HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

43 - 2009

Kokousaika	7.12.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2010

3

4

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueiden esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten vuonna 2009

4

5

30.11.2009 pöydälle pantu asia Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet

6

6

30.11.2009 pöydälle pantu asia Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

7

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Valtuutettu Laura Kolben ja valtuutettu Maria Björnberg-Enckellin toivomusponnet: Lähiruoan suosiminen

10

2

Valtuutettu Maria Björnberg-Enckellin toivomusponsi: Natriumglutamaatin käytöstä luopuminen

12

3

Valtuutettu Terhi Koulumiehen toivomusponsi: Ruoan lisäaineet

15

4

Valtuutettu Sari Sarkomaan toivomusponsi: Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien ruokailujen suunnittelu ja puitesopimukset

18

5

Valtuutettu Seija Muurisen toivomusponsi: Kustaankartanon ruokapalvelukonsepti

22

6

Valtuutettu Nina Suomalaisen toivomusponsi: Ruokapalvelujen laatu ja ravintosisältö

24

7

Kalasatamanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen

27

8

Esitys Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen tekstiviestilipun kehittämisestä

30

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Sosiaaliasiamiesten Lilli Autin ja Marja-Terttu Soppelan kantelua koskeva apulaisoikeuskanslerin päätös

38

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kiinteistö Oy Auroranlinnan virastoille ja liikelaitoksille palvelussuhdekäyttöön vuokraamien asuntojen vuokrantarkistus

40

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Marian sairaalan rakennuksen 4 muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelma

42

2

Reservering av tomter för specialbostäder respektive verksamhetsbyggnader med syftet att utveckla och bygga ut funktionerna på Arcadas och Prakticums campus (Hermanstad, tomterna 21676/5-6 och 21677/1 och 4) Erityisasumisen ja toimitilarakennusten tonttien varaaminen Arcada-prakticum -opiskelijakampuksen toimintojen kehittämiseksi ja laajentamiseksi (Hermanni, tontit 21676/5 - 6 ja 21677/1 ja 4)

46

3

Keskustan maanalaisen huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen solmiminen Helsingin Väylä Oy:n kanssa

63

4

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Lilinkotisäätiön sekä XXXX XXXX ja XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

67

5

Lausunto ja ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannan välisissä kiinteistökaupoissa

70

6

Kontulan Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemus

75

7

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemus

78

8

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lucky Boats Oy:n poikkeamishakemuksesta

82

9

Tonttien varaaminen Honkasuon tontinvarauskilpailua varten (Malminkartano, Honkasuo, tontit 33350/1 - 5, 33351/1, 33352/1, 33354/1 - 8, 33355/1, 33356/1 - 5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1 - 3 ja 33361/1 - 2)

84

10

Iltakouluasia: esiselvitys kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta

93

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) ja Oker-Blomin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUONNA 2010

Khs 2009-2226

KJ Kaupunginhallitus päättänee kokoontua vuonna 2010 varsinaisiin kokouksiinsa 11.1.2010 alkaen maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla.

Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 28.6.2010 ja syyskauden ensimmäinen kokous 9.8.2010.

Viikolla 14 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 6.4.2010 kello 16.00. Viikolla 49 kokous pidetään itsenäisyyspäivän takia poikkeuksellisesti tiistaina 7.12.2010 kello 16.00.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

– että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä hallintokeskuksessa yleisesti nähtävänä ja

– että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluille (Reija Ruotsalainen).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE JÄTKÄSAAREN JA SAUKONPAADEN ALUEIDEN ESIRAKENTAMISTA JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISTA VARTEN VUONNA 2009

Khs 2009-2367

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 15, esirakentaminen, Länsisataman maaperän kunnostus ja täytöt,

2 600 000 euroa Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueen esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Jarmo Ahonen) taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Jätkäsaaren ja Saukonpaaden esirakentamisen toimenpidealueet vuonna 2009

KJ toteaa, että määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 200 talousarvion alakohdasta 8 01 02 15, esirakentaminen, Länsisataman maaperän kunnostus ja täytöt. Rahoitus kattaa alueella tänä vuonna aloitetut ja tehtävät työt.

Rakennusvirasto toteaa 10.11.2009, että rakennusvirasto on käynnistänyt Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueiden esirakentamis- ja maaperän kunnostustoimenpiteet. Toteutusalueeseen sisältyy toimenpiteiden käynnistäminen Saukonpaaden (asemakaava nro 11030 kv/5.2.2004) ja Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren (asemakaava nro 11770 kv/3.6.2009) alueilla.

Vuodelle 2009 ajoittuu tehtäväksi Saukonpaaden alueella olevat merialueen ruoppaukset ja pilaantuneen sedimentin käsittelyt, merialueen täyttötöiden aloittaminen ja rakentamisalueen syvätiivistystöiden käynnistäminen. Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueella on käynnistetty täyttömassojen sekä lievästi pilaantuneiden massojen vastaanottopaikkojen rakentaminen. Merialueiden ruoppaukset toteutetaan Helsingin sataman urakoimana, muu esirakentaminen toteutetaan kaupungin omajohtoisena urakkana ja kilpailutettuina urakoina. Määrärahatarve vuodelle 2009 yhteensä on 2,6 milj. euroa.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja esirakentamista varten 2 600 000 euroa.

5

30.11.2009 pöydälle pantu asia

VUODEN 2010 TALOUSARVION NOUDATTAMISOHJEET

Khs 2009-2406

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistan liitteen mukaiset vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Pöytäkirjanote noudattamisohjein kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 11.11.2009 talousarvion vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2010–2012. Khs on antanut vuosittain ohjeet talousarvion toteuttamisesta talousarvion hyväksymisen jälkeen.

Noudattamisohjeissa todetaan mm., että talousarvio on toiminnan lähtökohtana ja lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toimintansa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi.

Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeissa käsitellään mm. talousarvioon mahdollisesti tehtävien muutosten käsittelyä, henkilöstöön liittyviä ohjeita ja määräyksiä, hankintoihin, rakentamiseen ja toimitiloihin liittyvää ohjeistusta, strategiaohjelman toteuttamista ja tuottavuuden parantamista sekä talousarvion toteutumisen seurantaa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet.

Henkilöstötoimikunta antaa (25.11.2009) noudattamisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

6

30.11.2009 pöydälle pantu asia

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN MÄÄRÄRAHAN (TA 1 04 02) KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2009-1860

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston käyttämään vuoden 2010 talousarviokohdalle 1 04 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, ylitysoikeutena siirrettävästä 6 milj. euron määrärahasta seuraavasti lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseksi vuonna 2010. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutus ja kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet.

Monihallintokuntaisten yhteistyöhankkeiden määrärahan käyttöoikeus on osoitettu hanketta koordinoivalle hallintokunnalle.

Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantumisen edistämiseksi 4 105 000 euroa seuraavasti:

- sosiaaliviraston käyttöön 2 660 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön 1 120 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 325 000 euroa

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseksi sekä koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 1 895 000 euroa seuraavasti:

- nuorisotoimen käyttöön 880 000 euroa

- liikuntaviraston käyttöön 410 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 320 000 euroa

- kulttuuriasiainkeskuksen käyttöön 150 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön yhteensä 135 000 euroa

Yhteensä 6 000 000 euroa.

Näiden määrärahojen kohdentamisessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla parhaiten varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten synergiaetuja hyödyntävien, toimintatapoja uudistavien ja vaikuttavuutta lisäävien sekä palvelurakennemuutosta edistävien kärkihankkeiden käynnistyminen.

Koska hyvinvointisuunnitelman käsittely valtuustossa ajoittui loppuvuoteen ja toteutettavien hankkeiden arvioitiin käynnistyvän vasta vuonna 2010, budjettineuvottelujen yhteydessä sovittiin, että vuoden 2009 määräraha siirretään kokonaisuudessaan ylitysoikeutena vuodelle 2010 ja samansuuruinen määräraha varataan myös vuosille 2011 ja 2012. Määrärahan ylitysesitys vuodelle 2010 on tarkoitus tehdä valtuustolle 9.12.2009. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2009.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25719

LIITE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 12.11.2008 kaupunginjohtajan toimialalle, talousarvioluvulle 1 15, Khn päätöksellä käytettäväksi 6 milj. euron määrärahan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun 6 milj. euron määrärahan käytöstä. Käyttösuunnitelmaa on laadittu yhtäaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun edetessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajien kanssa. Työryhmä on ottanut työssään huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Ehdotetuissa hankkeissa korostuu moniammatillisuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Työryhmän ehdotus määrärahan käytöstä oli yksimielinen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 4.11.2009 ja esityksen perusteluissa todettiin, että määrärahan käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen erillisenä asiana. Määrärahalla pyritään mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten hankkeiden käynnistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Myös strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu tavoitteeksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelutarve vähentyy. Palvelurakenteessa vahvistetaan peruspalveluita ja pyritään vähentämään korjaavien palveluiden tarvetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä terveen ja turvallisen kasvun edellytykset turvataan lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntämiseksi laskuun. Lapsille, nuorille ja perheille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta. Vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta vahvistetaan. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Lapsille ja nuorille taataan koulutus- ja työllistymispolku.

1

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN JA VALTUUTETTU MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONNET: LÄHIRUOAN SUOSIMINEN

Khs 2009-1907, 2009-1909

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymien toivomusponnsien (Laura Kolbe) ja (Maria Björnberhg-Enckell) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle ja valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavat toivomusponnet:

3 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuuksia ns. lähiruoan suosimiseen. Se merkitsisi kotimaisten vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttämistä nykyistä suuremmassa laajuudessa.” (Laura Kolbe, äänin 76-0)

5 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmia selvittää mahdollisuuden käyttää myös lähellä tuotettuja elintarvikkeita ruokahuollossaan.” (Maria Björnberg-Enckell, äänin 63-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuun lausuntoon.

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia palveluntuottajana ja sosiaalivirasto ruokapalvelun tilaajana tulevat sopimaan keskinäisellä sopimuksella päiväkotien ruokapalveluun liittyvistä sisällöistä ja laatukriteereistä, joilla määritetään mm. ruokalistan sisältöä. Palmia ruokapalvelun tuottajana ottaa jo nykyisellään ateriatarjonnassaan huomioon sesonginmukaisen raaka-aineiden käytön ja käyttää suomalaista perunaa ja juureksia. Myös kotimaisia marjoja ja hedelmiä pyritään käyttämään.

Palmia ja sosiaalivirasto sitoutuvat ruokapalvelussaan selvittämään ns. lähiruoan suosimista ja käytön lisäämistä päiväkotien ruokailussa. Lähiruoan käyttöönotto edellyttää kuitenkin ruokapalvelun taloudellisten resurssien lisäämistä nykytasoa korkeammaksi.

2

VALTUUTETTU MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: NATRIUMGLUTAMAATIN KÄYTÖSTÄ LUOPUMINEN

Khs 2009-1908

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Maria Björnberhg-Enckell) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

4 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää Palmian tutkivan haitallisen lisäaineen E621 (natriumglutamaatti) käytöstä luopumista tai käytön vähentämistä varsinkin päiväkoti-ikäisten ruokahuollossa.” (Maria Björnberg-Enckell, äänin 63-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että natriumglutamaatin käytöstä pyritään luopumaan.

Sosiaalilautakunta toteaa (3.11.2009), että päiväkotien ruokapalvelussa on jo useita vuosia pyritty minimoimaan haitallisen lisäaineen E621 (natriumglutamaatti) käyttö. Mm. liemivalmisteiden osalta on tarkkaan määritelty käytettävät tuotteet, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Ruoan valmistus päiväkodeissa on mahdollistanut perusraaka-aineiden käytön, jolloin natriumglutamaatin käyttö on minimoitu. Käyttämämme valmiin ruoan osalta on tuotevalikoimaan otettu vain niitä tuotteita, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Valmisruokateollisuus on viime vuosina vähentänyt huomattavasti natriumglutamaatin käyttöä, joten lasten ruokailussa voidaan valita tuotteita, joissa sitä ei esiinny tai sen käyttö on vähäistä. Sosiaalivirasto tulee ruokapalvelun tilaajana edellyttämään, että Palmia suunnittelee päivähoidolle ruokapalvelukonseptin, jolla voidaan minimoida natriumglutamaatin käyttö päiväkoti-ikäisten ruokahuollossa.

Terveyslautakunta toteaa (10.11.2009), että elintarvikkeissa lisäaineita käytetään parantamaan mm. ruuan säilyvyyttä, makua, väriä, rakennetta tai muuta ominaisuutta. Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu Euroopan unionin alueella eli jokaisessa maassa lisäaineiden osalta noudatetaan samoja määräyksiä. Euroopan lisäainemääräykset on rakennettu siten, että säädöksissä on lueteltu ne lisäaineet, joita saa käyttää elintarvikkeiden valmistuksessa. Lisäaineet merkitään ns. E-koodilla.

Elintarvikkeiden lisäaineena tunnettua natriumglutamaattia, pakkausselostuksissa nimellä aromivahvenne E621, käytetään yleisesti teollisesti valmistetuissa elintarvikkeissa. Sitä lisätään einesruokiin, makkaroihin ja säilykkeisiin korostamaan lihaisaa ja täyteläistä makua. Elintarvikkeiden säilyvyyttä natriumglutamaatti ei paranna, vaan sen yksinomaisena tarkoituksena on saada ruoka maistumaan paremmalta. Luontaisesti natriumglutamaattia esiintyy maitojalosteissa ja tuoreissa vihanneksissa.

Natriumglutamaatin on arveltu aiheuttavan allergian tyyppisiä reaktioita, kuten päänsärkyä, hikoilua, pahoinvointia, kasvojen punoitusta ja kutinaa. Tieteellisesti tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole todistettu.

Koska natriumglutamaatti saa ruoan maukkaammaksi, on esitetty että se voi kasvattaa ruoan kulutusta ja siten ylipainon riskiä. Sitovaa tieteellistä näyttöä tästäkään ei ole.

Terveysvaikutusten arviointi: Natriumglutamaatin käytöllä tai käyttämättömyydellä ei ole osoitettu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Ottaen huomioon, että natriumglutamaatilla ei ole varsinaisia myönteisiä ravitsemuksellisia vaikutuksia ja että sen on epäilty aiheuttavan edellä kuvattuja ongelmia, terveyslautakunta pitää kannatettavana tavoitetta luopua natriumglutamaatin käytöstä päiväkotien ja koulujen ruuassa.

Lausunto syntyi yksimielisesti jäsen Kousan jäsen Tuomisen kannattamana tekemän ehdotuksen mukaisena. Esittelijän kannatuksetta jääneen ehdotuksen mukaan lausunnon viimeisen lauseen olisi tullut kuulua: ”…terveyslautakunta pitää kannatettavana tavoitetta vähentää natriumglutamaatin käyttöä päiväkotien ja koulujen ruuassa.”

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia tulee poistamaan liemivalmisteet mahdollisimman monista ruokalajeista vuoden 2010 aikana. Mikäli joissakin ruokalajeissa Palmia käyttää edelleen liemivalmisteita, se valitsee sellaiset valmisteet, joissa ei ole aromivahventeita (E620-625).

Palmian käyttämän valmiin ruoan osalta tullaan tuotevalikoimaan valitsemaan niitä tuotteita, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia tai joissa natriumglutamaatin määrä on mahdollisimman vähäinen. Elintarviketeollisuus on viime vuosina vähentänyt huomattavasti natriumglutamaatin käyttöä, joten lasten ruokailussa voidaan valita tuotteita, joissa sitä ei esiinny tai sen käyttö on vähäistä.

3

VALTUUTETTU TERHI KOULUMIEHEN TOIVOMUSPONSI: RUOAN LISÄAINEET

Khs 2009-1915

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Koulumies) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Terhi Koulumiehelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

10 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää Helsingin kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa lapsille tarjottavasta ruoasta poistetaan ylimääräiset ja tarpeettomat lisäaineet, kuten E621.” (Terhi Koulumies, äänin 59-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

esiinny tai sen käyttö on vähäistä.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että aromivahventeita sisältävien liemivalmisteiden käytöstä pyritään luopumaan.

Sosiaalilautakunta toteaa (3.11.2009), että päiväkotien ruokapalvelussa on jo useiden vuosien ajan pyritty minimoimaan haitallisen lisäaineen E621 (natriumglutamaatin) käyttö. Mm. liemivalmisteiden osalta on tarkkaan määritelty käytettävät tuotteet, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Samoin mausteista on valittu vaihtoehdot, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Ruoan valmistus päiväkodeissa on mahdollistanut perusraaka-aineiden käytön, jolloin lisäaineita ruokaan tulee vain lähinnä joidenkin käytettävien valmistuotteiden mukana, esim. leikkeleet, makkarat. Valmisruokateollisuus on vähentänyt viime vuosina merkittävästi natriumglutamaatin käyttöä, joten lasten ruokailussa voidaan valita tuotteita, joissa ei esiinny tarpeettomia lisäaineita.

Lasten päiväkotien keittiöt siirtyvät 1.8.2010 Palmian hoidettaviksi. Sosiaalivirasto tulee palvelun tilaajana edellyttämään, että Palmia suunnittelee päivähoidolle ruokapalvelukonseptin, jolla voidaan minimoida natriumglutamaatin (E621) ja muiden tarpeettomien lisäaineiden käyttö päiväkoti-ikäisten ruoassa.

Terveyslautakunta toteaa (10.11.2009), että elintarvikkeissa lisäaineita käytetään parantamaan mm. ruuan säilyvyyttä, makua, väriä, rakennetta tai muuta ominaisuutta. Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu Euroopan unionin alueella eli jokaisessa maassa lisäaineiden osalta noudatetaan samoja määräyksiä. Euroopan lisäainemääräykset on rakennettu siten, että säädöksissä on lueteltu ne lisäaineet, joita saa käyttää elintarvikkeiden valmistuksessa. Lisäaineet merkitään ns. E-koodilla.

Elintarvikkeiden lisäaineena tunnettua natriumglutamaattia, pakkausselostuksissa nimellä aromivahvenne E621, käytetään yleisesti teollisesti valmistetuissa elintarvikkeissa. Sitä lisätään einesruokiin, makkaroihin ja säilykkeisiin korostamaan lihaisaa ja täyteläistä makua. Elintarvikkeiden säilyvyyttä natriumglutamaatti ei paranna, vaan sen yksinomaisena tarkoituksena on saada ruoka maistumaan paremmalta. Luontaisesti natriumglutamaattia esiintyy maitojalosteissa ja tuoreissa vihanneksissa.

Natriumglutamaatin on arveltu aiheuttavan allergian tyyppisiä reaktioita, kuten päänsärkyä, hikoilua, pahoinvointia, kasvojen punoitusta ja kutinaa. Tieteellisesti tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole todistettu.

Koska natriumglutamaatti saa ruoan maukkaammaksi, on esitetty että se voi kasvattaa ruoan kulutusta ja siten ylipainon riskiä. Sitovaa tieteellistä näyttöä tästäkään ei ole.

Terveysvaikutusten arviointi: Natriumglutamaatin käytöllä tai käyttämättömyydellä ei ole osoitettu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Ottaen huomioon, että natriumglutamaatilla ei ole varsinaisia myönteisiä ravitsemuksellisia vaikutuksia ja että sen on epäilty aiheuttavan edellä kuvattuja ongelmia, terveyslautakunta pitää kannatettavana tavoitetta luopua natriumglutamaatin käytöstä päiväkotien ja koulujen ruuassa.

Lausunto syntyi yksimielisesti jäsen Kousan jäsen Tuomisen kannattamana tekemän ehdotuksen mukaisena. Esittelijän kannatuksetta jääneen ehdotuksen mukaan lausunnon viimeisen lauseen olisi tullut kuulua: ”…terveyslautakunta pitää kannatettavana tavoitetta vähentää natriumglutamaatin käyttöä päiväkotien ja koulujen ruuassa.”

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia tulee poistamaan liemivalmisteet mahdollisimman monista ruokalajeista vuoden 2010 aikana. Mikäli joissakin ruokalajeissa Palmia käyttää edelleen liemivalmisteita, se valitsee sellaiset valmisteet, joissa ei ole aromivahventeita (E620-625).

Palmian käyttämän valmiin ruoan osalta tullaan tuotevalikoimaan valitsemaan niitä tuotteita, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia tai joissa natriumglutamaatin määrä on mahdollisimman vähäinen. Elintarviketeollisuus on viime vuosina vähentänyt huomattavasti natriumglutamaatin käyttöä, joten lasten ruokailussa voidaan valita tuotteita, joissa sitä ei esiinny tai sen käyttö on vähäistä.

4

VALTUUTETTU SARI SARKOMAAN TOIVOMUSPONSI: KUSTAANKARTANON VANHUSTENKESKUKSEN JA LASTEN PÄIVÄKOTIEN RUOKAILUJEN SUUNNITTELU JA PUITESOPIMUKSET

Khs 2009-1914

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sari Sarkomaa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Sarkomaalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

9 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien ruokailua suunniteltaessa ja puitesopimuksia Palmian kanssa tehtäessä on otettava huomioon valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen ja erityisesti luonnonmukaisten, sesonginmukaisten ja kasvisaterioiden edistämisestä julkisissa ruokapalveluissa (valtioneuvoston periaatepäätös 2009).” (Sari Sarkomaa, äänin 62-9)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

Sosiaalilautakunta toteaa (3.11.2009), että sosiaalivirasto ruokapalvelun tilaajana ja Palmia palveluntuottajana tulevat sopimaan keskinäisellä sopimuksella päiväkotien ja Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalveluun liittyvistä sisällöistä ja laatukriteereistä, joilla määritetään mm. ruokalistan sisältöä. Palmia ruokapalvelun tuottajana ottaa jo nykyisellään ateriatarjonnassaan huomioon sesonginmukaisen raaka-aineiden käytön. Kasvisruokaa on tarjolla ateriavaihtoehtona mm. vanhustenpalvelukeskuksissa päivittäin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2009) mukaisesti kasvisruokaa tulisi tarjota julkisessa ruokapalvelussa kerran viikossa.

Sosiaalivirasto ja Palmia tulevat selvittämään luomutuotteiden saatavuutta ja ottamaan taloudellisten resurssien puitteissa joitakin luomutuotteita ruokalistoilleen ja sitä kautta laajentamaan luonnonmukaisten tuotteiden käyttöä.

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia tulee noudattamaan päiväkotien ruokapalvelukonseptia, jota jo tällä hetkellä noudatetaan kahdessakymmenessäkahdessa (22) Palmian ruokapalvelun piiriin kuuluvassa päiväkodissa. Vanhusten ruokailussa noudatetaan Palmian kehittämää vanhusten ruokapalvelukonseptia.

Palmian päiväkotiruokapalvelukonsepti tiivistetysti:

Päiväkotiruokapalvelut

- päiväkotiruokalista

- alle 2-vuotiaiden vaihtoehdot

- ryhmien valintamahdollisuus

Palmian vanhusten ruokapalvelu

Vanhustenruokapalvelut

- asukasruokaoppaan mukaiset ateriasisällöt ja ruokailuajat

- ruokalistasuunnittelu lähtee vanhusten makumieltymyksistä

- STM:n suosituksia vanhusten ruokailusta noudatetaan

Yhteiset päämäärät molemmissa ruokapalvelukonsepteissa:

- teemapäivät

- juhlapyhät ja päiväkodin tilaisuudet

- lisäpalvelut

- erityisruokavaliot ja eettisen vakaumuksen edellyttämät palvelut

- suunnittelu- ja yhteistyöpalaverit

- Palmian kehityspalveluosaaminen

- asiakastyytyväisyyskyselyt

- Palmian henkilöstö ja sijaisjärjestelyt

- pullan tuoksu ja läsnäolo päiväkodin arjessa

Ruoan laatua tarkkaillaan Palmian sertifioidun toimintamallin mukaisesti. Lisäksi toimintaamme ohjaa lakisääteinen omavalvonta, jonka puitteissa tehdään mm. säännöllisiä lämpötilamittauksia, joiden tulokset kirjataan.

Palmian auditoi sisäisin auditoinnein säännöllisesti toimipisteitään. Kustaankartanon johtajan ja Palmian ruokapalvelupäällikön sekä päiväkotien johtajien ja Palmian päiväkotien ruokapalveluista vastaavien henkilöiden kanssa järjestetään tapaamisia, joissa sovitaan palveluun ja yhteistyöhön liittyvistä yksityiskohdista.

Tilaajan ruokapalveluohjaajaja/-päällikkö ja tuottajan ruokapalvelupäällikkö pitävät yhteistyökokouksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilaaja ja hänen edustajansa seuraavat sopimusten mukaisen palvelun toteutumista ja antavat palautetta palvelun tuottajalle.

Asiakaskysely järjestetään vuosittain.

Palmia palveluntuottajana ja Sosiaalivirasto ruokapalvelun tilaajana tulevat sopimaan keskinäisellä sopimuksella päiväkotien ja ruokapalveluun liittyvistä sisällöistä ja laatukriteereistä, joilla määritetään mm. ruokalistan sisältöä. Palmia ruokapalvelun tuottajana ottaa jo nykyisellään ateriatarjonnassaan huomioon sesonginmukaisen raaka-aineiden käytön ja käyttää suomalaista perunaa ja juureksia. Kasvisruokaa on tarjolla ateriavaihtoehtona kouluissa päivittäin ja Palmian ruokapalvelun piirissä olevissa päiväkodeissa asiakkaan pyynnöstä myös päivittäin.

Luonnonmukaisten raaka-aineiden saatavuus ja korkea hinta on ollut esteenä ko. tuotteiden niiden laajemmalle käytölle. Tällä hetkellä luonnonmukaisten raaka-aineiden saatavuus on edelleen heikentynyt.

Palmia ja sosiaalivirasto sitoutuvat ruokapalvelussaan selvittämään luonnonmukaisten ja sesonginmukaisten elintarvikkeiden käytön lisäämistä päiväkotien ruokailussa. Luonnonmukaisten elintarvikkeiden käyttöönotto edellyttää kuitenkin ruokapalvelun taloudellisten resurssien lisäämistä nykytasolta.

Palmialla on hyvät edellytykset tarjota maittavia kasvisaterioita, lähiruokaa ja luomutuotteita. Erityisesti luomutuotteiden ja lähiruoan laajempi käyttö edellyttävät kuitenkin palvelun tilaajalta ruokapalvelun taloudellisten resurssien lisäämistä nykytasolta.

5

VALTUUTETTU SEIJA MUURISEN TOIVOMUSPONSI: KUSTAANKARTANON RUOKAPALVELUKONSEPTI

Khs 2009-1911

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Seija Muurinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Seija Muuriselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

7 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelutehtävien ja niitä hoitavan henkilöstön siirtyessä Palmialle, Palmia valmistelee yhdessä sosiaaliviraston asiantuntijoiden kanssa vanhustenhoitoyksiköille oman ruokapalvelukonseptin, jossa otetaan huomioon vanhusten ravitsemukselliset ja ruokailutilanteiden erityistarpeet.” (Seija Muurinen, äänin 67-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

Sosiaalilautakunta toteaa (3.11.2009), että Vanhustenpalvelujen ruokapalvelukonseptilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden avulla määritellään tilaajan ja tuottajan vastuut ruokapalvelujen hyvän laadun takaamiseksi. Ruokapalvelukonseptissa määritellään ruoan ja ruoan tuottamisen laatukriteerit, ruokailuun liittyvät laatukriteerit, ravitsemuksen laatukriteerit ja tilaajan ja tuottajan yhteistoiminnan sisältö. Edellä mainitut asiat sisältyvät vanhustenhoitoyksiköiden ja Palmian välisiin sopimuksiin. Sopimuksissa ja ruokapalvelukonseptissa noudatetaan Ravitsemussuositukset ikääntyneille -ohjeistusta (maa- ja metsätalousministeriö 2009). Ruokapalvelukonsepti koskee palvelutalojen, palvelukeskusten ja vanhustenkeskusten ruokapalveluja.

Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelusopimus valmistellaan 15.12.2009 mennessä. Muut sopimukset valmistellaan 31.1.2010 mennessä.

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia ja sosiaalivirasto sopivat jokaisen vanhustenhoitoyksikön osalta sopimuksiin liittyvässä palvelukuvauksessa periaatteet, joilla määritellään ruoan laatukriteerit, ruoan tuottamisen laatukriteerit, ruokailuun liittyvät laatukriteerit, ravitsemuksen laatukriteerit sekä tilaajan ja tuottajan yhteistoiminnan sisältö. Sopimuksissa ja palvelukonseptissa noudatetaan STM:n antamaa Ravitsemussuositukset ikääntyneille – ohjeistusta (=asukasruokaopas). Lisäksi Kustaankartano on laatinut oman yksityiskohtaisen ravitsemuksen laatukriteerit – arviointimateriaalin, jolla pystytään säännöllisesti seuraamaan laatukriteerien toteutumista. Arviointilomake tullaan liittämään kaikkien vanhustenyksiköiden ruokapalvelusopimuksiin.

Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelusopimus valmistellaan 15.12.2009 mennessä.

Palmia on jo valmistellut Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelutehtävien haltuunotto- ja perehdytyssuunnitelman.

6

VALTUUTETTU NINA SUOMALAISEN TOIVOMUSPONSI: RUOKAPALVELUJEN LAATU JA RAVINTOSISÄLTÖ

Khs 2009-1910

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Nina Suomalainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Nina Suomalaiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja lasten päiväkotien keittiöiden siirtämistä Palmian hoidettavaksi Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

6 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmia turvaa päiväkotien ruokapalveluille vähintäänkin nykyisen laatutason, niin ruoan ravintosisällön kuin tarjoilukunnon ja tarjoilulämpötilan osalta, ja että Palmia sisällyttää toimittamaansa ruokapalvelukonseptiinsa laadun turvaamiseen tarvittavat toimenpiteet.” (Nina Suomalainen, äänin 69-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuun lausuntoon.

Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.11.2009), että Palmia tulee noudattamaan päiväkotien ruokapalvelukonseptia, jota jo tällä hetkellä noudatetaan kahdessakymmenessäkahdessa (22) Palmian ruokapalvelun piiriin kuuluvasa päiväkodissa.

Palmian päiväkotiruokapalvelukonsepti tiivistetysti:

Päiväkotiruokapalvelut

- päiväkotiruokalista

- alle 2-vuotiaiden vaihtoehdot

- ryhmien valintamahdollisuus

Teemapäivät

- juhlapyhät ja päiväkodin tilaisuudet

Lisäpalvelut

- erityisruokavaliot ja eettisen vakaumuksen edellyttämät palvelut

- suunnittelu- ja yhteistyöpalaverit

- Palmian kehityspalveluosaaminen

- asiakastyytyväisyyskyselyt

- Palmian henkilöstö ja sijaisjärjestelyt

- pullan tuoksu ja läsnäolo päiväkodin arjessa

Tavoitteena on myös lasten totuttaminen terveellisiin ja säännöllisiin ruokailutottumuksiin ja erilaisiin ruokiin samoin kuin hyvien ruokailutapojen omaksumiseen.

Ruoan laatua tarkkaillaan Palmian sertifioidun toimintamallin mukaisesti. Lisäksi Palmian toimintaa ohjaa lakisääteinen omavalvonta, jonka puitteissa tehdään mm. säännöllisiä lämpötilamittauksia, joiden tulokset kirjataan ylös lomakkeelle.

Palmian auditoi sisäisin auditoinnein säännöllisesti päiväkotien ruokapalvelua ja järjestää päiväkodin johtajan ja Palmian päiväkotien ruokapalveluista vastaavien henkilöiden kanssa tapaamisia, joissa sovitaan palveluun ja yhteistyöhön liittyvistä yksityiskohdista.

Tilaajan ruokapalveluohjaajaja/-päällikkö ja tuottajan ruokapalvelupäällikkö pitävät yhteistyökokouksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilaaja ja hänen edustajansa seuraavat sopimusten mukaisen palvelun toteutumista ja antavat palautetta palvelun tuottajalle.

Palmia palveluntuottajana ja Sosiaalivirasto ruokapalvelun tilaajana tulevat sopimaan keskinäisellä sopimuksella päiväkotien ja ruokapalveluun liittyvistä sisällöistä ja laatukriteereistä, joilla määritetään mm. ruokalistan sisältöä.

Asiakaskysely järjestetään vuosittain.

7

KALASATAMANPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-2200

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kalasatamanpuiston puistosuunnitelman (VIO 5514/1) siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 206 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmapiirustus
	Liite 2	Suunnitelmaselostus

Ryj viittaa yleisten töiden lautakunnan esitykseen.

Yleisten töiden lautakunta esittää (15.10.2009) seuraavaa:

Lähtökohdat ja tavoitteet

Kalasatamanpuisto sijaitsee Sörnäisissä Kalasataman ja Sörnäistenniemen uudella kaava-alueella. Puisto rajoittuu lännessä Kalasatamankatuun, etelässä Parrulaituriin ja Sompasaarenaltaaseen, idässä Arielinkatuun ja pohjoisessa Työpajankatuun ja Capellan puistotiehen.

Tavoitteena on muodostaa entisestä satama-alueesta omaleimainen ja houkutteleva paikka, joka toimii paitsi levähdys- ja oleskelualueena myös erilaisten kaupunkitapahtumien näyttämönä uuden kaava-alueen asukkaille.

Kalasataman alueen asemakaavat on hyväksytty 2008 ja saaneet lainvoiman tammikuussa 2009.

Kalasataman alueen katusuunnitelmat ovat valmistuneet samanaikaisesti puiston suunnitelmien kanssa.

Puistoalue on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa.

Suunnitelma

Leonkatu jakaa puiston kahteen osaan. Kadun pohjoispuolella puisto on luonteeltaan viherretty läpikulkupaikka, joka yhdistää eteläosan vehreän kaupunkipuiston Kalasataman metroasemaan ja mahdollistaa vilkkaan kävelyliikenteen asuinalueelta metroasemalle. Itäväylän pohjoispuolelle jatkuva puisto sulautuu Englantilaisaukioon ja toimii koko puistosommitelman polttopisteenä.

Leonkadun eteläpuolella puisto on yleisilmeeltään vehreä. Istutukset kehystävät puistoa ja mahdollistavat pitkät näkymät yli Vanhankaupungin lahden. Puiston reunaan, Kalasatamankadun varteen istutettavat suuret puistopuut vehreyttävät myös kadun yleisilmettä. Pensasistutukset on koottu selkeiksi istutusmassoiksi puiston reunamille. Itäreunan tulevan pysäköintilaitoksen ympärille muodostuu laaja nurmiveistos, joka rajaa puiston länsireunaa ja tuo vaihtelevuutta muutoin tasaiseen puiston peruspintaan.

Puiston halkaiseva, mustan sepelin verhoama painanne toimii voimakkaan rankkasateen aikana alueen hulevesien tulvareittinä. Painanteen yli kulkevat kevyen liikenteen sillat tehdään käytöstä poistetuista tavaralaveteista, jotka muistuttavat puiston paikalla olleesta satamasta. Puiston eteläisin osa on kovapintainen ja toimii erilaisten tapahtumien näyttämönä. Tapahtuma-aukio laskee portaittain kohti painanteen vieressä olevaa tulvaniittyä, jolloin muodostuu luontevia oleskelu- ja levähdyspaikkoja. Liikunnalliset aktiviteetit, katukoripallo- ja lentopallokentät, on sijoitettu säilytettävän punaisen tiilirakennuksen läheisyyteen.

Puiston jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet sijoittaa puistoon mm. pingispöytä, pyörätelineitä ja vanhusten liikuntavälineitä.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelma on toteutettu vuorovaikutteisesti katu- ja puisto-osaton ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Katu- ja puistosuunnitelman kooste on ollut nähtävillä 28.1. - 10.2.2009 rakennusvirastossa. Puistosuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia.

Kustannukset ja aikataulu

Kalasatamanpuiston suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 35 500 m².

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 206 000 euroa eli noin 62 euroa/m². Kunnossapidon vuosikustannukset ovat noin 5 200 euroa.

Puisto on käyttöviheraluetta A2.

Kalasatamanpuiston rakentamisen rahoitus sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2014 - 2015 taloussuunnitelmaehdotukseen.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Kalasatamanpuiston puistosuunnitelman hyväksymistä nro VIO 5514/1.

./. Puistosuunnitelman selostus on liitteenä 1 ja piirustus liitteenä 2.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (18.11.2009) Kalasatamanpuiston puistosuunnitelman hyväksymistä siten, että puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat enintään 2,2 milj. euroa ja kunnossapidon vuosikustannukset 5200 euroa. Investointiohjelmassa vuosiksi 2010 – 2014 on Kalasataman puistojen rakentamiseen varattu vuodelle 2014 2,59 milj. euroa.

8

ESITYS HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄLLE JOUKKOLIIKENTEEN TEKSTIVIESTILIPUN KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2009-2453

RYJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle seuraavan esityksen joukkoliikenteen tekstiviestilipun kehittämisestä:

Tekstiviestilipun käyttö pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

HKL otti tekstiviestilipun käyttöön metro-, raitiovaunu- ja Suomenlinnan lauttaliikenteessä joulukuussa 2001. Marraskuussa 2004 tekstiviestilipun kelpoisuusalue laajennettiin koskemaan metron liityntäliikennettä, satamabusseja, VR:n lähiliikenteen Helsingin sisäisiä matkoja sekä yötaksaa.

Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt 12.3.2007 tekstiviestilipun laajentamista koko Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen. YTV:n hallitus kuitenkin päätti 21.11.2008, ettei tekstiviestilipun kelpoisuutta laajenneta. YTV:n hallitus perusteli päätöstään sillä, että bussinkuljettajilta on pyritty vähentämään rahastamiseen liittyvää työtä eivätkä kuljettajat voi luontevasti todeta tekstiviestilipun voimassaoloa matkustajan kädessä olevasta matkapuhelimesta. Toisaalta kunnollista selvitystyötä väittämän tueksi ei tuolloin ole tehty.

Joukkoliikennelautakunta edellytti 11.12.2008 selvityksen laatimista tekstiviestilipun nykyisestä käytöstä ja jatkokehittämisestä. Selvitys valmistui marraskuussa 2009.

Tekstiviestilipun tilausmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet lipun käyttöönotosta lähtien. Vuonna 2008 tekstiviestilippuja tilattiin yli 3,4 miljoonaa kappaletta ja lipputulot olivat lähes 6,5 miljoonaa euroa. Ennuste vuodelle 2009 on noin 3,8 miljoonaa myytyä tekstiviestilippua. Mikäli tekstiviestilippu kävisi kaikessa Helsingin sisäisessä liikenteessä, tilausmäärä olisi karkeasti arvioiden 5 miljoonaa lippua vuodessa. Mikäli lippu kävisi koko Helsingin seudun liikenteessä, lippujen tilausmäärän voidaan arvioida nousevan lähes 10 miljoonaan lippuun vuodessa.

Tekstiviestilippu vähentää liputta matkustamista erityisesti ruuhkaisella keskusta-alueella ja on oiva lippulaji satunnaiskäyttöön myös esimerkiksi silloin, kun kertalippujen ostajat ruuhkauttavat muut lipunmyyntikanavat ja liikennevälineet esimerkiksi suurten joukkotapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi Madonnan konsertin aikana tekstiviestilippuja myytiin yli kaksinkertainen määrä normaaliin päivään verrattuna.

Matkustajien tekstiviestilipusta antama palaute on hyvin positiivista ja lipun toivotaan laajentuvan koko Helsingin seudulle. Tekstiviestilipun käyttäjäkunta on laaja, mutta useimmiten tekstiviestilipun tilaa Helsingin kantakaupungissa asuva nuori (20 – 30 -vuotias) aikuinen raitiovaunumatkaa varten. Tekstiviestilipun käyttö on tyypillisesti satunnaista tai liittyy äkilliseen tai yllättävään tarpeeseen. Tekstiviestilippu korvaa useimmiten perinteisen kertalipun, mutta myös pummilla tai kävellen tehdyn matkan.

Toimenpiteet tekstiviestilipun kehittämiseksi

Laaditun selvityksen ydinasiana ovat lipun kehittämistoimenpiteet. Selvityksessä otetaan myös kantaa siihen, miten näitä kehittämistoimenpiteitä voitaisiin jatkossa tehdä.

1. Lipun tarkastaminen busseissa

Tärkein esille noussut kehittämistoimenpide liittyy tekstiviestilipun tarkastamisen helpottamiseen busseissa. Lipun tarkastaminen busseissa on olennainen kysymys tekstiviestilipun käyttöalueen laajentamisen kannalta. Selvityksen aikana tehdyt haastattelut osoittivat linja-autonkuljettajien negatiivisen suhtautumisen nykytyyppisen tekstiviestilipun tarkastamiseen. Tarkastamista pidetään hankalana ja aikaa vievänä. Vaihtoehdoiksi tarkastustoiminnan helpottamiseksi esitetään tarkastuskoodin yksinkertaistamista (lipun tarkastaminen kuljettajalle helpompaa ja nopeampaa) tai lipun kelpoisuuden tarkastamista lukijalaitteella (poistaa tarkastustoiminnan kuljettajilta kokonaan).

Selvitystyössä käytiin läpi kaikkiaan kahdeksan vaihtoehtoa tekstiviestilipun tarkastuksen helpottamiseksi busseissa, joista neljä (VE1 – VE4) olivat lyhyen aikavälin ratkaisuja ja neljä (VE5 – VE8) olivat pitkän tähtäimen ratkaisuja. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehdoista löytyi kaksi toteutettavissa olevaa mallia.

Lyhyen aikavälin ratkaisuna esitetään, että kuljettaja tarkastaa matkapuhelimen näytöltä selvästi nykyistä yksinkertaisemman koodin. Vastaava tarkastuskoodi toimitetaan kuljettajalle palvelun tuottajan toimesta.

Parhaiten toteutettavissa olevat lyhyen aikavälin vaihtoehdot ovat VE1, VE2 ja VE 4. Ensimmäinen malli (VE1) perustuu liikennöitsijöille paperina tai tekstiviesteinä toimitettavaan päiväkohtaiseen tarkastuskoodiin. Tämän ratkaisun kustannukset olisivat vähäiset, mutta lipun väärennettävyys helpompaa, koska koodia ei voisi vaihtaa kuin korkeintaan kolme kertaa päivässä. Toinen malli (VE2) perustuu siihen, että nykyistä matkakorttijärjestelmää muokataan siten, että kuljettajalaitteessa on kuljettajalla jatkuvasti nähtävissä voimassa oleva tarkastuskoodi. Neljäs malli (VE4) perustuu tähän tarkoitukseen räätälöityyn laitteeseen, josta kulloinkin voimassa oleva tarkastuskoodi näkyisi kuljettajalle. VE4 olisi kustannuksiltaan Helsingin sisäisen liikenteen osalta noin 100 000 – 150 000 euroa ja pilotoitavissa nopeasti, noin kuukauden kuluessa päätöksenteosta. VE4:ssä lipun väärennettävyys vaikeutuisi huomattavasti, koska tarkastuskoodi voitaisiin vaihtaa tunninkin välein.

Pitkän aikavälin vaihtoehdoista VE 5 ja VE 7 ovat toteuttamiskelpoisimmat. VE5 vastaa lähinnä lyhyen aikavälin ratkaisua VE2, jossa matkakorttijärjestelmän ajoneuvopääte kertoo kuljettajalle tarkastuskoodin. Tämän edellyttämä järjestelmämäärittely tulisikin ottaa huomioon uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) hankintamenettelyssä. Tämän järjestelyn aiheuttamat kustannukset olisivat vähäiset, mikäli määrittelyt otetaan huomioon jo keväällä 2010 tarjouspyyntövaiheessa.

VE7 mukaisessa vaihtoehdossa vaunussa oleva monilukijalaite tarkastaisi lipun automaattisesti ilman kuljettajalta edellytettäviä toimintoja. Tässä vaihtoehdossa tekstiviestilippu olisi aidoimmin osa koko matkakorttijärjestelmää. Samalla lukijalaitteella voitaisiin hoitaa kaikki uuden järjestelmän liputustoiminnot mukaan lukien jopa paperisten lippujen tarkastaminen. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat investointien osalta noin 0,7 – 0,8 milj. euroa ja ylläpidon osalta vuosittain 50 000 – 100 000 euroa.

Tämän vaihtoehdon kiistaton etu olisi myös se, että uuden sukupolven matkakorttijärjestelmä saisi erittäin monipuolisen lukijalaitteen, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää uusilla tavoilla koko järjestelmän elinkaaren ajan.

Tekstiviestilipun kelpoisuusaluetta tulisi laajentaa. Matkustajat kokevat tekstiviestilipun hyvänä palveluna eikä hyvän palvelun laajentamista ole syytä rajoittaa. Tarkoituksenmukaista olisi laajentaa kelpoisuusalue koko laajenevalle pääkaupunkiseudulle mutta ensi vaiheessa minimissään koko Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Laajentaminen tulisi tehdä mahdollisimman pian, samassa yhteydessä kun lipun tarkistusmahdollisuutta busseissa helpotettaisiin VE1, VE2 tai VE4 pohjalta. Mainitut toimenpiteet tulisi toteuttaa vuoden 2011 alkuun mennessä. Lisäksi tulee varautua siihen, että vuodesta 2014 eteenpäin tekstiviestilippujärjestelmä integroitaisiin osaksi uutta matkakorttijärjestelmää.

2. Matkalipuntarkastajien toiminnan helpottaminen

HKL:n tarkastajat törmäävät tekstiviestilippuun useita kymmeniä kertoja päivässä ja väärinkäytöksiäkin havaitaan päivittäin. HKL:n tarkastajat ovat tottuneita tarkastamaan tekstiviestilippua eikä tekstiviestilipun tarkastamista pidetä juurikaan vaikeampana tai hitaampana kuin muiden lipputyyppien tarkastamista. YTV:n tarkastajat tarkastavat melko harvoin tekstiviestilippuja, koska niiden kelpoisuusalue muodostaa vain pienen osan koko tarkastusalueesta. Kun uusi joukkoliikenneorganisaatio HSL aloittaa vuoden 2010 alusta toimintansa, yhtyy molempien organisaatioiden tarkastustoiminta, minkä seurauksena myös nykyiset YTV:n tarkastajat aikaisempaa enemmän alkavat tarkastaa tekstiviestilippuja.

Tarkastajien tarkastustoiminnan helpottaminen tekstiviestilippujen osalta on mahdollista erillisellä kannettavalla lukijalaitteella tai tarkastajalaitteeseen integroidulla lukijalaitteella. Edellä mainituista vaihtoehdoista vain tarkastuslaitteeseen integroitu lukijalaite voi tulla kysymykseen, koska tarkastustyön sujuvuus kärsisi liikaa erillisiä laitteita käytettäessä.

Matkalipuntarkastajien tarkastustoiminnan helpottaminen ei ole välttämätöntä mutta erittäin hyödyllistä, mikäli tekstiviestilipun kelpoisuusaluetta laajennetaan. LIJ 2014 -hankkeessa tulisikin viipeittä arvioida mahdollisuudet uuden matkakorttijärjestelmän tarkastajalaitteiden kehittämisen osalta.

3. Tietoliikenneviivytysten ja -katkosten vähentäminen

Seuraavan sopimuskauden palvelua hankittaessa on palvelukatkosten sanktiointia syytä harkita sisällytettäväksi sopimukseen.

4. Tiedottamisen tehostaminen

Viestintää ja tiedotusta matkustajille ja liikennöitsijöille on syytä tehostaa selvityksessä mainituin periaattein.

Tekstiviestilipun laajentamisen vaikutuksia

Tekstiviestilipun käyttöalueen laajentamisen yhteiskuntataloudellisia ja liikennöintitaloudellisia vaikutuksia on arvioitu. Laskelmat perustuvat Helsingin sisäisen liikenteen ja koko seudun vuoden 2008 matkustajamääriin ja kertalippujen myyntimääriin. Laskelmissa käytettiin kertalipulla nousevan matkustajan viivytyksenä 8,5 s ja vastaavasti tekstiviestilipulla nousevan matkustajan viivytyksenä 2,5 s, 4,5 s ja 6,5 s. Tarkastelussa poistettiin pääteasemilla tehdyt nousut ja bussien kuormitusasteena käytettiin 17 matkustajaa. Matkustajien ajan arvona on käytetty 8,32 euro/h ja linja-auton ajan arvona 30 euro/h.

Mikäli tekstiviestilippu olisi käytössä koko Helsingin sisäisessä liikenteessä ja kaikki kertalipun nykyisin ostavat hankkisivat kertalipun sijasta tekstiviestilipun, liikennöintikustannussäästöt olisivat nopeutuneiden matka-aikojen johdosta runsaat 250 000 euroa vuodessa ja matkustajien aikasäästöt olisivat runsaat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä säästöt olisivat siis maksimissaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä edellyttäisi tekstiviestilipun tarkistamista esimerkiksi lukijalaitteella, jolla tarkastamiseen kuluisi aikaa noin 2-3 sekuntia. Vastaavasti säästö koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä olisi maksimissaan 3 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli kuljettaja tarkastaisi liput yksinkertaistetun tarkastuskoodin avulla ja tarkastusaika lippua kohden olisi noin 5 sekuntia, olisi vuotuinen kokonaissäästö Helsingin sisäisessä liikenteessä vajaa miljoona euroa ja pääkaupunkiseudun tasolla reilun 1,5 miljoonaa euroa.

Todellisuudessa säästöt asettuisivat edellä mainittuja maksimiarvoja alhaisemmalle tasolle, sillä kaikki kertalipun käyttäjät eivät todennäköisesti siirtyisi tekstiviestilipun käyttäjiksi. Joka tapauksessa saavutettavat hyödyt kuitenkin olisivat selvästi suuremmat kuin tekstiviestilipun laajentamisesta aiheutuvat kustannukset.

NFC -teknologiaratkaisu

YTV on aiemmin arvioinut, että tulevaisuudessa tekstiviestilippu korvattaisiin koko seudulla käyttöön otettavalla puhelimeen ladattavalla elektronisella matkalipulla NFC-puhelimien (Near Field Communication, lähialuekommunikointi) yleistyessä. On kuitenkin niin, että lippujärjestelmä NFC-puhelimessa on enemmänkin rinnakkainen matkakortille ladattavien lippujen kanssa. Tekstiviestilippu on taas pikemminkin rinnasteinen kertalippuihin. Tekstiviestilipun keskeinen funktio on korvata satunnaisluonteisessa matkustamisessa käytettäviä kertalippuja. NFC-puhelinten yleistymisestä ei lisäksi ole varmuutta, kun taas SMS- lippu on jo toimivaksi havaittu tuote, joka on käytössä lähes kaikissa matkapuhelimissa. Tämän vuoksi sekä NFC- että SMS-lippujen rinnakkainen kehittäminen on tarkoituksenmukaista.

NFC-puhelinten yleistymisestä ei lisäksi ole varmuutta kun taas SMS-lippu on jo toimivaksi havaittu tuote, joka on käytössä lähes kaikissa matkapuhelimissa.

Jatkotoimenpiteet

Tekstiviestilipun jatkon osalta tulee tehdä päätöksiä seuraavista asioista:

1 Nykyisen palveluntoimittajan (INA Finland Oy) sopimus päättyy kesällä 2010, mutta sopimus mahdollistaa kahden optiovuoden käytön (1 vuosi + 1 vuosi). HKL:llä on perusteet käyttää ensimmäinen optiovuosi, koska palvelun kilpailuttaminen on järkevää vasta sen jälkeen, kun kohta 2 on saatu päätettyä. Lisäksi INA Finland Oy on osoittautunut hyväksi sopimuskumppaniksi ja täyttänyt sovitut velvoitteensa.

2 Kevättalven 2010 aikana tulisi päättää, missä elinkaaren vaiheessa tekstiviestilippu palveluna on ja mikä rooli tekstiviestilipulla tulee olemaan seuraavan noin viiden vuoden aikana Helsingin seudun lippujärjestelmässä.

3 Jos palvelua päätetään laajentaa, niin kuljettajien tarkastustoiminnan helpottamista tulee lähteä kehittämään lyhyen aikavälin ratkaisuvaihtoehtojen VE1, VE2 tai VE4 pohjalta. Pitkällä aikavälillä vaihtoehto 7 (Multireader) olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu ja tämän toteuttamista tulee selvittää uuden lippujärjestelmän lukijalaitteen määrityksiä tehtäessä. Pitkän aikavälin varavaihtoehtona voidaan pitää VE5:tä, jossa hyödynnetään uutta informaatiojärjestelmää.

4 Operaattorisopimusten neuvotteluajankohdasta tulee päättää ja uudelleen neuvotella niin, että lipun välityksen kustannuksia voidaan alentaa. Lisäksi sopimuksiin on syytä sisällyttää palvelukatkoja koskeva sanktiopykälä. Mikäli palvelua päätetään laajentaa esimerkiksi ehtona alemmille operaattorihinnoille, on HSL:n neuvotteluasema oleellisesti vahvempi. Uudet hinnat palvelulle on kuitenkin syytä neuvotella kaikkien mukana olevien operaattoreiden kanssa yhtäaikaisesti.

5 Tulee selvittää mahdollisuudet yhdistää lipuntarkastajien uusiin tarkastuslaitteisiin tekstiviestin lukijalaite.

6 Matkustajien ja liikennöitsijöiden tiedottamista on edelleen kehitettävä.

7 Valtioneuvosto on antanut 1.10.2009 eduskunnalle esityksen maksupalveludirektiivin kansallisesta soveltamisesta. Asian etenemistä tulee seurata.

Kirje Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) ja pöytäkirjanote HKL -liikelaitokselle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	HKL-liikelaitoksen johtokunnan esitys 19.11.2009
	Liite 2	Selvitys joukkoliikenteen tekstiviestilipun käytöstä ja jatkokehittämismahdollisuuksista

Ryj toteaa, että HKL -liikelaitoksen johtokunta on 19.11.2009 tehnyt esityksen kaupunginhallitukselle joukkoliikenteen tekstiviestilipun kehittämisestä.

Johtokunta esittää kaupunginhallitukselle, että se kehottaisi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) kevättalven 2010 aikana

– päättämään, missä elinkaaren vaiheessa tekstiviestilippu palveluna on

– päättämään tekstiviestilipun kelpoisuusalueen laajentamisesta ja sen edellytyksenä olevista lipun tarkastamista helpottavista toimenpiteistä

– sisällyttämään Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen määrittelyihin tekstiviestilipun kehittämiseen liittyvät pitemmän aikavälin toimenpiteet.

./. Johtokunnan esitys on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että tekstiviestilipun käytöstä on tarpeen tehdä päätöksiä jo keväällä 2010, koska sopimus nykyisen palveluntoimittajan kanssa päättyy kesällä 2010 tai viimeistään optiovuosin jälkeen. Myös tekstiviestilipun käyttö uuteen matkakorttijärjestelmään liittyen on ratkaistava.

./. Selvitys joukkoliikenteen tekstiviestilipun käytöstä ja jatkokehittämismahdollisuuksista on liitteenä 2.

Ryj toteaa vielä, että selvityksessä ja esityksessä mainittu maksupalveludirektiivin tarkoituksena on tehostaa maksujärjestelmiä luomalla yhtenäinen eurooppalainen maksualue. Hanke kohdistuu maksupalvelujen tarjoamisen elinkeino-oikeudellisiin edellytyksiin ja valvontaan. Mm. erilaisia mobiilipalveluja tarjoavat teleyritykset kuuluisivat sääntelyn piiriin. Tekstiviestilippu näyttäisi kuitenkin jäävän lain soveltamisalan ulkopuolelle.

1

SOSIAALIASIAMIESTEN LILLI AUTIN JA MARJA-TERTTU SOPPELAN KANTELUA KOSKEVA APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS

Khs 2007-1700

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi sosiaaliasiamiesten Lilli Autin ja Marja-Terttu Soppelan kantelua koskevan apulaisoikeuskanslerin päätöksen 22.10.2009.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää jäljennöksen apulaisoikeuskanslerin päätöksestä tiedoksi sosiaalivirastolle.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistan liitteestä sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Apulaisoikeuskanslerin päätös 22.10.2009

Apulaisoikeuskansleri toteaa (22.10.2009) mm., että Helsingin kaupungin sosiaaliasiamiehet Lilli Autti ja Marja-Terttu Soppela ovat oikeuskanslerille osoittamassaan, 12.6.2007 päivätyssä kantelussa pyytäneet tutkimaan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuuden asiassa, joka koskee Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Tehty-hankkeeseen kuuluvasta 16.1.2006 pidetystä tulevaisuusverstaasta laaditun raportin muuttamista kesäkuussa 2007. Kantelun mukaan muutettu versio asettaa tietoisesti sosiaaliasiamiesten selvityksen uskottavuuden kyseenalaiseksi, koska muutettu versio antaa täysin aikaisemmasta poikkeavan kuvan raportista.

Helsingin kaupunki on antanut 17.9.2007 päivätyn selvityksen. Tehty-hankkeen tulevaisuusverstaan raportti ei kaupungin selvityksen mukaan ole sosiaaliviraston virallinen asiakirja, vaan keskeneräisen kehittämishankkeen yhden tilaisuuden dokumentointi. Kehittämishankkeiden aineistojen jatkuva päivittäminen on hanketoiminnassa yleinen tapa. Vasta hankkeen päättyessä raportit viimeistellään ja tulostetaan paperille. Tehty-hankkeen yhteydessä on selvityksen mukaan toimittu kehittämishankkeissa hyväksyttävän, vallitsevan käytännön mukaisesti. Selvityksen mukaisesti raporttiin lisätyillä kappaleilla ei haluttu tietoisesti asettaa sosiaaliasiamiesten selvityksen uskottavuutta kyseenalaiseksi.

Apulaisoikeuskansleri toteaa, että hänen käytettävissään olevista tiedoista ei ole käynyt ilmi sellaista, että hänellä olisi perusteita epäillä sosiaaliasiamiesten asemaa tai heidän selvityksensä uskottavuutta tietoisesti yritetyn kyseenalaistaa raporttiin tehdyillä merkitsemättömillä muutoksilla.

Apulaisoikeuskansleri saattaa Tehty-hankkeen tulevaisuusverstaan raportin muuttamisesta esittämänsä huomiot Helsingin kaupunginhallituksen ja sosiaaliviraston tietoon.

Muilta osin kantelu ei aiheuta toimenpiteitä.

1

KIINTEISTÖ OY AURORANLINNAN VIRASTOILLE JA LIIKELAITOKSILLE PALVELUSSUHDEKÄYTTÖÖN VUOKRAAMIEN ASUNTOJEN VUOKRANTARKISTUS

Khs 2009-2462

SJ Kaupunginhallitus päättänee osaltaan hyväksyä sen, että Kiinteistö Oy Auroranlinna tarkistaa virastoilta ja liikelaitoksilta palvelussuhdeasunnoista perittäviä vuokria yhdellä prosentilla 1.1.2010 lukien.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Auroranlinnalle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963

Sj toteaa, että Kiinteistö Oy Auroranlinnan omistamista asunnoista 1500 on vuokrattu kaupungin virastoille ja liikelaitoksille palvelussuhdekäyttöön. Kiinteistö Oy Auroranlinna vuokraa asunnot virastoille ja liikelaitoksille markkinavuokrien alueellisella keskiarvolla. Virastot ja liikelaitokset vuokraavat asunnot edelleen palvelussuhdeasunnoiksi markkinavuokran alakvartiilin mukaisilla vuokrilla. Kiinteistö Oy Auroranlinnan perimien vuokrien taustana on Kvston päätös 24.10.2001 § 302. Kvsto päätti tuolloin, käsitellessään vapaarahoitteisen vuokra-asuntoyhtiön perustamista ja sen toimintaperiaatteita, että perustettavan vuokra-asuntoyhtiön kaikki asunnot vuokrataan markkinavuokralla.

Virastojen ja liikelaitosten Kiinteisö Oy Auroranlinnalle maksamien ja vastaavasti palvelussuhdeasuntojen vuokralaisilta perimien vuokrien ero vuonna 2008 oli noin 500 000 euroa. Palvelussuhdeasuntojen markkinavuokran keskiarvoa alemmilla vuokrilla on haluttu tukea palvelussuhdeasumista. Tämän subventio-osuuden virastot ja liikelaitokset maksavat käyttötalouden määrärahoistaan.

Kiinteistöyhtiö Oy Auroranlinna on tarkistanut vuosittain virastoilta ja liikelaitoksilta perimäänsä vuokraa kunkin kalleusalueen uusien vuokrasuhteiden tilastollisen keskivuokran muutosten mukaisesti. Markkinavuokrien muutos on kuluvan vuoden aikana ollut poikkeuksellisen suuri. Jos vuokrantarkistukset toteutettaisiin tilastollisen keskivuokran muutoksen mukaisesti, nousisivat virastojen ja liikelaitosten palvelussuhdeasunnoista maksamat vuokrat 1.1.2010 lukien 13 - 15 prosenttia. Vuokralaiselta perittävään palvelussuhdeasunnon vuokraan ei sen sijaan ole tulossa muutoksia 1.1.2010. Korotusten toteuttaminen merkitsisi hallintokunnille näin ollen huomattavia lisäkustannuksia.

Uusien vuokrasuhteiden tasossa voi tapahtua äkillisiä muutoksia taloussuhdanteiden mukaan. Nyt tapahtunut vuokratason nousu 13 – 15 prosentilla on yksi esimerkki taloudellisen taantuman aiheuttamasta epävakaisuudesta. Kyse voi olla tilapäisestä markkinahäiriöstä. Sj katsookin, että kaupungin hallintokunnille vuokrattujen palvelussuhdeasuntojen vuokrien korotusten pitäisi olla nyt maltillisia ja markkinavuokrien kehitystä tulisi seurata pitemmällä aikavälillä.

Kiinteistö Oy Auroranlinnalla on valmius toteuttaa vuokrantarkistukset tasolla, joka on selvästi matalampi kuin uusien vuokrasuhteiden vuokratason nousu. Kvston linjaus siitä, että asunnot vuokrataan markkinavuokralla, ei sisällä velvoitetta, jonka mukaan indeksin muutokset tulisi viedä vuokriin automaattisesti ja täysimääräisinä.

Khn tehtävänä on Kvston päätösten täytäntöönpano. Sj esittää tämän vuoksi, että Khs omalta osaltaan hyväksyy sen, että Kiinteistö Oy Auroranlinna korottaa hallintokunnilta perimiään palvelussuhdeasuntojen vuokria 1.1.2010 lukien yhdellä prosentilla. Vuoden 2010 jälkeen vuokrantarkistukset määräytyisivät aiemmin päätetyn tilastollisen keskivuokran muutosten mukaisesti.

1

MARIAN SAIRAALAN RAKENNUKSEN 4 MUUTOS- JA KORJAUSTÖIDEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2165

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 17.8 2009 päivätyn Marian sairaalan rakennuksen 4 muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 465 brm², jolloin rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 290 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 571 000 euroa, RI = 126,5 ja THI = 150,6 kustannustasossa huhtikuu 2009.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 17.8.2009
	Liite 2	Kustannusarvio 11.6.2009
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 8.9.2009 § 238

Kaj toteaa, että hankkeessa on kysymys terveyskeskuksen eteläisen kotihoitoalueen toimintojen kokoamisesta Marian sairaalan rakennukseen 4. Toiminnot ovat tällä hetkellä hajallaan ja osin vuokratiloissa. Rakennus saneerataan hankesuunnitelman mukaan niin, että sinne voi sijoittua yksitoista eteläisiä alueita palvelevaa kotihoidon tiimiä, yhteensä keskimäärin 115 henkilöä.

Korjattava rakennus 4 on rakennettu vuonna1894 ja peruskorjattu viimeksi vuonna 1989. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään ja siirtymässä kiinteistöviraston hallintaan HUS-kuntayhtymältä vuoden 2009 - 2010 vaihteessa.

Peruskorjauksessa tilat muutetaan uutta käyttötarvetta vastaaviksi. Hankkeen laajuus on 1 465 brm² ja rakentamiskustannukset enintään 1 290 000 euroa (alv=0) kustannustasossa 4/2009. Neliökustannus on 881 euroa/brm². Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2010 ja uusitut tilat ottaa käyttöön elokuussa 2010.

Kiinteistölautakunta toteaa (13.10.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Terveyskeskuksen eteläisen kotihoitoalueen käytössä nyt olevan Annankadun toimitilan vuokrasopimus päättyy 30.11.2009, jolloin toiminta sijoittuu väistötiloihin Marian sairaalan rakennukseen 2. Korvaavien tilojen suunnittelu on yhdistetty terveyskeskuksen Marian sairaalan tilojen käyttösuunnitelmiin.

Terveyslautakunta on 26.9.2006 hyväksynyt Marian sairaalan tilojen käyttöä koskevan selvityksen, mihin sisältyy mm. eteläisen alueen kotihoidon toiminnan sijoittaminen rakennus 4:ään. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään ja siirtymässä kiinteistöviraston hallintaan HUS-kuntayh- tymältä vuoden 2009 - 2010 vaihteessa.

Eteläisen kotihoitoalueen väestöennusteen mukaan Marian ympäristö on eteläisen alueen kasvualuetta tulevina vuosina.

Marian sairaalan rakennukseen 4 kunnostetaan tilat yhdelletoista kotihoidon tiimille. Rakennukseen sijoittuvat seuraavat lähipalvelualueet:

- Viiskulman lähipalvelualueet 1 - 4, joissa on yhteensä 9 tiimiä (joista 3 ruotsinkielistä)

- Töölö 5 lähipalvelualue, jossa on 2 ruotsinkielistä tiimiä ja
mielenterveysyksikkö.

Marian rakennukseen 4 sijoittuu keskimäärin 115 henkilöä.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

./. Terveyslautakunta on antanut lausunnon hankesuunnitelmasta, liite 2.

Rakennus 4 on valmistunut vuonna 1894 ja peruskorjattu viimeksi vuonna 1989. Se on toiminut sairaalan hoitorakennuksena, mutta tällä hetkellä tilat ovat tyhjillään. Rakennuksessa on kellarikerros ja kaksi maanpäällistä kerrosta ja ullakkokerros, jossa on ilmanvaihto- ja hissikonehuoneet.

Rakennuksen kokonaispinta-ala on 1465 brm² ja se muutetaan kokonaan kotihoidon tiloiksi. Potilashuonekäytössä olleiden keskiosan salien väliseinät puretaan ja tilat jaetaan kotihoitotoiminnan tarpeita vastaavasti. Vuodeosaston aputilat, kuten huuhteluhuoneet ja kylpyhuoneet puretaan. Pintamateriaalit uusitaan ja kaikki tilat kunnostusmaalataan. Ikkunat kunnostetaan. Tekniset järjestelmät uusitaan kotihoidon tarpeita vastaaviksi.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 1465 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 290 000 euroa arvonlisäverottomana eli 881 euroa/brm² ja 1 571 000 euroa arvonlisäverollisena eli 1 073 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 150,6 huhtikuu 2009.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 3.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	16,00 euroa /htm^2/kk ja
ylläpitovuokra		4,50 euroa /htm^2/kk
yhteensä	20,50 euroa /htm^2/kk.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2009 - 2010 tilakeskuksen investointiohjelmassa toteutettavana hankkeena.

Rakentaminen alkaa 3/2010 ja hanke valmistuu 9/2010.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Kiinteistön vuokraamisesta ja ylläpidosta tulee jatkossakin vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Kiinteistölautakunta esittää hankkeen hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.11.2009) lausunnossaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että rakennus on valmistunut 1894 ja viimeksi peruskorjattu 1989. Rakennus muutetaan kotihoidon tiloiksi ja siihen tehdään tilat yhdelletoista kotihoidon tiimille. Hanke on perusteltu, koska se keskittää nyt hajallaan olevat toimipisteet yhteen paikkaan ja mahdollistaa ulkopuolisesta vuokratilasta luopumisen.

Hankkeen laajuus on 1 465 brm² ja rakentamiskustannukset enintään 1 290 000 euroa (alv=0) kustannustasossa 4/2009. Neliökustannus on 881 euroa/brm².

Hanke sisältyy vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaan vuodelle 2010 ajoitettuna hankkeena.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

2

RESERVERING AV TOMTER FÖR SPECIALBOSTÄDER RESPEKTIVE VERKSAMHETSBYGGNADER MED SYFTET ATT UTVECKLA OCH BYGGA UT FUNKTIONERNA PÅ ARCADAS OCH PRAKTICUMS CAMPUS (HERMANSTAD, TOMTERNA 21676/5-6 OCH 21677/1 OCH 4)

ERITYISASUMISEN JA TOIMITILARAKENNUSTEN TONTTIEN VARAAMINEN ARCADA-PRAKTICUM -OPISKELIJAKAMPUKSEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEKSI JA LAAJENTAMISEKSI (HERMANNI, TONTIT 21676/5 - 6 JA 21677/1 JA 4)

Stn/Khs 2009-2161

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta

A till 31.12.2011 reservera tomterna nr 5 och 6 i kvarteret nr 21676 i 21 stadsdelen (Hermanstad), vilka tomter är avsedda för specialbostäder (AKS), för Stiftelsen Arcada eller ett bolag som bildas, för att hyresbostäder för studerande och/eller specialgrupper som byggs med hjälp av lån med långfristigt statligt räntestöd ska kunna planeras och förutsättningarna för genomförande utredas, varvid följande villkor gäller:

1 Projektet ska planeras i samarbete med ekonomi- och planeringscentralens utvecklingsavdelning, stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelning och fastighetskontoret.

2 Lösningar som tillämpas och konstruktioner och material som används vid planering och byggande ska vara välplanerade, högklassiga, hållbara och säkra stadsbildsmässigt, arkitektoniskt, funktionellt och tekniskt.

Dessutom ska trafik- och miljöfrågor betonas och lokala anvisningar om planering och byggsätt i närmiljön följas vid planering och byggande. Byggnaderna ska uppfylla kraven för energieffektivitetsklass A.

3 Byggnader som uppförs på tomter reserverade för produktion av hyres- och bostadsrättsbostäder kan inrymma sådana boendeenheter för specialgrupper som upprätthålls av staden eller en av staden godkänd sammanslutning,
eller så kan en andel av bostäderna reserveras för specialgrupper med tanke på självständigt boende. Andelen kan i ett enskilt projekt, beroende på behovet och enligt prövning utifrån området i fråga, utgöra högst 20 % av det som byggrätten för tomten eller tomterna tillåter eller vara ännu större om en separat överenskommelse träffas i saken.

4 Den som får objektet reserverat för sig är skyldig att följa

./. tilläggsvillkoren för Byholmen i Fiskehamnen (bilaga 1).

5 Den som får objektet reserverat för sig är skyldig att följa fastighetskontorets tomtavdelnings direktiv 18.1.2008 om ”massor som grävs upp och schaktas bort och träd som

./. fälls” (bilaga 2).

6 Den som får objektet reserverat för sig är skyldig att i

./. tillämpliga delar följa hitastilläggsvillkoren (bilaga 3).

7 Energieffektiviteten ska ha särskild prioritet vid planering och byggande.

Den som får objektet reserverat för sig är skyldig att till utarrenderaren lämna in ett sådant energicertifikat för planerade byggnader inom området som avses i lagen om energicertifikat för byggnader (487/2007) eller en annan utredning om byggnadernas energieffektivitet som godkänns av fastighetskontorets tomtavdelning. Detta ska ske senast i samband med ansökan om långfristig utarrendering av området.

8 Grundberedningen i området beräknas bli slutförd i början av år 2011. Om byggandet i reserveringsobjektet inleds innan grundberedningen har slutförts är den som får objektet reserverat för sig skyldig att träffa en överenskommelse med byggnadskontorets gatu- och parkavdelning om samordnande av byggåtgärderna.

9 Den som får objektet reserverat för sig är medveten om att där finns en byggnad i Helsingfors stads ägo i vilken det enligt fastighetskontorets lokalcentral upplåtits lokaler
genom fyra hyresavtal som gäller tills vidare. Uppsägningstiden för avtalen varierar mellan 1 och 12 månader.

Lokalcentralen har som mål att avsluta avtalen och riva byggnaden före 31.10.2010. Om målet inte nås är den som får objektet reserverat för sig skyldig att med lokalcentralen komma överens om samordnande av rivningen och byggandet i objektet.

10 Staden ansvarar inte för eventuella skador för den som får objektet reserverat för sig, såsom kostnader för planering m.m., exempelvis med anledning av att stadsfullmäktige inte beslutar upplåta objektet till vederbörande eller om staden med hänvisning till villkoren i detta reserveringsbeslut bestämmer att reserveringen ska upphöra innan reserveringstiden går ut.

B till 31.12.2011 reservera tomten nr 1 i kvarteret nr 21677 i 21 stadsdelen (Hermanstad), vilken är avsedd för verksamhetsbyggnader (KTYO), för Stiftelsen Arcada eller ett bolag som bildas, för att undervisnings-, idrotts- och forskningslokaler för yrkeshögskolan Arcada och Yrkesinstitutet Practikum ska kunna planeras och förutsättningarna för genomförande utredas, varvid följande villkor gäller:

1 - 2 Samma som i punkterna 1 - 2 i förslag A.

3 Den som får objektet reserverat för sig är skyldig att på egen bekostnad planera en idrottshall i objektet. Om det finns ekonomiska och realistiska användningsmöjligheter är vederbörande skyldig att på egen bekostnad bygga hallen, som kan användas i Arcadas och Practikums undervisning.

Den som får objektet reserverat för sig är också skyldig att, om staden så önskar, inom de gränser som den egna verksamheten möjliggör, exempelvis under kvällar och veckoslut och utanför terminerna, upplåta lokaler i idrottshallen för enskilda personer, idrottsföreningar, företag och andra aktörer från Helsingfors, varvid sedvanliga villkor tillämpliga på idrottsbruk gäller.

4 - 5 Samma som i punkterna 4 - 5 i förslag A.

6 - 7 Samma som i punkterna 7 - 8 i förslag A.

8 Den som får objektet reserverat för sig är medveten om att Helsingfors stad har utarrenderat områden i objektet till Hampuris Oy och ST1 Oy till 31.12.2014. Staden har som mål att inom reserveringstiden vidta de åtgärder som krävs för att avtalen ska bli avslutade i förtid och överförda.

9 Samma som i punkt 10 i förslag A.

C till 31.12.2011 reservera tomten nr 4 i kvarteret nr 21677 i 21 stadsdelen (Hermanstad), vilken är avsedd för verksamhetsbyggnader (KTYO), för Stiftelsen Arcada eller ett bolag som bildas, för att undervisnings- och forskningslokaler för yrkeshögskolan Arcada och Yrkesinstitutet Practikum ska kunna planeras och förutsättningarna för genomförande utredas, varvid följande villkor gäller:

1 - 2 Samma som i punkterna 1 - 2 i förslag A.

3 - 4 Samma som i punkterna 4 - 5 i förslag A.

5 - 6 Samma som i punkterna 7 - 8 i förslag A.

7 Den som får objektet reserverat för sig är medveten om att Helsingfors stad har utarrenderat områden i objektet till Oy Teboil Ab, ST1 Oy och oy Shell ab till 31.12.2009.

8 Samma som i punkt 10 i förslag A.

D bestämma att reserveringen ska träda i kraft först då den som får objektet reserverat för sig har undertecknat en förbindelse om att följa villkoren och lämnat förbindelsen till fastighetskontorets tomtavdelning.

E bemyndiga fastighetsnämnden att besluta om preciseringar i reserveringsvillkoren, om eventuella behövliga tilläggsvillkor och om en eventuell förlängning av reserveringstiden med högst ett år.

Protokollsutdrag till Stiftelsen Arcada och fastighetsnämnden.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

A varata Stiftelsen Arcadalle tai perustettavan yhtiön lukuun 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21676 erityisasumisen tontit (AKS) nro 5 ja 6 valtion pitkäaikaisella korkotuella lainoitettujen opiskelijoille ja/tai erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Hanke on suunniteltava yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Suunnittelussa ja rakentamisessa käytettävien ratkaisujen, rakenteiden ja materiaalien on oltava kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti, toiminnallisesti ja teknisesti hyvin suunniteltuja, korkeatasoisia, kestäviä ja turvallisia.

Lisäksi suunnittelussa ja rakentamisessa on painotettava liikenne- ja ympäristöasioita sekä noudatettava myös alueellisia lähiympäristön suunnittelu- tai rakentamistapaohjeita. Rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

3 Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannossa varattaville tonteille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

./. 4 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 1

olevia Kalasataman Kyläsaaren alueella noudatettavia
lisäehtoja.

./. 5 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 2

olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 18.1.2008 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

6 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan soveltuvin

./. osin liitteenä 3 olevia hitas-lisäehtoja.

7 Rakentamisessa ja suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan vuokra-alueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään vuokranantajalle energiatodistuksista annetun lain (487/2007) mukaisen vuokra-alueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

8 Esirakentamisen on arvioitu valmistuvan alueella vuoden 2011 alussa. Mikäli rakentaminen alkaa varauksen kohteessa ennen sen esirakentamisen valmistumista, varauksensaaja on velvollinen sopimaan rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa mainittujen rakentamistoimenpiteiden yhteensovittamisesta.

9 Varauksensaaja on tietoinen, että varauksen kohteessa sijaitsee Helsingin kaupungin omistama rakennus, josta on kiinteistöviraston tilakeskuksen ilmoituksen mukaan luovutettu tiloja neljällä toistaiseksi voimassaolevalla vuokrasopimuksella. Sopimusten irtisanomisajat vaihtelevat kuukaudesta 12 kuukauteen.

Tilakeskus pyrkii päättämään mainitut sopimukset ja purkamaan rakennuksen 31.10.2010 mennessä. Muussa tapauksessa varauksensaaja on velvollinen sopimaan tila-keskuksen kanssa purkamisen ja rakentamisen yhteensovittamisesta varauksen kohteessa.

10 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, ettei kaupunginvaltuusto aikanaan päätä varauksen kohteen luovuttamisesta varauksensaajalle tai mikäli kaupunki tämän varauspäätöksen ehtojen mukaisesti määrää varauksen kesken varausajan raukeamaan.

B varata Stiftelsen Arcadalle tai perustettavan yhtiön lukuun 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21677 toimitilarakennuksen tontin (KTYO) nro 1 ammattikorkeakoulu Arcadan ja ammattikoulu Prakticumin opetus-, liikunta- ja tutkimustilojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 - 2 Kuten ehdotuksessa A kohdat 1 - 2.

3 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan varauksen kohteeseen liikuntahallin. Mikäli taloudelliset ja realistiset käyttömahdollisuudet ovat olemassa, varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan rakentaman mainitun hallin, jota voidaan käyttää Arcadan ja Prakticumin opetuskäytössä.

Varauksensaaja on myös velvollinen kaupungin niin vaatiessa luovuttamaan liikuntahallin tiloja oman käytön mahdollistamissa rajoissa esimerkiksi iltaisin, viikonloppuisin ja lukukausien ulkopuolella helsinkiläisille asukkaille, urheilu-seuroille, yrityksille tai muille tahoille tavanomaisin liikunta-käyttöön soveltuvin ehdoin.

4 - 5 Kuten ehdotuksessa A kohdat 4 - 5.

6 - 7 Kuten ehdotuksessa A kohdat 7 - 8.

8 Varauksensaaja on tietoinen, että Helsingin kaupunki on vuokrannut varauksen kohteesta alueet Hampuris Oy:lle ja ST1 Oy:lle 31.12.2014 saakka. Kaupunki pyrkii huolehtimaan sopimusten ennenaikaiseen päättämiseen ja siirtämiseen liittyvistä järjestelyistä varausajan kuluessa.

9 Kuten ehdotuksessa A kohta 10.

C varata Stiftelsen Arcadalle tai perustettavan yhtiön lukuun 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21677 toimitilarakennuksen tontin (KTYO) nro 4 ammattikorkeakoulu Arcadan ja ammattikoulu Prakticumin opetus- ja tutkimustilojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 - 2 Kuten ehdotuksessa A kohdat 1 - 2.

3 - 4 Kuten ehdotuksessa A kohdat 4 - 5.

5 - 6 Kuten ehdotuksessa A kohdat 7 - 8.

7 Varauksensaaja on tietoinen, että Helsingin kaupunki on vuokrannut varauksen kohteesta alueet Oy Teboil Ab:lle, ST1 Oy:lle ja oy Shell ab:lle 31.12.2009 saakka.

8 Kuten ehdotuksessa A kohta 10.

D että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

E oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote Stiftelsen Arcadalle ja kiinteistölautakunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tilläggsvillkor för Byholmen i Fiskehamnen - Kalasataman Kyläsaaren alueella noudatettavat lisäehdot
	Liite 2	Tomtavdelningens direktiv 18.1.2008 - Tonttiosaston toimintaohje 18.1.2008
	Liite 3	Hitastillläggsvillkor - Hitas-lisäehdot
	Liite 4	Karta över läget - Sijaintikartta
	Liite 5	Ansökan - Hakemus
	Liite 6	Kopia av detaljplanekarta nr 11783 - Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11783

21 stadsdelen (Hermanstad), tomterna nr 5 och 6 i kvarteret nr 21676

21 stadsdelen (Hermanstad), tomterna nr 1 och 4 i kvarteret nr 21677;

Byholmsgränden, Hermanstads strandväg

Kaj konstaterar att antalet studerande har ökat på Arcadas och Prakticums campus i södra Arabiastranden och det behövs därför snarast ett lokaltillskott, dels för undervisning, dels i form av hyresbostäder för studerande.

Det föreslås därför att tomterna 21676/5 och 6, som är avsedda för specialbostäder (AKS), och tomterna 21677/1 och 4, som är avsedda för verksamhetsbyggnader (KTYO) ska reserveras för Stiftelsen Arcada eller bolag som bildas, för att de nuvarande funktionerna på campus ska kunna utvecklas och byggas ut. Det är fråga om reservering av tomter för en stor projekthelhet på sammanlagt närmare 36 000 m² vy.

Reserveringarna gäller enligt förslaget till utgången av år 2011.

Fastighetsnämnden konstaterar (13.10.2009) bl.a. följande:

Sammandrag Arcadas och Prakticums campus ligger i Majstranden i södra Arabiastranden. Antalet studerande har ökat på campus och det behövs därför snarast ett lokaltillskott, dels för undervisning, dels i form av hyresbostäder för studerande. Dessutom har idrottsinstruktörsutbildningen genom ett beslut av undervisningsministeriet flyttats till Arcadas campus från Solvalla i Esbo, vilket kräver en idrottshall och andra nya lokaler.

Idrottshallen på campus beräknas ha så låg egen utnyttjandegrad (ca 30 %) att hallbygget kräver garantier för ett tillräckligt antal utomstående användare. Avsikten är därför att enskilda personer, idrotts-föreningar, företag och andra aktörer från Helsingfors ska erbjudas idrottstjänster i idrottshallen inom de gränser som den egna användningen möjliggör. Campus utvecklas i form av en stor projekthelhet som omfattar sammanlagt 35 750 m² våningsyta.

Tomterna 21676/5 och 6, som är avsedda för specialbostäder (AKS), och tomterna 21677/1 och 4, som är avsedda för verksamhetsbyggnader (KTYO), föreslås till 31.12.2011 bli reserverade för Stiftelsen Arcada och/eller ett bolag som bildas, för att de nuvarande funktionerna på campus ska kunna utvecklas och byggas ut. Tomterna ligger bredvid campus, i Byholmen i Hermanstad, och blir en ny del av nordligaste Fiskehamnen.

Reserveringsförslaget har beretts i samarbete med dem som sköter det aktuella projektet, gruppen för områdesbyggnadsprojektet Fiskehamnen och stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelning.

./. En karta över läget utgör bilaga 4.

Ansökan Stiftelsen Arcada föreslår att Helsingfors stad ska reservera områden för en idrottshall, undervisningslokaler och andra lokaler bredvid nuvarande campus och börja utarbeta en sådan detaljplaneändring som krävs för att projektet ska kunna genomföras.

./. Ansökan utgör bilaga 5.

Detaljplaneuppgifter Enligt detaljplaneändring nr 11783, som godkändes av stadsfullmäktige 14.1.2009 och vann laga kraft 27.2.2009, är tomterna 21676/5 och 6 kvartersområde för specialbostäder i högst sex våningar (AKS VI) och tomterna 21677/1 och 4 kvartersområde för verksamhetsbyggnader i högst fem våningar (KTYO V). Byggrätten omfattar 4 150 m² våningsyta för tomten 21676/5, 8 600 m² våningsyta för tomten 21676/6, 13 000 m² våningsyta för tomten 21677/1 och 10 000 m² våningsyta för tomten 21677/4.

Affärslokaler, lokaler för offentlig närservice och utrymmen för kommunaltekniska anordningar får förläggas till gatuplanet i AKS-kvartersområdet. Tomten 21676/5 ska ha en gårdsplan för utevistelse som är gemensam för tomterna 21676/5 och 6.

Kontorslokaler och lokaler för miljövänlig industri, undervisning och offentlig service får byggas i KTYO-kvartersområdet. De två nedersta våningarna får inrymma affärs-, utställnings- och sammanträdeslokaler.

Marken ska undersökas med tanke på föroreningar, och förorenad mark ska saneras före byggstarten.

./. En kopia av detaljplanekarta nr 11783 utgör bilaga 6.

Ägandeförhållanden Staden äger de tomter som föreslås bli reserverade.

Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf

Tomten 23100/43 i Arabiastranden, vilken är avsedd för byggnader för offentlig närservice (YL), var reserverad för Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) till 31.12.2008 (stadsstyrelsen 4.9.2006, 1098 §) för att FDUV skulle kunna planera ett nationellt kunskaps- och aktivitetscenter för kommunikationshandikappade på den. Föreningen annullerade reserveringen 22.1.2008 eftersom avsikten var att den skulle få motsvarande lokaler då campus byggs ut. Den meddelade 28.8.2009 att den köpt en fastighet vid Nordenskiöldsgatan tillsammans med Invalidförbundet rf och därför inte längre behöver verksamhetslokaler på campus.

Gällande arrende- och hyresavtal

Tidsbundna arrendeavtal med Hampuris Oy, ST1 Oy, Oy Teboil Ab och oy Shell ab gäller för närvarande i detaljplaneområdet. Avtalen går ut 31.12.2009 eller 31.12.2014, och staden kan inte ensidigt avsluta dem före den nämnda dagen. Områdena är utarrenderade för en drive-in-restaurang, en obemannad tankanläggning för motorbränsle eller tankanläggningar för dieselbränsle avsedda för lastbilstrafiken. Arrendeområdena utgörs av planerad KTYO- och LPA-tomtmark.

Inom planerad AKS-tomtmark finns en förfallen byggnad i stadens ägo i vilken det enligt fastighetskontorets lokalcentral upplåtits lokaler genom fyra hyresavtal som gäller tills vidare. Uppsägningstiden för avtalen varierar mellan 1 och 12 månader. Lokalcentralen har som mål att avsluta avtalen och riva byggnaden före 31.10.2010.

Mark och grundberedning

Grundförhållandena är inom det område som föreslås bli reserverat till och med besvärligare än i Majstranden i södra Arabiastranden. Det finns inom utvidgningsområdet upp till 26 m tjocka fyllnadslager på lera. Byggnadskontoret utarbetar just nu ett program för översiktlig planering av grundberedningen i Fiskehamnen. Grundberedningsentreprenaden antas kunna inledas sommaren 2010 och slutföras i början av år 2011.

Planer Syftet med projektet är att hyresbostäder för studerande och/eller specialgrupper ska börja byggas på tomterna 21676/5 och 6 år 2010 för att statligt räntestöd ska kunna fås. Det är meningen att byggandet på tomterna 27677/1 och 2, som är avsedda för verksamhetsbyggnader, ska inledas år 2011.

Om byggandet på tomten inleds innan grundberedningen har slutförts eller den ovannämnda byggnaden rivits är den som får objektet reserverat för sig skyldig att träffa en överenskommelse med byggnadskontorets gatu- och parkavdelning och/eller fastighetskontorets lokalcentral om samordnande av bygg- och rivningsåtgärderna.

Köpoption Avsikten är att det i samband med att arrendegrunderna utarbetas ska föreslås en köpoption för tomterna för verksamhetsbyggnader, vilket torde kunna motiveras med utbildnings- och näringspolitiska skäl. Att campus har det läge det har och byggs ut stärker området som en stark kunskapskoncentration, vilket har en positiv effekt på närings-livsutvecklingen i hela östra innerstaden. Tomter för verksamhetsbyggnader och skoltomter i Arabiastranden har också tidigare sålts för campusändamål på motsvarande grunder.

Motivering till reserveringen

Arabiastrandens campus består av yrkeshögskolan Arcada, Yrkesinstitutet Prakticum, Fastighets Ab Majstrandens studentbostäder och Arcadas studerandekårs Cor-hus.

Antalet studerande har ökat på campus och det behövs därför snarast ett lokaltillskott, dels för undervisning, dels i form av hyresbostäder för studerande. Dessutom flyttades den svenska idrottsinstruktörsutbildningen år 2008 genom ett beslut av undervisningsministeriet till campus från Solvalla i Esbo, vilket kräver en idrottshall och andra nya lokaler.

Att campus ligger i Arabiastranden anses vara viktigt av utbildnings- och näringspolitiska skäl, och att campus och funktionerna där vidareutvecklas och byggs ut stärker området som ett starkt kunskapscentrum, vilket har en positiv effekt på näringslivsutvecklingen i hela östra innerstaden.

Stadsplaneringskontoret har meddelat att verket varit med och berett projektet och att projektet i fråga om det verksamhetsmässiga innehållet är i överensstämmelse med detaljplaneändringen och passar bra på tomterna.

Då längden på reserveringstiden övervägs ska den tid som åtgår till bl.a. följande beaktas: planering och genomförande av grundberedningen, marksanering, åtgärder kring de gällande arrendeavtalen för de tomter som ska reserveras, rivning av byggnaden.

Grundförhållandena är inom det område som föreslås bli reserverat till och med besvärligare än i Majstranden i södra Arabiastranden, och tillräckligt mycket tid måste därför reserveras för planering och genomförande av grundberedningen. Dessutom kan byggandet i området, även om detaljplanen vunnit laga kraft, inte inledas förrän de gällande arrendeavtalen gått ut, om inte staden och arrendetagarna kommer överens om åtgärder som krävs för att funktionerna ska bli avslutade och flyttade i förtid. Fastighetskontorets lokalcentral har som mål att avsluta hyresavtalen och riva byggnaden före 31.10.2010.

Fastighetsnämnden föreslår med hänvisning till det ovanstående att de stadsägda tomterna i fråga i nordligaste Fiskehamnen reserveras till 31.12.2011 för Stiftelsen Arcada och/eller ett bolag som bildas, för att det ska kunna planeras hur funktionerna på campus ska utvecklas och byggas ut och de därtill hörande verksamhetsförutsättningarna tryggas, på det villkor som framgår av beslutsförslaget.

21. kaupunginosa (Hermanni) korttelin nro 21676 tontit nro 5 ja 6 sekä
21. kaupunginosa (Hermanni) korttelin nro 21677 tontit nro 1 ja 4;
Kyläsaarenkuja, Hermannin rantatie

Kaj toteaa, että Arabianrannan eteläosassa sijaitsevan ruotsinkielisen Arcada-Prakticum -opiskelijakampuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet, joten se tarvitsee kiireellisesti lisätiloja toisaalta opetuksen ja toisaalta opiskelijoille tarjottavien vuokra-asuntojen järjestämistä varten.

Siksi Stiftelsen Arcadalle tai perustettaville yhtiöille esitetään varattavaksi kampuksen nykyisten toimintojen kehittämistä ja laajentamista varten erityisasumisen tontit (AKS) 21676/5 ja 6 sekä toimitilarakennusten tontit (KTYO) 21677/1 ja 4. Yhteensä kysymys on tonttien varaamisesta huomattavaa lähes 36 000 k-m²:n hankekokonaisuutta varten.

Varaukset ovat esityksen mukaan voimassa vuoden 2011 loppuun asti.

Kiinteistölautakunta toteaa (13.10.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Arabianrannan eteläosassa ns. Toukorannassa sijaitsee ruotsinkielinen Arcada-Prakticum -opiskelijakampus. Kampuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet, joten se tarvitsee kiireellisesti lisätiloja toisaalta opetuksen ja toisaalta opiskelijoille tarjottavien vuokra-asuntojen järjestämistä varten. Lisäksi Espoon Solvallassa sijaitseva Arcadan liikunnanohjaajien opetus on siirtynyt opetusministeriön päätöksen mukaisesti kampukselle, mikä edellyttää myös liikuntahallin ja muiden lisätilojen rakentamista.

Kampuksen liikuntahallin oma käyttöaste on arvioitu sen verran alhaiseksi (noin 30 %), että hallin toteuttaminen edellyttää varmuutta riittävästä määrästä ulkopuolisia vuokralaisia. Tämän vuoksi liikuntahallin tarkoitus on tarjota oman käytön mahdollistamissa rajoissa liikuntapalveluja myös helsinkiläisille asukkaille, urheiluseuroille, yrityksille tai muille tahoille. Opiskelijakampuksen kehittämisessä on kysymys huomattavasta yhteensä 35 750 k-m²:n hankekokonaisuudesta.

Opiskelijakampuksen vierestä Hermannin Kyläsaaresta esitetään varattavaksi 31.12.2011 saakka Stiftelsen Arcadalle ja/tai perustettavalle yhtiölle kampuksen nykyisten toimintojen kehittämistä ja laajentamista varten erityisasumisen tontit (AKS) 21676/5 ja 6 sekä toimitilarakennusten tontit (KTYO) 21677/1 ja 4. Tontit muodostavat osan uuden Kalasataman alueen pohjoisimmasta osasta.

Varausesitys on valmisteltu yhteistyössä hankkeen, Kalasataman alue-rakentamisprojektin ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

./. Sijaintikartta on liitteenä 4.

Hakemus Stiftelsen Arcada esittää, että Helsingin kaupunki varaisi sille nykyisen opiskelijakampuksen vierestä alueet liikuntahallia, opetustiloja ja muita tiloja varten sekä käynnistäisi hankkeen toteuttamisen edellyttämän asemakaavan muutoksen laatimisen.

./. Hakemus on liitteenä 5.

Asemakaavatiedot Kaupunginvaltuuston 14.1.2009 hyväksymän ja 27.2.2009 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11783 mukaan tontit 21676/5 ja 6 ovat enintään kuusikerroksista erityisasumisen korttelialuetta (AKS VI) sekä tontit 21677/1 ja 4 enintään viisikerroksista toimitilarakennusten korttelialuetta (KTYO V). Kaavamuutokseen on merkitty tonteille rakennusoikeutta seuraavasti: tontti 21676/5 (4 150 k-m²), tontti 21676/6 (8 600 k-m²), tontti 21677/1 (13 000 k-m²) ja tontti 21677/4 (10 000 k-m²).

AKS-korttelialueella saa rakennuksen katutasossa olla liiketiloja ja julkisia lähipalvelutiloja sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Tontilta 21676/5 tulee osoittaa yhteinen oleskelupiha tonteille 21676/5 ja 6.

KTYO-korttelialueella saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta, opetusta ja julkista palvelua varten. Kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liike-, näyttely- ja kokoustiloja.

Maaperä pilaantuneisuus on tutkittava ja pilaantuneet maa-alueet kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

./. Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11783 on liitteenä 6.

Maanomistus Kaupunki omistaa varattavaksi ehdotetut tontit.

Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf

Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf:lle (FDUV) oli varattu (Khs 4.9.2006, 1098 §) Arabianrannan julkisten lähipalvelurakennusten tontti (YL) 23100/43 valtakunnallisen kommunikaatiovammaisille tarkoitetun osaamis- ja toimintakeskuksen suunnittelua varten 31.12.2008 saakka. FDUV peruutti 22.1.2008 po. varauksen, koska sen käyttöön oli tarkoitus esittää vastaavia tiloja opiskelijakampuksen laajennuksen yhteydestä. Yhdistys ilmoitti 28.8.2009, että se on ostanut kiinteistön Nordenskiöldinkadulta yhdessä Invalidiliitto ry:n kanssa, joten se ei tarvitse enää uusia toimitiloja kampuksen yhteydestä.

Voimassa olevat vuokrasopimukset

Kaava-alueella on tällä hetkellä voimassa määräaikaisia maanvuokrasopimuksia Hampuris Oy:n, ST1 Oy:n, Oy Teboil Ab:n ja oy Shell ab:n kanssa. Sopimukset päättyvät joko 31.12.2009 tai 31.12.2014, eikä kaupunki voi niitä yksipuolisesti päättää ennen mainittuja ajankohtia. Alueet on vuokrattu drive-in -ravintolaa, miehittämätöntä moottoripolttoaineen jakelulaitetta tai kuorma-autoliikennettä palvelevia dieselpolttoaineen jakelulaitteita varten. Vuokra-alueet sijoittuvat suunniteltujen KTYO- ja LPA-tonttien alueille.

Lisäksi suunnitelluille AKS-tonteille sijoittuu kaupungin omistama huonokuntoinen rakennus, josta on tilakeskuksen ilmoituksen mukaan luovutettu tiloja neljällä toistaiseksi voimassaolevalla vuokrasopimuksella. Sopimusten irtisanomisajat vaihtelevat kuukaudesta 12 kuukauteen.
Tilakeskus pyrkii päättämään mainitut sopimukset ja purkamaan rakennuksen 31.10.2010 mennessä.

Maaperä ja esirakentaminen

Pohjaolosuhteet varattavaksi esitettävällä alueella ovat jopa hankalammat kuin Arabianrannan eteläosassa Toukorannassa. Laajennusalueella on jopa 26 metriä paksut täyttökerrokset saven päällä. Rakennusvirasto laatii parhaillaan Kyläsaaren esirakentamisen yleissuunnittelun suunnitteluohjelmaa. Esirakentamisurakka voitaneen käynnistää kesällä 2010 ja valmistunee vuoden 2011 alussa.

Suunnitelmat Hankkeen tarkoitus on aloittaa tonteilla 21676/5 ja 6 opiskelijoille ja/tai erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentaminen vuoden 2010 aikana, jotta hankkeeseen voidaan saada valtion korkotukea. Toimitilatonttien 27677/1 ja 2 rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011.

Mikäli rakentaminen alkaa tontilla ennen sen esirakentamisen valmistumista tai edellä mainitun rakennuksen purkamista, varauksensaaja on velvollinen sopimaan joko rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tai/ja tilakeskuksen kanssa mainittujen rakentamis- ja purkutoimenpiteiden yhteensovittamisesta.

Osto-optio Vuokrausperusteiden laatimisen yhteydessä on tarkoitus esittää toimitilatonttien osalta hankkeelle osto-optiota, mitä voitaneen perustella koulutus- ja elinkeinopoliittisista syistä. Opiskelijakampuksen sijoittuminen ja laajentuminen vahvistaa aluetta voimakkaana osaamiskeskittymänä, millä on positiivinen vaikutus koko itäisen kantakaupungin elinkeinokehitykseen. Kampuksen käyttöön on myyty Arabianrannassa vastaavin perustein aikaisemminkin toimitila- ja koulutontteja.

Varauksen perustelut Arabianrannan kampusalueen muodostavat ruotsinkieliset ammattikorkeakoulu Arcada, ammattikoulu Prakticum, Majstrandenin opiskelija-asunnot sekä Arcadan oppilaskunnan Cor-talo.

Kampuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet, joten se tarvitsee kiireellisesti lisätiloja toisaalta opetuksen ja toisaalta opiskelijoille tarjottavien vuokra-asuntojen järjestämistä varten. Opetusministeriön ruotsinkielisiä liikunnanohjaajien koulutusta koskevan päätöksen mukaan kampus vastaa vuodesta 2008 lähtien mainitusta nykyisin Espoon Solvallassa tarjottavasta koulutuksesta, mikä edellyttää lisäksi liikuntahallin ja muiden lisätilojen rakentamista.

Kampuksen sijoittumista Arabianrantaan on pidetty koulutus- ja elinkeinopoliittisista syistä tärkeänä. Kampus ja sen toimintojen edelleen kehittäminen ja laajentaminen vahvistavat osaltaan aluetta voimakkaana osaamiskeskuksena, millä on positiivinen vaikutus koko itäisen kanta-kaupungin elinkeinokehitykseen.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan hanke on valmisteltu yhteistoiminnassa sen kanssa ja on toiminnalliselta sisällöltään asemakaavan muutosehdotuksen mukainen sekä soveltuu hyvin po. tonteille.

Varausajan pituutta harkitessa on otettava huomioon muun muassa esirakentamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen, maaperän puhdistamiseen sekä varattavilla tonteilla voimassaolevien vuokrasopimusten järjestelyyn ja rakennuksen purkamiseen kuluva aika.

Pohjaolosuhteet varattavaksi esitettävällä alueella ovat jopa hankalammat kuin Arabianrannan eteläosassa Toukorannassa, joten esirakentamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Lisäksi rakentaminen ei voi alkaa kaavan lainvoimaisuudesta huolimatta alueella ennen voimassaolevien maanvuokrasopimusten päättymisajankohtia, ellei kaupungin ja vuokralaisten välillä päästä sopimukseen toimintojen ennenaikaiseen päättämiseen ja siirtämiseen liittyvistä järjestelyistä. Tilakeskus pyrkii päättämään huoneenvuokrasopimukset ja purkamaan rakennuksen 31.10.2010 mennessä.

Edellä mainituilla perusteilla kiinteistölautakunta esittää tonttien varaamista Kalasataman pohjoisimman osan alueelta 31.12.2011 saakka Stiftelsen Arcadalle ja/tai perustettavalle yhtiölle opiskelijakampuksen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen suunnittelua sekä siihen liittyvää toimintaedellytysten varmistamista varten päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

3

KESKUSTAN MAANALAISEN HUOLTOVÄYLÄN KÄYTTÖ- JA HALLINTAOIKEUDEN LUOVUTTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN SOLMIMINEN HELSINGIN VÄYLÄ OY:N KANSSA

Khs 2008-1962

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan

- tekemään Helsingin Väylä Oy:n kanssa esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen keskustan maanalaisen huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttamisesta sekä väylän hoidosta, ylläpidosta ja operoinnista, ja

- tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimus (Keskustan maanalainen huoltoväylä)

Kaj toteaa, että keskustan huoltoväylä on taloudellisesti merkittävä hanke, eikä vastaavaa yhtiömuotoista väylähanketta ole aiemmin rakennettu Suomessa. Väylän louhinta käynnistyi kesällä 2006 ja Ruoholahdenkadun ja Keskuskadun välinen väyläosuus otettiin käyttöön kuluvan vuoden toukokuun alussa. Väylän itäosa Keskuskadulta Fabianinkadulle valmistuu pääosin joulukuussa 2009 ja hankkeeseen liittyvä Kluuvin tunnelin perusparannus kesällä 2010. Väylä siirtää pääosan Aleksanterinkadun seudun huoltoliikenteestä maan alle.

Nyt on kysymys Helsingin Väylä Oy:n ja kaupungin välillä veroteknisistä syistä tehtävästä sopimusjärjestelystä, jolla yhtiö luovuttaa korvausta vastaan omistamansa huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden kaupungille. Yhtiön perimä korvaus vastaa väylän rakentamista varten otettujen rahoituslainojen hoitokustannuksia.

Samalla sovitaan, että yhtiö vastaa kuitenkin edelleen väylän hoidosta, ylläpidosta ja operoinnista kaupungin lukuun. Tästä aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön perimillä hoitomaksuilla, joiden suorittamisesta vastaavat yhdessä kaupunki ja väylän käyttäjät.

Vahvistetun sopimusrakenteen mukaisesti väylää käyttävät kiinteistöt eivät ole yhtiön osakkaina vaan ne solmivat liittymissopimuksen väylään liittymisestä suoraan kaupungin kanssa ja myös maksavat kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaan laskettavan liittymismaksun kaupungille. Hyväksytyn hankesuunnitelman ja tehtyjen liittymissopimusten mukaisesti kaupungin maksuosuus on toiminnan käynnistyessä 50 % kustannuksista ja muut kustannukset jaetaan käyttäjien kesken näiden liikennetuotosten suhteessa. Kun väylään tulee uusia korttelikohtaisia liittymiä, kaupungin maksuosuus pienenee vähitellen siten, että se on lopullisessa tilanteessa 20 % mainituista kustannuksista.

Väylän kunnossapito ja peruskorjauskustannukset jaetaan kaupungin ja väylän käyttäjien kesken suhteessa 50 %/50 %.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.11.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Keskustan maanalaisen huoltoväylän rakennustyöt valmistuvat Kluuvin tunnelin perusparannusta lukuun ottamatta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Väylän sopimusjärjestelyjen loppuunsaattamiseksi esitetään kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti, että väylän käyttö- ja hallintaoikeus siirretään kaupungille ja samalla kaupunki siirtäisi väylän operointivastuun Helsingin Väylä Oy:lle. Yhtiö on kaupungin lukuun vastannut väylän toteuttamisesta.

Sopimus on olennainen osa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaista sopimusjärjestelyä ja mahdollistaa väylän rakennuskustannuksiin sisältyvien arvonlisäverojen hyvityksen yhtiölle ja vastaavasti arvonlisäverolain mukaisen kuntapalautuksen kaupungille.

Huoltoväylän toteuttaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2005, 288 § keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman ja vahvisti samalla muun muassa väylän liittymissopimusten periaatteet. Kaupunginvaltuusto päätti edelleen 14.11.2007 tarkistaa väylän hankesuunnitelman enimmäishinnan siten, että se voi olla enintään 89,5 milj. euroa (sis. alv 0 %) hintatasossa 6/2007.

Väylän louhinta käynnistyi kesällä 2006 ja Ruoholahdenkadun ja Keskuskadun välinen väyläosuus otettiin käyttöön kuluvan vuoden toukokuun alussa. Väylän itäosa Keskuskadulta Fabianinkadulle valmistuu pääosin joulukuussa 2009 ja hankkeeseen liittyvä Kluuvin tunnelin perusparannus kesällä 2010.

Väylän toteutusperiaatteet

Kaupunginvaltuusto päätti 21.6.2006, 190 § perustaa Helsingin Väylä Oy, ruotsiksi Helsingforsleden Ab -nimisen osakeyhtiön keskustan maanalaisen huoltoväylän toteuttamista, omistamista, operointia ja ylläpitoa varten. Kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan.

Yhtiö on perustettu 4.8.2006 ja merkitty kaupparekisteriin 22.8.2006.

Yhtiö on rakennuttanut hankesuunnitelman mukaisesti väylän omistukseensa ja vastaa sen hoidosta, ylläpidosta, kunnossapidosta ja peruskorjauksista sekä operoinnista. Yhtiön koko osakekannan omistaa kaupunki, joka on erikseen luovuttanut yhtiölle väylän rakennuspaikan.

Huoltoväylän hoidosta, ylläpidosta, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön perimillä hoitomaksuilla, joiden suorittamisesta vastaavat yhdessä kaupunki ja väylän käyttäjät.

Helsingin Väylä Oy solmii kunkin väylän käyttäjän kanssa erikseen väylän käyttöä, hoitoa ja operointia koskevan käyttösopimuksen ja perii käyttäjiltä sopimuksessa määritellyt käyttökorvaukset. Käyttösopimukset on valmisteltu yhdessä väylän käyttäjien kanssa ja niiden sisältö vastaa kaupungin ja kunkin käyttäjän välillä solmittavan liittymissopimuksen periaatteita.

Huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttaminen

Kaupunginvaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti huoltoväylän omistaa Helsingin Väylä Oy. Yhtiö rahoittaa hankkeen rakentamisen pääosin rahalaitoslainoilla, joiden vakuutena on kaupungin takaus ja yhtiölle hankkeen rahoituskuluista vastaa sen ainoana osakkaana kaupunki.

Vahvistetun sopimusrakenteen mukaisesti väylää käyttävät kiinteistöt eivät ole yhtiön osakkaina vaan ne solmivat liittymissopimuksen väylään liittymisestä suoraan kaupungin kanssa ja myös maksavat kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaan laskettavan liittymismaksun kaupungille. Liittymismaksu määritellään kiinteistöjen osalta rakennusoikeuden ja pysäköintilaitosten osalta liikennetuotoksen perusteella. Liittymismaksuihin lisätään arvonlisävero eikä niitä palauteta.

Sopimus väylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttamisesta

Keskustan huoltoväylä on taloudellisesti merkittävä hanke, eikä vastaavaa yhtiömuotoista väylähanketta ole aiemmin rakennettu Suomessa. Hankkeen rahoitukseen ja verotukseen liittyviä ongelmia on selvitetty kiinteistöviraston toimesta yhdessä KPMG Finland Oy:n kanssa. Kiinteistövirasto on lisäksi pyytänyt väylähankkeen verokohtelusta Uudenmaan veroviraston ennakkolausunnon, jonka sisältö on huomioitu hankkeen sopimusrakenteessa.

Jotta väylän rakennus- ja ylläpitokustannuksiin sisältyvä arvonlisävero voitaisiin vähentää, Helsingin Väylä Oy:n ja kaupungin välillä tehdään sopimusjärjestely, jolla yhtiö luovuttaa korvausta vastaan omistamansa huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden kaupungille. Yhtiön perimä korvaus vastaa väylän rakentamista varten otettujen rahoituslainojen hoitokustannuksia.

Samalla sovitaan, että yhtiö vastaa kuitenkin edelleen väylän hoidosta, ylläpidosta ja operoinnista kaupungin lukuun. Yhtiö veloittaa väylän ylläpidosta ja operoinnista kahta erillistä hoitomaksua, jotka määritellään väylän kaikkien käyttäjien osalta liittymissopimukseen kirjatulla tavalla yhdenmukaisia periaatteita noudattaen.

Toiminnan käynnistyessä kaupungin maksuosuus on 50 % kustannuksista ja muut kustannukset jaetaan käyttäjien kesken näiden liikennetuotosten suhteessa. Kun väylään tulee uusia korttelikohtaisia liittymiä, kaupungin maksuosuus pienenee vähitellen siten, että se on lopullisessa tilanteessa 20 % mainituista kustannuksista.

Väylän kunnossapito ja peruskorjauskustannukset jaetaan kaupungin ja väylän käyttäjien kesken suhteessa 50 % / 50 %.

Muilta osin noudatetaan liitteenä olevan sopimuksen ehtoja.

Helsingin Väylä Oy on ilmoittanut osaltaan hyväksyvänsä liitteenä olevan väylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttamista ja väylän hoitoa ja ylläpitoa koskevan sopimuksen, joten kiinteistölautakunta esittää sopimuksen hyväksymistä.

4

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN LILINKOTISÄÄTIÖN SEKÄ XXXX, XXXX JA XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-2407

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 29.9.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Lilinkotisäätiö on myynyt Laajasalon kylässä sijaitsevan Myrskyluoto nimisen tilan RN:o 1:1118 rakennuksineen XXXX, XXXX ja XXXX XXXX :lle sekä XXXX XXXX:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote XXXX, XXXX ja XXXX XXXX:lle, XXXX:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Ote osayleiskaavasta
	Liite 4	Ote ympäristökeskuksen luonnonsuojelualuevarauksesta
	Liite 5	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 6	Kauppakirja

Helsingin kaupungin Laajasalon kylän (412) tila RN:o 1:1118,
Villingin saari

Kaj toteaa, että kaupungilla on etuosto‑oikeus kiinteistökaupassa, jolla kaupunkikonserniin kuuluva Lilinkotisäätiö on myynyt noin 0,55 hehtaarin suuruisen tilan rakennuksineen Villingissä yksityishenkilöille.

Tilan alueista osa on yleiskaavassa ja Helsingin saariston ja merialueiden osayleiskaavassa osoitettu loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi, osa retkeilyalueeksi. Tilalla sijaitsee kauppaan kuuluva 1950-luvulla rakennettu huvilarakennus, joka kaipaa kunnostusta. Tilaa rasittavat sen kautta kulkevat tieoikeudet sekä venevalkamaoikeus tilan eteläosassa. Tila ei myöskään rajoitu kaupungin ennestään omistamiin alueisiin.

Tilan ostamista ei voi pitää tarkoituksenmukaisena sen erillinen sijainti ja vähäinen koko huomioon ottaen.

Kiinteistölautakunta toteaa (10.11.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
Laajasalon kylän tila RN:o 1:1118	Lilinkotisäätiö/ XXXX, XXXX ja XXXX XXXX sekä XXXX XXXX perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun	29.9.2009 170 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on rantaan rajoittuva Helsingin kaupungin Laajasalon kylän tila Myrskyluoto RN:o 1:1118 rakennuksineen. Tilan pinta-ala on noin 5 545 m². Myyty tila ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole tietoja tilan rakennuksista. Kauppakirjan mukaan tilalla sijaitsee kauppaan kuuluva 1950-luvulla rakennettu huvilarakennus, joka kaipaa kunnostusta.

Kiinteistörekisterin mukaan tilaa rasittaa tilan kautta kulkevat tieoikeudet sekä venevalkamaoikeus tilan eteläosassa.

./. Sijaintikartta sekä kartta alueesta ovat liitteinä 1 - 2.

Alueen kaavatiedot ja luontotyyppi

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkanut ja alue on rakennuskiellossa.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa pääosa tilasta on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM). Rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e = 0,02 - 0,03. Lisäksi osa tilan alueista on merkitty retkeilyalueeksi (VR).

Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Myyty tila rajoittuu osittain Vuorilahdenlampeen. Lampi ympäristöineen on hyvin arvokas luonnonmuodostuma ja ympäristökeskus on luokitellut sen arvoluokkaan I (alueellisesti uhanalainen laji ruskokaisla ja Helsingissä hyvin harvinainen ympäristötyyppi glo-lampi). Vuorilahdenlampi ympäristöineen on sisällytetty ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-aluevaraukseen. Osa tilan RN:o 1:1118 alueista sisältyy em. aluevaraukseen.

./. Ote osayleiskaavasta sekä ympäristökeskuksen esitys luonnonsuojelualuevarauksesta ovat liitteinä 3 - 4.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 170 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 30,66 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös erikseen hinnoiteltuna Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita. Oy Villas Ab:n osakkeita 1 kpl, yhteensä 500 euroa ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita 2 kpl, yhteensä 10 000 euroa.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin

luovutuskirjassa mainitut.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupungilla ei ole mitään erityistä perustetta kiinteistön hankkimiselle. Ne tilaan kuuluvat alueet, jotka Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa on merkitty kuulumaan retkeily-alueeksi, kaupunki voi hankkia myöhemmin alueen asemakaavan vahvistuttua.

5

LAUSUNTO JA ENNAKKOLAUSUNTO ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN JA ASUNTO OY HELSINGIN KASKISAARENRANNAN VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2009-2408

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 30.9.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera on myynyt määräosan Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kaskisaari) korttelin nro 31202 tontista nro 12 Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee antaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon: Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera sekä Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenranta tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisia määräosan kauppoja tontista 31202/12.

Kirje Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle, pöytäkirjanote Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta tontista
	Liite 3	Ennakkolausuntopyyntö
	Liite 4	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 5	Kauppakirja

31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kaskisaari) korttelin nro 31202 tontti nro 12; Saarihuhdantie 1a

Kaj toteaa, että Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenranta ovat tehneet keskenään maanvuokrasopimuksen, joka sisältää yhtiön oikeuden lunastaa tontti itselleen määräosin. Järjestely liittyy vuokratonttijärjestelmään, jossa asunnonostajalla on mahdollisuus valita, maksaako omaa asuntoaan vastaavan osuuden tontista kerralla vai osallistuuko yhtiön tonttivuokraan maksamalla kuukausittaista tontinvuokravastiketta. Näin kaupungilla olisi jatkuvasti etuosto‑oikeus jatkossa tehtäviin määräosan lunastuksiin.

Etuosto‑oikeuden käyttämistä ei kuitenkaan tässä järjestelyssä voi pitää tarkoituksenmukaisena, joten nyt esitetään paitsi etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä viimeksi tehdyssä kaupassa myös samaa tarkoittavan ennakkolausunnon antamista seuraavien kahden vuoden aikana tehtävien kauppojen osalta.

Taustaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera omistaa pääosan Kaskisaaressa sijaitsevasta pientalotontista 31202/12. Tontti on vuokrattu Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle, jolla on voimassa olevan esisopimuksen perusteella oikeus lunastaa murto-osia kiinteistöstä. Osapuolet ovat kahden vuoden sisällä tehneet kolme määräosan kauppaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala ylitti 3 000 m². Kaupunki ei käyttänyt tuolloin etuosto-oikeuttaan, joten kaupungilla on jälleen etuosto-oikeus 30.9.2009 tehtyyn määräosan kauppaan. Koska osapuolet tulevat tekemään kauppoja jatkossa tiiviillä aikataululla, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera on pyytänyt kaupungilta etuostolain mukaista ennakkolausuntoa, ettei kaupunki käyttäisi etuosto-oikeuttaan myöhemmissä kaupoissa, joissa yhtiö myy määräosia tontista 31202/12 Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle.

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
31. kaupunginosa kortteli nro 31202 tontti nro 12 (m-osa 255/6790)	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera/ Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenranta	30.9.2009 361 581,93 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräosa (255/6790) Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kaskisaari) korttelin nro 31202 tontista nro 12. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinpientalojen korttelialueeseen, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Luovutettavan määräosan pinta-ala on 629 m² ja rakennusoikeus 194 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee yhteensä kuusi rivitaloa: Vuonna 2008 valmistuneet 1 261 k-m²:n ja 980 k-m²:n suuruiset sekä vuonna 2009 valmistuneet 980 k-m²:n, 676 k-m²:n, 1 019 k-m²:n ja 980 k-m²:n suuruiset rivitalorakennukset. Lisäksi tontilla sijaitsee vuonna 1961 valmistunut 64 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja 56 k-m²:n suuruinen saunarakennus. Rakennukset eivät kuulu kauppaan.

Vaikka kohteen koko on alle 3 000 m² on kaupungilla etuosto-oikeus
aiemmin tehtyjen kauppojen vuoksi

Etuostolain 5 §:n mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kiinteistökaupassa, jossa kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä ja nämä yhdessä käsittävät yli 3 000 m². Pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja myyjän samassa kunnassa tehdyt kiinteistökaupat sekä kaupat, joissa kiinteistön luovuttajana tai luovutuksen saajana on yhteisö, josta ostaja tai myyjä omistaa yli puolet.

Myyjän ja ostajan välillä on tehty kahden viimeksi kuluneen vuoden
aikana kolme määräosan kauppaa 2.1.2009, 30.4.2009 ja 1.6.2009 (4 366 m²). Kaupunki ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan 1.6.2009 tehdyssä kaupassa, joten kaupungilla on jälleen etuosto-oikeus nyt tehtyyn kauppaan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 361 581,93 euroa vastaa yksikköhintoja noin 574,85 euroa/m² ja noin 1 863,82 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän antaman ilmoituksen mukaan kauppaan ei sisälly luovutuskirjassa mainitsemattomia ehtoja.

Ostaja on vuokrannut tontin myyjältä 28.12.2006 allekirjoitetulla asuntoalueen maanvuokrasopimuksella, jossa on sovittu ostajan oikeudesta lunastaa vuokraamaansa kiinteistöä murto-osissa vuosittain.

Myyjän ja ostajan välillä on jo kaupantekohetkellä yhteisomistussuhde tonttiin. Ostaja omistaa tontista jo entuudestaan 1769/6790 suuruisen murto-osan. Osapuolet sitoutuvat kauppakirjassa edelleen olemaan vaatimatta oman osuutensa erottamista yhteisomistuksen kohteesta tai kohteen myymistä yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Etuostolain mukainen ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi
tonttiosaston osastopäällikölle

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.

Kaupunginhallitus on 3.12.2007 (1558 §) päättänyt oikeuttaa kiinteistö-viraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Ennakkolausuntopyyntö

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera on pyytänyt 29.10.2009 kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä tulevissa kiinteistökaupoissa, joissa yhtiö myy määräosia tontista 31202/12 Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle.

Kaupat perustuvat osapuolten välillä tehtyyn esisopimukseen, joka on voimassa 2.7.2056 asti. Esisopimuksen mukaan kiinteistön vuokralaisella on oikeus lunastaa haluamansa murto-osa kiinteistöstä. Murto-osan suuruus määräytyy asunto-osakeyhtiön huoneistopinta-alojen perusteella ja sen mukaan, mikä huoneisto haluaa kulloinkin maksaa asunto-osakeyhtiölle huoneistoonsa kohdistuvan osuuden tontin lunastushinnasta. Asunto-osakeyhtiö on tämän jälkeen velvollinen tekemään kiinteistökaupan kiinteistön omistajan/vuokranantajan kanssa seuraavana mahdollisena ajankohtana.

Myyjän omistusosuus kiinteistöön 30.9.2009 tehdyn kaupan jälkeen on 4766/6790. Ennakkolausuntopyynnön mukaan em. murto-osan indeksi-tarkastamaton kauppahinta on 6 331 995,56 euroa.

Lausunto ja ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan 30.9.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, koska tontti on myyjän ja ostajan yhteisomistuksessa ja ostaja on jo aiemmin hallinnut tonttia maanvuokrasopimuksen perusteella. Lisäksi kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan tulevissa kiinteistökaupoissa, joissa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera myy määräosia tontista 31202/12 Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannalle.

6

KONTULAN KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2196

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2196/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Mellunkylän tontti 47033/2)
	Liite 2	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47033/2)
	Liite 3	Asemapiirros (Mellunkylän tontti 47033/2)

Kontulan Kiinteistöt Oy pyytää (2.4.2008, muutettu 5.9.2008) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47033 tontille nro 2 (Kontulankaari 24).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa pysyvästi entinen myymälätila monikäyttötilaksi. Tila voisi toimia liike-, sosiaalipalvelu-, toimisto-, koulu-, päiväkoti- tms. tilana. Toimenpide poikkeaa asemakaavamerkinnästä (liike- ja toimistotilat) käyttötarkoituksen osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että myymälä on lopettanut toimintansa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (15.10.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Tontilla on voimassa 10.4.1997 vahvistettu asemakaava nro 10315. Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle on osoitettu erilliset rakennusalat myymälää ja huoltorakennusta varten. Myymälärakennuksen kerrosala on 405 k-m².

Myymälärakennuksessa toiminut lähikauppa lopetti toimintansa vuonna 1998. Sen jälkeen tila on toiminut mm. asukastoimintatilana (Syty ry). Nykyisin rakennuksessa on Diakonissalaitoksen järjestämänä lasten päivätoimintaa arkisin ja iltatoimintaa kahdesti viikossa. Tila on muutettu nykyiseen käyttöön sopivaksi.

Kontulan Kiinteistöt Oy:n omilla asukkailla on asiapapereihin liitetyn selvityksen mukaan käytössään asuinrakennusten yhteydessä olevia kerhotiloja.

Yhtiön tavoitteena on, että tila käyttötarkoitukseksi tulisi pysyvästi monikäyttötila, jolloin sitä voitaisiin nykyisen toiminnan päättyessä joustavasti vuokrata liike-, sosiaalipalvelu-, toimisto-, koulu- päiväkoti- tms. toimintaan. Myymälärakennuksen vuokrauksesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus, jonka antaman tiedon mukaan alueella ei ole kysyntää myymälätiloille. Kokoontumis- ja kerhotilatyyppisille tiloille kysyntää sen sijaan on.

Kontulankaaren ja Kivikonkaaren kulmassa noin 900 m etäisyydellä on päivittäistavarakauppa, joka on auki myös sunnuntaisin. Kontulan keskukseen, jossa on runsas palvelutarjonta, on matkaa noin 1,5 km.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että myymälärakennukselle osoitetulla rakennusalalla olevaa huoneistoa on tarkoitus pysyvästi käyttää monikäyttötilana liike-, sosiaalipalvelu-, toimisto-, kou-lu-, päiväkoti- tms. toimintaan. Huoneisto on 1990-luvun lopulla myönnetyllä tilapäisellä luvalla muutettu kerhotilaksi.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille sekä lähialueen kaupunginosayhdistyksille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (23.92009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Kontulassa päivittäistavarakaupan palvelutarjonta on esikaupunkitasoon verrattuna keskimääräistä parempi. Kontulan ja Kivikon pohjoisosien sekä Vesalan pientaloalueen lähikauppana toimii Kontulankaaren ja Kivikonkaaren risteyksessä oleva myymälä, joka on auki myös sunnuntaisin. Lisäksi Kontulan keskuksessa on hyvät kaupalliset palvelut.

Kontulankaari 24:n erillinen kadun varressa sijaitseva rakennus ja siinä oleva entinen myymälätila sopii hyvin nykyiseen lasten kerhotoimintaan, mutta myös liiketoimintaan tai esimerkiksi kokoontumistilaksi jne., joten hakijan tarkoittama monikäyttötila sopii käyttötarkoitukseksi. Asuinalueen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta on hyvä, että alueelta löytyy moneen käyttöön soveltuvaa ja helposti muunneltavaa tilaa. Kontulan Kiinteistöt Oy:llä on lähietäisyydellä riittävästi myös kokoontumis- ja harrastustiloja asukkaiden omaan käyttöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että myymälätilan säilyttäminen lähialuetta palvelevan toiminnan tilana on kaupunkirakenteen kannalta oleellisinta.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

7

HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2224

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2224/526 mukaisena.

Kaupunginhallitus katsonee lisäksi, että rakentaminen tulee toteuttaa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sovittujen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen Kari Lammelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Malmin tontti 38152/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Malmin tontti 38152/1)
	Liite 3	Asemapiirros (Malmin tontti 38152/1)

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (10.8.2009) poikkeamislupaa 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin nro 38152 tontille nro 1 (Tullivuorentie 6).

Hakijan tarkoituksena on lasten päiväkodin (1 232 brutto-m²) rakentaminen YO-korttelialueelle (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) poiketen asemakaavamääräyksestä siten, että rakennuksen käyttötarkoitus on päiväkoti.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on sovittu, että alueen asemakaavaa tullaan myöhemmin muuttamaan siten, että kaavamääräys mahdollistaa päiväkodin rakentamisen korttelialueelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.10.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 21.4.1964 hyväksytty asemakaava nro 5343. Asemakaavan mukaan tontti 38152/1 on YO-korttelialuetta (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue), jonka rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e = 0,75. Tontin koko on 9 482 m² ja rakennusoikeus näin ollen 7 112 k-m². Tontti rajoittuu koillisessa Tullivuorentien katualueeseen. Muuten tonttia ympäröi asemakaavassa lähivirkistysalue (VL).

Tontilla on kallioinen mäenharjanne, jonka reunoilla kasvaa täysikasvuista puustoa. Mäen päällä on aiemmin sijannut opetusviraston väliaikaisia koulurakennuksia, jotka on purettu muutamia vuosia sitten. Koulun piha-alueet ovat sijainneet pääasiallisesti mäen eteläpuolella, jossa edelleen on näkyvissä pihaan liittynyt sorakenttä.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille viiden ryhmän lasten päiväkoti. Päiväkotirakennus on sijoitettu mäen päälle ja sen piha-alueet rakennuksen etelä- ja lounaispuolelle. Tontin asiakas- ja huoltoliikenne on tarkoitus ohjata rakennukselle sen länsipuolelta. Tonttiliittymä järjestetään Tullivuorentieltä Pakkastien liittymän kohdalta. Liittymä sijoittuu osittain nykyisen lähivirkistysalueen puolelle.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että suunnitellun rakennuksen käyttötarkoitus on päiväkoti.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.9.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia on esitetty 1 kpl. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kari Lampi (23.9.2009) on huolissaan Tullivuorentien liikenteen kasvusta ja sen aiheuttamista häiriöistä asumiseen Tullivuorentien varrella. Hän on erityisen huolissaan ruuhka-aikaan ajoittuvan päiväkodin saattoliikenteen aiheuttamista ongelmista ja liikenneturvallisuudesta. Hän pitää myös kaupunkisuunnitteluviraston hoitamaa poikkeamispäätöksen liittyvää naapureiden kuulemista suppeana ja tiedotusta hankkeesta hämmentävänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että lasten päiväkoti Sepänmäen sijoituksesta tontille 38152/1 on neuvoteltu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen edustajien kanssa useamman kerran vuosien 2007–2009 aikana. Kaupunkisuunnitteluvirasto on keskusteluissa alusta asti tuonut esiin, että ko. tontin ympäristöön on ollut vireillä päiväkodin lisäksi myös Yleiskaava 2002:n mukaisesti asuntorakentamista. Päiväkodin hankesuunnittelun alkaessa sovittiin, että nykyisestä Y-tontista rajataan päiväkotitoimintojen suunnittelua varten noin 5 000 m²:n alue. Muu osa tontista on tarkoitus jatkossa käyttää asuntojen rakentamiseen. Lisäksi sovittiin, että päiväkodin huolto- ja saattoliikenteen sekä sen ympärille suunniteltavan asuntoalueen liikennesuunnittelun lähtökohtana on asuntokatuyhteyden sijoittaminen tulevaisuudessa Tullivuorentieltä etelään noin Pakkastien liittymän kohdalle. Päiväkodin rakentamisen yhteydessä tämä liikenneyhteys rakennetaan alkuvaiheessa päiväkodin tonttiliittymänä päiväkodin rakentajan toimesta vain päiväkodin tarpeisiin. Kun asemakaavan muutos aikanaan vahvistuu, viimeistellään osa nyt toteutettavaa tonttiliittymää asuntokaduksi.

Tällä liikenneratkaisulla pyritään varmistamaan, että päiväkodin saattoliikenne ohjautuu pois vilkasliikenteiseltä Tullivuorentieltä ja päiväkodissa asioivien autot eivät pysähdy Tullivuorentiellä. Päiväkodin katuliittymä on suunniteltavissa siten, että liikenneturvallisuus Tullivuorentiellä ei vaarannu. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lisäksi suunniteltu hidasteen sijoittamista Pyrytien suojatien kohdalle Tullivuorentiellä ja päiväkotia palvelevien bussipysäkkien siirtämistä vanhalle paikalleen lähemmäksi Pyrytietä.

Kaupunkisuunnitteluviraston hoitama naapureiden kuuleminen on tehty asiaan kuuluvassa laajuudessa. Kaikki Tullivuorentiehen rajautuvat tontit välillä osoitteissa Tullivuorentie 21–39 on kuultu. Hankkeeseen liittyvä tiedotus paikallislehdissä on kieltämättä ollut hieman sekavaa, koska asiaa on uutisoitu muutamaan otteeseen jo hankesuunnitteluvaiheessa ennen varsinaisia rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja. Hankkeen suunnittelussa on kuitenkin tehty kiinteää yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden kesken ja suunnittelu on ollut avointa. Koska kaupungin tilahankkeissa edellytetään nykyisin jo hankesuunnitelmavaiheessa realistisia kustannuslaskelmia, laaditaan jo ennen rakennuslupavaihetta varsin tarkkoja suunnitelmakuvia. Naapureiden virallinen kuuleminen ajoittuu suunnitteluprosessissa kuitenkin vasta poikkeamispäätöstä ja rakennuslupaa koskevaan vaiheeseen.

Lausunto Päiväkoti on suunniteltu kaupunkisuunnitteluviraston antamien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Ympäröivän alueen asemakaavan muutos on tarkoitus käynnistää näistä suunnittelun lähtökohdista vuoden 2010 aikana.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentaminen toteutetaan yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sovittujen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

8

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUCKY BOATS OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-2202

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Lucky Boats Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 11. kaupunginosan yleisille alueille 11K100 ja 11Ve100 11.5.2014 asti ehdolla, että ravintolatoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kallion yleiset alueet 11K100 ja 11Ve100)
	Liite 2	Asemapiirros (Kallion yleiset alueet 11K100 ja 11Ve100)

Lucky Boats Oy pyytää (2.6.2009) poikkeamislupaa 11. kaupunginosan (Kallio) yleisille alueille 11K100 ja 11Ve100.

Hakija hakee jatkolupaa sijoittaa ravintolalaiva ja siihen liittyvä ulkotarjoilupiste Hakaniemenrantaan 11.5.2014 saakka. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin 26.9.2007 myöntänyt hakijalle em. rakennuspaikalle poikkeuksen määräaikaisena 11.5.2009 saakka.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että toiminta jatkuu edelleen ja liikuntavirasto on jatkanut alueen vuokrasopimusta 15.11.2009 saakka. Vuokrasopimusta on tarkoitus jatkaa vuonna 2010.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Osalla aluetta on voimassa 2.12.1893 vahvistettu asemakaava nro 446 a ja 15.12.1966 vahvistettu asemakaava nro 5841, joiden mukaan alue on vesialuetta. Osalla aluetta on voimassa 8.6.2005 vahvistettu asemakaava nro 11313, jonka mukaan alue on yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta.

Hakemus koskee Hakaniemenrannassa 3.7.1998 alkaen määräaikaisilla rakennusluvilla olevan ravintolalaivan ja katualueella sijaitsevan ulkotarjoilupisteen uutta määräaikaista jatkolupaa. Voimassa oleva määräaikainen lupa päättyi 11.5.2009.

Ravintolalaivaksi muutettu 40 metrin pituinen Hollannissa vuonna 1950 rakennettu entinen lastialus on sijoitettu Hakaniemenrannan rantalaituriin. Laivassa on 110 asiakaspaikkaa, 70 ruumassa ja 40 kannella. Laiturialueella on ulkotarjoilualue, jossa on 50 asiakaspaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa ravintolatoimintaa Hakaniemenrannassa myös tulevina kesinä. Liikuntavirasto on ilmoittanut, että ravintolalaivan vuokrasopimusta voidaan haluttaessa jatkaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että vesialueen tarkempaa käyttöä ei ole asemakaavassa määritelty ja katualue on varattu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.10.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että esitetty paikka sopii ravintolalaivatoimintaan.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kaupunkikuvan rikastuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 11.5.2014 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että ravintolatoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Lupaa puolletaan 11.5.2014 asti.

9

TONTTIEN VARAAMINEN HONKASUON TONTINVARAUSKILPAILUA VARTEN (MALMINKARTANO, HONKASUO, TONTIT 33350/1 - 5, 33351/1, 33352/1, 33354/1 - 8, 33355/1, 33356/1 - 5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1 - 3 JA 33361/1 - 2)

Khs 2009-2511

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– varata Malminkartanon Honkasuon Haapaperhosen alueen suunniteltujen kortteleiden nro 33350–33352 sekä 33354–33361 asuinpientalotontit (AP) ja erillispientalotontit (AO‑1), joiden suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä noin 13 000 k-m², ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” ‑tontinvarauskilpailua varten siten, että

– varausalueen kokonaisrakennusoikeudesta noin 45 prosenttia (n. 6 000 k-m²) on toteutettava Hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina ja loppuosa vapaarahoitteisena omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja, ja

– kaiken asuntotuotannon tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset,

– oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään alueen tontinvarauskilpailun, hyväksymään alueen lopullisen rahoitus- ja hallintamuotojakauman sekä valitsemaan kilpailun perusteella kaavoituskumppanit ja hankkeiden toteuttajat kyseisille tonteille,

– kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kiinteistövirastoa Honkasuon alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa kiinnittämään huomiota siihen, että maankäytön ja asumisen toimenpideohjelman mukainen asuntotuotantojakauma kyetään alueella saavuttamaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Varausaluekartta
	Liite 3	Tonttien perustiedot
	Liite 4	Kopio kaavaehdotuksen nro 11870 kaavakartasta
	Liite 5	Projektisuunnitelma

Kaj toteaa, että Malminkartanon Honkasuon alueelle on sinne laaditussa asemakaavaehdotuksessa asetettu tavoitteeksi mahdollisimman energiatehokkaan ja ekologisesti kestävän pientalovaltaisen asuinalueen synnyttäminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” ‑tontinvarauskilpailu.

Kyseessä on laatukilpailu, jossa pientalotonttien rakentajat valitaan suunnitelmien laadun perusteella. Kilpailuehdotusten arvostelua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö, jonka toteutumista seurataan alueen rakentamisen ajan. Asemakaavaehdotus viimeistellään valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä kilpailulla valittavien toteuttajien kanssa.

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä TKK:n PRA‑klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd:n/Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa.

Varattavaksi esitettävä rakennusoikeudeltaan noin 13 000 k-m²:n alue käsittää yhteensä 29 tonttia, josta 14 on osoitettu erillispientaloille ja 11 rivitalotyyppisille taloille. Alueen rakennusoikeudesta noin 45 % esitetään toteutettavaksi Hitas-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoina. Loput noin 55 % rakennusoikeudesta toteutettaisiin vapaarahoitteisena sääntelemättömänä asuntotuotantona.

Esitetty ratkaisu poikkeaa MA-ohjelman mukaisesta tuotantojakaumasta, alueen rakentamistehokkuus jää melko alhaiseksi, asuntojen keskikoko muodostuu esitetyssä ratkaisussa poikkeuksellisen suureksi ja asemakaavaehdotuksen mahdollistama autopaikkojen lukumäärä on korkeahko. Asemakaavaehdotuksen tarjoamat edellytykset kokonaisuutena ekotehokkaan alueen rakentamiseen eivät siten ole kovin otolliset eikä myöskään alueen tulevien asukkaiden sosiaalisen jakauman voi odottaa muodostuvan kovin monipuoliseksi.

Alueesta voi kuitenkin esitetyn kilpailun ja asemakaavaehdotuksen määräyksin muodostua omalla tavallaan omaleimainen ympäristö ja yksittäisten rakennusten osalta energiatehokaskin, minkä lisäksi suunniteltu kilpailu ja sille kehitettävät ekotehokkuuskriteerit voivat edistää kilpailumenettelyjen kehittymistä. Siksi esitetään ehdotuksen mukaista ratkaisua, vaikkakin kilpailun nimeä on syytä tarkentaa vastaamaan paremmin alueen suunnittelutavoitetta.

Honkasuon alueen jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että maankäytön ja asumisen toimenpideohjelman mukainen asuntotuotantojakauma kyetään alueellisesti saavuttamaan.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.11.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Malminkartanon Honkasuon alueelle on laadittu asemakaavaehdotus nro 11870. Kaavaehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisimman energiatehokas ja ekologisesti kestävä pientalovaltainen asuinalue. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu.

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä TKK:n PRA‑klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd:n/Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa. Kyseessä olisi laatukilpailu, jossa pientalotonttien rakentajat valitaan suunnitelmien laadun perusteella. Tavanomaisesta poiketen kilpailuehdotusten arvostelua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö, jonka toteutumista tullaan myös seuraamaan alueen rakentamisen ajan. Kilpailun keskeisenä tavoitteena onkin löytää toteuttamiskelpoisia kilpailuehdotuksia, joiden rakentaminen ja käyttö tuottavat mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Asemakaavaehdotus viimeistellään valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä kilpailulla valittavien toteuttajien kanssa.

Helsingin Energia valmistelee Honkasuon alueelle matalalämpötilaisen kaukolämpöverkon toteuttamista. Helsingin Energia osallistuu myös tontinvarauskilpailun ohjelmointiin.

Varattavaksi esitettävä alue käsittää yhteensä 29 tonttia, josta 14 on osoitettu erillispientaloille ja 11 rivitalotyyppisille taloille. Erillispientalo-tontit toteutetaan massiivipuurakentamisena ja rivitalotyyppiset tontit puu- tai kivitalorakentamisena. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 13 000 k-m², eli noin 90–110 asuntoa. Alueen rakennusoikeudesta noin 45 % esitetään toteutettavaksi välimuodon asuntotuotantona, eli Hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina. Loput noin 55 % rakennusoikeudesta toteutettaisiin vapaarahoitteisena sääntelemättömänä asuntotuotantona.

Tontinvarauskilpailu on tarkoitus käydä kevään 2010 aikana ja ratkaista alkusyksystä 2010. Varattavaksi esitettävän alueen tontit on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2011–2014 aikana.

Varausalue Malminkartanon Honkasuon alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Vantaan Myyrmäkeen ja Rajatorppaan, etelässä Malminkartanon täyttömäkeen sekä Naapuripellontien pientaloalueeseen. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Honkasuon alueelle on laadittu asemakaavaehdotus nro 11870, jonka keskeisinä teemoina ovat mm. matalaenergia- ja puurakentaminen. Kaavaehdotuksen mukaisesti Honkasuon alueelle on tarkoitus rakentaa omakotitaloja, kytkettyjä pientaloja ja pienkerrostaloja noin 1 500 asukkaalle. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 60 000 k-m².

./. Sijaintikatta on esityslistan liitteenä 1.

Nyt esitetään varattavaksi kaavaehdotuksen mukaiselta Haapaperhosen alueelta yhteensä 14 erillispientalotonttia sekä yhteensä 15 rivitalo-tyyppistä pientalotonttia. Tonttien suunniteltu kokonaisrakennusoikeus on noin 13 000 k-m² ja tonteille voitaisiin siten rakentaa arviolta noin 90–110 asuntoa. Haapaperhosen alueen kortteliin 33353 sijoittuvia neljää asuntotonttia ei esitetä nyt varattavaksi. Nämä tontit poikkeavat talotyypiltään ja muilta kaavaratkaisuiltaan varattavaksi esitettävistä tonteista eikä tontteja ole tästä syystä tarkoituksenmukaista ottaa kilpailuun mukaan.

Varattavaksi esitettävät tontit sijoittuvat Honkasuon itäosaan rakentamisen aloitusalueelle, jossa rakennusten perustamisolosuhteet ovat muuta Honkasuon aluetta huomattavasti paremmat. Tämä osa Haapaperhosen alueesta voidaan saattaa rakentamiskelpoiseksi varsin nopeasti. Alueesta 3/4 voidaan toteuttaa ilman merkittäviä esirakentamistoimenpiteitä ja 1/4:lle alueesta tarvittaneen syvästabilointia.

./. Varausaluekartta on esityslistan liitteenä 2.

Varausalueen tarkemmat asemakaava- ja tonttitiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 hyväksyä Malminkartanon Honkasuon alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11870.

Varattavaksi esitettävistä tonteista 14 sijoittuu erillispientalojen kortteli-alueelle (AO-1). Näistä tonteista kolmelle on osoitettu rakennusalat useammalle asunnolle ja loput ovat yhden asunnon tontteja. Tonttien rakennusoikeus useamman asunnon tonteilla määräytyy tehokkuusluvun e = 0,40 mukaan ja yhden asunnon tonteilla e = 0,30 mukaan. Tonttien korkein sallittu kerrosluku on kaksi (II). Rakennusten tulee olla massiivihirrestä rakennettuja ja niiden tulee olla ilmeeltään moderneja.

Varattavaksi esitettävistä tonteista 15 sijoittuu puolestaan enintään kaksikerroksisten asuinpientalojen korttelialueelle (AP, II). Näistä kahdeksan tontin rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0,50 mukaan ja kolmen tehokkuusluvun e = 0,40 mukaan.

Kaavamääräysten mukaan koko kaava-alueella on sovellettava matalaenergiarakentamisen periaatteita ja varauduttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet on suunniteltava osana rakennusten ja piharakennelmien arkkitehtuuria.

./. Varattavaksi esitettävien tonttien tarkemmat perustiedot ilmenevät esityslistan liitteestä 3.

Kaavamääräysten mukaan pientalotonteille, joilla on enintään kaksi asuntoa, tulee rakentaa tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten kutakin asuntoa kohti. Sen lisäksi tonteille tulee osoittaa mahdollisuudet rakentaa tarvittaessa autopaikkoja 1 autopaikka/100 k-m², kuitenkin enintään 2 autopaikkaa/asunto. Pientalotonteille, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoa ja ns. kytkettyjen pientalojen tonteilla ensimmäisessä vaiheessa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka/asunto. Sen lisäksi tonteille tulee osoittaa mahdollisuudet rakentaa tarvittaessa lisää autopaikkoja 1 autopaikka/80 k-m², kuitenkin vähintään 1, 25 autopaikkaa/asunto. Polkupyöräpaikkoja tulee puolestaan rakentaa vähintään 3/asunto.

Tonttien autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi tonteille sekä osalla tonteista autopaikkatonteille (LPA) 33350/6 ja 33351/2.

./. Kopio kaavaehdotuksen nro 11870 kaavakartasta on esityslistan liitteenä 4.

Varausesitys

”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu ja sen keskeisen tavoitteet

Honkasuon kaavaehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisimman energiatehokas ja ekologisesti kestävä pientalovaltainen asuinalue. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään järjestettäväksi ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailu Honkasuon Haapaperhosen alueen suunnitelluilla erillispientalo- ja asuinpientalotonteilla. 33350/1–5, 33351/1, 33352/1, 33354/1–8, 33355/1, 33356/1–5, 33357/1, 33358/1, 33359/1, 33360/1–3 ja 33361/1–2. Kyseessä on ensimmäiset tonttivaraukset Honkasuon alueelta.

Kilpailulla on tarkoitus valita tonteille varaajat, jotka toimivat myös tonttien rakennuttajina asemakaavan tultua voimaan. Koska erillispientalo-tontit on kaavaehdotuksessa osoitettu massiivipuurakentamiseen, on kilpailu tarkoitus suunnata tavanomaisten rakennuttajien ja rakentajien lisäksi myös puurakentamiseen erikoistuneille toimijoille. Kyseessä voisi olla ns. avoin kutsukilpailu. Asemakaavaehdotus viimeistellään kilpailuehdotusten pohjalta valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä valittavien toteuttajien kanssa. Tonteille on tarkoitus valita yhteensä 3–6 toteuttajaa.

Tontinvarauskilpailussa olisi kyse laatukilpailusta, joten kilpailun voittajat valitaan kilpailuehdotusten laadun perusteella. Kilpailu toteutettaisiin yhteistyössä Teknisen korkeakoulun (TKK) PRA-klusterin, Culminatum Innovation Oy Ltd / Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen sekä Urban Design Management Oy:n kanssa.

Tavanomaisesta laatukilpailusta poiketen kilpailuehdotusten laatuarvostelua varten on tarkoitus tutkia ja kehittää uusi rakentamisen ekotehokkuuskriteeristö ja laskentamenetelmä, jolla pyritään rakennusten energiatehokkuuden (lämpö- ja sähköenergia) lisäksi arvioimaan myös rakennusten hiilijalanjälkeä laajemminkin. Rakennusten hiilidioksidi-päästöjen vähentämiseksi huomio kiinnittyy lämmön- ja sähkönkulutuksen lisäksi mm. energian tuotantomuotoon, rakennusten rakenteisiin, rakennusmateriaaleihin sekä itse rakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Kriteeristön toteutumista tullaan myös seuraamaan alueen rakentamisen ajan. Kriteeristön kehittämisestä ja pisteytysmallin luomisesta vastaa TKK:n PRA-klusteri, joka on TKK:n puutuotetekniikan laboratorion, talonrakennustekniikan laboratorion ja arkkitehtiosaston yhteenliittymä.

Kilpailussa ja alueen rakentamisen seurannassa on lisäksi tarkoitus kokeilla ja kehittää Urban Design Management Oy:n luomaa uutta tontinluovutuskilpailujen järjestämiseen ja aluerakentamisen hallintaan tarkoitettua Internet-pohjaista INDICA-työkalua. Työkalun avulla kilpailijoiden ilmoittautuminen, kilpailuehdotusten arviointi (pisteytys) ja arvostelupöytäkirjan koonti voi tapahtua Internetin välityksellä, joka lyhentänee kilpailuun tarvittavaa aikaa. Kilpailulla pyritään tällä tavalla osaltaan myös kehittämään kaupungin tontinluovutusprosessia.

./. ”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -tontinvarauskilpailun tavoitteet sekä kaupungin eri yhteistyökumppaneiden roolit ilmenevät tarkemmin esityslistan liitteenä 5 olevasta projektisuunnitelmasta.

Aikataulu, kustannukset ja rahoitus

Tontinvarauskilpailun kilpailuohjelman alustava laadinta on jo aloitettu ja se saataneen valmiiksi alkuvuodesta 2010 edellyttäen, että kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta kilpailua varten. Varsinainen kilpailu on tarkoitus käydä kaksivaiheisena kevään ja kesän 2010 aikana. Ensimmäisen vaiheen jälkeen TKK:n PRA-klusteri laatii hiilitaselaskennan, jonka pohjalta kilpailijoille annetaan väliarvio toisen vaiheen suunnittelua varten. Kilpailuajan lienee tässä tapauksessa syytä olla tavanomaista pidempi, jotta kilpailijoille jää riittävästi aikaa kilpailun tavoitteiden mukaisten ekotehokkaiden ratkaisujen kehittämiselle. Kilpailu pyritään ratkaisemaan alkusyksyllä 2010. Tontit on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2011–2014 aikana.

”Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä” -hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 98 000 euroa (alv. 22 %). Tästä summasta noin 60 % muodostuu eri konsulttipalkkioista ja loput kaupungin omasta työstä. Kiinteistöviraston tonttiosasto vastaa kaupungin ulkopuolisille suoritettavista konsulttipalkkioista noin 20 000 euron (alv. 0 %) osuudella. Loppuosuudesta vastaa talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto.

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto hakee hankkeelle rahoitusta Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) Kestävä Yhdys-kunta -ohjelman demonstraatiohankkeena (D.nro 2758/31/09).

Tonttien rahoitus- ja hallintamuoto

Varausalueelle rakennettavat erillispientalot ja rivitalotyyppisten asunnot soveltuvat suuren kokonsa vuoksi varsin huonosti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Kiinteistölautakunnan mielestä varausalueen tontit voitaisiinkin varata pääosin vapaarahoitteiseen sääntelemättömään asuntotuotantoon. Varausalueen rakennusoikeudesta kuitenkin noin 45 % (n. 6 000 k-m²) voitaisiin toteuttaa ns. välimuodon asuntotuotantona, eli hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoina. Näin varmistettaisiin kohtuuhintainen sekä hallintamuodoltaan riittävän monipuolinen asuntotarjonta. Loppuosuus, eli noin 55 % alueen rakennusoikeudesta, olisi siis vapaarahoitteista sääntelemätöntä vuokra- ja omistusasuntotuotantoa.

Valtion tukemia vuokra-asuntoja varten voitaneen myöhemmin varata tontteja Haapaperhosen alueen länsipuolelta, jolle on Honkasuon kaavaehdotuksessa osoitettu kaksi pienkerrostalotonttia. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 12 000 k-m². Nämä tontit esitetään kuitenkin varattavaksi myöhemmin, kun alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen aikataulu on tarkemmin selvillä.

Kiinteistölautakunta toteaa, että tonttien suunnitellusta rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta on neuvoteltu Kuninkaankolmion aluerakentamisprojektin ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Kuninkaantammen projektin kanssa.

Tontit voitaisiin lautakunnan mielestä luovuttaa vuokraamalla. Rivitalo-tyyppisille asunnoille tarkoitetut tontit (korttelit 33350–33352 ja 33357–33361) sekä useammalle asunnolle osoitetut erillispientalotontit (tontit 33354/1, 33355/1 ja 33356/1) toteutettaneen asunto-osakeyhtiömuotoisina, jolloin osalla näistä tonteista voidaan ja tulisi noudattaa Hitas-sääntelyä. Yhden asunnon erillispientalotontit (tontit 33354/2–8 sekä 33356/2–5) voitaneen puolestaan vuokrata suoraan tonttien toteuttajan valitsemille yksityishenkilöille, joille toteuttaja siis myy kilpailuehdotuksensa mukaisen talopaketin.

Kunkin tontin rahoitus- ja hallintamuodosta sekä luovutustavasta ja keskeisistä luovutusehdoista päättäisi aikanaan kiinteistölautakunta kilpailua varten laadittavan kilpailuohjelman hyväksymisen yhteydessä.

Lopuksi Helsingin kaupunki on kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2009 hyväksymän Strategiaohjelman 2009–2012 yhteydessä sitoutunut toimimaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja osaltaan edistämään päästöjen vähentämiseen liittyviä innovaatioita. Lautakunta pitääkin varausesitystä kaupungin ilmastopoliittiset tavoitteet huomioon ottaen perusteltuna. Tonttien varaaminen jo ennen alueen asemakaavan voi-maansaattamista on perusteltua, jotta asemakaava voidaan viimeistellä voittaneiden kilpailuehdotusten perusteella ja yhteistyössä tulevien toteuttajatahojen kanssa. Tämä nopeuttanee alueen rakentamista, kun mahdollisilta kaavamuutoksilta vältytään ja rakennuslupasuunnittelu voi käynnistyä jo ennen kaavan voimaan saattamista. Kaavoittajan ja toteuttajien kaavoitusvaiheen yhteistyöllä voitaneen myös osaltaan vaikuttaa kaavaratkaisujen taloudelliseen toteutuskelpoisuuteen.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus voisi varauspäätöksen yhteydessä oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään puheena olevan tontinvarauskilpailun sekä valitsemaan varauksensaajat tonttien toteuttajaksi.

10

ILTAKOULUASIA: ESISELVITYS KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖJEN YHDISTÄMISESTÄ JA TEHOKKAAMMASTA HALLINNOSTA

Khs 2009-1021

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä esiselvityksen liitteineen tiedoksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Esiselvitys: Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistäminen ja tehokkaampi hallinto
	Liite 2	Esiselvityksen liitteet 1 - 23
	Liite 3	Muistio yhteistapaamisesta
	Liite 4	Toimitusjohtajien lausunto
	Liite 5	Isännöitsijöiden lausunto
	Liite 6	Helsingin kaupungin vuokralaisneuvottelukunnan lausunto

Kaj toteaa, että kaupunginjohtaja päätti 21.10.2009 (78 §) asettaa kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009–2012 asetetun tavoitteen mukaisesti työryhmän laatimaan esiselvityksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta.

Kokouksessa esitellään esiselvitys ja siitä annetut lausunnot.