Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen aiesopimuksen mukaisen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen varatun määrärahan käyttö

Kaupunginhallituksen virkamatka Ruotsiin

14.12.2009 pöydälle pantu asia
Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla

30.11.2009, 7.12.2009 ja 14.12.2009 pöydälle pantu asia
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta (Laajasalon voiteluainetehdas)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta (Laajasalon polttonestevarasto)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä 21.5.2009 Länsimetron hankesuunnitelmasta

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä 21.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelmasta

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä 21.5.2008 uusien metrovaunujen hankesuunnitelman hyväksymisestä

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä 18.6.2008 metron kulunvalvontatekniikan uusimista koskevan enimmäishinnan tarkistamisesta

Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi koskien oppaan laatimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Meripuiston puistosuunnitelman hyväksyminen, Ullanlinna (nro VIO 5407/1)

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun eräiden osakkeiden lunastustarjous

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös Haagan Kuntoutuskotien rakennuksen sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia koskevaan kanteluun

Sopimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä

Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksut

Valtuutettu Johanna Sumuvuoren toivomusponsi: Lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Eläkkeellä olevan palkkaamisen periaatteet

Eläintarhan johtajan avoimen viran määräaikainen hoitaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Mellunkylän tontin 47118/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11924)

14.12.2009 pöydälle pantu asia

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2008-2307, 2008-1306, 2009-2249, 2009-2244, 2009-2235, 2009-2241, 2009-2242, 2009-2259, 2009-2230, 2009-2231, 2009-2269, 2009-2306, 2009-2422, 2009-49, 2009-2339, 2009-2466, 2009-2558, 2008-2298

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 230 353 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2010 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

2	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke	52 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
3	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	350 000
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
4	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen	545 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
5	Urbaani luovuus -hanke	59 000
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
6	AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä	52 540
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
7	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	364 493
	- Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	81 000
	- Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke	20 000
	- Kestävä rakentaminen -hanke	109 993
	- Tulevaisuuden kaupunkiliikenne -hanke	57 500
	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	96 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
8	Tulevaisuuden esteetön raideliikenne	20 000
	- hallinnoija: Länsimetro Oy
9	Päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja -projekti	66 300
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
10	Terveellinen kaupunginosa -kehityshanke	300 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
11	Verkkoterkkari -hanke	200 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
13	Ruista ranteeseen -hanke	24 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

14	Koti kaikille -hanke	35 000
	- hallinnoija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy
15	edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa	41 800
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
20	Terve-asunnoton -hanke	144 200
	- hallinnoija: Terveyskeskus
22	Terve Helsinki -hanke (uusi)	150 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
23	Tuleeko puhdasta -hanke (uusi)	70 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
26	Vuorovaikutustaidoilla yhteisöön (uusi)	30 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
27	Yhteisöllinen koulu -hanke (uusi)	51 000
	- hallinnoija: Opetusvirasto
28	Stadi.TV 2010-2012 (uusi)	300 000
	- hallinnoija: Forum Virium Helsinki
29	Helsingin kaupungin palvelumuotoilun pilotointihanke (uusi)	55 020
	- hallinnoija: Aalto yliopiston Service Factory/HSE
30	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projekti	520 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu
31	Hakemus Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoituksesta Forum Virium Helsingille	800 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Yhteisöllinen koulu ‑hankkeelle (2010–2011) sidotaan innovaatiorahastosta 36 000 euron rahoitus vuodelle 2011. Kaupunginhallitus päättänee, ettei Hälytysmattoja akuuttisairaalaan -hankkeelle ja Kuntosali ja aktivoivat päiväsalit potilaiden käyttöön -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska ehdotetun mukainen toiminta tulisi rahoittaa normaalina toimintana talousarviomäärärahojen puitteissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Tulevaisuuden esteetön raideliikenne -hankkeen koordinointi siirtyy Teknilliseltä korkeakoululta Länsimetro Oy:lle. Hankkeelle vuosille 2009 ja 2010 myönnetty rahoitus maksetaan Länsimetro Oy:lle. Vuoden 2009 osuus 35 000 euroa, joka on maksettu Teknilliselle korkeakoululle, peritään takaisin ja maksetaan Länsimetro Oy:lle. Palvelumuotoilu tutuksi -hankkeelle maksetaan hankkeen kokonaiskustannusten (51 639,63 euroa) ja innovaatiorahastosta jo maksetun osuuden (32 500 euroa) erotus 19 139,63 euroa, Khn päätöksen (2.6.2008, 810 § 65 000 euroa) mukaisesti. Hankkeesta on toimitettu loppuraportti 3.11.2009 talous- ja suunnittelukeskukselle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2009 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 1 460 730,62 euroa, saadaan käyttää vuonna 2010 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti	euroa

1	Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009)	5 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
2	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke	24 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
3	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	29 249,62
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
4	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen	255 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
5	Urbaani luovuus -hanke	35 000
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
7	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	270 481
	- Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	30 848
	- Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke	9 000
	- Kestävä rakentaminen -hanke	43 133
	- Tulevaisuuden kaupunkiliikenne -hanke	102 500
	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	85 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
11	Verkkoterkkari-hanke	12 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
12	Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke	44 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
13	Ruista ranteeseen -hanke	25 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
16	Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä -hanke	41 000
	-hallinnoija: Helsingin kaupungin tukkutori
17	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	172 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

18	Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” -kehittämis-hanke	80 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
19	Varoja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen	119 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
20	Terve-asunnoton -hanke	54 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
21	Liikkuva hammashoitoyksikkö	295 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2010, on toimitettava 15.7.2010 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.–30.6.2010, on toimitettava 31.8.2010 mennessä ja ajalta 1.7.–31.12.2010 on toimitettava 15.1.2010 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2010 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2011 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, kaupunginkirjastolle, Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), Länsimetro Oy:lle, opetusvirastolle (Paula Sermilä), Forum Virium Helsingille, Aalto yliopiston Service Factorylle (Risto Rajala), terveyskeskukselle, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle, Helsingin kaupungin tukkutorille, Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITE

Innovaatiorahaston varoilla rahoitettavien hankkeiden hakemukset 14.12.2009/perustelut

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 elinkeinopolitiikan painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollistaa uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

Khs on myöntänyt toistaiseksi innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 17 341 854 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä Khs myöntää vuodelle 2010 yhteensä 4 230 353 euroa ja sitoo vuodelle 2011 Yhteisöllinen koulu -hankkeelle 36 000 euroa. Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

./. Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Päätösehdotuksen numerot viittaavat liitteen 1 perusteluihin.

Edelleen Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2009 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2010 päätösehdotuksen mukaisesti. AMP-Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä sekä edu.parvi-avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa anovat vuodelta 2009 mahdollisesti käyttämättä jääneen rahoitusosuuden siirtämistä käytettäväksi vuodelle 2010. Siirrettäväksi anottava summa ilmoitetaan vuoden 2010 alussa, kun hankkeiden tarkat kulut vuodelle 2009 ovat tiedossa.

30.11.2009, 7.12.2009 ja 14.12.2009 pöydälle pantu asia

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN MÄÄRÄRAHAN (TA 1 04 02) KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2009-1860

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston käyttämään vuoden 2010 talousarviokohdalle 1 04 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, ylitysoikeutena siirrettävästä 6 milj. euron määrärahasta seuraavasti lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseksi vuonna 2010. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutus ja kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet.

Monihallintokuntaisten yhteistyöhankkeiden määrärahan käyttöoikeus on osoitettu hanketta koordinoivalle hallintokunnalle.

Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantumisen edistämiseksi 4 105 000 euroa seuraavasti:

- sosiaaliviraston käyttöön 2 660 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön 1 120 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 325 000 euroa

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseksi sekä koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 1 895 000 euroa seuraavasti:

- nuorisotoimen käyttöön 880 000 euroa

- liikuntaviraston käyttöön 410 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 320 000 euroa

- kulttuurikeskuksen käyttöön 150 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön yhteensä 135 000 euroa

Yhteensä 6 000 000 euroa.

Näiden määrärahojen kohdentamisessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla parhaiten varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten synergiaetuja hyödyntävien, toimintatapoja uudistavien ja vaikuttavuutta lisäävien sekä palvelurakennemuutosta edistävien kärkihankkeiden käynnistyminen.

