonaisaikataulutuksen ja toteutuksen vaiheistuksen tavoiteasettelun sekä siihen perustuvan talousarviorahoituksen määrittelijänä.

– Erikseen päätettävässä suuremmassa aluekohteessa kokeillaan menettelyä, jossa kohteen toteuttaja vastaa myös kohdetta palvelevan kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta.

Ehdotus hallintamuototavoitteiden alueittaiseksi soveltamiseksi

Hallintamuototyöryhmän ehdotus sisältää katsauksen MA-ohjelman tavoitteiden toteutusmahdollisuuksiin syksyn 2008 asuntomarkkinatilanteessa, tiivistelmän kaupunkisuunnitteluvirastossa laadituista hallintamuotojakaumaa koskevista taustaselvityksistä, kuvauksen alueellisten hallintamuotojakaumien määrittelyssä huomioitavista seikoista sekä työryhmän ehdotuksen hallintamuototavoitteiden alueittaisen soveltamisen periaatteiksi.

Työryhmä esittää hallintamuototavoitteiden alueittaiseksi soveltamiseksi seuraavia periaatteita:

– Projektialueille luodaan yleissuunnitelmat, joissa määritellään hallintamuotojakaumat ja keskipinta-alasuositukset

Aluerakentamisprojekteissa hallintamuotojakauma ja keskipinta-alasuositus määritellään koko alueelle yleispiirteisen suunnitelman pohjalta talous- ja suunnittelukeskuksen projektinjohtajan johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja muiden tarvittavien osapuolien kanssa. Laadittu hallintamuotojakauman yleissuunnitelma käsitellään aluerakentamisprojektien johtoryhmässä ja hyväksytään kaupunginhallituksessa. Yleissuunnitelma osoittaa tavoitellun lopputilanteen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa määrittelee projektialueiden osa-aluekohtaiset hallintamuotojakaumat ja keskipinta-alasuositukset sekä muut mahdolliset asuntopoliittiset suositukset. Suositukset perustuvat alueiden ominaisuuksiin, niiden vetovoimaisuuteen ja mahdollisiin sosiaaliseen rakenteeseen ja kustannuksiin liittyviin riskeihin. Osa-aluekohtaiset suositukset viedään tiedoksi aluerakentamisprojektin johtoryhmään yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Osa-aluekohtaisia hallintamuotojakaumatavoitteita tarkennetaan päätettäessä tonttien varauksista.

– Täydennysrakentamiskohteissa tulee tontinluovutusten yhteydessä perustella esitetty hallintamuotojakauma ja asuntojen keskipinta-alat

Perustelut pohjautuvat alueen olemassa olevaan asuntojen kokojakaumaan ja täydennysrakentamisen alueellisiin suosituksiin.

– Keskipinta-alatavoite määritellään tontinluovutusten yhteydessä

Kiinteistövirasto määrittelee yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tontinluovutusten yhteydessä sovellettavan keskipinta-alatavoitteen MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Keskipinta-alamääräys voidaan perustelluissa tapauksissa määritellä myös kaavoituksen yhteydessä. Tämän määräyksen käytöstä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta käsitellessään ko. kaavan kaavoitusperiaatteita.

– Nimetyille ryhmille kohdennettujen asuntojen sijoittamisesta tehdään selvitys

Talous- ja suunnittelukeskus tekee selvityksen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Nimettyjen ryhmien (sosiaalihuoltolaissa ja muussa erityislainsäädännössä määritellyt asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät sekä opiskelijat, itsenäistyvät nuoret ja seniorit) sijoittuminen kaupunkirakenteessa määritellään selvityksen pohjalta. Selvitys palvelee lähinnä täydennysrakentamisen ohjausta. Kaikilla uusilla alueilla tulee pyrkiä MA-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin.

– Suuria aluekokonaisuuksia luovutettaessa tulee noudattaa monipuolista hallintamuotojakaumaa

Luovutettaessa suurempaa aluekokonaisuutta yhdelle toteuttajataholle, tulee kaupungin tavoittelema jakauma sisällyttää tontinluovutusehtoihin.

– Kaupungin oman asuntotuotannon käyttö markkinoiden tasapainottamiseksi

Kaupunki pyrkii vastaamaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähenemiseen lisäämällä omaa välimallin omistusasuntotuotantoaan (Hitas-asuntoja). Mikäli Hitas-asuntotuotannon lisääminen johtaa kasvavaan myymättömien asuntojen määrään, kaupungin vapaarahoitteinen vuokra-asuntojen omistajayhtiö Kiinteistö Oy Auroranlinna voisi ostaa ne käytettäväksi vapaarahoitteisina vuokra-asuntoina tai työsuhdeasuntoina.

– Seuranta

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto seuraa projektialueiden ja täydennysrakentamiskohteiden hallintamuotojakauman ja keskipinta-alojen toteutumista sekä tekee esitykset aluerakentamisprojektien johtoryhmälle tarvittavista muutoksista.

Hallintamuototyöryhmän ehdotuksesta saadut lausunnot

Hallintamuototyöryhmän ehdotukseen saatiin lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta (24.10.2008), kiinteistövirastolta (6.11.2008), asuntotuotantotoimistolta (31.10.2008), Kiinteistö Oy Auroranlinnalta (15.10.2008), sosiaalivirastolta (28.10.2008), terveyskeskukselta (5.11.2008), nuorisoasiainkeskukselta (31.10.2008), liikuntavirastolta (12.11.2008) sekä opetusvirastolta (29.12.2008). Lausunnot

./. ovat asian liitteinä.

Yhteenvetona lausunnoista todetaan, että alueellisten hallintamuototavoitteiden määrittelyä pidettiin hyvänä mm. siksi, että se antaa edellytykset tasapainoisen hallintamuotojakauman muodostamiselle ja tarkoituksenmukaisen kokoisten asuntojen rakentamiselle kullekin alueelle. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa menettelyn parantavan asuntokaavojen toteutuskelpoisuutta, kun eri hallintamuodoille voidaan riittävän varhaisessa vaiheessa osoittaa markkinoitavuuden, kustannusten ja muiden tekijöiden kannalta oikeat tontit.

Ns. nimettyjen ryhmien asumisen sijoittumisesta tehtävää selvitystä pidettiin lausunnoissa tarpeellisena. Selvityksen pohjalta voitaisiin jatkossa määritellä em. ryhmien sijoittuminen kaupunkirakenteessa ja välttää samankaltaisten asumispalvelujen sattumanvarainen keskittyminen liiaksi samoille alueille tai jopa samoihin taloihin.

Lausunnoissa korostettiin, että myös täydennysrakentamisessa olisi tärkeää pyrkiä monipuolistamaan asuntokantaa määrittelemällä kohteisiin sopivat hallintamuotojakaumat ja keskipinta-alatavoitteet riittävän varhaisessa vaiheessa ottaen huomioon mahdolliset alueelliset vinoumat. Toisaalta todettiin, että edelleen tulisi suhtautua myönteisesti kaupungin kiinteistöyhtiöiden lisärakentamiseen tonteillaan, sillä lisärakentamisella ja sen yhteydessä usein tehtävillä peruskorjauksilla voidaan lisätä vuokra-asuntokohteiden houkuttelevuutta ja parantaa samalla koko asuinympäristön olosuhteita.

