16.11.2009 pöydälle pantu asia

HELSINGIN VESIHUOLTOLAITOSTOIMINTOJEN LUOVUTTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄLLE

Khs 2009-1111

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee

- hyväksyä liitteenä olevan vesilaitostoimintoja koskevan luovutuskirjan liitteineen, sekä

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua kaupungin puolesta allekirjoittamaan luovutuskirjan sen jälkeen kun Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muut kuin luovutuskirjan osapuolina olevat osakkaat ovat antaneet kirjalliset sitoumukset, joiden mukaan he eivät tule käyttämään osakassopimuksen mukaista etuosto-oikeuttaan eivätkä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan luovutuskirjan mukaisen yhtiön osakkeiden luovutuksen yhteydessä, sekä oikeuttaa oikeuspalvelut tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

- osoittaa kaupungin omistukseen jäävät Herttoniemen tukikohdan ja Alppilan ja Lauttasaaren vesisäiliöt ja työsuhdeasunnot kiinteistöviraston hallintaan ja

- siirtää kaupungin omistukseen jäävät yhteiskäyttötunneleiden omistusosuudet niiden tasearvosta per 31.12.2009 Helsingin Energia -liikelaitokselle 1.1.2010 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille, Helsingin Vesi

-liikelaitokselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, kiinteistövirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Luovutuskirja liitteineen
	Liite 2	Liitteen 1 liitteet 7 ja 8 (nähtävissä kokouksessa)
	Liite 3	Liitteen 1 liite a a-d luettelointi (nähtävissä kokouksessa)
	Liite 4	Liitteen 1 liite 4 (nähtävissä kokouksessa)

Vs. Kj toteaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat sopineet pääkaupunkiseudun vesilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä sopimuksella, jonka valtuustot ovat hyväksyneet Helsingissä 10.12.2008, Espoossa 19.1.2009, Vantaalla 15.12.2008 ja Kauniaisissa 15.12.2008. Kaupungit ovat sittemmin päättäneet perustaa pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän. Kuntayhtymän perussopimuksen ovat valtuustot hyväksyneet Helsingissä 27.5.2009, Espoossa 25.5.2009, Vantaalla 15.6.2009 ja Kauniaisissa 15.6.2009. Kuntayhtymä on perustettu yhtymäkokouksessa 17.6.2009. Kuntayhtymän toiminta käynnistyy 1.1.2010.

Vesilaitostoimintojen siirtäminen kuntayhtymään

Vesilaitostoimintojen siirto kuntayhtymään toteutetaan valtuustojen hyväksymän pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista laaditun sopimuksen mukaisesti. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana. Kuntayhtymä maksaa vastaanottamastaan liiketoiminnasta vastikkeen kuntayhtymän peruspääomaosuuksina (noin 30 %) ja kauppahintasaatavana (noin 70 %). Jäsenkunnat myöntävät kuntayhtymälle kauppahintasaatavaa vastaavat lainat. Vuoden 2009 aikana tapahtuvat omaisuuden olennaiset arvon muutokset otetaan huomioon lopullisessa kauppahinnassa ja lainan osuutta tarkistetaan omaisuuden arvon muutosta vastaavalla määrällä.

Siirtyvä omaisuus

Vesilaitostoimintojen luovutuksen yhteydessä jäsenkunnat siirtävät kuntayhtymälle kaiken siirtyvään toimintaan liittyvän omaisuuden ja osuudet pois lukien maaomaisuus sekä muu erikseen sovittava omaisuus. Kuntayhtymälle siirtyvät muun muassa verkosto-omaisuus, laitosomaisuus ja muu omaisuus kuten aineettomat oikeudet, ATK-ohjelmat sekä ajoneuvot, kunkin kaupungin omistamat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet sekä Vantaan kaupungin osalta sen osuus Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kuntayhtymälle eivät siirry mm. kassavarat, saatavat ja lyhyt- ja pitkäaikaiset velat.

Luovutushinta

Luovutuskirjalla siirtyvän omaisuuden arvoksi per 31.12.2008 on 19.1.2009 hyväksytyssä periaatesopimuksessa sovittu 1,6 miljardia euroa. Omaisuuden arvoon lisätään palautuskelpoisten liittymismaksujen määrä per 31.12.2008 eli yhteensä 77,2 miljoonaa euroa.

Luovutushinta jaetaan peruspääomaan, liittymismaksuihin ja velkaosuuteen. Kuntayhtymän perussopimuksen ja periaatesopimuksen mukainen vesihuollon peruspääoma on 480 miljoonaa euroa. Luovutuskirjalla siirrettäviä omaisuuseriä vastaan Kaupungit saavat osuuden Kuntayhtymän peruspääomasta seuraavasti: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 %.

./. Lisäksi kukin kaupunki antaa kuntayhtymälle luovutuskirjan liitteenä olevien lainaehtojen mukaisen lainan, jonka yhteenlaskettu määrä per 31.12.2008 oli 1120 miljoonaa euroa. Lainamäärä jakautuu kaupunkikohtaisesti edellä esitetyn prosenttiosuuden mukaisesti.

Luovutushintaa tarkistetaan kaupunkikohtaisesti vuoden 2009 aikana tapahtuneilla muutoksilla siten, että siihen lisätään kunkin kaupungin osalta vuoden 2009 aikana toteutuneet investoinnit ja siitä vähennetään vuonna 2009 kertyneet liittymismaksut. Luovutushinnan tarkistus otetaan huomioon kaupunkikohtaisissa lainamäärissä.

Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelat, lomarahat ja muut vastaavat erät sekä mahdolliset tulospalkkiovastuut kukin Kaupunki maksaa Kuntayhtymälle kaupunkikohtaisten tilinpäätösten per 31.12.2009 valmistumisen jälkeen.

Siirtyvät sopimukset

Kaupungit sitoutuvat siirtämään kaikki luovutuksen kohteena oleviin Liiketoimintoihin liittyvät sopimukset, mukaan lukien muun muassa vesihuoltoverkkoon liittymistä koskevat sopimukset, maanvuokrasopimukset, hankintasopimukset, urakkasopimukset, yhteistoimintasopimukset ja IT-sopimukset sekä toimistotekniikkaa koskevat leasing- ja huoltosopimukset.

Henkilöstö

Kaupunkien luovutettaviin liiketoimintoihin kuuluva henkilökunta siirtyy

kuntayhtymän palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Helsingin Vesi -liikelaitoksen toiminnan ja omaisuuden luovutus

Helsingissä vesilaitostoimintoja hoitaa Helsingin Vesi -liikelaitos. Luovutuksen kohteena on liikelaitoksen koko toiminta ja siihen liittyvä omaisuus. Erikseen on sovittu, että omaisuuden siirron ulkopuolelle jäävät yhteiskäyttötunnelit Helsingin Energian kanssa, Alppilan ja Lauttasaaren käytöstä poistetut vesisäiliöt, Herttoniemen käytöstä poistettu tukikohta sekä työsuhdeasunnot.

Helsingin kaupungilta siirtyvän omaisuuden luovutushinta per 31.12.2008 on 944,4 milj. euroa. Luovutushinta jakautuu peruspääomaan 278,4 milj. euroa, liittymismaksuihin 16,4 milj. euroa ja velkaosuuteen 649,6 milj. euroa. Luovutushintaa tarkistetaan vuoden 2009 aikana tapahtuneilla muutoksilla siten, että siihen lisätään vuoden 2009 aikana toteutuneet investoinnit ja siitä vähennetään vuonna 2009 kertyneet liittymismaksut. Luovutushinnan tarkistus otetaan huomioon velkaosuudessa.

Siirto koskee Helsingin Veden palveluksessa olevaa koko henkilöstöä, jota on tällä hetkellä 315 henkilöä.

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeiden osalta luovutuksen ehtona on (luovutuskirjan kohta 6), että Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muut kuin luovutuskirjan osapuolina olevat osakkaat ovat ennen luovutuskirjan allekirjoittamista antaneet kirjalliset sitoumukset, joiden mukaan he eivät tule käyttämään PSV:n osakassopimuksen mukaista etuosto-oikeuttaan, eivätkä PSV:n yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan luovutuskirjan mukaisen PSV:n osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

Siirron ulkopuolelle jäävän omaisuus

Kaupungille jäävät Herttoniemen tukikohta, Alppilan ja Lauttasaaren käytöstä poistetut vesisäiliöt sekä työsuhdeasunnot esitetään siirrettäväksi kiinteistöviraston hallintaan. Yhteiskäyttötunneleiden Helsingin Veden omistusosuus on perustelua siirtää Helsingin Energia –liikelaitokselle, jonka omistuksessa on jo pääosa yhteiskäyttötunneleista. Siirto esitetään tehtäväksi omaisuuden tasearvon per 31.12.2009 mukaisella hinnalla. Kyseisen omaisuuserän arvo Helsingin Veden taseessa per 31.12.2008 on noin 9,2 milj. euroa.

Vs. Kj toteaa vielä, että asia on valmisteltu talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut on osallistunut luovutuskirjan valmisteluun.

ALUEEN VARAAMINEN TALIN LIIKUNTAPUISTOSTA KANNELMÄEN LIIKUNTAKESKUS OY:LLE MONITOIMIHALLIN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-2136

SJ Kaupunginhallitus päättänee varata Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle 30. kaupunginosan Munkkiniemen kylän Rnr:o 420 tilaan1:1172 kuuluvan 1 288 m²:n suuruisen alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.9.2009 – 31.12.2010 seuraavin ehdoin:

1 Varausalue käsittää Talin keilahallin pohjoispuolelle kaavoitetun liikuntahallin rakennusalan siltä osin, kun se ylittää nykyisen Oy Bowling Ab:n vuokra-alueen rajan. Varsinaisen vuokra-alueen rajat määräytyvät myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen mukaisesti.

Varausmaksu on 689 euroa vuodessa ja se on vuosittain maksettava 1.11. mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Hankkeen luonnospiirustukset on esitettävä liikuntalautakunnan hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista.

3 Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

4 Varauksensaaja vastaa kaikkien viranomaislupien hakemisesta aiheutuvista kustannuksista ja kaikista rakentamiskustannuksista sekä tulevalla vuokra-alueella mahdollisesti tarvittavien kulkuväylien, johtojen, ojien ym. siirroista.

5 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Karttapiirros

Sj toteaa, että Khs 10.9.2007 päättänyt varata Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle ko. alueen Talin sulkapallo- ja squashkeskuksen suunnittelua varten ajaksi 1.9.2007 – 31.8.2009 samansisältöisin ehdoin.

Päätösehdotus on liikuntalautakunnan esityksen mukainen.

Liikuntalautakunta toteaa (6.10.2009), että Kannelmäen Liikuntakeskus Oy on 6.8.2009 jatkohakemuksen alueen varaamisesta edellä mainittuun tarkoitukseen.

Varattavaksi esitetyllä alueella on voimassa 7.11.2008 lainvoiman saanut asemakaavan muutos nro 11751, joka mahdollistaa Talin keilahallin pohjoispuolelle suunnitellun liikunnan monitoimihallin rakentamisen.

Talin keilahallin vuokrasopimus

Keilahallin yhteyteen merkitty liikuntahallin rakennusala sijoittuu osittain keilahallin / Oy Bowling Ab:n vuokra-alueelle. Talin keilahallin vuokra-alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 2000 kem2. Oy Bowling Ab on ilmoittanut, ettei se tule käyttämään vuokra-alueellaan olevaa hallin laajennusmahdollisuutta.

Yhtiön hallitus on 11.6.2007 päättänyt luovuttaa osan vuokra-alueestaan uuden sulkapallo- ja squash-keskus hankkeen käyttöön seuraavin edellytyksin: Talin keilahallin vuokrasopimus jatkuu entisin ehdoin. Tontti piirretään uudestaan rajoittuen kävelyteihin. Uusi rakennus mitoitetaan siten, että se on mahdollista muuttaa keilahalliksi. Rakennus ei estä kulkua Talin keilahallin pohjoispäädyssä sijaitseviin tiloihin. Uudesta rakennuksesta tulee kulkuyhteys Talin keilahalliin. Rakennushankkeesta ei aiheudu mitään kustannuksia Oy Bowling Ab:lle.

Urheilu- ja ulkoilulautakunnan ja Oy Bowling Ab:n välinen, 11.12.1972, 680 § tehty vuokrasopimus on voimassa 31.12.2022 saakka. Esittelijä toteaa, että Oy Bowling Ab:n vuokrasopimus on muutettavissa edellä esitetyllä tavalla. Keilahallin sopimuksen muutos ja Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:n vuokrasopimus tullaan valmistelemaan samanaikaisesti.

Maa-alueen varaus

Lautakunta esittää, että Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle varataan uudelleen vuoden 2010 loppuun saakka maa-alue monitoimihallin tarkempaa suunnittelua varten. Varattava alue käsittää voimassa olevan asemakaavan mukaisen hallin rakennusalan siltä osin, kun se ylittää keilahallin nykyisen vuokra-alueen. Alue on 1 288 m².

Liikuntahallihankkeiden varausmaksu on nykykäytännön mukaan laskettu maapinta-alan pohjalta siten, että neliövuokra on puolet liikuntaviraston kiinteistövirastolle maksamasta sisäisestä vuokrasta. Varausmaksuksi saadaan 689 euroa vuodessa.

Hankkeen kuvaus

Liikuntavirasto ja Kannelmäen Liikuntakeskus Oy ovat neuvotelleet suunnitteluvarauksen pidennyksestä kuluvan vuoden aikana. Neuvottelun pohjalta on sovittu, että varausaikaa esitetään jatkettavaksi 31.12.2010 saakka.

Rakennettavaan halliin on tarkoitus tulla 12 sulkapallokenttää, 6 squashkenttää, pukuhuoneet, kahvio sekä mahdollisesti muuta liikuntaa tukevaa toimintaa.

Hallin rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2010, ja halli valmistuisi vuoden 2011 alussa.

Hankkeen arvioidut kustannukset ovat 2 557 377,05 euroa (alv 0 %) hallin pinta-alan ollessa 3 000 m².

Kannelmäen Liikuntakeskus Oy on jättänyt lainahakemuksen kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Lainahakemus käsitellään myöhemmin erikseen tarkennettujen suunnitelmien pohjalta.

Kannelmäen Liikuntakeskus Oy on kerännyt ennakkomerkintöjä tulevan hallin pelioikeuksiin kesän ja alkusyksyn aikana.

Kannelmäen Liikuntakeskus Oy haluaa nyt kuitenkin selvittää myös mahdollisuutta koko rakennusoikeuden, yhteensä 6 000 m²:n, käyttämiseen aiemmin suunnitellun 3 000 m²:n sijaan. Tätä varten Kannelmäen Liikuntakeskus Oy on solminut yhteistyösopimuksen Pöyry Architects Oy:n kanssa hallihankkeen kehittämisestä.

Lautakunta toteaa, että suunniteltu halli täydentää Helsingin liikuntapalveluita sulkapallon osalta, ja squashin osalta sillä on merkitystä koko pääkaupunkiseudulle.

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: YHTEISÖLLISYYDEN JA OMALEIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN KRUUNUVUORENRANNAN JATKOSUUNNITTELUSSA

Khs 2008-2626

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.12.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 10.12.2008 Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Kruunuvuorenrannan yhteisöllisyyden ja omaleimaisuuden vahvistamiseen.” (Heli Puura, äänin 74-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta (14.5.2009) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Alueen omaleimaisuus syntyy monista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat suunnittelualueen ominaispiirteet, omaleimainen kaupunkirakenne ja kuva, arkkitehtuuri sekä alueelle tyypilliset erityiset toiminnot.

Kruunuvuorenranta alueena tarjoaa suunnittelulle hyvät lähtökohdat. Alueella on erityinen sijainti Kruunuvuoren selän itäreunalla vastapäätä kantakaupunkia. Urbaani ranta-alue muodostaa luonnonalueista selkeästi rajautuvan kaupunkiyksikön. Alueen hahmon ja rantafrontin muotoilussa korostetaan tunnistettavuutta. Kaupunkimaisuuden ja lähes koskemattoman luonnon kohtaaminen on omaleimaisuutta luova tekijä. Jo alueelle tultaessa antavat Koirasaarentietä rajaavat korkeat kalliomuodostelmat alueelle erityisleimaa. Rakentaminen sovitetaan vaihtelevaan kallioiseen maastoon ja korkeimmat kalliot säilytetään rakentamattomina myös korttelialueilla.

Laajasalon öljysatama on 1920-luvulta alkaen ollut kaupunkikuvassa hyvin esillä. Joitakin öljysataman rakennuksia ja rakenteita halutaan säilyttää alueella luomassa sille identiteettiä ja kertomassa alueen teollisuushistoriasta. Säilytettävien rakenteiden käytöstä ja muotoiluista on järjestetty yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa oppilaskilpailu. Kilpailun tuotti hyviä ideoita jatkotyöskentelyn pohjaksi. Rantavyöhykkeellä säilytetään suuret öljysataman laiturit ja saatetaan ne julkiseen käyttöön. Laiturit ovat tukevatekoisia ja niille voidaan sijoittaa esim. kesäkahviloita, auringonottolavoja, jopa vierassaunoja. Öljysäiliöistä korkeimmalla Kruunuvuoren kalliolla sijaitsevaa säiliötä on kaavailtu näkö-torniksi. Eteläisellä rantavyöhykkeellä sijaitsevasta suuresta säiliöstä saa vaippaa aukottamalla suojatun ulkotilan erilaisille asukastapahtumille, kesäkonserteille tai markkinoille. Valaistuina rei'itetystä säiliöstä voi muodostua pitkälle merialueelle näkyvä valotaideteos. Pienet siirrettävät säiliöt voivat toimia kioskeina tai mainospylväinä.

Kruunuvuorenrannan kaupunkikuvassa pyritään omaleimaisuuteen. Helsingissä on viime vuosikymmenenä rakennettu projektialueilla kantakaupungin ulkopuolella noin 5–6-kerroksista kerrostaloista rakentuvaa korttelistruktuuria, rivitalot ja muut pientalot ovat yleensä sijainneet omissa kortteleissaan. Kruunuvuorenrannassa tavoitteena on luoda erilaisia osa-alueita, joissa käytetään monenlaisia rakennustyyppejä: lamelli- ja pistetaloja, terassitaloja, kaupunkivilloja, omarantaisia pientaloja sekä kelluvia taloja. Mäkinen maasto ja erilaiset talotyypit luovat vaihtelevaa ja elävää ympäristöä. Julkisivumateriaaleilla ja värityksellä on suuri vaikutus alueen identiteetin muodostumiseen. Kruunuvuorenrantaan laaditaan omat materiaali- ja väritysperiaatteet, jotka korostavat alueen ominaispiirteitä ja yhtenäisyyttä.

Kruunuvuorenrannasta on tarkoitus kehittää paitsi merellinen asuinalue myös muitakin helsinkiläisiä palveleva merellinen virkistyskeskus. Alueelle ideoidut uimarantaelämään, veneilyyn, kalastukseen, ulkoiluun ja kulttuuriin liittyvät toiminnot tuovat tullessaan toiminnallista aktiviteettia ja rentoa tunnelmaa. Vesibussiyhteys kauppatorille on alueen merellisen identiteetin kannalta tärkeä.

Alueen positiivinen tunnistettavuus auttaa asukkaiden sitoutumista omaan alueeseensa. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea mm. luomalla areenoita yhdessäoloon sekä muodostamalla sopivan kokoisia pihakokonaisuuksia vuorovaikutuksen pohjaksi.

Julkinen tila on kaupunkilaisten olohuone. Merenranta houkuttelee oleiluun. Rannat tulevat olemaan Kruunuvuorenrannan suosituimpia julkisia tiloja. Länsirannan kävelyalue laitureineen ja venesatamineen on urbaani ranta, jota reunustavat pienimittakaavaiset kaupunkipientalot sekä kahvilat, ravintolat, merikappeli ja muut palvelut. Kesäaikaan toisenlaisen kohtaamispaikan muodostavat itärannan uimaranta ja luodot. Yhteisistä sisätiloista asukkaiden kannalta merkittävimpiä ovat koulut, erityisesti Haakoninlahden keskeinen kouluyksikkö.

Asukastiloista voi hyvin suunniteltuna muodostua aktiivisia kokoontumispaikkoja. Osan asukastiloista kokoaminen yhteen suuremmiksi yksiköiksi ja kunkin tilan suunnitteleminen erityisesti joihinkin toimintoihin auttaa toiminnan käynnistymistä ja jatkuvuutta. Kruunuvuorenrannassa yhteistiloina voisivat toimia sekä säilytettävät huvilat että uudet rakennettavat yhteistilat. Uudenlaisen asukastilan voi muodostaa Stansvikinniemen länsirannalle kaavailtu 4–5:n saunan ryhmä, joka tarjoaisi mahdollisuuksia perhe-, taloyhtiö- ja lenkkisaunoihin sekä erilaisiin juhliin. Yhteistilan voisi toteuttaa ja sen huollosta vastata esimerkiksi alueellinen palveluyhtiö.

Korttelialueisiin liittyvät korkeatasoisesti toteutetut pihat ja yhtiökohtaiset pienemmät asukastilat tarjoavat lähiympäristössä mahdollisuuksia yhteistoimintaan.

Viime kädessä yhteisöllisyys syntyy asukkaiden toiminnan kautta. Asukastoiminta on yleensä aktiivisimmillaan alueen rakentamisen alkuvaiheessa. Tällöin yhteistyö suunnittelu- ja toteutusprojektin sekä asukas-järjestöjen kanssa on tärkeää.

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: UUDENLAISEN KAUPUNKIASUMISEEN SOPIVAN PUURAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-2628

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.5.2009
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.5.2009
	Liite 3	Asuntotuotantotoimiston lausunto 29.5.2009

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 10.12.2008 Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuuksia uudenlaisen, kaupunkiasumiseen sopivan puurakentamisen kehittämiseen.” (Laura Kolbe, äänin 44-0)

Vastaukseksi ponteen on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (14.5.2009), talous- ja suunnittelukeskuksen (27.5.2009) ja asuntotuotantotoimiston (29.5.2009) lausunnot, joista yhteenvetona todetaan seuraavaa:

Puurakentamisen kehittäminen

Uudenlaisen, kaupunkiasumiseen soveltuvan puurakentamisen kehittämistä tehdään Helsingissä jatkuvasti. Tärkeimpiä keinoja ovat osallistuminen tutkimushakkeiden ohjaukseen sekä tontinluovutuksen avulla ohjattavat koerakennushankkeet.

Kaupunkiasumiseen sopivan puurakentamisen toteutuminen edellyttää edelleen erityistoimenpiteitä, kuten erikseen määriteltyjä kehittämisalueita tai tontinluovutus- tai muiden kilpailujen avulla toteutettuja hankkeita. Esimerkkinä mainittakoon kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston vuonna 2006 suunnitteluttamat 500–600 m²:n urbaaneille pientonteille sopivat Helsinki-pientalot.

Asuntotuotantotoimiston viimeisin puurakentamisen koerakennuskohde oli Vuosaaren Omenamäen puukerrostalot, jotka valmistuivat vuonna 2007. Puurakentamisvaatimus sisältyi Omenamäen kaavaan. Asukkailta on tullut positiivista palautetta myös talojen puisesta ulkonäöstä ja tunteesta ja tietoisuudesta että ”asutaan puutalossa”. Kohteen toteuttaminen runkoa myöten puusta nosti kohteiden hintaa 11–14 % verrattuna vastaavasti puuverhoiltuun mutta betonirunkoiseen kohteeseen. Niin suunnittelu- ja toteutusvaihe kuin takuuaikakin olivat rakennuttajan näkökulmasta tavallista kerrostalokohdetta haastavammat.

Helsingin kaupunki on osallistunut muun muassa Puurakentamisen edistämisohjelmaan sekä Tekesin FiDiPro-hankkeeseen, joka on vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelma ja liittyy välillisesti puurakentamisen kehittämiseen. Kuninkaankolmion aluerakentamisprojektissa on alkamassa PRA-klusterin (Puurakentaminen, Rakennussuunnittelun laitos) kumppanuuskaavoitushanke, jonka yhteydessä kehitetään muun muassa massiivipuupohjaista rakentamista. Helsinki on ollut mukana myös valtakunnallisessa Moderni puukaupunki –hankkeessa.

Puurakentamisen edistämisohjelman tuloksena Myllypuroon alkaa rakentua uusi moderni puisten kaupunkipientalojen alue. Ensimmäisen tontinluovutuskilpailun voittaneen hankkeen rakentaminen alkaa loppu-vuodesta 2009. Moderni puukaupunki ‑teemainen aluesuunnittelukilpailu pidettiin jo vuonna 2003. Voittaneen aluesuunnitelman pohjalta tehtiin asemakaava. Toteutukseen johtava tontinluovutuskilpailu järjestettiin vuonna 2008. Prosessi on ollut pitkä muun muassa asemakaavasta tehtyjen valitusten vuoksi.

Puukerrostalot Viime vuosikymmeninä rakennetut puurakenteiset kerrostalot ovat yleensä edustaneet kokeellista rakentamista. Oulun Linnainmaa sekä moderni puukaupunki Porvoonjoen länsirannalla ovat edelleenkin merkittävimpiä puurakentamisen alueita.

Toteutetut kehittämishankkeet ovat olleet teknisesti mielenkiintoisia, mutta kalliita. Puurunko kerrostalossa ei näytä innostavan rakentajia. Puurunkoiset kerrostalot koetaan edelleen poikkeavana rakentamisena ja osaajien vähyys nostaa rakentamiskustannukset ainakin Helsingissä selvästi korkeammiksi kuin esimerkiksi betonirunkoisissa kerrostaloissa, sillä normaalia hintakilpailua ei synny. Nykyisin puun käyttö on kilpailukykyistä lähinnä pientaloissa ja pienehköissä julkisissa rakennuksissa, joihin se soveltuu hyvin runko- ja julkisivumateriaaliksi. Rakennusteollisuuden tulisikin itse kehittää kilpailukykyisiä tuotteita myös puukerrostalojen rakentamiseen. Siten voitaisiin edetä toistuvasta pilottikohteiden rakentamisesta laajamittaisempaan puurakentamiseen.

Puurakentaminen Kruunuvuorenrannassa

Kruunuvuorenrannassa on käytetty edellä mainittua Helsinki-pientaloa mm. Hopealaakson osa-alueen tonttien kaavasuunnittelun mitoitusperusteena. Nykyisten rakentamismääräysten mukaan on mahdollista rakentaa nelikerroksisia puukerrostaloja. Kruunuvuorenrannan kerrostalokortteleissa rakennukset ovat pääosin korkeampia, eikä ankara merellinen ilmasto ole suosiollinen puun käytölle kerrostalojen julkisivuissa ainakaan rantavyöhykkeellä. Mikäli Kruunuvuorenrantaan sopivia puukerrostalohankkeita ilmaantuu esimerkiksi kerrostalojen kehittämisprojektin kautta, etsitään hankkeille sopivat sijaintikohteet.

Asuntorakentamisen osalta puurakentaminen soveltuu kuitenkin Kruunuvuorenrannassa parhaiten pientalovaltaisille alueille erityisesti Stansvikinnummelle, jota osayleiskaavatasolla on kaavailtukin miljööominaisuuksiltaan suomalaista puukaupunkia muistuttavaksi. Stansvikinnummelle on tarkoitus rakentaa kaupunkimainen tiivis pientaloalue, joka käsittää erilaisia pientalotyyppejä ja pienkerrostaloja. Alue antaa hyvät edellytykset puurakentamisen kehittämiseen. Stansvikinnummen asemakaava valmistuu kaavoitusohjelman mukaan vuonna 2016. Sitä ennen saadaan Helsingissä kokemuksia mm. Myllypuron puisen kaupunkikylän sekä Honkasuon puurakentamisalueen toteutuksesta.

Puu soveltuu hyvin julkisten rakennusten materiaaliksi. Jatkossa kaupunkisuunnitteluvirasto neuvottelee opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa puurakentamisen kehittämisestä Kruunuvuorenrannan koulujen ja päiväkotien rakentamisen yhteydessä. Kruunuvuorenrannan keskeisen puiston varteen rakennetaan näkyvälle paikalle liikuntahalli koulu- päiväkotiyksikön yhteyteen. Siitä toivotaan näyttävää julkista rakennusta, jonka materiaaliksi puu soveltuisi hyvin. Puurakenteisista liikunta- ja palloiluhalleista löytyy paljon hienoja kansainvälisiä esimerkkejä. Liikuntahallista ja koulu-päiväkotirakennuksesta on tarkoitus järjestää suunnittelukilpailu yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kouluviraston, sosiaaliviraston ja liikuntaviraston kanssa.

./. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat asian liitteinä.

MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUN KATTOPELLITYSTEN, JULKISIVUJEN JA IKKUNOIDEN KORJAUKSEN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2060

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä tilakeskuksen 17.9.2009 päivätyn Munkkivuoren ala-asteen koulun vesikattojen, julkisivujen ja ikkunoiden korjauksen teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 050 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 281 000 euroa (RI=125,9 ja THI=150,1 kustannustasossa elokuu 2009.

Pöytäkirjanote Munkkivuoren ala-asteen koululle, opetusvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Tekninen hankesuunnitelma 17.9.2009

Kaj toteaa, että kysymys on Munkkivuoren ala‑asteen koulun kuntoselvitysten perusteella laaditun hankesuunnitelman hyväksymisestä. Hankesuunnitelma sisältää koulun kattojen pellitysten uusinnan yläpohjan lisäeristyksineen, räystäiden, vesikourujen ja syöksyjen uusinnan sähkösaatteineen, korjaamattomien tai uusimattomien ikkunoiden uusinnan peite- ja yläpuolisine laudoituksineen, ovien lukituksen uusinnan valvonta-automaatioineen sekä vähäisiä tiiliseinien korjauksia ja uuden jätesuojan rakentamisen purettavan jäteaitauksen tilalle. Kokonaiskustannukset ovat verottomana 1,05 miljoonaa euroa.

Kysymys on pääosin teknisestä korjauksesta eikä hankkeella ole vaikutusta tilojen vuokraan.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulu on käyttöönotettu vuonna 1966 ja sen julkisivurakenteet ovat puhtaaksimuurattuja tiiliseiniä ja ikkunaseinillä ikkunoiden välisiä ja yläpuolisia maalattuja peitelaudoituksia. Koulun ovet ovat metallirakenteisia ja ikkunat 2- lasisia puuikkunoita. Koulun katot ovat konesaumattuja peltikattoja. Pääkouluosan sisäpihan ikkunoita on uusittu 2000 -luvulla sisäpihalla aurinkoisilla julkisivuilla puu-alumiini-ikkunoiksi ja viime kesänä peruskorjattu vuosikorjaustöinä ja akuutteina korjauksina Raumantien puoleiset ikkunat, muilta osin kiinteistön ikkunat ovat alkuperäisiä ja huonokuntoisia. Koulu on valittanut useina vuosina kattojen vesivuodoista ja yläpohjien sekä ikkunoiden aiheuttamasta kylmyydestä.

Tilakeskus laati aiemman HKR -Rakennuttajan kuntokartoituksen ja hankkeeseen tilatun Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy:n 3.6.2009 päiväämän kuntotutkimuksen perusteella hankkeelle kattojen, julkisivuja ikkunoiden korjauksen teknisen hankesuunnitelman 17.9.2009.

Hankesuunnitelma sisältää koulun kattojen pellitysten uusinnan yläpohjan lisäeristyksineen, räystäiden, vesikourujen ja syöksyjen uusinnan sähkösaatteineen, korjaamattomien tai uusimattomien ikkunoiden uusinnan peite- ja yläpuolisine laudoituksineen, ovien lukituksen uusinnan valvonta-automaatioineen sekä vähäisiä tiiliseinien korjauksia ja uuden jätesuojan rakentamisen purettavan jäteaitauksen tilalle.

./. Tekninen hankesuunnitelma 17.9.2009 on liitteenä.

Osana hankkeen valmistelua tilasi tilakeskus suunnittelupalvelut puitesopimustoimittajiltaan Arkkitehtitoimisto Hormia Oy:tä, Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy:ltä ja Sähköinsinööritoimisto Yhtyneet Insinöörit Oy:ltä sekä pyysi tarjouksen työmaa-aikaisesta rakennustyön valvonnasta Rakennuttamistoimisto Demaco Oy:tä.

Kustannukset Tehtyjen suunnitelmien perusteella pyydettiin urakoitsijatarjoukset hankkeesta avoimella kansallisella EU - hankintamenettelyllä (ilmoitus Hilmassa 19.8.2009) sen kustannusarvion laatimiseksi ja hankkeen aloittamiseksi syksyllä 2009.

Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio on seuraava hintatasossa 8/2009:

	Kuntotutkimukset
	Rakennuttaminen ja työmaavalvonta
	Suunnittelut
	Urakat
	Lisä- ja muutostyövaraus
	Hanke enintään	1 050 000 euroa, alv. 0 %
	Hanke enintään	1 281 000 euroa, alv. 22 %

Hankkeen rahoitukseen on varauduttu vuosien 2009 ja 2010 peruskorjausmäärärahoissa talousarviokohdassa 8020201 ja hanke on sisällytetty tilakeskuksen käyttösuunnitelmaan.

Peruskorjaustyön ajoitus on 1.11.2009 - 15.8.2010.

Korjaushanke on tekninen rakenteiden vanhenemisesta ja rakenteiden lämmöneristävyyden määräysten ja jätelain muutoksista johtuva korjaustyö, joka ei sisällä toiminnallisia muutoksia tiloihin. Tasokorotus on kiinteistön ulko-ovien lukitusten uusimisen yhteydessä asennettava lukitusten ohjaus- ja valvonta-automatiikka, jonka osuus hankkeesta on alle 50 000 euron suuruusluokkaan, eikä sillä erillisesti ole vuokraan korottavaa vaikutusta. Kiinteistölautakunta esittää hankesuunnitelman hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (4.11.2009) Munkkivuoren ala-asteen koulun kattopellitysten, julkisivujen ja ikkunoiden korjauksen teknisen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1,05 miljoonaa euroa, RI=125,9 ja THI=150,1 kustannustasossa 8/2009. Hanke sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvioehdotukseen vuodelle 2010.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN LILINKOTI-SÄÄTIÖN SEKÄ XXXX, XXXX JA XXXX XXXX :nJA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-2282

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 10.9.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Lilinkotisäätiö on myynyt Laajasalon kylässä sijaitsevan Stormklippan nimisen tilan RN:o 1:1123 rakennuksineen XXXX, XXXX ja XXXX XXXX:lle sekä XXXX XXXX:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote XXXX, XXXX ja XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle sekä kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Ote osayleiskaavasta
	Liite 4	Ote ympäristökeskuksen luonnonsuojelualuevarauksesta
	Liite 5	Ostajan kirje
	Liite 6	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 7	Kauppakirja

Helsingin kaupungin Laajasalon kylän (412) tila RN:o 1:1123;

Villingin saari

Kaj toteaa, että kaupungilla on etuosto‑oikeus kiinteistökaupassa, jolla kaupunkikonserniin kuuluva Lilinkotisäätiö on myynyt noin 1,7 hehtaarin suuruisen tilan Villingissä yksityishenkilöille.

Tilan alueista osa on yleiskaavassa ja Helsingin saariston ja merialueiden osayleiskaavassa osoitettu loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi, osa retkeilyalueeksi. Tilan ostaminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista siellä sijaitseva huonokuntoinen ja osin suojeltavaksi osoitettu rakennuskanta huomioon ottaen. Tila ei myöskään rajoitu kaupungin ennestään omistamiin alueisiin.

Ostajat ovat toimittaneet kaupungille kirjeen, jossa tuovat esille seikkoja, jotka kaupungin tulisi ostajien mielestä huomioida etuosto-oikeus-

./. asiassa. Kirje on liitteenä 5.

Kiinteistölautakunta toteaa (27.10.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm. ja kauppahinta

Laajasalon kylän tila RN:o 1:1123

Lilinkotisäätiö/
Reino, Paula ja Milla Airikkala sekä Tuomas Terho perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun

10.9.2009

571 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on rantaan rajoittuva Helsingin kaupungin Laajasalon kylän tila Stormklippan RN:o 1:1123 rakennuksineen. Tilan pinta-ala on noin 17 064 m². Myyty tila ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilalla sijaitsee kaksi rakennusta, joista toinen on valmistunut vuonna 1955. Rekisterissä ei ole muita tietoja rakennuksista. Kauppakirjan mukaan kauppaan kuu-luvat vuonna 1924 paikalle siirretty ”terijokelaishuvila” sekä rantasauna- ja varastorakennus, jotka vaativat täydellisen peruskorjauksen.

Kiinteistörekisterin mukaan tilaa rasittavat tilan kautta kulkevat tieoikeudet, talousveden ottaminen, sähköjohtorasitteet sekä pohjoisrannassa venevalkama-alue, johon seitsemällä kiinteistöllä on veneen säilytysoikeus.

Alueen kaavatiedot ja luontotyyppi

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkanut ja alue on rakennuskiellossa.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa pääosa tilasta on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM). Rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e=0,02 - 0,03. Lisäksi tilan alueista on noin 6 000 m² merkitty retkeily-alueeksi (VR) sekä pohjoisrannassa saaren halki kulkevaksi kulkutieksi. Tilan huvilarakennus on osayleiskaavassa merkitty suojeltavaksi.

Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Myyty tila rajoittuu osittain Vuorilahdenlampeen. Lampi ympäristöineen on hyvin arvokas luonnonmuodostuma ja ympäristökeskus on luokitellut sen arvoluokkaan I (alueellisesti uhanalainen laji ruskokaisla ja Helsingissä hyvin harvinainen ympäristötyyppi glo-lampi). Vuorilahdenlampi ympäristöineen on sisällytetty ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-aluevaraukseen. Osa tilan RN:o 1:1123 alueista sisältyy em. aluevaraukseen.

Ote osayleiskaavasta sekä kartta ja siihen liittyvä kohderaportti ympä-

./. ristökeskuksen luonnonsuojelualuevarauksesta ovat liitteinä 3 ja 4.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 571 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 33,46 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös erikseen hinnoiteltuja Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och
Trafik Aktiebolagin osakkeita. Oy Villas Ab:n osakkeita 2 kpl, yhteensä 1 000 euroa ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita 6 kpl,
yhteensä 30 000 euroa.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin luovutuskirjassa mainitut.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa. Ne tilaan kuuluvat alueet, jotka Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa on merkitty kuulumaan viheralueeksi ja kulkutieksi, kaupunki voi hankkia myöhemmin alueen asemakaavan vahvistuttua.

LINJA-AUTOKAISTOJEN VOIMASSAOLOAIKOJEN PIDENTÄMINEN

Khs 2009-1837

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että

- Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/
Tuusulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

- Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

- Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

Pöytäkirjanote Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja HKL-liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Helsingin linja-autokaistat ja voimassaoloajat vuonna 2009

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009) seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin linja-autokaistat ovat linja-auto- ja taksiliikenteelle varattuja maanantaista perjantaihin joko koko vuorokauden, kello –18 tai kello
7–9 ja 15–18 sekä lauantaisin joko koko vuorokauden tai kello 9–15 tai eivät ollenkaan. Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla maanantaista lauantaihin kello 9–15.

Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku-Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina. Reitillä Runeberginkatu–Topeliuksenkatu linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta. Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen yhtenäistämisellä ja pidentämisellä pyritään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, kaistojen ymmärrettävyyden parantamiseen ja tahattoman väärinkäytön vähentämiseen.

Tausta ja tavoitteet Helsingin linja-autokaistat kantakaupungin alueella ovat pääosin 1970-luvun alkupuolelta. Linja-autokaistojen toteuttamiseen vaikutti olennaisesti vuonna 1974 järjestetty valtakunnallinen joukkoliikennekokeilu. Linja-autokaistoja on lisätty vähitellen 1980- ja 1990-luvuilla. Toisaalta joitakin linja-autokaistoja on poistettu, esimerkiksi Lauttasaarentieltä. Linja-auto- ja taksiliikenteellä on kantakaupungissa omat kaistat Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Hämeentiellä, Kustaa Vaasan tiellä, Topeliuksenkadulla ja Runeberginkadulla. Salomonkatu toimii joukkoliikennekatuna. Muualla Helsingissä linja-autokaistoja on Porkkalankadulla, Länsiväylällä, Turunväylällä, Vihdintiellä, Pitäjämäentiellä, Kaupintiellä, Hakamäentiellä, Hämeenlinnanväylällä, Tuusulanväylällä, Pihlajamäentiellä ja Linnanrakentajantiellä. Jokerireitillä on kaksi pitkähköä linja-autokatuosuutta. Helsingin linja-autokaistojen yhteenlaskettu pituus on noin 50 kilometriä.

Kaupunginhallitus päätti 5.2.1990, että Mannerheimintiellä välillä Pohjoinen Rautatiekatu - Hakamäentie ja Hämeentiellä välillä Hakaniementori - Mäkelänkatu merkitään linja-autokaistat arkisin (maanantai - perjantai) kello 7–18 ja lauantaisin kello 9–15 siten, että kuorma- ja pakettiautoilla ajo linja-autokaistoilla sallitaan maanantaista lauantaihin kello 9–15 välisenä aikana.

Kaupunginhallitus päätti 24.5.1999 nykyisten linja-autokaistojen voimassaoloajoista. Mannerheimintiellä välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie, Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä ja Mäkelänkadulla välillä Hämeentie Tuusulanväylä linja-autokaistojen voimassaoloajaksi merkittiin arkisin kello 7–18 ja lauantaisin kello 9–15. Tavaraliikenne sallittiin linja-autokaistoilla arkisin ja lauantaisin kello
9–15.

Linja-autokaistojen tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta liikenneverkon ruuhkautuvilla osuuksilla. Linja-auto-kaistojen ansiosta joukkoliikennevälineet pystyvät liikennöimään muun liikenteen ruuhkista riippumatta. Linja-autokaistat parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja nopeutta, lisäävät säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä, edistävät aikataulussa pysymistä sekä vähentävät päästöjä. Linja-autokaistojen liikennepoliittisena varaamisperusteena on julkisen liikenteen käytön lisääminen. Liikennetaloudelliset edut ovat matkustajien ja liikennöitsijöiden aikasäästöjä.

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut tavoitteeksi joukkoliikenteen nopeuttamisen sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisen. Vuoteen 2012 mennessä on tavoitteena, että linja-autoliikenteen nopeustaso kasvaa vuoden 2004 tasosta 6 %, ja että joukkoliikenneosuus ajoneuvoliikenteessä niemen rajalla on ruuhka-aikana 73 % ja poikittaisessa liikenteessä 20 %. Tavoitteen saavuttamista edistetään, kun linja-autokaistojen voimassaoloaikoja pidennetään.

Nykytilanne Helsingin linja-autokaistat ovat myötävirtakaistoja pääosin ajoradan reunalla; kaistojen voimassaoloajat vaihtelevat. Useissa Euroopan ja Pohjoismaiden suurimmissa kaupungeissa linja-autokaistat ovat voimassa aina, mikä lisää kaistojen ymmärrettävyyttä.

Kadusta tai tiestä riippuen Helsingin linja-autokaistat ovat linja-autolii-kenteelle varattuja maanantaista perjantaihin 1) koko vuorokauden,
2) kello 7–18, 3) kello 7–9 ja 15–18 tai 4) kello 7–9. Lauantaisin kaistat ovat linja-autoliikenteelle varattuja 1) koko vuorokauden, 2) kello 9–15 tai 3) eivät ollenkaan.

Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla maanantaista lauantaihin kello 9–15. Linja-autokaistojen voimassaoloajat ovat ymmärrettävyydeltään vaikeita, mikä saattaa lisätä kaistojen tahatonta väärinkäyttöä. Helsingin linja-autokaistat ja niiden voimassaoloajat vuonna 2009

./. esitetään liitteessä 1.

Asukkailla ja heidän vieraillaan on mahdollisuus pysäköidä linja-autokaistoilla linja-autokaistojen voimassaoloaikojen ulkopuolella Runeberginkadulla ja Topeliuksenkadulla, elleivät liikenteelliset syyt estä pysäköinnin sallimista. Mäkelänkadulla Käpylän urheilupuiston kohdalla ja Mäkelänkadun länsireunalla välillä Vaakalinnuntie - Turjantie pysäköinti on sallittu linja-autokaistojen voimassaoloaikojen ulkopuolella.

Linja-autokaistojen automaattivalvonta

Helsingissä on ongelmana joukkoliikenteelle varattujen kaistojen väärinkäyttö. Kun liikenne ruuhkautuu, linja-autokaistojen väärinkäyttö lisääntyy. Monissa suurkaupungeissa linja-autokaistoja valvotaan perinteisen poliisivalvonnan lisäksi automaattisilla järjestelmillä. Automaattivalvonta vähentää kaistojen väärinkäyttöä, koska kiinnijäämisen riski lisääntyy. Esimerkiksi Lontoossa käytössä olevassa järjestelmässä linja-autoon tai tien varteen asennettu videokamera kuvaa ajoneuvot, jotka käyttävät linja-autokaistaa ilman lupaa.

Helsingissä linja-autokaistoja valvotaan siirrettävien kameroiden avulla. Kokemukset automaattivalvonnasta ovat hyviä, sillä valvonta vähentää merkittävästi linja-autokaistojen väärinkäyttöä. Valvontaa on kuitenkin niin harvoin, että kaistojen väärinkäyttö ehtii lisääntyä valvontakertojen välillä. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiehdotus kuntien osallistumisesta automaattiseen liikennevalvontaan. Voimaan tullessaan laki tehostaisi mahdollisuuksia muun muassa linja-autokaistojen valvontaan.

Helsingin kaupunki valmistelee yhdessä poliisin kanssa kokeilua, jossa linja-autokaistoja valvottaisiin siirrettävällä, ilman miehitystä toimivalla, automaattikameralla.

Liikennemäärät ja linja-autokaistojen nykyiset voimassaoloajat pääkaduilla.

Niemen raja

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät lisääntyvät niemen rajalla noin kello 5:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 7, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 800 autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 18, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 2 200–2 500 autoa tunnissa.

Kuva 1. Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät niemen rajalla maanantaista perjantaihin.

Lauantaina Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät lisääntyvät niemen rajalla noin kello 6:sta alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 9, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 900–1 200 autoa tunnissa. Kun kaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 15, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin
1 600 –1 800 autoa tunnissa.

Kuva 2. Mannerheimintien ja Pitkänsillan liikennemäärät niemen rajalla lauantaina.

Kantakaupungin raja

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien liikennemäärät lisääntyvät kantakaupungin rajalla noin
kello 4:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 7, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat 2 200 – 3 200 autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 18, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat 2 100 - 3 200 autoa tunnissa.

Kuva 3. Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien liikennemäärät kantakaupungin rajalla.

Lauantaina Mannerheimintien ja Mäkelänkadun liikennemäärät lisääntyvät kantakaupungin rajalla noin kello 5:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa kello 9, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 200 - 1 300 autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo päättyy kello 15, katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 1 800 - 2 200 autoa tunnissa.

Kuva 4. Mannerheimintien ja Mäkelänkadun liikennemäärät kantakaupungin rajalla lauantaina.

Maanantaista perjantaihin Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien linja-autoliikenne lisääntyy kantakaupungin rajalla noin kello 4:stä alkaen. Kun linja-autokaistojen voimassaolo alkaa kello 7, liikennemäärät ovat 180 - 210 linja-autoa tunnissa. Kun linja-autokaistojen voimassaolo päättyy kello 18, liikennemäärät ovat 150 - 190 linja-autoa tunnissa.

Kuva 5. Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien linja-autoliikenne kantakaupungin rajalla maanantaista perjantaihin.

Pääkatujen liikennemäärien lisääntyminen ja linja-autokaistojen
voimassaolo

Helsingin pääkatujen auto- ja linja-autoliikenteen määrä lisääntyy nopeasti, ennen kuin linja-autokaistojen nykyinen voimassaolo alkaa, ja jatkuu vilkkaana kaistojen voimassaolon päättymisen jälkeen. Näin ollen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentäminen vastaisi paremmin kantakaupungin katujen nykyisiä liikennemääriä. Kun pääkatujen auto- ja linja-autoliikenteen määriä tarkastellaan yöllä kello 22 - 5, havaitaan, että liikennemäärät ovat hyvin pieniä. Tämä viittaa siihen, että liikenne ei ole vaarassa ruuhkautua yöllä riippumatta siitä, ovatko linja-autokaistat voimassa vai eivät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pääkatujen liikennemäärät eivät ole este sille, että linja-autokais-tojen voimassaoloajat muutetaan ympärivuorokautiseksi.

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisen vaikutus matka-aikoihin

Linja-autokaistoista joukkoliikennematkustajille saavutettavien hyötyjen lähtökohtana käytettiin arviota, jonka mukaan linja-autokaistat nopeuttavat joukkoliikennematkoja 15 % niillä katuosuuksilla, joilla linja-autokaistat ovat käytössä.

Linja-autokaistoista henkilöautoliikenteelle aiheutuvat haitat arvioitiin simuloimalla henkilöautoliikenteen matka-ajat vuorokauden jokaiselle tunnille tilanteessa, jossa linja-autokaistat ovat muun autoliikenteen käytössä, sekä vaihtoehtoisesti tilanteessa, jossa linja-autokaistat eivät ole muun autoliikenteen käytössä. Näiden tilanteiden erotuksena saatiin matka-aikalisä, joka linja-autokaistoista aiheutuu henkilöautoliikenteelle.

Linja-autokaistojen uusille voimassaoloajoille tehtiin seitsemän erilaista vaihtoehtoa. Kunkin vaihtoehdon aiheuttama haitta henkilöautoliikenteelle ja hyöty joukkoliikenteelle esitetään kuvassa 6.

Kuva 6. Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisen vaikutukset auto- ja joukkoliikenteen matka-aikoihin.

Linja-autokaistojen voimassa-oloaikojen pidentämisestä aiheutuva matka-aikahaitta henkilöautomatkustajille on jokaisessa vaihtoehdossa pienempi kuin linja-automatkustajien saama matka-aikahyöty. Suurimmat matka-aikahyödyt saavutetaan, kun linja-autokaistojen voimassaoloajat yhtenäistetään siten, että linja-autokaistat ovat voimassa maanantaista perjantaihin vuorokauden ympäri. Silloin henkilöauto- ja joukkoliikenteen matka-aikojen summa vähenee noin 350 tuntia vuorokaudessa. Jos yksi säästetty matka-aikatunti arvotetaan 9 euron arvoiseksi, tarkoittaa se noin 900 000 euron matka-aikasäästöjä vuodessa.

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muutosehdotukset

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muutosehdotuksilla pyritään joukkoliikenteen nopeuttamiseen ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, linja-autokaistojen ymmärrettävyyden parantamiseen ja tahattoman väärinkäytön vähentämiseen, linja-autokaistojen voimassaolon pidentämiseen vastaamaan kantakaupungin katujen nykyisiä liikennemääriä sekä henkilöliikenteen nopeuttamiseen.

Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku–Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina. Mäkelänkadulla ehdotuksen mukaiset muutokset merkitsevät sitä, että Käpylän urheilupuiston kohdalla ja Mäkelänkadun länsireunalla välillä Vaakalinnuntie–Turjantie nykytilanteen mukaiset pysäköintimahdollisuudet poistuvat. Reitillä Runeberginkatu–Topeliuksenkatu linja-autokaistat ehdotetaan muutettaviksi olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello 7 - 9 ja 15 - 18.

Ehdotettujen muutosjärjestelyjen kustannusennuste on 50 000 euroa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

- Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/ Tuusulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

- Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

- Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

Keskustelun kuluessa jäsen Elina Palmroth-Leino varajäsen Simikin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Linja-autokaistojen voimassaoloaikaa laajennetaan arkisin klo 6–20 ja lauantaisin 9–20 väliselle ajalle, jolloin liikennemäärä on suurin.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus voitti äänin 7 (Palaste-Eerola, Johansson, Modig, Männistö, Erra, Puura, Soininvaara) - 2 (Palmroth-Leino, Simik).

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry toteaa (29.9.2009) seuraavaa:

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry ehdottaa kohtaan "Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai-perjantai) kello 7–9 ja 15–18" liittyen seuraavaa:

Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla myös arkisin (maanantai-perjantai) kello 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaiseen suuntaan kuljettaessa, eli esim. Mannerheimintietä etelästä pohjoiseen kuljettaessa.

Kyseisenä aikana kyseiseen suuntaan/suuntiin kuljettaessa linja-autokaistoilla on riittävästi tilaa ehdotuksemme mukaisen järjestelyn toteuttamiseksi. Kun raskas liikenne olisi pääosin yhdellä kaistalla, mahdollistaisi se liikenteen sujuvan etenemisen ja sitä kautta säästöjen saamisen sekä ympäristötaloudellisessa että yleensä taloudellisessa mielessä.

Ehdotuksemme mukainen järjestely varmistaisi sen, että tavaraliikenteellä olisi edellytykset hoitaa keskeinen ja erittäin tärkeä tehtävänsä, eli palvella tehokkaasti kaupungin keskustan kauppaliikkeitä ja muuta liike-elämää.

Rakennusvirasto toteaa (30.10.2009) seuraavaa:

Yleistä Kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeessä numero 126/13.8.2009 esitetään, että

- Hämeentien sektorilla välillä Rautatientori Lahdenväylä/ Tuusulanväylä ja Mannerheimintien sektorilla välillä Kamppi Hämeenlinnanväylä/Vihdintie linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina.

- Reitillä Runeberginkatu - Topeliuksenkatu linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta.

- Tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla aina paitsi arkisin (maanantai–perjantai) kello 7–9 ja 15–18.

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tavaraliikenne sallitaan linja-autokaistoilla myös arkisin kello 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaiseen suuntaan kuljettaessa. Helsingin Kuljetusyrittäjät ry mukaan silloin linja-autokaistoilla on riittävästi tilaa ehdotuksen mukaisen järjestelyn toteuttamiseksi ja se mahdollistaisi liikenteen sujuvan etenemisen. Sitä kautta syntyisi säästöjä sekä ympäristötaloudellisessa että yleensä taloudellisessa mielessä.

Rakennusviraston mielestä kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä ei selviä, mitkä ovat keskimääräiset kaistakohtaiset liikennemäärät eri vuorokauden aikoina.

Rakennusvirasto on yhtä mieltä kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa siitä, että monet erilaiset voimassaoloajat linja-autokaistoilla vaikeuttavat niiden ymmärrettävyyttä ja lisäävät tahatonta väärinkäyttöä. Myös käsitys tai lainsäädäntö tavaraliikenteestä voivat aiheuttaa väärinymmärrystä.

Linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muuttaminen vaatii joko nykyisten liikennemerkkien vaihtamisen uusiin ja/tai lisäkylttien asentamisen. Rakennusvirasto vastaa liikennemerkkien vaihtamisesta ja uusien asentamisesta kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäätösten mukaisesti. Liikennemerkkien vaihtamisesta linja-autokaistoille aiheutuu kustannuksia rakennusvirastolle arviolta 30 000–50 000 euroa.

HKL-liikelaitos toteaa (6.11.2009) seuraavaa:

Lausuntopyyntö Hallintokeskus on pyytänyt HKL-liikelaitokselta lausuntoa kaupunkisuunnitteluviraston esitykseen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämiseksi (Kslk 2009–791, hankenumero 0856). Lisäksi lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa Helsingin kuljetusyrittäjät ry:n kaupunginhallitukselle tekemään ehdotukseen linja-autokaistojen voimassaoloaikojen pidentämisestä ja kaistojen käyttöoikeuksien muuttamisesta.

Tiivistelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Mannerheimintiellä, Kaisaniemenkadulla, Vilhonkadulla, Unioninkadulla, Siltasaarenkadulla, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla, Koskelantiellä, Vihdintiellä Haagassa ja Pikku-Huopalahdessa sekä Kustaa Vaasan tiellä linja-autokaistat muutetaan olemaan voimassa aina ympäri vuorokauden, elleivät paikalliset pysäköintijärjestelyt edellytä muuta. Tavaraliikenne ehdotetaan sallittavaksi linja-autokaistoilla aina, paitsi arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18.

Edelliseen liittyvä Helsingin kuljetusyrittäjät ry:n tekemä muutosehdotus

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry (HKY) ehdottaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä poiketen tavaraliikenne sallittaisiin linja-autokaistoilla myös arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaan kuljettaessa.

HKL-liikelaitos lausuu esityksestä seuraavaa:

Esitetty muutos Helsingin linja-autokaistojen voimassaoloaikoihin on joukkoliikenteen luotettavuuden kannalta erittäin tervetullut. Muutoksen hyödyt realisoituvat erityisesti suurten tapahtumien yhteydessä, jolloin liikenne ruuhkautuu merkittävästi, mutta joukkoliikenteelle taataan normaalin ruuhkaliikenteen tyyppisesti esteetön kulku ja luotettavat matka-ajat. Tähän asti voimassa olleilla kaistajärjestelyillä joukkoliikenteellä ei ole ollut tällaisissa poikkeustilanteissa mahdollisuuksia palvella matkustajia laadukkaasti saati toimia kustannustehokkaasti.

Kaistojen varaaminen vain joukkoliikenteen ja taksien sekä tavaraliikenteen käyttöön myös ruuhka-aikojen ulkopuolella selkeyttää sääntöjä. Järjestelystä ei aiheudu haittaa henkilöautoliikenteelle, sillä ruuhkien ulkopuolella ei myöskään ole tarvetta lisäkapasiteetille.

Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:n (HKY) ehdotus sallia tavaraliikenne linja-autokaistoilla myös arkisin (ma–pe) klo 7–9 ja 15–18 ruuhkasuunnan vastaan kuljettaessa on tavaraliikenteen näkökulmasta perusteltu, mutta tekee kaupunkisuunnittelulautakunnan selkeään esitykseen poikkeuksen ja siten esityksestä vaikeamman hahmottaa.

Ruuhkasuunnan määrittäminen ei ole yhtä yksiselitteistä kuin ruuhka-ajan määrittäminen. HKY:n esittämä ratkaisu olisi kiintein maalatuin opastein toteutettuna kankea, eikä tukisi joukkoliikenteen sujuvaa kulkua kaikissa olosuhteissa. HKY:n esitys on kuitenkin hyvä, jos linja-autokaistat voitaisiin osoittaa tavaraliikenteen käyttöön muuttuvin sähköisin opastein. Näin kaistan käyttöoikeus olisi selvästi havaittavissa niin joukkoliikenteen kuin tavaraliikenteenkin toimijoiden näkökulmasta ja samalla turvattaisiin joukkoliikenteen sujuva kulku liikennetilanteesta riippumatta.

Yleisesti voidaan todeta, että linja-autokaistojen lisäämisellä on pääsääntöisesti myönteisiä yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Tavanomaisesti ruuhkaliikenteessä joukkoliikennekaista on muun liikenteen kaistaa arvokkaampi. Jatkossa on tapauskohtaisesti arvioitava, onko linja-autokaistoja varattava joillakin katuosuuksilla yksinomaan bussien käyttöön. Paikallisliikenneliiton suosituksen mukaan kaista tulisi varata ainoastaan bussiliikenteen käyttöön, mikäli linja-autojen määrä on vähintään 60 bussia tunnissa.

Linja-autokaistojen voimassaolomuutoksen lisäksi jatkossa tulee varata uusia linja-autokaistoja katuosuuksille, joilla joukkoliikenteen toimintaedellytykset nykyisin ovat heikot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.11.2009) vastineena Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:n kirjeeseen seuraavaa:

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 13.8.2009 esittää kaupunginhallitukselle, että linja-autokaistojen voimassaoloaikoja pidennetään siten, että ne ovat aina voimassa ja että tavaraliikenne sallitaan aina paitsi arkisin (maanantai - perjantai) kello
7–9 ja 15–18. Samassa kokouksessa keskusteltiin siitä, pitäisikö tavaraliikenne sallia linja-autokaistoilla ruuhka-aikoina ruuhkan vastasuunnassa. Kokouksessa käyty keskustelu ei antanut aihetta muuttaa esitystä.

Kuorma- ja pakettiautojen on nykyisin sallittu käyttää linja-autokaistoja ruuhka-aikojen välisenä aikana arkisin (maanantai - perjantai) kello
9–15. Jos kaupunginhallitus päättää lautakunnan esityksen mukaisesti, lisääntyy tavaraliikenteen oikeus käyttää linja-autokaistoja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Jakelukuljetukset hyötyisivät linja-autokaistojen käyttömahdollisuudesta ruuhkan vastaiseen suuntaan jonkin verran erityisesti sisääntulokaduilla Helsingin niemen ulkopuolella. Toisaalta keskustassa hyöty linja-au-tokaistoista olisi vähäinen, koska suuri osa liikkumisesta tapahtuu pienemmillä ja poikkisuuntaisilla kaduilla. Lisäksi kääntyvät ajoneuvot saavat nykytilanteessakin käyttää reunakaistaa ryhmittymiseen, joten muutoksen vaikutus ei lyhyillä ajo-osuuksilla olisi kovin suuri.

Helsingin tärkeimmät sisääntulokadut, kuten esimerkiksi Mannerheimintie, ovat Suomen ruuhkautuneimpia katuja. Aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan linja-autokaistat ovat ylikuormitettuja keskustassa ja sen lähellä sekä ruuhkasuuntaan että ruuhkasuuntaa vastaan, koska samat ruuhkasuuntaan ajavat linja-autot palaavat pääosin takaisin.

Jakeluliikennettä hoidetaan päivittäin sadoilla autoilla ja useimmat niistä tekevät ainakin yhden lenkin aamulla ruuhka-aikana. Jakeluautoista olisi linja-autokaistojen kuormitetuimmilla pysäkkialueilla ja kuormitetuimmissa liittymissä haittaa linja-autoliikenteelle myös ruuhkan vastaiseen suuntaan vaikka linjaosuuksilla ne eivät merkittäviä viivytyksiä aiheuttaisikaan.

Tavaraliikenne salliminen linja-autokaistoilla aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan ruuhkan vastaiseen suuntaan ei ole perusteltua, koska linja-autoliikenteen säännöllisyys ja täsmällisyys sekä sujuvuus ja nopeus heikentyisivät. Tämä olisi linja-autokaistoille asetettujen tavoitteiden vastaista.



Kokousaika	23.11.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali