HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE EHDOTUKSESTA KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI

Khs 2008-2277

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että suunnitelmassa on selostettu arvioinnin kannalta keskeiset asiat ja siitä saa kokonaiskuvan vesienhoitosuunnitelman toteuttamisen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan seuraavia näkökohtia:

Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat

Vesienhoidon yhtenä keskeisenä kysymyksenä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ovat tulvat. Helsingin kaupunki on jo ennakoinut tulvariskien arviointia ja hallintaa, ja kaupungissa onkin sopeutumisessa keskeisiin hulevesien ja tulvien hallintaan ja turvallisuuteen liittyviä strategioita ja toimintaohjelmia valmiina tai valmisteilla. Helsingin kaupungin rakennettujen ranta-alueiden tulvavaara-alueista on inventoitu ranta-alueet, joilla meriveden korkeuden äkillisestä noususta (tulvimisesta) voi aiheutua rakennuksille ja muille ranta-alueella sijaitseville rakenteille haittaa tai vahinkoa. Kulttuurihistoriallisen rakennuskannan ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta on valmisteltu Helsingin tulvantorjuntasuunnitelma.

Kaupunginhallitus katsoo, että edellä mainitut selvitykset ja suunnitelmat tulee sovittaa yhteen vesienhoitosuunnitelman kanssa.

Vesien tilaan vaikuttava vedenotto

Pääkaupunkiseutu ottaa vetensä Päijänteestä ja näin ollen paikallisia pohjavesialueita ei normaalioloissa käytetä talousveden hankintaan. Pääkaupunkiseudun pohjavesialueet ovat kriisinajan vesivarantoja, mistä syystä on tärkeätä, että alueiden vedenlaatu säilyy hyvänä ja antoisuus ennallaan. I-luokan pohjavesialueille on laadittu myös suojelusuunnitelmat. Tarkempi pohjaveden laadun nykytilaselvitys on meneillään.

Päijänteen ja sen valuma-alueen vedenlaadun säilyttämiseen tähtäävät toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska noin miljoonan asukkaan raakavesi johdetaan Päijänteestä.

Veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, raakaveden hankinta

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin (Helsingin Veden) käyttämien pintavesilähteiden laadullinen nykytilanne on talousveden tuotannon kannalta riittävä. Tehokas vedenpuhdistusprosessi kykenee puhdistamaan käytettävissä olevista raakavesilähteistä korkeatasoista talousvettä. Helsingin kannalta on tärkeää, että nämä raakavesilähteinä toimivat vesistöalueet tullaan turvaamaan, ja kaikessa alueelle suunnitellussa toiminnassa otetaan huomioon vesistön käyttö raakavesilähteenä. Esitetyt vesistöjen tilaa kohentavat toimenpiteet palvelevat poikkeuksetta myös vesihuoltoa.

Suurimmat riskit talousveden tuotannon kannalta liittyvät poikkeustilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi mahdolliset öljy- ja kemikaalionnettomuudet vesistöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Näihin asioihin tulee kiinnittää huomioita myös pintavesien osalta.

Helsingin kannalta pääkaupunkiseudun raakaveden johtamiseksi rakennettu Päijänne-tunneli on erittäin merkityksellinen. Tunneliin suotautuu pohjavesiä koko tunnelin matkalta. Tämän vuoksi on tärkeää suojata tunnelissa virtaava raakavesi soveltaen Päijänne-tunnelin osalta tärkeiden pohjavesialueiden suojauskäytäntöjä. Varsinaiset Helsingin hallinnassa olevat pohjavesivarannot sijaitsevat alueilla, joissa pilaantumisriski on suuri. Toimenpiteet, joita ohjelmassa esitetään pohjavesivarantojen suojelemiseksi ja tilan parantamiseksi, ovat lähtökohtaisesti hyviä ja toteutuessaan palvelevat varmasti vesienhoitoalueen vesihuoltoa kokonaisuutena.

Helsingin kaupungilla on useita säännöstelykohteita, joiden avulla turvataan riittävä raakaveden saanti Päijänne-tunnelin ollessa poissa käytöstä. Näistä säännöstelyvelvoitteista huolehtii Helsingin Vesi. On lähtökohtaisesti tavoiteltavaa, että säännöstelyn haittavaikutuksia pyritään lieventämään käytäntöjä kehittämällä. Helsingin Veden hoitamat säännöstelykohteet liittyvät varavedenhankintaan, joten normaalitilanteissa säännöstely voidaan toteuttaa vesistön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vedenhankintatilanteissa säännöstelyn ensisijainen tarkoitus on turvata riittävä raakavedensaanti pääkaupunkiseudun talousvedentuotantoon ja näissä poikkeuksellisissa tilanteissa raakaveden määrän turvaaminen tulee asettaa etusijalle.

Sektorikohtaiset toimenpiteet - Yhdyskunnat

Viemäriverkon saneeraus

Suunnitelman toimenpiteissä on yhdyskuntien lisätoimenpiteeksi ehdotettu viemäriverkostojen kunnon tarkistamista ja mahdollisesti verkoston uusimista.

Helsingin Vesi on vuonna 2006 laatinut verkostosaneerauksen pitkäntähtäimen suunnitelman (PTS), jonka mukaisesti ennen vuotta 1970 rakennetut vesijohto- ja viemäriverkostot tulee saneerata ennen vuotta 2030. PTS:n tavoitteiden saavuttamiseksi tulee vuotuinen saneerausmäärä nostaa noin 35 km:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunginhallitus katsoo, että saneerausmäärien kasvattaminen PTS:ssa esitetystä tasosta olisi sekä taloudellisesti että henkilöresurssien kannalta kestämätöntä saavutettuun vesistönsuojelulliseen hyötyyn nähden.

Ehdotetussa ohjelmassa on esitetty nostettavaksi Uudenmaan alueella viemäriverkon vuotuisia saneerausmääriä nykyisestä 360 km:stä 1 260 km:iin (taulukko 11.2.1) eli 3,5-kertaiseksi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Suunnitelmassa määritetty viemäriverkon saneerausmäärien kasvattaminen on erittäin mittava taloudellinen panostus, jonka hyöty-panossuhde ei ole yksiselitteinen. Kaupunginhallitus katsoo, että viemäriverkoston kestävää saneerausta ohjaavia toimia tulee ohjelmassa arvioida uudelleen ja tarkistaa saneerattavaksi esitettävä viemäriverkoston pituus sekä realistiset saneerauksen kustannukset alueen vesihuoltolaitoksille.

Viemärien osalta kaupunginhallitus haluaa kiinnittää huomiota myös sekavesiviemäreihin. Helsingin kaupungin alueella on sekavesiviemäriä noin 250 km, joiden jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Runsaiden sateiden ja sulamisvesien aikana osa sekaviemärien vedestä voidaan joutua ohjaamaan suoraan vesistöön. Tästä aiheutuu paikallista vesistön likaantumista. Rakentamistoimenpiteiden yhteydessä pyritään sekavesiviemäröinti toteuttamaan erillisviemäröintinä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ryhtyä.

Hulevesien hallinta

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunki on laatinut hulevesistrategian, jonka tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungissa hulevesien hallintaa ja poistaa niistä aiheutuvia haittoja.

Sektorikohtaiset toimenpiteet - Maatalous

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen maatalouden vaikutus Vantaanjoen veden laatuun näkyy sameutena ja korkeina kokonaisfosforipitoisuuksina peltovaltaisilla valuma-alueilla. Kaupunginhallitus katsoo, että maatalouden ravinnepäästöjen ohjauskeinona viljelijöitä tulisi kannustaa sitoutumaan paremmin ympäristötuen saamisen ehtona oleviin ympäristötukiehtoihin. Lisäksi ympäristönsuojelullisten erityistoimenpiteiden todellista vaikutusta ympäröivän vesistön ravinnekuormaan tulisi valvonnan avulla seurata aiempaa tehokkaammin. Peltolohkoille tulisi laskea vuosittain ravinnetaseet seuraavan vuoden lannoitetason määrittämiseksi. Ympäristötukea tulisi myös kohdentaa tulvaherkille, kalteville viljelyalueille vesistöjen lähellä, joilta kohdentuu eniten ravinnekuormitusta vesistöihin (kuormitusriskiin perustuva kohdentaminen). Myös uusia taloudellisia ohjauskeinoja, kuten tarjouskilpailumalleja, tulisi kehittää.

Peltojen ja vesistön väliin tulisi jättää riittävän leveät lannoittamattomat ja viljelemättömät suoja-alueet, joilta kasvusto korjataan, jotta saataisiin pienennettyä ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Suorakylvöön, viherkesannointiin, viljelykiertoon, luonnonmukaiseen viljelyyn ja muihin vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin viljelymenetelmiin tulisi kannustaa.

Helsingin kaupunki ei ole merkittävä maatalouden harjoittaja, mutta se pyrkii aktiivisesti Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaastekampanjan myötä vähentämään harjoittamansa maatalouden ja omistamiensa peltojen osalta niiden aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin ja näin toimimaan hyvänä esimerkkinä muille toimijoille.

Sektorikohtaiset toimenpiteet - Metsätalous

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä kaupunkialueen metsiä ei hoideta talousmetsinä, vaan niiden hoito on pienipiirteistä lähivirkistys-, ulkoilu- ja puistometsien hoitoa. Hoitomenetelmät, mm. maanmuokkaus toteutetaan kaupunkialueella siten, että vesistöjen pilaantumisriskejä ei synny. Muissa kunnissa olevilla Helsingin omistamilla metsäalueilla noudatetaan yleisiä metsien hoidon ja vesien suojelun suosituksia ja Suomen metsäsertifiointistandardin (FFCS) vaatimuksia.

Ehdotukset toimenpideyhdistelmiksi sekä arvio niiden vaikutuksista ja kustannuksista

Toimenpideyhdistelmien vaikutukset vesien tilaan

Ravinteiden poiston osalta vesienhoitosuunnitelmassa keskitytään typen poiston tehostamiseen, mikä Uudenmaan alueella tarkoittaa 600 vuotuisen typpitonnin vähennystarvetta vuosien 2010-2015 aikana (taulukko 11.3.1). Lisäksi typen poiston osalta keskeisenä ohjauskeinona esitetään merialueelle purkaville laitoksille 90 %:n typen poistovaatimusta.

Helsingin Vesi on toiminut vuodesta 2004 70 %:n typen poistovelvoitteen perusteella ja vapaaehtoisten, kaupungin omien tavoitteiden kautta typen poistoteho on nostettu noin 90 %:iin. Kaupunginhallitus katsoo, että 90 %:n ehdoton ja jatkuva ympärivuotinen typenpoistovelvoite on kuitenkin erittäin haasteellinen saavuttaa, ja laitosten omilla sisäisillä tavoitteilla on mahdollista ohjata vesistön suojelun kannalta myönteisiä ratkaisuja 70 %:n velvoitetason yläpuolella. Uudenmaan alueelle kohdistuvan typen 600 tonnin vuotuisen vähentämistarpeen osalta alueen typenpoistopotentiaali tulee arvioida uudelleen huomioiden Helsingin Veden jo olemassa oleva korkea typenpoistotaso. Samalla tulee tarkistaa koko suunnittelualueen osalta ravinteidenpoistossa oleva potentiaali niin yhdyskuntien kuin teollisuudenkin osalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että vesiensuojelun kannalta olisi olennaista kohdentaa typenpoistovaatimus kaikkiin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yhdyskuntajätevesien puhdistamoihin. Pääkaupunkiseudun puhdistamoiden jätevesien paikallisilla vaikutuksilla purkualueella ei ole merkitystä, vaan kyse on Itämeren suojelemisesta laajemmalla tasolla. Lisäksi esimerkiksi Uudellamaalla jopa 100 000 haja-asutusalueen asukkaan jätevedet eivät ole viemäröinnin piirissä. Helsingin edustan merialueen ekologisen tilan parantaminen hyväksi vaatii merkittäviä hajakuormituksen ravinnepäästöihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Kaupunginhallitus katsoo, että koko Itämeren valuma-alueella tulee olla yhtenevä tavoitetaso ravinteiden poistossa. Mikäli yleisesti käytössä olevasta tasosta poiketaan juuri Uudenmaan alueen osalta, tulee ratkaisu perustella tarkemmin.

Toimenpiteiden kustannukset

Arvio nykykäytännön mukaisista ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista toimialoittain on esitetty taulukossa 11.3.2. Arvio pohjavesiä koskevista lisätoimenpiteiden kustannuksista on puolestaan esitetty taulukossa 11.3.3. Kaupunginhallitus katsoo, että laskelmia olisi tarpeen kehittää siten, että pohjavesien lisätoimenpiteiden kustannukset voitaisiin lisätä sektorikohtaisten toimenpiteiden kustannuksiin. Tällöin voitaisiin tarkastella pohjavesien ja sektorikohtaisten toimenpiteiden kustannusten kokonaisvaikutusta yhdyskuntataloudellisesti, ja siten saisi ehkä realistisemman kuvan tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 mennessä.

Ympäristöselostus - vaikutukset väestöön, ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että kaikki toimet Vantaanjoen ja sen valuma-alueen vesien tilan parantamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska rannikon vesialueet ovat virkistyskäytön kannalta merkittäviä pääkaupunkiseudun noin miljoonalle asukkaalle. Rannikonläheiset merialueet ovat tärkeitä mm. vapaa-ajankalastus- ja veneilykohteita.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon

Uudenmaan ympäristökeskus on (27.10.2008) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 28.2.2009 mennessä.

./. Lausuntopyynnön kohteena oleva asiakirja Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon - Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana (164 sivua). Se on lisäksi luettavissa internetissä valtion ympäristöhallinnon sivuilla www.ymparisto.fi > Uusimaa > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Esitteet ja erillisjulkaisut > Vesienhoito (pdf, 5 Mt; http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93300&lan=fi).

./. Taustatietoa vesienhoidon suunnittelusta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on esitteessä Faktaa vesienhoidosta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella (pdf, 913 kt; http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93175&lan=fi) valtion ympäristöhallinnon sivuilla www.ymparisto.fi > Uusimaa > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Esitteet ja erillisjulkaisut > Vesienhoito.

Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus

Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) astui voimaan 31.12.2004. Lailla pannaan toimeen EY:n direktiivi vesipolitiikan puitteista (2000/60/EY). Laki ja direktiivi muodostavat perustan vesienhoidon suunnittelujärjestelmälle, jonka yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pinta- ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Tavoitteeseen pyritään rajoittamalla erityisesti vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin. Tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään.

Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista. Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle.

Nyt lausunnolla on ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Suunnitelmassa kerrotaan pinta- ja pohjavesien nykytilasta ja tilatavoitteista vuoteen 2015 mennessä. Keskeisimmät tilatavoitteiden saavuttamista uhkaavat vesiin kohdistuvat kuormitukset ja muut vesien tilaan vaikuttavat tekijät on tunnistettu. Suunnitelmassa esitetään tilatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet kustannusarvioineen.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.12.2008) seuraavaa:

Suunnitelman rakenteeseen ja sisältöön on voinut osallistua riittävästi antamalla lausunto sekä vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä ja tästä suunnitelmaehdotuksesta. Suunnitelmassa on keskitytty vesienhoitoalueen olennaisiin ongelmiin, mutta joitakin tässä lausunnossa jäljempänä mainittuja asioita tulee selvittää vielä tarkemmin.

Toimenpiteiden kustannuksiin olisi hyvä saada arvioitua myös taulukossa 11.3.2 puuttuvat kokonaiskustannukset. Tällöin voisi tarkastella ehdotuksen pohjavesien (taulukko 11.3.3) ja sektorikohtaisten toimenpiteiden kustannusten kokonaisvaikutusta yhdyskuntataloudellisesti. Siten saisi ehkä realistisemman kuvan tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 mennessä.

Suunnitelman sektorikohtaisissa toimenpiteissä on yhdyskuntien lisätoimenpiteeksi ehdotettu viemäriverkostojen saneerausta ensisijaisesti niillä kohteilla, jotka sijaitsevat pohjavesialueilla. Toinen asia, mihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, on sekavesiviemärit. Esimerkiksi Helsingin kaupungin alueella on sekavesiviemäriä noin 250 km, joiden jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Runsaiden sateiden ja sulamisvesien aikana osa sekaviemärien vedestä voidaan joutua ohjaamaan suoraan vesistöön. Tästä aiheutuu paikallista vesistön likaantumista. Rakentamistoimenpiteiden yhteydessä pyritään sekavesiviemäröinti toteuttamaan erillisviemäröintinä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ryhtyä.

Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alavilla peltoviljelyalueilla tulvista aiheutuu merkittävää haittaa tulvaveden pelloilta huuhtomien ravinteiden kulkeutuessa vesistöön. Tulviin ja niiden haittavaikutusten ehkäisyyn tulisi suunnitelmassa paneutua perusteellisemmin. Rakennusvirasto on esimerkiksi laatinut selvityksen, jossa on tarkasteltu Helsingin kaupungin rakennettujen ranta-alueiden tulvavaara-alueita meriveden noustessa tietylle tasolle. Näiden perusteella on laadittu toimenpiteet, joilla tulvahaittoja pyritään ehkäisemään.

Myös vesienhoitoalueen metsien hoitoon on syytä sisällyttää vesiensuojelun näkökulma.

Helsingissä kaupunkialueen metsiä ei hoideta talousmetsinä, vaan niiden hoito on pienipiirteistä lähivirkistys-, ulkoilu- ja puistometsien hoitoa. Hoitomenetelmät, mm. maanmuokkaus toteutetaan kaupunkialueella siten, että vesistöjen pilaantumisriskejä ei synny. Muissa kunnissa olevilla Helsingin omistamilla metsäalueilla noudatetaan yleisiä metsien hoidon ja vesien suojelun suosituksia ja Suomen metsäsertifiointistandardin (FFCS) vaatimuksia.

Tekninen lautakunta toteaa (16.12.2008) mm., että tekninen lautakunta on 11.9.2007 antanut asian aikaisemmassa valmisteluvaiheessa lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä.

Helsingin Vesi toteaa asiasta seuraavaa:

Ympäristöhallinnon koostama ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi on kattava ja laajanäkökulmainen ohjelma. Siinä käsitellään valuma-alueen vesistöjen nykytilaa, ongelmia ja suunniteltuja hoitotoimia vesistöjen tilan parantamiseksi ja EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Lausunnolla oleva vesienhoitosuunnitelma käsittelee Kymijoki-Suomenlahti valuma-alueella vaadittavia tulevaisuuden vesienhoidollisia toimia monipuolisesti, joskin tietyltä osin asetettujen tavoitteiden vaikutusta vesistön tilaan ei ole esitetty riittävän selkeästi. Helsingin Vesi esittää ohessa suunnitelmasta toimialaansa sisältyviä näkökohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman jatkovalmistelussa.

Raakaveden hankinta

Helsingin Vesi toteaa ehdotukseen liittyen, että Helsingin Veden käyttämien pintavesilähteiden laadullinen nykytilanne on talousveden tuotannon kannalta riittävä. Tehokas vedenpuhdistusprosessi kykenee puhdistamaan käytettävissä olevista raakavesilähteistä korkeatasoista talousvettä. Helsingin Veden kannalta on tärkeää, että nämä raakavesilähteinä toimivat vesistöalueet tullaan turvaamaan, ja kaikessa alueelle suunnitellussa toiminnassa otetaan huomioon vesistön käyttö raakavesilähteenä. Esitetyt vesistöjen tilaa kohentavat toimenpiteet palvelevat poikkeuksetta myös vesihuoltoa.

Suurimmat riskit talousveden tuotannon kannalta liittyvät poikkeustilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi mahdolliset öljy- ja kemikaalionnettomuudet vesistöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Helsingin Veden näkökulmasta näihin asioihin tulee kiinnittää huomioita myös pintavesien osalta.

Vesiensuojelusuunnitelmassa ei tule unohtaa koko pääkaupunkiseudun raakaveden johtamiseksi rakennettua Päijänne-tunnelia. Tunneliin suotautuu pohjavesiä koko tunnelin matkalta. Tämän vuoksi on tärkeää suojata tunnelissa virtaava raakavesi soveltaen Päijänne-tunnelin osalta tärkeiden pohjavesialueiden suojauskäytäntöjä. Varsinaiset Helsingin Veden hallinnassa olevat pohjavesivarannot sijaitsevat alueilla, joissa pilaantumisriski on suuri. Toimenpiteet, mitä ohjelmassa esitetään pohjavesivarantojen suojelemiseksi ja tilan parantamiseksi, ovat lähtökohtaisesti hyviä ja toteutuessaan palvelevat varmasti vesienhoitoalueen vesihuoltoa kokonaisuutena.

Jätevesiviemärit, jätevedenpumppaamot ja -puhdistus

Helsingin Vesi on vuonna 2006 laatinut verkostosaneerauksen pitkäntähtäimen suunnitelman (PTS), jonka mukaisesti ennen vuotta 1970 rakennetut vesijohto- ja viemäriverkostot tulee saneerata ennen vuotta 2030. Helsingin Vesi saneerasi vuonna 2006 16 km viemäriverkostoa ja vuonna 2007 saneerausmäärä nostettiin 28 km:iin. PTS:n tavoitteiden saavuttamiseksi tulee vuotuinen saneerausmäärä nostaa noin 35 km:iin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Vesi katsoo, että saneerausmäärien kasvattaminen PTS:ssa esitetystä tasosta olisi sekä taloudellisesti että henkilöresurssien kannalta kestämätöntä saavutettuun vesistönsuojelulliseen hyötyyn nähden.

Ehdotetussa ohjelmassa on esitetty nostettavaksi Uudenmaan alueella viemäriverkon vuotuisia saneerausmääriä nykyisestä 360 km:stä 1 260 km:iin (taulukko 11.2.1) eli 3,5-kertaiseksi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Helsingin Veden keskimääräinen viemäriputken saneerauskustannus on vuonna 2008 ollut noin 300 euroa/m. Suunnitelmassa määritetty viemäriverkon saneerausmäärien kasvattaminen on edellä esitetty huomioiden erittäin mittava taloudellinen panostus, jonka hyöty-panossuhde ei ole yksiselitteinen. Viemäriverkoston kestävää saneerausta ohjaavia toimia tulee Helsingin Veden mielestä ohjelmassa arvioida uudelleen ja tarkistaa saneerattavaksi esitettävä viemäriverkoston pituus sekä realistiset saneerauksen kustannukset alueen vesihuoltolaitoksille.

Ravinteiden poiston osalta ohjelmassa keskitytään typen poiston tehostamiseen, mikä Uudenmaan alueella tarkoittaa 600 vuotuisen typpitonnin vähennystarvetta vuosien 2010 - 2015 aikana (taulukko 11.2.1). Lisäksi typen poiston osalta keskeisenä ohjauskeinona esitetään merialueelle purkaville laitoksille 90 %:n typen poistovaatimusta. Helsingin Vesi on toiminut vuodesta 2004 70 %:n typen poistovelvoitteen perusteella ja vapaaehtoisten, kaupungin omien tavoitteiden kautta typen poistoteho on nostettu noin 90 %:iin. Helsingin Vesi katsoo, että 90 %:n ehdoton ja jatkuva ympärivuotinen typenpoistovelvoite on kuitenkin erittäin haasteellinen saavuttaa, ja laitosten omilla sisäisillä tavoitteilla on mahdollista ohjata vesistön suojelun kannalta myönteisiä ratkaisuja 70 %:n velvoitetason yläpuolella. Uudenmaan alueelle kohdistuvan typen 600 tonnin vuotuisen vähentämistarpeen osalta tulee Helsingin Veden mielestä arvioida alueen typenpoistopotentiaali uudelleen huomioiden Helsingin Veden jo olemassa oleva korkea typenpoistotaso. Samalla tulee tarkistaa koko suunnittelualueen osalta ravinteidenpoistossa oleva potentiaali niin yhdyskuntien kuin teollisuudenkin osalta. Pääkaupunkiseudun puhdistamoiden jätevesien paikallisilla vaikutuksilla purkualueella ei ole merkitystä, vaan kyse on Itämeren suojelemisesta laajemmalla tasolla. Helsingin Vesi katsoo, että koko Itämeren valuma-alueella tulee olla yhtenevä tavoitetaso ravinteiden poistossa. Mikäli yleisesti käytössä olevasta tasosta poiketaan juuri Uudenmaan alueen osalta, tulee ratkaisu perustella tarkemmin.