Lisäksi lausunnoissa otettiin kantaa valmistelun tarkoituksenmukaiseen organisointiin, eri hallintokuntien edustuksen riittävyyteen, koordinoinnin tarpeeseen sekä seurannan järjestämiseen.

Kaj toteaa, että hallintamuotojakaumaa koskevien yleissuunnitelmien valmistelu, toteutuksen koordinointi ja seuranta on järkevää tehdä talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien johdolla projektien valmiita yhteistyöverkostoja hyödyntäen ja tarpeen mukaan täydentäen. MA-ohjelman seurantaprosessin myötä myös hallintamuotojakauman toteutumisen seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta.

Projektialueiden yleissuunnitelmissa määritellään alueelliset hallintamuotojakaumat ja muut mahdolliset asuntopoliittiset suositukset. Jakaumat ja suositukset perustuvat alueiden ominaisuuksiin, niiden vetovoimaisuuteen sekä mahdollisiin sosiaaliseen rakenteeseen ja kustannuksiin liittyviin riskeihin. Yleissuunnitelma osoittaa tavoitellun lopputilanteen. Yleissuunnitelmaan sisältyvä projektialueen investointisuunnitelma toimii tulevan taloussuunnittelun pohjana.

Yleissuunnitelmat voidaan käsitellä aluerakentamisprojektien johtoryhmässä, jossa on nykyisellään edustajat talous- ja suunnittelukeskuksesta, hallintokeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta sekä rakennusvirastosta. Kaj toteaa, että työryhmän ehdotuksesta poiketen yleissuunnitelmista ei ole tarpeen tehdä erillisiä päätöksiä kaupunginhallituksessa, sillä niiden laadinnassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä maankäytön ja asumisen toteutusohjelman hallintamuototavoitteita.

Tontinluovutusten valmistelu kuuluu kiinteistötoimen toimialaan. Tässä ehdotuksessa linjatut tontinluovutuksen kehittämisen periaatteet lisäävät osin aluerakentamisprojektien koordinointivastuun merkitystä ja toisaalta tarvetta nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön kaupungin eri toimijoiden kesken. Kaj toteaa, että tontinluovutusmenettelyn kehittämistoimenpiteiden ohjaamiseksi ja tontinvarausten valmisteluun liittyvän yhteistyön syventämiseksi tulee asettaa hallintokeskuksen johdolla toimiva tontinluovutuksen ohjausryhmä, johon nimetään edustajat talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kiinteistövirastosta. Voimassa olevan johtosäännön mukaisesti kaupunginhallitus päättää edelleen merkittävistä tontinvarauksista.

OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N ASEMA JA TEHTÄVÄT SEKÄ YHTIÖN ASUNTOKANNAN HALLINNAN JA KÄYTÖN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-1346, 2007-1096

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Asuntohankintatyöryhmän 3.2.2009 päivätyn raportin.

Pöytäkirjanote Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistövirastolle, asuntohankintatyöryhmän jäsenille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Asuntohankintatyöryhmän raportti 3.2.2009

Kaj ilmoittaa, että Khs päätti 14.4.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa kaupunginjohtajaa asettamaan työryhmän selvittämään kaupungin asuntohankintayhtiön asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia.

Kaupunginjohtaja asetti mainitun työryhmän 14.5.2008. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä jäseniksi toimitusjohtaja Matti Kuikka Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:stä, apulaiskaupunginsihteeri Miliza Ryöti hallintokeskuksesta, työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen henkilöstökeskuksesta, kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen ja vuokrauspäällikkö Laura Hassi kiinteistövirastosta sekä kehittämispäällikkö Markus Härkäpää ja lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmän määräajaksi asetettiin 31.1.2009.

Työryhmä on jättänyt raporttinsa 3.2.2009. Raportti sisältää kuvauksen Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n asemasta ja tehtävästä Helsingin kaupungin omistamana toimijana asuntomarkkinoilla, selvityksen ja ennusteen yhtiön taloudellisesta tilanteesta, selvityksen lähivuosien pienasuntojen hankintatarpeesta sekä ehdotukset yhtiön asuntokannan hallinnan ja käytön kehittämisestä. Raporttiin sisältyy toimitusjohtaja Matti Kuikan eriävä mielipide.

./. Raportti on asian liitteenä. Yhteenvetona työryhmän raportista todetaan seuraavaa:

Hankintayhtiön asema ja tehtävät

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, jonka tehtävä on omistaa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita ja vuokrata niiden perusteella hallitsemiaan huoneistoja kaupungin osoittamaan käyttöön. Yhtiö perustettiin vuonna 1983 ja se hankki ensimmäiset asuntonsa vuonna 1985. Tällä hetkellä yhtiö omistaa noin 3 500 pienasuntoa, joista 48 % on valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettuja ns. ARA-vuokra-asuntoja ja 52 % vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Asuntohankintayhtiön omistuksessa on 6,5 % kaupungin omistamasta vuokra-asuntokannasta. Hankintayhtiön omistamia asuntoja on välivuokrattu kaupungin virastoille palvelussuhdeasunnoiksi sekä sosiaalivirastolle ja Niemikotisäätiölle erityisryhmien asunnoiksi. Koska palvelussuhdeasuntojen ja erityisryhmäasuntojen tarve on eri aikoina vaihdellut, asuntoja on lisäksi vuokrattu kiinteistöviraston asuntoasiainosaston asunnonvälityksen kautta sekä suoraan vapaille asuntomarkkinoille.

Hankintayhtiön taloudellinen tilanne

Vuonna 2004 selvitettiin kaupunginhallituksen kehotuksesta yhtiön kokonaistaloudellista tilannetta sekä mahdollisuuksia yhtiön itsensä ehdottamaan asuntojen hankintaan yhtiön järjestämällä ulkopuolisella rahoituksella. Tuolloin kaupunginhallitus päätti (Kj 21.6.2004 / 873 §) asuntohankintayhtiön lainojen uudelleen järjestelystä. Lainajärjestelyllä tavoiteltiin Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle taloudellista vakautta ja vuosittaista ylijäämää alkaen vuodesta 2005.

Lainajärjestelystä huolimatta taloudellista vakautta ei saavutettu. Oletuksena oli tuolloin asunto-ohjelman 2004–2008 tavoitteen mukainen asuntojen hankinta, mikä ei markkinatilanteen kehityksen vuoksi toteutunut. Toisaalta menot ovat kasvaneet arvioitua enemmän, pääosin yhtiövastikkeiden ja korjauskustannusten kasvun vuoksi. Ylijäämää on kertynyt vain vuodelta 2007, eikä sitä vuonna 2008 tehdyn kassavirtaennusteen mukaan kerry vuosilta 2008–2009. Ennusteen mukaan kassavirran negatiivisuus alkaa huhtikuussa 2009 ja loppuu huhtikuussa 2018. Talouden tervehdyttäminen edellyttää toimenpiteitä viimeistään vuonna 2010, jolloin kassavirran negatiivisuuden arvioidaan olevan 2,2 miljoonaa euroa.

Arvio uusien hankintojen tarpeellisuudesta

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 täytäntöönpanopäätöksen perusteluissa todetaan, että Helsingin asuntohankinnan omistamat noin 3 500 asuntoa voidaan nykytilanteessa katsoa riittäväksi määräksi pieniä vuokra-asuntoja ja että ohjelmakauden alussa tulisi harkita asuntojen hankintatoiminnan lopettamista toistaiseksi.

Asuntohankintayhtiön asunnoista noin 36 % (1 706 asuntoa) on välivuokrattu tilakeskukselle ja Niemikotisäätiölle erityisryhmien asunnoiksi. Erityisryhmien käytössä on lisäksi asuntoja kaupungin ARA-vuokra-asuntokannasta, kaupungin omistamia Hitas-osakkeita ja muita tilakeskuksen omistamia asuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja omistavan Kiinteistö Oy Auroranlinnan asuntoja, Helsingin Palveluasuntojen asuntoja sekä Y-säätiön asuntoja, yhteensä lähes 4 800 asuntoa. Sosiaaliviraston toukokuussa 2008 tekemän asumispalvelusuunnitelman mukaan erityisryhmille varattavien pienasuntojen lisätarve on lähivuosina noin 35 asuntoa vuodessa.

Kaupungilla on yhteensä 3 599 palvelussuhdeasuntoa, joissa asuu
9,3 % palveluksessa olevista. Palvelussuhdeasuntokannassa tapahtuvaa vaihtuvuutta käytetään rekrytointitarpeeseen ja lisäksi arvioidaan, että uusia palvelussuhdeasuntoja tarvitaan rekrytointia varten noin 50 kappaletta vuodessa.

Asuntohankintayhtiön ja Auroranlinnan vapaille markkinoille ja asuntoasiainosaston asunnonvälityksen kautta vuokrattuja asuntoja vapautuu vuodessa arviolta 200 asuntoa. Niistä suurin osa, noin 75 %, on vapaarahoitteisia. Vapautuvat asunnot voidaan osoittaa tarpeen mukaan joko palvelussuhdeasunnoiksi tai erityisryhmien asunnoiksi ja ne riittävät kattamaan lähivuosien tarpeen. Näiden asuntojen lisäksi muita kaupungin vuokra-asuntoja on mahdollista käyttää sekä palvelussuhdeasuntoina että erityisryhmien asuntoina. Kaupungin ARA-vuokra-asuntoja vapautuu vuosittain noin 3 000 ja niistä noin 2 000 on pienasuntoja (1–2 h + k/kk).

Työryhmän kanta on, että asuntohankintayhtiön tulisi toistaiseksi lopettaa uusien asuntojen hankkiminen. Työryhmä toteaa lisäksi, että hintatason alueellisten erojen takia niin Helsingin asuntohankinnan kuin esimerkiksi Y-säätiönkin hankintatoiminta on suuntautunut samoille alueille. Osa näistä alueista on sellaisia, joilla muutoinkin on keskimääräistä suurempi valtion tukema vuokra-asuntokanta. Kaupungin asuntohankintayhtiö perustettiin aikanaan muun muassa siksi, että sen avulla voitaisiin torjua sosiaalista segregaatiota. Nykytilanteessa tavoite ei toteudu vaan päinvastoin jatkuvalla asuntojen hankinnalla samoilta alueilta saattaa olla eriytymiskehitystä vahvistavia seurauksia.

Asuntojen hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittäminen

Kaupungin omistamien asuntojen hallintoa ja hoitoa on eri tavoin yhtenäistetty, yhdistetty ja rationalisoitu. Viimeksi Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin korkotukiasuntojen toiminnat yhdistettiin siten, että korkotukiasuntoyhtiö ostaa toimintansa edellyttämät palvelut Auroranlinnalta. Joustavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi sekä yhdenmukaisten toimintatapojen saavuttamiseksi myös asuntohankintayhtiön toiminnot tulisi yhdistää Auroranlinnaan siten, että asuntohankintayhtiön henkilöstö siirrettäisiin Auroranlinnaan ja asuntohankintayhtiö ostaisi toiminnan vaatimat palvelut Auroranlinnalta. Samassa yhteydessä tulisi huolehtia asuntohankintayhtiön talouden vakauttamisesta.

Selvitystensä perusteella työryhmä ehdottaa seuraavia linjauksia ja toimenpiteitä:

1 Oy Helsingin Asuntohankinta Ab lopettaa toistaiseksi uusien asuntojen hankinnan.

2 Oy Helsingin Asuntohankinta Ab mukauttaa toimintatapansa asuntojen vuokrauksessa vapaille markkinoille sekä korjaustoiminnassa vastaamaan samassa käytössä olevassa, kaupungin omistamassa asuntokannassa noudatettavia menettelytapoja:

Vapaille asuntomarkkinoille suoraan vuokrattaviin asuntoihin tehdään viiden vuoden määräaikaiset vuokrasopimukset, jotta asunnot on tarvittaessa määräajan kuluttua mahdollista vuokrata ao. hallintokunnille käytettäväksi erityisryhmien asuntoina tai palvelussuhdeasuntoina.

Vapaille asuntomarkkinoille suoraan vuokrattavan asunnon vapautuessa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n tulee tiedottaa vapautumisesta kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrausyksikölle, joka tarkistaa tarvitaanko asuntoa palvelussuhdeasunnoksi tai erityisryhmien käyttöön.

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n asuntojen korjaukset tehdään yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrausyksikön kanssa noudattaen samaa menettelyä kuin Kiinteistö Oy Auroranlinnan korjauksissa.

3 Kaupungin omistamien asuntojen hallinnassa ja käytössä noudatettavien toimintatapojen yhtenäiseksi ja sujuvoittamiseksi sekä toiminnan joustavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n henkilöstö siirretään vuoden 2010 alusta Kiinteistö Oy Auroranlinnaan. Asuntohankintayhtiön hallitus ostaa toiminnan vaatimat palvelut Auroranlinnalta.

4 Huolehditaan yhtiön talouden vakauttamisesta ensi vaiheessa, mm. tämän vuoden aikana, ja myöhemmin tasoittamaan poikkeuksellisia lyhytaikaisia kassavarojen tarpeen huippuja myöntämällä konsernitililimiitti. Pidempiaikainen vajaus katettaisiin myöntämällä yhtiölle korollista pääomalainaa. Pääomalainan myöntäminen otettaisiin huomioon vuoden 2010 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2011–2012 laadittaessa. Tarvittavat määrät tarkentuvat, kun ennusteet voidaan tehdä tarkemmalla tasolla, mutta käytettävissä olevin tiedoin vuodelle 2010 tarvittava määräraha olisi n. 3 miljoonan euron suuruinen ja yhteensä enintään 7 miljoonaa euroa.

Kaj toteaa, että kaupungin omistamassa asuntokannassa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan toimintaa voidaan tarkastella rinnakkain, sillä kumpikin omistaa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja vuokraa niitä palvelussuhdeasunnoiksi, erityisryhmien käyttöön ja vapaille markkinoille. Lainsäädännöllisistä, mm. asuntohankintayhtiön verovapauteen liittyvistä syistä mainittujen yhtiöiden fuusioiminen ei ole tarkoituksenmukaista. Toiminnot voidaan kuitenkin yhdistää työryhmän raportissa kuvatulla tavalla. Yhdistämisellä saavutettavien toiminnallisten hyötyjen lisäksi yhdistäminen selkeyttäisi asuntovuokrauksen kokonaisuutta asuntoja vuokraavien tai välivuokraavien asukkaiden näkökulmasta. Helsingin kaupunki on merkittävä toimija myös vapaarahoitteisilla vuokra-asuntomarkkinoilla ja vapaarahoitteisen asuntokannan linjakas hallinta edesauttaa mahdollisuuksia suunnata asuntoja joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan.

