HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2008-2612, 2008-2307, 2008-2298, 2008-2303, 2008-2300, 2008-2294, 2008-2286, 2008-809, 2007-850, 2008-2310, 2008-2312, 2008-2616, 2008-1124, 2008-1022, 2008-890, 2008-950, 2008-2552, 2008-2714, 2009-15, 2009-49

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 622 779 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2009 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projekti (2006-2010)	555 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
2	Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009)	46 929
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
3	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan –hanke (2008–2010)	38 250
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi (2009-2010)	350 000
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010)	720 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6	Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007 - 2009)	455 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
7	Onko Itämeren markkinoiden toimivuus avain Helsinki-Tallinna –metropolialueen yritysten maailmanlaajuiselle menestykselle? - Selvitys kaupunkien ja yritysten yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella (2008-2009)	145 000
	- hallinnoija Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus

8	Urbaani luovuus –hanke (2008-2010)	59 000
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
9	AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä	57 600
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
10	Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010	306 000
	- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma	81 000
	- Kestävä rakentaminen -hanke	80 000
	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	90 000
	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	55 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
12	Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa (2006 - 2009)	197 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
13	Terveellinen kaupunginosa-kehityshanke (2007-2011)	300 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
14	Verkkoterkkari-hanke (2008–2010)	131 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
15	Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke	120 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
16	Ruista ranteeseen –hanke	30 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
17	Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2009	35 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
19	Kuntapalveluiden muotoilu -kehitysprojekti	45 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
20	Koti kaikille –projekti (2009-2011)	35 000
	- hallinnoija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy
21	edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa (2008–2009)	24 000
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
22	Forum Virium Helsinki (2009 - 2010)	800 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy
23	Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä -hanke	173 000
	- hallinnoija on Helsingin kaupungin tukkutori

Julkisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen palvelumuotoilun avulla –hankkeelle ei myönnetä rahoitusta vuodelle 2009 ja hankkeelle Khn 2.6.2008 (810 §) myöntämää rahoitusosuutta ei makseta Taideteolliselle korkeakoululle, koska ehtona ollut EU-rahoitus ei toteudu.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Culminatum Ltd Oy:n Asuinympäristön uudet aatteet –hankkeelle varattu (Khs 2.6.2008, 810 §) rahoitus siirretään käytettäväksi Koti kaikille –projektin rahoittamiseen ja hallinnointi siirretään Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2008 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 1 579 300 euroa, saadaan käyttää vuonna 2009 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti	euroa

2	Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009)	20 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
3	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan –hanke (2008–2010)	73 800
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi (2009-2010)	8 268
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010)	146 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6	Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007-2009)	250 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
8	Urbaani luovuus –hanke (2008-2010)	29 000
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
10	Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006 – 2010	145 230
	- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma	32 800
	- Kestävä rakentaminen -hanke	57 430
	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	55 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
14	Verkkoterkkari-hanke (2008–2010)	27 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
15	Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke	40 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
21	edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa (2008–2009)	10 002
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
24	Palvelumuotoilu tutuksi	15 000
	- hallinnoija: Culminatum Ltd Oy
25	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	191 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
26	Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämis-hanke	85 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
27	Kotihoitoon ovihälyttimiä	15 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
28	Kosketusnäytöllisiä tietokoneita potilaiden käyttöön pitkäaikaissairaalaan	205 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
29	Varoja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen	194 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
30	Kulttuuriraitiovaunu	90 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos
31	Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta	35 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2009, on toimitettava 15.7.2009 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2009 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2010 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2009 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskukselle (Riitta Kosonen), Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala, Riitta Smeds), Taideteolliselle korkeakoululle (Eeva Mäkinen), Culminatum Ltd Oy:lle (Jussi Sorsimo) kaupunginkirjastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle, liikennelaitokselle, tukkutorille, taloushallintopalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Innovaatiorahaston varoilla rahoitettavien hankkeiden hakemukset 2.2.2009 /perustelut

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Khs on myöntänyt vuonna 2006 - 2008 innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 12 071 080 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2009 - 2010 rahoitukseen yhteensä 4 940 849 euroa. Kj toteaa, että Helsingin elinkeinostrategian painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Elinkeinostrategian innovaatiotavoitteen toteuttamisen varmistamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollistaa uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Lisäksi Kj toteaa, että Culminatum Ltd Oy:n Asumisen uudet aatteet –hanke ei tule toteutumaan, koska hankkeelle ei saatu rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeelle innovaatiorahastosta sidottu (Khs 2.6.2008, 810§) 100 000 euron rahoitus voidaan katsoa rauenneeksi ja käyttää tähän varattu rahoitus päätösehdotuksen mukaisesti vastaavan hankkeen, Koti kaikille –hankkeen, rahoitukseen.

IADEn/ Taideteollisen korkeakoulun Julkisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen palvelumuotoilun avulla –hankkeelle myönnettiin 2.6.2008 rahoitusta vuoden 2008 toimintaan ehdolla, että rahoitus maksetaan sen jälkeen, kun on saatu päätös EU-rahoituksen toteutumisesta. Hankkeen hallinnointi on siirretty Taideteolliselle korkeakoululle. Hallinnoijalta saadun ilmoituksen mukaan hankkeelle ei ole myönnetty EU-rahoitusta, joten hankkeelle varattu 45 000 euron rahoitus raukeaa.

Elinkeinopalvelun esityksen mukaisesti em. 45 000 euroa olisi tarkoituksenmukaista käyttää samaa teemaa käsittelevään vuonna 2009 toteutettavaan Kuntapalveluiden muotoilu -kehitysprojektiin, jonka tarkoitus on kehittää kaupungin palveluita palvelumuotoilun keinoin. Innovaatiorahaston tuki on tarkoitus käyttää Helsingin kaupungin hyväksi. Tarve on jo tunnistettu esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa

./. Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Päätösehdotuksen numerot viittaavat liitteen 1 perusteluihin.

Edelleen Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2008 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2009 päätösehdotuksen mukaisesti.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDELLE 2009 - 2010

Khs 2008-2401, 2009-150

RYJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudelle 2009 – 2010 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

- Kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikautena 2009 – 2010 on seuraava:

Tulosryhmän johtaja Olavi Tikka, puheenjohtaja	Rakennusvirasto
LVI-asiantuntija Kai Forsén	Asuntotuotantotoimisto
Ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen	Hankintakeskus
Johtaja Jukka Niemi	Helsingin Energia
Toimitusjohtaja Jouni Karjalainen	Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt
Laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta	Helsingin Satama
Yksikön johtaja Tommi Fred	Helsingin Vesi
Liikennesuunnittelija Hellevi Saivo-Kihlanki, ajalle 1.1.2009-31.1.2009	HKL-liikelaitos
Suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi, ajalle 1.2.2009-31.12.2010	HKL-liikelaitos
Diplomi-insinööri Kaarina Laakso	Kaupunkisuunnittelu-virasto
Kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja	Tilakeskus
Tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto	Opetusvirasto
Laatukoordinaattori Sinikka Hukari	Palmia
Ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola	Sosiaalivirasto
Toimistopäällikkö Jukka Forsman	Rakennusvirasto
Kehittämispäällikkö Ulla Soitinaho	Rakennusvirasto
Ympäristötarkastaja Jari Viinanen	Ympäristökeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

- Kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa.

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja liikelaitoksille sekä kaupungin yhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Neuvottelukunnan jäsenet toimikaudella 2007-2008

Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (20.1.2009), että kaupunginhallitus asetti 12.2.2007 toimikaudeksi 2007 – 2008 energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK), jonka tehtävänä oli kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä oli laatia ja julkaista raportti kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

Helsingin kaupunkia koskevat useat energiatehokkuuden parantamista koskevat tavoitteet, joista merkittävin on kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa joulukuussa 2007 allekirjoitettu kaupunkien energiatehokkuussopimus (KETS) ja siihen sisältyvä yhdeksän prosentin energiansäästötavoite yhdeksän vuoden (2008 – 2016) aikana.

Muita Helsingin kaupungin energianhallintatoimia ovat mm.

- Kaupunginhallituksen 4.2.2002 antamat pysyväispäätöksenä noudatettavat ohjeet energian järkevän käytön edistämisestä Helsingin kaupungin toiminnoissa. Tämä päätös on voimassa ajalla 1.3.2002 – 28.2.2012.

- Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia esittelevä selonteko ja linjaukset, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.1.2008. Linjausten aikajänne on noin kymmenen vuotta.

- Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, joka valmistui yhteistyönä YTV:n, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi strategian 11.2.2008.

Neuvottelukunnan toiminta katsotaan tarpeelliseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, TEM:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisten energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä taloudellisista syistä. Energiansäästöneuvottelukunta pyrkii edistämään järkevää energiankäyttöä kaupungin organisaatiossa ottaen huomioon työolosuhteet ja kaupungin toiminnan tuloksellisuuden tarpeet. TEM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on asetettu tavoitteita erityisesti kulutusseurannalle, energiakatselmustoiminnalle ja energiansäästöinvestoinneille, energiansäästötoiminnan vakiinnuttamiselle osaksi kaupungin toimintaa sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistämiselle. Energiansäästöneuvottelukunta on toiminut näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liitteenä lista energiansäästöneuvottelukunnan jäsenistä kaudella 2007 – 2008.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi asettaa toimikaudelle 2009 – 2010 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

Lisäksi energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

./. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä toimikaudella 2005 - 2006 on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että esityksessä mainittuja virastoja ja laitoksia sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on pyydetty nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanoksi on esitysten mukainen.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Ryj esittää tulosryhmän johtaja Olavi Tikkaa, jonka alaisuudessa toimivassa HKR-Rakennuttaja ‑yksikössä huolehditaan neuvottelukunnan käytännön työn toteutuksesta.

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

Khs 2009-125

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

- Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt)

- Vertti Kiukas (päihdejärjestöt)

- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt)

- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi ____________________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus 2007-2008

Stj toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2007 - 2008 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöt

- Tiina Vallila

- Viljami Wiirilinna 17.9.2007 asti, Pertti Svensson 17.9.2007 alkaen

- Leona Kotilainen

- Galina Villonen

- Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta

- ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta

- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

- Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt)

- Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

- Johanna Ikävalko 17.9.2007 asti, Heikki Suhonen 17.9.2007 alkaen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Merja Palkama (liikuntajärjestöt)

- Marja-Leena Kallio (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Vesa Kukkamaa (muut järjestöt)

- Arja-Liisa Ylönen (lapsijärjestöt)

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.

Samalla Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs kehotti neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään Khlle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut sosiaalityöntekijä Laura Mustonen 16.4.2007 asti ja siitä lähtien potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa (15.1.2009), että se on ollut tyytyväinen kannustukseen, jota se on toiminnalleen saanut kaupungin päättäjien taholta.

Neuvottelukunnan uudelleen asettamisessa tärkeinä pidettäviä tehtäviä ovat seuraavat:

Kaupungin toimintataso

- vapaaehtoistyön ohjauksen resursointi virastoissa

- toimitilakysymys

- virastojen yhteistyö vapaaehtoistyön hyödyntämiseksi asiakkaiden ja asukkaiden parhaaksi

Alueellinen ja valtakunnallinen taso

- osallistuminen kumppanina vapaaehtoistyön valtakunnalliseen strategiahankkeeseen

- pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan keskuksen suunnittelu yhdessä järjestöjen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien toimijoiden kanssa

Neuvottelukunnan oma toiminta

- neuvottelukunnan toimintamuotojen tarkistaminen ja linjoista sopiminen, jäsenten roolien selkeyttäminen ja vahvistaminen

- tiedottamisen suunnittelu ja toteutus

- vuotuinen vapaaehtoistyön kannustepalkinto

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2007 – 2008 on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

Khs 2008-2728

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 – 2010 vanhusneuvoston ja valita siihen 18 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)

Antti Henriksson (Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry)

Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)

Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)

Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)

Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset ry)

Kari Kotila (Suomen Punainen Risti, Kallio-Käpylän osasto)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

____________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
suunnittelija Mauri Lehtovirta kulttuuriasiainkeskuksesta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi __________________.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 – 2008.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2007-2008

Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2007 – 2008 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Anne Pitkänen (Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Tuula Öhman

Esa Laakso

Jarkko Eskola

Ritva Sänkiaho

Tuulikki Lahtinen

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Pekka Jyrkiäinen liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
erityissuunnittelija Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Tuula Öhman.

Neuvoston sihteerinä on toiminut potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Vanhusneuvosto toteaa (12.1.2009) toimintakertomuksessaan vuosilta 2007 – 2008, että neuvosto on tavoitteellisesti pyrkinyt vanhusväestön terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijöiden ennaltaehkäisyn korostamiseen. Tämän tavoitteen vanhusneuvosto on oman arvionsa mukaan saavuttanut hyvin. Yhteistyötä on tehty aktiivisesti virastojen kanssa ja kokemuksia ja ajatuksia on vaihdettu hedelmällisessä hengessä.

Vanhusneuvoston arvioi kaupungin vanhuspalvelujen tilaa ja kehittämistarpeita todeten mm., että vanhuspalveluohjelman täytäntöönpano eri virastoissa on edennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta neuvosto on huolissaan kotihoidon riittämättömyydestä. Omaishoidon kehittämiseksi on tehty yhteistyötä, mutta ratkaisuja vaativia ongelmia on edelleen. Liikuntaviraston toiminta vanhusten liikunnan erilaisten toteuttamistapojen innovoijana ja kehittäjänä on ollut erinomaista. Ruotsinkielisten vanhusten palvelun tarjonta on kapeaa, joillakin alueilla kaupunkia sitä ei ole lainkaan.

Vanhusneuvosto haluaa nostaa esille toimintakulttuurin muutostarpeita koskien vanhusneuvoston asemaa. Vanhusneuvoston asemaa tulisi vahvistaa vanhusväestön edunvalvonnan ja asiantuntijuuden suhteen niin, että neuvosto saisi tuotua entistä paremmin esille näkemyksensä lukuisiin kehittämishankkeisiin ja yhteistyökysymyksiin seudullisesti ja valtakunnan tasolla.

./. Vanhusneuvoston toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Stj toteaa, että tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

26.1.2009 pöydälle pantu asia

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2009 - 2010

Khs 2008-2656

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan

puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

varapuheenjohtajaksi asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

muiksi jäseniksi seuraavat:

- hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

- osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta

- toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta

- liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta

- osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta

- oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta

- pedagoginen yhteyshenkilö Irina Slioor opetusvirastosta

- sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib sosiaalivirastosta

- suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta

- kaupunginsihteeri Marja-Liisa Rautanen hallintokeskuksesta

- apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- aluejohtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2007-2008

Vs. Stj toteaa, että Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2007 – 2008 oli seuraava:

puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen,

varapuheenjohtaja asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahl sosiaalivirastosta, ja

muut jäsenet

hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
suunnittelija Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta
toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta
liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta
osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta
oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta
suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta
neuvotteleva viranhaltija Anneli Frantsi hallintokeskuksesta
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta 3.12.2007 asti, apulaispoliisipäällikkö Jouko Salo 3.12.2007 lukien
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.

Khs kehotti neuvottelukuntaa

- huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

- toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan Khlle kertomuksen toiminnastaan.

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (9.12.2008) mm., että neuvottelukunnan toimintakauden 2007 - 2008 erityishaasteita olivat asukastaloverkoston toimivuus, päihdeongelmien ehkäisy ja huumestrategia, perheväkivallan ehkäisystrategia, turvallisuus, monikulttuurisuus, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä vanhusten terveyden edistäminen. Vuoden 2009 alusta asukastalojen tukeminen määrärahoineen on sosiaaliviraston toimintaa, jonka toteutumista neuvottelukunta seuraa.

Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorienvälisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijan neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.

Asukastalot

Alueellinen terveyden edistäminen ja sen sovellutus, asukastaloverkosto, on kuulunut neuvottelukunnan toimintaan jo pitkään. Asukastalot tarjoavat kaupunkilaisille osallistumisareenan oman asuinyhteisönsä kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä ja sen tuottamaa sosiaalista pääomaa on sanottu toimivan yhteiskunnan perustaksi. Tärkeää on, että yhteistyö on avointa ja luottamusta herättävää, riittävästi organisoitua vuorovaikutusta ilman että alueellinen luovuus tukahtuu.

Sosiaaliviraston kannalta asukastilat toimivat matalan kynnyksen tapaamis-, toiminta- ja harrastuspaikkoina mm. asuinalueen lapsiperheille, maahanmuuttajille, työttömille ja vanhuksille ja siten asukastalohankkeet auttavat sosiaalivirastoa tehtävässään. Asukastaloissa on myös toimintaa, joka tukee muidenkin kaupungin virastojen tavoitteita, taloissa tehdään esimerkiksi asukaslähtöistä kulttuuri- ja nuorisotyötä.

Päihdeongelmien ehkäisy

Päihteetöntä yhteiskuntaa rakennetaan yksilön elämänhallintaa vahvistamalla, yhteisön hyvinvointia lisäämällä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa. Monen toimijan kaupunkipäihdetyö on hyötynyt käynnistymisvaiheessaan poikkihallinnollisesta tuesta.

Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteiden käytön trendeistä. Neuvottelukunta on myös mukana jo kertyneen tiedon jalostamisessa hyödynnettävään muotoon.

Perheväkivallan ehkäisy

Kaupungin Perheväkivallan ehkäisystrategia on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan sitä, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.

Turvallisuus

Rikollisuuden torjunnan ohella kaupungin turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä yhteisillä paikallista identiteettiä vahvistavilla hankkeilla. Kun ihmisiä sitoo yhteen luottamus, yhteistyö ja kunnioitus, muodostuvat yhteisöt mahdollisimman vähän väkivaltaisiksi. Koska kaupungin turvallisuutta lisäävät hankkeet vaativat monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa, tulee yhteistyön kaupungin eri hallintokuntien ja poliisin kesken olla sujuvaa.

Monikulttuurisuus

Ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus on 2000 – luvulla kasvanut 6,1 prosentista 8,3 prosenttiin. Nyt Helsingissä asuu yhteensä 54 000 ulkomaalaistaustaista. Neuvottelukunta tukee monikulttuurisia hankkeita, kun niillä edistetään maahanmuuttajien terveyttä.

Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.

Lapset ja nuoret

Yhteiskunnan arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia, jotka näyttävät johtaneen siihen, että osa lapsista joutuu etsimään polkunsa aikuisuuteen ilman tarvitsemaansa tukea. Neuvottelukunta tukee erilaisia kumppanuushankkeita, joilla lisätään suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten kasvuympäristössä. Neuvottelukunta tukee myös hankkeita, joiden avulla nuoret voivat parantaa paitsi omaa myös muiden nuorten hyvinvointia. Neuvottelukunta tukee kulttuurihankkeita, joilla parannetaan lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, vahvistetaan itsetuntoa, lisätään luovuutta, solmitaan uudenlaisia ystävyyssuhteita ja saadaan valmiuksia kasvaa osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Vanhusten terveyden edistäminen

Neuvottelukunta on mukana toteuttamassa monen toimijan yhteisiä hankkeita, jotka toteuttavat kaupungin vanhuspalveluohjelmaa. Neuvottelukunnan käynnistämästä Senioreiden Citysuunnistuksesta tehdään vuosittainen vanhusten hyvinvointia lisäävä tapahtuma, jonka toteuttamisesta vastaa jatkossa liikuntavirasto.

Etenkin vanhuudessa terveys on myös sopeutumista, ymmärtämistä ja hyväksymistä; terveyden edistämisessä voivat silloin taiteet olla vaikuttavampia kuin lääkkeet. Neuvottelukunta tukee erilaisia vanhusten terveyttä edistäviä taidehankkeita.

Savuton Helsinki

Savuton Helsinki, tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma Helsinkiin 2007 - 2015 hyväksyttiin valtuustossa vuoden 2006 lopulla. Terveyskeskus on Savuttoman Helsingin päävastuullinen toimija ja se on jakanut toimeenpanosuunnitelmat jaksoiksi ja seuraa ohjelman toteutumista. Kaupunginhallitus kehotti vuosiksi 2007 – 2008 nimettyä Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukuntaa huolehtimaan Savuton Helsinki – ohjelman toteutuksen yleisestä seurannasta kaupunkitasolla.

Neuvottelukunnan asettaminen

Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.

Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen tahto löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan.

Edellä olevaan viitaten Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2009 – 2010 Terve ja turvallinen kaupunki - neuvottelukunnan.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Stj toteaa, että viime vuonna sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle oli varattu 600 000 euroa. Asukastaloverkoston osuus siitä on ollut 2/3. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalla on ollut käytettävissään 200 000 euroa.

Monikulttuurisuuteen viitaten neuvottelukunta on pitänyt tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.

Vs. Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

26.1.2009 pöydälle pantu asia

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA KUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Khs

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 30.6.1994 allekirjoitetun, turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen kohdan 1, 1. kappaleen muuttamisen muotoon:

”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan em. tavalla muutetun sopimuksen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee perustaa seuraavat määräaikaiset virat ajaksi 1.2.2009-31.1.2011:

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk
Apulaisjohtaja	2	2900,25
Johtava sosiaalityöntekijä	1	2828,26
Sosiaalityöntekijä	3	2587,54
Sosiaaliohjaaja	2	2199,14
Etuuskäsittelijä	2	1888,88

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa jatkamaan tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja Uudenmaan TE-keskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Voimassa oleva sopimus 30.6.1994

./. Khs päätti 27.6.1994 (§ 1066) tehdä Uudenmaan lääninhallituksen kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan, 30.6.1994 allekirjoitetun sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen.

Sosiaalilautakunta toteaa (13.1.2009) mm., että turvapaikanhakijoiden määrät ovat viime vuosina olleet yleisesti laskussa EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Samoin kuin Ruotsissa myös Suomessa kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä on kasvanut. Kasvu johtuu sekä hakijamäärien lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään suuntaan. Myös ilmeisen perusteettomiksi katsottujen hakemusten määrän on arvioitu vähentyneen. (Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tilastoanalyysi 28.1.2008). Myönteisten päätösten osuuden arvioidaan tänä vuonna olevan noin 60 %.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskeisenä piirteenä on tulijamäärien ennakoimattomuus monien tekijöiden vaikuttaessa kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrään ja liikkumiseen valtioiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuoden aikana (arvio 4000 turvapaikanhakijaa). Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrän ennakoidaan olevan yli kuusinkertainen (marraskuun 2008 loppuun mennessä 578). Vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut 3347 turvapaikanhakijaa.

Sisäasiainministeriö on kesästä lähtien etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järjestelyjä on tehty lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin vastaanottokeskuksiin, mm. Rovaniemen vastaanottokeskuksen toimipisteenä Kemi (200 paikkaa), Oulun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pudasjärvi (40 paikkaa alaikäisille), Oravaisten vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pietarsaari (150 paikkaa), Turun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Punkalaidun ja uutena yksikkönä Parikkalaan (70–80 paikkaa alaikäisille). Myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 18.11.2008 alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden majoitustoiminnan laajentamisen kaksivuotisena ”Siltatalo -projektina” Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Ingaksen yhteydessä.

Pääkaupunkiseudun kuntien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaan työnjakoon perustuen Helsinki ylläpitää aikuisten ja perheiden sekä Espoo alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Helsingillä on kaksi vastaanotto-keskusta, 46-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus ja 233-paikkainen Helsingin vastaanottokeskus. Kummankaan keskuksen majoituskapasiteetin nosto ei nykyisten majoitusta koskevien vaatimusten perusteella ole mahdollista. Yksityisesti majoittuneita turvapaikanhakijoita oli keskuksissa kirjoilla yhteensä 467. Oleskeluluvan saatuaan yksityismajoituksessa olevat hakeutuvat pääsääntöisesti sen kunnan asukkaaksi, johon he hakuaikanaan ovat majoittuneet.

Helsingin ylläpitämät vastaanottokeskukset toimivat vastaanottojärjestelmässä pääosin ns. transit-yksikköinä, joiden tehtävinä on järjestää turvapaikkaa hakeneille vastaanoton palvelut siihen saakka, kunnes ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto ovat selvittäneet turvapaikkaa hakeneen henkilön maahantuloa ja hakemuksen perusteita koskevat seikat hakemuksen myöhempää ratkaisua varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä toimivien viranomaistahojen työtä edesauttaa, jos turvapaikanhakijoiden majoituskapasiteettia lisätään pääkaupunkiseudulla. Transit-vaiheen pidentyessä yhä useampi turvapaikanhakija jää yksityismajoitukseen Helsinkiin.

Helsingin kaupungin ylläpitämä vastaanottokeskustoiminta perustuu 30.6.1994 solmittuun Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimuksen ajantasaistamisesta ja uudistamisesta on käyty neuvotteluja Uudenmaan TE-keskuksen kanssa, mutta valtion maahanmuuttohallintoa koskeneiden uudistusten johdosta työ on edelleen kesken. Sisäasiainministeriö on 24.9.2008 asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella tarvittavat säädösmuutosehdotukset toimivallan siirrosta maahanmuuttovirastolle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ohjaukseen ja turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Helsingin kaupungin ja valtion välisen sopimuksen uudistamista koskevia neuvotteluja jatketaan alkuvuoden 2009 aikana.

Keskustelu Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisäämisestä käynnistyi, kun ilmeni, että Espoossa sijaitsevien tilojen (poliisikoulun asuntola) käyttöönotto olisi edellyttänyt kaavamuutosta. Majoitustoiminnan laajentamisesta Espooseen luovuttiin.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sopivat tilat löytyivät aiemmin Martta-hotellina toimineesta kiinteistöstä Uudenmaankatu 24:stä (noin 3 143 m²) ja hotelli Fennon kiinteistöstä Kaarlenkatu 7:stä (noin 3 500 m²).

Toiminnan käynnistäminen on mahdollista Uudenmaankatu 24:ssä välittömästi tarvittavien vähäisten remontointien sekä automaattisten paloturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvien järjestelmien rakentamisen jälkeen. Entisessä Martta-hotellissa oli käytössä 2-4 hengen huoneita 44 ja laajennussuunnitelma osan toimistotiloista muuttamiseksi majoituskäyttöön. Hotellin toiminta lopetettiin kesäkuussa 2008 eikä siinä ole tällä hetkellä toimintaa. Rakennuksessa on majoitustilojen lisäksi ravintola, toimisto- ja neuvottelutiloja ja katu-tasossa sijaitsevaa liiketilaa sekä varasto- ja kellaritilaa.

Kaarlenkatu 7:ssä toiminta voidaan aloittaa hotellin toiminnan lopettamisen jälkeen (arviolta 2-3 kk kuluessa sopimuksen teosta). Fenno-hotellissa on 100 huonetta, joista 32 on 1 - 2 hengen huoneita ja 2 - 3 hengen huoneita on 68. Lisäksi kiinteistön omistajalla on voimassa oleva rakennuslupa muuttaa seitsemännessä kerroksessa olevat saunatilat majoituskäyttöön, joka tuo lisää 12 - 15 majoituspaikkaa. Hotelli on toiminnassa, joten kaikki asuinhuoneet ovat hyvin varustettuja ja suurimmassa osassa on omat wc:t ja suihkut. Rakennuksessa on mm. toimistokäytössä olevia tiloja, vastaanotto, ruokala ja kahvila varustuksineen, pesulatilat ja runsaasti erilaisia varastotiloja. Kaarlenkatu 7 on peruskunnoltaan valmis käyttöönotettavaksi heti hotellitoiminnan päättymisen jälkeen.

Helsingin vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevat tilat ovat huonokuntoiset ja korvaavien tilojen etsintä on käynnistynyt tarveselvityksen tekemisellä. Siksi on tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa muilta kuin vuokrasopimusten osalta toteuttaa toiminnan laajentaminen määräaikaisena kahden vuoden ajaksi. Vuokrasopimusneuvottelut tilojen vuokraamiseksi ovat kesken. Sopimukset tuodaan erikseen sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään onko Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevien toimintojen siirtämiselle muihin tiloihin tarvetta, vai ovatko ne yhdistettävissä nyt perustettaviin Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun yksiköihin. Turvapaikanhakijoiden määrien sekä vastaanottojärjestelmän toiminnan kehitys määrittänee tarvittavien majoituspaikkojen määrän pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja vastaa kolmen toimipisteen toiminnasta kahden vuoden ajan. Perustettavia toimipisteitä varten tarvitaan yhteensä 10 määräaikaista virkaa ja 26 määräaikaista tointa. Turvallisuudesta vastaavat vartijat, jotka hankitaan osto-palveluna. Muita ostopalveluja ovat esim. terveyspalvelut, ruoka-, kiinteistö- ja laitoshuolto, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetus ja atk-palvelut sekä lasten kerhotoiminta.

Hankkeen alustava talousarvio vuodelle 2009 on noin 9,5 miljoonaa euroa ja siitä on neuvoteltu sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen edustajien kanssa. Sosiaaliviraston vuoden 2009 talousarviossa hankkeelle ei ole varattu määrärahoja.

Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä useammat oleskelu-luvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin. Heidän palvelutarpeisiinsa vastaaminen edellyttää eri toimijoiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja resurssien oikein kohdentamista (mm. rajavartiolaitos, ulkomaalaispoliisi, maahanmuuttovirasto, työvoimahallinto, Kela, kunnan palvelut).

Tämän vuoksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että valtion maahanmuuttohallinto tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaali-viraston kanssa laajemminkin kuin turvapaikanhakijoiden vastaanotto-toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä selvityksen käynnistämistä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvistä pääkaupunkiseudun kuntien välisistä työnjaon kysymyksistä ja pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kuntasijoituskysymyksistä.

Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välillä sopimuksen muutoksen lisätä Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja 400 majoituspaikkaa tulijamäärän mukaan.

Voimassa olevan sopimuksen kohtaa ”1. Sopimuksen kohde”, 1. kappale esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”

Sosiaalilautakunta esittää toiminnan käynnistämiseksi tarvittavien uusien määräaikaisten virkojen perustamista ajalle1.2.2009 - 31.1.2011:

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk
Apulaisjohtaja	2	2900,25
Johtava sosiaalityöntekijä	1	2828,26
Sosiaalityöntekijä	3	2587,54
Sosiaaliohjaaja	2	2199,14
Etuuskäsittelijä	2	1888,88

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen varapuheenjohtaja Rädyn ehdotettua jäsen Huhtamäen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että toiminnalle etsitään uudet toimintaan sopivat tilat. Lisäksi kohteista tehdään asianmukaiset ympäristöselvitykset ja käydään tarvittava dialogi naapuruston kanssa.

Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain asian käsittelyn jatkaminen tässä kokouksessa ja Rädyn tekemä asian palauttamista koskeva ehdotus. Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 – 4, jolloin enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Forsman, Ingervo, Mäki, Peltola ja Tarkkanen sekä varajäsen Ravela. Vähemmistöön Rädyn ehdotuksen kannalle jäivät Rädyn ja Huhtamäen lisäksi jäsenet Sipilä ja Sutinen.

Merkittiin, että varapuheenjohtaja Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen ilmoittivat eriävän mielipiteensä.

Vs. Stj toteaa, että turvapaikanhakijoiden määrän muutokset riippuvat kansainvälisestä tilanteesta. Valtion edustajat ovat toivoneet, että Helsinki osallistuisi nykyistä suuremmassa laajuudessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Valtio korvaa kaupungille aiheutuvat menot. Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista olla mukana vastaanottotoiminnassa, koska turvapaikanhakijoita tulisi joka tapauksessa Helsinkiin.

Vs. Stj korostaa, että sosiaalivirasto selvittää edelleen tilavaihtoehtoja koko pääkaupunkiseudulla parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxx kirje
	Liite 5	Vetoomus

Tiivistelmä Katajanokanlaiturin alueella oleva hotellitontti 8193/1 esitetään varattavaksi norjalaiselle AB Invest AS:lle korkealuokkaisen hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten. Tontin rakennusoikeus on yhteensä 12 150 k-m².

Hotellihanke tukee osaltaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Hakemus Norjalainen AB Invest AS osoitti 10.1.2007 kiinteistölautakunnalle kirjeen, jossa se ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

Hakija AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Hakemus kohdistuu Kanavaterminaalin alueeseen, jolle aikanaan suunniteltiin sittemmin rauennutta ARMI-hanketta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1895 Katajanokanlaituri on pääosin satamalaitureiden, -raiteiden ja -varastojen aluetta.

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asumisen ja toimitilojen alueeksi ja osin satama-alueeksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotusta 4.12.2008 pitämässään kokouksessa ja jätti sen tuolloin pöydälle.

Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Kaavamuutokseen on merkitty hotellirakennusten korttelialue (KL-1), jonka pinta-ala on 8 390 m² ja rakennusoikeus 12 150 k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto-, myymä-lä-, kokoontumis- ja ravintolatiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Asemakaavaan merkitty rakennuksen suurin sallittu korkeus on viisi maanpäällistä kerrosta. Kaavaan merkitty rakenteiden ja laitteiden ylin sallittu korkeusasema on +22.5. Rakennus vastaa kerrosalaltaan, pohjapinta-alaltaan, sijoitukseltaan ja korkeudeltaan samalle paikalle aiemmin suunniteltua ARMI-hanketta. Rakennus perustetaan paaluille ja sen rakenteet on vesipaine-eristettävä tasoon +2.6 saakka.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Maanomistus Tontin 8193/1 omistaa kaupunki.

Maaperätiedot Alueen nykyinen maanpinta on pääosin tasolla +1.9 - +2.1. Alue on vanhaa täyttöä ja täyttö- ja savikerrosten paksuus on noin 10 metriä. Kallion pinta alueella on tasolla -13 - 15 metriä maanpinnasta.

Täytemaa alueella sisältää hienorakeisia ja karkeita kivennäismaita ja kiviä, puurimoja sekä vanhoja perustus- ja laiturirakenteita.

Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa 27.5.2008 päivätyssä lausunnossaan tontin varaamista hakijalle ehdolla, että varaus tehdään arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimalle hotellisuunnitelmalle ja että suunnitelmaa kehitetään kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.4.2008 esittämien vaatimusten mukaisesti. Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Tontin varaaminen Kiinteistölautakunta toteaa, että Katajanokan alueen satamatoiminnot ovat jo pitkään olleet muutoksessa tavarasataman poistuttua. Vanhoja makasiinirakennuksia on muutettu vähitellen hotelli- ja kongressikäyttöön ja toiminnalliset muutokset alueella jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tähän kehitykseen liittyen kaupungilla on parhaillaan vireillä useita Eteläsataman alueen ja siihen liittyvien lähikortteleiden kehittämiseen liittyviä hankkeita.

Nyt puheena olevan tontin käyttö hotellina ja siihen liittyvinä yleisölle avoimina tiloina soveltuu kiinteistölautakunnan mielestä hyvin tähän kehitykseen ja tukee osaltaan kaupungin kehittämispyrkimyksiä alueella sekä laajemmin myös kaupungin yleisiä elinkeinopoliittisia kansainvälistymistavoitteita.

Vaativa hanke edellyttää vielä runsaasti suunnittelua, joten tontti tulisi varata hakijalle hotellihanketta varten 31.12.2010 saakka.

Muilta osin voitaneen noudattaa esityksestä ilmeneviä ehtoja.

Xxxx Xxxxxxxxx kirje Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxx on 6.12.2008 osoittanut kiinteistölautakunnalle ja -virastolle hotellihanketta koskevan kirjeen, joka on esityksen liitteenä.

Vetoomus Lisäksi vuorineuvos Xxxxxx Xxxxxxxx ja 23 muuta henkilöä ovat toimittaneet lautakunnalle vetoomuksen, jossa esitetään, että hankkeen kaavoitus pysäytetään ja tontinluovutuksen valmistelu keskeytetään.

Kiinteistölautakunnan esitys

Kiinteistölautakunta esittää, että AB Invest AS:lle varattaisiin Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontti nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten päätösehdotuksen mukaisilla ehdoilla.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kaj toteaa edelleen, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuus riippuukin ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee nyt lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Tässä vaiheessa, asemakaavaprosessin ollessa kesken, varauksen tekeminen on joka tapauksessa perusteltua, jotta hankkeen asemakaavalliset edellytykset voidaan selvittää rinnan hankkeen kehittelyn kanssa.

OSAKUNTALIITOKSESTA JOHTUVA TIE- JA KATUNIMIEN MUUTTAMINEN

Khs 2008-2545

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat, 8.12.2008 valmistelevina toimenpiteinä tehdyt, muutokset tie- ja katunimiin:

	Vanha osoitenimi	Uusi osoitenimi

	Puroniitynpolku–Bäckängsstigen	Vanha Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen
	Puroniityntie–Bäckängsvägen	Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen

	1.1.2009 Helsinkiin liitetyllä alueella
	Huvilakuja–Villagränd	Korsnäsin Huvilakuja– Korsnäs Villagränd
	Karhusuontie–Björnmossevägen	Landbontie–Landbovägen
	Rajatie–Råvägen	Vanha Rajatie–Gamla Råvägen
	Karhusuonkuja–Björnmossegränden	Karhunevantie–Björnmossevägen
	Karhusuonpolku–Björnmossestigen	Karhunevanpolku–Björnmossestigen
	Matruusinkuja–Matrosgränd	Purserinkuja–Pursergränden
	Purjetie–Segelvägen	Isonpurjeentie–Storsegelsvägen

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi hyväksyä uutena muutoksena (Länsisatama) seuraavan muutoksen:

Vanha Osoitenimi Uusi osoitenimi

Majakkakuja-Båkgränden

Ahdinkuja-Ahtigränden

Kaupunginhallitus päättänee vielä kehottaa kiinteistövirastoa tekemään maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130/2009) 29 §:n mukaiset, päätöksestä seuraavat muutokset sekä tekemään muutettujen kadun ja tienvarsikiinteistöjen osoitemuutospäätökset ja tiedottamaan niistä kyseisille kiinteistönomistajille.

Kuulutetaan ja pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille, Helsingin hätäkeskukselle ja jäljennöksin esityslistasta Xxxxxx Xxx-Xxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Nimistötoimikunnan kirje 12.11.2008
	Liite 2	Nimenmuutoksiin liittyvä tiedotus
	Liite 3	Nimenmuutoksista käyty vuorovaikutus ja annetut mielipiteet
	Liite 4	Sijaintikartat

Kaj toteaa, että Khs päätti 8.12.2008 § 1492 osakuntaliitokseen liittyvänä valmistelevana toimenpiteenä päällekkäisyyksien välttämiseksi hyväksyä tarvittavat muutokset osoitetietojärjestelmään Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan alueella noudatettavaksi 1.1.2009 lukien. Päätöksestä kuulutettiin kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 18.12.2008 ja siitä tiedotettiin eri virastoille ja laitoksille, hätäkeskukselle ja kaupungin internet-sivuilla.

Samalla Khs totesi, että varsinainen päätös kadun ja tiennimimuutoksista tehdään 1.1.2009 jälkeen joko kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella. Tällä kirjauksella todettiin se tilanne, että maankäyttö- ja rakennuslain muutos (HE 102/2008), joka oli tuolloin parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, mahdollistaa voimaan tullessaan kadun ja tiennimien muuttamisen suoraan kuntalain mukaisella päätöksellä ilman, että sen tekemiseen tarvittaisiin asemakaavan muuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2009 (1129/2009). Lain 55 §:n mukaan ”Asemakaavassa määrätään kadun nimi samoin kuin kaupunginosan ja korttelien numerot. Kadun nimet ja edellä olevat numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.” Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130/2009) muutoksen 29 § velvoittaa kaupungin merkitsemään ajantasaiseen karttaan tai karttayhdistelmään tai tietopalveluun lain 55 §:n mukaisella päätöksellä tehdyt muutokset.

Lainmuutoksen mukaisesti ja osakuntaliitoksen tultua voimaan 1.1.2009 kaupunginhallitus voi nyt myös kuntalain mukaisesti tehdä lopullisen päätöksen niistä kadun ja tiennimimuutoksista, jotka päätettiin valmistelevana toimenpiteenä 8.12.2008. Rinnakkaisena päätösmuotona säilyy asemakaavan muutos.

Kaj toteaa edelleen, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.11.2008 hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen nro 11857 Vartiokylän 45. kaupunginosaan (Marjaniemi), joka on samansisältöinen kuin Khn 8.12.2008 tekemä alustava päätös koskien Koivuniementietä ja Koivuniemenkujaa. Kaava-ehdotuksessa, joka tuolloin oli julkisesti nähtävillä, ao. kadunnimet on muutettu nimiksi Vanha Koivuniementie – Gamla Björknäsvägen ja Vanha Koivuniemenkuja-Gamla Björknäsgränden. Kaavamuutos on esitelty erillisenä tämän esityslistan Khn asiana
Kaj/6 eikä sen vuoksi ole enää mukana nyt tehtävässä päätöksessä.

Sen sijaan kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle jäljempänä selostetun kirjeen, jossa Länsisataman alueelta on löytynyt uusi päällekkäisyys kadun nimissä ja joka tulee osaksi nyt tehtävää päätöstä.

Lisäksi Xxxxx Xxx-Xxxxxx on lähettänyt Khlle kirjeen 11.12.2008, jossa vastustetaan liitosalueella sijaitsevan Matruusinkujan muuttamista Purserinkujaksi. Kirje ja siihen saatu kaupunkisuunnitteluviraston vastine on selostettu jäljempänä. Valmistelevaa päätöstä ei kuitenkaan esitetä kirjeen johdosta muutettavaksi.

Nyt tehtävän kadun- ja tiennimien virallisen muuttamispäätöksen esitys tai sen perustelut eivät ole muilta kuin edellä esitetyiltä osin muuttuneet. Sen vuoksi seuraavassa esitetään uudelleen kaupunkisuunnitteluviraston katunimiennimen muuttamisia koskeva kirje siltä osin kuin se on edelleen perusteluna nimien muuttamiselle, Xxxxx Xxx-Xxxxxx kirje ja siihen saatu vastine sekä kaupunkisuunnitteluviraston kirje koskien yhden uutta kadunnimen muuttamista Länsisatamassa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.11.2008) mm., että 1.1.2009 toteutuvasta Helsingin ja Sipoon osakuntaliitoksesta on seurannut tarve muuttaa 11 kadun tai tien nimet. Kyseisissä nimissä on päällekkäisyyksiä, jotka tulee poistaa. Nimien yhteensovittaminen on tarpeellista tehdä erityisesti turvallisuussyistä. Päällekkäisistä nimistä voisi syntyä haittaa mm. palo- ja pelastustoimelle ja myös postin kululle. Sekaannusten välttämiseksi päällekkäisten nimien muuttaminen on tarpeen tehdä nopeasti.

Nimistötoimikunta on esittänyt neljän kadun nimen muuttamista Helsingissä ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.

Nimistötoimikunta on käsitellyt katujen ja teiden nimien muuttamista kokouksissaan 20.8.2008, 17.9.2009 ja 12.11.2008 ja esittää kahden kadun nimen muuttamista Helsingin Savelassa ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.

Nimistötoimikunta teki ensimmäisen esityksensä Helsingissä ja Sipoon liitosalueella muutettavista kadun- ja tiennimistä 17.9.2008.

Asukkaille ja yhdistyksille, joita nimenmuutokset koskevat, lähetettiin nimenmuutoksien valmistelua koskevat kirjeet lokakuun alkupuolella. Liitosalueen nimenmuutoksia koskeva kirje lähti 10.10.2008 ja Savelan nimenmuutoksia koskeva kirje 13.10.2008. Asiasta tiedotettiin myös lehti-ilmoituksin suurimmissa lehdissä sekä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla 2.10.2008 alkaen.

Mielipiteitä saapui määräaikaan eli 31.10.2008 mennessä 56 kappaletta (kokonaisluku sisältää myös Marjaniemeä koskevat mielipiteet, jota nyt tehtävä päätös ei kuitenkaan koske). Lisäksi nimistötoimikunta päätti ottaa huomioon nimistötoimikunnan kokouksen alkuun mennessä saapuneet neljä suullista mielipidettä sekä määräajan jälkeen saapuneet kolme kirjallista mielipidettä.

Kirjallisista mielipiteistä 12 mielipidettä koski Savelassa muutettavia nimiä ja 42 mielipidettä koski Sipoon liitosalueella muutettavia nimiä.

Suullisista mielipiteistä kaksi koski Sipoon liitosalueella tapahtuvia nimenmuutoksia.

Selvitykset nimenmuutoksiin liittyvästä tiedotuksesta ja käydystä vuorovaikutuksesta ja annetuista mielipiteistä ovat kaupunkisuunnitteluvi-

./. raston kirjeen liitteenä 1 ja 2.

Nimistötoimikunta toteaa (12.11.2008) kirjeessään mm. seuraavaa:

Savela

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa Savelassa Pukinmäen kaupunginosassa sijaitsevat Puroniityntien ja Puroniitynpolun nimet Vanhaksi Puroniityntieksi ja Vanhaksi Puroniitynpoluksi (Gamla Bäckängsvägen ja Gamla Bäckängsstigen). Näiden nimenmuutoksien tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Helsingissä. Liitosalueen Puroniityntie on useita kilometrejä pitkä ja sillä on suuri määrä osoitenumeroita. Uudessa kaupunginosajaossa liitosalueen Puroniityntietä ympäröivä alue tulee olemaan hallinnollisesti Puroniityn osa-aluetta (nimistötoimikunnan esitys kaupunginosien ja osa-alueiden nimiksi 15.10.2008).

Helsingissä nimi Puroniityntie on tullut väliaikaiseen käyttöön vuonna 1952, mutta nimi on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1975. Nimi Puroniitynpolku on tullut käyttöön samana vuonna. Liitosalueen Puroniityntie on tullut Sipoon kunnalta saatujen tietojen mukaan virallisesti käyttöön vuonna 1982, mutta nimen epävirallisesta käytöstä on tietoja jo 1950-luvun lopulta.

Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä. Annetuissa mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.

Nimistötoimikunta esittää seuraavia kadunnimenmuutoksia:

Puroniitynpolku–Bäckängsstigen ->

Vanha Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen

Perustelu: Vanhan Puroniityntien mukaan;

Puroniityntie–Bäckängsvägen ->
Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen

Perustelu: Vanhan paikannimen Bäckängen mukaan.

Muutokset Sipoon liitosalueen nimistössä

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa kolme Sipoon liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Näiden muutosten tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Sipoon liitosalueella. Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä.

Nimestä Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs Villagränd ei annettu yhtään mielipidettä. Nimeä Landbontie–Landbovägen ei vastustettu. Esitetyn Vanhan Rajatien korvaavaksi nimeksi ehdotettiin yhdessä mielipiteessä Uusi Rajatie. Mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.

Nimistötoimikunta esittää seuraavia nimenmuutoksia:

Huvilakuja–Villagränd ->

Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs Villagränd

Perustelu: Sijainnin mukaan;

Karhusuontie–Björnmossevägen ->

Landbontie–Landbovägen

Perustelu: Landbon mukaan. Tie on nykyisen Landbontien luonnollinen jatke;

Rajatie–Råvägen ->

Vanha Rajatie–Gamla Råvägen

Perustelu: Sijainnin mukaan. Tie sijaitsee alueliitoksen myötä poistuvalla Vantaan ja Sipoon kunnanrajalla.

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti muuttaa 17.9.2008 tekemäänsä esitystä, joka koskee neljää Sipoon liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Karhusuonkujan ja Karhusuonpolun uusiksi nimiksi ehdotetuista nimistä Karhurämeentie ja Karhurämeenpolku annettiin 33 vastustavaa mielipidettä. Matruusinkujan nimenmuutosta koski kolme kirjettä ja yksi suullinen mielipide sekä Purjetien nimenmuutosta yksi kirje.

Saapuneitten mielipiteitten ja vuorovaikutuksen tuloksena nimistötoimikunta päätti muuttaa 17.9.2008 tekemiään nimiesityksiä ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavia nimenmuutoksia:

Karhusuonkuja–Björnmossegränden ->

Karhunevantie–Björnmossevägen

Perustelu: Vanhan paikannimen Björnmossen mukaan;

Karhusuonpolku–Björnmossestigen ->

Karhunevanpolku–Björnmossestigen

Perustelu: Karhunevantien mukaan;

Matruusinkuja–Matrosgränd ->

Purserinkuja–Pursergränden

Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan;

Purjetie–Segelvägen ->

Isonpurjeentie–Storsegelsvägen

Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (55 §) lähdetään siitä, että kadunnimien muuttamisessa kuntalain mukaisella päätöksellä, muutosten vaikutuspiirissä oleville tahoille ja kuntalaisille on tiedotettava muutoksista niin, että muutosten kohteena olevat asukkaat ja kuntalaiset saavat siitä riittävästi tietoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on katsonut tarpeelliseksi paitsi tiedottaa kyseisistä nimimuutoksista hyvin myös antaa asukkaille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen.

Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan kaupungingeodeetti on valtuutettu vahvistamaan kiinteistöjen osoitenumerot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa vielä, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.11.2008 päättänyt lähettää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 11857, joka koskee Marjaniemen Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimenmuutosta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kaupunginhallitukselle tulisi ehdottaa ohjeellisen päätöksen tekemistä nimistötoimikunnan esittämistä katujen ja teiden nimien muutoksista siten, että

1 osakuntaliitoksesta johtuvat osoitejärjestelmän katu- ja tienimien muutokset valmistellaan ja päätetään ja pannaan toimeen yhtenä kokonaisuutena kuntalain mukaisesti sekä asemakaava- että haja-asutusaluetta koskien.

Valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvä kuuleminen suoritetaan kuntalain mukaisesti.

2 jos lakimuutos katunimien antamisesta kuntalain mukaisella päätöksellä tulee voimaan, asemakaavan katunimien muuttamisesta päätetään lain voimaantulon jälkeen em. osoitejärjestelmän katunimien muuttamista koskevan valmistelun mukaisesti.

Jos em. lakimuutos ei tule voimaan, käynnistetään katunimien muuttaminen asemakaavalla siltä osin kuin ei ole jo käynnistetty.

Osakuntaliitoksen tapahduttua 1.1.2009 on liitosaluetta koskevat nimenmuutokset päätettävä kaupungin toimivallan mukaisesti.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa tulisi kehottaa tiedottamaan osoitemuutoksen kohteena oleville asukkaille muutoksista.

Kaj ilmoittaa, että kaupunginhallitus on saanut 11.12.2008 saapuneen kirjeen, jossa Xxxxx Xxx-Xxxxxx vastustaa jyrkästi Matruusinkujan muuttamista Purserinkujaksi. Hän toteaa mm. seuraavaa:

Elämme hyvin arvottomassa maailmassa. Millään ei tunnu olevan mitään väliä. Toisille ihmisille kuitenkin syntymäkotikunta, asuinpaikkakunta, seurakunta ja jopa kadun nimi, jolla asuu, on merkityksellistä ja tärkeää. Olen syntynyt Sipoossa, elänyt lapsuuteni ja käynyt kouluni täällä. Minut on kastettu Sipoon kirkossa ja pääsin ripille Sipoon vanhassa kirkossa. Olen saattanut vanhempani hautaan Sipoon hautuumaalle ja sisarukseni asuvat Sipoossa. Teen opettajan työtä Sipoossa. Työpaikkani jää "kantasipoon" puolelle. Omien lasteni historia liittyy Matruusinkujalle, Karhusaareen, SIPOOSEEN. Olimme tämän mäen ja -kujan ensimmäiset asukkaat! Nyt paljon meidän jälkeemme, muualta tulleet naapurit, ehdottavat Matruusinkuja- nimen vaihtamista "johonkin laivan ammattiin" kuvaavaan, keksittyyn, Purserinkuja- nimeen.

Perusteenaan heillä oli vain se, ettei osoitteesta saisi tietää, missä he asuvat. Olen täysin päinvastaisella kannalla. Osoitteesta kuuluu juuri tietää, missä ihminen asuu. Vain jostain muualta Sipooseen muuttanut voi hävetä ihan ensiksi ehdotettua Karhusaaren Matruusinkuja- osoitetta.

Pyydänkin mitä kohteliaimmin, että te helsinkiläiset muutatte oman Matruusinkujanne nimeä, jos teille sillä ei ole niin väliä! Jos kuitenkin päädytte muuttamaan Sipoon Matruusinkujan nimeä, ainut vaihtoehto on Karhusaaren Matruusinkuja, mikä olikin teidän alkuperäinen ehdotuksenne. Näin osoite pysyy pääosin sellaisena kuin on aina ollutkin. Opettajana vielä mainitsen, että kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa Matruusinkuja, osaa varmasti kirjoittaa myös Karhusaaren Matruusinkuja!

Tämä mielipiteeni tulisi ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. Oli erittäin huono asia, että neljän talon kujallamme naapurit kiistelevät kujan nimestä. Kaiken lisäksi meihin otettiin yhteyttä asian tiimoilta vasta illalla 5.11.2008. jolloin valitusaika asiasta oli mennyt jo umpeen. Soitin heti aamulla, 6.11. Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijalle, joka vakuutti minulle, että Purserinkuja- osoitteeseen tarvitaan kaikkien, neljän talouden suostumus ja kun kerran sitä vastustan, hän lupasi, että Karhusaaren Matruusinkuja tulee olemaan osoitteemme. Luotan nyt siihen, mitä luvattiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa kirjeen johdosta (13.1.2009) seuraavaa:

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että koska uuden nimistötoimikunnan kokous on vasta 25.2.2009, hallintokeskuksen pyytämän vastineen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto.

Nimistötoimikunnan edustajilta saadun selvityksen mukaan nimistötoimikunta esitti alustavasti nimeä Karhusaaren Matruusinkuja liitosalueella sijaitsevan Matruusinkujan tilalle 17.9.2008. Asukkaille varattiin mahdollisuus kertoa mielipiteensä nimistötoimikunnan esittämistä nimistä. Kirjallisia mielipiteitä Matruusinkujan asukkailta tuli määräaikaan mennessä vain yhdeltä asukkaalta. Hän ilmoitti tehneensä ehdotuksen naapurinsa kanssa. Kahden talon asukkaat esittivät nimistötoimikunnan esittämän nimen tilalle nimeä Purserinkuja.

Nimistötoimikunnan kyseisen asian valmistelussa lokakuun lopussa todettiin, että koska Matruusinkujalla on neljä taloa, joista kahden talon asukkaat esittävät Matruusinkujan uudeksi nimeksi Purserinkujaa, niin tämä voisi olla varteenotettava ehdotus nimistötoimikunnan alkuperäisen esityksen tilalle.

Xxxxx Xxx-Xxxxxx otti 6.11.2008 yhteyttä nimistötoimikunnan sihteeriin ja ilmoitti vastustavansa Purserinkujan nimeä. Tuolloin ei ollut vielä tiedossa, mitä nimeä kujan neljännen talon asukkaat kannattavat. Nimistötoimikunnan sihteerillä ei tuon puhelun aikana ollut tiedossa edellyttääkö nimistötoimikunta kaikkien asukkaiden yksimielisyyttä aiemmin esitetyn kadun nimen muuttamiseksi Purserinkujaksi.

7.11.2008 varmistui, että kaikki kujan asukkaat Xxxxx Xxx-Xxxxxx lukuun ottamatta kannattavat uudeksi nimeksi Purserinkujaa.

Kuultuaan 12.11.2008 nimenmuutoksista saapuneista mielipiteistä selvityksen, nimistötoimikunta päätti muuttaa alkuperäistä esitystään ja esittää Matruusinkujan uudeksi nimeksi Purserinkujaa. Nimistötoimikunnan mielestä Purserinkuja on selkeä nimi ja lyhyenä sopiva lyhyelle kujalle sekä sopii hyvin alueen muuhun merenkulkuaiheiseen nimistöön. Nimistötoimikunta pitää tärkeänä perusteena myös sitä, että nimiesitys oli syntynyt vuorovaikutuksen kautta asukkaiden omassa keskuudessa, ja että ehdotuksella on asukkaiden ylivoimaisen enemmistön kannatus.

Xxxxx Xxx-Xxxxxx on kirjeessään myös arvostellut, että ei ole saanut tietoa, miten tulisi menetellä päätöksen muutoksenhaussa. Hänelle on kuitenkin kirjallisesti ilmoitettu, että lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus sen jälkeen kun osakuntaliitos on tullut voimaan 1.1.2009. Kaupunginhallitus on alustavasti päättänyt kadunnimistä 8.12.2008. Myös tämä ajankohta ilmoitettiin Xxxxx Xxx-Xxxxxx etukäteen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää vielä (12.1.2009) mm., että 8.12. päätettyjen yhdentoista tapauksen lisäksi havaittiin, että sekä liitosalueella Karhusaaressa että Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa on käytössä nimi Majakkakuja. Jätkäsaaren Majakkakuja-Båkgränden poistuu käytöstä, kun Jätkäsaaren aloitusasemakaava 11770 saa lainvoiman. Tämän vuoksi kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Länsisataman kaupunginosassa sijaitseva nimi Majakkakuja - Båkgränden muutettaisiin nimeksi Ahdinkuja – Ahtigränden. Asiassa on kuultu maanomistajaa, jolla ei ole asiassa huomautettavaa.

Kaj katsoo, että kadun- ja tiennimimuutokset voidaan vahvistaa 8.12.2008 Kh:n tekemän väliaikaisen päätöksen mukaisina lukuun ottamatta Helsingin Marjaniemessä olevia kadun nimiä, jotka tulevat voimaan asemakaavaan muutoksella nro 11857. Lisäksi on perusteltua muuttaa sekaannusten välttämiseksi Länsisatamassa sijaitseva Majakkakuja – Båkgränden Ahdinkujaksi – Ahtigränden. Tämä kadunnimi tulee aikanaan poistumaan tällä hetkellä lausunnoilla olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11770 saadessa lainvoiman, kun alue jää kaavassa osoitetun korttelialueen alle.

Kaj toteaa Xxxxx Xxx-Xxxxxx kirjeen johdosta, että kun kadun varren neljästä taloudesta vain yksi on vastustanut Purserinkujan nimeä, ei ole perustetta muuttaa nimeä tämän kannanoton perusteella, vaikka myös kirjeessä ilmaistut muutoksen vastustuksen perustelut ovat ymmärrettäviä.

Lisäksi Kaj toteaa, että päätöksessä tulee kehottaa kiinteistövirastoa tekemään maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130) 29 §:ssä määrätyt toimenpiteet ja tekemään kaikille muuttuvien tien- ja kadunvarren kiinteistöille osoitenumeropäätökset sekä tiedottamaan asiasta kiinteistöjen omistajille.

Lopuksi Kaj katsoo, että päätöksestä on perusteltua kuuluttaa uudelleen niin, että prosessiin osallistuneet ja muut osalliset tietävät katu- ja tiennimien lopullisen päätöksenteon tapahtuneen.

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRIEN KEHITYKSEN TASAPUOLISUUDEN JA YHDENVERTAISUUDEN SELVITTÄMINEN SEKÄ VT TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRASELVITYKSEN KIIREHTIMINEN

Khs 2008-375, 2008-1449

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä

– toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille (Anttila, Kantola) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja valtuutettu Tarja Kantolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia.” (Maija Anttila, äänin 74–0)

Edelleen Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 4.6.2008 valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto kiirehtii kaupunginhallituksen esittämän selvityksen tekemistä tontinvuokrista. Selvitystuloksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida toimia asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.” (Tarja Kantola, äänin 55–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta (2.12.2008) toteaa seuraavaa:

Vuoden 2007 päättyessä Helsingin kaupungilla oli voimassa yhteensä 4 599 asuntotonttia koskevaa maanvuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä olivat noin 73 miljoonaa euroa. Kaupunki on vuodesta 1978 alkaen luovuttanut tontteja vuokraamalla pääsääntöisesti vain Hitas-tuotan-toon riippumatta siitä, onko kyseessä valtion tukema- tai vapaarahoitteinen asuntotuotanto. Säätelemättömään tuotantoon tontit luovutetaan yleensä myymällä ja vain poikkeustapauksessa on muutamia tontteja vuokrattu ilman Hitas-ehtoja myös säätelemättömään tuotantoon.

Kaupungin, kuten muidenkin julkisyhteisöjen on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä koskee myös kaupungin harjoittamaa vuokraustoimintaa, jossa yhdenvertaisuuden näkökulmasta on jäljempänä tarkasteltu sekä vuokrien määräytymistä että niiden kehittymistä vuokrasuhteen aikana.

Tontinvuokran muodostuminen

Kaupunginvaltuusto päätti 1.10.1980 (asia 18), että asuntotonttien vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaupungin perimä maanvuokra on korkotuottoa pääomalle, joka on sitoutunut kaupungin maaomaisuuteen. Perittävä vuokra on sidotaan indeksiin, jotta korkotuoton arvo säilyisi vuokrasuhteen aikana. Helsingin kaupungin nykyisin käyttämä vuokrausmenettely on pääpiirteissään samanlaisena käytössä hyvin yleisesti Suomessa.

Kunnan julkisoikeudellisesta luonteesta seuraa, että kunnan on vuokria määritellessään noudatettava tasavertaisuuden periaatetta. Samanlaisissa luovutuksissa tulisi siten noudattaa yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Helsingin kaupunki käyttää tonttien luovutushinnan määrittelyssä alalla yleisesti hyväksyttyjä arviointiperusteita, jolloin tontin luovutushintaan vaikuttavat muun muassa kohteen käyttötarkoitus, sijainti, hintatilastoista saatava selvitys rakennusoikeuden arvosta alueella, kohteen hallintamuoto ja rakennusoikeus sekä kaupungin maanvuokrasopimuksissa noudattama yleinen käytäntö mukaan lukien tontinvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) asettama toimikunta on vuodesta 1977 alkaen laatinut vuosittain valtion tukemassa ARA-tuotannossa pääkaupunkiseudulla sovellettavan tonttikustannussuosituksen ja hintakäyrästön, jonka perusteella aiemmin asuntohallitus ja sittemmin valtion asuntorahasto ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvistavat vuosittain ARA-tuotanossa noudatettavat enimmäishinnat. Hintakäyrästö perustuu YTV:n pääkaupunkiseudun kuntien alueelta keräämään erittäin kattavaan toteutuneiden kauppojen hintatilastoon. Kerrostalotonttien kaupoista ei niiden vähäisen määrän vuoksi voida tehdä edustavaa tilastoa, joten käyrästö perustuu pientalotonttien kauppoihin ja kerrostalotonttien hintataso määritellään siten, että pientalotonteille määritellystä enimmäishinnasta vähennetään 20 %.