Helsingin Energialla ei ole lausuttavaa asiassa.

Ympäristölautakunta päätti (13.1.2009) antaa seuraavan lausunnon:

Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 on laadittu huolellisesti. Suunnitelmassa tarkastellaan kattavasti pinta- ja pohjavesiä, sekä niiden tilaa heikentävää toimintaa.

Lakisääteiseen velvoitteeseensa perustuen Helsingin ympäristökeskus seuraa ympäristön tilaa alueellaan. Helsingin edustan merialueen tila on viime vuosikymmenien aikana parantunut. Helsingin puhdistetut jätevedet johdettiin vuoteen 1986 saakka puhdistamojen läheisyyteen lahti- ja ranta-alueille, jotka rehevöityivät voimakkaasti jätevesien vaikutuksesta. Vuonna 1985 valmistui kalliotunneli käsiteltyjen jätevesien johtamiseksi saariston ulkoreunaan Katajaluodon eteläpuolelle noin 7 km päähän Helsingin niemestä. Alue on ns. kumpuamisvyöhykettä, missä ei tapahdu pysyvää sedimentoitumista. Merialueen syvyys on 25-30 m. Helsingin kaikki jätevedet on purettu mereen tunnelia pitkin syksystä 1994 lähtien.

Helsingin rannikon merenlahtien tila on parantunut jätevesikuormituksen loputtua, joka näkyy mm. kesäajan vähentyneinä sinileväkukintoina. Edelleenkin Helsingin edustan merialue kuuluu pääosin tyydyttävän ekologisen tilan luokkaan. Sisälahdissa vesi on laadultaan välttävää. Edustan merialue on rehevöitynyt ja sen tilassa tapahtuvat muutokset heijastavat koko Suomenlahden viimeaikaista rehevöitymiskehitystä.

Helsingin jätevedenpuhdistamon lupaehdoissa asetettuja ravinteiden puhdistustehoja on tiukennettu, mikä on osaltaan vaikuttanut Helsingin edustan merialueen veden laatuun parantavasti. Jätevesien aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentyessä on hajakuormituksen suhteellinen osuus merialuetta kuormittavasta ravinnekuormasta kasvanut. Helsingin edustan merialueen ekologisen tilan parantaminen hyväksi vaatii merkittäviä hajakuormituksen ravinnepäästöihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Vuonna 2007 Vantaanjoen valuma-alueeltaan mereen kuljettama kokonaisfosforikuorma oli 65 000 kg ja kokonaistyppikuorma oli 1 205 000 kg eli Vantaanjoen virtaaman mukana fosforia kulkeutui rannikkovesiin yli kolminkertainen ja typpeä yli kaksinkertainen määrä verrattuna Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta tunnelissa ulkosaaristoon johdetun puhdistetun jäteveden ravinnemääriin.

Vantaanjoen mukanaan tuomien ravinteiden vaikutus näkyy Vanhankaupunginlahdella selvästi kohonneena kasviplanktonin määränä, meriveden hygieenistä laatua kuvaavien koliformisten bakteerien kohonneina pitoisuuksina, sekä Vanhankaupunginlahden pintaveden välttävänä ekologisena tilana.

Vesiensuojelun kannalta olisi olennaista kohdentaa typenpoistovaatimus kaikkiin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yhdyskuntajätevesien puhdistamoihin. Lisäksi esimerkiksi Uudellamaalla jopa 100 000 haja-asutusalueen asukkaan jätevedet eivät ole viemäröinnin piirissä.

Maatalouden vaikutus Vantaanjoen veden laatuun näkyy sameutena ja korkeina kokonaisfosforipitoisuuksina peltovaltaisilla valuma-alueilla. Maatalouden ravinnepäästöjen ohjauskeinona tulisi kannustaa viljelijöitä sitoutumaan paremmin ympäristötuen saamisen ehtona oleviin ympäristötukiehtoihin. Lisäksi ympäristönsuojelullisten erityistoimenpiteiden todellista vaikutusta ympäröivän vesistön ravinnekuormaan tulisi valvonnan avulla seurata aiempaa tehokkaammin. Peltolohkoille tulisi laskea vuosittain ravinnetaseet seuraavan vuoden lannoitetason määrittämiseksi. Ympäristötukea tulisi myös kohdentaa tulvaherkille, kalteville viljelyalueille vesistöjen lähellä, joilta kohdentuu eniten ravinnekuormitusta vesistöihin (kuormitusriskiin perustuva kohdentaminen). Myös uusia taloudellisia ohjauskeinoja kuten tarjouskilpailumalleja tulisi kehittää.

Kaikki toimet Vantaanjoen ja sen valuma-alueen vesien tilan parantamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska rannikon vesialueet ovat virkistyskäytön kannalta merkittäviä pääkaupunkiseudun noin miljoonalle asukkaalle. Rannikonläheiset merialueet ovat tärkeitä mm. vapaa-ajankalastus- ja veneilykohteita.

Ympäristölautakunta toteaa, että Helsingin kaupunki ei ole merkittävä maatalouden harjoittaja, mutta se pyrkii aktiivisesti Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaastekampanjan myötä vähentämään harjoittamansa maatalouden ja omistamiensa peltojen osalta niiden aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin ja näin toimimaan hyvänä esimerkkinä muille toimijoille. Lisäksi Helsingin kaupunki on laatinut hulevesistrategian, jonka tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungissa hulevesien hallintaa ja poistaa niistä aiheutuvia haittoja.

Pääkaupunkiseutu ottaa vetensä Päijänteestä ja näin ollen paikallisia pohjavesialueita ei normaalioloissa käytetä talousveden hankintaan. Pohjavesialueemme ovat kriisinajan vesivarantoja, joten mistä syystä on tärkeätä, että alueiden vedenlaatu säilyy hyvänä ja antoisuus ennallaan. I-luokanpohjavesialueillemme on laadittu myös suojelusuunnitelmat. Tarkempi pohjaveden laadun nykytilaselvitys on meneillään.

Päijänteen ja sen valuma-alueen vedenlaadun säilyttämiseen tähtäävät toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska noin miljoonan asukkaan raakavesi johdetaan Päijänteestä.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että vesienhoidon yhtenä keskeisenä kysymyksenä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ovat tulvat. Nyt käsiteltävänä olevan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan kaikki Euroopan unionin tulvadirektiivin velvoittamat tulvariskien hallintasuunnitelmat tullaan myöhemmin sovittamaan yhteen vesienhoitosuunnitelmien kanssa.

UUDEN LASTEN PÄIVÄKOTI KORALLIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2502

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 10.10.2008 päivätyn uuden Lasten päiväkoti Korallin hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 530 brm², rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 4 850 000 euroa ja arvonlisäverollisena 5 916 000 euroa (RI = 127,8 ja THI = 156,6 kustannustasossa toukokuu 2008) ja edellyttäen, että kiinteistöviraston tilakeskus huomioi budjetoitua suuremmat rakentamiskustannukset vuoden 2010 talousarvioehdotuksessaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tarveselvitys 4.11.2008
	Liite 2	Hankesuunnitelma 10.10.2008
	Liite 3	Hankesuunnitelman lisälehti 10.11.2008

Kaj toteaa, että entinen päiväkoti Korallin rakennus täytyi purkaa vakavien sisäilmaongelmien takia, koska rakennus oli korjauskelvottomassa kunnossa. Lapset ovat olleet tammikuusta 2007 saakka sijoitettuna Meri-Rastilan entisen terveysaseman tiloihin.

Päiväkoti Koralli kuuluu päivähoitoalueen pysyviin päiväkoteihin ja palvelee Vuosaaren keski- ja pohjoisosien lapsiperheitä. Myös Vantaan ja Sipoon liitosalueet tulevat alueen rakentumisvaiheessa tukeutumaan Vuosaaren päivähoitopalveluihin.

Hankesuunnitelman mukaan päiväkoti Korallin tontille rakennetaan uudisrakennus ja terveysasema toimii jatkossakin päiväkotien väistötilana. Päiväkoti Korallin suunnittelussa on otettu tavoitteeksi energian käytön vähentäminen ja kustannustehokkuus.

Sosiaalivirasto puoltaa hanketta. Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.11.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Tontilta on purettu entinen Päiväkoti Koralli syksyllä 2008. Päiväkotia tutkittiin pitkään ja erittäin perusteellisesti esiin tulleiden vakavien sisäilmaongelmien takia. Koko rakennukseen kohdistuvien laajojen kosteusvaurioselvitysten ja tutkimusten jälkeen rakennus todettiin korjauskelvottomaksi ja päädyttiin siihen, että se puretaan ja paikalle rakennetaan uusi päiväkoti. Päiväkoti Korallin toiminta siirtyi ympäristökeskuksen vaatimuksesta väistötiloihin vuoden 2007 alusta Meri-Rastilan entisen terveysaseman tiloihin odottamaan uuden rakennuksen valmistumista.

Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty sosiaalilautakunnassa 4.11.2008.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmasta arkkitehtikonsulttina on vastannut ISS Suunnittelupalvelut Oy.

Lasten päivähoidon tarve

Kunnallisia päiväkoteja Vuosaaressa toimii 22. Vuosaaressa ostopalvelut muodostavat merkittävän osan päivähoidon palveluista. Kaikista kaupungin ostopalvelupäivähoidon lapsista n. 20 % on Vuosaaren alueella. Lisäksi alueella on kaksi täysin yksityistä päiväkotia sekä muutamia yksityisiä perhepäivähoitajia. Perhepäivähoitajia Vuosaaressa on 28 ja ryhmäperhepäiväkoteja kolme.

Vuosaaressa on useamman vuoden ajan ollut runsaasti päivähoidon hakijoita ja hoidon järjestäminen on ollut erittäin haasteellista.

Päiväkoti Koralli kuuluu päivähoitoalueen pysyviin päiväkoteihin ja palvelee Vuosaaren keski- ja pohjoisosien lapsiperheitä. Päiväkoti tulee palvelemaan myös rakentuvan Omenamäen asuinalueen asukkaita. Omenamäessä toimii ryhmäperhepäiväkoti. Päiväkotihankkeesta alueella on luovuttu ja tästä syystä uuteen Päiväkoti Koralliin tulee paikkoja n. 14 aiempaa enemmän.

Sosiaaliviraston hankeohjelmassa on suunnitteilla vuosille 2008 - 2012 ajoittuvia uusia hankkeita vuonna 2008 valmistuneen Päiväkoti Inkiväärin lisäksi Korttelitalo Kanava ja Päiväkoti Kurkimoisio.

Lounais-Sipoon ja Västerkullan kiilan liitosalue liitetään päivähoitopalvelujen osalta Vuosaareen ja alueen rakentumisvaiheessa liitosalue tulee tukeutumaan Vuosaaren päivähoitopalveluihin.

Yleistä hankkeesta Päiväkoti Korallissa tulee olemaan hankesuunnitelman mukaan seitsemän päiväkotiryhmää, laskennallinen tilapaikkaluku on 140 hoitopaikkaa.

Lasten päiväkoti Koralli suunnitellaan Vuosaaren alueen pysyväksi päiväkodiksi. Hankesuunnitelman mukaan rakennuksesta tulee pääosin yksikerroksinen, toiseen kerrokseen tulee iv-konehuone. Rakennukseen ei tarvitse tehdä hissiä. Kustannustehokkuutta hankkeeseen on haettu yhteisillä märkäeteis- ja eteistilaratkaisuilla. Tilaohjelma ja viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Päiväkodin perustamisolosuhteet ovat vaativat. Uuden Lasten päiväkoti Korallin tontti sijaitsee kaupungin vedenhankinnalle tärkeällä suojellulla pohjavesialueella. Koko tontin alueelle joudutaan rakentamaan suojakerros, joka on vähintään 1,5 m:n paksuinen kerros puhdasta maata pohjavedenpinnan ja maanpinnan välillä. Lisäksi tulevan päiväkodin salaojitustason on oltava pohjavedenpinnan yläpuolella.

Matalaenergiarakentamisen tavoitteet hankkeessa

Rakennus- ja talotekniikan suunnittelussa on otettu tavoitteeksi energian käytön vähentäminen. Matalaenergiasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti rakennus on muodoltaan mahdollisimman kompakti, jolloin rakennuksen vaipan pinta-ala on mahdollisimman pieni suhteessa kuutiotilavuuteen. Kompaktissa rakennuksessa on myös lyhyet reitit talotekniikkajohdotuksille.

Kattojen ja julkisivujen rakenteet suunnitellaan kaupungin ohjeen mukaisesti matalaenergiatasoon. Energiankulutus tulee olemaan 60 % rakennusmääräyskokoelman normikulutuksesta ja lvi-sähkölaitteiden kulutus tulee olemaan 50 % sähkönkulutuksen peruskulutuksesta.

Rakennukseen asennetaan nykymääräysten mukaiset sähköjärjestelmät. Valaisimina käytetään hyvällä hyötysuhteella toimivia loiste- ja pienloistevalaisimia, jotka osaltaan vähentävät rakennuksen energiankulutusta.

Matalaenergiarakentamisen arvioidut lisäkustannukset tässä hankkeessa ovat noin 3,5 %.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 1 530 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 4 850 000 euroa arvonlisäverottomana eli 3 169 euroa/brm² ja 5 916 000 euroa arvonlisäverollisena eli 3 867 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 127,8 ja THI 156,6 toukokuu 2008.

Rakentamiskustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat kokonaiskustannuksista laskettuna 34 640 euroa arvonlisäveroton hinta eli 42 260 euroa arvonlisäverollisena.

Matalaenergiarakentamisen lisäkustannusten hinnaksi on tässä hankkeessa arvioitu 145 000 euroa arvonlisäveroton hinta ja 176 900 arvonlisäverollinen hinta.

HKR-Rakennuttajan kustannusarvio on hankesuunnitelman liitteenä.

Lasten päiväkoti on sosiaalivirastolle vuokrakohde, jonka kiinteistöviraston tilakeskus toteuttaa. Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n. 18,56 euroa /htm²/kk ja ylläpitovuokra 3,31 euroa /htm²/kk (v. 2008 tasossa) eli yhteensä 21,87 euroa /htm²/kk.

Laskennallisesti kohteessa on 1 193,5 htm² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Vuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta. Siten kuukausivuokra on noin 26 100 euroa ja vuosivuokra noin 313 200 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke sisältyy kiinteistölautakunnan esitykseen taloussuunnitelmaehdotuksen talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosille 2009 - 2013.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta tilaajana. Käytännön rakennuttamistehtävistä vastaa tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Hankkeen ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lautakunta esittää 10.10.2008 päivätyn uuden Lasten päiväkoti Korallin hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 530 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 850 000 euroa ja arvonlisäverollisena 5 916 000 euroa, RI = 127,8 ja THI = 156,6 kustannustasossa toukokuu 2008.

Esitys tehdään ehdolla, että sosiaalivirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Sosiaalivirasto toteaa (14.11.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Lasten päiväkoti Korallin hanke sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden ja väestönsuojarakennusten rakentamisohjelmaan vuodelle 2010 ajoitettuna. Sosiaalilautakunta on hyväksynyt päiväkoti Korallin tarveselvityksen 4.11.2008.

Edellinen päiväkoti on peruskorjauksen sijasta purettu syksyllä 2008 huonokuntoisena. Lasten päivähoidon vastuualue on arvioinut, että Vuosaaren päivähoidon palvelutarve edellyttää, että puretun päiväkodin tilalle tarvitaan uusi päiväkoti.

Tilakeskus on laatinut kohteen hankesuunnitelman yhdessä sosiaaliviraston edustajien kanssa. Kohteen jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota sellaisiin ratkaisuihin, joilla kohteen vuokratasoa voidaan alentaa. Kohteen laajuus on 1530 brm². Päiväkodissa on tilapaikkoja 140. Hankkeen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2010.

Virasto päätti omalta osaltaan hyväksyä lasten päiväkoti Korallin 10.10.2008 päivätyn hankesuunnitelman ja esittää kiinteistölauta-kunnalle, että kiinteistöviraston tilakeskus suunnitteluttaa ja toteuttaa hankkeen niin, että se voidaan ottaa käyttöön elokuussa v. 2010.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.1.2009) lausunnossaan seuraavaa:

Vakavien sisäilmaongelmien takia entinen päiväkoti Korallin rakennus täytyi purkaa. Rakennus oli korjauskelvottomassa kunnossa. Lapset ovat olleet tammikuusta 2007 saakka sijoitettuna Meri-Rastilan entisen terveysaseman tiloihin.

Päiväkoti-ikäisten lasten määrä Vuosaaren alueella on kasvamassa. Samalla alueen muutkin päiväkodit tulevat peruskorjausvaiheeseen. Hankesuunnitelman mukaan päiväkoti Korallin tontille rakennetaan uudisrakennus ja terveysasema toimii jatkossakin päiväkotien väistötilana. Päiväkoti Korallin suunnittelussa on otettu tavoitteeksi energian käytön vähentäminen ja kustannustehokkuus.

Uuden rakennuksen rakentamiskustannuksiksi on laskettu ilman arvonlisäveroa 4,85 milj. euroa ja 3169 €/m². Sille on vuosien 2009 - 2013 taloussuunnitelmassa varattu 3,87 milj. euroa käytettäväksi vuosina 2009 ja 2010. Vanhan rakennuksen purku ja tarvittavat maanrakennustyöt on rahoitettu tonttien rakentamiskelpoiseksi tekemiseen tarkoitetuilla rahoilla. Suunnitelmissa olevaa retkipihaa ei tällä hetkellä olla toteuttamassa. Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä edellyttäen, että Tilakeskus huomioi budjetoitua suuremmat rakentamiskustannukset vuoden 2010 talousarvioehdotuksessaan.

VUODEN 2008 LOPUSSA PÄÄTTYNEIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSAIKOJEN JATKAMINEN

Khs 2009-135

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

1 jatkaa seuraavien asuntotonttien varausaikoja entisin ehdoin 31.12.2009 saakka:

- Paavo Nurmen säätiölle tontti nro 13001/1,

- Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Eteralle tontti nro 21019/1,

- Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille tontit nro 23100/50 ja 65,

- Sato-Rakennuttajat Oy:lle tontit nro 23100/47, 23100/58, 39052/2 ja 3 sekä 39163/1,

- Asuntotuotantotoimikunnalle tontit nro 23100/33 ja 37, 23124/29, 23100/57 ja 63, 27671/14 ja 15, 36062/15, 36110/10, 45585/1, 45586/1, 47275/1 sekä 47277/4 ja 5,

- TA-Asumisoikeus Oy:lle tontti nro 29155/1,

- tontinluovutuskilpailua varten tontti nro 34174/1,

- Vakuutusyhtiö Fennialle tontti nro 36189/5,

- NCC Rakennus Oy:lle tontti nro 36189/4,

- Avara Oy:lle tontit nro 38277/1, 38092/18 - 41, 54008/4 ja 54009/2,

- Asuntosäätiölle tontit nro 38092/17, 41293/3 sekä 41296/2,

- VVO Asunnot Oy:lle tontti nro 36223/5,

- S-Asunnot Oy:lle tontit nro 41303/1 ja 2 sekä 41305/1,

- omatoimiseen rakennuttamiseen tontit nro 41290/6–10, 41296/7–8, 41296/10–12, 41299/2–6, 41299/8–15,
41300/4–8, 41300/10–12, 41306/1–3 ja 41291/2,

- omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen tontit nro 41291/6, 41290/3–4, 41300/3, 41300/9, 41300/13 ja 41305/2–3,

- Conect Oy:lle tontit nro 47276/1–5 ja 47278/1–3;

2 jatkaa seuraavien asuntotonttien varausaikoja 31.12.2010 saakka entisin ehdoin:

- Asuntotuotantotoimikunnalle tontit nro 21007/7, 36035/4, 38099/9–24, 38275/1–17, 38276/1–6, 41294/1, 41297/1, 41299/1 ja 16, 41302/1, 41306/4 ja 5, 47031/12 ja 13, ja 2, 54101/3 ja 4 sekä 54109/1,

- omatoimista rakennuttamista varten 49 omakotitonttia kortteleissa nro 28318, 28325, 28326, 28328 ja 28329,

- luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla tontti nro 28317/2,

- luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla omatoimiseen
rakentamiseen tontit nro 36110/2–8,

- Avara Oy:lle tontti nro 39049/2,

- VVO Rakennuttaja Oy:lle tontit nro 41296/9, 41298/1–4, 41304/1 ja 2, 54143/1 ja 54144/4;

3 muuttaa asuntotonttien varausehtoja seuraavasti:

- VVO Rakennuttaja Oy:lle varatulle korttelin nro 49029 suunnitellulle rakennusoikeudeltaan 1 500 k-m² suuruiselle tontille C rakennutetaan valtion tukemia vuokra-asuntoja,

- Asuntotuotantotoimikunnalle varatulle tontille nro 38276/2 rakennutetaan valtion tukemia vuokra-asuntoja,

4 todeta seuraavien tonttien varausajat päättyneiksi ja varaukset rauenneiksi:

- Asuntotuotantotoimikunnalle varattu tontti 23124/44,

- Sato-Rakennuttajat Oy:lle varatut tontit nro 36249/1–3,
36250/1–4, 36251/1–4, 36252/1, 45142/14, 54037/6, 54141/1
ja 54145/1,

- Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 2:lle varattu tontti nro 45186/2.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja varaajille (liite 2).

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Muistio varausten jatkamisesta
	Liite 2	Varaajien kirjeet
	Liite 3	Tonttien sijaintikartta
	Liite 4	Tonttien asemakaavakartat

Kaj toteaa, että esitys koskee asuntotonttien vuoden 2008 lopussa päättyneiden varausaikojen jatkamista.

Tontteja, joiden varausaikoja esitetään jatkettaviksi, on yhteensä 350. Näistä kerrostalotontteja on 65, rivitalotontteja 34 ja omakotitontteja 251. Yhteensä määrä vastaa noin 3 300 asuntoa, kun yhden vuoden tuotantotavoite kaupungin maalla on 3 600 asuntoa.

Kaikkien tonttien varausaikoja ei esitetä jatkettaviksi. Nyt esitetään varausaikojen jättämistä jatkamatta 31 tontilta, joille voidaan rakentaa yhteensä 200 asuntoa. Näistä 133 asuntoa oli varattu vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin ja 67 asuntoa vapaarahoitteisten omistus- tai vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ilman
hitas-ehtoja. Näille tonteille pyritään etsimään mahdollisimman nopeasti uudet varauksen saajat ja toteuttajat.

Varausaikojen jatkaminen on suurimmassa osassa tapauksista osoittautunut tarpeelliseksi siksi, että alkuperäinen varausaika on ollut lyhyt suhteessa ohjelmoituihin rakentamisen aikatauluihin. Esimerkiksi kunnallistekniikan suunnittelua ei useassa kohteessa ollut vielä varaushetkellä aloitettu. Tulisikin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä käytäntöön, jossa kunnallistekniikka ja mahdollinen maaperän esirakentaminen suunniteltaisiin yhtä aikaa alueen asemakaavoituksen kanssa, jolloin rakentamiseen voitaisiin ryhtyä heti, kun asemakaava tai asemakaavan muutos on lainvoimainen. Sinänsä aikainen varaaminen voi hankkeiden valmistelun kannalta olla perusteltua, jolloin hankkeita päästään suunnittelemaan rinnan asemakaavaprosessin kanssa.

Muutamissa kohteissa asemakaavan muutos oli ja on vieläkin vasta tekeillä. Muista viivästystä aiheuttaneista syistä voidaan todeta arkeologiset kaivaukset, vanhan rakennuksen purkuaikataulu, maakaasuputken siirron lykkääntyminen, keskustatunneliratkaisujen viipyminen ja tarpeellisiksi osoittautuneet meluselvitykset. Aina merkittävä tekijä on suhdannetilanne. Korkeasuhdanteen aikana ei joistain kohteista saatu lainkaan tai saatiin vain liian korkeita urakkatarjouksia. Nyt taas talouden taantuma on useilla alueilla lähes pysäyttänyt vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon kysynnän puutteeseen.

Näyttää siltä, että useissa tapauksissa rakennuskustannuksia lisäävät vaikeiden maaperä- ja maasto-olosuhteiden lisäksi kalliiksi tulevat kaavaratkaisut maanalaisine pysäköintiratkaisuineen. Asemakaavaprosessiin samoin kuin sinänsä kaupungin kehittämisen kannalta arvokkaisiin arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuihin tulisikin varhaisessa vaiheessa kytkeä riittävästi kustannus‑ ja toteutusasiantuntemusta. Hitas-tuotannossa tontinluovutuskilpailujen ohjelmiin on määritelty hintapuite toteutuskelpoisuuden takeeksi. Tontinluovutuskilpailuissa, joissa ei ole ollut hitas-ehtoja eikä hintapuitetta, menettely onkin voinut johtaa korkealaatuisiin mutta kohdealueella toteutuskelvottomiin suunnitelmiin. Erityisesti muuttuvissa olosuhteissa asemakaavojen ja rakennussuunnitelmien tulisi kuitenkin soveltua useiden eri rahoitus- ja hallintamuotojen toteuttamiseen.

Varaukset, joita ei esitetä jatkettavaksi, koskevat enimmäkseen kohteita, joista varauksensaaja on ilmoittanut luopuvansa. Syynä on se, ettei varauksensaaja katso kykenevänsä nyt eikä ajateltavissa olevana jatkoaikanakaan tuottamaan asuntoja hinnalla, jolla niistä voisi olla kysyntää.

Kiinteistölautakunta toteaa (13.1.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kysymyksessä on esitys asuntotonttien vuoden 2008 lopussa päättyneitten varausaikojen jatkamisesta. Tontteja on yhteensä 350, joista kerrostalotontteja 65, rivitalotontteja 34 ja omakotitontteja 251. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä noin 3 300 asuntoa.

Varausaikojen jatkamisen syynä on yleensä se, ettei rakentamisen aloittaminen ole alkuperäisenä varausaikana ollut mahdollista. Kaikkien tonttien varauksia ei esitetä jatkettavaksi. Yhteensä noin 200 asuntoa vastaavien 31 tontin varausaikojen esitetään todettavaksi päättyneiksi ja varaukset rauenneiksi. Näille tonteille pyritään etsimään mahdollisimman nopeasti uudet varauksen saajat ja toteuttajat.

Varaukset alueittain ja kohteittain

Seuraavassa esitellään lyhyesti alueittain kohteet, joiden varausaikoja esitetään jatkettaviksi, samoin kohteet, joiden varausaikaa ei esitetä jatkettavaksi. Miltei kaikkien kohteiden varausaikoja katsotaan perustelluksi jatkaa.

./. Laajemmin varauskohteita, jatkovarausten perusteita sekä muita asiaan liittyviä seikkoja tarkastellaan liitteenä nro 1 olevassa muistiossa. Tonttien numerot, kerrosalat ja asuntojen määrät selviävät muistiosta.

./. Varaajien kirjeet, joissa esitetään varausaikojen jatkamista ja varausehtojen muutoksia ovat liitteenä nro 2.

./. Tonttien sijaintikartta on liitteenä nro 3 ja asemakaavakartat tonteista liitteenä nro 4.

Kampin Leppäsuo

Paavo Nurmen säätiölle varatun tontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee ikääntyville tarkoitettuja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Etelä-Hermanni

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen viiden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omistusasuntoja
hitas-ehdoin.

Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Eteralle varatun kerrostalotontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Arabianranta

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille varattujen kahden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee opiskelijoille tarkoitettuja valtion tukemia vuokra-asuntoja.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle (Satolle) varattujen kahden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja.

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen viiden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Yhden Asuntotuotantotoimikunnalle varatun tontin varausaikaa ei esitetä jatkettavaksi.

Vanhakaupunki

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kahden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi.

Maunula Yhteensä 49 omakotitontin ja yhden rivitalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Omakotitontit luovutetaan omatoimiseen rakennuttamisen. Rivitalotontti luovutetaan tontinluovutuskilpailulla omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin.

Pohjois-Haaga

TA-Asumisoikeus Oy:lle varatun tontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee asumisoikeusasuntoja.

Pakila Tontinluovutuskilpailulla luovutettavan rivitalotontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Viikinmäki Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kahden tontin varausaikoja esitetään jatkettavaksi. Toiselle tontille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja ja toiselle omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Lisäksi seitsemän omakotitontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tontit on tarkoitus myydä korkealaatuisimpien suunnitelmien esittäjille omatoimiseen rakennuttamiseen.

Viikin Kalastajanranta

Asuntotuotantotoimikunnalle varatun kerrostalotontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee ns. välimuodon asuntotuotantoa.

Viikin Tiedepuisto

Vakuutusyhtiö Fennialle ja NCC Rakennus Oy:lle varattujen kerrostalotonttien varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Viikin Latokartano

VVO Rakennuttaja Oy:lle (VVO:lle) varatun kerrostalotontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee ikääntyville tarkoitettuja valtion tukemia vuokra-asuntoja.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen kolmentoista rivitalotontin varauksia ei esitetä jatkettaviksi.

Malmin Ormuspelto

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kerrostalotontin, rivitalotontin ja 44 omakotitontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Kerros- ja rivitalotontille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja. Omakotitonteille Asuntotuotantotoimikunta rakennuttaa paalutukset sekä perustukset, minkä jälkeen tulevat asukkaat rakennuttavat talonsa omatoimisesti.

Avara Oy:lle varattujen kerrostalotontin ja 37 omakotitontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Kerrostalotontille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin. Omakotitonteille rakennutetaan talot runkovalmiiksi, ja tulevat asukkaat rakentavat talonsa valmiiksi.

Asuntosäätiölle varatun rivitalotontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Tapaninvainio

Avara Oy:lle varatun tontin varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin sekä sosiaaliviraston lastensuojelun tiloja.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varatun kolmen rivitalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Suurmetsän Alppikylä

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen seitsemäntoista tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee valtion tukemia vuokra-asun-toja sekä ns. välimuodon asuntotuotantoa.

VVO Rakennuttaja Oy:lle varattujen seitsemän tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin sekä liiketilaa.

Asuntosäätiölle varattujen kolmen tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin.

S-Asunnot Oy:lle varattujen kolmen tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä toimitiloja.

Omatoimiseen rakennuttamiseen varattujen 52 tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille rakennetaan tulevien asukkaiden toimesta omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Vartiokylä Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kahden tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä ns. välimuodon asuntotuotantoa.

Myllypuro Sato-Rakennuttajat Oy:lle ja Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 2:lle varattujen tonttien varausaikoja ei esitetä jatkettaviksi.

Kontula Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kahden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä ns. välimuodon asuntotuotantoa.

Mellunmäen Fallpakka

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen neljän tontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä ns. välimuodon asuntotuotantoa.

Conect Oy:lle varattujen kahdeksan pientalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omatoimisena ryhmärakennuttamisena omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Vuosaaren Rastila

Avara Oy:lle varattujen kahden kerrostalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Vuosaaren Omenamäki

Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen kahden kerrostalotontin, kahden pientalotontin sekä 20 omakotitontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Kerrostalotonteille tulee ns. välimuodon asuntotuotantoa. Pientalo- ja omakotitonteille tulee omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Vuosaaren Kurkimoision alue

VVO Rakennuttaja Oy:lle varattujen kahden pientalotontin varausaikoja esitetään jatkettaviksi. Tonteille tulee omistusasuntoja hitas-ehdoin.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen kolmen pientalotontin varausaikoja ei esitetä jatkettaviksi.

Hallintamuodon muutos Laajasalossa

VVO Rakennuttaja Oy:lle varatun tontin hallintamuotoa esitetään muutettaviksi valtion tukemaksi vuokra-asuntotuotannoksi.

Yhteenveto varausaikojen jatkamisesta

Tontteja, joiden varausaikoja esitetään jatkettaviksi, on yhteensä 350. Näistä kerrostalotontteja on 65, rivitalotontteja 34 ja omakotitontteja 251.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto nyt esillä olevista varausaikojan jatkamisista rakennuttajittain asuntoina. Liitteenä olevassa muistiossa tiedot ovat myös kerrosaloina.

Varausaikojen jatkot asuntoina rakennuttajittain ja hallintamuodoittain

Rakennuttaja	Valtion tukema vuokra	Välimuodot	Vapaarahoittenen	Yht.
Asuntotuotantotoimikunta %	732 41 %	986 55 %	72 4 %	1 790 100 %
VVO Rakennuttaja Oy	244	56	156	456
Avara Oy		88	99	187
S-Asunnot Oy	82			82
Omatoiminen rakennuttaminen			117	117
Paavo Nurmen säätiö			113	113
Sato-Rakennuttajat Oy			103	103
Hoas	90			90
Fennia			70	70
Asuntosäätiö		62		62
NCC Rakennus Oy		61		61
TA-Asumisoikeus Oy		50		50
Etera			38	38
Kilpailut		30		30
Conect Oy			11	11
Yhteensä asuntoja	1 148	1 333	779	3 260
Jakauma prosentteina	35 %	41 %	24 %	100 %

Varausaikojen jatkoja on siis varsin paljon eli noin 3 300 asuntoa vastaavasti. Määrä vastaa miltei yhden vuoden tuotantotavoitetta 3 600 asuntoa kaupungin maalla.

Yli puolet eli 1 790 asuntoa ja 55 % jatkettaviksi esitettävistä varauksista on Asuntotuotantotoimikunnalla. Toiseksi eniten jatkoesityksiä tehdään VVO Rakennuttaja Oy:lle varatuille tonteille eli 456 asuntoa, mikä vastaa 14 % kaikista esityksistä. Kolmantena on Avara Oy, jolle esitetään 187 asuntoa vastaavien tonttien varausten jatkamista.

Osaa varausajoista ei jatketa

Kaikkien tonttien varausaikoja ei esitetä jatkettaviksi. Muutamat varaajat eivät ole hakeneet varaukselleen jatkoa. Sato on ilmoittanut kahden suurehkon varauksen osalta voivansa luopua varauksesta jonkun muun hakijan hyväksi, koska arvioi ettei pysty toteuttamaan hankkeita lähivuosina.

Nyt esitetään varausaikojen jättämistä jatkamatta 31 tontilta, joille voidaan rakentaa yhteensä 200 asuntoa. Näistä 133 asuntoa oli varattu vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin ja 67 asuntoa vapaarahoitteisten omistus- tai vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja.

Näille tonteille pyritään etsimään mahdollisimman nopeasti uudet varauksen saajat ja toteuttajat. Tonttien varaamisesta uudelleen tehdään esitys heti, kun seuraavan kerran tarkastellaan asuntotonttien varaustilannetta tai vaikka erikseenkin, kun varausten jatkoista on päätetty

Varausten jatkoajan ovat vuoden tai kahden mittaisia

Varauksia esitetään jatkettavaksi 31.12.2009 saakka, jos arvioidaan, että kohteet olisi mahdollista saada rakenteille siihen mennessä. Niissä tapauksissa, joissa arvioidaan, ettei hanketta voida saada rakenteille vuoden kuluessa, on esitetty varauksen päättymisajaksi 31.12.2010.

Varausaikojen jatkaminen on perusteltua

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan esitettyihin asuntotonttien varausaikojen jatkamisiin on syytä suostua, koska hankkeiden toteuttaminen ei ole eri syistä ollut vielä mahdollista.

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2009-58

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

1 Varata alla mainitut tontit siinä mainituille rakennuttajille tai kilpailujen ja omatoimisen rakennuttamisen järjestämistä varten 31.12.2011 saakka jäljempänä mainituin ehdoin;

SÖRNÄINEN, Sörnäistenniemen alue

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/2	7 350	98

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle valtion tukemien opiskelijoille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/3	3 400	45

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10579/4	4 000	53

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin muiden varauksensaajien kanssa yhteistyössä AH-tontti 10579/5 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10580/1	18 900	252

OP-Eläkekassalle ja S-Asunnot Oy:lle vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen, valtion tukemien vuokra-asuntojen sekä asukkaiden yhteistilojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajien tulee rakennuttaa yhteistyössä AH-tontti 10580/2 sekä sille tulevat autopaikat.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10581/1	7 800	100

Aktiiviset Seniorit ry:lle ikääntyville tarkoitettujen vapaarahoitteisten vuokra- ja omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-1-ehtoja.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10582/1–9	10 400	106

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10583/1	7 400	79

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla. Kilpailun voittajan tulee järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10584/1	4 050	43

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10584/2	4 350	60

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/1	3 400	45

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10585/15 sekä sille tulevat autopaikat ja ainakin tonttien 10585/3–14 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/2	3 850	38

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-1-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10585/3–14	2 100	12

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/1	3 400	45

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin ja lisäksi ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10587/10 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10587/4–9 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/2	800	15

S-Asunnot Oy:lle kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen sekä yhteistilojen rakennuttamista varten.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/3	2 900	31

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistus‑ tai vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ja lisäksi ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10587/10 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10587/4–9 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10587/4–9	1 050	6

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/1	3 900	41

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/2 ja 3	4 100	44

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman Hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/4	2 900	39

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10589/5–12	1 400	8

Asuntotuotantotoimikunnalle omatoimisen ryhmärakentamisen organisointia varten vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10589/13 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10589/5-12 pohjakerros.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
10590/1–8	9 775	94

Luovutettavaksi tontinluovutus- tai tarjouskilpailulla. Tarjouskilpailun voittajan tulee järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

LÄNSISATAMA, Jätkäsaari

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20007/12 ja 14	11 350	151

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle valtion tukemien opiskelija-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20019/5	5 180	69

Alkuasunnot Oy:lle nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20800/1	4 500	48

Koti kaupungissa – Hem i stan -nimiselle yhdistykselle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-1-ehdoin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20802/1	6 000	70

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20802/2	4 760	63

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20804/1–3	11 690	125

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20805/1	6 800	90

Kuntien Eläkevakuutukselle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20805/2	7 090	100

Avara Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20806/1	5 730	61

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20806/2	5 730	76

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20807/1	6 200	83

Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20807/2	5 660	75

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/1	4 230	56

Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Ilmariselle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/2	3 030	40

Nordea henkivakuutus Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20808/3	5 030	67

S-Asunnot Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen asumisoikeusasuntojen
rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20809/1 ja 2	7 060	85

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20809/3	6 200	83

Nuorisosäätiölle valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20810/1 ja 4	9 530	100

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla tai tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20810/2	5 250	70

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

TOUKOLA, Arabianranta

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
23100/51 ja 54	2 400	26

Luovutettavaksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-2-ehdoin tontinluovutuskilpailulla.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
23100/71	3 600	38

Asuntosäätiölle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon noudattaen hitas-1-ehtoja sekä ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

KÄPYLÄ

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
25/878/7	4 050	54

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

MAUNULA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
28324/2	2 600	36

Sato-Rakennuttajat Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

HAAGA, Pohjois-Haaga

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29141/1	1 500	16

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin

LAUTTASAARI

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
31139/3	3 780	40

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla

PAKILA, Länsi-Pakila

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

34117/3

34130/4

3 800

JM Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten, korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Asukkaiden tyytyväisyyttä asuntojen ja ympäristön ratkaisuihin tulee seurata kyselyin ja tutkimuksin, joista tulee raportoida kiinteistölautakunnalle.

VIIKKI, Latokartano

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36222/1	4 000	60

VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36233/4	4 650	60

NCC Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-1-ehdoin sekä ehdolla, että suunnittelussa etsitään arkkitehtuurin keinoin ratkaisuja huoneistojen kesäaikaiseen lämpötilan hallintaan.

VIIKKI, Viikinmäki

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36113/1

36120/3

8 600

Luovutettavaksi tontinluovutus- tai tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36261/2	6 500	90

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36110/13	4 500	60

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
36112/1	2 800	37

TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36117/1 ja 3

36119/1 ja 3

5 300

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen noudattaen hitas-1-ehtoja sekä ehdolla, että tonteilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu

Kortteli/tontti

asuntokerrosalaa

asuntoja

36263/1

36264/1 ja 3

36265/1 ja 3

8 900

Luovutettavaksi tontinluovutus- tai tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja.

Tarkala Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja sekä ehdolla, että tonteilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

MALMI

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
38248/7	1 034	14

Alkuasunnot Oy:lle nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

SUUTARILA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40028/17	2 515	34

Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40028/16 ja 18, 40043/8, 40044/9 ja 10, 40209/2 ja 4 sekä 40210/1	5 300	56

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen tai omatoimisen ryhmärakentamisen organisoimiseen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

SUUTARILA, Tapulikaupunki

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40100/6	2 100	28

Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen

SUURMETSÄ, Alppikylä

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
41290/5	3 400	36

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin

2 oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 10582/1- 9, 10583/1, 10590/1 - 8, 20804/1 ja 2, 20810/2, 23100/51 ja 54, 29141/1, 31139/3, 36113/1 ja 36120/3 järjestettävien tontinluovutus- ja tarjouskilpailujen ohjelmista, järjestämään kilpailut sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tonttien varaajiksi;

3 edellyttää, että, että varauksensaajat noudattavat alla olevia ehtoja;

- Varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 2 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 18.1.2008 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Varauksensaajien tulee noudattaa alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Varauksiensaajien, lukuun ottamatta vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen varattavia tontteja, tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla mainittua asuntojen enimmäismäärää. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.

- Hitas-tuotannossa varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 3 olevia ehtoja.

- Jätkäsaaren alueen tontinvaraajien tulee noudattaa liitteenä nro 4 olevia varausehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

- Kalasataman varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 5 olevia varausehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

- Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon varattaville tontille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

4 todeta¸ etteivät liitteenä nro 11 olevan muistion liitteenä nro 27 olevat hakemukset anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, ja

5 oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja hakijoille (liitteet 9 – 11)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Muistio - Asuntotonttien varaaminen 2009
	Liite 2	Tonttiosaston toimintaohje 18.1.2008
	Liite 3	Hitas-ehdot
	Liite 4	Jätkäsaaren varausehdot
	Liite 5	Kalasataman varausehdot
	Liite 6	Taulukko - Voimassa olevat aloittamattomat asuntotonttien varaukset rakennuttajittain
	Liite 7	Taulukko - Aloittamattomat asuntotonttien varaukset sekä varausesitys yhteensä rakennuttajittain
	Liite 8	Kartat varattavista tonteista
	Liite 9	Muistion liitteet 1 - 10
	Liite 10	Muistion liitteet 11 - 26
	Liite 11	Muistion liitteet 27 - 28
	Liite 12	MA-ohjelman 2008 - 2017 ja kiinteistölautakunnan asuntotonttien varausesityksen 16.12.2008 vertailu

Kaj toteaa, että lautakunnan esitys uusiksi tontinvarauksiksi noudattaa hyvin Kvston hyväksymää maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa 2008–2017 (MA-ohjelma) ja Khn sen johdosta tekemää täytäntöönpanopäätöstä.

Esitys mahdollistaa osaltaan asuntotuotantomäärän nostamisen asteittain tavoitteena olevalle 5 000 asunnon vuositasolle. Varausesitys tuottaisi 32 % valtion tukemaa vuokra‑asuntotuotantoa, 29 % välimallin tuotantoa (hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasunnot) ja 39 % sääntelemätöntä vapaarahoitteista omistus- ja vuokra‑asuntotuotantoa. Tämä vastaa MA-ohjelmassa rahoitus- ja hallintamuodoille asetettua tavoitetta, kun otetaan huomioon, ettei valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaiselle vuokra‑asuntotuotannolle ole löydetty eri osapuolia tyydyttävää mallia, ja oletetaan, että tämä tuotanto jakautuu puoliksi valtion tukeman vuokra‑asuntotuotannon ja välimallin tuotannon kesken.

Kaikki varattavat tontit eivät kuitenkaan vielä ole eri syistä, kuten kunnallistekniikan puuttumisesta tai asemakaavojen keskeneräisyydestä johtuen, vielä rakentamiskelpoisia. Myös taloustilanne asettaa oman suuren haasteensa varausten täysimääräiselle toteutumiselle varausaikana vuoden 2011 loppuun mennessä. Erityisen haasteellista on vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon osuuden yltäminen suunnitellulle tasolle. Toisaalta on huomattava, että institutionaalisten sijoittajien, erityisesti eläkevakuutusyhtiöiden, kiinnostus rakennuttaa pitkäaikaiseen omistuksensa vapaarahoitteisia vuokra‑asuntoja on vuosien tauon jälkeen elpynyt.

Esitykseen ja sen liitteisiin on tehty teknisluonteisia korjauksia ja muutoksia, joilla ei ole esityksen kokonaisuuden kannalta merkitystä.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) esityksessään mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 mukaan asuntotuotanto Helsingissä pyritään nostamaan 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennettaisiin kaupungin maalle.

Kiinteistölautakunta esittää uusia tonttien varauksia noin 3 900 asuntoa vastaavasti. Tontit ovat Sörnäisten Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Arabianrannassa, Viikinmäessä, Latokartanossa, Suutarilassa sekä yksittäisiä tontteja muillakin alueilla.

Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon esitetään noin 1 250, ns. välimuotojen tuotantoon (hitas-omistus-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnot) noin 1 100 ja vapaarahoitteiseen vuokra- ja omistusasuntotuotantoon noin 1 500 asuntoa vastaavat tontit.

Voimassa olevat aiemmin tehdyt, vielä aloittamattomat 8 000 asuntoa ja nyt tehtävät varaukset eli yhteensä noin 11 900 asuntoa vastaavat varaukset mahdollistavat yli kolmen vuoden tavoitteen mukaisen tuotannon. Tilanne on siis varausten osalta melko hyvä. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja käytännössä voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Esitysteksti on suppea Esitystekstissä on käyty vain lyhyesti läpi varattavissa olevat kohteet. Tonttikohtaiset varauksen saajat, määrätiedot ja varausehdot selviävät tarkemmin ehdotusosasta.

./. Liitteenä nro 1 olevassa muistiossa ”Asuntotonttien varaaminen vuonna 2009” todetaan asuntotuotannon tavoitteet, varausesitykset perusteluineen, analyysi tavoitteiden toteutumisesta sekä varausehdot. Muistiossa verrataan varausesitystä MA-ohjelman tavoitteisiin.

Muistio liitteenä ovat hakemukset, jotka ovat johtaneet varausesitykseen, samoin hakemukset, joiden ei esitetä aiheuttavan jatkotoimenpi-

./. teitä. Kartat varattaviksi esitettävistä tonteista ovat liitteenä nro 8.

Varattavissa olevat kohteet

Kalasataman rakentaminen alkaa Sörnäistenniemen kaava-alueelta

Kalasatamasta esitetään varattavaksi tontteja yhteensä noin 108 000
k-m² ja noin 1 300 asuntoa vastaavasti. Tonttien rakentaminen alkaa vuosina 2010 - 2013.

Yhteensä esityksessä esitetään alueelta varattavaksi 108 050 k-m² 1 257 asuntoa varten. Näistä valtion tukemia vuokra-asuntoja olisi 391 asuntoa (28 850 k-m²), ns. välimuodon asuntoja 334 asuntoa (29 500
k-m²) ja vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja 589 asuntoa (53 600 k-m²).

Esityksen mukainen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus on asunnoista laskettuna 33 % ja kerrosalasta laskettuna 28 %. Ns. välimuodon osuudet ovat 28 ja 30 %. Vapaarahoitteisen omistus- ja vuokra-asuntotuotannon osuus on asunnoista 39 % ja kerrosalasta 42 %.

Asuntotuotantotoimikunnalle eli kaupungin omaan asuntotuotantoon esitetään varattavaksi yhteensä kahdeksan kerrostalotonttia ja kahdeksan kaupunkipientalotonttia. Valtion tukemaan asuntotuotantoon tulisi 14 550 k-m² ja 196 asuntoa. Ns. välimuodon tuotantoon tulisi 7 900
k-m² ja 94 asuntoa. Vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tulisi 9 550 k-m² ja 95 asuntoa. Yhteensä Asuntotuotantotoimikunnan varaukset olisivat 28 100 k-m² ja 344 asuntoa.

Tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin esitetään viittä kerrostalotonttia ja yhtätoista kaupunkipientalotonttia. Omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin tulisi 10 950 k-m² ja 121 asuntoa. Ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon tulisi 16 050 k-m² ja 166 asuntoa. Yhteensä kilpailuihin esitettävillä tonteilla on 27 000 k-m² ja 287 asuntoa.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle esitetään tonttia, jonka rakennusoikeus on 7 350 k-m² ja asuntoja noin 98.

OP-Eläkekassalle ja S-Asunnot Oy:lle esitetään tonttia, jolle rakennettaisiin sekä valtion tukemia että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tontin rakennusoikeus on 18 900 k-m² ja asuntoja tulisi 252.

S-Asunnot Oy:lle esitetään lisäksi kehitysvammaisten asunnoille tarkoitettua tonttia, jonka rakennusoikeus on 800 k-m² ja asuntojen määrä noin 15.

Aktiiviset Seniorit ry:lle esitetään varattavaksi ikääntyvien omistus- ja vuokra-asuntoja varten tonttia, jonka asuntorakennusoikeus on 7 800 k-m² ja asuntoja tulisi noin 100.

Sato-Rakennuttajat Oy:lle esitetään varatavaksi korttelia, johon tulisi vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja sekä hitas-asuntoja. Korttelin rakennusoikeus on 9 350 k-m² ja asuntojen määrä 98.

VVO Rakennuttaja Oy:lle esitetään varattavaksi korttelia, johon tulisi vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja sekä hitas-asuntoja. Korttelin rakennusoikeus on 7 750 k-m² ja asuntojen määrä 77.

Kalasataman kaava-alueella on yhteensä 37 ns. townhouse- eli kaupunkipientalotonttia muutoin kerrostalorakentamiseen osoitetuissa kortteleissa. Kunkin tontin rakennusoikeus on 175 k-m². Rakennuttajan, joka toteuttaa korttelin kerrostalotontit, edellytetään rakennuttavan myös korttelin keskellä olevan asumista palvelevan yhteiskäyttöisen piha‑alueen (AH-tontti), jonka kannen alle tulee autopaikkoja. Samalla varauksensaajan edellytetään rakennuttavan kaupunkipientalotonttien pohjakerrokset. Korttelin rakennuttaja voi niin sovittaessa rakennuttaa pientalot myös sovittuun valmiuteen asti.

Kaupunkipientalot on tarkoitus osoittaa omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen. Rakennuttajaryhmät muodostettaisiin haun perusteella tai, jos haku ei tuota riittävästi omatoimisia ryhmiä, voitaisiin käyttää rakennuttajakonsulttia.

Jätkäsaaren aloituskorttelien rakentaminen alkaa

Jätkäsaaresta esitetään varattavaksi asuntotontteja yhteensä noin 134 000 k-m² ja noin 1 650 asuntoa vastaavasti. Tonttien rakentaminen alkaa vuosina 2009 - 2013.

Jätkäsaaren alueelle esitetään varauksia valtion tukemia vuokra-asuntoja varten 48 790 k-m² ja 655 asuntoa, ns. välimuotoon 35 580
k-m² ja 418 asuntoa sekä vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon 50 280 k-m² ja 580 asuntoa. Yhteensä alueelta varattaisiin 134 220 k-m² ja 1 653 asuntoa vastaavat tontit.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus olisi tällöin asunnoista laskettuna 40 % ja kerrosalasta laskettuna 36 %. Ns. välimuodon osuudet olisivat 25 ja 26 %. Vapaarahoitteisen omistus- ja vuokra-asunto-tuotannon osuus olisi asunnoista 35 ja kerrosalasta 36 %.

Asuntotuotantotoimikunnalle eli kaupungin omaan asuntotuotantoon esitetään varattavaksi yhteensä kahdeksaa kerrostalotonttia. Valtion tukemaan asuntotuotantoon tulisi 15 670 k-m² ja 208 asuntoa. Ns. välimuodon tuotantoon tulisi 18 790 k-m² ja 231 asuntoa. Vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tulisi 5 730 k-m² ja 61 asuntoa. Yhteensä Asuntotuotantotoimikunnan varaukset olisivat 40 730 k-m² ja 500 asuntoa.

Tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin esitetään neljää kerrostalotonttia. Omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin tulisi 3 530 k-m² ja 38 asuntoa. Ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon tulisi 17 690 k-m² ja 187 asuntoa. Yhteensä kilpailuihin esitettävillä tonteilla on 21 220 k-m² ja 225 asuntoa.

Sitralle on jo aiemmin esitetty varattavaksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon 3 300 k-m² ja 44 asunnon tontti, omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin 3 300 k-m² ja 35 asunnon tontti sekä omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja 6 600 k-m² ja 70 asunnon tontti. Yhteensä Sitralle on siis esitetty varattavaksi 13 200 k-m² ja 149 asunnon kohteet.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas:lle esitetään kahta tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 11 350 k-m² ja asuntoja 151.

Avara Oy:lle esitetään valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 7 090 k-m² ja 100 asuntoa.

Kuntien Eläkevakuutukselle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 6 800 k-m² ja 90 asuntoa.

Nuorisosäätiölle esitetään nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 6 200 k-m² ja asuntojen määrä noin 83.

Alkuasunnot Oy:lle esitetään nuorisolle tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 180 k-m² ja 69 asuntoa.

Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 660 k-m² ja 75 asuntoa.

Koti kaupungissa - Hem i stan nimiselle yhdistykselle esitetään vapaarahoitteisten hitas-omistusasuntojen rakennuttamista varten 4 500
k-m²:n ja 48 asunnon tonttia. Kohde toteutetaan tulevien asukkaiden omatoimisena ryhmärakennuttamisena.

S-Asunnot Oy:lle esitetään ikääntyville tarkoitettujen asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten tonttia, jonka rakennusoikeus on 5 030 k-m² ja 67 asuntoa.

Keskinäiselle Vakuutusyhtiö Ilmariselle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 4 230 k-m² ja 56 asuntoa.

Nordea henkivakuutus Suomi Oy:lle esitetään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tonttia, jonka rakennusoikeus on 3 030 k-m² ja 40 asuntoa.

Arabianrannan tontteja hitas-tuotantoon

Tontteja 23100/51ja 54 esitetään varattavaksi tontinluovutuskilpailuun hitas-ehdoin. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 2 400 k-m² ja niille tulee 26 asuntoa. Tontteja voisivat mahdollisesti hakea myös omatoimiset ryhmät.

Tonttia 23100/71 esitetään varattavaksi Asuntosäätiölle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 3 600
k-m² ja sille voidaan rakentaa 38 asuntoa.

Käpylän tontti vuokra-asumiseen

Käpylän tonttia nro 25/878/7 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tontin rakennusoikeus on 4 050 k-m² ja sille tulee noin 54 asuntoa.

Maunulasta kerrostalotontti ikääntyville

Maunulan tonttia 28324/2 esitetään Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisen ikääntyville tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 600 k-m² ja sille tulee noin 36 asuntoa.

Pohjois-Haagasta tontti laatukilpailuun

Pohjois-Haagaan tonttia 29141/1 esitetään tontinluovutuskilpailuun hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 1 500 k-m² ja sille tulee 16 asuntoa.

Lauttasaaren tontti voitaisiin myydä

Lauttasaaren tonttia 31139/3 esitetään tarjouskilpailuun. Tontin asuntorakennusoikeus on 3 780 k-m² ja sille tulee 40 asuntoa. Lisäksi tontille tulee 470 k-m² päiväkotitiloja.

Pakilasta kaksi pientalotonttia vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon

Pakilan tontteja 34117/3 ja 34130/4 esitetään JM Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 3 800 k-m² ja niille tulee 27 asuntoa.

Lisätontti Viikin Latokartanosta

Viikin Latokartanon tonttia 36222/1 esitetään VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin asuntorakennusoikeus on 4 000 k-m² ja sille tulee noin 60 asuntoa.

Toinen lisätontti Viikin Latokartanosta

Viikin Latokartanon tonttia 36233/4 esitetään NCC Rakennus Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 4 650 k-m² ja sille tulee 60 asuntoa.

Viikinmäen tontteja varataan osin uudestaan

Viikinmäestä esitetään varattavaksi 14 asuntotonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 36 600 k-m² ja 427 asuntoa.

Tontteja 36113/1 ja 36120/3 esitetään omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Tonteista järjestetään tarjous- tai tontinluovutuskilpailu. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 8 600 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 92 asuntoa.

Tonttia 36261/2 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 6 500 k-m² ja sille voidaan rakentaa 87 asuntoa.

Tonttia 36110/13 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 4 500 k-m² ja sille voidaan rakentaa 60 asuntoa.

Tonttia 36112/1 esitetään TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 800 k-m ja 37 asuntoa.

Tontteja 36117/1 ja 3 ja 36119/1 ja 3 esitetään varattavaksi Asuntosäätiölle hitas-asuntojen rakennuttamiseen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 5 300 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 56 asuntoa.

Tontteja 36263/1, 36264/1 ja 3, 36265/1 ja 3 esitetään Tarkala Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamiseen ilman hitas-ehtoja. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 8 900 k-m² ja niille voidaan rakentaa enintään 95 asuntoa.

Viikinmäen alueelle esitetään varauksia valtion tukemia vuokra-asuntoja varten 6 500 k-m² ja 87 asuntoa, ns. välimuotoon 12 600
k-m² ja 153 asuntoa sekä vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon 17 500 k-m² ja 187 asuntoa. Yhteensä tonteilla on 36 600 k-m² ja 427 asuntoa.

Pieni tontti Malmilta nuorisoasunnoille

Tonttia 38248/7 esitetään Alkuasunnot Oy:lle nuorisoasuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 1 034 k-m², ja sille voidaan
rakentaa 14 asuntoa.

Suutarilasta voidaan varata muutamia tontteja

Tonttia 40028/17 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 515 k-m², ja sille voidaan rakentaa 34 asuntoa.

Alueen muita tontteja esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 5 300 k-m², ja niille voidaan rakentaa noin 56 asuntoa. Osa näistä tonteista voidaan toteuttaa myös omatoimisena ryhmärakennuttamisena

Tapulikaupungista yksi tontti

Tonttia 40100/6 esitetään Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon asuntojen rakennuttamiseen. Tontin rakennusoikeus on 2 100 k-m², ja sille voidaan rakentaa 28 asuntoa.

Alppikylästä yksi tontti lisää

Korttelin 41290 tonttia 5 esitetään Asuntosäätiölle omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 3 400 k-m², ja sille voidaan rakentaa 36 asuntoa.

Yhteenveto varausehdotuksesta

Seuraavassa taulukossa esitellään varausesitys rakennuttajittain ja rahoitus- ja hallintomuodoittain. Taulukossa ovat mukana myös lautakunnan aiemmin Sitralle esittämät tontit.

Asuntotonttien varausesitys rakennuttajittain asuntoina

Taulukko

Rakennuttaja	Valtion tukema vuokra	Välimuodot	Vapaarahoittenen	Yht.
Asuntotuotantotoimikunta %	530 50 %	469 37 %	156 13 %	1155 100 %
Kilpailut		134	560	694
Hoas	249			249
OP-Eläkekassa			170	170
S-Asunnot Oy	97	67		164
Sitra	44	35	70	149
VVO Rakennuttaja Oy	60	40	37	137
Sato-Rakennuttajat Oy		41	93	134
Asuntosäätiö		130		130
Aktiiviset seniorit		50	50	100
Avara Oy	100			100
Tarkala Oy			95	95
Kuntien Eläkevakuutus			90	90
Nuorisosäätiö	83			83
Alkuasunnot Oy	83			83
Varma			75	75
NCC Rakennus Oy		60		60
Ilmarinen			56	56
Koti kaupungissa ry		48		48
Nordea			40	40
TA-Asumisoikeus Oy		37		37
JM Suomi Oy			27	27
Yhteensä asuntoja	1246	1111	1519	3876
Jakauma prosentteina	32 %	29 %	39 %	100 %

Nyt esitetään tehtäväksi 3 876 asuntoa koskevat tontinvaraukset. Määrä ylittää MA-ohjelman vuotuisen 3 600 asunnon tavoitteen ja antaa hyvät lähtökohdat päästä tavoitteisiin.

Varauksia on varsin runsaasti

Vuoden 2008 syksyllä oli voimassa aiemmin tehtyjä aloittamattomia asuntotonttien varauksia 7 994 asuntoa vastaavasti. Taulukko

./. varauksista on liitteenä nro 6. Liitteenä nro 7 olevassa taulukossa

./. on aiemmat varaukset yhdistetty nyt esitettäviin varauksiin.

Yhteensä seuraavien vuosien asuntotuotantoon kaupungin maalla on käytettävissä 11 870 asuntoa vastaavat tontit. Tämä riittää noin kolmen vuoden tuotantoon. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Kaikista 11 870 asuntoa vastaavista varauksista on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten 3 327 asuntoa (28 %). Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaiseen vuokra-asuntotuotantoon on vain 117 asuntoa vastaava tontti (1 %). Välimuotojen tuotantoon eli asumisoikeus-, hitas- ja osaomistusasunnoille on 3 796 asunnon tontit (32 %). Vapaarahoitteisille omistus- ja vuokra-asunnoille on 4 631 asunnon tontit (39 %).

Tässä on syytä huomata, että verrattuna MA-ohjelman tavoitteelliseen tuotantojakaumaan 20/20/20/40 valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukainen vuokra-asuntotuotanto käytännössä puuttuu, ja sen voidaan katsoa jakaantuvan muihin rahoitus- ja hallintamuotoihin. Liitteenä nro 1 olevassa muistiossa on asiaa selvitetty tarkemmin.

Lautakunta esittää tonttien varaamista päätösehdotuksen mukaisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä jäsen Repo esitti asian panemista pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-2664

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin Diakonissalaitokselle haettuun toimenpiteeseen 11. kaupunginosan korttelin nro 304 tontille nro 3.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kallion tontti 11/304/3)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kallion tontti 11/304/3)
	Liite 3	Poikkeamishakemusta koskevat muutokset (Kallion tontti 11/304/3)

Helsingin Diakonissalaitos pyytää poikkeamislupaa (2.9.2008)
11. kaupunginosan (Kallio) korttelin nro 304 tontille nro 3 (Alppikatu 2).

Hakijan tarkoitus on olemassa olevan rakennuksen korottaminen ja lisärakennuksen (yhteensä 2209 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden ylitys on 863 k-m². Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että asemakaavan määräämä julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan enimmäiskorkeusasema +20.9 Helsinginkadun ja pihan puolella ylittyy nivelosassa, joka rakennetaan korkoihin +34.5 ja +29.5.

Hakemus koskee tontilla olevaa Aurora-taloa, johon on tarkoitus tehdä seuraavat muutokset: D-taloon liittyvää nivelosaa korotetaan 3 -kerrok–sisesta 6–8 -kerroksiseksi ja sairaalaosa puretaan maanpäällisiltä osiltaan ja korvataan vain osittain 2–3 -kerroksisella uudisrakennuksella.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että se perustuu korttelista tehtyyn kokonaissuunnitelmaan ja sen pohjalta vireillä olevaan asemakaavamuutokseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.12.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 10.12.1980 vahvistettu asemakaava nro 8317. Asemakaavan mukaan alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jossa saa olla myös muita diakoniatoimintaan liittyviä tiloja. Korttelin rakennusoikeus on 38650 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavan mukaan tontille on sijoitettava 130 autopaikkaa. Autopaikat on sijoitettava niin, etteivät ne turmele puustoa.

Diakonissalaitoksen tontin monivaiheinen historia alkaa 1897, kun alueelle valmistui arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema sairaala ja arkkitehti K.A. Wreden suunnittelemat sisarkoti eli diakonissatalo kirkkoineen ja talousrakennus. 1920-luvun alkupuolella sairaalan päätyyn rakennettiin pannuhuone, jota laajennettiin 1931. Vuoden 1932 peruskorjaustöiden yhteydessä sairaalaa korotettiin kerroksella. Sivukäytäviin tehtiin 1970-luvulla arkkitehtitoimisto Sollamon suunnittelemana pihanpuoleiset laajennukset.

Vuonna 1905 alueelle valmistui Magnus Schjerfbeckin suunnittelema lasten sairaala, joka on peruskorjattu 2002. Tässä yhteydessä rakennusrungon ulkopuolelle tehtiin toinen poistumistieporras sekä siihen liittyen uudet parvekkeet. Tiloihin sijoittuivat erityisvanhainkoti ja asumispalveluyksikkö. Seuraava Schjerfbeckin suunnittelema rakennus, niin kutsuttu pappila, valmistui 1925 yhteistyössä Selim Savoniuksen kanssa. Kolmannen linjan ja Helsinginkadun kulmaan rakennettiin 1928 Schjerfbeckin suunnittelema Elim-talo pitkäaikaissairaiden kodiksi, jossa toimii nykyisin tämän lisäksi asumispalveluyksiköitä.

Diakonissalaitoksen yhteyteen 1930-luvun alkupuolella perustettu sairaanhoitajakoulu johti uuden rakennuksen, niin kutsutun vanhan opistorakennuksen rakentamiseen Alppikadulla. Työ annettiin arkkitehti Valter Jungin suunniteltavaksi ja opisto valmistui 1930-luvulla. Koulu rakennettiin kuusikerroksisena ja rakennushankkeen yhteydessä 1925 valmistunutta, alun perin nelikerroksista pappilaa korotettiin kahdella kerroksella. Samoihin aikoihin arkkitehti Valter Jung suunnitteli tontille pesula-talousrakennuksen, jonka yhteyteen tehtiin myös osittain maanalainen autosiipi.

Alppikadun ja Kolmannen linjan kulmaan rakennettiin asuintalo vuonna 1954, jonka suunnitteli Eino Tuompo. Sen viereen Kolmannen linjan varteen rakennettiin 1961 ruokalarakennus arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnitelmien mukaan.

Vuonna 1963 korttelista purettiin alueella ollut vanha metsästysmaja, ja Helsinginkadun varteen valmistui Erkki ja Inkeri Linnasalmen suunnittelema asuinrakennus (D-talo). Taloa on juuri peruskorjattu, jossa se muutettiin entisestä sisarten asuintalosta asumispalveluyksiköksi. Samalla rakennettiin kaksi uutta rungon ulkopuolelle sijoittuvaa poistumistieporrasta, joista toisessa on parvekkeet. Sivuporras sijaitsee niin, että se tulevaisuudessa on osa kokonaissuunnitelmassa esitettyä D-talon laajennusta.

Vuonna 1970 valmistui arkkitehti Olavi Kanteen suunnittelema Aurora-talo, joka alun perin toimi potilashotellina, mutta varsin pian tavallisenakin hotellina. Hotelliin liittyi myös niin kutsuttu uusi sairaala, joka rakennettiin tornimaisen Aurora-talon ja Schjerfbeckin suunnitteleman vanhan sairaalarakennuksen sekä pesularakennuksen väliin osittain maanalaisena kolmikerroksisena siipenä. Alueelle valmistui vielä 1990 arkkitehtitoimisto Sollamon suunnittelema uusi opisto. Sen valmistumisen jälkeen tontin rakennusoikeus oli lähes käytetty ja korttelin rakennuskanta oli saavuttanut nykyisen muotonsa.

Hakijan tarkoituksena on parantaa korttelin käyttöä ja toimintamahdollisuuksia rakennustoimenpitein, osittain lisärakentamisella ja osittain purkamisella. Korttelipihasta pyritään muodostamaan miellyttävä, turvallinen ja ihmisläheinen vihreä keidas siirtämällä autopaikoitus pääosin maanalaisiin tiloihin. Ajoneuvoliikenne vähennetään välttämättömimmäksi huoltoliikenteeksi ja paikoitus lähinnä liikuntaesteisten paikoiksi.

Aurora-talon toteutuksen yhteydessä suuresta osasta pihaa saadaan muodostettua miellyttävä ja turvallisempi oleskelutila, kun nykyisiä autopaikkoja siirretään niin vanhan sairaalan kuin entisen hotellin pihalta pois. Asuin- ja toimintaympäristö parantuu näiltä osin ja piha-alue saadaan nykyisenkin kaavan tarkoittamaan kuntoon istutus- ja oleskelualueeksi. Rakentamalla huoltoyhteys kellariin Helsinginkadun puolelle huoltoajojen määrää saadaan oleellisesti vähennettyä korttelin sisältä.

Aurora-talohankkeen yhteydessä puretaan niin sanottu uuden sairaalan maanpäälliset osat. Vanha sairaala saa tällöin jälleen itsenäisen aseman ja radan varren puistoalue saadaan liitettyä piha-alueeseen. Hankkeen yhteydessä rakennetaan keskimmäinen Helsinginkadun varteen ehdotetuista täydentävistä uudisrakennuksista tornin ja D-talon välisen nivelen päälle. Tornin ja pesulan väliin pihan puolella rakennetaan kevyt paviljonkimainen uudisosa, siten että pesularakennus jota nykyinen kaava ei suojele, saa ansaitsemansa arvokkaamman aseman pihamiljöössä.

Aurora-taloon sijoittuu kirjasto-oppimiskeskus (väliosaan ja pesulaan), ravintokeskus keittiöineen ja koko korttelia palvelevine ruokaloineen piha- ja katutasoon sekä asumisyksikkö torniin ja korotettavaan nivelosaan. Kellariin sijoittuu näitä toimintoja palvelevia tiloja.

Nykyiset muutokset korttelissa ovat vaikuttaneet siihen suuntaan, että pääpaino on asumisella. Tulevaisuudessakin kokonaisuus tulee kattamaan monipuolisen toimintakirjon: asumis- ja hoivapalveluja, sairaala-, terveydenhuolto- ja opetus- sekä muuta diakonian arvojen mukaista toimintaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kaavaan merkitty rakennusoikeus ylittyy 863 k-m². Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että asemakaavan määräämä julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan enimmäiskorkeusasema +20.9 Helsinginkadun ja pihan puolella ylittyy nivelosassa, joka rakennetaan korkoihin +34.5 ja +29.5.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo on antanut aiemmin (28.2.2006) lausunnon koskien D-talon peruskorjaus- ja laajennushanketta. Siinä on todettu, että arkkitehtitoimisto Linnasalmen D-talo ja arkkitehti Olavi Kanteleen suunnittelema C-rakennus eli niin kutsuttu Aurora-talo ovat tyypillisiä oman aikakautensa edustajia, eivätkä arkkitehtuuriltaan ilmennä niin laadukasta suunnittelua, että kaupunginmuseo esittäisi niitä suojeltavaksi asemakaavan muutostyön yhteydessä.

Lausunnossaan 5.11.2008 kaupunginmuseo toteaa, että asemakaava alueella on vuodelta 1980 ja rakennussuojelun näkökulmasta se on osittain vanhentunut, sillä asemakaavalla on suojeltu vain korttelin vanhin rakennuskanta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan asemakaavalla suojeltavia rakennuksia ovat myös entinen lastensairaala, Elim-rakennus, vanha opistorakennus, entinen pesulatalousrakennus (ilman autosiipeä) ja lämpövoimalan vanhimmat (1920–1930-luvun) osat piippuineen. Lisäksi alueelle tulisi lisätä /s- merkintä: alue, jolla ympäristö säilytetään.

Suunnitelmissa on esitetty Aurora-talon yhteydessä sijaitsevan niin sanotun uuden sairaalarakennuksen ja autosiiven purkamista. Kanteleen 1969–1970 suunnittelema uusi sairaala on rakennettu kiinni asemakaavalla sr-1 merkinnällä suojeltuun Magnus Schjerfbeckin vanhaan sairaalaan. Kanteleen piirtämän sairaalan purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen suunnitelmissa esitetyllä tavalla selkeyttäisi kaupunginmuseon näkemyksen mukaan suojellun rakennuksen asemaa korttelin rakennuskannassa.

Kaupunginmuseo pitää sen sijaan ongelmallisena Kolmannen linjan ja Alppikadun varteen arkkitehti Eino Tuompon vuonna 1954 suunnitteleman rakennuksen ja sen yhteyteen rakennetun matalan ruokalasiiven purkamista. Tornimainen rakennus muodostaa tontin korkeimmassa paikassa maanmerkinomaisen kohteen, ja se on ainoa 1950-luvun rakennuskannan esimerkki korttelissa. Rakennus edustaa aikakautensa tyypillistä rakentamista, muttei arkkitehtonisesti ole niin ainutlaatuinen, että kaupunginmuseo edellyttäisi rakennuksen suojelemista asemakaavalla. Kaupunginmuseo kuitenkin huomauttaa, että sen purkaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi (4.6.2008) kokonaissuunnitelman ottavan esimerkillisellä tavalla huomioon kaupunkirakenteen mahdollisuudet ja vallitsevat epäkohdat. Ajallisesti kerroksellisen ja tyylillisesti monimuotoisen rakennuskannan hallitseminen edellyttää kokonaisnäkemystä, joka välittyi suunnitelmasta. Kokonaissuunnitelman päätavoitteiden toteutumisen kannalta avainasemaan nousee ajatus järjestää pysäköinti Alppikadun puolelta käytettävään maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Neuvottelukunta totesi, että pitkästä toteutusajasta johtuen myös väliaikaiset ratkaisut vaativat tarkkaa suunnittelua.

Helsinginkadun suuntaisen uudisrakentamisen todettiin vaikuttavan voimakkaasti kaupunkikuvaan ja katutilaan. Neuvottelukunta toivoi että Helsinginkadun puoleisen julkisivun materiaalivalintoja vielä harkittaisiin ja tutkittaisiin tiilen ohella rappausta. Arkadiaihe sitoo rakennukset ja katutilan voimakkaasti yhteen ja aihetta pidettiin mahdollisena. Tuleva julkisivu muodostaa voimakasluonteisen tilan kadun vastakkaisen puolen kallioiden parina. Huoltoajon ja kevyenliikenteen risteäminen Helsinginkadulla nähtiin ristiriitaisena mutta mahdollisena ratkaista.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin kolme. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kallio-Seura ry (23.10.2008) ei pidä mahdollisena eikä erityistä syytä poiketa nykyisestä asemakaavasta ilman poikkeamisen vaikutusten arviointia. Kallio-Seuran mielestä poikkeamislupahakemuksen asiakirjoista ei selviä missä kaikessa nykyisestä asemakaavasta on tarkoitus poiketa. Kallio-Seura on huolissaan siitä, että käyttötarkoituksen muuttamisella hotellitoiminnasta muun kaltaiseen majoitustoimintaan voi olla suuren sosiaalisen toiminnan keskittymisen vuoksi ympäristölle merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Kallio-Seura on huolissaan mikäli nykyistä toimintaa on tarkoitus kasvattaa lisärakentamisella myös Diakonissapuiston alueella Helsinginkadun varrella. Seura huomauttaa, että poikkeamislupaan liittyvät asiakirjat toimitettiin seuralle myöhässä ja vasta sen jälkeen kun seura niitä tiedusteli. Kallio-Seura pitää sinänsä hyvänä Diakonissalaitoksen alueen selkiinnyttämistä sekä Helsinginkadulle näkyvän kaupunkikuvan kohentamista.

Asunto Oy Helsinginkatu 42 (23.10.2008) vastustaa rakennushanketta ja sille myönnettävää poikkeamispäätöstä, koska heidän mielestään alkoholistien ja narkomaanien asumispalvelujen lisääminen lisää jo nykyisinkin ongelmallista häiriökäyttäytymistä alueella. Rakennuskompleksin korottaminen Helsinginkadun puolelta tekee koko korttelista pimeän ja onnettomuuden sattuessa vaikeasti suojeltavan kokonaisuuden.

Johanna Parhankangas (22.10.2008) toteaa, että lupaa asemakaavasta poikkeamiselle ei tule myöntää Helsingin Diakonissalaitokselle, koska hänen asunnostaan (Alppikatu 5) parvekenäkymät puistoon päin muuttuisivat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Poikkeamishakemuksessa ei poiketa asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta (YS-d, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, jossa saa olla myös muita diakoniatoimintaan liittyviä tiloja). Aurora-taloon sijoittuva noin sadan asunnon asumisyksikkö on osa valtioneuvoston alaista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa vuosille 2008–2011. Diakonissapuiston alueelle ei ole tarkoitus valmistella rakentamista mahdollistavaa asemakaavan muutosta. Konsultti on laajentanut tarkastelualuetta tutkimalla aluetta osana Diakonissalaitoksen korttelin kokonaissuunnitelmaa. Poikkeamishakemuksessa esitetyllä rakentamisella ei katsota olevan huomattavia vaikutuksia asumiseen tai työntekoon, jolloin ei ole tarvetta kuulla muita kuin naapureita. Diakonissalaitoksen korttelialueella tapahtuvat suhteellisesti vähäiset muutokset vaikuttavat eniten Helsinginkadulle ja Alppipuistoon päin. Kallio-Seuralle on pyynnöstä lähetetty kuulemiskirje ja poikkeuksellisesti myös koko nähtävilläolomateriaali vielä nähtävilläoloaikana. Lisäksi Kallio-Seuralle on ilmoitettu, että he voivat esittää mielipiteensä määräajan jälkeenkin.

Helsinginkadun puolella D-taloon liittyvän nivelosan korottaminen muuttaa katujulkisivua vähäiseltä matkalta, eikä tule varjostamaan koko korttelia saati tule muuttamaan korttelin turvallisuutta. Esitetyssä poikkeamishakemuksessa lisärakentaminen ei muuta puistonäkymiä oleellisesti. Rakennuksen korottaminen naapurikorttelin toisella laidalla vähäiseltä matkalta noin 150 metrin etäisyydellä Alppikatu 5:stä ei katsota muuttavan näkymiä oleellisesti.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että voimassa oleva kaava vuodelta 1980 on monin osin vanhentunut. Suojeltaviksi luokiteltavia rakennuksia on enemmän kuin kaavassa on määritelty. Diakonissalaitos on huomioinut tämän; kaupunginmuseon kanssa on tehty yhteistyötä entisen lastensairaalan muutos- ja laajennussuunnittelun sekä D-talon julkisivumuutoksen ja siihen liittyvien uusien rakennusrungon ulkopuolisten porrastornien rakentamisen yhteydessä, vaikka nykykaava ei näitä rakennuksia suojele. Kaavassa koko piha-alue on osoitettu istutettavaksi alueeksi. Silti lähes puolet kaavan edellyttämistä autopaikoista on tällä hetkellä sijoitettu sisäpihalle. Tontin rakennusoikeus on lähestulkoon käytetty. Korttelista on laadittu kokonaissuunnitelma (Juha Leiviskä / arkkitehtitoimisto Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit Safa 26.5.2008), jonka perusteella asemakaavamuutos on vireillä.

Poikkeamisen erityinen syy on edistää alueen tarkoituksenmukaista ja jatkuvaa käyttöä. Aurora-taloon sijoittuva noin sadan asunnon asumisyksikkö on osa valtioneuvoston alaista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa vuosille 2008–2011. Aikatauluun vaikuttaa lisäksi se, että nykyinen sairaalatoiminta siirtyy muualle vuoden 2009 alusta, jolloin pääosa Aurora-talon tiloista jää tyhjilleen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee laatimaan vuosina 2009–2010 Diakonissalaitoksen kortteliin asemakaavan muutoksen kokonaissuunnitelman pohjalta.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 26.5.2008 päivättyä suunnitelmaa.

9.2.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (TÖÖLÖNLAHDEN TANSSIMAKASIINI)

Khs 2008-1884

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle haettuun toimenpiteeseen 2. kaupunginosan Makasiinipuistossa olevalle rakennusalalle (Töölönlahdenkatu 10, yleinen alue 2P101) ehdolla, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat ehdot:

- Toiminnallisesti Tanssimakasiinia tulee voida käyttää kaikkiin asemakaavan mukaisiin Makasiinipuiston käyttötarkoituksiin.

- Tanssimakasiinilla ei ole omaa pihaa eikä sen teknisiä järjestelyjä tai huoltotiloja eikä rakennelmia tule sijoittaa Makasiinipuiston alueelle eikä hakijalle vuokrattavalle rakennusalan ulkopuoliselle yleisen puiston alueelle. Kaikki tarvittavat aputilat ja tekniset järjestelyt tulee sijoittaa rakennuksen rungon sisälle.

- Makasiinipuistoon eikä rakennuksien vierustoilla oleville alueille tule sijoittaa henkilökunnan, esiintyjien eikä asiakkaiden autopaikkoja. Tanssimakasiinin käytön edellyttämää pysäköintiä palvelevat alueen yleiset pysäköintilaitokset.

- Huoltojärjestelyt tulee toteuttaa rakennuksen yhteyteen siten, ettei niistä aiheudu visuaalista eikä toiminnallista haittaa.

- Pelastusreitti tulee sijoittaa itäiselle puistokäytävälle.

- Tanssimakasiinin edellyttämät polkupyöräpaikat tulee sijoittaa säilytettävän makasiiniseinän pohjoispuolelle. Muilta osin kaupunki vastaa Töölönlahden julkisten tilojen polkupyöräpaikkojen sijoittamisesta.

- Rakennuksen tarvitsemat vesijohtolinjat ja muut kunnallistekniikan johdot tulee sijoittaa puistokäytävän alle, siten että puiston suunnittelu ja puiden sijoittelu ei vaikeudu.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että Makasiini ei saa privatisoida puistoa eikä estää julkisen puiston käyttöä omalla toiminnallaan. Tanssimakasiinin vaatimat toiminnat tulee suunnitella puiston toimintoihin sopiviksi.

Kaupunginhallitus katsoo myös, että vuokrattavan alueen laajuus tulee määritellä käsittämään vain Tanssimakasiinin rakennusala, jotta ratkaisu ei privatisoi puistoa ja synnytä rakennukselle pihamaista yksityistä reviiriä. Puiston korkeusasemat tulee sopia rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa sen edellyttämällä tavalla. Rakennukseen liittyvistä puiston alueelle sijoittuvista rakennuksen perustoiminnan edellyttämistä teknisistä järjestelyistä ja niiden rakennus- ja hoitovastuista (esim. pumppaamot, pääsisäänkäynnin edusta, hätäpoistumistien edusta, huoltoajon edusta, kahvilan terassi) tulee sopia vuokrasopimuksen yhteydessä, mutta rakennusalan ulkopuolista julkista puistoa ei pidä vuokrata hakijalle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, VTT:lle, kaupunginmuseolle, Museovirastolle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennusviraston katu- ja puisto-osas-tolle, rakennusvalvontaviraston tekniselle neuvottelukunnalle, rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnalle, eduskunnan kanslian kiinteistötoimistolle, Pasi Eskeliselle, Ossi Kajakselle, Tuomas Rantaselle, Martti Salomaalle ja Kruununhaan asukasyhdistykselle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kluuvin yleinen alue 2P101)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kluuvin yleinen alue 2P101)
	Liite 3	Havainnekuva: sovitus kaupunkirakenteeseen
	Liite 4	Selvitys puretuista osista
	Liite 5	Selvitys asemakaavan rakennusalueista
	Liite 6	Kerrosalakaavio 1. kerros
	Liite 7	Kerrosalakaavio k. kerros
	Liite 8	Havainnekuva: näkymä Makasiinipuistosta
	Liite 9	Havainnekuva: julkisivu kaakkoon
	Liite 10	Havainnekuva: julkisivu lounaaseen
	Liite 11	Havainnekuva: julkisivu luoteeseen
	Liite 12	Havainnekuva: julkisivu koilliseen

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (13.5.2008) pyytää poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) Makasiinipuistossa olevalle rakennusalalle (Töölönlahdenkatu 10, yleinen alue 2P101). Hakijan tarkoituksena on rakentaa uudisrakennus Töölönlahden asemakaavan Makasiinipuiston alueelle tanssi- ja kokoontumistoimintaa varten.

Hakemus poikkeaa asemakaavan rakennussuojelumerkinnästä (sr-1) sekä asemakaavan mukaisista Makasiinipuistoon merkityistä rakennusaloista. Hakemus ylittää asemakaavan mukaisen Makasiinipuistoon osoitetun kokonaiskerrosalan 1500 m² 285 m²:llä (19 % ylitys). Kerrosalaa sijoitetaan myös kellarikerrokseen.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että makasiinirakennus on tuhoutunut tulipalossa korjauskelvottomaksi. Hakija viittaa VTT:n lausuntoon asiasta sekä myös Museoviraston lausuntoon, jonka mukaan vanha makasiinirakennus ei ole nykymuodossaan suojelemisen arvoinen.

Rakennusalan ylitystä perustellaan sillä, että suunnitelma on käyttötarkoitukseltaan asemakaavan toimintoja koskevan määräyksen mukainen. Suunnitelma on arkkitehtoninen kokonaisuus, joka muodostuu uudesta osasta sekä sen rinnalla säilytettävästä makasiiniseinästä. Rakennusalan ylitystä perustellaan myös sillä, että uudisrakennuksen pienin etäisyys viereiseen kortteliin on riittävä (10 m), jotta se ei rajoita tai ohjaa korttelin suunnittelua.

Rakennusoikeuden ylitystä perustellaan sillä, että maanpäällinen kerrosala on 1169 m² eli 331 m² pienempi kuin asemakaavan sallima enimmäismäärä. Ylitystä perustellaan tanssitoiminnan vaatimuksilla ja tanssirakennuksen tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Tanssilattian on oltava noin 700 m²:n laajuinen ja tämän takia toiminnan vaatimat muut tilat ja aputilat sijoitetaan kellarikerrokseen. Ylitystä perustellaan myös sillä, että tanssitoiminta tarvitsee laajat kellariin sijoitettavat aputilat, kuten esim. yleisön vaatteenvaihto-, pesu- ja wc-tilat sekä ravintolan keittiö kuuluvat pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisiin, kerrosalaan laskettaviin tiloihin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.9.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue kuuluu kaupunkipuistoalueeseen sekä yleiskaavan kävelykeskusta-alueeseen.

Asemakaava

Töölönlahden alueella on voimassa 27.2.2002 hyväksytty asemakaava nro 10920.

Asemakaavassa säilyvä makasiinin osa on merkitty rakennusalaksi puistossa ja suojeltavaksi rakennukseksi merkinnällä sr-1. Asemakaavassa on osoitettu rakennusalat säilyvälle makasiinirakennuksen osalle sekä kolmelle siirrettävälle makasiinirakennukselle. Makasiinirakennuksia saa käyttää kulttuuri-, näyttely-, kahvila-, ravintola- sekä kansalaistoiminnan tiloina.

Asemakaavassa on Makasiinipuiston makasiinirakennusten yhteiseksi kerrosalaksi osoitettu 1 500 k-m². Tästä säilytettävän makasiinin osuus on n. 780 k-m², kahden pohjoisen makasiinipaviljongin osuus yhteensä n. 480 k-m²ja eteläisen makasiinipaviljongin osuus 240 k-m². Makasiinirakennusten yhteinen kerrosala on 1 500 k-m². Makasiinipuisto on eteläisin Töölönlahden teemapuistojen sarjasta. Makasiinipuiston itäreunalla on kortteli nro 2014, jonka soveltuvuutta keskustakirjaston paikaksi selvitetään vuoden 2008 aikana.

Makasiinit ovat rakennusaloja puistossa. Niille ei voi muodostaa tonttia eikä aluetta voi aidata. Ne sijaitsevat keskellä puistoa. Niille ei voi muodostaa huoltopihoja tai takapihoja. Autopaikkoja ei saa rakentaa puistoalueelle eikä rakennuksen vierustoille, ei edes poikkeuksellisesti tapahtumien ajaksi. Asiakkaiden ja henkilökunnan vaatimat autopaikat tulee sijoittaa alueen yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Nykytilanne

Säilytettäväksi osoitettu makasiini paloi pääosin keväällä 2006. Rakennuksesta jäi vaurioituneena jäljelle noin 25 metrin osa rakennuksen itäpäästä. Tämän lisäksi osa eteläpuolista seinämuuria jäi pystyyn.

Makasiinirakennuksen kunnostamiselle oli voimassa oleva rakennuslupa ennen tulipaloa. Rakennusviraston ennen tulipaloa tekemän hankesuunnitelman mukaan rakennuksen kunto oli heikko ja seiniä lukuun ottamatta kaikki rakennusosat joudutaan uusimaan tai korjaamaan.

Musiikkitalon rakentaminen on käynnissä pohjarakennustöiden osalta ja makasiinin ympäristö on työmaa-alueena.

Puistosuunnitelma

Rakennusvirasto on teettänyt konsulttityönä Töölönlahden yleisten alueiden yleissuunnitelman, joka valmistui 2.2.2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleisten alueiden jatkosuunnitteluperiaatteet 10.6.2007. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset Töölönlahden puisto- ja katusuunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtävillä 21.5. - 3.6.2008. Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt suunnitelmat 26.6.2008. Tanssimakasiinin sijainti on kuvattu suunnitelmissa.

Hakijan tanssimakasiini-suunnitelma

Kaupunginhallitus päätti 29.1.2007 (137 §) varata Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun Makasiinipuistosta noin 1 270 m²:n suuruisen alueen sillä sijaitsevine rakennuksineen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelemista varten 31.12.2007 saakka. Kiinteistövirasto on jatkanut varausta 13.12.2007 lyhytaikaisella vuokrasopimuksella rakennusluvan hakemista varten 16.6.2008 saakka. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan vuokrasopimusta jatketaan poikkeuslupahakemuksen käsittelyn edellyttämäksi ajaksi.

Hakija on teettänyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:llä suunnitelmat Tanssimakasiinista. Makasiinipuiston keskiosaan sijoittuu lasiseinäinen pyöreämuotoinen yksikerroksinen uudisrakennus. Sen eteläpuolella säilyy osa purettavan makasiinin muuriseinää.

Rakennuksen kerrosala on 1 785 m², josta ensimmäisessä kerroksessa on 1 165 m². Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee 700 m²:n tanssisali ja orkesterin esiintymislava sekä mm. kahvila-ravintola ja lämpiö. Kerrosalasta kellarikerroksessa on 620 m² kerrosalaan luettavia pääkäyttötarkoituksen mukaisia tanssitoiminnan aputiloja. Näitä ovat mm. tanssijoiden pukuhuonetilat ja keittiötilat.

Hakemuksen mukaan rakennusta tultaisiin käyttämään lavatanssikulttuurin edistämiseen, myös kansainvälisellä tasolla. Tilaa voitaisiin käyttää monipuolisesti erilaisten musiikkiesitysten näyttämönä, jolloin makasiini osaltaan täydentäisi Musiikkitalon musiikkitarjontaa alueella.

Huoltoliikenne johdetaan korttelin 2014 edustan kävelyraitin pohjoisosaa pitkin rakennuksen takaosan huolto-ovelle. Huoltoliikenteen ajoneuvot käyttävät kääntymistilana korttelin pohjoispuoleista aukiotilaa korttelin muiden käyttäjien kanssa. Invataksit käyttävät hakemuksen mukaan samaa edustaa. Edustalta on esitetty rakennettavaksi lämmitetty reitti sisäänkäynnille. Esteetön yhteys on myös Töölönlahdenkadun saattosyvennykseltä makasiinille.

Rakennus liittyy Makasiinipuiston suunnitelman mukaisiin korkeustasoihin. Makasiiniseinän eteläpuolelle puistoon esitetään sijoitettavaksi 30 tanssitalon tarvitsemaa pyöräpaikkaa.

Haetun toimenpiteen poikkeaminen asemakaavasta ja aluetta
koskevista suunnittelutavoitteista

Asemakaavan toimintaa koskevasta määräyksestä ei haeta poikkeusta. Tanssimakasiini poikkeaa rakennusalojen osalta asemakaavassa esitetystä vanhan makasiinin ja uusien makasiinipaviljonkien muodostamasta rakennusryhmityksestä sekä asemakaavan tavoitteesta näin muodostuvan makasiinikokonaisuuden käyttämisestä kulttuuri-, näyttely-, kahvila-, ravintola- sekä kansalaistoiminnan tiloina.

Tanssimakasiinin sijainnista ja laajuudesta seuraa, ettei muita paviljonkeja voi sijoittaa Makasiinipuistoon. Tanssimakasiinin rakennusala on kuitenkin hieman pienempi kuin asemakaavan mukaisten paviljonkien yhteenlaskettu rakennusala.

Hakemus poikkeaa asemakaavan rakennussuojelumääräyksestä. Palaneen rakennuksen purkamista perustellaan VTT:n tekemillä tutkimuksilla rakennuksen ja sen tiilien teknisestä kunnosta sekä museoviraston käsityksellä rakennuksen arvosta. Osa Makasiinin eteläistä seinämuuria jää kaupunkikuvalliseksi elementiksi puistoon ja arkkitehtoniseksi osaksi hakemuksen suunnitelmaa.

Tanssimakasiini ylittää asemakaavassa puistoalueen makasiinirakennuksille osoitetun kokonaiskerrosalan. Osittain ylitys johtuu siitä, että tanssitoimintaan liittyvät laajat kellariin sijoittuvat pukuhuone- ja sosiaalitilat, jotka luetaan kerrosalaan.

Tanssimakasiinin huoltoajoreittejä, invasaattoa ja näiden reittien teknisiä sulanapitojärjestelyjä on esitetty sijoitettavaksi puiston alueelle. Nämä vaikuttavat puiston suunnitteluun, istutuksiin ja kunnossapitoon.

Rakennuksen sijainnista ja laajuudesta sekä käytöstä seuraa, että rakennusta ympäröivä julkinen puisto saatetaan mieltää helposti Tanssimakasiinin pihaksi. Tämä heikentäisi makasiinia ympäröivän julkisen puiston käyttöarvoa ja privatisoisi puistoa.

Rakennus rajoittaa sijaintinsa sekä huolto- ja saattoliikenteensä takia vähäisessä määrin Makasiinipuiston suunnittelua ja käyttöä sekä mm. keskustakirjastoksi kaavaillun asemakaavan mukaisen korttelin 2014 suunnittelua ja sen edustan käyttöä. Tanssimakasiinin etäisyys korttelin 2014 rajaan on 10 metriä, kun asemakaavassa lyhin etäisyys makasiinirakennusalasta seinään on 8 metriä.

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkisten rakennusten suunnittelukurssin kohteena oli keväällä 2006 Töölönlahden Keskustakirjasto. Kurssitöiden perusteella on mahdollista päätellä, että asemakaavan mukainen Makasiinipuiston paviljonkien kokonaisuus rajoittaisi kirjaston muotoilua ja mahdollista ulottumista Makasiinipuistoon jossain määrin enemmän kuin vain säilytettäväksi määrätyn makasiinin kohdalla oleva rakennusala.

Kaupunkisuunnitteluviraston Töölönlahti 3D-mallin avulla on mahdollista tarkastella Tanssimakasiinin uudisrakennusta osana Töölönlahden asemakaavan mukaista rakennusryhmittelyä. Mallin perusteella voidaan päätellä, että pyöreämuotoinen makasiinirakennus sopii Töölönlahden kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen.

Saadut lausunnot

VTT:n tutkimusselostus 10.10.2006: Makasiinien purkutiilien puristuslujuus ja pakkasenkestävyys uudelleen käytössä. VTT:n lausunto:

”Purkutiiliä voidaan valikoiden käyttää uudestaan sisätiloissa kantamattomissa ja kantavissa rakenteissa. Kun laastiksi valitaan KS50/50/600, juoksulimitetyn ½ -kiven muurin puristuslujuuden ominaisarvona voidaan käyttää viranomaisohjeen B8 mukaan arvoa 5,5MPa. Tiilien sisäisen rakenteen vuoksi lujemmilla laasteilla tätä suurempien ominaislujuuden arvojen käyttöä ei suositella eikä ulkokäytössä lujempien laastien käytöllä saavuteta varsinaisesti mitään etua. Huonon pakkasenkestävyyden vuoksi julkisivukäyttöön kivet soveltuvat vain asianmukaisesti sateelta ja kastumiselta suojattuihin rakenteisiin.”

VTT:n tutkimusselostus 23.10.2006: Makasiinirakennuksen pystyyn jääneen muurin käyttö kantavana rakenteena. VTT:n lausunto:

”Laastin puristuslujuus on riittämätön, tartuntaa ei ole ja rakenne ei toimi täydellä poikkileikkauksella. Siten Suomen rakentamismääräyskokoelman voimassa olevien ohjeiden B8 mukaan pystyyn jäänyttä muuria ei voida käyttää kantavana rakenteena.”

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi 3.10.2007 mm. että:

”Neuvottelukunta totesi tanssimakasiinin käyttötarkoituksen sopivan hyvin alueelle. Suojellun makasiinin raunion purkaminen on vastoin asemakaavan suojelumääräystä. Kaksikerroksinen kellari on asemakaavan vastainen. Esitetyt kaavasta poikkeamiset vaativat Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä.”

”Neuvottelukunta toteaakin, että tanssimakasiinin käyttöön olisi helpommin sovitettavissa pohjoinen rakennusala, jolloin suojelumerkintä ei rajoita suunnittelua. Rauniot voidaan tämän jälkeen jättää osaksi puistoa. Toisena vaihtoehtona voidaan vielä tutkia raunioiden integroimista osaksi uutta rakennusta.”

Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi 17.10.2007 mm. että:

”Tanssimakasiini on toimintana Töölönlahden alueelle tervetullut. Sille on kunniaksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen paikkaan sopiva uudisrakennus, jolle nyt on laadittu toimiva hankesuunnitelma esitetyn konseptin muodossa. Neuvottelukunta ei pidä suotavana suunnittelijan vaihtamista. Suunnittelijan on kyettävä ratkaisemaan yksityiskohdat loistokkaasti ja samaan aikaan toivotun kontrastin karkean, vaurioituneen ja historiasta viestivän muurin ja siihen liittyvän 2000-luvun tanssimakasiinirakennuksen välille.”

Kaupunginmuseo 5.11.2007: Kaupunginmuseo toteaa mm. että:

”Kaupunginmuseon tulkinnan mukaan palosta säilyneen makasiinipäätyosan purkaminen on asemakaavan vastainen toimenpide. Kaupunginmuseolle on aiemmin (17.1.2007) esitetty arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n laatima L1-suunnitelma tanssipaviljongista. Näissä suunnitelmissa palosta säilyneet makasiinin osat oli luontevasti liitetty osaksi uudisrakennusta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tämän tyyppinen lähestymistapa olisi asemakaavan mukainen. Esitettyyn uudisrakentamiseen kaupunginmuseo ei ota kantaa.”

Museoviraston lausunto 12.12.2007: Museovirasto toteaa mm. että:

”Makasiinipuiston alueelle sijoitettavan uudisrakennuksen suunnittelussa on pyrittävä kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseen lopputulokseen sitomatta rakennuksen mittasuhteita ja muotokieltä tuhoutuneisiin makasiineihin. Mikäli jäljellä olevat tiiliseinät säilytetään, on niitä käsiteltävä itsenäisinä raunioaiheena.”

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta käsitteli Tanssimakasiinia 6.2.2008 ja lausunnossa todetaan mm. että:

”Nyt suunnittelu on aloitettu uusista arkkitehtonisista lähtökohdista. Ratkaisu huomioi ensisijaisesti rakennuksen sijainnin ja toiminnan

avoimen luonteen. Luonnosteltu rakennusmassa on vapaamuotoinen lasiseinäinen ovaali, "silmu".”

”Pääsisäänkäynti tanssimakasiiniin on kevyestä lasikatoksesta, joka liittää vanhan tiilimakasiinin raunion uuteen rakennukseen. Tavoitteena on toteuttaa veistoksellinen, vapaamuotoinen rakennus, joka liittyy sekä visuaalisesti että toiminnallisesti Töölönlahden puistoon. Pohjaratkaisu selkeästi hahmottuvine tilakokonaisuuksineen tukee peruskonseptia. Tanssisalin lattia on upotettu hieman olevaa maanpintaa alemmas. Rakennus on määrätietoisesti suunniteltu ympärille rakentuvaa rakennuskantaa matalammaksi ja paviljonkimaiseksi.”

”Neuvottelukunta totesi ilahtuneena, että tuorein eväin uudelleen liikkeelle lähtenyt suunnitelma on rohkea ja hieno. Arkkitehtonisesti ja

rakenteellisesti kunnianhimoisen rakennuksen toteutusdetaljien suunnittelu tulee muodostamaan suuren haasteen suunnittelutyöryhmälle. Nyt luonnoksessa esitetyt hienot visiot ja suunnittelun laatutaso tulee säilyttää toteutukseen saakka. Erityisen merkittävässä roolissa ovat ikkuna- ja kattorakenteet, joiden toteutuksessa tulee välttää arkipäiväistäviä ratkaisuja.”

"Silmu" luo puistoalueen myöhemmin rakennettaville rakennuksille ja puiston suunnittelulle selkeät lähtökohdat. Sen hahmo ja toiminnalliset ratkaisut sopivat hyvin yhteen Musiikkitalon kanssa.”

”Tiloista tulee suunnitella esteettömiä. Pysyvien ja tilapäisten mainosten ja opasteiden ratkaisut ja mahdollisen julkisivu- ja pihavalaistuksen suunnitelma tulee esittää. Lausuntonaan neuvottelukunta puolsi esitettyä suunnitelmaa em. huomautuksin.”

Rakennusvalvontaviraston teknillisen neuvottelukunnan 24.4.2008 antamassa lausunnossa käsitellään lähinnä maaperän puhdistamiseen, perustamiseen, paloturvallisuuteen ja rakentamiseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston 12.6.2008 antamassa lausunnossa (saapunut 17.6.2008) todetaan mm, että:

”Tanssimakasiinin uudisrakennus sijaitsee edelleen keskellä Makasiinipuistoa. Nyt suunniteltu rakennus ylittää sekä sille asemakaavassa osoitetun rakennus- että kerrosalan. Tämä tilanne on ollut lähtökohtana laadittaessa puistosuunnitelmaa.

Tanssimakasiinin sijainti keskellä puistoa ei ole puistotoimintojen sijoittamisen eikä puiston kannalta optimaalisin vaihtoehto. Suunnittelun edetessä ilmeni että huoltoliikenne joudutaan hoitamaan kokonaan puiston kautta. Makasiinipuistoa pohjoisessa rajaavan Töölönlahdenkadun varrelle tulee tanssitoiminnan vaatiman saattoliikenteen, kuten mm. bussien ja taksien, pysähdyspaikka. Tanssimakasiinin läntinen julkisivu rajoittuu Makasiinipuiston pohjois-eteläsuuntaiseen kevyen liikenteen raittiin.

Tanssimakasiinin vaatimat toiminnat tulee suunnitella puistotoimintoihin sopivaksi. Sekä huolto- että saattoliikenne tulee suunnitella edelleen siten, että se mahdollistaa Makasiinipuiston häiriöttömän käytön julkisena puistoalueena. Rakennuksen kaikki julkisivut aukeavat pääjulkisivuina kaikkialle puistoon. Näin ollen esimerkiksi jätehuollon vaatimat rakenteet ja tila tulee sijoittaa rakennuksen runkoon. Toiminnot on sijoitettava ja suunniteltavaa siten, ettei ns. takapihaa synny rakennuksen millekään puolelle.

Makasiini ei katu- ja puisto-osaston mielestä saa privatisoida puistoa omalla toiminnallaan. Huoltoajon takia osa puiston kivetyistä käytävistä joudutaan mitoittamaan, perustamaan ja rakentamaan raskaan huoltoliikenteen vaatimien määräysten eikä puistokäytävien vaatimusten mukaisesti.

Makasiinipuistoon ei voi katu- ja puisto-osaston mielestä sijoittua yhtään pysäköintipaikkaa. Tanssimakasiinin henkilökunnan, esiintyjien ja yleisön ajoneuvojen pysäköinnin on tapahduttava alueella jo olevissa tai sinne rakennettavissa maanalaisissa pysäköintilaitoksissa.

Tanssimakasiinille vuokrattava määräala on oltava riittävä, jotta rakennuksen kaikki rakenteet, kuten osittain uudelleen rakennettava vanhan makasiinin tiiliseinä, ja rakennuksen huollon edellyttämät toiminnat voidaan tehdä määräalalta käsin. Myös makasiinin tarvitsema ulkotarjoilutila tulee huomioida vuokrattavaa aluetta määriteltäessä.

Yleisten töiden lautakunta päättää Makasiinipuiston puistosuunnitelman (VIO 5481/1) hyväksymisestä 26.6.2008. Puistosuunnitelma on laadittu yhteistyössä tanssimakasiinin rakennuttajan ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.”

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.5.2008) ja kuulutuksella Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Uutislehti 100:ssa 30.5.2008 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 22.5.-13.6.2008. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Eduskunnan kanslian kiinteistötoimisto ilmoitti sähköpostiviestillä 11.6.2008, että eduskunta ei tule toimittamaan mitään huomautusta ko. asiaan.

Xxx Xxxxxxxxx toteaa sähköpostiviestissään 22.4.2008, että Tanssipaviljonki on erittäin tervetullut lisä kaupunkiin, mutta ihmettelee esitettyä sijaintia, koska vieressä olevat Kaisaniemi ja Tokoinranta kaipaavat aktiviteetteja. Alueelle tulisi muodostaa paviljonkikeskittymä, joista saisi suomalaista ruokaa, juomaa ja viihdykettä. Se palvelisi kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Xxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä Kruununhaan asukasyhdistys ovat jättäneet muistutukset asiasta.

Xxx Xxxxxx (13.6.2008) toteaa muistutuksessaan, että hakemuksessa on väärin perustein haettu suojellun rakennuksen purkamista. Makasiinirakennus ei ole tuhoutunut tulipalossa, eikä suojellun rakennuksen purkamiselle siten ole erityistä syytä. Xxxxx esittää perusteluina mm., että:

VTT:n lausunnossa todetaan selvästi, että ”tulipalolla ei siis näytä olleen minkäänlaista vaikutusta laastin koostumukseen”. VTT:n tutkimuksen mukaan myöskään tiilet eivät tuhoutuneet tulipalossa. Hakemuksen väite Makasiinirakennuksen vaurioitumisesta ja tuhoutumisesta ei pidä paikkaansa. Ovet, ikkunat ja katot olisi ollut uusittava ilman tulipaloakin.

Rakennus on kestänyt hyvin 120 vuotta. Makasiinirakennuksen rakennelujuus on sen rakentamishetkellä 1800-luvun lopulla ollut tyypillinen ajallensa. Tähän viitataan VTT:n tutkimuksessakin.

Jos suojeltua 1800-luvuin rakennusta yritetään purkaa sillä perusteella, että se ei täytä kaikkia tämän päivän kestävyysmääräyksiä, niin siitä tulee ennakkotapaus, jonka seurauksena Helsingin muihin vanhoihin rakennuksiin kohdistuu purkupaineita.

Uudisrakennusta ei ole kilpailutettu, vaan Pekka Niska on saanut kaupunginhallitukselta luvan suunnitella Makasiinipuistoon uudisrakennuksen, jonka ehtona on ollut suojellun makasiinirakennuksen säilyttäminen ja rakennuspinta-alan oltava enintään asemakaavan määrittämät 1 500 m². Kaupunginmuseon mukaan palosta säästyneen Makasiinin osan purkaminen olisi asemakaavaan vastainen toimenpide.

Mikäli päädyttäisiin uudisrakentamiseen, tulisi siitä ja sen toiminnoista keskustella laajasti kaupunkilaisten, median ja poliitikkojen kesken. Omistajasta on järjestettävä asianmukainen avoin tarjouskilpailu.

Xxxxxx Xxxxxxxxx (12.6.2008) toteaa muistutuksessaan, että poikkeuslupaa ei pidä hakea eikä myöntää. Xxxxxxx esittää perusteluina mm. että:

Makasiinifragmenttien säästäminen on keskeinen osa kiisteltyä Töölönlahden asemakaavaa ja se vaikutti ratkaisevasti kaavan hyväksymiseen. Poliittisesti keskeisen asemakaavan kohdan muuttaminen kaupungin tekemällä poikkeuslupahakemuksella asettaa valtuuston aseman ja demokraattisen päätöksenteon epäuskottavaan valoon.

Töölönlahden asemakaavan tavoitteet eivät ole palon johdosta muuttuneet. Makasiinifragmentteja ei esitetty säästettäväksi museaalisin perustein vaan siksi, että säästettävän makasiiniosan ja uudelleen rakennettavien fragmenttien avulla haluttiin turvata alueen historiallista kerrostuneisuutta ja vahvistaa arvokasta kaupunkikulttuurista monimuotoisuutta. Haluttiin myös osoittaa, että kaupunki on huomioinut kansalaisten kuulemisen asiassa. Haettu poikkeus asemakaavaan vaikuttaisi oleellisesti alkuperäisen kaavan perusteiden murtumiseen.

Palon vaikutus säästettäväksi tarkoitettuun makasiiniosaan ei ole oleellinen, koska alunperinkin kunnostusta ja lisäsuunnittelua pidettiin välttämättömänä ja toisaalta koska VTT:n kuntoraportin mukaan palolla ei ole ollut oleellista vaikutusta esimerkiksi säästettäväksi merkittävän osan laastiin.

Lisäksi makasiinipaviljonkeja ja säästyneen makasiiniosan täydentämistä varten on varastoitu yli tarpeen palossa turmeltumattomia puretun pohjoisen makasiinirakennuksen tiilejä. Kaavan toteuttamisen tielle ei ole tullut palon johdosta tai sen jälkeen mitään oleellisia teknisiä esteitä eikä kaavapoikkeusta voi niillä perustella.

Kiinteistöviraston ja kiinteistölautakunnan tanssikeskusta koskevat päätökset perusteltiin aikanaan oleellisesti sillä, että hankkeessa kyetään ratkaisemaan hankalasti toteuttavissa oleva asemakaava.

Hakiessaan poikkeuslupaa kiinteistövirasto on hakemassa merkittävää taloudellista etua hankeen toteuttajalle. Kaupungille olisi tullut suurempi hyöty, jos alun perin olisi etsitty toteuttajaa suurelle yhtenäiselle tapahtumakeskukselle Helsingin parhaalle paikalle. Poikkeusluvalla hankkeen vetäjälle tuleva etu saattaa olla jopa kaupunkilaisten ja yrittäjien yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta kohtuuttoman suurta.

Poikkeaminen asemakaavasta on alueen keskeisen sijainnin ja muiden hankkeiden kannalta (mm. keskustakirjasto) niin suuri, että asia pitäisi käsitellä normaalin asemakaavasuunnittelun ja kaavakäsittelyn kautta. Olisi outoa menettelyä ratkaista näin arvokkaan alueen perustava ja jatkosuunnittelua oleellisesti ohjaava uudelleenmassoittelu poikkeusluvalla.

Xxxxx Xxxxxxxx (12.6.2008) toteaa muistutuksessaan mm. että:

Helsinkiläiset keskustelivat makasiinien säilyttämisestä laajasti ja päätös säästää osa makasiineista oli laajapohjainen kompromissi. Makasiinien säästämistä käsiteltiin kaikissa mahdollisissa kaupungin elimissä useita kertoja. Makasiinien puuosien palo ei ole riittävä syy muuttaa periaatteellisesti merkittävää päätöstä.

Museovirastolta ja VTT:ltä on tilattu tarkoitushakuisesti kielteiset lausunnot. Tiili säilyy paikallaan vaikka liekit ovat nuolleet. Jos turvallisuus edellyttää, voidaan seinää tukea rakennuksen henkeen sopivilla tavoilla.

Helsinkiläisten kannalta on oleellista löytää suojeltavalle makasiinin osalle mielekäs käyttö. Virkamiesten ei tulisi toimia Pekka Niskan tarpeiden mukaisesti. Merikadettikoulun asuntolan purkamista perusteltiin mm. sopimuksista kiinni pitämisellä. Nyt on mahdollista näyttää, mitä sopimukset helsinkiläisten ja heitä edustavan kaupunginvaltuuston kanssa merkitsevät.

Kruununhaan asukasyhdistys (13.6.2008) toteaa, että poikkeamislupaa ei tule myöntää esitetyssä muodossa ja esittää mm. että:

Töölönlahden alueen asemakaavassa on keskeisenä tavoitteena ollut kaupunkikuvallisen muistuman säilyttäminen VR:n makasiineista. Suojeltava rakennus ja uudet tiilirakennukset on varattava asemakaavan mukaan vapaaseen kansalaistoimintaan ja muihin kulttuuritarkoituksiin. Näin haluttiin jatkaa alueen aiemmin vilkasta kansalaistoimintaa.

Tanssitalon uudisrakennus poikkeaa oleellisesti asemakaavan keskeisestä sisällöstä ja syrjäyttäisi kokonaan rakennus- ja kaupunkihistorialliset näkökohdat alueen maankäytöstä.

Vanhan makasiinin säilyneet osat on kunnostettava voimassa olevan asemakaavan mukaisesti ja mahdollinen uudisrakennus tulee sovittaa lisärakennuksena hienovaraisesti olevaan tiilirakennukseen ja sen rakenteisiin. Alue on suunniteltava monipuoliseksi kansalaistoimintoja mahdollistavaksi kokonaisuudeksi.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut hakemusta suhteessa asemakaavan Makasiinipuiston tavoitteisiin ja toteuttamiseen, makasiinin suojelumääräykseen, Töölönlahden eteläosan kaupunkikuvalliseen, toiminnalliseen ja liikenteelliseen kokonaisuuteen sekä hakemuksen vaikutusta keskustakirjastolle kaavaillun korttelin suunnitteluun ja käyttöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemus on asemakaavan tavoitteiden mukainen tanssipaviljongin toimintojen osalta, koska uusi tila on suunnitteluratkaisultaan monikäyttöinen rakennus puistossa. Rakennuksen käyttötapaa tulee jatkossa kehittää siten, että rakennus sopii kaikkiin asemakaavassa Makasiinipuistoon määrättyihin toimintoihin, myös kansalaistoimintaan.

Tanssimakasiinin sijainnista ja laajuudesta johtuen muita paviljonkeja ei voi sijoittaa Makasiinipuistoon. Ratkaisu merkitsee samalla asemakaavan mukaisiin rakennusaloihin verrattuna laajemman puistoalueen muodostumista. Hakemus tarjoaa edellytykset Tanssimakasiinin ja rakennusviraston teettämän Makasiinipuiston toteuttamiselle ja valmiiksi saattamiselle Musiikkitalon aikataulussa.

Asemakaavassa suojellun rakennuksen purkamisen erityinen syy on VTT:n arvio makasiinien kunnosta sekä museoviraston lausunnossa esitetty käsitys suojeluarvon menetyksestä. Osa Makasiinin eteläistä seinämuuria jää arkkitehtoniseksi elementiksi ja kaupunkikuvalliseksi muistumaksi uudisrakennuksen eteläpuolelle.

Asemakaavan mukaisen Makasiinipuiston yhteenlasketun kerrosalan ylitystä voidaan puoltaa koska ylittyvä kerrosala muodostuu lähinnä Tanssimakasiinin kellariin sijoittuvista tanssitoiminnan vaatimista laajoista sosiaali- ja pukeutumistiloista.

Tanssimakasiinin pienin etäisyys keskustakirjastolle kaavaillun korttelin 2014 rajaan on 10 metriä. Asemakaavassa lyhin etäisyys rakennusalojen välissä on 8 metriä. Koska Tanssimakasiini on muodoltaan pyöreä, ei etäisyys aiheuta haittaa muulle rakentamiselle.

Korttelin 2014 pääjulkisivun edustan raitille sijoittuva huolto- ja saattoliikenne vaikuttaa asemakaavan mukaisen korttelin 2014 suunnitteluun ja sen edustan käyttöön samalla tavoin kuin asemakaavan mukainen ratkaisu, jossa kaikki makasiinirakennusalat olisivat käytössä.

Arkkitehtiosaston julkisten rakennusten suunnittelukurssin Keskustakirjastotöiden tarkastelu osoittaa, että asemakaavan mukainen Makasiinipuiston paviljonkien kokonaisuus rajoittaisi kirjaston muotoilua ja mahdollista ulottamista Makasiinipuistoon enemmän kuin vain säilytettävän makasiinin kohdalla oleva rakennusala.

Töölönlahden 3D -mallin tarkastelu osoittaa, että pyörämuotoinen Makasiinin muuriseinämän taustalla oleva uudisrakennus sopii hyvin alueen kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Myös kaupunkineuvottelukunnan lausunnossa 6.2.2008 todetaan, että ” ’Silmu’ luo puistoalueen myöhemmin rakennettaville rakennuksille ja puiston suunnittelulle selkeät lähtökohdat. Sen hahmo ja toiminnalliset ratkaisut sopivat hyvin yhteen Musiikkitalon kanssa.”

Liikenteellisesti hakemus on pääosin Töölönlahden asemakaavan mukainen. Aluetta palvelevat Töölönlahden ja Elielin pysäköintilaitokset. Töölönlahdenkadulta johtaa huoltoajo- ja invasaattoyhteys korttelin 2014 välittömälle edustalle ja pelastustielle. Tämän takia huoltavaa ajoneuvoa tai invataksia ei saa pysäköidä edustalle eikä puistoon. Taksisaattotila on Töölönlahden kadun varressa, josta johtaa esteetön reitti pääovelle. Liikennesuunnitteluosasto on tarkistanut huoltoliikenteen ajotilan ja Töölönlahdenkadun saattoalueen toimivuuden.

Haetut toimenpiteet ovat asemakaavan kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisia, mikäli jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat ehdot:

1 Toiminnallisesti Tanssimakasiinia tulee voida käyttää kaikkiin asemakaavan mukaisiin Makasiinipuiston käyttötarkoituksiin, myös kansalaistoimintaan.

2 Makasiini ei saa privatisoida puistoa eikä estää julkisen puiston käyttöä omalla toiminnallaan. Tanssimakasiinin vaatimat toiminnat tulee suunnitella puiston toimintoihin sopiviksi.

3 Tanssimakasiinilla ei ole omaa pihaa eikä sen teknisiä järjestelyjä tai huoltotiloja eikä rakennelmia tule sijoittaa Makasiinipuiston alueelle eikä hakijalle vuokrattavalle rakennusalan ulkopuoliselle yleisen puiston alueelle. Kaikki tarvittavat aputilat ja tekniset järjestelyt tulee sijoittaa rakennuksen rungon sisälle.

4 Makasiinipuistoon eikä rakennuksien vierustoilla oleville alueille tule sijoittaa henkilökunnan, esiintyjien eikä asiakkaiden autopaikkoja. Tanssimakasiinin käytön edellyttämää pysäköintiä palvelevat alueen yleiset pysäköintilaitokset.

5 Huoltojärjestelyt tulee toteuttaa rakennuksen yhteyteen siten, ettei niistä aiheudu visuaalista eikä toiminnallista haittaa.

6 Pelastusreitti tulee sijoittaa itäiselle puistokäytävälle.

7 Tanssimakasiinin edellyttämät polkupyöräpaikat tulee sijoittaa säilytettävän makasiiniseinän pohjoispuolelle. Muilta osin kaupunki vastaa Töölönlahden julkisten tilojen polkupyöräpaikkojen sijoittamisesta.

8 Vuokrattavan alueen laajuus tulee määritellä käsittämään vain Tanssimakasiinin rakennusala, jotta ratkaisu ei privatisoi puistoa ja synnytä rakennukselle pihamaista yksityistä reviiriä. Puiston korkeusasemat tulee sopia rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa sen edellyttämällä tavalla. Rakennukseen liittyvistä puiston alueelle sijoittuvista rakennuksen perustoiminnan edellyttämistä teknisistä järjestelyistä ja niiden rakennus- ja hoitovastuista (esim. pumppaamot, pääsisäänkäynnin edusta, hätäpoistumistien edusta, huoltoajon edusta, kahvilan terassi) tulee sopia vuokrasopimuksen yhteydessä, mutta rakennusalan ulkopuolista julkista puistoa ei pidä vuokrata hakijalle.

9 Rakennuksen tarvitsemat vesijohtolinjat ja muut kunnallistekniikan johdot tulee sijoittaa puistokäytävän alle, siten että puiston suunnittelu ja puiden sijoittelu ei vaikeudu.

Poikkeamisen erityinen syy on Töölönlahden asemakaavallisen kokonaisuuden, julkisten tilojen ja puistosuunnitelman tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Hakemus tarjoaa edellytykset rakentaa tanssimakasiini valmiiksi Musiikkitalon ja puiston muun rakentamisen aikataulussa. Suojelumääräyksestä poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, kun suojeltu makasiinirakennus tuhoutui pahoin tulipalossa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, mikäli jatkosuunnittelussa otetaan huomioon edellä olevat ehdot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevin Tanssimakasiinin asemakaavan mukaisia toimintoja, puiston julkista käytettävyyttä, Tanssimakasiinin ympäristöä ja sen autottomuutta, huoltojärjestelyjä, pelastusreitin sijaintia, polkupyöräpaikkoja, puiston korkeusasemaa ja vuokrattavan alueen suppeutta sekä kunnallistekniikan järjestelyjä koskevin ehdoin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.8.2008 § 382 merkitä tiedoksi poikkeamishakemuksesta annettavan esityslistatekstin mukaisen lausunnon.

Päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen:

Merkittiin, että keskustelun kuluessa varajäsen Alku varajäsen Buttlerin kannattamana ehdotti, että lisäksi lautakunta toteaa, ettei ole tarvetta poiketa voimassa olevasta asemakaavasta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Lahti, Palmroth-Leino, Välimäki, Närö, Anttila) – 4 (Helistö, Alku, Buttler, Slätis).

Merkittiin, että keskustelun kuluessa jäsen Helistö varajäsen Slätisin kannattamana ehdotti, että lisäksi lautakunta palauttaa lausunnon uudelleen kirjoitettavaksi seuraavin perustein:

”Poikkeamislupaa ei tulisi puoltaa, koska tanssipaviljonkisuunnitelma poikkeaa liiaksi Töölönlahden asemakaavasta sivuuttaen vanhan makasiinin rakennussuojelun.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Lahti, Palmroth-Leino, Välimäki, Närö, Anttila) – 4 (Helistö, Alku, Buttler, Slätis).

Merkittiin, että varajäsen Alku, jäsen Helistö, varajäsen Slätis ja varajäsen Buttler jättivät päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

”Poikkeamislupaa ei tulisi puoltaa, koska tanssipaviljonkisuunnitelma poikkeaa liiaksi Töölönlahden asemakaavasta sivuuttaen vanhan makasiinin rakennussuojelun.”

Kaj viittaa Ksv:n sekä muihin asiassa annettuihin lausuntoihin ja toteaa seuraavaa:

Tanssimakasiinin sijainti on kuvattu Makasiinipuiston puistosuunnitelmassa. Khn esitys Kvsto:lle Kiasmanpuiston, Musiikkitalonpuiston, Makasiinipuiston puistosuunnitelmien hyväksymisestä on tämän kokouksen esityslistalla.

Hakemuksen käsittelystä poikkeamisasiana Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen poikkeamisvaltasäännös mahdollistaa poikkeuksen myöntämisen kaikista MRL:n piiriin kuuluvista rakentamista tai muita toimenpiteitä koskevista normeista. Poikkeaminen on mahdollista MRL:n ja muiden säädösten mukaisista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista. Poikkeaminen on mahdollista myös kaavoista ja niiden määräyksistä sekä muista MRL:n nojalla tehtyjen päätösten määräyksistä ja kielloista.

MRL 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta tai poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Poikkeamisen näissä tapauksissa voi myöntää alueellinen ympäristökeskus.

Poikkeamista koskevaan harkintaan kuuluu tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Poikkeaminen edellyttää aina erityisiä syitä. Nyt käsiteltävässä tapauksessa asemakaavassa suojellun rakennuksen purkamisen erityinen syy on VTT:n arvio makasiinien kunnosta sekä museoviraston lausunnossa esitetty käsitys suojeluarvon menetyksestä.

Poikkeaminen ei MRL 172 §:n mukaan saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeusta ei saa myöntää, jos poikkeaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaj katsoo, että hankkeen suunnitelma on käyttötarkoitukseltaan asemakaavan toimintoja koskevan määräyksen mukainen ja, että esitetty hanke sopii hyvin alueen kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Kyseessä ei ole sellainen ympäristöstään täysin poikkeava rakentaminen, mitä vaikutuksiltaan merkittävällä rakentamisella tarkoitetaan. Tanssimakasiinin toiminta ei lisää merkittävästi liikennettä alueella, eikä sen silläkään perusteella voida katsoa olevan vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista.

Kaj katsoo, että hanke voidaan toteuttaa vaarantamatta niitä kaavasta, määräyksistä tai säännöksistä johtuvia päämääriä, joihin säännönmukaisella menettelyllä pyritään. Kaj katsoo, että hakemus täyttää oikeudelliset edellytykset, ja että poikkeus haettuun toimenpiteeseen voidaan myöntää.

9.2.2009 pöydälle pantu asia

HELSINGIN ARKKITEHTUURIPOLIITTISEN OHJELMAN JOHDOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET

Khs 2008-1367

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin arkkitehtuuri Nyt! –arkkitehtuuripoliittisen ohjelman 5.12.2008 valmistuneen toimenpideosa -raportin (Apoli2).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että

- kaupungin strategiaohjelman ehdotukseen sisällytetään tavoite edistää rakentamisen laatua ja hyvää asuinympäristöä arkkitehtuurin keinoin ja että siinä painotetaan hyvän arkkitehtuurin ja suunnittelun sekä viimeistellyn toteutuksen merkitystä kokonaisuuksien ja yksityiskohtien osalta suunnittelussa.

- kaikkia hallintokuntia kehotetaan toimimaan talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa hyvää arkkitehtuuria edistäen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman edistämiseksi.

- rakennusvalvontavirastoa kehotetaan laatimaan julkaisu Helsingin arkkitehtuuripolitiikasta.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille sekä jäljennöksin esityslistasta Helsingin arkkitehtuuri Nyt! –lausunnonantajille sekä opetusministeriölle, ympäristöministeriölle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Helsingin arkkitehtuuri nyt ! -raportti
	Liite 2	Yhteenveto saaduista lausunnoista ja Kvston keskusteluista 12.9.2007
	Liite 3	Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma toimenpideosa
	Liite 4	Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpidesuositukset

Kaj toteaa, että kaupunginjohtaja asetti 26.1.2005 työryhmän laatimaan Helsingille arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Kuntien on toivottu laativan omia ohjelmiaan sen jälkeen, kun valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vuonna 1998.

Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Helsingin arkkitehtuuri Nyt! merkittiin tiedoksi johtajistokäsittelyssä 7.6.2006 ja se lähetettiin lausunnolle.

./:

Ohjelma on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Ohjelma löytyy myös sähköisenä rakennusvalvontaviraston internet-sivuilta julkaisut kohdasta.

./.

Yhteenveto lausunnoista on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Palaute ohjelmasta oli runsas ja monipuolinen ja Kvsto kävi asiasta lähetekeskustelun 12.9.2007. Kvsto merkitsi asian tiedoksi ja totesi, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja että kaupunginhallitus tulee päättämään ohjelmasta lähetekeskustelussa saadun palautteen ja jatkovalmistelun pohjalta.

Jatkovalmistelua varten nimettiin työryhmä (21.5.2008) jonka puheenjohtajana toimi rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen. Työryhmä koostui suurelta osalta jo aiemmassa työryhmässä edustettuna olleista hallintokuntien edustajista ja sitä täydennettiin talous- ja suunnittelukeskuksen edustajalla.

./.

Työryhmä luovutti raporttinsa Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpideosa, nk. Apoli2 –raportti, 5.12.2008. Raportti on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Luovutetun raportin liitteenä 1 on laajahko, seuraavansisältöinen toimenpidesuositusten listaus. Työryhmä toteaa seuraavaa:

Työryhmän toimenpidesuositukset

Suositusten kohdalla nimetyt hallintokunnat ovat ohjeellisia.

Jokaisen ehdotetun suosituksen osalta on tarkasteltu sen vaativuutta ja kustannusvaikutusta kaupungin kannalta. Tarkastelu on tehty käyttämällä neliportaista pisteytystä. Piste yksi tarkoittaa vaativuudeltaan vähäistä, kaksi vaativuudeltaan kohtalaista, kolme vaativuudeltaan suurta ja neljä vaativuudeltaan erittäin huomattavaa. Vastaavasti piste yksi tarkoittaa kustannusvaikutuksiltaan vähäistä, kaksi kohtalaista, kolme suurta ja neljä erittäin huomattavaa. Vaativuus korreloi toimenpiteen edellyttämään työpanokseen, kuinka monen eri hallintokunnan sitoutumista se vaatii ja miten vaativa toimenpide on poliittisen päätöksenteon kannalta. Kustannusvaikutukset liittyvät toimenpiteen aiheuttamiin välittömiin, joskin usein monelle talousarviovuodelle kohdentuviin suoranaisiin kaupungille koituviin menoihin.

01. Arkkitehtuurin kieli ymmärrettäväksi

Arkkitehtuurin ja ympäristön lukutaidon lisäämistä tavoittelevat suositukset liittyvät luontevasti kaikkien opetustoimintaa järjestävien hallintokuntien sekä erityisesti kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston toimintaan. Myös muiden hallintokuntien omasta toiminnastaan kertovalla viestinnällä voidaan kehittää rakennetun ympäristön lukutaitoa.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: opetusvirasto, ammattikorkeakoulu, kaupunginmuseo, Suomenkielinen työväenopisto, Svenska arbetarinstitutet, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus, hallintokeskus.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Nimetään arkkitehtuuripainotteinen koulu ja vahvistetaan koulujen arkkitehtuurikasvatusta
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Järjestetään opastettuja tutustumisretkiä rakennettuun ympäristöön (vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Järjestetään arkkitehtuurikursseja ja luentoja
(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Kehitetään infokeskus Laituria edelleen aktiivisesti kaupunkilaisille suunnattujen arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua esittelevien näyttelyiden sekä tapahtumien pitopaikkana ja myös arkkitehtuurimatkailun tarpeisiin

(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Tiivistetään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa arkkitehtuurin ja tulevaisuuden kaupunkiteknologian ja elämäntavan tutkimuksen aloilla (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto)
(vaativuus 2 / kustannusvaikutus 2)

02. Kulttuurihistorialliset arvot ja rakennussuojelu

Kulttuurihistoriallisia arvoja ja rakennussuojelun merkitystä tekee näkyväksi erityisesti kaupunginmuseo sekä kaupunkisuunnitteluvirasto omalla toiminnallaan. Historiallisen tiedon dokumentointi sekä siitä tiedottavat näyttelyt ja julkaisut yhdessä erilaisten tapahtumien kanssa lisäävät kansalaisten tuntemusta ja tietoisuutta omasta lähiympäristöstään ja kaupungin historiasta. Tieto antaa lähtökohdan osallistumiseen kaupungin kehittämiseen ja juurruttaa sekä sitouttaa asukkaita omasta asuinympäristöstä huolehtimiseen sekä mahdollistaa kaupunginosien omintakeisen kehittämisen.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: kaupunginmuseo, opetusvirasto, ammattikorkeakoulu, kaupunkisuunnitteluvirasto, Suomenkielinen työväenopisto, Svenska arbetarinstitutet, rakennusvirasto, taidemuseo, kulttuuriasiainkeskus.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Jatketaan kantakaupungin vanhentuneiden inventointien ja kaavojen ajantasaistamista erityisesti rakennuskulttuurin säilyminen huomioon ottaen
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 4)

- Jatketaan esikaupunkien rakennushistoriallisia inventointeja
(vaativuus 2 / kustannusvaikutus 3)

- Parannetaan nähtävyyksien merkitsemistä viitoin ja opastein
(vaativuus 2 / kustannusvaikutus 4)

- Nostetaan esiin vuosittain järjestettävien teematapahtumien myötä hyviä esimerkkejä ympäristön hoidosta, esim. rakennusperintöpal-

kinto, paras piha, ym.
(vaativuus 2 / kustannusvaikutus 3)

03. Kaupunkielämän yksilölliset ja moniarvoiset puitteet

Kaupungin kehittäminen on osa kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintaa. Fyysisen ympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen osallistuvat erityisesti kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, talous- ja suunnittelukeskus.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, liikennelaitos, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto, Helsingin Energia, talous- ja suunnittelukeskus.

Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi

- Korostetaan rakentamisen arkkitehtonista ja elämyksellistä laatua kaupungin omistajapolitiikassa, kiinteistöstrategiassa ja kaupungin tilahankkeiden hankintaohjeissa
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Hyödynnetään kaupunginosia kehitettäessä niiden olevaa identiteettiä ja historiallisia elementtejä

(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 4)

- Suunnitellaan kaupungin julkiset ulkotilat sekä liikenneterminaalien ja liikunnan tilat sekä alueet arkkitehtonisina kokonaisuuksina ja arkea rikastuttavina toimivina tiloina
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Otetaan kestävän rakentaminen periaatteet käyttöön kaikilla tasoilla uusien alueiden suunnittelussa ja tontinluovutuspolitiikassa
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Luodaan kaupunkivalaistukseen liittyvillä kehittämisprojekteilla kaupungille viihtyisyyttä ja vetovoimaa
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Järjestetään kaupungin julkisten ulkotilojen siisteyteen ja roskattomuuteen liittyviä tempauksia ja laaditaan ylläpito-ohjeet

(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 4)

04. Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu informaatioyhteiskunnassa

Informaatioyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen arkkitehtuurin tiedonvälityksessä ja viestinnässä on kaikkia hallintokuntia koskeva mahdollisuus. Erityisesti kysymykseen tulevat kuitenkin fyysisestä ympäristöstä, sen rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta huolehtivat tahot. Näiden tahojen tuottamasta ympäristöön liittyvästä tietokannasta olisi mahdollista luoda myös kansalaisia palveleva avoin tiedonvälityskanava, jonka kautta arkkitehtuuria, kaupunkia, ympäristöä ja luontoa koskeva tieto välittyy tavalla joka laajentaa asukkaan näkemystä ja syventää ymmärtämystä asuinympäristöään kohtaan. Tietokannan luoma mahdollisuus tarkastella eri tekijöitä päällekkäin ja liikkua eri aikatasoissa ja mittakaavoissa tulee hyödyntää tietokantaa luotaessa. Myös rakennus- ja alueinventointien liittämistä tietokantaan jatketaan.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, hallintokeskus, rakennusvirasto, liikennelaitos, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto, Helsingin Energia, talous- ja suunnittelukeskus, kaupunginmuseo.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Jatketaan Helsinkiä käsittävän avoimen historia-, nykytilanne- ja suunnitelmatietoa sisältävän paikkatietoon sidotun julkisen tietoverkon kehittämistä
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Kehitetään Helsingin kotisivuille kaupungin arkkitehtuurisivusto yhdessä kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston sekä Suomen rakennustaiteen museon kanssa

(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Tiedotetaan arkkitehtuuritapahtumista nettisivuston kautta, mm. Laiturin näyttelykalenteri

(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Hyödynnetään erilaiset vuorovaikutteiset verkkovaikutustyökalut (PehmoGIS) (vaativuus 3 / kustannusvaikutus 3)

05. Projektityöskentely

Aluerakentamisprojektien työn kehittäminen on kaupungin hallintokuntien rajat ylittävän vuorovaikutteisten yhteistyömenetelmien kehittämistä. Yhteiset koko kaupunkia koskevat toimintaperiaatteet yhdessä alueellisia erityispiirteitä korostavien suunnitteluratkaisujen kanssa luovat hyvän pohjan kaupungin kokonaisvaltaiselle ja tuloksekkaalle kehittämiselle.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, talous- ja suunnittelukeskus, rakennusvirasto, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto, Helsingin Energia, ympäristökeskus, liikuntavirasto, opetusvirasto, sosiaalivirasto, hankintakeskus.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Viedään projekteissa kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut läpäisyperiaatteella lähtien kaavaratkaisuista aina materiaaleihin ja teknisiin järjestelmiin (vaativuus 4 / kustannusvaikutus 3)

- Kehitetään hankintaohjeisiin rakennetun ympäristön laatua painottavat kriteerit
(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 3)

- Kehitetään kumppanuuskaavoitusmenetelmiä
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 2)

- Kehitetään avustetun rakennuttamisen menetelmiä ja hyödynnetään niitä erityisprojekteissa
(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 2)

- Edistetään käyttäjälähtöistä suunnittelua ja toteutusta
(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 2)

- Kehitetään tontinluovutusehtoja ja vuokrasopimuksiin liitettäviä ehtoja sekä niiden seurantaa
(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 3)

06. Arkkitehtuurin arvostus

Arkkitehtuurin arvostusta voidaan kohentaa erilaisin teematapahtumien ja valistuksen keinoin. Vastuu on kaikilla hallintokunnilla, erityisesti kuitenkin rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuvilla hallintokunnilla.

Erityisesti suositukset liittyvät seuraavien hallintokuntien toimintaan: kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, talous- ja suunnittelukeskus, rakennusvirasto, asuntotuotantotoimisto, Helsingin Energia, kaupunginmuseo.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Järjestetään Helsingin kansainvälinen arkkitehtuuriviikko joka toinen vuosi
(vaativuus 4 / kustannusvaikutus 2)

- Järjestetään vuotuinen arkkitehtuuriseminaari rakennuttajille
(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 2)

- Järjestetään teematapahtumia
(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Jaetaan palkintoja
(vaativuus 1 / kustannusvaikutus 1)

- Tehostetaan viestintää
(vaativuus 1/ kustannusvaikutus 1)

07. Helsingin rooli – Cool Helsinki School

Työryhmän ehdotukset ja tässä liitteessä esitetyt suositukset ovat omiaan toteuttamaan linjauksiin perustuvaa arkkitehtuuripoliittista tulosta Helsingin rakennetussa ympäristössä. Näin toteutuva kaupungin arkkitehtuuripolitiikkaan perustuva tarkastelijan havainto olisi ilmaus Cool Helsinki School:ista.

Mahdollisia tähän liittyviä suosituksia voivat olla esimerkiksi:

- Korostetaan kaupungin osa-alueiden ominaislaatua sekä uusia alueita kaavoitettaessa ja täydennysrakennettaessa että asuin-, katu- ja puistoalueiden uudis- ja korjausrakentamisessa
(vaativuus 2/ kustannusvaikutus 1)

- Järjestetään vuosittain työskentelymahdollisuus Helsingissä yhdelle – kahdelle ansioituneelle ulkomaalaiselle arkkitehdille Helsingissä ja vastaavasti muutamalle ansioituneelle suomalaiselle arkkitehdille mahdollisuus työskennellä edellä käyvissä projekteissa ulkomailla
(vaativuus 3 / kustannusvaikutus 3)

- Tuotetaan arkkitehtuurijulkaisuja yleiseen levitykseen
(vaativuus 2 / kustannusvaikutus 2)

- Edistetään arkkitehtuuriopiskelijoiden kansainvälistä työharjoittelua kaupungin organisaatiossa

(vaativuus 1 / kustannusvaikutus

Varsinaisen toimenpideosaraportin lopussa työryhmä esittää, että kaupunginhallitus päättäisi, että

- Yhteisstrategioihin sisällytetään kaikkia hallintokuntia velvoittava kehotus arkkitehtuurin edistämisestä hallintokunnan toiminnassa hallintokunnan itse määrittelemin keinoin.

- Kaupunginhallitus antaa hallintokunnille kehotuksen toimia talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa hyvää arkkitehtuuria edistäen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sekä tämän raportin liitteessä 1 esitettyjen suositusten hengessä.

- Rakennusvalvontavirastoa kehotetaan laatimaan julkaisu Helsingin arkkitehtuuripolitiikasta. Julkaisu koostuisi alkuperäisestä Helsingin arkkitehtuuri nyt! -raportin osista Helsingin sielu ja Vuosirenkaat sekä kaupunginhallituksen aikanaan hyväksymästä Apoli2 -loppuraportista.

Kaj toteaa, että kuten Apoli 2 - toimenpideraportissa todetaan, osa alkuperäisistä Helsingin arkkitehtuuri Nyt! – ohjelman tavoitteista on jo toteutunut tai muutoin omaksuttu nykykäytäntöihin. Jotkut alkuperäisen raportin toimenpidesuosituksista saivat lausunnoissa kriittisen vastaanoton tai ne todettiin kustannus-hyöty –suhteessa heikoiksi keinoiksi vaikuttaa tavoitteisiin (mm. arkkitehtuuriasiamiehen toimen tai lahjoitusprofessuurien perustaminen.) Kaj katsoo, että Apoli 2 -raportin toimenpidesuositukset muodostavat hallintokunnille hyvän keinovalikoiman lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä edistää hyvän rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin juurtumista Helsinkiin. Hallintokunnat voivat niistä löytää itselleen sopivia tapoja vaikuttaa toivottuun kehitykseen.

Kaj toteaa lopuksi, että kaupungin strategiaohjelmaan 2009-2012 (luonnos valtuustoseminaariin 5.-6.2.2008) sivuilla 45 ja 47 on ehdotettu sisällytettäväksi esityslistan tämän asian päätösesityksen ensimmäisessä kohdassa mainitut toimenpiteet. Lopullisesti strategiaohjelma tullaan hyväksymään kaupunginvaltuustossa kevään 2009 aikana.

2.2.2009 ja 9.2.2009 pöydälle pantu asia

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRIEN KEHITYKSEN TASAPUOLISUUDEN JA YHDENVERTAISUUDEN SELVITTÄMINEN SEKÄ VT TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRASELVITYKSEN KIIREHTIMINEN

Khs 2008-375, 2008-1449

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä

– toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille (Anttila, Kantola) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja valtuutettu Tarja Kantolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia.” (Maija Anttila, äänin 74–0)

Edelleen Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 4.6.2008 valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto kiirehtii kaupunginhallituksen esittämän selvityksen tekemistä tontinvuokrista. Selvitystuloksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida toimia asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.” (Tarja Kantola, äänin 55–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta (2.12.2008) toteaa seuraavaa:

Vuoden 2007 päättyessä Helsingin kaupungilla oli voimassa yhteensä 4 599 asuntotonttia koskevaa maanvuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä olivat noin 73 miljoonaa euroa. Kaupunki on vuodesta 1978 alkaen luovuttanut tontteja vuokraamalla pääsääntöisesti vain Hitas-tuotan-toon riippumatta siitä, onko kyseessä valtion tukema- tai vapaarahoitteinen asuntotuotanto. Säätelemättömään tuotantoon tontit luovutetaan yleensä myymällä ja vain poikkeustapauksessa on muutamia tontteja vuokrattu ilman Hitas-ehtoja myös säätelemättömään tuotantoon.

Kaupungin, kuten muidenkin julkisyhteisöjen on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä koskee myös kaupungin harjoittamaa vuokraustoimintaa, jossa yhdenvertaisuuden näkökulmasta on jäljempänä tarkasteltu sekä vuokrien määräytymistä että niiden kehittymistä vuokrasuhteen aikana.

Tontinvuokran muodostuminen

Kaupunginvaltuusto päätti 1.10.1980 (asia 18), että asuntotonttien vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaupungin perimä maanvuokra on korkotuottoa pääomalle, joka on sitoutunut kaupungin maaomaisuuteen. Perittävä vuokra on sidotaan indeksiin, jotta korkotuoton arvo säilyisi vuokrasuhteen aikana. Helsingin kaupungin nykyisin käyttämä vuokrausmenettely on pääpiirteissään samanlaisena käytössä hyvin yleisesti Suomessa.

Kunnan julkisoikeudellisesta luonteesta seuraa, että kunnan on vuokria määritellessään noudatettava tasavertaisuuden periaatetta. Samanlaisissa luovutuksissa tulisi siten noudattaa yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Helsingin kaupunki käyttää tonttien luovutushinnan määrittelyssä alalla yleisesti hyväksyttyjä arviointiperusteita, jolloin tontin luovutushintaan vaikuttavat muun muassa kohteen käyttötarkoitus, sijainti, hintatilastoista saatava selvitys rakennusoikeuden arvosta alueella, kohteen hallintamuoto ja rakennusoikeus sekä kaupungin maanvuokrasopimuksissa noudattama yleinen käytäntö mukaan lukien tontinvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) asettama toimikunta on vuodesta 1977 alkaen laatinut vuosittain valtion tukemassa ARA-tuotannossa pääkaupunkiseudulla sovellettavan tonttikustannussuosituksen ja hintakäyrästön, jonka perusteella aiemmin asuntohallitus ja sittemmin valtion asuntorahasto ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvistavat vuosittain ARA-tuotanossa noudatettavat enimmäishinnat. Hintakäyrästö perustuu YTV:n pääkaupunkiseudun kuntien alueelta keräämään erittäin kattavaan toteutuneiden kauppojen hintatilastoon. Kerrostalotonttien kaupoista ei niiden vähäisen määrän vuoksi voida tehdä edustavaa tilastoa, joten käyrästö perustuu pientalotonttien kauppoihin ja kerrostalotonttien hintataso määritellään siten, että pientalotonteille määritellystä enimmäishinnasta vähennetään 20 %.

Vuonna 2007 pientalotontista maksettiin keskimäärin Helsingissä 973 euroa k-m², Espoossa 830 euroa k-m² ja Vantaalla 578 euroa k-m². Reaalisesti tonttien hinnat ovat YTV-alueella nykyisin selvästi korkeammalla kuin edellisen 1980-luvun lopun voimakkaan nousun aikana.

YTV -alueella sovellettu järjestelmä on sinällään osoittautunut onnistuneeksi ja se on selvästi hillinnyt asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa. Samalla se on mahdollistanut ARA-tuotannon toteutumisen tasapuolisesti kaikilla uusilla asuntoalueilla.

Toisaalta samanaikaisesti voimakkaana jatkunut tonttien hintatason nousu on jättänyt valtion YTV-alueelle vahvistamat tonttien enimmäishinnat yhä kauemmas markkinahinnoista. Niinpä vuodelle 2007 hyväksytyt hinnat olivat tasoltaan enää vain noin puolet alueella maksetuista markkinahinnoista. Kaupungin vuokrauksissa käyttämä hintataso alittaa useimmiten vielä tämänkin hintatason, joten sovellettu hintataso on kokonaisuudessaan erittäin maltillinen.

Helsingin kaupunki on noudattanut YTV:n suositusta ja käyrästöä epävirallisesti vuodesta 1977 alkaen ja virallisesti kiinteistölautakunta on vuosittain päättänyt mainitut enimmäishinnat noudatettavaksi kaupungin luovuttamassa ARA-tuotannossa vuodesta 1982 alkaen. Vapaarahoitteisessa Hitas-tuotannossa kaupungin soveltamat luovutushinnat ovat noin 20 % ARA-tuotannossa käytettäviä hintoja korkeammat eli nekin ovat selvästi alle markkinahintojen.

Kaupungin käyttämän hintatason maltillisuutta osoittaa selvästi 1990-luvun laman aikana syntynyt tilanne, jolloin tonttien hinnat laskivat lähes 60 %. Tästä huolimatta kaupunki joutui alentamaan tilapäisesti vain muutamien lähinnä esikaupunkialueilla sijaitsevien rivitalokohteiden tontinvuokria. Tällä tavoin kaupunki osaltaan varmisti vuokralaisten tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen.

Vuokrausperusteet vuoden 1980 jälkeen solmituissa sopimuksissa

Tonttien vuokrausperusteet päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto, joka samalla määrittelee sekä vuokran perusteena käytettävän
rakennusoikeuden pääoma-arvon että tontin vuokra-ajan pituuden. Asuntotonttien vuokra-aika on yleensä noin 60 vuotta lukuun ottamatta Toukola-Arabianrannan ja Viikin alueita, joissa on solmittu pisimmillään sadan vuoden pituisia vuokrasopimuksia.

Vuokrausperusteet vaihtelevat muun muassa kohteen sijainnista ja kohteen vuokrausajankohdasta riippuen. Noudatetun käytännön mukaisesti vuokrausperusteet pyritään kuitenkin vahvistamaan yhtenäisinä ja samanaikaisesti koko kulloinkin kyseessä olevalle asemakaava-alueelle. Tämän johdosta samalla kaava-alueella olevilla tonteilla on yleensä yhtenäiset vuokrausperusteet huolimatta siitä, että viimeisen tontin vuokrasopimus solmitaan mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä samalla kaava-alueella olevan ensimmäisen tontin vuokraamisesta. Osaltaan tämäkin menettely edistää vuokralaisten yhdenvertaisuutta ja hidastaa vuokrien nousua etenkin silloin, kun kyseessä on isompi kaava-alue ja maan hintataso kohoaa samanaikaisesti nopeasti.

Seuraavassa taulukossa on satunnaisesti valittuja esimerkkejä kaupungin käyttämistä vuokrausperusteista eräillä alueilla. Taulukossa on esitetty myös tämänhetkisen indeksin perustella laskettu alkuvuosivuokra ja sen vaikutus laskettuna huoneistoneliömetriä kohti kuukaudessa.

	Kvsto	e/k-m²(ind. 100)	e/k-m²(ind. 1671)	alkuvuosi- vuokra e/as-m²/kk (ind.1671)
4179/6	18.12.1985	33,64	562,12	2,24
16741/3	8.10.1986	20,18	337,21	1,34
16701/3	10.2.1993	24,39	407,56	1,63
20004/1	5.5.1991	33,64	562,12	2,24
20011/5	28.4.1993	33,64	562,12	2,24
22530/22	29.2.2003	27,00	451,17	1,80
25950/2	14.2.2001	23,55	393,52	1,36
43011/28	26.10.2005	31,50	526,37	2,10

Tarkastelu osoittaa, että vuokrat ovat kehittyneet tarkastelujaksolla varsin maltillisesti ja tasapuolisesti kaupungin eri osissa.

Vuokrien muutokset vanhoissa vuokrasopimuksissa

Kaupungin käyttämien sopimusehtojen mukaisesti perittävät tontinvuokrat on sidottu viralliseen elinkustannusindeksiin (lokakuu 1951=100). Vuokrat tarkistetaan vuosittain, jolloin seuraavan vuoden tarkistus lasketaan edellisen vuoden keski-indeksin pistemäärän perusteella. Muunlaisia tarkistuksia perittäviin vuokriin ei voimassa olevien sopimusehtojen mukaan pääsääntöisesti voida tehdä ellei tontin käyttötarkoitus tai rakennusoikeuden määrä muutu vuokra-aikana.

Aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti vuokrauksen ja vuokrasopimuksen ehdot saattoivat vaihdella kohdekohtaisesti sopimuksen päättämisajankohdasta ja käyttötarkoituksesta riippuen ja sopimuksiin sisältyi monesti erilaisia kohteen vuokratasoa alentavia ehtoja. Muun muassa Arava-alennus oli laskettu tekemällä perusvuokraan vastaavan suuruinen alennus. Lisäksi esimerkiksi vuosina 1968 - 1970 voimassa ollut vakautuslainsäädäntö kielsi kaikki vuokrien tarkistukset mainittuina vuosina.

Sopimuksiin ei alennuksen päätyttyäkään voitu tehdä vuokratasoon vaikuttavia muutoksia, joten osittain muun muassa mainituista syistä vanhempien maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti jäänyt pysyvästi jälkeen siitä, mitä se muutoin olisi. Vuosittain tehtäviin indeksitarkistuksiin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta, vaan vuokria tarkistetaan kaikissa kaupungin solmimissa maanvuokrasopimuksissa.

Vuokrauskäytäntöjä muissa kaupungeissa

Kiinteistövirasto on selvittänyt Espoon, Oulun, Turun ja Vantaan kaupungin vuokrakäytäntöjä ja maanvuokran määräytymisperusteita. Lisäksi Ruotsin käytäntöä on selvitelty Tukholman ja Göteborgin osalta.

Yhteenveto edellä mainittujen Suomen kaupunkien noudattamista vuokrauskäytännöistä on liitteenä.

Selvitys osoittaa, että kaikki vertailussa mukana olleet Suomen kaupungit noudattavat ARA-tuotannon pääoma-arvojen määrittelyssä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymiä pääoma-arvoja. Säätelemättömän tuotannon osalta käytäntö jonkin verran vaihtelee, mutta perityt vuokrat ovat kaikkialla kuitenkin selvästi ARA-vuokria korkeampia ja osassa kaupungeista jopa hyvin lähellä markkinahintoja.

Helsingin vuokrataso poikkeaa muiden kaupunkien vuokratasosta, koska maan arvo pääkaupungissa on luonnollisesti huomattavasti korkeampi kuin muissa kasvukeskuksissa. Kaupunki kuitenkin määrittää tontinvuokrat siten, että perusteena oleva maanhinta ei ylitä maan käypää hintatasoa. Käytännössä tämän varmistavat jo kaupungin vuokrahinnoittelun pohjana käyttämät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamat hinnat, jotka alittavat selvästi vapailla markkinoilla maksetut tonttien kauppahinnat.

Helsingin ja Tukholman maanvuokrakäytäntöjen keskeisin ero on siinä, että Tukholmassa vuokrat perustuvat pääoma-arvoihin, jotka jo lähtökohtaisesti on päätetty huomattavasti alemmaksi kuin mitä Helsingissä tai muualla Suomessa on käytössä. Tukholmasta poiketen myös eräissä muissa Ruotsin kaupungeissa, kuten Göteborgissa ja Malmössa pyritään kuitenkin Suomen tapaan käyttämään pääoma-arvoja, jotka ovat selvästi lähempänä markkinahintoja. Myös Tukholmassa kaupunginhallinto on esityksissään pyrkinyt lähentämään kaupungin käyttämiä pääoma-arvoja ja markkinahintoja toisiinsa, mutta ainakin toistaiseksi markkinahintojen kohotessa ero on vain suurentunut.

Ruotsin maakaaren nojalla maanvuokrat tarkistetaan joko 10 tai kahdenkymmenen vuoden välein. Näiden tarkistusten lisäksi muut vuokrantarkistukset vuokra-aikana eivät ole sallittuja. Käytännössä järjestelmä on osoittautunut erittäin työlääksi ja aiheuttaa epävarmuutta koko maanvuokrajärjestelmään. Tukholmassa on tälläkin hetkellä vireillä yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat vuokrantarkistuksen tasoa huolimatta siitä, että kaupungissa sovellettavat vyöhykehinnat ovat erittäin alhaiset tonttien markkinahintoihin verrattuna. Menettelyn työläys on lisäksi johtanut siihen, että pientalotonttien vuokraamisesta on kokonaan luovuttu.

Ruotsissa käytössä oleva vuokrantarkistusmenettely perustuu voimassa olevaan maanvuokralakiin eikä saadun selvityksen mukaan ainakaan suoraan sovellu Helsingissä käytettäväksi. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei hyväksy minkäänlaista vuokrien tarkistusta sinä aikana, kun kohteella on valtion rahoitusta tai korkotukea. Järjestelmä olisi ajallisestikin mahdollista ottaa käyttöön täydessä laajuudessaan vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua, kun viimeiset jo solmitut vuokrasopimukset päättyvät.

Vuokrausmenettelyn kehittämismahdollisuuksia

Määräajoin tehtävät tasokorotukset

Maanarvo on pitkällä aikavälillä kohonnut pääkaupunkiseudulla selvästi yleisten elinkustannusten nousua nopeammin. Tästä syystä elinkustannusindeksiin sidotut maanvuokrat jäävät vuokrakauden aikana vähitellen jälkeen maanarvosta siitä huolimatta, että perittävään vuokraan tehdään elinkustannusten nousua vastaava indeksikorotus. Vuokralainen maksaa vuokrakauden aikana sitä alempaa tontinvuokraa, mitä pidemmälle vuokrakausi etenee. Kaupungille käypää maanhintaa selvästi alemmat maanvuokrat merkitsevät vuokrasubvention jakamista. Samalla maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on suurempi.

Tätä voidaan ehkäistä tekemällä sovittuun perusvuokraan tasokorotuksia vuokrakauden aikana, jolloin uusi perittävä vuokra laskettaisiin tarkistetun perusvuokran perusteella.

Maanvuokralain (258/66) mukaan tontti voidaan vuokrata ilman tontinvuokraoikeutta asuntokäyttöön vähintään 30 vuoden ja enintään 100 vuoden pituiseksi ajaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.1995
(asia 19), että myöhemmin erikseen päätettävien asunto-, toimisto- ja liiketonttien sopimukset solmitaan enintään 100 vuoden ajaksi ja näihin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus tarkistaa maanvuokraa sopimuksen tekemisestä aina 30 vuoden välein määrättyinä vuosina käypää maanhintaa vastaavaksi ja asuntotonttien vuokria laskettaessa pidetään korkoprosenttina 4 sekä liike- ja toimistotonttien vuokria laskettaessa 5. Vuokrantarkistukset ja alennukset lasketaan kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen siten, että indeksin muutokset otetaan täysin määrin huomioon.

Mikäli vuokramiehet eivät hyväksy kaupungin päättämää vuokrankorotusta tai -alennusta, heillä on oikeus saattaa asia sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Sovittelulautakunta asetetaan välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetyllä tavalla.

Tasokorotuksien käyttö oli Suomessa laissa kielletty vuosien 1968 - 1995 välisenä aikana, joten niiden toimivuudesta ei toistaiseksi ole käytännön kokemusta olemassa. Oulussa toimisto- ja liiketonttien sopimuksiin on tosin sisällytetty ehto, että perusvuokra tarkistetaan 10 % kymmenen vuoden välein. Asuntotonttien sopimuksiin vastaavaa ehtoa ei sielläkään ole sisällytetty.

Helsingissä on sadan vuoden sopimuksia solmittu vuodesta 1997
alkaen Toukola-Arabianrannan ja Viikin alueella yhteensä 340 kpl, joista asuntotonttien sopimuksia on 232 ja loput näihin liittyviä pysäköintitontteja. Sopimuksiin sisältyvien välitarkistusten käyttöä vaikeuttaa Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen kanta, jonka mukaan valtion tukemassa tuotannossa indeksitarkistuksen lisäksi ei sallita minkäänlaisia muita vuokran tarkistuksia sinä aikana, kun kohde on valtion rahoituksen piirissä. Tämän vuoksi kiinteistölautakunta on jo nyt joutunut tekemään esityksen siitä, että näiden kohteiden vuokrausperusteita tarkistetaan ja sopimuksenmukaisesta ensimmäisestä vuokrantarkistuksesta luovutaan.

Vuokratason sitominen kiinteistöjen verotusarvoihin

Verotusarvojen käyttämistä vuokrausperusteena on esitetty selvitettäväksi muun muassa kaupunginvaltuuston päätöksessä vuonna 1980.

Kiinteistöjen verotusarvot vahvistaa verohallitus, eivätkä ne ole kunnan vapaasti harkittavissa. Tavoite on fiskaalinen, joten maapolitiikan perusteeksi ne soveltuvat siten huonosti. Verotusarvot ovat lisäksi etenkin viime vuosina kohonneet pääkaupunkiseudulla voimakkaasti, joten suora sidos verotusarvoihin johtaisi todennäköisesti hyvin vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Samalla vuokralaisten eriarvoisuus kasvaisi ja vuokrasopimuksen alkamisvuoden merkitys korostuisi nykyisestä.

Verotusarvojen tavoitetaso on nykyisin noin 73 % käyvistä hinnoista. Käytännössä kiinteistöjen verotusarvot kuitenkin vaihtelevat kaupunginosien sisälläkin melkoisesti ja ovat yleensä varsin riippuvaisia toteutuneiden kauppojen hintatasosta ja vertailukaupoista. Kun YTV:n hinnat ovat nykyisellään alle 50 % alueen markkinahinnoista, hinta- ja vuokrataso tulisi nykyisestä nousemaan. Samalla vuokrien ennakoitavuus heikkenisi.

Verotusarvojen soveltaminen maanvuokrien perusteena merkitsisi myös hyvin suurta muutosta kaupungin nykyiseen vuokrauskäytäntöön. Koska muutoksia ei voida yksipuolisesti tehdä voimassa oleviin sopimuksiin, muutosten tekeminen koko sopimuskantaan kestäisi lähes sata vuotta. Tänä aikana kaupungilla olisi siis käytössä toisistaan hyvin paljon periaatteiltaan poikkeavia vuokrasopimuksia, mikä ei liene käytännössä mahdollista.

Alkuvuosialennusten määrän lisääminen

Vuokrankorotusten vaikutukset ovat suurimmillaan välittömästi sen jälkeen, kun vanha vuokrasopimus on uudistettu ja vuosikymmenten aikana jälkeenjäänyt vuokrataso on tarkistettu. Vaikka korotus perustuisikin varsin kohtuulliseen pääoma-arvoon, se tuntuu vuokralaisista ensimmäisinä vuosina joka tapauksessa suurelta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tukholman kaupungin käytäntö, jossa asuntotonttien maanvuokrasopimuksissa käytettävät pääoma-arvot ovat vain noin 20 - 25% kiinteistöjen käyvistä arvoista. Siitä huolimatta kaupungissa on vireillä jatkuvasti yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat maanvuokrien korotusten kohtuullistamista.

Korotuksen vaikutusta voitaisiin lieventää pidentämällä alkuvuosialennusten määrää. Nykyisen käytännön mukaan vuokrasopimusta jatkettaessa uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 % ja sen jälkeen perittävä vuokra nousee 10 % vuodessa, kunnes täysi sopimuksen mukainen vuokrataso on saavutettu. Alennettujen vuosien määrää ja vastaavasti ensimmäisten vuosien alennusprosenttia kasvattamalla vuokrannousun vaikutusta voitaisiin lieventää nykyistä tehokkaammin. Tällainen menettely kohtelisi vuokralaisia keskenään yhdenvertaisesti eikä myöskään sekoittaisi kaupungin nykyisin soveltamaa selkeää ja tasapuolista maanvuokrajärjestelmää.

Tiedottamisen kehittäminen

Päättyvien vuokrasopimusten uudistamisen yhteydessä on käynyt ilmi, että vuokralaisten yleiset tiedot kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista periaatteista ja käytännöistä ovat vähäisiä. Tämä on tietenkin luonnollista, koska maanvuokrasopimukset on tehty pääsääntöisesti kaupungin ja asuntoyhtiöiden välillä ja toisaalta vuokrakauden aikana sopimuksiin liittyvät juoksevat asiat hoitaa kaupunki. Vuokralaisella ei sen vuoksi yleensä ole edes tarvetta perehtyä sopimusten taustaan kuin kenties satunnaisesti.

Kiinteistöviraston tarkoituksena onkin jatkossa kehittää tiedotusta vuokralaisten suuntaan huomattavasti muun muassa internet-sivustojen sisältöä uudistamalla ja kehittämällä. Tällä tavoin vuokralaiset ja muut kiinnostuneet saavat helpommin tietoa vuokrasuhteisiin liittyvistä käytännön kysymyksistä sekä kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista yleisistä periaatteista ja menettelytavoista.

Kaj yhtyy kiinteistölautakunnan lausunnossa mainittuun ja toteaa tehdyn selvityksen olevan hyvä ja kattava katsaus tontinvuokrien kehittymiseen. Tontinvuokria määriteltäessä noudatetaan tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta siten, että samanlaisissa luovutuksissa noudatetaan yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Näin ollen vuokrausperusteet vaihtelevat kohteen sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä vuokrausajankohdan yleisestä hintatasosta riippuen. Asuntotonttien vuokrasopimukset ovat pitkiä ja maanarvo on pääkaupunkiseudulla kohonnut pitkällä aikavälillä merkittävästi, joten samanaikaisesti voimassa oleviin sopimuksiin sisältyy jonkin verran vaihtelua. Varsinkin vuokrakauden lopulla tontin vuokraaja hyötyy vallitsevaa tasoa edullisemmasta vuokrasta. Maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on tällöin suuri, mutta sitä lievennetään ns. alkuvuosialennuksilla siten, että täysimääräinen korotus saavutetaan asteittain kymmenen vuoden kuluttua uuden vuokrasopimuksen alkamisesta.



Kokousaika	16.2.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Jäsen	Varajäsen
Sari Näre, puheenjohtaja	Zahra Abdulla
Hannu Leskinen, varapuheenjohtaja	Timo Hämäläinen
Susanna Ikonen	Tina Strandberg
Nina Romka	Niko Lipsanen
Ari Salo	Tino Kinnunen
Arto Grönholm	Arto Marjomäki
Pertti Mäntykangas	Heljä Balmer
Tiina Harpf	Kari Tuhkanen
Elina Aaltio	Amina Väänänen

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 18.12.2008, STM 095:00/2007
	Liite 2	Tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän ehdotukset
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 13.1.2009
	Liite 4	Liikuntalautakunnan lausunto 27.1.2009
	Liite 5	Nuorisolautakunnan lausunto 29.1.2009
	Liite 6	Palmia-liikelaitoksen lausunto 26.1.2009
	Liite 7	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.1.2009
	Liite 8	HKL-liikelaitoksen lausunto 9.1.2009

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

-
-
-
-
-
-
-
-
-

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 15.9.2008
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 4.11.2008
	Liite 3	Kulttuuriasiankeskuksen lausunto 12.11.2008
	Liite 4	Nuorisolautakunnan lausunto 20.11.2008

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan lausunto 27.5.2008
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.5.2008
	Liite 3	Joukkoliikennelautakunnan lausunto 29.5.2008

LIITTEET	Liite 1	Sosiaaliviraston lausunto 3.6.2008
	Liite 2	Kiinteistöviraston tilakeskuksen lausunto 25.8.2008

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kaartinkaupungin tontti 3/56/20)
	Liite 2	Asemapiirros (Kaartinkaupungin tontti 3/56/20)

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kluuvin tontti 2/96/10)
	Liite 2	Asemapiirros (Kluuvin tontti 2/96/10)

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vallilan tontti 22369/2)
	Liite 2	Asemapiirros (Vallilan tontti 22369/2)

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Mellunkylän katualueen 47 K osa)
	Liite 2	Asemapiirros (Mellunkylän katualueen 47 K osa)

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vuosaaren kylän puistoalue P91)
	Liite 2	Asemapiirros (Vuosaaren kylän puistoalue P91)

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Pukinmäen tontti 37183/11)
	Liite 2	Asemapiirros (Pukinmäen tontti 37183/11)

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxx kirje
	Liite 5	Vetoomus