Yhtiön taloudellisen vakauttamisen vuoksi uusien asuntojen hankinta on syytä lopettaa toistaiseksi. Työryhmän raportissa esitetään taloudellisen vakauttamisen edellyttämät toimenpiteet.

Kaj toteaa, että päättäessään tämän päätösesityksen mukaisesti kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi työryhmän raportin. Päätös työryhmän ehdotuksista kuuluu konsernijaoston toimivaltaan. Kaj toteaa, että konsernijaostolle valmisteltava päätösehdotus tulee kuulumaan seuraavasti:

– Helsingin Asuntohankinta Ab lopettaa toistaiseksi uusien asuntojen hankinnan.

– Helsingin Asuntohankinta Ab mukauttaa toimintatapansa asuntojen vuokrauksessa vapaille markkinoille sekä korjaustoiminnassa vastaamaan muussa kaupungin omistamassa, samassa käytössä olevassa asuntokannassa noudatettavia menettelytapoja.

– Kaupungin omistaman asuntokannan hallinnassa noudatettavien toimintatapojen yhtenäistämiseksi sekä joustavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n henkilöstö siirretään vuoden 2010 alusta Kiinteistö Oy Auroranlinnaan. Hankintayhtiön hallitus ostaa toiminnan vaatimat palvelut Auroranlinnalta.

Konsernijaosto päättänee kehottaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan vuoden 2009 yhtiökokouksissa valittavia hallituksia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n henkilöstön siirtämiseksi Kiinteistö Oy Auroranlinnan palvelukseen vuoden 2010 alusta lukien.

– Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n talouden vakauttamisesta huolehditaan ensi vaiheessa myöntämällä konsernitililimiitti vuoden 2009 aikana sekä myöhemmin tasoittamaan poikkeuksellisia, lyhytaikaisia kassavarojen tarpeen huippuja. Pidempiaikainen vajaus katetaan esimerkiksi myöntämällä hankintayhtiölle korollista pääomalainaa kaikkiaan enintään seitsemän miljoonaa euroa.

Konsernijaosto päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään tarvittaviin järjestelyihin Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n talouden vakauttamiseksi tässä päätöksessä kuvatulla tavalla.

Kaj toteaa, että asuntohankintayhtiön hallituksen nimeämistä ja yhtiökokousta koskevat päätökset valmistellaan konsernijaoston päätettäviksi samassa yhteydessä.

HUS-KUNTAYHTYMÄN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1833

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1833/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Meilahden tontti 15526/7)
	Liite 2	Kaupunkikartta
	Liite 3	Asemapiirros (Meilahden tontti 15526/7)
	Liite 4	Ajotunnelin vaihtoehto 1
	Liite 5	Ajotunnelin vaihtoehto 2

HUS-kuntayhtymä pyytää (18.6.2008) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 15526 tontille nro 7 (Stenbäckinkatu 9).

Hakemus koskee Meilahden sairaala-alueen maanalaisen väestönsuojan sijoittamista sairaala-alueen voimakeskuksen tontin 15642/3 (Paciuksenkatu 2) sekä sen viereisen puistoalueen alle kohtiin, joiden asemakaavoissa ei ole maanalaisen tilan sallivaa merkintää.

Lisäksi hakemus koskee sairaala-alueen maanalaisiin tiloihin vievän ajotunnelin rakentamista puistoalueen tai vaihtoehtoisesti tontin 15642/5 (Paciuksenkatu 6) alle kohtiin, joiden asemakaavoissa ei ole maanalaisen tunnelin mahdollistavaa merkintää ja tunnelin suuaukon sijoittamista Paciuksenkadun varren asemakaava-alueen (Paciuksenkatu 8) yleisen pysäköinnin (LP) alueelle, jolla asemakaavassa ei ole merkintää ajoramppia varten.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.8.2008) seuraavaa:

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 13.6.1958 vahvistettu asemakaava nro 4390, 24.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8910, 14.11.1990 vahvistettu asemakaava nro 9743, 1.3.2006 vahvistettu asemakaava nro 11441 sekä 13.2.2008 vahvistettu asemakaava nro 11642. Asemakaavojen mukaan alueet ovat lähivirkistysaluetta (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Voimakeskuksen tontti on asemakaavan mukaan asuntotontti, jolle saa rakentaa voimakeskusrakennuksen.

Paciuksenkadun varrella HUS-kuntayhtymän sairaala-aluetta (15526/7) vastapäätä on sairaalan voimakeskus (15642/3) ja sen vieressä asuintontit (15642/4 ja 5) sekä rakentamaton toimitilarakennusten tontti (15643/1). Tonttien lounaispuolella on lähivirkistys- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VL, VU).

Meilahden sairaala-alueen alle on suunniteltu maanalaiset tilat, joihin tulee sijoittumaan sairaala-alueen uusi väestönsuoja, pysäköinti, huoltopiha, jätepiha ja apteekin varasto. Tilat sijoittuvat pääosin sairaala-alueen alle asemakaavan mukaiselle paikalle. Osa väestönsuojasta on teknisistä ja toiminnallisista syistä sijoitettu suunnitelmassa osittain kaava-alueen ulkopuolelle sairaala-alueen voimakeskuksen tontin (15642/3) sekä viereisen lähivirkistysalueen (VL) alapuolelle.

Rakentamattomalle toimitilarakennusten tontille (15643/1) on merkitty maanalaisiin tiloihin vievä ramppi Paciuksenkadun läheisyyteen. Siihen kohtaan ramppia ei ole tarkentuneiden suunnitelmien mukaan tarkoituksenmukaista rakentaa, vaan maanalaisiin tiloihin vievän ajotunnelin suuaukko sijoittuu yleisen pysäköinnin (LP) alueelle, jossa ei ole rampin mahdollistavaa merkintää. Asemakaavan mukaisen rampin paikka on tarkoitus istuttaa.

Suunnitelma ei oleellisesti vähennä alueen pysäköintipaikkoja.

Maanalainen ajotunneli alittaa viereisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen Paciuksenkadulle ulottuvan kaistaleen tai vaihtoehtoisesti viereisen asuinkerrostalotontin (15642/5). Neuvottelut ovat taloyhtiön kanssa kesken.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että maanalaisia tiloja ja ajorampin suuaukko sijoittamaan alueille, joiden asemakaavoissa ei tilojen ja reittien sallimaa merkintää ole. Maan pinnalle lähivirkistysalueelle (VL) tulee suunnitelmien mukaan kolme maanalaisten tilojen ilmanvaihto- ja poistumistierakennusta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (3.7.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Poikkeamat ovat perusteltuja eivätkä muuta kaupunkikuvaa tai maisemaa oleellisesti. Rampin siirtäminen toiseen paikkaan Paciuksenkadun lounaispuolen asemakaava-alueella parantaa maisemallisesti Paciuksenkadun vartta, koska nykyinen rampin paikka voidaan istuttaa puin ja pensain. Lisäksi esitetyt suunnitelmat kolmesta maanpäällisestä ilmanvaihto- ja poistumistierakennuksesta ovat taitavia ja ympäristöön sopivia.

Poikkeamisen erityinen syy on tarkoituksenmukaisen liikenne- ja väestönsuojaratkaisun mahdollistaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevia 18.6.2008 päivättyjä suunnitelmia. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KIINTEISTÖ OY TINASEPÄNKUJA 4:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1591

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1581/526 mukaisesti 31.3.2012 asti.