Vuonna 2007 pientalotontista maksettiin keskimäärin Helsingissä 973 euroa k-m², Espoossa 830 euroa k-m² ja Vantaalla 578 euroa k-m². Reaalisesti tonttien hinnat ovat YTV-alueella nykyisin selvästi korkeammalla kuin edellisen 1980-luvun lopun voimakkaan nousun aikana.

YTV -alueella sovellettu järjestelmä on sinällään osoittautunut onnistuneeksi ja se on selvästi hillinnyt asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa. Samalla se on mahdollistanut ARA-tuotannon toteutumisen tasapuolisesti kaikilla uusilla asuntoalueilla.

Toisaalta samanaikaisesti voimakkaana jatkunut tonttien hintatason nousu on jättänyt valtion YTV-alueelle vahvistamat tonttien enimmäishinnat yhä kauemmas markkinahinnoista. Niinpä vuodelle 2007 hyväksytyt hinnat olivat tasoltaan enää vain noin puolet alueella maksetuista markkinahinnoista. Kaupungin vuokrauksissa käyttämä hintataso alittaa useimmiten vielä tämänkin hintatason, joten sovellettu hintataso on kokonaisuudessaan erittäin maltillinen.

Helsingin kaupunki on noudattanut YTV:n suositusta ja käyrästöä epävirallisesti vuodesta 1977 alkaen ja virallisesti kiinteistölautakunta on vuosittain päättänyt mainitut enimmäishinnat noudatettavaksi kaupungin luovuttamassa ARA-tuotannossa vuodesta 1982 alkaen. Vapaarahoitteisessa Hitas-tuotannossa kaupungin soveltamat luovutushinnat ovat noin 20 % ARA-tuotannossa käytettäviä hintoja korkeammat eli nekin ovat selvästi alle markkinahintojen.

Kaupungin käyttämän hintatason maltillisuutta osoittaa selvästi 1990-luvun laman aikana syntynyt tilanne, jolloin tonttien hinnat laskivat lähes 60 %. Tästä huolimatta kaupunki joutui alentamaan tilapäisesti vain muutamien lähinnä esikaupunkialueilla sijaitsevien rivitalokohteiden tontinvuokria. Tällä tavoin kaupunki osaltaan varmisti vuokralaisten tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen.

Vuokrausperusteet vuoden 1980 jälkeen solmituissa sopimuksissa

Tonttien vuokrausperusteet päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto, joka samalla määrittelee sekä vuokran perusteena käytettävän
rakennusoikeuden pääoma-arvon että tontin vuokra-ajan pituuden. Asuntotonttien vuokra-aika on yleensä noin 60 vuotta lukuun ottamatta Toukola-Arabianrannan ja Viikin alueita, joissa on solmittu pisimmillään sadan vuoden pituisia vuokrasopimuksia.

Vuokrausperusteet vaihtelevat muun muassa kohteen sijainnista ja kohteen vuokrausajankohdasta riippuen. Noudatetun käytännön mukaisesti vuokrausperusteet pyritään kuitenkin vahvistamaan yhtenäisinä ja samanaikaisesti koko kulloinkin kyseessä olevalle asemakaava-alueelle. Tämän johdosta samalla kaava-alueella olevilla tonteilla on yleensä yhtenäiset vuokrausperusteet huolimatta siitä, että viimeisen tontin vuokrasopimus solmitaan mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä samalla kaava-alueella olevan ensimmäisen tontin vuokraamisesta. Osaltaan tämäkin menettely edistää vuokralaisten yhdenvertaisuutta ja hidastaa vuokrien nousua etenkin silloin, kun kyseessä on isompi kaava-alue ja maan hintataso kohoaa samanaikaisesti nopeasti.

Seuraavassa taulukossa on satunnaisesti valittuja esimerkkejä kaupungin käyttämistä vuokrausperusteista eräillä alueilla. Taulukossa on esitetty myös tämänhetkisen indeksin perustella laskettu alkuvuosivuokra ja sen vaikutus laskettuna huoneistoneliömetriä kohti kuukaudessa.

	Kvsto	e/k-m^{2 (ind.} 100)	e/k-m^{2 (ind.} 1671)	alkuvuosi- vuokra e/as-m²/kk (ind.1671)
4179/6	18.12.1985	33,64	562,12	2,24
16741/3	8.10.1986	20,18	337,21	1,34
16701/3	10.2.1993	24,39	407,56	1,63
20004/1	5.5.1991	33,64	562,12	2,24
20011/5	28.4.1993	33,64	562,12	2,24
22530/22	29.2.2003	27,00	451,17	1,80
25950/2	14.2.2001	23,55	393,52	1,36
43011/28	26.10.2005	31,50	526,37	2,10

Tarkastelu osoittaa, että vuokrat ovat kehittyneet tarkastelujaksolla varsin maltillisesti ja tasapuolisesti kaupungin eri osissa.

Vuokrien muutokset vanhoissa vuokrasopimuksissa

Kaupungin käyttämien sopimusehtojen mukaisesti perittävät tontinvuokrat on sidottu viralliseen elinkustannusindeksiin (lokakuu 1951=100). Vuokrat tarkistetaan vuosittain, jolloin seuraavan vuoden tarkistus lasketaan edellisen vuoden keski-indeksin pistemäärän perusteella. Muunlaisia tarkistuksia perittäviin vuokriin ei voimassa olevien sopimusehtojen mukaan pääsääntöisesti voida tehdä ellei tontin käyttötarkoitus tai rakennusoikeuden määrä muutu vuokra-aikana.

Aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti vuokrauksen ja vuokrasopimuksen ehdot saattoivat vaihdella kohdekohtaisesti sopimuksen päättämisajankohdasta ja käyttötarkoituksesta riippuen ja sopimuksiin sisältyi monesti erilaisia kohteen vuokratasoa alentavia ehtoja. Muun muassa Arava-alennus oli laskettu tekemällä perusvuokraan vastaavan suuruinen alennus. Lisäksi esimerkiksi vuosina 1968 - 1970 voimassa ollut vakautuslainsäädäntö kielsi kaikki vuokrien tarkistukset mainittuina vuosina.

Sopimuksiin ei alennuksen päätyttyäkään voitu tehdä vuokratasoon vaikuttavia muutoksia, joten osittain muun muassa mainituista syistä vanhempien maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti jäänyt pysyvästi jälkeen siitä, mitä se muutoin olisi. Vuosittain tehtäviin indeksitarkistuksiin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta, vaan vuokria tarkistetaan kaikissa kaupungin solmimissa maanvuokrasopimuksissa.

Vuokrauskäytäntöjä muissa kaupungeissa

Kiinteistövirasto on selvittänyt Espoon, Oulun, Turun ja Vantaan kaupungin vuokrakäytäntöjä ja maanvuokran määräytymisperusteita. Lisäksi Ruotsin käytäntöä on selvitelty Tukholman ja Göteborgin osalta.

Yhteenveto edellä mainittujen Suomen kaupunkien noudattamista vuokrauskäytännöistä on liitteenä.

Selvitys osoittaa, että kaikki vertailussa mukana olleet Suomen kaupungit noudattavat ARA-tuotannon pääoma-arvojen määrittelyssä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymiä pääoma-arvoja. Säätelemättömän tuotannon osalta käytäntö jonkin verran vaihtelee, mutta perityt vuokrat ovat kaikkialla kuitenkin selvästi ARA-vuokria korkeampia ja osassa kaupungeista jopa hyvin lähellä markkinahintoja.

Helsingin vuokrataso poikkeaa muiden kaupunkien vuokratasosta, koska maan arvo pääkaupungissa on luonnollisesti huomattavasti korkeampi kuin muissa kasvukeskuksissa. Kaupunki kuitenkin määrittää tontinvuokrat siten, että perusteena oleva maanhinta ei ylitä maan käypää hintatasoa. Käytännössä tämän varmistavat jo kaupungin vuokrahinnoittelun pohjana käyttämät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamat hinnat, jotka alittavat selvästi vapailla markkinoilla maksetut tonttien kauppahinnat.

Helsingin ja Tukholman maanvuokrakäytäntöjen keskeisin ero on siinä, että Tukholmassa vuokrat perustuvat pääoma-arvoihin, jotka jo lähtökohtaisesti on päätetty huomattavasti alemmaksi kuin mitä Helsingissä tai muualla Suomessa on käytössä. Tukholmasta poiketen myös eräissä muissa Ruotsin kaupungeissa, kuten Göteborgissa ja Malmössa pyritään kuitenkin Suomen tapaan käyttämään pääoma-arvoja, jotka ovat selvästi lähempänä markkinahintoja. Myös Tukholmassa kaupunginhallinto on esityksissään pyrkinyt lähentämään kaupungin käyttämiä pääoma-arvoja ja markkinahintoja toisiinsa, mutta ainakin toistaiseksi markkinahintojen kohotessa ero on vain suurentunut.

Ruotsin maakaaren nojalla maanvuokrat tarkistetaan joko 10 tai kahdenkymmenen vuoden välein. Näiden tarkistusten lisäksi muut vuokrantarkistukset vuokra-aikana eivät ole sallittuja. Käytännössä järjestelmä on osoittautunut erittäin työlääksi ja aiheuttaa epävarmuutta koko maanvuokrajärjestelmään. Tukholmassa on tälläkin hetkellä vireillä yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat vuokrantarkistuksen tasoa huolimatta siitä, että kaupungissa sovellettavat vyöhykehinnat ovat erittäin alhaiset tonttien markkinahintoihin verrattuna. Menettelyn työläys on lisäksi johtanut siihen, että pientalotonttien vuokraamisesta on kokonaan luovuttu.

Ruotsissa käytössä oleva vuokrantarkistusmenettely perustuu voimassa olevaan maanvuokralakiin eikä saadun selvityksen mukaan ainakaan suoraan sovellu Helsingissä käytettäväksi. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei hyväksy minkäänlaista vuokrien tarkistusta sinä aikana, kun kohteella on valtion rahoitusta tai korkotukea. Järjestelmä olisi ajallisestikin mahdollista ottaa käyttöön täydessä laajuudessaan vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua, kun viimeiset jo solmitut vuokrasopimukset päättyvät.

Vuokrausmenettelyn kehittämismahdollisuuksia

Määräajoin tehtävät tasokorotukset

Maanarvo on pitkällä aikavälillä kohonnut pääkaupunkiseudulla selvästi yleisten elinkustannusten nousua nopeammin. Tästä syystä elinkustannusindeksiin sidotut maanvuokrat jäävät vuokrakauden aikana vähitellen jälkeen maanarvosta siitä huolimatta, että perittävään vuokraan tehdään elinkustannusten nousua vastaava indeksikorotus. Vuokralainen maksaa vuokrakauden aikana sitä alempaa tontinvuokraa, mitä pidemmälle vuokrakausi etenee. Kaupungille käypää maanhintaa selvästi alemmat maanvuokrat merkitsevät vuokrasubvention jakamista. Samalla maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on suurempi.

Tätä voidaan ehkäistä tekemällä sovittuun perusvuokraan tasokorotuksia vuokrakauden aikana, jolloin uusi perittävä vuokra laskettaisiin tarkistetun perusvuokran perusteella.

Maanvuokralain (258/66) mukaan tontti voidaan vuokrata ilman tontinvuokraoikeutta asuntokäyttöön vähintään 30 vuoden ja enintään 100 vuoden pituiseksi ajaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.1995
(asia 19), että myöhemmin erikseen päätettävien asunto-, toimisto- ja liiketonttien sopimukset solmitaan enintään 100 vuoden ajaksi ja näihin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus tarkistaa maanvuokraa sopimuksen tekemisestä aina 30 vuoden välein määrättyinä vuosina käypää maanhintaa vastaavaksi ja asuntotonttien vuokria laskettaessa pidetään korkoprosenttina 4 sekä liike- ja toimistotonttien vuokria laskettaessa 5. Vuokrantarkistukset ja alennukset lasketaan kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen siten, että indeksin muutokset otetaan täysin määrin huomioon.

Mikäli vuokramiehet eivät hyväksy kaupungin päättämää vuokrankorotusta tai -alennusta, heillä on oikeus saattaa asia sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Sovittelulautakunta asetetaan välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetyllä tavalla.

Tasokorotuksien käyttö oli Suomessa laissa kielletty vuosien 1968 - 1995 välisenä aikana, joten niiden toimivuudesta ei toistaiseksi ole käytännön kokemusta olemassa. Oulussa toimisto- ja liiketonttien sopimuksiin on tosin sisällytetty ehto, että perusvuokra tarkistetaan 10 % kymmenen vuoden välein. Asuntotonttien sopimuksiin vastaavaa ehtoa ei sielläkään ole sisällytetty.

Helsingissä on sadan vuoden sopimuksia solmittu vuodesta 1997
alkaen Toukola-Arabianrannan ja Viikin alueella yhteensä 340 kpl, joista asuntotonttien sopimuksia on 232 ja loput näihin liittyviä pysäköintitontteja. Sopimuksiin sisältyvien välitarkistusten käyttöä vaikeuttaa Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen kanta, jonka mukaan valtion tukemassa tuotannossa indeksitarkistuksen lisäksi ei sallita minkäänlaisia muita vuokran tarkistuksia sinä aikana, kun kohde on valtion rahoituksen piirissä. Tämän vuoksi kiinteistölautakunta on jo nyt joutunut tekemään esityksen siitä, että näiden kohteiden vuokrausperusteita tarkistetaan ja sopimuksenmukaisesta ensimmäisestä vuokrantarkistuksesta luovutaan.

Vuokratason sitominen kiinteistöjen verotusarvoihin

Verotusarvojen käyttämistä vuokrausperusteena on esitetty selvitettäväksi muun muassa kaupunginvaltuuston päätöksessä vuonna 1980.

Kiinteistöjen verotusarvot vahvistaa verohallitus, eivätkä ne ole kunnan vapaasti harkittavissa. Tavoite on fiskaalinen, joten maapolitiikan perusteeksi ne soveltuvat siten huonosti. Verotusarvot ovat lisäksi etenkin viime vuosina kohonneet pääkaupunkiseudulla voimakkaasti, joten suora sidos verotusarvoihin johtaisi todennäköisesti hyvin vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Samalla vuokralaisten eriarvoisuus kasvaisi ja vuokrasopimuksen alkamisvuoden merkitys korostuisi nykyisestä.

Verotusarvojen tavoitetaso on nykyisin noin 73 % käyvistä hinnoista. Käytännössä kiinteistöjen verotusarvot kuitenkin vaihtelevat kaupunginosien sisälläkin melkoisesti ja ovat yleensä varsin riippuvaisia toteutuneiden kauppojen hintatasosta ja vertailukaupoista. Kun YTV:n hinnat ovat nykyisellään alle 50 % alueen markkinahinnoista, hinta- ja vuokrataso tulisi nykyisestä nousemaan. Samalla vuokrien ennakoitavuus heikkenisi.

Verotusarvojen soveltaminen maanvuokrien perusteena merkitsisi myös hyvin suurta muutosta kaupungin nykyiseen vuokrauskäytäntöön. Koska muutoksia ei voida yksipuolisesti tehdä voimassa oleviin sopimuksiin, muutosten tekeminen koko sopimuskantaan kestäisi lähes sata vuotta. Tänä aikana kaupungilla olisi siis käytössä toisistaan hyvin paljon periaatteiltaan poikkeavia vuokrasopimuksia, mikä ei liene käytännössä mahdollista.

Alkuvuosialennusten määrän lisääminen

Vuokrankorotusten vaikutukset ovat suurimmillaan välittömästi sen jälkeen, kun vanha vuokrasopimus on uudistettu ja vuosikymmenten aikana jälkeenjäänyt vuokrataso on tarkistettu. Vaikka korotus perustuisikin varsin kohtuulliseen pääoma-arvoon, se tuntuu vuokralaisista ensimmäisinä vuosina joka tapauksessa suurelta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tukholman kaupungin käytäntö, jossa asuntotonttien maanvuokrasopimuksissa käytettävät pääoma-arvot ovat vain noin 20 - 25% kiinteistöjen käyvistä arvoista. Siitä huolimatta kaupungissa on vireillä jatkuvasti yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat maanvuokrien korotusten kohtuullistamista.

Korotuksen vaikutusta voitaisiin lieventää pidentämällä alkuvuosialennusten määrää. Nykyisen käytännön mukaan vuokrasopimusta jatkettaessa uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 % ja sen jälkeen perittävä vuokra nousee 10 % vuodessa, kunnes täysi sopimuksen mukainen vuokrataso on saavutettu. Alennettujen vuosien määrää ja vastaavasti ensimmäisten vuosien alennusprosenttia kasvattamalla vuokrannousun vaikutusta voitaisiin lieventää nykyistä tehokkaammin. Tällainen menettely kohtelisi vuokralaisia keskenään yhdenvertaisesti eikä myöskään sekoittaisi kaupungin nykyisin soveltamaa selkeää ja tasapuolista maanvuokrajärjestelmää.

Tiedottamisen kehittäminen

Päättyvien vuokrasopimusten uudistamisen yhteydessä on käynyt ilmi, että vuokralaisten yleiset tiedot kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista periaatteista ja käytännöistä ovat vähäisiä. Tämä on tietenkin luonnollista, koska maanvuokrasopimukset on tehty pääsääntöisesti kaupungin ja asuntoyhtiöiden välillä ja toisaalta vuokrakauden aikana sopimuksiin liittyvät juoksevat asiat hoitaa kaupunki. Vuokralaisella ei sen vuoksi yleensä ole edes tarvetta perehtyä sopimusten taustaan kuin kenties satunnaisesti.

Kiinteistöviraston tarkoituksena onkin jatkossa kehittää tiedotusta vuokralaisten suuntaan huomattavasti muun muassa internet-sivustojen sisältöä uudistamalla ja kehittämällä. Tällä tavoin vuokralaiset ja muut kiinnostuneet saavat helpommin tietoa vuokrasuhteisiin liittyvistä käytännön kysymyksistä sekä kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista yleisistä periaatteista ja menettelytavoista.

Kaj yhtyy kiinteistölautakunnan lausunnossa mainittuun ja toteaa tehdyn selvityksen olevan hyvä ja kattava katsaus tontinvuokrien kehittymiseen. Tontinvuokria määriteltäessä noudatetaan tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta siten, että samanlaisissa luovutuksissa noudatetaan yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Näin ollen vuokrausperusteet vaihtelevat kohteen sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä vuokrausajankohdan yleisestä hintatasosta riippuen. Asuntotonttien vuokrasopimukset ovat pitkiä ja maanarvo on pääkaupunkiseudulla kohonnut pitkällä aikavälillä merkittävästi, joten samanaikaisesti voimassa oleviin sopimuksiin sisältyy jonkin verran vaihtelua. Varsinkin vuokrakauden lopulla tontin vuokraaja hyötyy vallitsevaa tasoa edullisemmasta vuokrasta. Maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on tällöin suuri, mutta sitä lievennetään ns. alkuvuosialennuksilla siten, että täysimääräinen korotus saavutetaan asteittain kymmenen vuoden kuluttua uuden vuokrasopimuksen alkamisesta.

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA ÄLYKKYYTEEN LIIKENTEESSÄ

Khs 2008-2689

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kaupunginhallitus yhtyy pitkälti selvitysmiehen näkemyksiin ja suosituksiin älykkään liikenteen asemesta ja kehittämistarpeista Suomessa. Päävastuun älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta on oltava valtakunnallisen tason toimijoilla. Älykästä liikennettä tulee edistää tiettyihin älykkään liikenteen sovelluksiin kohdistuvilla projekteilla ja ohjelmilla. Erityisen hyödyllistä ovat joukkoliikenteen käyttöön ja hoitoon liittyvien palvelujen kehittäminen. Käynnissä oleva älykkään liikenteen ”ÄLLI” -ohjelma tarjoaa tähän sopivan puitteen.

Selvitysmiehen näkemys liikenneverkkojen operoinnin peruspalveluiden hoitovastuun kuulumisesta väylänpitäjien tehtäviin on ehdottomasti oikea eikä tämä aiheuta muutoksia nykytilanteeseen.

Älykkään liikenteen sovelluksissa on myös tärkeää päästä yhtenäisiin kansallisiin ratkaisuihin. Tämä on mahdollista selvitysmiehen esittämällä tavalla. Ministeriön rooli voisi tällaisissa asioissa olla joko aktiivinen tukija kuten jo nyt käynnistyneessä tienkäyttömaksujen käyttöä koskevassa selvityksessä tai passiivinen tukija kuten kahdeksan suuren suomalaisen kaupungin yhteistyöhankkeessa Jenka, jonka tavoite on luoda maahan yhtenäinen kansallinen joukkoliikenteen liikennevalojen etuusjärjestelmä.

Myös selvitysmiehen näkemys siitä, että älykkään liikenteen alueella Suomen menestysmahdollisuuksia hidastaa julkisen sektorin puolella henkilöresurssien puute ja yleensäkin osaamisen puutteet, on yleisesti ottaen oikean suuntainen. Älykkään liikenteen sovellutukset vaativat uutta ja monipuolista osaamista, jota ei välttämättä ole valmiina nykyisissä organisaatioissa. Hallituksen on osoitettava hankkeelle tavoitteiden mukainen budjetti. Suomalainen teknologiaosaaminen ei kehity, ellei olla valmiita laajamittaisiin ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja pilotointiin sekä riittävän pitkiin siirtymäaikoihin, jotta hyviksi havaitut toimenpiteet voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön. Älykkään liikenteen sovelluksilla on olemassa laajat globaalit markkinat. Julkisen sektorin tulisi ohjata kehitystä ja luoda edellytyksiä alan toimijoiden markkinoille ja kehittymiselle.

Kansallisesti tarkastellen Helsingin osalta tilanne on kuitenkin hieman valoisampi kuin muualla maassa, koska sen useilla hallintokunnilla – kaupunkisuunnitteluvirastolla, liikennelaitoksella sekä rakennusvirastolla – on jo ollut käytössä älykkään liikenteen sovelluksia, joita varten on ollut tyydyttävästi voimavaroja. On tärkeää, että näistä voimavaroista pidetään myös kiinni ja samalla laajennetaan yhteistyötä yli kuntarajojen ja valtion sektorille kuten esimerkiksi Pääkaupunkiseudun uudessa liikenteenhallintakeskuksessa, jonka toiminta käynnistyy kevään 2009 aikana.

Luvun 1 alussa on listattu merkittäviä älykkään liikenteen ratkaisuja hyödyntäviä tahoja. Listassa olisi syytä maininta erikseen myös joukkoliikennepalvelujen suunnittelu- ja tilaajaorganisaatiot, jotka hyödyntävät teknologiaratkaisuja mm. palvelun laadun valvontaan ja kehittämiseen sekä asiakaspalveluun ja markkinointiin. Älykkään liikenteen ratkaisuista esimerkiksi joukkoliikenteen liikennevaloetuuksilla on huomattava taloudellinen merkitys joukkoliikenteen tilaajaorganisaatioille.

Luvussa 3 peräänkuulutetaan julkisen sektorin velvollisuutta luoda edellytykset älykkään liikenteen palvelumarkkinoille tarjoamalla palveluiden vaatimaa hyvälaatuista, mutta kohtuuhintaista informaatioinfrastruktuuria. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimintaa ohjaa nimenomaan tämä pyrkimys: HKL:n hallussa oleva joukkoliikenteen reaaliaikainen ja staattinen reitti-, pysäkki-, ja aikatauluinformaatio on ollut tarjolla luotettaville kumppaneille ainakin toistaiseksi käytännössä maksutta. Jos aineiston tarvitsijoiden määrä merkittävästi kasvaa, on kehitettävä pysyvä prosessi tiedon jakamiseksi ja aineistojen ajan tasalla pitämiseksi.

Häiriönhallinnan nostaminen ensisijaiseksi älykkään liikenteen sovellukseksi on perusteltu, koska häiriöistä syntyy valtaosa ruuhkien aiheuttamista haitoista ja kustannuksista. Selvitysmies esittää ratkaisuksi yhteistyön voimakasta lisäämistä ja keskeisenä toimintamallina varareittien ja -yhteyksien määrittämistä. Häiriönhallinnassa on kuitenkin vähintäänkin yhtä tärkeää tiedonvälittäminen häiriöistä kärsiville. Tästä ei ole selkeää mainintaa. Pääpainon tulee olla sähköisillä viestimillä, koska niiden avulla aikaa myöten tiedonvälitys on varmasti kattavampaa kuin tienvarsitauluilla tai vastaavilla kiinteillä opasteilla. Lisäksi häiriötilanteiden hallinta tulisi ymmärtää laajasti niin, että se koskee sekä tieliikennettä että kaupunkiliikennettä ja että yksityisautoilun ja tavaralogistiikan lisäksi olennainen osa kokonaisuutta on joukkoliikenne.

Joukkoliikenteen palvelujen osalta selvitysmiehen asettama tavoite kansallisten standardien toteuttamiseksi on ehdottomasti oikea. Helsingin kaupungilla ja YTV:llä kehitteillä olevat ratkaisut voisivat tarjota sopivan lähtökohdan kansallisesti yhdenmukaisten ratkaisujen kehittämiseksi – jo pelkästään siitäkin syystä, että Helsingin seudun joukkoliikenteen määrä on muuhun maahan verrattuna aivan omaa luokkaansa.

Selvitysmiehen ehdotus kansallisen toteutusmallin sekä kansallisen toimenpideohjelman luomiseksi voidaan pitää kannatettava edellyttäen kuitenkin, että ohjelmassa voidaan riittävästi ottaa huomioon Helsingin seudun erikoisolosuhteet, esimerkiksi joukkoliikenteen huomattava osuus Turun, Tampereen ja Oulun seutuihin verrattuna.

Selvitysmiehen näkemys automaattivalvonnan tehostamisesta ja poliisin henkilöstön vapauttamisesta poliisin kannalta keskeisempiin tehtäviin ja tästä syystä kunnallisen nopeus-, liikennevalo- ja joukkoliikennekaistavalvonnan käynnistämisestä, on täsmälleen oikea. Helsingin kaupunki on ollut samaa mieltä jo vuosia. Onhan laajasti ottaen kyse samanlaisesta muutoksesta – varsinkin joukkoliikennekaistavalvonnan osalta – kuin pysäköintivalvonnan siirtämisestä kunnan tehtäväksi 1960-luvulla.

Selvitysmies on nähnyt tienkäyttömaksut tavoitelähtöisenä toimintana, jolla hillitään henkilöautoliikenteen kasvavaa kysyntää ja siten myös osaltaan torjutaan ilmastonmuutosta. Kaupunginhallitus tukee älykkäiden tienkäyttömaksujen kehittämistä. Mikäli tienkäyttömaksuihin päädytään on – teknisesti asiaa tarkastellen – tarpeen nähdä tienkäyttömaksujen riippuvaisuus ajasta ja paikasta. Tällaisen järjestelmän ja ennen kaikkea sen taustalla olevien tavoitteiden ymmärrettävyys ja myös liikennepoliittinen hyväksyttävyys on parempi kuin kaavamaisella ja eri tilanteisiin sopeutumattomalla yksinkertaisella järjestelmällä.

Älykkään liikenteen sovellusten kehittäminen ja saattaminen yleisön ja yritysten käyttöön on laaja asia. Vielä älykkään liikenteen vaikutuksia ei ole riittävästi ymmärretty osaksi liikennesektorin kehittämistä. Liian usein älykkään liikenteen toteuttamisen tai ylläpidon määrärahat on pyyhitty pois siitä huolimatta että ne edustavat vain pientä osaa väyläinvestoinneista tai liikenteen operointikuluista.

Älykkään liikenteen suurimmat hyödyt saavutetaan siellä, missä liikennettä on eniten – kaupunkiseuduilla. Kaupunkien voimavarat eivät kuitenkaan ole riittävät vaan taloudellista yhteistyötä tulevan väyläviraston kanssa on kehitettävä. Älykkään liikenteen sovellusten operointi poikkeaakin perinteisestä tienpidosta – sitä ei voi rajata maantieteellisesti alueittain kuten väyläkunnossapitoa vaan sen käyttö on osa koko matkaketjua. Tämän takia älykkään liikenteen sovellusten toteutus- ja operointikustannusten maksuvastaavuutta on tarkasteltava kokonaan uudessa valossa.

Raportissa todetaan, että väyläviraston on tarjottava ajantasaisten liikenneverkkojen operoinnin peruspalvelut sekä perusinfrastruktuuri palveluliiketoiminnalle laatutakuulla. Tähän on syytä lisätä harkittavaksi kansallisen, liikenneviranomaisten käyttöön osoitetun tehokkaan mobiilin dataverkon rakentaminen ja ylläpito. Langattomat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät lähes kaikissa uusissa älykkään liikenteen sovelluksissa. Moniin tarpeisiin on tarjolla kaupallisia radioverkkoja, joista osa on kuitenkin ensisijaisesti puheverkkoja (GPRS, 3G) tai sitten käyttökuluiltaan pieniin datasiirtomääriin nähden kalliita (@450). Rajoitetusti ainoastaan viranomaisten ja liikenteen tarpeisiin osoitettu moderni langaton laajakaistaverkko dataliikenteelle antaisi alan toimijoille mahdollisuudet ennakkoluulottomampaan ja pitkäjänteisempään tuotekehitykseen, mikäli valtio sitoutuisi tarvittavan tietoliikenneverkon ylläpitoon.

Joukkoliikenteen ja kaupunkiliikenteen näkökulmasta on olennaista ymmärtää asiakasnäkökulma eri liikennemuotojen käytölle: matkaketjuun voi kuulua sekä oman auton että joukko- ja kevytliikenteen käyttöä, jolloin mm. liikennehäiriöistä, matka-ajoista, sopivista reiteistä ja pysäköintipalveluista on saatava ajantasaista kattavaa informaatiota helposti omaksuttavassa muodossa.

Selvitysmies painottaa raportin useassa kohdassa tarvetta muuttaa LVM:n sekä väylä- ja turvallisuusvirastojen tulosohjausta tukemaan nykyistä selvästi voimakkaammin älykkään liikenteen moderneja ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa sekä alan ennakkoluulotonta tutkimus- ja kehitystoimintaa. Painotus on hyvä ja erittäin tarpeellinen, jotta asetetut tavoitteet muuttuvat aikanaan käytännöiksi.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Älykkyyteen liikenteessä, selvitysmiehen raportti

Kaj ilmoittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa selvitysmiehen raportista ”Älykkyyteen liikenteessä 16.12.2008. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.1.2009 mennessä. Raportista on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen lausunnot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.1.2009) mm. seuraavaa:

Taustaa Liikenneministeri asetti keväällä 2008 tutkimusprofessori Risto Kulmalan laatimaan selvityksen siitä,

- miten tieto- ja viestintätekniikalla ja älykkään liikenteen ratkaisuilla voidaan tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa, tuottavuutta ja arjen liikennepalveluiden sujuvaa käyttöä,

- tukea ilmastopolitiikkaa ja turvallista liikkumista sekä

- edistää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palvelujen käyttöönottoa liikenneverkkojen ja palvelujen tarjonnassa.

Näiden ohella selvitysmiehen tuli

- kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen esteitä ja hidasteita liikenneverkkojen palvelujen tarjonnassa,

- ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan roolia, organisointia ja tehtäviä toimenpiteiden toteuttamisessa,

- esittää sääntelytarpeet ja muut julkisen sektorin toimenpiteet älykään liikenteen palvelujen tarjonnan ja kysynnän edistämiseksi sekä

- esittää toimintamalli julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kuluttajien välisen vuorovaikutuksen järjestämiseksi.

Toimeksianto oli laaja ja kattaa hyvin vallitsevan murrostilanteen, jossa nykyaikainen tieto- ja viestintätekniikka laajenee kaikenkattavaksi älykkääksi liikennejärjestelmäksi. Samalla toimeksianto on nähtävä eräänlaisena yhteenvetona liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalan pitkään jatkuneiden älykkään liikenteen tutkimus- ja kehitysohjelmien Tetra, Fits ja Aino sekä parhaillaan käynnissä olevan Älli-ohjelmista.

Helsingin kaupunki on osaltaan ollut mukana älykkään liikenteen sovellusten kehittämisessä, mm. kaikissa edellä mainituissa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa. Näistä keskeisimpiä ovat olleet liikenteen valo-ohjaus ja informaatio, joukkoliikenteen matkustajainformaatioon sekä yhteistyössä poliisin kanssa automaattinen liikenteen valvonta. Helsingin kaupunki on myös edustettuna älykkään liikenteen kehittämisen suomalaisessa yhteistyöfoorumissa ITS Finland ry ja myös sen hallituksessa. ITS-Finland on vuorostaan osa laajaa ITS-yhteistyöverkostoa, joka toimii mm noin 30 Euroopan maassa.

Selvitysmiehen näkemykset ja niiden perusteella tehdyt suositukset

Selvitysmies esittää laajoja toimenpiteitä alkaen älykään liikenteen kansallisista päämääristä ja globaalien menestysmahdollisuuksien hakemisesta aina liikennesektorin suunnittelujärjestelmän päätöksenteon uudistamiseen asti. Pääosa esityksistä koskee suoraan liikenne- ja viestintäministeriötä ja sen hallinnonalaa joskin useassa kohdin viitataan myös kuntasektoriin osana julkista sektoria.

Selvitysmies on koonnut raporttiinsa kattavan esityksen kannattavista ja vaikuttavista älykkään liikenteen sovelluksista Suomessa niin taloudellisuuden kuin liikenneturvallisuuden edistämisen, ruuhkautumisen vähentämisen kuten kasvihuonepäästöjen vähentämisen kannalta. Parhaimpia sovelluksia ovat esimerkiksi automaattivalvonta, älykkäät tienkäyttömaksut, häiriöiden hallinta sekä joukkoliikenteen liikennevaloetuudet.

Väylänpitäjien on selvitysmiehen näkemyksen mukaan huolehdittava liikenneverkkojen operoinnin peruspalveluista. Tällaisia ovat häiriötilanteiden hallinta, tiedottaminen turvallisuutta vaarantavista olosuhteista, liikenteen ohjaus kriittisissä kohteissa kuten esimerkiksi pitkissä maantietunneleissa, kaupunkiseudun liikenteen ja liikkumisen hallinta sekä asemien ja terminaalien turvallisuus.

Tekniikan osalta selvitysmies korostaa erityisesti, ettei Suomessa ole järkevää kehitellä maan eri osissa ja eri kaupungeissa erilaisia toisiinsa sopimattomia älykään liikenteen ratkaisuja. Sen sijaan ministeriön on tarpeen mukaan koota ja vetää työryhmiä kansallisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Tällaisia aiheita olisivat juuri nyt kaupunkiseutujen häiriöiden hallinta, sähköinen maksaminen ja matkakortit, tienkäyttömaksut, sähköinen tunnistaminen sekä joukkoliikenteen käyttämät tiedonsiirtotaajuudet.

Raportissaan selvitysmies kokoaa yhteen kymmenen keskeistä älykkään liikenteen sovellusaluetta. Niistä valtaosa koskee myös kuntasektoria.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto yhtyy pitkälti selvitysmiehen näkemyksiin ja suosituksiin älykkään liikenteen asemesta ja kehittämistarpeista Suomessa. Älykästä liikennettä tulee edistää tiettyihin älykkään liikenteen sovelluksiin kohdistuvilla projekteilla ja ohjelmilla. Erityisen hyödyllistä ovat mielestämme joukkoliikenteen käyttöön ja hoitoon liittyvien palvelujen kehittäminen. ÄLLI-ohjelma tarjoaakin tähän sopivat toteutuspuitteet.

Selvitysmiehen näkemys liikenneverkkojen operoinnin peruspalveluiden hoitovastuun kuulumisesta väylänpitäjien tehtäviin on ehdottomasti oikea eikä tämä aiheuta muutoksia nykytilanteeseen.

Helsingin kaupungin osalta tilanne on kuitenkin hieman valoisampi kuin muualla maassa, koska täällä on useilla hallintokunnilla – kaupunkisuunnitteluvirastolla, liikennelaitoksella sekä rakennusvirastolla – ollut käytössä älykkään liikenteen sovelluksia, joita varten on ollut tyydyttävästi voimavaroja. On tärkeää, että näistä voimavaroista pidetään myös kiinni ja samalla laajennetaan yhteistyötä yli kuntarajojen ja valtion sektorille kuten esimerkiksi Pääkaupunkiseudun uudessa liikenteenhallintakeskuksessa, jonka toiminta käynnistyy kevään 2009 aikana.

Häiriönhallinnan nostaminen ensisijaiseksi älykkään liikenteen sovellukseksi on perusteltu, koska häiriöistä syntyy valtaosa ruuhkien aiheuttamista haitoista ja kustannuksista. Selvitysmies esittää ratkaisuksi yhteistyön voimakasta lisäämistä ja keskeisenä toimintamallina varareittien ja -yhteyksien määrittämistä. Häiriönhallinnassa on kuitenkin vähintäänkin yhtä tärkeää tiedonvälittäminen häiriöiden ”uhreille”. Tästä ei ole selkeää mainintaa, mikä voitaneen tulkita siten, että häiriötiedon välittäminen tulee tapahtua multimodaalisesti, erilaisia tiedonvälityskanavia käyttäen. Pääpainon tulee kuitenkin olla sähköisillä viestimillä koska niiden avulla aikaa myöten tiedonvälitys on varmasti kattavampaa kuin tienvarsitauluilla tai vastaavilla kiinteillä opasteilla.

Kaupunkiseudun liikkumisen ja liikenteen hallinnan alueella pääkaupunkiseutu on harjoittanut vuosia tuloksellista yhteistyötä, joka käynnistyi jo vuonna 2004, jolloin sovittiin yhdessä pääkaupunkiseudun älykkään liikenteen strategisten kärkihankkeista. Vuonna 2008 lista päivitettiin, jolloin valittiin uusia kärkihankkeita jo toteutuneiden tilalle.

Selvitysmiehen ehdotus kansallisen toteutusmallin sekä kansallisen toimenpideohjelman luomiseksi voidaan pitää kannatettava edellyttäen kuitenkin että ohjelmassa voidaan riittävästi ottaa huomioon Helsingin seudun erikoisolosuhteet, esimerkiksi joukkoliikenteen huomattava osuus Turun, Tampereen ja Oulun seutuihin verrattuna.

Selvitysmiehen näkemys automaattivalvonnan valvonnan tehostamisesta ja poliisin henkilöstön vapauttamisesta poliisin kannalta keskeisempiin tehtäviin ja tästä syystä kunnallisen nopeus-, liikennevalo- ja joukkoliikennekaistavalvonnan käynnistämisestä, on täsmälleen oikea. Helsingin kaupunki on ollut samaa mieltä jo vuosia. Onhan laajasti ottaen kyse samanlaisesta muutoksesta – varsinkin joukkoliikennekaistavalvonnan osalta – kuin pysäköintivalvonnan siirtämisestä kunnan tehtäväksi 1960-luvulla.

Selvitysmies on nähnyt tienkäyttömaksut tavoitelähtöisenä toimintana, jolla hillitään henkilöautoliikenteen kasvavaa kysyntää ja siten myös osaltaan torjutaan ilmastonmuutosta. Mikäli tienkäyttömaksuihin päädytään on – teknisesti asiaa tarkastellen – tarpeen nähdä tienkäyttömaksujen riippuvaisuus ajasta ja paikasta. Tällaisen järjestelmän ja ennen kaikkea sen taustalla olevien tavoitteiden ymmärrettävyys ja myös liikennepoliittinen hyväksyttävyys on parempi kuin kaavamaisella ja eri tilanteisiin sopeutumattomalla yksinkertaisella järjestelmällä.

Älykkään liikenteen suurimmat hyödyt saavutetaan siellä, missä liikennettä on eniten – kaupunkiseuduilla. Kaupunkien voimavarat eivät kuitenkaan ole riittävät vaan taloudellista yhteistyötä tulevan väyläviraston kanssa on kehitettävä. Älykkään liikenteen sovellusten operointi poikkeaakin perinteisestä tiepidosta – sitä ei voi rajata maantieteellisesti alueittain kuten väyläkunnossapito vaan sen käyttö on osa koko matkaketjua. Tämän takia älykkään liikenteen sovellusten toteutus- ja operointikustannusten maksuvastaavuutta on tarkasteltava kokonaan uudessa valossa.

Liikennelaitos toteaa (16.1.2009) mm. seuraavaa:

Raportti tarkastelee älykkään liikenteen käyttöönottoa Suomessa verrattuna kansainväliseen kehitykseen sekä kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Siinä on selvitetty keskeiset älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöönoton hidasteet ja esitetään toimintamalleja älykkään liikenteen tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Raportissa painotetaan globaalien menestysmahdollisuuksien jatkuvaa hakemista mittavilla kokeiluilla kumppanimaiden kanssa. Julkisen sektorin on ohjattava kehitystä strategisesti ja luotava edellytykset alantoimijoiden markkinoille.

Raportissa esitetään LVM:n ja sen hallinnonalan rooli ja tehtävät älykkään liikenteen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Älykkään liikenteen hyödyntämiseksi LVM:n ja sen hallinnonalan on välittömästi 1) muokattava tulosohjausta siten, että se ohjaa myös älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöön, 2) hankittava riittävät henkilöstöresurssit ja tarvittava osaaminen alueelle sekä sovittava työnjaosta, 3) käynnistettävä aktiivinen tavoitehakuinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, 4) ryhdyttävä toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi sekä suurten kokeilujen käynnistämiseksi, 5) valtavirtaistettava älykäs liikenne ja uusittava väylänpidon tai pikemminkin liikenneverkkojen operoinnin suunnittelujärjestelmä, 6) laadittava kansallinen älykkään liikenteen tavoiteohjelma ja hankittava sille poliittinen ja laaja kansallinen sitoutuminen sekä 7) laadittava älykkään liikenteen foorumin tuella kansallinen älykkään liikenteen strategia.

HKL-liikelaitos toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:

HKL-liikelaitos pitää tervetulleena ajatusta älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta Suomessa. Kuten selvitys esittää, päävastuu älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta on oltava valtakunnallisen tason toimijoilla.

HKL-liikelaitos suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että älykkään liikenteen ratkaisuissa joukkoliikenteessä tehdään kansallisen tason ratkaisuja, joita kaikki suuret kaupungit käyttävät. Kansallisen tason ratkaisujen on täytettävä Helsingin seudun vaatimukset, jotka todennäköisesti ovat vaativimmat koko Suomessa. Ratkaisujen käyttöönotolle on varattava riittävän pitkä siirtymäaika, jotta käytössä olevat järjestelmät voidaan pitää käytössä niiden teknistaloudellisen käyttöiän loppuun saakka.

Yhteenvetokappaleeseen listattujen LVM:n toiminta-askelien kohdaksi neljä on kirjattu, että LVM:n on ryhdyttävä toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi sekä suurten kokeilujen ja testiympäristöjen käynnistämiseksi. Tämä on tärkeä huomio ja se on ymmärrettävä konkreettisella tasolla sekä rahoituksen että riittävien asiantuntijaresurssien osalta arvioitaessa mahdollisuuksia uusille suuren mittakaavan tuote- ja teknologiakehitysratkaisuille sekä merkittäville järjestelmäimplementoinneille.

Seuraavassa on esitetty yksityiskohtaisempia kommentteja selvitysmiehen raporttiin:

Raportissa kiinnitetään aiheellisesti huomiota tarpeeseen kohdistaa älykkään liikenteen ratkaisujen kehittämistä mm. häiriötilanteiden hallintaan. HKL-liikelaitos korostaa, että häiriötilanteiden hallinta on ymmärrettävä koskemaan sekä tieliikennettä että kaupunkiliikennettä ja siten merkittävästi yksityisautoilun ja tavaralogistiikan lisäksi myös joukkoliikennettä. Joukkoliikennekaistojen automaattivalvonnan haltijavastuun osalta on selvitettävä toimintamalleja liikenteen tilaajatahon ja poliisin välillä.

HKL-liikelaitos antaa tukensa älykkäiden tienkäyttömaksujen kehittämiselle. Tarkan satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on erittäin merkittävä tekijä kehitettäessä ja käyttöönotettaessa uusia joukkoliikenteen reaaliaikaisia informaatio- ja liikenteenhallintapalveluja.

Selvitysmies painottaa raportin useassa kohdassa tarvetta muuttaa LVM:n sekä väylä- ja turvallisuusvirastojen tulosohjaus tukemaan nykyistä selvästi voimakkaammin älykkään liikenteen moderneja ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa sekä alan ennakkoluulotonta T&K-toimintaa. Painotus on erittäin hyvä ja syytä ottaa vakavasti alan ajanmukaisuuden ja kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Kuten luvussa 1 ulkomaisten esimerkkien avulla todetaan, teollisuuden ja valtion yhteistoiminnalla voidaan tuottaa merkittäviä palveluja. Edellytyksenä on toiminnalle osoitettu riittävä rahoitus. Suomessa tehtävä älykkään liikenteen ratkaisujen sääntely ja kansallinen standardointi on syytä pyrkiä soveltuvin osin tekemään yhdenmukaiseksi eurooppalaisten tai pohjoismaalaisten ratkaisujen kanssa. Tämä yhdenmukaistamistyö edellyttää kuitenkin korkealuokkaista osaamista mm. LVM:n ja tilaajaosapuolten henkilöstöltä. Luvussa 5.1 esitettyihin LVM:n tehtäviin älykään liikenteen hallinnonalaan liittyen olisi syytä lisätä tarve tuoda kotimaisiin kehitys- ja standardointihankkeisiin osaaminen eurooppalaisista standardointiratkaisuista.

Raportissa esitetään aiheellisesti kritiikkiä siitä, että valtiojohtoisissa älykästä liikennettä käsitelleissä selvityksissä ja ohjelmissa on listattu lukuisia toimenpidetarpeita ja yleviä tavoitteita, mutta ei resursseja niiden todelliseen toteuttamiseen. Kuten selvitysmiehen raportissa useissa kohdissa nostetaan esille, todellisten, kansallisesti tai peräti kansainvälisesti merkittävien älykkään liikenteen ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää riittäviä taloudellisia ja asiantuntijaresursseja. Julkisten toimijoiden on valtion johdolla sitouduttava tavoitteisiin myös toteutustasolla. Hallituksen on osoitettava alan toimijoille tavoitteiden mukainen budjetti. Suomalainen teknologiaosaaminen ei kehity eikä pysy hengissä, jos ei lisäksi olla valmiita riittävän laajamittaisiin ennakkoluulottomiin kokeiluihin.

Sivulle 8 on kerätty joitakin esimerkkejä LVM:n tulostavoitteista vuonna 2008. LVM:n toiminnalliset tavoitteet ovat kiusallisen ympäripyöreät. Tavoitetilaksi on esimerkiksi kirjattu, että häiriötilanteiden määrä vähenee ja matka-ajan ennakoitavuus paranee. Tähän liittyvä LVM:n toiminnallinen tavoite alkaa sanalla ”edistetään”, mutta ei oteta kantaa miten tai millä resursseilla. Sama ympäripyöreä lattea pyrkimys toistuu myös muissa tulostavoitteissa: missään ei kerrota miten tavoitteita edistetään. Jos perustetaan kehittämisohjelmia, on niille osoitettava riittävä rahoitus sekä kehittämisohjelman substanssia aidosti hallitseva ohjaus.

Yleisesti HKL-liikelaitos kiittää, että selvitysmies on nostanut raportissaan esille lukuisia älykkään liikenteen kehitystä hidastavia tai estäviä epäkohtia. Huomio älykkään liikenteen isännän ja veturin puuttumisesta on pääosin oikea. On suhtauduttava epäillen pyrkimykseen, että yksityinen sektori ottaisi tuottajaroolissaan päävastuun toimintojen kehittämisestä. Yksityinen sektori sitä tuskin tekee ainakaan ilman riittävää julkista tukea ja jonkinlaista varmuutta tilauksista. Ilman julkista ohjausta toiminta ei liene riittävän tehokasta.

Raportissa nostetaan esille käyttöönoton hidasteita älykkään liikenteen ratkaisuissa. Yksi aihe on osaamisen ja henkilöresurssien vähyys. Huomio on oikea ja pätee sekä tilaaja- että toimittajapuolella. Tilaajapuolella pitäisi olla vahva osaaminen markkinoilla olevista ratkaisuista ja uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista sekä toisaalta loppukäyttäjien toiveista. Toisaalta toimittajapuolella IT-osaajilla pitäisi olla nykyistä laajempi liikennealan substanssiosaaminen – on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti tilaajan ja loppukäyttäjän tarpeita.

T&K-toimintaa käsitellään raportissa useassa paikassa. Huomiot ovat pääosin osuvia, mutta on syytä tuoda lisäksi esille, että tuotekehitysprojekteihin liittyy uusien mahdollisuuksien lisäksi aina taloudellisia ja aikataulullisia riskejä. Siksi kansallinen yhteinen näkemys eri ratkaisujen tukemisessa olisi Suomen kokoisessa markkinassa hyväksi. Hankkeista tiedotettaessa ja niihin liittyvässä asennemarkkinoinnissa on tuotava esille hankkeiden hyödyt, mutta hyväksyttävä myös mahdolliset hidasteet tai epäonnistumiset sekä näihin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna liittyvät ylimääräiset kustannukset.

Luvussa 3 peräänkuulutetaan julkisen sektorin velvollisuutta luoda edellytykset älykkään liikenteen palvelumarkkinoille tarjoamalla palveluiden vaatimaa hyvälaatuista, mutta kohtuuhintaista informaatioinfrastruktuuria. HKL-liikelaitos toteaa, että sen toimintaa ohjaa nimenomaan tämä pyrkimys: HKL:n hallussa oleva joukkoliikenteen reaaliaikainen ja staattinen reitti-, pysäkki-, ja aikatauluinformaatio on ollut tarjolla luotettaville kumppaneille ainakin toistaiseksi käytännössä maksutta. Jos aineiston tarvitsijoiden määrä merkittävästi kasvaa, on kehitettävä pysyvä prosessi tiedon jakamiseksi ja aineistojen ajan tasalla pitämiseksi.

Luvussa 4 käsitellään julkisen sektorin roolia. HKL-liikelaitos korostaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (T&K) on muistettava nimenomaan myös kehittämistoiminta. Kunnollisen siemenrahoituksen lisäksi on voitava edistää aitoja innovaatioita ja luoda kumppanuussuhteita myös ilman toimintaa rajoittavia byrokraattisia kilpailutusprosesseja.

Luvun 4.2 lopussa todetaan aiheellisesti, että riittävän rahoituksen lisäksi LVM:n on vastattava älykkään liikenteen ja sen osaamisen kehittämisestä osoittamalla riittävät henkilöresurssit tehtävään niin ministeriössä kuin hallinnonalalla yleensäkin. Tämä edellyttää alan parissa työskenteleviltä henkilöiltä myös merkittävää alan teknistä ja sovellusosaamista. Kuten selvitysmies kirjoittaa, merkittävä osa alan kehityksestä tapahtuu yksityisellä sektorilla. Tämä mielessä pitäen olisi toivottavaa, että myös alan opetuksen tasoa voitaisiin nostaa ja laajentaa. Mm. Aalto-yliopistossa pitäisi antaa nykyistä kattavampaa opetusta alan sovellusjärjestelmistä ja hyödyntää opetuksessa teollisuudesta saatavia asiantuntijoita. Sama koskee tarjottavia jatkokoulutusohjelmia.

Tulossopimuksiin liittyen lukuun 5.1 on syytä huomauttaa, että T&K-toimintaa käsitteleviin tulossopimuksen kohtiin pitäisi sisällyttää mekanismi, joka sisältää ”epäonnistumisvaraa” kehityshankkeiden osalta.

Luvussa seitsemän esitettyihin suosituksiin jatkotoimenpiteiksi on käytännössä otettu kantaa jo tämän lausunnon edellisissä kohdissa. Todettakoon vielä, että suositus hallinnonalan tulosohjauksen muuttamisesta kaikki keskeiset asiakastarpeet huomioon ottavaksi on hyvä, joskin sopivien mittareiden löytäminen lienee haastavaa. Kansallisiin ratkaisuihin pyrittäessä on syytä ottaa huomioon olevat eurooppalaiset ja pohjoismaiset standardit. Alan perus- ja jatkokoulutuksen laajuutta ja ajanmukaisuutta on kehitettävä ja varmistettava, että kaikilla alan toimijoilla on käytössään riittävät henkilö-, osaamis- ja rahoitusresurssit pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Joukkoliikenteen ja kaupunkiliikenteen näkökulmasta on olennaista ymmärtää asiakasnäkökulma eri liikennemuotojen käytölle: matkaketjuun voi kuulua sekä oman auton että joukko- ja kevytliikenteen käyttöä, jolloin mm. liikennehäiriöistä, matka-ajoista, sopivista reiteistä ja pysäköintipalveluista on saatava ajantasaista kattavaa informaatiota helposti omaksuttavassa muodossa.

26.1.2009 pöydälle pantu asia

LÄNSISATAMAN TONTTIEN 20048/7, 8 JA 10 TASON -16,0 YLÄPUOLELLA (SALMISAAREN TOIMITILA-ALUE, TEKNOLOGIAKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11771)

Khs 2008-2089

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason ‑16,0 yläpuolella asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn piirustuksen nro 11771 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11771 (Länsisataman tontit 20048/7, 8 ja 10)
	Liite 2	Havainnekuva (Länsisataman tontit 20048/7, 8 ja 10)

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason -16,0 yläpuolella asemakaavan muutosehdotus

Hiilikatu 3, Hiililaiturinkuja 3 ja Energiakatu 8

Tiivistelmä Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten korttelialueen muuttamista teknologiakeskukselle osoitetuksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksen lisäksi korttelialueelle esitetään 100 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa lisää. Autopaikat sijoitetaan kannen alaiseen pysäköintilaitokseen.

Asemakaavan perusteet

Technopolis Oyj tontin 7 haltijana ja tonttien 8 ja 10 varaajana pyytää (25.6.2007) asemakaavan muuttamista siten, että tonteille 8 ja 10 tulisi voida asemakaavassa osoitettujen paikkojen lisäksi rakentaa n. 100 lisäpaikkaa pihakannen alle rakennettavalle välikellaritasolle ja että tonttien käyttötarkoitus muutetaan myös tontin 7 osalta vastaamaan teknologiakeskustoimintaa. Lisäksi on esitetty teknisiä tarkastuksia mm. pihakansien korkeusasemiin.

Yhtiön aikeena on rakentaa Salmisaareen monipuolinen teknologiakeskus, jossa toimistotiloihin liittyy yritysten koulutus ja kehityspalveluita osana yrityshautomotoimintaa. Yhtiön kokemuksen mukaan alueen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoiminnassa riittävä. Syynä tähän on vierailijoiden suuri määrä, yritysten pieni koko ja yritysten keskimääräinen kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen asema korostuu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on toimitilavaltaista kerrostaloaluetta.

Asemakaava

Alueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11140. Kaavan mukaan alueelle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue. Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa suunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä, jonka mukaisesti Salmisaaren toimitila-alueelle johdettaisiin toinen ajoyhteys jatkamalla Energiakatua itään Salmisaarenkadulle. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008 ja alustavan aikataulun mukaan ajoyhteys valmistuu 2010.

Maanomistus

Kaupunki omistaa maa-alueen. Hakija Technopolis Oyj on tontin 7 vuokraaja ja tonttien 8 ja 10 varaaja.

Nykytilanne

Kaava-alue on osa Salmisaaren toimitila-aluetta. Muutosalue on työmaavaiheessa. Tontilla 7 sijaitseva toimitilarakennus valmistunee 15.8.2008. Alustavan aikataulun mukaan tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja rakennukset valmistuvat vuonna 2010.

Rakennettu ympäristö

Salmisaaren toimitila-alue rajautuu pohjoispuolella Länsiväylään, kaakossa Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokseen ja lounaassa mereen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle on kaavoitettu 101 600 k-m² toimitilaa ja 20 200 k-m²:n suuruinen urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Toimitila-alueen sekä liikuntahallin autopaikat sijaitsevat KTY-kortteleiden alla kannenalaisissa pysäköintitiloissa, joiden kautta on järjestetty alueen yhdyskuntatekninen huolto.

Maaperä Alueen maaperä koostuu kalliosta ja täytemaakerroksista.

Ympäristöhäiriöt

Alueella on ollut hiilien varastointiin liittyvää toimintaa, joka on mahdollisesti aiheuttanut maaperän likaantumista. Lisäksi Länsiväylän alla kalliotilassa sijaitsevat polttoaineiden säiliöt aiheuttavat paikallista hajuhaittaa.

Toimistorakennukset sijoittuvat Länsiväylän välittömään läheisyyteen, jossa ilmanlaatu on huono liikenteen aiheuttamien päästöjen vuoksi. Länsiväylän liikenteestä johtuva kaava-alueen melutaso on päivällä n. 65–76 dB(A).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on määrittää voimassa olevan asemakaavan mukainen toimitilarakennusten korttelialue teknologiakeskuksen korttelialueeksi siten, että kaavamuutoksessa otetaan huomioon normaaliin toimitilarakentamisen ohella teknologiakeskuksen aiheuttamat erityisvaatimukset ja pysäköintipaikkatarpeet.

Tavoitteena on, että arvokkaaseen tehdas- ja voimalaitosmiljööseen meren äärelle luodaan kaupunkikuvallisesti korkealaatuista rakennettua ympäristöä. Alueen perusratkaisu mahdollistaa luontevan vaiheittain rakentamisen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on ollut teknologiakeskuksen sijoittaminen toimitilarakennusten korttelialueelle korttelin 20048 tonteille 7, 8 ja 10. Teknologiakeskuksen toiminnan erityisluonteen vuoksi muutosalueelle esitetään 100 vuoroittaiskäytössä olevan autopaikan lisäystä kannenalaiseen pysäköintilaitokseen suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.

Teknologiakeskuksen ominaispiirre on edesauttaa tutkimustoiminnan kehittymistä liiketoiminnaksi ja tarjota joustavaa toimitilaa ja yritys- ja kiinteistöpalveluita yrityksille. Teknologiakeskuksen toiminta poikkeaa normaalista toimitilatoiminnasta. Kaavamuutoksen hakijan mukaan alueen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoimintaan riittävä huolimatta yhteispysäköintijärjestelystä. Erityisenä perusteena pysäköintipaikkojen lisäämiselle on teknologiakeskuksen yritysten pieni koko, vierailijoiden suuri määrä ja yritysten kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen asema korostuu.

Asemakaavan muutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys edellyttää pysäköintilaitoksen toteuttamista tonttien 8 ja 10 osalta kahdessa tasossa.

Mitoitus Teknologiakeskuksen korttelialueen rakennusoikeus on 27 200 k-m² ja tonttien tehokkuusluku n. e = 2.4. Kerrosalan määrä on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

Kaava-alueen pinta-ala on 11 410 m².

Toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa
teknologiakeskuksen (KTY-1)

Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

Liikenne ja pysäköinti

Salmisaaren toimitila-alue liittyy katuverkkoon Porkkalankadun ja Tallberginkadun liittymän kautta. Toimitila-alueen ja liikuntahallin autopaikat sijoitetaan kannen alla olevaan yhteispysäköintilaitokseen.

Alueelle suunnitellaan parhaillaan toista katuyhteyttä, Energiakadun jatketta, joka liittyisi nykyiseen Salmisaarenkatuun. Yhteys parantaa alueen liikenneyhteyksiä erityisesti Länsiväylän suuntaan. Hankkeen arvioitu rakentamisajankohta on vuosina 2009–2010.

Teknologiakeskuksen korttelialueen (KTY-1) rakennusoikeus on 27 200 k-m². Voimassa olevan asemakaavan mukaan toimitilarakennuksille sallitaan enintään 1 autopaikka/170 k-m², jolloin teknologiakeskuksen korttelialueelle voidaan osoittaa enintään 160 autopaikkaa. Kaavamuutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys kasvattaa teknologiakeskuksen korttelialueen autopaikkojen lukumääräksi 260 autopaikkaa, jolloin vastaava autopaikkamitoitus on 1 autopaikka/107 k-m².

Lisäksi viereistä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU) tonttia 20786/5 varten on sijoitettava 150 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa kortteleiden 20048 ja 20050 alla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen kaavan valmistelun yhteydessä.

Tonttien 8 ja 10 osalta kaavamuutoksen mukaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen kahdessa tasolla nostaa Länsiväylän eteläpuolella olevien 1-kerroksisten rakennusmassojen räystäskorkoa tasosta +13,0 tasoon +15. Lisäksi kannen yläpinnan korkotaso nousee n. 2 m:llä muuttaen 1-kerroksisten rakennusmassojen väliin kaavailtujen istutettavien sisäpihojen luonnetta suhteessa ympäröivän maaston korkotasoon. Istutettavia sisäpihoja ehdotetaan jätettäväksi pois.

Kaavamuutos edesauttaa teknisen huollon järjestelyä. Pysäköintilaitoksessa kulkevaa huoltoreittiä voidaan jatkaa Salmisaarenrannasta tontille 10 saakka, koska kaavamuutoksen mukaiset kaksi pysäköintitasoa edellyttävät kannen korkotason nostamista alueen itäpäässä.

Suunnitteilla olevan toisen liittyvän katuyhteyden myötä alueen suurimpien katujen liikennemäärät jäävät kohtuullisiksi. Ennusteen mukaan Tallberginkadulla on 7 500 autoa ja Energiakadulla 6 000 autoa arkivuorokautena, kun koko alue on valmiiksi rakennettu.

Pysäköintipaikkamäärä poikkeaa Salmisaaressa sovelletusta autopaikkamääräyksestä (1 autopaikka/170 k-m²) ja voimassa olevasta autopaikkamäärien laskentaohjeesta (1 autopaikka/350 k-m²), jonka tarkistaminen on vireillä. Tässä on kyseessä teknologiakeskustoiminta, joka on erityistapaus hakemuksessa kuvatuin perustein. Vastaavalla tavalla on erityisistä syistä poikettu tapauskohtaisesti.

Muutokset kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen ovat vähäisiä.

Toteutus Alue on tontin 7 osalta työmaavaiheessa. Alustavan aikataulun mukaan teknologiakeskuksen 1. vaihe valmistuu 15.8.2008. Tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja kohteet valmistuvat vuosina 2010 ja 2011.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.1.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.1.–8.2.2008 ja viraston internetsivuilla.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä.

Kiinteistö Oy Salmisaarenaukio 1:n, Kiinteistö Oy Helsingin Hiilirannan ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipihan edustajat ovat ilmoittaneet, etteivät ne tule vastustamaan suunniteltua pysäköintitilojen laajentamista kahteen tasoon, mikäli kaupunki sen hyväksyy. Suostumuksen edellytyksenä kuitenkin on, että lisätyt pysäköintipaikat otetaan osaksi Salmisaaren alueen pysäköinnin yhteisjärjestelyä, pysäköintilaitokseen tehdään ns. itäinen ajoyhteys ja Technopolis Oyj vastaa kaikista pysäköintitilojen aiheuttamista toteutuskustannuksista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksessa lisätyt pysäköintipaikat tulevat olemaan osana Salmisaaren alueen pysäköinnin yhteisjärjestelyä. Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa tiesuunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008.

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut hakijan kanssa kaavamuutoksen sisällöstä ja aikataulusta Saraco D&M Oy:n Technopolis Oyj:n puolesta 8.2.2008 laatiman kirjeen johdosta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen:

Keskustelun kuluessa varajäsen Alku jäsen Helistön kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:

”Kaavamuutoksen sijasta kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee bussipysäkin rakentamisen Länsiväylälle molempiin suuntiin Iso-Pässi -nimisen luodon ja alikulun kohdalle sekä kiirehtii raitiotien valmistamista asemakaavan mukaan.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–4 (Helistö, Alku, Buttler, Slätis).

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.10.–17.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus Technopolis Oyj:lle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskus toteaa (25.11.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 18.11.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa.

Kiinteistölautakunta mainitsee (2.12.2008) mm., että se puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se edistää Salmisaaren toimitila-alueen toteuttamista ja mahdollistaa Salmisaaren kehittymisen merkittäväksi teknologiakeskus- ja yrityshautomoalueeksi. Technopolis Oyj on elokuussa 2008 saanut valmiiksi ensimmäisen teknologiakeskusvaiheensa tontille 7.

Kaavanmuutosehdotuksessa esitettyjen lisäautopaikkojen toteuttaminen edellyttää kiinteistölautakunnan ja Salmisaaren toimitilatonttien luovutuksensaajien välillä voimassa olevan ja 15.6.2008 päivätyn yhteisjärjestelysopimuksen muuttamista. Lautakunnalle tullaan esittelemään sopimuksen muutosehdotus sen jälkeen, kun kaavanmuutos on tullut voimaan ja sopimusneuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (11.12.2008), että asemakaavan muutoksen korkeustasomuutokset on otettu huomioon katualueiden suunnitelmissa. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

12.1.2009, 19.1.2009 ja 26.1.2009 pöydälle pantu asia

KJ:N 29.12.2008 OTTAMA ASIA: VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATUA KOSKEVA ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11822)

Khs 2008-2724

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 11.12.2008 päivätyn

asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11822 asetettavaksi julkisesti nähtäville ja hankkia ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

Ote kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11822 (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu)
	Liite 2	Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu)

22. kaupunginosan (Vallila) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavaehdotus sekä 21. kaupunginosan (Hermanni) katu-, puisto- ja rautatiealueiden, 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, katu- ja liikennealueiden sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin nro 24973 tontin nro 5 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Kaj ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Palmroth-Leinon tekemästä ja jäsen Puoskarin kannattamasta ehdotuksesta palauttaa edellä mainitun Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: ”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”

Kaj toteaa, että kysymys pääkaupunkiseudun yliopistokampuksia yhdistävän joukkoliikenneyhteyden, nk. tiedelinjan, linjauksesta Kumpulan kampuksen ympäristössä on ollut vireillä pitkään. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt voimassa olevan asemakaavan mukaista joukkoliikennekadun liikennesuunnitelmaa (nk. Pietari Kalminkadun jatkeeseen perustuva vaihtoehto) 13.10.2005, 15.12.2005 ja 12.1.2006. Koska tätä vaihtoehtoa oli vastustettu, viimeksi mainitussa kokouksessaan lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi kaksi erilaista vaihtoehtoa ja päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Tämän päätöksen pohjalta on valmisteltu asemakaavan muutos nro 11822.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jälleen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 18.12.2008 vastoin esittelijän ehdotusta. Kaj:n käsityksen mukaan palautuspäätöksessä esitetyt parannusehdotukset tiedelinjan sujuvoittamiseksi eivät ole riittäviä, minkä vuoksi asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyä tulisi jatkaa. Asiassa on päätetty käyttää otto-oikeutta, kaupunginjohtajan päätösluettelo 29.12.2008 § 4327.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa todetaan mm. seuraavaa:

Alueen sijainti Aluetta rajaavat Mäkelänrinteen uintikeskus, Vallilan siirtolapuutarha, Haukilahdenkatu, Nylanderinpuisto, Ernst Lindelöfin katu, Isonniitynkatu ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha.

Tiivistelmä Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikennekadun rakentamisen Vallilanlaaksoon halki Mäkelänkadulta Pietari Kalmin kadulle Kumpulanmäellä. Katu kulkee Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella poistuvan junaradan paikalla. Varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson halki Isonniitynkadulle poistetaan.

Joukkoliikenneyhteyden rakentamista puistoalueen halki on vastustettu laajasti ja esitetty Tiedelinjan reititystä ja nopeuttamista olemassa olevaa katuverkkoa hyödyntäen.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Aiemmat päätökset Kumpulan ja Kumpulan yliopistoalueen 1980-luvulla tehdyissä asemakaavoissa on varauduttu sekä Kumpulan että Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekadulla KumpuIanmäeltä Isonniitynkadulle Kätilöopiston edustalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaista liikennesuunnitelmaa ja palautti asian sekä velvoitti kaupunkisuunnitteluvirastoa tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpulaseura ry, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan muuta asukasta tai asuinyhteisöä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa uudelleen 15.12.2005 ja jätti sen pöydälle.

Seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 12.1.2006, jolloin se hyväksyi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän. Samalla lautakunta päätti kehottaa asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka lähetettiin osallisille 7.3.2007.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni-Vallila seura ry ja Vallilan asukasyhdistys ry tekivät 11.9.2006 aloitteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi sekä Tiedelinjan reititystä olemassa olevaa katuverkostoa pitkin tai uuden joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaan. Yhdistykset lähettivät 13.9.2007 kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin, että kaupunginhallitus ottaisi satamaradan käyttöasian käsiteltäväkseen yhdistysten aikaisemman aloitteen pohjalta.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (26.1.2007) esitti kaupungille Tiedelinjan reitin nopeuttamisen kiirehtimistä Pasilan ja Kumpulan välillä. Kaupunginhallitus päätti 25.6.2007 kehottaa rakennusvirastoa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin Kumpulan kampuksen liittämiseksi osaksi Tiedelinjan reittiä nykyistä katuverkkoa Kumpulassa hyödyntäen. Tämä reitti ei kuitenkaan vastaa tavoitetta Tiedelinjan matka-ajan nopeuttamisesta Kumpulan ja Pasilan välillä, sillä se kiertää kampukselta Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Uuden joukkoliikennekadun arvioidaan nopeuttavan matka-aikaa Kumpulan kampukselta Pasilaan noin 5 minuuttia.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoaluetta, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaavat

Pääosalla aluetta on voimassa 30.10.1987 vahvistettu asemakaava nro 9010. Kaavan mukaan alue on joukkoliikennekatua, katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavoittamatonta aluetta ovat junarata sekä Hämeentien ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen alue.

Lisäksi alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat:

22.9.1950 vahvistettu asemakaava nro 2952. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on katualuetta.

22.7.1963 vahvistettu asemakaava nro 5340. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on rautatiealuetta.

5.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7931. Kaavan mukaan Hämeentie Jyrängöntien kohdalla on katualuetta.

16.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8930. Kaavan mukaan Pietari Kalmin kadun läntinen pää on joukkoliikennekatua, jonka vieressä on puistoaluetta. Lisäksi puistoaluetta on Mäkelänkadun varrella.

23.12.1987 vahvistettu asemakaava nro 9344. Kaavan mukaan Hämeentien itäpuolella on katualuetta.

30.10.1992 vahvistettu asemakaava nro 9945. Kaavan mukaan Hämeentien sillan itäpuolella on yleistä pysäköintialuetta ja puistoaluetta.

19.12.1997 vahvistettu asemakaava nro 10495. Kaavan mukaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen vieressä on puistoaluetta.

23.8.2004 lainvoiman saanut asemakaava nro 11303. Kaavan mukaan Ernst Lindelöfin kadun varressa on hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialuetta (kortteli 24973).

Maanomistus

Alue on pääasiassa kaupungin omistuksessa. Kortteli 24973 on valtion omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue on pääosin virkistysaluetta, jossa on runsaasti rakennettua puistoa sekä niittymäinen alue Nylanderinpuistossa. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Hämeentie.

Kaava-alueella on Dynamicum-niminen rakennus, jossa toimivat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano, Vallilan siirtolapuutarha sekä yliopiston kampusalue, jossa on mm. tiedekirjasto ja liikuntakeskus.

Suojelukohteet

Alueella ei ole suojelukohteita. Alueen välittömässä läheisyydessä on suojeltu Kumpulan kartano. Vallilan siirtolapuutarhan suojelua selvitetään parhaillaan käynnissä olevan kaavoituksen yhteydessä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueella on runsaasti rakennettuja teknisen huollon johtoja. Ratapenkereen läheisyydessä ja osittain myös penkereen alla on vesi-, merivesi-, kaasu- ja sähköjohdot. Jyrängöntiellä on kaasu-, lämpö- ja tietoliikennejohtoja.

Maaperä Maanpinnan korkeus vaihtelee +2.0 ja +24.0 välillä. Kaava-alueen eteläosa on savialuetta, jossa saven paksuus on enimmillään n.16 metriä. Pohjoisessa on muutamia kalliopaljastumia ja muu osa on kitkamaata.

Ympäristöhäiriöt

Hämeentien ja Mäkelänkadun liikenteestä kantautuu alueelle melua. Hämeentien liikennemelu leviää meluselvitysten perusteella Vallilan siirtolapuutarhan suuntaan siten, että päiväajan 55 dB:n ulko-ohjearvo ylittyy vielä noin 200 metrin päässä Hämeentiestä.

Kaava-alueen itäosassa, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itäpuolella, joukkoliikennekadun linjaus kulkee Nylanderinpuiston vieritse Jyrängöntietä Pietari Kalmin kadulle. Rakennusvirasto on tutkinut maaperän pilaantuneisuutta Nylanderinpuistossa aiemmin sijainneen kauppapuutarhan kohdalla. Tutkimuksissa alueen maaperän on todettu olevan pilaantunut metalleilla, polyaromaattisilla yhdisteillä sekä torjunta-aineilla. Rakennusvirasto on aloittanut puiston kunnostamisen, jonka yhteydessä myös alueen pilaantunut maaperä kunnostetaan.

Tavoitteet Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on linjata joukkoliikennekatu kulkemaan Kumpulanmäen lounaisrinteen ja Vallilanlaakson halki siten, että sen aiheuttamat meluhaitat ja maisemalliset vauriot minimoidaan.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Voimassa olevassa asemakaavassa joukkoliikenteelle eli busseille on varattu katu, joka sijaitsee Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle. Sille on suunniteltu Tiedelinjan johtamista. Tiedelinja on oppilaitoksia yhdistävä seutulinja, joka kulkee Viikistä Pohjois-Tapiolaan.

Nykyisin Tiedelinja ei käy Kumpulan kampuksella, vaan kulkee Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Pietari Kalmin ja Väinö Auerin kadun varustaminen lämmityksellä mahdollistaisi Tiedelinjan tuomisen kampukselle.

Kun Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen, loppui myös junaliikenne satamaradalla. Näin vapautunut tila voidaan hyödyntää joukkoliikenteelle ja Tiedelinja siirtää sinne.

Asemakaavan muutoksella poistetaan Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle suunniteltu 340 metriä pitkä joukkoliikennekatu, jolla myös huoltoajo on sallittu. Vastaava yhteys on suunniteltu Vallilanlaaksoon johtamalla joukkoliikenteelle varattu katu kulkemaan Pietari Kalmin kadulta Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle ja siitä edelleen Jyrängöntielle ja alas rautatien paikalle. Vähän ennen rautatien tunnelin suuaukkoa Mäkelänrinteen kohdalla joukkoliikenteelle varattu katu kaartuu kohti Mäkelänkatua ja johdetaan tunnelissa Mäkelänrinteen uintikeskuksen alapuolella olevassa rinteessä. Näin vähennetään uuden väylän maisemalle aiheuttamaa vauriota ja tärkeä kevyen liikenteen yhteys Vallilanlaaksossa voidaan edelleen johtaa turvallisesti eri tasossa joukkoliikennekadun kanssa. Uusi katu päättyy Mäkelänkadulle, josta Tiedelinja jatkaa edelleen Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Uuden joukkoliikennekadun pituus on noin 1,5 km.

Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 10 ha. Katualuetta on 3,2 ha, puistoa on 3,5 ha, hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialuetta on 2,1 ha, suojaviheraluetta 1,1 ha ja yleistä pysäköintialuetta on 0,2 ha.

Hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialue (YHT)

Joukkoliikenneyhteys on suunniteltu kulkemaan korttelialueen halki siten, että voimassa olevan asemakaavan istutettava tontin osa ja vähäiseltä osin rakennusala muuttuu joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi. Järjestelyyn on varauduttu alueen rakennussuunnittelussa, eikä sillä ole vaikutusta kerrosalan määrään.

Virkistysalueet (VP)

Puistoalueet muuttuvat siten, että puistoalue Kumpulanlaaksossa suurenee ja Nylanderinpuisto sekä puistoalue Vallilanlaaksossa pienenevät.

Kumpulanlaaksossa puistoon on varattu osat yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle niissä kohdin, joissa ne joko ovat olemassa tai missä niitä tarvitaan kevyen liikenteen verkoston täydennyksenä. Jotkut kevyen liikenteen väylät kuitenkin risteävät uuden joukkoliikennekadun kanssa.

Katu- ja liikennealueet

Joukkoliikenteelle varattu katu on johdettu kaartaen Kumpulanmäeltä Nylanderinpuiston halki Vallilanlaaksoon. Lisäksi Hämeentieltä on johdettu joukkoliikenteelle varatut kadut, joilla huoltoliikenne on sallittu sekä Nylanderinpuiston että Vallilanlaakson puiston puolella. Järjestely on tarpeen Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan huoltoa varten.

Yleinen pysäköintialue (LP)

Kasvitieteellisen puutarhan kävijöitä sekä Hämeentien varrella olevan liikekorttelin asiakkaita varten on varattu yleiset pysäköintialueet Hämeentien sillan alle ja sen itäpuolelle. Niille on johdettu ajoyhteydet viereisiltä katualueilta. Järjestelyt on jo toteutettu. Hämeentien varrella oleva LP-alue on siirretty kadun itäpuolelle, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava raitiotie voi jatkua suoraan.

Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin tuntumaan on rakennettu LP-alue neljää bussia varten. Se palvelee puutarhan vierailijoita.

Suojaviheralue (EV)

Ne viheralueet, jotka ovat Hämeentien välittömässä läheisyydessä ja joiden käyttö virkistykseen ei ole luontevaa, on merkitty suojaviheralueiksi.

Liikenne Kumpulanmäeltä Vallilanlaakson kautta Mäkelänkadulle kulkeva linjaus on tarkoitettu palvelemaan Tiedelinjaa. Tiedelinjan reitti jatkuu Mäkelänkadulta Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Kumpulanmäeltä reitti kulkee Arabianrannan kautta Viikkiin.

Yhteydet joukkoliikennekadulta Hämeentielle parantavat Kumpulasta ja Arabianrannasta Pasilan kautta Töölön suuntaan kulkevien reittien järjestelymahdollisuuksia. Lisäksi joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin.

Yhdyskuntatekninen huolto

Joukkoliikennekadun kuivatusta varten on rakennettava sadevesiviemäreitä, jotka johdetaan rakennettuun järjestelmään. Alueen länsipäässä oleva avo-oja on putkitettava. Ratapenkereen alla olevien johtojen kuormituskestävyys on selvitettävä, kun ratapenger muutetaan joukkoliikennekaduksi.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Nykyinen ratapenger on savialueella. Radan perustamistavasta ei ole tarkkaa tietoa. Joukkoliikenneyhteyttä varten ratapengertä levennetään, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä. Muilta osin perustamistavat ovat normaaleja.

Rakennettaessa katua Nylanderinpuiston pilaantuneeksi todetun alueen läheisyyteen tulee rakentamisessa huomioida mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset.

Rakennettaessa katua satamaradan alueelle tulee ratarakenteen maa-ainesten soveltuvuus suunniteltuun käyttöön arvioida pilaantuneisuuden osalta erikseen, jos radan maa-aineksia aiotaan hyödyntää kadun rakentamisessa.

Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu, ettei maaperän mahdollinen pilaantuneisuus estä alueen ottamista suunniteltuun käyttöön.

Ympäristöhäiriöt

Joukkoliikenneyhteydestä aiheutuu melu-, päästö- ja muita haittoja. Meluhaittojen lieventämiseksi rakennetaan 2,5 metriä korkea aita, joka sijaitsee siirtolapuutarhan pohjoisreunassa ja ulottuu 100 metriä sen ohi Mäkelänrinteen suuntaan.

Joukkoliikennekadun liikennemäärän on arvioitu olevan korkeintaan noin 300 bussia vuorokaudessa, jolloin liikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso jää siirtolapuutarha-alueella alle 55 dB:n ohjearvon. Joukkoliikennekadun ja siirtolapuutarhan väliin määrätään kaavassa kuitenkin rakennettavaksi umpinainen aita, joka voi osaltaan toimia myös meluesteenä linja-autoliikenteen aiheuttamia yksittäisiä melutapahtumia vastaan.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa (17.7.2008) on esitetty Hämeentien varteen rakennettavaksi meluesteet, joiden vaikutuksesta myös siirtolapuutarha-alueen itäosassa alitettaisiin 55 dB:n ohjearvo. Kaavassa on määrätty meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentamisesta Hämeentien varteen.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 7.5.2008 esittää joukkoliikennekadun nimeksi Vallilanlaaksontie–Vallgårdsdalsvägen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä joustavampi joukkoliikenne Viikin, Arabianrannan, Kumpulan ja Otaniemen kampusten välillä. Järjestely tarjoaa myös mahdollisuuden raitiovaunuliikenteen poikittaisyhteyden järjestämiselle kantakaupungin pohjoisosassa Pasilan ja Hämeentien välillä.

Vaikutukset kulttuurimaisemaan

Joukkoliikennekadun kulku puistoalueen keskellä saattaa kaupunginmuseon johtokunnan mielestä vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistorialliseen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kumpulan kartanon visuaalisesti hallitseva asema maisematilassa heikkenee. On kuitenkin muistettava, että Hämeentien sillan rakentaminen katkaisi aikanaan kartanon suhteen Vanhankaupunginselälle ja siihen verrattuna joukkoliikennekadun kielteinen vaikutus on vähäinen. Kiertoliittymän rakentaminen kartanon pääakselissa on haasteellinen tehtävä.

Joukkoliikennekadun kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventämään johtamalla katu tunneliin Mäkelänrinteen kohdalla. Tunnelin suuaukot ja väylän kaivannot tunneliin johtavien ramppien kohdalla muodostavat maisemallisen haitan, jota voidaan lieventää peittämällä turhaksi jäävä rautatietunnelin aukko ja täyttämällä ratakuilu puistoksi.

Kasvitieteellisen puutarhan ja Kumpulanmäen välillä joukkoliikennekatu kaartaa avoimessa maisematilassa avaran lounaisrinteen halki. Tältä osin katu ei voi turvautua metsänreunaan, johon se maisemallisesti sulautuisi paremmin.

Aidan rakentaminen kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolelle tuo maiseman kasvitieteellisen puutarhan rinteen alareunalle 460 metriä pitkän maisemallisen esteen. Se heikentää osin näkymiä kevyen liikenteen pääreitiltä etelään laakson pohjalla.

Uusi joukkoliikennekatu ja aita ovat myös haitallisia kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Vallilan siirtolapuutarhan kannalta.

Vaikutukset asukkaiden lähiympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin

Joukkoliikennekadun haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vallilan, mutta osin myös Kumpulan ja Pasilan asukkaiden lähiympäristöön. Lisäksi haittaa aiheutuu myös muille alueen käyttäjille kuten Hermannin ja Arabianrannan asukkaille. Asukkaat ovat todenneet, että alue ei tarjoa enää samanlaisia mahdollisuuksia ulkoiluun, lasten leikkeihin, leijojen lennättämiseen ja muuhun virkistykseen. Joukkoliikennekatu aitoineen rikkoo viher- ja virkistysalueen yhtenäisyyttä.

Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Kevyen liikenteen reittejä ei voida rakentaa Vallilanlaaksossa ilman, että ne risteäisivät joukkoliikennekadun kanssa. Nykyiset reitit risteävät kahdessa kohdassa Vallilanlaaksossa sekä Jyrängöntiellä kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynnin lähellä ja kiertoliittymän kohdalla.

Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle rakennettava pysäkki parantaa pääsyä tähän valtakunnallisesti merkittävään puutarhaan.

Joukkoliikennekadun melu- ja päästöhaitat eivät ole merkittäviä, eikä 55 db:n melutaso ylity. Sen sijaan kaavaehdotukseen sisältyy meluesteen rakentaminen vilkasliikenteisen Hämeentien reunalle Vallilan siirtolapuutarhan itäpuolelle. Melueste vähentää olennaisesti meluhaittoja Vallilan siirtolapuutarhassa ja Vallilanlaaksossa.

Liikenteelliset vaikutukset

Joukkoliikennekatu parantaa joukkoliikenteen poikittaisreittejä ja niiden järjestelymahdollisuuksia. Kadun ansiosta voidaan perustaa uusia poikittaislinjoja ja siirtää joitakin Kumpulan tai Arabianrannan kautta kulkevia bussilinjoja Pasilan kautta Töölön suuntaan.

Tiedelinjan matka-aika Kumpulasta Pasilaan lyhenee noin viisi minuuttia.

Joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin. Tätä raitiotietä voidaan myöhemmin jatkaa Kalasatamaan.

Yliopiston ja sen kasvitieteellisen puutarhan huoltoyhteyksiä parantavat Kumpulanmäeltä Jyrängöntielle rakennettava joukkoliikennekatu sekä Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymästä Jyrängöntielle rakennettavat nykyistä suoremmat yhteydet.

Joukkoliikennekatu risteää kevyen liikenteen reittien kanssa Kumpulanpuron kummallakin puolella, Jyrängöntiellä sekä kiertoliittymän kohdalla, mikä heikentää turvallista liikkumista.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,7 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta katutyöt ovat 2,7 milj. euroa, tunneli 5 milj. euroa, raitit 0,3 milj. euroa, vesihuolto 0,5 milj. euroa, siirtolapuutarhan ja joukkoliikennekadun väliin rakennettava aita 0,8 milj. euroa ja Hämeentien melueste 0,4 milj. euroa.

Kustannuksissa ei ole esitetty maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kunnostamisesta johtuvia lisäkustannuksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osalliselle kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (7.3.2007). Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille kaavaluonnoksen kanssa (kirje päivätty 6.10.2008).

Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävillä 13.–31.10.2008 Arabianrannan, Pasilan ja Vallilan kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Keskustelutilaisuus järjestettiin 29.10.2008 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa.

Esitetyt mielipiteet ja lausunnot

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaisen liikennesuunnitelman Pietari Kalmin kadun jatkamisesta joukkoliikennekatuna Isonniitynkadulle ja velvoitti tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpula-Seura ry (16.6.2005 ja 12.9.2005), Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry (27.9.2005) ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan asukasta ja asunto-osayhtiötä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (4.8.2005 ja 14.9.2005) puolsivat kadun rakentamista. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (20.9.2005) ja myöhemmin kaksi asukasta vastustivat Kumpula-seuran esittämää vaihtoehtoa joukkoliikennekadun rakentamisesta satamaradan paikalle Vallilanlaaksoon.

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos lähettivät 24.11.2005 kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa ne totesivat pitävänsä edelleen tärkeänä Pietari Kalmin kadun jatkeen toteuttamista Isonniitynkadulle. Mutta ennen kadun toteutumista liikennöinti voitaisiin niiden mukaan käynnistää käyttämällä satamarataa hyväksi samalla tavalla kuin esimerkiksi Viikissä Jokerilinjalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.1.2006 Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni–Vallila Seura ry ja Vallilan asukasyhdistys (11.9.2006) tekivät aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi ja Tiedelinjan reitityksen muuttamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi ja Tiedelinja reitittämistä ensisijaisesti nykyisiä katuja pitkin esimerkiksi Hämeentieltä Sturenkadun ja Teollisuuskadun tai Aleksis Kiven kadun kautta Pasilan asemalle tai Tiedelinjaa palvelevan joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Pietari Kalmin kadun jatkeena Isonniitynkadulle. Kumpula-Seura ry yhtyi tähän, mutta ei hyväksynyt Pietari Kalmin kadun jatketta. Aloitteen liitteenä oli 3 730 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi. Aloite on lähetetty myös kaupunginhallitukselle 31.1.2007.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (13.9.2007) lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa ne esittävät, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus pyysi lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja kaupunginmuseon johtokunnalta.

Yleisten töiden lautakunta (25.10.2007) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle annettavassa lausunnossaan, että Hermannin rantatien jatkeena linjattu satamarata luo hyvät edellytykset täydentää itäisen kantakaupungin liikenneverkkoa. Se ottaa huomioon myös kevyen liikenteen tarpeet. Joukkoliikennekadun rakentamiseen on varauduttu vuosina 2011–2012 rakennusviraston talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2008–2012. Mikäli voimassa olevan asemakaavan mukainen vaihtoehto tulee uudelleen ajankohtaiseksi, tulisi lautakunnan mielestä kadun linjausta ja tilavarausta arvioida uudelleen ennen katusuunnitelman laatimista.

Toisaalta lautakunnan mielestä sekä nykyisen asemakaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke että Vallilanlaaksoon sijoittuva joukkoliikennekatu heikentävät Kumpulan- ja Vallilanlaakson yhtenäisen puistokokonaisuuden maisemallisia, kulttuurihistoriallisia, virkistyksellisiä ja ekologisia arvoja. Puiston kannalta optimaalisin ratkaisu olisi nykyisen katuverkon käyttö tai tunnelin rakentaminen joukkoliikenteelle. Satamaradan paikan kaavoittaminen puistoksi parantaisi kiistatta viheralueen toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja viihtyisyyttä.

Kaupunginmuseon johtokunta (19.3.2008) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossaan, että kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Yleiskaavassa 2002:ssa siirtolapuutarha-alueet ovat myös osa Helsingin viheraluerakennetta. Siten siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tulo Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilanlaakson viherluonnetta. Johtokunnan mielestä kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen. Johtokunnan mielestä joukkoliikennekatu saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Sen sijaan raitiotie satamaradan paikalla voisi olla luonteva ratkaisu, jos joukkoliikenneyhteyttä tulevaisuudessa tarvitaan.

Esittelijä

Edellä olevat lausunnot on annettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt myös kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa. Vastauksena siihen on tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus selostuksineen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapuneet mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.3.2007 ja asemakaavaosastolle saapui siitä 16 mielipidettä.

Asuntoyhtiöiltä ja yksittäisiltä asukkailta tuli yhteensä 11 kannanottoa, joissa kaikissa vastustetaan joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaakson. Viidessä mielipiteessä esitetään nykyisen katuverkon hyödyntämistä tai raitioliikenteen kehittämistä ja kolmessa puolletaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

Kaupunginmuseo (2.4.2007) toteaa, ettei ratakuilun käyttö saa vaarantaa alueen suojeluarvoja ja pitää Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan kannalta luontevampana ratakuilun alueen varaamista pelkästään kevyelle liikenteelle.

Helsingin yliopisto (30.3.2007) korostaa tärkeyttä saada joukkoliikenteen reittejä kulkemaan kampuksen kautta ja yhteyksien saamista kampukselta ja muualta kaupungista kasvitieteelliseen puutarhaan. Voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu palvelee näitä yliopiston liikennetarpeita paremmin kuin satamaraiteen paikalle ajateltu väylä.

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos ovat kirjeessään (18.12.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmaisseet kantanaan, että voimassa olevan asemakaavan mukainen joukkoliikennekatu Pietari Kalmin kadun jatkeena palvelee aluetta sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteytenä paremmin kuin Vallilanlaaksoon ajateltu yhteys.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (27.3.2007) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja toteavat, että ne ovat 11.9.2006 jättäneet 3 730 asukkaan allekirjoittaman aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.1.2006 tekemän päätöksen joukkoliikennekadun siirtämisestä Vallilanlaaksoon kumoamiseksi.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry on 31.10.2007 lähettänyt kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa viitataan heidän tietoonsa tulleeseen Helsingin yliopiston Kumpulan kampusneuvottelukunnan tiedotteeseen ja pyydetään joukkoliikennekadusta päätettäessä ottamaan huomioon tiedotteessa esitetty kanta, että kampusaluetta parhaiten palveleva vaihtoehto on jo kaavassa olevan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentaminen

Esittelijä

Yllä oleviin mielipiteisiin ja kannanottoihin annetaan yhteinen vastine, joka esitetään kaavaluonnoksesta saapuneiden mielipiteiden jälkeen.

Ympäristökeskuksen (27.3.2007) mielestä kaavan valmistelussa on erityisen huolellisesti selvitettävä kadun vaikutukset paljon käytettyjen kevyen liikenteen yhteyksien, Vallilan siirtolapuutarhan, läheisen asuinalueen ja Vallilanlaakson virkistysalueiden olosuhteisiin mm. ilmanlaatu- ja melutilanteeseen. Myös radan ja sen lähiympäristön maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee tutkia.

Esittelijä

Rautatien maaperää ei ole tutkittu ja tiedetään ainoastaan ratapölkkyjen sisältävän kreosiittia. Nylanderinpuisto on tutkittu ja sille on laadittu kunnostussuunnitelma. Jatkosuunnittelussa maaperä tutkitaan tarkemmin kuten asemakaavaehdotuksessakin edellytetään.

Kaavaluonnoksesta saapuneet mielipiteet

Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin osallisille 6.10.2008 ja siitä saapui asemakaavaosastolle 25 mielipidettä. Mielipiteistä 15 tuli asukkailta ja 1 asunto-osayhtiöltä. Kaikki asukkaat vastustavat suunnitelmaa, ja asunto-osakeyhtiö toteaa uuden linjauksen olevan parempi kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen linjaus. Helsingin kaupungin liikennelaitos, Vanhankaupungin yrittäjät ry, Helsingin yliopiston seismologian laitos kannattavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos toteavat lausunnossaan, että yhteys palvelee heidän tavoitteitaan, mutta voimassa olevan asemakaavan mukainen reitti olisi niiden kannaltaan parempi. Mäkelänrinteen Uintikeskus puolestaan toteaa, ettei Tiedelinja saisi estää uimahallin mahdollista laajentamista. Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Kumpula-Seura, Kaupunginmuseo ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry vastustavat kadun rakentamista.

Asukkaat vastustavat jyrkästi joukkoliikennekadun rakentamista, koska se rikkoisi yhtenäisen, alueellisesti merkittävän puisto- ja virkistysalueen ja toisi sinne melua, saasteita ja turvattomuutta etenkin vanhusten ja lasten liikkumiseen sekä katkaisisi kevyen liikenteen yhteyksiä. Samalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kartanon muodostama kulttuurimaisema tuhottaisiin peruuttamattomasti ja menetettäisiin mahdollisuudet kehittää aluetta puutarhakulttuurin ja virkistyksen vehreänä keskuksena. Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson käyttäjiä todettiin olevan vallilalaisten, hermannilaisten, pasilalaisten lisäksi Arabianrannan ja Käpylän asukkaat. Joukkoliikenteen kehittämistä kannatettiin, mutta tässä tapauksessa kustannusten ja kielteisten ympäristö- ja maisemavaikutusten todettiin olevan liian suuret saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Tiedelinjan reitin säilyttäminen ja nopeuttaminen olemassa olevassa katuverkostossa sai laajaa kannatusta. Kumpulan kampuksen saavutettavuuden todettiin parantuvan kunnostamalla sinne johtavia kevyen liikenteen väyliä. Tutkittavaksi ehdotettiin satamaradan paikan käyttöä raitiotielinjana ja tunneliratkaisua Isonniitynkadun suunnasta Kumpulan kampuksen alta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle. Lisäksi todettiin, että huomioitava olisi myös metroratkaisut, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa yhdistävät Pasilan Kumpulaan kampukseen.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (10.11.2008) esittää uudistetussa kannanotossaan, että Kumpulan alueen kautta kulkevaa poikittaista katuyhteyttä tarvitaan nykytilanteessa tiedelinjan nopeuttamiseksi matkalla Pasilaan ja linjaus tulee olla Kumpulanmäen yliopistoalueen kautta. Tavoite raitioliikenteen (ja bussiliikenteen) aloittamisajankohdalle, satamaradan paikalle sijoittuvaa yhteyttä hyödyntäen, voisi liikennelaitoksen näkökulmasta olla noin vuosi 2015. Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat kaupunginjohtajalle kesäkuussa 2008 antamassaan hankeluettelossa esittäneet hankkeen ajoittuvan vuosille 2016–2017.

Helsingin yliopiston seismologian laitoksen (30.10.2008) kannanotossa todetaan, että kadun keskelle toivotaan raitiotieraiteita ja voimassa olevan kaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke pitäisi myös toteuttaa.

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (31.10.2008) toteavat mielipiteessään, että voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu eli Pietari Kalmin kadun jatkeeksi suunniteltu joukkoliikennekatu palvelisi yliopiston joukkoliikenteen kehittämistavoitteita hyvin ja yhteys Pasilan suuntaan olisi erittäin sujuva. Nyt esillä oleva asemakaavaehdotus toteuttaa yliopiston päätavoitteen saada joukkoliikenneyhteys ylös kampukselle, mutta reittinä se ei ole yhtä sujuva.

Kaupunginmuseo (28.10.2008) ei puolla asemakaavaluonnosta. Se toteaa, että Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton ja satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Luonteva ratkaisu, mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee, voisi olla Arabianrannan ja Pasilan välille toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tuli linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun kautta.

Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (29.10.2008) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja viittaavat aiempiin kannanottoihinsa, joihin kuuluu myös 3 730 nimeä sisältävä rakentamista vastustava kansalaisadressi. Perusteluissa todetaan mm., että joukkoliikennekatu tuhoaa virkistysalueen ja uhkaa Vallilanlaakson kulttuurimaisemaa. Mielipiteessä esitetään myös yksityiskohtaisia kommentteja selostusluonnokseen, joka on ollut nähtävillä kaavaluonnoksen yhteydessä.

Kumpula-Seura ry (31.10.2008) toteaa tyytyväisyytensä, että varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson puistoalueen halki Isonniitynkadulle poistetaan. Sen mielestä on tärkeää, että joukkoliikenneyhteyttä tarkastellaan yhdessä alueen liikennesuunnitelman kanssa ja tarkastelu ulotetaan Vallilanlaakson ja Kumpulanmäen ulkopuolelle. Tiedelinjan nykyinen reitti palvelee yliopistokampusten lisäksi kaikkia niitä kaupunginosia, joiden kautta se kulkee, kun taas Vallilanlaaksosta ei ole juurikaan tulossa uusia reitin käyttäjiä. Reittiä voidaan nopeuttaa esimerkiksi kaistajärjestelyillä ja liikennevaloetuisuuksilla. Kaavaluonnoksessa esitetty linjaus on monimutkainen, kallis ja sen Tiedelinjan ajoaikaa vähentävä merkitys on mitättömän pieni haittoihin verrattuna. Jos satamaradan käytön suunnittelua kuitenkin jatketaan, olisi harkittava vaihtoehtoa, jossa rata muutettaisiin raitiovaunuradaksi.

Enemmistö ry (31.10.2008) toteaa, että Vallilanlaaksoon ei tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon, jossa voi virkistyä kuulematta liikenteen melua ja kohtaamatta autoliikennettä.

Esittelijä

Puistoalueen halki kulkeva joukkoliikenneyhteys Kumpulanmäeltä Pasilaan aiheuttaa maisemallisia ja toiminnallisia ongelmia ja haittoja puiston käyttäjille. Radan muuttaminen raitiovaunuyhteydeksi olisi melko vaivatonta ja maisemallisesti tällainen muutos olisi vähiten haitallinen. Raitiovaunuyhteyttä ei kuitenkaan voida johtaa Kumpulanmäelle, joten yhteys kulkisi kampuksen vierestä kuten nykyisinkin.

Bussiyhteyden rakentaminen avaraan maisematilaan aiheuttaa kielteisiä maisemallisia vaikutuksia riippumatta siitä, mistä yhteys johdetaan. Vallilanlaakson puiston rauha häiriintyy osin sen maisemallisesti herkimmässä kohdassa, Kumpulanpuron vesiaiheen ympäristössä. Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Melu- ja päästöhaitat lisääntyvät vähäisessä määrin, mutta toisaalta melu vähenee Hämeentien sillan meluesteen ansiosta. Nyt esitetty melko pitkä yhteys on toteutettavissa niin, että kevyen liikenteen haitat rajoittuvat Nylanderinpuiston alimmassa kohdassa olevan kiertoliittymän tuntumaan ja kohtaan, jossa Kumpulanpuron vieressä kulkeva kevyen liikenteen pääreitti risteää joukkoliikennekadun kanssa. Näissä paikoissa kevyen liikenteen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Kumpulanlaakson ja Pasilan välinen liikenne, joka saadaan tunnelin ansiosta kulkemaan ilman joukkoliikenteen katkaisevaa vaikutusta.

Joukkoliikenneyhteyden johtaminen kokonaisuudessaan tunneliin Isonniitynkadulta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle olisi teknisesti mahdollinen, mutta taloudellisesti toteuttamiskelvoton vaihtoehto.

Mäkelänrinteen Uintikeskus (18.11.2008) peruuttaa 28.3.2007 ja 27.10.2008 lähettämänsä lausunnot ja esittää, että Tiedelinja pyrittäisiin toteuttamaan siten, ettei se ei estäisi uintikeskuksen mahdollista laajentamista.

Esittelijä

Mäkelänrinteen uintikeskuksen mahdollinen laajentaminen on tehtävissä tontille siten, että laajennusosa ulottuu pohjoiseen osin tai kokonaan nykyisen pysäköintialueen päälle. Tällöin autopaikat rakennetaan osin tai kokonaan laajennuksen alle. Puistoalueella ei lisärakentamista tulisi tehdä.

Vanhankaupungin yrittäjät ry:n (22.10.2008) mielestä suunnitteilla olevalle kadulle Kumpulanmäeltä Mäkelänkadulle tulisi sallia myös henkilö- ja jakeluautoliikenne.

Esittelijä

Uusi katuyhteys suunnitellaan vain joukkoliikenteelle eikä sillä sallita mitään muuta ajoneuvoliikennettä. On erittäin tärkeää, että Kalasatamasta Mäkelänkadun suuntaan kulkeva liikenne ei sijoitu joukkoliikennekadulle.

Tilastotiedot

	Asemakaavoittamaton alue
				Pinta-ala ha

				3,5

	Voimassa oleva asemakaava

			Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
				ha	k-m²
			Yleisten rakennusten korttelialue(YHT)	2,16	28 000
			Puisto (VP)	3,56
			Kadut	0,55
			Yleinen pysäköintialue (LP)	0,14
			Rautatiealue (LR)	0,02
			Kevyen liikenteen kadut	0,12

			Yhteensä	6,6	28 000

	Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

		Käyttötarkoitus		Pinta-ala	Kerrosala
				ha	k-m²
		Yleisten rakennusten korttelialue(YHT)		2,12	28 000
		Puisto (VP)		3,46
		Kadut		3,24
		Yleinen pysäköintialue (LP)		0,21
		Suojaviheralue (EV)		1,08

		Yhteensä		10,1	28 000

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Kaj toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätös 18.12.2008 tulisi kumota ja jatkaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11882 käsittelyä.



Kokousaika	2.2.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Puolue/ Ryhmä	Henkilökohtainen varaedustaja
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17

Kunnan asukasluku				Edustajia
	–	4 000	1
4 001	–	10 000	2
10 001	–	15 000	3
15 001	–	25 000	4
25 001	–	50 000	5
50 001	–	100 000	6
100 001	–	250 000	8
250 001	–		17

LIITTEET	Liite 1	Tarjous
	Liite 2	Määräalan sijaintikartta ja kartta
	Liite 3	Helsingin maanomistus Sipoosta liitetyllä alueella

LIITTEET	Liite 1	ARA:n kirje 7.1.2009
	Liite 2	YTV:n tonttihintatoimikunnan esitys
	Liite 3	Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäishinnat pääkaupunkiseudulla vuonna 2009

LIITTEET	Liite 1	Kaavamuutoskartta
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto
	Liite 3	Sopimus
	Liite 4	Sopimuksen liitekartat