HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
5 - 2009
|
|
|
|
Kokousaika |
2.2.2009 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla |
3 |
4 |
26.1.2009 pöydälle pantu asia |
10 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Energiansäästöneuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle 2009 - 2010 |
14 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2009 - 2010 |
19 |
2 |
Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2009 - 2010 |
25 |
3 |
Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2009 - 2010 |
30 |
4 |
26.1.2009 pöydälle pantu asia |
35 |
5 |
26.1.2009 pöydälle pantu asia |
43 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Vt Heli Puuran toivomusponsi: Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen |
50 |
2 |
Työnantajan edustajan nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan Juha Liiran tilalle vuosiksi 2009 - 2011 |
52 |
3 |
Eron myöntäminen opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajalle Tuija Kirveskari-Tähtiselle |
53 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten |
54 |
2 |
Kaupunginkirjaston kohtaamispaikka@lasipalatsi -yksikön vuokrasopimuksen uusiminen |
59 |
3 |
Määräalan ostaminen tilasta Riihimetsä Sipoon Östersundomista |
62 |
4 |
Määräalan ostaminen tilasta Susimetsä Sipoon Östersundomista |
66 |
5 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen VR-Yhtymä Oy:n sekä YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa |
69 |
6 |
Vartiokylän katualueen (Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimenmuutos Marjaniemessä) asemakaavan muuttaminen (nro 11857) |
72 |
7 |
Osakuntaliitoksesta johtuva tie- ja katunimien muuttaminen |
76 |
8 |
Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Tontinvuokrien kehityksen tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden selvittäminen sekä Vt Tarja Kantolan toivomusponsi: Tontinvuokraselvityksen kiirehtiminen |
87 |
9 |
Valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 sovellettavat enimmäistonttihinnat |
97 |
10 |
Vallilan siirtolapuutarhan määrääminen rakennuskieltoon (nro 11869) |
99 |
11 |
Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmiehen raportista älykkyyteen liikenteessä |
101 |
12 |
26.1.2009 pöydälle pantu asia |
115 |
13 |
26.1.2009 pöydälle pantu asia |
119 |
14 |
12.1.2009, 19.1.2009 ja 26.1.2009 pöydälle pantu asia |
127 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kantolan (varalla Pajamäki) ja Ojalan (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA
Khs 2008-2612, 2008-2307, 2008-2298, 2008-2303, 2008-2300, 2008-2294, 2008-2286, 2008-809, 2007-850, 2008-2310, 2008-2312, 2008-2616, 2008-1124, 2008-1022, 2008-890, 2008-950, 2008-2552, 2008-2714, 2009-15, 2009-49
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 622 779 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2009 rahoitukseen:
|
Hanke/projekti |
euroa |
|
|
|
1 |
Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projekti (2006-2010) |
555 000 |
|
- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu |
|
2 |
Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009) |
46 929 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
3 |
Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan –hanke (2008–2010) |
38 250 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
4 |
Kohtaamispaikka@lasipalatsi (2009-2010) |
350 000 |
|
- hallinnoija: Kaupunginkirjasto |
|
5 |
Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010) |
720 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
6 |
Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007 - 2009) |
455 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
7 |
Onko Itämeren markkinoiden toimivuus avain Helsinki-Tallinna –metropolialueen yritysten maailmanlaajuiselle menestykselle? - Selvitys kaupunkien ja yritysten yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella (2008-2009) |
145 000 |
|
- hallinnoija Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus |
|
|
|
|
8 |
Urbaani luovuus –hanke (2008-2010) |
59 000 |
|
- hallinnoija Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy |
|
9 |
AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä |
57 600 |
|
- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy |
|
10 |
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010 |
306 000 |
|
- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma |
81 000 |
|
- Kestävä rakentaminen -hanke |
80 000 |
|
- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke |
90 000 |
|
- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke |
55 000 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
12 |
Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa (2006 - 2009) |
197 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
13 |
Terveellinen kaupunginosa-kehityshanke (2007-2011) |
300 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
14 |
Verkkoterkkari-hanke (2008–2010) |
131 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
15 |
Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke |
120 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
16 |
Ruista ranteeseen –hanke |
30 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
17 |
Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2009 |
35 000 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
19 |
Kuntapalveluiden muotoilu -kehitysprojekti |
45 000 |
|
- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu |
|
20 |
Koti kaikille –projekti (2009-2011) |
35 000 |
|
- hallinnoija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy |
|
21 |
edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa (2008–2009) |
24 000 |
|
- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy |
|
22 |
Forum Virium Helsinki (2009 - 2010) |
800 000 |
|
- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy |
|
23 |
Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä -hanke |
173 000 |
|
- hallinnoija on Helsingin kaupungin tukkutori |
|
|
|
|
Julkisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen palvelumuotoilun avulla –hankkeelle ei myönnetä rahoitusta vuodelle 2009 ja hankkeelle Khn 2.6.2008 (810 §) myöntämää rahoitusosuutta ei makseta Taideteolliselle korkeakoululle, koska ehtona ollut EU-rahoitus ei toteudu.
Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Culminatum Ltd Oy:n Asuinympäristön uudet aatteet –hankkeelle varattu (Khs 2.6.2008, 810 §) rahoitus siirretään käytettäväksi Koti kaikille –projektin rahoittamiseen ja hallinnointi siirretään Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle
Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2008 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 1 579 300 euroa, saadaan käyttää vuonna 2009 ko. hankkeiden kustannuksiin:
|
Hanke/projekti |
euroa |
|
|
|
2 |
Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009) |
20 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
3 |
Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan –hanke (2008–2010) |
73 800 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
4 |
Kohtaamispaikka@lasipalatsi (2009-2010) |
8 268 |
|
- hallinnoija: Kaupunginkirjasto |
|
5 |
Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010) |
146 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
6 |
Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007-2009) |
250 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
8 |
Urbaani luovuus –hanke (2008-2010) |
29 000 |
|
- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy |
|
10 |
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006 – 2010 |
145 230 |
|
- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma |
32 800 |
|
- Kestävä rakentaminen -hanke |
57 430 |
|
- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke |
55 000 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
14 |
Verkkoterkkari-hanke (2008–2010) |
27 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
15 |
Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke |
40 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
21 |
edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa (2008–2009) |
10 002 |
|
- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy |
|
24 |
Palvelumuotoilu tutuksi |
15 000 |
|
- hallinnoija: Culminatum Ltd Oy |
|
25 |
Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla |
191 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
26 |
Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämis-hanke |
85 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
27 |
Kotihoitoon ovihälyttimiä |
15 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
28 |
Kosketusnäytöllisiä tietokoneita potilaiden käyttöön pitkäaikaissairaalaan |
205 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
29 |
Varoja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen |
194 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
30 |
Kulttuuriraitiovaunu |
90 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
31 |
Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta |
35 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2009, on toimitettava 15.7.2009 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2009 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2010 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2009 mennessä.
Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.
Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskukselle (Riitta Kosonen), Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala, Riitta Smeds), Taideteolliselle korkeakoululle (Eeva Mäkinen), Culminatum Ltd Oy:lle (Jussi Sorsimo) kaupunginkirjastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle, liikennelaitokselle, tukkutorille, taloushallintopalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281
LIITE |
Innovaatiorahaston varoilla rahoitettavien hankkeiden hakemukset 2.2.2009 /perustelut |
Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.
Khs on myöntänyt vuonna 2006 - 2008 innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 12 071 080 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2009 - 2010 rahoitukseen yhteensä 4 940 849 euroa. Kj toteaa, että Helsingin elinkeinostrategian painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Elinkeinostrategian innovaatiotavoitteen toteuttamisen varmistamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollistaa uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.
Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.
Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.
Lisäksi Kj toteaa, että Culminatum Ltd Oy:n Asumisen uudet aatteet –hanke ei tule toteutumaan, koska hankkeelle ei saatu rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeelle innovaatiorahastosta sidottu (Khs 2.6.2008, 810§) 100 000 euron rahoitus voidaan katsoa rauenneeksi ja käyttää tähän varattu rahoitus päätösehdotuksen mukaisesti vastaavan hankkeen, Koti kaikille –hankkeen, rahoitukseen.
IADEn/ Taideteollisen korkeakoulun Julkisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen palvelumuotoilun avulla –hankkeelle myönnettiin 2.6.2008 rahoitusta vuoden 2008 toimintaan ehdolla, että rahoitus maksetaan sen jälkeen, kun on saatu päätös EU-rahoituksen toteutumisesta. Hankkeen hallinnointi on siirretty Taideteolliselle korkeakoululle. Hallinnoijalta saadun ilmoituksen mukaan hankkeelle ei ole myönnetty EU-rahoitusta, joten hankkeelle varattu 45 000 euron rahoitus raukeaa.
Elinkeinopalvelun esityksen mukaisesti em. 45 000 euroa olisi tarkoituksenmukaista käyttää samaa teemaa käsittelevään vuonna 2009 toteutettavaan Kuntapalveluiden muotoilu -kehitysprojektiin, jonka tarkoitus on kehittää kaupungin palveluita palvelumuotoilun keinoin. Innovaatiorahaston tuki on tarkoitus käyttää Helsingin kaupungin hyväksi. Tarve on jo tunnistettu esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa
./. Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Päätösehdotuksen numerot viittaavat liitteen 1 perusteluihin.
Edelleen Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2008 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2009 päätösehdotuksen mukaisesti.
26.1.2009 pöydälle pantu asia
EDUSTAJIEN VALINTA JYVÄSKYLÄSSÄ 6.-7.5.2009 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE
Khs 2008-2631
KJ Kaupunginhallitus päättänee valita 17 edustajaa ja 17 henkilökohtaista varaedustajaa Jyväskylässä 6.-7.5.2009 pidettäville kuntapäiville seuraavasti:
|
Puolue/ |
|
|
Henkilökohtainen varaedustaja |
1 |
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
4 |
|
|
|
|
5 |
|
|
|
|
6 |
|
|
|
|
7 |
|
|
|
|
8 |
|
|
|
|
9 |
|
|
|
|
10 |
|
|
|
|
11 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
13 |
|
|
|
|
14 |
|
|
|
|
15 |
|
|
|
|
16 |
|
|
|
|
17 |
|
|
|
|
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat muut osanottajat kuntapäiville:
|
Puolue/ |
Osanottaja |
|
|
1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pöytäkirjanote valituille, Suomen Kuntaliitolle ja hallintokeskukselle (Puusaari).
Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018
Suomen Kuntaliitto ilmoittaa (4.12.2008), että Kuntaliiton valtuusto kutsuu kuntapäivät koolle 6.–7.5.2009 Jyväskylään. Kokouspaikkana on Jyväskylän paviljonki. Kuntapäivien teemana on Yhteinen vastuu–yhteinen kunta.
Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinainen kokous, kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna, vuoden alkupuoliskolla. Valtuusto määrää kokouspaikan ja -ajan.
Jäsenkunnat (kunnanhallitus tai -valtuusto) saavat valita liiton sääntöjen perusteella edustajia kuntapäiville väestötietolain (507/1993) mukaisen väestötietojärjestelmän kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen asukasluvun mukaan seuraavasti:
Kunnan asukasluku |
|
Edustajia |
|||||
|
– |
4 000 |
|
1 |
|
||
4 001 |
– |
10 000 |
|
2 |
|
||
10 001 |
– |
15 000 |
|
3 |
|
||
15 001 |
– |
25 000 |
|
4 |
|
||
25 001 |
– |
50 000 |
|
5 |
|
||
50 001 |
– |
100 000 |
|
6 |
|
||
100 001 |
– |
250 000 |
|
8 |
|
||
250 001 |
– |
|
|
17 |
|
||
Jäsenkunta voi valita varsinaisille edustajille tarpeellisen määrän varaedustajia. Varaedustaja osallistuu kuntapäiville varsinaisen edustajan ollessa estyneenä. Kullakin varsinaisella edustajalla on kuntapäivillä päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Oikeus ottaa keskusteluun osaa kuntapäivillä on myös valtuuston ja hallituksen jäsenillä, yhdistyksen toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla sekä henkilöillä, joille kuntapäivät tämän oikeuden myöntää.
Varsinaisten kuntapäivien on
1 käsiteltävä hallituksen antama, valtuuston hyväksymä kertomus vuoden 2005 kuntapäivien jälkeen tapahtuneesta yhdistyksen toiminnasta
2 päätettävä valtuuston jäsenten palkkioista ja korvauksista
3 valittava valtuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraaviin varsinaisiin kuntapäiviin kestäväksi toimikaudeksi.
Kirjallinen ilmoitus kunnan edustajista ja muista osanottajista on tehtävä liiton hallitukselle viimeistään 6.3.2009.
Kuntapäivien esityslista lähetetään kunnille viimeistään kuukautta ennen kuntapäiviä eli 6.4.2009. Kuntia pyydetään toimittamaan esityslista edelleen valitsemilleen kuntapäiväedustajille. Käytännön kokous- ja majoitusjärjestelyjä koskeva kirje lähetetään kunnille tammikuussa 2009.
Kokouksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään kustakin kunnan lähettämästä osanottajasta 400 euron suuruinen osanottomaksu.
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDELLE 2009 - 2010
Khs 2008-2401, 2009-150
RYJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudelle 2009 – 2010 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on
-
Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi
pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden
aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen
antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista
aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen
Suomessa ja Euroopassa.
-
Kaupungin ja TEM:n
välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin
laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.
-
Kaupungin omaa
energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin
laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.
-
Energiansäästöstä
tiedottaminen ja koulutus.
- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.
- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.
Neuvottelukunnan kokoonpano toimikautena 2009 – 2010 on seuraava:
Tulosryhmän johtaja |
Rakennusvirasto |
LVI-asiantuntija |
Asuntotuotantotoimisto |
Ympäristöasiantuntija |
Hankintakeskus |
Johtaja |
Helsingin Energia |
Toimitusjohtaja |
Helsingin kaupungin |
Laatu- ja ympäristöpäällikkö |
Helsingin Satama |
Yksikön johtaja Tommi Fred |
Helsingin Vesi |
Liikennesuunnittelija Hellevi Saivo-Kihlanki, ajalle 1.1.2009-31.1.2009 |
HKL-liikelaitos |
Suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi, ajalle 1.2.2009-31.12.2010 |
HKL-liikelaitos |
Diplomi-insinööri |
Kaupunkisuunnittelu-virasto |
Kiinteistöpäällikkö |
Tilakeskus |
Tilapalvelupäällikkö |
Opetusvirasto |
Laatukoordinaattori |
Palmia |
Ympäristöasiantuntija |
Sosiaalivirasto |
Toimistopäällikkö |
Rakennusvirasto |
Kehittämispäällikkö |
Rakennusvirasto |
Ympäristötarkastaja |
Ympäristökeskus |
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee
-
Kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön
työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston
HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön
työn koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa.
- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.
Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja
liikelaitoksille sekä kaupungin yhteisöille ja säätiöille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (20.1.2009), että kaupunginhallitus asetti 12.2.2007 toimikaudeksi 2007 – 2008 energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK), jonka tehtävänä oli kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä oli laatia ja julkaista raportti kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.
Helsingin kaupunkia koskevat useat energiatehokkuuden parantamista koskevat tavoitteet, joista merkittävin on kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa joulukuussa 2007 allekirjoitettu kaupunkien energiatehokkuussopimus (KETS) ja siihen sisältyvä yhdeksän prosentin energiansäästötavoite yhdeksän vuoden (2008 – 2016) aikana.
Muita Helsingin kaupungin energianhallintatoimia ovat mm.
-
Kaupunginhallituksen 4.2.2002
antamat pysyväispäätöksenä noudatettavat ohjeet energian järkevän käytön edistämisestä
Helsingin kaupungin toiminnoissa. Tämä päätös on voimassa ajalla
1.3.2002 – 28.2.2012.
-
Helsingin kaupungin energiapoliittisia
linjauksia esittelevä selonteko ja linjaukset, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuuston
kokouksessa 31.1.2008. Linjausten aikajänne on noin kymmenen vuotta.
- Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, joka valmistui yhteistyönä YTV:n, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi strategian 11.2.2008.
Neuvottelukunnan toiminta katsotaan tarpeelliseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, TEM:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisten energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä taloudellisista syistä. Energiansäästöneuvottelukunta pyrkii edistämään järkevää energiankäyttöä kaupungin organisaatiossa ottaen huomioon työolosuhteet ja kaupungin toiminnan tuloksellisuuden tarpeet. TEM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on asetettu tavoitteita erityisesti kulutusseurannalle, energiakatselmustoiminnalle ja energiansäästöinvestoinneille, energiansäästötoiminnan vakiinnuttamiselle osaksi kaupungin toimintaa sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistämiselle. Energiansäästöneuvottelukunta on toiminut näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liitteenä lista energiansäästöneuvottelukunnan jäsenistä kaudella 2007 – 2008.
Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi asettaa toimikaudelle 2009 – 2010 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:
-
Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi
pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden
aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen
antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista
aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen
Suomessa ja Euroopassa.
-
Kaupungin ja TEM:n
välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin
laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.
-
Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta
ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen
vuosittain.
-
Energiansäästöstä
tiedottaminen ja koulutus.
-
Energiankäyttöön liittyvien
vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien
seuraaminen.
- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.
Lisäksi energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi
-
Kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön
työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston
HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön
työn koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa.
- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.
./. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä toimikaudella 2005 - 2006 on liitteenä 1.
Ryj toteaa, että esityksessä mainittuja virastoja ja laitoksia sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on pyydetty nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanoksi on esitysten mukainen.
Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Ryj esittää tulosryhmän johtaja Olavi Tikkaa, jonka alaisuudessa toimivassa HKR-Rakennuttaja ‑yksikössä huolehditaan neuvottelukunnan käytännön työn toteutuksesta.
VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010
Khs 2009-125
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:
kaupungin luottamushenkilöt
- |
- |
- |
- |
- |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta |
- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta |
- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta |
- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta |
- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta |
vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet
- Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt) |
- Vertti Kiukas (päihdejärjestöt) |
- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt) |
- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt) |
- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt) |
- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö) |
- Seppo Harjunpää (asukastoiminta) |
- Doinita Negruti (muut järjestöt) |
- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt) |
Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi ____________________.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle
perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan
tulisi käsitellä
-
antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen
toiminnastaan toimikauden päättyessä
- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.
Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
Stj toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.
Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on
1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa
2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota
3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja
4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.
Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:
1 viisi
kaupungin luottamushenkilöä
2 yhden
kustakin seuraavasta virastosta
sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus
3 vapaaehtoisyhteisöjen
keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta
järjestösektorista
nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.
Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2007 - 2008 oli seuraava:
kaupungin luottamushenkilöt
- Tiina Vallila |
- Viljami Wiirilinna 17.9.2007 asti, Pertti Svensson 17.9.2007 alkaen |
- Leona Kotilainen |
- Galina Villonen |
- Antti Karila |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta |
- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta |
- ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta |
- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta |
- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta |
vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet
- Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt) |
- Antti Honkonen (päihdejärjestöt) |
- Johanna Ikävalko 17.9.2007 asti, Heikki Suhonen 17.9.2007 alkaen (vammais- ja erityisjärjestöt) |
- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt) |
- Merja Palkama (liikuntajärjestöt) |
- Marja-Leena Kallio (seurakunnan diakoniatyö) |
- Seppo Harjunpää (asukastoiminta) |
- Vesa Kukkamaa (muut järjestöt) |
- Arja-Liisa Ylönen (lapsijärjestöt) |
Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.
Samalla Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Lisäksi Khs kehotti neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään
asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä
-
antamaan Khlle
kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä
- tekemään Khlle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.
Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut sosiaalityöntekijä Laura Mustonen 16.4.2007 asti ja siitä lähtien potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.
Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa (15.1.2009), että se on ollut tyytyväinen kannustukseen, jota se on toiminnalleen saanut kaupungin päättäjien taholta.
Neuvottelukunnan uudelleen asettamisessa tärkeinä pidettäviä tehtäviä ovat seuraavat:
Kaupungin toimintataso
- vapaaehtoistyön ohjauksen resursointi virastoissa
- toimitilakysymys
- virastojen yhteistyö vapaaehtoistyön hyödyntämiseksi asiakkaiden ja asukkaiden parhaaksi
Alueellinen ja valtakunnallinen taso
- osallistuminen kumppanina vapaaehtoistyön valtakunnalliseen strategiahankkeeseen
- pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan keskuksen suunnittelu yhdessä järjestöjen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien toimijoiden kanssa
Neuvottelukunnan oma toiminta
- neuvottelukunnan toimintamuotojen tarkistaminen ja linjoista sopiminen, jäsenten roolien selkeyttäminen ja vahvistaminen
- tiedottamisen suunnittelu ja toteutus
- vuotuinen vapaaehtoistyön kannustepalkinto
./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2007 – 2008 on tämän asian liitteenä.
Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010
Khs 2009-123
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 – 2010 vammaisneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:
helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi
Päivi Jokinen (Helsingin
Huonokuuloiset ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Jolanki (Helsingin Invalidien Yhdistys ry)
Timo Martelius (Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Martti Liukko (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Allan Wilen (Majakka ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys
ry)
Timo Piippo (Helsingin Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry)
kaupungin luottamushenkilöjäseniksi
_________________ |
_________________ |
_________________ |
_________________ |
kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi
projektipäällikkö Pirjo Tujula
rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
insinööri Markus Ahtiainen kaupunkisuunnitteluvirastosta
Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä __________________.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään
kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista,
joita sen seuraajan tulisi käsitellä
- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.
Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Stj toteaa Khn päättäneen 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Neuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:
1
edistää ja seurata eri hallinnon aloilla
tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin
sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa
2
vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään
yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös
vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja
osallistumismahdollisuuksia
3
tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa
lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa
asioissa
4 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.
Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Vammaisneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää
-
kymmenen helsinkiläisten vammaisjärjestöjen
nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman
laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään
yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä
-
neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä
- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.
Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2007-2008 on ollut seuraava:
helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet
Päivi Jokinen (Helsingin
Huonokuuloiset ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Suurkuukka (Polioinvalidit ry, Pääkaupunkiseudun
osasto)
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Martti Liukko (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Paula Alho (ALVI ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys
ry)
Marita Tiri (Kynnys ry)
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
Maija Könkkölä |
Asser Raassina, 6.8.2007 lukien Juha Kouri |
Jaana Hirvilammi |
Olli Lehtonen |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
projektipäällikkö Pirjo Tujula
rakennusvirastosta
suunnittelija Liisa Lehtonen opetusvirastosta, 7.4.2008 lukien suunnittelija
Outi Dammert opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Hanna Maidel sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
arkkitehti Martin Bunders kaupunkisuunnitteluvirastosta
Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Maija Könkkölä.
Neuvoston sihteerinä on toiminut vammaisasiamies Reija Lampinen sosiaalivirastosta.
Vammaisneuvosto
esittää (31.12.2008) nykyisen toimikautensa päättyessä kaupunginhallitukselle perustellun
näkemyksensä siitä, että neuvoston uudelleen asettaminen on ensiarvoisen
tärkeätä. Vammaisten ihmisten asiat kuuluvat ehdottomasti kaikille
hallintokunnille ja eri päätöksentekotasoille valtavirtaistamis
–periaatteen mukaisesti. Yhteistyö ja asioiden
pohdinta yhdessä vammaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä. Viranhaltijoiden
ja poliittisten luottamushenkilöiden pitää edelleen kuulua vammaisneuvostoon
varsinaisina jäseninä, mikä tuo toimintaan jatkuvuutta ja yhdessä oivaltamista.
Tärkeimpiä lähiajan asioita ovat mm. esteetön kaavoitus ja rakentaminen, vaikeavammaisten kuljetuspalvelut,
Metropoli-alueen yhteistoiminta vammaisasioissa sekä kunnallisen vammaispoliittisen
ohjelman aikaan saaminen ja päivittäminen osana kaupungin vakinaista toiminta-
ja taloussuunnittelua.
./. Vammaisneuvoston toimintakertomus vuosilta 2007 – 2008 on esityslistan tämän asian liitteenä.
Stj toteaa, että tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän yhteiskokouksen ehdotukseen.
Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.
VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010
Khs 2008-2728
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 – 2010 vanhusneuvoston ja valita siihen 18 jäsentä seuraavasti:
helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi
Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Antti Henriksson (Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset ry)
Kari Kotila (Suomen Punainen Risti, Kallio-Käpylän osasto)
kaupungin luottamushenkilöjäseniksi
____________________ |
____________________ |
____________________ |
____________________ |
____________________ |
kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi
sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs
sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
suunnittelija Mauri Lehtovirta kulttuuriasiainkeskuksesta
Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi __________________.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään
kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista,
joita sen seuraajan tulisi käsitellä
- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 – 2008.
Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:
1
edistää ja seurata eri hallinnon aloilla
tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja
vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa
2
vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään
yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös
vanhuksille
3
tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa
lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa
4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.
Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Vanhusneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:
-
seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen
nimeämistä ehdokkaista
-
viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä
- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.
Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2007 – 2008 on ollut seuraava:
helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet
Antti Henriksson (Eläkeläiset ry
Helsingin aluejärjestö)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet
rf)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Anne Pitkänen (Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry)
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
Tuula Öhman |
Esa Laakso Jarkko Eskola |
Ritva Sänkiaho |
Tuulikki Lahtinen |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
sosiaali- ja lähityön päällikkö
Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Pekka Jyrkiäinen liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
erityissuunnittelija Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta
Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Tuula Öhman.
Neuvoston sihteerinä on toiminut potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.
Vanhusneuvosto
toteaa (12.1.2009) toimintakertomuksessaan vuosilta 2007 – 2008, että neuvosto on tavoitteellisesti pyrkinyt
vanhusväestön terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijöiden ennaltaehkäisyn korostamiseen.
Tämän tavoitteen vanhusneuvosto on oman arvionsa mukaan saavuttanut hyvin.
Yhteistyötä on tehty aktiivisesti virastojen kanssa ja kokemuksia ja ajatuksia
on vaihdettu hedelmällisessä hengessä.
Vanhusneuvoston
arvioi kaupungin vanhuspalvelujen tilaa ja kehittämistarpeita todeten mm., että
vanhuspalveluohjelman täytäntöönpano eri virastoissa on edennyt suunnitelmien
mukaisesti, mutta neuvosto on huolissaan kotihoidon riittämättömyydestä.
Omaishoidon kehittämiseksi on tehty yhteistyötä, mutta ratkaisuja vaativia
ongelmia on edelleen. Liikuntaviraston toiminta vanhusten liikunnan erilaisten
toteuttamistapojen innovoijana ja kehittäjänä on ollut erinomaista.
Ruotsinkielisten vanhusten palvelun tarjonta on kapeaa, joillakin alueilla
kaupunkia sitä ei ole lainkaan.
Vanhusneuvosto
haluaa nostaa esille toimintakulttuurin muutostarpeita koskien vanhusneuvoston
asemaa. Vanhusneuvoston asemaa tulisi vahvistaa vanhusväestön edunvalvonnan ja
asiantuntijuuden suhteen niin, että neuvosto saisi tuotua entistä paremmin
esille näkemyksensä lukuisiin kehittämishankkeisiin ja yhteistyökysymyksiin
seudullisesti ja valtakunnan tasolla.
./. Vanhusneuvoston toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.
Stj toteaa, että tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.
Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.
26.1.2009 pöydälle pantu asia
TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2009 - 2010
Khs 2008-2656
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan
puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,
varapuheenjohtajaksi asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja
muiksi jäseniksi seuraavat:
-
hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
-
osastopäällikkö Kari Naalisvaara
nuorisoasiainkeskuksesta
-
toimistopäällikkö Rikhard Manninen
kaupunkisuunnitteluvirastosta
-
liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström
liikuntavirastosta
-
osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta
-
oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie
opetusvirastosta
-
pedagoginen yhteyshenkilö Irina Slioor opetusvirastosta
-
sosiaaliohjaaja Mukhtar
Abib sosiaalivirastosta
-
suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta
-
kaupunginsihteeri Marja-Liisa Rautanen
hallintokeskuksesta
-
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku
Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
-
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan
poliisilaitokselta
-
aluejohtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman
toteutuksen seurannasta
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman
-
toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten
järjestöjen ja muiden tahojen kanssa
-
tekemään esityksiä vakiintuneiden tai
vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä
kaupungin hallintokunnille
- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.
Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2007-2008 |
Vs. Stj toteaa, että Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.
Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2007 – 2008 oli seuraava:
puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen,
varapuheenjohtaja asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahl sosiaalivirastosta, ja
muut jäsenet
hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
suunnittelija Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta
toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta
liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta
osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta
oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta
suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta
neuvotteleva viranhaltija Anneli Frantsi
hallintokeskuksesta
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin
kihlakunnan poliisilaitokselta 3.12.2007 asti,
apulaispoliisipäällikkö Jouko Salo 3.12.2007
lukien
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä
Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.
Khs kehotti neuvottelukuntaa
- huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta
-
toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten
järjestöjen ja muiden tahojen kanssa
-
tekemään esityksiä vakiintuneiden tai
vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä
kaupungin hallintokunnille
- toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan Khlle kertomuksen toiminnastaan.
Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (9.12.2008) mm., että neuvottelukunnan toimintakauden 2007 - 2008 erityishaasteita olivat asukastaloverkoston toimivuus, päihdeongelmien ehkäisy ja huumestrategia, perheväkivallan ehkäisystrategia, turvallisuus, monikulttuurisuus, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä vanhusten terveyden edistäminen. Vuoden 2009 alusta asukastalojen tukeminen määrärahoineen on sosiaaliviraston toimintaa, jonka toteutumista neuvottelukunta seuraa.
Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorienvälisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijan neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.
Asukastalot
Alueellinen terveyden edistäminen ja sen sovellutus, asukastaloverkosto, on kuulunut neuvottelukunnan toimintaan jo pitkään. Asukastalot tarjoavat kaupunkilaisille osallistumisareenan oman asuinyhteisönsä kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä ja sen tuottamaa sosiaalista pääomaa on sanottu toimivan yhteiskunnan perustaksi. Tärkeää on, että yhteistyö on avointa ja luottamusta herättävää, riittävästi organisoitua vuorovaikutusta ilman että alueellinen luovuus tukahtuu.
Sosiaaliviraston kannalta asukastilat toimivat matalan kynnyksen tapaamis-, toiminta- ja harrastuspaikkoina mm. asuinalueen lapsiperheille, maahanmuuttajille, työttömille ja vanhuksille ja siten asukastalohankkeet auttavat sosiaalivirastoa tehtävässään. Asukastaloissa on myös toimintaa, joka tukee muidenkin kaupungin virastojen tavoitteita, taloissa tehdään esimerkiksi asukaslähtöistä kulttuuri- ja nuorisotyötä.
Päihdeongelmien ehkäisy
Päihteetöntä yhteiskuntaa rakennetaan yksilön elämänhallintaa vahvistamalla, yhteisön hyvinvointia lisäämällä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa. Monen toimijan kaupunkipäihdetyö on hyötynyt käynnistymisvaiheessaan poikkihallinnollisesta tuesta.
Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteiden käytön trendeistä. Neuvottelukunta on myös mukana jo kertyneen tiedon jalostamisessa hyödynnettävään muotoon.
Perheväkivallan ehkäisy
Kaupungin Perheväkivallan ehkäisystrategia on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan sitä, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.
Turvallisuus
Rikollisuuden torjunnan ohella kaupungin turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä yhteisillä paikallista identiteettiä vahvistavilla hankkeilla. Kun ihmisiä sitoo yhteen luottamus, yhteistyö ja kunnioitus, muodostuvat yhteisöt mahdollisimman vähän väkivaltaisiksi. Koska kaupungin turvallisuutta lisäävät hankkeet vaativat monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa, tulee yhteistyön kaupungin eri hallintokuntien ja poliisin kesken olla sujuvaa.
Monikulttuurisuus
Ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus on 2000 – luvulla kasvanut 6,1 prosentista 8,3 prosenttiin. Nyt Helsingissä asuu yhteensä 54 000 ulkomaalaistaustaista. Neuvottelukunta tukee monikulttuurisia hankkeita, kun niillä edistetään maahanmuuttajien terveyttä.
Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.
Lapset ja nuoret
Yhteiskunnan arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia, jotka näyttävät johtaneen siihen, että osa lapsista joutuu etsimään polkunsa aikuisuuteen ilman tarvitsemaansa tukea. Neuvottelukunta tukee erilaisia kumppanuushankkeita, joilla lisätään suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten kasvuympäristössä. Neuvottelukunta tukee myös hankkeita, joiden avulla nuoret voivat parantaa paitsi omaa myös muiden nuorten hyvinvointia. Neuvottelukunta tukee kulttuurihankkeita, joilla parannetaan lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, vahvistetaan itsetuntoa, lisätään luovuutta, solmitaan uudenlaisia ystävyyssuhteita ja saadaan valmiuksia kasvaa osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Vanhusten terveyden edistäminen
Neuvottelukunta on mukana toteuttamassa monen toimijan yhteisiä hankkeita, jotka toteuttavat kaupungin vanhuspalveluohjelmaa. Neuvottelukunnan käynnistämästä Senioreiden Citysuunnistuksesta tehdään vuosittainen vanhusten hyvinvointia lisäävä tapahtuma, jonka toteuttamisesta vastaa jatkossa liikuntavirasto.
Etenkin vanhuudessa terveys on myös sopeutumista, ymmärtämistä ja hyväksymistä; terveyden edistämisessä voivat silloin taiteet olla vaikuttavampia kuin lääkkeet. Neuvottelukunta tukee erilaisia vanhusten terveyttä edistäviä taidehankkeita.
Savuton Helsinki
Savuton Helsinki, tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma Helsinkiin 2007 - 2015 hyväksyttiin valtuustossa vuoden 2006 lopulla. Terveyskeskus on Savuttoman Helsingin päävastuullinen toimija ja se on jakanut toimeenpanosuunnitelmat jaksoiksi ja seuraa ohjelman toteutumista. Kaupunginhallitus kehotti vuosiksi 2007 – 2008 nimettyä Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukuntaa huolehtimaan Savuton Helsinki – ohjelman toteutuksen yleisestä seurannasta kaupunkitasolla.
Neuvottelukunnan asettaminen
Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.
Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen tahto löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan.
Edellä olevaan viitaten Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2009 – 2010 Terve ja turvallinen kaupunki - neuvottelukunnan.
./. Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.
Stj toteaa, että viime vuonna sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle oli varattu 600 000 euroa. Asukastaloverkoston osuus siitä on ollut 2/3. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalla on ollut käytettävissään 200 000 euroa.
Monikulttuurisuuteen viitaten neuvottelukunta on pitänyt tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.
Vs. Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti.
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
26.1.2009 pöydälle pantu asia
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA KUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Khs
STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 30.6.1994 allekirjoitetun, turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen kohdan 1, 1. kappaleen muuttamisen muotoon:
”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan em. tavalla muutetun sopimuksen.
Vielä kaupunginhallitus päättänee perustaa seuraavat määräaikaiset virat ajaksi 1.2.2009-31.1.2011:
Nimike |
Lukumäärä |
Tehtäväkohtainen |
Apulaisjohtaja |
2 |
2900,25 |
Johtava sosiaalityöntekijä |
1 |
2828,26 |
Sosiaalityöntekijä |
3 |
2587,54 |
Sosiaaliohjaaja |
2 |
2199,14 |
Etuuskäsittelijä |
2 |
1888,88 |
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa jatkamaan tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.
Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja Uudenmaan TE-keskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
./. Khs päätti 27.6.1994 (§ 1066) tehdä Uudenmaan lääninhallituksen kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan, 30.6.1994 allekirjoitetun sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen.
Sosiaalilautakunta toteaa (13.1.2009) mm., että turvapaikanhakijoiden määrät ovat viime vuosina olleet yleisesti laskussa EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Samoin kuin Ruotsissa myös Suomessa kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä on kasvanut. Kasvu johtuu sekä hakijamäärien lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään suuntaan. Myös ilmeisen perusteettomiksi katsottujen hakemusten määrän on arvioitu vähentyneen. (Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tilastoanalyysi 28.1.2008). Myönteisten päätösten osuuden arvioidaan tänä vuonna olevan noin 60 %.
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskeisenä piirteenä on tulijamäärien ennakoimattomuus monien tekijöiden vaikuttaessa kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrään ja liikkumiseen valtioiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuoden aikana (arvio 4000 turvapaikanhakijaa). Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrän ennakoidaan olevan yli kuusinkertainen (marraskuun 2008 loppuun mennessä 578). Vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut 3347 turvapaikanhakijaa.
Sisäasiainministeriö on kesästä lähtien etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järjestelyjä on tehty lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin vastaanottokeskuksiin, mm. Rovaniemen vastaanottokeskuksen toimipisteenä Kemi (200 paikkaa), Oulun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pudasjärvi (40 paikkaa alaikäisille), Oravaisten vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pietarsaari (150 paikkaa), Turun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Punkalaidun ja uutena yksikkönä Parikkalaan (70–80 paikkaa alaikäisille). Myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 18.11.2008 alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden majoitustoiminnan laajentamisen kaksivuotisena ”Siltatalo -projektina” Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Ingaksen yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun kuntien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaan työnjakoon perustuen Helsinki ylläpitää aikuisten ja perheiden sekä Espoo alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Helsingillä on kaksi vastaanotto-keskusta, 46-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus ja 233-paikkainen Helsingin vastaanottokeskus. Kummankaan keskuksen majoituskapasiteetin nosto ei nykyisten majoitusta koskevien vaatimusten perusteella ole mahdollista. Yksityisesti majoittuneita turvapaikanhakijoita oli keskuksissa kirjoilla yhteensä 467. Oleskeluluvan saatuaan yksityismajoituksessa olevat hakeutuvat pääsääntöisesti sen kunnan asukkaaksi, johon he hakuaikanaan ovat majoittuneet.
Helsingin ylläpitämät vastaanottokeskukset toimivat vastaanottojärjestelmässä pääosin ns. transit-yksikköinä, joiden tehtävinä on järjestää turvapaikkaa hakeneille vastaanoton palvelut siihen saakka, kunnes ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto ovat selvittäneet turvapaikkaa hakeneen henkilön maahantuloa ja hakemuksen perusteita koskevat seikat hakemuksen myöhempää ratkaisua varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä toimivien viranomaistahojen työtä edesauttaa, jos turvapaikanhakijoiden majoituskapasiteettia lisätään pääkaupunkiseudulla. Transit-vaiheen pidentyessä yhä useampi turvapaikanhakija jää yksityismajoitukseen Helsinkiin.
Helsingin kaupungin ylläpitämä vastaanottokeskustoiminta perustuu 30.6.1994 solmittuun Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimuksen ajantasaistamisesta ja uudistamisesta on käyty neuvotteluja Uudenmaan TE-keskuksen kanssa, mutta valtion maahanmuuttohallintoa koskeneiden uudistusten johdosta työ on edelleen kesken. Sisäasiainministeriö on 24.9.2008 asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella tarvittavat säädösmuutosehdotukset toimivallan siirrosta maahanmuuttovirastolle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ohjaukseen ja turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Helsingin kaupungin ja valtion välisen sopimuksen uudistamista koskevia neuvotteluja jatketaan alkuvuoden 2009 aikana.
Keskustelu Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisäämisestä käynnistyi, kun ilmeni, että Espoossa sijaitsevien tilojen (poliisikoulun asuntola) käyttöönotto olisi edellyttänyt kaavamuutosta. Majoitustoiminnan laajentamisesta Espooseen luovuttiin.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sopivat tilat löytyivät aiemmin Martta-hotellina toimineesta kiinteistöstä Uudenmaankatu 24:stä (noin 3 143 m2) ja hotelli Fennon kiinteistöstä Kaarlenkatu 7:stä (noin 3 500 m2).
Toiminnan käynnistäminen on mahdollista Uudenmaankatu 24:ssä välittömästi tarvittavien vähäisten remontointien sekä automaattisten paloturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvien järjestelmien rakentamisen jälkeen. Entisessä Martta-hotellissa oli käytössä 2-4 hengen huoneita 44 ja laajennussuunnitelma osan toimistotiloista muuttamiseksi majoituskäyttöön. Hotellin toiminta lopetettiin kesäkuussa 2008 eikä siinä ole tällä hetkellä toimintaa. Rakennuksessa on majoitustilojen lisäksi ravintola, toimisto- ja neuvottelutiloja ja katu-tasossa sijaitsevaa liiketilaa sekä varasto- ja kellaritilaa.
Kaarlenkatu 7:ssä toiminta voidaan aloittaa hotellin toiminnan lopettamisen jälkeen (arviolta 2-3 kk kuluessa sopimuksen teosta). Fenno-hotellissa on 100 huonetta, joista 32 on 1 - 2 hengen huoneita ja 2 - 3 hengen huoneita on 68. Lisäksi kiinteistön omistajalla on voimassa oleva rakennuslupa muuttaa seitsemännessä kerroksessa olevat saunatilat majoituskäyttöön, joka tuo lisää 12 - 15 majoituspaikkaa. Hotelli on toiminnassa, joten kaikki asuinhuoneet ovat hyvin varustettuja ja suurimmassa osassa on omat wc:t ja suihkut. Rakennuksessa on mm. toimistokäytössä olevia tiloja, vastaanotto, ruokala ja kahvila varustuksineen, pesulatilat ja runsaasti erilaisia varastotiloja. Kaarlenkatu 7 on peruskunnoltaan valmis käyttöönotettavaksi heti hotellitoiminnan päättymisen jälkeen.
Helsingin vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevat tilat ovat huonokuntoiset ja korvaavien tilojen etsintä on käynnistynyt tarveselvityksen tekemisellä. Siksi on tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa muilta kuin vuokrasopimusten osalta toteuttaa toiminnan laajentaminen määräaikaisena kahden vuoden ajaksi. Vuokrasopimusneuvottelut tilojen vuokraamiseksi ovat kesken. Sopimukset tuodaan erikseen sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään onko Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevien toimintojen siirtämiselle muihin tiloihin tarvetta, vai ovatko ne yhdistettävissä nyt perustettaviin Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun yksiköihin. Turvapaikanhakijoiden määrien sekä vastaanottojärjestelmän toiminnan kehitys määrittänee tarvittavien majoituspaikkojen määrän pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja vastaa kolmen toimipisteen toiminnasta kahden vuoden ajan. Perustettavia toimipisteitä varten tarvitaan yhteensä 10 määräaikaista virkaa ja 26 määräaikaista tointa. Turvallisuudesta vastaavat vartijat, jotka hankitaan osto-palveluna. Muita ostopalveluja ovat esim. terveyspalvelut, ruoka-, kiinteistö- ja laitoshuolto, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetus ja atk-palvelut sekä lasten kerhotoiminta.
Hankkeen alustava talousarvio vuodelle 2009 on noin 9,5 miljoonaa euroa ja siitä on neuvoteltu sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen edustajien kanssa. Sosiaaliviraston vuoden 2009 talousarviossa hankkeelle ei ole varattu määrärahoja.
Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä useammat oleskelu-luvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin. Heidän palvelutarpeisiinsa vastaaminen edellyttää eri toimijoiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja resurssien oikein kohdentamista (mm. rajavartiolaitos, ulkomaalaispoliisi, maahanmuuttovirasto, työvoimahallinto, Kela, kunnan palvelut).
Tämän vuoksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että valtion maahanmuuttohallinto tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaali-viraston kanssa laajemminkin kuin turvapaikanhakijoiden vastaanotto-toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa.
Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä selvityksen käynnistämistä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvistä pääkaupunkiseudun kuntien välisistä työnjaon kysymyksistä ja pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kuntasijoituskysymyksistä.
Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.
Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välillä sopimuksen muutoksen lisätä Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja 400 majoituspaikkaa tulijamäärän mukaan.
Voimassa olevan sopimuksen kohtaa ”1. Sopimuksen kohde”, 1. kappale esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”
Sosiaalilautakunta esittää toiminnan käynnistämiseksi tarvittavien uusien määräaikaisten virkojen perustamista ajalle1.2.2009 - 31.1.2011:
Nimike |
Lukumäärä |
Tehtäväkohtainen |
Apulaisjohtaja |
2 |
2900,25 |
Johtava sosiaalityöntekijä |
1 |
2828,26 |
Sosiaalityöntekijä |
3 |
2587,54 |
Sosiaaliohjaaja |
2 |
2199,14 |
Etuuskäsittelijä |
2 |
1888,88 |
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen varapuheenjohtaja Rädyn ehdotettua jäsen Huhtamäen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että toiminnalle etsitään uudet toimintaan sopivat tilat. Lisäksi kohteista tehdään asianmukaiset ympäristöselvitykset ja käydään tarvittava dialogi naapuruston kanssa.
Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain asian käsittelyn jatkaminen tässä kokouksessa ja Rädyn tekemä asian palauttamista koskeva ehdotus. Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 – 4, jolloin enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Forsman, Ingervo, Mäki, Peltola ja Tarkkanen sekä varajäsen Ravela. Vähemmistöön Rädyn ehdotuksen kannalle jäivät Rädyn ja Huhtamäen lisäksi jäsenet Sipilä ja Sutinen.
Merkittiin, että varapuheenjohtaja Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen ilmoittivat eriävän mielipiteensä.
Vs. Stj toteaa, että turvapaikanhakijoiden määrän muutokset riippuvat kansainvälisestä tilanteesta. Valtion edustajat ovat toivoneet, että Helsinki osallistuisi nykyistä suuremmassa laajuudessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Valtio korvaa kaupungille aiheutuvat menot. Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista olla mukana vastaanottotoiminnassa, koska turvapaikanhakijoita tulisi joka tapauksessa Helsinkiin.
Vs. Stj korostaa, että sosiaalivirasto selvittää edelleen tilavaihtoehtoja koko pääkaupunkiseudulla parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.
VT HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMINEN
Khs 2008-1633
SJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 18.6.2008 hyväksymän toivomusponnen (Heli Puura) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 18.6.2008 vuoden 2007 tilinpäätöksen (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että laaditaan yhteistyössä eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin tahojen kanssa konkreettinen toimenpideohjelma lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi Helsingissä." (Heli Puura, äänin 74-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Liikuntalautakunta toteaa (9.12.2008), että Helsinki liikkuu –tutkimuksen mukaan 3 - 18 –vuotiaista helsinkiläisistä lapsista ja nuorista 93 % harrastaa liikuntaa vapaa-aikanaan. Yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa, toiseksi eniten omatoimisesti ryhmässä ja sitten omatoimisesti yksin. Helsingissä liikuntaseurojen toiminta tavoittaakin enemmän lapsia ja nuoria kuin maassa keskimäärin. Seuraavan kerran liikuntavirasto selvittää helsinkiläisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamista vuosina 2009 – 2010 toteutettavalla kyselytutkimuksella, joka on osa kansallista liikuntatutkimusta.
Liikuntatutkimusten mukaan
lasten ja nuorten liikunta on lisääntynyt. Yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu
urheiluseuroissa. Samalla kuitenkin ylipainoisuus on lisääntynyt. Keskeinen
tekijä tähän on lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen, muutokset
ruokailutottumuksissa ja liikunnallisesti passiivisten harrastusten
lisääntyminen. Avainasemassa ovat terveelliset elämäntapavalinnat ja liikkumaan
houkutteleva asuinympäristö. Liikkumattomuuden vähentämisessä avainasemassa on lasten ja nuorten
arkiliikunta, omatoiminen liikunta lähiliikuntapaikoilla ja liikuntaan
aktivoiva kaupunkiympäristö koulujen välituntipihoista aina turvallisiin kevyen
liikenteen väyliin.
Liikuntatoimen keskeinen kohderyhmä on ollut lapset ja nuoret, joiden liikuntaa on aktivoitu antamalla liikuntatilat maksutta tai tuetusti liikuntaseurojen käyttöön. Lisäksi liikuntaseuroja on tuettu taloudellisesti ja myös silloin keskeisenä painopisteenä on ollut lasten ja nuorten toiminnan tukeminen. Liikuntaviraston ohjattu liikuntatoiminta täydentää muuta lapsille ja nuorille suunnattua liikuntaa. Liikuntavirasto järjestää lasten uimaopetusta, ohjattua liikuntaa loma-aikoina ja liikuntaa erityisryhmiin kuuluville lapsille.
Liikuntavirasto on mukana erilaisissa
hankkeissa ja tapahtumissa, joissa aktivoidaan helsinkiläisiä lapsia ja nuoria
liikkumaan. Erityisen tärkeää on, että liikuntatoimi aktivoi kaupungin muita
hallintokuntia, liikuntaseuroja, kansalaisjärjestöjä ja liikunta-alan yrityksiä
järjestämään liikuntaa lapsille ja nuorille. Pelkästään liikuntatoimen omilla
toimilla ei ole mahdollista vastata liikkumattomuuden kasvaviin haasteisiin.
Liikuntatoimen nykyiset strategiset
linjaukset ja tavoitteet on esitetty kaupunginvaltuuston 28.11.2001
hyväksymässä Helsingin kaupungin liikuntapoliittisessa ohjelmassa vuosiksi 2001
– 2010. Ohjelmassa tavoitteista on johdettu yhteensä 44 strategista kehittämishanketta.
Ohjelman aikajänne päättyy vuoteen 2010.
Liikuntalautakunta hyväksyi 18.11.2008 liikuntapoliittisen ohjelman
seurantaraportin, joka lähetettiin kaupunginhallitukselle tiedoksi.
Sj toteaa, että valmisteltaessa jatkoa liikuntapoliittiselle ohjelmalle tulee erityisesti ottaa huomioon lasten ja nuorten liikunta. Tässä yhteydessä tulee valmistella kaupungin eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin kanssa ehdotus konkreettiseksi toimenpideohjelmaksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi.
TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN JUHA LIIRAN TILALLE VUOSIKSI 2009 - 2011
Khs 2008-906
SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä työterveysjohtaja Tiina Pohjosen kaupungin henkilöstötoimikuntaan työnantajaa edustavaksi jäseneksi vuosiksi 2009 – 2011.
Pöytäkirjanote nimetylle ja henkilöstötoimikunnalle.
Lisätiedot:
Savolainen Kimmo, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 64667
Sj toteaa, että Juha Liiran palvelussuhde kaupunkiin on päättynyt ja 1.1.2009 lukien työterveysjohtajan virassa toimii Tiina Pohjonen. Juha Liira on toiminut henkilöstötoimikunnan työnantajaa edustavana jäsenenä palvelussuhteensa päättymiseen asti.
ERON MYÖNTÄMINEN OPETUSVIRASTON NUORISO- JA AIKUISKOULUTUSLINJAN LINJANJOHTAJALLE TUIJA KIRVESKARI-TÄHTISELLE
Khs 2009-141
SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää eron opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajalle Tuija Kirveskari-Tähtiselle 1.5.2009 lukien.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetusvirastoa julistamaan ko. virka haettavaksi opetusviraston johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin ja niin, että viran palkkaedut määräytyvät 6 042 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan.
Pöytäkirjanote Tuija Kirveskari-Tähtiselle ja opetusvirastolle
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Tuija Kirveskari-Tähtinen pyytää (15.1.2009) eroa opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virasta eläkkeelle siirtymisen johdosta 1.5.2009 alkaen.
TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN
Khs 2009-35
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavilla ehdoilla:
1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.
2 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.
Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Tiivistelmä Katajanokanlaiturin alueella oleva hotellitontti 8193/1 esitetään varattavaksi norjalaiselle AB Invest AS:lle korkealuokkaisen hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten. Tontin rakennusoikeus on yhteensä 12 150 k-m2.
Hotellihanke tukee osaltaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.
Hakemus Norjalainen AB Invest AS osoitti 10.1.2007 kiinteistölautakunnalle kirjeen, jossa se ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.
Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.
Hakija AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.
Asemakaavatilanne ja tonttitiedot
Hakemus kohdistuu Kanavaterminaalin alueeseen, jolle aikanaan suunniteltiin sittemmin rauennutta ARMI-hanketta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1895 Katajanokanlaituri on pääosin satamalaitureiden, -raiteiden ja -varastojen aluetta.
Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asumisen ja toimitilojen alueeksi ja osin satama-alueeksi.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotusta 4.12.2008 pitämässään kokouksessa ja jätti sen tuolloin pöydälle.
Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.
Kaavamuutokseen on merkitty hotellirakennusten korttelialue (KL-1), jonka pinta-ala on 8 390 m2 ja rakennusoikeus 12 150 k-m2. Korttelialueelle saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto-, myymä-lä-, kokoontumis- ja ravintolatiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m2 ja katutasoon vähintään 700 m2 yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.
Asemakaavaan merkitty rakennuksen suurin sallittu korkeus on viisi maanpäällistä kerrosta. Kaavaan merkitty rakenteiden ja laitteiden ylin sallittu korkeusasema on +22.5. Rakennus vastaa kerrosalaltaan, pohjapinta-alaltaan, sijoitukseltaan ja korkeudeltaan samalle paikalle aiemmin suunniteltua ARMI-hanketta. Rakennus perustetaan paaluille ja sen rakenteet on vesipaine-eristettävä tasoon +2.6 saakka.
Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.
Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.
Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.
Maanomistus Tontin 8193/1 omistaa kaupunki.
Maaperätiedot Alueen nykyinen maanpinta on pääosin tasolla +1.9 - +2.1. Alue on vanhaa täyttöä ja täyttö- ja savikerrosten paksuus on noin 10 metriä. Kallion pinta alueella on tasolla -13 - 15 metriä maanpinnasta.
Täytemaa alueella sisältää hienorakeisia ja karkeita kivennäismaita ja kiviä, puurimoja sekä vanhoja perustus- ja laiturirakenteita.
Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.
Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto
Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa 27.5.2008 päivätyssä lausunnossaan tontin varaamista hakijalle ehdolla, että varaus tehdään arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimalle hotellisuunnitelmalle ja että suunnitelmaa kehitetään kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.4.2008 esittämien vaatimusten mukaisesti. Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kiinteistöviraston kanssa.
Tontin varaaminen Kiinteistölautakunta toteaa, että Katajanokan alueen satamatoiminnot ovat jo pitkään olleet muutoksessa tavarasataman poistuttua. Vanhoja makasiinirakennuksia on muutettu vähitellen hotelli- ja kongressikäyttöön ja toiminnalliset muutokset alueella jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tähän kehitykseen liittyen kaupungilla on parhaillaan vireillä useita Eteläsataman alueen ja siihen liittyvien lähikortteleiden kehittämiseen liittyviä hankkeita.
Nyt puheena olevan tontin käyttö hotellina ja siihen liittyvinä yleisölle avoimina tiloina soveltuu kiinteistölautakunnan mielestä hyvin tähän kehitykseen ja tukee osaltaan kaupungin kehittämispyrkimyksiä alueella sekä laajemmin myös kaupungin yleisiä elinkeinopoliittisia kansainvälistymistavoitteita.
Vaativa hanke edellyttää vielä runsaasti suunnittelua, joten tontti tulisi varata hakijalle hotellihanketta varten 31.12.2010 saakka.
Muilta osin voitaneen noudattaa esityksestä ilmeneviä ehtoja.
Xxxx Xxxxxxxxx kirje Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxx on 6.12.2008 osoittanut kiinteistölautakunnalle ja -virastolle hotellihanketta koskevan kirjeen, joka on esityksen liitteenä.
Vetoomus Lisäksi vuorineuvos Xxxxxx Xxxxxxxx ja 23 muuta henkilöä ovat toimittaneet lautakunnalle vetoomuksen, jossa esitetään, että hankkeen kaavoitus pysäytetään ja tontinluovutuksen valmistelu keskeytetään.
Kiinteistölautakunnan esitys
Kiinteistölautakunta esittää, että AB Invest AS:lle varattaisiin Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontti nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten päätösehdotuksen mukaisilla ehdoilla.
Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.
Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:
Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.
Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.
Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.
Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila
jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:
Asemakaava
palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja
alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden,
museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla
tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman
alueelta.
Suoritetussa
äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö,
Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4
(Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).
Kaj toteaa edelleen,
että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista
keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä
kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa.
Hankkeen tulevaisuus riippuukin ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan
käsittely etenee nyt lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.
Tässä vaiheessa, asemakaavaprosessin ollessa kesken, varauksen tekeminen on joka tapauksessa perusteltua, jotta hankkeen asemakaavalliset edellytykset voidaan selvittää rinnan hankkeen kehittelyn kanssa.
KAUPUNGINKIRJASTON KOHTAAMISPAIKKA@LASIPALATSI -YKSIKÖN VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN
Khs 2008-2675
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaisen vuokrasopimuksen siinä esitettyine ehtoineen ja oikeuttaa kirjastotoimen johtajan allekirjoittamaan sen.
Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Kaj toteaa esityksen tarkoittavan aikaisemman kymmenen vuotta voimassa olleen ja vuoden vaihteessa päättyneen huoneenvuokrasopimuksen uusimista. Vuokrasopimuksen osapuolina ovat vuokranantajana kaupungin kokonaan omistama Lasipalatsin Mediakeskus Oy ja vuokralaisena Helsingin kaupunginkirjasto kohtaamispaikka@lasipa-latsi -yksikkönsä puolesta. Projektille on varattu tähän tarkoitukseen kaksivuotinen määräraha kaupungin innovaatiorahastosta. Vuokrasopimuksen ehdot vastaavat tähän asti sovellettuja lukuun ottamatta sitä, että sopimus nyt tehtäisiin toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Estettä sopimuksen tekemiselle ei ole.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (9.12.2008) mm. seuraavaa:
Kaupunginkirjasto vuokrasi vuonna 1998 Lasipalatsin Mediakeskus Oy:ltä 347,5 m2:n suuruiset tilat Kirjakaapelin kirjastoa varten. Vuokra-sopimusehtojen mukaan vuokra-aika alkoi 1.10.1998 ja päättyy 15.10.2008, mikäli sopimus irtisanotaan 15.4.2008 mennessä. Jollei sopimusta irtisanota em. päivään mennessä, jatkuu vuokrasuhde molemminpuolisin kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Vuokran määrä vuokrasopimuksen tekohetkellä oli 9 059,02 euroa kuukaudessa (ei sis. alv). Arvonlisäveroton kuukausivuokra on 10 542,77 euroa vuonna 2008.
Kirjakaapelin kirjasto ja Pasilan musiikkiasema yhdistettiin Kirjasto 10:ksi, joka aloitti toimintansa keväällä 2005 pääpostitalosta vuokratuissa tiloissa. Kaupunginkirjaston kärkihanke kohtaamispaikka@lasipalatsi aloitti toimintansa 1.6.2005 Kirjakaapelin kirjastolta vapautuneissa tiloissa. Kohtaamispaikka@lasipalatsin toimintaa on rahoitettu Bill & Melinda Gates -rahaston varoista ja vuodesta 2006 lähtien kaupungin innovaatiorahaston varoin aina vuosi kerrallaan. Kohtaamispaikka@lasipalatsi on kokeellinen, uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja kehittävä yksikkö, joka toimii sähköisen asioinnin, digitaalisten aineistojen ja mobiilipalvelujen osaamiskeskuksena.
Kaupunginkirjasto irtisanoi Lasipalatsin Mediakeskuksen ja Helsingin kaupunginkirjaston kesken 30.9.1998 allekirjoitetun vuokrasopimuksen päättymään 31.12.2008 ja ilmoitti samalla, että kaupunginkirjasto on halukas jatkamaan nykyisen muotoista toimintaa tiloissa 1.1.2009 alkaen, mutta joutuu selvittämään toiminnan rahoituksen ennen uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamista.
Kaupunginhallitus päätti 2.6.2008, että kohtaamispaikka@lasipalatsi ‑hankkeelle (2009 - 2010) sidotaan innovaatiorahastosta 700 000 euron rahoitus vuodelle 2009 - 2010.
Kaupunginkirjasto esitti 27.10.2008 Khn päätökseen viitaten, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2009 kohtaamispaikan toimintaa varten 350 000 euroa.
Kaupunginkirjasto ja Lasipalatsin Mediakeskus Oy ovat neuvotelleet kohtaamispaikkaa koskevan 1.1.2009 alkavaksi tehtävän vuokrasopimuksen ehdoista. Sopimus on voimassa toistaiseksi molemminpuolisin kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Vuonna 1998 solmittuun vuokrasopimukseen verrattuna on uuteen sopimukseen tehty vain vähäisiä muutoksia. Vuokran määrään on tehty indeksitarkistus. Arvonlisäveroton kuukausivuokra on 11 039,42 euroa ja arvonlisäverollinen vuokra on 13 468,09. Vuokraan sisältyy lämpö, vesi ja jätehuolto.
./. Vuokrasopimusluonnos on liitteenä.
Kaupungin tilahankkeiden käsittelyohjeiden (Khs 20.12.2004) mukaan
sopimuksen jatkosta päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen päätösvaltaan.
Kaupunginkirjasto on vuokraamisasiassa ollut yhteydessä Tilakeskukseen.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittää, että kaupunginhallitus hyväksyisi
liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaisen vuokrasopimuksen siinä esitettyine ehtoineen ja oikeuttaisi kirjastotoimen johtajan allekirjoittamaan sen.
MÄÄRÄALAN OSTAMINEN TILASTA RIIHIMETSÄ SIPOON ÖSTERSUNDOMISTA
Khs 2009-22
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Irja Kesävaaralta 1 200 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Sipoon kunnan Gumbölen kylässä sijaitsevaan tilaan 753-407-1-51 kuuluvan noin 6,57 hehtaarin kokoisen liitekarttaan merkityn määräalan seuraavilla ehdoilla, oikeuttaen samalla kiinteistölautakunnan tekemään lopulliseen kauppakirjaan vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia:
1 Määräala saa rasitetieoikeuden kantatilan 8 metriä leveään tieoikeuteen K27677 naapurikiinteistön 753-407-1-19 läpi. Rasitetie kulkee määräalan kaakkoiskulmalta Sotungintielle.
2 Myyjä vastaa kiinteistöverosta vuoden 2008 osalta ja ostaja sen jälkeiseltä ajalta.
3 Ostaja hakee viipymättä määräalan lohkomista ja vastaa lohkomistoimituksen kustannuksista.
4 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistökokonaisuudella ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maa-perän pilaantumista.
5 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavan-omaisia ehtoja.
Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että siinä missä Helsinki omistaa vanhan hallintoalueensa maapinta‑alasta noin kaksi kolmasosaa, sen omistusosuus liitosalueesta on vain noin yksi kolmasosa. Erityisesti liitosalueen keskeisillä alueilla kaupungin maanomistus on vähäistä. Toisaalta liitosalueen kunnallistekninen valmius on väestötavoitteeseen nähden vaatimaton, mikä merkitsee mittavia investointitarpeita niin pian, kun aluetta aletaan rakentaa.
Kaavoittamalla ensisijaisesti kaupungin omaa maata merkittävä osa kunnallistekniikasta voidaan rahoittaa kaavoituksen tuomalla arvonnousulla. Myös kaupungin mahdollisuus ohjata ja aikatauluttaa rakentamista on parempi silloin, kun kaupunki on maanomistaja. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista pyrkiä lisäämään kaupungin maaomaisuutta liitosalueella. Tehty esitys kaupaksi tukee tätä pyrkimystä ja on ehdoiltaan kohtuullinen.
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Taustaa
Tarjous Irja Kesävaara on tarjoutunut myymään Helsingin kaupungille määrä-alan Sipoon kunnan Gumbölen kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Riihi-metsä 753-407-1-51. Määräala sijaitsee Sipoosta Helsinkiin 1.1.2009 siirtyvällä liitosalueella.
./. Tarjous on liitteenä 1.
Kohdetiedot
Pinta-ala Määräalan pinta-ala on karttamittauksen mukaan noin 6,57 ha.
Sijainti Määräala sijaitsee liitosalueen länsireunalla, Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välisellä alueella. Määräala rajoittuu pohjoisessa Helsingin kaupungin omistamiin Porvoonväylän varren maihin, etelässä Sotungintien varren vanhaan haja-asutukseen ja muutoin metsäalueisiin. Määräalalle on kulku Sotungintieltä naapuritilan 753-407-1-65 itä-laitaa kulkevan sorapintaisen rasitetien K27677 kautta, johon määräala saa tieoikeuden.
./. Sijainti- ja määräalakartat ovat liitteenä 2.
Maasto Määräalan melko tasainen etelä- ja keskiosa on savipohjaista metsikköä ja entistä peltoa. Kallioiden ympyröimän savikon paksuuden on arvioitu olevan ohuehko, tasoa 3 - 5 metriä. Alueen ojat ovat perkauksen tarpeessa. Määräalan pohjoisosa on kalliota ja kalliopohjaista metsää, joka korkeimmillaan nousee runsaat 10 metriä entisiä peltoja korkeammalle. Puusto on keskimäärin harvahko.
Määräalan eteläosan poikki kulkee 20 kV:n
sähkölinja, josta ei löydy mainintaa kiinteistötietojärjestelmästä. Sähkölinja
kulkee kapeassa
linja-aukossa.
Kaavatilanne
Määräala sijaitsee asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Määräala kuuluu alueeseen, jonka Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 (943 §) määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten.
Rakennukset
Alue on rakentamaton.
Käydyt neuvottelut Maanomistajan kanssa on päästy tarjouksen mukaiseen neuvottelutulokseen määräalan rajauksesta ja ostamisesta kaupungille 1 200 000 euron kauppahinnasta ehdolla, että kauppahinta on maanomistajalle veroton, eli kauppa solmitaan 31.3.2009 mennessä.
Kauppahinta vastaa yksikköhintaa noin 18,3 euroa/m2. Kauppahintaa voidaan alueen sijainti, luonne ja tulevaan rakentamiseen perustuvat odotusarvot huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä.
Kaupan perustelut Helsingin kaupunki omistaa nykyisten hallinnollisten rajojensa sisällä noin 2/3 maa-alueista. Sipoosta Helsinkiin liitettävällä Liitosalueella Helsinki omistaa noin 900 hehtaaria maata, eli noin 1/3 maa-alueista. Helsingin maanomistus sijaitsee pääosin alueen etelä- ja pohjoisosissa.
./. Helsingin maanomistus liitosalueella ilmenee liitteestä 3.
Liitosalueen kaavoituksen helpottamiseksi ja alueen toteutuksen varmistamiseksi kaupungin maaomaisuuden lisäämistä alueella voidaan pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukaisena. Helsingin kaupunki onkin vuoden 2009 talousarviossaan varautunut lisääntyvään maanhankintaan muun muassa Liitosalueella.
Kiinteistölautakunta esittää, että se oikeutettaisiin ostamaan Irja Kesävaaralta 1 200 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Sipoon kunnan Gumbölen kylässä sijaitsevaan tilaan 753-407-1-51 kuuluva
noin 6,57 hehtaarin kokoinen liitekarttaan merkitty määräala päätösehdotuksesta ilmenevillä ehdoilla.
MÄÄRÄALAN OSTAMINEN TILASTA SUSIMETSÄ SIPOON ÖSTERSUNDOMISTA
Khs 2009-133
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx 1 170 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Östersundomin kaupunginosassa, Gumbölen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Susimetsä 91-438-1-52 kuuluvan noin 6,26 hehtaarin kokoisen liitekarttaan merkityn määräalan seuraavilla ehdoilla, oikeuttaen samalla kiinteistölautakuntaa tekemään lopulliseen kauppakirjaan vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia:
1 Ostaja vastaa kiinteistöverosta vuoden 2009 osalta.
2 Ostaja hakee viipymättä määräalan lohkomista ja vastaa lohkomistoimituksen kustannuksista.
3 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistökokonaisuudella ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maa-perän pilaantumista.
4 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavan-omaisia ehtoja.
Pöytäkirjanote Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että siinä missä Helsinki omistaa vanhan hallintoalueensa maapinta‑alasta noin kaksi kolmasosaa, sen omistusosuus liitosalueesta on vain noin yksi kolmasosa. Erityisesti liitosalueen keskeisillä alueilla kaupungin maanomistus on vähäistä. Toisaalta liitosalueen kunnallistekninen valmius on väestötavoitteeseen nähden vaatimaton, mikä merkitsee mittavia investointitarpeita niin pian, kun aluetta aletaan rakentaa.
Kaavoittamalla ensisijaisesti kaupungin omaa maata merkittävä osa kunnallistekniikasta voidaan rahoittaa kaavoituksen tuomalla arvonnousulla. Myös kaupungin mahdollisuus ohjata ja aikatauluttaa rakentamista on parempi silloin, kun kaupunki on maanomistaja. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista pyrkiä lisäämään kaupungin maaomaisuutta liitosalueella. Tehty esitys kaupaksi tukee tätä pyrkimystä ja on ehdoiltaan kohtuullinen.
Kiinteistölautakunta toteaa (13.1.2009) seuraavaa:
Taustaa
Tarjous Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx ovat tarjoutuneet myymään Helsingin kaupungille määräalan Gumbölen kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Susi-metsä 91-438-1-52. Määräala sijaitsee Sipoosta Helsinkiin 1.1.2009 siirtyneellä Liitosalueella.
./. Tarjous on esityslistan liitteenä 1.
Kohdetiedot
Pinta-ala Määräalan pinta-ala on karttamittauksen mukaan noin 6,26 hehtaaria.
Sijainti Määräala sijaitsee Liitosalueen länsireunalla, Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välisellä alueella. Määräala rajoittuu pohjoisessa Helsingin kaupungin omistamiin Porvoonväylän varren maihin, kaakossa Susirajan yksityistien varren vanhaan haja-asutukseen ja muutoin metsäalueisiin. Koillisessa määräala rajoittuu kiinteistölautakunnan 16.12.2008 käsittelemään maakauppaan (To/30), joka parhaillaan on kaupunginhallituksessa käsiteltävänä.
./. Sijainti- ja määräalakartat ovat esityslistan liitteenä 2.
Maasto Määräala on topografialtaan vaihtelevaa kalliota ja kovapohjaista metsää. Puusto on keskimäärin harvahko.
Kaavatilanne
Määräala sijaitsee asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Määräala kuuluu alueeseen, jonka Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 (943 §) määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten.
Rakennukset
Alue on rakentamaton.
Käydyt
neuvottelut Maanomistajan kanssa
on päästy tarjouksen mukaiseen neuvottelutulokseen määräalan rajauksesta ja
ostamisesta kaupungille
1 170 000 euron kauppahinnasta ehdolla, että kauppahinta on
maan-omistajalle veroton, eli kauppa solmitaan 31.3.2009 mennessä.
Kauppahinta vastaa yksikköhintaa noin 18,7 euroa/m2. Kauppahintaa voidaan alueen sijainti, luonne ja tulevaan rakentamiseen perustuvat odotusarvot huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä.
Kaupan perustelut Helsingin kaupunki omistaa vanhojen hallinnollisten rajojensa sisällä noin 2/3 maa-alueista. Sipoosta Helsinkiin liitetyllä liitosalueella Helsinki omistaa noin 900 hehtaaria maata, eli noin 1/3 maa-alueista. Helsingin maanomistus sijaitsee pääosin alueen etelä- ja pohjoisosissa.
./. Helsingin maanomistus liitosalueella ilmenee esityslistan liitteestä 3.
Liitosalueen kaavoituksen helpottamiseksi ja alueen toteutuksen varmistamiseksi kaupungin maaomaisuuden lisäämistä alueella voidaan pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukaisena. Helsingin kaupunki onkin vuoden 2009 talousarviossaan varautunut lisääntyvään maanhankintaan muun muassa liitosalueella.
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN VR-YHTYMÄ OY:N SEKÄ YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2009-132
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 28.11.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa VR-Yhtymä Oy on myynyt määräalat Helsingin kaupungin Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0 sekä määräalan Kumpula-Gumtäkt nimisestä tilasta RN:o 2:13 ja määräalan tilasta Valtion rautatiealue RN:o 1:4 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.
Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
Kiinteistölautakunta toteaa (13.1.2009) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
|
Kiinteistö |
Myyjä/Ostaja |
Oik.tod.pvm.
ja |
|
Määräalat Kumpulan kylän tiloista RN:o 5:0, RN:o 2:13 ja RN:o 1:4 |
VR-Yhtymä Oy/YIT Rakennus Oy perustettavien yhtiöiden lukuun |
28.11.2008 |
Kaupan kohteet Kiinteistökaupan kohteena on noin 2 154 m2:n ja 2 213 m2:n suuruiset määräalat Helsingin kaupungin Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0. Määräalat muodostavat voimassa olevan asemakaavan mukaiset AK-tontit nro 22399/1 ja 3.
Kaupan kohteena ovat myös
noin 1 290 m2:n suuruinen määräala Helsingin kaupungin Kumpulan
kylässä sijaitsevasta Vallilan Konepaja- nimisestä tilasta RN:o
5:0 ja noin 155 m2:n suuruinen Helsingin kaupungin Kumpulan kylän Kumpula-Gumtäkt RN:o 2:13 tilan
määräala M601 sekä noin 69 m2:n suuruinen Helsingin kaupungin
Kumpulan
kylän tilan Valtion rautatiealue RN:o 1:4 määräala
M609. Määräalat muodostavat pääosan voimassa olevan asemakaavan mukaisesta AK‑tontista 22399/4.
Myytyjen määräalojen yhteenlaskettu pinta-ala on 5 882 m2 ja rakennusoikeus 12 061 k-m2.
Kauppakirjan mukaan määräaloilla sijaitsee rakennuksia, jotka ovat arvottomia. Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole tietoja rakennuksista.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta 10 843 495 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 843,50 euroa/m2 ja noin 899,05 euroa/k-m2.
Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun myyjä on vastannut, että kaikki kiinteistökauppaa koskevat ehdot on mainittu kauppakirjassa.
Kaupan ehdoissa on mm. varmistuslauseke, jonka mukaan VR-Yhtymä Oy:llä on oikeus saada kohtuullisen markkinahinnan mukainen hyvitys ostajalta, mikäli AK-rakennusoikeus nousee olennaisesti 15 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen.
Kauppakirjassa on myös ehdot saastuneen maan puhdistamisesta sekä rakennusten purkamisesta. Ehtojen mukaan mikäli alueen maaperän tai rakennusten todetaan tutkimuksissa olevan pilaantunutta, vastaa VR kustannuksellaan maaperän / rakenteiden puhdistamisesta ja/tai vaihtamisesta ja/tai poiskuljetuksesta. Ostaja puolestaan vastaa rakennusten ja muiden rakenteiden ja laitteiden purku- ja hävittämis-kustannuksista, myös niiltä osin kuin rakennukset, rakenteet ja laitteet ovat katualueella.
Kaupan taustaa sekä kaupungin ja myyjän välinen sopimus
VR-Yhtymä Oy ja YIT Rakennus Oy ovat 5.2.2004 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet keskinäisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on saada Pasilan konepaja-alueelle lainvoimainen asemakaavan muutos asuinkerrostalojen, toimistorakennusten ja toimitilarakennusten sekä niitä varten tarvittavien autopaikkojen korttelialueeksi sekä tämän jälkeen myydä YIT:lle AK, KT ja LPA rakennusoikeusalueet sopimuksen ehdoin. Sopimuksen mukaan kauppa toteutetaan kuudella erillisellä kauppakirjalla. Tehty kiinteistökauppa on sopimuksen mukaisista kaupoista neljäs.
Myydyt määräalat ovat myös osa Helsingin kaupungin ja VR-Yhtymä Oy:n välillä 10.5.2005 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu ase-makaavan muutoksen toteuttamisesta sekä rakentamismahdollisuuksien paranemisen korvaamisesta. Sopimuksen mukaan VR-Yhtymä Oy luovuttaa tilasta RN:o 5:0 kaupungille noin 6 904 m2:n suuruisen määräalan toimistorakennusten tonttiin 22392/1 sekä yleisiin alueisiin noin 51 675 m2:n suuruiset määräalat. Kaupunki puolestaan luovuttaa yhteensä noin 303 m2 VR-Yhtymä Oy:lle. Osa luovutuksista on jo toteutunut 9.3.2006.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja alue tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.
VARTIOKYLÄN KATUALUEEN (KOIVUNIEMENTIEN JA KOIVUNIEMENKUJAN NIMENMUUTOS MARJANIEMESSÄ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11857)
Khs 2008-2549
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan katualueen (Koivuniementie nimeksi Vanha Koivuniementie–Gamla Björknäsvägen ja Koivuniemenkuja nimeksi Vanha Koivuniemenkuja–Gamla Björknäsgränden) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11857 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Marjaniemi) katualueen asemakaavan muutosehdotus.
Koivuniementie, Koivuniemenkuja
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.11.2008) mm., että Helsingin Marjaniemessä ja Sipoon lounaisosassa Helsinkiin 1.1.2009 lukien liitettävällä alueella on samanniminen katu, Koivuniementie. Kunnassa ei hälytysajojen ja osoitepohjaisten rekisterien takia voi olla samaa nimeä kahdella kadulla.
Sipoon Koivuniementie on saanut nimensä kirjailija Zacharias Topeliuksen Koivuniemi-tilan mukaan. Nimistötoimikunta katsoi 17.9.2008, että historiallisista syistä Itäsalmen Koivuniementien nimi tulisi säilyttää, ja esitti uusiksi nimiksi Marjaniemessä Vanha Koivuniementie–Gamla Björknäsvägen ja Koivuniemenkuja-nimiselle poikkikujalle Vanha Koivuniemenkuja–Gamla Björknäsgränden. Näin uudet nimet poikkeaisivat nykyisistä mahdollisimman vähän.
Alueliitoksen johdosta nimiä tulee muutettavaksi yhteensä 11 kadulla, joista nimistötoimikunta on ehdottanut neljää nimeä muutettavaksi nykyisellä Helsingin alueella.
Eduskunnan käsiteltävänä on maankäyttö- ja rakennuslain muutos (hallituksen esitys 102/2008), jonka tultua voimaan kadunnimet voidaan muuttaa erillisellä kuntalakiin perustuvalla päätöksellä. Saattaa olla, että lainmuutos ei tule tämän vuoden puolella voimaan, joten asemakaavan muutos näillä kaduilla on tarpeellinen.
Marjaniemessä on näillä kaduilla voimassa asemakaava nro 10835 (tullut voimaan 5.12.2003), jota muutetaan nyt vain kadunnimien osalta.
Osallisille – näiden katujen varrella asuville ja marjaniemeläisten yhdistyksille – lähetettiin 3.10.2008 kirje, jossa pyydettiin mielipidettä nimienmuutoksesta ja mahdollisia muita nimiehdotuksia lokakuun loppuun mennessä. Asiasta esitettiin 5 mielipidettä.
Xxxx Xxxxxxxxx ehdottaa uudeksi nimeksi Koivuniemen puistotie– Björknäsallén ja, koska Sipoossa ei ole Koivuniemenkujaa, sen nimen säilyttämistä ennallaan.
Xxxxxx Xxxxxxx vastustaa Koivuniementien nimenmuutosta. Se on Marjaniemessäkin vanha ja historiallinen nimi. Hän kysyy, miten kaupunki korvaa nimenmuutoksesta tulevat kustannukset ja ylimääräisen haitan.
Xxxxxx Xxxxx ymmärtää tarpeen nimenmuutokseen, mutta pitää Vanhaa Koivuniementietä kömpelönä. Hän toteaa, että yksikertaisinta olisi muuttaa nimi Koivusuontieksi seudun alavuuden, jopa tulva-alttiuden vuoksi. Hauskempi voisi olla Koivumaarintie, jota hän ehdottaa.
Marjaniemen Kiinteistönomistajat ry. hyväksyy nimenmuutokset, koska historialliset syyt puoltavat Koivuniemi-nimen säilyttämistä Itäsalmessa.
Xxxx ja Xxxx-Xxx Xxxxxxxxx ehdottavat nimiksi Rauduskoivuntie ja ‑kuja tai vielä lyhyemmin Koivutie ja ‑kuja. Vanha Koivuniementie ja ‑kuja ovat todella pitkiä nimiä kirjoitettavaksi.
Xxxxxx Xxxxxxx ehdottaa suullisessa mielipiteessään Koivuniityntietä ja -kujaa.
Xxxxx Xxxxxxx esittää suullisessa mielipiteessään, että nimet muutetaan pikemminkin Sipoossa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että nimistötoimikunta käsitteli 12.11.2008 saadut mielipiteet todeten, että kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa Marjaniemessä sijaitsevat Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimet Vanhaksi Koivuniementieksi ja Vanhaksi Koivuniemenkujaksi (Gamla Björknäsvägen ja Gamla Björknäsgränden). Näiden nimenmuutoksien tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Helsingissä. Kulttuurihistorialliset syyt puoltavat Koivuniementien nimen säilyttämistä liitosalueella. Sipoon Koivuniementie–Björkuddsvägen on saanut nimensä kirjailija Zacharias Topeliuksen Koivuniemi-nimisen tilan mukaan.
Helsingissä Koivuniementie on tullut käyttöön vuonna 1949, joten se on kadunnimenä vanhempi kuin liitosalueen Koivuniementie, joka on tullut Sipoon kunnalta saatujen tietojen mukaan virallisesti käyttöön vuonna 1993.
Nimistötoimikunta toteaa vielä, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä. Annetuissa mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy nimistötoimikunnan kantaan. Kadunnimen muutoksesta ei suoriteta korvausta. Näihin muutoksiin suhtaudutaan erittäin pidättyvästi, mutta kuntaliitoksessa nimenmuutosta ei voida välttää.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.12.2008–7.1.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi,
että Khs päätti 8.12.2008 § 1492 osakuntaliitokseen
liittyvänä valmistelevana toimenpiteenä päällekkäisyyksien välttämiseksi
hyväksyä tarvittavat muutokset osoitetietojärjestelmään Helsingin kaupungin ja
Sipoon kunnan alueella noudatettavaksi 1.1.2009 lukien. Päätöksestä
kuulutettiin kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 18.12.2008 ja siitä
tiedotettiin eri virastoille ja laitoksille, hätäkeskukselle ja kaupungin internet-sivuilla.
Samalla Khs totesi, että varsinainen päätös kadun ja tiennimimuutoksista
tehdään 1.1.2009 jälkeen joko kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain säännösten
perusteella. Tällä kirjauksella todettiin se tilanne, että maankäyttö- ja rakennuslain
muutos (HE 102/2008), joka oli tuolloin parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä,
mahdollistaa voimaan tullessaan kadun ja tiennimien muuttamisen suoraan
kuntalain mukaisella päätöksellä ilman, että sen tekemiseen tarvittaisiin
asemakaavan muuttamista.
Maankäyttö- ja
rakennuslain muutos on tullut voimaan 1.1.2009 (1129/2009). Lain 55 §:n mukaan
”Asemakaavassa määrätään kadun nimi samoin kuin kaupunginosan ja korttelien
numerot. Kadun nimet ja edellä olevat numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan
erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.”
Lainmuutoksen
mukaisesti ja osakuntaliitoksen tultua voimaan 1.1.2009 Khs
voi nyt kuntalain mukaisesti tehdä lopullisen päätöksen niistä kadun- ja tiennimimuutoksista,
jotka päätettiin valmistelevana toimenpiteenä 8.12.2008.
Koska nyt käsillä
olevan asemakaavan valmistelu oli jo aivan loppusuoralla vuoden vaihteessa, Kaj
katsoo, että tarkoituksenmukaisinta on viedä prosessi loppuun ja vahvistaa tämä
kadunnimen muutos asemakaavan muutoksella. Muut lainmuutosta ennakoiden
8.12.2008 tehdyt kadun- ja tiennimimuutokset vahvistetaan kuntalain mukaisesti.
Kaj toteaa vielä, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin
1
muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen
nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa,
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
OSAKUNTALIITOKSESTA JOHTUVA TIE- JA KATUNIMIEN MUUTTAMINEN
Khs 2008-2545
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat, 8.12.2008 valmistelevina toimenpiteinä tehdyt, muutokset tie- ja katunimiin:
|
Vanha osoitenimi |
Uusi osoitenimi |
|
|
|
|
Puroniitynpolku–Bäckängsstigen |
Vanha Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen |
|
Puroniityntie–Bäckängsvägen |
Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen |
|
|
|
|
1.1.2009 Helsinkiin liitetyllä alueella |
|
|
Huvilakuja–Villagränd |
Korsnäsin Huvilakuja– |
|
Karhusuontie–Björnmossevägen |
Landbontie–Landbovägen |
|
Rajatie–Råvägen |
Vanha Rajatie–Gamla Råvägen |
|
Karhusuonkuja–Björnmossegränden |
Karhunevantie–Björnmossevägen |
|
Karhusuonpolku–Björnmossestigen |
Karhunevanpolku–Björnmossestigen |
|
Matruusinkuja–Matrosgränd |
Purserinkuja–Pursergränden |
|
Purjetie–Segelvägen |
Isonpurjeentie–Storsegelsvägen |
Kaupunginhallitus päättänee lisäksi hyväksyä uutena muutoksena (Länsisatama) seuraavan muutoksen:
Vanha Osoitenimi Uusi osoitenimi
Majakkakuja-Båkgränden |
Ahdinkuja-Ahtigränden |
Kaupunginhallitus päättänee vielä kehottaa kiinteistövirastoa tekemään maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130/2009) 29 §:n mukaiset, päätöksestä seuraavat muutokset sekä tekemään muutettujen kadun ja tienvarsikiinteistöjen osoitemuutospäätökset ja tiedottamaan niistä kyseisille kiinteistönomistajille.
Kuulutetaan ja pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille, Helsingin hätäkeskukselle ja jäljennöksin esityslistasta Xxxxxx Xxx-Xxxxxx.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
Kaj toteaa, että Khs päätti 8.12.2008 § 1492
osakuntaliitokseen liittyvänä valmistelevana toimenpiteenä päällekkäisyyksien
välttämiseksi hyväksyä tarvittavat muutokset osoitetietojärjestelmään Helsingin
kaupungin ja Sipoon kunnan alueella noudatettavaksi 1.1.2009 lukien.
Päätöksestä kuulutettiin kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 18.12.2008 ja
siitä tiedotettiin eri virastoille ja laitoksille, hätäkeskukselle ja kaupungin
internet-sivuilla.
Samalla Khs totesi, että varsinainen päätös kadun ja tiennimimuutoksista tehdään
1.1.2009 jälkeen joko kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain säännösten
perusteella. Tällä kirjauksella todettiin se tilanne, että maankäyttö- ja rakennuslain
muutos (HE 102/2008), joka oli tuolloin parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä,
mahdollistaa voimaan tullessaan kadun ja tiennimien muuttamisen suoraan
kuntalain mukaisella päätöksellä ilman, että sen tekemiseen tarvittaisiin
asemakaavan muuttamista.
Maankäyttö- ja
rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutokset ovat tulleet
voimaan 1.1.2009 (1129/2009). Lain 55 §:n mukaan ”Asemakaavassa määrätään kadun
nimi samoin kuin kaupunginosan ja korttelien numerot. Kadun nimet ja edellä
olevat numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten
kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.” Maankäyttö- ja rakennusasetuksen
(1130/2009) muutoksen 29 § velvoittaa kaupungin merkitsemään ajantasaiseen
karttaan tai karttayhdistelmään tai tietopalveluun lain 55 §:n mukaisella
päätöksellä tehdyt muutokset.
Lainmuutoksen
mukaisesti ja osakuntaliitoksen tultua voimaan 1.1.2009 kaupunginhallitus voi
nyt myös kuntalain mukaisesti tehdä lopullisen päätöksen niistä kadun ja
tiennimimuutoksista, jotka päätettiin valmistelevana toimenpiteenä 8.12.2008.
Rinnakkaisena päätösmuotona säilyy asemakaavan muutos.
Kaj toteaa
edelleen, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.11.2008 hyväksynyt
asemakaavanmuutosehdotuksen nro 11857 Vartiokylän 45. kaupunginosaan
(Marjaniemi), joka on samansisältöinen kuin Khn
8.12.2008 tekemä alustava päätös koskien Koivuniementietä ja Koivuniemenkujaa.
Kaava-ehdotuksessa, joka tuolloin oli julkisesti nähtävillä, ao. kadunnimet on
muutettu nimiksi Vanha Koivuniementie – Gamla Björknäsvägen
ja Vanha Koivuniemenkuja-Gamla Björknäsgränden.
Kaavamuutos on esitelty erillisenä tämän esityslistan Khn
asiana
Kaj/6 eikä sen vuoksi ole enää mukana nyt tehtävässä päätöksessä.
Sen sijaan kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle jäljempänä selostetun kirjeen, jossa Länsisataman alueelta on löytynyt uusi päällekkäisyys kadun nimissä ja joka tulee osaksi nyt tehtävää päätöstä.
Lisäksi Xxxxx Xxx-Xxxxxx on lähettänyt Khlle kirjeen 11.12.2008, jossa vastustetaan liitosalueella sijaitsevan Matruusinkujan muuttamista Purserinkujaksi. Kirje ja siihen saatu kaupunkisuunnitteluviraston vastine on selostettu jäljempänä. Valmistelevaa päätöstä ei kuitenkaan esitetä kirjeen johdosta muutettavaksi.
Nyt tehtävän kadun- ja tiennimien virallisen muuttamispäätöksen esitys tai sen perustelut eivät ole muilta kuin edellä esitetyiltä osin muuttuneet. Sen vuoksi seuraavassa esitetään uudelleen kaupunkisuunnitteluviraston katunimiennimen muuttamisia koskeva kirje siltä osin kuin se on edelleen perusteluna nimien muuttamiselle, Xxxxx Xxx-Xxxxxx kirje ja siihen saatu vastine sekä kaupunkisuunnitteluviraston kirje koskien yhden uutta kadunnimen muuttamista Länsisatamassa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.11.2008) mm., että 1.1.2009 toteutuvasta Helsingin ja Sipoon osakuntaliitoksesta on seurannut tarve muuttaa 11 kadun tai tien nimet. Kyseisissä nimissä on päällekkäisyyksiä, jotka tulee poistaa. Nimien yhteensovittaminen on tarpeellista tehdä erityisesti turvallisuussyistä. Päällekkäisistä nimistä voisi syntyä haittaa mm. palo- ja pelastustoimelle ja myös postin kululle. Sekaannusten välttämiseksi päällekkäisten nimien muuttaminen on tarpeen tehdä nopeasti.
Nimistötoimikunta on esittänyt neljän kadun nimen muuttamista Helsingissä ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.
Nimistötoimikunta on käsitellyt katujen ja teiden nimien muuttamista kokouksissaan 20.8.2008, 17.9.2009 ja 12.11.2008 ja esittää kahden kadun nimen muuttamista Helsingin Savelassa ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.
Nimistötoimikunta teki ensimmäisen esityksensä Helsingissä ja Sipoon liitosalueella muutettavista kadun- ja tiennimistä 17.9.2008.
Asukkaille ja yhdistyksille, joita nimenmuutokset koskevat, lähetettiin nimenmuutoksien valmistelua koskevat kirjeet lokakuun alkupuolella. Liitosalueen nimenmuutoksia koskeva kirje lähti 10.10.2008 ja Savelan nimenmuutoksia koskeva kirje 13.10.2008. Asiasta tiedotettiin myös lehti-ilmoituksin suurimmissa lehdissä sekä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla 2.10.2008 alkaen.
Mielipiteitä saapui määräaikaan eli 31.10.2008 mennessä 56 kappaletta (kokonaisluku sisältää myös Marjaniemeä koskevat mielipiteet, jota nyt tehtävä päätös ei kuitenkaan koske). Lisäksi nimistötoimikunta päätti ottaa huomioon nimistötoimikunnan kokouksen alkuun mennessä saapuneet neljä suullista mielipidettä sekä määräajan jälkeen saapuneet kolme kirjallista mielipidettä.
Kirjallisista mielipiteistä 12 mielipidettä koski Savelassa muutettavia nimiä ja 42 mielipidettä koski Sipoon liitosalueella muutettavia nimiä.
Suullisista mielipiteistä kaksi koski Sipoon liitosalueella tapahtuvia nimenmuutoksia.
Selvitykset nimenmuutoksiin liittyvästä tiedotuksesta ja käydystä vuorovaikutuksesta ja annetuista mielipiteistä ovat kaupunkisuunnitteluvi-
./. raston kirjeen liitteenä 1 ja 2.
Nimistötoimikunta toteaa (12.11.2008) kirjeessään mm. seuraavaa:
Savela
Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa Savelassa Pukinmäen kaupunginosassa sijaitsevat Puroniityntien ja Puroniitynpolun nimet Vanhaksi Puroniityntieksi ja Vanhaksi Puroniitynpoluksi (Gamla Bäckängsvägen ja Gamla Bäckängsstigen). Näiden nimenmuutoksien tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Helsingissä. Liitosalueen Puroniityntie on useita kilometrejä pitkä ja sillä on suuri määrä osoitenumeroita. Uudessa kaupunginosajaossa liitosalueen Puroniityntietä ympäröivä alue tulee olemaan hallinnollisesti Puroniityn osa-aluetta (nimistötoimikunnan esitys kaupunginosien ja osa-alueiden nimiksi 15.10.2008).
Helsingissä nimi Puroniityntie on tullut väliaikaiseen käyttöön vuonna 1952, mutta nimi on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1975. Nimi Puroniitynpolku on tullut käyttöön samana vuonna. Liitosalueen Puroniityntie on tullut Sipoon kunnalta saatujen tietojen mukaan virallisesti käyttöön vuonna 1982, mutta nimen epävirallisesta käytöstä on tietoja jo 1950-luvun lopulta.
Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä. Annetuissa mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.
Nimistötoimikunta esittää seuraavia kadunnimenmuutoksia:
Puroniitynpolku–Bäckängsstigen ->
Vanha
Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen
Perustelu: Vanhan Puroniityntien mukaan;
ja
Puroniityntie–Bäckängsvägen ->
Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen
Perustelu: Vanhan paikannimen Bäckängen mukaan.
Muutokset Sipoon liitosalueen nimistössä
Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa kolme Sipoon liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Näiden muutosten tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Sipoon liitosalueella. Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä.
Nimestä Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs Villagränd ei annettu yhtään mielipidettä. Nimeä Landbontie–Landbovägen ei vastustettu. Esitetyn Vanhan Rajatien korvaavaksi nimeksi ehdotettiin yhdessä mielipiteessä Uusi Rajatie. Mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.
Nimistötoimikunta esittää seuraavia nimenmuutoksia:
Huvilakuja–Villagränd ->
Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs
Villagränd
Perustelu: Sijainnin mukaan;
Karhusuontie–Björnmossevägen ->
Landbontie–Landbovägen
Perustelu: Landbon mukaan. Tie on nykyisen Landbontien luonnollinen jatke;
ja
Rajatie–Råvägen ->
Vanha Rajatie–Gamla Råvägen
Perustelu: Sijainnin mukaan. Tie sijaitsee alueliitoksen myötä poistuvalla Vantaan ja Sipoon kunnanrajalla.
Kuultuaan selvityksen
annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja
päätti muuttaa 17.9.2008 tekemäänsä esitystä, joka koskee neljää Sipoon
liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Karhusuonkujan ja Karhusuonpolun uusiksi
nimiksi ehdotetuista nimistä Karhurämeentie ja Karhurämeenpolku annettiin 33
vastustavaa mielipidettä. Matruusinkujan nimenmuutosta koski kolme kirjettä ja
yksi suullinen mielipide sekä Purjetien nimenmuutosta yksi kirje.
Saapuneitten mielipiteitten ja vuorovaikutuksen tuloksena nimistötoimikunta päätti muuttaa 17.9.2008 tekemiään nimiesityksiä ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavia nimenmuutoksia:
Karhusuonkuja–Björnmossegränden ->
Karhunevantie–Björnmossevägen
Perustelu: Vanhan paikannimen Björnmossen mukaan;
Karhusuonpolku–Björnmossestigen ->
Karhunevanpolku–Björnmossestigen
Perustelu: Karhunevantien mukaan;
Matruusinkuja–Matrosgränd ->
Purserinkuja–Pursergränden
Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan;
ja
Purjetie–Segelvägen ->
Isonpurjeentie–Storsegelsvägen
Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (55 §) lähdetään siitä, että kadunnimien muuttamisessa kuntalain mukaisella päätöksellä, muutosten vaikutuspiirissä oleville tahoille ja kuntalaisille on tiedotettava muutoksista niin, että muutosten kohteena olevat asukkaat ja kuntalaiset saavat siitä riittävästi tietoa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on katsonut tarpeelliseksi paitsi tiedottaa kyseisistä nimimuutoksista hyvin myös antaa asukkaille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen.
Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan kaupungingeodeetti on valtuutettu vahvistamaan kiinteistöjen osoitenumerot.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa vielä, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.11.2008 päättänyt lähettää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 11857, joka koskee Marjaniemen Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimenmuutosta.
Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kaupunginhallitukselle tulisi ehdottaa ohjeellisen päätöksen tekemistä nimistötoimikunnan esittämistä katujen ja teiden nimien muutoksista siten, että
1 osakuntaliitoksesta johtuvat osoitejärjestelmän katu- ja tienimien
muutokset valmistellaan ja päätetään ja pannaan toimeen yhtenä kokonaisuutena
kuntalain mukaisesti sekä asemakaava- että haja-asutusaluetta koskien.
Valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvä kuuleminen suoritetaan
kuntalain mukaisesti.
2 jos
lakimuutos katunimien antamisesta kuntalain mukaisella päätöksellä tulee
voimaan, asemakaavan katunimien muuttamisesta päätetään lain voimaantulon
jälkeen em. osoitejärjestelmän katunimien muuttamista koskevan valmistelun
mukaisesti.
Jos em. lakimuutos ei tule voimaan, käynnistetään katunimien muuttaminen asemakaavalla siltä osin kuin ei ole jo käynnistetty.
Osakuntaliitoksen tapahduttua 1.1.2009 on liitosaluetta koskevat nimenmuutokset päätettävä kaupungin toimivallan mukaisesti.
Kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa tulisi kehottaa tiedottamaan osoitemuutoksen kohteena oleville asukkaille muutoksista.
Kaj ilmoittaa, että kaupunginhallitus on saanut 11.12.2008 saapuneen kirjeen, jossa Xxxxx Xxx-Xxxxxx vastustaa jyrkästi Matruusinkujan muuttamista Purserinkujaksi. Hän toteaa mm. seuraavaa:
Elämme hyvin arvottomassa maailmassa. Millään ei tunnu olevan mitään väliä. Toisille ihmisille kuitenkin syntymäkotikunta, asuinpaikkakunta, seurakunta ja jopa kadun nimi, jolla asuu, on merkityksellistä ja tärkeää. Olen syntynyt Sipoossa, elänyt lapsuuteni ja käynyt kouluni täällä. Minut on kastettu Sipoon kirkossa ja pääsin ripille Sipoon vanhassa kirkossa. Olen saattanut vanhempani hautaan Sipoon hautuumaalle ja sisarukseni asuvat Sipoossa. Teen opettajan työtä Sipoossa. Työpaikkani jää "kantasipoon" puolelle. Omien lasteni historia liittyy Matruusinkujalle, Karhusaareen, SIPOOSEEN. Olimme tämän mäen ja -kujan ensimmäiset asukkaat! Nyt paljon meidän jälkeemme, muualta tulleet naapurit, ehdottavat Matruusinkuja- nimen vaihtamista "johonkin laivan ammattiin" kuvaavaan, keksittyyn, Purserinkuja- nimeen.
Perusteenaan heillä oli vain se, ettei osoitteesta saisi tietää, missä he asuvat. Olen täysin päinvastaisella kannalla. Osoitteesta kuuluu juuri tietää, missä ihminen asuu. Vain jostain muualta Sipooseen muuttanut voi hävetä ihan ensiksi ehdotettua Karhusaaren Matruusinkuja- osoitetta.
Pyydänkin mitä kohteliaimmin, että te helsinkiläiset muutatte oman Matruusinkujanne nimeä, jos teille sillä ei ole niin väliä! Jos kuitenkin päädytte muuttamaan Sipoon Matruusinkujan nimeä, ainut vaihtoehto on Karhusaaren Matruusinkuja, mikä olikin teidän alkuperäinen ehdotuksenne. Näin osoite pysyy pääosin sellaisena kuin on aina ollutkin. Opettajana vielä mainitsen, että kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa Matruusinkuja, osaa varmasti kirjoittaa myös Karhusaaren Matruusinkuja!
Tämä mielipiteeni tulisi ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. Oli erittäin huono asia, että neljän talon kujallamme naapurit kiistelevät kujan nimestä. Kaiken lisäksi meihin otettiin yhteyttä asian tiimoilta vasta illalla 5.11.2008. jolloin valitusaika asiasta oli mennyt jo umpeen. Soitin heti aamulla, 6.11. Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijalle, joka vakuutti minulle, että Purserinkuja- osoitteeseen tarvitaan kaikkien, neljän talouden suostumus ja kun kerran sitä vastustan, hän lupasi, että Karhusaaren Matruusinkuja tulee olemaan osoitteemme. Luotan nyt siihen, mitä luvattiin.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa kirjeen johdosta (13.1.2009) seuraavaa:
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että koska uuden nimistötoimikunnan kokous on vasta 25.2.2009, hallintokeskuksen pyytämän vastineen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto.
Nimistötoimikunnan edustajilta saadun selvityksen mukaan nimistötoimikunta
esitti alustavasti nimeä Karhusaaren Matruusinkuja
liitosalueella sijaitsevan Matruusinkujan
tilalle 17.9.2008. Asukkaille varattiin mahdollisuus kertoa mielipiteensä
nimistötoimikunnan esittämistä nimistä. Kirjallisia mielipiteitä Matruusinkujan
asukkailta tuli määräaikaan mennessä vain yhdeltä asukkaalta. Hän ilmoitti
tehneensä ehdotuksen naapurinsa kanssa. Kahden talon asukkaat esittivät
nimistötoimikunnan esittämän nimen tilalle nimeä Purserinkuja.
Nimistötoimikunnan kyseisen asian valmistelussa lokakuun lopussa todettiin,
että koska Matruusinkujalla on neljä taloa, joista kahden talon asukkaat
esittävät Matruusinkujan uudeksi nimeksi Purserinkujaa, niin tämä voisi olla varteenotettava
ehdotus nimistötoimikunnan alkuperäisen esityksen tilalle.
Xxxxx Xxx-Xxxxxx otti 6.11.2008 yhteyttä nimistötoimikunnan sihteeriin ja ilmoitti vastustavansa Purserinkujan nimeä. Tuolloin ei ollut vielä tiedossa, mitä nimeä kujan neljännen talon asukkaat kannattavat. Nimistötoimikunnan sihteerillä ei tuon puhelun aikana ollut tiedossa edellyttääkö nimistötoimikunta kaikkien asukkaiden yksimielisyyttä aiemmin esitetyn kadun nimen muuttamiseksi Purserinkujaksi.
7.11.2008 varmistui, että kaikki kujan asukkaat Xxxxx Xxx-Xxxxxx lukuun ottamatta kannattavat uudeksi nimeksi Purserinkujaa.
Kuultuaan 12.11.2008 nimenmuutoksista saapuneista mielipiteistä selvityksen, nimistötoimikunta päätti muuttaa alkuperäistä esitystään ja esittää Matruusinkujan uudeksi nimeksi Purserinkujaa. Nimistötoimikunnan mielestä Purserinkuja on selkeä nimi ja lyhyenä sopiva lyhyelle kujalle sekä sopii hyvin alueen muuhun merenkulkuaiheiseen nimistöön. Nimistötoimikunta pitää tärkeänä perusteena myös sitä, että nimiesitys oli syntynyt vuorovaikutuksen kautta asukkaiden omassa keskuudessa, ja että ehdotuksella on asukkaiden ylivoimaisen enemmistön kannatus.
Xxxxx Xxx-Xxxxxx on kirjeessään myös arvostellut, että ei ole saanut tietoa, miten tulisi menetellä päätöksen muutoksenhaussa. Hänelle on kuitenkin kirjallisesti ilmoitettu, että lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus sen jälkeen kun osakuntaliitos on tullut voimaan 1.1.2009. Kaupunginhallitus on alustavasti päättänyt kadunnimistä 8.12.2008. Myös tämä ajankohta ilmoitettiin Xxxxx Xxx-Xxxxxx etukäteen.
Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää vielä (12.1.2009) mm., että 8.12. päätettyjen yhdentoista tapauksen lisäksi havaittiin, että sekä liitosalueella Karhusaaressa että Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa on käytössä nimi Majakkakuja. Jätkäsaaren Majakkakuja-Båkgränden poistuu käytöstä, kun Jätkäsaaren aloitusasemakaava 11770 saa lainvoiman. Tämän vuoksi kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Länsisataman kaupunginosassa sijaitseva nimi Majakkakuja - Båkgränden muutettaisiin nimeksi Ahdinkuja – Ahtigränden. Asiassa on kuultu maanomistajaa, jolla ei ole asiassa huomautettavaa.
Kaj katsoo, että kadun- ja tiennimimuutokset voidaan vahvistaa 8.12.2008 Kh:n tekemän väliaikaisen päätöksen mukaisina lukuun ottamatta Helsingin Marjaniemessä olevia kadun nimiä, jotka tulevat voimaan asemakaavaan muutoksella nro 11857. Lisäksi on perusteltua muuttaa sekaannusten välttämiseksi Länsisatamassa sijaitseva Majakkakuja – Båkgränden Ahdinkujaksi – Ahtigränden. Tämä kadunnimi tulee aikanaan poistumaan tällä hetkellä lausunnoilla olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11770 saadessa lainvoiman, kun alue jää kaavassa osoitetun korttelialueen alle.
Kaj toteaa Xxxxx Xxx-Xxxxxx kirjeen johdosta, että kun kadun varren neljästä taloudesta vain yksi on vastustanut Purserinkujan nimeä, ei ole perustetta muuttaa nimeä tämän kannanoton perusteella, vaikka myös kirjeessä ilmaistut muutoksen vastustuksen perustelut ovat ymmärrettäviä.
Lisäksi Kaj toteaa, että päätöksessä tulee kehottaa kiinteistövirastoa tekemään maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130) 29 §:ssä määrätyt toimenpiteet ja tekemään kaikille muuttuvien tien- ja kadunvarren kiinteistöille osoitenumeropäätökset sekä tiedottamaan asiasta kiinteistöjen omistajille.
Lopuksi Kaj katsoo, että päätöksestä on perusteltua kuuluttaa uudelleen niin, että prosessiin osallistuneet ja muut osalliset tietävät katu- ja tiennimien lopullisen päätöksenteon tapahtuneen.
.
VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRIEN KEHITYKSEN TASAPUOLISUUDEN JA YHDENVERTAISUUDEN SELVITTÄMINEN SEKÄ VT TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRASELVITYKSEN KIIREHTIMINEN
Khs 2008-375, 2008-1449
KAJ Kaupunginhallitus päättänee
– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä
– toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille (Anttila, Kantola) ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja valtuutettu Tarja Kantolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza,
apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia.” (Maija Anttila, äänin 74–0)
Edelleen Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 4.6.2008 valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto kiirehtii kaupunginhallituksen esittämän selvityksen tekemistä tontinvuokrista. Selvitystuloksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida toimia asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.” (Tarja Kantola, äänin 55–0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Kiinteistölautakunta (2.12.2008) toteaa seuraavaa:
Vuoden 2007 päättyessä Helsingin kaupungilla oli voimassa yhteensä 4 599 asuntotonttia koskevaa maanvuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä olivat noin 73 miljoonaa euroa. Kaupunki on vuodesta 1978 alkaen luovuttanut tontteja vuokraamalla pääsääntöisesti vain Hitas-tuotan-toon riippumatta siitä, onko kyseessä valtion tukema- tai vapaarahoitteinen asuntotuotanto. Säätelemättömään tuotantoon tontit luovutetaan yleensä myymällä ja vain poikkeustapauksessa on muutamia tontteja vuokrattu ilman Hitas-ehtoja myös säätelemättömään tuotantoon.
Kaupungin, kuten muidenkin julkisyhteisöjen on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä koskee myös kaupungin harjoittamaa vuokraustoimintaa, jossa yhdenvertaisuuden näkökulmasta on jäljempänä tarkasteltu sekä vuokrien määräytymistä että niiden kehittymistä vuokrasuhteen aikana.
Tontinvuokran muodostuminen
Kaupunginvaltuusto päätti 1.10.1980 (asia 18), että asuntotonttien vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaupungin perimä maanvuokra on korkotuottoa pääomalle, joka on sitoutunut kaupungin maaomaisuuteen. Perittävä vuokra on sidotaan indeksiin, jotta korkotuoton arvo säilyisi vuokrasuhteen aikana. Helsingin kaupungin nykyisin käyttämä vuokrausmenettely on pääpiirteissään samanlaisena käytössä hyvin yleisesti Suomessa.
Kunnan julkisoikeudellisesta luonteesta seuraa, että kunnan on vuokria määritellessään noudatettava tasavertaisuuden periaatetta. Samanlaisissa luovutuksissa tulisi siten noudattaa yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Helsingin kaupunki käyttää tonttien luovutushinnan määrittelyssä alalla yleisesti hyväksyttyjä arviointiperusteita, jolloin tontin luovutushintaan vaikuttavat muun muassa kohteen käyttötarkoitus, sijainti, hintatilastoista saatava selvitys rakennusoikeuden arvosta alueella, kohteen hallintamuoto ja rakennusoikeus sekä kaupungin maanvuokrasopimuksissa noudattama yleinen käytäntö mukaan lukien tontinvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) asettama toimikunta on vuodesta 1977 alkaen laatinut vuosittain valtion tukemassa ARA-tuotannossa pääkaupunkiseudulla sovellettavan tonttikustannussuosituksen ja hintakäyrästön, jonka perusteella aiemmin asuntohallitus ja sittemmin valtion asuntorahasto ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvistavat vuosittain ARA-tuotanossa noudatettavat enimmäishinnat. Hintakäyrästö perustuu YTV:n pääkaupunkiseudun kuntien alueelta keräämään erittäin kattavaan toteutuneiden kauppojen hintatilastoon. Kerrostalotonttien kaupoista ei niiden vähäisen määrän vuoksi voida tehdä edustavaa tilastoa, joten käyrästö perustuu pientalotonttien kauppoihin ja kerrostalotonttien hintataso määritellään siten, että pientalotonteille määritellystä enimmäishinnasta vähennetään 20 %.
Vuonna 2007 pientalotontista maksettiin keskimäärin Helsingissä 973 euroa k-m2, Espoossa 830 euroa k-m2 ja Vantaalla 578 euroa k-m2. Reaalisesti tonttien hinnat ovat YTV-alueella nykyisin selvästi korkeammalla kuin edellisen 1980-luvun lopun voimakkaan nousun aikana.
YTV -alueella sovellettu järjestelmä on sinällään osoittautunut onnistuneeksi ja se on selvästi hillinnyt asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa. Samalla se on mahdollistanut ARA-tuotannon toteutumisen tasapuolisesti kaikilla uusilla asuntoalueilla.
Toisaalta samanaikaisesti voimakkaana jatkunut tonttien hintatason nousu on jättänyt valtion YTV-alueelle vahvistamat tonttien enimmäishinnat yhä kauemmas markkinahinnoista. Niinpä vuodelle 2007 hyväksytyt hinnat olivat tasoltaan enää vain noin puolet alueella maksetuista markkinahinnoista. Kaupungin vuokrauksissa käyttämä hintataso alittaa useimmiten vielä tämänkin hintatason, joten sovellettu hintataso on kokonaisuudessaan erittäin maltillinen.
Helsingin kaupunki on noudattanut YTV:n suositusta ja käyrästöä epävirallisesti vuodesta 1977 alkaen ja virallisesti kiinteistölautakunta on vuosittain päättänyt mainitut enimmäishinnat noudatettavaksi kaupungin luovuttamassa ARA-tuotannossa vuodesta 1982 alkaen. Vapaarahoitteisessa Hitas-tuotannossa kaupungin soveltamat luovutushinnat ovat noin 20 % ARA-tuotannossa käytettäviä hintoja korkeammat eli nekin ovat selvästi alle markkinahintojen.
Kaupungin käyttämän hintatason maltillisuutta osoittaa selvästi 1990-luvun laman aikana syntynyt tilanne, jolloin tonttien hinnat laskivat lähes 60 %. Tästä huolimatta kaupunki joutui alentamaan tilapäisesti vain muutamien lähinnä esikaupunkialueilla sijaitsevien rivitalokohteiden tontinvuokria. Tällä tavoin kaupunki osaltaan varmisti vuokralaisten tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen.
Vuokrausperusteet vuoden 1980 jälkeen solmituissa sopimuksissa
Tonttien vuokrausperusteet päättää pääsääntöisesti
kaupunginvaltuusto, joka samalla määrittelee sekä vuokran perusteena
käytettävän
rakennusoikeuden pääoma-arvon että tontin vuokra-ajan pituuden. Asuntotonttien
vuokra-aika on yleensä noin 60 vuotta lukuun ottamatta Toukola-Arabianrannan
ja Viikin alueita, joissa on solmittu pisimmillään sadan vuoden pituisia
vuokrasopimuksia.
Vuokrausperusteet vaihtelevat muun muassa kohteen sijainnista ja kohteen vuokrausajankohdasta riippuen. Noudatetun käytännön mukaisesti vuokrausperusteet pyritään kuitenkin vahvistamaan yhtenäisinä ja samanaikaisesti koko kulloinkin kyseessä olevalle asemakaava-alueelle. Tämän johdosta samalla kaava-alueella olevilla tonteilla on yleensä yhtenäiset vuokrausperusteet huolimatta siitä, että viimeisen tontin vuokrasopimus solmitaan mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä samalla kaava-alueella olevan ensimmäisen tontin vuokraamisesta. Osaltaan tämäkin menettely edistää vuokralaisten yhdenvertaisuutta ja hidastaa vuokrien nousua etenkin silloin, kun kyseessä on isompi kaava-alue ja maan hintataso kohoaa samanaikaisesti nopeasti.
Seuraavassa taulukossa on satunnaisesti valittuja esimerkkejä kaupungin käyttämistä vuokrausperusteista eräillä alueilla. Taulukossa on esitetty myös tämänhetkisen indeksin perustella laskettu alkuvuosivuokra ja sen vaikutus laskettuna huoneistoneliömetriä kohti kuukaudessa.
|
|
Kvsto |
e/k-m2 |
e/k-m2 |
alkuvuosi- |
|
4179/6 |
18.12.1985 |
33,64 |
562,12 |
2,24 |
|
16741/3 |
8.10.1986 |
20,18 |
337,21 |
1,34 |
|
16701/3 |
10.2.1993 |
24,39 |
407,56 |
1,63 |
|
20004/1 |
5.5.1991 |
33,64 |
562,12 |
2,24 |
|
20011/5 |
28.4.1993 |
33,64 |
562,12 |
2,24 |
|
22530/22 |
29.2.2003 |
27,00 |
451,17 |
1,80 |
|
25950/2 |
14.2.2001 |
23,55 |
393,52 |
1,36 |
|
43011/28 |
26.10.2005 |
31,50 |
526,37 |
2,10 |
Tarkastelu osoittaa, että vuokrat ovat kehittyneet tarkastelujaksolla varsin maltillisesti ja tasapuolisesti kaupungin eri osissa.
Vuokrien muutokset vanhoissa vuokrasopimuksissa
Kaupungin käyttämien sopimusehtojen mukaisesti perittävät tontinvuokrat on sidottu viralliseen elinkustannusindeksiin (lokakuu 1951=100). Vuokrat tarkistetaan vuosittain, jolloin seuraavan vuoden tarkistus lasketaan edellisen vuoden keski-indeksin pistemäärän perusteella. Muunlaisia tarkistuksia perittäviin vuokriin ei voimassa olevien sopimusehtojen mukaan pääsääntöisesti voida tehdä ellei tontin käyttötarkoitus tai rakennusoikeuden määrä muutu vuokra-aikana.
Aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti vuokrauksen ja vuokrasopimuksen ehdot saattoivat vaihdella kohdekohtaisesti sopimuksen päättämisajankohdasta ja käyttötarkoituksesta riippuen ja sopimuksiin sisältyi monesti erilaisia kohteen vuokratasoa alentavia ehtoja. Muun muassa Arava-alennus oli laskettu tekemällä perusvuokraan vastaavan suuruinen alennus. Lisäksi esimerkiksi vuosina 1968 - 1970 voimassa ollut vakautuslainsäädäntö kielsi kaikki vuokrien tarkistukset mainittuina vuosina.
Sopimuksiin ei alennuksen päätyttyäkään voitu tehdä vuokratasoon vaikuttavia muutoksia, joten osittain muun muassa mainituista syistä vanhempien maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti jäänyt pysyvästi jälkeen siitä, mitä se muutoin olisi. Vuosittain tehtäviin indeksitarkistuksiin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta, vaan vuokria tarkistetaan kaikissa kaupungin solmimissa maanvuokrasopimuksissa.
Vuokrauskäytäntöjä muissa kaupungeissa
Kiinteistövirasto on selvittänyt Espoon, Oulun, Turun ja Vantaan kaupungin vuokrakäytäntöjä ja maanvuokran määräytymisperusteita. Lisäksi Ruotsin käytäntöä on selvitelty Tukholman ja Göteborgin osalta.
Yhteenveto edellä mainittujen Suomen kaupunkien noudattamista vuokrauskäytännöistä on liitteenä.
Selvitys osoittaa, että kaikki vertailussa mukana olleet Suomen kaupungit noudattavat ARA-tuotannon pääoma-arvojen määrittelyssä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymiä pääoma-arvoja. Säätelemättömän tuotannon osalta käytäntö jonkin verran vaihtelee, mutta perityt vuokrat ovat kaikkialla kuitenkin selvästi ARA-vuokria korkeampia ja osassa kaupungeista jopa hyvin lähellä markkinahintoja.
Helsingin vuokrataso poikkeaa muiden kaupunkien vuokratasosta, koska maan arvo pääkaupungissa on luonnollisesti huomattavasti korkeampi kuin muissa kasvukeskuksissa. Kaupunki kuitenkin määrittää tontinvuokrat siten, että perusteena oleva maanhinta ei ylitä maan käypää hintatasoa. Käytännössä tämän varmistavat jo kaupungin vuokrahinnoittelun pohjana käyttämät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamat hinnat, jotka alittavat selvästi vapailla markkinoilla maksetut tonttien kauppahinnat.
Helsingin ja Tukholman maanvuokrakäytäntöjen keskeisin ero on siinä, että Tukholmassa vuokrat perustuvat pääoma-arvoihin, jotka jo lähtökohtaisesti on päätetty huomattavasti alemmaksi kuin mitä Helsingissä tai muualla Suomessa on käytössä. Tukholmasta poiketen myös eräissä muissa Ruotsin kaupungeissa, kuten Göteborgissa ja Malmössa pyritään kuitenkin Suomen tapaan käyttämään pääoma-arvoja, jotka ovat selvästi lähempänä markkinahintoja. Myös Tukholmassa kaupunginhallinto on esityksissään pyrkinyt lähentämään kaupungin käyttämiä pääoma-arvoja ja markkinahintoja toisiinsa, mutta ainakin toistaiseksi markkinahintojen kohotessa ero on vain suurentunut.
Ruotsin maakaaren nojalla maanvuokrat tarkistetaan joko 10 tai kahdenkymmenen vuoden välein. Näiden tarkistusten lisäksi muut vuokrantarkistukset vuokra-aikana eivät ole sallittuja. Käytännössä järjestelmä on osoittautunut erittäin työlääksi ja aiheuttaa epävarmuutta koko maanvuokrajärjestelmään. Tukholmassa on tälläkin hetkellä vireillä yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat vuokrantarkistuksen tasoa huolimatta siitä, että kaupungissa sovellettavat vyöhykehinnat ovat erittäin alhaiset tonttien markkinahintoihin verrattuna. Menettelyn työläys on lisäksi johtanut siihen, että pientalotonttien vuokraamisesta on kokonaan luovuttu.
Ruotsissa käytössä oleva vuokrantarkistusmenettely perustuu voimassa olevaan maanvuokralakiin eikä saadun selvityksen mukaan ainakaan suoraan sovellu Helsingissä käytettäväksi. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei hyväksy minkäänlaista vuokrien tarkistusta sinä aikana, kun kohteella on valtion rahoitusta tai korkotukea. Järjestelmä olisi ajallisestikin mahdollista ottaa käyttöön täydessä laajuudessaan vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua, kun viimeiset jo solmitut vuokrasopimukset päättyvät.
Vuokrausmenettelyn kehittämismahdollisuuksia
Määräajoin tehtävät tasokorotukset
Maanarvo on pitkällä aikavälillä kohonnut pääkaupunkiseudulla selvästi yleisten elinkustannusten nousua nopeammin. Tästä syystä elinkustannusindeksiin sidotut maanvuokrat jäävät vuokrakauden aikana vähitellen jälkeen maanarvosta siitä huolimatta, että perittävään vuokraan tehdään elinkustannusten nousua vastaava indeksikorotus. Vuokralainen maksaa vuokrakauden aikana sitä alempaa tontinvuokraa, mitä pidemmälle vuokrakausi etenee. Kaupungille käypää maanhintaa selvästi alemmat maanvuokrat merkitsevät vuokrasubvention jakamista. Samalla maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on suurempi.
Tätä voidaan ehkäistä tekemällä sovittuun perusvuokraan tasokorotuksia vuokrakauden aikana, jolloin uusi perittävä vuokra laskettaisiin tarkistetun perusvuokran perusteella.
Maanvuokralain (258/66) mukaan tontti voidaan vuokrata ilman
tontinvuokraoikeutta asuntokäyttöön vähintään 30 vuoden ja enintään 100 vuoden
pituiseksi ajaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.1995
(asia 19), että myöhemmin erikseen päätettävien asunto-, toimisto- ja liiketonttien
sopimukset solmitaan enintään 100 vuoden ajaksi ja näihin sopimuksiin otetaan
ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus tarkistaa maanvuokraa sopimuksen
tekemisestä aina 30 vuoden välein määrättyinä vuosina käypää maanhintaa
vastaavaksi ja asuntotonttien vuokria laskettaessa pidetään korkoprosenttina 4
sekä liike- ja toimistotonttien vuokria laskettaessa 5. Vuokrantarkistukset ja
alennukset lasketaan kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen
siten, että indeksin muutokset otetaan täysin määrin huomioon.
Mikäli vuokramiehet eivät hyväksy kaupungin päättämää vuokrankorotusta tai -alennusta, heillä on oikeus saattaa asia sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Sovittelulautakunta asetetaan välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetyllä tavalla.
Tasokorotuksien käyttö oli Suomessa laissa kielletty vuosien 1968 - 1995 välisenä aikana, joten niiden toimivuudesta ei toistaiseksi ole käytännön kokemusta olemassa. Oulussa toimisto- ja liiketonttien sopimuksiin on tosin sisällytetty ehto, että perusvuokra tarkistetaan 10 % kymmenen vuoden välein. Asuntotonttien sopimuksiin vastaavaa ehtoa ei sielläkään ole sisällytetty.
Helsingissä on sadan vuoden sopimuksia solmittu vuodesta
1997
alkaen Toukola-Arabianrannan ja Viikin alueella
yhteensä 340 kpl, joista asuntotonttien sopimuksia on 232 ja loput näihin
liittyviä pysäköintitontteja. Sopimuksiin sisältyvien välitarkistusten käyttöä
vaikeuttaa Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen kanta, jonka mukaan
valtion tukemassa tuotannossa indeksitarkistuksen lisäksi ei sallita
minkäänlaisia muita vuokran tarkistuksia sinä aikana, kun kohde on valtion rahoituksen
piirissä. Tämän vuoksi kiinteistölautakunta on jo nyt joutunut tekemään
esityksen siitä, että näiden kohteiden vuokrausperusteita tarkistetaan ja
sopimuksenmukaisesta ensimmäisestä vuokrantarkistuksesta luovutaan.
Vuokratason sitominen kiinteistöjen verotusarvoihin
Verotusarvojen käyttämistä vuokrausperusteena on esitetty selvitettäväksi muun muassa kaupunginvaltuuston päätöksessä vuonna 1980.
Kiinteistöjen verotusarvot vahvistaa verohallitus, eivätkä ne ole kunnan vapaasti harkittavissa. Tavoite on fiskaalinen, joten maapolitiikan perusteeksi ne soveltuvat siten huonosti. Verotusarvot ovat lisäksi etenkin viime vuosina kohonneet pääkaupunkiseudulla voimakkaasti, joten suora sidos verotusarvoihin johtaisi todennäköisesti hyvin vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Samalla vuokralaisten eriarvoisuus kasvaisi ja vuokrasopimuksen alkamisvuoden merkitys korostuisi nykyisestä.
Verotusarvojen tavoitetaso on nykyisin noin 73 % käyvistä hinnoista. Käytännössä kiinteistöjen verotusarvot kuitenkin vaihtelevat kaupunginosien sisälläkin melkoisesti ja ovat yleensä varsin riippuvaisia toteutuneiden kauppojen hintatasosta ja vertailukaupoista. Kun YTV:n hinnat ovat nykyisellään alle 50 % alueen markkinahinnoista, hinta- ja vuokrataso tulisi nykyisestä nousemaan. Samalla vuokrien ennakoitavuus heikkenisi.
Verotusarvojen soveltaminen maanvuokrien perusteena merkitsisi myös hyvin suurta muutosta kaupungin nykyiseen vuokrauskäytäntöön. Koska muutoksia ei voida yksipuolisesti tehdä voimassa oleviin sopimuksiin, muutosten tekeminen koko sopimuskantaan kestäisi lähes sata vuotta. Tänä aikana kaupungilla olisi siis käytössä toisistaan hyvin paljon periaatteiltaan poikkeavia vuokrasopimuksia, mikä ei liene käytännössä mahdollista.
Alkuvuosialennusten määrän lisääminen
Vuokrankorotusten vaikutukset ovat suurimmillaan välittömästi sen jälkeen, kun vanha vuokrasopimus on uudistettu ja vuosikymmenten aikana jälkeenjäänyt vuokrataso on tarkistettu. Vaikka korotus perustuisikin varsin kohtuulliseen pääoma-arvoon, se tuntuu vuokralaisista ensimmäisinä vuosina joka tapauksessa suurelta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tukholman kaupungin käytäntö, jossa asuntotonttien maanvuokrasopimuksissa käytettävät pääoma-arvot ovat vain noin 20 - 25% kiinteistöjen käyvistä arvoista. Siitä huolimatta kaupungissa on vireillä jatkuvasti yli sata oikeusprosessia, jotka koskevat maanvuokrien korotusten kohtuullistamista.
Korotuksen vaikutusta voitaisiin lieventää pidentämällä alkuvuosialennusten määrää. Nykyisen käytännön mukaan vuokrasopimusta jatkettaessa uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 % ja sen jälkeen perittävä vuokra nousee 10 % vuodessa, kunnes täysi sopimuksen mukainen vuokrataso on saavutettu. Alennettujen vuosien määrää ja vastaavasti ensimmäisten vuosien alennusprosenttia kasvattamalla vuokrannousun vaikutusta voitaisiin lieventää nykyistä tehokkaammin. Tällainen menettely kohtelisi vuokralaisia keskenään yhdenvertaisesti eikä myöskään sekoittaisi kaupungin nykyisin soveltamaa selkeää ja tasapuolista maanvuokrajärjestelmää.
Tiedottamisen kehittäminen
Päättyvien vuokrasopimusten uudistamisen yhteydessä on käynyt ilmi, että vuokralaisten yleiset tiedot kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista periaatteista ja käytännöistä ovat vähäisiä. Tämä on tietenkin luonnollista, koska maanvuokrasopimukset on tehty pääsääntöisesti kaupungin ja asuntoyhtiöiden välillä ja toisaalta vuokrakauden aikana sopimuksiin liittyvät juoksevat asiat hoitaa kaupunki. Vuokralaisella ei sen vuoksi yleensä ole edes tarvetta perehtyä sopimusten taustaan kuin kenties satunnaisesti.
Kiinteistöviraston tarkoituksena onkin jatkossa kehittää tiedotusta vuokralaisten suuntaan huomattavasti muun muassa internet-sivustojen sisältöä uudistamalla ja kehittämällä. Tällä tavoin vuokralaiset ja muut kiinnostuneet saavat helpommin tietoa vuokrasuhteisiin liittyvistä käytännön kysymyksistä sekä kaupungin maanvuokrauksessa noudattamista yleisistä periaatteista ja menettelytavoista.
Kaj yhtyy kiinteistölautakunnan lausunnossa mainittuun ja toteaa tehdyn selvityksen olevan hyvä ja kattava katsaus tontinvuokrien kehittymiseen. Tontinvuokria määriteltäessä noudatetaan tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta siten, että samanlaisissa luovutuksissa noudatetaan yhteneväisiä luovutusperiaatteita. Näin ollen vuokrausperusteet vaihtelevat kohteen sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä vuokrausajankohdan yleisestä hintatasosta riippuen. Asuntotonttien vuokrasopimukset ovat pitkiä ja maanarvo on pääkaupunkiseudulla kohonnut pitkällä aikavälillä merkittävästi, joten samanaikaisesti voimassa oleviin sopimuksiin sisältyy jonkin verran vaihtelua. Varsinkin vuokrakauden lopulla tontin vuokraaja hyötyy vallitsevaa tasoa edullisemmasta vuokrasta. Maanvuokran tasokorotus vuokrakauden päättyessä ja uuden vuokrasopimuksen alkaessa on tällöin suuri, mutta sitä lievennetään ns. alkuvuosialennuksilla siten, että täysimääräinen korotus saavutetaan asteittain kymmenen vuoden kuluttua uuden vuokrasopimuksen alkamisesta.
VALTION TUKEMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2009 SOVELLETTAVAT ENIMMÄISTONTTIHINNAT
Khs 2008-2704
KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 sovellettavia enimmäistonttihintoja koskevan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) 7.1.2009 tekemän päätöksen tiedoksi sekä lähettää sen kiinteistöviraston tonttiosastolle otettavaksi huomioon asuntotonttien vuokrausesitysten valmistelussa.
Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) päätti 7.1.2009 pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihinnoista. Päätös noudattaa YTV:n asettaman toimikunnan tonttikustannussuositukseen.
YTV:n toimikunta on esityksessään määritellyt alueittain yhtenäisen ja johdonmukaisen kohtuullisen hintatason ylärajan, jota käytetään ohjeena ARA-tuotantoon luovutettavan tonttimaan hinnoittelussa. Toimikunnan esitys on koottu kartalle, jossa enimmäishinnat näkyvät yleispiirteisinä vyöhykkeinä. Kullekin vyöhykkeelle määritellään enimmäishintojen rajat erikseen kerrostalo- ja pientalotonteille. Esityksensä taustaksi toimikunta seuraa ja analysoi hintojen muuttumista pääkaupunkiseudun asunto‑ ja tonttimarkkinoilla. Käytäntöä on noudatettu jo yli kolmekymmentä vuotta.
Järjestelmä on ollut toimiva ja se on helpottanut aravatuotannon toteutumista Helsingissä ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, kun tonttikustannukset eivät näin menetellen ole aiheuttaneet yksittäistapauksissa erimielisyyksiä ja viivytyksiä.
Helsingissä enimmäistonttihintoja on sovellettu myös vuokrattaessa asuntotontteja vapaarahoitteiseen tuotantoon. Tällöin on uustuotannossa pidetty lähtökohtana hintapäätöksen mukaista hinnoittelua sitä 20 %:lla korotettuna.
Lähtökohtana hintasuosituksen laatimisessa on pidetty pientalotonttien kauppahintatilastoja. Vuonna 2008 pientalotonttien keskimääräiset kauppahinnat olivat Helsingissä 988 euroa, Espoossa 856 euroa ja Vantaalla 550 euroa kerrosneliöltä. Koska kerrostalotonttien hinnoista ei ole saatavana kattavia hintatilastoja, niiden hinnat on laskettu kaavamaisesti vähentämällä pientalotonteille määritellystä enimmäishinnasta 20 prosenttia.
Toimikunnan tulkinnan mukaan kohtuullinen hinta seuraa jossain määrin markkinoilla maksettuja hintoja, mutta jää selvästi niiden alapuolelle. Reaalisesti markkinahinnat ovat nousseet 1990-luvun puolenvälin laman pohjalukemista yli kolminkertaisiksi. Hintataso on ollut kaikissa YTV-kunnissa selvästi korkeammalla kuin 1980-luvun lopun voimakkaassa hintojen noususuhdanteessa.
Yli kymmenen vuotta jatkunut tonttien hintojen nousu on jättänyt asuntorahaston hyväksymät tonttien enimmäishinnat yhä kauemmas markkinahinnoista. Vuodelle 2008 hyväksytyt hinnat olivatkin YTV-alueella keskimäärin vain puolet käyvillä markkinoilla maksetuista hinnoista.
Tonttien hinnoitteluun vaikuttavana sijaintitekijänä on toimikunnassa korostettu hyvien joukkoliikenneyhteyksien merkitystä erityisesti ratojen varsilla. Hinnoittelulla pyritään parantamaan hyvin saavutettavissa olevien alueiden saatavuutta ARA-tuotantoon ja näin osaltaan tuetaan seudullisessa suunnittelussa pyrkimyksenä olevaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä.
Toimikunta esitti, että vuonna 2009 pitäydyttäisiin vuoden 2008 hinnoissa. Samoin esitettiin, että liitekartan hintakäyrien linjaukset säilyvät ennallaan. Käyriä ei vielä tällä kierroksella esitetty jatkettavaksi Sipoosta Helsinkiin liitettävälle alueelle, koska liitosalueelle ei ole tulossa tontinluovutuksia vuonna 2009. Hintaero käypiin hintoihin säilyy edelleen suurena.
VALLILAN SIIRTOLAPUUTARHAN MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11869)
Khs 2008-2748
KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11869/11.12.2008 ilmenevän 22. kaupunginosan Kumpulan kylän (410) tilan RN:o 1:5 (Vallilan siirtolapuutarha-alue) rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.12.2008) mm., että Vallilan siirtolapuutarha sijaitsee Vallilan laaksossa Hämeentien länsipuolella. Alue on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Vallilan siirtolapuutarha yhdistys ry:lle 31.12.2026 saakka.
Taustaa Kaupunginmuseon johtokunta on kirjeessään 14.12.2004 esittänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle, että harkittaisiin Vallilan siirtolapuutarhan saattamista asemakaavan piiriin. Tuolloin ja myöhemmin Vallilan laakson joukkoliikennekadun yhteydessä on museon johtokunta perustellut kantaansa alueen kulttuurihistoriallisilla ja virkistykseen liittyvillä arvoilla yleiskaavan 2002 ja Uudenmaan maakuntakuntakaavan perusteella.
Myös joukko siirtolapuutarhan viljelijöitä on 4.5.2005 tehnyt aloitteen alueen suojelemisesta asemakaavalla siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät.
Suunnittelutilanne Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaava 2002:n mukaan alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä ja osa kaupungin viherverkostoa. Aluetta tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Uudenmaan maakuntakaavan yhteydessä on kaikki Helsingin siirtolapuutarhat arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi.
Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vuonna 2007. Asemakaavan pohjaksi on meneillään konsulttityö, jossa määritellään alueen kulttuurihistorialliset arvot ja niihin perustuvat alueen kehittämisperiaatteet ja ohjeet.
Rakennuskielto Alue tulisi saattaa rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella asemakaavan laatimista varten, jotta alueelle ei rakennettaisi suojelutavoitteiden vastaisesti.
Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11869/11.12.2008 ilmenevä 22. kaupunginosan Vallilan osa-alue (Kumpulan kylän (410) tila R:No 1:5) tulisi määrätä rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.
LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA ÄLYKKYYTEEN LIIKENTEESSÄ
Khs 2008-2689
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:
Kaupunginhallitus yhtyy pitkälti selvitysmiehen näkemyksiin ja suosituksiin älykkään liikenteen asemesta ja kehittämistarpeista Suomessa. Päävastuun älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta on oltava valtakunnallisen tason toimijoilla. Älykästä liikennettä tulee edistää tiettyihin älykkään liikenteen sovelluksiin kohdistuvilla projekteilla ja ohjelmilla. Erityisen hyödyllistä ovat joukkoliikenteen käyttöön ja hoitoon liittyvien palvelujen kehittäminen. Käynnissä oleva älykkään liikenteen ”ÄLLI” -ohjelma tarjoaa tähän sopivan puitteen.
Selvitysmiehen näkemys liikenneverkkojen operoinnin peruspalveluiden hoitovastuun kuulumisesta väylänpitäjien tehtäviin on ehdottomasti oikea eikä tämä aiheuta muutoksia nykytilanteeseen.
Älykkään liikenteen
sovelluksissa on myös tärkeää päästä yhtenäisiin kansallisiin ratkaisuihin.
Tämä on mahdollista selvitysmiehen esittämällä tavalla. Ministeriön rooli voisi
tällaisissa asioissa olla joko aktiivinen tukija kuten jo nyt käynnistyneessä
tienkäyttömaksujen käyttöä koskevassa selvityksessä tai passiivinen tukija
kuten kahdeksan suuren suomalaisen kaupungin yhteistyöhankkeessa Jenka, jonka tavoite on luoda maahan
yhtenäinen kansallinen joukkoliikenteen liikennevalojen etuusjärjestelmä.
Myös selvitysmiehen
näkemys siitä, että älykkään liikenteen alueella Suomen menestysmahdollisuuksia
hidastaa julkisen sektorin puolella henkilöresurssien puute ja yleensäkin
osaamisen puutteet, on yleisesti ottaen oikean suuntainen. Älykkään liikenteen
sovellutukset vaativat uutta ja monipuolista osaamista, jota ei välttämättä ole
valmiina nykyisissä organisaatioissa. Hallituksen on osoitettava hankkeelle
tavoitteiden mukainen budjetti. Suomalainen teknologiaosaaminen ei kehity,
ellei olla valmiita laajamittaisiin ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja pilotointiin sekä riittävän pitkiin siirtymäaikoihin, jotta
hyviksi havaitut toimenpiteet voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön. Älykkään
liikenteen sovelluksilla on olemassa laajat globaalit markkinat. Julkisen
sektorin tulisi ohjata kehitystä ja luoda edellytyksiä alan toimijoiden
markkinoille ja kehittymiselle.
Kansallisesti
tarkastellen Helsingin osalta tilanne on kuitenkin hieman valoisampi kuin
muualla maassa, koska sen useilla hallintokunnilla – kaupunkisuunnitteluvirastolla,
liikennelaitoksella sekä rakennusvirastolla – on jo ollut käytössä älykkään
liikenteen sovelluksia, joita varten on ollut tyydyttävästi voimavaroja. On
tärkeää, että näistä voimavaroista pidetään myös kiinni ja samalla laajennetaan
yhteistyötä yli kuntarajojen ja valtion sektorille kuten esimerkiksi
Pääkaupunkiseudun uudessa liikenteenhallintakeskuksessa, jonka toiminta
käynnistyy kevään 2009 aikana.
Luvun 1 alussa on listattu merkittäviä älykkään liikenteen ratkaisuja hyödyntäviä tahoja. Listassa olisi syytä maininta erikseen myös joukkoliikennepalvelujen suunnittelu- ja tilaajaorganisaatiot, jotka hyödyntävät teknologiaratkaisuja mm. palvelun laadun valvontaan ja kehittämiseen sekä asiakaspalveluun ja markkinointiin. Älykkään liikenteen ratkaisuista esimerkiksi joukkoliikenteen liikennevaloetuuksilla on huomattava taloudellinen merkitys joukkoliikenteen tilaajaorganisaatioille.
Luvussa 3 peräänkuulutetaan julkisen sektorin velvollisuutta luoda edellytykset älykkään liikenteen palvelumarkkinoille tarjoamalla palveluiden vaatimaa hyvälaatuista, mutta kohtuuhintaista informaatioinfrastruktuuria. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimintaa ohjaa nimenomaan tämä pyrkimys: HKL:n hallussa oleva joukkoliikenteen reaaliaikainen ja staattinen reitti-, pysäkki-, ja aikatauluinformaatio on ollut tarjolla luotettaville kumppaneille ainakin toistaiseksi käytännössä maksutta. Jos aineiston tarvitsijoiden määrä merkittävästi kasvaa, on kehitettävä pysyvä prosessi tiedon jakamiseksi ja aineistojen ajan tasalla pitämiseksi.
Häiriönhallinnan
nostaminen ensisijaiseksi älykkään liikenteen sovellukseksi on perusteltu,
koska häiriöistä syntyy valtaosa ruuhkien aiheuttamista haitoista ja
kustannuksista. Selvitysmies esittää
ratkaisuksi yhteistyön voimakasta lisäämistä ja keskeisenä toimintamallina
varareittien ja -yhteyksien määrittämistä. Häiriönhallinnassa on kuitenkin vähintäänkin
yhtä tärkeää tiedonvälittäminen häiriöistä kärsiville. Tästä ei ole selkeää
mainintaa. Pääpainon tulee olla sähköisillä viestimillä, koska niiden avulla aikaa
myöten tiedonvälitys on varmasti kattavampaa kuin tienvarsitauluilla tai
vastaavilla kiinteillä opasteilla. Lisäksi häiriötilanteiden hallinta tulisi
ymmärtää laajasti niin, että se koskee sekä tieliikennettä että
kaupunkiliikennettä ja että yksityisautoilun ja tavaralogistiikan lisäksi
olennainen osa kokonaisuutta on joukkoliikenne.
Joukkoliikenteen
palvelujen osalta selvitysmiehen asettama tavoite kansallisten standardien
toteuttamiseksi on ehdottomasti oikea. Helsingin kaupungilla ja YTV:llä kehitteillä
olevat ratkaisut voisivat tarjota sopivan lähtökohdan kansallisesti
yhdenmukaisten ratkaisujen kehittämiseksi – jo pelkästään siitäkin syystä, että
Helsingin seudun joukkoliikenteen määrä on muuhun maahan verrattuna aivan omaa
luokkaansa.
Kaupunkiseudun
liikkumisen ja liikenteen hallinnan alueella pääkaupunkiseutu on harjoittanut
vuosia tuloksellista yhteistyötä, joka käynnistyi jo vuonna 2004, jolloin
sovittiin yhdessä pääkaupunkiseudun älykkään liikenteen strategisista
kärkihankkeista. Vuonna 2008 lista päivitettiin, jolloin valittiin uusia kärkihankkeita
jo toteutuneiden tilalle.
Selvitysmiehen
ehdotus kansallisen toteutusmallin sekä kansallisen toimenpideohjelman
luomiseksi voidaan pitää kannatettava edellyttäen kuitenkin, että ohjelmassa
voidaan riittävästi ottaa huomioon Helsingin seudun erikoisolosuhteet,
esimerkiksi joukkoliikenteen huomattava osuus Turun, Tampereen ja Oulun
seutuihin verrattuna.
Selvitysmiehen
näkemys automaattivalvonnan tehostamisesta ja poliisin henkilöstön
vapauttamisesta poliisin kannalta keskeisempiin tehtäviin ja tästä syystä
kunnallisen nopeus-, liikennevalo- ja joukkoliikennekaistavalvonnan käynnistämisestä,
on täsmälleen oikea. Helsingin kaupunki on ollut samaa mieltä jo vuosia. Onhan
laajasti ottaen kyse samanlaisesta muutoksesta – varsinkin
joukkoliikennekaistavalvonnan osalta – kuin pysäköintivalvonnan siirtämisestä
kunnan tehtäväksi 1960-luvulla.
Selvitysmies on
nähnyt tienkäyttömaksut tavoitelähtöisenä toimintana, jolla hillitään
henkilöautoliikenteen kasvavaa kysyntää ja siten myös osaltaan torjutaan
ilmastonmuutosta. Kaupunginhallitus tukee älykkäiden tienkäyttömaksujen kehittämistä.
Mikäli tienkäyttömaksuihin päädytään on – teknisesti asiaa
tarkastellen – tarpeen nähdä tienkäyttömaksujen riippuvaisuus ajasta ja
paikasta. Tällaisen järjestelmän ja ennen kaikkea sen taustalla olevien
tavoitteiden ymmärrettävyys ja myös liikennepoliittinen hyväksyttävyys on
parempi kuin kaavamaisella ja eri tilanteisiin sopeutumattomalla
yksinkertaisella järjestelmällä.
Älykkään liikenteen
sovellusten kehittäminen ja saattaminen yleisön ja yritysten käyttöön on laaja
asia. Vielä älykkään liikenteen vaikutuksia ei ole riittävästi ymmärretty
osaksi liikennesektorin kehittämistä. Liian usein älykkään liikenteen
toteuttamisen tai ylläpidon määrärahat on pyyhitty pois siitä huolimatta että
ne edustavat vain pientä osaa väyläinvestoinneista tai liikenteen
operointikuluista.
Älykkään liikenteen
suurimmat hyödyt saavutetaan siellä, missä liikennettä on eniten –
kaupunkiseuduilla. Kaupunkien voimavarat eivät kuitenkaan ole riittävät vaan
taloudellista yhteistyötä tulevan väyläviraston kanssa on kehitettävä. Älykkään
liikenteen sovellusten operointi poikkeaakin perinteisestä tienpidosta – sitä
ei voi rajata maantieteellisesti alueittain kuten väyläkunnossapitoa
vaan sen käyttö on osa koko matkaketjua. Tämän takia älykkään liikenteen
sovellusten toteutus- ja operointikustannusten maksuvastaavuutta on
tarkasteltava kokonaan uudessa valossa.
Raportissa todetaan, että väyläviraston on tarjottava ajantasaisten liikenneverkkojen operoinnin peruspalvelut sekä perusinfrastruktuuri palveluliiketoiminnalle laatutakuulla. Tähän on syytä lisätä harkittavaksi kansallisen, liikenneviranomaisten käyttöön osoitetun tehokkaan mobiilin dataverkon rakentaminen ja ylläpito. Langattomat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät lähes kaikissa uusissa älykkään liikenteen sovelluksissa. Moniin tarpeisiin on tarjolla kaupallisia radioverkkoja, joista osa on kuitenkin ensisijaisesti puheverkkoja (GPRS, 3G) tai sitten käyttökuluiltaan pieniin datasiirtomääriin nähden kalliita (@450). Rajoitetusti ainoastaan viranomaisten ja liikenteen tarpeisiin osoitettu moderni langaton laajakaistaverkko dataliikenteelle antaisi alan toimijoille mahdollisuudet ennakkoluulottomampaan ja pitkäjänteisempään tuotekehitykseen, mikäli valtio sitoutuisi tarvittavan tietoliikenneverkon ylläpitoon.
Joukkoliikenteen ja kaupunkiliikenteen näkökulmasta on olennaista ymmärtää asiakasnäkökulma eri liikennemuotojen käytölle: matkaketjuun voi kuulua sekä oman auton että joukko- ja kevytliikenteen käyttöä, jolloin mm. liikennehäiriöistä, matka-ajoista, sopivista reiteistä ja pysäköintipalveluista on saatava ajantasaista kattavaa informaatiota helposti omaksuttavassa muodossa.
Selvitysmies painottaa raportin useassa kohdassa tarvetta muuttaa LVM:n sekä väylä- ja turvallisuusvirastojen tulosohjausta tukemaan nykyistä selvästi voimakkaammin älykkään liikenteen moderneja ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa sekä alan ennakkoluulotonta tutkimus- ja kehitystoimintaa. Painotus on hyvä ja erittäin tarpeellinen, jotta asetetut tavoitteet muuttuvat aikanaan käytännöiksi.
Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Kaj ilmoittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa selvitysmiehen raportista ”Älykkyyteen liikenteessä 16.12.2008. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.1.2009 mennessä. Raportista on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen lausunnot.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.1.2009) mm. seuraavaa:
Taustaa Liikenneministeri asetti keväällä 2008 tutkimusprofessori Risto Kulmalan laatimaan selvityksen siitä,
-
miten tieto- ja viestintätekniikalla ja älykkään
liikenteen ratkaisuilla voidaan tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa,
tuottavuutta ja arjen liikennepalveluiden sujuvaa käyttöä,
-
tukea ilmastopolitiikkaa ja turvallista
liikkumista sekä
- edistää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palvelujen käyttöönottoa liikenneverkkojen ja palvelujen tarjonnassa.
Näiden ohella selvitysmiehen tuli
-
kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan
hyödyntämisen esteitä ja hidasteita liikenneverkkojen palvelujen tarjonnassa,
-
ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön ja
sen hallinnonalan roolia, organisointia ja tehtäviä toimenpiteiden toteuttamisessa,
-
esittää sääntelytarpeet
ja muut julkisen sektorin toimenpiteet älykään liikenteen palvelujen tarjonnan
ja kysynnän edistämiseksi sekä
- esittää toimintamalli julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kuluttajien välisen vuorovaikutuksen järjestämiseksi.
Toimeksianto oli laaja ja kattaa hyvin vallitsevan
murrostilanteen, jossa nykyaikainen tieto- ja viestintätekniikka laajenee
kaikenkattavaksi älykkääksi liikennejärjestelmäksi. Samalla toimeksianto on
nähtävä eräänlaisena yhteenvetona liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalan
pitkään jatkuneiden älykkään liikenteen tutkimus- ja kehitysohjelmien Tetra, Fits
ja Aino sekä parhaillaan käynnissä olevan Älli-ohjelmista.
Helsingin kaupunki
on osaltaan ollut mukana älykkään liikenteen sovellusten kehittämisessä, mm.
kaikissa edellä mainituissa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa. Näistä
keskeisimpiä ovat olleet liikenteen valo-ohjaus ja informaatio, joukkoliikenteen
matkustajainformaatioon sekä yhteistyössä poliisin kanssa automaattinen
liikenteen valvonta. Helsingin kaupunki on myös edustettuna älykkään liikenteen
kehittämisen suomalaisessa yhteistyöfoorumissa ITS
Finland ry ja myös sen hallituksessa. ITS-Finland on vuorostaan osa
laajaa ITS-yhteistyöverkostoa, joka toimii mm noin
30 Euroopan maassa.
Selvitysmiehen näkemykset ja niiden perusteella tehdyt suositukset
Selvitysmies esittää
laajoja toimenpiteitä alkaen älykään liikenteen kansallisista päämääristä ja
globaalien menestysmahdollisuuksien hakemisesta aina liikennesektorin
suunnittelujärjestelmän päätöksenteon uudistamiseen asti. Pääosa esityksistä koskee suoraan liikenne-
ja viestintäministeriötä ja sen hallinnonalaa joskin useassa kohdin viitataan
myös kuntasektoriin osana julkista sektoria.
Selvitysmies on
koonnut raporttiinsa kattavan esityksen kannattavista ja vaikuttavista älykkään
liikenteen sovelluksista Suomessa niin taloudellisuuden kuin
liikenneturvallisuuden edistämisen, ruuhkautumisen vähentämisen kuten kasvihuonepäästöjen
vähentämisen kannalta. Parhaimpia sovelluksia ovat esimerkiksi
automaattivalvonta, älykkäät tienkäyttömaksut, häiriöiden hallinta sekä
joukkoliikenteen liikennevaloetuudet.
Väylänpitäjien on
selvitysmiehen näkemyksen mukaan huolehdittava liikenneverkkojen operoinnin
peruspalveluista. Tällaisia ovat häiriötilanteiden hallinta, tiedottaminen
turvallisuutta vaarantavista olosuhteista, liikenteen ohjaus kriittisissä
kohteissa kuten esimerkiksi pitkissä maantietunneleissa, kaupunkiseudun
liikenteen ja liikkumisen hallinta sekä asemien ja terminaalien turvallisuus.
Tekniikan osalta
selvitysmies korostaa erityisesti, ettei Suomessa ole järkevää kehitellä maan
eri osissa ja eri kaupungeissa erilaisia toisiinsa sopimattomia älykään
liikenteen ratkaisuja. Sen sijaan ministeriön on tarpeen mukaan koota ja vetää
työryhmiä kansallisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Tällaisia aiheita olisivat
juuri nyt kaupunkiseutujen häiriöiden hallinta, sähköinen maksaminen ja
matkakortit, tienkäyttömaksut, sähköinen tunnistaminen sekä joukkoliikenteen
käyttämät tiedonsiirtotaajuudet.
Raportissaan
selvitysmies kokoaa yhteen kymmenen keskeistä älykkään liikenteen
sovellusaluetta. Niistä valtaosa koskee myös kuntasektoria.
Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto yhtyy pitkälti selvitysmiehen näkemyksiin ja suosituksiin älykkään liikenteen asemesta ja kehittämistarpeista Suomessa. Älykästä liikennettä tulee edistää tiettyihin älykkään liikenteen sovelluksiin kohdistuvilla projekteilla ja ohjelmilla. Erityisen hyödyllistä ovat mielestämme joukkoliikenteen käyttöön ja hoitoon liittyvien palvelujen kehittäminen. ÄLLI-ohjelma tarjoaakin tähän sopivat toteutuspuitteet.
Selvitysmiehen näkemys liikenneverkkojen operoinnin peruspalveluiden hoitovastuun kuulumisesta väylänpitäjien tehtäviin on ehdottomasti oikea eikä tämä aiheuta muutoksia nykytilanteeseen.
Älykkään liikenteen
sovelluksissa on myös tärkeää päästä yhtenäisiin kansallisiin ratkaisuihin.
Tämä on mahdollista selvitysmiehen esittämällä tavalla. Ministeriön rooli voisi
tällaisissa asioissa olla joko aktiivinen tukija kuten jo nyt käynnistyneessä
tienkäyttömaksujen käyttöä koskevassa selvityksessä tai passiivinen tukija
kuten kahdeksan suuren suomalaisen kaupungin yhteistyöhankkeessa Jenka, jonka tavoite on luoda maahan
yhtenäinen kansallinen joukkoliikenteen liikennevalojen etuusjärjestelmä.
Myös selvitysmiehen
näkemys siitä, että älykkään liikenteen alueella Suomen menestysmahdollisuuksia
hidastaa julkisen sektorin puolella henkilöresurssien puute ja yleensäkin
osaamisen puutteet, on yleisesti ottaen oikean suuntainen. Älykkään liikenteen
sovellutukset vaativat uutta ja monipuolista osaamista, jota ei välttämättä ole
valmiina nykyisissä organisaatioissa.
Helsingin kaupungin
osalta tilanne on kuitenkin hieman valoisampi kuin muualla maassa, koska täällä
on useilla hallintokunnilla – kaupunkisuunnitteluvirastolla,
liikennelaitoksella sekä rakennusvirastolla – ollut käytössä älykkään
liikenteen sovelluksia, joita varten on ollut tyydyttävästi voimavaroja. On
tärkeää, että näistä voimavaroista pidetään myös kiinni ja samalla laajennetaan
yhteistyötä yli kuntarajojen ja valtion sektorille kuten esimerkiksi Pääkaupunkiseudun
uudessa liikenteenhallintakeskuksessa, jonka toiminta käynnistyy kevään 2009
aikana.
Häiriönhallinnan
nostaminen ensisijaiseksi älykkään liikenteen sovellukseksi on perusteltu,
koska häiriöistä syntyy valtaosa ruuhkien aiheuttamista haitoista ja
kustannuksista. Selvitysmies esittää ratkaisuksi yhteistyön voimakasta lisäämistä
ja keskeisenä toimintamallina varareittien ja -yhteyksien määrittämistä.
Häiriönhallinnassa on kuitenkin vähintäänkin yhtä tärkeää tiedonvälittäminen
häiriöiden ”uhreille”. Tästä ei ole selkeää mainintaa, mikä voitaneen tulkita siten,
että häiriötiedon välittäminen tulee tapahtua multimodaalisesti, erilaisia tiedonvälityskanavia
käyttäen. Pääpainon tulee kuitenkin olla sähköisillä viestimillä koska niiden
avulla aikaa myöten tiedonvälitys on varmasti kattavampaa kuin
tienvarsitauluilla tai vastaavilla kiinteillä opasteilla.
Joukkoliikenteen
palvelujen osalta selvitysmiehen asettama tavoite kansallisten standardien
toteuttamiseksi on ehdottomasti oikea. Helsingin kaupungilla ja YTV:llä
kehitteillä olevat ratkaisut voisivat tarjota sopivan lähtökohdan kansallisesti
yhdenmukaisten ratkaisujen kehittämiseksi – jo pelkästään siitäkin syystä, että
Helsingin seudun joukkoliikenteen määrä on muuhun maahan verrattuna aivan omaa
luokkaansa.
Kaupunkiseudun
liikkumisen ja liikenteen hallinnan alueella pääkaupunkiseutu on harjoittanut
vuosia tuloksellista yhteistyötä, joka käynnistyi jo vuonna 2004, jolloin
sovittiin yhdessä pääkaupunkiseudun älykkään liikenteen strategisten
kärkihankkeista. Vuonna 2008 lista päivitettiin, jolloin valittiin uusia kärkihankkeita
jo toteutuneiden tilalle.
Selvitysmiehen ehdotus kansallisen toteutusmallin sekä kansallisen toimenpideohjelman
luomiseksi voidaan pitää kannatettava edellyttäen kuitenkin että ohjelmassa
voidaan riittävästi ottaa huomioon Helsingin seudun erikoisolosuhteet,
esimerkiksi joukkoliikenteen huomattava osuus Turun, Tampereen ja Oulun
seutuihin verrattuna.
Selvitysmiehen
näkemys automaattivalvonnan valvonnan tehostamisesta ja poliisin henkilöstön
vapauttamisesta poliisin kannalta keskeisempiin tehtäviin ja tästä syystä
kunnallisen nopeus-, liikennevalo- ja joukkoliikennekaistavalvonnan
käynnistämisestä, on täsmälleen oikea. Helsingin kaupunki on ollut samaa mieltä
jo vuosia. Onhan laajasti ottaen kyse samanlaisesta muutoksesta – varsinkin
joukkoliikennekaistavalvonnan osalta – kuin pysäköintivalvonnan siirtämisestä
kunnan tehtäväksi 1960-luvulla.
Selvitysmies on
nähnyt tienkäyttömaksut tavoitelähtöisenä toimintana, jolla hillitään
henkilöautoliikenteen kasvavaa kysyntää ja siten myös osaltaan torjutaan
ilmastonmuutosta. Mikäli tienkäyttömaksuihin päädytään on –
teknisesti asiaa tarkastellen – tarpeen nähdä tienkäyttömaksujen riippuvaisuus
ajasta ja paikasta. Tällaisen järjestelmän ja ennen kaikkea sen
taustalla olevien tavoitteiden ymmärrettävyys ja myös liikennepoliittinen
hyväksyttävyys on parempi kuin kaavamaisella ja eri tilanteisiin
sopeutumattomalla yksinkertaisella järjestelmällä.
Älykkään liikenteen
sovellusten kehittäminen ja saattaminen yleisön ja yritysten käyttöön on laaja
asia. Vielä älykkään liikenteen vaikutuksia ei ole riittävästi ymmärretty
osaksi liikennesektorin kehittämistä. Liian usein älykkään liikenteen
toteuttamisen tai ylläpidon määrärahat on pyyhitty pois siitä huolimatta että
ne edustavat vain pientä osaa väyläinvestoinneista tai liikenteen
operointikuluista.
Älykkään liikenteen
suurimmat hyödyt saavutetaan siellä, missä liikennettä on eniten –
kaupunkiseuduilla. Kaupunkien voimavarat eivät kuitenkaan ole riittävät vaan
taloudellista yhteistyötä tulevan väyläviraston kanssa on kehitettävä. Älykkään
liikenteen sovellusten operointi poikkeaakin perinteisestä tiepidosta – sitä ei
voi rajata maantieteellisesti alueittain kuten väyläkunnossapito
vaan sen käyttö on osa koko matkaketjua. Tämän takia älykkään liikenteen
sovellusten toteutus- ja operointikustannusten maksuvastaavuutta on tarkasteltava
kokonaan uudessa valossa.
Liikennelaitos toteaa (16.1.2009) mm. seuraavaa:
Raportti tarkastelee älykkään liikenteen käyttöönottoa Suomessa verrattuna kansainväliseen kehitykseen sekä kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Siinä on selvitetty keskeiset älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöönoton hidasteet ja esitetään toimintamalleja älykkään liikenteen tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Raportissa painotetaan globaalien menestysmahdollisuuksien jatkuvaa hakemista mittavilla kokeiluilla kumppanimaiden kanssa. Julkisen sektorin on ohjattava kehitystä strategisesti ja luotava edellytykset alantoimijoiden markkinoille.
Raportissa esitetään LVM:n ja sen hallinnonalan rooli ja tehtävät älykkään liikenteen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Älykkään liikenteen hyödyntämiseksi LVM:n ja sen hallinnonalan on välittömästi 1) muokattava tulosohjausta siten, että se ohjaa myös älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöön, 2) hankittava riittävät henkilöstöresurssit ja tarvittava osaaminen alueelle sekä sovittava työnjaosta, 3) käynnistettävä aktiivinen tavoitehakuinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, 4) ryhdyttävä toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi sekä suurten kokeilujen käynnistämiseksi, 5) valtavirtaistettava älykäs liikenne ja uusittava väylänpidon tai pikemminkin liikenneverkkojen operoinnin suunnittelujärjestelmä, 6) laadittava kansallinen älykkään liikenteen tavoiteohjelma ja hankittava sille poliittinen ja laaja kansallinen sitoutuminen sekä 7) laadittava älykkään liikenteen foorumin tuella kansallinen älykkään liikenteen strategia.
HKL-liikelaitos toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:
HKL-liikelaitos pitää tervetulleena ajatusta älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta Suomessa. Kuten selvitys esittää, päävastuu älykkään liikenteen osaamisen vahvistamisesta on oltava valtakunnallisen tason toimijoilla.
HKL-liikelaitos suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että älykkään liikenteen ratkaisuissa joukkoliikenteessä tehdään kansallisen tason ratkaisuja, joita kaikki suuret kaupungit käyttävät. Kansallisen tason ratkaisujen on täytettävä Helsingin seudun vaatimukset, jotka todennäköisesti ovat vaativimmat koko Suomessa. Ratkaisujen käyttöönotolle on varattava riittävän pitkä siirtymäaika, jotta käytössä olevat järjestelmät voidaan pitää käytössä niiden teknistaloudellisen käyttöiän loppuun saakka.
Yhteenvetokappaleeseen listattujen LVM:n toiminta-askelien kohdaksi neljä on kirjattu, että LVM:n on ryhdyttävä toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi sekä suurten kokeilujen ja testiympäristöjen käynnistämiseksi. Tämä on tärkeä huomio ja se on ymmärrettävä konkreettisella tasolla sekä rahoituksen että riittävien asiantuntijaresurssien osalta arvioitaessa mahdollisuuksia uusille suuren mittakaavan tuote- ja teknologiakehitysratkaisuille sekä merkittäville järjestelmäimplementoinneille.
Seuraavassa on esitetty yksityiskohtaisempia kommentteja selvitysmiehen raporttiin:
Raportissa kiinnitetään aiheellisesti huomiota tarpeeseen kohdistaa älykkään liikenteen ratkaisujen kehittämistä mm. häiriötilanteiden hallintaan. HKL-liikelaitos korostaa, että häiriötilanteiden hallinta on ymmärrettävä koskemaan sekä tieliikennettä että kaupunkiliikennettä ja siten merkittävästi yksityisautoilun ja tavaralogistiikan lisäksi myös joukkoliikennettä. Joukkoliikennekaistojen automaattivalvonnan haltijavastuun osalta on selvitettävä toimintamalleja liikenteen tilaajatahon ja poliisin välillä.
HKL-liikelaitos antaa tukensa älykkäiden tienkäyttömaksujen kehittämiselle. Tarkan satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on erittäin merkittävä tekijä kehitettäessä ja käyttöönotettaessa uusia joukkoliikenteen reaaliaikaisia informaatio- ja liikenteenhallintapalveluja.
Selvitysmies painottaa raportin useassa kohdassa tarvetta muuttaa LVM:n sekä väylä- ja turvallisuusvirastojen tulosohjaus tukemaan nykyistä selvästi voimakkaammin älykkään liikenteen moderneja ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa sekä alan ennakkoluulotonta T&K-toimintaa. Painotus on erittäin hyvä ja syytä ottaa vakavasti alan ajanmukaisuuden ja kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Raportissa todetaan, että väyläviraston on tarjottava ajantasaisten liikenneverkkojen operoinnin peruspalvelut sekä perusinfrastruktuuri palveluliiketoiminnalle laatutakuulla. Tähän on syytä lisätä harkittavaksi kansallisen, liikenneviranomaisten käyttöön osoitetun tehokkaan mobiilin dataverkon rakentaminen ja ylläpito. Langattomat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät lähes kaikissa uusissa älykkään liikenteen sovelluksissa. Moniin tarpeisiin on tarjolla kaupallisia radioverkkoja, joista osa on kuitenkin ensisijaisesti puheverkkoja (GPRS, 3G) tai sitten käyttökuluiltaan pieniin datasiirtomääriin nähden kalliita (@450). Rajoitetusti ainoastaan viranomaisten ja liikenteen tarpeisiin osoitettu moderni langaton laajakaistaverkko dataliikenteelle antaisi alan toimijoille mahdollisuudet ennakkoluulottomampaan ja pitkäjänteisempään tuotekehitykseen, mikäli valtio sitoutuisi tarvittavan tietoliikenneverkon ylläpitoon.
Luvun 1 alussa on listattu merkittäviä älykkään liikenteen ratkaisuja hyödyntäviä tahoja. Listassa olisi syytä maininta erikseen myös joukkoliikennepalvelujen suunnittelu- ja tilaajaorganisaatiot, jotka hyödyntävät teknologiaratkaisuja mm. palvelun laadun valvontaan ja kehittämiseen sekä asiakaspalveluun ja markkinointiin. Älykkään liikenteen ratkaisuista esimerkiksi joukkoliikenteen liikennevaloetuuksilla on huomattava taloudellinen merkitys joukkoliikenteen tilaajaorganisaatioille.
Kuten luvussa 1 ulkomaisten esimerkkien avulla todetaan, teollisuuden ja valtion yhteistoiminnalla voidaan tuottaa merkittäviä palveluja. Edellytyksenä on toiminnalle osoitettu riittävä rahoitus. Suomessa tehtävä älykkään liikenteen ratkaisujen sääntely ja kansallinen standardointi on syytä pyrkiä soveltuvin osin tekemään yhdenmukaiseksi eurooppalaisten tai pohjoismaalaisten ratkaisujen kanssa. Tämä yhdenmukaistamistyö edellyttää kuitenkin korkealuokkaista osaamista mm. LVM:n ja tilaajaosapuolten henkilöstöltä. Luvussa 5.1 esitettyihin LVM:n tehtäviin älykään liikenteen hallinnonalaan liittyen olisi syytä lisätä tarve tuoda kotimaisiin kehitys- ja standardointihankkeisiin osaaminen eurooppalaisista standardointiratkaisuista.
Raportissa esitetään aiheellisesti kritiikkiä siitä, että valtiojohtoisissa älykästä liikennettä käsitelleissä selvityksissä ja ohjelmissa on listattu lukuisia toimenpidetarpeita ja yleviä tavoitteita, mutta ei resursseja niiden todelliseen toteuttamiseen. Kuten selvitysmiehen raportissa useissa kohdissa nostetaan esille, todellisten, kansallisesti tai peräti kansainvälisesti merkittävien älykkään liikenteen ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää riittäviä taloudellisia ja asiantuntijaresursseja. Julkisten toimijoiden on valtion johdolla sitouduttava tavoitteisiin myös toteutustasolla. Hallituksen on osoitettava alan toimijoille tavoitteiden mukainen budjetti. Suomalainen teknologiaosaaminen ei kehity eikä pysy hengissä, jos ei lisäksi olla valmiita riittävän laajamittaisiin ennakkoluulottomiin kokeiluihin.
Sivulle 8 on kerätty joitakin esimerkkejä LVM:n tulostavoitteista vuonna 2008. LVM:n toiminnalliset tavoitteet ovat kiusallisen ympäripyöreät. Tavoitetilaksi on esimerkiksi kirjattu, että häiriötilanteiden määrä vähenee ja matka-ajan ennakoitavuus paranee. Tähän liittyvä LVM:n toiminnallinen tavoite alkaa sanalla ”edistetään”, mutta ei oteta kantaa miten tai millä resursseilla. Sama ympäripyöreä lattea pyrkimys toistuu myös muissa tulostavoitteissa: missään ei kerrota miten tavoitteita edistetään. Jos perustetaan kehittämisohjelmia, on niille osoitettava riittävä rahoitus sekä kehittämisohjelman substanssia aidosti hallitseva ohjaus.
Yleisesti HKL-liikelaitos kiittää, että selvitysmies on nostanut raportissaan esille lukuisia älykkään liikenteen kehitystä hidastavia tai estäviä epäkohtia. Huomio älykkään liikenteen isännän ja veturin puuttumisesta on pääosin oikea. On suhtauduttava epäillen pyrkimykseen, että yksityinen sektori ottaisi tuottajaroolissaan päävastuun toimintojen kehittämisestä. Yksityinen sektori sitä tuskin tekee ainakaan ilman riittävää julkista tukea ja jonkinlaista varmuutta tilauksista. Ilman julkista ohjausta toiminta ei liene riittävän tehokasta.
Raportissa nostetaan esille käyttöönoton hidasteita älykkään liikenteen ratkaisuissa. Yksi aihe on osaamisen ja henkilöresurssien vähyys. Huomio on oikea ja pätee sekä tilaaja- että toimittajapuolella. Tilaajapuolella pitäisi olla vahva osaaminen markkinoilla olevista ratkaisuista ja uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista sekä toisaalta loppukäyttäjien toiveista. Toisaalta toimittajapuolella IT-osaajilla pitäisi olla nykyistä laajempi liikennealan substanssiosaaminen – on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti tilaajan ja loppukäyttäjän tarpeita.
T&K-toimintaa käsitellään raportissa useassa paikassa. Huomiot ovat pääosin osuvia, mutta on syytä tuoda lisäksi esille, että tuotekehitysprojekteihin liittyy uusien mahdollisuuksien lisäksi aina taloudellisia ja aikataulullisia riskejä. Siksi kansallinen yhteinen näkemys eri ratkaisujen tukemisessa olisi Suomen kokoisessa markkinassa hyväksi. Hankkeista tiedotettaessa ja niihin liittyvässä asennemarkkinoinnissa on tuotava esille hankkeiden hyödyt, mutta hyväksyttävä myös mahdolliset hidasteet tai epäonnistumiset sekä näihin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna liittyvät ylimääräiset kustannukset.
Luvussa 3 peräänkuulutetaan julkisen sektorin velvollisuutta luoda edellytykset älykkään liikenteen palvelumarkkinoille tarjoamalla palveluiden vaatimaa hyvälaatuista, mutta kohtuuhintaista informaatioinfrastruktuuria. HKL-liikelaitos toteaa, että sen toimintaa ohjaa nimenomaan tämä pyrkimys: HKL:n hallussa oleva joukkoliikenteen reaaliaikainen ja staattinen reitti-, pysäkki-, ja aikatauluinformaatio on ollut tarjolla luotettaville kumppaneille ainakin toistaiseksi käytännössä maksutta. Jos aineiston tarvitsijoiden määrä merkittävästi kasvaa, on kehitettävä pysyvä prosessi tiedon jakamiseksi ja aineistojen ajan tasalla pitämiseksi.
Luvussa 4 käsitellään julkisen sektorin roolia. HKL-liikelaitos korostaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (T&K) on muistettava nimenomaan myös kehittämistoiminta. Kunnollisen siemenrahoituksen lisäksi on voitava edistää aitoja innovaatioita ja luoda kumppanuussuhteita myös ilman toimintaa rajoittavia byrokraattisia kilpailutusprosesseja.
Luvun 4.2 lopussa todetaan aiheellisesti, että riittävän rahoituksen lisäksi LVM:n on vastattava älykkään liikenteen ja sen osaamisen kehittämisestä osoittamalla riittävät henkilöresurssit tehtävään niin ministeriössä kuin hallinnonalalla yleensäkin. Tämä edellyttää alan parissa työskenteleviltä henkilöiltä myös merkittävää alan teknistä ja sovellusosaamista. Kuten selvitysmies kirjoittaa, merkittävä osa alan kehityksestä tapahtuu yksityisellä sektorilla. Tämä mielessä pitäen olisi toivottavaa, että myös alan opetuksen tasoa voitaisiin nostaa ja laajentaa. Mm. Aalto-yliopistossa pitäisi antaa nykyistä kattavampaa opetusta alan sovellusjärjestelmistä ja hyödyntää opetuksessa teollisuudesta saatavia asiantuntijoita. Sama koskee tarjottavia jatkokoulutusohjelmia.
Tulossopimuksiin liittyen lukuun 5.1 on syytä huomauttaa, että T&K-toimintaa käsitteleviin tulossopimuksen kohtiin pitäisi sisällyttää mekanismi, joka sisältää ”epäonnistumisvaraa” kehityshankkeiden osalta.
Luvussa seitsemän esitettyihin suosituksiin jatkotoimenpiteiksi on käytännössä otettu kantaa jo tämän lausunnon edellisissä kohdissa. Todettakoon vielä, että suositus hallinnonalan tulosohjauksen muuttamisesta kaikki keskeiset asiakastarpeet huomioon ottavaksi on hyvä, joskin sopivien mittareiden löytäminen lienee haastavaa. Kansallisiin ratkaisuihin pyrittäessä on syytä ottaa huomioon olevat eurooppalaiset ja pohjoismaiset standardit. Alan perus- ja jatkokoulutuksen laajuutta ja ajanmukaisuutta on kehitettävä ja varmistettava, että kaikilla alan toimijoilla on käytössään riittävät henkilö-, osaamis- ja rahoitusresurssit pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Joukkoliikenteen ja kaupunkiliikenteen näkökulmasta on olennaista ymmärtää asiakasnäkökulma eri liikennemuotojen käytölle: matkaketjuun voi kuulua sekä oman auton että joukko- ja kevytliikenteen käyttöä, jolloin mm. liikennehäiriöistä, matka-ajoista, sopivista reiteistä ja pysäköintipalveluista on saatava ajantasaista kattavaa informaatiota helposti omaksuttavassa muodossa.
26.1.2009 pöydälle pantu asia
SOPIMUKSEN TEKEMINEN VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KANSSA LEHTISAAREN POHJOISOSAA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11677)
Khs 2009-33
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Vantaan seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa liitteen 3 mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote Vantaan seurakuntayhtymälle, Helsingin seurakuntayhtymälle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Vantaan seurakuntayhtymä ja Helsingin seurakuntayhtymä ovat maanomistajina tehneet aloitteen asemakaavan muuttamiseksi Lehtisaaressa omistamillaan alueilla.
Kaavamuutoksen seurauksena seurakuntayhtymien omistamien alueiden arvot nousevat merkittävästi. Maanomistajien kanssa on siksi neuvoteltu tehtäväksi maankäyttösopimus, jonka perusteella nämä suorittaisivat osallistumisenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.
Samalla esitetään seurakuntayhtymien kanssa tehtäväksi esisopimus aluevaihdosta kaavamuutoksen toteuttamiseksi. Sen mukaan seurakuntayhtymät saavat omistukseensa kaupungin omistamat asuinkerros- ja rivitalotonttien osat ja kaupungin omistukseen siirtyvät seurakuntayhtymiltä tarpeelliset katu- ja torialueet. Seurakuntayhtymät suorittaisivat aluevaihdossa kaupungille lisäksi 503 250 euroa välirahaa.
Maanomistus ja nykytilanne
Vantaan seurakuntayhtymä omistaa noin 2/3 ja Helsingin seura-kuntayhtymä noin 1/3 Lehtisaaren maa-alasta. Lehtisaaren tontit on vuokrattu maanvuokrasopimuksilla asunto-osakeyhtiöille ja liikekeskuksen tontti Lehtisaaren Liikekeskus Oy:lle. Useimpien tonttien nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2019.
Helsingin kaupunki omistaa
osan Lehtisaaren katu- ja liikennealueista. Lisäksi kaupungilla on vakaa
hallintaoikeus alueen liikenne-, pysäköinti-, katu-, aukio-, vapaa- ja
erityisalueisiin sekä yleisen rakennuksen tonttiin 30203/2. Hallintaoikeus
perustuu 23.9.1970 allekirjoitettuun
sopimukseen, jossa Helsingin pitäjän seurakuntien kirkkohallintokunta sekä
Helsingin suomalaisten ja ruotsalaisten evankelisluterilaisten seurakuntien
kirkkohallintokunta ovat luovuttaneet em. alueet Helsingin kaupungille korvauksetta
siksi ajaksi, kun luovutettuja alueita käytetään asemakaavassa määrättyyn
tarkoitukseen.
Voimassa olevat asemakaavat
Lehtisaaressa on edelleen pääosin voimassa koko Lehtisaaren aluetta koskeva Olli Kivisen vuonna 1959 valmistelema asemakaava (vahvistettu 24.5.1961). Suunnittelualueen osalta siihen on tehty muutoksia vuosina 1964, 1966 ja 1977. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 30200/1 on sosiaalista toimintaa palvelevan rakennuksen korttelialue (YS, 1 000 k-m2) ja tontit 30203/1 sekä 30204/1 ovat liikerakennusten korttelialuetta (AL, 4 500 k-m2). Tontti 30203/2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO, 2 000 k-m2). Tontti 30206/1 on autopaikkojen korttelialuetta (AP, 723 m2) ja Kuusisaarentien liikennealue on LT-aluetta. Pallokenttä on merkitty UP-alueeksi. Muu suunnittelualue on puisto- tai katualuetta.
Asemakaavan muutosehdotus nro 11677
Kaupunkisuunnittelulautakunnan
19.4.2007 ja 24.1.2008 hyväksymä asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa alueen
täydentämisen
korkeatasoisella kerrostalo- ja rivitalorakentamisella. Lehtisaaren keskusta-alue
tiivistyy ja sen laidoille jäävät laajat rantapuistot. Nykyinen ostoskeskus puretaan
ja se korvataan 2–4 -kerroksisilla asuinrakennuksilla, joiden pohjakerroksiin
on varattu liiketilaa mm. päivittäistavarakaupalle. Nykyisen urheilukentän
alueelle on sijoitettu neljä 2–4
-kerroksista kerrostaloa sekä 6–8 -kerroksinen pistetalo. Kuusisaarentien risteyksen
yhteyteen on suunniteltu senioritalo ja sen eteläpuolella oleva nykyinen
toimistotalo muutetaan senioritaloon liittyväksi ryhmäkodiksi. Kerrostalo- ja
palvelutalokorttelien pysäköinti sijoitetaan maan alle. Koululle ja
päiväkodille on osoitettu tontti alueen itärannan puiston ja Papinpöydänkujan
päätteeksi siirretyn pallokentän vierestä. Papinpöydänkujasta on suunniteltu
hidaskatu, joka yhdistää alueen itäosaan suunnitellun laajan rantapuiston ja
nykyisen liikekeskuksen kortteliin suunnitellun torin. Lehtisaarentien
itäpuolelle ja Pyhän Laurin tien tuntumaan on suunniteltu rivitalokorttelit.
Kerrosalaa kaava-alueella on yhteensä 24 880 k-m2. Uutta asuin-kerrosalaa on 20 930 k-m2, joista kerros- ja palvelutalokortteleissa 17 050 k-m2 ja rivitalokortteleissa 3 880 k-m2. Lisäksi uutta liiketilaa on asuintalojen pohjakerroksissa 1 100 k-m2. Koululle ja päiväkodille on varattu omalle tontilleen rakennusoikeutta 1 200 k-m2. Uusia asuntoja on suunniteltu noin 180 - 185 kpl, joista palvelutalossa on noin 40 asuntoa. Lisäksi alueelle on sijoitettu 40 -paikkainen vanhusten ryhmäkoti. Alueen väkiluku kasvaa noin 450 asukkaalla.
Kiinteistölautakunta antoi 16.10.2007 lausunnon asemakaavan muutosehdotuksesta.
Maanomistajien alueiden arvo nousee
Kaavamuutoksen seurauksena seurakuntayhtymien omistamien alueiden arvo nousee merkittävästi, joten on ollut tarpeen käydä kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä 3 oleva sopimusehdotus.
Sopimus Sopimuksen mukaan seurakuntayhtymät suorittaisivat kaavamuutoksen johdosta osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä 3 976 000 euroa. Korvaus maksettaisiin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä kolmen vuoden aikana siitä, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman tai vastaavanlaiselle rakentamiselle tai sen osalle on myönnetty lainvoimainen poikkeamispäätös. Korvaukselle laskettaisiin 3 prosentin vuotuista korkoa 1.1.2012 lukien eräpäivään saakka.
Edelleen kaavamuutoksen toteuttamiseksi seurakuntayhtymät ja kaupunki tekisivät esisopimuksen aluevaihdosta, jossa kaupunki luovuttaisi seurakuntayhtymille AK- ja AR-tonttien osia (595 k-m2) 540 000 euron arvosta ja seurakuntayhtymät luovuttaisivat kaupungille katu- ja torialueita (750 m2) 36 750 euron arvosta. Seurakuntayhtymät suorittaisivat järjestelyssä kaupungille lisäksi välirahaa 503 250 euroa.
Muutoin sopimus sisältää maanomistajien kanssa sovitut kaava-muutoksen toteutukseen liittyvät ehdot ja kaupungin tavanomaiset maankäyttösopimusehdot.
Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.
Lautakunta esittää, että se oikeutettaisiin tekemään Vantaan seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa liitteen 3 mukainen esisopimus ja sopimus sekä siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
26.1.2009 pöydälle pantu asia
LÄNSISATAMAN TONTTIEN 20048/7, 8 JA 10 TASON -16,0 YLÄPUOLELLA (SALMISAAREN TOIMITILA-ALUE, TEKNOLOGIAKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11771)
Khs 2008-2089
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason ‑16,0 yläpuolella asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn piirustuksen nro 11771 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja yleisten töiden lautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Asemakaavakartta nro 11771 (Länsisataman tontit 20048/7, 8 ja 10) |
|
Liite 2 |
20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason -16,0 yläpuolella asemakaavan muutosehdotus
Hiilikatu 3, Hiililaiturinkuja 3 ja Energiakatu 8
Tiivistelmä Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten korttelialueen muuttamista teknologiakeskukselle osoitetuksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksen lisäksi korttelialueelle esitetään 100 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa lisää. Autopaikat sijoitetaan kannen alaiseen pysäköintilaitokseen.
Asemakaavan perusteet
Technopolis Oyj tontin 7 haltijana ja tonttien 8 ja 10 varaajana pyytää (25.6.2007) asemakaavan muuttamista siten, että tonteille 8 ja 10 tulisi voida asemakaavassa osoitettujen paikkojen lisäksi rakentaa n. 100 lisäpaikkaa pihakannen alle rakennettavalle välikellaritasolle ja että tonttien käyttötarkoitus muutetaan myös tontin 7 osalta vastaamaan teknologiakeskustoimintaa. Lisäksi on esitetty teknisiä tarkastuksia mm. pihakansien korkeusasemiin.
Yhtiön aikeena on rakentaa Salmisaareen monipuolinen teknologiakeskus, jossa toimistotiloihin liittyy yritysten koulutus ja kehityspalveluita osana yrityshautomotoimintaa. Yhtiön kokemuksen mukaan alueen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoiminnassa riittävä. Syynä tähän on vierailijoiden suuri määrä, yritysten pieni koko ja yritysten keskimääräinen kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen asema korostuu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm. seuraavaa:
Lähtökohdat
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on toimitilavaltaista kerrostaloaluetta.
Asemakaava
Alueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty asemakaava ja
asemakaavan muutos nro 11140. Kaavan mukaan alueelle on osoitettu toimitilarakennusten
korttelialue. Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä
aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä
kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa
palvelevia tiloja.
Muut suunnitelmat ja päätökset
Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa suunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä, jonka mukaisesti Salmisaaren toimitila-alueelle johdettaisiin toinen ajoyhteys jatkamalla Energiakatua itään Salmisaarenkadulle. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008 ja alustavan aikataulun mukaan ajoyhteys valmistuu 2010.
Maanomistus
Kaupunki omistaa maa-alueen. Hakija Technopolis Oyj on tontin 7 vuokraaja ja tonttien 8 ja 10 varaaja.
Nykytilanne
Kaava-alue on osa Salmisaaren toimitila-aluetta. Muutosalue on työmaavaiheessa. Tontilla 7 sijaitseva toimitilarakennus valmistunee 15.8.2008. Alustavan aikataulun mukaan tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja rakennukset valmistuvat vuonna 2010.
Rakennettu ympäristö
Salmisaaren toimitila-alue rajautuu pohjoispuolella Länsiväylään, kaakossa Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokseen ja lounaassa mereen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle on kaavoitettu 101 600 k-m2 toimitilaa ja 20 200 k-m2:n suuruinen urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Toimitila-alueen sekä liikuntahallin autopaikat sijaitsevat KTY-kortteleiden alla kannenalaisissa pysäköintitiloissa, joiden kautta on järjestetty alueen yhdyskuntatekninen huolto.
Maaperä Alueen maaperä koostuu kalliosta ja täytemaakerroksista.
Ympäristöhäiriöt
Alueella on ollut hiilien varastointiin liittyvää toimintaa, joka on mahdollisesti aiheuttanut maaperän likaantumista. Lisäksi Länsiväylän alla kalliotilassa sijaitsevat polttoaineiden säiliöt aiheuttavat paikallista hajuhaittaa.
Toimistorakennukset sijoittuvat Länsiväylän välittömään läheisyyteen, jossa ilmanlaatu on huono liikenteen aiheuttamien päästöjen vuoksi. Länsiväylän liikenteestä johtuva kaava-alueen melutaso on päivällä n. 65–76 dB(A).
Tavoitteet Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on määrittää voimassa olevan asemakaavan mukainen toimitilarakennusten korttelialue teknologiakeskuksen korttelialueeksi siten, että kaavamuutoksessa otetaan huomioon normaaliin toimitilarakentamisen ohella teknologiakeskuksen aiheuttamat erityisvaatimukset ja pysäköintipaikkatarpeet.
Tavoitteena on, että arvokkaaseen tehdas- ja
voimalaitosmiljööseen meren äärelle luodaan kaupunkikuvallisesti korkealaatuista
rakennettua ympäristöä. Alueen perusratkaisu mahdollistaa luontevan vaiheittain
rakentamisen.
Asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
Asemakaavan muutoksen
lähtökohtana on ollut teknologiakeskuksen sijoittaminen toimitilarakennusten
korttelialueelle korttelin 20048 tonteille 7, 8 ja 10. Teknologiakeskuksen
toiminnan erityisluonteen vuoksi muutosalueelle esitetään 100
vuoroittaiskäytössä olevan autopaikan lisäystä kannenalaiseen pysäköintilaitokseen
suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.
Teknologiakeskuksen ominaispiirre on edesauttaa tutkimustoiminnan
kehittymistä liiketoiminnaksi ja tarjota joustavaa toimitilaa ja yritys- ja
kiinteistöpalveluita yrityksille. Teknologiakeskuksen toiminta poikkeaa
normaalista toimitilatoiminnasta. Kaavamuutoksen hakijan mukaan alueen
pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoimintaan riittävä
huolimatta yhteispysäköintijärjestelystä. Erityisenä perusteena
pysäköintipaikkojen lisäämiselle on teknologiakeskuksen yritysten pieni koko, vierailijoiden
suuri määrä ja yritysten kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen
asema korostuu.
Asemakaavan muutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys edellyttää pysäköintilaitoksen
toteuttamista tonttien 8 ja 10 osalta kahdessa tasossa.
Mitoitus Teknologiakeskuksen korttelialueen rakennusoikeus on 27 200 k-m2 ja tonttien tehokkuusluku n. e = 2.4. Kerrosalan määrä on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa.
Kaava-alueen pinta-ala on 11 410 m2.
Toimitilarakennusten
korttelialue, jolle saa sijoittaa
teknologiakeskuksen (KTY-1)
Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä
aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä
kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa
palvelevia tiloja.
Liikenne ja pysäköinti
Salmisaaren toimitila-alue liittyy katuverkkoon Porkkalankadun ja Tallberginkadun liittymän kautta. Toimitila-alueen ja liikuntahallin autopaikat sijoitetaan kannen alla olevaan yhteispysäköintilaitokseen.
Alueelle suunnitellaan parhaillaan toista katuyhteyttä, Energiakadun jatketta, joka liittyisi nykyiseen Salmisaarenkatuun. Yhteys parantaa alueen liikenneyhteyksiä erityisesti Länsiväylän suuntaan. Hankkeen arvioitu rakentamisajankohta on vuosina 2009–2010.
Teknologiakeskuksen korttelialueen (KTY-1) rakennusoikeus on 27 200 k-m2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan toimitilarakennuksille sallitaan enintään 1 autopaikka/170 k-m2, jolloin teknologiakeskuksen korttelialueelle voidaan osoittaa enintään 160 autopaikkaa. Kaavamuutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys kasvattaa teknologiakeskuksen korttelialueen autopaikkojen lukumääräksi 260 autopaikkaa, jolloin vastaava autopaikkamitoitus on 1 autopaikka/107 k-m2.
Lisäksi viereistä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU) tonttia 20786/5 varten on sijoitettava 150 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa kortteleiden 20048 ja 20050 alla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen.
Asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset
Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen kaavan valmistelun yhteydessä.
Tonttien 8 ja 10 osalta kaavamuutoksen mukaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen kahdessa tasolla nostaa Länsiväylän eteläpuolella olevien 1-kerroksisten rakennusmassojen räystäskorkoa tasosta +13,0 tasoon +15. Lisäksi kannen yläpinnan korkotaso nousee n. 2 m:llä muuttaen 1-kerroksisten rakennusmassojen väliin kaavailtujen istutettavien sisäpihojen luonnetta suhteessa ympäröivän maaston korkotasoon. Istutettavia sisäpihoja ehdotetaan jätettäväksi pois.
Kaavamuutos edesauttaa teknisen huollon järjestelyä. Pysäköintilaitoksessa kulkevaa huoltoreittiä voidaan jatkaa Salmisaarenrannasta tontille 10 saakka, koska kaavamuutoksen mukaiset kaksi pysäköintitasoa edellyttävät kannen korkotason nostamista alueen itäpäässä.
Suunnitteilla olevan toisen liittyvän katuyhteyden myötä alueen suurimpien katujen liikennemäärät jäävät kohtuullisiksi. Ennusteen mukaan Tallberginkadulla on 7 500 autoa ja Energiakadulla 6 000 autoa arkivuorokautena, kun koko alue on valmiiksi rakennettu.
Pysäköintipaikkamäärä poikkeaa Salmisaaressa sovelletusta autopaikkamääräyksestä (1 autopaikka/170 k-m2) ja voimassa olevasta autopaikkamäärien laskentaohjeesta (1 autopaikka/350 k-m2), jonka tarkistaminen on vireillä. Tässä on kyseessä teknologiakeskustoiminta, joka on erityistapaus hakemuksessa kuvatuin perustein. Vastaavalla tavalla on erityisistä syistä poikettu tapauskohtaisesti.
Muutokset kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen ovat vähäisiä.
Toteutus Alue on tontin 7 osalta työmaavaiheessa. Alustavan aikataulun mukaan teknologiakeskuksen 1. vaihe valmistuu 15.8.2008. Tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja kohteet valmistuvat vuosina 2010 ja 2011.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo,
osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.1.2008).
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.1.–8.2.2008 ja viraston internetsivuilla.
Esitetyt mielipiteet
Kaavamuutoksen
valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä.
Kiinteistö Oy Salmisaarenaukio 1:n,
Kiinteistö Oy Helsingin Hiilirannan ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipihan
edustajat ovat ilmoittaneet,
etteivät ne tule vastustamaan suunniteltua pysäköintitilojen laajentamista
kahteen tasoon, mikäli kaupunki sen hyväksyy. Suostumuksen edellytyksenä
kuitenkin on, että lisätyt pysäköintipaikat otetaan osaksi Salmisaaren alueen
pysäköinnin yhteisjärjestelyä, pysäköintilaitokseen tehdään ns. itäinen
ajoyhteys ja Technopolis Oyj vastaa kaikista
pysäköintitilojen aiheuttamista toteutuskustannuksista.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksessa lisätyt pysäköintipaikat
tulevat olemaan osana Salmisaaren alueen pysäköinnin yhteisjärjestelyä.
Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon
kanssa tiesuunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä
ajoyhteyttä. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008.
Lisäksi
kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut hakijan kanssa kaavamuutoksen
sisällöstä ja aikataulusta Saraco D&M Oy:n Technopolis Oyj:n puolesta 8.2.2008 laatiman kirjeen johdosta.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.
Päätös syntyi
äänestyksen jälkeen:
Keskustelun kuluessa
varajäsen Alku jäsen Helistön kannattamana teki seuraavan
palautusehdotuksen:
”Kaavamuutoksen
sijasta kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee bussipysäkin rakentamisen
Länsiväylälle molempiin suuntiin Iso-Pässi -nimisen
luodon ja alikulun kohdalle sekä kiirehtii raitiotien valmistamista asemakaavan
mukaan.”
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–4 (Helistö, Alku, Buttler, Slätis).
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.10.–17.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus Technopolis Oyj:lle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunnot.
Lausunnot Ympäristökeskus toteaa (25.11.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 18.11.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa.
Kiinteistölautakunta mainitsee (2.12.2008) mm., että se puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se edistää Salmisaaren toimitila-alueen toteuttamista ja mahdollistaa Salmisaaren kehittymisen merkittäväksi teknologiakeskus- ja yrityshautomoalueeksi. Technopolis Oyj on elokuussa 2008 saanut valmiiksi ensimmäisen teknologiakeskusvaiheensa tontille 7.
Kaavanmuutosehdotuksessa esitettyjen lisäautopaikkojen toteuttaminen edellyttää kiinteistölautakunnan ja Salmisaaren toimitilatonttien luovutuksensaajien välillä voimassa olevan ja 15.6.2008 päivätyn yhteisjärjestelysopimuksen muuttamista. Lautakunnalle tullaan esittelemään sopimuksen muutosehdotus sen jälkeen, kun kaavanmuutos on tullut voimaan ja sopimusneuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys.
Yleisten töiden lautakunta mainitsee (11.12.2008), että asemakaavan muutoksen korkeustasomuutokset on otettu huomioon katualueiden suunnitelmissa. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.
Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin
3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja,
rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa,
autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai
viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä
tai ‑määräyksiä
4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa
määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai
rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla
6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä
määrin
7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
12.1.2009, 19.1.2009 ja 26.1.2009 pöydälle pantu asia
KJ:N 29.12.2008 OTTAMA ASIA: VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATUA KOSKEVA ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11822)
Khs 2008-2724
KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 11.12.2008 päivätyn
asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11822 asetettavaksi julkisesti nähtäville ja hankkia ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
Ote kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Asemakaavakartta nro 11822 (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) |
|
Liite 2 |
Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) |
22. kaupunginosan (Vallila) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavaehdotus sekä 21. kaupunginosan (Hermanni) katu-, puisto- ja rautatiealueiden, 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, katu- ja liikennealueiden sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin nro 24973 tontin nro 5 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.
Kaj ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Palmroth-Leinon tekemästä ja jäsen Puoskarin kannattamasta ehdotuksesta palauttaa edellä mainitun Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: ”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”
Kaj toteaa, että kysymys pääkaupunkiseudun yliopistokampuksia yhdistävän joukkoliikenneyhteyden, nk. tiedelinjan, linjauksesta Kumpulan kampuksen ympäristössä on ollut vireillä pitkään. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt voimassa olevan asemakaavan mukaista joukkoliikennekadun liikennesuunnitelmaa (nk. Pietari Kalminkadun jatkeeseen perustuva vaihtoehto) 13.10.2005, 15.12.2005 ja 12.1.2006. Koska tätä vaihtoehtoa oli vastustettu, viimeksi mainitussa kokouksessaan lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi kaksi erilaista vaihtoehtoa ja päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Tämän päätöksen pohjalta on valmisteltu asemakaavan muutos nro 11822.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jälleen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 18.12.2008 vastoin esittelijän ehdotusta. Kaj:n käsityksen mukaan palautuspäätöksessä esitetyt parannusehdotukset tiedelinjan sujuvoittamiseksi eivät ole riittäviä, minkä vuoksi asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyä tulisi jatkaa. Asiassa on päätetty käyttää otto-oikeutta, kaupunginjohtajan päätösluettelo 29.12.2008 § 4327.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa todetaan mm. seuraavaa:
Alueen sijainti Aluetta rajaavat Mäkelänrinteen uintikeskus, Vallilan siirtolapuutarha, Haukilahdenkatu, Nylanderinpuisto, Ernst Lindelöfin katu, Isonniitynkatu ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha.
Tiivistelmä Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikennekadun rakentamisen Vallilanlaaksoon halki Mäkelänkadulta Pietari Kalmin kadulle Kumpulanmäellä. Katu kulkee Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella poistuvan junaradan paikalla. Varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson halki Isonniitynkadulle poistetaan.
Joukkoliikenneyhteyden rakentamista puistoalueen halki on vastustettu laajasti ja esitetty Tiedelinjan reititystä ja nopeuttamista olemassa olevaa katuverkkoa hyödyntäen.
Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.
Aiemmat päätökset Kumpulan ja Kumpulan yliopistoalueen 1980-luvulla tehdyissä asemakaavoissa on varauduttu sekä Kumpulan että Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekadulla KumpuIanmäeltä Isonniitynkadulle Kätilöopiston edustalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaista liikennesuunnitelmaa ja palautti asian sekä velvoitti kaupunkisuunnitteluvirastoa tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpulaseura ry, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan muuta asukasta tai asuinyhteisöä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa uudelleen 15.12.2005 ja jätti sen pöydälle.
Seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 12.1.2006, jolloin se hyväksyi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän. Samalla lautakunta päätti kehottaa asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka lähetettiin osallisille 7.3.2007.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni-Vallila seura ry ja Vallilan asukasyhdistys ry tekivät 11.9.2006 aloitteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi sekä Tiedelinjan reititystä olemassa olevaa katuverkostoa pitkin tai uuden joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaan. Yhdistykset lähettivät 13.9.2007 kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin, että kaupunginhallitus ottaisi satamaradan käyttöasian käsiteltäväkseen yhdistysten aikaisemman aloitteen pohjalta.
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (26.1.2007) esitti kaupungille Tiedelinjan reitin nopeuttamisen kiirehtimistä Pasilan ja Kumpulan välillä. Kaupunginhallitus päätti 25.6.2007 kehottaa rakennusvirastoa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin Kumpulan kampuksen liittämiseksi osaksi Tiedelinjan reittiä nykyistä katuverkkoa Kumpulassa hyödyntäen. Tämä reitti ei kuitenkaan vastaa tavoitetta Tiedelinjan matka-ajan nopeuttamisesta Kumpulan ja Pasilan välillä, sillä se kiertää kampukselta Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Uuden joukkoliikennekadun arvioidaan nopeuttavan matka-aikaa Kumpulan kampukselta Pasilaan noin 5 minuuttia.
Lähtökohdat
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoaluetta, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Asemakaavat
Pääosalla aluetta on voimassa 30.10.1987 vahvistettu asemakaava nro 9010. Kaavan mukaan alue on joukkoliikennekatua, katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavoittamatonta aluetta ovat junarata sekä Hämeentien ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen alue.
Lisäksi alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat:
22.9.1950 vahvistettu asemakaava nro 2952. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on katualuetta.
22.7.1963 vahvistettu asemakaava nro 5340. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on rautatiealuetta.
5.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7931. Kaavan mukaan Hämeentie Jyrängöntien kohdalla on katualuetta.
16.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8930. Kaavan mukaan Pietari Kalmin kadun läntinen pää on joukkoliikennekatua, jonka vieressä on puistoaluetta. Lisäksi puistoaluetta on Mäkelänkadun varrella.
23.12.1987 vahvistettu asemakaava nro 9344. Kaavan mukaan Hämeentien itäpuolella on katualuetta.
30.10.1992 vahvistettu asemakaava nro 9945. Kaavan mukaan Hämeentien sillan itäpuolella on yleistä pysäköintialuetta ja puistoaluetta.
19.12.1997 vahvistettu asemakaava nro 10495. Kaavan mukaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen vieressä on puistoaluetta.
23.8.2004 lainvoiman saanut asemakaava nro 11303. Kaavan mukaan Ernst Lindelöfin kadun varressa on hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialuetta (kortteli 24973).
Maanomistus
Alue on pääasiassa kaupungin omistuksessa. Kortteli 24973 on valtion omistuksessa.
Alueen yleiskuvaus
Alue on pääosin virkistysaluetta, jossa on runsaasti rakennettua puistoa sekä niittymäinen alue Nylanderinpuistossa. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Hämeentie.
Kaava-alueella on Dynamicum-niminen rakennus, jossa toimivat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano, Vallilan siirtolapuutarha sekä yliopiston kampusalue, jossa on mm. tiedekirjasto ja liikuntakeskus.
Suojelukohteet
Alueella ei ole suojelukohteita. Alueen välittömässä läheisyydessä on suojeltu Kumpulan kartano. Vallilan siirtolapuutarhan suojelua selvitetään parhaillaan käynnissä olevan kaavoituksen yhteydessä.
Yhdyskuntatekninen huolto
Kaava-alueella on runsaasti rakennettuja teknisen huollon johtoja. Ratapenkereen läheisyydessä ja osittain myös penkereen alla on vesi-, merivesi-, kaasu- ja sähköjohdot. Jyrängöntiellä on kaasu-, lämpö- ja tietoliikennejohtoja.
Maaperä Maanpinnan korkeus vaihtelee +2.0 ja +24.0 välillä. Kaava-alueen eteläosa on savialuetta, jossa saven paksuus on enimmillään n.16 metriä. Pohjoisessa on muutamia kalliopaljastumia ja muu osa on kitkamaata.
Ympäristöhäiriöt
Hämeentien ja Mäkelänkadun liikenteestä kantautuu alueelle melua. Hämeentien liikennemelu leviää meluselvitysten perusteella Vallilan siirtolapuutarhan suuntaan siten, että päiväajan 55 dB:n ulko-ohjearvo ylittyy vielä noin 200 metrin päässä Hämeentiestä.
Kaava-alueen itäosassa, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itäpuolella, joukkoliikennekadun linjaus kulkee Nylanderinpuiston vieritse Jyrängöntietä Pietari Kalmin kadulle. Rakennusvirasto on tutkinut maaperän pilaantuneisuutta Nylanderinpuistossa aiemmin sijainneen kauppapuutarhan kohdalla. Tutkimuksissa alueen maaperän on todettu olevan pilaantunut metalleilla, polyaromaattisilla yhdisteillä sekä torjunta-aineilla. Rakennusvirasto on aloittanut puiston kunnostamisen, jonka yhteydessä myös alueen pilaantunut maaperä kunnostetaan.
Tavoitteet Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on linjata joukkoliikennekatu kulkemaan Kumpulanmäen lounaisrinteen ja Vallilanlaakson halki siten, että sen aiheuttamat meluhaitat ja maisemalliset vauriot minimoidaan.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
Voimassa olevassa asemakaavassa joukkoliikenteelle eli busseille on varattu katu, joka sijaitsee Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle. Sille on suunniteltu Tiedelinjan johtamista. Tiedelinja on oppilaitoksia yhdistävä seutulinja, joka kulkee Viikistä Pohjois-Tapiolaan.
Nykyisin Tiedelinja ei käy Kumpulan kampuksella, vaan kulkee Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Pietari Kalmin ja Väinö Auerin kadun varustaminen lämmityksellä mahdollistaisi Tiedelinjan tuomisen kampukselle.
Kun Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen, loppui myös junaliikenne satamaradalla. Näin vapautunut tila voidaan hyödyntää joukkoliikenteelle ja Tiedelinja siirtää sinne.
Asemakaavan muutoksella poistetaan Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle suunniteltu 340 metriä pitkä joukkoliikennekatu, jolla myös huoltoajo on sallittu. Vastaava yhteys on suunniteltu Vallilanlaaksoon johtamalla joukkoliikenteelle varattu katu kulkemaan Pietari Kalmin kadulta Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle ja siitä edelleen Jyrängöntielle ja alas rautatien paikalle. Vähän ennen rautatien tunnelin suuaukkoa Mäkelänrinteen kohdalla joukkoliikenteelle varattu katu kaartuu kohti Mäkelänkatua ja johdetaan tunnelissa Mäkelänrinteen uintikeskuksen alapuolella olevassa rinteessä. Näin vähennetään uuden väylän maisemalle aiheuttamaa vauriota ja tärkeä kevyen liikenteen yhteys Vallilanlaaksossa voidaan edelleen johtaa turvallisesti eri tasossa joukkoliikennekadun kanssa. Uusi katu päättyy Mäkelänkadulle, josta Tiedelinja jatkaa edelleen Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Uuden joukkoliikennekadun pituus on noin 1,5 km.
Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 10 ha. Katualuetta on 3,2 ha, puistoa on 3,5 ha, hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialuetta on 2,1 ha, suojaviheraluetta 1,1 ha ja yleistä pysäköintialuetta on 0,2 ha.
Hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialue (YHT)
Joukkoliikenneyhteys on suunniteltu kulkemaan korttelialueen halki siten, että voimassa olevan asemakaavan istutettava tontin osa ja vähäiseltä osin rakennusala muuttuu joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi. Järjestelyyn on varauduttu alueen rakennussuunnittelussa, eikä sillä ole vaikutusta kerrosalan määrään.
Virkistysalueet (VP)
Puistoalueet muuttuvat siten, että puistoalue Kumpulanlaaksossa suurenee ja Nylanderinpuisto sekä puistoalue Vallilanlaaksossa pienenevät.
Kumpulanlaaksossa puistoon on varattu osat yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle niissä kohdin, joissa ne joko ovat olemassa tai missä niitä tarvitaan kevyen liikenteen verkoston täydennyksenä. Jotkut kevyen liikenteen väylät kuitenkin risteävät uuden joukkoliikennekadun kanssa.
Katu- ja liikennealueet
Joukkoliikenteelle varattu katu on johdettu kaartaen Kumpulanmäeltä Nylanderinpuiston halki Vallilanlaaksoon. Lisäksi Hämeentieltä on johdettu joukkoliikenteelle varatut kadut, joilla huoltoliikenne on sallittu sekä Nylanderinpuiston että Vallilanlaakson puiston puolella. Järjestely on tarpeen Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan huoltoa varten.
Yleinen pysäköintialue (LP)
Kasvitieteellisen puutarhan kävijöitä sekä Hämeentien varrella olevan liikekorttelin asiakkaita varten on varattu yleiset pysäköintialueet Hämeentien sillan alle ja sen itäpuolelle. Niille on johdettu ajoyhteydet viereisiltä katualueilta. Järjestelyt on jo toteutettu. Hämeentien varrella oleva LP-alue on siirretty kadun itäpuolelle, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava raitiotie voi jatkua suoraan.
Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin tuntumaan on rakennettu LP-alue neljää bussia varten. Se palvelee puutarhan vierailijoita.
Suojaviheralue (EV)
Ne viheralueet, jotka ovat Hämeentien välittömässä läheisyydessä ja joiden käyttö virkistykseen ei ole luontevaa, on merkitty suojaviheralueiksi.
Liikenne Kumpulanmäeltä Vallilanlaakson kautta Mäkelänkadulle kulkeva linjaus on tarkoitettu palvelemaan Tiedelinjaa. Tiedelinjan reitti jatkuu Mäkelänkadulta Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Kumpulanmäeltä reitti kulkee Arabianrannan kautta Viikkiin.
Yhteydet joukkoliikennekadulta Hämeentielle parantavat Kumpulasta ja Arabianrannasta Pasilan kautta Töölön suuntaan kulkevien reittien järjestelymahdollisuuksia. Lisäksi joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin.
Yhdyskuntatekninen huolto
Joukkoliikennekadun kuivatusta varten on rakennettava sadevesiviemäreitä, jotka johdetaan rakennettuun järjestelmään. Alueen länsipäässä oleva avo-oja on putkitettava. Ratapenkereen alla olevien johtojen kuormituskestävyys on selvitettävä, kun ratapenger muutetaan joukkoliikennekaduksi.
Maaperän rakennettavuus ja puhtaus
Nykyinen ratapenger on savialueella. Radan perustamistavasta ei ole tarkkaa tietoa. Joukkoliikenneyhteyttä varten ratapengertä levennetään, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä. Muilta osin perustamistavat ovat normaaleja.
Rakennettaessa katua Nylanderinpuiston pilaantuneeksi todetun alueen läheisyyteen tulee rakentamisessa huomioida mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset.
Rakennettaessa katua satamaradan alueelle tulee ratarakenteen maa-ainesten soveltuvuus suunniteltuun käyttöön arvioida pilaantuneisuuden osalta erikseen, jos radan maa-aineksia aiotaan hyödyntää kadun rakentamisessa.
Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu, ettei maaperän mahdollinen pilaantuneisuus estä alueen ottamista suunniteltuun käyttöön.
Ympäristöhäiriöt
Joukkoliikenneyhteydestä aiheutuu melu-, päästö- ja muita haittoja. Meluhaittojen lieventämiseksi rakennetaan 2,5 metriä korkea aita, joka sijaitsee siirtolapuutarhan pohjoisreunassa ja ulottuu 100 metriä sen ohi Mäkelänrinteen suuntaan.
Joukkoliikennekadun liikennemäärän on arvioitu olevan korkeintaan noin 300 bussia vuorokaudessa, jolloin liikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso jää siirtolapuutarha-alueella alle 55 dB:n ohjearvon. Joukkoliikennekadun ja siirtolapuutarhan väliin määrätään kaavassa kuitenkin rakennettavaksi umpinainen aita, joka voi osaltaan toimia myös meluesteenä linja-autoliikenteen aiheuttamia yksittäisiä melutapahtumia vastaan.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa (17.7.2008) on esitetty Hämeentien varteen rakennettavaksi meluesteet, joiden vaikutuksesta myös siirtolapuutarha-alueen itäosassa alitettaisiin 55 dB:n ohjearvo. Kaavassa on määrätty meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentamisesta Hämeentien varteen.
Nimistö Nimistötoimikunta päätti 7.5.2008 esittää joukkoliikennekadun nimeksi Vallilanlaaksontie–Vallgårdsdalsvägen.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä joustavampi joukkoliikenne Viikin, Arabianrannan, Kumpulan ja Otaniemen kampusten välillä. Järjestely tarjoaa myös mahdollisuuden raitiovaunuliikenteen poikittaisyhteyden järjestämiselle kantakaupungin pohjoisosassa Pasilan ja Hämeentien välillä.
Vaikutukset kulttuurimaisemaan
Joukkoliikennekadun kulku puistoalueen keskellä saattaa kaupunginmuseon johtokunnan mielestä vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistorialliseen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kumpulan kartanon visuaalisesti hallitseva asema maisematilassa heikkenee. On kuitenkin muistettava, että Hämeentien sillan rakentaminen katkaisi aikanaan kartanon suhteen Vanhankaupunginselälle ja siihen verrattuna joukkoliikennekadun kielteinen vaikutus on vähäinen. Kiertoliittymän rakentaminen kartanon pääakselissa on haasteellinen tehtävä.
Joukkoliikennekadun kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventämään johtamalla katu tunneliin Mäkelänrinteen kohdalla. Tunnelin suuaukot ja väylän kaivannot tunneliin johtavien ramppien kohdalla muodostavat maisemallisen haitan, jota voidaan lieventää peittämällä turhaksi jäävä rautatietunnelin aukko ja täyttämällä ratakuilu puistoksi.
Kasvitieteellisen puutarhan ja Kumpulanmäen välillä joukkoliikennekatu kaartaa avoimessa maisematilassa avaran lounaisrinteen halki. Tältä osin katu ei voi turvautua metsänreunaan, johon se maisemallisesti sulautuisi paremmin.
Aidan rakentaminen kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolelle tuo maiseman kasvitieteellisen puutarhan rinteen alareunalle 460 metriä pitkän maisemallisen esteen. Se heikentää osin näkymiä kevyen liikenteen pääreitiltä etelään laakson pohjalla.
Uusi joukkoliikennekatu ja aita ovat myös haitallisia kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Vallilan siirtolapuutarhan kannalta.
Vaikutukset asukkaiden lähiympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin
Joukkoliikennekadun haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vallilan, mutta osin myös Kumpulan ja Pasilan asukkaiden lähiympäristöön. Lisäksi haittaa aiheutuu myös muille alueen käyttäjille kuten Hermannin ja Arabianrannan asukkaille. Asukkaat ovat todenneet, että alue ei tarjoa enää samanlaisia mahdollisuuksia ulkoiluun, lasten leikkeihin, leijojen lennättämiseen ja muuhun virkistykseen. Joukkoliikennekatu aitoineen rikkoo viher- ja virkistysalueen yhtenäisyyttä.
Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Kevyen liikenteen reittejä ei voida rakentaa Vallilanlaaksossa ilman, että ne risteäisivät joukkoliikennekadun kanssa. Nykyiset reitit risteävät kahdessa kohdassa Vallilanlaaksossa sekä Jyrängöntiellä kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynnin lähellä ja kiertoliittymän kohdalla.
Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle rakennettava pysäkki parantaa pääsyä tähän valtakunnallisesti merkittävään puutarhaan.
Joukkoliikennekadun melu- ja päästöhaitat eivät ole merkittäviä, eikä 55 db:n melutaso ylity. Sen sijaan kaavaehdotukseen sisältyy meluesteen rakentaminen vilkasliikenteisen Hämeentien reunalle Vallilan siirtolapuutarhan itäpuolelle. Melueste vähentää olennaisesti meluhaittoja Vallilan siirtolapuutarhassa ja Vallilanlaaksossa.
Liikenteelliset vaikutukset
Joukkoliikennekatu parantaa joukkoliikenteen poikittaisreittejä ja niiden järjestelymahdollisuuksia. Kadun ansiosta voidaan perustaa uusia poikittaislinjoja ja siirtää joitakin Kumpulan tai Arabianrannan kautta kulkevia bussilinjoja Pasilan kautta Töölön suuntaan.
Tiedelinjan matka-aika Kumpulasta Pasilaan lyhenee noin viisi minuuttia.
Joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin. Tätä raitiotietä voidaan myöhemmin jatkaa Kalasatamaan.
Yliopiston ja sen kasvitieteellisen puutarhan huoltoyhteyksiä parantavat Kumpulanmäeltä Jyrängöntielle rakennettava joukkoliikennekatu sekä Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymästä Jyrängöntielle rakennettavat nykyistä suoremmat yhteydet.
Joukkoliikennekatu risteää kevyen liikenteen reittien kanssa Kumpulanpuron kummallakin puolella, Jyrängöntiellä sekä kiertoliittymän kohdalla, mikä heikentää turvallista liikkumista.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,7 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta katutyöt ovat 2,7 milj. euroa, tunneli 5 milj. euroa, raitit 0,3 milj. euroa, vesihuolto 0,5 milj. euroa, siirtolapuutarhan ja joukkoliikennekadun väliin rakennettava aita 0,8 milj. euroa ja Hämeentien melueste 0,4 milj. euroa.
Kustannuksissa ei ole esitetty maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kunnostamisesta johtuvia lisäkustannuksia.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Kaavoitustyö on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan aloitteesta.
Vireilletulosta on ilmoitettu osalliselle kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (7.3.2007). Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille kaavaluonnoksen kanssa (kirje päivätty 6.10.2008).
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävillä 13.–31.10.2008 Arabianrannan, Pasilan ja Vallilan kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa.
Keskustelutilaisuus järjestettiin 29.10.2008 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa.
Esitetyt mielipiteet ja lausunnot
Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaisen liikennesuunnitelman Pietari Kalmin kadun jatkamisesta joukkoliikennekatuna Isonniitynkadulle ja velvoitti tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpula-Seura ry (16.6.2005 ja 12.9.2005), Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry (27.9.2005) ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan asukasta ja asunto-osayhtiötä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (4.8.2005 ja 14.9.2005) puolsivat kadun rakentamista. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (20.9.2005) ja myöhemmin kaksi asukasta vastustivat Kumpula-seuran esittämää vaihtoehtoa joukkoliikennekadun rakentamisesta satamaradan paikalle Vallilanlaaksoon.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos lähettivät 24.11.2005 kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa ne totesivat pitävänsä edelleen tärkeänä Pietari Kalmin kadun jatkeen toteuttamista Isonniitynkadulle. Mutta ennen kadun toteutumista liikennöinti voitaisiin niiden mukaan käynnistää käyttämällä satamarataa hyväksi samalla tavalla kuin esimerkiksi Viikissä Jokerilinjalla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.1.2006 Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni–Vallila Seura ry ja Vallilan asukasyhdistys (11.9.2006) tekivät aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi ja Tiedelinjan reitityksen muuttamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi ja Tiedelinja reitittämistä ensisijaisesti nykyisiä katuja pitkin esimerkiksi Hämeentieltä Sturenkadun ja Teollisuuskadun tai Aleksis Kiven kadun kautta Pasilan asemalle tai Tiedelinjaa palvelevan joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Pietari Kalmin kadun jatkeena Isonniitynkadulle. Kumpula-Seura ry yhtyi tähän, mutta ei hyväksynyt Pietari Kalmin kadun jatketta. Aloitteen liitteenä oli 3 730 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi. Aloite on lähetetty myös kaupunginhallitukselle 31.1.2007.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (13.9.2007) lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa ne esittävät, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus pyysi lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja kaupunginmuseon johtokunnalta.
Yleisten töiden lautakunta (25.10.2007) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle annettavassa lausunnossaan, että Hermannin rantatien jatkeena linjattu satamarata luo hyvät edellytykset täydentää itäisen kantakaupungin liikenneverkkoa. Se ottaa huomioon myös kevyen liikenteen tarpeet. Joukkoliikennekadun rakentamiseen on varauduttu vuosina 2011–2012 rakennusviraston talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2008–2012. Mikäli voimassa olevan asemakaavan mukainen vaihtoehto tulee uudelleen ajankohtaiseksi, tulisi lautakunnan mielestä kadun linjausta ja tilavarausta arvioida uudelleen ennen katusuunnitelman laatimista.
Toisaalta lautakunnan mielestä sekä nykyisen asemakaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke että Vallilanlaaksoon sijoittuva joukkoliikennekatu heikentävät Kumpulan- ja Vallilanlaakson yhtenäisen puistokokonaisuuden maisemallisia, kulttuurihistoriallisia, virkistyksellisiä ja ekologisia arvoja. Puiston kannalta optimaalisin ratkaisu olisi nykyisen katuverkon käyttö tai tunnelin rakentaminen joukkoliikenteelle. Satamaradan paikan kaavoittaminen puistoksi parantaisi kiistatta viheralueen toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja viihtyisyyttä.
Kaupunginmuseon johtokunta (19.3.2008) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossaan, että kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Yleiskaavassa 2002:ssa siirtolapuutarha-alueet ovat myös osa Helsingin viheraluerakennetta. Siten siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tulo Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilanlaakson viherluonnetta. Johtokunnan mielestä kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen. Johtokunnan mielestä joukkoliikennekatu saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Sen sijaan raitiotie satamaradan paikalla voisi olla luonteva ratkaisu, jos joukkoliikenneyhteyttä tulevaisuudessa tarvitaan.
Esittelijä
Edellä olevat lausunnot on annettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt myös kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa. Vastauksena siihen on tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus selostuksineen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
saapuneet mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.3.2007 ja asemakaavaosastolle saapui siitä 16 mielipidettä.
Asuntoyhtiöiltä ja yksittäisiltä asukkailta tuli yhteensä 11 kannanottoa, joissa kaikissa vastustetaan joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaakson. Viidessä mielipiteessä esitetään nykyisen katuverkon hyödyntämistä tai raitioliikenteen kehittämistä ja kolmessa puolletaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Kaupunginmuseo (2.4.2007) toteaa, ettei ratakuilun käyttö saa vaarantaa alueen suojeluarvoja ja pitää Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan kannalta luontevampana ratakuilun alueen varaamista pelkästään kevyelle liikenteelle.
Helsingin yliopisto (30.3.2007) korostaa tärkeyttä saada joukkoliikenteen reittejä kulkemaan kampuksen kautta ja yhteyksien saamista kampukselta ja muualta kaupungista kasvitieteelliseen puutarhaan. Voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu palvelee näitä yliopiston liikennetarpeita paremmin kuin satamaraiteen paikalle ajateltu väylä.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos ovat kirjeessään (18.12.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmaisseet kantanaan, että voimassa olevan asemakaavan mukainen joukkoliikennekatu Pietari Kalmin kadun jatkeena palvelee aluetta sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteytenä paremmin kuin Vallilanlaaksoon ajateltu yhteys.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (27.3.2007) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja toteavat, että ne ovat 11.9.2006 jättäneet 3 730 asukkaan allekirjoittaman aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.1.2006 tekemän päätöksen joukkoliikennekadun siirtämisestä Vallilanlaaksoon kumoamiseksi.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry on 31.10.2007 lähettänyt kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa viitataan heidän tietoonsa tulleeseen Helsingin yliopiston Kumpulan kampusneuvottelukunnan tiedotteeseen ja pyydetään joukkoliikennekadusta päätettäessä ottamaan huomioon tiedotteessa esitetty kanta, että kampusaluetta parhaiten palveleva vaihtoehto on jo kaavassa olevan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentaminen
Esittelijä
Yllä oleviin mielipiteisiin ja kannanottoihin annetaan yhteinen vastine, joka esitetään kaavaluonnoksesta saapuneiden mielipiteiden jälkeen.
Ympäristökeskuksen (27.3.2007) mielestä kaavan valmistelussa on erityisen huolellisesti selvitettävä kadun vaikutukset paljon käytettyjen kevyen liikenteen yhteyksien, Vallilan siirtolapuutarhan, läheisen asuinalueen ja Vallilanlaakson virkistysalueiden olosuhteisiin mm. ilmanlaatu- ja melutilanteeseen. Myös radan ja sen lähiympäristön maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee tutkia.
Esittelijä
Rautatien maaperää ei ole tutkittu ja tiedetään ainoastaan ratapölkkyjen sisältävän kreosiittia. Nylanderinpuisto on tutkittu ja sille on laadittu kunnostussuunnitelma. Jatkosuunnittelussa maaperä tutkitaan tarkemmin kuten asemakaavaehdotuksessakin edellytetään.
Kaavaluonnoksesta saapuneet mielipiteet
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin osallisille 6.10.2008 ja siitä saapui asemakaavaosastolle 25 mielipidettä. Mielipiteistä 15 tuli asukkailta ja 1 asunto-osayhtiöltä. Kaikki asukkaat vastustavat suunnitelmaa, ja asunto-osakeyhtiö toteaa uuden linjauksen olevan parempi kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen linjaus. Helsingin kaupungin liikennelaitos, Vanhankaupungin yrittäjät ry, Helsingin yliopiston seismologian laitos kannattavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos toteavat lausunnossaan, että yhteys palvelee heidän tavoitteitaan, mutta voimassa olevan asemakaavan mukainen reitti olisi niiden kannaltaan parempi. Mäkelänrinteen Uintikeskus puolestaan toteaa, ettei Tiedelinja saisi estää uimahallin mahdollista laajentamista. Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Kumpula-Seura, Kaupunginmuseo ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry vastustavat kadun rakentamista.
Asukkaat vastustavat jyrkästi joukkoliikennekadun rakentamista, koska se rikkoisi yhtenäisen, alueellisesti merkittävän puisto- ja virkistysalueen ja toisi sinne melua, saasteita ja turvattomuutta etenkin vanhusten ja lasten liikkumiseen sekä katkaisisi kevyen liikenteen yhteyksiä. Samalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kartanon muodostama kulttuurimaisema tuhottaisiin peruuttamattomasti ja menetettäisiin mahdollisuudet kehittää aluetta puutarhakulttuurin ja virkistyksen vehreänä keskuksena. Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson käyttäjiä todettiin olevan vallilalaisten, hermannilaisten, pasilalaisten lisäksi Arabianrannan ja Käpylän asukkaat. Joukkoliikenteen kehittämistä kannatettiin, mutta tässä tapauksessa kustannusten ja kielteisten ympäristö- ja maisemavaikutusten todettiin olevan liian suuret saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Tiedelinjan reitin säilyttäminen ja nopeuttaminen olemassa olevassa katuverkostossa sai laajaa kannatusta. Kumpulan kampuksen saavutettavuuden todettiin parantuvan kunnostamalla sinne johtavia kevyen liikenteen väyliä. Tutkittavaksi ehdotettiin satamaradan paikan käyttöä raitiotielinjana ja tunneliratkaisua Isonniitynkadun suunnasta Kumpulan kampuksen alta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle. Lisäksi todettiin, että huomioitava olisi myös metroratkaisut, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa yhdistävät Pasilan Kumpulaan kampukseen.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (10.11.2008) esittää uudistetussa kannanotossaan, että Kumpulan alueen kautta kulkevaa poikittaista katuyhteyttä tarvitaan nykytilanteessa tiedelinjan nopeuttamiseksi matkalla Pasilaan ja linjaus tulee olla Kumpulanmäen yliopistoalueen kautta. Tavoite raitioliikenteen (ja bussiliikenteen) aloittamisajankohdalle, satamaradan paikalle sijoittuvaa yhteyttä hyödyntäen, voisi liikennelaitoksen näkökulmasta olla noin vuosi 2015. Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat kaupunginjohtajalle kesäkuussa 2008 antamassaan hankeluettelossa esittäneet hankkeen ajoittuvan vuosille 2016–2017.
Helsingin yliopiston seismologian laitoksen (30.10.2008) kannanotossa todetaan, että kadun keskelle toivotaan raitiotieraiteita ja voimassa olevan kaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke pitäisi myös toteuttaa.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (31.10.2008) toteavat mielipiteessään, että voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu eli Pietari Kalmin kadun jatkeeksi suunniteltu joukkoliikennekatu palvelisi yliopiston joukkoliikenteen kehittämistavoitteita hyvin ja yhteys Pasilan suuntaan olisi erittäin sujuva. Nyt esillä oleva asemakaavaehdotus toteuttaa yliopiston päätavoitteen saada joukkoliikenneyhteys ylös kampukselle, mutta reittinä se ei ole yhtä sujuva.
Kaupunginmuseo (28.10.2008) ei puolla asemakaavaluonnosta. Se toteaa, että Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton ja satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Luonteva ratkaisu, mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee, voisi olla Arabianrannan ja Pasilan välille toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tuli linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun kautta.
Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (29.10.2008) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja viittaavat aiempiin kannanottoihinsa, joihin kuuluu myös 3 730 nimeä sisältävä rakentamista vastustava kansalaisadressi. Perusteluissa todetaan mm., että joukkoliikennekatu tuhoaa virkistysalueen ja uhkaa Vallilanlaakson kulttuurimaisemaa. Mielipiteessä esitetään myös yksityiskohtaisia kommentteja selostusluonnokseen, joka on ollut nähtävillä kaavaluonnoksen yhteydessä.
Kumpula-Seura ry (31.10.2008) toteaa tyytyväisyytensä, että varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson puistoalueen halki Isonniitynkadulle poistetaan. Sen mielestä on tärkeää, että joukkoliikenneyhteyttä tarkastellaan yhdessä alueen liikennesuunnitelman kanssa ja tarkastelu ulotetaan Vallilanlaakson ja Kumpulanmäen ulkopuolelle. Tiedelinjan nykyinen reitti palvelee yliopistokampusten lisäksi kaikkia niitä kaupunginosia, joiden kautta se kulkee, kun taas Vallilanlaaksosta ei ole juurikaan tulossa uusia reitin käyttäjiä. Reittiä voidaan nopeuttaa esimerkiksi kaistajärjestelyillä ja liikennevaloetuisuuksilla. Kaavaluonnoksessa esitetty linjaus on monimutkainen, kallis ja sen Tiedelinjan ajoaikaa vähentävä merkitys on mitättömän pieni haittoihin verrattuna. Jos satamaradan käytön suunnittelua kuitenkin jatketaan, olisi harkittava vaihtoehtoa, jossa rata muutettaisiin raitiovaunuradaksi.
Enemmistö ry (31.10.2008) toteaa, että Vallilanlaaksoon ei tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon, jossa voi virkistyä kuulematta liikenteen melua ja kohtaamatta autoliikennettä.
Esittelijä
Puistoalueen halki kulkeva joukkoliikenneyhteys Kumpulanmäeltä Pasilaan aiheuttaa maisemallisia ja toiminnallisia ongelmia ja haittoja puiston käyttäjille. Radan muuttaminen raitiovaunuyhteydeksi olisi melko vaivatonta ja maisemallisesti tällainen muutos olisi vähiten haitallinen. Raitiovaunuyhteyttä ei kuitenkaan voida johtaa Kumpulanmäelle, joten yhteys kulkisi kampuksen vierestä kuten nykyisinkin.
Bussiyhteyden rakentaminen avaraan maisematilaan aiheuttaa kielteisiä maisemallisia vaikutuksia riippumatta siitä, mistä yhteys johdetaan. Vallilanlaakson puiston rauha häiriintyy osin sen maisemallisesti herkimmässä kohdassa, Kumpulanpuron vesiaiheen ympäristössä. Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Melu- ja päästöhaitat lisääntyvät vähäisessä määrin, mutta toisaalta melu vähenee Hämeentien sillan meluesteen ansiosta. Nyt esitetty melko pitkä yhteys on toteutettavissa niin, että kevyen liikenteen haitat rajoittuvat Nylanderinpuiston alimmassa kohdassa olevan kiertoliittymän tuntumaan ja kohtaan, jossa Kumpulanpuron vieressä kulkeva kevyen liikenteen pääreitti risteää joukkoliikennekadun kanssa. Näissä paikoissa kevyen liikenteen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Kumpulanlaakson ja Pasilan välinen liikenne, joka saadaan tunnelin ansiosta kulkemaan ilman joukkoliikenteen katkaisevaa vaikutusta.
Joukkoliikenneyhteyden johtaminen kokonaisuudessaan tunneliin Isonniitynkadulta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle olisi teknisesti mahdollinen, mutta taloudellisesti toteuttamiskelvoton vaihtoehto.
Mäkelänrinteen Uintikeskus (18.11.2008) peruuttaa 28.3.2007 ja 27.10.2008 lähettämänsä lausunnot ja esittää, että Tiedelinja pyrittäisiin toteuttamaan siten, ettei se ei estäisi uintikeskuksen mahdollista laajentamista.
Esittelijä
Mäkelänrinteen uintikeskuksen mahdollinen laajentaminen on tehtävissä tontille siten, että laajennusosa ulottuu pohjoiseen osin tai kokonaan nykyisen pysäköintialueen päälle. Tällöin autopaikat rakennetaan osin tai kokonaan laajennuksen alle. Puistoalueella ei lisärakentamista tulisi tehdä.
Vanhankaupungin yrittäjät ry:n (22.10.2008) mielestä suunnitteilla olevalle kadulle Kumpulanmäeltä Mäkelänkadulle tulisi sallia myös henkilö- ja jakeluautoliikenne.
Esittelijä
Uusi katuyhteys suunnitellaan vain joukkoliikenteelle eikä sillä sallita mitään muuta ajoneuvoliikennettä. On erittäin tärkeää, että Kalasatamasta Mäkelänkadun suuntaan kulkeva liikenne ei sijoitu joukkoliikennekadulle.
Tilastotiedot |
|
|||||
|
|
|||||
|
Asemakaavoittamaton alue |
|
|
|||
|
|
Pinta-ala |
|
|||
|
|
|
|
|||
|
|
3,5 |
|
|||
|
|
|||||
|
Voimassa oleva asemakaava |
|||||
|
|
|||||
|
|
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala |
||
|
|
|
ha |
k-m2 |
||
|
|
Yleisten rakennusten korttelialue(YHT) |
2,16 |
28 000 |
||
|
|
Puisto (VP) |
3,56 |
|
||
|
|
Kadut |
0,55 |
|
||
|
|
Yleinen pysäköintialue (LP) |
0,14 |
|
||
|
|
Rautatiealue (LR) |
0,02 |
|
||
|
|
Kevyen liikenteen kadut |
0,12 |
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
Yhteensä |
6,6 |
28 000 |
||
|
|
|||||
|
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus |
|||||
|
|
|||||
|
|
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala |
||
|
|
|
ha |
k-m2 |
||
|
|
Yleisten rakennusten korttelialue(YHT) |
2,12 |
28 000 |
||
|
|
Puisto (VP) |
3,46 |
|
||
|
|
Kadut |
3,24 |
|
||
|
|
Yleinen pysäköintialue (LP) |
0,21 |
|
||
|
|
Suojaviheralue (EV) |
1,08 |
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
Yhteensä |
10,1 |
28 000 |
||
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.
Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaj toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätös 18.12.2008 tulisi kumota ja jatkaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11882 käsittelyä.