HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

44 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

14.12.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän muodostamiseen liittyvät yhteistoimintasopimukset 

3

 

4

World Gymnaestrada -voimistelutapahtuman hakeminen Helsinkiin 2015

6

 

5

Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla

9

 

6

Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestys

15

 

7

30.11.2009 ja 7.12.2009 pöydälle pantu asia
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

17

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Rakentamispalvelun logistiikan, ympäristönhoidon sekä itäisen ja läntisen kaupunkitekniikan yksiköiden johtajien virkoihin ottaminen

20

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Kruunuvuorenranta)

27

 

3

Rakentamispalvelun nimilyhenteen vahvistaminen

33

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Pia Pakarisen toivomusponsi: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistus ja seksuaaliterveysselvitys

34

 

2

Toimistopäällikön viran perustaminen sosiaalivirastoon

36

 

3

Eron myöntäminen Leena Peltomaalle rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

38

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Suositus opinnäytetutkimusten käytöstä Helsingin kaupungin hallintokunnissa

40

 

2

Henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vahvistaminen

41

 

3

Eräiden virkojen lakkauttaminen

45

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi: Laajasalon luonto- ja kulttuuripolkujen verkoston muodostaminen

46

 

2

Pasilan ja Oulunkylän eräiden alueiden (mm. Pohjois-Pasilan ratapiha-alueet ja maaliikennekeskuksen alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11934)

50

 

3

Jätkäsaaren toimitilatontin 20812/2 varaaminen Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle mm. Tallink Silja Oy:n pääkonttoria varten

52

 

4

Lausunto ympäristöministeriölle kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportista

58

 

5

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Brändö Seglaren poikkeamishakemuksesta

65

 

6

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle TMW Pramerica Property Investment GmbH:n poikkeamishakemuksesta

68

 

7

7.12.2009 pöydälle pantu asia
Tonttien varaaminen Honkasuon tontinvarauskilpailua varten (Malminkartano, Honkasuo, tontit 33350/1 - 5, 33351/1, 33352/1, 33354/1 - 8, 33355/1, 33356/1 - 5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1 - 3 ja 33361/1 - 2)

73

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ojalan (varalla Moisio) ja Pajamäen (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN MUODOSTAMISEEN LIITTYVÄT YHTEISTOIMINTASOPIMUKSET

 

Khs 2009-2545

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

-       hyväksyä liitteen mukaisen puitesopimuksen yhteistyöstä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja jäsenkuntien kuntateknisten töiden toteuttamisessa sekä kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita allekirjoittamaan sopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia, ja

 

-       todeta seuraavat pääkaupunkiseudun vesihuoltoa koskevat Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimukset päättyviksi 31.12.2009:

 

a)    Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sopimus raakaveden hankinnasta, vesijohtoveden valmistuksesta ja toimittamisesta sekä yhteisessä käytössä olevien päävesijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, allekirjoitettu 14.12./21.12./22.12.1993,

 

b)    Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän sopimus viemärivesien johtamisesta Helsingin viemärilaitokseen, puhdistamisesta ja tähän liittyen yhteisessä käytössä olevan Helsingin viemärilaitoksen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta, allekirjoitettu 11.2./20.2./2.3.1987,

 

c)     Helsingin ja Vantaan kaupunkien sopimus jätevesilietteiden kompostointikentän rakentamisesta ja kompostointitoiminnasta Sipoon kunnan alueella sijaitsevalla Metsäpirtin alueella, allekirjoitettu 21.1.1994 ja

 

d)     Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sopimus kunnan rajan läheisyydessä sijaitsevan kiinteistön ja muutamien kiinteistöjen ryhmän liittämisestä naapurikunnan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja sadevesiviemäriin, allekirjoitettu 13.1./10.4./11.4.1984.

 

 

 

Pöytäkirjanote liitteineen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kunta-yhtymälle, Helsingin Vedelle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

 

 

LIITE

Luonnos puitesopimukseksi

 

Kj toteaa, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jäsenkaupungit ovat päättäneet siirtää vesihuoltonsa kuntayhtymälle 1.1.2010 alkaen. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi vesihuollon luovutuskirjan 23.11.2009. Jäsenkaupungeilla on vesihuollon luovutuskirjaan sisältymättömiä, sisäisiä yhteistyösopimuksia vesihuoltoon liittyvän kuntatekniikan suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. HSY:n ja kaupunkien kesken on neuvoteltu liitteenä oleva puitesopimus yhteistyöstä jäsenkuntien kuntateknisten töiden toteuttamisessa. Puitesopimuksella HSY sitoutuu jatkamaan yhteistyötä kuntateknisten töiden toteuttamisessa kunkin kaupungin sisäisiä yhteistyösopimuksia vastaavasti. Puitesopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan. HSY:n hallitus on päättänyt 20.11.2009 esittää HSY:n yhtymäkokoukselle puitesopimuksen hyväksymistä yhtymäkokouksessa 18.12.2009.

 

Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtokunta esittää (10.11.2009) kaupunginhallitukselle, että seuraavat pääkaupunkiseudun vesihuoltoa koskevat Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimukset kumotaan päättyviksi 31.12.2009, koska ne käyvät tarpeettomiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän muodostamisesta johtuen:

 

a)    Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sopimus raakaveden hankinnasta, vesijohtoveden valmistuksesta ja toimittamisesta sekä yhteisessä käytössä olevien päävesijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, allekirjoitettu 14.12./21.12./22.12.1993,

 

b)    Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Keski-Uudenmaan vesiesuojelun kuntayhtymän sopimus viemärivesien johtamisesta Helsingin viemärilaitokseen, puhdistamisesta ja tähän liittyen yhteisessä käytössä olevan Helsingin viemärilaitoksen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta, allekirjoitettu 11.2./20.2./2.3.1987,

 

c)     Helsingin ja Vantaan kaupunkien sopimus jätevesilietteiden kompostointikentän rakentamisesta ja kompostointitoiminnasta Sipoon kunnan alueella sijaitsevalla Metsäpirtin alueella, allekirjoitettu 21.1.1994 ja

 

d)     Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sopimus kunnan rajan läheisyydessä sijaitsevan kiinteistön ja muutamien kiinteistöjen ryhmän liittämisestä naapurikunnan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja sadevesiviemäriin, allekirjoitettu 13.1./10.4./11.4.1984.

 

 

 

 


4

WORLD GYMNAESTRADA -VOIMISTELUTAPAHTUMAN HAKEMINEN HELSINKIIN 2015

 

Khs 2009-2556

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki

 

-        tukee Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:n hakemusta World Gymnaestrada 2015-voimistelutapahtuman järjestämiseksi Helsingissä heinäkuussa 2015

 

-        hyväksyy tapahtuman suunnitteluun osallistumista koskevan aiesopimuksen liitteen mukaisesti sekä

 

-        oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen allekirjoittamaan aiesopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

 

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle (elinkeinopalvelu), liikuntavirastolle ja Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:lle.

 

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

 

 

LIITTEET

Liite 1

Aiesopimus

 

Liite 2

Hankesuunnitelmaluonnos

 

Suomen Voimisteluliiton hallitus päätti syksyllä 2008 hakea maailmanlaajuisen harrastevoimistelutapahtuman (World Gymnaestrada) järjestämisoikeutta Helsinkiin konsultoituaan ensin Opetusministeriötä ja Helsingin kaupungin eri virastoja. Tapahtuma on tarkoitus järjestää Helsingin Messukeskuksessa, Helsingin keskeisillä urheilupaikoilla ja ulkolavoilla heinäkuussa 2015. Svolin tulee jättää virallinen hakemus viimeistään 1. marraskuuta 2009. Kansainvälisen voimisteluliiton FIG:in neuvosto päättää toukokuussa 2010 vuoden 2015 järjestäjäkaupungista. Helsingin todennäköisimmät ja haastavimmat kilpailijat tulevat olemaan Ruotsista Göteborg ja Norjasta Lillestrand.

 

Joka neljäs vuosi järjestettävä World Gymnaestrada kokoaa yhteen harrastevoimistelijat 50 – 60 maasta seitsemän päivän ajaksi. Tapahtumasta tekee ainutlaatuisen sen suuruus. Osallistujien määrä on edellisillä kerroilla vaihdellut 20 000 ja 25 000 välillä. Noin 75 prosenttia osallistujista on ollut naisia ja valtaosa edustaa aikuisia ikäluokkia (36 – 65 –vuotiaat). Suomessa tapahtumaa ei ole aiemmin järjestetty. Pohjoismaissa järjestäjäkaupunkeina ovat olleet Göteborg Ruotsista ja Herning Tanskasta.

 

Suomen Voimisteluliitto, Opetusministeriä ja Helsingin kaupunki ovat yhteistyössä valmistelleet hakemusta keväästä 2008 alkaen. Tämän suurtapahtuman hakuvalmistelusta on haluttu tehdä hyvän yhteistyön pilotti. Valmistelussa on käyty läpi tapahtuman vaatimat järjestelypuitteet, kaupungilta tarvittavat palvelut kustannusarvioineen sekä tapahtuman vaikutusten ennakkoarviointi.

 

Hakijan laatima tapahtuman kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Tapahtumaan osallistujat ostavat tapahtumapassin. Niistä on arvioitu kertyvän noin 7 miljoonaa euroa. Muita tuloja ovat mm. pääsyliput, kisatuotteet, palvelut, oheisohjelmat ja messupaikat. Suurimmat kuluerät ovat liikuntatilojen ja ulkoalueiden vuokrat, koulumajoitusvuokrat ja -palvelut sekä turvallisuus- ja vartiointikulut.

 

Julkista tukea haetaan opetusministeriöltä ja Helsingin kaupungilta. Hankkeen saadessa myönteisen tapahtuman järjestämistä koskevan järjestämispäätöksen ja kaikkien sopijapuolten myönteiset rahoituspäätökset sopijaosapuolet sitoutuvat laatimaan sen toteuttamista koskevan erillisen yhteistyösopimuksen ennen 31.12.2010.

 

Suomen Voimisteluliitto on arvioinut, että koulumajoittuja käyttää Helsingissä kahdeksan vuorokauden aikana noin 700 euroa ja hotellimajoittaja noin 2200 euroa. Summat eivät sisällä matkakuluja Helsinkiin eivätkä mahdollisia lisäpäiviä paikkakunnalla.

 

Kj toteaa, että kaupungin strategiaohjelman 2009 - 2012 mukaan Helsinkiin pyritään saamaan merkittäviä kansainvälisiä suurtapahtumia. Tapahtuman ajankohta heinäkuu on erinomainen elävöittämään Helsingin kesämatkailua.

 

Kj katsoo, että kaupungin yleisavustus järjestäjälle ei voi tulla kysymykseen. Helsingin kaupunki tukee tapahtumaa antamalla 50 prosentin alennuksen kaupungin omistamien koulujen, liikuntatilojen ja ulkoalueiden vuokrien listahinnoista. Lisäksi kaupunki panostaa normaalin toimintansa puitteissa turvallisuus- ja ympäristöasioiden konsultointiin, vieraanvaraisuuden tarjoamiseen, viestintä- ja markkinointiyhteistyöhön sekä oheistapahtumiin. Kaupungin tuen laskennallinen yhteissumma ei voi ylittää 1,2 miljoonaa euroa.

 

Hallitusohjelman mukaan Suomen valmiuksia hakea ja järjestää suurtapahtumia parannetaan. Opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan ministeriö varautuu tapahtumaan 3 miljoonalla eurolla, jos tapahtuma myönnetään Suomen Voimisteluliitolle järjestettäväksi Helsingissä.

 

 

 

 


5

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

 

Khs 2008-2307, 2008-1306, 2009-2249, 2009-2244, 2009-2235, 2009-2241, 2009-2242, 2009-2259, 2009-2230, 2009-2231, 2009-2269, 2009-2306, 2009-2422, 2009-49, 2009-2339, 2009-2466, 2009-2558, 2008-2298

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 230 353 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2010 rahoitukseen:

 

 

Hanke/projekti

euroa

 

 

 

2

Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke

52 000

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

3

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

350 000

 

- hallinnoija: Kaupunginkirjasto

 

4

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

545 000

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

5

Urbaani luovuus -hanke

59 000

 

- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

 

6

AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä

52 540

 

- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

 

7

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma

364 493

 

- Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma

81 000

 

- Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke

20 000

 

- Kestävä rakentaminen -hanke

109 993

 

- Tulevaisuuden kaupunkiliikenne -hanke

57 500

 

- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke

96 000

 

- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

 

8

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

20 000

 

- hallinnoija: Länsimetro Oy

 

9

Päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja -projekti

66 300

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

10

Terveellinen kaupunginosa -kehityshanke

300 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

11

Verkkoterkkari -hanke

200 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

13

Ruista ranteeseen -hanke

24 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

 

 

 

14

Koti kaikille -hanke

35 000

 

- hallinnoija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy

 

15

edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa

41 800

 

- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy

 

20

Terve-asunnoton -hanke

144 200

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

22

Terve Helsinki -hanke (uusi)

150 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

23

Tuleeko puhdasta -hanke (uusi)

70 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

26

Vuorovaikutustaidoilla yhteisöön (uusi)

30 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

27

Yhteisöllinen koulu -hanke (uusi)

51 000

 

- hallinnoija: Opetusvirasto

 

28

Stadi.TV 2010-2012 (uusi)

300 000

 

- hallinnoija: Forum Virium Helsinki

 

29

Helsingin kaupungin palvelumuotoilun pilotointihanke (uusi)

55 020

 

- hallinnoija: Aalto yliopiston Service Factory/HSE

 

30

Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projekti

520 000

 

- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu

 

31

Hakemus Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoituksesta Forum Virium Helsingille

800 000

 

- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy

 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Yhteisöllinen koulu ‑hankkeelle (2010–2011) sidotaan innovaatiorahastosta 36 000 euron rahoitus vuodelle 2011. Kaupunginhallitus päättänee, ettei Hälytysmattoja akuuttisairaalaan -hankkeelle ja Kuntosali ja aktivoivat päiväsalit potilaiden käyttöön -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska ehdotetun mukainen toiminta tulisi rahoittaa normaalina toimintana talousarviomäärärahojen puitteissa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Tulevaisuuden esteetön raideliikenne -hankkeen koordinointi siirtyy Teknilliseltä korkeakoululta Länsimetro Oy:lle. Hankkeelle vuosille 2009 ja 2010 myönnetty rahoitus maksetaan Länsimetro Oy:lle. Vuoden 2009 osuus 35 000 euroa, joka on maksettu Teknilliselle korkeakoululle, peritään takaisin ja maksetaan Länsimetro Oy:lle. Palvelumuotoilu tutuksi -hankkeelle maksetaan hankkeen kokonaiskustannusten (51 639,63 euroa) ja innovaatiorahastosta jo maksetun osuuden (32 500 euroa) erotus 19 139,63 euroa, Khn päätöksen (2.6.2008, 810 § 65 000 euroa) mukaisesti. Hankkeesta on toimitettu loppuraportti 3.11.2009 talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2009 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 1 460 730,62 euroa, saadaan käyttää vuonna 2010 ko. hankkeiden kustannuksiin:

 

 

Hanke/projekti

euroa

 

 

 

1

Ihmeelliset vuodet -ryhmähoitomallin juurruttaminen Helsingin perheneuvolaan (2008–2009)

5 000

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

2

Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke

24 000

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

3

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

29 249,62

 

- hallinnoija: Kaupunginkirjasto

 

4

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

255 000

 

- hallinnoija: Sosiaalivirasto

 

5

Urbaani luovuus -hanke

35 000

 

- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy

 

7

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma

270 481

 

- Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma

30 848

 

- Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke

9 000

 

- Kestävä rakentaminen -hanke

43 133

 

- Tulevaisuuden kaupunkiliikenne -hanke

102 500

 

- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke

85 000

 

- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

 

11

Verkkoterkkari-hanke

12 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

12

Terveyskeskuksen materiaalilogistiikan kehittämishanke

44 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

13

Ruista ranteeseen -hanke

25 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

16

Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä -hanke

41 000

 

-hallinnoija: Helsingin kaupungin tukkutori

 

17

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla

172 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

 

 

 

18

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” -kehittämis-hanke

80 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

19

Varoja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen

119 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

20

Terve-asunnoton -hanke

54 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

21

Liikkuva hammashoitoyksikkö

295 000

 

- hallinnoija: Terveyskeskus

 

 

 

 

 

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2010, on toimitettava 15.7.2010 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.–30.6.2010, on toimitettava 31.8.2010 mennessä ja ajalta 1.7.–31.12.2010 on toimitettava 15.1.2010 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2010 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2011 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä.

 

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

 

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, kaupunginkirjastolle, Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), Länsimetro Oy:lle, opetusvirastolle (Paula Sermilä), Forum Virium Helsingille, Aalto yliopiston Service Factorylle (Risto Rajala), terveyskeskukselle, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle, Helsingin kaupungin tukkutorille, Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

 

 

LIITE

Innovaatiorahaston varoilla rahoitettavien hankkeiden hakemukset 14.12.2009/perustelut

 

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

 

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 elinkeinopolitiikan painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollistaa uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

 

Khs on myöntänyt toistaiseksi innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 17 341 854 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä Khs myöntää vuodelle 2010 yhteensä 4 230 353 euroa ja sitoo vuodelle 2011 Yhteisöllinen koulu -hankkeelle 36 000 euroa. Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

 

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

 

./.                   Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Päätösehdotuksen numerot viittaavat liitteen 1 perusteluihin.

 

Edelleen Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2009 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2010 päätösehdotuksen mukaisesti. AMP-Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä sekä edu.parvi-avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa anovat vuodelta 2009 mahdollisesti käyttämättä jääneen rahoitusosuuden siirtämistä käytettäväksi vuodelle 2010. Siirrettäväksi anottava summa ilmoitetaan vuoden 2010 alussa, kun hankkeiden tarkat kulut vuodelle 2009 ovat tiedossa.

 

 

 

 


6

VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA VUOSIEN 2011-2013 TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN KÄSITTELYJÄRJESTYS

 

Khs 2009-2481

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä vuoden 2011 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2011–2013 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi.

 

Pöytäkirjanote esityslistatekstein lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

 

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

 

 

Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2011–2013 käsittelyjärjestys on suunniteltu seuraavaksi:

 

Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähete-keskustelu

 

Johtajiston käsittely

ke

20.1.2010

klo 10.00

Khn käsittely

ma

25.1.2010

klo 16.00

Kvsto

ke

3.2.2010

klo 18.00

 

 

 

 

Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami, kannanotot ja laatimisohjeet

 

 

 

Johtajiston käsittely

ke

24.2.2010

klo 10.00

Khn käsittely

ma

22.3.2010

klo 16.00

 

 

 

 

Vuoden 2011 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2011-2013

 

 

 

Jako johtajistolle

pe

10.9.2010

 

Johtajiston käsittely

ke

15.9.2010

klo 8.30

Jako Khlle ja ennakkojako Kvstolle

pe

1.10.2010

 

Info Khlle

ma

4.10.2010

klo 16.00

Khn käsittely

ma

18.10.2010

klo 16.00

Jako Kvstolle

pe

29.10.2010

 

Kvston käsittely

ke

3.11.2010

klo 15.00

Kvston jatkokäsittely, vero- ja kiinteistöveroprosentit

ke

10.11.2010

klo 16.00

 

 

 

 

 


7

30.11.2009 ja 7.12.2009 pöydälle pantu asia

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN MÄÄRÄRAHAN (TA 1 04 02) KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2009-1860

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston käyttämään vuoden 2010 talousarviokohdalle 1 04 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, ylitysoikeutena siirrettävästä 6 milj. euron määrärahasta seuraavasti lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseksi vuonna 2010. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutus ja kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet.

 

Monihallintokuntaisten yhteistyöhankkeiden määrärahan käyttöoikeus on osoitettu hanketta koordinoivalle hallintokunnalle.

 

Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantumisen edistämiseksi 4 105 000 euroa seuraavasti:

 

-                                       sosiaaliviraston käyttöön 2 660 000 euroa

-                                       terveyskeskuksen käyttöön 1 120 000 euroa

-                                       opetusviraston käyttöön 325 000 euroa

 

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseksi sekä koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 1 895 000 euroa seuraavasti:

 

-                                       nuorisotoimen käyttöön 880 000 euroa

-                                       liikuntaviraston käyttöön 410 000 euroa

-                                       opetusviraston käyttöön 320 000 euroa

-                                       kulttuuriasiainkeskuksen käyttöön 150 000 euroa

-                                       terveyskeskuksen käyttöön yhteensä 135 000 euroa

 

Yhteensä 6 000 000 euroa.

 

Näiden määrärahojen kohdentamisessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla parhaiten varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten synergiaetuja hyödyntävien, toimintatapoja uudistavien ja vaikuttavuutta lisäävien sekä palvelurakennemuutosta edistävien kärkihankkeiden käynnistyminen.

 

Koska hyvinvointisuunnitelman käsittely valtuustossa ajoittui loppuvuoteen ja toteutettavien hankkeiden arvioitiin käynnistyvän vasta vuonna 2010, budjettineuvottelujen yhteydessä sovittiin, että vuoden 2009 määräraha siirretään kokonaisuudessaan ylitysoikeutena vuodelle 2010 ja samansuuruinen määräraha varataan myös vuosille 2011 ja 2012. Määrärahan ylitysesitys vuodelle 2010 on tarkoitus tehdä valtuustolle 9.12.2009. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2009.

 

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

 

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25719

 

 

LIITE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

 

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 12.11.2008 kaupunginjohtajan toimialalle, talousarvioluvulle 1 15, Khn päätöksellä käytettäväksi 6 milj. euron määrärahan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

 

Kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun 6 milj. euron määrärahan käytöstä. Käyttösuunnitelmaa on laadittu yhtäaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun edetessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajien kanssa. Työryhmä on ottanut työssään huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Ehdotetuissa hankkeissa korostuu moniammatillisuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Työryhmän ehdotus määrärahan käytöstä oli yksimielinen.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 4.11.2009 ja esityksen perusteluissa todettiin, että määrärahan käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen erillisenä asiana. Määrärahalla pyritään mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten hankkeiden käynnistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Myös strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu tavoitteeksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelutarve vähentyy. Palvelurakenteessa vahvistetaan peruspalveluita ja pyritään vähentämään korjaavien palveluiden tarvetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä terveen ja turvallisen kasvun edellytykset turvataan lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntämiseksi laskuun. Lapsille, nuorille ja perheille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta. Vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta vahvistetaan. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Lapsille ja nuorille taataan koulutus- ja työllistymispolku.

 

 

 

 


1

RAKENTAMISPALVELUN LOGISTIIKAN, YMPÄRISTÖNHOIDON SEKÄ ITÄISEN JA LÄNTISEN KAUPUNKITEKNIIKAN YKSIKÖIDEN JOHTAJIEN VIRKOIHIN OTTAMINEN

 

Khs 2009-2399

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee ottaa 1.1.2010 lukien rakentamispalvelun

 

-                                       logistiikan yksikön johtajan virkaan diplomi-insinööri Asko Forsbergin 5324,80 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin,

-                                       ympäristönhoidon yksikön johtajan virkaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Jouko Laakson 5120,00 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin,

-                                       itäisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan diplomi-insinööri Anu Hilpi-Niemen 5427,20 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin,

-                                       läntisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan diplomi-insinööri Antero Taipaleen 5427,20 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Yhteenveto hakijoista, logistiikan yksikön johtaja

 

Liite 2

Yhteenveto hakijoista, ympäristönhoidon johtaja

 

Liite 3

Yhteenveto hakijoista, itäisen ja läntisen kaupunkitekniikan yksiköiden johtajat

 

Ryj toteaa, että rakentamispalvelun neljä yksikön johtajan virkaa ovat olleet haettavina sen jälkeen kun virat perustettiin syyskuussa 2009 rakentamispalvelun 1.1.2010 voimaan tulevan uuden johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

 

./.                   Ryj toteaa, että yhteenvedot hakijoista on jaettu liitteinä 1 - 3. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

 

Rakentamispalvelun johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

 

Virkaan haastatelluista kaikki ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja heillä kaikilla on kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kaikki haastatellut täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset. Logistiikan yksikön johtajan viran hakijoista yhdellätoista, ympäristönhoidon yksikön johtajan hakijoista kolmella sekä kaupunkitekniikan yksikön johtajan viran hakijoista neljällä ei ollut vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

 

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

 

Logistiikan yksikön johtajan virkaan haastatelluista Asko Forsbergilla ja XXXX XXXX on pitkäaikaisinta työkokemusta logistiikan alaan liittyvistä tehtävistä. Asko Forsberg on hoitanut logistiikan yksikön johtajan tehtäviä vastaavia tehtäviä rakentamispalvelussa ja rakennusvirastossa. XXXX XXXX:n kokemus painottuu enemmän hankintatoimeen. XXXX XXXX:lla ja XXXX XXXX:lla on yksityisen sektorin hankintatoimeen ja tuotantotoimintaan liittyvää kokemusta.

 

Ympäristönhoidon yksikön johtajan virkaan haastatelluista Jouko Laaksolla on pitkä ja monipuolinen kokemus ympäristöhoidon erilaisista tehtävistä. Jouko Laakso hoitaa tulevan ympäristönhoidon yksikön johtajan tehtäviä vastaavia tehtäviä nykyisessä virassaan. XXXX XXXX:lla on kokemusta puiston- ja metsänhoidon johtotehtävistä sekä tutkimustyöstä. XXXX XXXX:n työkokemus painottuu ympäristötuotannon kehitystehtäviin ja kiinteistötekniikkaan.

 

Kaupunkitekniikan yksiköiden tehtäväkentästä monipuolisin ja pitkäaikaisin työkokemus on Anu Hilpi-Niemellä ja Antero Taipaleella. He kumpikin ovat toimineet vastaavanlaisissa tehtävissä rakentamispalvelussa ja sitä ennen rakennusvirastossa. XXXX XXXX:llä on kokemusta teknisen toimen johtotehtävistä. XXXX XXXX:n työkokemus on enemmän talorakennuspuolelta.

 

Virkojen menestyksellinen hoitaminen edellyttää suurien kokonaisuuksien hallintakykyä, hyviä yhteistyötaitoja, jämäkkää ja aktiivista toimeenpanokykyä sekä ko. toimialan tuntemusta.

 

Ryj viittaa teknisen palvelun lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella Asko Forsbergilla ja Jouko Laaksolla sekä Anu Hilpi-Niemellä ja Antero Taipaleella sekä on parhaat edellytykset selviytyä yksikön johtajien tehtävistä. Heitä voidaan työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella pitää ansioituneimpina kyseisiin virkoihin.

 

Ryj esittää logistiikan yksikön johtajan virkaan otettavaksi diplomi-insinööri Asko Forsbergin, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

 

Ryj esittää ympäristönhoidon yksikön johtajan virkaan otettavaksi maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Jouko Laakson, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

 

Ryj esittää itäisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan otettavaksi diplomi-insinööri Anu Hilpi-Niemen, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

 

Ryj esittää läntisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan otettavaksi diplomi-insinööri Antero Taipaleen, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

 

Teknisen palvelun lautakunta esittää (12.11.2009) lausuntonaan, että rakentamispalvelun logistiikan yksikön johtajan virkaan valittaisiin diplomi-insinööri Asko Forsberg, ympäristönhoidon yksikön johtajan virkaan valittaisiin maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Jouko Laakso, itäisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan valittaisiin diplomi-insinööri Anu Hilpi-Niemi ja läntisen kaupunkitekniikan yksikön johtajan virkaan valittaisiin diplomi-insinööri Antero Taipale.

 

Kaupunginvaltuusto päätti 23.9.2009 § 198 hyväksyä rakentamispalvelulle uuden johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2010 alkaen. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että ennen johtosääntömuutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Kaupunginhallitus päätti 28.9.2009 § 1044 kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä perustaa rakentamispalveluun 1.1.2010 lukien seuraavat osaston päällikön virat:

 

-                                       logistiikka: yksikön johtajan virka, jonka kokonaispalkka on 5.324,80 euroa kuukaudessa

-                                       ympäristönhoito: yksikön johtajan virka, jonka kokonaispalkka on 5.120 euroa kuukaudessa

-                                       itäinen kaupunkitekniikka: yksikön johtajan virka, jonka kokonaispalkka on 5.427,20 euroa kuukaudessa

-                                       läntinen kaupunkitekniikka: yksikön johtajan virka, jonka kokonaispalkka on 5.427,20 euroa kuukaudessa.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa rakentamispalvelua julistamaan edellä mainitut virat haettaviksi rakentamispalvelun uuden johtosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja 14 päivän hakuajoin.

 

Rakentamispalvelun 1.1.2010 voimaan tulevan johtosäännön 13 §:n mukaan logistiikan, ympäristönhoidon, itäisen kaupunkitekniikan ja läntisen kaupunkitekniikan yksikön johtajien kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

 

Hakuilmoitus julkaistiin 4.10.2009. Ilmoituksessa todettiin, että hakijassa arvostetaan johtosäännön kelpoisuusvaatimusten lisäksi suurien kokonaisuuksien hallintakykyä, hyviä yhteistyötaitoja, jämäkkää ja aktiivista toimeenpanokykyä sekä ko. osaston toimialan tuntemusta.

 

Määräaikaan mennessä saapui kahden kaupunkitekniikan yksikön johtajaksi yhteensä 24 hakemusta, ympäristönhoidon yksikön johtajaksi 34 hakemusta ja logistiikan yksikön johtajaksi 44 hakemusta.

 

Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä. Muut asiakirjat esitetään kokouksessa.

 

Osana hakuprosessia hakijoiden arvioinnissa ja soveltuvuustestauksessa käytettiin ulkopuolisena asiantuntijana konsulttijohtaja Timo Tuohimaata PD Search Oy:stä.

 

Viran hakijoiden haastattelun suorittivat teknisen palvelun lautakunnan varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg ja jäsenet Arto Lahti ja Antti Hytti, rakentamispalvelun toimitusjohtaja Mauri Suuperko ja hallinnon osastopäällikkö Kirsi Remes sekä konsulttijohtaja Timo Tuohimaa PD Search Oy:stä.

 

Haastatteluun kutsuttiin hakijat XXXX XXXX, Anu Hilpi-Niemi, XXXX XXXX ja Antero Taipale kaupunkitekniikan yksiköiden johtajan virkaan; XXXX XXXX, Asko Forsberg, XXXX XXXX ja XXXX XXXX logistiikan yksikön johtajan virkaan sekä XXXX XXXX, Jouko Laakso ja XXXX XXXX ympäristönhoidon yksikön johtajan virkaan.

 

[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Anu Hilpi-Niemi on koulutukseltaan diplomi-insinööri (1994). Hän toimii tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristötuotannon rakentamistoimen yksikön päällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut HKR-Ympäristötuotannon piiri-insinöörinä (2002 – 2008), Viatek Oy:n projektipäällikkönä (1999 – 2002) ja Geoteknillinen insinööritoimisto E. Hilpi Oy:n johtajana (1994 – 1998).

 

[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Antero Taipale on koulutukseltaan diplomi-insinööri (1974). Hän toimii tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristötuotannon läntisen alueyksikön päällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut Helsingin rakennusvirastossa suunnitteluinsinöörinä, jaospäällikkönä, piiri-insinöörinä ja alueyksikön päällikkönä (1975 – 2008).

 

[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Asko Forsberg on koulutukseltaan diplomi-insinööri (1978). Hän toimii tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun talonrakennus ja logistiikan auto- ja konepalvelun yksikön päällikkönä. Helsingin kaupungilla hän on ollut vuodesta 1993. Sitä ennen hän toimi Schat-Hardingissa maajohtajana (1987 – 1991) ja Vesto Oy:ssä / YIT-yhtymässä kalustohallinnan ja materiaalitoimintojen päällikkönä (1983 – 1987).

 

[KOLMEN HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Jouko Laakso on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri (2004). Hän toimii tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristötuotannossa luonnonhoitoyksikön päällikkönä. Tätä ennen hän on toiminut Helsingin kaupungilla metsämestarina, jaostopäällikkönä, metsävastaavana ja toimistopäällikkönä (1984 – 2008).

 

[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Hakuasiakirjoista, haastatteluista ja soveltuvuusarvioinneista saatavien tietojen pohjalta voidaan logistiikan johtajaksi hakeneiden joukosta DI Asko Forsberg ja ympäristönhoidon johtajaksi hakeneiden joukosta MMM Jouko Laakso sekä kaupunkitekniikan johtajaksi hakeneiden joukosta DI Anu Hilpi-Niemi ja DI Antero Taipale asettaa koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella hakijoista etusijalle. He täyttävät viralle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja heillä on laaja-alainen kokemus ko. osaston toimialalta ja osoitettu kyky hallita kokonaisuuksia ja toimia esimiehenä.

 

 

 

 


2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (KRUUNUVUORENRANTA)

 

Khs 2009-2256

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen käsittelyä sekä välivarastointia Helsingin Laajasalon alueella Kruunuvuorenrannassa:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että aluetta koskee kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymä osayleiskaava. Alue on siinä osoitettu lähinnä asumiskäyttöön. Suunnitelmien mukaan rakentaminen alkaa 2010 ja alue on rakentunut valmiiksi vuoteen 2020 mennessä.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellyttäen, että toiminta-aika ja toiminnan laatu sopeutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen etenemiseen ja että toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan huolella.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

Varastoon otettavien purkujätteiden laadunvalvontaa silmälläpitäen kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä tulee antaa määräykset varastoitavien jätteiden puhtauskriteereistä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että meluselvitys on puutteellinen siltä osin, kun se ei ota huomioon melun mahdollista iskumaisuutta. Mikäli toiminnasta aiheutuva melu on iskumaista, lupahakemuksessa esitetyt toimet melun leviämisen ja meluhaittojen estämiseksi saattavat olla riittämättömiä.

 

Murskauksen aloittamisesta tulee aina ilmoittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jolle myös mittausraportit tulee lähettää.

 

Pölyntorjunnan osalta kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin ympäristönsuojelumääräysten 21 ja 22 §:ssä on esitetty vaatimukset rakentamisen ja murskauksen pölyntorjunnalle. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä tulee toiminnanharjoittajalle antaa vähintään ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavat pölyntorjuntaa koskevat määräykset. Lisäksi päätökseen tulee jättää mahdollisuus antaa pölyntorjuntaa koskevia lisämääräyksiä, mikäli olosuhteet muuttuvat alueen rakentuessa ja murskaus- ja varastointitoiminnan jatkuessa samanaikaisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo lopuksi, että toiminnassa tulee huolehtia vaarallisten kemikaalien varastoinnista siten, että vaaraa niiden joutumisesta maaperään ei ole. Tankkauspaikat tulee varustaa mahdollisten vuotojen imeyttämiseen ja keräämisen sopivilla aineilla ja kalustolla. Mahdollisten huoltojen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei haitta-aineita pääse ympäristöön.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (30.10.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 4.12.2009 mennessä.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 18.1.2010 saakka.

 

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee massojen käsittelyä sekä välivarastointia Helsingin Laajasalon alueella Kruunuvuorenrannassa.

 

Välivarastointialueen koko on noin 7,2 ha ja se sijaitsee Laajasalon öljysataman alueella. Varasto- ja käsittelyalueella on vuodesta 1920 alkaen ollut öljytuotteiden varastointitoimintaa. Varasto- ja käsittelyalueen maaperä on kunnostettu vuonna 2008. Toimintaa on tarkoitus jatkaa niin kauan, kuin se alueen käyttötarpeiden kannalta on mahdollista. Alustavasti toimintaa jatketaan vuoteen 2016.

 

Aluetta koskee kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymä osayleiskaava. Alue on siinä osoitettu lähinnä asumiskäyttöön. Suunnitelmien mukaan rakentaminen alkaa 2010 ja alue on rakentunut valmiiksi vuoteen 2020 mennessä.

 

Alueella on tarkoitus välivarastoida ja käsitellä öljynvarastoalueen purkamisesta syntyviä purkumateriaaleja sekä välivarastoida ja käsitellä Helsingin alueelta eri rakennus- ja purkukohteista tuotavia puhtaita materiaaleja sekä mahdollisesti pieniä määriä pilaantuneita maita.

 

Vuosittainen murskausaika on noin 2-3 viikkoa. Murskaus tapahtuu pääsääntöisesti syksy-talviaikaan. Pilaantuneet maat viedään muihin käsittelypaikkoihin tai hyötykäyttökohteisiin, joilla on toimintaan tarvittavat luvat.

 

Alueella välivarastoitavia massoja ovat mm. betoni, puhtaat ylijäämämaat, louhe, tiilijäte ja asfalttijäte sekä pilaantuneet maat. Alueelle suunniteltuja käsittelytoimenpiteitä ovat louheen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskaus sekä seulonta ja ylijäämä- ja pilaantuneiden maiden välppäys sekä seulonta. Välivarastoitavat ja käsitellyt ainekset käytetään täyttöihin yms. hyötykäyttökohteisiin.

 

Toiminnan ympäristövaikutuksiksi on hakemuksessa arvioitu mm. melu ja pöly. Eniten melua aiheutuu betonin ja asfalttijätteen murskauksesta. Lähin häiriintyvä kohde on toiminta-alueen itäpuolella noin 100 metrin päässä oleva Uudenkylän mökkikylä. Stansvikin kartano sijaitsee noin 400 metrin ja lähin pysyvä asutus on noin puolen kilometrin päässä varastoalueesta. Murskauksen melusta on tehty melumallinnus, jonka mukaan murskauksesta aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja lähimmissä altistuvissa kohteissa, kun murskaimen itäpuolelle tehdään 4 m korkea meluvalli. Lisäksi murskauksesta aiheutuvaa melua ehkäistään välivarastokasojen sijoittelulla.

 

Varasto- ja käsittelyalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

 

Pölyhaittoja ehkäistään kastelulla ja laitteiden koteloinneilla. Kasteluvetenä käytetään merivettä. Alueen sadevedet imeytyvät maahan ja kulkeutuvat täyttökerroksen ja kalliopinnan rajapinnalla mereen. Pilaantuneiden maiden käsittelyalue asfaltoidaan ja alueen reunoille tehdään reunapenkereet/kivetykset. Tältä alueelta valumavedet kerätään tarkkailualtaaseen, josta ne johdetaan edelleen tarkkailutulosten perusteella joko viemäriin tai mereen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (17.11.2009), että sillä ei ole asiaan lausuttavaa.

 

Ympäristölautakunta puoltaa (24.11.2009) Helsingin rakennusviraston rakennusten purkamisessa syntyvien ja muiden jätteiden varastointia ja käsittelyä koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Hyödyntämällä maarakennuskäyttöön kelpaavia jätteitä säästetään luonnonvaroja. Hyödyntämällä jätteet lähellä niiden syntypaikkaa vähennetään mm. raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja.

 

Hakemuksesta ei käy ilmi, kuka vastaa varastoon otettavien purkujätteiden laadunvalvonnasta. Ilmeistä on, että siitä vastaa jätteen tuoja. Päätöksessä tulee antaa määräykset varastoitavien jätteiden puhtauskriteereistä.

 

Melun leviämisselvityksessä ei ole otettu huomioon melun mahdollista iskumaisuutta. Murskauksesta aiheutuvaa melua pidetään kuitenkin yleisesti iskumaisena. Meluselvitys on siltä osin puutteellinen. Jos melu on iskumaista, hakemuksessa esitetyt toimet melun leviämisen ja meluhaittojen estämiseksi eivät ehkä ole riittäviä.

 

Murskauksen aloittamisesta on aina ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jolle myös mittausraportit on lähetettävä.

 

Pölyntorjuntaa on käsitelty hakemuksessa melko ylimalkaisesti. Ympäristölautakunta toteaa, että Helsingin ympäristönsuojelumääräysten 21 ja 22 §:ssä on esitetty vaatimukset rakentamisen ja murskauksen pölyntorjunnalle:

 

Ympäristönsuojelumääräykset 21 §:

 

”Jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa, murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon.

 

Jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista, laitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle.

 

Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään.”

 

Ympäristönsuojelumääräykset 22 §:

 

”Rakennustyömailla on raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä maa-aines pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös rakennustyömaiden välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi siten kuin 20 §:n 1 momentissa on määrätty.

 

Kuljetettaessa pölyäviä kuormia rakennustyömaan ulkopuolelle on kuormien oltava peitettyjä tai kasteltuja.”

 

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa tulee toiminnanharjoittajalle antaa vähintään vastaavat pölyntorjuntaa koskevat määräykset. Alueen rakentuessa ja murskaus- ja varastointitoiminnan mahdollisesti samaan aikaan jatkuessa voi tulla vastaan tilanne, että pölyntorjuntaa tulee tehostaa ympäristönsuojelumääräyksiä (21 § 2 mom) vastaavalla tavalla. Päätökseen tulee jättää mahdollisuus antaa pölyntorjuntaa koskevia lisämääräyksiä, jos olosuhteet muuttuvat.

 

Toiminnassa on huolehdittava siitä, että vaaralliset kemikaalit, kuten polttonesteet, varastoidaan siten, ettei ole vaaraa niiden joutumisesta maaperään. Tankkauspaikat tulee varustaa mahdollisten vuotojen imeyttämiseen ja keräämisen sopivilla aineilla ja kalustolla. Mahdollisten huoltojen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei haitta-aineita pääse ympäristöön.

 

Ympäristölautakunta toteaa, että massojen varastointi voidaan aloittaa ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.11.2009), että Laajasalon öljysataman alueella on rakenteita ja rakennuksia, joiden purkaminen on tarpeen muuttuvan maankäytön takia. Suuri osa purkumateriaalista on betonia, tiiltä ja asfalttia, joka on laadultaan soveltuvaa hyödynnettäväksi maanrakentamisessa. Kruunuvuorenrannan rakentamisen aikana alueella syntyy myös louhetta ja ylijäämämaita, joita voidaan jatkokäyttää. Lupahakemus ei koske massojen sijoittamista Kruunuvuorenrannan alueelle.

 

Välivarastointi- ja käsittelyalue on tarpeen, jotta Kruunuvuorenrannan purku- ja rakentamistoimien aikana syntyvät ja tarvittavat massat voidaan hallita tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Massojen käsittelyä ja varastointia on kuitenkin tarpeen toiminta-aikana sopeuttaa paitsi nykyiseen, myös alueen tulevaan toimintaan. Toiminta on tilapäistä ja voi jatkua esitetyllä alueella, kunnes alueen tulevan asemakaavan mukainen rakentaminen alkaa tai kunnes lähiympäristön rakentamisen vuoksi toiminnalle ei enää ole edellytyksiä.

 

Rakentamisen etenemisestä aiheutuviin toiminnan muutostarpeisiin on varauduttava ajoissa. Koska alueella on ajoittain murskaustoimintaa ja siellä on tarkoitus varastoida myös pilaantunutta maata, ympäristöhaittojen hallinnan kannalta on merkittävää tarkkailla toiminnan vaikutuksia huolella. Helsingin kaupungilla on suunnittelua ja rakentamista koordinoiva Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti, mikä luo hyvät edellytykset myös tilapäisen rakentamista palvelevan välivaraston sopeuttamiselle muuttuvaan ympäristöön. Tuleviin muutostarpeisiin on mahdollista varautua riittävän aikaisin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ja edellyttää, että sen esittämät näkökohdat toiminnan sopeuttamisesta ympäristön muuttuvaan maankäyttöön ja ympäristövaikutusten huolellisesta tarkkailusta otetaan huomioon.

 

 

 

 


3

RAKENTAMISPALVELUN NIMILYHENTEEN VAHVISTAMINEN

 

Khs

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa rakentamispalvelun nimilyhenteeksi Stara 1.1.2010 lukien.

 

Pöytäkirjanote rakentamispalvelulle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

Ryj viittaa rakentamispalvelun esitykseen ja pitää lyhenteen muuttamista perusteltuna.

 

Rakentamispalvelu toteaa (1.12.2009), että Kvston 23.9.2009 tekemän päätöksen mukaan rakentamispalvelun uusi johtosääntö tulee voimaan 1.1.2010. Uuden johtosäännön mukaan rakentamispalvelu käyttää toiminnassaan nimeä Stara. Samalla rakentamispalvelu ottaa käyttöön uuden visuaalisen ilmeen, jonka Khs hyväksyi 2.11.2009.

 

Khs on 17.11.2009 päättänyt, että rakentamispalvelu käyttää nimilyhennettä Rakpa. Mikäli tätä nimilyhennettä käytetään myös 1.1.2010 jälkeen, tilanne on epäjohdonmukainen ja johtaa sekaannuksiin.

 

Rakentamispalvelu ehdottaa, että Khs muuttaisi rakentamispalvelun nimilyhenteen uuden johtosäännön ja ilmeen mukaisesti ja päättäisi, että rakentamispalvelu käyttää 1.1.2010 alkaen nimilyhennettä Stara.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TARKISTUS JA SEKSUAALITERVEYSSELVITYS

 

Khs 2009-2305

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Pia Pakarinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pia Pakariselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

Stj toteaa, että käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

 1 (2)             ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että suunnitelmaa seuraavan kerran laadittaessa tai tarkistettaessa siihen sisällytetään lasten ja nuorten seksuaaliterveyttä koskeva selvitys sekä arviointi seksuaaliterveyspalvelujen riittävyydestä ja soveltuvuudesta nuorten tarpeisiin.” (Pia Pakarinen, äänin 77 – 0)    

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Terveyslautakunta on antaessaan lausuntoa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta todennut (16.6.2009) mm., että seksuaaliterveyteen liittyvät työn sisällöt on huomioitu terveyskeskuksen palveluissa jo tällä hetkellä.

 

Lautakunnan näkemys oli tuolloin, että on syytä odottaa 1.7.2009 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Lautakunnan ottaman kannan mukaan hyvinvointisuunnitelmaan on tarkoitus lisätä seksuaaliterveys, kun hyvinvointisuunnitelmaa seuraavan kerran päivitetään ja arvioidaan.

 

Stj viittaa terveyslautakunnan kannanottoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä ponnessa ehdotetulla tavalla.

 

 

 

 


2

TOIMISTOPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN SOSIAALIVIRASTOON

 

Khs

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee perustaa sosiaaliviraston pitkäaikaishoito -nimisen toimistotasoisen yksikön toimistopäällikön viran 4 511,72 euron tehtäväkohtaisesta palkasta määräytyvin palkkaeduin 1.1.2010 lukien.

 

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

Stj toteaa, että vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen koskevan, Kvston 25.11.2009 tekemän päätöksen perusteluissa todettiin, että ”terveyskeskuksen pitkäaikaissairaalaosastoon kuuluvat kolme pitkäaikaissairaalaa siirtyvät sosiaalivirastoon olemassa olevin voimavaroin, samoin niitä vastaava osuus hallinnosta ja muista keskitetyistä toiminnoista”. Määrärahoja koskeva esitys tuodaan myöhemmin Kvston päätettäväksi.

 

Sosiaalilautakunta päätti (1.12.2009), että nykyiseen terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osastoon kuuluvat Kivelän, Koskelan ja Myllypuron pitkäaikaissairaalat liitetään 1.1.2010 lukien toimistotasoisena yksikkönä osaksi sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualueen organisaatiota.

 

Lisäksi lautakunta päätti perustaa 1.1.2010 alkaen vanhusten palvelujen vastuualueelle pitkäaikaishoito -nimisen toimistotasoisen yksikön, joka muodostetaan nykyisistä terveyskeskuksen Kivelän, Koskelan ja Myllypuron pitkäaikaissairaaloista.

 

Pitkäaikaishoidon toimistotasoisen yksikön johtotehtävään tarvitaan uusi toimistopäällikön virka. 

 


Hallintosäännön 3 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää uuden viran perustamisesta.

 

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisen viran perustamista.

 

 

 

 


3

ERON MYÖNTÄMINEN LEENA PELTOMAALLE RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

 

Khs 2008-2638

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee myöntää pyynnöstä eron Leena Peltomaalle (ent. Tamminen) rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenyydestä ja valita neuvottelukunnan uudeksi jäseneksi Arja Putkosen vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

 

Pöytäkirjanote Leena Peltomaalle, Arja Putkoselle, esityslistalla mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

Leena Peltomaa (ent. Tamminen) pyytää (1.11.2009) eroa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.  

 

Khs päätti 26.1.2009 § 113 mm. asettaa toimikaudeksi 2009 – 2010 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

 

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

 

Jaakko Valve

Tero Tuomisto

Salme Kananen

Leena Tamminen

 

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

 

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö
Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta

 

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

 

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

puheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

 

Samalla kaupunginhallitus päätti määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Jaakko Valveen.

 

Stj ilmoittaa, että hallintokeskukseen on saapunut sähköpostitse SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän ilmoitus (20.11.2009, lähettäjä valtuutettu Yrjö Hakanen), jonka mukaan uudeksi jäseneksi esitetään Arja Putkosta.

 

 

 

 


1

SUOSITUS OPINNÄYTETUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINTOKUNNISSA

 

Khs 2009-2461

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä suosituksen opinnäytetutkimusten käytöstä Helsingin kaupungin hallintokunnissa liitteen mukaisena.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistan liitteestä virastoille ja laitoksille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Suositus opinnäytetutkimuksen käytöstä 24.11.2009

 

Tietokeskus toteaa (24.11.2009), että kaupungin tutkimustarpeita voidaan osaksi toteuttaa siten, että hallintokunnat tekevät tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö voi koskea esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetutkimuksia tai yleisemminkin projektitutkimusta.

 

Khs on antanut 16.12.1996 (1822 §) suosituksen opinnäytetutkimusten käytöstä Helsingin kaupungin hallintokunnissa.

 

Tietokeskus on päivittänyt suosituksen opinnäytetutkimusten käytöstä ja tarkistanut suosituksen palkkioiden suuruuden 24.11.2009 vastaamaan käypää palkkiotasoa. Tietokeskus esittää, että Khs hyväksyisi päivitetyn suosituksen opinnäytetutkimusten käytöstä.

 

 

 

 


2

HENKILÖSTÖRUOKAILUSTA PERITTÄVIEN ATERIAHINTOJEN VAHVISTAMINEN

 

Khs 2009-2518

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

1                    vahvistaa henkilöstöruokailusta perittävien aterioiden hinnat vuonna 2010 seuraavasti:

 

Hinta 1.1. – 30.6.2010

 

Hinta 1.7. – 31.12.2010

Lounas

 

 

5,70 euroa käytettäessä

kaupungin sirullista henkilöstökorttia

 

5,30 euroa käytettäessä kaupungin sirullista henkilöstökorttia

5,90 euroa/käteishinta

 

5,50 euroa/käteishinta

Kevyt lounas

 

 

4,50 euroa

 

4,10 euroa

Keittiöhenkilökunnan ja muussa välittömässä ruokapalvelussa olevan henkilökunnan lounaan hinta

 

4,85 euroa

 

4,49 euroa

Kouluaterian luonteinen ateria

 

4,28 euroa

3,96 euroa

 

Kouluaterian luonteisen aterian hintaa sovelletaan myös päiväkoteihin ja niihin hoito- ja huoltolaitoksiin, joissa ruoka valmistetaan asiakkaille ja joissa ei ole erillistä ruokailutilaa henkilöstölle.

 

2                    oikeuttaa viraston tai liikelaitoksen päällikön taikka hänen määräämänsä vahvistamaan

 

-                                       muiden kuin edellä kohdassa 1 mainittujen aterioiden hinnan sekä

 

-                                       muilta kuin kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä toimipaikkaruokalassaan perittävien aterioiden hinnan ja

 

3                    että muun kuin kaupungin omistaman ravitsemusliikkeen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa ruokailua saa subventoida enintään 1,90 euroa aterialta ajalla 1.1. – 30.6.2010 ja 1,80 euroa aterialta ajalla 1.7.- 31.12.2010 ja että henkilöstöltä perittävän aterian hinta on vähintään ravintoedun verotusarvon mukainen ja että

 

4                    että henkilöstöruokailussa käytetään ajalla 1.1. – 30.6.2010 Lounasseteli Oy:n painattamia 7,10 euron hintaisia lounasseteleitä, joista henkilöstö maksaa 5,70 euroa, ja ajalla 1.7. – 31.12.2010 Lounasseteli Oy:n painattamia 6,80 euron hintaisia lounasseteleitä, joista henkilöstö maksaa 5,30 euroa, ja että

 

5                    että tämä päätös tulee voimaan 1.1.2010 lukien ja on voimassa 31.12.2010 saakka.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

 

 

Sj toteaa, että Khs vahvisti 8.12.2008, 1 486 §, voimassa olevat henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vastikkeet.

 

Verohallitus vahvisti 25.11.2009 ennakonpidätyksessä vuonna 2010 noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet. Ravintolaruokailun arvonlisävero on tarkoitus alentaa 1.7.2010 lukien 22 prosentista 13 prosenttiin, minkä vuoksi ensi vuodelle on vahvistettu kahdet ravintoedun arvot.

 

Verohallituksen päätöksen mukaan ravintoedun arvo 1.1. – 30.6.2010 on 5,70 euroa (5,50 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 euroa (5,50 euroa vuonna 2009) ja enintään 9,50 euroa (9,20 euroa vuonna 2009). Jos tämä määrä alittaa 5,70 euroa tai ylittää 9,50 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

 

Verohallituksen päätöksen mukaan ravintoedun arvo 1.7. – 31.12.2010 on 5,30 euroa (5,50 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 euroa (5,50 euroa vuonna 2009) ja enintään 8,80 euroa (9,20 euroa vuonna 2009). Jos tämä määrä alittaa 5,30 euroa tai ylittää 8,80 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

 

Edellä oleva merkitsee mm. sitä, että työnantajan periessä työntekijältä ateriasta 5,70 – 9,50 euroa ajalla 1.1. – 30.6.2010 ja 5,30 – 8,80 euroa ajalla 1.7. – 31.12.2010 työntekijälle ei synny verotettavaa etuutta.

 

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,28 euroa (4,13 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.1. – 30.6.2010, ja 3,96 euroa (4,13 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7. – 31.12.2010.

 

Ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,85 euroa (4,68 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.1. – 30.6.2010, ja 4,49 euroa (4,68 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7. – 31.12.2010.

 

Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,42 euroa (3,30 euroa vuonna 2009), kun etu on saatu 1.1. – 30.6.2010, ja 3,18 euroa (3,30 euroa vuonna 2009) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7. – 31.12.2010.

 

Sj:n mielestä henkilöstöltä tulisi periä aterioista kohtuullinen hinta, jotta ruokapalvelujen käyttö olisi mahdollisimman laajaa. Hinta ei kuitenkaan saisi olla niin alhainen, että ravintoedusta on suoritettava ennakonpidätys. Tavanomaisen lounaan ja kouluaterian luonteisen aterian hinta tulisi vahvistaa ravintoedun raha-arvon mukaisena ja kevyt lounaan hintaa tulisi korottaa tai alentaa ravintoetujen raha-arvojen nousua vastaavalla määrällä pyöristettynä lähimpään täyteen kymmeneen senttiin.

 

Henkilöstön maksamat ateriakorvaukset eivät kata kaikkia henkilöstöruokailukustannuksia. Tämän takia Helsingin kaupunki subventoi henkilöstöruokailua vuosittain useilla miljoonilla euroilla.

 

Verohallituksen edellä mainitun päätöksen 14 §:n mukaan muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvo on kuitenkin vähintään 5,70 euroa, kun etu on saatu 1.1. – 30.6.2010, ja vähintään 5,30 euroa, kun etu on saatu 1.7. – 31.12.2010. Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos sen arvo on yli 9,50 euroa ja se on saatu 1.1. – 30.6.2010 tai jos sen arvo on yli 8,80 euroa ja se on saatu 1.7. – 31.12.2010.

 

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n 3 momentin mukaan milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

 

Khn 20.2.1995 hyväksymien toimipaikkaruokailun periaatteiden mukaan kaupungin toimipaikkaruokailu toteutetaan alla mainitun ensisijaisuusjärjestyksen mukaan seuraavasti:

 

a                    Kaupungin henkilöstöravintolat

b                    Kaupungin ulkopuolisen ravitsemusliikkeen kanssa tehdään ruokailusopimus

c                    Sovitaan ruoan kuljettamisesta työpaikalle

d                    Käytetään lounasseteleitä.

 

Ulkopuolisten eli muiden kuin kaupungin omistamien ravitsemusliikkeiden kanssa tehtyä ruokailua on subventoitu 1,85 eurolla vuonna 2009. Sj:n mielestä subvention suuruus ajalla 1.1. – 30.6.2010 voisi olla 1,90 euroa ja ajalla 1.7. – 31.12.2010 1,80 euroa. Muutokset vastaavat aterioiden hintoihin tehtyjä muutoksia.

 

Vuonna 2009 on käytössä 7,10 euron hintaiset lounassetelit. Sj:n mielestä ajalla 1.1. – 30.6.2010 voitaisiin edelleen käyttää 7,10 euron hintaisia lounasseteleitä. Ajalle 1.7. – 31.12.2010 tulisi ottaa käyttöön 6,80 euron arvoiset lounassetelit, jottei syntyisi verotettavaa etuutta.

 

Sj toteaa vielä, että toimipaikkaruokailun ja lounassetelien subventoiminen edellä esitetyllä tavalla on virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaista eikä siitä aiheudu verotuksellisia seuraamuksia.

 

 

 

 


3

ERÄIDEN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN

 

Khs 2009-2526

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa esityslistan liitteestä ilmenevät virat 1.1.2010 lukien.

 

Pöytäkirjanote asianomaisille virastoille.

 

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

 

 

LIITE

Luettelo lakkautettaviksi esitetyistä viroista

 

Sj toteaa, että Helsingin Vesi, Helsingin kaupungin taloushallintopalvelut, kiinteistövirasto ja sosiaalivirasto ovat esittäneet yhteensä 161 viran lakkauttamista. Virkojen lakkauttaminen johtuu organisaatio- ja tehtävämuutoksista sekä siitä, että eräät virkojen hoitajat on otettu vastaaviin työsuhteisiin tehtäviin, koska he eivät työssään käytä julkista valtaa.

 

Hallintosäännön 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää virastopäällikön virkaa alempien virkojen lakkauttamisesta.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo lakkautettaviksi esitetyistä viroista.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: LAAJASALON LUONTO- JA KULTTUURIPOLKUJEN VERKOSTON MUODOSTAMINEN

 

Khs 2008-2629

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Kolbe) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 7.5.2009

 

Liite 2

Kaupunginmuseon lausunto 26.5.2009

 

Liite 3

Ympäristölautakunnan lausunto 26.5.2009

 

Liite 4

Rakennusviraston lausunto 15.5.2009

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 10.12.2008 Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuutta muodostaa Laajasaloon luonto- ja kulttuuripolkujen verkosto ja merkitä maastoon ja maisemaan asianmukaisia opastuskylttejä esim. yhteistyössä kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen kanssa.” (Laura Kolbe, äänin 47­­-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaj viittaa lausunnoissa mainittuun ja toteaa, että luonto- ja kulttuuripolkujen toteutus on Kruunuvuorenrannan kaavoitukseen liittyen jo osittain käynnistynyt ja sen painotuksia voidaan kehittää lausunnoissa kuvatun mukaisesti. Kaj yhtyy ympäristölautakunnan ajatukseen, että asian koordinointi sopisi parhaiten ympäristökeskukselle. Muut yhteistyötahot ovat kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunginmuseo ja rakennusvirasto sekä tarpeen mukaan myös opetusvirasto, liikuntavirasto ja järjestöt. 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (7.5.2009) toteaa vastauksenaan mm. seuraavaa:

 

Laajasalo on sekä maisema-, luonto- että kulttuuriarvoiltaan merkittävä kokonaisuus Helsingissä. Laajasalossa on onnistuneesti melko tiiviistäkin rakentamisesta huolimatta säilynyt hyvin alueellinen omaleimaisuus ja historian kerroksisuus. Laajasalon luontoarvoiltaan ja kulttuuritarjonnaltaan monipuoliset virkistysalueet ja erityisesti ranta-alueet ovat vetovoimaisia ja niillä on suuri merkitys myös seudullisesti.

 

Yleiskaava 2002:n mukaisesti Laajasaloon on kaavoitettu uusia asuin-alueita, mutta virkistyskäytön kannalta tärkeät ranta-alueet, luonto-, maisema- ja kulttuurikohteet on osoitettu virkistyskäyttöön. Kaavoituksen yhteydessä on virkistysalueille laadittu yleissuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut paikallisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen sekä virkistyspalveluiden, kevyen liikenteen yhteyksien ja kohteiden saavutettavuuden kehittäminen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu 1990-luvun lopulla Helsinkiin kotiseutupyöräreittien opaskartat. Opastetut reitit esittelevät lyhyesti alueiden varhais- ja lähihistoriaa, paikallisia luonto-, maisema- ja kulttuurinähtävyyksiä. Kohteiden historia ja erityispiirteet on kuvattu karttoihin numeroilla. Opastettuja alueellisia kotiseutupyöräreittejä on Helsingissä kaikkiaan 23.

 

Yksi reiteistä on Laajasalon opastettu kierros. Tämän reitin varrelle on merkitty valtaosa Laajasalon keskeisimmistä luonto-, maisema- ja kulttuurinähtävyyskohteista. Lisäksi karttaan on merkitty tärkeät näköala-paikat, uimarannat ja kahvilat. Opastettu 25 km:n pituinen reitti kulkee Laajasalon ranta-alueita kiertäviä ulkoilureittejä pitkin. Kotiseutupyöräilyreitit ovat nähtävillä ja tulostettavissa kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilta. Laajasalon osalta kotiseutupyöräilykarttaa tulisi päivittää ja kohteita täydentää uusien asemakaavoitettujen alueiden osalta yhteistyössä kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen kanssa.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan sisältyy Itäisen kulttuuripuiston suunnittelu. Valtaosa Laajasalon keskeisistä viheralueista sijoittuu tämän laajan puiston alueelle. Viheraluekokonaisuudesta on tarkoitus suunnitella Itä-Helsinkiin toiminnallisesti vetovoimainen kartano- ja huvilaympäristöjen kulttuurihistoriallisia arvoja ja luontoarvoja painottava puistokokonaisuus. Tästä alueesta tullaan laatimaan erillinen seudulliseen käyttöön tarkoitettu opaskartta kohdeluetteloineen.

 

Kaupunginmuseon johtokunta (26.5.2009) toteaa mm. pitävänsä tärkeänä, että Laajasalon kulttuurihistoriaa saataisiin esille mahdollisimman monipuolisesti ja helposti saavutettavalla tavalla. Esitetty luonto- ja kulttuuripolku opasteineen olisi yksi keino lisätä kaupunginosan tunnettuutta ja arvostusta paikallisesti ja laajemminkin ja museo voi tarjota mahdolliseen hankkeeseen tietosisältöjä. Laajasalosta on valmistumassa kulttuurihistoriallinen inventointi, joka antaa tietoa alueen ennen vuotta 1940 rakennettujen huviloiden, kartanoiden ja muun rakennuskannan historiasta. Toinen uusi tietolähde on kaupunginmuseon niin ikään syksyllä julkaisema kirja Kruunuvuori, Unohdettujen huviloiden tarina. Johtokunta toteaa kuitenkin, että museolla ei ole resursseja kulttuuripolun suunnitteluun eikä sen varsinaiseen toteutukseen.

 

Ympäristölautakunta (26.5.2009) toteaa hyväksyneensä 16.9.2008 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008 – 2017 (Lumo-ohjelma). Toimintaohjelmaan sisältyy luonnon virkistyskäytön kehittäminen mm. luontopolkuja ja muita luontopalveluita järjestämällä (toimenpide 30.2). Nämä toimenpiteet on ajateltu kaupungin jatkuvaksi toiminnaksi. Vastuutahoksi on merkitty rakennusvirasto ja yhteistyötahoiksi ympäristökeskus, opetusvirasto ja järjestöt.

 

Toivomusponnen esitys on sisällöltään hyvin lähellä Lumo-ohjelman luontopolkujen kehittämisesitystä ja ympäristölautakunta mielellään laajentaa toimenpidettä myös kulttuuriarvoja koskevaksi. Suunnittelu on syytä tehdä yhteistyössä kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa. Vastuutahoksi Lumo-ohjelmaan on merkitty rakennusvirasto, koska perinteisesti rakennusvirasto vastaa viheralueiden luontopoluista. Ympäristökeskuksen vastuulla ovat luonnonsuojelualueiden luontopolkujen suunnittelu mutta niidenkin rakenteista huolehtii rakennusvirasto ja käytännön toimenpiteistä nykyään rakentamispalvelu. Myös kaupunkisuunnittelu- ja liikuntavirasto ovat viime vuosina suunnitelleet ja rakentaneet luonto- ja ympäristöpolkuja.

 

Kruunuvuorenrannan kaavoitukseen liittyen on kevään 2009 aikana suunniteltu kaupunkisuunnitteluviraston johdolla alueen kevyen liikenteen raitteja. Tässä yhteydessä on jo huomioitu toivomusponnen sisältö ja virastojen yhteistyönä on alustavasti suunniteltu ns. ympäristöpolkujen sisältöä ja kulkua. Ympäristöpolku sisältää sekä luonto- että kulttuurinäkökulmat. Kruunuvuoren rannan ulkoilureittisuunnitelmaan on merkitty kolme ympäristöpolkua: Kruunuvuoren rannan, Kruunuvuoren ja Stansvikin polut. Näistä Kruunuvuoren ja Stansvikin polkujen tarkka suunnittelu ja totuttaminen olisi mahdollista käynnistää, Kruunuvuoren rannan polku on toteutettavissa vasta alueen rakentamisen jälkeen.

 

Ympäristölautakunta kannattaa lämpimästi luonto- ja kulttuuripolkujen muodostamista, mutta niiden toteutus on tehtävä luontoa ja maisemaa kunnioittaen. Maisemaan sijoitettavien opaskylttien sijaan voidaan joissain tapauksissa valmistaa opasvihkosia, joissa on kuvattu eri kohteita. Näin voidaan jakaa tietoa laajemmin ja syvällisemmin kuin maasto-opastauluja käyttäen.

 

Luonto- ja kulttuuripolkuja suunnitellaan useassa eri virastossa. Kiinnostusta asiaan on siis eri tahoilla. Yhteistyötä näyttäisi kuitenkin olevan syytä kehittää ja toimintaa koordinoida. Koordinointi sopisi parhaiten ympäristökeskukselle. Keskeinen yhteistyötaho on kaupunkisuunnitteluvirasto monialaisena asiantuntijavirastona. Ympäristökeskus luonnollisesti vastaisi polkujen luontoon liittyvästä sisällöstä ja rakennusvirasto polkujen ja opastaulujen rakentamisesta ja ylläpidosta.

 

 

 

 


2

PASILAN JA OULUNKYLÄN ERÄIDEN ALUEIDEN (MM. POHJOIS-PASILAN RATAPIHA-ALUEET JA MAALIIKENNEKESKUKSEN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11934)

 

Khs 2009-2523

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11934/12.11.2009 ilmenevien 17. ja 28. kaupunginosan (Pasila ja Oulunkylä) eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 31.12.2011 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11934 (mm. Pohjois-Pasilan ratapiha-alueet ja Maaliikennekeskus)

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.11.2009) mm., että alue käsittää 17. kaupunginosan (Pasila) Pohjois-Pasilan ratapihan alueet ja tavara-aseman, Pohjolan liikenteen varikon ja Itella Oyj:n alueet sekä 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) Maaliikennekeskuksen alueen.

 

Aluetta rajaa etelässä Hakamäentie, lännessä rantarata ja Keskuspuisto, pohjoisessa Metsäläntie ja Metsälän pienteollisuusalue ja idässä pää­radan ja Käpylän väliin jäävä puistoalue.

 

Rakennuskieltoalue on valtion, kaupungin, VR-Yhtymä Oy:n ja Itella Oyj:n omistuksessa.

 

Rakennuskielto               Kvsto on 18.3.1992 päättänyt Keski-Pasilan, Ilmalan ja Pohjois-Pasilan asemakaavojen laatimisesta ja muuttamisesta ja antanut alueelle raken­­nuskiellon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla. Oulun­­kylän Maaliikennekeskuksen alueen Khs päätti määrätä rakennuskieltoon 28.10.2002. Erikseen rakennuskiellossa olleet Ilmalan ja Pohjois-Pasilan alueet sekä Oulunkylän Maaliikennekeskuksen alue yhdistettiin yhdeksi rakennuskieltoalueeksi rakennuskiellon jatkamisen yhteydessä 3.12.2007.

 

Khs on viimeksi 3.12.2007 päättänyt jatkaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella kahdella vuodella 31.12.2009 saakka. Alue käsitti 17. kaupunginosan (Pasila) Pohjois-Pa­silan ratapihan alueet ja tavara-aseman, Pohjolan liikenteen varikon ja Itella Oyj:n alueet sekä 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) Maaliikennekeskuksen alueen.

 

Suunnittelutilanne          Helsingin yleiskaava 2002:ssa on Pohjois-Pasilaan Hakamäentien pohjoispuolelle merkitty keskustatoimintojen alue. Nykyinen ratapiha-alue on muilta osin liikennealuetta. Ratapihan länsipuolella olevat Itella Oyj:n alueet on merkitty kerrostalovaltaisiksi asuin- ja toimitila-alueiksi. Maaliikennekeskuksen alue on merkitty osittain kerrostalovaltaiseksi ja osittain pientalovaltaiseksi alueeksi.

 

Pohjois-Pasilan työpaikka-alueelle lautakunta on puoltanut asemakaavan muutoksen hyväksymistä 17.3.2005.

 

Pohjois-Pasilan ratapiha-alueen asemakaava on valmisteilla. Ratapihan länsipuolella olevalle Itella Oyj:n lajittelukeskuksen alueelle sekä Maaliikennekeskuksen alueelle laaditaan asemakaava vuonna 2015.

 

Rakennuskiellon jatkaminen

 

Asemakaavan muutostyön keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11934/12.11.2009 ilmenevien 17. ja 28. kaupunginosan (Pasila ja Oulunkylä) alueiden 31.12.2009 päättyvää rakennuskieltoa jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella 31.12.2011 saakka.

 

 

 

 


3

JÄTKÄSAAREN TOIMITILATONTIN 20812/2 VARAAMINEN NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY:LLE JA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE MM. TALLINK SILJA OY:N PÄÄKONTTORIA VARTEN

 

Khs 2009-2409

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee varata 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20812 tontin nro 2 (19 200 k-m2) Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle toimitilahank­­keen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Tontin pohjoisosalle (liite 5) tulee suunnitella Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennus (noin 4 000 k-m2).

 

2                    Tontin eteläosan varaus jatkuu 31.12.2012 saakka edellyttäen, että Nordea Henkivakuutus Suomi Oy tai sen omistama kiinteistöyhtiö tekee tontin pohjoisosasta 31.12.2010 mennessä pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennusta varten.

 

3                    Rakennusten suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä kau­punkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston sekä alueen toteutusprojektin kanssa.

 

4                    Rakennuksen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon energiatehokkuus.

 

5                    Tontin tai siitä muodostettavien tonttien pitkäaikaiseen maan­vuokrasopimukseen tullaan ottamaan liitteessä 6 esitettyjen periaatteiden mukaisia ehtoja Jätkäsaaren alueen imujätekeräyksestä, rakentamisen logistiikkayhteistyöstä, yhteismarkkinoinnista ja rakennuksiin mahdollisesti toteutet­tavista tele- ja sähkökaapeista, ellei kiinteistölautakunta pe­rustellusta syystä toisin päätä.

 

Lisäksi varauksensaajat ovat tietoisia siitä, että alueelle ollaan laatimassa alueellista rakennustapaohjetta sekä ohjetta talonrakentamista varten. Varauksensaajat ovat velvollisia noudattamaan näitä ohjeita, ellei tontin tai tonttien maan­­vuokrasopimuksissa toisin sovita.

 

6                    Tontti tai siitä muodostettavat tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen vasta sen jälkeen, kun satamatoiminnot johto- ja putkisiirtoineen saadaan siirrettyä pois rakentamis-alueelta. 

 

7                    Varauksensaajien on kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sovittava tontin pohjoisosan asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamisesta maanalaiseen pysäköintilaitokseen tontin eteläosassa.

 

8                    Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisista vahingosta eikä kustannuksista, jos rakentamiseen tarvittavaa pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei saada aikaan.

 

Pöytäkirjanote Tallink Silja Oy:lle, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle, Rakennusosakeyh­tiö Hartelalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Ilmoitus

 

Liite 3

Ote asemakaavakartasta

 

Liite 4

Kaksi havainnekuvaa

 

Liite 5

Karttaliite

 

Liite 6

Jätkäsaaren erityisehtoja

 

Kaj toteaa, että esitys koskee noin 19 000 k‑m2:n suuruisen toimitilaton­tin varaamista sijoittajalle ja rakentajalle. Tontille tulee varausehtojen mukaan ensi vaiheessa sijoittaa noin 4 000 k-m2:n suuruinen pääkonttorirakennus Tallink Silja Oy:n pääkonttorirakennusta varten.

 

Toisen vaiheen varaus jatkuu vuoden 2012 loppuun edellyttäen, että ensimmäisestä vaiheesta on saatu tehtyä pitkäaikainen vuokrasopimus kaupungin ja sijoittajan kesken Tallink Silja Oy:n pääkonttorin sijoittamista varten. Toinen vaihe, noin 15 000 k‑m2, on tarpeen rakentaa yhtenä kokonaisuutena, koska sen edellytetään suojaavan taakseen jäävää asuntorakentamista satamaliikenteen aiheuttamalta melulta. Pidem­­pi varausaika antaa mahdollisuuden markkinoida hanketta mahdollisille käyttäjille. Pidemmällä varausajalla voidaan myös tutkia Tallinkin mahdollisen hotellin toteuttamista ja sen ehkä edellyttämää kaavamuutosta tai poikkeamislupaa.

 

Tontti tai tontit on tarkoitus vuokrata pitkäaikaisesti osto-optiolla. Tästä tehdään erillinen esitys kaupunginvaltuustolle.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (10.11.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kaupunginhallitukselle esitetään, että Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle varattaisiin Jätkäsaaresta rakennusoikeudeltaan noin 19 000 k‑m2:n suuruinen toimistotontti nro 20812/2.

 

Tontin pohjoisosaan tulisi ensimmäisessä vaiheessa rakentaa noin 4 000 k-m2:n suuruinen Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennus, jonka suunnittelemiseksi tontin pohjoisosa varattaisiin 31.12.2010 saakka.

 

Tontin eteläosan varaus olisi pidempi ja jatkuisi 31.12.2012 saakka edellyttäen, että Nordea Henkivakuutus Suomi Oy tai sen omistama kiinteistöyhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen 31.12.2010 mennessä tontin pohjoisosasta Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennusta varten.

 

Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorin rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2010. Tallink Siljan Oy:n tarkoituksena on vuokrata rakennuksen tilat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:ltä ja keskittää niihin Pasilassa ja Espoossa nykyisin sijaitsevat Suomen pääkonttoritoiminnot. Rakennuksen sijainti vastapäätä Länsisataman matkustajaterminaalia on erinomainen Tallink Siljan toimintojen keskittämisen kannalta.

 

Tontin eteläosan pidempi varaus puolestaan mahdollistaisi sen, että sille voitaisiin suunnitella asemakaavan edellyttämä yhtenäinen noin 15 000 k-m2:n rakennusmassa suojaamaan Jätkäsaaren asuntoaluetta laivojen aiheuttamilta meluhaitoilta. Samalla tätä hankkeen osaa kyettäisiin pidemmän varausajan kuluessa markkinoimaan mahdollisille käyt­täjille. Pidemmällä varausajalla voitaisiin myös tutkia Tallinkin mah­dollisen hotellin toteuttamista ja sen ehkä edellyttämää kaavamuutosta tai poikkeamislupaa. Pidempää varausaikaa puoltaa myös se, että ase­makaavassa on osoitettu tontin nro 20812/2 autopaikat sijoitettavaksi maanalaiseen pysäköintilaitokseen tontin leveämpään eteläosaan.

 

Hakemus                          Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytävät 16.9.2009 päivätyssä hakemuksessaan, että Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan korttelin nro 20812 tontti nro 2 varattaisiin Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle Tallink Silja Oy:n Suomen konttorin suunnittelua ja rakennusluvan hakemista varten. Rakennusosakeyhtiö Hartelan on tarkoitus toteuttaa tontille Tallink Silja Oy:n Suomen konttori, johon keskitettäisiin yhtiön Suomen toiminnot. Asiasta on tehty yhteistyösopimus osapuolten kesken. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy tulee toimimaan kohteen omistajana.

 

Korttelin nro 20812 tontin nro 2 rakennusoikeudesta käytetään Tallink Silja Oy:n tarpeisiin noin 4 000 k-m2 (vaihe 1). Ensimmäisen vaiheen rakennustöiden on arvioitu alkavan kesällä 2010 ja niiden arvioidaan valmistuvan syksyllä 2011. Tarkoituksena on suunnitella tontin loppuosaan toimisto- ja liiketiloja ja/tai kaavamuutoksen edellyttämiä hotellitiloja (toinen vaihe). Tämä vaihe on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen.

 

Tallink Silja Oy:n ilmoitus

 

Tallink Silja Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle 16.9.2009 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö ilmoittaa tehneensä esisopimuksen Rakennusyhtiö Hartelan kanssa Tallink Silja Oy:n uusien toimitilojen toteuttamisesta Helsingin Jätkäsaareen. Yhtiön on tarkoitus yhdistää tällä hetkellä Espoon Keilaniemessä ja Helsingin Pasilassa sijaitsevat toiminnot ja keskittää ne Jätkäsaareen. Tämä kohde tarjoaa siihen mahdollisuuden sijaitessaan erinomaisella paikalla aivan Länsiterminaalin vieressä. Lisäk­­­si kohde tarjoaa sille myöhemmin mahdollisuuden harkita Tallink-ho­tellin sijoittamista kaavamuutoksella toimistorakennuksen viereen.

 

Kaavatilanne ja esirakentaminen

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.6.2009 Jätkäsaaren rakentamisen aloitusalueelle asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11770. Asemakaava ja asemakaavamuutos tulivat voimaan 7.8.2009.

 

Asemakaavan mukainen kortteli nro 20812 sijaitsee lähes Länsisataman terminaalirakennusta vastapäätä. Korttelin pohjoisosaan on osoitettu pääosin seitsemänkerroksinen asuntotontti (AK, 4 800 k-m2) ja sen etelä- ja itäpuolelle laivamelua torjumaan toimitilatontti (KTY, 19 200 k-m2). Toimitilatontin autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi maanalaiseen pysäköintilaitokseen tontin leveämmässä eteläosassa (map). Lisäksi kaavassa on määrätty, että toimitilatontin rakennusoikeu­desta 3 000 k-m2 on käytettävä katutason myymälätilojen rakentamiseen.

 

Toimitilatontin rakentamisedellytykset

 

Toimitilatontti ja sen ympäristö on tällä hetkellä vuokrattu Helsingin
Sa­tamalle sisäisillä maanvuokrasopimuksilla. Tontin alueella sijaitsee Helsingin Sataman autolastaus- ja pysäköintitoimintaa sekä sataman käytössä vielä olevia johtoja ja putkia.

 

Toimistotontin pohjoisosan rakennustöiden aloittaminen edellyttää, että Helsingin satama pystyy siirtämään alueelta nykyiset toimintonsa ja niitä palvelevat johdot ja putket. Lisäksi Helsingin sataman maanvuokrasopimukset tulee muuttaa uutta tilannetta vastaavaksi.

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto tutkii parhaillaan yhdessä hakijoiden, Hel­singin Sataman, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen Jätkäsaariprojektin kanssa tarvittavia järjestelyjä ja niiden aikataulua.

 

Rakennusvirasto on aloittanut Tyynenmerenkadun ja sen kunnallistekniikan rakentamisen tänä syksynä kadun pohjoispäässä. Mikäli katua ja sen yhteydessä toteutettavaa uutta kunnallistekniikkaa ei saada rakennettua ennen suunnitellun toimitilahankkeen ensimmäisen vaiheen val­mistumista, joudutaan hanke liittämään väliaikaisesti vanhaan lähinnä satamaa palvelevaan järjestelmään.

 

Toimitilatontin varaaminen

 

Kiinteistövirasto on neuvotellut hakijoiden kanssa tarkemmin hankkeen vaiheittaisesta toteuttamisesta. Neuvottelujen tuloksena hakijat esittävät, että hankkeen ensimmäinen vaihe, Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennus (noin 4 000 k-m2), rakennettaisiin tontin pohjoisosaan havainnekuvien ja karttaliitteen mukaiselle alueelle.

 

Kiinteistölautakunta esittää neuvottelujen tuloksena, että kaupunginhallitus varaisi 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) koko toimitilatontin 20812/2 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle 31.12.2010 saakka toimitilahankkeen suunnittelua varten.

 

Lisäksi tontin varaus jatkuisi tontin eteläosan osalta 31.12.2012 saakka, jos Nordea Henkivakuutus Suomi Oy tai sen omistama kiinteistö-

./.                   yhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen liitteessä 5 esitetystä tontin pohjoisosasta Tallink Silja Oy:n Suomen pääkonttorirakennusta varten 31.12.2010 mennessä.

 

Tontin varaus on tarkoituksenmukaista huomioon ottaen Tallink Silja Oy:n tarve keskittää Länsisatamaan laivojensa lähelle Suomen pää-konttoritoiminnot Pasilasta ja Espoon Keilaniemestä. Lisäksi ehdollinen varauksen pidennys mahdollistaa toiseksi vaiheeksi suunnitellun isom­man toimitilahankkeen markkinoinnin, tutkimisen ja suunnittelun ensim­mäisen vaiheen rakentamisen aikana. Tällöin on mahdollista osoittaa tontin eteläosaan satamatoimintaa palvelevaa toimisto-, hotelli- ja/tai liikerakentamista ja etsiä rakennuksille käyttäjät.

 

Erityiset Jätkäsaaren tontinvarausehdot

 

Kaupunginhallitus on Jätkäsaaresta ja Saukonpaadesta jo asuntotontteja varatessaan edellyttänyt, että tonttien luovutussopimuksiin otetaan ehdot muun muassa Jätkäsaaren alueen keskitetystä imujätekeräykses­­tä, rakentamisen logistiikkayhteistyöstä, yhteismarkkinoinnista ja ra­kennuksiin mahdollisesti toteuttavista integroitavista sähkö- ja

./.                   telekaa­peista (liite 6).

 

Lisäksi alueelle ollaan laatimassa alueellista rakennustapaohjetta sekä ohjetta talorakentamista varten.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontin varauksensaajien tulee noudattaa edellä mainittuja ehtoja, ellei tontin maanvuokrasopimuksessa toisin sovita.

 

 

 

 


4

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE KAUPAN SIJAINNIN OHJAUKSEN ARVIOINTITYÖRYHMÄN RAPORTISTA

 

Khs 2009-2093

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

 

Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti ja sen liitteenä oleva Suomen ympäristökeskuksen selvitys osoittavat hyvin kaupan kokorakenteessa, sijoittumisessa ja saavutettavuudessa tapahtuneita muutoksia. Viime vuosina toteutetut ja kaavaillut suurhankkeet puolestaan ilmentävät sijainnin ohjauksen ja vaikutusten arvioinnin puutteita.

 

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten kokoaminen maan­käyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun ja kaupan sijoittamisen periaatteiden sisällyttäminen siihen selkeyttävät vähittäiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti tulee pystyä parantamaan hankkeiden liikenne- ja ilmastovaikutusten sekä palveluverkkoon kohdistuvien vaikutusten arviointia. Kaupunginhallituksen mielestä työryhmän ehdotukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtävistä muutoksista ovat pääosin kannatettavia. Kaavoituksen aikana tehtävien selvitysten ja vaikutusarviointien sekä riittävän tietopohjan merkitys kasvaa.

 

Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaan ei ehdoteta muutosta, mutta työryhmä pitää selvitystä kokorajan muutoksesta tarpeellisena. Kaupun­ginhallitus korostaa, että suuryksikön ja etenkin myymäläkeskittymän merkittävän laajennuksen kokorajaa tulisi harkita aluesidonnaisesti. Nykyinen raja on Helsingin mittapuussa suhteellisen pieni, etenkin jos kyseessä on myymäläkeskittymä, kuten vanha ostoskeskus. Ohjeel­lisen rajan mukaan 2 000-6 000 k-m²:n myymälän tai myymäläkeskittymän laajentaminen yli 25 %:lla ulottuisi suuryksiköitä koskevien säännösten soveltamisen jo noin 500 k-m²:n laajennuksiin. Tämän kokoluokan laajennuksilla ei kuitenkaan yhdyskuntarakenteen ohjauksen kannalta ole lähtökohtaisesti merkittäviä vaikutuksia pääkaupunkiseudulla.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ottaminen mukaan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin on sinänsä kannatettava. Kuitenkin juuri tässä kaupan lajissa, kuten vaikkapa auto­kaupassa, nykyisen suuryksikön kokorajan säilyttäminen on epätarkoituksenmukaista. Rakentamisen todellisten vaikutusten, kuten esimerkiksi asiointiliikenteen määrän, tulisi olla myymälän kokoa vahvempana kriteerinä ohjauksessa. Tällöin kaavamääräyksillä voidaan säädellä sitä, että yhdyskuntarakenteen kannalta ja asiointiliikenteeltään merkittävät myymälät eivät sijoittuisi ongelmallisiin paikkoihin. Myös toimialaliu­kumista syntyvät vaikutukset tulisi tällöin hallita.

 

Työryhmä ehdottaa, että merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon ylä- ja alarajan määrittely tehtäisiin maakuntakaavois­sa. Ehdotus selkeyttää tulkinnallisia ongelmia, koska seudullisesti merkittävän suuryksikön kokoraja vaihtelee seuduittain ja tilanteittain. Esimerkiksi Helsingissä 5 000 k-m²:n kauppa- tai ostoskeskus ei useinkaan ole vielä seudullisesti merkittävä kauppakeskus. Toisaalta kaupan liiallinen keskittyminen juuri kaupunkirakenteen "sisällä" aiheuttaa suurempia liikenteellisiä ongelmia kuin haja-asutusalueilla.

 

Kaupan sijainnin ohjauksessa tulisi harkita myös kuntakokoon liittyvien määräysten muotoilua tai erottelua. Hankkeisiin liittyen tulisi myös edellyttää hankkeen asiakaspohjalaskelmia tai asiakaspalvelualueen laajuut­ta osoittavia arvioita.

 

Työryhmän mietinnössä jää tulkinnanvaraiseksi se, määriteltäisiinkö  maakuntakaavassa yksittäisen suuryksikön koon lisäksi myös alueellinen kaupan kokonaismitoitus. Raportissa todetaan mm. seuraavasti: "Alueelle sijoittuvien kaupallisten toimintojen mitoituksen ylärajan osoittaminen mahdollistaa kaupan sijainnin nykyistä joustavamman ja monipuolisemman ohjauksen maakuntakaavoituksessa, kun kaupan toimintoja voidaan ohjata useammille paikoille siten, että lain vaatimukset täyttyvät". Samoin siinä todetaan: "Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköi­den suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä" (Kaupan sijainnin oh­jauksen arviointityöryhmän raportti sivu 9). Sinänsä maakuntakaavan ohjausvaikutusta lisäisi, jos siinä voitaisiin määritellä edes yleispiirteisesti maakunnan arvioituun ostovoimaan ja muihin tekijöihin perustuvan kaupallisen suur­yksikköverkoston laajuus ja yhdyskuntarakenteellisesti suotuisat sijaintipaikat.

 

Työryhmä ehdottaa, että vähintään 60 000 k-m²:n suuruiset vähittäiskau­pan suuryksiköt otettaisiin YVA-menettelyn piiriin suoraan asetuksen nojalla. Myönteistä tässä olisi se, että se poistaisi epätietoisuuden siitä, milloin erillistä YVA-menettelyä on sovellettava. Lukuun ottamatta liikenteestä aiheutuvia päästöjä tai kauppakeskusten varaamaa maa-aluetta kaupallisten suuryksiköiden aiheuttamat ympäristö- ja muut vaikutukset ovat kuitenkin yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan sekä ihmisten elinoloihin ja palveluiden saatavuuteen liittyviä vaikutuksia. Juuri tämä arviointi on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen suunnittelun ominta ydinosaamista ja selvittämisalaa. Vaihtoehtona YVA-me­nettelyn pakollisuudelle tulisikin harkita YVA-lain 5 §:n määrittämän har­kinnanvaraiseen YVA-menettelyyn määräämistä koskevan säännök­sen muuttamista siten, että menettelyä ei tarvittaisi, jos vaikutukset on mahdollista selvittää muun lainsäädännön mukaisessa menettelyssä YVA-lainsäädännön edellyttämällä tavalla eli mm. juuri kaavoitukses­sa. Nykyinen harkinnanvaraisen menettelyn soveltamatta jättämisen mahdollistava edellytys ”on selvitetty” johtaa liian usein päällekkäisiin selvityksiin ja arviointeihin.

 

Pelkästään hankkeen tai laajennuksen kokoon perustuva säännönmukainen YVA-menettely kaupallisissa hankkeissa olisi lisäksi etenkin kaupunkien keskustoissa sovellettuna jokseenkin erikoista.   

 

Helsingin kaupunginhallitus kannattaa ajatusta siitä, että kaupan palveluverkkoselvitysten asemaa vahvistetaan ja että tietoaineistoja ja analyysimenetelmiä kehitetään palvelemaan kaupan ohjauksen tarpeita. Ajantasaisen aineiston olemassaolo on ehdoton edellytys vaikutusten arvioinnissa, kaupan sijainnin ohjauksen onnistumisessa sekä kaupan kehityksen seurannassa. Kauppaa koskevien tunnuslukujen julkaisemi­nen poistaisi myös ongelmia eri selvitysten vertailtavuudessa ja tekisi analyysit läpinäkyvämmiksi. Ympäristöministeriö voisi kehittää yhtene­väisiä toimintamalleja kaupan hankkeiden mitoituksen vaikutusten arviointiin. Tämä selkeyttäisi päätöksenteon perusteita ja kohdistaisi huomion tapauskohtaisiin vaikutuksiin.

 

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 1.10.2009

 

Liite 2

Työryhmän toimeksianto ja ehdotukset

 

Liite 3

Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti (vain linkkinä)

 

Kaj toteaa, että ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupunginhallituksen lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa 15.11.2009 mennessä (lisäaika 30.11.2010).

 

./.                   Työryhmän toimeksianto, raportin sisällysluettelo ja työryhmän ehdotuk­set ilmenevät liitteestä 3. Työryhmän tehtävänä oli arvioida kaupan sijainnin merkitystä yhdyskuntakehityksen muutostekijänä, kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kaupan palvelujen vastaavuutta, ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin ja rakenteeseen sekä kau­pan sijainnin ohjauksen vaikuttavuutta ja ajanmukaisuutta sekä tehdä tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia.

 

Työryhmän ehdotukset voidaan pääpiirteissään kuvata seuraavasti: Kaupan ohjaukselle tulee säätää selkeät periaatteet lainsäädäntöön, kaupan suuryksikkörajaan (2000 m2) ei esitetä muutoksia, paljon tilaa vaativa erikoiskauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin, seudullisten kaupan yksiköitten mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa ja erittäin suuret kaupan hankkeet lisätään ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun asetuksen hankeluetteloon. Lisäksi palveluverkkoselvitysten asemaa vahvistetaan ja tietoaineistoja ja analyysimenetelmiä kehitetään.

 

Kaj toteaa, että työryhmän raportista on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Kiinteistövirastosta ja talous- ja suunnittelukeskuksesta on ilmoitettu, ettei lausunnon antamiselle ole tarvetta.

 

Annettavaksi ehdotettu lausuntoluonnos noudattaa pääosin saatuja lausuntoja lukuun ottamatta varovaisempaa kantaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laajentamiseen suuriin kaupallisiin hankkeisiin suoraan asetuksen nojalla. Tältä osin ehdotettu kanta on samansuuntainen kuin mm. Kuntaliiton 13.11.2009 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.11.2009 päivätyissä lausunnoissa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.11.2009) seuraavaa:

 

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten kokoaminen maankäyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun ja kaupan sijoittamisen periaatteiden sisällyttäminen tähän selkeyttää vähittäiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Samoin ehdotus vähintään 60 000 k-m² vähittäiskaupan suuryksikön ottamisesta YVA-menettelyn piiriin poistaa epätietoisuuden, milloin YVA-menettelyä on sovellettava. Myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ottaminen mukaan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin poistaa tulkintaongelmat ja yhdenmukaistaa seudullisia käytäntöjä.

 

Tiettyjen tilaa vaativien erikoiskauppojen kohdalla, kuten autokaupan, nykyinen suuryksikön raja on suhteellisen pieni eikä autokauppa tuota asiointiliikennettä vastaavassa määrin kuin nykyisen ohjauksen piirissä olevat vähittäiskaupan suuryksiköt. Ehdotuksen toteutuessa kaavamää­räyksillä tulee jatkossa määritellä ehkäpä entistä tarkemmin kaupan tyyppi poikkeuksellisia asiakasvirtoja tuottavan kaupan sekä keskustatoimintojen ulkopuolella sijaitsevien suuryksiköiden kohdalla, jotta yhdyskuntarakenteen kannalta ja asiointiliikenteeltään merkittävät myy­mälät eivät sijoittuisi ongelmallisiin paikkoihin. Toimialaliukumista syntyvät vaikutukset tulisi tällöin hallita.

 

Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaan ei ehdoteta muutosta, mutta työryhmä pitää selvitystä kokorajan muutoksesta tarpeellisena. Tähän liittyen olisi tarpeellista arvioida myös myymäläkeskittymän merkittävän laajennuksen kokorajoja alueittain. Merkittävän laajennuksen nykyinen kokoraja on Helsingin mittapuussa suhteellisen pieni, etenkin jos kyseessä on myymäläkeskittymä, kuten vanha ostoskeskus. Ohjeellisen rajan mukaan 2 000 - 6 000 k-m²:n myymälän tai myymäläkeskittymän laajentaminen yli 25 %:lla tarkoittaa alimmillaan jo yli 500 k-m²:n laajennusta, jolloin tulee soveltaa vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä. Tämän kokoluokan laajennuksilla ei kuitenkaan ohjauksen kannalta ole lähtökohtaisesti merkittäviä vaikutuksia pääkaupunkiseudulla.

 

Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon ylä- ja alarajan määrittely maakuntakaavassa selkeyttää tulkinnallisia ongelmia. On kuitenkin huomattava, että seudullisesti merkittävän suuryksikön kokoraja vaihtelee seuduittain ja tilanteittain. Esimerkiksi Helsingissä 5 000 k-m²:n kauppa- tai ostoskeskus ei useinkaan lähtökohtaisesti ole vielä seudullisesti merkittävä kauppakeskus. Toisaalta kaupan liiallinen keskittyminen juuri kaupunkirakenteen "sisällä" aiheuttaa suurem­pia liikenteellisiä ongelmia kuin haja-asutusaluilla. Kaupan sijainnin ohjauksessa tulisi harkita myös kuntakokoon liittyvien määräysten muotoilua tai erottelua. Hankkeisiin liittyen tulisi myös edellyttää hankkeen asiakaspohjalaskelmia tai asiakaspalvelualueen laajuutta osoittavia arvioita.

 

Työryhmän mietinnössä jää tulkinnanvaraiseksi tarkoitetaanko yksittäisen suuryksikön ylärajan määrittelyn lisäksi myös kaupan kerrosalan ylärajan määrittelyä maakuntakaavassa kokonaisuutena. Mm. seuraavissa kohdissa voi tulkita tarkoitettavan myös alueen kaupan kokonais­mitoitusta yhteensä: "Alueelle sijoittuvien kaupallisten toimintojen mitoituksen ylärajan osoittaminen mahdollistaa kaupan sijainnin nykyistä joustavamman ja monipuolisemman ohjauksen maakuntakaavoitukses­sa, kun kaupan toimintoja voidaan ohjata useammille paikoille siten, että lain vaatimukset täyttyvät" sekä ehdotuksessa "Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä" (Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti s. 9)

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa nähdään hyvänä, että kaupan palveluverkkoselvitysten asemaa vahvistetaan ja että tietoaineistoja ja analyysimenetelmiä kehitetään palvelemaan kaupan ohjauksen tarpeita. Kaupunkisuunnitteluvirastossa suhtaudutaan erittäin positiivisesti tie­toaineistojen ylläpidon ja seurannan kehittämiseen. Ajantasaisen aineiston olemassaolo on ehdoton edellytys vaikutusten arvioinnissa, kau­pan sijainnin ohjauksen onnistumisessa sekä kaupan kehityksen seurannassa. Kauppaa koskevien tunnuslukujen julkaiseminen poistaisi myös ongelmia eri selvitysten vertailtavuudessa ja tekisi analyysit läpinäkyvämmiksi. Ympäristöministeriö voisi kehittää yhteneväisiä toimintamalleja kaupan hankkeiden mitoituksen vaikutusten arviointiin. Tämä selkeyttäisi päätöksenteon perusteita ja kohdistaisi huomion tapauskoh­taisiin vaikutuksiin.

 

Ympäristökeskus toteaa (2.11.2009) seuraavaa:

 

Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti ja sen liitteenä oleva Suomen ympäristökeskuksen selvitys osoittavat hyvin kaupan kokorakenteessa, sijoittumisessa ja saavutettavuudessa tapahtuneita muutoksia. Viime vuosina toteutetut ja kaavaillut suurhankkeet puolestaan ilmentävät sijainnin ohjauksen ja vaikutusten arvioinnin puutteita. Erityisesti tulee pystyä parantamaan hankkeiden liikenne- ja ilmastovaikutusten arviointia. Ympäristökeskuksen mielestä työryhmän ehdotukset maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtävistä muutoksista ovat erittäin kannatettavia. Kaavoituksen aikana tehtävien selvitysten ja vaikutusarviointien sekä riittävän tietopohjan merkitys kasvaa.
 

Työryhmä esittää muutosta myös YVA-asetukseen. Parhaillaan menos­sa olevan YVA-lainsäädännön toimivuusarvioinnin yhteydessä saadaan lisätietoa YVA-lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä ongelmista. Ympäristökeskuksen mielestä kaupan vaikutusten arviointia on tarpeen tehostaa lisäämällä erittäin suuret kaupan hankkeet YVA-asetuk­sen hankeluetteloon. Riittävät arvioinnit ja säädösten yhdenmukainen soveltaminen eri puolilla maata parantavat myös yritysten ja yrittäjien asemaa.

Maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen aikana tehtävillä ympäristövaikutusarvioinneilla saadaan selville sijaintivaihtoehtojen yleispiirteiset vaikutukset. Yksittäisen suurhankkeen liikenne- ja ilmastovaikutukset sekä vaikutukset palveluverkkoon ja vaikutusten kohdentuminen on mahdollista tarkemmin arvioida kuitenkin vasta hankesuunnittelun yhteydessä. YVA-lain mukainen arviointimenettely antaa myös lisätietoa hankkeesta ja parantaa vaikutusalueen asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistumismahdollisuuksia.

 

 

 

 


5

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE BRÄNDÖ SEGLAREN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-2317

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Brändö Seglare r.f.:lle haettuun toimenpiteeseen Helsingin 42. kaupunginosan Kulosaaren kylässä olevalle tilalle RN:o 1:976 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 23.9.2009 päivättyä suunnitelmaa.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Kulosaaren kylän tila RN:o 1:976)

 

Liite 2

Asemapiirros (Kulosaaren kylän tila RN:o 1:976)

 

Liite 3

Ote pääpiirustuksesta

 

Liite 4

Havainnekuva

 

Brändö Seglare r.f. pyytää (17.6.2009) poikkeamislupaa 42. kaupunginosan ( Kulosaari) Kulosaaren kylässä (409) olevalle tilalle RN:o 1:976 (Granfeltintien päässä oleva Hylje-saari).

 

Hakijan tarkoituksena on suojellun purjehduspaviljonkirakennuksen huoltosiiven purkaminen ja korvaaminen uudella rakennusosalla niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että huoltosiipi on huonokuntoinen eikä täytä toiminnan nykyisiä tarpeita mm. esteettömyyden osalta. Seura on toiminut aktiivisesti liikuntaesteisten purjehdustilaisuuksien järjestäjänä, ja on mukana vuoden 2011 olympialuokkien avoimien EM‑kisojen järjestäjänä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.11.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8630. Asemakaavan mukaan tontti on venesatama-aluetta, jolla ympäristö säilytetään (LV/s). Tontti on osa Kluuvin akseliin liittyvää suojelualuetta. Tontille ei ole osoitettu luvuilla rakennusoikeutta tai tonttitehokkuutta, mutta alueella olevia rakennuksia tai rakenteita ei saa purkaa. Nykyisten rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 243,5 k-m2. Lisäksi alueelle on myönnetty rakennuslupa 6,5 m2 kokoiselle avovarastolle. Näin ollen alueen rakennusoikeus voidaan katsoa olevan yhteensä 250
k-m2. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön säilymistä ja olennaisten piirteiden vahvistumista.

 

Purettavaksi esitetty nk. purjevaja on osa arkkitehti Kurt Simbergin 1940-luvun lopulla suunnittelemaa purjehdusseuran paviljongin kokonaisuutta. Se koostuu paviljonkirakennuksesta, nivelosassa on keittiö ja säilytystiloja, ja purjevaja on kokonaisuuden kolmas osa. Matala, lautavuorattu, ruskeaksi maalattu paviljonki siipiosineen on suunniteltu miellyttävällä tavalla maisemaan ja kallioiselle saarelle sopivaksi rakennusryhmäksi.

 

Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyinen vanha purjevaja ja korvata se asianmukaisella uudella tilalla. Uusi huoltosiipi on 30,5 k-m2 suurem­pi kuin nykyinen purjevaja. Myös rakennuksen keittiötä on tarkoitus laajentaa 15,5 k-m2 kokoisella uudella varastolla. Tarkoitus on säilyttää yleisilme kokonaisuutena hyvinkin samanlaisena.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta suojelun osalta sekä siten, että alueen nykyinen rakennusoikeus 250 k-m2 ylittyy 18,4 prosentilla (46 k-m2).

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat ovat paikan päällä yhdessä kaupunginmuseon edustajan kanssa tutustuneet rakennukseen. Katselmuk­sessa todettiin tietyin edellytyksin mahdolliseksi alustava suunnitel­ma korvata alkuperäinen purjevajarakennus uudisrakennuksella.

 

Kaupunginmuseo on lausunnossaan 14.8.2009 puoltanut 15.6.2009 päivättyä suunnitelmaa, joka sisällöltään vastasi tähän hakemukseen liitettyä, 23.9.2009 päivättyä suunnitelmaa.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille rakennusvalvontaviraston kirjeellä (14.7.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että purjehdusseura Brändö Seglare on laajentanut toimintansa koskemaan myös vammaispurjehdusta. Huoltosiipi nykytilassaan ei täytä tarvittavia vaatimuksia esteettömyyden suhteen, ja sen muuttaminen esteettömäksi nykyisten rakenteiden puitteissa on paikan päällä todettu erittäin vaikeaksi. Uusi, nykytarpeita täyttävä huoltosiipi peseytymis- ja wc-tiloineen sekä keittiön lisävarasto on suunniteltu kiitettävällä tavalla sopeutuvaksi rakennuskokonaisuuden perushahmoon.

 

Poikkeamisen erityinen syy on ympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 23.9.2009 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 23.9.2009 päivättyä suunnitelmaa.

 

 

 

 


6

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TMW PRAMERICA PROPERTY INVESTMENT GMBH:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-2276

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä TMW Pramerica Property Investment GmbH:lle haettuun toimenpiteeseen
4. kaupunginosan korttelin nro 66 tontille nro 10 ehdolla, että

 

-                                       2. kerroksen terassille tulevat rakennelmat toteutetaan korkealaatuisina ja että niiden toteutussuunnitelmat sekä koillisen pihan pihasuunnitelmat hyväksytetään kaupunkikuva­neuvottelukunnassa ja esitellään kaupunginmuseolle

 

-                                       kaikki uudet rakennelmat ja julkisivun muutokset tulee suun­nitella korkealaatuisina siten, että rakennuksen ja koillisen pihan kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo ei vähene.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Kampin tontti 4/66/10)

 

Liite 2

Asemapiirros (Kampin tontti 4/66/10)

 

Liite 3

Kerrosalalaskelma ja pohjakaaviot

 

TMW Pramerica Property Investment GmbH/c/o Leopold Varainhoito pyytää (17.9.2009) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 66 tontille nro 10 (Kalevankatu 6).

 

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen kellaritilojen (270 k-m2) käyttötarkoituksen muuttaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus säilyy edelleen alkuperäisessä laajuudessaan eikä siihen rakenneta uutta tilaa. Hakijan mukaan rakentaminen edistää olemassa olevan liike- ja toimistorakennuksen tarkoituksen mukaista käyttöä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä parantaa alueelle tarpeellista palvelutasoa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.11.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 22.12.1977 vahvistettu asemakaava nro 7655. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Rakennus on merkitty suojelumerkinnällä so: Tontin osa, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei rakennushistoriallisen arvonsa tai arvok­kaan kaupunkikuvan takia saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Tällä osalla tonttia ei saa suorittaa sellaista uudisrakentamista eikä sellaisia lisärakentamis-, muutos- tai korjaustöitä, jotka turmelevat rakennuksen julkisivujen tai kaupunkikuvan rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksen koillispuolinen piha-alue on merkitty istutettavaksi tontin osaksi, jolle on istutettava myös puita ja pensaita. Pihan alle saadaan sisustaa arkisto- ja varastotiloja, joiden rakenteet eivät saa nousta tason +12.30 yläpuolelle 0-tasosta luettuna (ma). Tontin autopaikkamäärä on vähintään 1 ap / 800 k-m2 ja enintään 1 ap / 350 k-m2 ja paikat saa sijoittaa tontille 4/63/11.

 

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa (Kslk 22.1.1987, Khs 24.8.1987) tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-2), jossa myymälätilojen ohjeellinen osuus on enintään 15 %, toimistotilojen 60 % ja muiden tilojen 25 % tontin kerrosalasta. Kadunvarsirakennuksen ensimmäinen kerros on varattava myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi.

 

Tontilla sijaitseva arkkitehtien Risto-Veikko Luukkonen ja Aarne Hytönen suunnittelema Henkivakuutusyhtiö Suomen liike- ja asuinrakennus valmistui vuonna 1938. Rakennuksessa tehtiin tilamuutoksia heti valmistumisen jälkeen ja 1960-luvun loppuun mennessä kaikki asunnot oli muutettu toimistotiloiksi. Vuoden 1970 jälkeen rakennuksessa on tehty lukuisia tiloihin ja taloteknisiin laitteisiin liittyviä muutoksia ja lisäyksiä, sekä peruskorjauksia. Alkujaan rakennuksessa sijaitsi 400-paikkainen elokuvateatteri, joka on 1970-luvulla muutettu pääosin varasto- ja aputiloiksi. Tämä hakemus koskee suurelta osin näitä tiloja. Tontin asemakaavan mukainen kerrosala on 6 010 k-m2. Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala on 6 023 k-m2. Hakijan tarkemittausten mukaan todellinen käytetty kerrosala on 6 464 k-m2. Nykyinen tonttitehokkuus on tarkemittausten perusteella e=4.0.

 

Hakemus liittyy rakennuksen peruskorjaukseen, jonka yhteydessä kellarin tiloja muokataan laajalti. Hakija on 1.7.2009 jättänyt rakennuslupa­hakemuksen, 4-2188-09-D, koskien kellariin sijoitettavaa uutta ohjelmaravintolaa ja jätehuonetta sekä koillisen piha-alueen ja 2. kerroksessa sijaitsevan terassin käyttöä ulkotarjoilualueina. Hakemuksessa oli osoitettu myös vähäistä rakentamista 2. kerroksen terassille. Hakemuksessa rakennusoikeus ylittyi vähäisessä määrin asemakaavan mukaisesta sallitusta kerrosalasta. Muutosalueen laajuus oli 125 k-m2, jolloin tarke­mittausten mukainen ylitys oli yhteensä 9,6 %. Tällöin rakennuksen hakemuksen mukaiseksi uudeksi kerrosalaksi muodostui 6 589 k-m2 ja tonttitehokkuudeksi e=4,1. Kaupunkisuunnitteluvirasto puolsi hakemusta seuraavin ehdoin: Koillisen pihan tarjoilualueelle ei tule rakentaa uusia rakennelmia lukuun ottamatta ravintolan toiminnan kannalta tärkeää kevyttä henkilöhissiä, portaiden muutoksia, luiskaa ja uusia ulko-ovia. Kaikki uudet rakennelmat tulee suunnitella korkealaatuisina siten, että rakennuksen, 2. kerroksen terassin ja koillisen pihan kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo ei vähene. Suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvaneuvottelukunnalla ja ne tulee esitellä myös kaupunginmuseolle.

 

Hakijan tarkoituksena on liittää kellarikerroksessa sijaitsevia varastotiloja 1. kerroksen liiketiloihin ja ottaa ne siten pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön. Tiloihin on 1. kerroksen liikehuoneistoista olemassa olevat porrasyhteydet, joista toinen porras muutetaan luonteeltaan lähemmäksi tilassa aiemmin ollutta elokuvateatterin porrasta.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kerrosala lisään­tyy 270 k-m2, jonka jälkeen se ylittää asemakaavan mukaisen sallitun kerrosalan yhteensä 849 k-m2:llä ja on siten yhteensä 6 859 k-m2 (6 464 k-m2 + 125 k-m2 + 270 k-m2 (tarkemitattu kerrosala + rakennuslupahakemuksen 4-2188-09-D kerrosalan lisäys + haettu kerrosalan lisäys)). Prosentteina ylitys on 14,1 % ja tonttitehokkuus on tällöin e = 4,3.

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Helsingin kaupunginmuseo on tehnyt muistion (17.1.2008) rakennuksen katselmuksesta. Kaupunginmuseo toteaa, että asemakaava on ainakin sisätilojen suojelun osalta vanhentunut.

 

Hakija on esitellyt suunnitelmiaan kaupunginmuseon edustajalle paikan päällä 28.5.2009. Asiasta tehdyssä muistiossa todetaan, että elokuvateatterin ylä- ja välipohjat, joihin uusia aukkoja avataan, ovat 1970-lu­vun muutostöiden yhteydessä rakennettuja, eikä niihin kohdistu suojeluvaateita.

 

Rakennuslupahakemuksen 4-2188-09-D suunnitelmia on käsitelty kolmesti kaupunkikuvaneuvottelukunnassa (24.6.2009, 8.7.2009 ja 7.10.2009). Neuvottelukunta on puoltanut hanketta vähäisin huomautuksin, jotka koskivat koillista pihaa.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.10.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että on perusteltua muuttaa olemas­sa olevat varastotilat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön. Vaikka nyt haettu poikkeaminen ei aiheuta merkittävää rakentamista, on se osa koko rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävää kellaritilojen uudelleen järjestelyä. Tästä syystä kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että ravintolatilojen yhteydessä annetut poikkeamisen ehdot tulisi täyttää myös tässä muutoksessa.

 

Muutoksen vähäisyydestä johtuen tontille ei tarvitse osoittaa lisää autopaikkoja.

 

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksen mukainen käyttö sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että:

 

-                                       2. kerroksen terassille tulevat rakennelmat toteutetaan korkealaatuisina ja että niiden toteutussuunnitelmat sekä koillisen pihan pihasuunnitelmat hyväksytetään kaupunkikuva­neuvottelukunnassa ja esitellään kaupunginmuseolle

 


 

-                                       kaikki uudet rakennelmat ja julkisivun muutokset tulee suunnitella korkealaatuisina siten, että rakennuksen ja koillisen pihan kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo ei vähene.

 

 

 

 


7

7.12.2009 pöydälle pantu asia

TONTTIEN VARAAMINEN HONKASUON TONTINVARAUSKILPAILUA VARTEN (MALMINKARTANO, HONKASUO, TONTIT 33350/1 - 5, 33351/1, 33352/1, 33354/1 - 8, 33355/1, 33356/1 - 5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1 - 3 JA 33361/1 - 2)

 

Khs 2009-2511

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

                          varata Malminkartanon Honkasuon Haapaperhosen alueen suunniteltujen kortteleiden nro 33350–33352 sekä 33354–33361 asuinpientalotontit (AP) ja erillispientalotontit (AO‑1), joiden suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä noin 13 000 k-m², ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” ‑tontinvarauskilpailua varten siten, että

 

                          varausalueen kokonaisrakennusoikeudesta noin 45 prosenttia (n. 6 000 k-m2) on toteutettava Hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina ja loppuosa vapaarahoitteisena omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona ilman Hitas-eh­toja, ja

 

                          kaiken asuntotuotannon tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset,

 

                          oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään alueen tontinvarauskilpailun, hyväksymään alueen lopullisen rahoitus- ja hallintamuotojakauman sekä valitsemaan kilpailun perusteella kaavoituskumppanit ja hankkeiden toteuttajat kyseisille tonteille,

 

                          kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kiinteistövirastoa Honkasuon alueen jatkosuun­nittelussa ja toteutuksessa kiinnittämään huomiota siihen, että maankäytön ja asumisen toimenpideohjelman mukainen asuntotuotantojakauma kyetään alueella saavuttamaan.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Varausaluekartta

 

Liite 3

Tonttien perustiedot

 

Liite 4

Kopio kaavaehdotuksen nro 11870 kaavakartasta

 

Liite 5

Projektisuunnitelma

 

Kaj toteaa, että Malminkartanon Honkasuon alueelle on sinne laaditussa asemakaavaehdotuksessa asetettu tavoitteeksi mahdollisimman ener­giatehokkaan ja ekologisesti kestävän pientalovaltaisen asuinalueen synnyttäminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” ‑tontinvarauskilpailu.

 

Kyseessä on laatukilpailu, jossa pientalotonttien rakentajat valitaan suunnitelmien laadun perusteella. Kilpailuehdotusten arvostelua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö, jonka toteutumista seurataan alueen rakentamisen ajan. Asemakaa­vaehdotus viimeistellään valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä kilpailulla valittavien toteuttajien kanssa.

 

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä TKK:n PRA‑klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd:n/Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa.

 

Varattavaksi esitettävä rakennusoikeudeltaan noin 13 000 k-m2:n alue käsittää yhteensä 29 tonttia, josta 14 on osoitettu erillispientaloille ja 11 rivitalotyyppisille taloille. Alueen rakennusoikeudesta noin 45 % esitetään toteutettavaksi Hitas-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoina. Loput noin 55 % rakennusoikeudesta toteutettaisiin vapaarahoitteisena sääntelemättömänä asuntotuotantona.

 

Esitetty ratkaisu poikkeaa MA-ohjelman mukaisesta tuotantojakaumasta, alueen rakentamistehokkuus jää melko alhaiseksi, asuntojen keskikoko muodostuu esitetyssä ratkaisussa poikkeuksellisen suureksi ja asemakaavaehdotuksen mahdollistama autopaikkojen lukumäärä on korkeahko. Asemakaavaehdotuksen tarjoamat edellytykset kokonaisuu­tena ekotehokkaan alueen rakentamiseen eivät siten ole kovin otolliset eikä myöskään alueen tulevien asukkaiden sosiaalisen jakauman voi odottaa muodostuvan kovin monipuoliseksi.

 

Alueesta voi kuitenkin esitetyn kilpailun ja asemakaavaehdotuksen mää­räyksin muodostua omalla tavallaan omaleimainen ympäristö ja yksittäisten rakennusten osalta energiatehokaskin, minkä lisäksi suunniteltu kilpailu ja sille kehitettävät ekotehokkuuskriteerit voivat edistää kilpailumenettelyjen kehittymistä. Siksi esitetään ehdotuksen mukaista ratkaisua, vaikkakin kilpailun nimeä on syytä tarkentaa vastaamaan paremmin alueen suunnittelutavoitetta.

 

Honkasuon alueen jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomi­ota siihen, että maankäytön ja asumisen toimenpideohjelman mukainen asuntotuotantojakauma kyetään alueellisesti saavuttamaan.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (24.11.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Malminkartanon Honkasuon alueelle on laadittu asemakaavaehdotus nro 11870. Kaavaehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisimman energiatehokas ja ekologisesti kestävä pientalovaltainen asuin­alue. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu.

 

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä TKK:n PRA‑klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd:n/Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa. Ky­seessä olisi laatukilpailu, jossa pientalotonttien rakentajat valitaan suun­nitelmien laadun perusteella. Tavanomaisesta poiketen kilpailuehdotusten arvostelua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö, jonka toteutumista tullaan myös seuraa­maan alueen rakentamisen ajan. Kilpailun keskeisenä tavoitteena onkin löytää toteuttamiskelpoisia kilpailuehdotuksia, joiden rakentaminen ja käyttö tuottavat mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Ase­makaavaehdotus viimeistellään valmiiksi asemakaavaksi yhteistyös­sä kilpailulla valittavien toteuttajien kanssa.    

 

Helsingin Energia valmistelee Honkasuon alueelle matalalämpötilaisen kaukolämpöverkon toteuttamista. Helsingin Energia osallistuu myös ton­tinvarauskilpailun ohjelmointiin.    

 

Varattavaksi esitettävä alue käsittää yhteensä 29 tonttia, josta 14 on osoitettu erillispientaloille ja 11 rivitalotyyppisille taloille. Erillispientalo-tontit toteutetaan massiivipuurakentamisena ja rivitalotyyppiset tontit puu- tai kivitalorakentamisena. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 13 000 k-m², eli noin 90–110 asuntoa. Alueen rakennusoikeudesta noin 45 % esitetään toteutettavaksi välimuodon asuntotuotantona, eli Hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina. Loput noin 55 % rakennusoikeudesta toteutettaisiin vapaarahoitteisena sääntelemättömänä asuntotuotantona.

 

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus käydä kevään 2010 aikana ja ratkaista alkusyksystä 2010. Varattavaksi esitettävän alueen tontit on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2011–2014 aikana.  

 

Varausalue                       Malminkartanon Honkasuon alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Vantaan Myyrmäkeen ja Rajatorppaan, etelässä Malminkartanon täyttömäkeen sekä Naapuripellontien pientaloalueeseen. Alue on kokonaisuudes­saan kaupungin omistuksessa. Honkasuon alueelle on laadittu ase­makaavaehdotus nro 11870, jonka keskeisinä teemoina ovat mm. matalaenergia- ja puurakentaminen. Kaavaehdotuksen mukaisesti Honka­suon alueelle on tarkoitus rakentaa omakotitaloja, kytkettyjä pientaloja ja pienkerrostaloja noin 1 500 asukkaalle. Kaava-alueen kokonaiskerros­ala on noin 60 000 k-m².

 

./.                   Sijaintikatta on esityslistan liitteenä 1.

 

Nyt esitetään varattavaksi kaavaehdotuksen mukaiselta Haapaperhosen alueelta yhteensä 14 erillispientalotonttia sekä yhteensä 15 rivitalo-tyyppistä pientalotonttia. Tonttien suunniteltu kokonaisrakennusoikeus on noin 13 000 k-m² ja tonteille voitaisiin siten rakentaa arviolta noin 90–110 asuntoa. Haapaperhosen alueen kortteliin 33353 sijoittuvia neljää asuntotonttia ei esitetä nyt varattavaksi. Nämä tontit poikkeavat talotyypiltään ja muilta kaavaratkaisuiltaan varattavaksi esitettävistä tonteista eikä tontteja ole tästä syystä tarkoituksenmukaista ottaa kilpailuun mukaan.

 

Varattavaksi esitettävät tontit sijoittuvat Honkasuon itäosaan rakentami­sen aloitusalueelle, jossa rakennusten perustamisolosuhteet ovat muuta Honkasuon aluetta huomattavasti paremmat. Tämä osa Haapaper­ho­sen alueesta voidaan saattaa rakentamiskelpoiseksi varsin nopeasti. Alueesta 3/4 voidaan toteuttaa ilman merkittäviä esirakentamistoimenpiteitä ja 1/4:lle alueesta tarvittaneen syvästabilointia.                    

 

./.                   Varausaluekartta on esityslistan liitteenä 2.

 

Varausalueen tarkemmat asemakaava- ja tonttitiedot

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 hyväksyä Malminkartanon Honkasuon alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11870.

 

Varattavaksi esitettävistä tonteista 14 sijoittuu erillispientalojen kortteli-alueelle (AO-1). Näistä tonteista kolmelle on osoitettu rakennusalat use­ammalle asunnolle ja loput ovat yhden asunnon tontteja. Tonttien rakennusoikeus useamman asunnon tonteilla määräytyy tehokkuusluvun e = 0,40 mukaan ja yhden asunnon tonteilla e = 0,30 mukaan. Tonttien korkein sallittu kerrosluku on kaksi (II). Rakennusten tulee olla massiivihirrestä rakennettuja ja niiden tulee olla ilmeeltään moderneja.

 

Varattavaksi esitettävistä tonteista 15 sijoittuu puolestaan enintään kak­sikerroksisten asuinpientalojen korttelialueelle (AP, II). Näistä kahdeksan tontin rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0,50 mukaan ja kolmen tehokkuusluvun e = 0,40 mukaan. 

 

Kaavamääräysten mukaan koko kaava-alueella on sovellettava matalaenergiarakentamisen periaatteita ja varauduttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet on suunniteltava osana rakennusten ja piharakennelmien arkkitehtuuria. 

 

./.                   Varattavaksi esitettävien tonttien tarkemmat perustiedot ilmenevät esityslistan liitteestä 3.

 

Kaavamääräysten mukaan pientalotonteille, joilla on enintään kaksi asuntoa, tulee rakentaa tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten kutakin asuntoa kohti. Sen lisäksi tonteille tulee osoittaa mahdollisuudet rakentaa tarvittaessa autopaikkoja 1 autopaikka/100 k-m², kuitenkin enintään 2 autopaikkaa/asunto. Pientalotonteille, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoa ja ns. kytkettyjen pientalojen tonteilla ensimmäisessä vaiheessa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka/asunto. Sen lisäksi tonteille tulee osoittaa mahdollisuudet rakentaa tarvittaessa lisää autopaikkoja 1 autopaikka/80 k-m², kuitenkin vähintään 1, 25 autopaikkaa/asunto. Polkupyöräpaikkoja tulee puolestaan rakentaa vähintään 3/asunto.

 

Tonttien autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi tonteille sekä osalla tonteista autopaikkatonteille (LPA) 33350/6 ja 33351/2.

 

./.                   Kopio kaavaehdotuksen nro 11870 kaavakartasta on esityslistan liit­teenä 4.

 

Varausesitys

 

”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu ja sen keskeisen tavoitteet

 

Honkasuon kaavaehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisimman energiatehokas ja ekologisesti kestävä pientalovaltainen asuin­alue. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu Honkasuon Haapaperhosen alueen suunnitelluilla erillispientalo- ja asuinpientalotonteilla. 33350/1–5, 33351/1, 33352/1, 33354/1–8, 33355/1, 33356/1–5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1–3 ja 33361/1–2. Kyseessä on ensimmäiset tonttivaraukset Honkasuon alueelta.

 

Kilpailulla on tarkoitus valita tonteille varaajat, jotka toimivat myös tonttien rakennuttajina asemakaavan tultua voimaan. Koska erillispientalo-tontit on kaavaehdotuksessa osoitettu massiivipuurakentamiseen, on kilpailu tarkoitus suunnata tavanomaisten rakennuttajien ja rakentajien lisäksi myös puurakentamiseen erikoistuneille toimijoille. Kyseessä voisi olla ns. avoin kutsukilpailu. Asemakaavaehdotus viimeistellään kilpailuehdotusten pohjalta valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä valittavien toteuttajien kanssa. Tonteille on tarkoitus valita yhteensä 3–6 toteuttajaa.

 

Tontinvarauskilpailussa olisi kyse laatukilpailusta, joten kilpailun voittajat valitaan kilpailuehdotusten laadun perusteella. Kilpailu toteutettaisiin yhteistyössä Teknisen korkeakoulun (TKK) PRA-klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd / Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa.

 

Tavanomaisesta laatukilpailusta poiketen kilpailuehdotusten laatuarvos­telua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö ja laskentamenetelmä, jolla pyritään rakennusten energiatehokkuuden (lämpö- ja sähköenergia) lisäksi arvioimaan myös rakennusten hiilijalanjälkeä laajemminkin. Rakennusten hiilidioksidi-pääs­töjen vähentämiseksi huomio kiinnittyy lämmön- ja sähkönkulutuksen lisäksi mm. energian tuotantomuotoon, rakennusten rakenteisiin, rakennusmateriaaleihin sekä itse rakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Kriteeristön toteutumista tullaan myös seuraamaan alueen rakentamisen ajan. Kriteeristön kehittämisestä ja pisteytysmallin luomisesta vastaa TKK:n PRA-klusteri, joka on TKK:n puutuotetekniikan laboratorion, talonrakennustekniikan laboratorion ja arkkitehtiosaston yhteenliittymä.

 

Kilpailussa ja alueen rakentamisen seurannassa on lisäksi tarkoitus ko­keilla ja kehittää Urban Design Management Oy:n luomaa uutta tontinluovutuskilpailujen järjestämiseen ja aluerakentamisen hallintaan tarkoi­tettua Internet-pohjaista INDICA-työkalua. Työkalun avulla kilpailijoiden ilmoittautuminen, kilpailuehdotusten arviointi (pisteytys) ja arvostelupöytäkirjan koonti voi tapahtua Internetin välityksellä, joka lyhentänee kilpailuun tarvittavaa aikaa. Kilpailulla pyritään tällä tavalla osaltaan myös kehittämään kaupungin tontinluovutusprosessia.  

 

./.                   ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailun tavoitteet sekä kaupungin eri yhteistyökumppaneiden roolit ilmenevät tarkemmin esityslistan liitteenä 5 olevasta projektisuunnitelmasta.

 

Aikataulu, kustannukset ja rahoitus

 

Tontinvarauskilpailun kilpailuohjelman alustava laadinta on jo aloitettu ja se saataneen valmiiksi alkuvuodesta 2010 edellyttäen, että kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta kilpailua varten. Varsinainen kilpailu on tarkoitus käydä kaksivaiheisena kevään ja kesän 2010 aikana. Ensimmäisen vaiheen jälkeen TKK:n PRA-klusteri laatii hiilitaselaskennan, jonka pohjalta kilpailijoille annetaan väliarvio toisen vaiheen suunnittelua varten. Kilpailuajan lienee tässä tapauksessa syytä olla tavanomaista pidempi, jotta kilpailijoille jää riittävästi aikaa kilpailun tavoitteiden mukaisten ekotehokkaiden ratkaisujen kehittämiselle. Kilpailu pyritään ratkaisemaan alkusyksyllä 2010. Tontit on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2011–2014 aikana.

 

”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 98 000 euroa (alv. 22 %). Tästä summasta noin 60 % muodostuu eri konsulttipalkkioista ja loput kaupungin omasta työstä. Kiinteistöviraston tonttiosasto vastaa kaupungin ulkopuolisille suoritettavista konsulttipalkkioista noin 20 000 euron (alv. 0 %) osuudella. Loppuosuudesta vastaa talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto.

 

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto hakee hankkeelle rahoitusta Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) Kestävä Yhdys-kunta -ohjelman demonstraatiohankkeena (D.nro 2758/31/09).    

 

Tonttien rahoitus- ja hallintamuoto

 

Varausalueelle rakennettavat erillispientalot ja rivitalotyyppisten asunnot soveltuvat suuren kokonsa vuoksi varsin huonosti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Kiinteistölautakunnan mielestä varausalueen tontit voitaisiinkin varata pääosin vapaarahoitteiseen sääntelemättömään asuntotuotantoon. Varausalueen rakennusoikeudesta kuitenkin noin 45 % (n. 6 000 k-m²) voitaisiin toteuttaa ns. välimuodon asuntotuotantona, eli hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina. Näin varmistettaisiin kohtuuhintainen sekä hallintamuodoltaan riittävän monipuolinen asuntotarjonta. Loppuosuus, eli noin 55 % alueen rakennusoikeudesta, olisi siis vapaarahoitteista sääntelemätöntä vuokra- ja omistus­asuntotuotantoa.

 

Valtion tukemia vuokra-asuntoja varten voitaneen myöhemmin varata tontteja Haapaperhosen alueen länsipuolelta, jolle on Honkasuon kaavaehdotuksessa osoitettu kaksi pienkerrostalotonttia. Tonttien rakennus­oikeus on yhteensä noin 12 000 k-m². Nämä tontit esitetään kuitenkin varattavaksi myöhemmin, kun alueen rakentamiskelpoiseksi saatta­misen aikataulu on tarkemmin selvillä.  

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että tonttien suunnitellusta rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta on neuvoteltu Kuninkaankolmion aluerakentamis­projektin ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Kuninkaantammen projektin kanssa.

 

Tontit voitaisiin lautakunnan mielestä luovuttaa vuokraamalla. Rivitalo-tyyppisille asunnoille tarkoitetut tontit (korttelit 33350–33352 ja 33357–33361) sekä useammalle asunnolle osoitetut erillispientalotontit (tontit 33354/1, 33355/1 ja 33356/1) toteutettaneen asunto-osakeyhtiömuo­toisina, jolloin osalla näistä tonteista voidaan ja tulisi noudattaa Hitas-sääntelyä. Yhden asunnon erillispientalotontit (tontit 33354/2–8 sekä 33356/2–5) voitaneen puolestaan vuokrata suoraan tonttien toteuttajan valitsemille yksityishenkilöille, joille toteuttaja siis myy kilpailuehdotuksensa mukaisen talopaketin.

 

Kunkin tontin rahoitus- ja hallintamuodosta sekä luovutustavasta ja kes­­keisistä luovutusehdoista päättäisi aikanaan kiinteistölautakunta kilpailua varten laadittavan kilpailuohjelman hyväksymisen yhteydessä. 

 

Lopuksi                             Helsingin kaupunki on kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2009 hyväksymän Strategiaohjelman 2009–2012 yhteydessä sitoutunut toimimaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja osaltaan edistämään päästöjen vähentämiseen liittyviä innovaatioita. Lautakunta pitääkin varausesitystä kaupungin ilmastopoliittiset tavoitteet huomioon ottaen perusteltuna. Tonttien varaaminen jo ennen alueen asemakaavan voi-maan­saattamista on perusteltua, jotta asemakaava voidaan viimeistellä voittaneiden kilpailuehdotusten perusteella ja yhteistyössä tulevien toteuttajatahojen kanssa. Tämä nopeuttanee alueen rakentamista, kun mahdollisilta kaavamuutoksilta vältytään ja rakennuslupasuunnittelu voi käynnistyä jo ennen kaavan voimaan saattamista. Kaavoittajan ja toteut­tajien kaavoitusvaiheen yhteistyöllä voitaneen myös osaltaan vaikut­­taa kaavaratkaisujen taloudelliseen toteutuskelpoisuuteen.   

 


Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus voisi varauspäätöksen yhteydessä oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään puheena olevan tontinvarauskilpailun sekä valitsemaan varauksensaajat tonttien toteuttajaksi.