Asia

VUODEN 2013 TALL SHIPS' RACE -PURJEHDUSTAPAHTUMAN HAKEMINEN HELSINKIIN

Khs 2009-361

KJ Kaupunginhallitus päättänee hakea Helsingille vuoden 2013 Tall Ships’ Racen satamakaupunki-isännyyttä.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille, opetusministeriölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelulle.

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

Hankkeen selostus

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Tall Ships’ Race on vuosittainen suurten purjelaivojen kilpailu, joka järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Järjestäjänä toimii 1956 Lontoossa perustettu aatteellinen järjestö International Sail Training Association (ISTA). Tapahtuman pääpaino ei ole itse kilpailussa vaan nuorisotyössä. Tapahtuman tarkoitus on edistää yhteisen purjehdustapahtuman kautta nuorten koulutusta ja yhteistyötä kansallisuuteen, kulttuuritaustaan, uskontoon ja sosiaaliseen taustaan katsomatta. Turku on tänä vuonna järjestettävän Tall Ships’ Racen satamakaupunki Suomessa.

Helsinki on toiminut Tall Ships’ Race –kilpailujen kohdesatamana vuosina 1972, 1988 ja viimeksi vuonna 2000. Tuolloin tapahtumaan osallistui noin 80 alusta eri puolilta maailmaa. Se keräsi Pohjoisrannan ja Katajanokan alueelle yhteensä noin 450 000 kävijää.

Vuoden 2000 yleisöhaastattelun perusteella tapahtuma oli onnistunut. Haastatteluasteikolla 1-5 tapahtuman yleisarvosana oli 4.3. Siisteys, tunnelma ja ympäristöasioiden huomioiminen järjestelyissä saivat parhaimman arvosanat (4.4).

Tuolloin tapahtuman valmistelujen ja järjestelyjen päävastuu oli Helsingin Satamalla, jonka kustannukset olivat noin 880 000 euroa ja tulot noin 400 000 euroa.

Tall Ships’ Race järjestetään seuraavan kerran Itämerellä vuonna 2013. Ennakkotietojen mukaan noin kymmenen muuta Itämeren kaupunkia on ilmoittanut kiinnostuksensa saada satamakaupunki-isännyys kyseisenä vuonna. Hakemukset tulee toimittaa ISTA:lle viimeistään 7.3.2009.

Hakuohjeen mukaan hakemisessa tulee ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin:

- satama-alueiden sopivuus, infrastruktuuri ja järjestelyvalmiudet

- tapahtumaohjelma miehistöille ja päällystölle

- tapahtuman promootiojärjestelyt paikallisesti / kansallisesti

- tuki ja sitoutuminen edistettäessä nuorten purjehtimista ympäri vuoden

- järjestettyjen purjehdustapahtumien määrä

- osallistuvien purjealusten mahdollisuus järjestää sidosryhmä- ja yleisöpurjehduksia

Isäntäsatamasopimus määrittelee kaupungin järjestelyvelvoitteet.
Näitä ovat mm.

- kilpailuorganisaation vaatimat tilat

- satamapaikat ja satamapalvelut

- osanottajien purjehduskulut

- ISTA:n kilpailuorganisaatiolle majoitus- ja ruokailupalvelut

- mediafasiliteetit

- sponsoreiden promootiotila

- kapteeneiden illallinen

- purjehtijoiden juhlat

Isäntäsatamasopimuksen tekstimalli, joka on salassa pidettävä (JulkL 24 § 20 mom.), on nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Valituille satamakaupungeille ilmoitetaan tuloksesta huhti –toukokuun aikana 2009. Valittujen kaupunkien tulee tuolloin maksaa 18 000 puntaa ennakkomaksua, lisäksi Isäntäsatamasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä 20 000 puntaa. Tämän jälkeen satamakaupunki maksaa vuosina 2011-2013 ISTA:lle vuosittain 20 000 puntaa. Yhteensä satamakaupungiksi hyväksytyksi tulo maksaa 98 000 puntaa (nykykurssin mukaan n. 109 000 €). Jos Helsinki tulee valituksi, kustannukset maksetaan talous- ja suunnittelukeskuksen keskitetystä tapahtumamäärärahasta.

Vuoden 2000 Tall Ships Racen loppuraportissa todetaan, että kaupungin menot ilman henkilöstökuluja olivat yhteensä 5,2 Mmk (874 577€) ja tulot noin 2,4 Mmk (403 651€). Nettomenot olivat noin 2,9 Mmk (487 744€). Tutkimustietoa tapahtuman välillisiä tai välittömiä taloudellisia vaikutuksista ei ole saatavissa.

Tall Ships’ Racen aluskanta on kasvanut viime vuosina. Turkuun on tänä vuonna ilmoittautunut 82 alusta, joista 16 A-luokan purjelaivaa (tilanne tammikuussa 2009). Kasvanut aluskanta merkitsee sitä, että Katajanokka-Pohjoisranta –alue käy ahtaaksi. Purjelaivoja jouduttaisiin sijoittamaan vierekkäin kaksi kolmekin kappaletta. Tämä heikentää kriteereissä mainittuja yleisö- ja sidosryhmäpurjehdusten järjestelyjä ja hankaloittaisi yleisövierailuja. Näillä laivamäärillä alukset olisi syytä sijoittaa Länsi-Satamaan (Jätkäsaarenlaituri, Sillilaituri, Hietalahdenranta). Sielläkin osa laivoista joudutaan sijoittamaan rinnakkain. Ympäristö tarjoaa hyvät kävelyreitit yleisölle ja alue on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet sponsori-telttojen, yleisöpalvelu- ja miehistöpalvelupisteiden sijoitteluun.

Talous- ja suunnittelukeskus on arvioinut vuoden Helsingin vuoden 2013 Tall Ships’ Racen kokonaisbudjetiksi noin 2,5 M€. Tästä osa voidaan kattaa yhteistyökumppaneilta saatavilla tuloilla, jotka koostuvat rahasta, palveluista tai tavaroista, joiden yhteisarvoksi on arvioitu 650 000 – 1 000 000 euroa. Tapahtuman aiheuttamat nettomenot Helsingin kaupungille olisivat siten 1,5 -2,0 miljoonaa euroa.

Kj toteaa, että aiemmat Tall Ships’ Race-tapahtumat ovat olleet Helsingin kannalta erittäin onnistuneita. Kaupungin matkailu- ja elinkeinotoimintaa ajatellen olisi hyvin myönteistä saada nyt kyseessä olevan kaltainen tapahtuma kaupunkiin. Heinäkuu on yleensäkin hiljainen kuukausi, joten Tall Ships’ Race toisi parhaaseen kesäaikaan merkittävän lisän Helsingin tapahtumatarjontaan.

Kj katsoo, että Helsingin kaupungin on syytä hakea vuoden 2013 Tall Ships’ Racen isäntäkaupungiksi. Kaupungin sitoumukset on lueteltu isäntäkaupunkisopimusmallissa, joka on esityslistan liitteenä. Talous- ja suunnittelukeskuksen kutsuman työryhmän valmistelema hakemus on lähetettävä Sail Training Internationalille viimeistään 6.3.2009.

Kj toteaa lisäksi, että onnistuneen Tall Ships’ Race -tapahtuman järjestäminen Helsingissä edellyttää huolellista ja pitkäjänteistä valmistelua sekä eri hallintokuntien ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Mikäli Khs päättää hyväksyä tapahtuman hakemisen ja kaupunki saa hakemukseen myönteisen päätöksen, kaupunginjohtaja tulee johtajistokäsittelyssä asettamaan viipymättä eri hallintokuntien edustajista koostuvan Tall Ships’ Race –tapahtuman valmistelutyöryhmän, joka laatii tarkemman hankesuunnitelman. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun tapahtumayksikkö koordinoi valmisteluja. Tapahtuman kustannukset tullaan budjetoimaan keskitetysti vuoden 2013 taloussuunnitelmaa ja talousarviota valmisteltaessa.

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEESSA

Khs 2009-239

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus pitää hyvänä, että valtio on käynnistänyt laajamittaisen valtionhallinnon aluehallinnon uudistustyön.

Valtion aluehallinnon kokoaminen kahteen viranomaiseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin, on perustelua työnjaon täsmentämiseksi, päällekkäisyyksien poistamiseksi ja hallintoviranomaisten määrän vähentämiseksi. Ajan myötä tavoitteiden toteutuminen tehostaa asioiden käsittelyä, viranomaisten välistä yhteistyötä ja asiakaspalvelua.

Uudenmaan maakuntaraja tulee saada yhdenmukaiseksi myös valtion aluehallinnon viranomaisten toimialueiden rajojen kanssa. Uusi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) tulee toimimaan kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Keskuksen toimialueeseen kuuluisivat esityksen mukaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Pääkaupunkiseutu korostaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämisen välttämättömyyttä myös erityisesti maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Uudenmaan liitto on käynnistänyt uuden vaihemaakuntakaavan laadinnan.

Erityisesti pääkaupunkiseudun näkökulmasta on hyvä, että alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävissä ja resurssien kohdentamisessa huomioidaan myös työvoiman maahanmuutto. Elinkei-

no-, liikenne- ja ympäristökeskus edistäisi ehdotuksen mukaan yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimivuutta, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä työvoiman maahanmuuttoa alueelle. Monet edellä mainituista tehtävistä edellyttävät tiivistä yhteistyötä suoraan seudun kuntien kanssa.

Aluehallinnon lupa- ja muiden valvontaviranomaistehtävien hoito tulee olla mahdollisimman lähellä asukkaita ja toimijoita. On kannatettavaa, että maakunnan liitto edistäisi yhdessä kuntien kanssa julkisen hallinnon yhteispalvelua alueellaan. Vastuu ja kustannukset yhteispalvelupisteiden toiminnasta on ollut pääkaupunkiseudulla tähän asti pääosin kunnilla. Sähköisen yhteispalvelujärjestelmän kehittäminen tuo viranomaisten yhteispalveluun runsaasti uusia mahdollisuuksia. Olisi ollut toivottavaa, että tämä aluehallinnon uudistushankkeessa olisi tuotu voimakkaammin esille.

Maakunnan liittoja koskevat ehdotukset

Ehdotetut uudistukset vahvistaisivat merkittävästi maakunnan liittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteensovittavana viranomaisena. Kansanvaltainen ohjaus toteutuu kuitenkin parhaiten kunnallista itsehallintoa vahvistamalla.

Maakuntaliittojen asema ja tehtävät aluekehityksessä edellyttävät toisaalla myös maakuntaliittojen ja yleisemminkin kuntayhtymien ohjausjärjestelmän uudelleen arviointia. Tämä on merkittävä puute aluehallinnon uudistusta koskevassa esityksessä. Nykyisellään kuntayhtymien päätösvalta suurimpien omistajakuntien osalta on supistettu äänileikkurilla pienemmäksi kuin sen suhteellinen väestöosuus ja tosiasiallinen maksuosuus edellyttäisivät. Kunnilla tulee olla niiden väestöpohjan ja maksuosuuden mukainen ääniosuus kuntayhtymänä toimivan maakuntaliiton päätöksenteossa.

Maakuntasuunnitelman ja siihen liittyvän toteuttamissuunnitelman velvoitettavuutta ei tule lisätä ehdotetulla tavalla. Ehdotukseen sisältyvä lausuntopyyntömenettely lisäisi myös turhaa byrokratiaa, hidastaisi toimenpiteiden toimeenpanoa ja heikentäisi osaltaan metropolialueen kaupunkien reagointikykyä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maakuntasuunnittelun ja metropolipolitiikan aiesopimuskäytännön yhteensopivuus tulee varmistaa ja niin, että Helsingin seudun kuntien suorat neuvotteluyhteydet valtioon säilytetään.

Kaupunginhallitus ei kannata maakunnan liitolle ehdotettuja uusia tehtäviä liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja koulutuksen ennakoinnissa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on ollut lakiin perustuvana Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tehtävänä. Valtionvarainministeriössä on valmisteilla lakiesitys, jolla ns.YTV-laki kumotaan vuoden 2010 alusta ja pääkaupunkiseudun kunnille asetetaan yhteistoimintavelvoite jätehuollon ja joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Lain nojalla perustettavan Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän tehtävänä on myös liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien suunnitelmien laadinta. Kuntayhtymällä on siihen sekä tarpeelliset resurssit että osaaminen. Uusi kuntayhtymä voi hoitaa tehtävänsä myös aikaisempaa laaja-alaisemmin, kun Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymään voivat jatkossa liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat niin, että kuntayhtymän jäseninä on neljätoista kuntaa.

YTV on käynnistänyt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2011 laadinnan ja hyväksynyt suunnitelman puiteohjelman. Uusi Helsingin seudun joukkoliikennekuntayhtymä tulee vastaamaan edellä selostetun mukaisesti tämän suunnitelman laadinnasta vuoden 2010 alusta lukien.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat jo pitkään hyvässä yhteistyössä keskenään ennakoineet alueen koulutustarpeita sekä kehittäneet alueellista koulutusta ja tutkimustoimintaa. Pääkaupunkiseudun kaupunginhallitukset hyväksyivät joulukuussa 2008 metropolialueen kansainvälisen kilpailukykystrategian kehittämislinjaukset. Keskeisenä painopisteenä on huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen seudulla. Erityisesti kehitetään toimintamallia koulutustarjonnan ennakointimenetelmien vakiinnuttamiseksi yhdessä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Maakunnan liiton tehtäviä ei pidä laajentaa ehdotetulla tavalla koulutuksen ennakoinnissa ja suunnittelussa.

Yhteistoiminta-alueet

Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä tarpeellisena uuden päätöksentekotason ja maakuntaliittojen yhteisen toimielimen luomista aluekehittämiseen.

Ehdotuksessa ei ole selkeästi määritelty yhteistoiminta-alueen tehtäviä. On vaikea nähdä mitään konkreettisia ylimaakunnallisia yhteisiä tehtäviä, joihin tarvittaisiin uutta päätöksentekotasoa.

Metropolialueen erityiskysymykset

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on esittänyt aluehallinnon uudistushankkeen valmisteluvaiheessa maaliskuussa 2008 kannanottonaan, että uudistuksessa tulee ottaa huomioon pääkaupunkiseudun erityisasema ja Helsingin seudun kuntien yhdessä luomat sopimuksiin perustuvat yhteistoimintarakenteet ja tiivis yhteistyö. Metropolialueen roolin ja tehtävien edellyttämä erillisratkaisu toteutuu parhaiten metropolipolitiikan kautta.

Metropolipolitiikan tähänastiset aiesopimukset ovat osoittautuneet hyväksi kaupunkipoliittisiksi välineiksi ja edistäneet kaupunkiseudun ja valtion kumppanuuden kehittymistä. Kaupunginhallitus kannattaa tämän menettelytavan jatkamista muidenkin metropolipolitiikan tavoitteiden ja kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi.

Lopuksi kaupunginhallitus korostaa, ettei kunnille tulisi vaikeassa taloustilanteessa ja tulevien väestörakenteen muutoksesta aiheutuvien haasteiden edessä lisätä uusia velvoitteita, joita aluekehityslainsäädännön ehdotukset tulisivat käytännössä merkitsemään. Maakunnan liitoille ehdotetaan siirrettäväksi tehtäviä valtionhallinnosta ja muutenkin puututaan niiden tehtäväkenttään sekä ehdotetaan uusia elimiä väliportaan hallintoon. Kaupunginhallitus huomauttaa, ettei kuntarahoitteisten maakuntaliittojen tehtäviä tule lisätä ilman perusteellista selvitystä lisätehtävien vaikutuksista resurssitarpeisiin. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu vaikutuksia kuntataloudelle. Valtion tuottavuusohjelmaa ei myöskään tule toteuttaa kuntien kustannuksella.

Kirje valtiovarainministeriölle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö
	Liite 2	Aluehallinnon uudistamishankkeen hallituksen esitysluonnos

Valtiovarainministeriö pyytää (2.2.2009) mm. kunnilta lausuntoa aluehallinnon uudistamishankeen HE-luonnoksesta 27.2.2009 mennessä.

Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2. Valtiovarainministeriön verkkosivuilta ne löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20090203ALKUha/name.jsp .

Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke) tavoitteena on uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.

Kj toteaa, että kuntien näkökulmasta uudistushankkeessa on keskeistä erityisesti aluekehityslain ehdotetut muutokset maakunnan liittojen tehtävissä ja uusien yhteistoiminta-alueiden perustamiseksi.

Maakunnan liittojen tehtävät

Maakuntaohjelmien velvoittavuutta vahvistettaisiin aluekehittämislain muutoksin ja maakunnan liitoille siirrettäisiin valtion aluehallinnosta alueiden kehittämistehtäviä. Tavoitteena on lisätä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden sekä maakunnan liiton päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen käytössä. Muutosehdotus lisäisi maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien merkitystä alueiden kehittämisessä. Niiden asema lähenisi maakuntakaavan asemaa. Viranomaisten, joiden ohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat tulisi ottaa huomioon, piiri laajenisi valtion viranomaisista myös kuntien viranomaisiin.

Maakunnan liittojen tehtäviä esitetään laajennettavaksi niin, että niiden vastuulle tulisi käynnistää suunnitteluprosessit ja johtaa niihin liittyvä yhteistyötä alueellisten pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia, liikennejärjestelmää sekä laaja-alaista luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimiseksi. Maakunnan liitto koordinoisi näiden suunnitelmien alueellista laatimista.

Lakiehdotuksen mukaan maakunnan liitto vastaisi alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin ja osana valtakunnallista kehittämis- ja suunnittelutoimintaa alueellisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisen, alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta.

Lisäksi maakunnan liitto laatisi kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen, edistäisi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan sekä asettaisi alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot.

Maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet

Maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaettaisiin maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Yhteistoiminta-alueen päätösvaltaa käyttäisi maakunnan liittojen yhteinen toimielin tai maakunnan liittojen valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

Suunnitelmien mukaan Uudenmaan liitto muodostaisi yhteistoiminta-alueen yhdessä kolmen muun maankunnan liiton kanssa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluisivat esityksen mukaan tehtävät, jotka olisivat alueen pitkäjänteisen kehittäminen kannalta merkittäviä, sisältyisivät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sekä koskisivat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti.

Lakiehdotuksen mukaan valtion ja kuntien viranomaisten tulisi ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista.

Viranomaisten olisi pyydettävä maakunnan liitolta lausunto sellaisista alueen kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka merkittävästi poikkeavat maakuntaohjelmasta tai eivät sisälly maakuntaohjelmaan, sekä arvioitava niiden vaikutuksia alueen kehitykseen. Jos viranomainen aikoisi poiketa maakunnan liiton lausunnosta, sen on perusteltava poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen asiasta maakunnan liiton kanssa.

Kj toteaa edelleen, että aluehallinnon uudistamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2009 ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta lukien.