Kaupunginhallitus katsoo, että tontille tulee tehdä pihasuunnitelma viihtyisyyden parantamiseksi mm. sijoittamalla jäteastiat katettuun tilaan.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Oulunkylän tontti 28298/7)
	Liite 2	Ympäristökartta (Oulunkylän tontti 28298/7)
	Liite 3	Asemapiirros (Oulunkylän tontti 28298/7)

Kiinteistö Oy Tinasepänkuja 4 pyytää (24.4.2008) määräaikaista poikkeamislupaa 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin nro 28298 tontille nro 7 (Läkkisepäntie 22).

Hakijan tarkoituksena on jatkaa myymälätoimintaa tontilla sijaitsevassa rakennuksessa. Rakennuksen käyttötarkoitus poikkeaa asemakaavamerkinnästä, jonka mukaan tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että myymälä on segmentoitu lähinnä rakennusalan ammattilaisille. Myymälä on erikoistunut maalien ja pintamateriaalien myymiseen ja on toimintavuosiensa aikana löytänyt asiakaskuntansa. Liikenteellisesti sijainti on hyvin asiakkaiden saavutettavissa. Koska myymälä on tarkoitettu lähinnä ammattikäyttöön, asiakasvirrat ja siten myös liikennevirrat ovat pienemmät kuin tavallisille kuluttajille suunnatuilla rautakaupoilla. Ammattilaiskäyttöön ohjaavat sekä aukioloajat että ammattilaisille suunnattu markkinointi. Korttelialueella ei ole enää tiukasti vain teollisuus- ja varastokäytössä olevia rakennuksia, vaan alueelle on tullut muutakin pienimuotoista myymälätoimintaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 18.2.1987 vahvistettu asemakaava nro 9188. Asemakaavan mukaan tontti 28298/7 (3 305 m²) on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on 3 000 k-m², josta on käyttämättä 1 085 m².

Tontille on rakennettu vuonna 1960 yksikerroksinen pulpettikattoinen tiiliverhoiltu teollisuusrakennus (1 915 k-m²). Rakennus toimi ennen nykyistä käyttöä autokorjaamona ja -myymälänä. Rakennus muutettiin luvatta vuonna 2000 asemakaavan käyttötarkoituksesta poiketen sisustustarvikemyymäläksi. Jälkikäteen, maaliskuussa vuonna 2000, haettiin lupaa käyttötarkoituksen muutokselle, joka myönnettiin kahden vuoden ajaksi 31.3.2002 saakka. Poikkeamista on jatkettu toisen kerran 31.3.2007 saakka.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa myymälätoimintaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (20.5.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemusta voidaan perustella kaupunkirakenteen kannalta tontin sijainnilla teollisuusalueen reunassa, yleisön kannalta hyvin saavutettavalla paikalla.

Metsälän teollisuusalueen itäkulmassa ratapihaan ja Tuusulanväylään rajoittuvassa korttelissa 28311 on valmistumassa suuri toimitilarakennus ja sen länsipuolella olevaan kortteliin 28299 on vireillä vastaava hanke. Korttelit liittyvät Käpylän asemanseudun molemmin puolin päärataa sijaitsevaan toimitilarakennusten keskittymään ja muodostavat yhdessä Tuusulanväylän itäpuolella olevan YIT:n pääkonttorin kanssa pääradalle ja Tuusulanväylälle näkyvän kaupunkikuvallisen porttiaiheen. Muilta osin Metsälän teollisuusalue on ollut tarkoitus säilyttää teollisuus- ja varastoalueena. Perusteena on ollut tavoite turvata työvoimavaltaisen pienteollisuuden toimintaedellytykset kantakaupungin vieressä, liikenteellisesti hyvin saavutettavalla alueella. Teollisuustoiminnan ohella eräille tonteille on kuitenkin asemakaavan muutoksilla ja poikkeusluvilla sallittu muutakin toimintaa.

Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoitus on tarkistaa koko teollisuusalueen asemakaavaa. Siksi on perusteltua jatkaa poikkeamista vain viideksi vuodeksi.

Erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli lupa myönnetään määräaikaisena 31.3.2012 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.3.2012 asti ehdolla, että tontille tehdään pihasuunnitelma viihtyisyyden parantamiseksi mm. sijoittamalla jäteastiat katettuun tilaan.

HELSINKI HALLI OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1796

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1796/526 mukaisesti määräaikaisena 1.9.2013 asti ehdolla, että

– Helsinki Halli Oy vastaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa 5627-3 esitetyn ajantasaisen pysäköinninopastuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä osana Messukeskuksen kanssa suunniteltua vuorottaispysäköintijärjestelyä. Järjestelyjen toteutus tulee tehdä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

– Helsinki Halli Oy vastaa ajantasaisen pysäköinnin opastusjärjestelmän käytöstä Hartwall Areenalla tapahtuvien tilaisuuksien osalta.

– autopaikkojen pysyvyys (sekä ha että la) varmistetaan rasittein tai tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettavin ehdoin tai muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pasilan tontti 17055/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pasilan tontti 17055/1)
	Liite 3	Asemapiirros (Pasilan tontti 17055/1)
	Liite 4	Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustus 5627-3

Helsinki Halli Oy pyytää (27.12.2004, hakemusta täydennetty 18.5.2006, 14.12.2006, 3.4.2007 ja 9.5.2008) määräaikaista poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17055 tontille nro 1 (Areenankuja 1).

Hakija pyytää lupaa poiketa asemakaavassa osoitetusta autopaikkavelvoitteesta. Asemakaavan mukaan sopimuksin tulee osoittaa vähintään 1500 autopaikkaa tontin ulkopuolelta korkeintaan 1000 metrin etäisyydeltä korttelialueesta. Autopaikkojen määrää haetaan pienennettäväksi 500 autopaikkaan. Lupaa haetaan määräaikaisena 5 vuodeksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suoritettu paikoitusseuranta osoittaa hakemuksen mukaisen autopaikkamäärän riittävän paikkojen kysyntään.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.8.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.6.1998 vahvistettu asemakaava nro 10540. Asemakaavan mukaan tontille on sijoitettava vähintään 1500 autopaikkaa yleisön käyttöön sekä lisäksi huoltoliikenteen ja henkilökunnan pysäköintipaikat. Lisäksi sopimuksin on osoitettava vähintään 1500 autopaikkaa tontin ulkopuolelta korkeintaan 1000 metrin etäisyydeltä korttelialueesta. Tontin ulkopuolelta järjestettävien paikkojen osalta saadaan ottaa huomioon vuorottaiskäyttö. Tonttia varten on järjestettävä yhteensä vähintään 50 linja-autopaikkaa tilausbussiliikenteen käyttöön. Näistä on tontille sijoitettava vähintään 25 linja-autopaikkaa.

Aiemmat paikoitusta koskevat luvat ja hakemus

Asemakaavan edellyttämä tontin ulkopuolelle sijoittuva henkilöautojen paikoitus on hoidettu tilapäisjärjestelyin toimenpideluvalla
(17-735-C-97) ja sopimuksella Suomen Messut Osuuskunnan kanssa. Toimenpidelupa on ollut määräaikainen, voimassa 31.12.2001 saakka.

