HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

42 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

30.11.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorven siirtyminen eläkkeelle

3

 

4

Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet

4

 

5

Vuoden 2010 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeet ja ohjeet vuoden 2011 avustusten hakumenettelystä

5

 

6

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen

9

 

7

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

11

 

8

Oikaisuvaatimus kaupunginlakimiehen päätökseen koskien oikeudenkäyntiavun antamista kaupungin palveluksessa olevalle

14

 

9

Eron myöntäminen Suvi Rihtniemelle maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valinta

16

 

10

Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimuksen muuttaminen

18

 

11

Liikelaitoksia sekä konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset

22

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän välisen luovutuskirjan hyväksyminen

24

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen lisääminen

29

 

2

Vt Jan D. Oker-Blomin toivomusponsi: Liikuntaseurojen korvaavien tilojen tarve Arcadan rakennustöiden ajaksi

31

 

3

Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

33

 

4

Tutkimuspäällikön viran täyttäminen ja viran väliaikainen hoitaminen

36

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kannanotto Oulunkylä-Seura ry:n ja Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n muistutuksiin Oulunkylän tonttien 28156/1 ja 2 sekä puistoalueen asemakaava-asiassa (nro 11841)

43

 

2

Kannanotto Laajasalo-Degerö Seura ry:n, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Pro Kruunuvuori -liikkeen ym. muistutuksiin Laajasalon katualueen (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti - Reiherintie) asemakaava-asiassa (nro 11820)

48

 

3

Oulunkylän kortteleiden nro 28218, 28221, 28236, 28237, 28239 - 28343 ym. alueiden (Vanhan Maunulan alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11927)

65

 

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsinki-viikon säätiön poikkeamishakemuksesta

67

 

5

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Satu Klockarsin poikkeamishakemuksesta

71

 

6

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemuksesta

73

 

7

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Vuosaaren vesi- ym. alueiden (Aurinkolahden venesatama) asemakaava-asiassa (nro 11792)

76

 

8

16.11.2009 pöydälle pantu asia
Helsingin Leijona Oy:n torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman sisältö ja toimeenpano

84

 

9

16.11.2009 pöydälle pantu asia
Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma

92

 

10

16.11.2009 pöydälle pantu asia
Torikortteleiden liikennesuunnitelman hyväksyminen

123

 

11

23.11.2009 pöydälle pantu asia
Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentäminen

138

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) ja Oker-Blomin (varalla Kantola)  tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

TIETOTEKNIIKKAPÄÄLLIKKÖ TUOMO KARAKORVEN SIIRTYMINEN ELÄKKEELLE

 

Khs 2009-2405

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta, että tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorven virkasuhde päättyy 31.3.2010 hänen siirtyessään 1.4.2010 lukien vanhuuseläkkeelle.

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta julistamaan tietotekniikkapäällikön viran haettavaksi.

 

                                            Pöytäkirjanote Tuomo Karakorvelle, taloushallintopalvelu
-liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Kj toteaa, että tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorpi on ilmoittanut (12.11.2009) saavuttavansa henkilökohtaisen eläkeikänsä 23.3.2010 ja jäävänsä 1.4.2010 alkaen vanhuuseläkkeelle.

 

Kj pitää tärkeänä, että tietotekniikkapäällikön virka saadaan täytettyä mahdollisimman nopeasti sen tultua avoimeksi. Tämän vuoksi virka tulisi julistaa haettavaksi välittömästi.

 

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

 

 

 

 

 

 

 


4

VUODEN 2010 TALOUSARVION NOUDATTAMISOHJEET

 

Khs 2009-2406

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistan liitteen mukaiset vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

 

Pöytäkirjanote noudattamisohjein kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

 

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

 

 

LIITE

Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet

 

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 11.11.2009 talousarvion vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2010–2012. Khs on antanut vuosittain ohjeet talousarvion toteuttamisesta talousarvion hyväksymisen jälkeen.

 

Noudattamisohjeissa todetaan mm., että talousarvio on toiminnan lähtökohtana ja lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toimintansa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi.

 

Vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeissa käsitellään mm. talousarvioon mahdollisesti tehtävien muutosten käsittelyä, henkilöstöön liittyviä ohjeita ja määräyksiä, hankintoihin, rakentamiseen ja toimitiloihin liittyvää ohjeistusta, strategiaohjelman toteuttamista ja tuottavuuden parantamista sekä talousarvion toteutumisen seurantaa.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä on vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet.

 

Henkilöstötoimikunta antaa (25.11.2009) noudattamisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

 

 

 

 


5

VUODEN 2010 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN AVUSTUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO-OHJEET JA OHJEET VUODEN 2011 AVUSTUSTEN HAKUMENETTELYSTÄ

 

Khs 2009-2418

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta jakamaan avustukset vuoden 2010 talousarvion vahvistamisen jälkeen niille järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2010 avustusta 30.4.2009 mennessä.

 

./.                   Avustusmäärärahoja yhteisöille jaettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon talousarvion liitteessä 1 sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että vuoden 2010 toimintaa varten myönnetyt avustukset maksetaan seuraavasti:

 

-                                       alle 4 000 euron suuruiset avustukset yhtenä eränä,

-                                       4 000-11 000 euron suuruiset avustukset kahtena eränä ja

-                                       yli 11 000 euron suuruiset avustukset neljänä eränä ja että

 

maksupäiväksi määrätään maksukauden ensimmäisen kuukauden 7. päivä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan 7.1.2010.

 

Kerta-avustukset, esim. kalustohankintoihin myönnetyt avustukset, voidaan kuitenkin maksaa yhtenä eränä. Samoin lauta- ja johtokunnat voivat maksaa yhtenä eränä ne vuoden 2010 toimintaa varten myönnetyt avustukset, jotka on julistettu haettaviksi joulukuussa 2009.

 

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään muuttaa avustuserän edellä mainittua maksamisajankohtaa sekä maksettavan avustuserän suuruutta.

 

Kaupungin yhteisöille myöntämien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin merkityt avustukset maksetaan suoraan talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sen antaman ilmoituksen mukaisina.

 

Avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja avustuksen myöntänyt viranomainen on saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävän selvityksen. Maksattamisesta päättävä lauta- tai johtokunta voi tarvittaessa kuitenkin päättää ennakkoavustuksen maksamisesta tammi-maaliskuun aikana ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

 

Talousarvion avustusliitteessä mainituille yhteisöille ensimmäinen erä avustuksesta maksetaan kuitenkin tammikuun 7. päivänä 2010.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia ilmoittamaan avustuksen myöntämistä koskevassa kirjeessä, että avustuksensaajien tulee suunnitella vuoden 2010 toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen maksamaan Suomen Kansallisoopperan Säätiölle myönnetyn avustuksen 10.9.2003 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus päättänee vielä, että lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen tulee ilmoittaa vuoden 2011 toiminta-avustuksen hakumenettelystä niille yhteisöille, jotka olivat hakeneet 30.4.2009 mennessä avustusta vuodeksi 2010 ja joille avustus myönnetään tämän ohjeen mukaisesti. Hakemus, joka on tehtävä lomakkeelle Lv 290, on jätettävä siihen kuuluvine liitteineen ao. virastoon viimeistään 30.4.2010, ellei asianomainen lauta- tai johtokunta toisin päätä.

 

Kaupunginhallitus päättänee edelleen kiinnittää lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen huomiota talousarvion päätökseen 4. Lauta- ja johtokuntien on avustusten myöntämispäätöksissä ilmoitettava avustuksen ehdoksi, että avustettavien yhteisöjen tulee toiminnassaan ja taloudenhoidossaan noudattaa Khn antamia ohjeita ja oikeuttaa Khn käyttämään avustusmäärärahoja kaupungille avustettavasta toiminnasta lainojen takaamisen tai muun syyn johdosta mahdollisesti syntyvien saatavien korvaamiseen.

 

Mikäli kaupungilla on saatavaa avustettavalta yhteisöltä, tulee lauta- tai johtokunnan tai talous- ja suunnittelukeskuksen tehdä esitys kaupunginhallitukselle avustuksen käyttämisestä po. saatavan kattamiseen talousarvion päätöksen 4 mukaisesti.

 

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee, että avustusten Khn aiemmin hyväksymää yleisohjetta noudatetaan edelleen ja oikeuttaa Kj:n antamaan tarvittaessa yhteisöille lisäohjeita.

 

Pöytäkirjanote esityslistatekstein Helsingin Sataman johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnalle, terveyslautakunnalle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, henkilöstökeskukselle, työllistämistoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, hallintokeskukselle, Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitokselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, sisäiselle tarkastukselle sekä varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

 

 

Kj toteaa, että kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen (Khs 21.1.2002, 93 §) mukaisesti Khn on annettava vuoden 2010 avustusmäärärahojen maksattamisesta tarkemmat ohjeet sekä ohjeet avustusten hakumenettelystä vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

 

Vuoden 2010 talousarviossa yhteisöille ja järjestöille varatut avustusmäärärahat on sidottu talousarvion liitteen 1 mukaisesti. Osa avustusmäärärahoista on osoitettu yhteisöille nimettyinä avustuksensaajina. Muut avustusmäärärahat on varattu Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi.

 

Nykyisen avustusjärjestelmän mukaan Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi osoitettuihin avustusmäärärahoihin sisältyy avustuksia järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta vuodeksi 2010 ohjeitten mukaisesti 30.4.2009 mennessä ja vuoden 2010 avustuksia, jotka julistetaan haettaviksi vuoden 2009 joulukuun 5. päivään mennessä (hakuilmoitus julkaistaan 4.12.2009). Khs on vuosittain antanut jako-ohjeet em. avustuksista.

 

Kj toteaa lisäksi, että Suomen Kansallisoopperan Säätiön avustus on merkitty vuoden 2010 talousarvion kohtaan 4 17 05, Khn käytettäväksi. Avustus on varattu Kvston (10.9.2003) hyväksymässä sopimuksessa esitetyn perusavustuksen ja talousarvion laatimisajankohdan mukaisten indeksitietojen perusteella. Sopimuksen mukaan Kansallisoopperalle vuonna 2010 maksettava todellinen avustus määräytyy kuitenkin kesäkuun 2010 indeksitietojen perusteella. Avustuksen maksatusajankohdat on myös määrätty sopimuksessa. Khn tulisi oikeuttaa Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen maksamaan Kansallisoopperan avustus sopimuksen mukaisesti.

Samalla Kj toteaa, että lauta- ja johtokuntien käyttöön osoitetut avustusmäärärahat on tarkoitettu yhteisöjen vuoden 2010 toiminnan tukemiseen, joten avustusmäärärahoja ei voi käyttää muiden hallintokuntien järjestämien projektien rahoittamiseen tai muun toiminnan tukemiseen.

Edelleen Kj toteaa, että Khn aiemmin hyväksymiä avustusten yleisohjeita noudatetaan edelleen. Talous- ja suunnittelukeskus on yhteistyössä virastojen kanssa uusimassa avustusten haku- ja käsittelyjärjestelmää sähköiseksi. Yleisohjeet tullaan uusimaan järjestelmämuutoksen yhteydessä vuoden 2010 aikana.

 

 

 

 


6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE VIIKINMÄEN AMPUMARADAN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEEN

 

Khs 2009-2323

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 16, esirakentaminen, Viikinmäen maaperän kunnostus,

 

310 000 euroa ja

 

alakohdalta 8 01 02 11,esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

 

                      1 090 000 euroa

 

käytettäväksi Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen.

 

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle (Johanna Hytönen), taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kiinteistöviraston kustannusarvio 2009-2010

 

Liite 2

Rakentamispalvelun kustannusarvio 2009

 

Kj toteaa, että Khs on viimeksi myöntänyt Viikinmäen maaperän kunnostamiseen 2,1 milj. euroa 1.12.2008. Kokonaiskustannusarvio, 10,5 milj. euroa, on edelleen sama kuin em. päätöksen perusteluissa todettiin. Työ valmistuu vuonna 2010.

 

Vuoden 2009 talousarvion esirakentamismäärärahojen alakohdassa 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus, on käytettävissä 310 000 euroa. Loppuosa, 1 090 000 euroa voidaan myöntää alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, jossa on tarvittava määräraha. Esitettyä ylitysoikeutta ei näin ollen tässä vaiheessa tarvita.

 

Kiinteistövirasto toteaa 5.11.2009, että Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 28.4.2006 ympäristölupapäätöksen YS 648 maaperän puhdistamisesta, joka koskee Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maaperän kunnostamista. Kunnostus on aloitettu kesällä 2006 ja se jatkunee vuodelle 2010. Alue puhdistetaan suurimmaksi osaksi esirakentamisen yhteydessä. Luonnontilaisina säilytettävät tontinosat puhdistetaan tavoitetasoon tonttien rakentamisen yhteydessä.

 

Alueen kunnostamiseen on kaupunginhallitus myöntänyt 2.10.2006 (1206 §) 1 700 000 e, 17.9.2007 (1179 §) 4 000 000 e, 13.10.2008 (1198 §) 900 000 e ja 1.12.2008 (1432 §) 2 100 000 e yhteensä

8,7 milj. euroa (alv. 0 % kaikissa summissa).

 

Tämän hetkinen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa sisältäen rakennuttamisen lisäksi valvojakonsultin ja laboratorioanalyysien kustannukset.

 

Tähän mennessä Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maan puhdistamiseen on käytetty 8,0 milj. euroa. Kiinteistövirastolla on käyttämättä 0,7 milj. euroa annetuista määrärahoista. Arvioitu lisärahoituksen tarve on siten 1,8 milj. euroa, josta vuodelle 2009 arvioitu tarve on 1,4 milj. euroa ja vuodelle 2010 arvioitu tarve on 0,4 milj. euroa.

 

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle 1,4 milj. euron lisämäärärahan (alv. 0 %, talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) käytettäväksi Viikinmäen alueen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

 

Lisäksi kiinteistövirasto esittää kaupunginhallitukselle, että talousarvion kohdalle 8 01 02 11 (esirakentaminen, täytöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) myönnettäisiin 1,4 milj. euron ylitysoikeus.

 

 

 

 


7

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN MÄÄRÄRAHAN (TA 1 04 02) KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2009-1860

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston käyttämään vuoden 2010 talousarviokohdalle 1 04 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, ylitysoikeutena siirrettävästä 6 milj. euron määrärahasta seuraavasti lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseksi vuonna 2010. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutus ja kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet.

 

Monihallintokuntaisten yhteistyöhankkeiden määrärahan käyttöoikeus on osoitettu hanketta koordinoivalle hallintokunnalle.

 

Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantumisen edistämiseksi 4 105 000 euroa seuraavasti:

 

-                                       sosiaaliviraston käyttöön 2 660 000 euroa

-                                       terveyskeskuksen käyttöön 1 120 000 euroa

-                                       opetusviraston käyttöön 325 000 euroa

 

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseksi sekä koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 1 895 000 euroa seuraavasti:

 

-                                       nuorisotoimen käyttöön 880 000 euroa

-                                       liikuntaviraston käyttöön 410 000 euroa

-                                       opetusviraston käyttöön 320 000 euroa

-                                       kulttuuriasiainkeskuksen käyttöön 150 000 euroa

-                                       terveyskeskuksen käyttöön yhteensä 135 000 euroa

 

Yhteensä 6 000 000 euroa.

 

Näiden määrärahojen kohdentamisessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla parhaiten varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten synergiaetuja hyödyntävien, toimintatapoja uudistavien ja vaikuttavuutta lisäävien sekä palvelurakennemuutosta edistävien kärkihankkeiden käynnistyminen.

 

Koska hyvinvointisuunnitelman käsittely valtuustossa ajoittui loppuvuoteen ja toteutettavien hankkeiden arvioitiin käynnistyvän vasta vuonna 2010, budjettineuvottelujen yhteydessä sovittiin, että vuoden 2009 määräraha siirretään kokonaisuudessaan ylitysoikeutena vuodelle 2010 ja samansuuruinen määräraha varataan myös vuosille 2011 ja 2012. Määrärahan ylitysesitys vuodelle 2010 on tarkoitus tehdä valtuustolle 9.12.2009. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2009.

 

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

 

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25719

 

 

LIITE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (ta 1 04 02) käyttösuunnitelma

 

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 12.11.2008 kaupunginjohtajan toimialalle, talousarvioluvulle 1 15, Khn päätöksellä käytettäväksi 6 milj. euron määrärahan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

 

Kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun 6 milj. euron määrärahan käytöstä. Käyttösuunnitelmaa on laadittu yhtäaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun edetessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajien kanssa. Työryhmä on ottanut työssään huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Ehdotetuissa hankkeissa korostuu moniammatillisuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Työryhmän ehdotus määrärahan käytöstä oli yksimielinen.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 4.11.2009 ja esityksen perusteluissa todettiin, että määrärahan käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen erillisenä asiana. Määrärahalla pyritään mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten hankkeiden käynnistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Myös strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu tavoitteeksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelutarve vähentyy. Palvelurakenteessa vahvistetaan peruspalveluita ja pyritään vähentämään korjaavien palveluiden tarvetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä terveen ja turvallisen kasvun edellytykset turvataan lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntämiseksi laskuun. Lapsille, nuorille ja perheille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta. Vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta vahvistetaan. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Lapsille ja nuorille taataan koulutus- ja työllistymispolku.

 

 

 

 


8

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN PÄÄTÖKSEEN KOSKIEN OIKEUDENKÄYNTIAVUN ANTAMISTA KAUPUNGIN PALVELUKSESSA OLEVALLE

 

Khs 2009-1945

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hylätä oikaisuvaatimuksen henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnossa 9.10.2009 mainituin perustein.

 

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin ja lausuntoineen, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

 

 

LIITTEET

Liite 1

Oikaisuvaatimus 17.9.2009

 

Liite 2

Kaupunginlakimiehen päätös 28.8.2009

 

Liite 3

Henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 9.10.2009

 

Liite 4

Vastaus henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausuntoon 9.11.2009

 

Hallintokeskuksen johtosäännön 9 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kaupunginlakimiehen tehtävänä on päättää oikeudenkäyntiavun antamisesta kaupungin palveluksessa olevalle virantoimituksessa tai työssä sattuneiden tapausten johdosta.

 

./.                   XXXX XXXX on tehnyt oikaisuvaatimuksen 17.9.2009 kaupunginlakimiehen päätöksestä (28.8.2009, 92 §) koskien oikeudenkäyntiavun antamista. Oikaisuvaatimus sekä kaupunginlakimiehen päätös ovat asian liitteenä 1 ja 2.

 

./.                   Kj toteaa, että henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut ovat antaneet asiasta 9.10.2009 yhteisen lausunnon. Lausunto on asian liitteenä 3.

 


 

./.                   XXXX XXXX:lle on varattu tilaisuus vastata henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen antamaan lausuntoon. Vastaus (9.11.2009) on asian liitteenä 4. Kj toteaa, että XXXX XXXX:n vastauksessa ei ole esitetty oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle.

 

 

 

 


9

ERON MYÖNTÄMINEN SUVI RIHTNIEMELLE MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENYYDESTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2008-2685

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:

 

Kaupunginhallitus päättänee myöntää eron Suvi Rihtniemelle maakuntavaltuuston varajäsenyydestä hänen erottuaan 1.9.2009 lukien Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2012 saakka maakuntavaltuuston varajäseneksi

 

_____________________________

 

Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

Suvi Rihtniemi pyytää eroa (23.11.09) maakuntavaltuuston jäsenyydestä hänen siirryttyään 1.9.2009 lukien Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymän palvelukseen.

 

Kj toteaa, että Uudenmaan liiton perussopimuksen 12 §:n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsenen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä on muusta syystä peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty.

 

Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 §:ssä.

 


Suvi Rihtniemi on valittu 10.3.2009 pidetyssä edustajainkokouksessa maakuntavaltuuston varajäseneksi toimikaudeksi 2009-2012.

 

Maakuntavaltuuston tämän syyskauden kokous pidetään 9.12.2009.

 

 

 

 


10

GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY:N OSAKASSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2009-2253

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä, että Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n 27.3.2006 päivättyä osakassopimusta muutetaan liitteen 1 mukaisesti.

 

./.                   Pöytäkirjanote liitteineen (liite 1) Helsinki Greater Promotion Ltd Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta/elinkeinopalvelu).

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITTEET

Liite 1

Osakassopimusluonnos (ehdotus)

 

Liite 2

Osakassopimus (lopullinen)

 

Kj toteaa seuraavaa:

 

Tausta

Greater Helsinki Promotion Ltd Oy (GHP) on vuonna 2006 perustettu Helsingin (45 %), Espoon (23,5 %), Vantaan (19 %) ja Kauniaisten (2,5  %) kaupunkien sekä Uudenmaan liiton (10 %) omistama pääkaupunkiseudun kansainväliseen markkinointiin keskittyvä yhtiö.

 

Osapuolet ovat 27.3.2006 solmineet Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy -nimisen yhtiön hallintoa, rahoitusta ja osakkeiden merkintää koskevan osakassopimuksen. Yhtiön nimi on sittemmin muutettu Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:ksi.

 

Edellä mainittu osakassopimus on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

 

Yhtiön tarkoituksena on markkinoida pääkaupunkiseutua yritysten ja muiden organisaatioiden erinomaisena sijoittumispaikkana.

 

GHP toteuttaa pääkaupunkiseudun kaupunkien vuonna 2008 hyväksymän kilpailukykystrategian painopistettä ”Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin”.

 

 

Yhtiön kehittämislinjausten mukaan GHP

 

-                                       yhtiö hyödyntää metropolialueen kansainvälisessä markkinoinnissa systemaattisesti alueellisia ja temaattisia kehitys- ja innovaatioympäristöjä, tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisesti vahvoja aloja, alueellisia osaamisklustereita ja -keskuksia sekä muita metropolialueen vetovoimatekijöitä. Metropolialue profiloituu avoimien käyttäjälähtöisten kehitysympäristöjen edelläkävijänä.

 

-                                       kaupungit edistävät yhdessä kansainvälisten yritysten asettumista ja osaajien pysymistä rakentamalla ulkomaalaisille yrityksille ja yritysten avainhenkilöille suunnatun seudullisen ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestelmän. Näiden palveluiden toteutus osiltaan ja seudullisen yhteistyön koordinointi on GHP:n tehtävä.

 

GHP keskittyy toiminnassaan osapuolten toimeksiannosta:

 

-                                       metropolialueen kilpailukykystrategiaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen

-                                       kansainvälisten osaamislähtöisten investointien ja osaajien hakemiseen

-                                       metropolialueen johdon avustamiseen kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä

-                                       muihin omistajien edellyttämiin tehtäviin, joista päättää GHP:n hallitus.

 

Yhtiön toiminnan tarkempi sisältö ja tavoitteet määritellään vuosittain vahvistettavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Yhtiön hallitus kuulee pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmää ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista. Yhtiö raportoi toiminnastaan ja tuloksista pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmälle puolivuosittain erikseen sovittavalla tavalla.

 

Osakassopimuksen muutokset pääpiirteittäin

 

Osa muutoksista on sopimusteknisiä ja vanhan sopimuksen päivityksiä. Keskeisimmät muutokset koskevat sopimuksen rahoituskohtaa.

 

Osakassopimusluonnos on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1. Sopimusmuutokset on merkitty ao. kohtiin pystyviivoituksella.

 

Nykyisen osakassopimuksen rahoitusta koskevassa kohdassa on todettu, että yhtiölle vuoden 2009 jälkeen myönnettävästä tuesta sovitaan myöhemmin erikseen.

 

Yhtiön rahoitus koostuu osakassopimuksessa määritetystä runkorahoituksesta sekä yhtiön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesta kokonaisrahoituksesta sisältäen mainitun runkorahoituksen.

Yhtiön kokonaisrahoitus vuodelle 2010 jakaantuu seuraavasti:

 

Runkorahoitus

 

Osapuolet sitoutuvat myöntämään yhtiölle runkorahoituksena yhtiön perustoimintaedellytyksiin kahdeksansataatuhatta (800 000) euroa vuonna 2010, ellei osapuolten talousarvioista muuta johdu.

 

Myönnettävän runkorahoituksen määrä jakautuu maksettavaksi osapuolten kesken niiden omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa seuraavasti:

 

Osapuoli

Rahoitusosuus (%)

Rahoitus (€)

 

 

 

Helsinki

45

360 000

Espoo

23,5

188 000

Vantaa

19

152 000

Kauniainen

 2,5

20 000

Uudenmaan liitto

10

80 000

 

 

 

Yhteensä

100

800 000

 

 

Vuoden 2010 jälkeen myönnettävästä runkorahoituksesta sovitaan myöhemmin erikseen.

 

Kokonaisrahoitus

 

Yhtiön vuosittaisen kokonaisrahoituksen määrä määritetään Yhtiön toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jonka Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain toimintavuotta edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä. Kokonaisrahoituksen määrä jakautuu Osapuolten kesken maksettavaksi niiden omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa.

 

Yhtiön kokonaisrahoituksen määrä on vuonna 2010 arviolta yhteensä 3 150.000 euroa sisältäen runkorahoitusosuuden. Osapuolia pyydetään budjeteissaan varautumaan seuraavaan suuruiseen vuosittaiseen kokonaisrahoitukseen vuonna 2010:

 

Osapuoli

Rahoitusosuus (%)

Rahoitus (€)

 

 

 

Helsinki

45

1 417 500

Espoo

23,5

740 250

Vantaa

19

598 500

Kauniainen

 2,5

78 750

Uudenmaan liitto

10

315 000

 

 

 

Yhteensä

100

3 150 000

 

 

Vuoden 2010 jälkeen myönnettävästä kokonaisrahoituksesta ja sen myöntämisen perusteista sovitaan myöhemmin erikseen.

 

Kj toteaa, että Helsingin kokonaisrahoitusosuus 1 417 500 euroa on otettu huomioon kaupungin vuoden 2010 talousarviossa. Vuonna 2009 kokonaisrahoitus on 1 575 000 euroa.

 

Kj pitää osakassopimuksen muutoksia perusteltuina. Osakassopimusluonnos on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

 

PKS Koordinaatioryhmä on käsitellyt osakassopimuksen muutokset 13.11.2009 ja kaupunginhallituksen konsernijaosto 23.11.2009.

 

 

 

 


11

LIIKELAITOKSIA SEKÄ KONSERNIYHTEISÖJÄ KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

 

Khs

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset liitteen 1 mukaisesti.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden yksiköiden kanssa valmistelemaan nyt hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

 

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (esitys)

 

Liite 2

Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (tarkistukset)

 

 

Kj toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi nykyiset yhteisö- ja yksikkökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset 17.9.2007 (§ 1180).

 

Tämän jälkeen valtuusto on hyväksynyt 29.4.2009 (§ 90) valtuustokauden strategiohjelman vuosille 2009 - 2012 ja siihen sisältyvät kaikkia tytäryhteisöjä koskevat yleiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Kaupunginhallitus päätti strategiaohjelman täytäntöönpanosta 22.6.2009 (§ 783).

 

Kaupunginhallitukselle nyt tehdyssä esityksessä on otettu huomioon valtuuston hyväksymät strategialinjaukset sekä muutoinkin tarkistettu omistajapoliittiset linjaukset (omistuspohja, kehittämisvisio, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet) vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja ennakoitavissa olevia muutoksia.

 


Kj toteaa, että mikäli kaupunginhallitus hyväksyy nyt esitetyt linjaukset, niin jatkovalmistelu tullaan käynnistämään hyväksyttyjen linjausten pohjalta jo kuluvan vuoden syksyn aikana. Valmistelu yhteensovitetaan valtuuston strategiaohjelman täytäntöönpanoa koskevan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen valmistelutyön kanssa.

 

Khlle nyt tehty esitys on konsernijaoston 23.11.2009 hyväksymän päätöksen mukainen.

 

 

 

 


1

HELSINGIN KAUPUNGIN HKL-LIIKELAITOKSEN JA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN VÄLISEN LUOVUTUSKIRJAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2009-2356

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

-                                       hyväksyä esityslistan liitteen 2 mukaisen luovutuskirjan eräiden HKL-liikelaitokselle kuuluvien toimintojen ja niihin liittyvien omaisuuserien, sopimusten ja henkilöstön siirtämisestä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle 1.1.2010 alkaen,

 

-                                       oikeuttaa HKL-liikelaitoksen allekirjoittamaan luovutuskirjan ja tarkistamaan luovutuskorvauksen määrän ja luovutuskirjan liitteet tilanteeseen 31.12.2009 luovutuskirjassa todettujen periaatteiden mukaisesti HKL-liikelaitoksen tilinpäätöksen valmistuttua, sekä

 

-                                       oikeuttaa HKL-liikelaitoksen tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

 

Pöytäkirjanote HKL-liikelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

HKL-liikelaitoksen johtokunnan esitys 5.11.2009

 

Liite 2

Luonnos luovutuskirjaksi liitteineen

 

Ryj toteaa, että HKL-liikelaitoksen ja YTV:n joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymään (HSL) 1.1.2010 alkaen. Jäsenkunnat ovat joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009 hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen. Kuntayhtymän perustava yhtymäkokous on 17.6.2009 todennut kuntayhtymän tulleen perustetuksi.

 

Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta (829/2009) tulee voimaan 1.1.2010.

 

Pääkaupunkiseudun kuntien allekirjoittaman Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen mukaan perustajajäsenet maksavat kukin 5 000 000 euron peruspääomasta osuutensa jäsenkuntien vuoden 2009 asukaslukujen suhteessa.

 

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten rahana perussopimuksen mukaisesti suorittamaa peruspääomasijoitusta lisää se osuus YTV:lle kuuluneesta omaisuudesta, joka jaetaan lain siirtymäsäännösten perusteella jäsenkuntien pääomaosuuksiksi siinä suhteessa kuin jäsenkunnat vastasivat YTV-lain mukaisista varoista ja veloista.

 

Myös uudet jäsenkunnat, alkuvaiheessa Kerava ja Kirkkonummi, joutuvat täydentämään peruspääomaosuuttaan kolmen vuoden kuluessa perussopimuksen allekirjoittamisesta vastaamaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten edellä olevan mukaisesti apportilla täydentämiä peruspääomaosuuksia.

 

Jäsenkunnat eivät peruspääomasijoitusten lisäksi vastikkeetta luovuta HSL:lle muuta omaisuutta.

 

Helsingin osalta on edellä selostetun perusteella tarpeellista vastikkeellisella luovutuskirjalla siirtää HSL:lle siirtyväksi tarkoitetut HKL ‑liikelaitoksen toiminnot ja sellaista omaisuutta, sopimuksia ja henkilöstö, joka on välittömästi palvellut siirtyviä toimintoja. HKL -liikelaitoksesta siirtyvä omaisuus hinnoitellaan luovutuskirjassa käyvän arvon mukaan.

 

HKL -liikelaitoksesta siirretään Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymään HKL -liikelaitoksen suunnitteluyksikön toiminnot ja hallinto- ja talousyksikön asiakaspalveluiden, talouspalveluihin kuuluvien lippupalveluiden, matkalippujen tarkastuksen toiminnot sekä pääosa viestinnän toiminnoista.

 

HKL -liikelaitoksen johtokunta on 5.11.2009 tehnyt esityksen luovutuskirjan hyväksymisestä kaupunginhallitukselle.

 

./.                   Johtokunnan esitys on liitteenä 1. Esityksen liitteenä olevat luonnokset luovutuskirjaksi ja sen liitteiksi ovat nähtävänä kokouksessa.

 

HKL–liikelaitos on valmistellut asiaa Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymän kanssa sekä yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Luovutuskirjan sisältöä on tarkistettu kaupungin ja Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymän kesken HKL -liikelaitoksen johtokunnan käsittelyn jälkeen.

 

./.                   Luonnos luovutuskirjaksi liitteineen (päivätty 30.11.2009) on liitteenä 2.

 

Luovutuksen kohteena ovat seuraavat siirtyviin toimintoihin liittyvät omaisuuserät:

 

-                                       HKL:stä siirtyvien toimintojen käyttöomaisuuserät/matkakorttijärjestelmä

-                                       HKL:n siirtyviin toimintoihin liittyvät käyttöomaisuuserät/muu kuin matkakorttijärjestelmään liittyvä omaisuus

-                                       HKL:stä siirtyviin toimintoihin liittyvä irtain omaisuus (vaihto-omaisuus)

-                                       Käteisvarat/henkilöstön pohjakassat

-                                       HKL:n HSL:ään siirtyviin toimintoihin liittyvät HSL:n saamiset.

 

Edellä todettujen omaisuuserien lisäksi luovutuskorvauksessa on otettu huomioon ne HSL:n toiminnan käynnistämiseen liittyvät kustannukset, jotka HSL korvaa HKL:lle.

 

Luovutuskirjan mukaisten korvausten nettomäärä on yhteensä noin

 -7,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa HKL:n maksettavaa HSL:lle. Negatiivinen korvaussumma johtuu siitä, että luovutuskorvaukseen sisältyy HKL:n vuonna 2009 ennakkoon saamat lipputulot noin 10,7 milj. euroa, jotka siirretään HSL:lle. Luovutuskorvaus ja osasummat perustuvat HKL:n osavuosikatsaukseen 30.9.2009 ja parhaaseen käytettävissä olevaan arvioon ja tehtyihin arviolaskelmiin tilanteesta 31.12.2009. Luovutuskirjan summat tarkistetaan ja päivitetään HKL -liikelaitoksen tilinpäätöksen tekemisen jälkeen vuoden 2010 alussa. HKL maksaa luovutuskorvauksesta 5 000 000 milj. euroa 8.1.2010 ja loppuosan 30.6.2010 mennessä.

 

HKL luovuttaa ja siirtää Luovutuskirjan kohteena oleviin toimintoihin kuuluvat sopimukset ja antaa tarpeen mukaan näihin sopimuksiin liittyvän kaiken tarpeellisen informaation HSL:lle. HKL sitoutuu luovuttamaan sopimuksiin liittyvät asiakas- ja toimittajatiedot sekä siihen, että listat ovat mahdollisimman täydelliset ja ajan tasalla kaikkien asiakas- ja toimittajatietojen osalta.

 

Luovutuskirjan mukaan kaikki siirtyviä tehtäviä ja toimintoja hoitavat vakinaiset ja ne määräaikaiset työntekijät, joiden työsuhde jatkuu tehtyjen työsopimusten mukaisesti vuodelle 2010, siirtyvät liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä HSL:n palvelukseen 1.1.2010 alkaen.

 

Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 §:ssä tarkoitettuja liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä.

 

Siirtymisen jälkeen HSL vastaa kaikista työntekijöiden työsopimuksista ja kaikista työnantajavelvoitteista siirtyviin työntekijöihin nähden. HKL vastaa kuitenkin siirtyvien työntekijöiden työsuhteeseen liittyvistä tai siitä johtuvista palkoista, lomapalkoista, lomarahoista, palkan sivukuluista, eläkekustannuksista ja kaikista muista kustannuksista, palkanlisistä ja vaatimuksista siltä osin kuin ne perustuvat ajankohtaan ennen 1.1.2010 tai ovat aiheutuneet ennen sanottua ajankohtaa, riippumatta siitä, ovatko työntekijäkustannukset erääntyneet kokonaan tai osittain maksettavaksi ennen kyseistä ajankohtaa. HSL vastaa 31.12.2009 mennessä kertyvästä lomapalkkavelasta. Lomapalkkavelkaan sisältyy myös lomarahavelka.

 

HKL siirtää HSL:lle myös kaiken HSL:n kannalta tarpeellisen työntekijöiden työsuhteisiin liittyvän dokumentaation ja sähköisen informaation.

 

Luovutuskirjassa ei sovita toimitilojen siirrosta, vaan sopijapuolet tekevät erilliset vuokrasopimukset mm. palvelupisteiden ja matkalippujen tarkastajien toimitilojen vuokraamisesta HSL:n käyttöön.

 

HKL tulee tekemään myös muita erillisiä vuokrasopimustyyppisiä sopimuksia HSL:n kanssa mm. HELMI-laitteiden pääomakustannuksista, ilmaisjakelulehtien ns. HKL-palstojen käyttöoikeudesta sekä perussopimuksessa tarkoitetuista matkustajainformaatio- ja muista tietoteknisistä järjestelmistä.

 

Lisäksi HKL:llä on valmisteilla joukkoliikenteen infran rakentamista ja ylläpitoa koskeva sopimuskokonaisuus, josta päätetään ensin sisäisesti HKL:ssä ja sen jälkeen myös HSL:n kanssa.

 

Luovutuskirjassa on em. asioiden lisäksi sovittu metro- ja raitioliikenteen liikennöintisopimuksista. HKL -liikelaitoksen johtokunta on 20.8.2009 päättänyt liikennöintisopimusten periaatteista ja HKL:n sisäisesti on sovittu liikennöinnistä 10 vuoden ajaksi. Luovutuskirjassa on sovittu, että HKL:n sisäiset sopimukset ovat voimassa 1.1.2010 alkaen siihen saakka, kunnes osapuolten kesken sovitaan pitkäaikaisista sopimuksista. Luovutuskirjaan on lisäksi kirjattu sopijapuolten tarkoitus neuvotella pitkäaikaiset metro- ja raitioliikennettä koskevat sopimukset.

 

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä käsittelee HKL–liikelaitoksen luovutuskirjaa yhtymäkokouksessa 18.12.2009 klo 8.00.

 

 

 

 


1

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN JA TUETUN TYÖLLISTÄMISEN LISÄÄMINEN

 

Khs 2009-1817

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 13.10.2009

 

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvittämään mahdollisuuksia lisätä kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistämistä jo tänä vuonna." (Sirpa Puhakka, äänin 44-1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Sj viittaa oheisiin työllistämistoimikunnan ja sosiaalilautakunnan lausuntoihin. Niissä on kuvattu seikkaperäisesti kuntouttavan työtoiminnan laajuutta ja haasteita sekä palkkatuettua työllistämistä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuonna 2008 yhteensä 917 henkilöä. Sosiaaliviraston antamien tietojen mukaan asiakasmäärien kasvu on ollut vuositasolla n. 15 %:n luokkaa. Valmisteilla olevan lakiehdotuksen mukaan kuntouttava työtoiminta laajenee ensi vuonna velvoittavaksi myös yli 25-vuotiaille. Sosiaaliviraston oman toiminnan lisäksi työvoiman palvelukeskus Duuri hankkii ostopalveluna järjestöiltä kuntouttavaa työtoimintaa noin 10 500 päivää vuodessa.

 

Kvston 26.8.2009 kuntouttavaan työtoimintaan myöntämä 100 000 euron lisärahoitus on osoitettu Duurille näihin ostopalveluihin. Lisämäärärahalla on arvioitu saatavan n. 50 henkilölle 60 päivän kuntouttavan työtoiminnan jakso. Lisäksi työhönkuntoutusyksiköllä on vielä tarjolla kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut ongelmana, että ns. aktivointisuunnitelmia ei ole kyetty tekemään siinä tahdissa kuin kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on vapautunut, joten järjestelmässä on ollut tyhjäkäyntiä. Sosiaaliviraston arvion mukaan kaikille niille, joille aktivointisuunnitelma on tehty, pystytään kuluvana vuonna osoittamaan kuntouttavan työtoiminnan paikka. Tosin paikkavalikoima on välttämättä kaikilta osin vastaa asiakkaiden toiveita.

 

Sosiaalilautakunta toteaa edelleen, että kehittämisohjelman mukaisesti vuoden 2009 aikana selvitetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämisen organisointi, palvelut ja toimintamalli sosiaalivirastossa. Työhönkuntoutusyksikölle laaditaan loppuvuoden aikana prosessinomaisesti työskennellen kehittämissuunnitelma, jossa määritellään toiminnan tehostamiseksi kuntoutuksellisen ja tuotannollisen toiminnan tavoitteet, sisällöt ja näiden keskinäiset suhteet. Kehittämissuunnitelman laatimisessa on mukana ulkopuolinen konsultti. Kuluvana vuonna tullaan työstämään kaikille kaupungin työllisyydenhoidon kehittämisohjelmassa esitetyille toimenpiteille tavoitteet ja mittarit, minkä jälkeen tullaan aloittamaan vaikuttavuuden arviointi.

 

Kaupunki lisäsi tuettua työllistämistä jo tälle vuodelle kaupunginvaltuuston päätöksellä 26.8.2009 yhteensä 2,5 milj. eurolla kuntouttavaan työtoimintaan tulleen 100 000 euron lisäksi. Tämä 2,5 milj. euron lisämääräraha kohdennettiin nuorten työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyteen osoitetulla lisämäärärahalla on 19.10.2009 mennessä solmittu 200 työsopimusta. Sj toteaa vielä, että vuoden 2010 talousarvioon sisältyy 3 milj. euron määräraha, jonka varassa nämä nuorten kanssa solmittavat työsuhteet voivat jatkua vuoden 2010 puolelle. Ensi vuoden talousarviossa palkkatuettuun työhön käytettäviä työllistämismäärärahojen tasoa on lisäksi nostettu 3,0 milj. eurolla. Lisäksi osa maahanmuuttajien alkuvaiheen tukemiseen tarkoitetusta 2,5 milj. euron määrärahasta on tarkoitus kohdistaa työllistämistoimiin.

 

 

 

 


2

VT JAN D. OKER-BLOMIN TOIVOMUSPONSI: LIIKUNTASEUROJEN KORVAAVIEN TILOJEN TARVE ARCADAN RAKENNUSTÖIDEN AJAKSI

 

Khs 2009-1271

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jan D. Oker-Blom) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jan D. Oker-Blomille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 27.5.2009 Lauttasaaren tontin 31109/10 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttamisen (nro 11819) (asia 13) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että liikuntavirasto selvittää paikallisten urheiluseurojen tarpeen saada esim. tilapäinen halli käyttöönsä vanhan Arcadan rakennustöiden ajaksi ja mahdollisuuksien mukaan ryhtyy toimenpiteisiin asiassa." (Jan D. Oker-Blom, äänin 75-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Liikuntalautakunta toteaa (27.10.2009), että Lauttasaaren alueen liikuntaseurat käyttivät ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Arcadan liikuntasalia vuoteen 2004. Kaupunki tuki tätä käyttöä normaalisti vuokratuella, joka oli 10 – 12 euroa harjoitustunnilta.

 

Kun Arcadan toiminnot siirtyivät Arabiaan, niin liikuntavirasto vuokrasi tilakeskukselta ko. liikuntatilat paikallisten seurojen käyttöön alun perin vain talvikaudeksi 2004 – 2005.

 

Myöhemmin sopimusta on jatkettu siten, että se irtisanottiin päättymään 30.4.2009 tilojen perusparannuksen käynnistyessä. Kiinteistön omistava työeläkevakuutusyhtiö Etera muuntaa tilat senioriasunnoiksi. Tilat valmistuvat syksyllä 2010. Liikuntasali säilytetään muutostöiden yhteydessä.

 

Liikuntavirasto on vuosina 2007 – 2008 selvittänyt korvaavien tilojen mahdollisuuksia läntisen kantakaupungin alueella tilanteessa, jossa sekä Ruoholahden kuntotalon että entisen Arcadan liikuntatilojen jatko oli epävarmaa. Jätkä- ja Hernesaaren alueelta ei kuitenkaan löytynyt tiloja, jotka olisivat olleet väliaikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin muutettavissa korvaaviksi tiloiksi.

 

Entisen Arcadan liikuntatilan sulkeuduttua rakennustöiden vuoksi alueen liikuntaseuroille on myönnetty korvaavia tiloja Ruoholahden kuntotalon palloilusalista. Myönnettyjen harjoitustuntien määrä on noin puolet entisen Arcadan tilojen tunneista, mutta Ruoholahden kuntotalon palloilusali on puolestaan kooltaan huomattavasti suurempi mahdollistaen monipuolisemman ja laajemman toiminnan kullakin harjoittelutunnilla.

 

Salmisaareen valmistuu alkuvuodesta 2010 uusi liikuntakeskus, joka parantaa omalta osaltaan huomattavasti alueen liikuntapalveluja. Liikuntakeskukseen tulee mm. jäähalli, kuntosalitiloja, kiipeilykeskus, beach volley –kentät sekä muita liikunta- ja virkistystiloja.

 

Tulevina vuosina Jätkäsaaren bunkkeriin on suunniteltu keskikokoista uimahallia ja merkittävää määrää muita sisäliikuntatiloja: palloilutilaa, voimistelualue, juoksurata, kuntosali- ja voimailutoiminnot, erilaiset tanssiliikuntamuodot, budolajit ja lasten perusliikuntataitojen harjoittelualue. Bunkkerin rakennustyöt käynnistyvät tämän hetkisten suunnitelmien mukaan 2010-luvun puolivälissä. Bunkkeri parantaa merkittävästi koko eteläisen ja läntisen kantakaupungin liikuntapalveluita.

 

 

 

 


3

PIRKKOLAN UIMA- JA PALLOILUHALLIN JULKISIVUJEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2009-2138

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että arvonlisäverollinen enimmäishinta on lisä- ja muutostyövarauksin sekä rakennuttamis- ja suunnittelukustannuksin 2 150 000 euroa (1 762 000 euroa + alv 22 % 388 000 euroa), RI 126,0, THI 150,1.

 

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITE

Hankesuunnitelma

 

Liikuntalautakunta toteaa (6.10.2009), että Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksella saatetaan rakenteet nykyaikaiselle tasolle ja parannetaan energiatehokkuutta.

 

Perusparannustyö on viimeinen vaihe Pirkkolan 1990- luvulla alkanutta perusparannuskautta. Sen yhteydessä on kunnostettu kiinteistön LVISA- tekniikka ja uima- ja palloiluhalli. Kenttätason pukuhuone- ja pesutilojen kunnostuksessa on myös uusittu kaikki pinnat ja LVI- tekniikka.

 

Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannustyö alkaa 2010 ja päättyy keväällä 2011.

 

Halliosan julkisivuelementit ovat huonossa kunnossa. Niissä on näkyviä visuaalisia haittoja. Rakennusaikana 1966 -1967 betoniteknologinen tietämys oli vähäistä. Ajan saatossa ovat liian lähelle betonin pintaa asennetut teräkset ruostuneet ja tulleet näkyviin. Betonin karbonatisoituminen ja pakkasrasitus ovat edesauttaneet ruostumisprosessia.

 

Julkisivuelementit ovat käyttöikänsä lopussa. Nykyisessä tilanteessa joistakin elementeistä putoaa betonimurusia. Mikäli tilanteen annetaan jatkua, betonimuruset kasvavat betonipalasiksi ja alapuolella liikkuvien henkilöiden turvallisuus vaarantuu.

 

Elementit altistuvat jatkuvalle säärasitukselle ja sisältäpäin tulevalle kosteudelle. Ne ovat taipuneet, ja niissä on värivaihteluita. Alkuperäinen kiinnitysjärjestelmä teräksineen ei ole enää luotettava. Tämän vuoksi elementit vaihdetaan uusiin vastaaviin elementteihin. Lämmön­eristystä lisätään, jolloin rakennuksen lämpötalous paranee. Palloiluhallin ikkunattomien seinien osalta energiatehokkuus lisääntyy 40 – 45 %.

 

Matalan pukuhuone- yms. tiloja käsittävän siipiosan elementit ovat visuaalisesti huonossa kunnossa. Niissä on kosteus- ja värivaihteluita sekä orgaanista kasvustoa. Teräksiä on tullut näkyviin ja myös sisäpuolelta tuleva kosteus on rasittanut niitä. Kuten halliosassakin ovat liian lähelle betonin pintaa asennetut teräkset ruostuneet ja tulleet näkyviin.

 

Betonin karbonatisoituminen ja pakkasrasitus ovat edesauttaneet ruostumisprosessia sekä betonipeitteen lohkeamista. Sisäpuolinen kosteus on lisäksi rasittanut siipiosan julkisivuelementtejä. Korkeat elementit on asennettu alaosastaan suoraan perusmuurin päälle ja yläosastaan kiinnitetty runkoon. Siipiosan elementtien kiinnitystavasta johtuen ne eivät kuitenkaan aiheuta henkilövaaraa.

 

Pinnoittamalla siipiosan julkisivuelementit saavutetaan suuri kustannussäästöverrattuna siihen, että elementit vaihdettaisiin uusiin. Pinnoittaminen tapahtuu kevyellä märkähiekkapuhalluksella, vesipesulla, näkyvien terästen ruostesuojauksella, ruiskubetonilla sekä puu- ja teräshierrolla. Betonista tulee tasavärinen.

 

Tämän hankkeen yhteydessä on tehty VTT:n toimesta julkisivuelementtien uusimiseen liittyvät laboratoriokokeet, joiden tarkoituksena oli selvittää sementtilaji, runkoaineen koostumus sekä väriaine. Elementtien oikean värin ja matalien osien korjaustavan selvittämiseksi tehtiin myös elementtien mallikappaleita.

 

Kaupunginmuseon puoltava lausunto on saatu siipiosan julkisivuelementtien pinnoittamiseen ruiskubetonilla.

 

Lautakunta päätti hyväksyä Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi siten, että arvonlisäverollinen enimmäishinta on lisä- ja muutostyövarauksin sekä rakennuttamis- ja suunnittelukustannuksin 2 150 000 euroa (1 762 000 euroa + alv 22 % 388 000 euroa), RI 126,0, THI 150,1.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (13.11.2009), että kyseessä on 1967 valmistunut rakennus, jonka julkisivut ovat elinkaarensa lopussa.

 

Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 1 762 000 euroa (alv. 0 %) kustannustasossa 7/2009.

 

Hankkeelle on varattu vuosien 2010–2012 taloussuunnitelmassa 1,6 milj. euroa vuosille 2010–2011. Liikuntaviraston tulee osoittaa loppurahoitus (162 000 euroa) taloussuunnitelman rakentamisohjelman puitteissa, tarvittaessa muita hankkeita siirtämällä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 

 

 

 


4

TUTKIMUSPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN JA VIRAN VÄLIAIKAINEN HOITAMINEN

 

Khs 2009-2411

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee ottaa tutkimuspäällikön virkaan professori Timo Cantellin, PhD, 5 040 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä HT Markus Laineen jatkamaan tutkimuspäällikön avoimen viran hoitoa 1.11.2009–31.3.2010, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy virkaa hoitamaan.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote, virkaan valitulle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, Markus Laineelle, tietokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Yhteenveto hakijoista

 

Sj toteaa, että hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kaupunginhallituksen kokouksessa.

 

Tietokeskus toteaa (18.11.2009), että Khs myönsi 20.10.2008 FT Harry Schulmanille eron tietokeskuksen tutkimusprofessorin virasta 1.11.2008 lukien. Samalla Khs kehotti tietokeskusta julistamaan tutkimusprofessorin viran haettavaksi.

 

Tutkimusprofessorin virka oli haettavana ja virkaan haki 28.2.2009 klo 16.00 mennessä päättyneen hakuajan kuluessa 24 henkilöä (sittemmin kolme henkilöä peruutti hakemuksensa). Viran täyttöprosessin aikana kävi ilmeiseksi, että tutkimusprofessorin nimike yhdistetään vahvasti nimenomaan tutkijakompetenssiin ja -tehtäviin. Haku ei tuottanut juurikaan hakijoita, joilla olisi ollut organisaation johtamiskokemusta. Tämän vuoksi Khs päätti 22.6.2009, tietokeskuksen esityksestä, muuttaa tietokeskuksen tutkimusprofessorin nimikkeen tutkimuspäälliköksi 1.7.2009 lukien. Samalla Khs kehotti tietokeskusta julistamaan virka tutkimuspäällikön nimikkeellä uudelleen haettavaksi.

 

./.                   Tutkimuspäällikön virkaa haki 4.9.2009 klo 16.00 mennessä päättyneen hakuajan kuluessa 30 henkilöä. Koska tutkimuspäällikön haussa ilmoitettiin otettavan aikaisemmat hakemukset (tutkimusprofessorin nimikkeellä virkaa hakeneet) huomioon, on hakemuksia yhteensä 51. Hakijoista laadittu yhdistelmä on liitteenä 1.

 

Tietokeskus käytti haastatteluprosessissa ja haastattelujen suorittamisessa PD Searchin palveluja. Alkuhaastatteluun kutsuttiin 28.2.2009 päättyneestä hausta kymmenen henkilöä (joista kaksi peruutti hakemuksensa) ja 4.9.2009 päättyneestä hausta seitsemän henkilöä. Alkuhaastatteluun kutsutut ilmenevät liitteestä 2. Näistä neljä henkilöä eli VTM Teuvo Savikko, PhD Timo Cantell, FT XXXX XXXX ja VTT XXXX XXXX kutsuttiin loppuhaastatteluun. Loppuhaastattelun haastattelijoina toimivat konsulttijohtaja Timo Tuohimaa (PD Search), johtaja Asta Manninen (tietokeskus) ja tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen (tietokeskus) sekä kehittämispäällikkö Riitta Rosenberg (tietokeskus). Soveltuvuustutkimukseen kutsuttiin hakijat Teuvo Savikko ja Timo Cantell ja soveltuvuustutkimuksen suoritti PD Search.

 

Tietokeskuksen tutkimuspäällikkö (aikaisemmin tutkimusprofessori) johtaa kaupunkitutkimusyksikköä, joka on erikoistunut soveltavaan kaupunkitutkimukseen ja jonka tutkijat, erikoistutkijat ja projektitutkijat muodostavat monitieteisen kaupunkitutkijoiden ryhmän. Tutkimuspäällikkö toimii myös tietokeskuksen johtoryhmän jäsenenä. Kaupunkitutkimusyksikössä tehtävä tutkimus on moninäkökulmaista ja tutkimuksen kohteena ovat mm. väestö ja asuminen, elinolot, alue- ja kunnallistalous, hallinto sekä kaupunkikulttuuri ja -ympäristö. Tutkimus palvelee kaupungin ja koko seudun kehittämistä. Kaupunkitutkimusyksikön toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tänä syksynä on käynnistymässä uuden tutkimusohjelman laadinta. Tutkimuspäällikkö vastaa kaupungin tutkimusohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta, mikä käytännössä merkitsee laajaa yhteistyötä kaupungin yksiköiden kanssa, korkeakouluyhteistyötä sekä seudullista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimuspäällikkö toimii myös asiantuntijana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja –tehtä­vissä.

 

Tietokeskuksen johtosäännön mukaan yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus. Viran pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kaupunkitutkimusyksikön toimialaan. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Todettakoon, hyvä englannin kielen ja muu kielitaito luetaan eduksi. Viran hakuilmoituksessa kiinnitettiin lisäksi huomiota asiantuntijaorganisaatiossa hankittuun johtamistaitoon, kaupunkitutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vahvaan osaamiseen, yhteistyötaitoihin ja organisointikykyyn, sekä kokemukseen tutkimusrahoituksen hankkimisesta ja kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Hakuilmoituksessa todettiin, että tohtorintutkintoa arvostetaan. Huomiota kiinnitettiin ilmoituksessa myös kaupungin hallinnon ja toimintaympäristön tuntemukseen.

 

Loppuhaastatteluun osallistuneiden tutkimuspäällikön viran hakijoiden kanssa tietokeskus on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä hakijoiden Savikko ja Cantell kanssa. Yhteistyö Savikon kanssa on käsittänyt tilasto- ja tutkimusalan yhteistyötä sekä tietojärjestelmäyhteistyötä osana laajempaa seudullista yhteistyötä. Cantell on toiminut tutkijana ja erikoistutkijana yhteensä runsaat yhdeksän vuotta tietokeskuksessa ja sen jälkeen on ollut projektikohtaista yhteistyötä. Helsingin kaupungin historiatoimikunnan toiminta ja sen ohjauksessa tehty tutkimustyö ovat keskeistä yhteistyössä XXXX:n kanssa.

 

[KAHDEN HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

 

Valtiotieteen maisteri Teuvo Savikko on suorittanut valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1986 pääaineenaan sosiaalipolitiikka ja sivuaineina maantiede (suunnittelumaantieteen linja), sosiologia, tilastotiede ja yleinen valtio-oppi. Yhteiskuntasuunnitteluun liittyvänä jatkokoulutuksena hän on suorittanut Nordplan-jatkokoulutuksen 1993 Tukholmassa. Tällä hetkellä Savikko toimii Espoon kaupungin Konsernin esikunnassa kehittämis- ja tutkimusryhmän tutkimusjohtajana (tutkimusjohtajana vuodesta 2006 ja tutkimuspäällikkönä 1999–2005). Tutkimusjohtajana Savikko vastaa Espoon kaupungin tutkimus- ja tilastotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä näihin liittyvien ulkoisten yhteyksien hoitamisesta, kuten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä. Savikko osallistuu myös Espoon kaupungin strategiatyöhön vastaten mm. toimintaympäristöanalyysin laatimisesta. Savikko on ollut lukuisten Espoon sisäisten ja seudullisten työryhmien tai projektien jäsenenä tai vetäjänä. Savikolla on runsaasti kokemusta yhteistyöprojekteista, erityis- ja ajankohtaisselvityksistä sekä myös kirjallisesta toiminnasta, esitelmien pitämisestä ja osallistumisesta kansallisiin seminaareihin ja kokouksiin. Savikko tuntee kaupunkitutkimuksen kentän sekä kaupunginhallinnon ja toimintaympäristön hyvin ja on laajasti verkottunut Suomessa.

 

Ennen Espoon kaupungin palvelukseen siirtymistä Savikko toimi vuosina 1987–1999 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suunnittelu-/ kehitystoimiston suunnittelusihteerinä ja suunnittelijana. Hänen tehtävänsä painottuivat maankäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen sekä seudulliseen tietohuoltoon. Savikko toimi lyhyen ajan (1987–1988) Helsingin kaupunginkanslian kehittämistoimistossa projektiasiamiehenä.

 

Savikolla on hyvä kunnalliselämän ja pääkaupunkiseudun tuntemus ja verkottunut laajasti Suomessa. Hänellä on runsaat yhdeksän vuotta esimies- ja johtamiskokemusta.

 

Savikon äidinkieli on suomi; todistus tyydyttävästä ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta 1986. Oman ilmoituksensa mukaan hänen englanninkielen taitonsa on hyvä ja lisäksi hänen kielitaitonsa kattaa saksankielen perusteet.

 

Professori Timo Cantell on suorittanut tohtorin tutkinnon Doctor of Philosphy (sosiologia) Lancasterin yliopistossa Isossa Britaniassa v. 1999. Hakija Cantell on suorittanut yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa v. 1990 pääaineena sosiologia ja sivuaineina valtio-oppi, tilastotiede ja filosofia. Tällä hetkellä Cantell toimii taidehallinnon (arts management) professorina Sibelius-Akatemiassa vastaten linjanjohtajana kahdesta maisteriohjelmasta kahdessa eri kaupungissa, Helsingissä ja Kuopiossa. Tätä professuuria Cantell on hoitanut vuodesta 2004 alkaen. Professuurin laaja-alaisessa kokonaisuudessa korostuvat johtaminen, tutkijoiden ohjaus, rahoituksen hankinta ja talousvastuu sekä tutkimusalan kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö. Vuosina 1995–2004 Cantell toimi tutkijana ja erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa vastaten tutkimuksesta, joka keskittyi kaupunkikulttuurin ja -kehitykseen, elinkeinoihin luovien alojen osalta kattaen myös palvelujen tarkastelua, suurtapahtumien taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä kansainvälisiin kaupunkivertailuihin. Cantell on lisäksi tutkinut kulttuurin kulutuksen erityispiirteitä kaupunkitilassa. Helsingin kaupunkikulttuurivuoden 2000 tutkimukset olivat Cantellin suorittamia tai koordinoimia. Cantell osallistui tietokeskuksessa Helsingin kaupungin tutkimusohjelman laadintaan toimien yhtenä ohjelmakautena myös koko ohjelmasta vastaavana sihteerinä. Cantell oli tohtorikoulutettava Suomen Akatemian ja eri säätiöiden tuella Lancasterin yliopistossa 1991–1995.

 

Cantell on tutkimuksissaan osoittanut vahvaa soveltavaa otetta. Hänen tutkimuksensa ja tutkimusosaamisensa on voitu käytännössä hyödyntää monin tavoin esimerkiksi sovelluksina (Uudenmaan kulttuuristrategia 2015) ja asiantuntija- ja konsulttityönä. Toimiessaan erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa Cantell osallistui kaupungin strategista suunnittelua palvelevaan tietotuotantoon ja konsultointiin sekä yhteistyöprojekteihin, joista monet olivat seudullisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Cantell on toiminut kaupunkitutkimuksen alan kokouksissa ja konferensseissa luennoitsijana ja asiantuntijana sekä Suomessa että ulkomailla.

 

Ulkopuolisen rahoituksen menestyksellinen hankkiminen on Cantellin vahvuuksia, joista yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä on EU-rahoit­teinen, 25 maata käsittävä hanke kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi kulttuurisektorilla. Cantellilla on hyvä kaupungin hallinnon ja toimintaympäristön tuntemus, laajasti kokemusta yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä ja hyvät kansainväliset verkostot. Hänellä on runsaat viisi vuotta esimies- ja johtamiskokemusta.

 

Hakija Cantellin äidinkieli on suomi; todistus tyydyttävästä ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta Jyväskylän yliopistossa 1990. Oman ilmoituksensa mukaan hänen englanninkielen taitonsa on erinomainen ja lisäksi hänen kielitaitonsa kattaa saksankielen perusteet.

 

Tietokeskus toteaa, että tutkimuspäällikön viran menestyksellistä hoitamista edistävät hyvä esimies- ja johtamistaito, vahva kaupunkitutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen osaaminen, sekä mahdollisimman laaja-alainen kaupunkitutkimusyksikön päätehtäviin perehtyneisyys. Tutkimuspäällikön viran hoidossa korostuvat laaja yhteistyö kaupungin yksiköiden kanssa, korkeakouluyhteistyö sekä seudullinen ja kansainvälinen yhteistyö. Kokemusta tutkimusrahoituksen hankinnassa tarvitaan. Kaupunkitutkimusyksikön vastuulla olevien tehtävien sujuva hoitaminen sekä laaja julkaisutuotanto korostavat yhteistyö- ja organisointikykyä sekä kykyä toimia verkostomaisestikin.

 

Haastatelluilla on hyvin erilaiset osaamis- ja kokemusprofiilit. Savikolla on monipuolisesti tilasto- ja tutkimusalan kokemusta sekä runsaat yhdeksän vuotta esimies- ja johtamiskokemusta. Cantellilla on hakijoista selvästi laajin kaupunkitutkimuksen tuntemus ja kokemus, viran hoidon kannalta mittavin yliopistoyhteistyön kokemus ja monipuolisin kansainvälinen kokemus. Hakijalla Cantell on viisi vuotta esimies- ja johtamiskoulutusta. Hakijoilla Savikko ja Cantell on hyvä kaupungin hallinnon ja toimintaympäristön tuntemus.

 

Kaiken edellä olevan nojalla hakijalla Timo Cantell on parhaat edellytykset menestyksellisesti hoitaa tutkimuspäällikön virkaa. Tietokeskus esittää, että tutkimuspäällikön virkaan otetaan professori Timo Cantell, PhD. Myös soveltuvuustutkimuksen tulokset tukevat tietokeskuksen esitystä. Tutkimuspäällikön kokonaiskuukausipalkaksi tietokeskus esittää tutkimuspäällikön tämänhetkistä kokonaiskuukausipalkkaa 5 040 euroa.

 

Lisäksi tietokeskus esittää, että kaupunginhallitus päättäisi määrätä HT Markus Laineen jatkamaan tutkimuspäällikön avoimen viran hoitoa 1.11.2009–31.3.2010, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy virkaa hoitamaan.

 

 

 

 


1

KANNANOTTO OULUNKYLÄ-SEURA RY:N JA ASUNTO OY MÄKITORPANTIE 33:N MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN TONTTIEN 28156/1 JA 2 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11841)

 

Khs 2008-2568

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuun­nittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vas­tauk­sen kau­pun­gin perusteltuna kannanottona muistutuk­seen muistutuksiin. 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Oulunkylä-Seura ry:lle ja Asunto Oy Mäkitorpantie 33:lle. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset (Oulunkylän tonttien 28156/1 ja 2 ym. asemakaavan muutos nro 11841)

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.10.2009 hyväksynyt Oulunkylän tonttien 28156/1 ja 2 sekä puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.11.2008 päivätyn ja 15.10.2009 muutetun piirustuksen nro 11841 mukaisena. 

 

Muutosehdotus mahdollistaa 3–4-kerroksisen ker­rostalon ja liike­kes­kus­­ta palvelevan pysäköintialueen rakentamisen. Uusi kerrostalotontti (AK) 28156/10 on muodostettu pysäköintialueena olevasta puistoalueesta, tontista 29156/2 ja osasta tonttia 28156/1. Loppuosa viimeksi mainitusta tontista on muutettu viereisen liikekeskuksen käyttöön osoitetuksi autopaik­kojen korttelialueeksi (LPA). Puistoaluetta on muutettu kort­telialueeksi 2 213 m2. Rakennusoikeus on 3 400 k-m2, josta li­säystä on 2 902 k-m2. A­suntojen luku­mää­rä on 36.

 

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet 

 

Oulunkylä-Seura ry toteaa (15.1.2009) mm., ettei kaupunkisuunnitteluvirasto ole uudessa asemakaavasuunnitelmassaan ottanut huomioon Seuran edelliseen versioon tekemiä huomautuksia ja ehdotuksia.

 

Seura esittää, että pysäköinti ei siirretä suunnitellulle uudelle paikalle. Seuran käsityksen mukaan Ogelin liikekeskuksen pitää pystyä järjestämään pysäköintitarpeensa omalle nykyiselle tontilleen ja nykyistä paremmin. Kauppakeskuksen todellisia pysäköintitarpeita ei seuran tietojen mukaan ole edes selvitetty. Keskuksen liikkeet ovat nykyään ilmeisesti sellaiset, että pysäköintitilaa on tarpeiden mukaisesti. Lisäksi seuran tietojen mukaan liikekeskuksen pysäköintihalli on vajaakäytössä.

 

Nykyisinkin Kylänvanhimmantie on liikenteellisesti ahdas ja varsinkin kirjaston puoleinen jalkakäytävä vaarallinen jalankulkijoille, koska autoliiken­ne kauppakeskukseen tapahtuu jalkakäytävän ylitse koko pihan leveydeltä.

 

Radan eteläpuolelta ja juna-asemalta tulee paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, joiden määrä lisääntyy terveysaseman, työväenopiston, nuorisotalon ja kirjaston käyttäjistä. Kapealla kadulla liikkuu myös paljon rajallisesti liikkuvia jalankulkijoita esimerkiksi lapsia, lapsiperheitä ja vanhuksia. Suunnitelmassa esitetty uusi pysäköintialue Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan risteyksessä lisäisi entisestään ajoneuvoliikennettä kirjaston edustalla. Talon ja uuden pysäköintipaikan rakentaminen tekee toisenkin puolen jalkakäytävän turvattomaksi.

 

Alueen liikennejärjestelyihin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös pitää huolehtia siitä, että rakennettavan kerrostalon asukkaille ja vieraille varataan talon tontilta riittävät pysäköintitilat ja autoliikenne tontille tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata Mäkitorpantieltä eikä Kylänvanhimmantieltä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että pysäköintialue on kauppakeskus Ogelin kannattavuuden kannalta tärkeä. Liikekeskuksen tontilla olevat autopaikat eivät riitä kattamaan päivittäistä paikkatarvetta, vaikka tontilla olevien autopaikkojen määrä onkin voimas­sa olevassa asemakaavassa osoitetun mukainen. Pysäköintihallissa osa autopaikoista on varattu talossa toimivien yritysten käyttöön. Pysäköintihalli ei asiointipysäköinnissä ole suosittu, vaan pääosin käytetään maanpäällisiä paikkoja.

 

Kylänvanhimmantien kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi Oulunkylä-Seuran jo aiemmin esittämällä tavalla kääntämällä kirjaston sisäänkäynti monitoimitalon väylän puolelle. Kyseisestä jalankulkuväylästä tulisi entistä tehokkaampi palvelualueen sisäinen raitti, jonka varrelle julkiset palvelut sijoittuisivat. Muutoksen mahdollisuus voidaan selvittää kirjaston seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kirjaston nykyinen sisäänkäynti on Kylänvanhimmankujan risteyksen kohdalla avautuen jalkakäytävälle. Kylänvanhimmantien loppupään liittymät ovat risteyksen pohjoispuolella ja valtaosa niiden liikenteestä suuntautuu Mäkitorpantielle. Ogelin liittymän turvallisuutta voidaan parantaa kanavoimalla se kapeammaksi. Kerrostalotontin tonttiliittymää ei ole mahdollista ottaa Mäkitorpantieltä. Ajoluiskaa kellaripysäköintiin ei voi sijoittaa rakennuksen länsipäätyyn tontin muodon ja olemassa olevan säilytettävän puuston vuoksi. Kylänvanhimmantien puolelta ajoluiskalle tulee riittävästi pituutta kohtuullisella pituuskaltevuudella ja liittymä on Kylänvanhimmantien loppupäässä lähellä Mäkitorpantien risteystä.

 

Oulunkylään tehdään vuonna 2010 uusi liikenteenohjaussuunnitelma. Sen yhteydessä voidaan kirjaston nykyisen sisäänkäynnin edustalle suunnitella korotettu liittymä tai suojatie, mikäli em. sisäänkäynnin siirtämistä ei voida toteuttaa. Järjestely korottaa paikan muusta kadusta ja samalla hidastaa ajonopeuksia. Kylänvanhimmantien ja Mäkitorpantien liittymään on jo rakennettu korotettu suojatie. Rautatien alikulusta ja Mäkitorpantieltä tulevan pyöräliikenteen ohjaaminen ajoradalle nykyistä paremmin olisi tärkeää, koska jalkakäytävällä pyöräily näyttää olevan varsin yleinen ongelma tälläkin kadulla. Kaupunkisuunnitteluvirasto neu­vottelee liikekeskuksen leveän sisäänajon tehokkaammasta kanavoinnista ja kaventamisesta liikekeskuksen edustajien kanssa, vaikka se ei kuulukaan tämän kaavamuutoksen piiriin. Uuden LPA-tontin liitty­mien määrä rajataan yhteen enintään 5,5 m leveään liittymään.

 

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyä järjestelyä edelleen perusteltuna.

 

Asunto Oy Mäkitorpantie 33 toteaa (15.1.2009) mm., että yhtiö ei ole saanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käyttöönsä riittävän aikaisin voidakseen jo siinä vaiheessa tuoda esiin mielipiteensä.

 

Yhtiön tonttiin rajoittuvalle puistoalueelle on tarkoitus rakentaa 3- ja osittain 4-kerroksinen rakennus, joka sijoittuisi vain 12 m:n etäisyydelle yhtiön kerrostalon viereen Mäkitorpantien varteen. Mäkitorpantie 33:n koillissivun vain tähän suuntaan avautuvien asuinhuoneistojen asumisviihtyvyys heikentyisi merkittävästi.  

 

Oulunkylässä kerrostalojen keskinäiset etäisyydet ovat yleensä suuremmat. Lamellitalojen naapurirakennusta kohti olevassa päädyssä on yleensä vähän tai ei ollenkaan ikkunoita. Kaavaehdotukseen mukaan puistoalueen päädyssä olevat puut jouduttaisiin kaatamaan. Kaavamerkintöjen mukaan uuden rakennuksen päätyyn on tosin istutettava puita ja pensaita, mutta merkitty istutettava alue on kapea ja sille on mahdollista sijoittaa vain vähäistä puustoa.

 

Suunnitellun rakennuksen korkeus (osittain 4 kerrosta) muodostuu myös jossain määrin häiritseväksi. Kaavaehdotuksesta ei käy selville uuden rakennuksen päädyn ikkuna-aukotukselle mahdollisesti asetettavia rajoituksia. Asemakaavaehdotus on epäoikeudenmukainen eikä kohtele tasapuolisesti maanomistajia, kun siinä poiketaan selvästi Oulunkylässä yleisesti noudatetuista rakennusten sijoittelun periaatteista. On korostettava lisäksi sitä, että kaavoituksen kohteena on puisto, jonka rakentamisella edellä mainitut haitat aiheutetaan.

 

Yhtiö esittää, että nykyiseen puistoon merkittyä rakennusalan rajaa siirretään selvästi etäämmäksi tonttien väliseltä rajalta. Mikäli rakennusalan raja merkitään puistoalueella nykyisin olevan pysäköintialueen reunaan, jäisi rakennusten väliin 20 m. Nykyisen puuston säilyttäminen olisi vielä mahdollista jättämällä rakennusten väliin 18 m. Kaavaehdotuksen mukainen 12 m:n etäisyys on ehdottomasti liian pieni.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on normaaliin tapaan lähetetty Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n isännöitsijälle, jonka on pyydetty toimittavan tieto osakkaille ja asukkaille.

 

Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n rakennus poikkeaa viereisistä Mäkitorpantien kerrostaloista sijaitessaan katuun nähden poikittain. Rakennuksen yhteen suuntaan avautuvien asuntojen pääikkunat suuntautuvat itään tai länteen. Yhtiön muistutuksen johdosta on asemakaavan muutosehdotusta muutettu siten, että tontin länsipuoleista rakennusalaa on siirretty 3 m kauemmaksi tontin rajasta, jolloin etäisyys naapurirakennukseen kasvaa 15 m:iin. Tontin länsirajalle merkittyä puilla ja pensailla istutettava tontin osaa on levennetty rakennusalan rajaan saakka ja täydennetty vastaavaa määräystä: "Alueen puusto on hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy."

 

Kaavaehdotukseen on lisätty merkintä ja määräys, että rakennuksen länsipäätyyn ei saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Rakennuksen keskellä oleva 4-kerroksinen osa on n. 40 m:n etäisyydellä Asunto Oy Mäkitorpantie 33 rakennuksesta, joten sen aiheuttama häiriö on vähäinen.

 

Kaavoituksen kohteena oleva puistoalue on pysäköintikäytössä. Puistokaistaleella ei ole merkitystä virkistysalueena, koska Mäkitorpantien pohjoispuolella on korkeatasoinen leikkipuisto.

 

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


2

KANNANOTTO LAAJASALO-DEGERÖ SEURA RY:N, HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N, PRO KRUUNUVUORI -LIIKKEEN YM. MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KATUALUEEN (KOIRASAARENTIE VÄLILLÄ TAHVONLAHTI - REIHERINTIE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11820)

 

Khs 2009-117

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuun­nittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vas­tauk­sen kau­pun­gin perusteltuna kannanottona muistutuk­seen muistutuksiin. 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Laajasalo-Degerö Seura ry:lle, Pro Kruunuvuori ‑liikkeelle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Reiherintie 1:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle ja XXXX XXXX:lle.   

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset (Laajasalon katualueen ym. alueiden (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti - Reiherintie) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11820)

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään 

 

Tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11820, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 10.9.2009, koskee Koirasaarentietä osuudella Tahvonlahti–Reiherin­tie. Kaupunkisuunnittelulautakunnan samassa kokouksessa oli käsiteltävänä erillisenä asiana Koirasaarentien Hopeakaivoksentie–Tahvon­lahti välinen osuus.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.11.2008 lähettää 13.11.2008 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavaehdotuksen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie) Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

 

Jäsen Helistö varajäsen Slätiksen kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

 

"Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Koirasaarentiestä tehdään vaihtoehtoinen, kapeampi suunnitelma. Samassa yhteydessä esitetty Koirasaarentien liikennesuunnitelma jätetään pöydälle vaihtoehtoisen ehdotuksen valmistumiseen asti."

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Kolbe, Lahti, Buttler, Palmroth-Leino, Salonen, Närö, Anttila) – 2 (Helistö, Slätis).

 

Kvsto hyväksyi 10.12.2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman 14.2.2008. Kvston osayleiskaavapäätöksestä on jätetty 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Koirasaarentien asemakaava-alue ulottui sekä maankäyttösuunnitelman että osayleiskaavan alueelle. Kaava-alue on nyt jaettu kahteen osaan: Hopeakaivoksentien ja Tah­­­vonlahden väliseen osuuteen, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella, ja Tahvonlahden ja Reiherintien väliseen osuuteen, joka sijaitsee maan­käyttösuunnitelma-alueella. Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti osuus on erotettu omaksi asemakaava-alueeksi, koska osayleiskaava-alueen asemakaavoja ei voida viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin Helsingin hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset ja korkein hallinto-oikeus mahdolliset jatkovalitukset. Koirasaarentien katusuunnittelu on tarkoitus käynnistää jo vuonna 2009 ja aloittaa rakentaminen vuonna 2011.

 

Koirasaarentien asemakaavojen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Koirasaarentien rakentaminen Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikenteen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu, ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan.

 

Koirasaarentien vartta rytmittävät valmisteilla olevissa Borgströmin­mäen ja Gunillankallion asemakaavoissa rakennetut ja rakentamattomat osuudet sekä korkeat metsäiset mäet ja avokalliot, joille tieltä avau­tuu näkymiä. Katualueen mitoituksessa on otettu huomioon tuleva keskustan suunnan raideliikenne ja kevyt liikenne, paikallinen kevyt liikenne, bussiliikenne ja ajoneuvoliikenne Laajasalon suuntaan sekä tulevaisuuden joukkoliikennevaraukset. Katualueelta on varattu kaupunkikuvallisista syistä tilaa myös puuistutuksille.

 

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

 

Kaavoitusprosessi

 

Laajasalo-Degerö Seura ry:n ja XXXX XXXX:nmielestä (2.3.2009) asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaava­se­lostus ei ole ollut nähtävillä. 

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ihmettelee (2.3.2009), miksi selostusosa on jätetty kokonaan julkaisematta. Koko Kruunuvuorenrannan alueen kaavoitusprosessi ja kaavoituksen jakaminen osiin on ollut oikeudellisesti kyseenalainen. Koirasaarentien varsilla olevilta alueilta puuttuvat kunnolliset luontoselvitykset kokonaan. Kaavaehdotus on ehdottomasti asetettava uudestaan nähtäville niin, että kaikki asiakirjat olisivat saatavilla tarkastelua ja mahdollisten muistutusten jättöä varten.

 

Pro Kruunuvuori -liike esittää (2.3.2009), että yleiskaava 2002:ssa määriteltyä suunnittelualuetta ei voi jakaa ja että itse jako osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen vireilletulosta ilmoittamisen jälkeen on vakava menettelytapavirhe.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) alueelle ei ole tehty kunnollista luontoselvitystä.

 

XXXX XXXX epäilee (2.3.2009), ettei luontoselvityksiä ole tehty. Asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mu­kaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaupunkisuun­­nitteluvirasto osoittaa halveksuntaa Suomen ympäristökeskuksen raporttia kohtaan Uudenmaan arvokkaista kallioalueista. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä.

 

XXXX XXXX mukaan (2.3.2009) selostuksessa viitataan maankäyttösuunnitelmaan, joka ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä se ole selostuksen liitteenä. Maankäyttösuunnitelmasta esitettyjä mielipiteitä ei ole otettu huo­mioon asemakaavassa, joten ne jäävät merkityksettömiksi. Kaava­selostusta ei ole asetettu julkisesti nähtäville.

 

Asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

 

XXXX XXXX toteaa (2.3.2009), että Helsingin hallinto-oikeu­teen on jätetty useita valituksia.

 

XXXX XXXX mielestä (2.3.2009) yleiskaavassa 2002 merkittyä suun­nittelualuetta ei voida jakaa osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen sen jälkeen, kun suunnittelu on jo pantu vireille ja osal­listumis- ja arviointisuunnitelma julkistettu. Ennen hallinto-oikeuden päätöstä on mahdotonta arvioida rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikennettä ja siten myös Koirasaarentieltä vaadittavaa välityskykyä.

 

XXXX XXXX mielestä (2.3.2009) kaavoitusprosessia ei pitäisi viedä tässä tilanteessa asemakaavatasolle, koska maankäyttösuunnitelma ei ole virallinen kaava. Toinen suuri epäkohta on se, että alueen suunnittelu on jaettu lukuisiin erillisiin pieniin osa-alueisiin. Selostus puuttuu. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava historialliseen kehitykseen. Alueella ei ole tehty luontokartoituksia eikä arvioita suunnitelmien vaikutuksista metsäluontoon.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) asiakohdittain seuraavaa:

 

Yleiskaava/maakuntakaava

 

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleis­­­kaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suun­nitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Yleiskaa­­vassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä, joka mahdollistaa osayleiskaavassa tehtävät muutokset aluerajauksiin.

 

Maankäyttösuunnitelma ja osayleiskaava

 

Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

 

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta.

 

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: "Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan yleiskaava 2002:n ja maan­­käyttösuunnitelman pohjalta." Lautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

 

Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on myös koko ajan suunniteltu yhtenä kokonaisuutena ja suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle ohjelmointi-, osayleiskaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Myös vaikutusarviot on laadittu kummastakin alueesta.

 

Luontoselvitykset

 

Maankäyttösuunnitelma-alueeseen liittyvät koko alueen luontoselvitykset ovat olleet ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Ympäristökeskus oli aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja luontotiedot oli päivitetty vuonna 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä luontotietoja on täydennetty siltä osin, kun ympäristökeskus katsoi sen tarpeelliseksi.

 

Asemakaavoituksen jakaminen useiksi kaavoiksi

 

Asemakaavojen aluerajaukseen vaikuttavat alueen rakentamisaikataulu, alueen toiminnallinen sisältö ja maanomistus. Koska Kruunuvuorenrantaa suunniteltaessa on kysymyksessä suuri aluekokonaisuus, joka rakentuu vaiheittain 15–20 vuoden aikana, on tarkoituksenmukaista kaavoittaa alue vaiheittain useina asemakaavoina. Koirasaarentien liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat, alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella.

 

Selostus

 

Koirasaarentien asemakaavaluonnoksen selostusluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 sekä viraston internetsivuilla 10.10.2008 lähtien. Asemakaavaehdotuksen selostus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa 30.1.–2.3.2009.

 

Vuorovaikutus

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) kaavoituksessa ei ole edelleenkään otettu huomioon asukasmielipidettä.

 

XXXX XXXX esittää (2.3.2009), että kuulemisissa on asukkaita kuultu, mutta kuultua ei ole otettu huomioon. Pro Kruunuvuori -liike keräsi n. 4000 nimeä ja Pro Stansvik -liike lisäksi n. 1000 nimeä rakennus­­suunnitelmien rajoittamiseksi ja arvokkaan kallio- ja metsäalueen sekä muiden viheralueiden säästämiseksi. Vetoomuksella ei ollut mitään vaikutusta, rakennussuunnitelmia ei ole muutettu.

 

XXXX XXXX kyselee (2.3.2009), onko asukkaita kuultu. Asukkaat ovat keränneet yli 4000 nimeä tärkeän lähivirkistysalueen säilyttämisen puolesta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että kaavoitustyössä otetaan kaikki mielipiteet huomioon mutta jokainen mielipide ei aiheuta kuitenkaan kaavan muuttamista.

 

Osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa on vuorovaikutus järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaikki saadut mielipiteet on tutkittu ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ja viety päättäjien tietoon. Koirasaarentien asemakaavaluonnos ja selostusluonnos on ollut nähtävänä 6.–20.10.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja viraston internetsivuilla (selostus­luon­nos 10.10.2008 lähtien). Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Mielipiteet vastineineen esiteltiin 13.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Kaavoitusprosessi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavan laadinta on kuitenkin erilaisten etujen ja näkemysten yhteensovittamista kaavan tavoitteen ja lain mukaisten kaavan sisältövaatimusten huomioon ottavalla tavalla.

 

Melu ja muut päästöt

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry muistuttaa (2.3.2009), että ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY:ssä edellytetään hiljaisten alueiden sel­vittämistä ja säilyttämistä. Tämän vuoksi liikenne tulee johtaa tunneliin koko Koirasaarentien matkalla.

 

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valmisteluteksteissä esiintyvä väite ”melu ei ole merkittävä…” on räikeästi virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.

 

Laajasalo-Degerö Seura ry ja XXXX XXXX toteavat (2.3.2009), että Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita. EU-direk­tiiviä 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.

 

Pro Kruunuvuori -liikkeen mielestä (2.3.2009) melu leviää esteettä virkistysalueille Tahvonlahtea ja Stansvikiä myöten. Tien varren virkistysalueet ovat ympäristökeskuksen julkaisun 15/2008 ”Helsingin kaupun­gin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008” mukaan hiljaisia alu­eita, Helsingissä harvinaisia alle 35 dB:n alueita.

 

Asunto Oy Reiherintie 1 esittää (2.3.2009), että ennusteen mukaisen liikennemäärän aiheuttama melutaso tulee ylittämään valtioneuvoston antamat ohjeet. Yhtiön taloissa on koneellinen ilmanvaihto, jossa korvaava ilma otetaan ikkunoiden kautta. Useiden huoneistojen kaikki ikkunat sekä parvekkeet ovat tielle päin. Ilmastoinnin vuoksi ikkunoita ei voi tiivistää sisätilojen melutasojen alentamiseksi.

 

XXXX XXXX kyselee (2.3.2009), miten päästöiltä ja melulta suojaudutaan jo paikalla olevien talojen kohdalla.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) melun tai ilmansaasteiden leviämisestä virkistysalueille ja historiallisille alueille ei ole piitattu. Ase­makaa­vaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) alueella ei ole tehty liikenteen melu- ja päästöselvityksiä, jotka pitäisi tehdä ehdottomasti. Suomen laki sekä EU:n ympäristödirektiivi 2002/49/EY edellyttävät melukartoituksen tekemistä. Meluhaitat tulevat olemaan varsin suuria erityisesti alueen nykyisten asukkaiden kannalta. Miten voidaan suojata ilmanvaihto alueella jo olevissa taloissa?

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) asiakohdittain seuraavaa:

 

Melu- ja päästöselvitykset

 

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-aluei­den etäisyyssuositusten perusteella.

 

Koirasaarentien katusuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet melukaiteen rakentamiseksi Koirasaarentien eteläreunaan Tahvonlahden kohdalla. Melukaide vähentäisi melun leviämistä Tahvonlahden suuntaan ja Stansvikin virkistysalueelle.

 

Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB:n päiväme­­lualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukai­sessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

 

Hiljaiset alueet

 

Khn 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuun­nitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alu­eiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

 

Tielinjaus ja liikenne

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä (2.3.2009) tien keskelle suunniteltu puurivistö on tarpeeton ja tuhoaa reunoilla olevaa kallioluontoa. Suora raitiotieyhteys kantakaupungista Laajasaloon on liian kallis ja teknisesti vaikea. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle. Paras ratkaisu olisi rakentaa tie maanalaiseen tunneliin.

 

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.

 

Asunto Oy Reiherintie 1 mainitsee (2.3.2009), että tontti rajautuu katuun, jolloin tontilta joudutaan kaatamaan tonttia suojanneet suuret puut ja pensaat. Istutettavat puut eivät tule korvaamaan erikorkuisista kasveista koostunutta suojaavaa vihervallia. Asiaa ei ole voitu käsitellä yhtiökokouksessa, koska katualueen suunnitelman merkitys ei selviä kau­punkisuunnitteluviraston suunnitelmapiirroksista. Mitään suunnitelmia ei pidä rakentaa silta-raitiolinja-suunnitelman varaan ennen kuin kaupun­ki on tehnyt sitovan päätöksen tämän vaihtoehdon toteuttamises­ta. Yhtiöllä on Koirasaarentien varressa virkistyspaikka, jossa on lentopallokenttä ja grilli. Katu tulee pilaamaan virkistyspaikan.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) suunniteltu Koirasaarentie on aivan liian leveä ja tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kalliot tien varsilla.  Puurivistö on tarpeeton ja raitiotieyhteyden toteutuminen on epävarmaa eikä sitä pidä edes toteuttaa. Tien kulkeminen liian lähellä Tahvonlahden rantaa aiheuttaa ekosysteemille ongelmia. Tie pitää ehdottomasti viedä tunnelissa kyseisen kohdan alitse, mieluummin koko Koirasaarentie maan alle.

 

XXXX XXXX toteaa (2.3.2009) liikennesuunnittelun painottuvan liiaksi Koirasaarentielle. Olisi tutkittava mahdollisuutta avata kulku Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta sekä mahdollisuutta viedä Koirasaarentie tunneliin nykyisen kiertoliittymän kohdalla.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) asemakaavan laatijan peruslähtökohtana on virheellisesti se, että Kruunuvuorenrannan pääliiken­neyhteys on Koirasaarentie. Koirasaarentie on ollut vain väliaikainen ratkaisu. Ilman tehokasta joukkoliikennettä oman auton käyttö tehdään hyvin houkuttelevaksi. Koirasaarentie tulisi kulkemaan kallioiden (tai kerrostalojen) reunustamissa huonosti tuulettuvissa katukuiluissa. Tällaisissa olosuhteissa ilmanlaatu voi kehittyä toistuvasti huonoksi. Yksi vaihtoehto on tunnelin rakentaminen Laajasalontieltä öljysatamaan.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) n. 30 m:n levyisen tien rakentaminen merkitsisi komeiden puiden kaatamista ja harvinaisia lajeja kasvavien luontoalueiden jäämistä tien ja tienvarsien alle.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön. Nopea kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuoresta kantakaupunkiin vähentäisi nimenomaan ajoneuvoliikennettä. Siksi se yhteys on elintärkeä koko Laajasalolle. Viher- ja virkistysalueen yhtenäisyys sekä Laajasalon länsiosan luonne luonnon­kauniina ympäristönä voidaan pelastaa vain rakentamalla kulkuväylä maanalaiseen tunneliin.

 

XXXX XXXX katsoo (2.3.2009) Koirasaarentien levenevän nykyisestä nelinkertaiseksi ja muuttavan massiivisuudellaan täysin koko alueen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää autoliikenteen vienti tunneliin. On syytä tutkia myös autoliikenteen johtamista Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta.

 


Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) asiakohdittain seuraavaa:

 

Raitiotie

 

Kvsto on 12.11.2008 päättänyt merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihto­ehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaa­ri–Kruunun­ha­ka. Samalla Kvsto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

 

Koirasaarentien liikennemäärä on nykyään 1 100 ajoneuvoa/vrk. Ennus­teen mukaan Koirasaarentien liikennemäärä tulee olemaan n. 15 100 ajoneuvoa/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Hyvä julkisen liiken­­teen verkosto on varteenotettava vaihtoehto yksityisauton käytölle. Melu-, ilmansaaste- ja turvallisuushaitat otetaan huomioon suunnittelussa.

 

Koirasaarentien poikkileikkaus

 

Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska-alueineen kapeimmillaan n. 32 m leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie–Reiherintie on n. 20–25 m:n levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on 28,5 m:n levyinen. Keskellä olevien puurivien poistaminen kaventaisi katua n. 6 m, mutta poistaminen aiheuttaisi katualueen leventämisen bussi- ja raitiovaunupysäkkien kohdalla. Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla ja samalla leveän katutilan jakaminen visuaalisesti osiin on perinteinen kaupunkirakentamisen keino. Puiden poistaminen leventäisi katutilan vaikutelmaa ja heikentäisi kevyen liikenteen ylitysten turvallisuutta. Koirasaarentien mitoitus on riippumaton joukkoliikenneratkaisusta, koska ennen raitiotien rakentamista joukkoliikennekaistaa liikennöivät bussit. Koirasaarentien levennyksen alle ei jää harvinaisia kasvilajeja käsittäviä alueita.

 

Kaava-aluetta on kavennettu Koirasarentien kummaltakin puolelta 1 m:n verran, koska polkupyöräliikenne on muutettu pyörätieltä polkupyöräkaistoilla kulkevaksi.

 


Tielinjaus Tahvonlahden kohdalla

 

Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on n. +3, katu on 3 m merenpintaa korkeampana ja 2 m alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on n. 70 m. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, mikä nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa.

 

Tien rakentaminen tunneliin

 

Tien johtaminen tunneliin Kruunuvuorenrannan läpi olisi haastavaa sekä teknisessä, taloudellisessa että turvallisuusmielessä. Koirasaarentie on katu, joka yhdistää Laajasalon nykyisen alueen Kruunuvuorenrantaan ja sitä kautta kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalon nykyisestä alueesta tulee asuinalueita, jotka sijaitsevat laajojen virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä lyhyen julkisen ja kevyen liikenteen matkan päässä kantakaupungista. Tien kulkeminen maan pääl­lä tarjoaa mahdollisuuksia nauttia näkymistä luontoon ja Tahvonlahdelle myös alueen Koirasaarentietä käyttäville.

 

Jalankulkutunneli

 

Koirasaarentien voi myös ylittää suojatietä pitkin. Jalankulkutunnelin rakentaminen tarjoaa yhtenäisen kevyen liikenteen yhteyden jalankulkijoille, pyöräilijöille ja hiihtäjille virkistysalueilla liikuttaessa. Jalankulkutunnelin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota jatkosuunnitteluvaiheessa.

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontti (49074/2)

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Ny­kyisen Koirasaarentien ja Reiherintie 1:n tontin välissä on n. 10 m kaavoittamatonta aluetta, jolla kasvaa puita. Tontin pysäköintialue sekä lentopallokenttä ja grillipaikka ylittävät osittain tontin rajan. Tontti laajenee n. 2 m nykyisen Koirasaarentien suuntaan tontin ja Koirasaarentien välisen rajan lähes koko osuudelta. Asemakaavan muutoksen myötä pysäköintialue tulee sijaitsemaan tontin sisäpuolella. Lentopallokenttä ja grillipaikka voivat jäädä pääosin paikoilleen, kun lentopallokenttää laajennetaan hieman tontin puoleisessa päässä. Tontilla olevat istutukset säilyvät ja levennys mahdollistaa istutusten lisäämisen. Tontin 49074/2 eteläkulmasta erotetaan 237 m2 Koirasaarentien katualuetta varten. Koirasaarentiehen rajautuvalta osalta tonttiin lisätään tasaisesti 361 m2. Tontti kasvaa yhteensä n. 124 m2. Tontin nykyinen koko on 23 345 m2, joten muutos on vähäinen.

 

Metrosuunnitelma

 

Pro Kruunuvuori -liike vastustaa (2.3.2009) metrosuunnitelmaa Kataja­nokalta tunnelissa Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon ja vaatii, että mitään nykyisiä suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan.

 

XXXX XXXX esittää (2.3.2009) Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomuksen mielipiteidensä liitteenä, joiden mukaan ei haluta nykyisiä suunnitel­mia rakennettavan metrohankkeen varaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että Kvsto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla Kvsto päätti, että Laa­jasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

 

Metron rakentamiseen alueella ei varauduta.

 

Luonto ja kulttuurikohteet

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (2.3.2009) Suomen ympäristökeskuksen arvioineen Koirasaarentien varrella olevan kallioalueen yhdeksi kolmesta Helsingin geologisesti arvokkaimmista alueista. Siksi Koirasaarentietä ei pidä leventää suunnitellulla tavalla. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle.

 

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi.

 

Pro Kruunuvuori -liikkeen ja XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuu arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

 

XXXX XXXX on sitä mieltä (2.3.2009), että luontoarvot häviävät laajalta alueelta suunnitellun tien varrelta.

 

XXXX XXXX toteaa (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuvan arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien linjaus tuhoaa arvokkaan saarnikorven, Stansvikin vanhimman säilyneen rakennuksen Kaivoshuvilan pihapiirin sekä näkymän Tahvonlahdelle ja useita lintukohteita.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) ei pidä jatkaa Koirasaarentien leventämistä ja rakentamista ja arvokkaiden kallio- ja metsäalueiden pirstomisen suunnittelua, vaan säästää metsä- ja viheralueet nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistysalueina.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien massiivinen levennyssuunnitelma jakaa koko läntisen Laajasalon kahtia. Kaikki jalankulkureitit, talviset hiihtoladut ja polkuja pitkin patikointi tulee mahdottomak­si. Koirasaarentien levennys merkitsee kallioiden räjäytyksiä mones­sa kohdassa ja hakkuuta suurilta alueilta.

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien levennys tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet ja Tahvonlahden rannan. 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) asiakohdittain seuraavaa:

 

Virkistysalueet

 

Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman suunnittelualueista noin puolet on virkistysaluetta. Koirasaarentien suunnitelma noudattelee pääosin Koirasaarentien nykyistä linjausta. Tällöin katua levennettäessä ympäröiviin kallioihin tai kasvillisuuteen joudutaan koskemaan mahdollisimman vähän.

 

Koirasaarentie on nyt penkkoineen n. 9 m leveä ja katualue levenee kaavan toteuttamisen myötä n. 28,5 m:iin. Koirasaarentien itäosassa kaavan mukainen linjaus noudattaa pääosin olemassa olevan kadun linjausta. Kadun pohjoispuolella sijaitsevia kallioreunoja joudutaan leikkaamaan n. 150 m:n pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan enintään 5 m. Tämä katualueen viereinen kallioalue osoitetaan Borgströminmäen asemakaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leikkaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 m. Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen määrää. Tämä alue sijaitsee Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella Gunillankallion asemakaavaehdotuksen nro 11888 alueella. Muilta osin katualue tulee rajautumaan Koirasaarentien itäosassa suoraan rakennuksiin ja nykyinen luonnonympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi.

 

Tahvonlahti, huvilat ja kulttuurikohteet

 

Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Levennetty katu ei mah­du kulkemaan huviloiden välistä. Kadun siirto antaa mahdollisuuden yhdistää huvilat samaan pihapiiriin, jolloin huviloiden toiminnallinen kehittäminen ja säilyttäminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti alem­pana on uhka huvilan kunnossapidolle. Tielinjauksen siirron myötä pihan korkeusasema voidaan palauttaa alkuperäiseen korkoon. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös paranemaan. Luonnon ja rantakasvillisuu­den vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koira­saa­ren­tien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuurikohteita.

 

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

 

Asunto Oy Reiherintie 1 ja XXXX XXXX (2.3.2009) ottavat esille tavoitteita, jotka liittyvät valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja luonnonperintöjen arvoihin, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviin ja yhtenäisiin luonnonalueisiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet:

 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

 

                    Olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallisen hajara­kentamisen ehkäiseminen

 

                    Riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus

 

                    Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

 

                    Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö­räilyn edellytysten parantaminen

 

                    Riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä verkostojen jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun edistäminen

 

                    Edellytysten luominen ilmastomuutokseen sopeutumiselle.

 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

 

                    Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen, joita aluekokonai­suuksia ei tarpeettomasti pirstota.

 

                    Hiljaisten alueiden säilymisen edistäminen

 

                    alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön

 

                    Pilaantuneen maa-alueen puhdistamistarpeen selvittäminen ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

 

Helsingin seudun erityiskysymykset

 

                    Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tonttimaan riittävyyden varmistaminen

 

                    Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

 

                    Raideliikenteen laajentamiseen varautuminen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä

 

                    Uusien alueiden käyttöönotto ja jo olemassa olevien alueiden täydennysrakentaminen siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

 

                    Varautuminen raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä.

 

Elinympäristön laatu

 

XXXX XXXX:n mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien muiden asuinrakennusten perheiden elinympäristön laatu heikkenee merkityksellisesti ja heille aiheutuu sellaista kohtuutonta haittaa, joka voidaan välttää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että Koirasaarentien varressa sijaitsee nykyisin Reiherintien liittymän länsipuolella ainoastaan yksi asuntotontti. Siinäkin kadun varteen sijoittuu pysäköintialue. Lähin asuinrakennus sijaitsee 27 m:n päässä uudesta katulinjauksesta. Muiden tonttien lähin rakennus on n. 78 m:n päässä uudesta katulinjauksesta ja kadun ja tonttien väliin rakennetaan Gunillankallion uudet asuinkorttelit.

 

Muutokset asuinympäristössä herättävät erilaisia mielipiteitä. Tavoittee­na on rakentaa Kruunuvuorenrannasta korkeatasoinen merellinen asuin­alue, joka lisää alueen arvostusta. Rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuk­sen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

 

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


3

OULUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 28218, 28221, 28236, 28237, 28239 - 28343 YM. ALUEIDEN (VANHAN MAUNULAN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11927)

 

Khs 2009-2350

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) kortteleiden nro 28218, 28221, 28236, 28237, 28239–28243, 28270, 28272, 28274–28287, 28289 ja 28291 rakennuskieltoaikaa 7.1.2012 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11927 (Vanhan Maunulan alue)

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.10.2009) mm., että rakennuskielto on voimassa 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) kortteleissa 28218, 28221, 28236, 28237, 28239–28243, 28270, 28272, 28274–28287, 28289 ja 28291 Rakennuskielto päättyy 7.1.2010.

 

Vanhan Maunulan alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistori­allisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Alueeseen kuuluu 25 korttelia ja 35 tonttia. Tonteista 33 on asuinkerrostalo- ja rivitalotontteja ja kaksi koulutonttia. Tonttien rakennukset muodostavat laajan yhtenäisen 1950-luvulla rakennettujen rivi- ja kerrostalojen kokonaisuuden. Kortteleissa on paljon nimekkäiden ark­kitehtien suunnittelemia rakennuksia. Hilding Ekelund on suunnitellut Pirttipolun ja Liesipolun korttelit, Kai Englund Männikkötien, Koivikko­tien sekä Haavikkotien välisen korttelin ja Rewell Metsäpurontien varren korttelit Vesakkotien pohjoispuolella.

 

Kortteleissa on voimassa asemakaavat nro 4330 (vahvistettu 27.3.1958), nro 5722 (vahvistettu 30.3.1966), nro 5937 (vahvistettu 14.12.1967), nro 7557 (vahvistettu 10.11.1975), nro 9561 (vahvistettu 30.3.1990) sekä nro 10267 (vahvistettu 11.8.1995). Asemakaavoissa on määrätty tonteille rakennusalat ja rakennuksille enimmäiskorkeudet. Kolmeen kortteliin on merkitty rakennusoikeus. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisia ja rakennus­tai­teellisia arvoja.

 

Alueen rakennuskanta ja lähiympäristö on inventoitu. Suojelukaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2006 ja asemakaavan muutos on tarkoitus esitellä lautakunnalle vuonna 2011.

 

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tonttien rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 mo­men­tin perusteella.

 

 

 

 


4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINKI-VIIKON SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-2037

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsinki-viikon säätiölle haettuun toimenpiteeseen 11. kaupunginosan (Kallio) yleiselle alueelle P110 (Tokoinranta) vuosittain 1.8. – 15.9. väliseksi ajaksi kauintaan 15.9.2014 saakka ehdolla, että noudatetaan valmisteilla olevan asemakaavan muutoksen merkintöjä ja määräyksiä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Kallion yleisen alueen P110 osa

 

Liite 2

Asemapiirros (Kallion yleisen alueen P 110 osa)

 

Liite 3

Teltan mallinnuskuva

 

Liite 4

Teltan näkymä Eläintarhanlahdelta

 

Helsinki-viikon säätiö/Helsingin Juhlaviikot pyytää (8.7.2009) poikkeamislupaa 11. kaupunginosan (Kallio) yleiselle alueelle P110 (Tokoinranta). Hakijan tarkoituksena on vuosittain elokuun alusta syyskuun puoliväliin pystyttää konsertti- ja ravintolateltta siihen liittyvine rakennelmineen (Huvila-teltta) luvan jatkaminen voimassa olevan luvan jälkeen ajaksi 2010–2015. Toimenpide tarkoittaa tilapäistä rakennusta Tokoinrannan puistoalueella.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Tokoinrannan alueelle on vireillä Huvila-teltan vuosittaisen pystyttämisen mahdollistava asemakaavan muutos. Poikkeuslupaa tarvitaan kunnes asemakaavan muutos on lainvoimainen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 19.2.1969 vahvistettu asemakaava nro 5958. Asemakaavan mukaan alue on puistoa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 13.8.2009 lähettää kaupunginhallitukselle Tokoinrannan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11885 puoltaen sen hyväksymistä.

 

Kaupunginhallitus on asettanut Tokoinrannan asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 11.9.–12.10.2009 sekä pyytänyt siitä lausunnot.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan Huvila -teltta on mahdollista pystyttää vuosittain Tokoinrantaan 1,5 kk:n ajaksi. Puistoon on osoitettu rakennusala, johon saa sijoittaa tilapäisen konsertti- ja ravintolateltan sekä siihen liittyviä oheistiloja vuosittain pystytysaikoineen ajaksi 1.8.–15.9. Alue saadaan aidata tapahtumien ajaksi. Järjestelyt eivät saa vahingoittaa puita eikä muuta kasvillisuutta. Konserttialue tulee olla istutettua puistoa, lukuun ottamatta konsertti- ja ravintolateltan kohtaa, minkä saa pinnoittaa puistoon soveltuvalla ja konserttikäytön kestävällä vettä läpäisevällä materiaalilla. Alueen tulee olla käyttökelpoinen normaalina puistona muutoin kuin konserttien aikana. Kaikkien rakennuksien ja rakenteiden tulee olla maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön soveltuvia sekä kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisia.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa todetaan lisäksi, että konserttien järjestäjien tulee tehdä vuosittain ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus ja huolehtia siitä, ettei konserteista aiheudu haittaa ympäristön asutukselle.

 

Huvilatelttaa ja siihen liittyviä rakennelmia varten sekä sen ympäristöstä rajattavaa puistoaluetta varten on myönnetty Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen perustella tilapäisen rakennuksen lupa, jonka mukaan se saa olla vuosittain pystytettynä 1.8.–15.9. välisen ajan kauintaan 15.9.2009 saakka. Huvila-teltta on pystytetty samalle paikalle vuodesta 1995.

 

Yleisten töiden lautakunta on päättänyt 6.11.2003 vuokrata Helsinki-viikon säätiölle/Helsingin juhlaviikoille alueen vuodesta 2005 alkaen vuosittain 1.8.–15.9. väliseksi ajaksi 15.9.2009 saakka.

 

Hakemuksen mukainen hanke tarkoittaa Huvila-telttaa näyttämö- ja katsomotiloineen, sitä suojaavia sivukankaita, siihen liittyviä ravintola-, WC-, lipunmyynti-, huolto- yms. tiloja sekä koko 4 434 m2:n konserttialueen aitaamista. Puistoalue teltan paikalla on muutettu kivituhkapintaiseksi.

 

Hakijan tarkoituksena on turvata Helsingin Juhlaviikkojen konserttitoiminnan jatkuminen kunnes asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Haettu toimenpide poikkeaa voimassa olevasta vuoden 1969 asemakaavasta siten, että asemakaavassa alue on puistoa eikä siinä ole osoitettu rakennuspaikkaa Huvila-teltan alueelle. Haettu asemakaavan muutos on kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.8.2009 hyväksymän asemakaavan muutosehdotuksen mukainen.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.8.2009) ja kuulutuksella Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro- lehdissä 3.9.2009 sekä kaupunkisuunnitteluviraston ilmoitustaululla 27.8.–18.9.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

 

Helsingin Kaupunginteatteri on jättänyt 7.9.2009 kannanoton, jonka mukaan teatteri hyväksyy Huvila-teltan pystyttämisen edellyttäen, että Huvila-teltan toiminnasta ei aiheudu teatterin esitystoiminnalle tulevaisuudessakaan meluhäiriöitä.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Huvila-teltan ja siihen liittyvien rakenteiden pystyttämistä vuosittain voidaan puoltaa noin puolentoista kuukauden ajaksi nykyiselle paikalle Tokoinrantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.8.2009 hyväksymän asemakaavan muutosehdotuksen mukaisena toimenpiteenä.

 

Konserttien järjestäjien tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus ja huolehtia siitä, ettei konserteista aiheudu haittaa ympäristöön. Ympäristökeskus määrää vuosittain Huvila-teltan konserttitoiminnalle melurajat, joita valvotaan ympäristökeskuksen määräämin tavoin.

 

Poikkeamisen erityinen syy on Juhlaviikkojen konserttitoiminnan varmistaminen kunnes asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena vuosittain 1.8.–15.9. väliseksi ajaksi. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta viideksi vuodeksi eli kauintaan 15.9.2014 asti edellyttäen, että noudatetaan valmisteilla olevan asemakaavan muutoksen merkintöjä ja määräyksiä.

 

 

 

 


5

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SATU KLOCKARSIN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-2023

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 57. kaupunginosan (Talosaari) tilalle Ribbingö 17 RN:o 1:22.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta

 

Liite 2

Asemapiirustus

 

Liite 3

Omakotitalon julkisivupiirustus

 

XXXX XXXX pyytää (20.5.2009) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari) tilalle Ribbingö 17 RN:o 1:22, XXXXX.

 

Hakijan tarkoituksena on hakea lupaa omakotitalon laajennukselle sekä uudelle autotallille/varastolle alueelle, jossa on voimassa Helsingin kaupungin asettama rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.9.2009) seuraavaa:

 

Selostus                            Alue on haja-asutusaluetta. Helsingin kaupunki on asettanut alueen yleiskaavan laatimista varten maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti rakennuskieltoon.

 

XXXX XXXX on hakenut poikkeuslupaa omakotitalon laajennukselle sekä uudelle autotallille/varastolle. Olemassa olevan rakennuksen kerrosala on yhteensä 151 m², josta puretaan 74 m² ja laajennetaan samalle paikalle kokoon 200 m². Muutos kerrosalassa on siis 49 m².

 

Lausunto                          Kyseessä on merenrantaan rajautuva tontti, joka sijaitsee rakennuskieltoon asetetulla alueella. Talousrakennuksen rakentaminen ja olemassa olevan asuinrakennuksen laajentaminen ovat vähäisiä toimenpiteitä, ja rakennuskiellosta poikkeamista voidaan pitää vähäisenä.

 

Talosaari on tähän asti ollut hajarakennusaluetta, mutta jotta Helsingin asettamat tavoitteet alueen väestömäärästä toteutuisivat, tullaan alue kaavoittamaan huomattavasti tehokkaammin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2008 hyväksymien liitosaluetta koskevien periaatteiden mukaisesti rantaviivaa tullaan muuttamaan paremmin jokamiehen saavutettavaksi ja sinne tullaan sijoittamaan julkisia merellisiä toimintoja.

 

Hanke ei ole ristiriidassa alueen tulevan maankäytön kanssa, ja se voidaan haitatta integroida tulevaan tehokkaampaan kaupunkirakenteeseen.

 

Kaj toteaa, että haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

 

 

 


6

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-2024

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskukselle haettuun toimenpiteeseen 47. kaupunginosan puistoalueen 47P5 osalle ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 18.6.2009 päivättyä suunnitelmaa.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Mellunkylän puistoalueen 47P5 osa)

 

Liite 2

Asemapiirros (Mellunkylän puistoalueen 47P5 osa)

 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (15.12.2008) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) puistoalueen 47P5 kevyenliikenteen raitin Kiikku eteläpuolelle.

 

Hakijan tarkoituksena on leikkipuistorakennuksen (260 k-m2) rakentaminen puistoalueelle, jolle ei kaavassa ole osoitettu rakennusoikeutta. Vanha leikkipuistorakennus puretaan.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että leikkipuistotoiminta on alueella välttämätöntä ja pysyvää. Toiminta vaatii asianmukaiset tilat puistoalueelle.

 

Rakennuslain aikaiset säädökset ovat aiemmin sallineet leikkipuistorakennusten toteutuksen puistoalueille.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Alueella on voimassa 7.5.1965 vahvistettu asemakaava nro 5550. Asemakaavan mukaan alue on puistoaluetta (P). Puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen leikkipuistoalue.

 

Purettava nykyinen leikkipuisto Kiikun rakennus sijaitsee puistoalueen kapeimmalla kohdalla noin 13 metrin päässä Kiikun kävelyraitista. Rakennuksen koko on 219 m2 (lämmin osa on 165 m2, ”rospuuttotila” 36 m2 ja varasto 17 m2). Kosteusvaurioisen rakennuksen laajentaminen ja korjaaminen nykyvaatimuksia vastaavaksi ei hakijan mukaan ole rakennustaloudellisesti ja –teknisesti mahdollista.

 

Hakijan tarkoitus on rakentaa puistoalueelle uusi leikkipuistorakennus varastotiloineen. Puikkomainen leikkipuistorakennus on suunnitelmassa sijoitettu nykyisen rakennuksen länsipuolelle vastapäätä Kaarenjalan kääntöpaikkaa. Rakennuksessa on lämmintä tilaa 223 k-m2 ja kylmää tilaa 37 k-m2 (varasto ja jätehuone) ja näiden tilojen välissä molempiin suuntiin aukeava lasiseinin suljettavissa oleva ”rospuuttotila” 37 m2. 

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennukset sijoittuvat puistoalueelle, jolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta.

 

Osallisten kuuleminen   Rakennusvirasto on kuullut naapureita 15.12.2008 päivätyillä suunnitelmakuvilla, joissa varasto- ja jätetila oli sijoitettu Kiikun jalankulkuraitin varteen. Jätetilan sijoituksesta huomautti As Oy Kaarenjalka 10, jonka asuinrakennus sijaitsee Kiikun pohjoispuolella.

 

Hakemuksen uusituissa, 18.6.2009 päivätyissä suunnitelmakuvissa ei enää ole erillistä varasto- ja jätetilarakennusta, mutta leikkipuistorakennus on aikaisemman suunnitelman mukaisella paikalla hieman lyhempänä. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että naapurien kuulemista ei ole tarpeen suorittaa uudestaan.

 

Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä saadut mielipiteet (3 kpl) on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että leikkipuistotoiminnan jatkuminen on alueen palvelutason kannalta tärkeätä. Leikkipuistorakennus on 18.6.2009 päivätyssä suunnitelmassa sovitettu puistoalueelle kaupunkikuvaan sopivalla tavalla.

 

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.


 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 18.6.2009 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

 

 

 


7

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VUOSAAREN VESI- YM. ALUEIDEN (AURINKOLAHDEN VENESATAMA) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11792)

 

Khs 2008-1564

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdo­tuksen mukaisen lausunnon. 

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutus (Aurinkolahden venesataman asemakaavan muutosehdotus nro 11792)

 

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 26.8.2009 (183 §) päättänyt hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Aurinkolahti) vesialueen asemakaavan sekä venesatama-, uimaranta- ja vesialueen asemakaavan muu­toksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 29.1.2009 muutetun piirustuksen nro 11792 mukaisena.

 

XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat tehneet valituksen valtuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle.

 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (6.10.2009) kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon valituksen johdosta.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (10.11.2009) asiassa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna lausuntona seuraavaa.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Oikeuspalvelut viitta asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 26.8.2009 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösten 12.6.2008 ja 29.1.2009 esityslistateksteihin ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä ja jättämistä osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

 

Valituksen laillisuus ja valitusosoitus

 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 4.9.2009. XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 29.9.2009. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

 

Valituksen pääasiallinen sisältö

 

Valituksen tekijät vaativat, että hallinto-oikeus määrää valtuuston päätöksen kumottavaksi tai määrää asian palautettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ainakin korjaa päätöksen seuraavilta osin:

 

1                    Kaavaan merkityn rakennuksen korkeuden tulee vastata yhden kerroksen korkeutta, eikä se saa ylittää 3,5 metriä maantasosta ja 6 metriä vesitasosta.

 

2                    Kaavaan tehty muutos ei saa koskea muuta kuin rakennus­alan pienentämistä. Mitään tarkemmin määrittelemätöntä kuten ”ulokkeita” ei saa lisätä kaavaan.

 

Valitusta on perusteltu mm. sillä, että kaavamuutoksen tullessa vireille ilmoitettiin, että rakennus on yksikerroksinen ja todettiin, että asukkaat toisesta kerroksesta ylöspäin näkevät merelle rakennuksen yli. Rakennuksen tarkka korkeus on lisätty vasta muistutusvaiheessa ja korkeus vastaa kaksikerroksista rakennusta. Tieto rakennuksen korkeudesta olisi pitänyt ilmoittaa jo kaavaprosessin luonnosvaiheessa. Korkeustieto on valituksen mukaan kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta keskeistä. Asiassa on toimittu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 55 §:n 2 mo­mentin ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 25 §:n 1 momentin vastaisesti, kun rakennuksen korkeutta ei ole ilmoitettu luonnosvaihees­sa.

 

Valittajat katsovat, että vaikka rakennuksen korkeus olisi asianmukaisesti esitetty jo kaavaluonnoksessa ja selostusluonnoksessa, päätös tulisi kumota tai palauttaa uuteen käsittelyyn, koska esitetty rakennuksen maksimikorkeus on liian korkea tai ainakin asemakaavaa olisi muutettava siten, että rakennuksen maksimikorkeus olisi 3,5 metriä maantasosta ja 6 metriä vesitasosta. Rannan asuntojen arvo perustuu ensisijaisesti ainutlaatuiseen esteettömään merinäköalaan rannanpuoleisista ikkunoista. Valittajien mukaan rakennus peittää merinäköalan toisen kerrok­sen asunnoista ja on siten MRL 54 §:n 3 momentin vastainen. Va­littajat katsovat, että ravintola- ym. käyttö ei edellytä 5,5 metrin rakennuskorkeutta.

 

Valittajat toteavat muutetun kaavan mahdollistavan itse rakennuksen lisäksi joitakin tarkemmin määrittelemättömiä ulokkeita yms. alueella, joka on pinta-alaltaan selvästi suurempi kuin alkuperäinen 550 m2:n koko.

Tämän vuoksi päätös on joko kumottava, palautettava uuteen käsittelyyn tai ainakin kaavasta on poistettava kaikki maininnat mistään tarkem­min määrittelemättömästä sekä yleensä kaikesta, mikä koskee suurempaa aluetta kuin 550 m2.

 

Lisäksi valituksen mukaan päätöksen esittelyssä mielipiteiden jakauma on selvitetty ja esitetty puutteellisesti ja harhaanjohtavasti. Tämän vuok­si päätös tulee kumota tai ainakin palauttaa kaupunginvaltuustolle oikean mielipiteiden jakautumisen selvittämiseksi ja tämän jälkeen uutta käsittelyä varten.

 

Valituksessa on vielä esitetty epäilyksiä, että kyseistä kaava-asiaa käsitelleet liikuntaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet ovat olleet esteellisiä.

 

Valittajat katsovat, että kyseisen asemakaavan tavoitteet ja vaatimukset voidaan edelleen helposti täyttää kajoamatta alueen hienoimpaan ja maisemallisesti arimpaan paikkaan ja aiheuttaa siten kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Asemakaavan väitetään olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

 

Vastine valitukseen

 

Rakennuksen korkeus  

 

Valituksessa on vaadittu, että rakennuksen korkeuden tulee vastata yh­den kerroksen korkeutta eikä se saa ylittää 3,5 metrin korkeutta maan­tasosta ja 6 metriä vesitasosta. Oikeuspalvelut toteaa, että rakentamiskorkeus alueella pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen, ympäristömi­nisteriön ja maa- ja metsätalousministeriön laatimaan ympäristöoppaaseen nro 52 ”Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueelle rakennettaessa”. Tämän oppaan mukaan alin suositeltava rakentamiskorkeus on +2,6 metriä. Sen päälle tulevat alapohjarakenteet 0,4 metriä. Normaali kerroskorkeus muussa kuin asuinrakentamisessa on 3,6 metriä. Kaavassa määritelty vesikaton ylin korkeusasema +8 metriä mahdollistaa edellä mainittujen päälle 1,4 metriä teknisiä laitteita esimer­kiksi ilmastointia varten tai joidenkin tilojen arkkitehtonisen korosta­misen.

 

Valituksessa on todettu, että kaavamuutoksen vireille tullessa ilmoitettiin, että rakennus on yksikerroksinen ja todettiin, että asukkaat toisesta kerroksesta ylöspäin näkevät merelle. Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto antoi 1.11.2006 lausunnon Aurinkolahti-seuran kirjeestä, joka koski alueen varaamista suunnittelua varten Aurinkolahden venesatamassa. Lausunnossa todettiin, että rantakortteleiden asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin, ja niistä voidaan katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Lausunto pohjautui kyseisen asuinalueen kaavaratkaisuun (13.10.1999 vahvistettu asemakaava nro 10610, Vuosaari, Aurinkolahden länsiosa). Rakennuslupavaiheessa oli kuitenkin mahdollistettu myös rantakortteleissa maanalaiset kellarit ja sen seurauksena asuntoja on rakennettu myös ensimmäiseen kerrokseen. Viereisen asuintalon ensimmäisen kerroksen lattiataso on meren puolella 5,2 metrin ja toinen kerros 8,2 metrin korkeudessa.

 

Valittajat katsovat valituksessaan, että vasta muistutusvaiheessa kaupunkisuunnitteluvirasto lisäsi kaavaan rakennuksen tarkan korkeuden, 8 metriä veden pinnasta eli noin 5,4 metriä maatasosta. Korkeus 5,4 metriä maantasosta vastaa kaksikerroksista rakennusta. Oikeuspal­velut toteaa, että määräämällä vesikatolle ylin korkeusasema haluttiin varmistaa, ettei rakennukseen voi sijoittaa ylikorkeita osia. Sallittu vesikaton ylin korkeusasema +8,00 metrin korkeus vesitasosta vastaa yhden muun kuin asuinkerroksen korkeutta. Asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos ei ole MRA 32 §:ssä tarkoitettu olennainen muutos, eikä ehdotusta näin ollen ole tullut asettaa uudelleen nähtäväksi.

 

Valituksessa todetaan, että rakennuksen korkeus on keskeinen tieto, joka olisi ilmoitettava jo kaavan muutosluonnoksessa ja selostusluonnoksessa. Koska em. tietoja ei ole esitetty jo luonnosvaiheessa, on kaa­vapäätös MRL:n vastainen. Lisäksi valittajat vaativat päätöksen kumoamista vaikka rakennuksen korkeus olisi asianmukaisesti ilmoitettu jo kaavan muutosluonnoksessa ja selostusluonnoksessa, koska rakennuksen maksimikorkeus on liian korkea. Oikeuspalvelut toteaa, että rakennuksen kerrosluvuksi on koko kaavoituksen ajan ilmoitettu yksi kerros ja kaavaselostuksesta ilmenee rakennuksen ylin sallittu kor­keus­asema. Kaavassa sallittu korkeusasema vastaa yhtä kerrosta ja tämä on näin ollen MRL:n mukainen.

 

Valituksessa on vedottu siihen, että ravintola ym. toiminta ei edellytä 5,5 metrin rakennuskorkeutta, rakennuskorkeus on MRL 54 §:n 3 momentin vastainen. Rakennuksen kerroskorkeus on 3,6 metriä, joka on normaali muussa kuin asuinrakennuksessa. MRL 54 §:n 3 momentin mu­kaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Rakennuksen korkeutta koskeva asemakaavamääräys on perusteltu eikä se ole yllä mainitun lainkohdan vastainen.

 

Rakennuksen koko       

 

Valituksessa on vaadittu, että kaavaan tehty muutos ei saa koskea muuta kuin rakennusalan pienentämistä. Mitään tarkemmin määrittelemätöntä kuten ”ulokkeita” ei saa lisätä kaavaan vaan kaavasta on poistettava kaikki maininnat mistään tarkemmin määrittelemättömästä sekä yleensä kaikesta, mikä koskisi isompaa aluetta kuin alkuperäiset 550 m2.

 

Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginhallituksen 11.6.2007 päätöksen perusteella. Kaupunginhallitus päätti silloin hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhtey­dessä selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan noin 200–350 k-m2 tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.

 

Kaavamuutoksen keskeinen sisältö on kerrosalan pienentäminen ja käyttötarkoituksen laajentaminen kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Pelkkä rakennusalan pienentäminen ei toteuttaisi kaupunginhallituksen kaavalle asettamia tavoitteita. Alueen eri käyttäjien tavoitteiden toteuttamiseksi asemakaavan muutos sisältää enemmän määräyk­siä kuin voimassa oleva kaava. Ulokkeiden salliminen rakennusalan itä- ja eteläpuolella mahdollistaa suoran yhteyden rakentamisen rakennuksesta uimarannalle. Kaavan sallima kerrosala on 350 k-m2, mikä pitää sisällään myös mahdollisten ulokkeiden kerrosalan. Valituksessa esitetty käsitys, että rakennuksen mahdollisten ulokkeiden vaatima kerrosala tulisi kaavaan merkityn enimmäiskerrosalan päälle, on siis virheellinen.  Kaavassa annetaan määräykset myös rakennuksen ulkopuo­lelle jäävän osan käytöstä. Kaavassa on määräyksiä mm. yleiselle jalankululle varatusta alueesta, johon voi sijoittaa ulkoterassin ja uimalaiturin.

 

 Mielipiteiden selvittäminen

 

Valituksessa on todettu, että mielipiteiden jakauma on selvitetty ja esitetty puutteellisesti ja harhaanjohtavasti. Oikeuspalvelut toteaa, että mielipiteiden jakauma on esitetty saatujen mielipidekirjeiden, allekirjoittajien ja suullisten kommenttien lukumäärän mukaan. Kaikki mielipiteet on referoitu kaupunkisuunnittelulautakunnan listalle 12.6.2008 (320 §), ja kirjalliset mielipiteet ja muistio suullisesti saaduista mielipiteistä on jaettu listan liitteenä.

 

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat rakennuksen rakentamiseen tai paikan rakentamatta jättämiseen, rakennuksen sijaintiin, kokoon ja toimintoihin, maisemaan, mahdollisiin häiriöihin, liikenteen haittoihin, pysäköintiin, valmistelijoiden esteellisyyteen tai puolueellisuuteen, selvitysten riittävyyteen, asuntomyynnissä annettujen tietojen oikeellisuuteen, kulkuun aallonmurtajalle ja toteutuksen yksityiskohtiin.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on järjestänyt vuorovaikutuksen MRL:n mukaisesti ja kaikki asiassa esitetyt mielipiteet on otettu kaupunkisuunnitte­lulautakunnan päätöksen liitteeksi.

 

Esteellisyys

 

Valituksessa on vaadittu liikuntaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston virkamiesten jääviyden selvittämistä. Hallintolain (HL) 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. HL 28 §:ssä on lueteltu esteellisyysperusteet. Virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Oikeuspalvelut toteaa, että asiaa koskeva aikaisempi valmistelu ei tee suunnittelijoita tai päättäjiä esteellisiksi asiassa. Kyseessä on liikuntaviraston hallinnassa oleva kaupungin omistama alue. Alueelle ei ole olemassa suunnitteluvarauksia, koska kaupunginhallitus päätti 19.6.2006 hylätä liikuntalautakunnan tekemän esityksen alueen varaamisesta Aurinkolahden venekerholle suunnittelua varten.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuullut Aurinkolahden venekerhoa asemakaavan muutoksen osallisena. Virasto on antanut lausunnon liikuntalautakunnan esityksestä kaupunginhallitukselle maa-alueen varaamisesta Aurinkolahden venekerholle. Kaavan valmistelija on käynyt neuvottelun satamassa toimivien osapuolten, liikuntaviraston ja venekerhon kanssa. Nämä asiat eivät aiheuta hallintolain 28 §:n mukaista esteellisyyttä.

 

Hankkeen MRL 54 §:n vastaisuus   

 

Valittajat vaativat rakennushankkeen kumoamista MRL 54 §:n vastaisena.  Valittajat vetoavat siihen, ettei asemakaavalla saa aiheuttaa kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Valituksen mukaan asemakaavan tavoit­teet voi helposti täyttää kajoamatta alueen hienoimpaan ja maisemal­lisesti arimpaan paikkaan ja aiheuttaa siten kohtuutonta haittaa alueen asukkaille ja käyttäjille.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että venesatama, aallonmurtaja ja rakennuspaikka sen päällä on suunniteltu ja toteutettu toiminnallisesti parhaaseen ja kaupunkirakenteellisesti keskeiseen paikkaan rannan käyttöä ajatellen. Vastaavaa toista paikkaa ei ole käytettävissä. Rakennuksen toteutus on kuitenkin viivästynyt, ja mielipiteiden perusteella osa asukkaista kokee rakentamisen haittana. Toinen, lukumääräisesti jonkin verran suurempi ryhmä sen sijaan kokee rakennuksen puutteen haittana.

 

Venesataman ja satamarakennuksen tuleminen kyseessä olevalle paikalle on ollut tiedossa, kun asuntojen markkinointi alkoi. Asemakaava oli valmis asuinrakennusten suunnittelun alkaessa. Asuntojen markkinointiaikana satamarakennuksen sijainti ja koko on ollut tiedossa. Kaavamuutos pienentää rakentamisen volyymiä ja mahdollistaa yleisen jalankulun venesatama-alueella. Rakentamisesta luopuminen olisi vastoin Aurinkolahden suunnittelulle asetettuja tavoitteita luoda elävä ja mahdollisimman monipuolisia käyttömahdollisuuksia laajalle käyttäjäkunnalle tarjoava ranta. Venesataman toiminta jäisi rajoitetuksi ilman kerhorakennusta ja uimarannan länsipää ilman palveluja. Aurinkolahden painottuminen puhtaasti asuinalueeksi tuottaisi tavoiteltua yksipuolisemman ratkaisun. Näin ollen asemakaavan muutos on MRL 54 §:n mukainen.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnos­sa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja jättämään tutkimatta vaatimukset kaupunginvaltuuston päätöksen korjaamisesta, koska MRL 203 §:n mukaan hallinto-oikeus voi tehdä päätökseen vain oikaisunluonteisia korjauksia.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

 

./.                   Kaj toteaa, että valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Valitusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

 

 

 


8

16.11.2009 pöydälle pantu asia

HELSINGIN LEIJONA OY:N TORIKORTTELEIDEN KIINTEISTÖKEHITYSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TOIMEENPANO

 

Khs 2009-1116

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa

 

1                          tekemään yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa yhtiön valmistelemien tarveselvityksien perusteella tarvittavat hankesuunnitelmat Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamiseksi siinä määritellyn aikataulun mukaisesti.

 

Kortteleiden peruskorjauksen hankesuunnitelmat tulee siksi saattaa hyväksyttäväksi niin, että rakennustyöt voivat alkaa seuraavasti:

 

-       kiinteistöviraston käytössä nyt olevissa tiloissa Elefantin korttelin eteläosassa 1.5.2011,

-       osin kiinteistöviraston, osin ulkopuolisten käyttäjien käytössä nyt olevissa tiloissa Elefantin korttelin pohjoisosassa 1.10.2011,

-       kaupunginmuseon käytössä nyt olevissa tiloissa Sarvikuonon korttelissa 1.1.2013,

-       hallintokeskuksen postituksen ja digipainon käytössä nyt olevissa tiloissa Leijonan korttelissa 1.11.2012, ja

-       hallintokeskuksen käytössä nyt olevissa arkistotiloissa Sarvikuonon korttelissa 1.12.2012.

 

Samalla asianomaisia hallintokuntia kehotetaan varautumaan toiminnassaan hankesuunnitelmien toteuttamisen edellyttämään aikatauluun.

 

2                    vuokraamaan kiinteistökehityssuunnitelmaan perustuen ulosvuokrattaviksi tulevat tilat niihin liittyvine piha-aluei-neen Helsingin Leijona Oy:lle silloin, kun ne tulevat edelleenvuokrattaviksi kiinteistökehityssuunnitelman mukaiseen käyttötarkoitukseen, jolloin sopimusten vuokra tulee ensi vaiheessa asettaa 0 %:n nettotuottovaatimuksen mukaisesti,

 

3                    tilaamaan tarvittavat peruskorjaukset kiinteistökehityssuun­nitelman, siinä asetetun aikataulun ja vaiheittain hyväksyttävien hankesuunnitelmien mukaisesti toimien,

 

4                    sovittamaan yhteen Helsingin Leijona Oy:n osoittamien kiinteistökehityssuunnitelman mukaisten Torikortteleihin sijoittuvien ulkopuolisten vuokralaisten ja kortteleissa nyt toi­mivien kaupunginhallinnon yksiköiden tila- ja toiminnalliset tarpeet näiden kanssa neuvotellen,

 

5                    tekemään esitykset kiinteistökehityssuunnitelman toteutta­misen kulloinkin edellyttämien määrärahojen osoittamisesta lautakunnan käyttöön,

 

6                    tilaamaan Helsingin Leijona Oy:n kehittämistyössä tarvitse­mat konsulttipalvelut.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Leijona Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupun­ginmuseon johtokunnalle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Esitys Torikortteleiden kehittämisestä 15.4.2009

 

Liite 2

Torikorttelit, kiinteistökehityssuunnitelma 10.6.2009

 

Liite 3

Torikorttelit, kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman toimeenpanotarkastelua 10.6.2009

 

Kaj toteaa, että esitys perustuu konsernijaoston 12.10.2009 Khlle tekemään esitykseen.

 

Konsernijaoston esitykseen on lisätty Helsingin Leijona Oy:n ja talous- ja suunnittelukeskuksen keskustakorttelit -projektin esityksestä aikataulu, jota tulee noudattaa hankesuunnitelmia hyväksytettäessä ja niiden mukaisia peruskorjauksia rakennutettaessa. Vastaavasti kortteleissa toimivia kaupungin yksiköitä kehotetaan tilojen käyttöä suunnitellessaan varautumaan hankesuunnitelmien toteuttamisen edellyttämään aikatauluun. Aikataulu perustuu suunnitelmaan tarvittavien peruskorjaushankkeiden etenemisestä.

 

Elefantin korttelin peruskorjaustöiden suunnitellaan alkavan kahdessa vaiheessa, 1.5.2011 ja 1.10.2011. Ensimmäinen vaihe käsittää korttelin eteläosan, joka nyt on kiinteistöviraston käytössä. Toinen vaihe, korttelin pohjoisosa, on osin kiinteistöviraston käytössä ja osin vuokrattuna ulkopuolisille käyttäjille. Korttelin osat tulee vapauttaa nykyisestä käytöstään päätösehdotuksessa esitetyn aikataulun mukaisesti.

 

Konsernijaosto toteaa päätöksessään (12.10.2009) mm. seuraavaa:

 

Esitys Khlle perustuu vaihtoehtoon, jossa Torikortteleiden kiinteistöt pidetään kaupunkiomistajan taseessa, mutta Helsingin Leijona Oy johtaa niiden kehittämistä, markkinointia ja kortteleihin laaditun kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamista.

 

Yhtiö vastaa ulosvuokrattavien tilojen välivuokraajana niiden edelleen vuokraamisesta suunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin, samoin tilojen markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kortteleihin sijoittuvien vuokralaisten kanssa. Kortteleiden nettotuottotavoitetta määriteltäessä tuottoa tulee katsoa kulttuurihistoriallisten rakennusten tuottotavoitteen pohjalta, jolloin nettotuottotavoite voisi alkuvaiheessa olla 0 %. Vuokrasopimushallinto ja laskutus esitetään pidettäväksi sopimuspohjaisesti kiinteistöviraston tilakeskuksella, jolla on siihen valmiit resurssit.

 

Kiinteistölautakunta laatii Helsingin Leijona Oy:n yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa valmistelemien tarveselvityksien perusteella kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat hankesuunnitelmat, jotka käsitellään kaupunginhallituksen hyväksymän tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaisesti.

 

Kortteleissa toimii kaupungin eri hallinnollisia yksiköitä, joiden tilatarpeet ja toimintamahdollisuudet tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään kortteleissa.

 

Keskustakortteleiden hankesuunnittelua ja toteutusta varten esitetään kaupunginhallituksen käyttöön osoitettavaksi erillinen määräraha.

 

Helsingin Leijona Oy ehdottaa (15.6.2009), että Helsingin Torikorttelit ja niihin liittyvät julkiset ulkotilat toteutettaisiin seuraavien kortteleihin laaditun kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman periaatteiden mukaisesti seuraavasti:

 

Suunnitelmassa todetaan, että Torikorttelit sijaitsevat kaupungin kaupal­lisen keskustan reunavyöhykkeellä, eikä niihin siksi hakeuduta keskeisen liikepaikan saamiseksi, vaan liiketilojen sijoittamisella sinne pyritään tavoittamaan tarkemmin määriteltyjä asiakasryhmiä ja segmenttejä. Monille liiketoiminnoille, kuten ravintola- ja kahvilapalveluille sekä osalle erikoiskaupasta ja muista palveluista sijainti on kuitenkin hyvä.

 

Torikortteleiden suunniteltu toiminta muodostuu erilaisista toimialakoko­naisuuksista, jolloin lähtökohtana pidetään nykyisen toimintojen täydentämistä ja vahvistamista uusilla vahvoilla toimintokokonaisuuksilla.

 

Lähtökohtana alueen tilatarjonnan suunnittelussa on, että vahvat kaupallisesti menestyvät toiminnot, kuten muotiin ja designiin liittyvät erikois­tavarakaupat ja palvelut sijoittuisivat kortteleiden länsipäähän ja kulttuuritoiminnot, kuten kaupunginmuseo ja näyttelytoiminnot sijoittuisivat kortteleiden itäpäähän. Toimintojen sijoittelulla pyritään myös siihen, että eri toimijoiden vuokranmaksukyky ja niiden käytössä olevien tilojen tavoitevuokratasot vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan.

 

Sarvikuono-korttelissa, jossa sijaitsevat mm. ns. Apteekintalo ja Senaat­ticenter, nähdään paljon mahdollisuuksia korttelin elävöittämiselle läpikulkuyhteyksiä avaamalla ja liiketoiminnalle sopivia tiloja lisäämällä. Korttelia pidetään parhaana kaupallisesti vahvoille toimialoille ja esitetään siksi, että mm. kaupungin oma museotoiminta voisi siirtyä itäisimpään Elefantti-kortteliin sieltä vapautuneisiin tiloihin. Näin saataisiin vapautetuksi museon käytössä olleet tilat erikoistavarakaupalle ja palveluille, jolloin muotikauppa ja erikoisliikkeet kannattaisi keskittää kortteliin samoin, kuin on jo jossain määrin tapahtunut ravintolatoiminnan osalta Pohjoisesplanadin puolella.

 

Leijona-korttelissa, jossa kaupungintalokin sijaitsee, kaupungintalon takaosat ja piha ovat nykyisellään vähäisessä kaupallisessa käytössä. Erityisesti Aleksanterinkadun varren ja Katariinankadun puoleisten tilojen kaupallista palvelutarjontaa tulisi aktivoida.

 

Elefantti-kortteli, jossa nyt toimii mm. osa kiinteistövirastosta, on tällä hetkellä kortteleista passiivisin. Katariinankadun elävöittäminen edellyttäisi kadun muuttamista kävelykaduksi ja katutason julkisivujen avaamista yleisölle. Erityisesti on tutkittu kaupunginmuseon toimintojen keskittämistä Valkoisen salin ja Sederholmin talon yhteyteen. Muutoksella olisi merkittävä vaikutus niin Sarvikuono-korttelin kuin Elefantti-kortte-linkin tilankäytölle. Elefanttikorttelille syntyisi uusi museo- ja näyttelytoimintoihin perustuva käyttökonsepti ja Sarvikuono-korttelista vapautuisi muotikaupalle ja erikoisliikkeille hyvin käyttökelpoisia tiloja. Kaupunginmuseon muuttoon liittyy kuitenkin eräitä kysymyksiä, kuten se, miten Torikortteleissa nyt toimivien kaupunginhallinnon yksiköiden tila- ja toiminnalliset tarpeet saadaan kortteleissa tyydytetyksi.

 

Torikortteleiden kehittäminen suunniteltujen toimintojen käyttöön edellyttää mittavia peruskorjaustöitä, jotka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2009 - 2013. Samassa aikataulussa on tarkoitus uudistaa piha-alueita ja toteuttaa tarvittavat katu- ja liikennejärjestelyt, mm. raitiovaunuliikenteen siirto Katariinankadulta ja Aleksanterinkadun torikortteleihin rajautuvalta osalta.

 

Peruskorjausten yhteydessä on mahdollista parantaa kortteleiden toiminnallisuutta ja lisätä vuokrattavissa olevien tilojen määrää, mikä edelleen lisää suunnitelman mukaan yritysten toimintaedellytyksiä, kassavirtaa ja vuokranmaksukykyä.

 

Helsingin Leijona Oy ehdottaa edelleen (15.6.2009) torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman toimeenpanemista seuraavan mallin mukaan:

 

Yleiskuvaus                     Helsingin Leijona Oy johtaa Torikorttelien kehittämistä hyväksytyn kiinteistökehityssuunnitelman perusteella;

 

-                     Helsingin Leijona Oy valmistelee em. suunnitelmaan perustuvat tarveselvitykset vaiheittain toteutettavien hankesuunnitelmien pohjaksi,

 

-                     kiinteistövirasto tekee tarveselvityksien perusteella hankesuunnitelmat yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa,

 

-                     Helsingin Leijona Oy hyväksyy hankesuunnitelmat ennen kiinteistölautakunnan käsittelyä

 

Kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto toimii peruskorjauksen tilaajana kiinteistökehityssuunnitelman ja vaiheittain hyväksyttävien hankesuunnitelmien mukaisesti toimien ja vuokraa ulosvuokrattavat tilat Helsingin Leijonalle edelleenvuokrattavaksi kiinteistökehityssuunnitelmassa esitettyyn käyttötarkoitukseen.

 

Helsingin Leijona Oy päättää kiinteistökehityssuunnitelmassa ulosvuokrattaviksi esitettyjen tilojen vuokrasopimuksista ja valmistelee vuokrauksen ja vastaa torikorttelien alueen hallinnoinnista, markkinoinnista ja kauppias- ja tapahtumayhteistyöstä.

 

Kiinteistöjen omistus säilyy kaupungilla.

 

Kehittäminen                   Helsingin Leijona Oy kehittää Torikortteleita yhteistyössä virastojen ja muiden toimijoiden kanssa kiinteistökehityssuunnitelman, torikorttelien rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman perusteella ja vastaa ulosvuokrattavien tilojen vuokrauksen valmistelusta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta.

 

Helsingin Leijona Oy organisoi yhteismarkkinoinnin, kauppiasyhteistyön ja tapahtumayhteistyön.

 

Vuokraus                          Kiinteistövirasto vuokraa kiinteistökehityssuunnitelmaan perustuen ulosvuokrattaviksi tulevat tilat Helsingin Leijona Oy:lle kehitettäväksi ja edelleenvuokrattaviksi kiinteistökehityssuunnitelman mukaiseen käyttötarkoitukseen. Muut Torikorttelien hallintokäyttöön jäävät tilat kiinteistövirasto vuokraa suoraan käyttäjille.

 

Helsingin Leijona Oy päättää ulosvuokrattavien tilojen vuokrasopimuksista. Yhtiö tilaa tarvittavan vuokravalvonnan kiinteistövirastolta.

 

Rahoitus                           Esimerkiksi budjetissa kaupunginhallituksen käyttöön on varattava torikorttelien kehittämiseen osoitettu erillismääräraha.

 

Helsingin Leijona Oy:lle osoitetaan sen kehittämistyöhön tarvitsemat määrärahat.

 

Aikataulu                          Helsingin Leijona Oy johtaa toteutusta ja kiinteistövirasto toteuttaa kohteen sovitussa aikataulussa yhteistyössä muiden virastojen kanssa.

 

Talous                               Khs/Koja määrittelee vuokrattaville tiloille asettavat tuottovaatimukset (ehdotus: kiinteistöjen tuottotavoite tekniselle arvolle 0 %, ainakin alussa, tontin vuokra 3,5 €/m2/kk).

 

Resurssit                           Järjestely edellyttää lisäresursseja Helsingin Leijona Oy:n hallintoon, aluksi kokopäivätoimista toimitusjohtajaa. Resursointi täsmennetään yhtiön toimintasuunnitelmassa.

 

Konsernijaosto toteaa edelleen, että päättäessään 15.6.2009 (176 §) merkitä Helsingin Leijona Oy:n selvityksen Torikortteleiden kiinteistöke­hityssuunnitelmasta tiedoksi konsernijaosto samalla päätti pyytää suun­nitelmasta lausunnon kiinteistölautakunnalta.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (4.8.2009) Helsingin Leijona Oy:n esityksen johdosta antamassaan lausunnossa seuraavaa:

 

Lautakunnan mielestä laadittu kiinteistökehitys- ja liiketaloussuunnitelma antaa hyvät lähtökohdat kaupungintalokortteleiden elävöittämiselle, hankesuunnitelmien laatimiselle ja toteutukselle.

 

Lautakunta pitää tärkeänä, että kaupungintalokortteleiden omistus pysyy kaupungin suorassa omistuksessa ja että peruskorjauksen investoinnit sisällytetään kyseisten rakennusten taseisiin. Lautakunnan mielestä peruskorjausten tarvesuunnitelmien tekeminen yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa ja hankesuunnitelmien tekeminen sekä tilaa­jatehtävien säilyttäminen kiinteistövirastossa myös kaupungintalokortteleiden tapauksessa on kaupunginhallituksen hyväksymän tilahank­keiden käsittelyohjeen mukainen. Tehtävät tulee tehdä yhteistoiminnassa tilakeskuksen, Helsingin Leijona Oy:n ja käyttäjänä olevien kaupungin hallintokuntien kanssa.

 

Hankkeelle esitetty aikataulutavoite on kireä.

 

Peruskorjauksen rahoitukseen tulee esittää riittävät määrärahat joko
tilakeskuksen investointisuunnitelmiin tai muuten erityismäärärahana käytettäväksi.

 

Kortteleiden nettotuottotavoitetta määriteltäessä tuottoa tulisi katsoa kulttuurihistoriallisten rakennusten tuottotavoitteen pohjalta (Nettotuottotavoite 0 - 3 %).

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että kiinteistöviraston nykyiset Katariinankadulla sijaitsevat toiminnot tulisi säilyttää kaupungintalokortteleissa. Kiinteistöviraston toiminta on kaupungin strategioiden toteuttamista ja siten läheinen työskentely keskushallinnon kanssa on välttämätöntä.

 

Kaupungin omaan käyttöön tulevien tilojen vuokraus tulee säilyttää kiinteistövirastolla. Kaupungin ulkopuolisille vuokrattavat tilat voidaan välivuokrata Helsingin Leijona Oy:lle vuokrattavaksi edelleen Torikortteleiden kiinteistökehitys- ja liiketaloussuunnitelmassa sekä myöhemmin teh­tävässä hankesuunnitelmassa esitettyihin käyttötarkoituksiin.

 

Lautakunnan mielestä Helsingin Leijona Oy:n tehtävä on lähinnä kehittää Torikorttelit nykyistä elävämpään käyttöön. Yhtiön tehtävä on luonteeltaan määräaikainen. Toteutuksen ja alkuvaiheen jälkeen kortteleiden jatkotoiminta voisi siirtyä normaaliksi Tilakeskuksen ylläpito- ja vuokraustoiminnaksi.

 

Lautakunnan mielestä vuokraustoiminta on Helsingin Leijona Oy:lle sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin nähden merkittävä riski. Kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistövirasto on halukas toimimaan yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa, ottamaan vastaan yksityisten kanssa laaditut vuokrasopimukset ja toimimaan tarvittaessa myös vuok­rankantajana.

 

Konsernijaosto toteaa vielä, että se päätti 12.10.2009 kehottaa Helsingin Leijona Oy:n hallitusta ja toimitusjohtajaa

 

1                    johtamaan Torikortteleiden kehittämistä yhteistyössä kaupungin hallinnon ja muiden toimijoiden kanssa yhtiön laatiman kiinteistökehityssuunnitelman, Torikorttelien rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman mukaisesti,

 

2                    valmistelemaan hyväksymänsä Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman perusteella ulosvuokrattavien tilojen ja piha‑alueiden tarveselvitykset vaiheittain toteutettavien hankesuunnitelmien pohjaksi,

 

3                    tilaamaan kiinteistövirastolta kiinteistökehityssuunnitelmassa ulosvuokrattaviksi esitettyjen tilojen vuokravalvonnan ja laskutuksen,

 

4                    huolehtimaan vuokrausten valmistelusta, hallinnoimaan vuokraamiaan tiloja, markkinoimaan Torikortteleita ja järjes­tämään niitä koskevaa kauppias- ja tapahtumayhteistyötä.

 

 

 

 


9

16.11.2009 pöydälle pantu asia

TORIKORTTELIT, RAKENTAMISTAPAOHJE JA JULKISTEN ULKOTILOJEN, VALAISTUKSEN JA OPASTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

 

Khs 2009-1430

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Torikortteleiden rakentamistapaohjeen sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuk­sen yleissuunnitelman sekä kehottaa eri hallintokuntia ja Helsingin Leijona Oy:tä ottamaan sen huomioon ja edistämään sen toteutumista.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Leijona Oy:lle, yleisten töiden lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Helsingin Energia ‑liikelai­toksen johtokunnalle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Museovirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009) mm. seuraavaa:

 

 

Taustaa                             Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi tähtäävä työ on käynnistynyt kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan kiinteistövirastolle osoittamasta aloitteesta vuonna 2003, jossa kehotetaan vapauttamaan aluksi Pohjoisesplanadi 5:n tiloja pois virastokäytöstä esimerkiksi pienimuotoisen elinkeinotoiminnan käyttöön Tuo­­miokirkon ympäristön ja Aleksanterinkadun sekä Esplanadien elävöittämiseksi.

 

 

 

 

1. ASCHANINPIHA, 2. SUNNINPIHA, 3. HELLENIUKSENPIHA, 4. BURTZINPIHA, 5. BOCKINPIHA,        6. SEDERHOLMINPIHA, 7. GOVIUKSENPIHA, 8. BRUMMERINPIHA, 9. FALKMANINPIHA,

10. BALDERINPIHA JA 11. LAMPANPIHA.

 

Yleiset tavoitteet              Tavoitteena on luoda edellytykset empire-keskustan merkittävän osan avaamiselle kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön. Alueelle pyritään samalla luomaan historiallisesta miljööstä ponnistava, mutta selkeästi uusi ja yhtenäinen, yleisöä houkutteleva imago. Tässä jalankulkuympäristön parantaminen ja selkeyttäminen on avainasemassa. Kortteleita kehitetään samalla kestävällä laatutasolla kuin se on historian kuluessa rakennettu. Käytössä on materiaaleja ja raken­teita, jotka kestävät patinoitumista ja kulumista ajan mittaan.

 

Rakentamistapaohjeen ja yleissuunnitelman käynnistys ja tekijät

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto teettivät 2006 valmistuneen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:llä konsulttityön ”Kaupungintalokorttelit -konsepti ja ideasuunnitelma”, jossa laadittiin viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi. Työn valmistuttua todettiin, että viitesuunnitelmatyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa.

 

Viitesuunnitelmaa täydentävä konsulttityö ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma” on tehty kortteleiden sisäosiin ja kortteleihin liittyviin katualueisiin kohdistuvien muutosten koordinoimiseksi. Tilaajina ovat olleet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Konsulttina toimi Mikko Summasen johdolla Arkkitehtitoimisto K2S Oy työryhmineen, johon kuuluivat urbanismin ja kaupunkikulttuurin asiantuntija Antti Ahlava, rakennussuojelun asiantuntija Mona Schalin ja valosuunnittelija Ilkka Volanen. Työn ohjausryhmään kuuluivat Helsingin kaupungilta tilaajatahojen lisäksi kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginmuseo ja liikennelaitos sekä lisäksi Museovirasto. Kortteleiden hallinnoimiseksi on perustettu Helsingin Leijona Oy. Suunnitelma on tehty samanaikaisesti talous- ja suunnittelukeskuksen teettämän Torikorttelien kehittämisselvityksen kanssa.

 

 

 

 

Suunnittelualue              Alue sijaitsee historiallisesti arvokkaassa empire-keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa. Kortteleista järjestetyn nimikilpailun tuloksena nimeksi tuli Torikorttelit, joihin kuuluvat korttelit Elefantti (4), Leijona (30) ja Sarvikuono (31) sisäpihoineen. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös kortteleiden väliin jäävät kadut, Sofiankatu ja Katariinankatu sekä näitä rajaavat katualueet Aleksanterinkatu, Pohjoisesplanadi, Unioninkatu ja Helenankatu.

 

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8980 on vahvistettu vuonna 1988. Korttelit kuuluvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH) ja sen rakennukset on suojeltu sr -merkinnällä. Alue on osa korttelikokonaisuutta, joka on asemakaavassa määritelty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Asemakaavan mukaan saadaan kaikilla korttelialueilla, korttelin pääkäyttötarkoituksesta poiketen, kellarikerroksessa olevat huo­neet, jotka voidaan ainakin osittain valaista päivänvalolla, ensimmäi­­sen kerroksen tilat ja näihin liittyvät toisen kerroksen tilat varata myymälöiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi, elokuvateattereiksi, näyttelytiloiksi, ympäristölle häiriötä tuottamattoman pienteollisuuden tai julkisen palvelutoiminnan tiloiksi, edellyttäen, ettei toimenpide ole ristiriidassa rakennuksen säilyttämis- ja entistämistavoitteiden kanssa. Korttelissa 4 (Elefantti), tontilla 4 (Pohjois-Esplanadi 5) on voimassa asemakaava nro 11623, joka on vahvistettu vuonna 2008. Asemakaavassa tontti on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) ja rakennus on suojeltu muun alueen tavoin sr -merkinnällä. Torikorttelien kehittämissuunnitelmat eivät todennäköisesti edellytä asemakaavamuutosta.

 

Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan inventointiin (Museovirasto 1993). Alueella toimii tällä hetkellä useita virastoja ja siellä on myös kahviloita ja ravintoloita, museoita, taidegallerioita sekä erilaisia liiketiloja. Kaupungintalo ja Ruotsin suurlähetystö säilyvät nykyisen kaltaisessa käytössään.

 

Suunnitelman sisältö     Suunnitelma ohjaa alueen katu- ja sisäpiha-alueiden rakentamista sekä valaistusta ja opastusta. Suunnitelma täydentää asemakaavojen määräyksiä ja se liitetään alueiden toimijoiden vuokrasopimuksiin.

Kaikessa korjausrakentamisessa noudatetaan alueelle laadittuja asemakaavojen määräyksiä, Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä, rakentamista ohjaavia lakeja ja muita määräyksiä sekä näitä rakentamistapaohjeita, julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opasteiden yleissuunnitelmaa.

 

Toiminnalliset vyöhykkeet

 

 

 

Kadut ja sisäpihat on jaettu toiminnallisiin vyöhykkeisiin, joissa määrätään asteittain mitä sallitaan esimerkiksi terassien, katosten, mainosten, läpikulun, tapahtumien ja opasteiden osalta. Toiminnalliset vyöhyk­keet jakautuvat seuraavasti:

 

-                                       toimijoiden yhteinen julkinen tila

-                                       tapahtuma-alue

-                                       uudet kulkureitit

-                                       yksittäisten toimijoiden puolijulkinen tila

-                                       yksittäisten toimijoiden puolijulkinen sisätila.

 

Muutokset nykytilanteeseen

 

Kaduille ja sisäpihoille on osittain osoitettu uusia pintamateriaaleja, reittejä, kevyitä valokatteita, julkisivuavauksia, paviljonkeja ja katoksia. Pää­periaatteena on vanhojen kiveyksien säilyttäminen. Katujen ja pihojen pintamateriaalit on hyväksytettävä kaupunginmuseolla. Vanhojen pintojen muutostöissä tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin yhteistyössä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

 

Julkisivujen uudet avaukset

 

Katutasojen elävöittämiseksi ja esteettömien tilojen mahdollistamiseksi suunnitelman kaavioissa merkittyihin kohtiin voidaan tehdä uusia avauksia tai suurentaa olemassa olevia aukkoja ilman, että alueen rakennushistoriallinen arvo vaarantuu.

 

 

 

Kortteleiden ja katujen yleissuunnitelmat

 

Yleissuunnitelmassa on tutkittu kortteli- ja katukohtaisesti toimintoja, kalusteita, pintamateriaaleja, opasteita sekä reittejä ja yhteyksiä.

 

Tapahtumainfrastruktuuri

 

Korttelipihoille ja välikaduille luodaan puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle, jotka järjestetään tilojen kestävyyden mukaan. Painopiste on pienissä tapahtumissa. Tapahtumien järjestämisessä painotetaan kortteleiden omien toimijoiden aktiivisuutta ja niissä hyödynnetään sisä- ja ulkotilojen yhteen kytkeytymistä. Tapahtumien ohjelmointi, ylläpito ja markkinointi pyritään hallinnoimaan Helsingin Leijona Oy:n puitteissa. Tapahtumien infrastruktuuri- ja lupa-asiat järjestetään yhtenäisesti.

 

Liikenne                            Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon.

 

Torikortteleiden asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee osoittaa lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Turistibusseille osoitetaan pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta. Polkupyörille tullaan osoittamaan pysäköintiä Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen kortteleiden alueelta.

 

Yritysgrafiikka ja mainosten käyttö

 

Kaikki opasteet, mainokset, markiisit, julkisivuvitriinit ja rakennusten ulkopuolelle sijoitettavat valaisimet edellyttävät mainosten yleissuunnitel­maa ja toimenpidelupahakemusta. Julkisivuihin on mahdollista kiinnittää erillisiä mainosvitriinejä. Vitriinit sovitetaan viereisiin julkisivuihin.

 

Opasteet                            Opasteet luovat modernin ajallisen kerroksen alueelle. Opastinjärjestelmä on kolmiportainen: pystypylonit toimivat alueen pääopasteina, vaakapylonit sisäpihakohtaisina opasteina ja pienet opastimet sisäänkäyntikohtaisina opasteina. Järjestelmä koostuu moduuleista, jotka ovat keskenään yhteensopivia ja yksittäin vaihdettavia ja huollettavia.

 

Korttelipihojen ulkokalusteet

 

Terassirakenteiden ja -tasojen tulee olla luonnonväriseksi käsiteltyä puuta ja ne on sovitettava ympäröivien katu- ja piha-alueiden korkoihin. Terassialueita ei saa aidata tai varustaa kaiteilla ja niiden tulee kalusteiltaan olla ympäristöön soveltuvia malleja. Aurinkovarjoina ja sateensuojina käytetään aluetta varten suunniteltuja Lumpeenlehti-varjoja ja yksivärisiä markiiseja. Valaistusratkaisut ja lämmittimet on integroitava markiiseihin ja katoksiin.

Ulkovalaistus

 

Suunnittelualueelle luodaan omaleimainen ilme korkealaatuisella valaistuksella. Tavoite saavutetaan tasapainoisen kokonaisilmeen yhtenäisyyttä luovien ratkaisujen avulla jossa kohtaavat valaistuksen laatu, väri ja voimakkuus, valaisimien muoto, arkkitehtuuri ja tilojen omaleimaisuus kokonaisuuden osana. Valaistuksen suunnittelualue koostuu torien ja ympäröivien katujen, välikatujen tiiviimpien väylien ja sisäpihojen tilakokonaisuuksista. Suunnittelualueen elementit ovat:

 

-                                       julkisivuvalaistus

-                                       muuntuva ja tunnelmallinen valaistus, valoteokset ja tapahtumat

-                                       arkkitehtuurin ja kaupunkitilan huomioiva väylävalaistus

-                                       tunnelmalliset kävelykadut ja reitit

-                                       huomiovaloalue.

 

Sitovat rakentamistapaohjeet

 

-                                       Aluetta kehitetään raportin sivulla 4 olevan TOIMINNALLISET VYÖHYKKEET -kartan avulla.

 

-                                       Muutokset nykytilanteeseen raportin sivulla 5 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

 

-                                       Jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa erillisinä rakennelmina sisäpihoille.

 

-                                       Autopaikkoja ei saa sijoittaa sisäpihalle.

 

-                                       Sisäpihojen kattamisessa noudatetaan raportin sivulla 5 esitettyjä periaatteita

 

-                                       Joka kortteliin on rakennettava yleisö-wc:t

 

-                                       Yritysgrafiikan ja mainosten käytössä noudatetaan raportin sivulla 24 ja 25 esitettyjä periaatteita.

 

-                                       Opastinjärjestelmän on oltava graafiselta ilmeeltään yhtenäinen kaikilla piha- ja katualueilla ja se suunnitellaan ohjeessa esitetyn järjestelmän pohjalta.

 

Julkisen ulkotilan ja valaistuksen suunnitteluperiaatteet

 

Liikenne

-                                       nykyiset reunakivilinjaukset tulee säilyttää näkyvinä

 

-                                       Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja raitiotien virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajo­radan osalle johtaa tasausten muutoksiin. Tästä syntyvät korkeuserojen sovittaminen ja katu- ja toripintojen poikkileikkaustarkastelu on tehtävä yhteistyössä rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

 

-                                       Katariinankadun jalkakäytävän oltava 20 mm ajoradan yläpuolella

 

Korttelipihojen kalusteet

 

-                                       Yhtenäisen ilmeen pohjana noudatetaan raportin sivulla 33 esitettyjä periaatteita.

 

 

Ulkovalaistus

 

-                                       Ulkovalaistuksessa noudatetaan raportin sivuilla 35–42 esitettyjä periaatteita.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 1.kaupunginosan (Kruununhaka) kortteleiden 4, (Elefantti), 30 (Leijona) ja 31 (Sarvikuono) rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

 

Kaj toteaa, että asiasta on pyydetty kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, Helsingin Leijona Oy:n, yleisten töiden lautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, HKL-liikelaitoksen johtokunnan, kaupunginmu­seon johtokunnan, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Museoviraston lausunnot.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että Torikortteleiden rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen yleissuunnitelma ovat tarpeellisia, jopa välttämättömiä, alueen yhtenäisyyden ja kokonaisuuden hallitsemiseksi. Tulevathan jatkossa eri osapuolet toteuttamaan ja vaikuttamaan omalta osaltaan alueen toimintojen monipuolisuuteen ja rakentumiseen, ilmeeseen sekä koettavuuteen. Näitä osapuolia ovat ainakin:

 

-                     kiinteistöviraston tilakeskus rakennusten ja niiden piha-aluei­den peruskorjaushankkeista ja ylläpidosta vastaavana

-                     Helsingin Leijona Oy sille luovutettavien, lähinnä katutason liikehuoneistojen, vuokramiehenä ja välivuokraajana

-                     rakennusvirasto katu- ja torialueista vastaavana

-                     yksittäiset liikehuoneistojen huoneenvuokralaiset varsinaisina alueen elävöittäjinä ja toiminnan monipuolistajina

-                     alueella ja viereisillä torialueilla järjestettävien tapahtumien järjestelyistä vastaavat tahot

-                     korttelikokonaisuudessa toimivat kaupungin omat yksiköt.

 

Sitova ohjeen osa           Torikortteleiden rakentamistapaohje ja yleissuunnitelma on laadittu varsin yksityiskohtaiseksi ja esitetty osin sitovaksi. Sitovuus saattaa jatkossa joutua koetukselle, kun vaiheittain haettavien rakennushankkeiden rakennuslupia ja esim. katusuunnitelmia käsitellään normaaliprosessien mukaisesti.

 

Jatkosuunnittelun kannalta näin sitovat ohjeet eivät ole tarkoituksenmukaisia, koska suunnittelun edetessä todennäköisesti tulee esille perusteltuja syitä, joiden takia ohjeita olisi muutettava tai tulkittava väljemmin. Tällaisia rakentamistapaohjeen kohtia ovat mm. sivun 4 jako toiminnallisiin vyöhykkeisiin ja sivun 5 pintamateriaalijako.

 

Myös uusia kulkureittejä yksityisiin naapurikiinteistöihin Elefanttikorttelissa ja esim. henkilökuntaruokalaan avattavaa uutta kulkureittiä on vaikea perustella sitovina rakentamistapaohjeina.

 

Suunnitelmaa lopullisesti hyväksyttäessä olisikin sitovuus poistettava ja käytettävä esim. termiä ”rakentamistapaohje ohjaamaan tarkempaa jatko- ja toteutussuunnittelua”.

 

Työryhmä                          Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää perustettavaksi työryhmää, joka käsittelisi suunnitelmat ennen rakennusluvan hakemista. Ryhmässä olisi edustajat talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginmuseosta, rakennusvirastosta, rakennusvalvontavirastosta ja Museovirastosta.

 

Kiinteistölautakunta ei pidä perusteltuna uuden elimen perustamista rakennuslupaprosessiin. Em. virastojen näkökulmat on joka tapauksessa selvitettävä yleensä jo hankesuunnitelmavaiheessa ja viimeistään pääpiirustusvaiheessa.

 

Mikäli esitetty työryhmä kuitenkin päätetään perustaa, tulee sitä täyden­tää rakennuskannan omistajahallintokunnan, kiinteistöviraston edus­tajalla.

 

Ohjeen sisällyttäminen vuokrasopimuksiin

 

Suunnitelmassa todetaan, että se ”liitetään alueiden toimijoiden vuokrasopimuksiin”. Tavoitteena lienee näin edesauttaa ja varmistaa suunnitelman toteutuminen.

 

Kiinteistöviraston näkökulmasta alueella on kuitenkin siirtymäaikaa lukuun ottamatta kahden tyyppisiä sopimuksia, sisäisiä vuokrasopimuksia kaupungin omien hallintokuntien kanssa ja liikehuoneistojen vuokrasopimuksia Helsingin Leijona Oy:n kanssa. Suurin osa suunnitelman edellyttämistä rakennustöistä on rakennusten omistajahallintokunnan, kiinteistöviraston tilakeskuksen, vastuulla.

 

Vuokrasopimuksiin sisällytetään tapauskohtaisia erityisehtoja niissä tapauksissa, joissa liikehuoneiston vuokramies vaikuttaa omalla toiminnallaan ulkotiloissa, joko jalkakäytävällä tai sisäpihoilla. Näissä tapauksissa vuokrasopimuksiin on vielä liitettävä rakentamistapaohjetta yksityiskohtaisempia ehtoja ja mm. ehtoja rakenteiden ja varusteiden hoitovastuista.

 

Rakentamistapaohjetta ei ole syytä sisällyttää vuokrasopimuksiin.

 

Turvallisuus ja sisäpihojen käytön rajoitteet

 

Rakentamistapaohjeessa ja yleissuunnitelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon Leijonakorttelin sisäpihan poikkeuksellista asemaa osana Helsingin kaupungintalokokonaisuutta. Korttelin ehdoton pääkäyttäjä on hallintokeskus kaupunginvaltuustoa ja - hallitusta palvelevine toimintoineen.

 

Turvallisuuden ja ilkivallan kannalta kaikki sisäpihat on voitava tarvittaessa sulkea joko kokonaan tai osittain. Tämä näkökulma rajoittaa mm. liikehuoneistojen avaamista pelkästään sisäpihalle ja esim. pihojen käyttöä polkupyörien pysäköintiin.

 

Liikehuoneistojen vuokrasopimuksiin ja sisäpihojen käyttöön on ilmeisesti otettava myös rajoittavia ehtoja esim. kaupungintalolla pidettävien tilaisuuksien turvallisuuden ja rauhallisuuden kannalta.

 

Pihan käytön rajoitteiden tarpeet tulee aikanaan määrittämään hallintokeskus.

 

Mainosten yleissuunnitelma

 

Mainosten, markiisien, vitriinien jne. yleissuunnitelma on syytä tehdä kiinteistöviraston tilakeskuksen toimesta. Suunnitelman toteuttaminen jää kuitenkin liikehuoneistojen vuokralaisen vastuulle. Tämä edellyttää Helsingin Leijona Oy:ltä määrätietoista suunnitelman toteutumisen valvontaa.

 

Opasteet                            Kiinteistölautakunta pitää esitettyä opastusjärjestelmää kortteleiden kokoon ja toimintoihin nähden ylimitoitettuna.

 

Mikäli järjestelmä päätetään toteuttaa, on se toteutettava yhtenä kokonaisuutena ja korttelialueiden osalta toteutuksesta vastaa kiinteistöjen omistajahallintokuntana tilakeskus erillisrahoituksella.

 

Tilakeskus ei kuitenkaan ole oikea taho vastaamaan opastusjärjestelmän sisällöstä. Vastuun sisällöstä tulee olla liikehuoneistojen välivuokraajalla Leijona Oy:llä, jonka eräänä osatehtävänä on muodostaa kortteleiden liikehuoneistoista toimiva ja elävä kokonaisuus.

 

Mikäli opastusjärjestelmän sisällön vastuutaho ei ole selkeä ja yksiselitteinen, ei järjestelmää tule rakentaa ollenkaan. Toimimaton tai väärää tietoa antava opastejärjestelmä toimii asetettuja tavoitteita vastaan.

 

Rakennusten ja piha-alueiden peruskorjausten yhteydessä on joka tapauksessa mahdollista varautua suunnitelman mukaiseen opastejärjestelmään johtotievarauksin.

 

Valaistus                           Valaistuksen ohjausjärjestelmä on toteutettava yhtenä kokonaisuutena kortteli- ja katualueille. Korttelialueiden osalta toteutuksesta vastaa tilakeskus. Korttelialueilla tapahtuvien erilaisten tapahtumien valaistuksesta ja sähköstä vastaa tapahtuman järjestäjä.

 

Mikäli Aleksanterinkadun tai Pohjoisesplanadin rakennusten katujulki­sivuvalaistusta on tarkoitus muuttaa yhtenäiseksi Torikorttelit- ilmeeksi, tulee ottaa lähtökohdaksi, että Pohjoisesplanadilla on yhtenäinen julki­sivuvalaistus.

 

Katu- ja pihavalaistus tulee suunnitella niin, että jalankulkutaso on esteetön ja hyvin valaistu.

 

Maahan upotettavat valaisimet ovat helppo ilkivallan kohde. Ne rikkoutuvat helposti ja lisäksi ne jäävät talvella lumen alle piiloon.

 

Yleisö-wc:t                        Esitetyssä rakentamistapaohjeessa edellytetään sitovana, että joka kortteliin rakennetaan yleisö-wc:t. Tilat ovat käytännössä välttämättömiä, kun sisäpihoilla järjestetään yleisötilaisuuksia.

 

Sofiankadun yleisö-wc, kuten katualueille sijoitetut erillis-wc:tkin, ovat HKR:n ylläpitämiä. Myös nyt rakennettavien tilojen vastuuhallintokunnaksi tulisi päättää HKR.

 

Kiinteistölautakunta puoltaa ohjeen ja yleissuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin huomioin ja muutoksin.

 

Rakennuslautakunta toteaa (15.9.2009) seuraavaa:

 

Alueen kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja arvot

 

Kysymys on Helsingin vanhimmista säilyneistä kortteleista, joiden juuret ulottuvat Ruotsin vallan aikaan. Kauppa, hallinto, sivistys ja kirkko ovat muovanneet alueesta oloissamme ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Alue on osa kansallismaisemaksi luokiteltavaa kaupunkimaisemaa ja kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Alueen kaupunkitilojen ja rakennusten muodostama kokonaisuus muodostaa yhden oleellisista vetovoimatekijöistä Helsingin turismille.

 

Kokonaisuus on muuttunut ja elänyt vuosikymmenten saatossa ja alueen historiaa kunnioittava kehittäminen on toivottavaa. On pelkästään eduksi, että pitkään piilossa olleita kortteleiden sisäosia avataan kaupunkilaisille ja matkailijoille. Huolellisesti yksityiskohtiin asti ulottuvalla suunnittelulla on konseptista mahdollista saada mielenkiintoinen ja oloissamme uusia avauksia tuova kokonaisuus. Tärkeätä on että materiaalit ja toteutus ovat korkeatasoisia. Tiettyihin tiloihin ja alueen ominaisuuksiin on kuitenkin suhtauduttava pieteetillä ja kaupunkitilan hierarkiat huomioon ottaen.

 

Senaatintorin ja Aleksanterinkadun käsittely

 

Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen uudelleenjärjestelyjen vaikutukseen Senaatintorin ja Aleksanterinkadun tilalliseen luonteeseen.

 

Suunnitelmassa Katariinankatu ehdotetaan vapautettavaksi terassit mahdollistavaksi kävelykatumaiseksi tilaksi. Raitiotieliikenteen poistaminen Katariinankadulta edellyttää kuitenkin Unioninkadun osalta kaksisuuntaista raitiotieliikennettä. Käännyttäessä Aleksanterinkadulle kak­si kiskoparia edellyttävät riittävän kaarresäteen saavuttamiseksi kiskojen siirtämistä Senaatintorin kohdalla pois nykyisestä linjasta keskemmälle torialuetta. Muutoksen seurauksena joudutaan siirtämään myös valaisinpylväiden ja raitiotien sähkölinjojen edellyttämiä tolppia ja katupintoja ja niiden rajalinjoja.

 

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt asiaa (1-0005-09-LAU) kokouksissaan kolmesti ja antanut niistä kaksi lausuntoa (4.2.2009 ja 3.6.2009). Lausunnoista jälkimmäiseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Neuvottelukunta pitää keskeisenä piirteenä Helsingin ruutukaavan suorien katulinjausten säilyttämistä ja Senaatintorin ympäristösuun­nittelua torin lähtökohdista. Näitä ei suunnitelmassa kuitenkaan oltu riittävästi huomioitu.

 

Luonnostellut julkisivujen avaukset ovat paikoitellen rohkeita ja edellyttävät vielä tarkkaa harkintaa. Avaukset tulee suhteuttaa niitä ¿palveleviin tiloihin ja välttää ylimitoitusta.

 

Muutokset pylväsrivistöissä ja katupinnassa vaikuttavat Senaatintorin hahmoon ja Aleksanterinkadun linjaan tavalla, joka ei ilmene esitetyistä havainnekuvista. Myös Senaatintorin kaltevuus saattaa tuottaa ongelmia torin hahmon ja tilan rakenteen säilyttämiselle, jos kiskoja siirretään oleellisesti pohjoisemmaksi. Kadun ja torin liitoskohtaa ja sen jäsentymistä tulee selkeyttää ja tutkia tarkemmin ottaen huomioon alueen monet toiminnot kuten pysäköinti, pysäkit, turistibussit, taksit ja jalankulkijat. Ulkotarjoilualueiden laajentumista Aleksanterinkadun jalkakäytävän levennetylle vyöhykkeelle ei pidetty onnistuneena ratkaisuna.

 

Tutkimisen arvoinen ratkaisu on jättää Aleksanterinkatu ennalleen ja sijoittaa ulkotarjoilualueet levennetyn jalkakäytäväterassin sijaan torialueen reunaan.

 

Sisäpihat ja opastus       Hankkeen tavoitteiden mukaista on korostaa sisäpihojen erilaisuutta, ikää ja yllätyksellisyyttä, eikä sitoa niitä liian voimakkaasti yhtenäiskulttuuriin, johon suunnitelma kalustuksen, valaistuksen ja opasteiden osalta helposti johtaa. Liian yhtenäinen graafinen ilme ei tue alueen historiallista kerroksellisuutta.

 

Alueelle esitetty sisäinen opastusjärjestelmä on perusteellinen mutta turhan raskas. Neljä keskimmäisen korttelin kulmiin sijoitettavaksi esitettyä pylonia ovat tarpeettomia. Alueen erilaisia pylväitä tulee pikemminkin vähentää kuin lisätä. Ohjaaminen alueelle tulee aloittaa jo alueiden ulkopuolelta kohdista, joista vieraat lähestyvät aluetta.

 

Kortteleiden sisäinen opastus porttikäytävissä vaikuttaa toimivalta, joskin sen vetovoima ohjaamaan kulkijoita pihoille on epävarmaa. Ohjeistuksessa tulee pohtia valmiiksi niitä elementtejä, esim. viirejä tai pienimuotoisia banderolleja sekä niiden paikkoja, joilla toimijat voivat merkitä katukuvaan esim. poikkeuksellisen tapahtuman kilpavarustelua ja alueen pysyvää karnevalisoitumista välttäen.

 

Korttelin sisäpihoille esitetyt mahdolliset kevyet valokatteet tulee toteuttaa siten, että ne toimivat vain säänsuojina ja että sisäpihat säilyvät ulkotilana. Lumpeenlehtimallisten aurinko- ja säänsuojien vaihtoehtona on syytä käyttää myös alueen historiallisista ominaispiirteistä kertovia päivänvarjoja.

 

Suunnitelmassa ei ole otettu kantaa esteettömyyteen.

 

Torikorttelit tulee edellyttää rakennettaviksi esteettömiksi historialliset arvot huomioiden.

 

Huolto                                Huoltoajo on ehdotettu tapahtuvaksi Katariinankadun, Sofiankadun ja Aleksanterinkadun kautta mahdollisesti rajoitettuina kellonaikoina.

 

Suunnitelman mukaan jätehuollon osalta on käynnistetty erillinen konsulttityö, jonka puitteissa tutkitaan mm. keskitettyä imuputkijärjestelmää. Suunnitelma edellyttää että jätehuoneet tulee sijoittaa olemassa oleviin tiloihin tai kellarikerroksiin, erillisiä jätehuoneita tai katoksia pihoille ei tule rakentaa.

 

Keskitetty imuputkijärjestelmä saattaa osoittautua epärealistiseksi ja jätekeräys tuleekin alustavasti integroida osaksi kortteleitten huoltosuunnitelmaa.

 

Uudet työtilat, kuten kahvilat ja ravintolat, tulee suunnitella täyttämään alusta lähtien työtiloilta edellytettävät työsuojelulliset vaatimukset.

 

Valaistus                           Valaistussuunnitelma sisältää liikaa erilaisia komponentteja. Ulkovalaistusta tulee kehittää arvokkaaseen, historialliseen kohteeseen sopivampaan, vähäeleiseen suuntaan. Maahan upotetut valaisimet ovat alueelle vieraita ja saattavat häikäistä. Listavalaisimet ovat alueelle sopimattomia ja julkisivuvalaistus tulee toteuttaa välikaduilla pääosin ns. y-valai­simia hyväksi käyttäen.

 

Yhteenveto                       Rakennuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto on 7.6.2000 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan 1.7.2000. Rakennusjärjestyksen 2 § koskee rakentamistapaohjeita. Pykälän mukaan rakentamisen ohjaamiseksi voi rakennuslautakunta antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden on edistettävä alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

 

On poikkeuksellista viedä rakentamistapaohje kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi, koska yleensä rakennuslautakunta hyväksyy rakentamistapaohjeet. Koska alueeseen kohdistuu niin suuria odotuksia ja osin ristiriitaisia toiveita, on menettely perusteltavissa.

 

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Alueen asemakaavassa on myös suojelumääräyksiä. Kajoaminen maanpintaan saattaa edellyttää arkeologisia kaivauksia. Koska myös alueen vetovoiman lähtökohta on sen historiallinen erityisyys ja aitous, on suunnitelmien hyväksyminen rakentamistapaohjeena ongelmallista. Ohjeella ei pidä sitoa historiallisesti arvokkaiden rakennusten ja kaupunkitilojen tai korttelien sisäpihojen, yksityiskohtaisia ratkaisuja niin tarkkaan, että esimerkiksi lupaharkinta muuttuisi pelkäksi muodollisuudeksi. Torikorttelien laajuiselle, historialliselle ydinkeskustan alueelle on vaikea laatia koko alueen kattavaa rakentamistapaohjetta. Alueen kehittämistavoitteet ja suojelu on voitava punnita riittävän hankekohtaisesti, jotta alueen historialliset arvot turvataan.

 

Jatkosuunnittelussa sekä rakennuslupien käsittelyn yhteydessä on huo­mioitava yksittäisten hankkeiden ominaispiirteet sekä erityisolosuhteet. Jos suunnitelmalle haetaan rakentamistapaohjeen statusta, niin alueen historiallinen luonne huomioon ottaen tulee yksittäisille toimenpiteille hakea joka tapauksessa erilliset luvat. Erityisesti näin tulee tehdä seuraavien toimenpiteiden osalta:

 

-                                       kaikkien julkisivujen uudet avaukset

-                                       yritysgrafiikan ja mainosten käyttö

-                                       opasteet, mukaan luettuna pysty- ja vaakapylonit

-                                       ulkovalaistuksen keskeiset elementit.

 

Rakennusjärjestyksen 2 §:n Lisätietoja kohdan perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamistapaohjeesta riippumatta edellyttää luvan hakemista erityisestä syystä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Lausunto                          Torikortteleiden rakentamistapaohje valmisteltiin kaupunkisuunnitteluvirastossa laajassa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto osallistui rakentamistapaohjeen valmistelutyöhön ja kustannuksiin.

 

Tapahtumat on tarkoitus keskittää sisäpihoille, mikä on yleisten töiden lautakunnan mielestä oikea ratkaisu, sillä tapahtumien painopiste on kortteleiden liikkeiden, ravintoloiden, gallerioiden ja muiden toimijoiden pienissä tapahtumissa.

 

Rakentamistapaohjeessa puhutaan sivulla 33 kadunkalusteista. Yleisten töiden lautakunta huomauttaa, että näillä kalusteilla tarkoitetaan kortteleiden sisäpihojen kalusteita, ei katualueiden julkisia kalusteita. Sivulla 41 esitetty sitova kalustetavoite ei voi koskea katualueita. Yleisten töiden lautakunta esittää, että kohdan otsikko muutetaan muotoon: ”Torikortteleiden sisäpihojen ja ulkotarjoilualueiden kalusteet ja katokset”. Katualueiden julkisia kalusteita varten yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt katukalusteohjeet, joita käytetään yleisillä alueilla.

 

Yleisten töiden lautakunnan mielestä rakentamistapaohjeessa esitettyä Torikortteleiden opastinjärjestelmää on mahdollista noudattaa tässä koh­teessa. Yleisten töiden lautakunnan mielestä Torikortteleiden on myös vastattava kaikista, myös mahdollisesti katualueille sijoitettavista, opasteista. Vastuu opasteisiin liittyvistä kustannuksista sisältäen ylläpidon kuuluu yleisten töiden lautakunnan mielestä Torikortteleille.

 

Yleisten töiden lautakunnan mielestä ripustusvalaisu sopii ulkovalaistuksen periaatteeksi rakentamistapaohjeessa esitetyille katualueille. Valaisinmallit ja muut ratkaisut tarkentuvat valaistussuunnittelun edetessä.

 

Yleisten töiden lautakunnan Sofiankadun katumuseo on edelleen tärkeä osa Torikortteleita, ja sen säilyminen jatkossa osana Torikortteleita on tärkeää.

 

Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon. Jalankulkualueiden toimivuuden turvaamiseksi yleisten töiden lautakun­nan mielestä huolto- ja taksiliikennettä lukuun ottamatta autojen läpiajoliikenne on estettävä nostopollareilla.

 

Rakentamistapaohjeen sitovaksi tavoitteeksi on merkitty rakennusviraston vastuulla oleva poikkileikkaustarkastelu Aleksanterinkadun tarjoilualueen, uuden raitiotielinjauksen ja Senaatintorin yhteensovittamiseksi. Tarkastelu tarvitaan nopeasti, sillä Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajoradalle johtaa tasausten muutoksiin. Samoin uusien kiskojen rakentaminen Unioninkadulle ja kiskojen poisto Katariinankadulta vaatii tarkempaa tarkastelua kuin rakentamistapaohjevaiheessa on tehty. Yleisten töiden lautakunnan mielestä olisi tutkittava tarkemmin vaihtoehto, jossa raitiokiskoista Senaatintorin laidassa luovutaan kokonaan ja raitiotieliikenne johdetaan Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan ja Esplanadin kautta Katajanokalle. Myös torin kaltevuus aiheuttaa ongelmia kiskojen sijoittamisessa torin laitaan

 

Katu- ja toripintojen korkeuserojen sovittaminen on haasteellinen suunnittelutehtävä valtakunnallisesti arvokkaassa, historiallisessa ympäristössä, jolla on Helsingille erittäin merkittävä symboli- ja identiteettiarvo. Tässä yhteydessä tulee vielä kertaalleen punnita, voidaanko Senaatintorin eteläreunaan sijoittaa terassialue vai onko se Senaatintorin suojelutavoitteiden vastaista.

 

Yleisten töiden lautakunnan mielestä rakentamistapaohjeessa esitettyä tarkastelua tulee laajentaa niin, että se koskee myös Senaatintorin valaistusta. Rakentamistapaohjeessa on ohjeistettu Torikortteleiden Aleksanterinkadun puoleisten julkisivujen valaistus. Helsingin Yliopiston päärakennuksen julkisivuvalaistus saadaan yhteen sovitettua Aleksanterinkadun puolen rakennusten ja torin kulmarakennusten sekä tuomiokirkon valaistuksen kanssa.

 

Esteettömyys on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa kaikissa tiloissa sekä kiinteistöjen alueella, että yleisillä alueilla.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla on valmius käynnistää tämän vuoden aikana Aleksanterinkadun ja Senaatintorin poikkileikkaustarkastelu laajennettuna ympäristön tarkastelulla, joka sisältää myös valaistuksen. Työ tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Valaistuksen osalta yhteistyötä tehdään Senaatintoriin rajautuvien kiinteistöjen edustajien kanssa. Tämän jälkeen katu- ja puisto-osasto käynnistää katusuunnitelman laadinnan. Aleksanterinkadun, Unioninkadun, Katariinankadun ja Senaatintorin rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2011 ja 2012. Rakentamistyön tarkemmat kustannukset selviävät jatko­suunnittelun edetessä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.9.2009) seuraavaa:

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että rakennustapaohje ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat kokonaisuutena perusteellisesti ja havainnollisesti selvitetyt ja antavat hyvän yhtenäisen pohjan jatkosuunnittelulle.

 

Suunnitelmat ovat kuitenkin hyvin yksityiskohtaisia ja jatkossa onkin elävöittämisen näkökulmasta otettava huomioon myös alueelle sijoittuvien toimijoiden tarpeet ja heidän ratkaisuehdotuksensa. Yksityiskohdat eivät voi olla sitovia vaan ainoastaan esimerkkejä hyvistä ratkaisuista.

 

On hyväksyttävää, että pintamateriaaleissa, kalusteissa ja muissa rakenteissa pyritään kestävään laatuun. Taloudellista näkökulmaa ei saa kuitenkaan unohtaa ja tämä koskee myös mm. piharakenteiden ja opastusjärjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

 

Helsingin Leijona Oy toteaa (30.9.2009) lausuntonaan seuraavaa:

 

Torikorttelit on osa Keskustakorttelit alueprojektia, jonka tavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti vahvistaa Helsingin keskustan elinvoimaa yhteistyössä keskustan yritysten, kiinteistöomistajien ja asukkaiden kanssa.

 

Helsingin Leijona Oy:n vastuulla on kaupunginhallituksen päätöksen perusteella Torikortteleiden kehittäminen, elävöittäminen ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointi.

 

Helsingin Leijona Oy:n hallitus on seurannut po. ohjeen ja suunnitelman laatimistyötä ja antanut kommenttinsa niihin pyydetyllä tavalla niiden valmistelun eri vaiheissa. Yhtiön tavoitteena on ollut, että sen laatima Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelma ja nyt lausuttavana olevat asiakirjat ovat yhteensopivat keskenään mahdollistaen elävöittämiselle asetettujen tavoitteiden toteuttamisen. Toimitusjohtaja Kari Tohmo ja kiinteistökehityskonsult- timme Saraco D&M Oy ovat osallistuneet ohjausryhmän työskentelyyn.

 

Yleistä                               Suunnittelualueella on voimassaoleva asemakaava ja sen rakennukset on suojeltu sr-merkinnällä. Alueen kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa lukuunottamatta Ruotsin suurlähetystöä ja Helenankadun varrella sijaitsevia Balderin ja Lampan taloja. Yleissuunnitelman toimeenpanosta vastaavat katu- ja torialueiden osalta rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta kiinteistövirasto eli käytännössä Torikortteleiden elävöittämistoimenpiteistä vastaavat kaupungin omat organisaatiot noudattaen normaalia päätöksentekoprosessia.

 

Rakentamistapaohje ja yleissuunnitelma muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja esitetyt ratkaisut ovat laadukkaita. Aineiston esitystapa on varsin yksityiskohtainen ja sitova.  Kiinteistöjen kehittämisen ja elävöittämisen sekä niiden kustannushallinnan näkökulmasta sen tulisi mahdollistaa toimijoiden erilaiset tarpeet nyt ja myös tulevaisuudessa, jolloin sen ei tulisi edustaa ainoaa mahdollista ratkaisumallia vaan enem­mänkin opastaa ja ohjata ja valottaa niitä mahdollisuuksia, joita elävöittämisessä tulisi ottaa huomioon.

 

Em. syistä po. olevat asiakirjoja ei tule pitää velvoittavina vaan ohjeellisina osoittamassa kaupunkikuvallista ja ‑toiminnallista visiota.

 

Toiminnalliset vyöhykkeet

 

Pihojen ja katu-alueiden jakaminen julkisiin ja puolijulkisiin vyöhykkeisiin suunnitelmassa esitetyllä tarkkuudella saattaa rajoittaa niiden tarkoituksenmukaista ja monipuolista käyttöä sekä muunneltavuutta ennakoimattomalla tavalla pidemmän ajan kuluessa. Rakennusten sisälle määritellyt toimijoiden yhteiset julkiset tilat saattavat olla hallinnollisesti ongelmallisia.

 

Kattaminen                       Viittaukset lumpeenlehtivarjoihin tai varjoihin tulee poistaa liian yksityiskohtaisina. Tilapäinen kattaminen tulee sallia kaikilla pihoilla toiminnallisen tarpeen mukaan – yhdenmukaisten periaatteiden määritteleminen on tietenkin perusteltua ja voidaan tehdä tarvittaessa  hankesuunnitteluvaiheessa.

 

Aschanin pihan kattamismahdollisuudet tulee tutkia huolellisemmin.

 

Opasteet                            Opastusjärjestelmän toimintavarmuus ja soveltuvuus käyttöolosuhteisiin sekä järjestelmän kustannukset sisältäen käyttö- ja ylläpitokustannukset ja -vastuut tulee selvittää ennen siihen sitoutumista.

 

Yritysgrafiikan ja mainosten käyttö

 

Ohjeet on esitetty liian yksityiskohtaisesti. Ne eivät voi korvata eikä niiden tule tarpeettomasti rajoittaa toimijoiden omaa viestintää ja mainontaa.

 

Torikortteleiden liikennesuunnitelma

 

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (29.9.2009) lausuntonaan seuraavaa:

 

Kaupunginmuseon edustajat ovat osallistuneet 2006 valmistuneen ”Kaupungintalokorttelit – konsepti ja ideasuunnitelma” ja sen jatkotyöhön, nyt esillä olevaan ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten
ul­kotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma
” ohjaustyöryh­män työskentelyyn. Lisäksi museo on eri vaiheissa kommentoinut yleissuunnitelmaa ja ottanut kantaa alueen sisäpihojen kattamissuunnitelmiin.

 

Rakentamistapaohjeen ja yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata alueen katu- ja sisäpiha-alueiden rakentamista ja täydentää asemakaavan määräyksiä. Se liitettäisiin myös alueen toimijoiden vuokrasopimuksiin. Osa yleissuunnitelman osioista on esitetty sitoviksi rakennustapaohjeiksi, niitä ei ole kuitenkaan käsitelty vielä rakennuslautakunnassa eikä yleisten töiden lautakunnassa.

 

Torikorttelit ovat osa Vanhaa kaupunginosaa, joka suojeltiin jo 1952 Muinaistieteellisen toimikunnan aloitteesta. Vanha kaupunginosa on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993). Alueen voimassa olevien ase­makaavojen ympäristöä koskeva määräys s: ”Alue, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai
kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää niin että kohteen tai sen
ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen” kattaa rakennusten lisäksi myös katutilan ja pihat. Rakentamistapaohjeen hyväksymisen jälkeenkin kaupunginmuseon ja Museoviraston tulee pysyvä lausunnonantajina.

 

Rakennustapaohjeiden lisäksi esitetään perustettavaksi työryhmä, jossa käsiteltäisiin suunnitelmat ennen rakennusluvan hakemista.  Johtokunta pitää monivaiheista menettelytapaa raskaana ja byrokraattisena ja esittääkin, että nykyisen kaupunkikuvaneuvottelukunnan toimintaa laajennetaan niin, että museon edustaja voisi olla jäsenenä käsiteltäessä Torikortteleiden rakennuslupa-asioita. Tarvittaessa museo informoisi Museovirastoa, jonka kanssa Helsingin kaupunginmuseolla on yhteistyösopimus.

 

Sitovat rakentamistapaohjeet

 

Sitoviksi rakennustapaohjeiksi on esitetty ”Toiminnalliset vyöhykkeet”  ‑karttaa sivulla 4. Tämän osalta esittelijä esittää, että Sofiankadulta Senaatintorille avautuva näkymä säilyy vapaana terassirakennelmilta ja niihin kuuluvilta kalusteilta yms. Kyseessä on Helsingin empirekeskustan merkittävin näkymäakseli, joka tulee pitää mahdollisimman avoime­na.

 

Arkkitehti C. L. Engel suunnitteli Aleksanterinkadun rakennusten fasadit Senaatintorin eteläseinämäksi ja yhtenäiseksi, yhteensopivaksi yliopiston päärakennuksen ja Senaatin linnan kanssa. Terassien ja niihin kuuluvien rakennelmien ja kalusteiden sijoittaminen tälle alueelle hämärtää eittämättä empirearkkitehtuuria ja Aleksanterinkadun historiallista katutilaa, joka katkeaa. Lisäksi Senaatintorin luonne on ennemminkin paraatiaukio kuin kaupallinen.

 

Johtokunta esittää, että Sofiankadun itäpuolen pohjoisosaan ei tehdä uusia julkisivuavauksia, vaan rakennusten nykyiset ikkuna- ja oviaukot säilytetään, kuten sivun 7 julkisivukaaviossa oikein esitetään. Sivu 5 ja 7 ovat tältä osin ristiriidassa keskenään, mikä tulee korjata, koska sivun 5 periaatteet on esitetty sitovaksi rakennustapaohjeeksi. Katariinankadun itäpuolen julkisivujen uusien avausten osalta tulee poistaa leveä suuri näyteikkuna (Katariinankatu 1:stä). Suurten näyteikkunoiden avaaminen julkisivuihin on ristiriidassa niiden arkkitehtonisen kokonaisilmeen kanssa. Ikkunoiden suurentaminen myös alaspäin tulee olla harkittua ja jokainen kohde on mietittävä erikseen.

 

Muutokset nykytilanteeseen (s.5)

Johtokunta korostaa, että kun vanhoja pinnoitteita ja niiden alapuolisia kerroksia poistetaan sisäpihoilla, katualueilla ja porttiholveissa, tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin. Aleksanterin kadun alueella Senaatintorin kohdalla on entinen hautausmaa, katu, asuinkortteli ja Suurtori. Joten alueella tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin myös raitiovaunukiskojen siirtoa suunniteltaessa. Se­naatintorin katuympäristöstä tulee tehdä erillinen suunnitelma, mitä yleissuunnitelman liikenneosassa esitetäänkin.  Kaupunginmuseon arkeologia tulee hyvissä ajoin informoida suunnitelmasta, jotta mahdolliset kaivaukset voidaan suunnitella.

 

Kaupungintalokorttelien historia ja luonne Helsingin kantakaupungin vanhimpana säilyneenä alueena tulee ottaa lähtökohdaksi pinnoitteita suunniteltaessa. Vanhojen pinnoitteiden säilyttäminen ja mahdollinen palauttaminen on parempi vaihtoehto kuin uusien materiaalien lisääminen. Porttiholvien ja pihojen osalla tulee selvittää, mikä on ollut alkuperäinen pinnoite, kenttäkiveys tms. koekuoppien avulla. Materiaalit voivat olla erilaisia eri porttiholveissa, koska ne ovat todennäköisesti olleet myös erilaisia. Lisäksi vanhat portit tulee säilyttää eikä niitä tule poistaa tai siirtää.

 

Opastinjärjestelmä           Johtokunta pitää korkeita opastinpyloneita liian massiivisina ja raskaina Helsingin arvokkaimpiin kortteleihin ja toivoo, että niiden kokoa vielä tarkistetaan.

 

Johtokunta esittää, että asiakirjaa vielä tarkistetaan edellä mainittujen huomautusten osalta. Yleishavaintona esittelijä toteaa, että koska Torikortteleiden käyttötarkoitukset ja suunnittelu on kesken, tulisi rakennustapaohjeissa ja ao. yleissuunnitelmassa jollain tapaa varautua vielä mahdollisesti muuttuviin toimintoihin, ja ohjeen tulisi siitä näkökulmasta olla paremminkin joustava, laadukasta suunnittelua ohjaava ja tukeva kuin sitova asiakirja.

 

Käyttäjähallintokunnan näkökulmasta kaupunginmuseon suunnitteilla oleva siirtäminen Sarvikuonon korttelista Elefantin kortteliin aiheuttaa sellaisia muutoksia, joissa ei ehkä voi noudattaa kaikkia rakennustapaohjeessa ja yleissuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Esimerkiksi
Katumuseon säilyttäminen erilaisine pinnoitteineen ja näyttelyineen
Sofiankadulla ei ole museon erityisessä intressissä, mikäli museon toiminnot siirtyvät kadun varrelta pois. Niin ikään rakennustapaohjeeseen sisältyvä Elefantin korttelin poikittainen kulkureitti Balderin talon pihaan on museon toimintojen sijoittumisen kannalta ongelmallinen.

 

Torikortteleiden laajuiselle historiallisesti arvokkaalle alueelle on vaikea laatia koko aluetta koskevaa rakentamistapaohjetta. Alueen suojelukysymyksiä on voitava tarkastella hankekohtaisesti, jotta alueen arvot säilyvät. Johtokunnan näkemyksen mukaan liika yhdenmukaistaminen voi vähentää kortteleiden erityisluonnetta historiallisesti kerroksellisena, Helsingin historiasta 1700-luvulta tähän päivään konkreettisesti kertovana alueena.

 

Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta toteaa (15.9.2009) seuraavaa:

 

Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi on eri hallintokuntien toimesta teetetty "Kaupungintalokorttelit - konsepti ja ideasuunnitelma" (2006) ja sitä täydentävä "Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma" (2009) konsulttityöt. Tavoitteena on ollut alueen avaaminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön sekä jalankulkuympäristön parantaminen. Suunnitelmien pääpaino on tonttialueiden sisäisten rakennusten ja kulkualueiden kehittämisessä, mutta niissä käsitellään myös läheisiä katualueita sekä niiden teknisiä ja kaupunkikuvallisia järjestelyjä, mm. valaistuksen osalta.

 

Valaistuksen osalta Helsingin Energian lausunto rajoittuu koskemaan vain julkisten ulkotilojen valaistusta koskevia seikkoja. Merkittävin asia julkisen ulkovalaistuksen kannalta on Senaatintorilla, Aleksanterinkadun varrella olevien valaisinpylväiden siirto keskemmälle nykyistä torialuetta, samoin Havis Amandan aukiolla raitiotiekiskojen ja niihin liittyvien valaisin- ja kannatusvaijeripylväiden uudelleen sijoittamiset. Mikäli nämä muutokset toteutetaan, tulee niiden käytännön suunnitteluun kytkeä Liikennelaitos ja Helsingin Energia, jotta valaistuksen ja ajolankaripustusten pylvästarpeet saadaan optimoitua. Senaatintorin osalta pylväiden siirto kauemmaksi Torikortteleista johtaa epäsymmetriseen pylväsjakoon Senaatintorilla ja leventyvän Aleksanterinkadun valaistusratkaisu kaipaa lisätarkasteluja. Kaavailtu julkisivuvalaistus pylväistä käsin saattaa johtaa ongelmallisiin häikäisykysymyksiin. Mikäli ko. pylväitä ei voida jättää nykyisille paikoilleen, saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto ottaa koko Senaatintorin alueen valaistus omaan kokonaistarkasteluun jolloin sekä torin että sitä ympäröivien katujen ja julkisivujen valaistus voitaisiin suunnitella valaistusteknisenä ja kaupunkikuvallisena kokonaisuutena.

 

Ehdotettu ripustusvalaistuksen lisääminen Torikortteleiden poikkikaduilla on toteutettavissa, ripustusvaijereiden keskinäinen jakoväli ja seinäkiinnityskohdat tulee kuitenkin uusia siinä yhteydessä. Valaistus tulee  samalla mitoittaa tasapainoisesti muiden läheisten katujen valaistustasojen kanssa.

 

Koska Senaatintorilla järjestetään usein erilaisia tapahtumia, jotka vaativat valaistukselta sammuttamista, säätöä tai muuta erikoisohjausta, jopa pylväiden tilapäistä poistamista ja koska tilaisuuksissa tarvitaan yleensä ns. ”tapahtumasähköä” olisi Senaatintorin kokonaistarkastelus­sa tilaisuus kehittää näitäkin palvelukonsepteja. Lisäksi korttelialueilla ja sisäpihoilla tullaan järjestämään jatkuvasti erilaisia tapahtumia, jotka edellyttävät joustavaa ja riittävää sähkön saantia. Näiden sähköpisteiden riittävyys ja hyvä käytännöllinen sijoittelu tulisi ottaa mukaan kortteleiden ja kiinteistöjen suunnitteluun.

 

Torikortteleiden rakennusten käyttö tulee edellyttämään myös niissä olevien toimitilojen, laitetilojen ja laitteiden viilentämistä. Koska kyse on historiallisesti arvokkaasta empirealueesta, ei siellä tule sallia rakennusten ulkopuolelle sijoitettavia jäähdytyskoneiden äänekkäitä ja julki­sivuja pilaavia lauhduttimia. Alueen rakennukset, joissa tarvitaan jäähdytystä tai kylmäkoneiden lauhdutusta, on mahdollista liittää Helsingin Energian kaukojäähdytykseen, mikäli tämä otetaan huomioon jo suunnittelun ja rakentamisen alkuvaiheessa. Helsingin Energian mielestä tästä tulisi olla maininta myös rakentamistapaohjeissa.

 

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (30.9.2009) seuraavaa:

 

Lausuntonaan suunnitelmista Uudenmaan ympäristökeskus esittää seuraa­vaa.

 

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Ympäristö­keskus puoltaa alueen kehittämistä suunnitelman pohjalta.

 

Museovirasto toteaa (28.9.2009) seuraavaa:

 

Museovirasto on käsitellyt Helsingin nk. Torikortteleita eli Kruununhaan kaupunginosan kortteleita 4,30 ja 31 koskevan suunnitelman, joka käsittää ehdotuksen rakentamistapaohjeeksi, julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman sekä liikennesuunnitelman, ja esittää siitä lausuntonaan seuraavan.

 

Suunnitelma käsittelee kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorian kannalta erityisen merkittäviä pääkaupungin kortteleita. Tonttien vaiherikas rakennus- ja muutoshistoria, usein vaikuttavine ajallisine ulottuvuuksineen, ja käytön muutokset selittävät kortteliston nykytilan arkkitehtonista moninaisuutta ja visuaalista vaihtelua. Juuri näissä kortteleissa mm. ilmenee konkreettisesti vanhan Helsingin muutos pääkaupunkina rakennetuksi uudeksi Helsingiksi. Korttelit lähitienoineen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Alueen (katutilojen, rakennuskannan, pihojen) suojelusta on määräykset asemakaavassa. Asemakaavamääräysten nojalla korttelien muutoksista on ennen raken­nusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseoita ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Museovirasto on ollut edustettuna käsiteltävän suunnitelman laatimisen ohjaustyöryhmässä.

 

Suunnitelman Yleiskuvauksessa todetaan työn tavoitteeksi edellytysten luominen "empire­keskustan merkittävän osan avaamiselle kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön." Tavoite on epäilemättä kannatettava. Kohdealueen vaalimisen kannalta suunnitelman onnistuneisuutta on ensisijaisesti arvioitava sen mukaan, missä määrin kaavaillut toimet ja toiminnot (Iiike- ja virastotilat sijoitteluineen) ylläpitävät kortteleiden ja niiden lähiympäristön ominaispiirteitä, edistävät kulttuurihistoriallisen arvon turvaamista ja toteuttavat suojelun tavoitteita. Tätä vastaavasti Museovirasto tarkastelee seuraavassa mm. seikkoja, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle ja jotka saattavat hämärtää historiallisen ympäristön ominaispiirteiden sisältöä ja olemusta.

 

Kaavailtu kävelyalueiden laajentaminen koskee erityisesti Katariinankatua, jota ehdotetaan kävelykaduksi ja tätä varten irrotettavaksi raideliikenteen väylästöstä. Muutosta voi pitää Katariinankadun kannalta hyvin suotavana. Se kuitenkin edellyttää järeitä muutoksia raideliikenteen järjestelyihin muualla. Näihin muutoksiin sisältyy raitiovaunuväylän siirto.

 

Senaatintorin kohdalla lähemmäksi aukion keskustaa. Tätä Museovirasto pitää haitallisena Senaatintorin olemuksen kannalta ja siksi, että raideliikenteen nykyinen sijoittelu tukee Aleksanterinkadun hahmottumista historiallisen linjauksensa mukaisesti. Raideliikenteen kaavailtujen muutosten vaikutuksia tulisi vielä selvittää ja arvioida erityisesti Senaatintorin ja Aleksanterinkadun vaalimisen kannalta.

 

Suunnitelman mukaan raideliikenteen siirto Torikortteleiden pohjoispuolella tarjoaa mahdollisuuden kävelyalueen laajentamiseksi nykyisestä jalkakäytävästä. Museovirasto pitää ajateltua terassialuetta Senaatintorin eteläisen julkisivuseinän edessä hyvin tarpeettomana, varsinkin kun kaavailtu järjestely katkaisisi epätoivotulla tavalla Aleksanterinkadun historiallisen katulinjan ja olisi omiaan heikentämään Senaatintorin aukio-olemusta.

 

Suunnitelmassa rakennusten katuseiniin on esitetty jonkin verran aukotuksen muutoksia (uusia aukkoja, olevien aukkojen suurentamisia). Muutosten tarvetta ei yksityiskohtaisemmin perustella. Lisäksi Sofiankadun itälaidan pohjoisosan osalta illustraatioaineisto on sisäisesti ristiriitainen (vrt. sivut 5 ja 7). Museovirasto katsoo, että olevan aukotuksen muutosten tarve tulee tapauskohtaisesti tarkoin harkita. Lisäksi on tarpeellista tapauskohtaisesti tutkia aukotuksen muutosten soveliaisuus kohderakennusten rakennushistorian ja suojelutavoitteiden kannalta.

 

Pihojen avaaminen ja pihoja yhdistävien kulkureittien muodostaminen on keskeinen osa korttelien käyttöön avaamisen keinoja. Pihat tulee pääasiassa säilyttää avotiloina ja niiden käsittelyssä tulee välttää sisätilanomaisuuden tavoittelua. Niin ikään tulee huolehtia pihojen katusivustoja vaatimattomamman olemuksen (vrt. mm. porttikäytävien ja pihojen pinnoitteet), tietyn pihamaisemien karheuden ja vielä eri pihojen keskinäinen vaihtelun säilymisestä. On tärkeätä, etteivät pihojen käsittely ja yhdistämiset tarpeettomasti hämärrä kortteleissa säilyneen historiallisen tontti rakenteen tajuamista.

 

Opastus- ja valaistusjärjestelmää, katujen ja korttelipihojen kalusteita (varjoja, penkkejä jne) ja mm. grafiikkaa koskevat suunnitteluehdotukset tavoittelevat yhdenmukaista käsittelyä koko kortteliston piirissä. Ohjeistamisen määrä ja kohdentuminen vaikuttaa ylimitoiteltulta. Museoviraston arvion mukaan yhdenmukaisuuden tavoite on ristiriidassa kortteliston monipiirteisyyden kanssa. Tavoiteltu yhdenmukaisuus todennäköisesti latistaa korttelien ja tonttien historiallista identiteettiä ja synnyttää perusteettoman vaikutelmaan kortteliston erityisestä yhteen kuulumisesta. Opastusjärjestelmä on ratkaisuiltaan uudistava, mutta sen kokonaisvolyymi vaikuttaa ylimitoitetulta. Keskimmäisen korttelin kulmien luo ajatellut korkeat pylonit vaikuttavat varsin raskaalta historiallisen ympäristön lisäelementiltä, minkä lisäksi ne osaltaan haitallisesti painottaisivat vaikutelmaa kolmen korttelin yhteenkuulumisesta. Korkeat pylonit on syytä korvata ympäristöä vähemmän muokkaavilla ratkaisuilla.

 

Suunnitelma sisältää ehdotuksen sitoviksi rakentamistapaohjeiksi. Museovirasto ei pidä sitovuutta välttämättömänä, vaan pitää tärkeänä, että jokainen toimenpide tutkitaan ja käsitellään tapauskohtaisesti myös suojelun tavoitteiden kannalta. Virasto ei myöskään näe tarvetta ehdotetulle erilliselle valmisteluryhmälle. Kulttuurihistoriallisen ympäristön suojelun kannalta on ylipäätään tavoiteltavaa, että muutosten suunnittelu nojautuu oikea-aikaiseen osapuolten yhteydenpitoon ja yhteistyöhön ja että kaupungin museota kuullaan rakennussuojelun asiantuntijana muutosten suunnittelun ja käsittelyn eri vaiheissa.


Museovirastolle tulee varata tilaisuus toimia lausunnonantajana.

 

Museovirasto pitää kortteliston avaamista koskevia suunnitelman perustavoitteita kannatettavina, mutta jatkokehittelyssä suunnitelmaa on syytä hieman keventää kategorisuutta ja kortteliston tietynasteista laitostumista välttäen. Nykyisellään suunnitelma saattaa nimittäin johtaa korttelien ajallisesti kerroksisen ja arkkitehtuuriltaan monipiirteisen rakennuskannan ja tilasarjojen jäämiseen pelkäksi elävöittämistoimien satunnaiseksi taustakulissiksi.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut vastineen lausuntojen johdosta (26.10.2009) ja toteaa mm. seuraavaa:

 

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastolta kirjallista lausuntoa kaupunginhallitukselle vastineena eri hallintokuntien lausuntoihin koskien Torikortteleiden rakentamistapaohjetta ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelmaa sekä Torikortteleiden liikennesuunnitelmaa.

 

Lautakuntien lausunnoista voidaan lukea tiivistettynä kannanottoja seuraavista seikoista:

 

-                                       Rakentamistapaohje on liian sitova (kiinteistölautakunta, talous- ja suunnittelukeskus, Helsingin Leijona Oy)

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Torikorttelit ympäröivine katuineen muodostavat Helsingin keskeisimmän ja historiallisesti arvokkaan ympäristön. Kaupungin eri hallintokuntien yhteisesti laatiman suunnitelman sitovuus on perusteltua. Suuri osa suunnitelmista on ohjeellisia ja tarkoitettu työvälineeksi kortteleissa tapahtuville muutoksille. Jatkossa projekteja tarkastellaan hankekohtaisesti suunnitelmaan peilaten.

 

-                                       Historiallisen kehityksen tulee näkyä kortteleissa, liika yhdenmukaistaminen voi vähentää kortteleiden historiallista erityisluonnetta (Museovirasto, kaupunginmuseo ja rakennuslautakunta)

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Huoli lienee aiheeton kunkin korttelin vahvan identiteetin vuoksi.

 

-                                       Koko alueen yhteisen rakentamistapaohjeen sijaan tulisi rakennussuojelua tarkastella hankekohtaisesti (kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8980 tukee juuri tätä. Asemakaavan ympäristöä koskevissa määräyksissä mainitaan muun muassa: "Alue, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää niin, että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museo­virastolle tilaisuus lausunnon antamiseen."

 

-                                       Julkisivuavauksia pidettiin osin rohkeina (rakennuslautakunta, kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Julkisivujen uudet avaukset ovat ohjeellisia, ei sitovia. Aukotusten muutosten tarve tarkastellaan edelleen tapauskohtaisesti ja harkitaan tarkoin yhdessä museoviranomaisten kanssa.

 

-                                       Rakentamistapaohjetta ei ole syytä sisällyttää vuokrasopimuksiin (kiinteistölautakunta)

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Huolellisesti laadittu torikortteleiden rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma sekä torikortteleiden liikennesuunnitelma on hyvä liittää jo informaationsa vuoksi vuokralaisten tiedoksi.

 

-                                       Terassivyöhykkeen laajentaminen ja katulinjauksen muutos on Senaatintorin kohdalla tarpeeton tai sitä tulee harkita uudelleen (kaupunginmuseo, yleisten töiden lautakunta, Museovirasto ja rakennuslautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Yleinen tavoite on jalankulku- ja palveluvyöhykkeen parantaminen. Katulinjauksen muutos aiheutuu myös raitiovaunujen kääntösäteistä. Raitiovaunukalustolle riittävä ja toimiva kääntyminen edellyttää kiskojen linjauksen siirtämistä pohjoiseen.

 

-                                       Opastusjärjestelmä ylimitoitettu (kiinteistölautakunta, rakennuslautakunta, kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Ainoastaan opastusjärjestelmän periaate on sitova. Laitteiden suunnittelu tarkentuu jatkossa.

 

-                                       Yritysgrafiikan ja mainosten ohjeet on esitetty liian yksityiskohtaisesti (Helsingin Leijona Oy)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Korttelit ovat historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti Helsingin arvokkaimmat. Yritysgrafiikan ja mainoslaitteiden tulee kunnioittaa ympäristöä ja siitä johtuu ohjeiden yksityiskohtaisuus.

 

-                                       Ulkovalaistusta tulee kehittää vähäeleiseen ja historialliseen kohteeseen sopivampaan suuntaan (rakennuslautakunta)

 

-                                       Senaatintorin valaistus liitettävä rakentamistapaohjeeseen ja se tulisi tutkia kokonaisuutena (yleisten töiden lautakunta, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta )

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Asia tullaan käsittelemään tarkemmin ja ratkaisemaan käynnistymässä olevassa konsulttityössä, jossa laaditaan Torikorttelien ja Senaatintorin katu- ja valaistussuunnitelma.

 

-                                       Esteettömyys tulee huomioida (yleisten töiden lautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Rakennusvalvontavirasto valvoo esteettömyyden toteutumista hankekohtaisesti.

 

-                                       Uuden valmistelutyöryhmän perustamiselle ei ole tarvetta (kiinteistölautakunta, Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Hallintokuntien välinen yhteistyö kuuluu normaaliin rakennuslupien valmisteluun ja ohjaukseen

 

Osa kannanotoista lienee peräisin suunnitelmaraporteista, joissa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.5.2009 tekemiä muutoksia.

 

Suunnitelma on tehty Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tilauksesta konsulttityönä (Arkkitehtitoimisto K2S). Ohjausryhmään ovat kuuluneet Helsingin kaupungilta tilaajien lisäksi kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginmuseo ja liikennelaitos sekä Museovirasto.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että suurin osa esiin tulleista kysymyksistä tulee ratkaistuksi käynnistymässä olevien Torikortteleita koskevien osasuunnitelmien yhteydessä.

 

Kaj toteaa saatuihin lausuntoihin ja kaupunkisuunnitteluviraston vastineeseen viitaten, että kysymys on Helsingin valtakunnallisesti arvokkaimpaan historialliseen osaan kohdistuvista muutoksista, minkä vuoksi eri näkökulmien kirjo on huomattavan suuri. Kaj korostaa, että ohjeet on laadittu laajassa yhteistyössä ja muodostavat siten vähintäänkin kohtuullisen kompromissin erilaisten tavoitteiden ja myös hallintokulttuurien suhteen.

 

On huomattava, että alueen asemakaavamääräys edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottamista ja museoviranomaisten konsultointia eikä ohjeilla myöskään voida syrjäyttää maankäyttö- ja raken­nuslain säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä tai lupajärjestelmää. Vaikka rakennuslautakunta myöhemmin hyväksyisikin sitovuudeltaan vahvemmaksi ajatellun osuuden rakennusjärjestyksen 2 §:n mu­kaisena rakennustapaohjeena, on tarkoituksenmukaista, että rakennusvalvontaviranomainen siitä huolimatta edellyttää lupaa myös maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaisilta toimenpiteiltä tällä alueella.

 

Oheistuksessa on sivulla 43 esitetty, että ennen rakennusluvan myöntämistä suunnitelmat käsiteltäisiin eri hallintokunnista koostuvassa työryhmässä. Luettelosta puuttuu kiinteistövirasto, mihin kiinteistölauta-kunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Kaj pitää perusteltuna, että kiinteistövirasto ja tarpeen mukaan muutkin hallintokunnat tai Helsingin Leijona Oy voivat tällaiseen neuvotteluun osallistua kulloinkin käsiteltävästä asiasta riippuen. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että ennen tärkeitä päätöksiä kutakin osasuunnitelmaa tarkastellaan myös kokonaisuuteen peilaten.

 

Nyt laadittu ohjeistus antaa hyvän pohjan jatkosuunnittelulle ja hallintokuntien yhteistyölle myös jatkossa. Kaj esittää, että kaupunginhallitus merkitsisi rakennustapaohjeen ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman tiedoksi ja kehottaisi eri hallintokuntia ottamaan sen huomioon toiminnassaan ja edistämään sen toteuttamista.

 

 

 

 


10

16.11.2009 pöydälle pantu asia

TORIKORTTELEIDEN LIIKENNESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2009-1362

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Torikortteleiden alueen liikennesuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5751-1 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, HKL-liikelai-tok­sen johtokunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Museovirastolle, uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin Leijona Oy:lle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin Energia –liikelaitoksen johtokunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Piirustus 5751-1 (Torikortteleiden liikennesuunnitelma)

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (28.5.2009) toteaa seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Torikortteleiden alueen liikennejärjestelyt muutetaan siten, että painopisteenä on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Järjestely tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon.

 

Taustaa                             Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto teettivät Arkkitehtitoimisto K2S Oy:llä vuonna 2006 valmistuneen konsulttityön ”Kaupungintalokorttelit - konsepti ja ideasuunnitelma”, jossa laadittiin viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi. Viitesuunnitelmaa täydentävä konsulttityö ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma” on tehty kortteleiden sisäosiin ja kortteleihin liittyviin katualueisiin kohdistuvien muutosten koordinoimiseksi. Viitesuunnitelman ja sitä täydentävän konsulttityön rinnalla on laadittu liikennesuunnitteluosastolla Torikortteleiden aluetta koskeva liikennesuunnitelma.

 

Liikenteen nykytilanne

 

Nykytilanteessa Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla on sallittu kaksisuuntainen raitiovaunu- sekä muu liikenne. Aleksanterinkadulla on raitiolinja 1 ja 1A pysäkki lännen suuntaan ajettaessa, taksiasema sekä pysäköintiä. Kesäisin kadulle on varattu tilaa turistibusseille. Unioninkatu on yksisuuntainen kaikelle liikenteelle pohjoisesta etelään. Sofiankatu on merkitty kävelykaduksi, jolla on huoltoajo sallittu. Kadun eteläpää on rakennettu museokaduksi. Katariinankatu on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen ja sitä käytetään raitiotieverkon osana. Havis Amandan torilla on Unioninkadun Etelärannan välisten raitiolinjojen pysäkit sekä linjan 1A päätepysäkki. Torin kiskoja käytetään myös raitiolinjojen poikkeusliikenteessä. Pohjoisesplanadi ja Eteläesplanadi toimivat kokoojakatuluokkaisina katuina.

 

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Senaatintori on voimassa olevaan asemakaavaan (nro 8980) merkitty suojeltavaksi torialueeksi.

 

Suunnitelma                    Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon. Muutokset ovat seuraavat:

 

-                                       Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla sallitaan vain joukkoliikenne, taksit sekä huolto- ja tontilleajo. Kadun linjaus muuttuu pohjoisemmaksi Aleksanterinkadun muuhun linjaukseen nähden. Ajorata rakennetaan lähes Senaatintorin tasoon. Raitiovaunuille varataan omat kaistat. Nykyiset reunakivilinjaukset kuitenkin säilytetään niin että ne ovat nähtävissä. Senaatintorin katuympäristöstä tehdään erillinen suunnitelma.

-                                       Hallituskatu Senaatintorin kohdalta muutetaan torialueeksi.

-                                       Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi, jolla on huolto- ja tontilleajo sallittu. Kadulta poistetaan raitiovaunuliikenne. Ajorata korotetaan lähes jalkakäytävän tasoon (2 cm reunakivi).

-                                       Sofiankatu säilytetään kävelykatuna, jolla sallitaan kuten nykyisinkin huolto- ja tontilleajo.

-                                       Unioninkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välillä. Myös raitiovaunuliikenne kaksisuuntaistetaan kyseisellä välillä. 

 

-                                       Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän kiskojärjestelyt toteutetaan niin, että ajosuunnat risteävät. Järjestely edellyttää liittymään raitiovaunuvaloja, joilla raitiovaunujen vuorottelu järjestetään Aleksanterinkadun ja Mikonkadun liittymän tapaan.

-                                       Unioninkadulla sallitaan linja-autolinjan 16 ajo Eteläesplanadilta Pohjoisesplanadille. Järjestely edellyttää muutoksia kadun itäreunan reunakivilinjoihin. Linja-autolinjan 16 pysäkkiä Eteläesplanadi 2 edustalta siirretään lännen suuntaan.

-                                       Havis Amandan aukion raitiovaunukiskojärjestelyihin tehdään muutoksia. Kiskolinjat siirretään torin laidoille, jolloin torille jää mahdollisimman paljon jalankulkutilaa. Raitiovau­nupysäkit siirretään torilta pois. Eteläreunan pyörätie siirretään kiskojen pohjoispuolelle.

-                                       Eteläesplanadi 2 edustalle rakennetaan raitiolinja 1 päätepysäkki sekä uudet kiskot.

-                                       Etelärantaan rakennetaan uudet raitiovaunupysäkit linjoille 1A, 3B ja 3T.

-                                       Pohjoisesplanadin jalkakäytävä Sofiankadun ja Helenankadun välillä levennetään saman levyiseksi kuin Sofiankadun länsipuolella.

 

 

 

Järjestelyn vaikutus liikenteeseen

 

Suunnitelman katuverkkomuutokset siirtävät Aleksanterinkadun Senaatintorin kohdan sekä Katariinankadun liikenteen muulle katuverkolle. Autoliikenteen sijoittumista katuverkkoon on tarkasteltu Emme-ohjel­malla. Merkittävin vähennys liikennemäärissä on Snellmaninkadulla ja lisäys Unioninkadulla sekä Liisankadun itäpäässä.

 

Raitiovaunuliikenteen toimivuuden selvittämiseksi on tehty erillisenä konsulttityönä raitioliikennejärjestelyjen toimivuustarkastelu. Toimivuustarkastelussa vertailtiin neljän eri vaihtoehdon toimivuutta kolmella erilaisella raitiovaunuliikenteen linjastolla. Vaihtoehtojen välisiä eroja haettiin myös herkkyystarkasteluiden avulla (lisäämällä raitiovaunulinjoja, autoliikennettä sekä raitiovaunujen poikkeusliikenteellä). Tässä suunnitelmassa esitetty järjestely osoittautui toimivimmaksi ja raitioliikennettä vähiten viivästyttäväksi.

 

HKL-liikelaitoksen lausunto

 

HKL-liikelaitos on antanut liikennesuunnitelmasta lausunnon talous- ja suunnittelukeskukselle. Lausunnossaan HKL katsoo muun muassa, että suunnitelman mukainen liikenneratkaisu hidastaa ja vaikeuttaa raitiovaunujen sujuvaa kulkua ja huonontaa raitioliikenteen toimivuutta. Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän järjestely on häiriöherkkä, joten limittäisestä kiskojärjestelystä tulisi luopua. Myös häiriö- ja poikkeusliikenteen tilanteissa liikennesuunnitelman ratkaisut heijastuvat pahimmillaan koko eteläisen kantakaupungin raitioliikenteeseen. Samoin järjestelyllä voi olla haittaavaa vaikutusta raitiolinjaston laajentamishankkeisiin. HKL katsoo, että suunnitelma on vastoin kaupunginvaltuuston 25.9.2005 asettamaa tavoitetta raitioliikenteen nopeuttamisesta 4 % vuoteen 2012 mennessä. Lausunnossaan HKL esittää suunnitelman muuttamista siten, että Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymä toteutettaisiin ilman limittäistä kiskojärjestelyä ja Havis Amandan aukiolle lisättäisiin etelästä tulevalle raitiovaunulle kääntymismahdollisuus takaisin etelän suuntaan.

 

Vastine HKL-liikelaitoksen lausuntoon

 

Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymää tutkittiin myös tavanomaisena kaksiraiteisena liittymänä, jolloin vältettäisiin eri raitiovaunusuuntien vuorottelu. Järjestely johtaisi kuitenkin Aleksanterinkadun pohjoisreunan jalkakäytävän kaventumiseen Unioninkadun liittymässä siinä määrin, että sitä ei katsottu kaupunkikuvallisesti mahdolliseksi.

 

Raitioliikenteen toimivuuden varmistamiseksi tehdyssä simuloinnissa ei tilanteissa, joita HKL:n lausunnossa esitetään, ilmennyt merkittäviä ongelmia. Myös raitioliikenteen laajennukset olivat mukana toimivuustarkastelussa. Uuden vararaideyhteyden lisääminen Havis Amandan aukiolta etelän suuntaan on raidegeometrian vuoksi hankalaa eikä HKL ole tätä aiemmissa suunnitteluvaiheissa esittänyt.  Lisäämistä voidaan tutkia tarkemmin rakennesuunnittelun yhteydessä.

 

Pysäköinti   Torikortteleiden asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee osoittaa lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Turistibusseille osoitetaan pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta. Polkupyörille tullaan osoittamaan pysäköintiä Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen korttelin alueelta.

 

Huoltoliikenne

 

Torikortteleiden huolto tapahtuu Katariinankadulta, Sofiankadulta ja Aleksanterinkadulta. Kävelykaduilla (Katariinankatu, Sofiankatu) voidaan huoltoajon kellonaikaa rajoittaa.

 

Järjestelyn vaikutus kaupunkikuvaan

 

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Myös asemakaavassa on alueelle merkitty suojelumääräyksiä. Tämän vuoksi alueelle tehtävät muutokset katuihin ja toreihin on tehtävä yhteistyössä kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa. Suurimmat muutokset tulevat Aleksanterinkadulle, Senaatintorille ja Katariinankadulle. Aleksanterinkadulla, Senaatintorilla ja Katariinankadulla järjestely edellyttää tasauksen muutoksia. Katujen reunakivilinjaukset tulee kuitenkin säilyttää näkyvissä. Aleksanterinkadulla raitiotien virtajohtimien kannatinpylväät siirtyvät.

 

Kustannusennuste

 

Torikortteleiden liikennesuunnitelman alustava kustannusennuste on 9,5 milj. euroa, josta kiskotöiden osuus on 5,5 milj. euroa. Torikortteleiden liikennejärjestelyt on tarkoitus toteuttaa vuosien 2010–2012 aikana.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5751-1 mukaisen Torikortteleiden alueen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 9,5 milj.euroa kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

 

Kaj toteaa, että liikennesuunnitelmasta ja Torikortteleiden rakentamistapaohjeesta sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleis­suunnitelmasta on pyydetty lausunto yleisten töiden lautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, HKL-liikelaitoksen johtokunnalta, kaupunginmuseon johtokunnalta, Museovirastolta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin Leijona Oy:ltä ja talous- ja suunnittelukeskukselta.

 

Kiinteistölautakunta ei ole ottanut kantaa Torikortteleiden liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (29.9.2009).

 

Rakennuslautakunta toteaa (15.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Senaatintorin ja Aleksanterinkadun käsittely

 

Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen uudelleenjärjestelyjen vaikutukseen Senaatintorin ja Aleksanterinkadun tilalliseen luonteeseen.

 

Suunnitelmassa Katariinankatu ehdotetaan vapautettavaksi terassit mahdollistavaksi kävelykatumaiseksi tilaksi. Raitiotieliikenteen poistaminen Katariinankadulta edellyttää kuitenkin Unioninkadun osalta kaksisuuntaista raitiotieliikennettä. Käännyttäessä Aleksanterinkadulle kak­si kiskoparia edellyttävät riittävän kaarresäteen saavuttamiseksi kiskojen siirtämistä Senaatintorin kohdalla pois nykyisestä linjasta keskemmälle torialuetta. Muutoksen seurauksena joudutaan siirtämään myös valaisinpylväiden ja raitiotien sähkölinjojen edellyttämiä tolppia ja katupintoja ja niiden rajalinjoja.

 

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt asiaa (1-0005-09-LAU) kokouksissaan kolmesti ja antanut niistä kaksi lausuntoa (4.2.2009 ja 3.6.2009). Lausunnoista jälkimmäiseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Neuvottelukunta pitää keskeisenä piirteenä Helsingin ruutukaavan suorien katulinjausten säilyttämistä ja Senaatintorin ympäristösuunnittelua torin lähtökohdista. Näitä ei suunnitelmassa kuitenkaan oltu riittävästi huomioitu.

 

Luonnostellut julkisivujen avaukset ovat paikoitellen rohkeita ja edellyttävät vielä tarkkaa harkintaa. Avaukset tulee suhteuttaa niitä ¿palveleviin tiloihin ja välttää ylimitoitusta.

 

Muutokset pylväsrivistöissä ja katupinnassa vaikuttavat Senaatintorin hahmoon ja Aleksanterinkadun linjaan tavalla, joka ei ilmene esitetyistä havainnekuvista. Myös Senaatintorin kaltevuus saattaa tuottaa ongelmia torin hahmon ja tilan rakenteen säilyttämiselle, jos kiskoja siirretään oleellisesti pohjoisemmaksi. Kadun ja torin liitoskohtaa ja sen jäsentymistä tulee selkeyttää ja tutkia tarkemmin ottaen huomioon alueen monet toiminnot kuten pysäköinti, pysäkit, turistibussit, taksit ja jalankulkijat. Ulkotarjoilualueiden laajentumista Aleksanterinkadun jalkakäytävän levennetylle vyöhykkeelle ei pidetty onnistuneena ratkaisuna.

 

Tutkimisen arvoinen ratkaisu on jättää Aleksanterinkatu ennalleen ja sijoittaa ulkotarjoilualueet levennetyn jalkakäytäväterassin sijaan torialueen reunaan.

 

Liikenne                            Suunnitelmassa Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisujen pai­nopiste on jalankulkualueiden kehittäminen. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiovaunuliikenneverkkoon ja Senaatintorin liikennejärjestelyihin. Raitiovaunuliikenteen toimivuuden selvittämiseksi on tehty erillisenä konsulttityönä raitioliikennejärjestelyjen toi­mivuustarkastelu.

 

Liikennejärjestelyiden vaikutuksiin on otettu kantaa jo edellä.

 

Turistibusseille suunnitelmassa osoitetut pysäyttämispaikat Snellma­nin­kadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta tulee täsmentää. Asemakaavan edellyttämät autopaikat ehdotetaan suunnitelmassa osoitettavaksi lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Läheisten pysäköintilaitosten kapasiteetti on syytä tarkistaa.

Polkupyöräpaikat osoitetaan suunnitelmassa Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen korttelin alueelta.

 

Suunnitelmassa ei ole otettu kantaa esteettömyyteen. 

Torikorttelit tulee edellyttää rakennettaviksi esteettömiksi historialliset arvot huomioiden.

 

Huolto                                Huoltoajo on ehdotettu tapahtuvaksi Katariinankadun, Sofiankadun ja Aleksanterinkadun kautta mahdollisesti rajoitettuina kellonaikoina.

 

Suunnitelman mukaan jätehuollon osalta on käynnistetty erillinen konsulttityö, jonka puitteissa tutkitaan mm. keskitettyä imuputkijärjestelmää. Suunnitelma edellyttää että jätehuoneet tulee sijoittaa olemassa oleviin tiloihin tai kellarikerroksiin, erillisiä jätehuoneita tai katoksia pihoille ei tule rakentaa.

 

Keskitetty imuputkijärjestelmä saattaa osoittautua epärealistiseksi ja jätekeräys tuleekin alustavasti integroida osaksi kortteleitten huoltosuunnitelmaa.

 

Uudet työtilat, kuten kahvilat ja ravintolat, tulee suunnitella täyttämään alusta lähtien työtiloilta edellytettävät työsuojelulliset vaatimukset.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon. Jalankulkualueiden toimivuuden turvaamiseksi yleisten töiden lautakun­nan mielestä huolto- ja taksiliikennettä lukuun ottamatta autojen läpiajoliikenne on estettävä nostopollareilla.

 

Rakentamistapaohjeen sitovaksi tavoitteeksi on merkitty rakennusviraston vastuulla oleva poikkileikkaustarkastelu Aleksanterinkadun tarjoilualueen, uuden raitiotielinjauksen ja Senaatintorin yhteensovittamiseksi. Tarkastelu tarvitaan nopeasti, sillä Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajoradalle johtaa tasausten muutoksiin. Samoin uusien kiskojen rakentaminen Unioninkadulle ja kiskojen poisto Katariinankadulta vaatii tarkempaa tarkastelua kuin rakentamistapaohjevaiheessa on tehty. Yleisten töiden lautakunnan mielestä olisi tutkittava tarkemmin vaihtoehto, jossa raitiokiskoista Senaatintorin laidassa luovutaan kokonaan ja raitiotieliikenne johdetaan Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan ja Esplanadin kautta Katajanokalle. Myös torin kaltevuus aiheuttaa ongelmia kiskojen sijoittamisessa torin laitaan

 

Katu- ja toripintojen korkeuserojen sovittaminen on haasteellinen suunnittelutehtävä valtakunnallisesti arvokkaassa, historiallisessa ympäristössä, jolla on Helsingille erittäin merkittävä symboli- ja identiteettiarvo. Tässä yhteydessä tulee vielä kertaalleen punnita, voidaanko Senaatintorin eteläreunaan sijoittaa terassialue vai onko se Senaatintorin suojelutavoitteiden vastaista.

 

Esteettömyys on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa kaikissa tiloissa sekä kiinteistöjen alueella, että yleisillä alueilla.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla on valmius käynnistää tämän vuoden aikana Aleksanterinkadun ja Senaatintorin poikkileikkaustarkastelu laajennettuna ympäristön tarkastelulla, joka sisältää myös valaistuksen. Työ tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Valaistuksen osalta yhteistyötä tehdään Senaatintoriin rajautuvien kiinteistöjen edustajien kanssa. Tämän jälkeen katu- ja puisto-osasto käynnistää katusuunnitelman laadinnan. Aleksanterinkadun, Unioninkadun, Katariinankadun ja Senaatintorin rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2011 ja 2012. Rakentamistyön tarkemmat kustannukset selviävät jatkosuunnittelun edetessä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus ei ota kantaa liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (29.9.2009).

 

HKL-Liikelaitoksen johtokunta toteaa (16.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Liikennesuunnitelma edellyttää raitioratojen ja raitioliikenteen uudelleen­järjestelyjä Unioninkadun ja Katariinankadun sekä Aleksin ja Eteläesplanadin rajaamalla alueella. Suurimmat muutokset ovat Katariinankadun radan poisto ja Unioninkadun liikennejärjestelyt. Suunnitelman mukaan raitioliikenne kulkee – toisin kuin nyt – molemmissa ajosuunnissa Unioninkadulla ja yhteisillä kaistoilla ajoneuvoliikenteen kanssa. Lisäksi suunnitelman mukaan vastakkaisten suuntien raiteet ovat Unioninkadulla osalla matkaa limittäin.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunnan näkemyksen mukaan suunnitelman liikenneratkaisut hidastavat ja vaikeuttavat raitiolinjojen sujuvaa kulkua ja huonontavat raitioliikenteen toimivuutta ja tehokkuutta. Lisäksi uusi liikennejärjestely on hyvin altis häiriöille. Tämä on ollut ennakoitavissa koko suunnittelun ajan, koska yhtenä lähtökohtana suunnittelussa on ollut raitioliikenteelle tärkeän Katariinankadun radan poistaminen. HKL‑liikelaitos huomautti heti suunnittelun alkaessa, että Katariinankadun radan poistaminen on raitioliikenteelle haitallinen ja vaikeuttaa raitioliikenteen järjestämistä.

 

Kaupungintalokortteleiden elävöittämiseen tähtäävä työ ja siihen liittyvä liikennejärjestelyjen suunnittelu käynnistyi useita vuosia sitten, ja kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL-liikelaitoksen suunnittelijat ovat tutkineet yhteistyössä lukuisan määrän erilaisia liikennejärjestelyvaihtoehtoja. Raitioliikenteen kannalta hyvää, nykyisen korvaavaa ratkaisua ei ole löytynyt.

 

Suunnitelman sinänsä kannatettava pyrkimys laajentaa kävelyalueita voi muuttua hyvin haitalliseksi raitioliikenteen toimivuuden kannalta. Raitioliikenne on ollut ikiajat Kauppatorin alueen liikenneyhteyksien perusta. Toimiakseen jatkossakin alueella tehokkaasti, tulee raitioliikenne ottaa huomioon kulkumuotonsa vaatimusten mukaisesti sekä tila- että liikennejärjestelyissä. Raitioliikenteen osalta on varmistettava, että liikenne voidaan hoitaa myös poikkeustilanteissa ja että häiriöt jäävät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Torikortteleiden alueella kulkevat raitioreitit ovat keskeisessä asemassa raitioliikenteen linjaverkossa. Häiriöt torikortteleiden alueella raitioliikenteessä vaikuttavat suoraan tai välillisesti jokaiseen Helsingin raitiolinjaan.

 

HKL-liikelaitos on antanut keväällä suunnitelmasta liitteen mukaisen lausunnon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä käsitellään sitä.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunnan näkemykset esitetyn muutoksen vaikutuksista perustuvat pitkäaikaiseen käytännön liikennöintikokemukseen kyseisellä alueella sekä kevät- ja kesäajan kokemukseen Mikonkadun limittäisestä raideratkaisusta. HKL-liikelaitoksen johtokunta painottaa, että Mikonkadun järjestelyt ovat vaikuttaneet haitallisesti raitioliikenteen säännöllisyyteen ja täsmällisyyteen, koska ajoaikojen hajonta on suurta. Aikataulujen pohjana olevaan ajoaikaan verrattuna linjalla 3T kuluu kolmesta viiteen (3 – 5) minuuttia enemmän aikaa suunnassa Aleksilta rautatieasemalle.

 

Ajoaikojen hajonta on molemmissa ajosuunnissa niin suurta, että aikataulu on muutettava eikä uutta voi suunnitella nykykäytännön mukaisella tarkkuudella. Myös Aleksia suoraan ajavien linjojen 4 ja 7 säännöllisyys on kärsinyt.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa, että torikorttelien liikennesuunnitelman simulointitarkastelussa, jonka mukaan raitioliikenteen uusi järjestely olisi näyttänyt toimivalta ja hidastumista olisi vain vähän, lähtökohtana oli, että alueen suojateillä liikkuvat jalankulkijat eivät vaikuta raitioliikenteeseen mitenkään ja että raitiovaunut saapuvat tarkastelualueelle säännöllisesti ja täsmällisesti. Näin ei käytännössä tapahdu vaan raitiovaunut saapuvat hyvinkin epäsäännöllisin välein ja suojateillä liikkuu huomattava määrä jalankulkijoita, joista vielä suuri osa on turisteja ja alueella kokemattomia liikkujia, jotka varmasti hidastavat raitioliikennettä ja aiheuttavat pysähdyksiä.

Unioninkadun liikennekokonaisuus tulisi olemaan huomattavasti Mikon­kadun tilannetta monimutkaisempi paikan itsensä (nähtävyydet, turistibussit, tapahtumat) ja kiskoilla kulkevan autoliikenteen sekä raitioliikenteen kahden kääntymissuunnan vuoksi. Liikennesuunnitelman epäedulliset ratkaisut vaikuttaisivat laajalti erityisesti häiriö- ja poikkeusliikenteen tilanteissa. Katariinankatua käytetään nykyisin poikkeusreittinä lähes päivittäin. Uudessa suunnitelmassa korvaavana järjestelynä toimii Kauppatorin kääntölenkki, jonka käytettävyys olisi täysin Unioninkadun limittäisradan toimivuuden varassa. Eteläsuunnasta tuleville vaunuille ei ole toista paluuyhteyttä Etelärantaan ja muuhun eteläiseen Helsinkiin. Unioninkadun tukkeutuessa esimerkiksi Eteläsataman ja Kaivopuiston suunnan liikenne loppuisi. Helsingin niemelle olisi rakennettava kiireellisesti raitioliikenteelle varayhteyksiä, mikäli Unioninkadun ratajärjestely toteutetaan. Näitä varayhteyksiä ei sisälly suunnitelmaan eikä kustannusarvioon.

Liikennesuunnitelman mukaisilla järjestelyillä voi olla merkittävä heijastusvaikutus raitioliikenteen laajentamishankkeisiin. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannan yhteys kulkee Aleksin kautta ja lisää raitiovaunujen määrää alueella. Laajasalon raitiotieratkaisun edellytyksenä on pidetty raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä ja liikenteen nopeuttamista kantakaupungissa, sillä Kruunuvuorenrannan liikennejärjestelmä ei voi perustua hitaisiin ja/tai epäluotettaviin reittiosiin.

 

Kaupunginvaltuusto asetti 25.9.2005 HKL-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle tavoitteen nopeuttaa raitioliikennettä 4 % vuoteen 2012 mennessä. Uhkana on, että nyt lausunnolla oleva liikennejärjestely vaikuttaa merkittävästi päinvastaiseen suuntaan.

 

Torikortteleita koskevassa päätöksenteossa on tärkeä tiedostaa ratkaisujen vaikutukset raitioliikenteen toimivuuteen. Mikäli liikennejärjestelyjen muuttamiseen kuitenkin päädytään, pitäisi suunnitelmaa vielä kehittää.  Mahdollisia keinoja raitioliikenteen toimintavarmuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat raitioliikenteen omat kaistat Unionin­kadulla, raiteiden limittäisratkaisusta luopuminen, autoliikenteen kään­tymissuunnan Pohjoisesplanadilta pohjoiseen Unioninkadulle kieltäminen, liikennevalo-ohjauksen lisääminen ja Katariinankadun ratayhteyden säilyttäminen.

 

Torikortteleiden uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat raitiorata- ja pysäkki-investoinnit tulee toteutuessaan rahoittaa torikorttelihankkeen ei HKL‑liikelaitoksen investointibudjetista. Liikennöintikustannusten lisäys (mukaan lukien lisääntyvä poikkeusliikenteen hoito busseilla) tulee kompensoida HKL-liikelaitokselle suuremman tariffituen muodossa. HKL-liikelaitoksen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä investointia, joka heikentää kannattavuutta. Joukkoliikennejärjestelmän huonontamisesta aiheutuvia kustannuksia ei tule kohdentaa lipunhintoihin matkustajien maksettavaksi.

 

Raitioliikenteen investointien kustannukset ovat yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa (rata, ratasähkö, pysäkit). Liikennöintikustannusten lisäys on hidastumisen ja poikkeustilanteiden vuoksi arviolta vähintään 600 000 euroa vuodessa (noin kahden vaunun liikenne). Nämä lisäpanostukset eivät tuo mitään hyötyjä matkustajille.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta painottaa, että myös rakentamisaikaisista poikkeusliikennejärjestelyistä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia vuosina 2011 ja 2012, jotka tulisi kompensoida HKL-liikelaitokselle.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta pitää raitioliikenteen toimivuuden turvaamista keskustassa ehdottoman tärkeänä. Katujen ja ratojen uudelleenjärjestelyihin ei pitäisi ryhtyä, ellei raitioliikenteen tehokkuutta ja palvelutasoa voida taata suunnitelmaa edelleen kehittämälläkään. Mahdolliset Unioninkadun radat tulee, mikäli ratojen rakentamiseen kuitenkin päädytään, toteuttaa ilman eri suuntiin menevien raiteiden limittäisjärjestelyjä. Lisäksi Kauppatorin alueelle tulisi järjestelyn vuoksi ehdottomasti järjestää kääntömahdollisuus etelän suuntaan tai toteuttaa eteläiselle niemelle muita uusia varayhteyksiä, mikäli Unioninkadun ratajärjestely toteutetaan.

 

Raitioliikenne Katariinankadulla tulisi säilyttää. Tämä vaikuttaisi olennai­sesti raitioliikenteen häiriöherkkyyttä heikentäviä tekijöitä vähentävästi. Eteläisen Helsingin raitioliikenne poikkeustilanteissa (satoja vuodessa) olisi mahdollista tuottaa nykyisellä laatutasolla. Lisäksi limittäisten kiskojen järjestelystä Unioninkadulla voitaisiin luopua, millä olisi merkittävä vaikutus sekä raitioliikenteen nopeuteen ja luotettavuuteen. Tämä järjestely ei myöskään vaarantaisi Kruunuvuorenrantaan luotavan raitioyhteyden toimivuutta.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta vastustaa jyrkästi suunnitelman joukkoliikennejärjestelyjen toteuttamista esitetyssä muodossa.

 

Helsingin Leijona Oy toteaa (30.9.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Torikortteleiden liikennesuunnitelma

 

Helsingin Leijona Oy pitää esitettyä suunnitelmaa Torikortteleiden elävöittämisen kannalta tarpeellisena. Alue tulee olemaan osa Helsingin kävelykeskustaa ja sen helppo saavutettavuus -liikekeskustan suunnasta lähestyen - Unioninkatu ylittäen tulee varmistaa katusuunnitelmissa.

 

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (29.9.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Johtokunta korostaa, että kun vanhoja pinnoitteita ja niiden alapuolisia kerroksia poistetaan sisäpihoilla, katualueilla ja porttiholveissa, tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin. Aleksanterin kadun alueella Senaatintorin kohdalla on entinen hautausmaa, katu, asuinkortteli ja Suurtori. Joten alueella tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin myös raitiovaunukiskojen siirtoa suunniteltaessa. Senaatintorin katuympäristöstä tulee tehdä erillinen suunnitelma, mitä yleissuunnitelman liikenneosassa esitetäänkin.  Kaupunginmuseon arkeologia tulee hyvissä ajoin informoida suunnitelmasta, jotta mahdolliset kaivaukset voidaan suunnitella.

 

Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta ei ota kantaa liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (15.9.2009).

 

Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmista (30.9.2009).

 

Museovirasto toteaa lausunnossaan mm.(28.9.2009) seuraavaa: Suunnitelma käsittelee kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorian kannalta erityisen merkittäviä pääkaupungin kortteleita. Tonttien vaiherikas rakennus- ja muutoshistoria, usein vaikuttavine ajallisine ulottuvuuksineen, ja käytön muutokset selittävät kortteliston nykytilan arkkitehtonista moninaisuutta ja visuaalista vaihtelua. Juuri näissä kortteleissa mm. ilmenee konkreettisesti vanhan Helsingin muutos pääkaupunkina rakennetuksi uudeksi Helsingiksi. Korttelit lähitienoineen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Alueen (katutilojen, rakennuskannan, pihojen) suojelusta on määräykset asemakaavassa. Asemakaavamääräysten nojalla korttelien muutoksista on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseoita ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Museovirasto on ollut edustettuna käsiteltävän suunnitelman laatimisen ohjaustyöryhmässä.

 

Museovirasto tarkastelee seuraavassa mm. seikkoja, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle ja jotka saattavat hämärtää historiallisen ympäristön ominaispiirteiden sisältöä ja olemusta.

 

Kaavailtu kävelyalueiden laajentaminen koskee erityisesti Katariinankatua, jota ehdotetaan kävelykaduksi ja tätä varten irrotettavaksi raideliikenteen väylästöstä. Muutosta voi pitää Katariinankadun kannalta hyvin suotavana. Se kuitenkin edellyttää järeitä muutoksia raideliikenteen järjestelyihin muualla. Näihin muutoksiin sisältyy raitiovaunuväylän siirto Senaatintorin kohdalla lähemmäksi aukion keskustaa. Tätä Museovirasto pitää haitallisena Senaatintorin olemuksen kannalta ja siksi, että raideliikenteen nykyinen sijoittelu tukee Aleksanterinkadun hahmottumista historiallisen linjauksensa mukaisesti. Raideliikenteen kaavailtujen muutosten vaikutuksia tulisi vielä selvittää ja arvioida erityisesti Senaatintorin ja Aleksanterinkadun vaalimisen kannalta.

 

Suunnitelman mukaan raideliikenteen siirto Torikortteleiden pohjoispuolella tarjoaa mahdollisuuden kävelyalueen laajentamiseksi nykyisestä jalkakäytävästä. Museovirasto pitää ajateltua terassialuetta Senaatintorin eteläisen julkisivuseinän edessä hyvin tarpeettomana, varsinkin kun kaavailtu järjestely katkaisisi epätoivotulla tavalla Aleksanterinkadun historiallisen katulinjan ja olisi omiaan heikentämään Senaatintorin aukio-olemusta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut vastineen lausuntojen johdosta (26.10.2009) ja toteaa raiteiden siirron osalta mm. seuraavaa:

Mikäli Senaatintorin etelälaidassa luovuttaisiin kokonaan raitiotieliikenteestä ja se johdettaisiin Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan sekä Pohjoisesplanadin kautta Katajanokalle, niin järjestely tarkoittaisi kaksisuuntaista raitioliikennettä Katariinankadulla, joka on vastoin alueen elävöittämistavoitetta ja ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista. Katajanokalle suuntautuvalle liikenteelle tulisi matkalisäystä.

 

Raitioliikenteen toimivuuden takaamiseksi on liikennesuunnitelmasta ja sen vaihtoehdoista tehty raitioliikennejärjestelyiden toimivuustarkastelu (Ramboll 12.3.2009). Toimivuustarkastelu tehtiin vertaamalla nykytilannetta uusiin vaihtoehtoihin käyttämällä samoja lähtöarvoja suunnitelmien välisten erojen selvittämiseksi. Esimerkiksi mukana on linjastomalli, johon sisältyivät Laajasalon raideyhteydet. Jalankulkijoita ei mallissa ole huomioitu, koska vaikutukset ovat samat nykytilanteessa ja uusissa vaihtoehdoissa. Toimivuustarkastelussa on mukana myös herkkyystarkastelu, jossa simuloitiin häiriötilanteita. Herkkyystarkastelu toteutettiin neljällä mallilla: raidemuutokset ja muun liikenteen lisäys, raitiovaunuliikenteen lisäys, linja-autoliikenteen lisääminen Aleksanterinkadulla ja linjan 4 poikkeusreitillä Kauppatorilla. Lisäksi toimivuustarkastelussa selvitettiin matka-aikamuutosten vaikutusta vaunutarpeeseen. Nykytilanteeseen nähden muutokset ovat niin pienet, etteivät ne vaikuta vaunutarpeeseen. Myös raitiovaunukilometrien lisääntyminen on vähäistä. Liikennöintikustannuksien arvioitiin lisääntyvän 25 000–60 000 euroa/vuosi. Toimivuustarkastelut eivät näin ollen osoittaneet liikennesuunnitelmaa toimimattomaksi. 

 

Lausunnossa esitetään myös vararaideyhteyden järjestämistä Havis Amandan aukiolle eteläsuunnasta tulevalle liikenteelle. Yhteyden lisääminen on mahdollista ja se tullaan tutkimaan rakennesuunnittelun yhteydessä.

 

Kaj toteaa viitaten saatuihin lausuntoihin sekä kaupunkisuunnitteluviraston vastineeseen, että yksi alueen suurimmista haasteista liittyy torikortteleiden elävöittämisen ja siihen liittyvän jalankulun lisäämisen yhteensovittamiseen sujuvaan raitiotieliikenteeseen sekä Senaatintorin ja Aleksanterinkadun kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Näihin seikkoihin tulee etenkin toteutusvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota. Kaj pitää liikennesuunnitelmaa kuitenkin perusteellisesti harkittuna ja toteutuskelpoisena ja esittää niin ollen sen hyväksymistä.

 

 

 

 


11

23.11.2009 pöydälle pantu asia

LINJA-AUTOKAISTOJEN VOIMASSAOLOAIKOJEN PIDENTÄMINEN

 

Khs 2009-1837

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että

 

-                                       Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/
Tuu­sulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

 

-                                       Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysä­köintijärjestelyt edellytä muuta.

 

-                                       Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja HKL-liikelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Helsingin linja-autokaistat ja voimassaoloajat vuonna 2009

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Helsingin linja-autokaistat ovat linja-auto- ja taksiliikenteelle varattuja maanantaista perjantaihin joko koko vuorokauden, kello –18 tai kello
7–9 ja 15–18 sekä lauantaisin joko koko vuorokauden tai kello 9–15 tai eivät ollenkaan. Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla maanantaista lauantaihin kello 9–15.

 

Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku-Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina. Reitillä Runeberginkatu–Topeliuksenkatu linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta. Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen yhtenäistämisellä ja pidentämisellä pyritään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, kaistojen ymmärrettävyyden parantamiseen ja tahattoman väärinkäytön vähentämiseen.

 

Tausta ja tavoitteet          Helsingin linja-autokaistat kantakaupungin alueella ovat pääosin 1970-luvun alkupuolelta. Linja-autokaistojen toteuttamiseen vaikutti olennaisesti vuonna 1974 järjestetty valtakunnallinen joukkoliikennekokeilu. Linja-autokaistoja on lisätty vähitellen 1980- ja 1990-luvuilla. Toisaalta joitakin linja-autokaistoja on poistettu, esimerkiksi Lauttasaarentieltä. Linja-auto- ja taksiliikenteellä on kantakaupungissa omat kaistat Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Hämeentiellä, Kustaa Vaasan tiellä, Topeliuksenkadulla ja Runeberginkadulla. Salomonkatu toimii joukkoliikennekatuna. Muualla Helsingissä linja-autokaistoja on Porkkalankadulla, Länsiväylällä, Turunväylällä, Vihdintiellä, Pitäjämäentiellä, Kaupintiellä, Hakamäentiellä, Hämeenlinnanväylällä, Tuusulanväylällä, Pihlajamäentiellä ja Linnanrakentajantiellä. Jokerireitillä on kaksi pitkähköä linja-autokatuosuutta. Helsingin linja-autokaistojen yhteenlaskettu pituus on noin 50 kilometriä.

 

Kaupunginhallitus päätti 5.2.1990, että Mannerheimintiellä välillä Pohjoinen Rautatiekatu - Hakamäentie ja Hämeentiellä välillä Hakaniementori - Mäkelänkatu merkitään linja-autokaistat arkisin (maanantai - perjantai) kello 7–18 ja lauantaisin kello 9–15 siten, että kuorma- ja pakettiautoilla ajo linja-autokaistoilla sallitaan maanantaista lauantaihin kello 9–15 välisenä aikana.

 

Kaupunginhallitus päätti 24.5.1999 nykyisten linja-autokaistojen voimassaoloajoista. Mannerheimintiellä välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie, Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä ja Mäkelänkadulla välillä Hämeentie Tuusulanväylä linja-autokaistojen voimassaoloajaksi merkittiin arkisin kello 7–18 ja lauantaisin kello 9–15. Tavaraliikenne sallittiin linja-autokaistoilla arkisin ja lauantaisin kello
9–15.

 

Linja-autokaistojen tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta liikenneverkon ruuhkautuvilla osuuksilla. Linja-auto-kaistojen ansiosta joukkoliikennevälineet pystyvät liikennöimään muun liikenteen ruuhkista riippumatta. Linja-autokaistat parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja nopeutta, lisäävät säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä, edistävät aikataulussa pysymistä sekä vähentävät päästöjä. Linja-autokaistojen liikennepoliittisena varaamisperusteena on julkisen liikenteen käytön lisääminen. Liikennetaloudelliset edut ovat matkustajien ja liikennöitsijöiden aikasäästöjä.

 

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut tavoitteeksi joukkoliikenteen nopeuttamisen sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisen. Vuoteen 2012 mennessä on tavoitteena, että linja-autoliikenteen nopeustaso kasvaa vuoden 2004 tasosta 6 %, ja että joukkoliikenneosuus ajoneuvoliikenteessä niemen rajalla on ruuhka-aikana 73 % ja poikittaisessa liikenteessä 20 %. Tavoitteen saavuttamista edistetään, kun linja-autokaistojen voimassaoloaikoja pidennetään.

 

Nykytilanne                      Helsingin linja-autokaistat ovat myötävirtakaistoja pääosin ajoradan reunalla; kaistojen voimassaoloajat vaihtelevat. Useissa Euroopan ja Pohjoismaiden suurimmissa kaupungeissa linja-autokaistat ovat voimassa aina, mikä lisää kaistojen ymmärrettävyyttä.

 

Kadusta tai tiestä riippuen Helsingin linja-autokaistat ovat linja-autolii-kenteelle varattuja maanantaista perjantaihin 1) koko vuorokauden,
2) kello 7–18, 3) kello 7–9 ja 15–18 tai 4) kello 7–9. Lauantaisin kaistat ovat linja-autoliikenteelle varattuja 1) koko vuorokauden, 2) kello 9–15 tai 3) eivät ollenkaan.

 

Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla maanantaista lauantaihin kello 9–15. Linja-autokaistojen voimassaoloajat ovat ymmärrettävyydeltään vaikeita, mikä saattaa lisätä kaistojen tahatonta väärinkäyttöä. Helsingin linja-autokaistat ja niiden voimassaoloajat vuonna 2009

./.                   esitetään liitteessä 1.

 

Asukkailla ja heidän vieraillaan on mahdollisuus pysäköidä linja-autokaistoilla linja-autokaistojen voimassaoloaikojen ulkopuolella Runeberginkadulla ja Topeliuksenkadulla, elleivät liikenteelliset syyt estä pysäköinnin sallimista. Mäkelänkadulla Käpylän urheilupuiston kohdalla ja Mäkelänkadun länsireunalla välillä Vaakalinnuntie - Turjantie pysäköinti on sallittu linja-autokaistojen voimassaoloaikojen ulkopuolella.

 

Linja-autokaistojen automaattivalvonta

 

Helsingissä on ongelmana joukkoliikenteelle varattujen kaistojen väärinkäyttö. Kun liikenne ruuhkautuu, linja-autokaistojen väärinkäyttö lisääntyy. Monissa suurkaupungeissa linja-autokaistoja valvotaan perinteisen poliisivalvonnan lisäksi automaattisilla järjestelmillä. Automaattivalvonta vähentää kaistojen väärinkäyttöä, koska kiinnijäämisen riski lisääntyy. Esimerkiksi Lontoossa käytössä olevassa järjestelmässä linja-autoon tai tien varteen asennettu videokamera kuvaa ajoneuvot, jotka käyttävät linja-autokaistaa ilman lupaa.

 

Helsingissä linja-autokaistoja valvotaan siirrettävien kameroiden avulla. Kokemukset automaattivalvonnasta ovat hyviä, sillä valvonta vähentää merkittävästi linja-autokaistojen väärinkäyttöä. Valvontaa on kuitenkin niin harvoin, että kaistojen väärinkäyttö ehtii lisääntyä valvontakertojen välillä. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiehdotus kuntien osallistumisesta automaattiseen liikennevalvontaan. Voimaan tullessaan laki tehostaisi mahdollisuuksia muun muassa linja-autokaistojen valvontaan.

 

Helsingin kaupunki valmistelee yhdessä poliisin kanssa kokeilua, jossa linja-autokaistoja valvottaisiin siirrettävällä, ilman miehitystä toimivalla, automaattikameralla.

 

Liikennemäärät ja linja-autokaistojen nykyiset voimassaoloajat pääkaduilla.

 

Niemen raja

 

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemää­rät lisääntyvät niemen rajalla noin kello 5:stä alkaen. Kun linja-auto­kaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 7, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 800 autoa tunnissa. Kun linja-auto­kaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 18, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 2 200–2 500 autoa tunnissa.

 

Kuva 1. Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät niemen rajalla maanantaista perjantaihin.

 

Lauantaina Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät lisääntyvät niemen rajalla noin kello 6:sta alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 9, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 900–1 200 autoa tunnissa. Kun kaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 15, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin
1 600 –1 800 autoa tunnissa.

 

Kuva 2. Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät niemen rajalla lauantaina.

 

Kantakaupungin raja

 

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien liikennemäärät lisääntyvät kantakaupungin rajalla noin
kello 4:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 7, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat 2 200 – 3 200 autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 18, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat 2 100 - 3 200 autoa tunnissa.

 

 

Kuva 3. Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien liikennemäärät kantakaupungin rajalla.

 

Lauantaina Mannerheimintien ja Mäkelänkadun liikennemäärät lisääntyvät kantakaupungin rajalla noin kello 5:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 9, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 200 - 1 300 autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 15, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 800 - 2 200 autoa tunnissa.

 

 

Kuva 4. Mannerheimintien ja Mäkelänkadun liikennemäärät kantakaupungin rajalla lauantaina.

 

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien linja-autoliikenne lisääntyy kantakaupungin rajalla noin kello 4:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen voimassaolo alkaa kello 7, liikennemäärät ovat 180 - 210 linja-autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen voimassaolo päättyy kello 18, liikennemäärät ovat 150 - 190 linja-autoa tunnissa.

 

Kuva 5. Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien linja-autoliikenne kantakaupungin rajalla maanantaista perjantaihin.

 

Pääkatujen liikennemäärien lisääntyminen ja linja-autokaistojen
voimassaolo

 

Helsingin pääkatujen auto- ja linja-autoliikenteen määrä lisääntyy nopeasti, ennen kuin linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa, ja jatkuu vilkkaana kaistojen voimassaolon päättymisen jälkeen. Näin ollen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentäminen vastaisi paremmin kantakaupungin katujen nykyisiä liikennemääriä. Kun pääkatujen auto- ja linja-autoliikenteen määriä tarkastellaan yöllä kello 22 - 5, havaitaan, että liikennemäärät ovat hyvin pieniä. Tämä viittaa siihen, että liikenne ei ole vaarassa ruuhkautua yöllä riippumatta siitä, ovatko linja-autokaistat voimassa vai eivät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pääkatujen liikennemäärät eivät ole este sille, että linja-autokais-tojen voimassaoloajat muutetaan ympärivuorokautiseksi.

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisen vaikutus matka-aikoihin

 

Linja-autokaistoista joukkoliikennematkustajille saavutettavien hyötyjen lähtökohtana käytettiin arviota, jonka mukaan linja-autokaistat nopeuttavat joukkoliikennematkoja 15 % niillä katuosuuksilla, joilla linja-autokaistat ovat käytössä.

 

Linja-autokaistoista henkilöautoliikenteelle aiheutuvat haitat arvioitiin simuloimalla henkilöautoliikenteen matka-ajat vuorokauden jokaiselle tunnille tilanteessa, jossa linja-autokaistat ovat muun autoliikenteen käytössä, sekä vaihtoehtoisesti tilanteessa, jossa linja-autokaistat eivät ole muun autoliikenteen käytössä. Näiden tilanteiden erotuksena saatiin matka-aikalisä, joka linja-autokaistoista aiheutuu henkilöautoliikenteelle.

 

Linja-autokaistojen uusille voimassaoloajoille tehtiin seitsemän erilaista vaihtoehtoa. Kunkin vaihtoehdon aiheuttama haitta henkilöautoliikenteelle ja hyöty joukkoliikenteelle esitetään kuvassa 6.

 

 

Kuva 6. Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisen vaikutukset auto- ja joukkoliikenteen matka-aikoihin.

 

Linja-autokaistojen voimassa-oloaikojen pidentämisestä aiheutuva matka-aikahaitta henkilöautomatkustajille on jokaisessa vaihtoehdossa pienempi kuin linja-automatkustajien saama matka-aikahyöty. Suurimmat matka-aikahyödyt saavutetaan, kun linja-autokaistojen voimassaoloajat yhtenäistetään siten, että linja-autokaistat ovat voimassa maanantaista perjantaihin vuorokauden ympäri.  Silloin henkilöauto- ja jouk­koliikenteen matka-aikojen summa vähenee noin 350 tuntia vuorokaudessa. Jos yksi säästetty matka-aikatunti arvotetaan 9 euron arvoiseksi, tarkoittaa se noin 900 000 euron matka-aikasäästöjä vuodessa.

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muutosehdotukset

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muutosehdotuksilla pyritään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, linja-autokaistojen ymmärrettävyyden parantamiseen ja tahattoman väärinkäytön vähentämiseen, linja-autokaistojen voimassaolon pidentämiseen vastaamaan kantakaupungin katujen nykyisiä liikennemääriä sekä henkilöliikenteen nopeuttamiseen.

 

Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku–Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina. Mäkelänkadulla ehdotuksen mukaiset muutokset merkitsevät sitä, että Käpylän urheilupuiston kohdalla ja Mäkelänkadun länsireunalla välillä Vaakalinnuntie–Turjantie nykytilanteen mukaiset pysäköintimahdollisuudet poistuvat. Reitillä Runeberginkatu–Topeliuksenkatu linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

 

Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello 7 - 9 ja 15 - 18.

 

Ehdotettujen muutosjärjestelyjen kustannusennuste on 50 000 euroa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

 

-                                       Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/ Tuusulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

 

-                                       Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

 

-                                       Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

 

Keskustelun kuluessa jäsen Elina Palmroth-Leino varajäsen Simikin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikaa laajennetaan arkisin klo 6–20 ja lauantaisin 9–20 väliselle ajalle, jolloin liikennemäärä on suurin.

 

Suoritetussa äänestyksessä kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus voitti äänin 7 (Palaste-Eerola, Johansson, Modig, Männistö, Erra, Puura, Soininvaara) - 2 (Palmroth-Leino, Simik).

 

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry toteaa (29.9.2009) seuraavaa:

 

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry ehdottaa kohtaan "Tavaraliikenne sallitaan linja­-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai-perjantai) kello 7–9 ja 15–18" liittyen seuraavaa:

 

Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla myös arkisin (maanantai-perjantai) kello 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaiseen suuntaan kuljettaessa, eli esim. Mannerheimintietä etelästä pohjoiseen kuljettaessa.

 

Kyseisenä aikana kyseiseen suuntaan/suuntiin kuljettaessa linja-auto­kaistoilla on riittävästi tilaa ehdotuksemme mukaisen järjestelyn toteuttamiseksi. Kun raskas liikenne olisi pääosin yhdellä kaistalla, mahdollistaisi se liikenteen sujuvan etenemisen ja sitä kautta säästöjen saamisen sekä ympäristötaloudellisessa että yleensä taloudellisessa mielessä.

 

Ehdotuksemme mukainen järjestely varmistaisi sen, että tavaraliikenteellä olisi edellytykset hoitaa keskeinen ja erittäin tärkeä tehtävänsä, eli palvella tehokkaasti kaupungin keskustan kauppaliikkeitä ja muuta liike-elämää.

 

Rakennusvirasto toteaa (30.10.2009) seuraavaa:

 

Yleistä                               Kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeessä numero 126/13.8.2009 esitetään, että

 

-                                       Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/ Tuusulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

 

-                                       Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

 

-                                       Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

 

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla myös arkisin kello 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaiseen suuntaan kuljettaessa. Helsingin Kuljetusyrittäjät ry mukaan silloin linja-autokaistoilla on riittävästi tilaa ehdotuksen mukaisen järjestelyn toteuttamiseksi ja se mahdollistaisi liikenteen sujuvan etenemisen. Sitä kautta syntyisi säästöjä sekä ympäristötaloudellisessa että yleensä taloudellisessa mielessä.

 

Rakennusviraston mielestä kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä ei selviä, mitkä ovat keskimääräiset kaistakohtaiset liikennemäärät eri vuorokauden aikoina.

 

Rakennusvirasto on yhtä mieltä kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa siitä, että monet erilaiset voimassaoloajat linja-autokaistoilla vaikeuttavat niiden ymmärrettävyyttä ja lisäävät tahatonta väärinkäyttöä. Myös käsitys tai lainsäädäntö tavaraliikenteestä voivat aiheuttaa väärinymmärrystä.

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muuttaminen vaatii joko nykyisten liikennemerkkien vaihtamisen uusiin ja/tai lisäkylttien asentamisen. Rakennusvirasto vastaa liikennemerkkien vaihtamisesta ja uusien asentamisesta kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäätösten mukaisesti. Liikennemerkkien vaihtamisesta linja-autokaistoille aiheutuu kustannuksia rakennusvirastolle arviolta 30 000–50 000 euroa.

 

HKL-liikelaitos toteaa (6.11.2009) seuraavaa:

 

Lausuntopyyntö              Hallintokeskus on pyytänyt HKL-liikelaitokselta lausuntoa kaupunkisuunnitteluviraston esitykseen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämiseksi (Kslk 2009–791, hankenumero 0856). Lisäksi lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa Helsingin kuljetusyrittäjät ry:n kaupunginhallitukselle tekemään ehdotukseen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisestä ja kaistojen käyttöoikeuksien muuttamisesta.

 

Tiivistelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku-Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina ympäri vuorokauden, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta. Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina, paitsi arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18.

 

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen yhtenäistämisellä ja pidentämisellä pyritään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, kaistojen ymmärrettävyyden parantamiseen ja tahattoman väärinkäytön vähentämiseen.

 

Edelliseen liittyvä Helsingin kuljetusyrittäjät ry:n tekemä muutosehdotus

 

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry (HKY) ehdottaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä poiketen tavaraliikenne sallittaisiin linja-autokaistoilla myös arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaan kuljettaessa.

 

HKL-liikelaitos lausuu esityksestä seuraavaa:

 

Esitetty muutos Helsingin linja-autokaistojen voimassaoloaikoihin on joukkoliikenteen luotettavuuden kannalta erittäin tervetullut. Muutoksen hyödyt realisoituvat erityisesti suurten tapahtumien yhteydessä, jolloin liikenne ruuhkautuu merkittävästi, mutta joukkoliikenteelle taataan normaalin ruuhkaliikenteen tyyppisesti esteetön kulku ja luotettavat matka-ajat. Tähän asti voimassa olleilla kaistajärjestelyillä joukkoliikenteellä ei ole ollut tällaisissa poikkeustilanteissa mahdollisuuksia palvella matkustajia laadukkaasti saati toimia kustannustehokkaasti.

 

Kaistojen varaaminen vain joukkoliikenteen ja taksien sekä tavaraliikenteen käyttöön myös ruuhka-aikojen ulkopuolella selkeyttää sääntöjä. Järjestelystä ei aiheudu haittaa henkilöautoliikenteelle, sillä ruuhkien ulkopuolella ei myöskään ole tarvetta lisäkapasiteetille.

 

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:n (HKY) ehdotus sallia tavaraliikenne linja-autokaistoilla myös arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaan kuljettaessa on tavaraliikenteen näkökulmasta perusteltu, mutta tekee kaupunkisuunnittelulautakunnan selkeään esitykseen poikkeuksen ja siten esityksestä vaikeamman hahmottaa.

 

Ruuhkasuunnan määrittäminen ei ole yhtä yksiselitteistä kuin ruuhka-ajan määrittäminen. HKY:n esittämä ratkaisu olisi kiintein maalatuin opastein toteutettuna kankea, eikä tukisi joukkoliikenteen sujuvaa kulkua kaikissa olosuhteissa. HKY:n esitys on kuitenkin hyvä, jos linja-autokaistat voitaisiin osoittaa tavaraliikenteen käyttöön muuttuvin sähköisin opastein. Näin kaistan käyttöoikeus olisi selvästi havaittavissa niin joukkoliikenteen kuin tavaraliikenteenkin toimijoiden näkökulmasta ja samalla turvattaisiin joukkoliikenteen sujuva kulku liikennetilanteesta riippumatta.

 

Yleisesti voidaan todeta, että linja-autokaistojen lisäämisellä on pääsääntöisesti myönteisiä yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Tavanomaisesti ruuhkaliikenteessä joukkoliikennekaista on muun liikenteen kaistaa arvokkaampi. Jatkossa on tapauskohtaisesti arvioitava, onko linja-autokaistoja varattava joillakin katuosuuksilla yksinomaan bussien käyttöön. Paikallisliikenneliiton suosituksen mukaan kaista tulisi varata ainoastaan bussiliikenteen käyttöön, mikäli linja-autojen määrä on vähintään 60 bussia tunnissa.

 

Linja-autokaistojen voimassaolomuutoksen lisäksi jatkossa tulee varata uusia linja-autokaistoja katuosuuksille, joilla joukkoliikenteen toimintaedellytykset nykyisin ovat heikot.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.11.2009) vastineena Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:n kirjeeseen seuraavaa:

 

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 13.8.2009 esittää kaupunginhallitukselle, että linja-autokaistojen voimas­saoloaikoja pidennetään siten, että ne ovat aina voimassa ja että tavaraliikenne sallitaan aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello
7–9 ja 15–18. Samassa kokouksessa keskusteltiin siitä, pitäisikö tavaraliikenne sallia linja-autokaistoilla ruuhka-aikoina ruuhkan vastasuunnassa. Kokouksessa käyty keskustelu ei antanut aihetta muuttaa esitystä.

 

Kuorma- ja pakettiautojen on nykyisin sallittu käyttää linja-autokaistoja ruuhka-aikojen välisenä aikana arkisin (maanantai - perjantai) kello
9–15. Jos kaupunginhallitus päättää lautakunnan esityksen mukaisesti, lisääntyy tavaraliikenteen oikeus käyttää linja-autokaistoja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

 

Jakelukuljetukset hyötyisivät linja-autokaistojen käyttömahdollisuudesta ruuhkan vastaiseen suuntaan jonkin verran erityisesti sisääntulokaduilla Helsingin niemen ulkopuolella. Toisaalta keskustassa hyöty linja-au-tokaistoista olisi vähäinen, koska suuri osa liikkumisesta tapahtuu pienemmillä ja poikkisuuntaisilla kaduilla. Lisäksi kääntyvät ajoneuvot saavat nykytilanteessakin käyttää reunakaistaa ryhmittymiseen, joten muutoksen vaikutus ei lyhyillä ajo-osuuksilla olisi kovin suuri.

 

Helsingin tärkeimmät sisääntulokadut, kuten esimerkiksi Mannerheimin­tie, ovat Suomen ruuhkautuneimpia katuja. Aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan linja-autokaistat ovat ylikuormitettuja keskustassa ja sen lähellä sekä ruuhkasuuntaan että ruuhkasuuntaa vastaan, koska samat ruuhkasuuntaan ajavat linja-autot palaavat pääosin takaisin.

 

Jakeluliikennettä hoidetaan päivittäin sadoilla autoilla ja useimmat niistä tekevät ainakin yhden lenkin aamulla ruuhka-aikana. Jakeluautoista olisi linja-autokaistojen kuormitetuimmilla pysäkkialueilla ja kuormitetuimmissa liittymissä haittaa linja-autoliikenteelle myös ruuhkan vastaiseen suuntaan vaikka linjaosuuksilla ne eivät merkittäviä viivytyksiä aiheuttaisikaan.

 

Tavaraliikenne salliminen linja-autokaistoilla aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan ruuhkan vastaiseen suuntaan ei ole perusteltua, koska linja-autoliikenteen säännöllisyys ja täsmällisyys sekä sujuvuus ja nopeus heikentyisivät. Tämä olisi linja-autokaistoille asetettujen tavoitteiden vastaista.