Koska hyvinvointisuunnitelman käsittely valtuustossa ajoittui loppuvuoteen ja toteutettavien hankkeiden arvioitiin käynnistyvän vasta vuonna 2010, budjettineuvottelujen yhteydessä sovittiin, että vuoden 2009 määräraha siirretään kokonaisuudessaan ylitysoikeutena vuodelle 2010 ja samansuuruinen määräraha varataan myös vuosille 2011 ja 2012. Määrärahan ylitysesitys vuodelle 2010 on tarkoitus tehdä valtuustolle 9.12.2009. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2009.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kulttuurikeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

LIITE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 12.11.2008 kaupunginjohtajan toimialalle, talousarvioluvulle 1 15, Khn päätöksellä käytettäväksi 6 milj. euron määrärahan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun 6 milj. euron määrärahan käytöstä. Käyttösuunnitelmaa on laadittu yhtäaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun edetessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajien kanssa. Työryhmä on ottanut työssään huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Ehdotetuissa hankkeissa korostuu moniammatillisuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Työryhmän ehdotus määrärahan käytöstä oli yksimielinen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 4.11.2009 ja esityksen perusteluissa todettiin, että määrärahan käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen erillisenä asiana. Määrärahalla pyritään mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten hankkeiden käynnistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Myös strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu tavoitteeksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelutarve vähentyy. Palvelurakenteessa vahvistetaan peruspalveluita ja pyritään vähentämään korjaavien palveluiden tarvetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä terveen ja turvallisen kasvun edellytykset turvataan lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntämiseksi laskuun. Lapsille, nuorille ja perheille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta. Vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta vahvistetaan. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Lapsille ja nuorille taataan koulutus- ja työllistymispolku.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE OY SHELL AB:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (LAAJASALON VOITELUAINETEHDAS)

Khs 2009-2297

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Laajasalon voiteluainetehtaan olemassa olevaa toimintaa:

Voiteluainetehdas sijaitsee Laajasalon öljysatama-alueella Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-412-1-253. Alueen vuokrasopimus päättyy 31.12.2010.

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupahakemuksessa ja lausuntopyyntöasiakirjoissa esitetyt ympäristönsuojelutoimet ja toiminnan vaikutusten tarkkailu ovat riittäviä erityisesti tehtaan lyhyen jäljellä olevan toiminta-ajan huomioon ottaen.

Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa tarvittavat toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Määräysten tulisi koskea toiminnan lopettamisen jälkeen alueelle mahdollisesti jäävien rakennusten ja rakenteiden puhdistamista siten, että niistä ei jälkikäteen aiheudu ympäristön pilaantumista, kuten hajuhaittaa tai maaperän pilaantumista. Määräyksissä tulee lisäksi ottaa huomioon toiminnasta alueen ulkopuolelle, esimerkiksi meren pohjasedimenttiin, mahdollisesti levinneet haitta-aineet.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on vireillä Oy Shell Ab:n ilmoitus kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ympäristövalvontapäällikkö tekee ilmoituksen johdosta päätöksen, joka toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille.

Kaupunginhallitus puoltaa määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä Oy Shell Ab:lle enintään vuoden 2010 loppuun asti kuitenkin siten, että alue voidaan luovuttaa kaupungille vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa 31.12.2010.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Uudenmaan ympäristökeskus on (4.11.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Laajasalon voiteluainetehtaan olemassa olevaa toimintaa. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 8.12.2009 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on mm. lausuntokierroksen vuoksi pyydetty jatkamaan 18.1.2010 asti.

Uudenmaan ympäristökeskus on 11.11.2009 ilmoittanut, että se toivoo voivansa käsitellä vuodesta 2005 lähtien vireillä olleen Oy Shell Ab:n hakemuksen ennen valtion aluehallinnon organisaatiouudistusta, jonka seurauksena alueellisten ympäristökeskusten ympäristölupa-asiat keskitetään aluehallintovirastoihin 1.1.2010 alkaen.

Uudenmaan ympäristökeskus on sittemmin 27.11.2009 ilmoittanut, että asia siirtyy ratkaistavaksi uuteen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Ympäristölupahakemus

Voiteluainetehdas sijaitsee Laajasalon öljysatama-alueella Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-412-1-253 osoitteessa Haakoninlahdentie 1. Voiteluainetehdas on toiminut Laajasalon öljysataman alueella vuodesta 1986. Alueen vuokrasopimus päättyy 31.12.2010.

Laitoksen toiminta käsittää eri voiteluaineiden sekoitusta ja pakkausta sekä raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastointia ja myyntipakkausten toimittamista asiakkaille. Kiinteistöllä sijaitsevat voiteluainetehtaan lisäksi mm. sosiaalitilat, kulunvalvontarakennus sekä useita varastorakennuksia.

Laitoksen keskimääräinen tuotanto on noin 65 000 t/a ja suurin mahdollinen tuotantokapasiteetti 110 000 t/a. Voiteluöljyjen raaka-aineena käytetään perusöljyjä noin 53 000 t/a ja lisäaineita noin 11 000 t/a. Laitos toimii noin 4 000 h vuodessa ja 16 h/vrk (klo 06-22). Luvan hakija on ilmoittanut kemiallisen täyttölaitoksen toiminnan päättyneen.

Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Jaksottaista melua aiheutuu lähinnä alueen liikenteestä. Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta tärinää. Laajasalon öljysataman alueella on runsaasti myös muuta teollisuutta, jonka päästöt, melu ja liikenne. kuormittavat aluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueen pohjoispuolella Kaitalahden asuinalueella alle 100 metrin päässä.

Voiteluaineiden korkeasta höyrynpaineesta johtuen niiden käsittelystä ei aiheudu päästöjä ilmaan. Päästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään ei synny. Laitoksen toiminnassa muodostuu noin 740 t/a tavanomaista jätettä ja noin 560 t/a ongelmajätettä. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, piha-alueiden vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta mereen. Laitos ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Alueella suoritettujen maaperäselvitysten tulosten perusteella voidaan todeta Laajasalon öljysataman alueen maaperässä olevan haitta-aineita. Voiteluainetehtaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä maaperään estetään muun muassa asianmukaisten varastosäiliöiden käytöllä, suoja-altailla, vesien hallitulla johtamisella, säiliöiden ylitäytönestimillä ja pinnanmittauslaitteilla, kemikaalien käsittelyllä asfaltoiduilla alueilla sekä asianmukaisilla öljynerottimilla.

Voiteluainetehtaan normaalitoiminnalla ei luvan hakijan arvion mukaan ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Normaalitoiminnalla ei ole myöskään vaikutusta vesistöön ja sen käyttöön. Voiteluainetehtaan normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta alueen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Koko Laajasalon öljysataman haihtuvista hiilivetypäästöistä on tehty leviämisselvitys vuonna 1996, eikä niillä arvioida olevan vaikutusta ilman laatuun ja ympäristön tilaan.

Ympäristölautakunta toteaa (24.11.2009), että voiteluainetehtaan toiminta on päättymässä vuonna 2010. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupahakemuksessa ja lausuntopyyntöasiakirjoissa esitetyt ympäristönsuojelutoimet ja toiminnan vaikutusten tarkkailu ovat tässä vaiheessa riittäviä. Toiminnan lopettamista koskien tulee lupapäätöksessä antaa tarvittavat määräykset. Määräysten tulisi koskea toiminnan lopettamisen jälkeen alueelle mahdollisesti jäävien rakennusten ja rakenteiden puhdistamista siten, että niistä ei jälkikäteen aiheudu ympäristön pilaantumista, kuten hajuhaittaa tai maaperän pilaantumista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on vireillä Oy Shell Ab:n ilmoitus tontin pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ympäristövalvontapäällikkö tekee ilmoituksen johdosta päätöksen, joka toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.12.2009), että voiteluainetehdas sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla alueella, jonka vuokrasopimus päättyy 31.12.2010. Voiteluainetehtaan toiminta päättyy vuoden 2010 aikana. Vuokraehtojen mukaan alueen rakennukset ja rakenteet on purettava ja maaperä kunnostettava vuokra-ajan päättymiseen mennessä. Oy Shell Ab valmistelee tehtaan lopettamista ja on jättänyt voiteluainetehtaan alueen maaperän kunnostamista koskevan ilmoituksen Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle käsiteltäväksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee alueelle Hopealaakson asemakaavaa, jossa pääosa entisestä voiteluainetehtaan alueesta on osoitettu asuinkäyttöön. Asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn joulukuussa 2009.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää ympäristöluvassa esitettyjä toimia ympäristöhaittojen hallitsemiseksi riittävinä erityisesti tehtaan lyhyen jäljellä olevan toiminta-ajan huomioon ottaen. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa tarvittavat toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Määräyksissä tulee ottaa huomioon toiminnasta alueen ulkopuolelle, esimerkiksi meren pohjasedimenttiin, mahdollisesti levinneet haitta-aineet. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä Oy Shell Ab:lle enintään vuoden 2010 loppuun asti kuitenkin siten, että alue voidaan luovuttaa kaupungille vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa 31.12.2010.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.12.2009) mm., että voiteluainetehtaan toiminta päättyy vuokrasopimusehtojen mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Tällöin Oy Shell Ab luovuttaa voiteluainetehtaan vuokra-alueen kaupungille puhdistettuna ympäristöviranomaisen määrittelemään laatutasoon.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE OY SHELL AB:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (LAAJASALON POLTTONESTEVARASTO)

Khs 2009-2298

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Laajasalon polttonestevaraston olemassa olevaa toimintaa:

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupahakemuksessa ja päivitetyssä selostusosassa esitetyt ympäristönsuojelutoimet ja toiminnan vaikutusten tarkkailu ovat riittäviä alueen nykytilanteessa. Uuteen lupapäätökseen tulee ottaa toiminnan lopettamista koskevat tarvittavat määräykset.

Kaupunginhallitus puoltaa Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli uuden lupapäätöksen määräyksissä otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

Polttonestevaraston ja sen ympäristön maankäyttöä ollaan muuttamassa teollisuusvoittoisesta alueesta asuinalueeksi. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon lähiympäristön muuttuva maankäyttö, mikäli polttonestevaraston toiminta ei ole päättynyt lähiympäristön rakentamisen tultua ajankohtaiseksi.

Polttonestevaraston toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva ympäristökuormitus tulee sopeuttaa maankäytön muutoksiin niin, ettei siitä aiheudu ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Erityisesti tämä koskee terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, jota voi aiheutua esimerkiksi liikenteen melusta ja polttonesteiden hajusta. Jos alueelle jää rakennuksia, rakenteita tai polttonestevarastoja, tulee ne puhdistaa niin, ettei toiminnan loputtuakaan niistä aiheudu hajuhaittoja tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Ympäristöluvassa tulee antaa toiminnan lopettamista koskevat määräykset, joissa tulee kiinnittää huomiota myös toiminnasta alueen ulkopuolelle, esimerkiksi meren pohjasedimentteihin mahdollisesti kulkeutuneet haitta-aineet. Toiminnan loppuessa on maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee selvittää ja pilaantuneisuustiedot tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja toimivaltaiselle valtion ympäristöviranomaiselle.

Voiteluainetehtaan tontti tultaneen puhdistamaan vuonna 2010. Jos polttonestevarasto toimii vielä puhdistamisen jälkeen, tulee sen toiminnan olla sellaista, että jo puhdistetun maan pilaantumisen vaaraa ei ole.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Uudenmaan ympäristökeskus on (4.11.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Laajasalon polttonestevaraston olemassa olevaa toimintaa. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 8.12.2009 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on mm. lausuntokierroksen vuoksi pyydetty jatkamaan 18.1.2010 asti.

Uudenmaan ympäristökeskus on sittemmin 27.11.2009 ilmoittanut, että asia siirtyy ratkaistavaksi uuteen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Ympäristölupahakemus

Polttonestevarasto sijaitsee Helsingin Laajasalon öljysataman alueella Oy Shell Ab:n omistamalla kiinteistöllä 91-412-2-62 osoitteessa Koirasaarentie 29. Kiinteistöllä sijaitsee mm. polttonesteiden varastointisäiliöt ja -tunnelit sekä lastausalueet. Polttonesteiden varastointi alueella on alkanut vuonna 1926.

Polttonestevaraston toimintaan kuuluu polttonesteiden ja niiden lisäaineiden sekä kemikaalien vastaanotto, varastointi ja lastaus. Toimintaan kuuluu myös Oy Shell Ab:n voiteluainetehtaan perusöljyjen varastointi. Kokonaisvarastotilavuus on noin 400 000 m3, josta noin 300 000 m3 on maanalaista varastotilaa. Varasto on avoinna ympäri vuorokauden, seitsemänä päivänä viikossa. Toimintaan tarvittava lämpö tuotetaan 3 ja 4 MW:n kattiloilla. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä noin 700 t/a.

Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Jaksottaista melua aiheutuu pumppujen käyntiäänestä, höyryjen talteenottolaitoksesta ja alueen liikenteestä. Laajasalon öljysataman alueella on runsaasti myös muuta teollisuutta, joka kuormittaa aluetta päästöjen, melun ja liikenteen osalta. Kuormitus sekä laivaliikenteessä ja varastoinnissa ja autoliikenteessä on vähentynyt viime vuosina toiminnan supistamisen ja siirron takia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueen pohjoispuolella Kaitalahden asuinalueella alle 100 metrin päässä.

Polttonesteiden varastoinnista ja lastauksesta syntyy haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan keskimäärin 3,2 t/a. Toiminnan aiheuttamia VOC-päästöjä vähennetään mm. lastaushöyryjen hiilivetyjen adsorptioabsorptiokäsittelyllä. Lämmöntuotannosta aiheutuu hiukkaspäästöjä noin 3 t/a, rikkidioksidipäästöjä noin 7 t/a ja typenoksidipäästöjä noin 5 t/a. Päästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään ei synny. Piha-alueiden vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta mereen. Laitos ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Toiminnassa muodostuu lähinnä ongelmajätteitä, noin 30 t/a, jotka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Alueella suoritettujen maaperäselvitysten tulosten perusteella voidaan todeta Laajasalon öljysataman alueen maaperässä olevan haitta-aineita. Mahdolliset toiminnasta aiheutuvat päästöt maaperään estetään muun muassa asianmukaisten säiliöiden käytöllä, suoja-altailla, vesien hallitulla johtamisella, säiliöiden pinnanmittaus- ja ylitäytön ilmoittavilla laitteilla, asianmukaisilla öljynerottimilla, asianmukaisesti päällystetyillä ja allastetuilla piha-alueilla sekä tuotevirtauksen pysäyttävillä hätä-seis-kytkimillä.

Polttonestevaraston normaalitoiminnalla ei luvan hakijan arvion mukaan ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Normaalitoiminnalla ei ole myöskään vaikutusta vesistöön ja sen käyttöön, maaperään tai pohjaveteen.

Koko Laajasalon öljysataman haihtuvista hiilivetypäästöistä on tehty leviämisselvitys vuonna 1996. Selvityksen tulosten mukaan korkeimmat hiilivetypitoisuudet esiintyvät päästölähteiden läheisyydessä.

Ympäristölautakunta katsoo (24.11.2009), että ympäristölupahakemuksessa ja päivitetyssä selostusosassa esitetyt ympäristönsuojelutoimet ja toiminnan vaikutusten tarkkailu ovat riittäviä. Uuteen lupapäätökseen tulee ottaa toiminnan lopettamista koskevat tarvittavat määräykset. Määräyksissä tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat.

Polttonestevaraston ja sen ympäristön maankäyttöä ollaan muuttamassa teollisuusvoittoisesta alueesta asuinalueeksi. Polttonestevaraston toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva ympäristökuormitus tulee sopeuttaa maankäytön muutoksiin niin, ettei siitä aiheudu ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Erityisesti tämä koskee terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, jota voi aiheutua esimerkiksi liikenteen melusta ja polttonesteiden hajusta. Jos alueelle jää rakennuksia, rakenteita tai polttonestevarastoja, tulee ne puhdistaa niin, ettei toiminnan loputtuakaan niistä aiheudu hajuhaittoja tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnan loppuessa on maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee selvittää ja pilaantuneisuustiedot tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja toimivaltaiselle valtion ympäristöviranomaiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.12.2009), että Oy Shell Ab:n polttonestevarasto on osa Laajasalon öljysatama-aluetta, jonka maankäyttö on muuttumassa. Öljysataman ja sen lähiympäristön valmistunut kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymä Kruunuvuorenrannan osayleiskaava, joka ei vielä ole saanut lainvoimaa. Osayleiskaavassa polttonestevaraston sekä siihen rajoittuvat muut öljyhuoltoalueet on varattu pääosin asumiskäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee osayleiskaavaan perustuvia asemakaavoja mm. polttonestevarastoon rajoittuvalle Oy Shell Ab:n voiteluainetehtaan alueelle sekä polttonestevaraston eteläpuoleiselle alueelle.

Voiteluainetehtaan aluetta koskeva Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaavaehdotus on määrä käsitellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa joulukuussa 2009. Polttonestevaraston eteläpuolella sijaitsevan Haakoninlahden I-alueen asemakaavaluonnoksen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi jatkosuunnittelun pohjaksi 4.6.2009. Näissä asemakaavaluonnoksissa poltonestevaraston lähiympäristö on varattu pääosin asumiskäyttöön. Kaavoituksen lähtökohtana on ollut öljyhuoltotoimintojen päättyminen Kruunuvuorenrannan alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää ympäristölupahakemuksessa esitettyjä toimia ympäristöhaittojen rajoittamiseksi riittävinä alueen nykytilanteessa. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon lähiympäristön muuttuva maankäyttö, mikäli polttonestevaraston toiminta ei ole päättynyt lähiympäristön rakentamisen tultua ajankohtaiseksi. Ympäristöluvassa tulee antaa toiminnan lopettamista koskevat määräykset, joissa tulee kiinnittää huomiota myös toiminnasta alueen ulkopuolelle, esimerkiksi meren pohjasedimentteihin mahdollisesti kulkeutuneet haitta-aineet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Oy Shell Ab:lle edellyttäen, että sen esittämät näkökohdat polttonestevaraston ja sen ympäristön muuttuvasta maankäytöstä ja toiminnan lopettamisesta otetaan huomioon lupamääräyksissä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.12.2009) mm., että Oy Shell Ab:n polttonestevarasto toimii Laajasalossa yhtiön omistamalla maalla. Helsingin kaupunki rakentaa Koirasaarentietä nykyisen öljyhuoltoalueen ulkopuolella jo vuonna 2010 ja öljyhuoltoalueella vuonna 2011. Asuntorakentaminen on tarkoitus käynnistää Borgströminmäen asuinalueella jo vuonna 2011.

Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä Oy Shell Ab:n tulee lopettaa polttonestevarastointi vuoden 2010 loppuun mennessä. Alueella olevat rakenteet tulee purkaa ja alueen maaperä tulee kunnostaa ympäristöviranomaisen vaatimaan vaatimustasoon vuoden 2011 loppuun mennessä.

Maa-alueen lisäksi Oy Shell Ab:n tulee tutkia ranta-alueen sedimenttien laatu ja varautua ranta-alueiden kunnostukseen, mikäli tuleva maankäyttö sitä vaatii.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE VALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 21.5.2009 LÄNSIMETRON HANKESUUNNITELMASTA

Khs 2006-2154

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selitysten laatimista varten ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n valituskirjelmä 19.10.2009
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.9.2009
	Liite 3	Khn antama selitys hallinto-oikeudelle 25.9.2008
	Liite 4	HKL-liikelaitoksen lausunto 20.11.2009

Korkein hallinto-oikeus lähettää (26.10.2009) selityksen antamista varten XXXX XXXX:n valituksen länsimetron hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 16.9.2009 (09/0785/2) hylännyt XXXX XXXX:n valituksen.

Selitys pyydetään 23.112009 mennessä.

./. XXXX XXXX:n valituskirjelmä on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Ryj toteaa, että selityksen antamiselle on saatu lisäaikaa 22.1.2010 saakka.

Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (1.12.2009), että XXXX XXXX valitti kunnan jäsenenä Helsingin kaupunginvaltuuston Länsimetron hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 21.5.2008, 133 §. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 16.9.2009 (09/07/85/2) XXXX:n valituksen.

XXXX XXXX on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikeuspalvelujen lausunto

Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, minkä perusteella kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota tai päätöksen täytäntöönpano kieltää.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi esittää valituksen hylkäämistä hallinto-oikeuden päätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä mainituin perustein. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi myös esittää, että vaatimusta kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä ei hyväksytä.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja Khn antama selitys hallinto-oikeudelle ovat liitteinä 2 ja 3.

./. HKL -liikelaitoksen lausunto 20.11.2009 on liitteenä 4.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE VALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 21.5.2008 LÄNSIMETRON HANKESUUNNITELMASTA

Khs 2006-2154

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selitysten laatimista varten ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Lauttasaari-Seura ry:n valituskirjelmä 16.10.2009
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.9.2009
	Liite 3	Khn antama selitys hallinto-oikeudelle 25.9.2008
	Liite 4	HKL-liikelaitoksen lausunto 20.11.2009

Korkein hallinto-oikeus lähettää (26.10.2009) selityksen antamista varten Lauttasaari-Seura ry:n valituksen länsimetron hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 16.9.2009 (09/0784/2) hylännyt Lauttasaari-Seura ry:n valituksen.

Selitys pyydetään 23.112009 mennessä.

./. Lauttasaari-Seura ry:n valituskirjelmä on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Ryj toteaa, että selityksen antamiselle on saatu lisäaikaa 22.1.2010 saakka.

Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (1.12.2009), että Lauttasaari-Seura ry valitti kunnan jäsenenä Helsingin kaupunginvaltuuston Länsimetron hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 21.5.2008, 133 §. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 16.9.2009 (09/0784/2) valituksen.

Lauttasaari-Seura ry on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikeuspalvelujen lausunto

Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, minkä perusteella kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi esittää valituksen hylkäämistä hallinto-oikeuden päätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä mainituin perustein. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi myös esittää, että vaatimusta muutoksenhausta aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei hyväksytä.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja Khn antama selitys hallinto-oikeudelle ovat liitteinä 2 ja 3.

./. HKL -liikelaitoksen lausunto 20.11.2009 on liitteenä 4.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE VALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 21.5.2008 UUSIEN METROVAUNUJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISESTÄ

Khs 2007-2038

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n valituskirjelmä 19.10.2009
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.9.2009
	Liite 3	Khn antama selitys hallinto-oikeudelle 25.9.2008
	Liite 4	HKL-liikelaitoksen lausunto 20.11.2009

Korkein hallinto-oikeus lähettää (26.10.2009) selityksen antamista varten XXXX XXXX:n valituksen uusien metrovaunujen hankesuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 16.9.2009 (09/0786/2) hylännyt XXXX XXXX:n valituksen.

Selitys pyydetään 23.112009 mennessä.

./. XXXX XXXX:n valituskirjelmä on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Ryj toteaa, että selityksen antamiselle on saatu lisäaikaa 22.1.2010 saakka.

Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (1.12.2009), että XXXX XXXX valitti kunnan jäsenenä kaupunginvaltuuston uusien metrovaunujen hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 21.5.2008, 134 §. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 16.9.2009 (09/0786/2) XXXX:n valituksen.

XXXX XXXX on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikeuspalvelujen lausunto

Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, minkä perusteella kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota tai päätöksen täytäntöönpano kieltää.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulisi esittää valituksen hylkäämistä hallinto-oikeuden päätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä mainituin perustein. KHO:lle tulisi esittää myös, että vaatimusta kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä ei hyväksytä.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja Khn antama selitys hallinto-oikeudelle ovat liitteinä 2 ja 3.

./. HKL -liikelaitoksen lausunto 20.11.2009 on liitteenä 4.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE VALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 18.6.2008 METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISTA KOSKEVAN ENIMMÄISHINNAN TARKISTAMISESTA

Khs 2005-1209

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n valituskirjelmä 19.10.2009
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.9.2009
	Liite 3	Khn antama selitys hallinto-oikeudelle 25.9.2008
	Liite 4	HKL-liikelaitoksen lausunto 20.11.2009

Korkein hallinto-oikeus lähettää (26.10.2009) selityksen antamista varten XXXX XXXX:n valituksen metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman enimmäishinnan tarkistusta koskevasta päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 16.9.2009 (09/0787/2) hylännyt XXXX XXXX:n valituksen.

Selitys pyydetään 23.112009 mennessä.

./. XXXX XXXX:n valituskirjelmä on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Ryj toteaa, että selityksen antamiselle on saatu lisäaikaa 22.1.2010 saakka.

Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (1.12.2009), että korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 3.6.2009 (taltionumero 1421, Diaarinumero 2450/1/07) XXXX XXXX:n tekemän valituksen Helsingin kaupunginvaltuuston 17.5.2006, 151 § tekemästä päätöksestä, joka koski metron kulunvalvontatekniikan uusimista koskevan hankesuunnitelman hyväksymistä.

XXXX XXXX valitti edelleen kunnan jäsenenä Helsingin kaupunginvaltuuston metron kulunvalvontatekniikan uusimista koskevan hankesuunnitelman enimmäishinnan tarkistamista koskevasta päätöksestä 18.6.2008, 171 §. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 16.9.2009 (09/0787/2) XXXX:n valituksen.

XXXX XXXX on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikeuspalvelujen lausunto

Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, minkä perusteella kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota tai päätöksen täytäntöönpano kieltää.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja Khn antama selitys hallinto-oikeudelle ovat liitteinä 2 ja 3.

./. HKL -liikelaitoksen lausunto 20.11.2009 on liitteenä 4.

MERIPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, ULLANLINNA (NRO VIO 5407/1)

Khs 2009-378

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Meripuiston puistosuunnitelman (VIO 5407/1) siten, että puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 1,3 milj. euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmapiirustus nro 5407/1
	Liite 2	Suunnitelmaselostus nro 5407/1
	Liite 3	Kannanotot suunnitelmaluonnoksesta

Yleisten töiden lautakunta esittää (12.2.2009) seuraavaa:

Suunnittelualue

Meripuisto sijaitsee Ullanlinnan kaupunginosassa.

Puisto rajautuu pohjoisessa Merikatuun, idässä Neitsytpolkuun, etelässä Merisatamanrannan kevyen liikenteen väylään ja lännessä pysäköintialueeseen sekä Fredrik Stjernvallin puistoon. Puiston halkaisee itä-länsisuunnassa Merisatamanranta-katu.

Meripuisto on vanha ja huonokuntoinen puisto, joka sijaitsee entisen satamaradan ratapihalla. Se muodostaa yhdessä viereisen Fredrik Stjernvallin puiston kanssa laajan yhtenäisen viheralueen ja jatkaa merenrannan puistoketjua Eirasta Kaivopuistoon.

Meripuisto on suurelta osin avointa nurmikenttää, jota käytetään peleihin ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Puiston leikkipaikka, Rotarylehto ja petankkikenttä sijaitsevat alueen pohjoisosassa Merikadun varressa. Nurmialueen länsiosassa on veneiden talvisäilytysalue.

Suunnittelualue on asemakaavoissa 9460 (19.11.1990), 10415 (2.4.1997) ja 10800 (13.2.2004) puistoaluetta.

Meripuisto liittyy Eiranrannan ja Merisataman puisto- ja virkistysaluekokonaisuuteen.

Suunnittelun lähtökohdat

Meripuiston perusratkaisut on esitetty Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmassa, joka on valmistunut vuonna 2007. Puistoympäristösuunnitelma on kaupunkikuvallinen suunnitelma, joka asettuu asemakaavan ja toteutussuunnitelman väliin. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty työn aikana yleisten töiden lautakunnalle 25.1.2007. Asukastilaisuus puistoympäristösuunnitelmaluonnoksesta on pidetty 1.2.2007. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmis suunnitelma on esitelty 11.10.2007.

Meripuiston puistosuunnitelma on laadittu asemakaavan ja puistoympäristösuunnitelman pohjalta.

Suunnitelma

Meripuiston laaja nurmikenttä säilytetään avoimena pelejä ja yleisötapahtumia varten. Puiston leikkipaikka, Rotarylehto ja petankkikenttä säilytetään Merikadun varressa.

Leikkipaikkaa laajennetaan leventämällä sitä etelään päin. Alue rajataan kasvillisuudella ja metallilanka-aidalla. Meren puolelta puhaltavien tuulien takia leikkipaikan eteläreunaan rakennetaan myös istuintasona toimiva matala luonnonkivimuuri ja sen päälle läpinäkyvä suoja-aita. Leikkitoiminnot järjestetään aidan suojaamaan alarinteeseen ja pelipaikat kadun puoleiselle ylätasanteelle. Leikkipaikan varusteet ovat teemaltaan meriaiheisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti alle kouluikäisille.

Rotarylehto kunnostetaan hiekkapintaiseksi kentäksi, jossa voi pelata petankkia. Kentän päätyalueet rajataan myös istuintasoina toimivilla matalilla luonnonkivimuureilla. Alueelle sijoitetaan muutamia kuntoiluvälineitä.

Nurmikentän pohjoislaitaan rakennetaan vanhan satamaradan linjauksen kohdalle uusi kivituhkapintainen puistokäytävä, joka yhdistää puiston läntisiin viheralueisiin. Merikadulta puistoon johtavat reitit jatketaan rantaan asti. Itäpuolella reittiin liittyy pieni kivetty aukio penkkeineen, joka ohjaa kulkua leikkipaikalle ja Rotarylehtoon. Merenrannan rantaraitin penkit uusitaan ja pienet roska-astiat korvataan syväkeräyssäiliöillä.

Leikkipuisto ja Rotarylehto rajataan pensailla siten, että ne yhdessä Fredrik Stjernvallin puiston kanssa muodostavat puistotilojen sarjan.

Aukiota korostetaan istutuksilla ja leikkipaikan aitaa pehmennetään köynnöksillä. Alueen puut säilytetään muutamaa huonokuntoista puuta lukuun ottamatta. Uusia puita istutetaan reittien yhteyteen sekä puiston itäosaan, jossa nurmialue erotetaan Merikadusta ja Neitsytpolusta puuistutuksilla.

Veneiden talvisäilytys puistosta siirretään tähän tarkoitukseen rakennetuille rannan pysäköintialueille.

Meripuiston valaistus uusitaan pylväsvalaisimilla.

Suunnitelman toteuttaminen ei estä suunnitellun raitiotielinjan rakentamista puiston kautta.

Suunnitteluprosessi

Meripuiston puistosuunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Ramboll Finland Oy alikonsulttinaan Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy.

Puiston suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Energian kanssa.

Eiran ja Merisatamanrannan virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa 1.2.2007.

Meripuiston puistosuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä rakennusviraston asiakaspalvelussa 1.12. - 15.12.2008 sekä rakennusviraston internet-sivuilla.

Suunnitelmaluonnokseen on saatu kannanottoja seuraavilta tahoilta:

Eteläiset kaupunginosat ry ja Pro Eira ry

ProMerisatama

XXXX XXXX

As. Oy Merikatu 19 - 21

XXXX XXXX

XXXX

Asukkaat esittävät, ettei vanhan satamaradan linjausta korosteta sen kohdalle rakennettavalla reitillä, vaan käytävät muotoiltaisiin kaareviksi ja niiden reunaan lisättäisiin penkkejä sekä pikkupuita. Lisäksi haluttiin, että pysäköinti puistossa estetään esim. aitaamalla alue.

Saatujen kommenttien perusteella puita on lisätty Laivurinkadun ja Merikadun välisen raitin molemmin puolin sekä puiston itäreunassa olevalle reitille, jota myös muotoiltiin kaarevaksi. Penkkejä puistoissa ja itä-länsi suuntaisella reitillä on useita, sillä kaikki luonnonkivipaadet on suunniteltu päällystettävän puulla ja ne on tarkoitettu istuimiksi.

Käytävän linjausta ei ole muutettu, sillä työn tavoitteena on ollut alusta asti satamaradan linjauksen ja avoimen nurmialueen säilyttäminen. Pysäköintipaikat alueella tulevat lisääntymään, kun uudet pysäköintialueet rakennetaan puiston länsipuolelle.

Kustannukset ja aikataulu

Meripuiston puiston pinta-ala on 22 770 m². Hoitoluokka on käyttöviheralue A 2.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 1 300 000 euroa eli 57 euroa m².

Alueen vuosittaiset arvonlisäverottomat kunnossapitokustannukset ovat 32 000 euroa.

Meripuisto sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2009 investointiohjelmaan.

./. Puistosuunnitelmapiirustus ja puistosuunnitelman selostus ovat liitteinä 1 ja 2. Rakennusviraston saamat kommentit suunnitelmaluonnoksesta ovat liitteenä 3.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Meripuisto liittyy Eiranrannan ja Merisataman puisto- ja virkistysaluekokonaisuuteen.

Puiston laajuus on 2,3 hehtaaria ja arvonlisäverottomat rakennuskustannukset 1,3 milj. euroa eli 57 euroa/m2.

Puiston rakentaminen sisältyy vuoden 2010 talousarvion puistojen rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa puistosuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS HAAGAN KUNTOUTUSKOTIEN RAKENNUKSEN SISÄILMA- JA KOSTEUSVAURIO-ONGELMIA KOSKEVAAN KANTELUUN

Khs 2009-2538

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Haagan Kuntoutuskotien kosteus- ja sisäilmaongelmia koskevan eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen 30.11.2009, dnro 2788/4/07.

Pöytäkirjanote jäljennöksin eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä terveyskeskukselle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, henkilöstökeskukselle ja työterveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 30.11.2009, dnro 2788/4/07

Stj katsoo eduskunnan oikeusasiamiehen päätökseen viitaten, että terveyden edistämisen kannalta kiinteistöjen sisäilmaongelmien korjaustoimenpiteet on välttämätöntä tehdä oireiden ja ongelmien ilmenemisen varhaisessa vaiheessa. Sisäilmaongelmien yleisesti aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi jäljennös oikeusasiamiehen päätöksestä on syytä lähettää kaupungin organisaatiossa tiedoksi myös henkilöstökeskukselle ja työterveyskeskukselle.

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa (30.11.2009) mm., että XXXX XXXX yhdessä 23 muun henkilökuntaan kuuluvan kanssa on arvostellut oikeusasiamiehelle 13.9.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Helsingin kaupungin menettelyä terveyskeskuksen Haagan Kuntoutuskotien rakennuksen sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmissa. Arvostelijat katsoivat, että mittauksin todettuja kosteusvaurioita oli korjattu enimmäkseen kosmeettisesti.

./. Terveyskeskuksen ja sen hallinto- ja palvelukeskuksen tukipalveluyksikön ja ylilääkäri Jorma Oksasen selvitykset kohteessa tehdyistä toimenpiteistä sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston lausunto ovat lyhennettyinä esityslistan liitteenä olevan oikeusasiamiehen ratkaisun sivuilla 3 – 11.

Oikeusasiamies katsoo päätöksessään, että kantelussa on kysymys Haagan Kuntoutuskotien henkilökunnan työsuojelusta, johon kuuluu olennaisena osana terveydensuojelu, ja kuntoutuskotien potilaiden terveydensuojelusta tilanteessa, jossa kuntoutuskotien rakennuksessa oli havaittu toistuvasti kosteusvaurioita ja niihin liittyvää home- ja muuta haitallista mikrobikasvustoa.

Asiassa ei ole selvitystä siitä, onko henkilökunnalla ja potilailla ilmenneiden oireiden yhteyttä kuntoutuskodissa tapahtuneeseen homealtistukseen selvitetty esimerkiksi vasta-ainetestein. Oikeusasiamies pitää kuitenkin varsin todennäköisenä, että homealtistuksella ja oireilulla on yhteys toisiinsa.

Oikeusasiamies katsoo, että Haagan Kuntoutuskotien henkilökuntaa ja potilaita on altistunut tekijöille ja olosuhteille, joista on aiheutunut heille terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa. Oikeusasiamies korostaa tässä yhteydessä, että terveyshaittana ei pidetä vain todettua sairautta tai terveydenhäiriötä, vaan myös jo sellaisen tekijän ja olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää elinympäristön terveellisyyttä.

Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan terveyskeskuksen tai sen työsuojelu- ja työterveyshuolto-organisaation toiminnassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi sellaisia laiminlyöntejä, että oikeusasiamies voisi katsoa terveyskeskuksen menetelleen lainvastaisesti. Kuntoutuskotien rakennuksessa oli havaittu toistuvasti kosteusvaurioita ja niihin liittyvää home- ja muuta haitallista mikrobikasvustoa. Sen jälkeen, kun sisäilmaongelmat, henkilökunnan oireilu ja sairausajan poissaolot kasvoivat voimakkaasti syksyllä 2006, terveyskeskuksen toimenpiteet ovat olleet asianmukaiset. Kokonaisuutena ottaen terveyskeskuksen ja yleensä Helsingin kaupungin toimenpiteitä voi kuitenkin oikeusasiamiehen mielestä pitää riittämättöminä. Kaupungin määrätietoisempi toiminta sisäilmaongelmien kokonaisvaltaiseksi poistamiseksi ja korjaamiseksi jo niiden ilmenemisen alkuvaiheessa olisi paremmin vastannut julkiselle vallalle perustuslaissa asetettua velvoitetta huolehtia työvoiman suojelusta ja edistää väestön terveyttä.

Oikeusasiamies saattaa esittämänsä käsitykset terveyskeskuksen, kiinteistöviraston tilakeskuksen, lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston sekä Haagan Kuntoutuskotien henkilökunnan tietoon.

SOPIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS SOCCAN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

Khs

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimuksen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalijohtajan allekirjoittamaan em. sopimuksen.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja sosiaalijohtajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Sopimus pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn toiminnan järjestämisestä
	Liite 2	Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn toimintasääntöluonnos 18.11.2009

Sosiaalilautakunta toteaa (1.12.2009) seuraavaa:

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä omalta osaltaan ja esittää edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi sopimuksen pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien, Helsingin yliopiston, Metropolia ammattikorkeakoulun ja muiden alueellisten toimijoiden yhteistyönä.

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminta perustuu lakiin sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (81230/2001). Osaamiskeskukset toteuttavat alueellaan laissa säädettyjä tehtäviä turvaten mm. sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutumisen. Sosiaalialan osaamiskeskukset saavat valtionavustusta.

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi.

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon johdon 23.11.2006 tekemän päätöksen pohjalta vuoden 2009 alusta yhdistettiin pääkaupunkiseudun kolme, erillisinä yksiköinä toiminutta toimijaa yhteisen johtokunnan alaisuuteen: Socca, Heikki Waris-instituutti ja varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro. Uuden yhteisen yksikön rahoitus perustuu valtionavustukseen, kuntien rahoitukseen ja hankerahoitukseen.

Näiden kolmen erillisinä yksiköinä toimineiden sosiaalialan tutkimukseen, kehittämiseen ja opetukseen keskittyneiden yksiköiden yhdistymistä koskeva yhteistyösopimus tehtiin aluksi määräaikaisena koskien vain vuotta 2009. Määräaikaisen sopimuksen mukaan vuoden 2009 aikana tuli yhdistää Soccan, Heikki Waris -instituutin ja varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron hallinto ja strategia yhteisesti hyväksyttävällä tavalla ja valmistella tältä pohjalta uusi vuoden 2010 alusta voimaan tuleva, toistaiseksi voimassa oleva yhteistyösopimus.

Nyt käsiteltävänä olevan yhteistyösopimuksen kohteena on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (81230/2001) ja sen pohjalta annetun asetuksen (1411/2001) mukaisen osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestäminen pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sopimuksessa sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston sosiaalityön osaston osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris -instituutin toteuttaman käytäntötutkimus- ja opetusmallin rahoitukseen sekä Metropolian osallistumisesta Soccan rahoitukseen. VKK-Metron toiminnasta ja rahoituksesta on valmisteltu erillinen Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston 15.10.2009 allekirjoittama määräaikainen sopimus liittyen Lapsen Ääni -hankkeeseen. Sopimus on voimassa 31.10.2011 saakka. Nyt hyväksyttävänä oleva sopimus koskeekin vain VKK-Metron ja Soccan hallinnon yhdistämistä, rahoitus perustuu edellä mainittuun määräaikaiseen sopimukseen.

Hyväksyttävänä oleva sopimus on luonteeltaan puitesopimus ja tarkemmat ohjeet operatiivisen hallinnon järjestämisestä annetaan johtokunnan esityksen pohjalta Helsingin sosiaalijohtajan hyväksymällä toimintasäännöllä siten, että se tulee voimaan 1.1.2010. Toimintasäännössä kuvataan Soccan organisaatio, johtaminen ja päätöksenteko, esteellisyys sekä eräitä muita toimintasääntöasioita. Toimintasääntö on valmisteltu työryhmässä, johon kukin yhteistyösopimuksen osapuoli on nimennyt jäsenensä.

./. Sopimus ja toimintasääntöluonnos ovat liitteinä.

Hyväksyttävänä oleva sopimus liitteineen on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa, ja se on Helsingin yliopiston juristin tarkastama. Sopimus käsitellään Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.12.2009 ja Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.12.2009. Koska varhaiskasvatus on Vantaalla ja Kauniaisissa opetustoimen alaista, käsitellään sopimus myös ko. kuntien opetus- tai sivistyslautakunnissa. Espoossa asiasta päättäminen on delegoitu perusturvajohtajalle. Helsingin kaupunginhallituksen ja em. lautakuntien sekä Espoon perusturvajohtajan hyväksymisen jälkeen sopimuksen allekirjoittavat yliopiston ja Metropolia ammattikorkeakoulun rehtorit sekä mainittujen kuntien edustajat.

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN TERVEYSPALVELUMAKSUT

Khs 2009-1272

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kati Peltolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Stj toteaa, että käsitellessään 27.5.2009 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

31 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalivirasto ja terveyskeskus selvittävät välittömästi, miten toimeentulotukeen oikeutetun terveyskeskuspalvelumaksut hoidetaan ilman, että maksua peritään potilaalta.” (Kati Peltola, äänin 46-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (1.9.2009), että toimeentulotuesta annetussa laissa (1997/1412) terveydenhoitokulut sisältyvät perustoimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät vähäisinä terveydenhoitomenoina esimerkiksi itsehoitolääkkeet. Toimeentulotuen muihin perusmenoihin sisältyvät vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot kuten sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet ja julkisen terveydenhuollon palvelumaksut.

Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja tarveharkintaiseen toimeentulotukeen. Kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Koska terveydenhoitomenot myönnetään perustoimeentulotukena, korvaa valtio niistä kunnalle 50 %. Terveyskeskuksen palvelumaksut ovat puolestaan terveyskeskuksen tuloja.

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhteisestä sopimuksesta luovuttiin 1.1.2002 alkaen ns. nollamaksukäytännöstä, jossa toimeentulotuen saaja sai vapautuksen terveysviraston asiakasmaksuista. Kaupungille kuuluvien kaikkien valtionosuuksien saannin turvaamiseksi tähän järjestelmään ei ole perusteltua enää palata.

Salassapitosäännökset omalta osaltaan hankaloittavat aloitteessa esitetyn ajatuksen toteuttamista. Sosiaalitoimen asiakkuus kuuluu henkilön yksityisyyden suojaan, ja asiakkuuden ilmoittamiseen toiselle viranomaiselle tarvitaan asiakkaan suostumus. Kaikkien sosiaalitoimen asiakkuuksien ilmoittamista terveyskeskukselle ei voida pitää laillisena toimintapapana. Asiakaskohtaisesti sen sijaan on mahdollista sopia erityisjärjestelyistä.

Taloushallintopalvelu -liikelaitos hoitaa käytännössä terveyspalvelumaksujen laskutuksen ja siellä on myös laskutukseen liittyvä kaupungin tietotekninen asiantuntemus. Taloushallintopalvelu -liikelaitoksesta saadun arvion mukaan toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelulaskujen välittäminen suoraan sosiaaliviraston maksettavaksi edellyttäisi virastojen tietojärjestelmiin laajoja muutoksia, koska terveyskeskuksen potilaslaskutuksella ja sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmällä ei tällä hetkellä ole lainkaan yhteyttä toisiinsa.

Asiaan liittyy myös toimeentulotuen mahdollinen siirtäminen Kelan hoidettavaksi, jota sosiaali- ja terveysministeriön asettama Sata-komitea pohtii. Tämän hetkisen tiedon mukaan komitean linjaukset julkistetaan vuoden 2009 lopussa. Mikäli Sata-komitea ehdottaa perustoimeentulotuen ja siihen kiinteästi sisältyvien terveydenhoitomenojen myöntämisen siirtämistä Kansaneläkelaitokselle, siirtyy asia terveyskeskuksen ja Kelan Helsingin vakuutuspiirin väliseksi asiaksi.

Sosiaalilautakunta kannattaa periaatteessa asiakkaita joustavasti palvelevia järjestelmiä, mutta näkee että tällä hetkellä edellä mainituista syistä johtuen lopullinen kanta selvitystyön tekemiseen ja mahdollisiin tietojärjestelmien uudistamisiin on tarkoituksenmukaista muodostaa vasta sen jälkeen, kun Sata-komitea on julkistanut linjauksensa ja perustoimeentulotuen asema poliittisella tasolla on lopullisesti ratkaistu.

Sosiaalilautakunta on myös aiemmassa asiaa koskevassa aloitevastauksessaan 13.1.2009 kannattanut selvitystyön tekemistä, mutta katsonut lopullisen kannanoton mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun Sata-komitean työn pohjalta on tehty päätökset.

Terveyslautakunta toteaa (29.9.2009), että toimeentulotuesta annetun lain mukaan terveydenhuoltomenot kuuluvat perustoimeentulotukeen ja valtio korvaa kaupungille sen myöntämästä perustoimeentulotuesta 50 %. Sekä toimeentulotukimenot että terveyskeskuksen potilasmaksutulot tulee kustannuslaskennan oikeellisuuden vuoksi kohdentaa sinne, minne ne kuuluvat, jotta Helsinki saa sille kuuluvat valtionosuudet.

Edellä mainittu kustannuslaskennan oikeellisuuden vaade merkitsee, että em. maksut tulee käsitellä bruttoperusteisesti. Vuoteen 2001 asti käytetty nollamaksukäytäntö toteutettiin siten, että toimeentulotuen saajan käynti merkittiin maksuttomaksi. Tämä merkitsi, että toimeentulotuen todelliset menot olivat terveyspalvelumaksujen verran suuremmat kuin mihin valtionosuutta maksettiin. testi Järjestelystä luovuttiin sosiaali- ja terveysvirastojen yhteisestä sopimuksesta vuoden 2002 alusta lukien. Kaupungille kuuluvien kaikkien valtionosuuksien saannin turvaamiseksi tähän järjestelmään ei ole perusteltua enää palata.

Terveyslautakunta on aiemmassa asiaa koskevassa aloitevastauksessaan ilmoittanut kannattavansa sen selvittämistä, millä järjestelyillä em. maksujen suoraveloitus olisi mahdollista.

Toivomusponnesta on pyydetty lausunto sosiaalilautakunnalta ja ter-veyslautakunnalta, mutta ei Taloushallintopalvelu -liikelaitokselta, joka käytännössä hoitaa terveyspalvelumaksujen laskutuksen ja jolla on myös laskutukseen liittyvä kaupungin tietotekninen asiantuntemus. Taloushallintopalvelu -liikelaitoksesta saadun arvion mukaan toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelulaskujen välittäminen suoraan sosiaaliviraston maksettavaksi edellyttäisi virastojen tietojärjestelmiin laajoja muutoksia. Terveyskeskuksen potilaslaskutuksella ja sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmällä ei tällä hetkellä ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Salassapitosäännökset hankaloittavat aloitteessa esitetyn ajatuksen toteuttamista. Sosiaalitoimen asiakkuus kuuluu henkilön yksityisyyden suojaan, ja asiakkuuden ilmoittamiseen toiselle viranomaiselle tarvitaan asiakkaan suostumus. Kaikkien sosiaalitoimen asiakkuuksien ilmoittamista terveyskeskukselle ei voida pitää laillisena toimintatapana. Asiakaskohtaisesti sen sijaan on mahdollista sopia erityisjärjestelyistä.

Terveyspalvelumaksujen suoraveloitus sosiaalivirastolta edellyttäisi, että toimeentulotukiasiakkaiden laskuille terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmässä tulisi omat laskulajinsa, koska perintä tapahtuisi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Samassa yhteydessä tulisi selvittää myös, mitä vaikutuksia olisi sosiaaliviraston merkitsemisellä tietojärjestelmään maksajaksi, jotta esimerkiksi mitään asiakkaalle kuuluvia asiakirjoja ei päätyisi sosiaalivirastoon. Terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmään tulisi lisäksi rakentaa oma kohtansa toimeentulotukiasiakkuuden toteamista ja sen kestoa varten, jotta laskutusprosessissa voitaisiin perinnässä toimia normaalista poikkeavalla tavalla. Toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuustiedon rakentaminen terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmään edellyttäisi muutoksia myös maksukaton ja terveyskeskuskäyntikäyntikertymän seurantaan (maksu enintään kolmelta käynniltä vuodessa), koska maksaja vaihtuisi toimeentulotukipäätöksen myötä.

Taloushallintopalvelu -liikelaitokselta saadun tiedon pohjalta on arvioitavissa, että toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelulaskujen suoraan välittämiseen sosiaalitoimen maksettaviksi ei tällä hetkellä ole edellytyksiä.

Terveyslautakunta kannattaa asiakkaita joustavasti palvelevia järjestelmiä, mutta edellä mainituista syistä johtuen lopullinen kanta selvitystyön tekemiseen ja tietojärjestelmien uudistamisiin on tarkoituksenmukaista muodostaa vasta sen jälkeen, kun Sata-komitea on julkistanut linjauksensa ja perustoimeentulotuen asema poliittisella tasolla on lopullisesti ratkaistu. Myös sosiaalilautakunta on asiasta antamassaan lausunnossa päätynyt tähän samaan lopputulokseen.

Edellä oleva terveyslautakunnan lausunto syntyi esittelijän ehdotuksen mukaisena äänin 4 (Heistaro, Muurinen, Snäll, Malinen) – 3 (Autti, Kousa, Ravela) jäsen Kuuskosken pidättyessä äänestyksestä, kun jäsen Ravela oli jäsen Autin kannattamana ehdottanut, että

- esittelijän lausuntoehdotuksesta poistetaan kolmanneksi viimeinen kappale, joka alkaa: ”Taloushallintopalvelu-liikelaitokselta saadun tiedon…

- esittelijän lausuntoehdotuksen viimeinen kappale muutetaan kuulumaan: ”Terveyslautakunta kannattaa asiakkaita joustavasti palvelevia järjestelmiä ja kannattaa sen selvittämistä, miten toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksut hoidetaan ilman, että maksua peritään potilaalta.”.

VALTUUTETTU JOHANNA SUMUVUOREN TOIVOMUSPONSI: LÄHISUHDEVÄKIVALLAN VASTAINEN TOIMINTAOHJELMA

Khs 2009-1058

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Johanna Sumuvuori) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Johanna Sumuvuorelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 18.8.2009
	Liite 2	Terveyslautakunta 18.8.2009
	Liite 3	Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston lausunto 10.9.2009
	Liite 4	Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan lausunto 7.10.2009

Stj toteaa, että hyväksyessään strategiaohjelman 2009-2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

5 (16) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että väkivallan ehkäisyn ohjelman päivittämisen yhteydessä laaditaan lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma eri hallintokuntien yhteistyönä.” (Johanna Sumuvuori, äänin 55-0)

Sosiaalilautakunta toteaa (18.8.2009) mm., että oikeusministeriön työryhmä on esittänyt lähisuhteissa tapahtuvien lievien pahoinpitelyjen luokittelemista pahoinpitelyiksi, jolloin niistä voitaisiin tuomita nykyistä ankarampia rangaistuksia. Samalla rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Kuntaliiton ja lääninhallitusten kanssa velvoittanut kuntia laatimaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn tähtäävän toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmassa tulee olla kuvattuna palvelujen ohjaamiseen ja johtamiseen sovitut rakenteet sekä eri toimijoiden vastuut palvelujärjestelmässä.

Helsingissä valmistellaan uutta turvallisuusohjelmaa vuosille 2010–2013. Yhtenä teemana turvallisuusohjelman valmistelussa on laatia toimenpide-ehdotus lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi koko väestön näkökulmasta huomioiden myös ikäihmiset. Lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä ja vähentämistä valmistelevan alatyöryhmän esityksen tulee olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Jäseninä alatyöryhmässä ovat edustajat sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, opetusvirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, poliisilaitokselta, syyttäjänvirastosta, Rikosuhripäivystyksestä ja Miessakit ry:stä. Pysyvänä asiantuntijana on Helka ry:n edustaja. Työryhmä on kuullut sekä useita viranomaisten että järjestöjen asiantuntijoita.

Helsingissä julkaistiin 15.8.2008 perheväkivallan ehkäisytyöryhmän laatima opas kaupungin työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi. Perheväkivallan ehkäisytyöryhmän julkaisema opas oli osa perheväkivaltaohjelman päivittämistä, johon kaupunginhallitus oli kehottanut sosiaalivirastoa ryhtymään yhteistyössä terveyskeskuksen ja Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan kanssa.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on liitteenä 1.

Terveyslautakunta toteaa (18.8.2009) mm., että lähisuhdeväkivalta on yhteiskunnallinen ilmiö, jonka ehkäisyyn tulee panostaa kaikilla eri yhteiskunnan aloilla. Lähisuhdeväkivallan monet muodot tulevat esille erityisesti päivystyksissä. Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalta sai alkunsa uraauurtava työ lähisuhdeväkivallan uhrien ja myös tekijöiden auttamiseksi. Siellä kehitettiin ns. Malmin malli toimintaohjelma, joka on otettu myös Etelä-Suomen lääninhallituksen ”Yhdessä onnistumme vähentämään väkivaltaa – ohjelmaan” ja sitä on tarkoitus levittää myös muualle Suomeen.

Terveyskeskuksessa lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on osa normaalia auttamistyötä. Terveysasemilla otetaan huomioon mahdollisuus asiakkaan kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta. Asia otetaan esille asiakkaan kanssa. Neuvolassa annetaan uudelle perheelle mm. Vanhemmaksi-työkirja, jossa myös ohjataan, miten väkivaltaan parisuhteessa tulee suhtautua sekä mistä saa apua ja lisätietoa. Äitiys- ja lastenneuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on vakiintuneet yhteistyömuodot alueen lastensuojelun kanssa lähisuhdeväkivallan ehkäisemistyössä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito ovat alueita, joilla tarvitaan välttämättä moniammatillista osaamista ja verkostotyötä. Yhteistyötä eri hallintokuntien välillä tämän asian tiimoilla jatketaan. Terveyskeskus on osaltaan aktiivisesti mukana lähisuhdeväkivallan vastaisissa hankkeissa.

./. Terveyslautakunnan lausunto on liitteenä 2.

Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto toteaa (10.9.2009) mm., että kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 4.2.2009 asettanut kuusi työryhmää valmistelemaan kaupungin turvallisuusohjelmaa vuosille 2010 – 2013. Yhden työryhmän aiheena on lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja vähentäminen. Kunkin työryhmän tulee selvittää mitä suunnitelmia on olemassa ja mitä toimenpiteitä on tehty työryhmän tehtäväalueella, ja tämän jälkeen tehdä toimenpide-ehdotuksensa. Turvallisuus- ja valmiusosasto huolehtii työryhmien sihteerintehtävistä ja koordinoi turvallisuustyöryhmien työtä.

./. Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston lausunto on liitteenä 3.

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (7.10.2009) mm., että Helsingissä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyölle viitekehyksen tarjoaa kaupunginvaltuuston vuonna 1997 hyväksymä perheväkivallan ehkäisyohjelma. Ohjelmassa tarkastellaan perheväkivaltaa paitsi asiakastyön kannalta myös koko kaupungin näkökulmasta.

Helsingissä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy on hyötynyt sosiaaliviraston ja poliisin sujuvasta yhteistyöstä. Poliisi on lisännyt peruskoulutukseensa osiot perheväkivallan ehkäisystä. Helsingissä työskentelee jokaisessa neljässä poliisipiirissä kaupungin palkkaama sosiaalityöntekijä. Poliisiaseman sosiaalityöntekijä kokoaa perheväkivaltaa koskevia tietoja, arvioi niitä ja siirtää oikealle vastuuyksikölle.

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta on aloitteen kanssa samaa mieltä, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy vaatii monien eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä, hallintokuntien ja muiden helsinkiläisten viranomaisten ohella työhön tarvitaan mukaan helsinkiläisiä järjestöjä ja asukkaita. Helsinkiläisten turvallisuusohjelman valmistelussa on tämä näkökulma hyvin huomioitu, sillä valmistelevissa työryhmissä on laajan viranomaisedustuksen lisäksi mukana kolmannen sektorin toimijoita.

./. Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan lausunto on liitteenä 4.

MELLUNKYLÄN TONTIN 47118/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11924)

Khs 2009-2349

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Vesala) korttelin nro 47118 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.10.2009 päivätyn piirustuksen nro 11924 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11924 (Mellunkylän tontti 47118/6)

Vesalantie 6

Asunto Oy Helsingin Vesalantie 6 pyytää (22.9.2008) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin rakennusoikeutta lisätään aputilaa (autotalli ja varasto) varten, jotta tontilla oleva autosuoja voidaan säilyttää tontin lisärakentamisesta huolimatta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009) mm. seuraavaa:

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava nro 8092. Tontti on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille on merkitty rakennusala.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1967 rakennettu asuinrakennus sekä rakenteilla oleva asuinrakennus ja siihen liittyvä autosuoja. Tontin vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Rakenteilla olevassa asuinrakennuksessa on autosuoja. Koska tontin koko rakennusoikeus on käytetty, autosuoja tulisi purkaa, ellei asemakaavaa muuteta. Mellunkylän pientaloalueiden nykyisissä asemakaavoissa on yleensä lisärakennusoikeutta autosuoja- ja varastotiloja varten. Muutostontin nykyisessä asemakaavassa ei ole tätä lisärakennusoikeutta.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin tehokkuusluku on edelleen 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Rakennusalan raja on siirretty 2 m:n päähän naapuritontin rajasta nykyisen autotallin kohdalla.

Tontin pinta-ala on 1 132 m² ja kerrosala 283 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevan autotallin säilyttämisen. Uusi lisärakennusoikeus autotalli- ja varastotiloja varten on 57 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 20.5.2009), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla ei ole huomautettavaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.11.–4.12.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.



Kokousaika	21.12.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali