Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
11 |
23.2.2009 pöydälle pantu asia |
1 |
12 |
Kaupunginhallituksen virkamatka Iso-Britanniaan |
7 |
13 |
Kaupunginvaltuuston 25.2.2009 tekemien päätösten täytäntöönpano |
9 |
23.2.2009 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEESSA
Khs 2009-239
VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan lausunnon:
Valtion aluehallinnon kokoaminen kahteen viranomaiseen,
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin, on
perusteltua työnjaon täsmentämiseksi, päällekkäisyyksien poistamiseksi ja
hallintoviranomaisten määrän vähentämiseksi. Ajan myötä tavoitteiden
toteutuminen tehostaa asioiden käsittelyä, viranomaisten välistä yhteistyötä ja
asiakaspalvelua.
Uudenmaan
maakuntaraja tulee saada yhdenmukaiseksi myös valtion aluehallinnon
viranomaisten toimialueiden rajojen kanssa. Uusi elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus (ELY) tulee toimimaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen
ja kuntien kanssa. Keskuksen toimialueeseen kuuluisivat esityksen mukaan
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Pääkaupunkiseutu korostaa Uudenmaan ja
Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämisen välttämättömyyttä myös erityisesti
maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Uudenmaan liitto on käynnistänyt uuden
vaihemaakuntakaavan laadinnan.
Erityisesti
pääkaupunkiseudun näkökulmasta on hyvä, että alueen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen tehtävissä ja resurssien kohdentamisessa huomioidaan myös
työvoiman maahanmuutto. Elinkei-
no-, liikenne- ja
ympäristökeskus edistäisi ehdotuksen mukaan yrittäjyyttä, työmarkkinoiden
toimivuutta, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta ja
liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen
kestävää käyttöä sekä työvoiman maahanmuuttoa alueelle. Monet edellä
mainituista tehtävistä edellyttävät tiivistä yhteistyötä suoraan seudun kuntien
kanssa.
Aluehallinnon lupa-
ja muiden valvontaviranomaistehtävien hoito tulee olla mahdollisimman lähellä
asukkaita ja toimijoita. Sähköisen yhteispalvelujärjestelmän kehittäminen tuo
viranomaisten yhteispalveluun runsaasti uusia mahdollisuuksia. Olisi ollut
toivottavaa, että tämä aluehallinnon uudistushankkeessa olisi tuotu voimakkaammin
esille.
Maakunnan liittoja koskevat ehdotukset
Ehdotetut
uudistukset vahvistaisivat merkittävästi maakunnan liittojen toimivaltaa
aluekehitystyötä kokoavana ja yhteensovittavana viranomaisena. Kansanvaltainen ohjaus toteutuu kuitenkin
parhaiten kunnallista itsehallintoa vahvistamalla.
Maakuntaliittojen asema ja tehtävät aluekehityksessä
edellyttävät toisaalla myös maakuntaliittojen ja yleisemminkin kuntayhtymien
ohjausjärjestelmän uudelleen arviointia. Tämä on merkittävä puute aluehallinnon
uudistusta koskevassa esityksessä. Nykyisellään kuntayhtymien päätösvalta
suurimpien omistajakuntien osalta on supistettu äänileikkurilla pienemmäksi
kuin niiden suhteellinen väestöosuus ja tosiasiallinen maksuosuus
edellyttäisivät. Kunnilla tulee olla niiden väestöpohjan ja maksuosuuden
mukainen ääniosuus kuntayhtymänä toimivan maakuntaliiton päätöksenteossa.
Maakuntasuunnitelman ja siihen liittyvän
toteuttamissuunnitelman velvoitettavuutta ei tule lisätä ehdotetulla tavalla. Ehdotukseen
sisältyvä lausuntopyyntömenettely lisäisi myös turhaa byrokratiaa, hidastaisi
toimenpiteiden toimeenpanoa ja heikentäisi osaltaan metropolialueen kaupunkien
reagointikykyä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maakuntasuunnittelun ja metropolipolitiikan
aiesopimuskäytännön yhteensopivuus tulee varmistaa ja niin, että Helsingin
seudun kuntien suorat neuvotteluyhteydet valtioon säilytetään.
Kaupunginhallitus
ei kannata maakunnan liitolle ehdotettuja uusia tehtäviä liikennejärjestelmäsuunnittelussa
ja koulutuksen ennakoinnissa.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu
on ollut lakiin perustuvana Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV)
tehtävänä. Valtionvarainministeriössä on
valmisteilla lakiesitys, jolla ns.YTV-laki kumotaan vuoden 2010 alusta ja pääkaupunkiseudun
kunnille asetetaan yhteistoimintavelvoite jätehuollon ja joukkoliikenteen
järjestämiseen liittyvissä asioissa. Lain nojalla perustettavan Helsingin
seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän tehtävänä on myös liikennejärjestelmää
ja joukkoliikennettä koskevien suunnitelmien laadinta. Kuntayhtymällä on siihen
sekä tarpeelliset resurssit että
osaaminen. Uusi kuntayhtymä voi hoitaa
tehtävänsä myös aikaisempaa laaja-alaisemmin, kun Helsingin seudun
joukkoliikenteen kuntayhtymään voivat jatkossa liittyä myös muut Helsingin
seudun kunnat niin, että kuntayhtymän jäseninä on neljätoista kuntaa.
YTV on käynnistänyt
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2011 laadinnan ja hyväksynyt suunnitelman
puiteohjelman. Uusi Helsingin seudun joukkoliikennekuntayhtymä tulee vastaamaan
edellä selostetun mukaisesti tämän suunnitelman laadinnasta vuoden 2010 alusta
lukien.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat jo pitkään hyvässä yhteistyössä keskenään
ennakoineet alueen koulutustarpeita sekä kehittäneet alueellista koulutusta ja
tutkimustoimintaa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginhallitukset hyväksyivät joulukuussa 2008
metropolialueen kansainvälisen kilpailukykystrategian kehittämislinjaukset.
Keskeisenä painopisteenä on huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
seudulla. Erityisesti kehitetään toimintamallia koulutustarjonnan ennakointimenetelmien
vakiinnuttamiseksi yhdessä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen
järjestäjien kanssa. Maakunnan liiton tehtäviä ei pidä laajentaa ehdotetulla
tavalla koulutuksen ennakoinnissa ja suunnittelussa.
Yhteistoiminta-alueet
Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä tarpeellisena uuden päätöksentekotason ja maakuntaliittojen yhteisen toimielimen luomista aluekehittämiseen.
Ehdotuksessa ei ole
selkeästi määritelty yhteistoiminta-alueen tehtäviä. On vaikea nähdä mitään
konkreettisia ylimaakunnallisia yhteisiä tehtäviä, joihin tarvittaisiin uutta
päätöksentekotasoa.
Metropolialueen erityisasema ja metropolipolitiikka
Pääkaupunkiseudun
koordinaatioryhmä on esittänyt aluehallinnon uudistushankkeen
valmisteluvaiheessa maaliskuussa 2008 kannanottonaan, että uudistuksessa tulee
ottaa huomioon pääkaupunkiseudun erityisasema ja Helsingin seudun kuntien
yhdessä luomat sopimuksiin perustuvat yhteistoimintarakenteet ja tiivis
yhteistyö. Metropolialueen roolin ja tehtävien edellyttämä erillisratkaisu
toteutuu parhaiten metropolipolitiikan kautta.
Metropolipolitiikan tähänastiset aiesopimukset ovat osoittautuneet hyviksi kaupunkipoliittisiksi välineiksi ja edistäneet kaupunkiseudun ja valtion kumppanuuden kehittymistä. Kaupunginhallitus kannattaa tämän menettelytavan jatkamista muidenkin metropolipolitiikan tavoitteiden ja kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi. Maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvien aiesopimusten lisäksi parhaillaan valmistellaan yhteistyössä useita metropolipolitiikan kärkihankkeisiin liittyviä aiesopimuksia seudun kansainvälisen kilpailukyvyn, maahanmuuttajien työllistymisen ja kotouttamisen sekä tutkimusyhteistyön kehittämiseksi.
Yhteenveto
Lopuksi kaupunginhallitus korostaa, ettei kunnille tulisi vaikeassa taloustilanteessa
ja tulevien väestörakenteen muutoksesta aiheutuvien haasteiden edessä lisätä
uusia velvoitteita, joita aluekehityslainsäädännön ehdotukset tulisivat
käytännössä merkitsemään. Maakunnan liitoille ehdotetaan siirrettäväksi tehtäviä
valtionhallinnosta ja muutenkin puututaan niiden tehtäväkenttään sekä ehdotetaan
uusia elimiä väliportaan hallintoon.
Kaupunginhallitus huomauttaa, ettei kuntarahoitteisten maakuntaliittojen
tehtäviä tule lisätä ilman perusteellista selvitystä lisätehtävien vaikutuksista
resurssitarpeisiin. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu vaikutuksia
kuntataloudelle. Valtion tuottavuusohjelmaa ei myöskään tule toteuttaa kuntien
kustannuksella.
Kirje valtiovarainministeriölle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Valtiovarainministeriö pyytää (2.2.2009)
mm. kunnilta lausuntoa aluehallinnon uudistamishankeen HE-luonnoksesta
27.2.2009 mennessä.
./. Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2. Valtiovarainministeriön verkkosivuilta ne löytyvät osoitteesta
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20090203ALKUha/name.jsp.
Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke) tavoitteena on uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.
Vs. Kj toteaa, että kuntien näkökulmasta uudistushankkeessa on keskeistä erityisesti aluekehityslain ehdotetut muutokset maakunnan liittojen tehtävissä ja uusien yhteistoiminta-alueiden perustamiseksi.
Maakunnan liittojen tehtävät
Maakuntaohjelmien velvoittavuutta vahvistettaisiin aluekehittämislain muutoksin ja maakunnan liitoille siirrettäisiin valtion aluehallinnosta alueiden kehittämistehtäviä. Tavoitteena on lisätä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden sekä maakunnan liiton päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen käytössä. Muutosehdotus lisäisi maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien merkitystä alueiden kehittämisessä. Niiden asema lähenisi maakuntakaavan asemaa. Viranomaisten, joiden ohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat tulisi ottaa huomioon, piiri laajenisi valtion viranomaisista myös kuntien viranomaisiin.
Maakunnan liittojen tehtäviä esitetään laajennettavaksi niin, että niiden vastuulle tulisi käynnistää suunnitteluprosessit ja johtaa niihin liittyvä yhteistyötä alueellisten pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia, liikennejärjestelmää sekä laaja-alaista luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimiseksi. Maakunnan liitto koordinoisi näiden suunnitelmien alueellista laatimista.
Lakiehdotuksen
mukaan maakunnan liitto vastaisi alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin
koulutustarpeiden ennakoinnin ja osana valtakunnallista kehittämis- ja
suunnittelutoimintaa alueellisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisen,
alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen sekä alueellisten
laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen
yhteensovittamisesta.
Lisäksi maakunnan
liitto laatisi kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten
kiireellisyysjärjestyksen, edistäisi julkisen hallinnon yhteispalvelusta
annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan sekä asettaisi
alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot.
Maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet
Maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaettaisiin maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Yhteistoiminta-alueen päätösvaltaa käyttäisi maakunnan liittojen yhteinen toimielin tai maakunnan liittojen valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
Suunnitelmien mukaan Uudenmaan liitto muodostaisi yhteistoiminta-alueen yhdessä kolmen muun maankunnan liiton kanssa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluisivat esityksen mukaan tehtävät, jotka olisivat alueen pitkäjänteisen kehittäminen kannalta merkittäviä, sisältyisivät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sekä koskisivat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti.
Lakiehdotuksen mukaan valtion ja kuntien viranomaisten tulisi ottaa
toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat,
edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia
aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden
toteuttamista.
Viranomaisten olisi pyydettävä maakunnan liitolta lausunto sellaisista
alueen kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä,
jotka merkittävästi poikkeavat maakuntaohjelmasta tai eivät sisälly
maakuntaohjelmaan, sekä arvioitava niiden vaikutuksia alueen kehitykseen. Jos
viranomainen aikoisi poiketa maakunnan liiton lausunnosta, sen on perusteltava
poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen asiasta maakunnan liiton kanssa.
Vs. Kj toteaa edelleen, että aluehallinnon uudistamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2009 ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta lukien.
KAUPUNGINHALLITUKSEN VIRKAMATKA ISO-BRITANNIAAN
Khs 2009-390
VS. KJ Kaupunginhallitus
päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston
puheenjohtajiston sekä ne kaupunginhallituksessa edustettuina olevien ryhmien
puheenjohtajat, jotka eivät ole kaupunginhallituksen jäseniä, tekemään
virkamatkan Iso-Britanniaan, Liverpooliin 23 - 25.6.2009. Kustannukset
maksetaan talousarvion kohdalta 1 04 03, vieraanvaraisuus, virkamatkat,
kaupunginjohtajan käytettäväksi, alakohdalta 01 virkamatkakustannukset ja
alakohdalta 02 edustusmenot, vastuualueelta 13.
Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille sekä hallintokeskukselle (Maija-Liisa Linkola, Helena Puusaari).
Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 310 36199
Vs. kj toteaa, että päätösehdotuksessa esitetään Khn virkamatkan tekemistä Iso-Britanniaan, Liverpooliin 23-25. kesäkuuta 2009, tiistaista torstaihin. Liverpool oli aikoinaan merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki, jota talouden rakennemuutos ankarasti koetteli. Nyt kaupunki on uudessa nousussa ja on merkittävä talouden, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Liverpool oli myös Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2008. Matkan tarkoituksena on tutustua mm. Liverpoolin telakka-alueiden ja kaupunkikeskustan uudistamiseen ja elävöittämiseen, kaupungin talouden ja kulttuurin kehittämiseen, monikulttuurisuuteen, kaupunki- ja yliopistoyhteistyöhön. Liverpoolin John Moores yliopisto on merkittävä kaupunkitutkimuksen keskus Euroopassa.
Tarkoituksena on, että matkalle osallistuvat Khn jäsenet, Kvston puheenjohtajisto ja ne kaupunginhallituksessa edustettuina olevien ryhmien puheenjohtajat, jotka eivät ole Khn jäseniä. Tämän lisäksi matkalle osallistuvat kaupunginjohtajisto sekä edustajia hallintokeskuksesta, talous- ja suunnittelukeskuksesta ja matkan teemoihin liittyvistä hallintokunnista.
Matka- ja majoituskustannukset ovat noin 800 euroa osanottajaa kohden, lisäksi tulevat kuljetukset ja ateriat paikan päällä. Kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen jäsenten, kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston ja johtajiston osalta virkamatkoihin ja edustusmenoihin varatusta määrärahasta. Hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä muiden virastojen edustajien matkakustannukset maksetaan asianomaisten virastojen määrärahoista.
Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.
KAUPUNGINVALTUUSTON 25.2.2009 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Khs
VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee,
että kaupunginvaltuuston 25.2.2009 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös
että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:
Asia Toimenpide
Kaupunginjohtajan toimiala
1, 2 Ei toimenpidettä.
3 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.
4 Pöytäkirjanote Helsingin Sataman johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
9–70 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Rakennus- ja ympäristötointa
johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
71–72 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sosiaali- ja
terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan
toimiala
5 Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa
kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen
yritystyöterveyshuollon palvelujen tuottamisesta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta yhteistyössä talous-
ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen oikeuspalvelujen, henkilöstökeskuksen
ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa ryhtymään toimenpiteisiin
yritystyöterveyshuollon toimintojen ja omaisuuden luovuttamiseen ja yhdistämiseen
liittyvien järjestelyjen toteuttamiseksi niin, että kaupunginhallitus voi
niistä päättää myöhemmin erikseen.
Pöytäkirjanote Vantaan kaupungille, terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle,
henkilöstökeskukselle ja hallintokeskukselle.
73–75 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sivistys- ja
henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
76 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtavan apulais-
kaupunginjohtajan
toimiala
6 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, rakennuslautakunnalle ja kiinteistövirastolle.
7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le ja rakennuslautakunnalle.
8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.
77–78 Aloitteet
kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan
valmisteltavaksi.
Lisätiedot:
Taittonen Maria, kanslianotaari, puhelin 310 36012