HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HUSLABIN OIKAISUVAATIMUS KOHDUNKAULAOSAN SYÖVÄN SEULONTATUTKIMUSTEN HANKINTAPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2008-2606

STJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Huslab-liikelaitoksen oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 15.12.2008 § 1517 tekemästä kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankintapäätöksestä.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 82 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on tämän lain vastainen.

Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Huslab-liikelaitokselle (asiamies) valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistatekstistä sekä jäljennöksin esityslistatekstistä Vita-Terveyspalvelut Oy:lle, Suomen terveystalo Diagnostiikka Oy:lle, Syöpäjärjestöjen poliklinikalle (Suomen syöpäyhdistys ry), terveyslautakunnalle, terveyskeskuksen toimitusjohtajalle, hankintakeskukselle (Anne Brax) ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Huslab-liikelaitoksen oikaisuvaatimus 12.1.2009
	Liite 2	Oikaisuvaatimuksen liite, muistio 16.4.2008
	Liite 3	Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Huslab-liikelaitoksen lausuma 9.2.2009
	Liite 4	VITA-Terveyspalvelut Oy:n lausuma 11.2.2009
	Liite 5	Salassa pidettävä liite JulkL 6 luku 24 § 1 mom. 20 k.
	Liite 6	Salassa pidettävä liite JulkL 6 luku 24 § 1 mom. 20 k.
	Liite 7	Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Huslab-liikelaitoksen lausuman täydennys 13.2.2009
	Liite 8	Salassa pidettävä liite JulkL 6 luku 24 § 1 mom. 20 k.

Khs päätti 8.12.2008 § 1480 ottaa käsiteltäväkseen terveyslautakunnan 2.12.2008 § 355 tekemän päätöksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankinnasta. Khs päätti 15.12.2008 § 1517 kumota terveyslautakunnan päätöksen 2.12.2008 § 355 ja tehdä seuraavan päätöksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimuksista:

1 Sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyyntöä vastaamattomana Syöpäjärjestöjen poliklinikan tarjouksen.

2 Hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset ajalla 1.1.2009 – 31.12.2011 kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä, y-tunnus 0973282-2, hintaan 21,80 euroa/tutkimus. Jos tutkimukseen yhden kalenterivuoden aikana osallistuu yli 75 % ao. kalenterivuonna tutkimukseen kutsutuista, niin tästä ylimenevästä osasta palvelun tuottaja saa lisäksi tutkimuksen yksikköhintaan 20 %:n korotuksen.

3 Todeta, että tilaaja ja toimittaja voivat keskenään sopia suoraa hankintaa käyttäen palvelun oston jatkamisesta alkuperäistä toimitusta vastaavilla ehdoilla, sen mukaisina kuin ne ovat voimassa sopimuskauden päättyessä enintään kahden (2) vuoden ajaksi (optiokausi).

4 Määrätä, että tämän päätöksen perusteella tehtävän sopimuksen allekirjoittaa terveyskeskuksen toimitusjohtaja ja että kohdassa 3 tarkoitetun päätöksen option käyttämisestä tekee terveyskeskuksen toimitusjohtaja.

5 Todeta, että osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

./. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Huslab-liikelaitos teki (12.1.2009) Khn päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja vaatii, että Khs kumoaa päätöksensä, keskeyttää kyseisen hankinnan ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Muutoksenhakija on perustellut vaatimuksiaan mm. tarjouspyynnössä asetetuilla riittämättömillä laatuvaatimuksilla. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteinä 1 - 2.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut (26.1.2009) on antanut yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa oikaisuvaatimuksesta seuraavan lausunnon:

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeuspalvelut toteaa kuitenkin, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsittelijän harkintavaltaa on rajoitettu siten, että tarjouksista on valittava tarjouspyynnön valintaperusteen mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Päätös on jätetty postin kuljetettavaksi 29.12.2008 ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Huslab-liikelaitos (jäljempänä Hus) on asianosaisena jättänyt oikaisuvaatimuksensa kaupunginhallitukselle 12.1.2009. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Husin oikaisuvaatimuksen perustelut

Päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) vastainen

Hus katsoo, että:

- Vita-Terveyspalvelut Oy:n (jäljempänä Vita) tarjous olisi pitänyt hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksesta puuttuivat tiedot Vitan alihankkijoiden sellaisesta laatujärjestelmästä, joka sisältää asiakaspalautejärjestelmän;

- Suomen Terveystalo Oy:n tarjous olisi pitänyt hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksesta puuttuivat tiedot asiantuntijoiden pätevyyksistä;

- hankinta olisi pitänyt keskeyttää, koska:

- tarjouspyynnössä yhdeksi tarjousten vertailuperusteeksi mainittu ”ajanvaraukseen yhtä aikaa osallistuvien henkilöiden keskimääräinen määrä” oli ilmaistu niin epäselvästi, että tarjoajat eivät voineet tietää, miten tarjouksia tältä osin tullaan arvioimaan;

- tarjouspyynnössä ei ollut otettu riittävästi huomioon hankittavien laboratoriopalveluiden laatua.

Päätös on erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 10 §:n vastainen

Husin mielestä kaupunki on jättänyt noudattamatta Husin erikoissairaanhoitolain 10 §:n nojalla syöpäseulonnoista antamaa laboratoriopalveluiden laatukriteereitä koskevaa ohjausta, joka on oikaisuvaatimuksen liitteenä.

Päätös on epätarkoituksenmukainen

Hus katsoo, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä koskevat linjaukset ja Husin esittämien laatukriteerien sivuuttaminen tarjousvertailussa edellyttäisivät päätöksen kumoamista epätarkoituksenmukaisena.

Päätös hankintalain kannalta tarkasteltuna

Tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen hylkäämistä koskeva periaate

Hankintalainsäädännön ja markkinaoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksessa oleva virhe tai puute johtaa siihen, että tarjous ei ole vertailukelpoinen muiden tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kanssa.

Vitan tarjous

Vitan tarjous on ollut jossain määrin ristiriitainen alihankinnan käyttämisen osalta, minkä vuoksi terveyskeskus on pyytänyt Vitalta asiasta lisäselvityksiä. Kyseiset Vitan tarjouksen kohdat eivät siis ole koskeneet tarjousten vertailukelpoisuuteen vaikuttavia seikkoja vaan tarjoajan soveltuvuuden eli suorituskyvyn arviointia.

Julkisista hankinnoista annetun lain 56 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjoajan soveltuvuutta koskevia selvityksiä ja muita asiakirjoja. Harkitessaan tämän mahdollisuuden käyttämistä, hankintayksikön on otettava huomioon suhteellisuuden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaate.

Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan tarjouspyynnön 6.2 –kohta, jonka mukaan tarjoaja, jonka tarjous ei sisällä pyydettyjä selvityksiä, suljetaan pois tarjouskilpailusta, ei ole estänyt terveyskeskusta pyytämästä Vitalta sen soveltuvuutta koskevia täsmennyksiä.

Terveyskeskus ei ole pyytänyt Vitan soveltuvuutta koskevia täydennyksiä, sillä Vitan antamista täsmennyksistä kävi ilmi, että täydennyksiin ei ollut tarvetta.

Tältä osin oikeuspalvelut toteaa vielä, että Vitan asiakaspalautejärjestelmän sisältävä laatujärjestelmä, jonka kohdetta ja vähimmäissisältöä ei ole määritelty tarjouspyynnössä, on Vitan ilmoituksen mukaan kattanut koko seulontaprosessin. Tämän vuoksi ja koska seulonta-asiakkaat asioivat ainoastaan Vitan kanssa, tarjouspyyntöä on tulkittu niin, että alihankkijoiden ei ole tarvinnut esittää erillistä selvitystä mainitusta laatujärjestelmästään.

Suomen Terveystalo Oy:n tarjous

Tarjouspyynnön 6.3 –kohdan mukaan tarjoukseen tuli liittää ”selvitys palvelusta vastaavien henkilöiden koulutuksesta, laillistuksesta ja työkokemuksesta”. Suomen Terveystalo Oy:n tarjoukseen kuuluneesta selvityksestä puuttui maininta palvelusta vastaavan henkilön laillistuksesta.

Oikeuspalvelut katsoo hankintalain 56 §:n 4 momentin ja hankinnoissa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen nojalla, että terveyskeskus ei ole menetellyt Husia syrjivästi, kun se on pyytänyt Suomen Terveystalo Oy:tä täydentämään soveltuvuuttaan koskevaa selvitystä edellä kerrotulta, vähäisenä pidettävältä osin.

Tarjouspyynnön väitetty epäselvyys ja laatukriteerien puutteellisuus hankinnan keskeyttämisen perusteina

Tarjouspyynnön 8.2 –kohdan mukaan palvelun laadun vertailuperusteeksi on asetettu:

”Ajanvaraukseen yhtä aikaa osallistuvien henkilöiden määrä keskimäärin klo 8 – 16, enintään 5 pistettä.

Tarjoaja, jolla on klo 8 – 16 eniten työntekijöitä ajanvarauksessa (keskimääräinen yhtäaikainen työntekijämäärä klo 8 – 16) saa 5 pistettä.

Muut tarjoajat saavat pisteitä seuraavan kaavan mukaan: tarjoajan keskimääräinen yhtäaikainen henkilömäärä ajanvarauksessa (X) jaettuna suurimmalla keskimääräisellä yhtäaikaisella henkilömäärällä ajanvarauksessa (Y) kerrottuna viidellä.

Keskimääräistä henkilömäärää laskettaessa otetaan kunkin henkilön osalta huomioon se osuus, mikä osuus hänen työpanoksestaan kohdistuu tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamiseen.”

Vaikka edellä mainittu vertailuperuste on pisteiden laskemisen osalta ollut jossain määrin epäselvä, se ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että kaupunki ei olisi voinut valita itselleen tarjouspyynnön mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Tämän vuoksi kyseistä epäselvyyttä ei voida pitää perusteena hankinnan keskeyttämiselle.

Terveyskeskuksen asiantuntijalta saadun selvityksen mukaan laboratoriopalveluiden kliinistä laatua koskevia seikkoja ei ole ollut mahdollista käyttää tarjousten vertailuperusteina. Tämän vuoksi niiden puuttumista tarjouspyynnöstä ei voida pitää laillisena perusteena keskeyttää hankinta.

Päätös erikoissairaanhoitolain kannalta tarkasteltuna

Erikoissairaanhoitolain 10 §:n 3 momentin mukaan ”Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee.....vastata terveyskeskuksen tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalveluiden......kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta.”

Edellä kerrottu lainkohta ei edes sanamuotonsa perusteella sovellu nyt käsiteltävään tilanteeseen, koska terveyskeskus ei tuota seulontapalveluja itse. Hankintalainsäädännön periaatteiden mukaan taas kaupunki päättää itse, millaisin ehdoin se hankinnan haluaa tehdä. Näillä perusteilla oikeuspalvelut pitää selvänä, että erikoissairaanhoitolaki ei anna Husille toimivaltaa antaa kaupunkia oikeudellisesti sitovia ohjeita seulontapalveluiden kilpailuttamista varten.

Todettakoon vielä, että oikaisuvaatimuksen liitteenä oleva Husin muistio ei edes sisällä Husin väittämää ohjeistusta lukuun ottamatta kohtaa, jonka mukaan osatarjouksia ei tulisi sallia. Tämä viimeksi mainittu seikka on huomioitu tarjouspyynnön 9-kohdassa ilmoittamalla, että osatarjouksia ei hyväksytä.

Päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinta

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeuspalvelut toteaa kuitenkin, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsittelijän harkintavaltaa on rajoitettu siten, että tarjouksista on valittava tarjouspyynnön valintaperusteen mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Terveyskeskus on laatinut hankinnasta muistion, jossa käsitellään päätöksen tarkoituksenmukaisuutta ja eräitä oikaisuvaatimuksessa esitettyjä virheellisiä käsityksiä tosiasioista.

Johtopäätökset

Edellä esitetyillä perusteilla oikeuspalvelut katsoo, että Husin oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Terveyskeskuksessa laadittu muistio tarkoituksenmukaisuusharkinnasta:

Näytteenottotoiminnan järjestäminen Helsingin metropolialueella

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että terveyslautakunnan hyväksymän hankintastrategian mukaan kaupunki kilpailuttaa vaiheittain eräitä kliinisiä laboratoriopalveluja. Todellisuudessa hankintastrategiassa todetaan laboratorio-, kuvantamis- ja patologian tukipalveluita koskien seuraavasti: ”Osan kilpailuttamista harkitaan. Mahdollisen kilpailutuksen toteuttamista arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon ne kustannukset, jotka aiheutuisivat tietojärjestelmien integroinnista.” Lisäksi hankintastrategiassa todetaan, että terveyskeskus kilpailuttaa lakisääteiset seulontapalvelut ja että Papa-seulonnat kilpailutetaan vuonna 2008.

Edelleen oikaisuvaatimuksessa katsotaan kilpailuttamisen johtavan alueellisen yhteistyön päättymiseen näiltä osin ja sen olevan vastoin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen linjauksia. Alueellisesti on tälläkin hetkellä erilaisia ratkaisuja, sillä Espoon kaupunki on jo usean vuoden ajan ostanut palvelun kilpailuttamalla. Oikaisuvaatimuksesta ei käy ilmi, mitä kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen linjauksia vastoin kilpailutus oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä on.

Kansanterveyslain mukainen kunnan perustehtävä ja laboratoriotoimintojen laatu

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että seulonnan vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että joukkotarkastuksen näytteenotto on riskiryhmille hyvin tavoitettavissa. Tavoitettavuus ei kuitenkaan ole ainoa osallistumisaktiivisuuteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi Espoossa, jonka seulonnat tehdään vain yhdessä paikassa ja sekin sijaitsee Helsingissä, seulonnan kattavuus on ollut Helsinkiä korkeampi. Keskeisin ongelma onkin ollut seulontojen alhainen kattavuus. Tämän vuoksi tarjouspyyntöön oli sisällytetty tekijöitä, joilla pyritään vaikuttamaan kattavuuden kasvuun.

Oikaisuvaatimuksen mukaan yleisesti katsotaan, että laboratoriohoitajalta vaaditaan vähintään kahden vuoden kokemusta joukkoseulontaa harjoittavassa laboratoriossa, ennen kuin hän voi itsenäisesti suorittaa joukkotarkastusnäytteiden esitarkastustyötä. Tarjouspyynnössä ei ollut asetettu laboratoriohoitajien kokemukselle vähimmäisvaatimusta. Valitun palveluntuottajan esitarkastustyötä tekevien laboratoriohoitajien kokemus gynekologisten irtosolunäytteiden esitarkastajana on kuitenkin moninkertainen kahteen vuoteen nähden.

Oikaisuvaatimuksessa viitataan useissa kohdin Huslabin terveyskeskukselle huhtikuussa 2008 toimittamaan muistioon. Kyseistä muistiota ei koskaan toimitettu virallisesti terveyskeskukselle. Huslab-liikelaitoksen silloinen ylilääkäri Martti Syrjälä lähetti sen sähköpostitse terveyskeskuksen hallintoylilääkärille ja sähköpostin teksti kuului: ”Jukka, Liitteenä käyttöösi ja harkintasi mukaan edelleen jaettavaksi muistio Papa-seulontojen kilpailutuksessa huomioitavista asioista. Terv. Martti”. On täysin selvää, ettei muistiota edes Husin puolelta tällöin ajateltu erikoissairaanhoitolain mukaiseksi ohjaukseksi.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että terveyskeskuksen hallintoylilääkäri olisi saattanut muistiossa esitetyt seikat hankintakeskuksen tietoon. Näin ei tapahtunut eikä siihen olisi ollut tarvettakaan. Kun kyse on erillishankinnasta, hankintakeskus toimii asiakkaansa, tässä tapauksessa terveyskeskuksen, toimeksiannon pohjalta. Sen arviointi, oliko seulontatutkimukset syytä kilpailuttaa vai ei, kuului terveyslautakunnalle ja terveyskeskukselle, ei hankintakeskukselle. Sitä vastoin hallintoylilääkäri luonnollisestikin saattoi muistion terveyskeskuksen johdon ja terveyskeskuksen hankintapäällikön tietoon.

Edellä esitetyn perusteella myös väite, että hankintakeskus ei olisi ottanut huomioon muistiossa esitettyjä näkökohtia, koska niiden huomioiminen syrjisi muita palveluntarjoajia, on virheellinen. Muistion sisältöä ei missään vaiheessa käsitelty hankintakeskuksen kanssa. Kun muistiossa perusteltiin nimenomaan sitä, että hankintoja ei tulisi kilpailuttaa vaan ostaa ne Huslabilta, ei myöskään terveyskeskuksella ollut tarvetta ottaa kantaa siihen, olisivatko esitetyt näkemykset syrjineet muita vai ei.

Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa annetaan ymmärtää, kyseisessä muistiossa ei juurikaan käsitelty kilpailutuksen sisältöön liittyviä näkökohtia. Muistiossa perusteltiin, Huslabin väitettyjen erityspiirteiden perusteella, miksi hankintaa ei olisi tullut kilpailuttaa. Ainoa tarjouspyynnön sisältöön liittyvä kohta muistiossa on kohta 7, jonka mukaan näytetutkimukset ja näytteenotto tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena eikä erillisiä osatarjouksia tulisi hyväksyä. Tarjouspyyntö oli tämän vaatimuksen mukainen.

Yksityiskohtana oikaisuvaatimuksessa on mainittu muistioon sisältyneeksi tutkimuksia suorittavan henkilöstön ammattitaito, koulutus ja kokemus, jotka olisi sivuutettu kokonaan. Todellisuudessa muistiossa käsiteltiin henkilöstöä vain toteamalla, että henkilökunta Huslabissa on erittäin pystyvää, motivoitunutta ja erittäin kokenutta tutkimaan kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia ja syöpäkasvaimia sekä että henkilökunta on motivoitunut toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Mitään konkreettista seikkaa, joka olisi pitänyt tai olisi edes voitu ottaa huomioon, ei muistiossa näiltä osin mainita.

Päinvastoin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään, muistiossa ei todeta mitään valinnassa käytettävistä laatukriteereistä.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että hinta olisi sen painotuksen vuoksi (80 %) ollut ratkaisevin valintakriteeri. Koska hoidon kliiniseen laatuun käytettäviä vertailuperusteita ei ollut asetettavissa, laadulliset vertailuperusteet liittyivät palveluprosessiin: Seulontojen tekemisen aukioloaikaan ja ajanvaraukseen. Näillä seikoilla pyrittiin osaltaan vaikuttamaan seulontojen kattavuuteen. Kun vertailuperusteet eivät liittyneet kliiniseen laatuun, ei niille katsottu aiheelliseksi antaa korkeampaa painotusta kuin 20 prosenttia. On myös syytä todeta, että Huslab, joka nyt vähättelee käytettyjä vertailuperusteita, oli aiemmin mainitussa muistiossaan maininnut kahteen käytetyistä laatutekijöistä (Internet-pohjainen ajanvaraus ja aukioloajat) liittyvät vahvuudet omina erityispiirteinään.

Julkisessa hankinnassa tarjousten käsittely tapahtuu kolmessa vaiheessa: Tarjoajien soveltuvuuden arviointi, tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi ja tarjousten vertailu. Palvelun laatu varmistetaan tarjoajien soveltuvuudelle asetettavilla vaatimuksilla sekä tarjouspyynnössä hankinnan sisällölle ja sopimusehdoille asetettavilla vaatimuksilla. Sillä, mikä on hinnan ja laatutekijöiden painotus tarjousten vertailussa, ei ole merkitystä laadun varmistamisen kannalta. Näin ollen oikaisuvaatimuksessa annetaan näiltä osin täysin harhaanjohtava kuva laatutekijöiden huomioonottamisesta hankinnassa.

Tarjouspyynnössä ei vaadittu, eikä hankintalain nojalla olisi voitukaan vaatia, akkreditointia. Nykyisin Vita-Terveyspalvelut Oy:llä tiettävästi on akkreditointi sekä näytteidenottoon että niiden tutkimukseen.

Todettakoon vielä, että Huslabilla oli, samoin kuin muilla oletetuilla tarjoajilla, mahdollisuus kommentoida tarjouspyynnön luonnosta. Tällöin Huslab ei esittänyt ainoatakaan kommenttia.

Laatukriteerien sivuuttamisen vaikutukset kustannuksiin

Oikaisuvaatimuksessa esitetään jälleen paikkansapitämätön väite Huslabin terveyskeskukselle toimittaman muistion sisällöstä. Muistiossa ei todeta, että ilman tarkkoja laatukriteereitä tapahtuvalla tutkimuksella kunta todennäköisesti kuluttaa enemmän varoja lisääntyvien syöpätapausten hoitoon. Muistiossa tosin väitettiin näin tapahtuvan, jos palvelu ostetaan joltain muulta kuin Huslabilta.

Lopuksi Oikaisuvaatimuksessa väitetään lähtökohtana olleen halu hakea vaihtoehtoinen palveluntuottaja Huslabille. Näin ei ollut, vaan Huslabilla oli mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun samoin ehdoin kuin muillakin palveluntuottajilla. Huslabille tarjottiin myös, kuten muillekin potentiaalisille tarjoajille, mahdollisuus vaikuttaa tarjouspyynnön sisältöön. Tätä mahdollisuutta Huslab ei käyttänyt.

Oikaisuvaatimuksessa oleva viittaus Espoota koskevaan selvitykseen on harhaanjohtava. Toisin kuin Espoon ensimmäisen kerran kilpailuttaessa kyseiset seulonnat Helsingillä palvelun sisältö on sama kuin ennen kilpailutusta. Espoon kilpailutus ei tällöin sisältänyt kontrollikäyntejä ja on täysin ilmeistä, että nimenomaan tämä aiheutti löydettyjen syövän esiasteiden vähenemisen.

Edellä ilmenee, että Huslabin oikaisuvaatimuksessa on esitetty lukuisia paikkansapitämättömiä väitteitä. Lisäksi edellä esitetyn perusteella ei ole osoitettavissa tarkoituksenmukaisuusperusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle.

Stj katsoo edellä olevan perusteella, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia seikkoja eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi Khn tekemää hankintapäätöstä tulisi muuttaa.

./. Asianosaisille on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä oikaisuvaatimuksessa esitettyjen vaatimusten, oikeuspalvelujen lausunnon ja terveyskeskuksessa laaditun muistion johdosta. Husilta ja Vitalta on saatu vastaukset ja ne ovat esityslistan liitteinä 3 - 6.

./. HUS on toimittanut 16.2.2009 saapuneen lausunnon täydennyksen, jossa on käsitelty Vitan ilmoittamien patologien lukumäärää. Kirjelmän johdosta Vitalta on pyydetty vastine, jossa HUSin väitteisiin on vastattu. Lisäkirjelmät ovat liitteinä 7 - 8.

Stj toteaa, että tarjouspyynnössä on edellytetty vähintään yhtä patologian tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä, jolla on vähintään vuoden kokemus gynekologisten irtosolunäytteiden tutkimuksesta. Näin ollen tarjous olisi ollut tarjouspyynnön mukainen, vaikka näytteitä tutkivia patologeja olisi ollut yksi. Tarjousten vertailuun väitteillä ei ole ollut vaikutusta.

Stj ilmoittaa, että oikaisuvaatimuksen tekijä on hakenut Khn päätökseen muutosta markkinaoikeudelta. Markkinaoikeus on 21.1.2009 kieltänyt Helsingin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä Khn päätöksen 15.12.2008 § 1517 perusteella hankintasopimusta tai panemasta ko. päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kielto on voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian, taikka toisin määrätään. Väliaikaista kieltoa on noudatettava asetetun 100 000 euron sakon uhalla. Menettely on säännönmukainen ja markkinaoikeus jatkaa asian käsittelyä ja antaa aikanaan päätöksensä, johon on mahdollista hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI PERUSOPETUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2009-310

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi perusopetuslain muuttamiseksi:

Luonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia perusopetuslain säännöksiä. Esityksen tavoitteena kuvattu painopisteen siirtäminen varhaiseen puuttumiseen sekä pedagogisen asiantuntemuksen korostaminen erityistä tukea koskevassa päätöksenteossa ovat kannatettavia. Ehdotus erityistä tukea koskevan päätöksen tekemisestä pääsääntöisesti määräaikaisena ja vasta tehostetun tuen jälkeen on samoin kannatettavaa.

Esityksen 16 §:ssä on säädetty tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta sekä 16 a §:ssä tehostetusta tuesta. Kun kysymys on säädetystä oppilaan oikeudesta, epäselväksi jää se voiko lapsen huoltaja vaatia mainittuja toimenpiteitä järjestettäväksi. Säännösten sanamuoto näyttäisi viittaavan tällaiseen tulkintaan. Mikäli asiasta ei tarvitse tehdä valituskelpoista ratkaisua, tulisi se selkeästi ilmetä säännöksessä ja yksityiskohtaisissa perusteluissa. Perusopetuslaissa muutoksenhakumahdollisuudesta ei ole säädetty. Jos asia edellyttää valituskelpoisen ratkaisun tekemistä, tulisi varmistaa myös se, että muutoksenhakutie on opetuksen järjestäjästä (kunnat, valtiot, opetuksen järjestämisluvan saaneet yhteisöt ja säätiöt) riippumatta yhtenevä.

Esityksen 16 a §:ssä säädetään tehostetusta tuesta. Suunnitelmallinen tehostetun tuen järjestäminen ennen erityisopetusprosessin käynnistymistä on tuettava ehdotus. Tehostettu tuki edellyttää kuitenkin riittävää resursointia ja mahdollisuuksia käyttää sitä joustavasti. Ehdotetun säännöksen lähtökohta on kuitenkin hyvin oppilaskeskeinen ottaen huomioon, että kyse on ryhmämuotoisesta toiminnasta. Tehostetun tuen muotoja tulisi tarkastella ennemmin yhteisöstä kuin yksilön tuen näkökulmasta. Tällöin korostuisi myös oppimisympäristöajattelu ja oppilaan toiminta osana ryhmää.

Esityksen 17 §:ssä säädetään erityisestä tuesta, joka luonnoksen mukaan muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetuksen käsite jää säännöksessä epäselväksi, samoin kuin se, kuka on kelpoinen antamaan erityisopetusta, joka ehdotetun säännöksen mukaan järjestetään oppilaan edun mukaan ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Asiaa tulisi selventää ainakin yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Esityksen 17 §:n 2 momentissa säädetään erityistä tukea koskevan päätöksen määräaikaisuudesta. Ehdotuksen mukaan päätös tulee tehdä enintään kahdeksi vuodeksi. Päätöksen määräaikaisuus on sinänsä hyvä ja edistää oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Määräaikaisuuden rajoittaminen enintään kahteen vuoteen on kuitenkin kategorinen ja lisää oppilaiden arviointia sekä päätösten määrää. Opetusviraston käsityksen mukaan arviointiajankohdat olisi myös oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisempaa ajoittaa esimerkiksi alkuopetuksen (1-2 vuosiluokat) jälkeen ja ennen 7.vuosiluokalle siirtymistä. Kun päätös tehdään määräajaksi, on huolehdittava myös siitä, että oppilaan mahdollinen jatkotuen tarve arvioidaan huolellisesti ennen määräajan umpeutumista.

Edelleen esityksen 17 §:n 2 momentissa säädetään erityistä tukea koskevan päätöksen yksityiskohtaisesta sisällöstä ja siinä päätettävistä oppilaskohtaisista palveluista ja resursseista. Opetusviraston näkökulmasta erityisopetuspäätöksessä ei ole tarkoituksenmukaista määritellä opetusjärjestelyjä opetusryhmän tasolla. Tarkoituksenmukaista ei myöskään ole sisällyttää päätökseen oppilaskohtaisia palveluita kuten tulkitsemis-, avustaja- ja opetuspalveluita sekä oppilaan tarvitsemia apuvälineitä. Erityistä tukea koskeva päätös on hallinnollinen päätös ja siihen sisällytettyjen em. yksityiskohtaisten tietojen muuttaminen on kankeaa, kun oppilaan palvelutarpeet muuttuvat jopa päivittäin.

Esityksen 17 §:n 3 momentissa säädetään menettelystä ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekoa. Pedagogisen asiantuntemuksen korostaminen erityistä tukea koskevassa päätöksenteossa on hyvä. Ehdotuksen mukainen menettely on kuitenkin raskas. Myös oppilashuollon rooli pedagogisen selvityksen laadinnassa on epäselvä etenkin, kun ehdotuksen mukaan pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityistä tukea koskevien päätösten valmistelussa tarvitaan moniammatillista osaamista, mutta onko syytä säädöstasolla yksityiskohtaisesti määritellä paikallisen tason malleja.

Säännöksen 3 momentin mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilaan huoltajaa. Lastensuojelulain 45 §:n mukaan, kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Säännöksen 3 momenttiin tulisi lisätä velvollisuus kuulla myös lapsen ”laillista edustajaa”. Tällä turvattaisiin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen kuuleminen silloin, kun kysymys on huostaan otetulle lapselle säännöksen tarkoittaman erityisen tuen järjestämisestä.

Esityksen 17 §:n 4 momentissa säädetään tilanteesta, jossa erityisen tuen päätös tulee tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostettua tukea. Luonnoksen mukaan erityistä tukea koskeva päätös voidaan tällöin tehdä koko perusopetuksen ajaksi. Säännös vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja mahdollistaa siten nykyisen käytännön eli toistaiseksi voimassa olevan, erityistä tukea koskevan päätöksen ilman edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostettua tukea.

Esityksen 17 §:n 5 momentin mukaan jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Mainitun 1 momentin mukaan erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Sen, milloin muu opetuksen järjestäjä ei 1 momentissa tarkoitettua tukea järjestä, tulisi selkeästi ilmetä paitsi säännöksessä myös yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Luonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen käsitteistä luovuttaisiin. Tällä hetkellä perusopetuslaissa säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnasta, jota kunnan tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille erityisopetukseen otetuille ja siirretyille oppilaille. Erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen käsitteistä luopuminen edellyttää, että aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta määritellään uudelleen, kenelle kunnan tulee toimintaa tarjota.

Myös tehostettua ja erityistä tukea koskevien säännösten soveltaminen esiopetukseen tulisi selventää ainakin yksityiskohtaisissa perusteluissa. Esityksessä ei myöskään oteta kantaa perusopetuslain 25 §:ssä säädetyn pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten oikeudesta maksuttomaan esiopetukseen.

Esityksen 17a §:ssä säädetään henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta. Nykyisestä poiketen suunnitelma ei olisi hallintopäätös, vaan erityistä tukea koskevan päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Suunnitelman irrottaminen hallinnollisesta päätöksenteosta on oikea.

Esityksen 30 §:ssä on säädetty oppilaan oikeudesta saada opetusta. Säännöstä on esitetty muutettavaksi siten, että siihen lisätään nykyisten opetusta ja oppilaanohjausta koskevien oikeuksien lisäksi oppilaan oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perustelujen mukaan näillä tarkoitettaisiin kaikkea perusopetuslain mukaan oppilaalle jo annettavia tuen muotoja. Epäselväksi jää viitataanko ja tarkoitetaanko yksityiskohtaisissa perusteluissa nimenomaan myös luonnoksessa ehdotettuja 16 a ja 17 §:n tukimuotoja. Edelleen säännöksen ilmaisu heti vaikuttaa opetuksen järjestäjän kannalta kohtuuttomalta, koska kyse on yksilöä ja yksilöllisiä tarpeita koskevasta ja siten tapauskohtaisesti arvioitavasta asiasta. Ilmaisun heti korvaaminen esimerkiksi ilmaisulla mahdollisimman pian tai viipymättä jättäisi opetuksen järjestäjälle mahdollisuuden reagoida tilanteeseen asianmukaisella tavalla.

Esityksessä ehdotetut erityisopetusta ja oppilaalle muuta annettavaa tukea koskevat perusopetuslain ja opetussuunnitelmien muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan syyslukukauden 2010 alussa. Esityksen aikataulu on varsin nopea. Lainmuutosten voimaantulo tulisi suunnitella siten, että huomioitaisiin opetuksen järjestäjien tosiasiallinen mahdollisuus ottaa Opetushallituksen ehdotusten mukaisiksi uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön ennen lain voimaan tuloa.

Edelleen luonnoksessa perusopetuslain henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että laissa säädettäisiin oppilaan asioiden käsittelystä ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, opetuksen järjestäjän tietojensaantioikeudesta sekä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tietoja tietyissä tilanteissa. Nämä muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan syyslukukauden 2009 alussa.

Esityksen 31 a §:ssä on säädetty oppilashuollosta. Esityksen 31 a §:n 3 momentin mukaan silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asia välittömästi kuuluu. Myös yksityiskohtaisten perustelujen valossa jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan henkilöillä, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely säännöksessä tarkoitetulla tavalla ”välittömästi” kuuluu. Asiaa tulisi yksityiskohtaisissa perusteluissa selventää.

Edelleen säännöksen viimeisen virkkeen mukaan oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Epäselväksi jää, miksi asiassa edellytetään kirjallista määrämuotoa.

Esityksen 40 §:ssä on säädetty henkilötietojen salassapidosta, luovuttamisesta ja käsittelystä. Säännöksen 2 momentissa on säädetty, että oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuva voi oppilaan huoltajan nimenomaisella kirjallisella suostumuksella pyytää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja myös muilta tahoilta. Kun ilmauksella ilmeisesti tarkoitetaan yksilöityä, annettuun suostumukseen perustuvaa tietopyyntöä, tulisi asia selventää myös yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Esityksen 40 §:n 3 momentissa on viittaus 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin. Tämän jälkeen säännöksessä on toistettu myös 1 momentissa mainittuja tahoja kuten kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Säännös on tällaisenaan epäselvä.

Esityksen 40 §:n 4 momentin mukaan oppilaan siirtyessä toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan on opetuksen järjestäjän viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Esityksen yleisperusteluissa on todettu, että opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen määrittely aiheuttaa käytännössä tulkintaongelmia. Säännös ei selvennä voimassa olevaa tilannetta. Käytännössä entisellä opetuksen järjestäjällä ei välttämättä myöskään ole tietoa oppilaan uudesta opetuksen järjestäjästä. Tarkoituksenmukaisempaa saattaisi olla, että säädettäisiin uuden opetuksen järjestäjän oikeudesta saada pyynnöstä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot entiseltä opetuksen järjestäjältä.

Esityksen 41 §:n uudessa 4 momentissa on säädetty opetuksen järjestäjän tiedonsaantioikeudesta. Säännös oikeuttaisi opetuksen järjestäjän saamaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta sekä muilta yksityisiltä toimijoilta kuten lasta hoitaneelta yksityislääkäriltä. Ongelmallista on esimerkiksi se, miten tiedonsaantioikeus käytännössä toteutetaan. Joka tapauksessa säännös merkitsisi sitä, että opetuksen järjestäjän tulisi kussakin yksittäistapauksessa pyytää tietoa sekä pystyä perustelemaan tietopyyntönsä. Tiedonsaannin kannalta perustellumpaa saattaisi olla säätää sosiaali- ja terveydenhuollon velvollisuudesta oma-aloitteisesti luovuttaa opetuksen järjestäjälle tietoja, jotka oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta ovat välttämättömiä.

Esityksen 42 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään muutoksenhausta 17 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämisestä. Koska 17 §:ssä säädetään erityisestä tuesta, myös muutoksenhakumahdollisuuden tulisi kohdistua erityistä tukea koskevaan päätökseen.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin ei ole kiinnitetty esitystä laadittaessa riittävästi huomiota. Luonnoksessa on todettu erityisopetuksen oppilaiden määrän kasvu perusopetuksessa. Nykyjärjestelmässä valtionosuutta määriteltäessä on huomioitu erityisoppilaiden osuus oppilaista ja myönnetty näille korotettua valtionosuutta. Uutta valtionosuusmallia luotaessa tulisikin turvata se, että uudessa valtionosuusmallissa huomioidaan painopisteen siirto varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan ja turvataan opetuksen järjestäjille riittävät resurssit tähän.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Sj toteaa, että perusopetuslain muutosehdotuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perusteilla kuin nykyisin. Erityisen tuen päätöksessä tulisi määrätä nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista. Esityksessä ehdotetut perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutokset on tarkoitettu tulemaan kunnissa ja kouluissa voimaan syyslukukauden alussa 2010.

Sj pitää ehdotettuja muutoksia lähtökohdiltaan hyvinä. Ehdotuksia tulisi kuitenkin vielä täsmentää lausunnossa esitetyin tavoin. Lausunto perustuu pitkälti opetusviraston 12.2.2009 lausumaan. Lausumaa on täydennetty esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevin osin. Lisäksi siinä

kiinnitetään nyt huomiota siihen, että määräaikaisen tukipäätöksen saaneen oppilaan tilannetta on arvioitava huolellisesti myös tuon ajan kuluessa.

LAAJASALON TONTTIEN 49109/1 JA 24 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11788)

Khs 2008-1518

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49109 tonttien nro 1 ja 24 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.5.2008 päivätyn ja 6.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11788 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11788 (Laajasalon tontit 49109/1 ja 24 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Laajasalon tontit 49109/1 ja 24 ym.)

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49109 tonttien nro 1 ja 24 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus

Alue sijaitsee Laajasalon keskiosassa Laajasalonkaaren ja Sarvastonkaaren välissä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella poistetaan tarpeettomaksi käynyt voimansiirtoaluevaraus ja liitetään Repossaarentien katualuetta kortteliin 49109. Kortteliin osoitetaan rakennusalat kolmelle uudelle omakotitalolle, yhteensä 420 k-m². Rakennusoikeuden nettolisäys korttelissa on 404 k-m². Tonttien keskimääräiseksi tehokkuudeksi tulee e = 0.23. Repossaarentien koivukujaa suojellaan.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.5.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston tonttiosaston aloitteesta. Aloite koskee tonttien 1 ja 24 ja Repossaarentien katualueen lisäksi myös Sarvastonkaaren itäpuolella olevaa toteuttamatonta yleistä pysäköintialuetta. Pysäköintialueen sijainti on kuitenkin hyvin alava (alle +2) ja alueen tulvasuojelun suunnittelu kesken, eikä alueen muuttaminen asuntotontiksi ole nyt tarkoituksenmukaista.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1977. Kaavan mukaan kortteli 49109 on erillisten enintään kahden asunnon pientalojen korttelialuetta (AO). Korttelitehokkuus on e = 0.2, jonka lisäksi saa rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 % tontin asuntokerrosalasta. Repossaarentien n. 22 m leveällä katualueella on varaukset voimansiirtoaluetta ja muuntamoa varten.

Maanomistus

Tontti 1 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa alueen muut osat. Tontti 24 on vuokrattu.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on osa ns. Sarvaston omakotialuetta. Voimalinja, joka aikoinaan on sijainnut Repossaarentien katualueella, on poistettu. Katualueen pohjoisreunassa on itäpäässä ajorata ja länsiosassa kevyen liikenteen polku. Polkuosuudella on koivukuja, mutta osa katualueesta on luonteeltaan joutomaata. Tontilla 1 on Laajasalonkaaren varrella 1950-luvun alussa rakennettu puolitoistakerroksinen omakotitalo, ja tontilla on n. 180 k-m² käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontilla 24 on 1970-luvun lopulla rakennettu yksikerroksinen omakotitalo.

Luonnonympäristö

Alue laskee loivasti Laajasalonkaarelta Sarvastonkaarelle. Repossaarentien koivukujan lisäksi puustoa kasvaa jonkin verran tonteilla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Repossaarentien katualueella on pohjoisosassa vesi- ja kaukolämpöjohtoja ja koivukujan eteläpuolella sähkökaapeli.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa omakotitalojen lisärakentaminen kaventamalla katualuetta.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksessa kortteli 49109 laajenee ja katualue pienenee 1 571 m²:llä. Muutosalueen vanhoille ja uusille tonteille osoitetaan rakennusalat, joille rakennusoikeudet merkitään kerrosneliömetreinä. Sarvastonkaaren puoleisella rakennusalalla uudisrakennuksen tulee olla yksikerroksinen, kuten katuosuuden olemassa olevat rakennukset, ja korkeus on osoitettu räystäskorkeutena. Muilla rakennusaloilla rakennukset ovat kaksikerroksisia niin, että enintään 70 % kerrosalasta saa olla yhdessä kerroksessa. Enimmäiskorkeus on 7 m. Kerrosalan lisäksi sallittuja autosuoja-, varasto- ym. tiloja, joihin myös saa sisältyä enintään 10 m²:n suuruisia lasikuisteja, saa olla enintään 30 % asuntokerrosalasta.

Repossaarentien koivukuja tulee säilyttää. Tämä katuosuus varataan kevyelle liikenteelle. Vanhat tonttiliittymät säilyvät, mutta koivukujan kohdalta ei saa olla liittymää uusille tonteille. Keskimmäisen uuden tontin itärajaa pitkin osoitetaan ajoyhteys, joka johtaa nykyisen tontin 1 itäosasta muodostettavalle tontille sekä nykyisen tontin 24 autotallille.

Korttelialueen kunnallisteknisiä johtoja varten osoitetaan johtokujat. Korttelin pohjoisreunassa on myös johtokuja nykyistä sähkökaapelia varten.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 4 610 m². Tästä korttelialueen osuus on 4 061 m² ja sen yhteenlaskettu rakennusoikeus 935 k-m². Keskimääräiseksi tehokkuusluvuksi tulee e = 0.23.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Nykyiseen joutomaahan ei liity luonto- tai muita ympäristöarvoja. Repossaarentien koivukuja, joka on muutosalueen tärkein maisemapiirre, velvoitetaan kaavamääräyksillä säilyttämään. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä ympäristöön sopeutuvaksi, ja se täydentää nykyistä omakotiasutusta. Kaavanmuutoksella ei näin ollen ole kielteisiä vaikutuksia kaupunkikuvan tai kaupunkirakenteen kannalta. Uudisrakentaminen olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin on tarkoituksenmukaista maankäyttöä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kiinteistöviraston tonttiosaston kirjeellä (saapunut 6.3.2007).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.3.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.3.–8.4.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavanmuutosta laadittaessa on tehty yhteistyötä Helsingin Energian, kiinteistöviraston ja rakennusviraston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut neljä asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty muutoksen valmistelijalle.

Xxxxx Xxxxxx on 17.3.2008 sitä mieltä, että hanke on huono. Ovatko tonttien 1 ja 24 nykyiset omistajat suostuneet maa-alueensa pienentämiseen, mikä on muutoksen edellytyksenä? Repossaarentien koivukuja on suojelun arvoinen luonnonkulttuurinäkymä. On erityisen selvää, että koivukujan puut eivät voi kestää niiden välittömään läheisyyteen tulevaa varsin tiivistä uudisrakentamista. Tonttitehokkuusluku 0.225 vaikuttaa alueen nykyisen rakennustiheyden kannalta kohtuulliselta, mutta sitä se ei käytännössä tule olemaan. Itäisin rakennuspaikka on ainoa, joka ei rikkoisi alueen jo nyt raskasta, mutta hyväksyttävää massoittelua. Muutoshankkeen mainiona vaihtoehtona on rakennuspaikkojen perustaminen Pastorinkujan eteläpuolelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavanmuutoksesta on laatimisvaiheessa neuvoteltu tonttien 1 ja 24 haltijoiden kanssa. Rakentaminen uusille rakennuspaikoille ei asiantuntijan mukaan vaaranna koivukujan säilymistä. Rakennusalan rajat ovat n. 5 m:n päässä eteläisemmän koivurivin keskiviivasta, noin metrin kauempana kuin Repossaarentien pohjoispuolen talot, eikä tontilleajoa sallita koivukujan kohdalta. Kaavamääräys kieltää koivukujan säilymistä vaarantavat toimenpiteet kuten täytöt. Kaupunkirakenteen tiiveys vastaa ympäröiviä korttelialueita uusien rakennuspaikkojen hieman suuremmasta tehokkuudesta huolimatta, koska kahdella läntisemmällä rakennuspaikalla kerrosala pitää toteuttaa suurimmalta osalta kaksikerroksisena ja vapaata alaa jää suhteessa enemmän. Suhtautuminen Pastorinkujan rakentamattomaan alueeseen, joka voimassa olevassa asemakaavassa on puistoa, ei liity käsiteltävänä olevaan muutosesitykseen, jonka lähtökohtana oli Repossaarentien katualueen tarpeettomaksi jäänyt osa.

Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx toteaa 7.4.2008, että muutosalueeseen rajoittuvalla tontilla ei ullakkokerrokselle yksikerroksiseen paritaloon ole myönnetty lupaa siitä huolimatta, että tontilla mahdollisesti on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kielteistä kantaa on perusteltu sillä, että alue on haluttu pitää väljänä ja luonteeltaan huvilamaisena. Kaavanmuutosluonnos, jossa esitetään rakennettavien uusien talojen korkeudeksi 5 m ja rakennusoikeudeksi 0.25, loukkaa alueella jo asuvien perheiden yhdenvertaisuutta rakennusoikeuden suuruuden ja talon korkeuden osalta. Myöskään perustelut asuinalueen väljyydestä eivät kaavaluonnos huomioon ottaen ole kestävät. Myös katualueen kaventamiseen kiinnitetään mielipiteessä huomiota. Kaavaluonnoksen toteutuminen sellaisenaan tulee lisäämään liikennettä. Kaventaminen vaikeuttaa ajoyhteyksiä nykyisille tonteille aiheuttaen vaara- ja ruuhkatilanteita ja myös Sarvastonkaari tukkeutuu osittain kun kadunvarsi jää ainoaksi pysäköintipaikaksi perheen toiselle autolle, vieraille jne.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ns. Sarvaston kaava-alueella on yksikerroksisen rakennuksen korottaminen kaksikerroksiseksi mahdollista voimassa olevan asemakaavan tehokkuusluvun e = 0.2 puitteissa. Kaavan rakennusoikeuden vähäistä suurempi ylittäminen ei sen sijaan ole mahdollista esimerkiksi poikkeamisluvalla. Yhtenäisen kaava-alueen yksittäisiä kaavanmuutoksia, jossa tehokkuuslukua nostetaan yhdellä tai muutamalla tontilla, ei myöskään ole pidetty mahdollisina ilman että ensin tehdään laajempi tarkastelu. Tarkoitus on, että vuoden 2008 aikana aloitetaan Laajasalossa selvitys tehokkuusluvun nostamisen edellytyksistä ja seurauksista. Muutosalueen ympäristöä jossain määrin suurempi tehokkuus (0.23) perustuu siihen, että rakennuspaikkoja on tarkkaan määritelty, rakennukset ovat osittain kaksikerroksisia (Sarvastonkaaren tontteja lukuun ottamatta), mikä tuo rakenteeseen väljyyttä, ja 140 k-m² pienempiä taloja on pidetty epätarkoituksenmukaisina arvostetulla alueella. Tapausta ei voida pitää samalla tavalla alueella asuvien yhdenvertaisuutta loukkaavana kuin jos yksittäisellä tontilla tehokkuusluku muutettaisiin ilman erityisiä perusteluja ympäristöstä poikkeavaksi.

Sarvaston kaavassa vuodelta 1977 rakennusten enimmäiskorkeudet ovat alhaisia, yksikerroksisen rakennuksen 4 m ja kaksikerroksisen 6 m, johtuen siitä, että kaavoituskäytäntöön ei vielä tuolloin kuulunut muuta maanpäällisen kellarikerroksen estävää määräystä. Enimmäiskorkeudesta on kuitenkin myönnetty poikkeamia, jos poikkeamaan ei ole liittynyt rakennusoikeuden ylittävien asuintilojen rakentamista.

Toisin kuin useissa myöhemmin laadituissa asemakaavoissa, Sarvaston kaavassa ei ole määräystä, joka edellyttäisi rakennusoikeuden toteuttamista osittain kaksikerroksisena. Nyt käsiteltävässä muutosehdotuksessa on tällainen määräys (Sarvastonkaaren tontteja lukuun ottamatta), ja rakennetun ja rakentamattoman maa-alan suhde jää väljemmäksi kuin jos rakennukset toteutettaisiin yksikerroksisina.

Katualueen kaventaminen ei vaikuta nykyisten tonttien ajoliittymiin. Koivukujan kohdalla nykyjärjestelyt säilyvät eikä uusia tonttiliittymiä sallita. Myöskään koivukujan itäpuolella ajorataa ei kavenneta, ja siitä ajetaan korkeintaan kolmelle uudelle rakennukselle. Koivukujan itäpuolella on käytännössä ollut tilaa ajoradan vieressä muutamalle autolle, mutta lähtökohtana on, että tarvittavien autopaikkojen tulee olla tonteilla.

Xxx Xxxxxxxxx (7.4.2008) ja Xxxxx Xxxxxxxxx (7.4.2008) esittävät erillisissä, samansisältöisissä mielipiteissä, että alueen asukkaat ovat turhaan useiden vuosien ajan yrittäneet kaava-arkkitehdin kanssa neuvotella edes rakentamattoman rakennusoikeutensa hyödyntämisestä. Edes yksikerroksisen rakennuksen katon peruskorjausta ei hyväksytty arkkitehdin tekemien ja neuvoteltujen suunnitelmien pohjalta. Samalla olisi tehty ullakolle varastotilaa. Kaava-arkkitehti tyrmäsi ajatukset ja on muutenkin pitänyt sanojensa mukaan kiinni alueen väljästä ja huvilamaisesta ilmeestä. Nyt yhtäkkiä alueelle voisi rakentaa kuudelle tontille em. viereen rakennusoikeudella e = 0.25. Lisäksi tälle alueelle voisi rakentaa jopa 1,5 m korkeampia rakennuksia kuin aiemmin. Tontinrajoista ja rakennusten etäisyydestä ei pidetä kiinni. Samalla kaupunki antaisi Laajasalonkaaren varressa sijaitsevan tontin alaosaan täysin poikkeuksellisen ajoyhteyden kaukaa Repossaarentieltä. Tämä ei vastaa kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden periaatetta.

Repossaarentiestä mielipiteissä todetaan, että se on nyt parhaillaan kävelytie. Kävelytien ja Sarvastonkaaren välinen osuus on huomattavan vaarallinen. Kävelytietä kulkevat sadat koululaiset aamuin illoin sekä sadat ja taas sadat ulkoilijat, muut kävelijät, pyöräilijät, rullalautailijat, rullaluistelijat, lastenvaunuilla ajelevat ym. Alueen äidit ja isät antavat tarvittaessa lausuntonsa onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Nyt autoliikennettä lisätään entisestään täysin piittaamatta alueen koululaisista ym. Kohtaan on ehdottomasti tehtävä oma tieosuus kevyelle liikenteelle kaventamalla tonttia 51, joka tällöin tulee liian ahtaaksi ja on jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Pysäköintipaikkoja tulisi laittaa tien laitaan. Suunnitellulla rakentamisella saataisiin myös liikennekaaos. Koska autot lisääntyisivät runsaasti Repossaarentiellä, jouduttaisiin ne pysäköimään Sarvastonkaarelle samoin kuin nykyisten perheiden kakkos-, kolmos- ja jopa nelosautot. Sarvastonkaarella ei ole ohitusmahdollisuutta ja liikenne olisi katastrofaalinen. Kaupungilta odotetaan oikeudenmukaisempaa ja kaupunkilaisten turvallisuuden takaavaa luonnosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusoikeuden, korkeusmääräyksien, tonttien rajantarkistusten ja tonttien autopaikkojen suhteen lautakunta viittaa edellisiin vastineisiin. Ajoyhteyden mahdollistaminen Reposaarentien kautta uudelle tontille 50 on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska se vähentää ajoväylien määrää.

Repossaarentiestä lähes koko nykyinen osa säilyy koivuineen entisellään kevyelle liikenteelle varattuna niin, että nykyiset tontille ajot sallitaan, mutta ei uusia. Reposalmentien itäosassa ajomatkat ovat maksimissaan 30 m, joten vauhtia ei voi kertyä normaalia pihatilannetta enempää. Alueelta kuljetaan pohjoisen suuntaan kouluun, joten myös Pastorintien kevyen liikenteen väylää voi käyttää. Vaarallisin osuus koulumatkassa on liittyminen viereisiin katuihin, joilla molemmilla on hidasteet lähistöllä. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston mukaan ehdotetut järjestelyt ja kadun leveys ovat riittäviä.

Kirjallisten ja suullisesti esitettyjen mielipiteiden johdosta on Sarvastonkaaren rakennuspaikalle määrätty rakennuksen räystäskorkeus ja muiden rakennuspaikkojen kaksikerroksisia rakennuksia madallettu uudisrakennusten sopeuttamiseksi ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Veden jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx esittävät (8.9.2008), että Repossaarentien ajoliikenteelle tarkoitettu osuus on vaarallisen kapea. Noin 11 vakituisen auton, roska-autojen, ambulanssien ym. vastaavien lisäksi katuosuudella on lukuisia pyöräileviä koululaisia. Lisäksi kadun pohjoispuolella olevalta tontilta 49104/16 ei pääse pois, mikä on todettu paikan päällä liikennesuunnittelijan ja kaavanmuutoksen laatineen arkkitehdin kanssa. Katua on levennettävä vähintään metrillä. Tämä käy hyvin, koska Repossaarentien ja Sarvastonkaaren kulmatontti 49109/51 on puutteellisesti suunniteltu ja sen rakennusoikeus voidaan laskea 110 k-m²:iin.

Muistutuksessa esitetään lisäksi, että kaavamuutoksella rikotaan räikeästi tontinomistajien yhdenvertaisuuden periaatetta, kun muutamalle tontille annetaan viereisiä tontteja korkeampi rakennusoikeus ja sallitaan korkeampia rakennuksia. Kaavanmuutos on rajattava ehdottomasti laajemmalle alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008), että Repossaarentien kautta ajetaan korkeintaan kolmelle uudelle rakennukselle. Alueelta kuljetaan pohjoisen suuntaan kouluun, joten myös Pastorintien kevyen liikenteen väylää voi käyttää. Vaarallisin osuus koulumatkassa on Repossaarentien liittyminen viereisiin katuihin, joilla molemmilla on hidasteet lähistöllä.

Repossaarentien nykyisen ajoradan leveys on 3–3,5 m. Muutosehdotuksessa katualueen leveys on 6 m ja sen puitteissa ajorataa voidaan leventää 4,5–5 m:iin asti. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston mukaan ehdotetut järjestelyt ja kadun leveys ovat riittäviä eikä ehdotettu järjestely vaaranna turvallisuutta.

Katualueen leveys ei ole riippuvainen tontille 51 esitetystä uudesta rakennusalasta eikä rakennusoikeudesta, vaan rakennusalan pohjoisraja määräytyy johtojen edellyttämän tilan mukaan. Katualueen leventäminen esitetystä ei kuitenkaan ole tarpeen. Ajoyhteys tontilla 52 lisää jonkin verran liikkumavaraa tontin 49104/16 kohdalla, koska tässä kohtaa ei ole piennarta eikä lumitilaa.

Muutosalueen ympäristöä jossain määrin suurempi tehokkuus (0.23) perustuu siihen, että rakennuspaikkoja on tarkkaan määritelty, rakennukset ovat osittain kaksikerroksisia (Sarvastonkaaren puoleisia tontteja lukuun ottamatta), mikä tuo rakenteeseen väljyyttä, ja 140 k-m² pienempiä taloja on pidetty epätarkoituksenmukaisina arvostetulla alueella. Tapausta ei voida pitää samalla tavalla alueella asuvien yhdenvertaisuutta loukkaavana kuin jos yksittäisellä tontilla tehokkuusluku muutettaisiin ilman erityisiä perusteluja ympäristöstä poikkeavaksi.

Laajasalossa on tarkoitus selvittää tehokkuusluvun nostamisen edellytyksiä ja seurauksia, kuten muissakin kaupunginosissa on tehty. Työ tullaan aloittamaan ns. Sarvaston alueen joistakin kortteleista, koska Sarvaston asemakaava vuodelta 1977 sisältää selvästi vanhentuneita määräyksiä erityisesti rakennusten korkeuden suhteen (johtuen siitä, ettei kaavoituskäytäntöön vielä tuolloin kuulunut muuta maanpäällisen kellarikerroksen estävää määräystä). Selvitysten perusteella laaditaan kaavanmuutoksia. Korttelin 49104 osalta kaavanmuutos voi siis olla mahdollinen melko pian.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (16.9.2008) mm., että sivuasuntoja tulisi sallia myös rakennusaloilla, joiden rakennusoikeus on 140 k-m², eikä vain jos rakennusoikeus on vähintään 150 k-m². Asemakaavan toteuttamisesta lautakunta toteaa, että uudet tontit 52 ja 53 muodostuvat pääosin kaupungin omistamasta katualueesta sekä osin tonttiin 49109/1 sekä tonttiin 48109/24 kuuluvista pienemmistä alueista. Tontin 1 omistajien kanssa on alustavasti sovittu tarvittavista kiinteistöjärjestelyistä. Uusi suunniteltu tontti 51 muodostuu pääosasta tonttia 24 sekä lisäalueesta, jolle on merkitty 140 k-m²:n rakennusala. Tontin 24 kaupunki on vuokrannut pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kun kaavan muutos on tullut voimaan, tehdään uudesta tontista 51 vuokrasopimus edellyttäen, että ehdoista päästään sopimukseen. Uudelle 140 k-m²:n rakennusoikeudelle tulee tonttijaossa muodostaa myös erillinen tontti.

Vastaavan tyyppisten täydennysrakentamiskohteiden etsimistä on syytä ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti jatkaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen yhteistyönä. Tämän kohteen pohjoispuolella on vastaavaa joutomaata Pastorintien varressa. Myös tämän alueen muuttamista korttelimaaksi olisi syytä tutkia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008), että sivuasuntoja koskevaa määräystä on muutettu niin, että kaikilla muutosalueen rakennuspaikoilla on mahdollisuus sivuasunnon erottamiseen. Koska muutosalueen omakotitaloissa on rakennusoikeutta vähintään 140 k‑m², asuntojen voidaan arvioida jäävän riittävän isoiksi vaikka niistä erotettaisiin 40 k-m² sivuasunnoksi.

Tontin 51 suhteen lautakunta toteaa, että muutosehdotus sinänsä mahdollistaa kiinteistölautakunnan esittämän ratkaisun, jossa Sarvastonkaaren uudelle rakennusalalle muodostuu oma tontti ja nykyistä vuokratonttia 49109/24 pienennetään. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa kuitenkin, että uuden rakennusalan muodostaminen on edellyttänyt tontin 24 rakennusalan supistamista. Tontilla 24 on voimassa olevan asemakaavan mukaan jäljellä vajaa 30 k-m² rakennusoikeutta, jonka toteuttamista rakennusalan supistaminen hankaloittaa huomattavasti. Tontin 24 haltija on pitänyt asemakaavan muutosehdotusta hyväksyttävänä sillä edellytyksellä, että uusi tontti 51 muodostetaan kaavakartassa esitetyllä tavalla tonttia 24 laajentamalla.

Helsingin Vesi huomauttaa (9.9.2008) puoltavassa lausunnossaan, että uusi tontti 50 ei rajaudu katuihin, vaan se tulee liittää vesihuoltoverkostoon yksityisin liittymisjohdoin esimerkiksi tontille 51 merkityn johtokujan ja tontille 52 merkityn ajoyhteyden kautta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008), että liittyminen on suunniteltu lausunnossa esitetyllä tavalla. Tontille 52 merkittyä ajoyhteyttä koskee kaavamääräys, jonka mukaan ajoyhteyden alla saa olla yhdysteknisen huollon johtoja.

Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n mainitsevat (25.8.2008) mm., että jakeluverkon kaapelit ja jakokaapit uusien tonttien muodostuksen yhteydessä joko siirretään tilaajan kustannuksella Repossaarentien katualueelle tai niistä tehdään rasitesopimus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008), että muutosehdotuksen johtokujamerkinnät luovat pohjan rasitteille. Johtojen siirto helpottaisi kuitenkin uusien tonttien rakentamista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (4.9.2008) mm., että muutosehdotuksessa edellytetään olemassa olevan koivurivin säilyttämistä ja tarpeen mukaan uusimista sekä puurivin istuttamista raitin eteläreunaan. Koska uusien koivujen istuttaminen kapealle alueelle on hankalaa, lausunnossa ehdotetaan puurivin korvaamista pensasaidalla.

Katualueen kaventaminen ja koivujen istuttaminen maksaa arviolta 5 000 euroa. Ilman koivuja kustannukset ovat vähäiset.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008), että lausunnossa on kyse väärinkäsityksestä. Reposaarentien kummassakin reunassa on vanhoja koivuja, joita on tarkoitus säilyttää.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos

Lausuntojen johdosta sivuasuntoja koskevasta määräyksestä on poistettu rajoitus, jonka mukaan määräys koskee vain vähintään 150 k-m²:n suuruisia asuntoja.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSISTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA PIHLAJAMÄEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11520)

Khs 2006-1400

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.12.2008 Pihlajamäen asemakaava-asiassa nro 11520
	Liite 2	Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle Pihlajamäen asemakaava-asiassa nro 11520

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 26.9.2007 hyväksynyt 38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) kortteleiden nro 38001–38005, korttelin nro 38006 tontin nro 3, kortteleiden nro 38007, 38011, 38012 ja 38014, korttelin nro 38015 tonttien nro 1–3 ja 6–10, korttelin nro 38016 tonttien nro 8 ja 9, korttelin nro 38017 tontin nro 3, kortteleiden nro 38019–38022, 38024, 38025 ja 38027 sekä katu-, puisto-, lähivirkistys- ja urheilualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.4.2006 päivätyn ja 12.4.2007 muutetun piirustuksen nro 11520 mukaisena.

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on suojella Pihlajamäen muodostaman aluekokonaisuuden maiseman ja rakennuskannan arvot. Näitä ovat vielä hahmotettavissa oleva ”solukaava-ajatus”, veistoksellinen vastakohta rakennetun alueen ja maiseman välillä sekä aikanaan uutta ja edistyksellistä suunnittelua edustanut rakennuskanta. Suojelun ohella tavoitteena on ollut löytää ratkaisu alueen kaupunkikuvallisiin ongelmiin alueen historiaa ja 1960-lukulaista luonnetta kunnioittavalla tavalla. Asemakaavan muutoksen tueksi tehtyjen korjaustapaohjeiden tavoitteena on ohjata alueella tapahtuvien betonijulkisivujen korjausta suojelua tukevaan suuntaan.

Asunto Oy Rapakivenkuja 2 ja Kynnys ry valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus antoi 7.2.2008 lausunnon valitusten johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle, joka jätti osittain tutkimatta ja muilta osin hylkäsi 12.12.2008 valitukset. Samalla hallinto-oikeus muutti asemakaavassa Kiilletien ja Kinttupolun välissä sijaitsevan LPA‑tontin merkinnän (38003/2, 4) merkinnäksi (38003/5, 6).

./ Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.12.2008 on esityslistan liitteenä nro 1.

Kaupunginhallitus määräsi 19.5.2008 asemakaavan osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta, mistä on kuulutettu 27.6.2008.

Asunto Oy Rapakivenkuja 2 ja Kynnys ry ovat hakeneet muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

./. Valitukset ovat esityslistan liitteenä nro 2.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (14.1.2009) kaupunginhallituksen selitystä valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (4.2.2009) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa.

Lausunto valitusten johdosta

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) annettavassa selityksessä tulisi pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä 26.9.2007 (§ 245) ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä 7.2.2008 lausuttuun ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Valitusten laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin, kun se on annettu 12.12.2008. Asunto Oy Rapakivenkuja 2:n valitus on saapunut KHO:lle 9.1.2009 ja Kynnys ry:n valitus 8.1.2009. Valitukset ovat saapuneet KHO:lle lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Asunto Oy Rapakivenkuja 2:n valituksen pääasiallinen sisältö

Asunto Oy Rapakivenkuja 2 on esittänyt, että korkein hallinto-oikeus antaa asiassa valitusluvan ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista tai vaihtoehtoisesti, että valittajan kaksi kerrostaloa jätetään erillisinä suojelukaavan ulkopuolelle tai että rakennusten suojelua koskeva sr-2 määräys tulee merkitä valittajan osalle seuraavasti: ”rakennuksen tulee sopeutua ulkoasultaan, materiaaliltaan ja väriltään rakennettuun ympäristöön”. Valittaja on edelleen vaihtoehtoisesti vaatinut, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee hyväksyä valittajan esittämä oma korjausvaihtoehto yhdeksi ratkaisuksi. Lisäksi oikeuden tulee ratkaista, loukkaavatko asemakaavamääräykset valittajien osakkeenomistajien perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrättyä omaisuuden suojaa. Kaavalla on vahvistettu rakennuslautakunnalle ratkaisuvalta määrätä valittajalle toteutettavaksi korjaustapaohjeiden mukainen rakenne määräämättömäksi ajaksi.

Asunto Oy Rapakivenkuja on perusteluina uudistanut hallinto-oikeudessa lausumansa ja mm. todennut, että asemakaavamääräys, jonka mukaan rakennuksissa tehtävät korjaustyöt on tehtävä ensisijaisesti säilyneet, alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat korjaten, johtaa valittajalle kestämättömiin ratkaisuihin ja kohtuuttomiin kustannuksiin. Yhtiön rakennukset eivät enää ole alkuperäistoteutuksen mukaisia ja kaavan perusteella kaupunki voi määrätä valittajan purkamaan rakennuksista lääninoikeuden ratkaisulla ja rakennuslautakunnan toimenpideluvalla vuosina 1993–1995 tehdyt rakenteet. Valittajan tekemien rakenteiden elinkaarta on vielä jäljellä noin 50–100 vuotta. Kaupungin antamat korjausvaihtoehdot eivät tule kysymykseen. Valittajalle niistä koituvat kustannukset ovat kohtuuttoman korkeat verrattuna valittajan omaan vaihtoehtoiseen korjaussuunnitelmaan.

Lausunto valituksen johdosta

Pyyntö valitusluvan myöntämisestä

Oikeuspalvelut toteaa, että 1.1.2009 voimaantullutta MRL 188 §:n 5 momentin (30.12.2008/1129) säännöstä valitusluvan hakemisesta korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeuden päätöstä koskevaan asemakaavavalitukseen sovelletaan voimaantulosäännöksen mukaan vasta voimaantulon jälkeen kunnassa tehtyihin päätöksiin.

Valituksessa esitetyt vaatimukset

Oikeuspalvelut toteaa, viitaten kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamaan selitykseen, että suojelumääräyksen osan, jonka mukaan rakennuksessa tehtävät korjaustyöt on tehtävä ensisijaisesti säilyneet, alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat korjaten, tarkoituksena on vielä hyväkuntoisten rakennusosien säilyttäminen korjaamalla. Betonijulkisivujen osalta kaavan tavoitteena on alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai, muutettujen julkisivujen osalta, sen palauttaminen. Asemakaava ei edellytä alkuperäisen betonirakenteen palauttamista. Kaava ei myöskään velvoita voimaantullessaan yhtiötä toimenpiteisiin. Valittajan julkisivuihin tehdyt levytykset voivat olla rakennuksissa elinkaarensa loppuun.

Rakennuslautakunta on 19.10.2007 hyväksynyt kaavamääräysten mukaan kaavan soveltamisen tueksi annettavan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 2 §:n mukaisen korjaustapaohjeen. Korjaustapaohjeessa on annettu kolme ohjeellista korjaustapaa, jotka eivät sido valittajaa. Kaavamääräys edellyttää ainoastaan, että julkisivupinta on betoni tai sileä rappauspinta. Ohjeissa korostetaan, että korjaaminen ei saa muodostua taloyhtiöille kohtuuttoman kalliiksi, minkä vuoksi taloyhtiöille esitetään aina useampia korjausvaihtoehtoja. Ohjeessa on lisäksi todettu, että ennen seuraavaa korjausta on tutkittava koolauksen purkamisen vaikutukset. Jos koolausta ei ole mielekästä purkaa, taloyhtiön esittämä korjaustapavaihtoehto (yksikerrosrappaus) on mainittu käyttökelpoisena vaihtoehtona.

Suojelumääräykset pohjautuvat rakennusten arkkitehtoniseen arvoon. Valittajan rakennuksen julkisivukorjaus ei ole muuttanut rakennusten asemaa suhteessa muihin alueen suojeltuihin rakennuksiin. Valittajan rakennuksia tulee sen vuoksi kohdella, kuten muitakin alueella jo korjattuja rakennuksia, suojelumääräyksen suhteen yhtenäisellä tavalla.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, asemakaavamerkintä ei velvoita vielä tässä vaiheessa yhtiöitä toimenpiteisiin, vaan se velvoittaa yhtiötä tulevaisuudessa siinä tilanteessa, kun korjaustoimenpiteisiin on turvauduttava. Tällöin korjaustoimenpiteet on suoritettava kaavamääräysten ja niiden perusteella annetun korjaustapaohjeen mukaisesti. Hallinto-oikeus on oikein katsonut, että suojelusmääräys ei ole valittajan osalta MRL 57.2 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuuton.

Oikeuspalvelut toteaa lisäksi, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee jättää valittajan vaatimus siitä, että asiassa tulee ratkaista, loukkaako asemakaava perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrättyä omaisuuden suojaa, vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta. Kuntalain 90.3 §:n mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle.

Oikeuspalvelut toteaa edelleen, että korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa muuttaa asemakaavan sisältöä valittajan esittämin tavoin. MRL 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan vain oikaisunluonteisia korjauksia ja kunnan suostumuksella vähäisiä tarkistuksia, joilla ei ole vaikutusta muiden etuun tai oikeuteen. Jos korkein hallinto-oikeus katsoisi kaavan olevan lainvastainen, se voisi vain kumota kaavapäätöksen ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi.

Kynnys ry:n valitus Kynnys ry on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että valituksessa viitattujen tonttien, joiden rakennusalan ulkopuolelle ei saa rakentaa hissiä, porrastornia tai katosta, osalta tehdään perusteellinen selvitys kaavaehdotuksen vaikutuksista liikkumis- ja toimimisrajoitteisten ihmisten elinoloihin kaavan vaikutusalueella. Lisäksi mainittua asemakaavamääräystä tulee lieventää, ja kaavaan tulee ottaa säännös, joka velvoittaa suunnittelemaan mahdolliset jälkiasennushissit rakennusten arkkitehtuuri ja karaktääri huomioon ottaen käyttäen parasta mahdollista saatavilla olevaa suunnittelijavoimaa.

Valittaja on perusteina uudistanut hallinto-oikeudessa lausumansa ja mm. todennut, että asemakaavalla asetetaan perustuslain 6.2 §:n vastaisesti liikkumis- ja toimimisrajoitteiset ihmiset eriarvoiseen asemaan muihin kuntalaisiin nähden. Kaavan mukaan osaan alueella kunnostettavista rakennuksista ei saa rakentaa jälkiasennushissejä. Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole esitetty selvitystä siitä, miten liikkumis- ja toimimisrajoitteisten ihmisten asuminen ja liikkuminen tullaan tulevaisuudessa turvaamaan. MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hissien rakentaminen asuntojen sisälle on lisäksi käytännössä mahdotonta. Asiassa on tuotu esiin mahdollisuus asentaa porrashissi tai -kiipijä hissittömiin rakennuksiin, mutta selvityksistä ei käy esille, onko niiden asentaminen käytännössä mahdollista.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut toteaa, että Helsingin yleiskaava 2002:ssa Pihlajamäen alue on kerrostalovaltaista aluetta, joka on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi. Aluetta tulee kehittää siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Alue sisältyy Museoviraston valmisteilla olevaan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä koskevaan luetteloon ja on 1960-luvun rakentamista edustava aluekokonaisuus. Rakennuskannan ohella tärkeä suojelukohde alueella on rakennettu maisema.

Asemakaavassa ei ole kielletty hissien rakentamista alueen rakennuksiin. Kaavassa on tehdyn selvityksen perusteella kielletty vain hissien ja porrastornien rakentaminen valituksen kohteena olevien tonttien rakennusalan ulkopuolelle. Valittajan rakennusten rungon ulkopuolelle ei voi tehdä ulokkeita turmelematta samalla rakennusten puhdaslinjaista arkkitehtuuria. Jälkiasennushissin rakentamisella ei lisäksi päästäisi täyteen esteettömyyteen, koska se edellyttää puolen kerroksen porrasnousua.

Valituksen kohteena olevissa rakennuksissa ei ole mahdollista rakentaa porrashuoneeseen normaalilevyistä jälkiasennushissiä ahtauden vuoksi. Asemakaava sallii kuitenkin porrashissien asentamisen porrashuoneeseen sekä hissin asentamisen, mikäli tarvittava tila saadaan käyttöön asunnoista. Rakennusten pohjaratkaisu ei aseta teknistä estettä sille, että hissin tarvitsema tila otetaan asuntojen yhteydestä.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, asemakaava mahdollistaa siten riittävässä laajuudessa MRL 117.3 §:n tarkoittaman esteettömyyden toteuttamisen kysymyksessä olevissa rakennuksissa. Asemakaava antaa edellytykset esteettömyyden järjestämiseen mahdollisen korjausrakentamisen yhteydessä. Kaavamääräyksen antamiseen on kaavan suojelutarkoitus huomioon ottaen ollut perusteet eikä se ole maanomistajille MRL 57.2 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuuton tai aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Hallinto-oikeus on lisäksi oikein katsonut, ettei kaavamääräys loukkaa ihmisten tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ottaen huomioon, että kysymys on korjausrakentamiseen liittyvästä kaavamääräyksestä.

Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt asianmukaisesti tutkimatta valittajan esittämän väitteen, että asiassa ei ole tehty MRL 9 §:n edellyttämiä riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä. Mainittu valitusperuste on esitetty vasta valitusajan päättymisen jälkeen.

Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, että kaavan vaikutukset esteettömyyteen on otettu huomioon kaavaa valmisteltaessa yksityiskohtaisesti ja kunkin rakennuksen osalta erikseen. Kaavaa laadittaessa teetettiin erillinen hissisuunnitelma, johon kaavan hissejä koskeva määräykset osittain perustuvat. Suunnitelmassa on arvioitu hissivaihtoehtoja perusteellisesti myös esteettömyyden kannalta.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa yhteenvetona, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaavamääräykset eivät ole maanomistajille kohtuuttomia eivätkä loukkaa tasapuolisen kohtelun vaatimuksia.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten yhtyä hallinto-oikeuden päätökseen sekä pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

16.2.2009 pöydälle pantu asia

HÖGSTADIESKOLAN LÖNKANIN, TÖLÖ GYMNASIUMIN JA SANDELSIN RAKENNUSTEN KOSTEUDENHALLINNAN JA PIHAN PARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2599

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Högstadieskolan Lönkanin, Tölö gymnasiumin ja Sandelsin osoitteessa Sandelsinkatu 3 olevan kiinteistön kosteudenhallinnan ja pihan parannuksen 15.9.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 2 380 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 7/2008 (RI = 128,5; THI = 159,1).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisolautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 15.9.2008
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 4.11.2008
	Liite 3	Kulttuuriasiankeskuksen lausunto 12.11.2008
	Liite 4	Nuorisolautakunnan lausunto 20.11.2008

Kaj toteaa, että Högstadieskolan Lönkanin rakennuksen kellaritiloissa ja samalla tontilla olevan kulttuuritalo Sandelsin maanalaisissa tiloissa on ilmennyt kosteusongelmia, joiden korjaamiseksi vanhan rakennuksen salaojitusta ja rakenteiden tiiveyttä on parannettava sekä pihan pintavesien ohjausta tehostettava. Lisäksi vanhan koulurakennuksen julkisivuissa ja vesikatossa olevat vauriot vaativat korjausta.

Högstadieskolan Lönkanin ja Tölö gymnasiumin rakennuksessa on aikaisemmin vuosina 2007 - 2008 toteutettu talotekniikan ja opetustilojen sisäpuolinen perusparannushanke, jolloin myös ikkunat kunnostettiin ja rakennus maalattiin.

Nyt kysymyksessä olevan hankkeen kustannusennuste on noin 2,9 miljoonaa euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2008 - 2010 aikana.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Högstadieskolan Lönkanin ja Tölö gymnasiumin rakennuksessa on toteutettu vuosien 2007 - 2008 aikana talotekniikan ja opetustilojen sisäpuolinen perusparannushanke. Perusparannukselle hyväksytty enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 200 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 124 000 euroa kustannustasossa 4/2005 (RI = 111,7; THI = 138,5).

Ikkunoiden kunnostus ja maalaus sekä rakennuksen länsipäädyn julkisivuvaurioiden korjaus on tehty tämän perusparannushankkeen yhteydessä. Hankkeelle on hyväksytty hankesuunnitelma, jonka mukaiset korjausten arvonlisäverottomat kustannukset ovat 412 092 euroa eli arvonlisäverollisena 497 660 euroa kustannustasossa 7/2007 (RI = 123,2; THI = 151,7).

Högstadieskolan Lönkanin rakennuksen kellaritiloissa ja samalla tontilla olevan kulttuuritalo Sandelsin maanalaisissa tiloissa on ilmennyt kosteusongelmia, joiden korjaamiseksi vanhan rakennuksen salaojitusta ja rakenteiden tiiveyttä on parannettava sekä pihan pintavesien ohjausta tehostettava. Lisäksi vanhan koulurakennuksen julkisivuissa ja vesikatossa olevat vauriot vaativat korjausta. Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 380 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 7/2008 (RI = 128,5; THI = 159,1). Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2008 - 2010 aikana.

Rakennusten ja pihan perusparannusten hinnaksi muodostuu yhteensä arvonlisäverottomana 7,64 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 9,32 milj. euroa nykyhetken tarjoushintaindeksillä 7/2008 korotettuna.

Högstadieskolan Lönkanin, Tölö gymnasiumin ja Sandelsin rakennusten kosteudenhallinnan ja pihan parannuksesta on laadittu 15.9.2008 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen, rakennusviraston ja opetusviraston yhteistyönä.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

Opetuslautakunta on kokouksessaan 4.11.2008 antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon ja esittänyt kiinteistölautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä.

./. Opetuslautakunnan lausunto on liitteenä 2.

Kulttuuriasiainkeskus on antanut hankesuunnitelmasta 19.11.2008 päivätyn puoltavan lausunnon ja esittänyt kiinteistölautakunnalle hanke-suunnitelman hyväksymistä.

./. Kulttuuriasiainkeskuksen lausunto on liitteenä 3.

Nuorisolautakunta on antanut hankesuunnitelmasta 20.11.2008 puoltavan lausunnon ja esittänyt kiinteistölautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä.

./. Nuorisolautakunnan lausunto on liitteenä 4.

Aiemmat päätökset Högstadieskolan Lönkanin rakennus on valmistunut vuonna 1954. Rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2005. Hankesuunnitelman mukaisten töiden toteutus on käynnissä ja niiden on suunniteltu valmistuvan marraskuun 2008 aikana. Hanke sisältää rakennuksen sisäpuolisia muutos- ja korjaustöitä sekä talotekniikan asennuksesta johtuvia muutoksia julkisivuissa. Perusparannuksen yhteydessä on kunnostettu vanhan rakennuksen ikkunat ja länsipäädyn julkisivuvauriot, joita koskeva hanke-suunnitelma on hyväksytty kiinteistölautakunnassa 18.9.2007.

Högstadieskolan Lönkanin tontille on keväällä 2007 valmistunut kulttuuritalo Sandels, joka liittyy vanhaan koulurakennukseen sekä toiminnallisesti että tiloiltaan. Sandelsin uudisrakennushankkeen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.1.2005. Siihen kytkeytynyt Sandelsin ja Lönkanin liittymishanke oli erillinen hanke, jonka hankesuunnitelma hyväksyttiin opetuslautakunnassa 8.3.2005. Nämä hankkeet ovat valmistuneet ja tilat on vastaanotettu.

Hankkeen tarpeellisuus ja sisältö

Uudisrakennus Sandels on osittain rakennettu tontilla olleen kallion sisään. Rakentamisen seurauksena on pohjavesien virtauksissa tapahtunut muutoksia. Lisäksi työmaa-aikana asfalttipinnoitteesta kuorittu Lönkanin piha-alue on päästänyt pintavesiä valumaan vanhan rakennuksen perustuksiin ja kellariin, josta on seurannut kosteusvaurioita näissä tiloissa. Muuttuneet olosuhteet perustuksissa ja rakennustyön aikana syntyneet vauriot Högstadieskolan Lönkanin julkisivuissa vaativat rakennus- ja korjaustöitä, joita ei ole ennakoitu hankesuunnitelmissa.

Uudisrakennus Sandelsin osittain kallion sisään rakennettu auditorio liittyy avoimella yhteydellä ns. kallioikkunoiden kautta louhittuun kallioon, jota pitkin valuu rankkasateilla runsaasti vettä, mikä aiheuttaa saliin kosteutta. Kosteusrasituksen vähentämiseksi rakenteiden tiiveyttä on parannettava ulkopuolelta ja johdettava pintavedet hallitusti suoraan viemärikaivoihin.

Nyt käsiteltävä hankesuunnitelma sisältää Högstadieskolan Lönkanin rakennuksen salaojituksen parantamisen, julkisivuvaurioiden korjaamisen sekä vesikaton, syöksytorvien ja ulko-ovien kunnostuksen. Hankkeen yhteydessä vähennetään Sandelsin sisätilojen kosteusrasitusta tiivistämällä sen maanalaisten tilojen rakenteita. Hankkeeseen kuuluu lisäksi pintavesiviemäröinnin rakentaminen, pihapinnoitteiden uusiminen ja istutusten kunnostus.

Kustannukset ja rahoitus

Högstadieskolan Lönkanin talotekniikan ja opetustilojen perusparannukselle hyväksytty enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 200 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 124 000 euroa kustannustasossa 4/2005 (RI = 111,7; THI = 138,5).

Högstadieskolan Lönkanin ikkuna- ja julkisivukorjaukselle hyväksytty enimmäishinta on arvonlisäverottomana 412 092 euroa eli arvonlisäverollisena 497 660 euroa kustannustasossa 7/2007 (RI = 123,2; THI = 151,7).

Rakennusviraston laatiman kustannusennusteen mukaan Högstadieskolan Lönkanin, Tölö gymnasiumin ja Sandelsin kosteudenhallinnan ja pihan parannuksen arvonlisäverottomat kustannukset ovat 2 380 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 7/2008 (RI = 128,5; THI = 159,1).

Hanke rahoitetaan opetustoimen hankkeille varatulla vuosittaisella perusparannusmäärärahalla. Rakentamisohjelmaan on hankkeelle ehdotettu 2,5 milj. euron määrärahavaraus vuosille 2008 - 2009. Hankkeen rahoitustarve otetaan huomioon määrärahan käyttösuunnitelmaa tarkistettaessa.

Hanke on tekninen peruskorjaus, joka ei vaikuta vuokran määrään.

Toteutustapa ja aikataulu

Tilakeskus tilaa hankkeen rakennuttamisen HKR-Rakennuttajalta, joka suunnitteluttaa ja kilpailuttaa urakat sekä valvoo työn toteutuksen.

Samanaikaisesti hankkeen suunnittelun kanssa vuosien 2007 - 2008 aikana on tehty korjauksia ja suojauksia rakennuksissa ilmenneiden akuuttien kosteusvaurioiden etenemisen estämiseksi. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt korjaukset on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2009 - 2010 aikana.

Lautakunta esittää Högstadieskolan Lönkanin, Tölö gymnasiumin ja Sandelsin osoitteessa Sandelsinkatu 3 olevan kiinteistön kosteudenhallinnan ja pihan parannuksen 15.9.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 2 380 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 7/2008 (RI=128,5; THI=159,1).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.1.2009) lausuntonaan seuraavaa:

Högstadieskolan Lönkanin ja Tölö gymnasiumin rakennuksessa on toteutettu vuosien 2007 – 2008 aikana talotekniikan ja opetustilojen sisäpuolinen perusparannushanke. Ikkunoiden kunnostus ja maalaus on tehty tämän perusparannushankkeen yhteydessä.

Nyt on Högstadieskolan Lönkanin rakennuksen kellaritiloissa ja samalla tontilla olevan kulttuuritalo Sandelsin maanalaisissa tiloissa ilmennyt kosteusongelmia, joiden korjaamiseksi vanhan rakennuksen salaojitusta ja rakenteiden tiiveyttä on parannettava sekä pihan pintavesien ohjausta tehostettava. Lisäksi vanhan koulurakennuksen julkisivuissa ja vesikatossa olevat vauriot vaativat korjausta.

Hankkeen kustannukset arvonlisäverottomana ovat 2,4 milj. euroa, ja sen toteutukseen on varauduttu vuoden 2009 budjetissa. Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

16.2.2009 pöydälle pantu asia

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2009-58

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

1 Varata alla mainitut tontit siinä mainituille rakennuttajille tai kilpailujen ja omatoimisen rakennuttamisen järjestämistä varten 31.12.2011 saakka jäljempänä mainituin ehdoin;

SÖRNÄINEN, Sörnäistenniemen alue

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/2	7 350	98

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle valtion tukemien opiskelijoille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/3	3 400	45

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/4	4 000	53

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10580/1	18 900	252

OP-Eläkekassalle ja S-Asunnot Oy:lle vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen, valtion tukemien vuokra-asuntojen sekä asukkaiden yhteistilojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajien tulee rakennuttaa yhteistyössä AH-tontti 10580/2 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10581/1	7 800	100

Aktiiviset Seniorit ry:lle ikääntyville tarkoitettujen vapaarahoitteisten vuokra- ja omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-1-ehtoja.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10582/1–9	10 400	106

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10583/1	7 400	79

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla. Kilpailun voittajan tulee järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10584/1	4 050	43

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10584/2	4 350	60

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/1	3 400	45

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10585/15 sekä sille tulevat autopaikat ja ainakin tonttien 10585/3–14 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/2	3 850	38

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-1-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/3–14	2 100	12

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/1	3 400	45

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin ja lisäksi ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10587/10 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10587/4–9 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/2	800	15

S-Asunnot Oy:lle kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen sekä yhteistilojen rakennuttamista varten.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/3	2 900	31

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistus‑ tai vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ja lisäksi ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10587/10 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10587/4–9 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/4–9	1 050	6

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/1	3 900	41

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/2 ja 3	4 100	44

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman Hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/4	2 900	39

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/5–12	1 400	8

Asuntotuotantotoimikunnalle omatoimisen ryhmärakentamisen organisointia varten vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10589/13 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10589/5-12 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10590/1–8	9 775	94

Luovutettavaksi tontinluovutus- tai tarjouskilpailulla. Tarjouskilpailun voittajan tulee järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

LÄNSISATAMA, Jätkäsaari

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20007/12 ja 14	11 350	151

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle valtion tukemien opiskelija-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20019/5	5 180	69

Alkuasunnot Oy:lle nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20800/1	4 500	48

Koti kaupungissa – Hem i stan -nimiselle yhdistykselle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-1-ehdoin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20802/1	6 000	70

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20802/2	4 760	63

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20804/1–3	11 690	125

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20805/1	6 800	90

Kuntien Eläkevakuutukselle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20805/2	7 090	100

Avara Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20806/1	5 730	61

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20806/2	5 730	76

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20807/1	6 200	83

Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20807/2	5 660	75

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/1	4 230	56

Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Ilmariselle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/2	3 030	40

Nordea henkivakuutus Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/3	5 030	67

S-Asunnot Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen asumisoikeusasuntojen
rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20809/1 ja 2	7 060	85

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20809/3	6 200	83

Nuorisosäätiölle valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20810/1 ja 4	9 530	100

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla tai tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20810/2	5 250	70

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

TOUKOLA, Arabianranta

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
23100/51 ja 54	2 400	26

Luovutettavaksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-2-ehdoin tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
23100/71	3 600	38

Asuntosäätiölle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon noudattaen hitas-1-ehtoja sekä ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

KÄPYLÄ

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
25/878/7	4 050	54

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

MAUNULA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
28324/2	2 600	36

Sato-Rakennuttajat Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

HAAGA, Pohjois-Haaga

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29141/1	1 500	16

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin

LAUTTASAARI

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
31139/3	3 780	40

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla

PAKILA, Länsi-Pakila

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

34117/3

34130/4

3 800

JM Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten, korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Asukkaiden tyytyväisyyttä asuntojen ja ympäristön ratkaisuihin tulee seurata kyselyin ja tutkimuksin, joista tulee raportoida kiinteistölautakunnalle.

VIIKKI, Latokartano

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36222/1	4 000	60

VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36233/4	4 650	60

NCC Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-1-ehdoin sekä ehdolla, että suunnittelussa etsitään arkkitehtuurin keinoin ratkaisuja huoneistojen kesäaikaiseen lämpötilan hallintaan.

VIIKKI, Viikinmäki

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36113/1

36120/3

8 600

Luovutettavaksi tontinluovutus- tai tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36261/2	6 500	90

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36110/13	4 500	60

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36112/1	2 800	37

TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36117/1 ja 3

36119/1 ja 3

5 300

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen noudattaen hitas-1-ehtoja sekä ehdolla, että tonteilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36263/1

36264/1 ja 3

36265/1 ja 3

8 900

Tarkala Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja sekä ehdolla, että tonteilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

MALMI

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
38248/7	1 034	14

Alkuasunnot Oy:lle nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

SUUTARILA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40028/17	2 515	34

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40028/16 ja 18, 40043/8, 40044/9 ja 10, 40209/2 ja 4 sekä 40210/1	5 300	56

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen tai omatoimisen ryhmärakentamisen organisoimiseen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

SUUTARILA, Tapulikaupunki

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40100/6	2 100	28

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

SUURMETSÄ, Alppikylä

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
41290/5	3 400	36

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin

2 oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 10582/1- 9, 10583/1, 10590/1 - 8, 20804/1 ja 2, 20810/2, 23100/51 ja 54, 29141/1, 31139/3, 36113/1 ja 36120/3 järjestettävien tontinluovutus- ja tarjouskilpailujen ohjelmista, järjestämään kilpailut sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tonttien varaajiksi;

3 edellyttää, että, että varauksensaajat noudattavat alla olevia ehtoja;

- Varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 2 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 18.1.2008 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Varauksensaajien tulee noudattaa alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Varauksiensaajien, lukuun ottamatta vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen varattavia tontteja, tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla mainittua asuntojen enimmäismäärää. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.

- Hitas-tuotannossa varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 3 olevia ehtoja.

- Jätkäsaaren alueen tontinvaraajien tulee noudattaa liitteenä nro 4 olevia varausehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

- Kalasataman varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 5 olevia varausehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

- Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon varattaville tontille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

4 todeta¸ etteivät liitteenä nro 11 olevan muistion liitteenä nro 27 olevat hakemukset anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, ja

5 oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja hakijoille (liitteet 9 – 11)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Muistio - Asuntotonttien varaaminen 2009
	Liite 2	Tonttiosaston toimintaohje 18.1.2008
	Liite 3	Hitas-ehdot
	Liite 4	Jätkäsaaren varausehdot
	Liite 5	Kalasataman varausehdot
	Liite 6	Taulukko - Voimassa olevat aloittamattomat asuntotonttien varaukset rakennuttajittain
	Liite 7	Taulukko - Aloittamattomat asuntotonttien varaukset sekä varausesitys yhteensä rakennuttajittain
	Liite 8	Kartat varattavista tonteista
	Liite 9	Muistion liitteet 1 - 10
	Liite 10	Muistion liitteet 11 - 26
	Liite 11	Muistion liitteet 27 - 28
	Liite 12	MA-ohjelman 2008 - 2017 ja kiinteistölautakunnan asuntotonttien varausesityksen 16.12.2008 vertailu

Kaj toteaa, että lautakunnan esitys uusiksi tontinvarauksiksi noudattaa hyvin Kvston hyväksymää maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa 2008–2017 (MA-ohjelma) ja Khn sen johdosta tekemää täytäntöönpanopäätöstä.

Esitys mahdollistaa osaltaan asuntotuotantomäärän nostamisen asteittain tavoitteena olevalle 5 000 asunnon vuositasolle. Varausesitys tuottaisi 32 % valtion tukemaa vuokra‑asuntotuotantoa, 29 % välimallin tuotantoa (hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasunnot) ja 39 % sääntelemätöntä vapaarahoitteista omistus- ja vuokra‑asuntotuotantoa. Tämä vastaa MA-ohjelmassa rahoitus- ja hallintamuodoille asetettua tavoitetta, kun otetaan huomioon, ettei valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaiselle vuokra‑asuntotuotannolle ole löydetty eri osapuolia tyydyttävää mallia, ja oletetaan, että tämä tuotanto jakautuu puoliksi valtion tukeman vuokra‑asuntotuotannon ja välimallin tuotannon kesken.

Kaikki varattavat tontit eivät kuitenkaan vielä ole eri syistä, kuten kunnallistekniikan puuttumisesta tai asemakaavojen keskeneräisyydestä johtuen, vielä rakentamiskelpoisia. Myös taloustilanne asettaa oman suuren haasteensa varausten täysimääräiselle toteutumiselle varausaikana vuoden 2011 loppuun mennessä. Erityisen haasteellista on vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon osuuden yltäminen suunnitellulle tasolle. Toisaalta on huomattava, että institutionaalisten sijoittajien, erityisesti eläkevakuutusyhtiöiden, kiinnostus rakennuttaa pitkäaikaiseen omistuksensa vapaarahoitteisia vuokra‑asuntoja on vuosien tauon jälkeen elpynyt.

Esitykseen ja sen liitteisiin on tehty teknisluonteisia korjauksia ja muutoksia, joilla ei ole esityksen kokonaisuuden kannalta merkitystä.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) esityksessään mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 mukaan asuntotuotanto Helsingissä pyritään nostamaan 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennettaisiin kaupungin maalle.

Kiinteistölautakunta esittää uusia tonttien varauksia noin 3 900 asuntoa vastaavasti. Tontit ovat Sörnäisten Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Arabianrannassa, Viikinmäessä, Latokartanossa, Suutarilassa sekä yksittäisiä tontteja muillakin alueilla.

Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon esitetään noin 1 250, ns. välimuotojen tuotantoon (hitas-omistus-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnot) noin 1 100 ja vapaarahoitteiseen vuokra- ja omistusasuntotuotantoon noin 1 500 asuntoa vastaavat tontit.

Voimassa olevat aiemmin tehdyt, vielä aloittamattomat 8 000 asuntoa ja nyt tehtävät varaukset eli yhteensä noin 11 900 asuntoa vastaavat varaukset mahdollistavat yli kolmen vuoden tavoitteen mukaisen tuotannon. Tilanne on siis varausten osalta melko hyvä. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja käytännössä voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Esitysteksti on suppea Esitystekstissä on käyty vain lyhyesti läpi varattavissa olevat kohteet. Tonttikohtaiset varauksen saajat, määrätiedot ja varausehdot selviävät tarkemmin ehdotusosasta.

./. Liitteenä nro 1 olevassa muistiossa ”Asuntotonttien varaaminen vuonna 2009” todetaan asuntotuotannon tavoitteet, varausesitykset perusteluineen, analyysi tavoitteiden toteutumisesta sekä varausehdot. Muistiossa verrataan varausesitystä MA-ohjelman tavoitteisiin.

Muistio liitteenä ovat hakemukset, jotka ovat johtaneet varausesitykseen, samoin hakemukset, joiden ei esitetä aiheuttavan jatkotoimenpi-

./. teitä. Kartat varattaviksi esitettävistä tonteista ovat liitteenä nro 8.

Varattavissa olevat kohteet

Kalasataman rakentaminen alkaa Sörnäistenniemen kaava-alueelta

Kalasatamasta esitetään varattavaksi tontteja yhteensä noin 108 000
k-m² ja noin 1 300 asuntoa vastaavasti. Tonttien rakentaminen alkaa vuosina 2010 - 2013.

Yhteensä esityksessä esitetään alueelta varattavaksi 108 050 k-m² 1 257 asuntoa varten. Näistä valtion tukemia vuokra-asuntoja olisi 391 asuntoa (28 850 k-m²), ns. välimuodon asuntoja 334 asuntoa (29 500
k-m²) ja vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja 589 asuntoa (53 600 k-m²).

Esityksen mukainen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus on asunnoista laskettuna 33 % ja kerrosalasta laskettuna 28 %. Ns. välimuodon osuudet ovat 28 ja 30 %. Vapaarahoitteisen omistus- ja vuokra-asuntotuotannon osuus on asunnoista 39 % ja kerrosalasta 42 %.

Asuntotuotantotoimikunnalle eli kaupungin omaan asuntotuotantoon esitetään varattavaksi yhteensä kahdeksan kerrostalotonttia ja kahdeksan kaupunkipientalotonttia. Valtion tukemaan asuntotuotantoon tulisi 14 550 k-m² ja 196 asuntoa. Ns. välimuodon tuotantoon tulisi 7 900
k-m² ja 94 asuntoa. Vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tulisi 9 550 k-m² ja 95 asuntoa. Yhteensä Asuntotuotantotoimikunnan varaukset olisivat 28 100 k-m² ja 344 asuntoa.

Tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin esitetään viittä kerrostalotonttia ja yhtätoista kaupunkipientalotonttia. Omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin tulisi 10 950 k-m² ja 121 asuntoa. Ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon tulisi 16 050 k-m² ja 166 asuntoa. Yhteensä kilpailuihin esitettävillä tonteilla on 27 000 k-m² ja 287 asuntoa.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle esitetään tonttia, jonka rakennusoikeus on 7 350 k-m² ja asuntoja noin 98.

OP-Eläkekassalle ja S-Asunnot Oy:lle esitetään tonttia, jolle rakennettaisiin sekä valtion tukemia että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tontin rakennusoikeus on 18 900 k-m² ja asuntoja tulisi 252.

S-Asunnot Oy:lle esitetään lisäksi kehitysvammaisten asunnoille tarkoitettua tonttia, jonka rakennusoikeus on 800 k-m² ja asuntojen määrä noin 15.

Aktiiviset Seniorit ry:lle esitetään varattavaksi ikääntyvien omistus- ja vuokra-asuntoja varten tonttia, jonka asuntorakennusoikeus on 7 800 k-m² ja asuntoja tulisi noin 100.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle esitetään varatavaksi korttelia, johon tulisi vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja sekä hitas-asuntoja. Korttelin rakennusoikeus on 9 350 k-m² ja asuntojen määrä 98.

VVO Rakennuttaja Oy:lle esitetään varattavaksi korttelia, johon tulisi vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja sekä hitas-asuntoja. Korttelin rakennusoikeus on 7 750 k-m² ja asuntojen määrä 77.

Kalasataman kaava-alueella on yhteensä 37 ns. townhouse- eli kaupunkipientalotonttia muutoin kerrostalorakentamiseen osoitetuissa kortteleissa. Kunkin tontin rakennusoikeus on 175 k-m². Rakennuttajan, joka toteuttaa korttelin kerrostalotontit, edellytetään rakennuttavan myös korttelin keskellä olevan asumista palvelevan yhteiskäyttöisen piha‑alueen (AH-tontti), jonka kannen alle tulee autopaikkoja. Samalla varauksensaajan edellytetään rakennuttavan kaupunkipientalotonttien pohjakerrokset. Korttelin rakennuttaja voi niin sovittaessa rakennuttaa pientalot myös sovittuun valmiuteen asti.

Kaupunkipientalot on tarkoitus osoittaa omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen. Rakennuttajaryhmät muodostettaisiin haun perusteella tai, jos haku ei tuota riittävästi omatoimisia ryhmiä, voitaisiin käyttää rakennuttajakonsulttia.

Jätkäsaaren aloituskorttelien rakentaminen alkaa

Jätkäsaaresta esitetään varattavaksi asuntotontteja yhteensä noin 134 000 k-m² ja noin 1 650 asuntoa vastaavasti. Tonttien rakentaminen alkaa vuosina 2009 - 2013.

Jätkäsaaren alueelle esitetään varauksia valtion tukemia vuokra-asuntoja varten 48 790 k-m² ja 655 asuntoa, ns. välimuotoon 35 580
k-m² ja 418 asuntoa sekä vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon 50 280 k-m² ja 580 asuntoa. Yhteensä alueelta varattaisiin 134 220 k-m² ja 1 653 asuntoa vastaavat tontit.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus olisi tällöin asunnoista laskettuna 40 % ja kerrosalasta laskettuna 36 %. Ns. välimuodon osuudet olisivat 25 ja 26 %. Vapaarahoitteisen omistus- ja vuokra-asunto-tuotannon osuus olisi asunnoista 35 ja kerrosalasta 36 %.

Asuntotuotantotoimikunnalle eli kaupungin omaan asuntotuotantoon esitetään varattavaksi yhteensä kahdeksaa kerrostalotonttia. Valtion tukemaan asuntotuotantoon tulisi 15 670 k-m² ja 208 asuntoa. Ns. välimuodon tuotantoon tulisi 18 790 k-m² ja 231 asuntoa. Vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tulisi 5 730 k-m² ja 61 asuntoa. Yhteensä Asuntotuotantotoimikunnan varaukset olisivat 40 730 k-m² ja 500 asuntoa.

Tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin esitetään neljää kerrostalotonttia. Omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin tulisi 3 530 k-m² ja 38 asuntoa. Ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon tulisi 17 690 k-m² ja 187 asuntoa. Yhteensä kilpailuihin esitettävillä tonteilla on 21 220 k-m² ja 225 asuntoa.

Sitralle on jo aiemmin esitetty varattavaksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon 3 300 k-m² ja 44 asunnon tontti, omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin 3 300 k-m² ja 35 asunnon tontti sekä omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja 6 600 k-m² ja 70 asunnon tontti. Yhteensä Sitralle on siis esitetty varattavaksi 13 200 k-m² ja 149 asunnon kohteet.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle esitetään kahta tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 11 350 k-m² ja asuntoja 151.

Avara Oy:lle esitetään valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 7 090 k-m² ja 100 asuntoa.

Kuntien Eläkevakuutukselle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 6 800 k-m² ja 90 asuntoa.

Nuorisosäätiölle esitetään nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 6 200 k-m² ja asuntojen määrä noin 83.

Alkuasunnot Oy:lle esitetään nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 180 k-m² ja 69 asuntoa.

Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 660 k-m² ja 75 asuntoa.

Koti kaupungissa - Hem i stan nimiselle yhdistykselle esitetään vapaarahoitteisten hitas-omistusasuntojen rakennuttamista varten 4 500
k-m²:n ja 48 asunnon tonttia. Kohde toteutetaan tulevien asukkaiden omatoimisena ryhmärakennuttamisena.

S-Asunnot Oy:lle esitetään ikääntyville tarkoitettujen asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 030 k-m² ja 67 asuntoa.

Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Ilmariselle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 4 230 k-m² ja 56 asuntoa.

Nordea henkivakuutus Suomi Oy:lle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 3 030 k-m² ja 40 asuntoa.

Arabianrannan tontteja hitas-tuotantoon

Tontteja 23100/51ja 54 esitetään varattavaksi tontinluovutuskilpailuun hitas-ehdoin. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 2 400 k-m² ja niille tulee 26 asuntoa. Tontteja voisivat mahdollisesti hakea myös omatoimiset ryhmät.

Tonttia 23100/71 esitetään varattavaksi Asuntosäätiölle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 3 600
k-m² ja sille voidaan rakentaa 38 asuntoa.

Käpylän tontti vuokra-asumiseen

Käpylän tonttia nro 25/878/7 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tontin rakennusoikeus on 4 050 k-m² ja sille tulee noin 54 asuntoa.

Maunulasta kerrostalotontti ikääntyville

Maunulan tonttia 28324/2 esitetään Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisen ikääntyville tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 600 k-m² ja sille tulee noin 36 asuntoa.

Pohjois-Haagasta tontti laatukilpailuun

Pohjois-Haagaan tonttia 29141/1 esitetään tontinluovutuskilpailuun hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 1 500 k-m² ja sille tulee 16 asuntoa.

Lauttasaaren tontti voitaisiin myydä

Lauttasaaren tonttia 31139/3 esitetään tarjouskilpailuun. Tontin asuntorakennusoikeus on 3 780 k-m² ja sille tulee 40 asuntoa. Lisäksi tontille tulee 470 k-m² päiväkotitiloja.

Pakilasta kaksi pientalotonttia vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon

Pakilan tontteja 34117/3 ja 34130/4 esitetään JM Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 3 800 k-m² ja niille tulee 27 asuntoa.

Lisätontti Viikin Latokartanosta

Viikin Latokartanon tonttia 36222/1 esitetään VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin asuntorakennusoikeus on 4 000 k-m² ja sille tulee noin 60 asuntoa.

Toinen lisätontti Viikin Latokartanosta

Viikin Latokartanon tonttia 36233/4 esitetään NCC Rakennus Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 4 650 k-m² ja sille tulee 60 asuntoa.

Viikinmäen tontteja varataan osin uudestaan

Viikinmäestä esitetään varattavaksi 14 asuntotonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 36 600 k-m² ja 427 asuntoa.

Tontteja 36113/1 ja 36120/3 esitetään omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Tonteista järjestetään tarjous- tai tontinluovutuskilpailu. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 8 600 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 92 asuntoa.

Tonttia 36261/2 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 6 500 k-m² ja sille voidaan rakentaa 87 asuntoa.

Tonttia 36110/13 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 4 500 k-m² ja sille voidaan rakentaa 60 asuntoa.

Tonttia 36112/1 esitetään TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 800 k-m ja 37 asuntoa.

Tontteja 36117/1 ja 3 ja 36119/1 ja 3 esitetään varattavaksi Asuntosäätiölle hitas-asuntojen rakennuttamiseen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 5 300 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 56 asuntoa.

Tontteja 36263/1, 36264/1 ja 3, 36265/1 ja 3 esitetään Tarkala Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 8 900 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 95 asuntoa.

Viikinmäen alueelle esitetään varauksia valtion tukemia vuokra-asuntoja varten 6 500 k-m² ja 87 asuntoa, ns. välimuotoon 12 600
k-m² ja 153 asuntoa sekä vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon 17 500 k-m² ja 187 asuntoa. Yhteensä tonteilla on 36 600 k-m² ja 427 asuntoa.

Pieni tontti Malmilta nuorisoasunnoille

Tonttia 38248/7 esitetään Alkuasunnot Oy:lle nuorisoasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 1 034 k-m², ja sille voidaan
rakentaa 14 asuntoa.

Suutarilasta voidaan varata muutamia tontteja

Tonttia 40028/17 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 515 k-m², ja sille voidaan rakentaa 34 asuntoa.

Alueen muita tontteja esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 5 300 k-m², ja niille voidaan rakentaa noin 56 asuntoa. Osa näistä tonteista voidaan toteuttaa myös omatoimisena ryhmärakennuttamisena

Tapulikaupungista yksi tontti

Tonttia 40100/6 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 100 k-m², ja sille voidaan rakentaa 28 asuntoa.

Alppikylästä yksi tontti lisää

Korttelin 41290 tonttia 5 esitetään Asuntosäätiölle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 3 400 k-m², ja sille voidaan rakentaa 36 asuntoa.

Yhteenveto varausehdotuksesta

Seuraavassa taulukossa esitellään varausesitys rakennuttajittain ja rahoitus- ja hallintomuodoittain. Taulukossa ovat mukana myös lautakunnan aiemmin Sitralle esittämät tontit.

Asuntotonttien varausesitys rakennuttajittain asuntoina

Taulukko

Rakennuttaja	Valtion tukema vuokra	Välimuodot	Vapaarahoittenen	Yht.
Asuntotuotantotoimikunta %	530 50 %	469 37 %	156 13 %	1155 100 %
Kilpailut		134	560	694
Hoas	249			249
OP-Eläkekassa			170	170
S-Asunnot Oy	97	67		164
Sitra	44	35	70	149
VVO Rakennuttaja Oy	60	40	37	137
Sato-Rakennuttajat Oy		41	93	134
Asuntosäätiö		130		130
Aktiiviset seniorit		50	50	100
Avara Oy	100			100
Tarkala Oy			95	95
Kuntien Eläkevakuutus			90	90
Nuorisosäätiö	83			83
Alkuasunnot Oy	83			83
Varma			75	75
NCC Rakennus Oy		60		60
Ilmarinen			56	56
Koti kaupungissa ry		48		48
Nordea			40	40
TA-Asumisoikeus Oy		37		37
JM Suomi Oy			27	27
Yhteensä asuntoja	1246	1111	1519	3876
Jakauma prosentteina	32 %	29 %	39 %	100 %

Nyt esitetään tehtäväksi 3 876 asuntoa koskevat tontinvaraukset. Määrä ylittää MA-ohjelman vuotuisen 3 600 asunnon tavoitteen ja antaa hyvät lähtökohdat päästä tavoitteisiin.

Varauksia on varsin runsaasti

Vuoden 2008 syksyllä oli voimassa aiemmin tehtyjä aloittamattomia asuntotonttien varauksia 7 994 asuntoa vastaavasti. Taulukko

./. varauksista on liitteenä nro 6. Liitteenä nro 7 olevassa taulukossa

./. on aiemmat varaukset yhdistetty nyt esitettäviin varauksiin.

Yhteensä seuraavien vuosien asuntotuotantoon kaupungin maalla on käytettävissä 11 870 asuntoa vastaavat tontit. Tämä riittää noin kolmen vuoden tuotantoon. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Kaikista 11 870 asuntoa vastaavista varauksista on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten 3 327 asuntoa (28 %). Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaiseen vuokra-asuntotuotantoon on vain 117 asuntoa vastaava tontti (1 %). Välimuotojen tuotantoon eli asumisoikeus-, hitas- ja osaomistusasunnoille on 3 796 asunnon tontit (32 %). Vapaarahoitteisille omistus- ja vuokra-asunnoille on 4 631 asunnon tontit (39 %).

Tässä on syytä huomata, että verrattuna MA-ohjelman tavoitteelliseen tuotantojakaumaan 20/20/20/40 valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukainen vuokra-asuntotuotanto käytännössä puuttuu, ja sen voidaan katsoa jakaantuvan muihin rahoitus- ja hallintamuotoihin. Liitteenä nro 1 olevassa muistiossa on asiaa selvitetty tarkemmin.

Lautakunta esittää tonttien varaamista päätösehdotuksen mukaisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä jäsen Repo esitti asian panemista pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.



Kokousaika	23.2.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

omat varat	132 000
valtionavustus	90 000
kaupungin laina	388 000 (alkuperäinen laina 288 000)
pankkilaina	490 000

Leila Vasama (SDP)	Kaisa Penny (SDP)
Toni Randla (SDP)	Matti Niemi (SDP)
Elie El-Khouri (KOK)	Juhani Pelanne (KOK)
Eeva Suomenaro (KOK)	Katariina Saariluoma (KOK)
Zahra Abdulla (VIHR)	Liisa Lithovius (VIHR)
Tapio Laakso (VIHR)	Kimmo Helistö (VIHR)
Thomas Bergman (RKP)	Gerd-Peter Löcke (RKP)
Tiia Aarnipuu (VAS)	Mustafa Gurler (VAS)
Mohamed Abdirahim Hussein (KESK)	Ella Lazareva (KESK)

Toimielin	Kokouspalkkion määrä
kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus	54 euroa
muu ratkaisuvaltaa käyttävä hallintoelin	44 euroa
toimielin, jolla ei ole ratkaisuvaltaa	35 euroa

Jäsen	Varajäsen
Sari Näre, puheenjohtaja	Zahra Abdulla
Hannu Leskinen, varapuheenjohtaja	Timo Hämäläinen
Susanna Ikonen	Tina Strandberg
Nina Romka	Niko Lipsanen
Ari Salo	Tino Kinnunen
Arto Grönholm	Arto Marjomäki
Pertti Mäntykangas	Heljä Balmer
Tiina Harpf	Kari Tuhkanen
Elina Aaltio	Amina Väänänen

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

-
-
-
-
-
-
-
-
-

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kopio kaavamuutoksen nro 11556 kaavakartasta

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (osa Länsisataman liikennealuetta L 101)
	Liite 2	Ympäristökartta (osa Länsisataman liikennealuetta L 101)
	Liite 3	Asemapiirros (osa Länsisataman liikennealuetta L 101)

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan lausunto 27.5.2008
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.5.2008
	Liite 3	Joukkoliikennelautakunnan lausunto 29.5.2008

puheenjohtajaksi -	-
varapuheenjohtajaksi -	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-