Kaupunginhallitus on 7.8.2000 antanut poikkeamispäätöksen
(2000-1799/526), jonka mukaan asemakaavassa tontille sijoitettavaksi määrätyt 25 linja-autopaikkaa voidaan sijoittaa tontin ulkopuolelle. Kaupunginhallitus on suostunut hakemukseen ehdolla, että linja-autojen pysäköintijärjestelyn osalta muodostetaan asiaankuuluva rasite tai muu vastaavantasoinen järjestely.

Myönnetyn rakennusluvan (17-2436-00-B/29.8.2000) mukaisesti kaikki kaavan edellyttämät 50 linja-autopaikkaa on sijoitettu Suomen Messujen tontille. Lupaehtoina on todettu, että tontin ulkopuolisten autopaikkojen (sekä ha että la) tulee olla asemakaavan mukaisesti järjestettynä toimenpideluvan 17-735-C-97 määräajan umpeutuessa 31.12.2001 ja autopaikkojen pysyvyys (sekä ha että la) on varmistettava rasittein tai tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettavin ehdoin tai muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lisäksi ennen kuin laajennus osaksikaan hyväksytään käyttöön otettavaksi, on perustettava rasite Helsinki Halli Oy:n tontin ja tontin 17040/3 välille koskien linja-autojen paikoitusta tai linja-autopaikkojen pysyvyys on varmistettava tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettavin ehdoin.

Linja-autopaikoituksen pysyvyyden järjestämistä koskevaa määritettä on 27.2.2001 myönnetyllä luvalla (17-530-01-BL) muutettu seuraavaksi: ”Vuoden 2001 joulukuun 31. päivään mennessä tämän tontin 17055/1 ja tontin 17040/3 välille on perustettava rasite koskien linja-autojen paikoitusta tai linja-autopaikkojen pysyvyys on varmistettava tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettavin ehdoin.”

Helsinki Halli on pannut vuonna 2001 rakennusvalvontavirastoon vireille lupaehdon muutoshakemuksen, korvannut sen uudella hakemuksella 27.12.2004 (17-4374-04-S) ja täydentänyt sitä rakennusvalvontavirastoon 18.5.2006 ja 14.12.2006 sekä kaupunkisuunnitteluvirastoon 3.4.2007 ja 9.5.2008 jätetyillä liitteillä.

Linja-autojen paikoituksen pysyvyyden varmistaminen on edelleen lopullisesti järjestämättä.

Alkuperäistä hakemusta on muutettu luopumalla tontille yleisön käyttöön varattujen 1500 autopaikan vaatimuksen pienentämisestä 1250 autopaikkaan.

Asemakaavan vaatimusta osoittaa sopimuksin 1500 autopaikkaa tontin ulkopuolella oli puolestaan alun perin haettu pienennettäväksi 750 autopaikkaan. Täsmennetyssä hakemuksessa määrää haetaan pienenettäväksi 500 autopaikkaan.

Haettu pysäköintipaikkojen kokonaismäärän väheneminen ei ole täsmentyneessä hakemuksessa muuttunut. Hakemuksen muutos merkitsee sitä, että alkuperäishakemusta suurempi määrä pysäköintipaikkoja tulisi sijaitsemaan itse tontilla. Tämä tarkoittaa alkuperäishakemusta parempaa pysäköintipaikkatarjontaa lähempänä tapahtumapaikkaa. Edellä kuvatuista syistä ei asiassa ole katsottu tarvittavan uutta osallisten kuulemista.

Nykytilanne Hakijan ilmoituksen mukaan nykytilanne pysäköintipaikkojen järjestämisen osalta on seuraava:

Tontilla olevat autopaikat 1501 ap, joista
	- tontilla olevassa laitoksessa	1421 ap
	- lastauspihalla	33 ap
	- laitoksen itäpäässä pihalla	4 ap
	- harjoitushallin sisäänkäynnin edessä	17 ap
	- toimiston edustalla pihalla	26 ap

Tontin ulkopuoliset paikat
	- Messukeskuksen tontilla	750 ap henkilöautoille
		50 ap linja-autoille

Lisäksi Helsinki Halli Oy:llä on ollut sopimusteitse käytössä kolmella eri alueella Hakamäentien ja Veturitien ympäristössä yhteensä 870 autopaikkaa. Paikat ovat poistuneet käytöstä Hakamäentien peruskorjauksen käynnistyessä.

Paikoitusseuranta 2005

Helsinki Halli Oy:n paikoitusseuranta ajalta 2.1.2005–5.12.2005 osoittaa, että maksimipysäköintimäärä on ollut Areenan pysäköintitiloissa 1584 autoa yhdessä tapahtumassa.

Kyseisessä 14.4.2005 järjestetyssä tilaisuudessa (Jokerit–Kärpät) Areenan pysäköintilaitoksessa oli 1178 autoa ja vuokra-alueella 406 autoa. Vastaavat käyttöasteet olivat 83 % ja 47 %.

Hartwall Areenalla on vuonna 2005 ollut 32 yhden näytöksen tai tilaisuuden tapahtumapäivää, joissa on ollut yhteensä yli 1000 pysäköintipaikkaa käytössä (laitos ja vuokrapaikat yhteensä). Pysäköintipaikkojen kysynnän mukaan jaoteltuna yhden tilaisuuden tai näytöksen yleisötapahtumien määrä jakautui vuonna 2005 seuraavasti:

pysäköintipaikkoja käytössä		tilaisuuksien määrä
	–1000	37 tilaisuutta
1001–1250		17 tilaisuutta
1251–1500		13 tilaisuutta
1501–1750		2 tilaisuutta

Hakijan ilmoituksen mukaan Messukeskuksen paikoitusseuranta samalta ajalta osoittaa että kuutena päivänä Messukeskuksen pysäköintimäärä ylitti Messukeskuksen paikkojen (omat ja liikuntavirastolta vuokratut alueet) enimmäismäärän. Lisäksi viitenä päivänä pysäköityjen autojen kokonaismäärä ylitti 3500 ap. Nämä pysäköintimäärät ovat kuitenkin koko päivän aikana pysäköityjen autojen määriä. Samanaikaisesti pysäköityjen autojen määristä ei hakijan mukaan ole seurantatietoja käytettävissä.

Edellä mainituista 11 päivästä, jolloin Messukeskuksen pysäköintipaikat ovat olleet kovimmassa käytössä, neljänä päivänä Hartwall Areenalla on ollut saman päivän aikana useampia tilaisuuksia. Näinä päivinä pysäköintitilanne on mahdollisesti ollut alueella vaikeahko. Muina 7 päivänä luvut osoittavat, ettei ainakaan Hartwall Areenan pysäköintipaikoista ole ollut puutetta.

Messukeskuksen pysäköintipaikkojen käyttäjistä ei olemassa olevasta aineistosta pystytä erottelemaan Hartwall Areenan tilaisuuteen meneviä koska asiaa ei seurata.

Paikoitusseuranta 2006

Helsinki Halli Oy:n paikoitusseuranta ajalta 7.1.2006 - 31.12.2006 osoittaa, että maksimipysäköintimäärä on ollut Areenan pysäköintitiloissa 1555 autoa yhdessä tapahtumassa.

Kyseisessä 31.7.2006 järjestetyssä tilaisuudessa (Eric Clapton) Areenan pysäköintilaitoksessa oli 1252 autoa ja vuokra-alueella 303 autoa. Vastaavat käyttöasteet olivat 88 % ja 35 %.

Hartwall Areenalla on vuonna 2006 ollut 26 yhden näytöksen tai tilaisuuden tapahtumapäivää, joissa on ollut yhteensä yli 1000 pysäköintipaikkaa käytössä (laitos ja vuokrapaikat yhteensä). Pysäköintipaikkojen kysynnän mukaan jaoteltuna näiden yhden tilaisuuden tai näytöksen yleisötapahtumien määrä jakautui vuonna 2006 seuraavasti:

pysäköintipaikkoja käytössä		tilaisuuksien määrä
	–1000	32 tilaisuutta
1001–1250		14 tilaisuutta
1251–1500		10 tilaisuutta
1501–1750		2 tilaisuutta

Opastusjärjestelyjen muutokset

Hakija viittaa Hakamäentien perusparannushankkeen valmistumiseen ja Messukeskuksen ajoneuvoliikenteen ajantasaisten opastusjärjestelyjen parantumiseen sekä Messukeskuksen ja Hartwall Areenan välisen jalankulun opastusjärjestelyjen parantamiseen. Hakija on ilmoittautunut sitoutuvansa opastusjärjestelyjen parantamiseen.

Mitä haetaan Asemakaavassa olevaa vaatimusta osoittaa sopimuksin tontin ulkopuolelta korkeintaan 1000 m etäisyydeltä korttelialueesta 1500 autopaikkaa haetaan pienennettäväksi 500 autopaikkaan. Lupaa haetaan määräaikaisena 5 vuodeksi.

Huoltoliikenteen ja henkilökunnan pysäköinnin järjestämisvelvoitteeseen ei haeta muutosta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.2.2007) ja kuulutuksella Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Uutislehti 100, Käpylä-lehti ja Helsingin Uutiset -lehdissä (7.3.2007). Asiasta on ollut tiedote sekä internetissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla ja ilmoitus kaupunkisuunnitteluviraston ilmoitustaululla (23.2. - 13.4.2007). Lisäksi asian johdosta on järjestetty keskustelutilaisuus 27.3.2007 Hartwall Areenassa. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kuulemisen johdosta on saatu yksi kirjallinen huomautus.

Ratahallintokeskus toteaa (12.4.2007), että Helsinki Halli Oy:n asiakkaiden autot aiheuttavat tällä hetkellä ongelmia Ilmalan varikon alueella. Ongelmat johtuvat Ratahallintokeskuksen mukaan ilmeisesti siitä, että Helsinki Halli Oy:n käytössä oli ennen isoja rakennusprojekteja (Ilmalan perusparannus ja Hakamäentie) vuokrattuna pysäköintialueita Hakamäentien pohjoispuolella. Tällöin ongelmia varikon alueella ei ollut. Helsinki Halli Oy:n asiakkaille tulee järjestää riittävä määrä pysäköintipaikkoja, ettei lähialueiden toiminnoille aiheudu haittaa väärin pysäköidyistä autoista.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Helsinki Halli Oy:n suorittama paikoitusseuranta osoittaa nykyisten kaavamääräysten johtavan pysäköintipaikkojen ylitarjontaan. Kaavamääräykset edellyttävät yhteensä 3000 autopaikkaa yleisön käyttöön. Vuosien 2005 ja 2006 aikana vain neljä kertaa ylittyi 1500 autopaikan tarve yhden tilaisuuden vuoksi.

Helsinki Halli Oy hakee muodollisesti poikkeamista pysäköintinormista. Taustalla on kuitenkin lisäksi suunnitelma toteuttaa tontin ulkopuoliset paikat yhteisjärjestelynä Messukeskuksen kanssa jatkamalla pysäköintiyhteistyötä. Tällöin joudutaan ottamaan kantaa paitsi paikkojen yleiseen riittävyyteen asemakaavalliselta kannalta, myös aiotun järjestelyn osana olevan vuorottaispysäköintijärjestelyn käytön edellytyksiin.

Messukeskuksen pysäköintipaikkojen käytölle on tyypillistä, että paikkojen kysyntä on suurimmillaan klo 12–13, jonka jälkeen pysäköintipaikkojen kysyntä alkaa laskea. Hartwall Areenan pysäköintikysynnälle on tyypillistä, että tilaisuudet painottuvat iltaan. Samaan aikaan pysäköintikysynnän huippu osuu vain silloin, kun areenalla on päiväsaikaan näytös (esim. Disney on Ice, Apassionata tai Horse Show) ja Messukeskuksessa on meneillään yleisömessut.

Vuorottaispysäköinnillä on siten hyvät toimintaedellytykset lukuun ottamatta Areenan päivätapahtumia niinä päivinä, kun Messukeskuksessa on suuret yleisömessut. Tällöin saattaa satunnaisesti esiintyä pysäköintipaikkojen riittämättömyyttä. Tämä on kuitenkin hyväksyttävä. Pysäköintipaikkojen pysyvä mitoittaminen satunnaiselle yhtaikaiselle maksimikysyntätilanteelle ei ole perusteltua. Helsinki Halli Oy:n tulee pyrkiä koordinoimaan toimintaansa Messukeskuksen kanssa välttääkseen em. tilanteiden syntymistä.

Osa autoilijoista ei käytä maksullista pysäköintiä. Pysäköimällä lähiympäristöön haetaan mahdollisesti sekä rahallista hyötyä (pysäköintimaksun välttäminen) sekä mahdollisesti ajallista etua pyrkimällä välttämään pysäköintilaitosten ruuhkat. Näiden autoilijoiden osuus lienee suurimmillaan muutamia satoja. Haetun järjestelyn pysäköintipaikkamäärät riittävät tarvittaessa myös näiden autoilijoiden siirtymiseen maksullisten pysäköintipaikkojen käyttäjiksi.

Pysäköintipaikkojen tarjonnan vähetessä paikkojen tarjonta ja kysyntä siirtyvät vastaamaan tarkemmin toisiaan. Tällöin korostuu ajantasaisen pysäköintiopastuksen tarve. Messukeskukselle ja Hartwall Areenalle on suunniteltu pitkään ajantasaista pysäköinninopastusta, josta muutama ohjaustaulu on jo rakennettu. Koskelantiellä Käpylän liikuntapuiston kohdalla sekä Ratapihantiellä Messukeskuksen kohdalla on ajantasaisopastustaulut, jotka voivat välittää tietoja sekä Areenan että Messukeskuksen pysäköintitilanteesta (tilaa/täynnä).

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on laadittu tarkistettu suunnitelma Hartwall Areenan ja Messukeskuksen ajantasaiseksi pysäköinnin opastukseksi (L-os. piirustus 5627-3). Suunnitelmassa on esitetty viisi ajantasaista pysäköinnin opastustaulua, joista neljä on uusia. Taulut on esitetty kaikille päälähestymissuunnille Veturitielle pohjoisesta, Hakamäentielle lännestä, Nordenskiöldinkadulle etelästä, Teollisuuskadulle idästä ja Pasilankadulle etelästä ennen Veturitien siltaa.

Edellytys pysäköintipaikkojen vähentämiselle on, että Helsinki Halli Oy vastaa ajantasaisen pysäköinnin opastussuunnitelman toteuttamisesta osana Messukeskuksen kanssa suunniteltua vuorottaispysäköintijärjestelyä. Lisäksi Helsinki Halli Oy:n on vastattava järjestelmän käytöstä Hartwall Areenalla tapahtuvien tilaisuuksien osalta.

Helsinki Halli Oy:n kanssa on neuvoteltu ajantasaisen pysäköinnin opastuksen laajentamisesta Pasilassa. Helsinki Halli Oy on ilmoittanut sitoutuvansa opastuksen laajentamiseen. Neuvotteluihin on osallistunut myös Messukeskuksen edustaja.

Ratahallintokeskuksen lausunnossa esitetty pysäköintiongelma ei aiheudu maksullisten pysäköintipaikkojen riittämättömyydestä. Ratahallintokeskuksen huomautuksen johdosta asiasta on tiedotettu Helsinki Halli Oy:n edustajalle tavoitteena tiedotuksen parantaminen ko. pysäköintipaikkojen poistumisesta ja asiakkaiden ohjaamisesta käytettävissä oleviin pysäköintitiloihin.

Lupaa haetaan määräaikaisena 5 vuodeksi. Tänä aikana pysäköintipaikkojen käyttöä ja pysäköinninohjauksen toimintaa on tarkoitus tarkkailla. Järjestelyitä on mahdollisuus harkita uudelleen määräajan kuluttua.

Poikkeamisen erityinen syy on tarkoituksenmukaisten pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista ehdolla, että Helsinki Halli Oy vastaa kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa 5627-3 esitetyn ajantasaisen pysäköinninopastuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä osana Messukeskuksen kanssa suunniteltua vuorottaispysäköintijärjestelyä. Järjestelyjen toteutus on tehtävä yhteistyössä liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Toisena ehtona edellytetään, että Helsinki Halli Oy vastaa ajantasaisen pysäköinnin opastusjärjestelmän käytöstä Hartwall Areenalla tapahtuvien tilaisuuksien osalta.

Kolmantena ehtona edellytetään, että poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 1.9.2013 asti.

Neljäntenä ehtona edellytetään, että autopaikkojen pysyvyys (sekä ha että la) on varmistettava rasittein tai tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettavin ehdoin tai muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KIINTEISTÖ OY OULUNKYLÄN KAUPPAGALLERIAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1818

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1818/526 mukaisesti määräaikaisena siten, että poikkeamislupa on voimassa, kunnes kaavamuutoksen vahvistuttua pysäköinti siirtyy asemakaavassa erikseen osoitetulle kauppakeskuksen käyttöön osoitetulle pysäköintialueelle, ja enintään 30.6.2013 asti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Oulunkylän puistoalue 28P48)
	Liite 2	Ympäristökartta (Oulunkylän puistoalue 28P48)
	Liite 3	Asemapiirros (Oulunkylän puistoalue 28P48)

Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagalleria pyytää (10.6.2008) poikkeamislupaa 28. kaupunginosan (Oulunkylä) puistoalueelle 28P48 (Mäkitorpantie 35).

Aluetta on käytetty määräaikaisella poikkeusluvalla viereisen kauppakeskuksen pysäköintialueena. Poikkeamislupaa haetaan viideksi vuodeksi ja kysymys on luvan jatkamisesta. Hanke poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Kun kaava vahvistuu ja uudisrakennusta aletaan rakentaa, siirtyy pysäköintialue viereiselle tontille. Nykyinen pysäköintialue tarvitaan kauppakeskuksen käyttöön siihen asti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.8.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 5.10.1953 vahvistettu asemakaava nro 3313. Asemakaavan mukaan alue on puistoa. Alue rajoittuu länsisivultaan kerrostalotonttiin (Mäkitorpantie 33), eteläsivultaan kolmeen omakotitonttiin (Kylänvanhimmankuja 8, 10 ja 12), itäsivultaan Kylänvanhimmantiehen ja pohjoissivultaan Mäkitorpantiehen. Aluetta on määräaikaisella poikkeusluvalla käytetty viereisessä korttelissa 28153 sijaitsevan kauppakeskuksen asiakkaiden pysäköintialueena. Lupaa on viimeksi jatkettu 30.6.2008 asti.

Alueen asemakaavan muutos on vireillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 26.5.–18.6.2008. Asemakaavan muutoksessa Mäkitorpantien ja Kylänvanhimmantien kulmauksessa liikekeskuksen pysäköintialueena oleva puistoalue, Kylänvanhimmankuja 10:n omakotitontti sekä osa Kylänvanhimmantie 28:n kulmatontista muuttuisivat kerrostalotontiksi. Loppuosa kulmatontista muuttuisi liikekeskuksen käyttöön osoitetuksi autopaikkojen korttelialueeksi.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja asukasyhdistykselle (Oulunkylä-seura) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 130 (19.6.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi huomautus on esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Asunto Oy Kylänvanhimmankuja 11 ei vastusta poikkeamista asemakaavasta puistoalueella 28P48 edellyttäen, että liikekeskus huolehtii pysäköintialueen pitämisestä suljettuna liikekeskuksen ollessa kiinni pysäköintialueen asiattoman käytön välttämiseksi. Yhtiö toivoo kuitenkin samalla myös Kylänvanhimmankujan läpiajo- ja pysäköintiliikenteen rajoittamista.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston mielestä kyseisen vuokratun puistoalueen merkitys toiminnallisena puistona on vähäinen, koska Mäkitorpantien vastakkaisella puolella sijaitsee laaja Mäkitorpanpuisto leikkipuistoineen. Sen sijaan osasto katsoo, että kyseisen alueen kaupunkikuvallinen merkitys on suuri keskeisen sijaintinsa takia. Näin ollen alue voisi jatkossakin toimia pysäköintialueena, jonka reunustavan kasvillisuuden hyvästä kunnosta ja yleisestä siisteydestä alueen vuokraaja on velvoitettu huolehtimaan. Mikäli pysäköintitarve paikalla poistuu, alue voidaan katu- ja puisto-osaston mielestä muuttaa esimerkiksi asuintonteiksi.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että liiketontin ulkopuolinen pysäköintialue on kauppakeskus Ogelin kannattavuuden kannalta tärkeä. Kauppakeskuksen hallitus on hyväksynyt kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun, jonka mukaan pysäköintialue siirtyisi nykyistä pienempänä Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan kulmaukseen. Puistokäyttötarvetta ei nykyisellä vuokra-alueella ole, koska tasokas kaupunginosapuisto sijaitsee vieressä Mäkitorpantien pohjoispuolella.

Kiinteistölautakunnan vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaan vuokra-alue tulee aidata aidalla, joka tulee olla lukittuna kauppojen aukioloajan ulkopuolella.

Poikkeusluvan jatkaminen on puollettavissa, koska tällöin varmistetaan Oulunkyläläisille tärkeän kauppakeskuksen toiminta ja koska pysäköinnistä ei ole ympäristölle sanottavaa haittaa. Luvan tulee kuitenkin olla edelleenkin määräaikainen, koska vain tällöin voidaan toiminnan mahdolliset kielteiset vaikutukset ottaa aikanaan huomioon. Alueen kunnossapidosta ja siisteydestä tulee vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti huolehtia ja rakennusluvan mukainen suunniteltu kasvillisuus tulee toteuttaa ja hoitaa asianmukaisesti.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 30.6.2013 asti tai kunnes kaavamuutoksen vahvistuttua pysäköinti siirtyy asemakaavassa erikseen osoitetulle kauppakeskuksen käyttöön osoitetulle pysäköintialueelle.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.



Kokousaika	2.3.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali