HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

40 - 2009

Kokousaika	16.11.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Valtuutettu Mari Puoskarin toivomusponsi koskien sähkön- ja lämmön reaaliaikaisen kulutustietojen tarjoamisen selvittämistä

3

4

Helsingin vesihuoltolaitostoimintojen luovuttaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle

7

5

Kaupunginhallituksen edustajan valinta asuntolautakuntaan sekä varaedustajan valinta kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan ja sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaostoon

11

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristölupahakemuksesta (Viikin kenttä)

12

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Jorma Bergholmin toivomusponsi: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ehkäiseminen

16

2

Vt Thomas Wallgrenin toivomusponsi: Työttömyyden torjunta myös pakolaisten ja maahanmuuttajien keskuudessa

18

3

Vt Antti Valppaan toivomusponsi: Vammaisten nuorten työharjoittelupaikat

20

4

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Helsingin Tennisstadion Oy:n kanssa Talin liikuntapuistossa olevan tennishallin lisälaajennusta varten

22

5

9.11.2009 pöydälle pantu asia Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

26

6

9.11.2009 pöydälle pantu asia Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle mm. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

30

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Valtuutettu Heli Puuran toivomusponsi: Maalämmön käytön lisäämisen mahdollisuudet uusien alueiden rakentamisen yhteydessä

35

2

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Sähkön- ja vedenkulutuksen tilakohtainen mittaaminen kaupungin toimitilakiinteistöissä

38

3

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Vuokrasopimusten kohtuullisen kestoajan varmistaminen omakotitalotontteja vuokrattaessa

40

4

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen

42

5

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemuksesta

46

6

Helsingin Leijona Oy:n torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman sisältö ja toimeenpano

49

7

Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma

57

8

Torikortteleiden liikennesuunnitelman hyväksyminen

88

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pajamäen (varalla Ojala) ja Ylikahrin (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

VALTUUTETTU MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI KOSKIEN SÄHKÖN- JA LÄMMÖN REAALIAIKAISEN KULUTUSTIETOJEN TARJOAMISEN SELVITTÄMISTÄ

Khs 2009-2003

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Mari Puoskari) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mari Puoskarille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Vs. Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 23.9.2009 Helsingin kaupungin vuoden 2008 ympäristöraportin käsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinoja tarjota kuluttajille reaaliaikaista tietoa sähkön- ja lämmönkulutuksesta. (Mari Puoskari, äänin 80-0).”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (30.10.2009) yhteisenä lausuntonaan seuraavaa:

Sähkönmyynnin ja – siirron asiakkuudet

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy ovat liittyneet energiatoimialan energiatehokkuussopimukseen. Sopimus edellyttää energian säästön ja energiatehokkuuden sekä näihin liittyvien energiapalvelujen kehittämistä kuin myös energian käytön mittaustietojen ja raportoinnin tuottamista ja kehittämistä. Reaaliaikaisen mittaustiedon tuottaminen kuluttajille on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe energiansäästötoimenpiteitä kehitettäessä.

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvittämisestä ja mittauksesta 5.2.2009 määrää, että sähkönkulutuksen mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan (tuntimittausvelvoite). Asetuksen mukaan 31.12.2013 mennessä on 80 % kaikista mittauksista oltava tuntimittauksia. Määräaikaan mennessä uusitaan Suomessa noin kolme miljoonaa mittaria, joista arviolta noin miljoona mittaria on jo uusittu. Helen Sähköverkko Oy:n tavoitteena on uusia kaikki mittarit etäluettaviksi vuoteen 2013 mennessä.

Käytettäville tuntimittauslaitteistoille on asetuksessa määritetty tietyt toiminnalliset vaatimukset. Lisäksi verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota asiakkaan käyttöön tuntimittauslaitteisto, jossa on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten. Suurimmassa osassa Helsingin huoneistokohteista mittari sijaitsee kiinteistön alimmassa kerroksessa erillisessä mittarikeskuksessa, jolloin reaaliaikaisen mittaustiedon välittäminen mittarilta huoneistoon asukkaan käyttöön tuottaa niin merkittäviä lisäkustannuksia, että se ei ole saavutettavissa oleviin hyötyihin nähden tarkoituksenmukainen menettely. Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa.

Helsingin Energia on vuodesta 1994 alkaen tuottanut asiakkailleen palveluna sähkönkäytön raportointia. Raportoinnilla on ollut merkittävä vaikutus energiansäästötoimenpiteitä toteutettaessa. On arvioitu, että raportoinnilla voidaan saavuttaa suuruusluokaltaan 5 %:n säästö energiankäytössä. Helsingin Energian asiakkaat saavat sähkönkäyttöraportin postitse kerran vuodessa.

Asiakkailla on myös jo yli viiden vuoden ajan ollut mahdollisuus seurata sähkönkäyttöään internet-palvelun välityksellä. Internet-palvelussa sähkönkäyttötiedot ovat nähtävissä sillä tarkkuudella, miten asiakkaan mittaus on järjestetty: sähkönkäyttötietojen tarkkuus voi olla vuosittainen – kuukausittainen – päivittäinen – tai tunneittain.

Tulevaisuudessa sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto luetaan kerran vuorokaudessa, joten asiakkaalla on mahdollisuus saada tänään käyttöönsä eilisen päivän sähkönkäyttötiedot tunnin tarkkuudella eriteltyinä. Niillä Helen Sähköverkko Oy:n asiakkailla, joille on jo asennettu tai asennetaan parhaillaan tuntimittaus, on nykysuunnitelmien mukaan mahdollisuus seurata internet-raportointijärjestelmästä edellisen päivän tuntimittaustietoja laajemmassa mittakaavassa alkuvuoden 2010 aikana. Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy kehittävät parhaillaan asiakkailleen uusia keinoja ja palveluja tietojen hyödyntämiseksi.

Reaaliaikainen seuranta

Helsingin Energia on jo lähes 20 vuoden ajan lainannut asiakkailleen ns. kulutusmittaria, jonka avulla asiakkaat voivat reaaliaikaisesti todeta ja mitata yksittäisten pistotulppaliitäntäisten laitteiden kulutuksia. Palvelu on osoittautunut hyödylliseksi ja on edelleen yhä kasvavassa käytössä. Kokemuksemme ja asiakkailta saamamme palautteen mukaan palvelu toimii erityisen hyvin lainattavalla mittarilla. Puutteena kyseisellä mittarilla on, että niillä ei voida mitata kiinteästi liitettyjen laitteiden kulutuksia, eli esimerkiksi kiukaan, lieden tai lattialämmityksen kulutusta.

Nyttemmin on kuluttajamarkkinoille tullut myös kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla on mahdollista seurata kiinteistön sähköverkkoon liitettävän reaaliaikaisen mittauksen avulla kiinteästi liitettyjen laitteiden energiankäyttöä. Mittauksen asentaminen on sähköalan ammattilaisen tehtävä, eikä asiakas voi mittausta itse asentaa.

Helsingin Energia on selvittämässä mahdollisuutta tuottaa asiakkaille erityisenä erikseen veloitettavana palveluna reaaliaikainen mittausmahdollisuus myös kiinteästi verkkoon liitetyille sähkölaitteille joko lyhytaikaisesti tai pitkäkestoisesti. Mittareiden lainauspalvelusta saadun kokemuksen mukaan suurin osa reaaliaikaisen mittausmahdollisuuden tuottamista hyödyistä saataneen käyttöön jo esim. viikon seuranta-ajan aikana siten, että havainnot siirtyvät parhaimmillaan tehokkaamman energiankäyttötavan käyttötottumuksiksi. Lyhytaikaisessa mittareiden lainaus- tai leasing -palvelumallissa tarvittava lisämittauslaitekanta saadaan kustannustehokkaampaan käyttöön kuin vaihtoehdossa, jossa mittausasetuksen mukaisen mittalaiteen lisäksi tuotetaan lisälaittein pysyvä reaaliaikainen sähkönkäyttömittaus.

Kaukolämmön asiakkuudet

Kaukolämmityksen asiakaskannasta on kuluttaja-asiakkaita 25 % eli noin 3500 kpl. Nämä kuten muutkin kaukolämmön asiakkaat saavat vuosittain varsin perusteellisen raportin energian käytöstään, sen kehittymisestä viimeisen viiden vuoden ajalta ja analyysi- sekä vertailutietoa muihin vastaaviin asiakkaisiin. Omia kulutustietoja voi asiakas tarkkailla Internetin kautta tai myös puhelimitse. Kaukolämmityksessä ollaan siirtymässä etäluettaviin mittareihin. Tämän ansiosta mahdollisuudet seurata omaa kulutustaan nopeutuvat ja paranevat. Keinona tulee olemaan Internetin hyödyntäminen.

Pelkkä kulutustieto kaukolämmityksestä ei ole riittävä tavalliselle lämmön käyttäjälle, koska ulkolämpötila ja muut säävaihtelut vaikuttavat kulutuksen määrään olennaisesti. Annettava tieto tulee olla riittävän pitkältä ajanjaksolta, ja sitä tulee jalostaa ja tehdä vertailukelpoiseksi. Merkittäviin poikkeamiin tullaan Helsingin Energian taholta reagoimaan nopeammin etäluennan yleistyessä.

Helsingin Energia on liittynyt myös kaukolämmön osalta energiatoimialan energiansäästösopimukseen. Myös tämä sopimus edellyttää mahdollisuutta jatkuvan energian kulutustiedon saamiseen ja myös tiedon toimittamista määrä välein. Samalla Helsingin Energia kehittää lämpöasiakkailleen uusia keinoja ja palveluita tiedon hyödyntämiseksi. Samalla kehitetään yhdessä toimialan ja viranomaisten kanssa menetelmiä, joilla tätä kulutus- ja vertailutietoa sekä neuvontaa ja opastusta toimitetaan myös kerrostalojen asukkaille ja asuntojen omistajille.

Vs. Kj toteaa, että reaaliaikaisen mittaustiedon tuottaminen kuluttajille on ajankohtainen aihe energiansäästötoimenpiteitä kehitettäessä. Helen Sähköverkko Oy:n tavoitteena on uusia kaikki mittarit etäluettaviksi vuoteen 2013 mennessä. Tulevaisuudessa sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto luetaan kerran vuorokaudessa, joten asiakkaalla on mahdollisuus saada tänään käyttöönsä eilisen päivän sähkönkäyttötiedot tunnin tarkkuudella eriteltyinä. Niillä Helen Sähköverkko Oy:n asiakkailla, joille on jo asennettu tai asennetaan parhaillaan tuntimittaus, on nykysuunnitelmien mukaan mahdollisuus seurata internet-raportointijärjestelmästä edellisen päivän tuntimittaustietoja laajemmassa mittakaavassa alkuvuoden 2010 aikana. Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy kehittävät parhaillaan asiakkailleen myös uusia keinoja ja palveluja tietojen hyödyntämiseksi.

Kaukolämmityksessä ollaan myös siirtymässä etäluettaviin mittareihin. Tämän ansiosta mahdollisuudet seurata omaa kulutustaan nopeutuvat ja paranevat. Helsingin Energia kehittää myös lämpöasiakkailleen uusia keinoja ja palveluita tiedon hyödyntämiseksi. Samalla kehitetään yhdessä toimialan ja viranomaisten kanssa menetelmiä, joilla tätä kulutus- ja vertailutietoa sekä neuvontaa ja opastusta toimitetaan myös kerrostalojen asukkaille ja asuntojen omistajille.

4

HELSINGIN VESIHUOLTOLAITOSTOIMINTOJEN LUOVUTTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄLLE

Khs 2009-1111

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee

- hyväksyä liitteenä olevan vesilaitostoimintoja koskevan luovutuskirjan liitteineen, sekä

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua kaupungin puolesta allekirjoittamaan luovutuskirjan sen jälkeen kun Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muut kuin luovutuskirjan osapuolina olevat osakkaat ovat antaneet kirjalliset sitoumukset, joiden mukaan he eivät tule käyttämään osakassopimuksen mukaista etuosto-oikeuttaan eivätkä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan luovutuskirjan mukaisen yhtiön osakkeiden luovutuksen yhteydessä, sekä oikeuttaa oikeuspalvelut tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

- osoittaa kaupungin omistukseen jäävät Herttoniemen tukikohdan ja Alppilan ja Lauttasaaren vesisäiliöt ja työsuhdeasunnot kiinteistöviraston hallintaan ja

- siirtää kaupungin omistukseen jäävät yhteiskäyttötunneleiden omistusosuudet niiden tasearvosta per 31.12.2009 Helsingin Energia

-liikelaitokselle 1.1.2010 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille, Helsingin Vesi

-liikelaitokselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, kiinteistövirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Luovutuskirja liitteineen
	Liite 2	Liitteen 1 liitteet 7 ja 8 (nähtävissä kokouksessa)
	Liite 3	Liitteen 1 liite 2 a-d luettelointi (nähtävissä kokouksessa)

Vs. Kj toteaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat sopineet pääkaupunkiseudun vesilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä sopimuksella, jonka valtuustot ovat hyväksyneet Helsingissä 10.12.2008, Espoossa 19.1.2009, Vantaalla 15.12.2008 ja Kauniaisissa 15.12.2008. Kaupungit ovat sittemmin päättäneet perustaa pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän. Kuntayhtymän perussopimuksen ovat valtuustot hyväksyneet Helsingissä 27.5.2009, Espoossa 25.5.2009, Vantaalla 15.6.2009 ja Kauniaisissa 15.6.2009. Kuntayhtymä on perustettu yhtymäkokouksessa 17.6.2009. Kuntayhtymän toiminta käynnistyy 1.1.2010.

Vesilaitostoimintojen siirtäminen kuntayhtymään

Vesilaitostoimintojen siirto kuntayhtymään toteutetaan valtuustojen hyväksymän pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista laaditun sopimuksen mukaisesti. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana. Kuntayhtymä maksaa vastaanottamastaan liiketoiminnasta vastikkeen kuntayhtymän peruspääomaosuuksina (noin 30 %) ja kauppahintasaatavana (noin 70 %). Jäsenkunnat myöntävät kuntayhtymälle kauppahintasaatavaa vastaavat lainat. Vuoden 2009 aikana tapahtuvat omaisuuden olennaiset arvon muutokset otetaan huomioon lopullisessa kauppahinnassa ja lainan osuutta tarkistetaan omaisuuden arvon muutosta vastaavalla määrällä.

Siirtyvä omaisuus

Vesilaitostoimintojen luovutuksen yhteydessä jäsenkunnat siirtävät kuntayhtymälle kaiken siirtyvään toimintaan liittyvän omaisuuden ja osuudet pois lukien maaomaisuus sekä muu erikseen sovittava omaisuus. Kuntayhtymälle siirtyvät muun muassa verkosto-omaisuus, laitosomaisuus ja muu omaisuus kuten aineettomat oikeudet, ATK-ohjelmat sekä ajoneuvot, kunkin kaupungin omistamat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet sekä Vantaan kaupungin osalta sen osuus Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kuntayhtymälle eivät siirry mm. kassavarat, saatavat ja lyhyt- ja pitkäaikaiset velat.

Luovutushinta

Luovutuskirjalla siirtyvän omaisuuden arvoksi per 31.12.2008 on 19.1.2009 hyväksytyssä periaatesopimuksessa sovittu 1,6 miljardia euroa. Omaisuuden arvoon lisätään palautuskelpoisten liittymismaksujen määrä per 31.12.2008 eli yhteensä 77,2 miljoonaa euroa.

Luovutushinta jaetaan peruspääomaan, liittymismaksuihin ja velkaosuuteen. Kuntayhtymän perussopimuksen ja periaatesopimuksen mukainen vesihuollon peruspääoma on 480 miljoonaa euroa. Luovutuskirjalla siirrettäviä omaisuuseriä vastaan Kaupungit saavat osuuden Kuntayhtymän peruspääomasta seuraavasti: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 %.

./. Lisäksi kukin kaupunki antaa kuntayhtymälle luovutuskirjan liitteenä olevien lainaehtojen mukaisen lainan, jonka yhteenlaskettu määrä per 31.12.2008 oli 1120 miljoonaa euroa. Lainamäärä jakautuu kaupunkikohtaisesti edellä esitetyn prosenttiosuuden mukaisesti.

Luovutushintaa tarkistetaan kaupunkikohtaisesti vuoden 2009 aikana tapahtuneilla muutoksilla siten, että siihen lisätään kunkin kaupungin osalta vuoden 2009 aikana toteutuneet investoinnit ja siitä vähennetään vuonna 2009 kertyneet liittymismaksut. Luovutushinnan tarkistus otetaan huomioon kaupunkikohtaisissa lainamäärissä.

Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelat, lomarahat ja muut vastaavat erät sekä mahdolliset tulospalkkiovastuut kukin Kaupunki maksaa Kuntayhtymälle kaupunkikohtaisten tilinpäätösten per 31.12.2009 valmistumisen jälkeen.

Siirtyvät sopimukset

Kaupungit sitoutuvat siirtämään kaikki luovutuksen kohteena oleviin Liiketoimintoihin liittyvät sopimukset, mukaan lukien muun muassa vesihuoltoverkkoon liittymistä koskevat sopimukset, maanvuokrasopimukset, hankintasopimukset, urakkasopimukset, yhteistoimintasopimukset ja IT-sopimukset sekä toimistotekniikkaa koskevat leasing- ja huoltosopimukset.

Henkilöstö

Kaupunkien luovutettaviin liiketoimintoihin kuuluva henkilökunta siirtyy kuntayhtymän palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Helsingin Vesi -liikelaitoksen toiminnan ja omaisuuden luovutus

Helsingissä vesilaitostoimintoja hoitaa Helsingin Vesi -liikelaitos. Luovutuksen kohteena on liikelaitoksen koko toiminta ja siihen liittyvä omaisuus. Erikseen on sovittu, että omaisuuden siirron ulkopuolelle jäävät yhteiskäyttötunnelit Helsingin Energian kanssa, Alppilan ja Lauttasaaren käytöstä poistetut vesisäiliöt, Herttoniemen käytöstä poistettu tukikohta sekä työsuhdeasunnot.

Helsingin kaupungilta siirtyvän omaisuuden luovutushinta per 31.12.2008 on 944,4 milj. euroa. Luovutushinta jakautuu peruspääomaan 278,4 milj. euroa, liittymismaksuihin 16,4 milj. euroa ja velkaosuuteen 649,6 milj. euroa. Luovutushintaa tarkistetaan vuoden 2009 aikana tapahtuneilla muutoksilla siten, että siihen lisätään vuoden 2009 aikana toteutuneet investoinnit ja siitä vähennetään vuonna 2009 kertyneet liittymismaksut. Luovutushinnan tarkistus otetaan huomioon velkaosuudessa.

Siirto koskee Helsingin Veden palveluksessa olevaa koko henkilöstöä, jota on tällä hetkellä 315 henkilöä.

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeiden osalta luovutuksen ehtona on (luovutuskirjan kohta 6), että Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muut kuin luovutuskirjan osapuolina olevat osakkaat ovat ennen luovutuskirjan allekirjoittamista antaneet kirjalliset sitoumukset, joiden mukaan he eivät tule käyttämään PSV:n osakassopimuksen mukaista etuosto-oikeuttaan, eivätkä PSV:n yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan luovutuskirjan mukaisen PSV:n osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

Siirron ulkopuolelle jäävän omaisuus

Kaupungille jäävät Herttoniemen tukikohta, Alppilan ja Lauttasaaren käytöstä poistetut vesisäiliöt sekä työsuhdeasunnot esitetään siirrettäväksi kiinteistöviraston hallintaan. Yhteiskäyttötunneleiden Helsingin Veden omistusosuus on perustelua siirtää Helsingin Energia –liikelaitokselle, jonka omistuksessa on jo pääosa yhteiskäyttötunneleista. Siirto esitetään tehtäväksi omaisuuden tasearvon per 31.12.2009 mukaisella hinnalla. Kyseisen omaisuuserän arvo Helsingin Veden taseessa per 31.12.2008 on noin 9,2 milj. euroa.

Vs. Kj toteaa vielä, että asia on valmisteltu talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut on osallistunut luovutuskirjan valmisteluun.

5

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN VALINTA ASUNTOLAUTAKUNTAAN SEKÄ VARAEDUSTAJAN VALINTA KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTAAN JA SOSIAALILAUTAKUNNAN LAPSI- JA PERHEJAOSTOON

Khs 2009-225

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Pilvi Torstin uudeksi edustajakseen asuntolautakuntaan, uudeksi varaedustajakseen kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan sekä uudeksi varaedustajakseen sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaostoon.

Pöytäkirjanote Pilvi Torstille, asuntolautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaostolle sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENTAMISPALVELUN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (VIIKIN KENTTÄ)

Khs 2009-2029

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Viikin kentän puhtaiden maa-ainesten, puutarhajätteen ja kantojen välivarastointia.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Seulontaa ja välppäystä arvioidaan tehtävän vuodessa 100–200 päivänä, mutta hakemuksen perusteella on vaikea arvioida sen merkitystä meluhaittojen kannalta. Seulonnasta ja välppäyksestä aiheutuva melu tulee selvittää siten, että mittaustilanne vastaa tyypillistä tilannetta.

- Mittaustulosten arvioinnissa lähtökohtana on pidettävä sitä, että melutilanne virkistysalueella ei heikkene nykyisestään. Sen vuoksi tarvittaessa tulee päivittäistä työaikaa rajoittaa ja antaa määräyksiä ulkoilureiteille suuntautuvan melun leviämisen estämiseksi.

- Melun leviämistä ulkoilureiteille voi estää esimerkiksi sijoittelemalla seulottavat ja seulotut maa-aineskasat seulontapaikan ja kulkureittien väliin tai sijoittamalla eniten melua aiheuttavat toiminnot alueen koillisreunaan.

- Polttonesteitä saa varastoida kentällä kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Alueella tulee olla helposti saatavilla imeytysaineita mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseen.

- Pölyhaittojen estämiseksi liikennöitäviä alueita tulee puhdistaa säännöllisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Uudenmaan ympäristökeskus on (29.9.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 3.11.2009 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 23.11.2009 saakka.

Helsingin kaupungin rakentamispalvelu on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lupahakemuksen Viikin kentän toiminnoista. Lupahakemus koskee Viikin kentän puhtaiden maa-ainesten, puutarhajätteen ja kantojen välivarastointia. Lisäksi kentällä seulotaan tai välpätään maa-aineksia, jotka sisältävät jätejakeita.

Kenttä sijaitsee Helsingissä Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueella osoitteessa Viikintie 35. Puhdistamon toiminnan aikaan aluetta käytettiin lietteen kompostointikenttänä. Vuosina 1996–2008 aluetta käytettiin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointiin ja kompostointiin. Tällä hetkellä kenttä on jo osittain hakemuksen mukaisessa käytössä ja lisäksi rakennusviraston materiaalivarastona. Kentän pinta-ala on 2,8 hehtaaria.

Toiminta-alue rajautuu Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen sekä Vanhankaupunginlahden lintuvesi- nimiseen Natura-alueeseen. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 400 metrin päässä laitoksen pohjoispuolella ja muut vastaavat häiriintyvät kohteet lähimmillään 800 metrin päässä.

Alue ei sijaitse pohjaveden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

Alueella on toimintaa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Pääasiallisesti toiminta-aika on arkisin klo 6-18.

Pölypäästöjä voi syntyä maa-aineksia seulottaessa ja kompostiaumoja käännettäessä. Liikennöinti kentällä voi myös aiheuttaa jonkin verran pölyämistä Pölyä torjutaan tarvittaessa kastelemalla. Pölyämisen arvioidaan olevan melko vähäistä.

Melua aiheutuu alueella tapahtuvasta liikennöinnistä, maa-ainesten seulonnasta ja aumojen käännöstä. Toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen arviointi perustuu pilaantuneiden maiden varastointi- ja kompostointitoiminnan aikaiseen vuonna 2006 tehtyyn meluselvityksiin. Tulosten mukaan muun melua aiheuttavan toiminnan (Lahdentien liikenne, muut laitokset) vaikutukset mittauspisteiden melutasoihin olivat huomattavasti merkittävämpiä kuin pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyvät toiminnat (maa-ainesten kuormaus ja aumojen kääntö).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.10.2009), että toiminnasta aiheutuvat melu-, tärinä-, päästövaikutukset ympäristöön ja ihmisille ovat vähäisiä. Kentällä käsitellään puhtaita maa-aineksia ja materiaaleja, joiden ei arvioida muodostavan haittavaikutuksia ympäristöön.

Kentän välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Toiminnan ei katsota aiheuttavan vaaraa ihmisten turvallisuudelle, terveellisyydelle tai viihtyisyydelle. Kentän lounaisosaa sivuaa virkistysreitti. Toiminnan aiheuttamaa haittaa viihtyisyyteen voidaan tältä osin pitää vähäisenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että lupahakemus on kattavasti laadittu ja siinä on kuvattu riittävästi toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toiminta helpottaa puhtaiden maa-ainesten ja materiaalien hyötykäyttöä, välivarastointia ja loppusijoitusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.10.2009), että sillä ei ole asiaan lausuttavaa.

Ympäristölautakunta puoltaa (3.11.2009) ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakentamispalveluille hakemuksen mukaisesti, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat.

Seulontaa ja välppäystä arvioidaan tehtävän vuodessa 100–200 päivänä, mutta hakemuksen perusteella on vaikea arvioida sen merkitystä meluhaittojen kannalta. Seulonnasta ja välppäyksestä aiheutuva melu tulee selvittää siten, että mittaustilanne vastaa tyypillistä tilannetta.

Mittaustulosten arvioinnissa lähtökohtana on pidettävä sitä, että melutilanne virkistysalueella ei heikkene nykyisestään. Sen vuoksi tarvittaessa tulee päivittäistä työaikaa rajoittaa ja antaa määräyksiä ulkoilureiteille suuntautuvan melun leviämisen estämiseksi.

Melun leviämistä ulkoilureiteille voi estää esimerkiksi sijoittelemalla seulottavat ja seulotut maa-aineskasat seulontapaikan ja kulkureittien väliin tai sijoittamalla eniten melua aiheuttavat toiminnot alueen koillisreunaan.

Polttonesteitä saa varastoida kentällä kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Alueella tulee olla helposti saatavilla imeytysaineita mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseen.

Pölyhaittojen estämiseksi liikennöitäviä alueita on säännöllisesti puhdistettava.

1

VT JORMA BERGHOLMIN TOIVOMUSPONSI: NUORISO- JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN KASVUN EHKÄISEMINEN

Khs 2009-1816

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jorma Bergholm) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jorma Bergholmille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää erityistä huomiota nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ehkäisemiseen." (Jorma Bergholm, äänin 66-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Työllistämistoimikunta toteaa (22.10.2009), että kaupungin työllisyydenhoidon painopisteitä ovat muun muassa nuorten työllisyydenhoito ja varhainen tuki työllisyydenhoidossa.

Kaupunki on käynnistänyt kaksi hanketta, jotka pyrkivät ehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. Tulevaisuustiski-hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun päättäneet nuoret, jotka ovat yhteishaussa jääneet ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Palvelun avulla pyritään tehostamaan nuoren ohjautumista koulutukseen tai löytämään muu tulevaisuuden ratkaisu. Tsemppari-hankkeen tavoitteena on ehkäistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä tarjoamalla ratkaisuja koulutuksen jatkamiseen tai uusien vaihtoehtojen löytämiseen. Hankkeen pilottikouluna on ollut vuodesta 2008 alkaen Vallilan koulutusyksikkö.

Nuorisoasiainkeskus ja henkilöstökeskus ovat aloittaneet kaupungilla työharjoittelussa olevien alle 25-vuotiaiden nuorten tukemisen opiskeluun ja työhön. Työmuotoja ovat valmentava tai osaamista lisäävä koulutus sekä henkilökohtainen ohjaus.

Kvsto hyväksyi 26.8.2009 nuorisotyöttömyyden hoitoon 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan. Lisämääräraha on suunnattu yhteistyössä Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa vastavalmistuneiden alle 30-vuotiaiden palkkatuettuun työhön kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Työsuhteiden jatkamiseen on esitetty vuodelle 2010 yhteensä 3,0 miljoonan euron määrärahaa. 19.10.2009 mennessä lisämäärärahan mukaisia työsopimuksia on tehty 200.

Valtion ensi vuoden työllisyydenhoidon painopisteinä ovat muun muassa nopea työllistyminen ja nuorten työttömyyden ehkäisy. Kaupunki tukee omilla työllisyydenhoidon toimenpiteillään valtion linjauksia.

Työllistämistoimikunnan lausunto syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Ville Kopra esitti jäsen Timo Leskisen kannattamana, että lausuntoon lisätään loppuun lisäkappale työllisyydenhoitoon käytettävissä olevien määrärahojen vastaamisesta työttömyyden nousutahtiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esitys voitti tasatilanteessa 3 (Ylikahri, Kortteinen, Halme) – 3 (Kopra, Leskinen, Lindell) puheenjohtajan äänen ratkaistessa ja kahden jäsenen äänestäessä tyhjää.

2

VT THOMAS WALLGRENIN TOIVOMUSPONSI: TYÖTTÖMYYDEN TORJUNTA MYÖS PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN KESKUUDESSA

Khs 2009-1818

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Thomas Wallgren) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Thomas Wallgrenille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää erityistä huomiota työttömyyden torjuntaan myös pakolaisten ja maahanmuuttajien keskuudessa." (Thomas Wallgren, äänin 54-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Työllistämistoimikunta toteaa (22.10.2009)mm., että maahanmuuttajat ovat olleet jo usean vuoden ajan Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon linjausten painopisteryhmänä valtavirtaperiaatteen mukaisesti. Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat mukana tässä työllisyydenhoidon painopisteryhmässä. Maahanmuuttajien määrä on ollut useissa kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteessä jopa selkeästi suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä.

Khn 7.1.2009 hyväksymän työllisyydenhoidon kehittämisohjelman mukaisesti maahanmuuttajien työllisyydenhoidon kärkihankkeena on ollut työllistymisen varhainen tuki. Tavoite on myös kirjattu kaupungin ja työ- ja elinkeinotoimiston väliseen yhteistyösopimukseen vuodelle 2009. Tavoitteen edistämiseksi perustettiin keväällä 2009 työryhmä, joka antaa vuoden lopussa toimenpide-ehdotuksensa maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi alkuvaiheessa.

Maahanmuuttajien työttömyys ei ole kasvanut pelätyllä tavalla. Koko Uudellamaalla maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut jopa hitaammin kuin muun väestön työttömyys. On kuitenkin todettava, että myös maahanmuuttajien työttömyys on lisääntynyt vuoden 2009 aikana ja se vaatii omalta osaltaan erityisiä toimenpiteitä.

Sj toteaa vielä, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat parin vuoden ajan neuvotelleet aiesopimuksesta, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien työllistämisen ja alkuvaiheen osaamis- ja kielitaitokartoitusten vauhdittaminen. Valtion ensi vuoden talousarvioon sisältyy 20 hengen ottaminen palkkatuettuun työhön Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon, maahanmuuttajien palveluun. Kaupungin talousarviossa on puolestaan varattu Khn käytettäväksi 2,5 miljoonan euron määräraha maahanmuuttajien työmarkkina-asentamisen parantamiseen liittyviin hankkeisiin. Aiesopimusneuvottelut ovat nyt loppusuoralla.

Lisäksi mainittakoon, että vuonna 2008 ja 2009 on alkanut kaksi nuorten hanketta, joissa keskeisinä asiakasryhminä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Näiden hankkeiden tavoitteena on ehkäistä koulutuksesta syrjäytymistä ja koulupudokkuutta ja näin ollen vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös maahanmuuttajataustaisten nuorten työttömyyteen.

Maahanmuuttajille kohdennettuja työllisyydenhoidon palveluja eli palkkatuettua työtä, työharjoittelua ja työelämävalmennusta, Helsinki-lisää, oppisopimuskoulutusta, rekrytointikoulutusta kaupungin ja yritysten tarpeisiin, jatketaan. Maahanmuuttajataustaisten työttömien osuutta palveluissa seurataan jatkuvasti.

3

VT ANTTI VALPPAAN TOIVOMUSPONSI: VAMMAISTEN NUORTEN TYÖHARJOITTELUPAIKAT

Khs 2009-1819

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Antti Valpas) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Valppaalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää nuorisotyöttömyyden hoidon yhteydessä huomiota myös vammaisille nuorille tarkoitettujen työharjoittelupaikkojen riittävyyteen ja edelleen kehittää toimenpiteitä, joilla vammaiset nuoret saavat työkokemusta pärjätäkseen paremmin avoimilla työmarkkinoilla." (Antti Valpas, äänin 78-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Työllistämistoimikunta toteaa (22.10.2009), että Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa toimii tuetun työllistämisen yksikkö. Tuetun työllistymisen palvelu tukee kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän, johon kuuluu työpaikan hankkiminen, yksiköllinen koulutus työtehtäviin, jatkuva tuki työpaikoilla tukikäyntien avulla ja työsuhteen ylläpito. Palvelun avulla pyritään edesauttamaan vammaisten ihmisten liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelussa työskentelee 10 työvalmentajaa ja yksi johtava työvalmentaja. Vammaispalvelun tuetun työn asiakkaista työskenteli yksityisillä työnantajilla noin 100 henkilöä vuonna 2008.

Henkilöstökeskus on selvittänyt vammaisten henkilöiden ottamista kaupungin palvelukseen. Haasteeksi on muodostunut työ- ja virkaehtosopimus silloin, kun vammaisen työntekijän työpanos jää vammasta johtuen selkeästi pienemmäksi kuin työtehtävä edellyttää. Henkilöstökeskus jatkaa asian selvittelyä.

Vammaisia ja vajaatyökykyisiä on ollut jossain määrin kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa, kuten tukityössä ja työharjoittelussa. Vammaisten ja vajaatyökykyisten tarkkaa henkilömäärää ei ole käytettävissä, koska henkilöitä ei rekisteröidä vammaisuuden perusteella. Asiaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkuvaa huomiota ja työllisyydenhoidon palveluja tarjota myös tälle ryhmälle.

Henkilöstökeskus on valmistellut vammaisille koululaisille ja opiskelijoille harjoittelumahdollisuutta kaupungin tehtävissä. Henkilöstökeskus on myös usean vuoden ajan organisoinut 16–17-vuotiaiden kesätyöprojektia. Suunnitelmissa on kohdentaa rahoitusta vammaisten nuorten kesätyöhön. Lisäksi vammaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua kaupungin yksiköissä selvitetään henkilöstökeskuksessa yhteistyössä yliopiston kanssa.

4

PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN TENNISSTADION OY:N KANSSA TALIN LIIKUNTAPUISTOSSA OLEVAN TENNISHALLIN LISÄLAAJENNUSTA VARTEN

Khs 2009-2137

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Helsingin Tennisstadion Oy:lle 30. kaupunginosan Munkkiniemen kylän Rnr:o 420 tilaan 1:1172 kuuluvan noin 2 000 m²:n suuruisen karttaliitteeseen merkityn alueen liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2024 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 18 312,50 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Vuokrasta peritään 50 % niin kauan, kuin aluetta käytetään liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Karttapiirros

Liikuntalautakunta toteaa (6.10.2009) mm., että Helsingin Tennisstadion Oy pyytää Helsingin kaupunkia tekemään Helsingin Tennisstadion Oy:n kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Talin urheilupuistossa olevan Talin Tenniskeskuksen tennishallin laajentamista varten.

Helsingin Tennisstadion Oy:n tavoitteena on laajentaa tenniskeskusta kaupunginvaltuuston 24.9.2008 ja liikuntalautakunnan hyväksymän asemakaavan mukaisesti kolmella tenniskentällä ja noin 200 m²:n varasto- ja aputiloilla.

Helsingin Tennisstadion Oy on perustettu vuonna 1975. Vuonna 2002 toteutetun viimeisimmän laajennushankkeen valmistuttua Talin Tenniskeskuksen hallin pinta-ala on 16 184 m² ja hallissa 19 sisäkenttää sekä 4 sulkapallokenttää. Tenniskeskuksessa on myös kuntosali, lyöntiseinä / jumppasali ja golf-harjoittelutila. Ulkokenttien pinta-ala on n. 7 500 m² käsittäen 11 ulkokenttää sekä 1 400 katsojan katsomotilan.

Alueen varaus ja vuokrasopimus

Khs päätti 10.9.2007 varata Helsingin Tennisstadion Oy:lle n. 2 000 m²:n suuruisen alueen Talin tennishallin lisälaajennuksen suunnittelua varten ajaksi 1.9.2007 – 31.8.2008.

Talin tennishallin hallilaajennuksen ja Talin keilahallin pohjoispäätyyn suunnitellun liikuntahallin rakentamista varten alueelle on laadittu asemakaavan muutos nro 11751, jonka Kvsto on hyväksynyt 24.9.2008. Asemakaavan muutoksessa Talin Tenniskeskuksen kohtaa on muutettu siten, että rakennusalaan sisältyy myös hallin laajennusosa ja rakennusalalle saa rakentaa 19 000 k‑m² entisen 16 500 k‑m²:n sijaan. Lisärakennukselle on siten laskettu 2 500 k‑m². Tennishallin autopaikkojen vähimmäismääräksi on määrätty 1 ap / 130 k‑m² eli 146 autopaikkaa. Autopaikat mahtuvat tennishallin nykyisille, pysäköintikäyttöön vuokratuille alueille.

Helsingin Tennisstadion Oy:n ja liikuntalautakunnan välillä on voimassa kaksi vuokrasopimusta. Nykyisen hallin rakennusalaa, vanhaa ulkokenttää ja pysäköintialueita koskeva sopimus on voimassa 31.12.2024 asti ja uutta ulkotenniskenttäaluetta koskeva sopimus on voimassa 30.9.2015 asti.

Lautakunta esittää, että Khs oikeuttaisi vuokraamaan Helsingin Tennisstadion Oy:lle Talin tennishallin laajennuksen tarvitseman n. 2 000 m²:n suuruisen maa-alueen siten, että sopimus on voimassa tennishallia koskevan pääsopimuksen mukaisesti vuoden 2024 loppuun asti.

Laajennusalueen vuokra

Laajennusosan vuokratason osalta lautakunta toteaa, että Talin liikuntapuiston hallialueilla kiinteistöviraston määrittelemä maan pääoma-arvo on perustunut virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaan 8,41 euron suuruiseen kerrosneliömetrihintaan. Nykyindeksillä (VIII/08=1742) vastaava hinta on 146,50 euroa / kerrosneliömetri. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta.

Laajennusosaa varten rakennusoikeutta on lisätty 2 500 k‑m². Sitä vastaava käypä vuosivuokra on 2 500 k‑m² x 146,50 / k‑m² x 5 % = 18 312,50 euroa. Koska kyseessä on yksinomaan liikuntatoiminta, niin vuokrasta ehdotetaan perittävän liikuntatoimen nykykäytännön mukaan vain 50 % eli 9 156,25 euroa / v.

Sisäinen vuokra

Rakennettujen alueiden osalta sisäinen vuokra on kolminkertainen alueen normaaliin sisäiseen vuokratasoon (1,03 euroa / m² / v) verrattuna. Laajennuksen tarvitseman maa-alueen osalta (noin 2 000 m²) sisäinen vuokra tulee nousemaan noin 4 120 euroa vuodessa.

Hankkeen kuvaus

Liikuntavirasto ja Helsingin Tennisstadion Oy ovat neuvotelleet laajennuksen toteuttamisesta useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana.

Helsingin Tennisstadion Oy aikoo laajentaa Talin Tenniskeskuksen sisähallia kolmella sisätenniskentällä ja varasto- ja aputiloilla. Laajennuksen kokonaisala on 2 321 m², josta tenniskenttien osuus on 2 000 m² ja varasto- ja aputilojen 321 m².

Uudisrakentaminen alkaa huhti – toukokuussa 2010 ja sen on tarkoitus olla valmis syyskuussa 2010.

Hankkeen arvioidut kustannukset ovat 2 070 000 euroa (alv 0 %).

Rahoitussuunnitelma:
Pankkilaina	600 000 euroa
Helsingin kaupungin laina	830 000 euroa
Valtionapu	490 000 euroa
Tulorahoitus ja osakepääoman korotus	150 000 euroa

Helsingin Tennisstadion Oy on jättänyt lainahakemuksen kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Lainahakemus käsitellään myöhemmin erikseen.

Hallin laajennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Woldemar Baeckman – Jaakko Aartelo Oy. Lautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä Talin Tenniskeskuksen laajennus 2007 luonnospiirustukset esittelypiirustuksina ja oikeuttaa Helsingin Tennisstadion Oy:n hakemaan esittelypiirustusten mukaiselle lisärakentamiselle rakennusvalvontaviranomaisen luvan.

Lautakunta toteaa, että Talin Tenniskeskuksen laajennus tuo lisää kenttiä erityisesti tenniksen valmennus- ja kurssitoiminnan käyttöön, joten se on kaupungin kannalta liikuntapoliittisesti kannatettava.

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

5

9.11.2009 pöydälle pantu asia

HIETARANNAN KAHVILA- JA PUKUHUONERAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-749

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen 17.2.2008 päivätyn uudisrakennustyön hankesuunnitelman, jonka enimmäishinta on hintatason 9/2009 mukaisesti 3 100 000 euroa (alv 0 %).

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan esitys 11.3.2008
	Liite 2	Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen hankesuunnitelma
	Liite 3	Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen asemapiirustus
	Liite 4	Hietalahdenrannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen havainnekuva

Sj toteaa, että hanke sisältyy Khn vuosien 2010 – 2012 taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2010 – 2011 ajoitettuna ja sille on varattu 2,8 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2009 on käytettävissä suunnitteluun n. 0,3 milj. euroa. Lisäksi hankkeelle on aikaisemmin myönnetty pilaantuneen maaperän poistoa varten määräraha enintään 451 000 euroa (alv 0 %).

Rakennustyö on tarkoitus aloittaa syksyllä 2009 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen pilaantuneen maaperän poistolla. Rakennustöitä jatketaan syksyllä 2010 ja rakennus valmistuu keväällä 2011.

Liikuntalautakunta toteaa (11.3.2008) mm., että liikuntavirasto järjesti yhteistyössä HKR-Rakennuttajan kanssa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja Hietarannan kahvila- ja pukuhuonetiloja sekä niiden toimintaan liittyvien huoltotiloja ja ulkotiloja koskevan suunnittelukilpailun. Suunnittelukilpailun 5.10.2000 voittaneesta ehdotuksesta laadittiin hankesuunnitelma.

Hietaranta on yksi Helsingin tunnetuimmista ja suositummista uimarannoista. Hyvinä kesinä sillä on yli 480 000 kävijää. Viime vuosina paineet alueen kunnostamiseen ja palvelujen parantamiseen ovat selvästi lisääntyneet.

Hietarannan uimaranta on perustettu vuonna 1930, jolloin alueelle rakennettiin n. 40 m pitkä ja 15 m leveä pukeutumispaviljonki, joka toimii edelleenkin kahvilana ja pukusuojana. Liikuntavirastolla oli tarkoitus perusparantaa nykyinen rakennus, mutta tarkempi kuntotutkimus osoitti rakennuksen niin huonokuntoiseksi, että sen kunnostaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi.

Kilpailuehdotuksen perusteella laadittu uusi asemakaava (nro 11073) on saanut lainvoiman 11.3.2005. Suurin osa asemakaavan alueesta on uimaranta-aluetta. Hiekkarantaa on laajennettu pohjoisessa niin, että sitä voidaan luontevasti jatkaa myöhemmin Taivalsaaren länsireunalle Taivallahden-Hietarannan alueelle laaditun asemakaavan muutosluonnoksen mukaisesti. Pukusuoja- ja kahvilarakennus on sijoitettu vanhaa kahvilarakennusta etelämmäksi ja lähemmäksi uimarantaa. Asemakaava antaa mahdollisuuden Hietarannan nykyisten uimarantatoimintojen kehittämiseen.

Asemakaavassa on määritelty ympyränmuotoiselle rakennusalueelle yksikerroksisen rakennus, jonka rakennusoikeudeksi on määritelty 580 k‑m².

Alueella sijaitsevan jätteensekaisen täytön vuoksi kiinteistöviraston tonttiosasto on teettänyt alueen perustilaselvityksen ja riskinarvioinnin. Niiden mukaan merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä ei ole osoitettavissa nykyisellä ja suunnitellulla maankäyttömuodolla.

Rakennuksen tilat ja kustannusarvio

Kahvilan kanssa samaan rakennukseen suunnitellaan uimarannan ja ulkoilualueiden käyttäjiä varten pukuhuone- ja wc-tilat sekä uimavalvojan tila keskeiselle paikalle rannalla. Asemakaavaan on merkitty Hietaniemen kärkeen Lapinlahden rantaan rakennusala yleisösaunaa varten. Tämä tullaan toteuttamaan myöhemmin yksityisen rahoituksen turvin.

Pukutilojen tulee palvella meressä uimista harrastavia mahdollisimman pitkän ajanjakson vuodesta. Talviuintipaikaksi uusi pukuhuonerakennus ei kuitenkaan ole sopiva rannan mataluuden takia. Lähistöllä sijaitsee tähän tarkoitukseen paremmin sopiva, nyt jo käytössä oleva talviuintipaikka.

Rakennuksen kerrosala on yhteensä 594 k‑m² ja tilavuus on n. 3 000 m³.

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen enimmäishinta suunnittelukustannuksineen sekä lisä- ja muutostyövarauksin on 3 730 000 euroa (3 060 000 euroa + alv 22 % 670 000 euroa), RI 124,1, THI 150,2.

Enimmäishintaan ei sisälly pilaantuneen maaperän poisto, jonka kustannuksiksi on arvioitu 451 000 euroa (alv 0 %), mutta veden ja viemärin liitäntätyöt on lisätty kustannuksiin ja niiden kustannusarvio on 360 000 euroa (alv 0 %). Vesijohto ja viemäri joudutaan kaivamaan rakennuspaikalta Arkadiankadulle saakka.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.10.2009) mm., että kyseessä on Hietarannan uimaranta-alueelle rakennettava uusi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu kahvila- ja pukuhuonerakennus. Rakennus korvaa nykyisen huonokuntoisen kesäkäyttöön tarkoitetun rakennuksen, joka puretaan. Hankesuunnitelma perustuu suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

Hankkeen laajuus on 724 brm² ja hintatasoon 9/2009 päivitetyt rakentamiskustannukset 3,1 milj. euroa (alv=0) sisältäen myös vesi- ja viemäriliitännät. Arvonlisäverolliset kustannukset ovat 3,78 milj. euroa. Neliöhinnaksi tulee 5 224 euroa/brm² eli hanke on huomattavan kallis.

Rakennuspaikasta johtuvan vesi- ja viemäriliitäntöjen pitkän liityntämatkan sekä pumppaamon ja paineviemärin osuus neliöhinnasta on n. 600 euroa/brm². Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukainen rakennuksen erikoinen muoto liitännäistekijöineen vaikuttaa hintaan n. 1 200 euroa/brm² verran. Ilman näitä tekijöitä hankkeen arvonlisäverollinen vertailuhinta olisi n. 3 420 euroa/brm².

Hankkeen hintatason 9/2009 mukainen rahoitustarve on 3,1 milj. euroa (alv=0). Hanke sisältyy Khn vuosien 2010 – 2012 taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2010 – 2011 ajoitettuna ja sille on varattu 2,80 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2009 on käytettävissä suunnitteluun n. 0,3 milj. euroa.

Hietarannan uimarannalla on kesäisin noin puoli miljoonaa kävijää. Helsinki on niitä harvoja pääkaupunkeja, joissa uimaranta on näin keskustassa. Keskeisen sijainnin vuoksi uimarannalla on tärkeä merkitys koko pääkaupunkiseudulle ja myös matkailijoille. Tästä syystä ja kun nykyinen kahvilarakennus on elinkaarensa päässä, hanke tulisi toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisena.

6

9.11.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE MM. AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2009-1772

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle esityslistalta ilmenevän lausunnon.

Kirje opetusministeriölle jäljennöksin lausunnoista sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Opetusministeriön lausuntopyyntö 21.8.2009
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 29.9.2009
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 29.9.2009
	Liite 4	Opetuslautakunnan lausunto 13.10.2009
	Liite 5	Ote opetuslautakunnan pöytäkirjasta 13.10.2009

Opetusministeriö toteaa (21.8.2009) asettaneensa työryhmän valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta.

./. Sj toteaa, että opetusministeriön lausuntopyyntö ja tiivistelmä SORA-työryhmän esityksestä on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Hallituksen lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia ja yliopistolakia. Säädösmuutokset koskevat pääasiassa

1) oppilaaksiottamisen perusteita

2) opiskeluoikeuden peruuttamista alalle soveltumattomuuden vuoksi ja pysyvää oppilaitoksesta erottamista väärinkäytösten seurauksena

3) välttämättömien päihdetestien käyttöönottoa sekä

4) edellä mainittuihin tilanteisiin liittyvää tiedonvaihtoa ja tietosuojaa koskevia kysymyksiä.

./. Sj ilmoittaa, että opetuslautakunnan lausunto, joka on esityslistan liitteenä 4, syntyi äänestysten jälkeen. Äänestykset käyvät ilmi opetuslautakunnan pöytäkirjanotteesta, joka on liitteenä 5.

Opetusministeriölle toimitettavaan lausuntoon liitetään lausunnon lisäksi opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnot, joissa lakiehdotusta on käsitelty yksityiskohtaisesti.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä Hallituksen lakiesitysluonnos on periaatteessa kannatettava ja tarpeellinen, mutta se on selkeästi keskeneräinen ja sisältää monia vakavia ongelmia. Lainsäädännön muuttaminen esitetyllä tavalla selkeyttää vaikeiden ja haastavien tilanteiden ratkaisemista ammatillisissa oppilaitoksissa. Ongelmiin voitaisiin puuttua nykykäytäntöä nopeammin, jolloin selvästi väärään opiskelupaikkaan hakeutuneet voidaan ohjata sopivampaan koulutukseen.

Lakimuutoksessa esitettyjen keinojen tulee kuitenkin olla luonteeltaan äärimmäisiä. Niitä tulee käyttää vain ja ainoastaan, jos alaikäisten suojeleminen taikka potilas-, asiakas- taikka liikenneturvallisuus taikka yleinen turvallisuus sitä edellyttää opintoihin tai ammatissa toimimiseen liittyvien vaatimusten perusteella. Laissa tulee tarkasti määritellä, milloin turvallisuus ääritilanteissa vaarantuu ja samoin määritellä kriteerit, joiden perusteella opiskelija voitaisiin katsoa soveltumattomaksi tai joiden perusteella hänet voitaisiin erottaa pysyvästi tai määrätä päihde- tai huumetesteihin.

Varhaisen puuttumisen periaatetta sekä opiskelijan syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen varhaista käyttöä tulee korostaa.

Lakimuutoksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdenvertaisuuslain sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamiseen sekä vammaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseen että esteettömään opiskelun tavoitteiden toteutumiseen.

Säädösmuutokset ovat tarpeellisia myös terveydenhuoltoalan kannalta erityisesti potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyvistä syistä.

Säädösmuutoksella on vaikutusta myös sosiaalivirastossa suoritettaviin ammatillisiin tehtäviin lukuun ottamatta peruspalvelutehtäviä ja hallintoa.

Lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista

Lakiesityksessä mainitut opintojen peruuttamiseen liittyvät opiskeluterveydenhuollon ohjaustehtävät ja terveydellisten esteiden selvittäminen lisäävät julkisen terveydenhuollon tehtäviä ja yhteistyövelvoitteita.

Myös opiskelijoihin kohdistuvia tukitoimia joudutaan esityksen myötä todennäköisesti laajentamaan, esimerkiksi lisäämällä psykologien ja opinto-ohjaajien määrää. Koulutuksen järjestäjälle aiheutuu kustannuksia myös tarkastuksista ja tutkimuksista. Näihin lisäkustannuksiin koulutuksen järjestäjän tulisi saada rahoitus.

Opiskelijaksi ottamisen perusteista

Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisesti esteenä koulutukseen osallistumiselle. Muu terveydentilaan liittyvä seikka voi hallituksen esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan olla mm. vakava huumausaine- tai päihderiippuvuus.

Ammatilliseen kolutukseen hakeutuvilta ei pääsääntöisesti testata soveltuvuutta, ja silloinkin kun testataan, testit eivät välttämättä mittaa oikeita asioita. Jotta soveltuvuustestejä ja lääkärinlausuntoja voidaan käyttää valintatilanteessa hyväksi, on määriteltävä mitä soveltuvuustesteillä on tarkoitus mitata, samoin kuin on määriteltävä mitä terveydellisiä vaatimuksia opiskelijoilta edellytetään. Henkilön soveltuvuus terveydenhuoltoalalle on tärkeää selvittää soveltuvuustestillä ja lääkärintodistuksella ennen valintapäätöstä. Terveydentilaa koskevan selvitys tulisi antaa siinä vaiheessa, kun opiskelija on pääsykokeiden ja soveltuvuustestien perusteella hyväksytty opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai ammattikorkeakoulujen yhteishaun perusteella terveydenhuollon ammattikorkeakouluopintoja.

Rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua, kun opinnot pääasiassa suuntautuvat aloille, joissa työskennellään lasten kanssa, mutta myös niillä opiskelijan tulevilla työaloilla, joissa kysymys on potilas- tai asiakasturvallisuudesta. Erityisen tärkeää rikostaustan ennakollinen selvittäminen on niillä opiskelualoilla, joissa opintojen suorittaminen edellyttää pakollista työharjoittelua esimerkiksi lasten kanssa.

Oleellista on arvioida myös niitä keinoja, joilla voidaan etukäteen varmistaa henkilön soveltuvuus erityisesti niissä tehtävissä, joissa työskennellään lapsien, vanhusten, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa. Lainsäädännössä tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa ennakollisesti selvittää opiskelijan soveltuvuus tällaisiin tehtäviin. Toisaalta on mahdollista, että soveltumattomuus tulee esiin vasta harjoittelutilanteessa. Tällöin korostuu yhteistyö oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Opiskelijan oikeusturva tulee kuitenkin aina huomioida ja perusteen toimenpiteille tulee olla riidaton.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta alalle soveltumattomuuden vuoksi

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä sitä, että myös opiskeluoikeuden pysyvyyteen voidaan perustellusta syystä puuttua. Erityisen tärkeä tämä on silloin, kun henkilön opiskeluun kuuluu työharjoittelu esimerkiksi lasten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kanssa, tai jossa tulevat työtehtävät painottuvat pääasiassa näiden ryhmien kanssa tehtävään työhön. Opiskeluoikeuteen puuttuminen tulisi kuitenkin olla ääritilanteen ratkaisu.

Kaupunginhallitus pitää hyvinä hallituksen lakiesitysluonnoksessa ehdotettuja syitä, joilla opiskeluoikeus voidaan peruuttaa ja yhtyy hallituksen lakiesityksenluonnoksen perusteluissa esimerkinluontoisesti esitettyjen alojen suojelu- ja turvallisuustarpeisiin.

On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksilla olisi mahdollisuus tietyin edellytyksin saada opiskelijaoikeuden peruutuksista tietoa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira). Oikeus saada terveydentilaan liittyviä tietoja mahdollistaa hoitoon ohjauksen ja urasuunnittelun opiskelijan parhaaksi. Kaupunginhallitus yhtyy tältä osin hallituksen lakiesitysluonnokseen ja pitää hyvänä, että tiedonvaihto- ja tietosuoja-asia todennetaan lakitasolla.

Päihdetestaus

Päihdetestauksen käyttöönotto vaatii selkeää toimintaohjetta. Tarkoituksenmukaista on, että opiskelijat testataan sovitussa paikassa. Hallituksen esitykseen tulisi sisällyttää hoitoonohjausvelvoite niissä tilanteissa, joissa opiskeluoikeus peruttaisiin määräaikaisesti henkilön mielenterveysongelman tai päihderiippuvuuden vuoksi. Opiskelijan oikeusturva tulee aina huomioida ja perusteen toimenpiteille tulee olla täysin riidaton. Kurinpitotoimet tulee toteuttaa vain tilanteissa, joissa opiskelija on syyllistynyt erittäin vakavaan väärinkäytökseen ja aiheuttanut vakavaa uhkaa tai vahinkoa toisen henkilön terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen. Laissa tulee tarkasti määritellä, milloin turvallisuus vaarantuu (eli ääritilanne) ja ne kriteerit, joiden perusteella opiskelija voitaisiin katsoa soveltumattomaksi tai joiden perusteella hänet voitaisiin erottaa pysyvästi tai määrätä päihde- tai huumetesteihin. Laissa tulisi myös määritellä tarkasti, kuka tai ketkä voivat määritellä esimerkiksi opiskelijan soveltumattomuuden.

Säännöksistä ei ilmene minkälaisessa muodossa määräys päihdetestaukseen on annettava ja miten määräys on perusteltava. Vähimmäisvaatimuksena ja opiskelijan oikeusturvan kannalta on, että kirjallisesta määräyksestä ilmenee ne perustellut syyt, jonka vuoksi opiskelija määrätään päihdetestiin.

Opiskelijan erottaminen kurinpidollisena toimenpiteenä

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että opiskelija voitaisiin erottaa oppilaitoksesta pysyvästi, jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on erittäin vakava ja jos sen voidaan katsoa aiheuttaneen vakavaa uhkaa tai vahinkoa toisen henkilön terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen. Tällainen teko voi liittyä myös esimerkiksi harjoitteluun tai työssäoppimiseen. Erottaminen on kuitenkin vasta viimesijainen keino ja sen tulee perustua lakiehdotusluonnoksessa mainittuihin syihin.

Lakiesitysluonnoksessa jää epäselväksi päihteiden väärinkäyttöä seuraava kurinpitorangaistus. Hallituksen lakiesitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei puhuta muuta kuin kirjallisesta varoituksesta. Toisaalta taas lakitekstiluonnoksen perusteella myös pysyvä erottaminen olisi mahdollista.

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että vastaavat säännökset tulevat koskemaan myös aikuiskoulutuksesta annettua lakia. On tärkeää, että valmistavassa koulutuksessa sovelletaan uusia säännöksiä. Mikäli henkilö tulee suoraan suorittamaan näyttöä ilman valmistavan koulutuksen jaksoa, pitäisi siihen liittyä soveltuvuuden testaus.

1

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: MAALÄMMÖN KÄYTÖN LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET UUSIEN ALUEIDEN RAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ

Khs 2008-2528

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 7.5.2009
	Liite 2	Asuntotuotantotoimiston lausunto 29.5.2009
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 9.6.2009
	Liite 4	Helsingin Energian johtokunnan lausunto 15.9.2009
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 24.9.2009

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.11.2008 energiapoliittisten linjausten toimeenpanon seurantaraportin Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusien alueiden rakentamisen yhteydessä tutkitaan, tarvittaessa kokeilun kautta, mahdollisuuksia lisätä maalämmön käyttöä rakennusten lämmityksessä.” (Heli Puura, äänin 70-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaj toteaa, että maalämpö on ajankohtainen, ekologinen ja kestävän kehityksen mukainen lämmöntuotantovaihtoehto. Maalämmöstä ei aiheudu suoranaisia hiilidioksidi- tai hiukkaspäästöjä. Maalämmön hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käyttövoimakseen nykytekniikalla sähköenergiaa. Maalämpöpumpun ilmastovaikutukset ovat positiiviset, mikäli se syrjäyttää vaihtoehtona öljyn tai sähkön käytön lämmityksessä. Sen sijaan Helsingin kaukolämpöalueella maalämpöpumppu aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin liittyminen yhteistuotannolla toteutetun kaukolämmön käyttäjäksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpö kattaa Helsingin kaupungin alueen rakennuskannasta noin 93 prosenttia. Tämän olemassa olevan järjestelmän käyttäminen ja laajentaminen on ekologisesti ja taloudellisesti mielekästä.

Uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä alueen energiahuolto suunnitellaan osana alueen teknisen huollon kokonaissuunnittelua. Energiahuollon suunnittelun lähtökohtana on päästöjen minimointi kokonaisuuden kannalta tarkasteltuna. Toistaiseksi uudet rakentamisalueet ovat sijoittuneet lähes kokonaan kaukolämpöverkoston luonnollisille laajentumisalueille.

Uusien alueiden energiaratkaisujen monipuolistamiseksi selvitetään myös uusiutuviin energialähteisiin, kuten maalämpöön, perustuvat keskitetyt alueelliset energiantuotantomahdollisuudet. Helsingissä Katri Valan lämpöpumppulaitos on teknisesti katsoen verrattavissa alueelliseen lämpöpumppulaitokseen, vaikkakin sen hyödyntämä lämpöenergia otetaan puhdistetusta jätevedestä. Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa on viiden jo käytössä olevan laitteiston lisäksi yhä laajennusvaraa. Siellä on tilavaraus yhdelle esimerkiksi merivettä hyödyntävälle lämpöpumppulaitteistolle.

Uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä ratkaisuja tutkitaan mm. Östersundomin alueen suunnittelussa. Myös saaristoalueiden energiaratkaisuja tutkittaessa alueelliset energiantuotantomahdollisuudet voivat osoittautua kannattaviksi. Saaristoalueilla mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja paikallisesta bioenergiasta yhdistämällä saaristoalueiden jätehuolto kalastuksesta saatavaan bioenergian lähteisiin.

Mikäli kaavoitettavalle alueelle ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella ja rakentaa kaukolämpöverkostoa, on maalämpötuotantojärjestelmä energiatehokas sekä alueen käytön ja ympäristön kannalta yksi suositeltavista ratkaisuista. Maalämpöä voidaan siten suositella lähinnä uudisrakentamiseen kaukolämpöverkoston ulkopuolisilla pientaloalueilla.

Maalämpöpumppua käytettäessä on aina varmistettava, että laitteiden mitoitus vastaa kiinteistön todellista huipputehon tarvetta, ja tontilta sekä alueelta on mahdollista saada maasta riittävästi lämpöenergiaa ympärivuotisesti. Muutoin kiinteistöä joudutaan lisälämmittämään yleensä sähköllä.

Kuluttajia tulee ohjata suosimaan yksinkertaisia ja käyttövarmoja järjestelmiä. Lisäksi heille tulee tarjota puolueetonta neuvontaa sekä järjestelmien valintaan että niiden asennukseen ja ylläpitoon ja monitorointiin liittyen. Tarve on tunnustettu, mistä on osoituksena mm. Helsingin rakennusvalvontavirastoon perustettu uusi, toukokuun 2009 alusta täytetty energia-arkkitehdin vakanssi.

Lisäksi mainittakoon, että rakennusvalvontaviraston verkkosivuille (www.rakvv.hel.fi) on syksyllä 2009 avattu kuntalaisille suunnattu Energiatehokas Helsinki –sivusto. Sivustolla on vinkkejä siitä miten energiansäästö ja uudistuvien energialähteiden käyttö voidaan ottaa paremmin huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa sekä asumisessa.

Toivomusponnesta on saatu yleisten töiden lautakunnan (7.5.2009), asuntotuotantotoimiston (29.5.2009), talous- ja suunnittelukeskuksen (9.6.2009), Helsingin Energian johtokunnan (15.9.2009) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan (24.9.2009) lausunnot. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat asian liitteinä.

2

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: SÄHKÖN- JA VEDENKULUTUKSEN TILAKOHTAINEN MITTAAMINEN KAUPUNGIN TOIMITILAKIINTEISTÖISSÄ

Khs 2008-2527

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Kiinteistölautakunnan lausunto 3.3.2009

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.11.2008 energiapoliittisten linjausten toimeenpanon seurantaraportin Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki vuokratessaan esimerkiksi toimitilakiinteistöstä tiloja eri vuokralaisille, pyrkii mittaamaan ja laskuttamaan sähkön- ja vedenkulutuksen tilakohtaisesti.” (Kauko Koskinen, äänin 73-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta (3.3.2009) toteaa vastauksenaan mm. seuraavaa:

Tilakeskuksen nykyiset vuokrausjärjestelyt perustuvat siihen, että lämmitys- ja vesikulut pääsääntöisesti sisältyvät vuokraan. Usein vuokralainen hallitsee koko rakennusta; esimerkkinä suuri osa kouluista ja päiväkodeista. Sähkökulut ovat vuokralaisen erikseen maksettavia lukuun ottamatta virasto- ym. hallinnollisia kiinteistöjä ja niitä kiinteistöjä, joissa on useita vuokralaisia mutta ei vuokralaiskohtaista kulutusmittausta. Kulutusseurannassa nykyjärjestelyt perustuvat kiinteistökohtaisen seurannan rinnalla tilatyypeittäin tapahtuvaan seurantaan, joka antaa mahdollisuuden verrata kiinteistökohtaista tilannetta vertailuryhmään.

Tilakohtainen kulutusten mittaaminen ja laskuttaminen olisi varmasti energian säästötavoitteiden toteuttamista ajatellen mielekästä. Tilakohtaiseen mittaamiseen soveltuvia menetelmiä haetaankin koko ajan erilaisissa kehitysprojekteissa. Laaja soveltaminen vie kuitenkin paljon aikaa ja varoja, sillä se edellyttää erittäin vaativia mittausteknisiä ja hallinnollisia muutoksia.

./. Kiinteistölautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on asian liitteenä.

3

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: VUOKRASOPIMUSTEN KOHTUULLISEN KESTOAJAN VARMISTAMINEN OMAKOTITALOTONTTEJA VUOKRATTAESSA

Khs 2008-2529

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.11.2008 eräiden omakotitalotonttien vuokrausperusteet Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että omakotitalotontteja vuokrattaessa pyritään varmistamaan vuokrasopimusten vuokraajakohtainen kohtuullinen kestoaika.” (Kauko Koskinen, äänin 45-3)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta (16.12.2008) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja pääasiassa vuokraamalla. Tontit ilmoitetaan yleisesti haettavaksi ja ne on tarkoitettu helsinkiläisille lapsiperheille. Tontin hakijoiden mahdollisuus tontin varaamiseen määräytyy arpomalla. Hakija voi valita tontin saamansa tontinvalintanumeron mukaisessa järjestyksessä.

Mikäli hakija päättää varata tontin, tontista tehdään tilapäinen vuokrauspäätös rakennusluvan hakemista varten. Tämä vuokrauspäätös ei ole siirrettävissä.

Varsinainen eli pitkäaikainen maanvuokrasopimus tehdään kun rakennusluvan hakemista varten laaditut rakennuspiirustukset on tarkastettu tonttiosastolla. Maanvuokrasopimus tehdään vain hakijoiden nimiin, mutta se on vapaasti siirrettävissä. Mikäli sopimus ei olisi vapaasti siirrettävissä, sitä ei voisi käyttää lainan vakuutena.

Joidenkin tonttien vuokraoikeus siirretään varsin pian rakennuksen valmistuttua tai jopa ennen sen valmistumista. Tämän vuoksi uusien omakotitalotonttien maanvuokrasopimuksiin liitetään ehto jonka mukaan luovutuksesta saatava vastike ei saa ylittää tontilla olevien rakennusten, rakennelmien ja istutusten arvoa.

Mikäli tontti on rakentamaton, vastike ei saa ylittää rakennuksen suunnittelusta, rakennusluvan hakemisesta ja tontin parantamisesta aiheutuneita todellisia kustannuksia.

Jos luovutushinta on edellä mainittua korkeampi, kaupungilla on maan-vuokralain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus irtisanoa vuokrasopimus ja lunastaa tontilla olevat vuokralaisen rakennukset, rakennelmat ja istutukset.

Maanvuokrasopimukseen sisällytettävän ehdon tarkoituksena ei ole estää vapaata siirto-oikeutta, vaan estää luovutus vuokralaiselle aiheutuneita kustannuksia suuremmalla kauppahinnalla.

Rakentamattoman tontin, keskeneräisen rakennuksen tai juuri valmistuneen rakennuksen vuokraoikeuden siirtoja on vain muutama vuokrauskierrosta kohden. Tällöinkin hankkeesta luopumisen syyt ovat moninaiset. Näin ollen monimutkaisemman valvontajärjestelmän luominen ei kiinteistölautakunnan mielestä vastaa tarkoitustaan.

Koska myös omakotitonttien vuokrasopimuksiin sisältyy niiden kiinnityskelpoisuuden vuoksi vapaa siirto-oikeus, kaupunki ei voi säädellä vuokrasopimuksella vuokraajakohtaista kohtuullista kestoaikaa, mutta vuokraehdoilla kaupunki säätelee muutoin siirtoehtoja.

4

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2009-2243

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2010 alkaen.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa
	Liite 3	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2010
	Liite 4	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston esitys 14.9.2009

Rakennuslautakunta toteaa (27.10.2009) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

./. Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla kaupunginhallitus on 17.11.2008 hyväksynyt voimassa olevan yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan. Tällöin rakennusvalvontamaksuja korotettiin viisi prosenttia. Kiinteistöinsinöörin maksuja korotettiin osin kymmenen ja osin viisi prosenttia. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2009.

Rakennusvalvontamaksujen tasokorotus

Vuosina 2002–2007 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84, 73, 75, 70, 86 ja 92 prosenttia. Vuonna 2008 kateprosentti oli 72 prosenttia. Näiden seitsemän vuoden keskimääräinen kateprosentti oli 79.

Rakennusvalvontaviraston kuluvan vuoden kateprosentiksi on tämän hetken tietojen perusteella arvioitu 59–60 prosenttia. Kateprosentin putoaminen johtuu rakentamisen suhdanteista.

Rakennuslautakunnassa tavoitteeksi on asetettu 80–85 %:n suuruinen kate. Tällöin rakentajat maksavat täyden hinnan saamistaan palveluista. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupapäätöksistä kerätään lupamaksuja.

Viraston tuloista noin 97 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustusten jäljennösmaksuista. Arkistotaksalla ei siten voida vaikuttaa katteeseen kuin vähäisiltä osin.

Kustannustason nousun johdosta ja rakennusvalvontaviraston palvelutason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi rakennusvalvontataksan rakennusvalvontamaksuja tulisi korottaa yhdeksällä prosentilla vuoden 2010 alusta, kuten vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa on alustavasti suunniteltu.

Samalla maksut tulee pyöristää lähimpään euroon ja neliömetrin mukaan määräytyvissä maksuissa lähimpään 10 senttiin.

Rakennusvalvontataksan tekstimuutokset

Rakennusvalvontataksaan ehdotetaan tehtäväksi lisäksi eräitä tekstimuutoksia.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä ovat kaupunginhallituksen 17.11.2008 § 1379 hyväksymä voimassaoleva rakennusvalvontataksa ja ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2010.

3 § Toimenpidelupamaksut

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston kaupunkitilayksikkö käsittelee ja hyväksyy mainosten yleissuunnitelmat ja mallihyväksynnät. Näistä hyväksymisistä eli toimenpideluvan myöntämisestä on veloitettu voimassa olevan taksan 3 §:n f) kohdan mukaan, joka kattaa ne muut toimenpiteet, joista ei ole omaa kohtaa taksan 3 §:ssä. Lupamaksu on siten 173,67 euroa rakennelmaa tai muuta toimenpidettä kohti.

Mainosten yleissuunnitelma voi tarkoittaa esimerkiksi liikerakennuksen kaikkien julkisivujen suunnitellut mainoslaiteperiaatteet. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnitelman mukaisille erillisille mainoslaitteille ei tarvitse hakea lupaa. Mallihyväksyntä voi tarkoittaa esimerkiksi kokonaan uuden tyyppisen mainoslaitteen tai kadun rakennelman hyväksymisen.

Voimassa olevan taksan mukainen maksu ei kata mainosten yleissuunnitelman ja mallihyväksynnän käsittelystä rakennusvalvontavirastolle aiheutuvaa työmäärää. Tämän johdosta näitä varten ehdotetaan taksaan uutta 3 §:n f) kohtaa, jonka mukaan lupamaksu on 568–947 euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä.

Myös erillisistä mainoslaitteista on veloitettu 3 §:n f) kohdan mukaan. Rakennusvalvonnan tavoitteena on, että samaan lupahakemukseen sisällytettäisiin mahdollisimman monta mainoslaitetta. Tämä vähentäisi lupahakemusten määrää ja siten niiden käsittelystä rakennusvalvontavirastolle aiheutuvaa työmäärää. Tämän johdosta erillisiä mainoslaitteita varten ehdotetaan taksan 3 §:ään uutta g) kohtaa, jonka mukaan lupamaksu on lupahakemuksessa esitetyltä ensimmäiseltä mainoslaitteelta 189 euroa ja kultakin seuraavalta mainoslaitteelta 95 euroa. Edellä mainittujen uusien kohtien johdosta nykyinen f) kohta muuttuu h) kohdaksi.

16 § Lausuntomaksut

Rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston talotekniikkayksikkö on pyynnöstä antanut maksullisen lausunnon maalämpöpumpun porakaivon tekemisestä. Kun lausuntojen lukumäärä on selvässä kasvussa (nyt noin 150 kpl/v), niin näitä lausuntoja varten ehdotetaan uutta b) kohtaa, jonka mukaan lausuntomaksu porakaivon tekemisestä on 129 euroa. Nykyinen b) kohta muuttuu edellä mainitun johdosta c) kohdaksi ja c) kohta d) kohdaksi.

Kiinteistöinsinöörin maksujen tasokorotus

./. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto toteaa 14.9.2009 päivätyssä kirjeessään seuraavaa:

Kaupunkimittausosaston kustannuslaskennan mukaan viime vuosina on saatu rakennuksen maalle merkinnöistä ja sijaintikatselmuksista aiheutuneista kustannuksista kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla katettua n. 70–80 %.

Nykyisillä kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla kuluvan vuoden syyskuun alun tilanteen mukaan arvioitu kateprosentti vuonna 2009 tulee olemaan noin n. 75–80 %. Rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset huomioiden rakennustyön valvonnan kateprosentiksi arvioidaan noin 65–70 %.

Edellä esitetyn johdosta ja ottaen huomioon edellisen taksapäätöksen jälkeisen yleisen kustannustason nousun kaupunkimittausosasto esittää kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaan 5 %:n korotusta vuodelle 2010.

Kaupunkimittausosaston esitys on sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Rakennuslautakunta esittää, että rakennusvalvontataksaa tarkistettaisiin esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti.

Kaj toteaa, että tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2010 alkaen.

5

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-1871

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskukselle haettuun toimenpiteeseen viideksi vuodeksi 40. kaupunginosan Siltalanpuiston puistoalueen 40P32 osalle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Suutarilan puistoalueen 40P32 osa)
	Liite 2	Asemapiirustus (Suutarilan puistoalueen 40P32 osa)

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (4.5.2009) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) Siltalanpuiston puistoalueelle (Pertunpellontie 5).

Hakijan tarkoituksena on määräaikaisen päiväkodin (394 m²) ja pihavaraston (20 m²) paikoillaan pysyttäminen ja määräajan jatkaminen viidellä vuodella.

Hakija perustelee hakemustaan rakennusten tarpeellisuudella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.7.1981 vahvistettu asemakaava nro 8265. Asemakaavan mukaan alue on istutettavaa puistoaluetta (PI), eikä sille ole merkitty rakennusalaa tai rakennusoikeutta kyseisen päiväkodin kohdalle.

Lähiympäristö on asuinaluetta, joka on rakennettu pääosin pienkerrostalotyyppisesti. Asuinkortteleiden keskellä sijaitseva Siltalanpuisto on varsin laaja ja väljä. Elementtirakenteinen päiväkoti Santtu on rakennettu puistoon v. 1989. Päiväkodin alue on rajattu puistosta aidalla ja päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on ulkoleikkivälinevarasto ja vaunukatos.

Hakijan tarkoituksena on säilyttää 394 k-m² suuruinen päiväkotirakennus ja 20 k-m² suuruinen pihavarasto ja saada niiden rakennusluvassa annetulle määräajalle jatkoa viisi vuotta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että päiväkoti sijaitsee puistoalueella, jolla ei ole sitä varten rakennusalaa tai rakennusoikeutta.

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

Rakennusvirasto toteaa lausunnossaan 17.3.2009, että rakennukset ovat käyttötarkoituksen edellyttämässä kunnossa. Home- ja kosteusvaurioita ei ole todettu. Rakennus on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja sisäilman laatu ja vaihtuvuus ovat hyvät.

Sosiaalivirasto katsoo 21.4.2009 antamassaan lausunnossa päiväkoti Santun sijainnin hyväksi ja sen tilat alueelle tarpeellisiksi.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.7.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että poikkeuslupahakemuksen mukaiset tilapäiset rakennukset voidaan säilyttää kyseisellä tontilla hakemuksen mukaisesti.

Erityinen syy poikkeamiselle on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen

eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta viiden vuoden määräajaksi.

6

HELSINGIN LEIJONA OY:N TORIKORTTELEIDEN KIINTEISTÖKEHITYSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TOIMEENPANO

Khs 2009-1116

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa

1 tekemään yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa yhtiön valmistelemien tarveselvityksien perusteella tarvittavat hankesuunnitelmat Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamiseksi siinä määritellyn aikataulun mukaisesti.

Kortteleiden peruskorjauksen hankesuunnitelmat tulee siksi saattaa hyväksyttäväksi niin, että rakennustyöt voivat alkaa seuraavasti:

- kiinteistöviraston käytössä nyt olevissa tiloissa Elefantin korttelin eteläosassa 1.5.2011,

- osin kiinteistöviraston, osin ulkopuolisten käyttäjien käytössä nyt olevissa tiloissa Elefantin korttelin pohjoisosassa 1.10.2011,

- kaupunginmuseon käytössä nyt olevissa tiloissa Sarvikuonon korttelissa 1.1.2013,

- hallintokeskuksen postituksen ja digipainon käytössä nyt olevissa tiloissa Leijonan korttelissa 1.11.2012, ja

- hallintokeskuksen käytössä nyt olevissa arkistotiloissa Sarvikuonon korttelissa 1.12.2012.

Samalla asianomaisia hallintokuntia kehotetaan varautumaan toiminnassaan hankesuunnitelmien toteuttamisen edellyttämään aikatauluun.

2 vuokraamaan kiinteistökehityssuunnitelmaan perustuen ulosvuokrattaviksi tulevat tilat niihin liittyvine piha-aluei-neen Helsingin Leijona Oy:lle silloin, kun ne tulevat edelleenvuokrattaviksi kiinteistökehityssuunnitelman mukaiseen käyttötarkoitukseen, jolloin sopimusten vuokra tulee ensi vaiheessa asettaa 0 %:n nettotuottovaatimuksen mukaisesti,

3 tilaamaan tarvittavat peruskorjaukset kiinteistökehityssuunnitelman, siinä asetetun aikataulun ja vaiheittain hyväksyttävien hankesuunnitelmien mukaisesti toimien,

4 sovittamaan yhteen Helsingin Leijona Oy:n osoittamien kiinteistökehityssuunnitelman mukaisten Torikortteleihin sijoittuvien ulkopuolisten vuokralaisten ja kortteleissa nyt toimivien kaupunginhallinnon yksiköiden tila- ja toiminnalliset tarpeet näiden kanssa neuvotellen,

5 tekemään esitykset kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamisen kulloinkin edellyttämien määrärahojen osoittamisesta lautakunnan käyttöön,

6 tilaamaan Helsingin Leijona Oy:n kehittämistyössä tarvitsemat konsulttipalvelut.

Pöytäkirjanote Helsingin Leijona Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Esitys Torikortteleiden kehittämisestä 15.4.2009
	Liite 2	Torikorttelit, kiinteistökehityssuunnitelma 10.6.2009
	Liite 3	Torikorttelit, kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman toimeenpanotarkastelua 10.6.2009

Kaj toteaa, että esitys perustuu konsernijaoston 12.10.2009 Khlle tekemään esitykseen.

Konsernijaoston esitykseen on lisätty Helsingin Leijona Oy:n ja talous- ja suunnittelukeskuksen keskustakorttelit -projektin esityksestä aikataulu, jota tulee noudattaa hankesuunnitelmia hyväksytettäessä ja niiden mukaisia peruskorjauksia rakennutettaessa. Vastaavasti kortteleissa toimivia kaupungin yksiköitä kehotetaan tilojen käyttöä suunnitellessaan varautumaan hankesuunnitelmien toteuttamisen edellyttämään aikatauluun. Aikataulu perustuu suunnitelmaan tarvittavien peruskorjaushankkeiden etenemisestä.

Elefantin korttelin peruskorjaustöiden suunnitellaan alkavan kahdessa vaiheessa, 1.5.2011 ja 1.10.2011. Ensimmäinen vaihe käsittää korttelin eteläosan, joka nyt on kiinteistöviraston käytössä. Toinen vaihe, korttelin pohjoisosa, on osin kiinteistöviraston käytössä ja osin vuokrattuna ulkopuolisille käyttäjille. Korttelin osat tulee vapauttaa nykyisestä käytöstään päätösehdotuksessa esitetyn aikataulun mukaisesti.

Konsernijaosto toteaa päätöksessään (12.10.2009) mm. seuraavaa:

Esitys Khlle perustuu vaihtoehtoon, jossa Torikortteleiden kiinteistöt pidetään kaupunkiomistajan taseessa, mutta Helsingin Leijona Oy johtaa niiden kehittämistä, markkinointia ja kortteleihin laaditun kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamista.

Yhtiö vastaa ulosvuokrattavien tilojen välivuokraajana niiden edelleen vuokraamisesta suunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin, samoin tilojen markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kortteleihin sijoittuvien vuokralaisten kanssa. Kortteleiden nettotuottotavoitetta määriteltäessä tuottoa tulee katsoa kulttuurihistoriallisten rakennusten tuottotavoitteen pohjalta, jolloin nettotuottotavoite voisi alkuvaiheessa olla 0 %. Vuokrasopimushallinto ja laskutus esitetään pidettäväksi sopimuspohjaisesti kiinteistöviraston tilakeskuksella, jolla on siihen valmiit resurssit.

Kiinteistölautakunta laatii Helsingin Leijona Oy:n yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa valmistelemien tarveselvityksien perusteella kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat hankesuunnitelmat, jotka käsitellään kaupunginhallituksen hyväksymän tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaisesti.

Kortteleissa toimii kaupungin eri hallinnollisia yksiköitä, joiden tilatarpeet ja toimintamahdollisuudet tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään kortteleissa.

Keskustakortteleiden hankesuunnittelua ja toteutusta varten esitetään kaupunginhallituksen käyttöön osoitettavaksi erillinen määräraha.

Helsingin Leijona Oy ehdottaa (15.6.2009), että Helsingin Torikorttelit ja niihin liittyvät julkiset ulkotilat toteutettaisiin seuraavien kortteleihin laaditun kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman periaatteiden mukaisesti seuraavasti:

Suunnitelmassa todetaan, että Torikorttelit sijaitsevat kaupungin kaupallisen keskustan reunavyöhykkeellä, eikä niihin siksi hakeuduta keskeisen liikepaikan saamiseksi, vaan liiketilojen sijoittamisella sinne pyritään tavoittamaan tarkemmin määriteltyjä asiakasryhmiä ja segmenttejä. Monille liiketoiminnoille, kuten ravintola- ja kahvilapalveluille sekä osalle erikoiskaupasta ja muista palveluista sijainti on kuitenkin hyvä.

Torikortteleiden suunniteltu toiminta muodostuu erilaisista toimialakokonaisuuksista, jolloin lähtökohtana pidetään nykyisen toimintojen täydentämistä ja vahvistamista uusilla vahvoilla toimintokokonaisuuksilla.

Lähtökohtana alueen tilatarjonnan suunnittelussa on, että vahvat kaupallisesti menestyvät toiminnot, kuten muotiin ja designiin liittyvät erikoistavarakaupat ja palvelut sijoittuisivat kortteleiden länsipäähän ja kulttuuritoiminnot, kuten kaupunginmuseo ja näyttelytoiminnot sijoittuisivat kortteleiden itäpäähän. Toimintojen sijoittelulla pyritään myös siihen, että eri toimijoiden vuokranmaksukyky ja niiden käytössä olevien tilojen tavoitevuokratasot vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan.

Sarvikuono-korttelissa, jossa sijaitsevat mm. ns. Apteekintalo ja Senaatticenter, nähdään paljon mahdollisuuksia korttelin elävöittämiselle läpikulkuyhteyksiä avaamalla ja liiketoiminnalle sopivia tiloja lisäämällä. Korttelia pidetään parhaana kaupallisesti vahvoille toimialoille ja esitetään siksi, että mm. kaupungin oma museotoiminta voisi siirtyä itäisimpään Elefantti-kortteliin sieltä vapautuneisiin tiloihin. Näin saataisiin vapautetuksi museon käytössä olleet tilat erikoistavarakaupalle ja palveluille, jolloin muotikauppa ja erikoisliikkeet kannattaisi keskittää kortteliin samoin, kuin on jo jossain määrin tapahtunut ravintolatoiminnan osalta Pohjoisesplanadin puolella.

Leijona-korttelissa, jossa kaupungintalokin sijaitsee, kaupungintalon takaosat ja piha ovat nykyisellään vähäisessä kaupallisessa käytössä. Erityisesti Aleksanterinkadun varren ja Katariinankadun puoleisten tilojen kaupallista palvelutarjontaa tulisi aktivoida.

Elefantti-kortteli, jossa nyt toimii mm. osa kiinteistövirastosta, on tällä hetkellä kortteleista passiivisin. Katariinankadun elävöittäminen edellyttäisi kadun muuttamista kävelykaduksi ja katutason julkisivujen avaamista yleisölle. Erityisesti on tutkittu kaupunginmuseon toimintojen keskittämistä Valkoisen salin ja Sederholmin talon yhteyteen. Muutoksella olisi merkittävä vaikutus niin Sarvikuono-korttelin kuin Elefantti-kortte-linkin tilankäytölle. Elefanttikorttelille syntyisi uusi museo- ja näyttelytoimintoihin perustuva käyttökonsepti ja Sarvikuono-korttelista vapautuisi muotikaupalle ja erikoisliikkeille hyvin käyttökelpoisia tiloja. Kaupunginmuseon muuttoon liittyy kuitenkin eräitä kysymyksiä, kuten se, miten Torikortteleissa nyt toimivien kaupunginhallinnon yksiköiden tila- ja toiminnalliset tarpeet saadaan kortteleissa tyydytetyksi.

Torikortteleiden kehittäminen suunniteltujen toimintojen käyttöön edellyttää mittavia peruskorjaustöitä, jotka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2009 - 2013. Samassa aikataulussa on tarkoitus uudistaa piha-alueita ja toteuttaa tarvittavat katu- ja liikennejärjestelyt, mm. raitiovaunuliikenteen siirto Katariinankadulta ja Aleksanterinkadun torikortteleihin rajautuvalta osalta.

Peruskorjausten yhteydessä on mahdollista parantaa kortteleiden toiminnallisuutta ja lisätä vuokrattavissa olevien tilojen määrää, mikä edelleen lisää suunnitelman mukaan yritysten toimintaedellytyksiä, kassavirtaa ja vuokranmaksukykyä.

Helsingin Leijona Oy ehdottaa edelleen (15.6.2009) torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman ja julkisten ulkotilojen suunnitelman toimeenpanemista seuraavan mallin mukaan:

Yleiskuvaus Helsingin Leijona Oy johtaa Torikorttelien kehittämistä hyväksytyn kiinteistökehityssuunnitelman perusteella;

- Helsingin Leijona Oy valmistelee em. suunnitelmaan perustuvat tarveselvitykset vaiheittain toteutettavien hankesuunnitelmien pohjaksi,

- kiinteistövirasto tekee tarveselvityksien perusteella hankesuunnitelmat yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa,

- Helsingin Leijona Oy hyväksyy hankesuunnitelmat ennen kiinteistölautakunnan käsittelyä

Kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto toimii peruskorjauksen tilaajana kiinteistökehityssuunnitelman ja vaiheittain hyväksyttävien hankesuunnitelmien mukaisesti toimien ja vuokraa ulosvuokrattavat tilat Helsingin Leijonalle edelleenvuokrattavaksi kiinteistökehityssuunnitelmassa esitettyyn käyttötarkoitukseen.

Helsingin Leijona Oy päättää kiinteistökehityssuunnitelmassa ulosvuokrattaviksi esitettyjen tilojen vuokrasopimuksista ja valmistelee vuokrauksen ja vastaa torikorttelien alueen hallinnoinnista, markkinoinnista ja kauppias- ja tapahtumayhteistyöstä.

Kiinteistöjen omistus säilyy kaupungilla.

Kehittäminen Helsingin Leijona Oy kehittää Torikortteleita yhteistyössä virastojen ja muiden toimijoiden kanssa kiinteistökehityssuunnitelman, torikorttelien rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman perusteella ja vastaa ulosvuokrattavien tilojen vuokrauksen valmistelusta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta.

Helsingin Leijona Oy organisoi yhteismarkkinoinnin, kauppiasyhteistyön ja tapahtumayhteistyön.

Vuokraus Kiinteistövirasto vuokraa kiinteistökehityssuunnitelmaan perustuen ulosvuokrattaviksi tulevat tilat Helsingin Leijona Oy:lle kehitettäväksi ja edelleenvuokrattaviksi kiinteistökehityssuunnitelman mukaiseen käyttötarkoitukseen. Muut Torikorttelien hallintokäyttöön jäävät tilat kiinteistövirasto vuokraa suoraan käyttäjille.

Helsingin Leijona Oy päättää ulosvuokrattavien tilojen vuokrasopimuksista. Yhtiö tilaa tarvittavan vuokravalvonnan kiinteistövirastolta.

Rahoitus Esimerkiksi budjetissa kaupunginhallituksen käyttöön on varattava torikorttelien kehittämiseen osoitettu erillismääräraha.

Helsingin Leijona Oy:lle osoitetaan sen kehittämistyöhön tarvitsemat määrärahat.

Aikataulu Helsingin Leijona Oy johtaa toteutusta ja kiinteistövirasto toteuttaa kohteen sovitussa aikataulussa yhteistyössä muiden virastojen kanssa.

Talous Khs/Koja määrittelee vuokrattaville tiloille asettavat tuottovaatimukset (ehdotus: kiinteistöjen tuottotavoite tekniselle arvolle 0 %, ainakin alussa, tontin vuokra 3,5 €/m2/kk).

Resurssit Järjestely edellyttää lisäresursseja Helsingin Leijona Oy:n hallintoon, aluksi kokopäivätoimista toimitusjohtajaa. Resursointi täsmennetään yhtiön toimintasuunnitelmassa.

Konsernijaosto toteaa edelleen, että päättäessään 15.6.2009 (176 §) merkitä Helsingin Leijona Oy:n selvityksen Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelmasta tiedoksi konsernijaosto samalla päätti pyytää suunnitelmasta lausunnon kiinteistölautakunnalta.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.8.2009) Helsingin Leijona Oy:n esityksen johdosta antamassaan lausunnossa seuraavaa:

Lautakunnan mielestä laadittu kiinteistökehitys- ja liiketaloussuunnitelma antaa hyvät lähtökohdat kaupungintalokortteleiden elävöittämiselle, hankesuunnitelmien laatimiselle ja toteutukselle.

Lautakunta pitää tärkeänä, että kaupungintalokortteleiden omistus pysyy kaupungin suorassa omistuksessa ja että peruskorjauksen investoinnit sisällytetään kyseisten rakennusten taseisiin. Lautakunnan mielestä peruskorjausten tarvesuunnitelmien tekeminen yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa ja hankesuunnitelmien tekeminen sekä tilaajatehtävien säilyttäminen kiinteistövirastossa myös kaupungintalokortteleiden tapauksessa on kaupunginhallituksen hyväksymän tilahankkeiden käsittelyohjeen mukainen. Tehtävät tulee tehdä yhteistoiminnassa tilakeskuksen, Helsingin Leijona Oy:n ja käyttäjänä olevien kaupungin hallintokuntien kanssa.

Hankkeelle esitetty aikataulutavoite on kireä.

Peruskorjauksen rahoitukseen tulee esittää riittävät määrärahat joko
tilakeskuksen investointisuunnitelmiin tai muuten erityismäärärahana käytettäväksi.

Kortteleiden nettotuottotavoitetta määriteltäessä tuottoa tulisi katsoa kulttuurihistoriallisten rakennusten tuottotavoitteen pohjalta (Nettotuottotavoite 0 - 3 %).

Kiinteistölautakunta katsoo, että kiinteistöviraston nykyiset Katariinankadulla sijaitsevat toiminnot tulisi säilyttää kaupungintalokortteleissa. Kiinteistöviraston toiminta on kaupungin strategioiden toteuttamista ja siten läheinen työskentely keskushallinnon kanssa on välttämätöntä.

Kaupungin omaan käyttöön tulevien tilojen vuokraus tulee säilyttää kiinteistövirastolla. Kaupungin ulkopuolisille vuokrattavat tilat voidaan välivuokrata Helsingin Leijona Oy:lle vuokrattavaksi edelleen Torikortteleiden kiinteistökehitys- ja liiketaloussuunnitelmassa sekä myöhemmin tehtävässä hankesuunnitelmassa esitettyihin käyttötarkoituksiin.

Lautakunnan mielestä Helsingin Leijona Oy:n tehtävä on lähinnä kehittää Torikorttelit nykyistä elävämpään käyttöön. Yhtiön tehtävä on luonteeltaan määräaikainen. Toteutuksen ja alkuvaiheen jälkeen kortteleiden jatkotoiminta voisi siirtyä normaaliksi Tilakeskuksen ylläpito- ja vuokraustoiminnaksi.

Lautakunnan mielestä vuokraustoiminta on Helsingin Leijona Oy:lle sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin nähden merkittävä riski. Kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistövirasto on halukas toimimaan yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa, ottamaan vastaan yksityisten kanssa laaditut vuokrasopimukset ja toimimaan tarvittaessa myös vuokrankantajana.

Konsernijaosto toteaa vielä, että se päätti 12.10.2009 kehottaa Helsingin Leijona Oy:n hallitusta ja toimitusjohtajaa

1 johtamaan Torikortteleiden kehittämistä yhteistyössä kaupungin hallinnon ja muiden toimijoiden kanssa yhtiön laatiman kiinteistökehityssuunnitelman, Torikorttelien rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman mukaisesti,

2 valmistelemaan hyväksymänsä Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman perusteella ulosvuokrattavien tilojen ja piha‑alueiden tarveselvitykset vaiheittain toteutettavien hankesuunnitelmien pohjaksi,

3 tilaamaan kiinteistövirastolta kiinteistökehityssuunnitelmassa ulosvuokrattaviksi esitettyjen tilojen vuokravalvonnan ja laskutuksen,

4 huolehtimaan vuokrausten valmistelusta, hallinnoimaan vuokraamiaan tiloja, markkinoimaan Torikortteleita ja järjestämään niitä koskevaa kauppias- ja tapahtumayhteistyötä.

7

TORIKORTTELIT, RAKENTAMISTAPAOHJE JA JULKISTEN ULKOTILOJEN, VALAISTUKSEN JA OPASTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

Khs 2009-1430

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Torikortteleiden rakentamistapaohjeen sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman sekä kehottaa eri hallintokuntia ja Helsingin Leijona Oy:tä ottamaan sen huomioon ja edistämään sen toteutumista.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Leijona Oy:lle, yleisten töiden lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen johtokunnalle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Museovirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009) mm. seuraavaa:

Taustaa Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi tähtäävä työ on käynnistynyt kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan kiinteistövirastolle osoittamasta aloitteesta vuonna 2003, jossa kehotetaan vapauttamaan aluksi Pohjoisesplanadi 5:n tiloja pois virastokäytöstä esimerkiksi pienimuotoisen elinkeinotoiminnan käyttöön Tuomiokirkon ympäristön ja Aleksanterinkadun sekä Esplanadien elävöittämiseksi.

1. ASCHANINPIHA, 2. SUNNINPIHA, 3. HELLENIUKSENPIHA, 4. BURTZINPIHA, 5. BOCKINPIHA, 6. SEDERHOLMINPIHA, 7. GOVIUKSENPIHA, 8. BRUMMERINPIHA, 9. FALKMANINPIHA,

10. BALDERINPIHA JA 11. LAMPANPIHA.

Yleiset tavoitteet Tavoitteena on luoda edellytykset empire-keskustan merkittävän osan avaamiselle kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön. Alueelle pyritään samalla luomaan historiallisesta miljööstä ponnistava, mutta selkeästi uusi ja yhtenäinen, yleisöä houkutteleva imago. Tässä jalankulkuympäristön parantaminen ja selkeyttäminen on avainasemassa. Kortteleita kehitetään samalla kestävällä laatutasolla kuin se on historian kuluessa rakennettu. Käytössä on materiaaleja ja rakenteita, jotka kestävät patinoitumista ja kulumista ajan mittaan.

Rakentamistapaohjeen ja yleissuunnitelman käynnistys ja tekijät

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto teettivät 2006 valmistuneen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:llä konsulttityön ”Kaupungintalokorttelit -konsepti ja ideasuunnitelma”, jossa laadittiin viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi. Työn valmistuttua todettiin, että viitesuunnitelmatyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa.

Viitesuunnitelmaa täydentävä konsulttityö ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma” on tehty kortteleiden sisäosiin ja kortteleihin liittyviin katualueisiin kohdistuvien muutosten koordinoimiseksi. Tilaajina ovat olleet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Konsulttina toimi Mikko Summasen johdolla Arkkitehtitoimisto K2S Oy työryhmineen, johon kuuluivat urbanismin ja kaupunkikulttuurin asiantuntija Antti Ahlava, rakennussuojelun asiantuntija Mona Schalin ja valosuunnittelija Ilkka Volanen. Työn ohjausryhmään kuuluivat Helsingin kaupungilta tilaajatahojen lisäksi kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginmuseo ja liikennelaitos sekä lisäksi Museovirasto. Kortteleiden hallinnoimiseksi on perustettu Helsingin Leijona Oy. Suunnitelma on tehty samanaikaisesti talous- ja suunnittelukeskuksen teettämän Torikorttelien kehittämisselvityksen kanssa.

Suunnittelualue Alue sijaitsee historiallisesti arvokkaassa empire-keskustassa Kruununhaan kaupunginosassa. Kortteleista järjestetyn nimikilpailun tuloksena nimeksi tuli Torikorttelit, joihin kuuluvat korttelit Elefantti (4), Leijona (30) ja Sarvikuono (31) sisäpihoineen. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös kortteleiden väliin jäävät kadut, Sofiankatu ja Katariinankatu sekä näitä rajaavat katualueet Aleksanterinkatu, Pohjoisesplanadi, Unioninkatu ja Helenankatu.

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8980 on vahvistettu vuonna 1988. Korttelit kuuluvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH) ja sen rakennukset on suojeltu sr -merkinnällä. Alue on osa korttelikokonaisuutta, joka on asemakaavassa määritelty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Asemakaavan mukaan saadaan kaikilla korttelialueilla, korttelin pääkäyttötarkoituksesta poiketen, kellarikerroksessa olevat huoneet, jotka voidaan ainakin osittain valaista päivänvalolla, ensimmäisen kerroksen tilat ja näihin liittyvät toisen kerroksen tilat varata myymälöiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi, elokuvateattereiksi, näyttelytiloiksi, ympäristölle häiriötä tuottamattoman pienteollisuuden tai julkisen palvelutoiminnan tiloiksi, edellyttäen, ettei toimenpide ole ristiriidassa rakennuksen säilyttämis- ja entistämistavoitteiden kanssa. Korttelissa 4 (Elefantti), tontilla 4 (Pohjois-Esplanadi 5) on voimassa asemakaava nro 11623, joka on vahvistettu vuonna 2008. Asemakaavassa tontti on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) ja rakennus on suojeltu muun alueen tavoin sr -merkinnällä. Torikorttelien kehittämissuunnitelmat eivät todennäköisesti edellytä asemakaavamuutosta.

Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevaan inventointiin (Museovirasto 1993). Alueella toimii tällä hetkellä useita virastoja ja siellä on myös kahviloita ja ravintoloita, museoita, taidegallerioita sekä erilaisia liiketiloja. Kaupungintalo ja Ruotsin suurlähetystö säilyvät nykyisen kaltaisessa käytössään.

Suunnitelman sisältö Suunnitelma ohjaa alueen katu- ja sisäpiha-alueiden rakentamista sekä valaistusta ja opastusta. Suunnitelma täydentää asemakaavojen määräyksiä ja se liitetään alueiden toimijoiden vuokrasopimuksiin.

Kaikessa korjausrakentamisessa noudatetaan alueelle laadittuja asemakaavojen määräyksiä, Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä, rakentamista ohjaavia lakeja ja muita määräyksiä sekä näitä rakentamistapaohjeita, julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opasteiden yleissuunnitelmaa.

Toiminnalliset vyöhykkeet

Kadut ja sisäpihat on jaettu toiminnallisiin vyöhykkeisiin, joissa määrätään asteittain mitä sallitaan esimerkiksi terassien, katosten, mainosten, läpikulun, tapahtumien ja opasteiden osalta. Toiminnalliset vyöhykkeet jakautuvat seuraavasti:

- toimijoiden yhteinen julkinen tila

- tapahtuma-alue

- uudet kulkureitit

- yksittäisten toimijoiden puolijulkinen tila

- yksittäisten toimijoiden puolijulkinen sisätila.

Muutokset nykytilanteeseen

Kaduille ja sisäpihoille on osittain osoitettu uusia pintamateriaaleja, reittejä, kevyitä valokatteita, julkisivuavauksia, paviljonkeja ja katoksia. Pääperiaatteena on vanhojen kiveyksien säilyttäminen. Katujen ja pihojen pintamateriaalit on hyväksytettävä kaupunginmuseolla. Vanhojen pintojen muutostöissä tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin yhteistyössä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

Julkisivujen uudet avaukset

Katutasojen elävöittämiseksi ja esteettömien tilojen mahdollistamiseksi suunnitelman kaavioissa merkittyihin kohtiin voidaan tehdä uusia avauksia tai suurentaa olemassa olevia aukkoja ilman, että alueen rakennushistoriallinen arvo vaarantuu.

Kortteleiden ja katujen yleissuunnitelmat

Yleissuunnitelmassa on tutkittu kortteli- ja katukohtaisesti toimintoja, kalusteita, pintamateriaaleja, opasteita sekä reittejä ja yhteyksiä.

Tapahtumainfrastruktuuri

Korttelipihoille ja välikaduille luodaan puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle, jotka järjestetään tilojen kestävyyden mukaan. Painopiste on pienissä tapahtumissa. Tapahtumien järjestämisessä painotetaan kortteleiden omien toimijoiden aktiivisuutta ja niissä hyödynnetään sisä- ja ulkotilojen yhteen kytkeytymistä. Tapahtumien ohjelmointi, ylläpito ja markkinointi pyritään hallinnoimaan Helsingin Leijona Oy:n puitteissa. Tapahtumien infrastruktuuri- ja lupa-asiat järjestetään yhtenäisesti.

Liikenne Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon.

Torikortteleiden asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee osoittaa lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Turistibusseille osoitetaan pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta. Polkupyörille tullaan osoittamaan pysäköintiä Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen kortteleiden alueelta.

Yritysgrafiikka ja mainosten käyttö

Kaikki opasteet, mainokset, markiisit, julkisivuvitriinit ja rakennusten ulkopuolelle sijoitettavat valaisimet edellyttävät mainosten yleissuunnitelmaa ja toimenpidelupahakemusta. Julkisivuihin on mahdollista kiinnittää erillisiä mainosvitriinejä. Vitriinit sovitetaan viereisiin julkisivuihin.

Opasteet Opasteet luovat modernin ajallisen kerroksen alueelle. Opastinjärjestelmä on kolmiportainen: pystypylonit toimivat alueen pääopasteina, vaakapylonit sisäpihakohtaisina opasteina ja pienet opastimet sisäänkäyntikohtaisina opasteina. Järjestelmä koostuu moduuleista, jotka ovat keskenään yhteensopivia ja yksittäin vaihdettavia ja huollettavia.

Korttelipihojen ulkokalusteet

Terassirakenteiden ja -tasojen tulee olla luonnonväriseksi käsiteltyä puuta ja ne on sovitettava ympäröivien katu- ja piha-alueiden korkoihin. Terassialueita ei saa aidata tai varustaa kaiteilla ja niiden tulee kalusteiltaan olla ympäristöön soveltuvia malleja. Aurinkovarjoina ja sateensuojina käytetään aluetta varten suunniteltuja Lumpeenlehti-varjoja ja yksivärisiä markiiseja. Valaistusratkaisut ja lämmittimet on integroitava markiiseihin ja katoksiin.

Ulkovalaistus

Suunnittelualueelle luodaan omaleimainen ilme korkealaatuisella valaistuksella. Tavoite saavutetaan tasapainoisen kokonaisilmeen yhtenäisyyttä luovien ratkaisujen avulla jossa kohtaavat valaistuksen laatu, väri ja voimakkuus, valaisimien muoto, arkkitehtuuri ja tilojen omaleimaisuus kokonaisuuden osana. Valaistuksen suunnittelualue koostuu torien ja ympäröivien katujen, välikatujen tiiviimpien väylien ja sisäpihojen tilakokonaisuuksista. Suunnittelualueen elementit ovat:

- julkisivuvalaistus

- muuntuva ja tunnelmallinen valaistus, valoteokset ja tapahtumat

- arkkitehtuurin ja kaupunkitilan huomioiva väylävalaistus

- tunnelmalliset kävelykadut ja reitit

- huomiovaloalue.

Sitovat rakentamistapaohjeet

- Aluetta kehitetään raportin sivulla 4 olevan TOIMINNALLISET VYÖHYKKEET -kartan avulla.

- Muutokset nykytilanteeseen raportin sivulla 5 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

- Jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa erillisinä rakennelmina sisäpihoille.

- Autopaikkoja ei saa sijoittaa sisäpihalle.

- Sisäpihojen kattamisessa noudatetaan raportin sivulla 5 esitettyjä periaatteita

- Joka kortteliin on rakennettava yleisö-wc:t

- Yritysgrafiikan ja mainosten käytössä noudatetaan raportin sivulla 24 ja 25 esitettyjä periaatteita.

- Opastinjärjestelmän on oltava graafiselta ilmeeltään yhtenäinen kaikilla piha- ja katualueilla ja se suunnitellaan ohjeessa esitetyn järjestelmän pohjalta.

Julkisen ulkotilan ja valaistuksen suunnitteluperiaatteet

Liikenne

- nykyiset reunakivilinjaukset tulee säilyttää näkyvinä

- Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja raitiotien virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajoradan osalle johtaa tasausten muutoksiin. Tästä syntyvät korkeuserojen sovittaminen ja katu- ja toripintojen poikkileikkaustarkastelu on tehtävä yhteistyössä rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

- Katariinankadun jalkakäytävän oltava 20 mm ajoradan yläpuolella

Korttelipihojen kalusteet

- Yhtenäisen ilmeen pohjana noudatetaan raportin sivulla 33 esitettyjä periaatteita.

Ulkovalaistus

- Ulkovalaistuksessa noudatetaan raportin sivuilla 35–42 esitettyjä periaatteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 1.kaupunginosan (Kruununhaka) kortteleiden 4, (Elefantti), 30 (Leijona) ja 31 (Sarvikuono) rakentamistapaohjeen ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että asiasta on pyydetty kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, Helsingin Leijona Oy:n, yleisten töiden lautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, HKL-liikelaitoksen johtokunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Museoviraston lausunnot.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistölautakunta toteaa, että Torikortteleiden rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen yleissuunnitelma ovat tarpeellisia, jopa välttämättömiä, alueen yhtenäisyyden ja kokonaisuuden hallitsemiseksi. Tulevathan jatkossa eri osapuolet toteuttamaan ja vaikuttamaan omalta osaltaan alueen toimintojen monipuolisuuteen ja rakentumiseen, ilmeeseen sekä koettavuuteen. Näitä osapuolia ovat ainakin:

- kiinteistöviraston tilakeskus rakennusten ja niiden piha-alueiden peruskorjaushankkeista ja ylläpidosta vastaavana

- Helsingin Leijona Oy sille luovutettavien, lähinnä katutason liikehuoneistojen, vuokramiehenä ja välivuokraajana

- rakennusvirasto katu- ja torialueista vastaavana

- yksittäiset liikehuoneistojen huoneenvuokralaiset varsinaisina alueen elävöittäjinä ja toiminnan monipuolistajina

- alueella ja viereisillä torialueilla järjestettävien tapahtumien järjestelyistä vastaavat tahot

- korttelikokonaisuudessa toimivat kaupungin omat yksiköt.

Sitova ohjeen osa Torikortteleiden rakentamistapaohje ja yleissuunnitelma on laadittu varsin yksityiskohtaiseksi ja esitetty osin sitovaksi. Sitovuus saattaa jatkossa joutua koetukselle, kun vaiheittain haettavien rakennushankkeiden rakennuslupia ja esim. katusuunnitelmia käsitellään normaaliprosessien mukaisesti.

Jatkosuunnittelun kannalta näin sitovat ohjeet eivät ole tarkoituksenmukaisia, koska suunnittelun edetessä todennäköisesti tulee esille perusteltuja syitä, joiden takia ohjeita olisi muutettava tai tulkittava väljemmin. Tällaisia rakentamistapaohjeen kohtia ovat mm. sivun 4 jako toiminnallisiin vyöhykkeisiin ja sivun 5 pintamateriaalijako.

Myös uusia kulkureittejä yksityisiin naapurikiinteistöihin Elefanttikorttelissa ja esim. henkilökuntaruokalaan avattavaa uutta kulkureittiä on vaikea perustella sitovina rakentamistapaohjeina.

Suunnitelmaa lopullisesti hyväksyttäessä olisikin sitovuus poistettava ja käytettävä esim. termiä ”rakentamistapaohje ohjaamaan tarkempaa jatko- ja toteutussuunnittelua”.

Työryhmä Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää perustettavaksi työryhmää, joka käsittelisi suunnitelmat ennen rakennusluvan hakemista. Ryhmässä olisi edustajat talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginmuseosta, rakennusvirastosta, rakennusvalvontavirastosta ja Museovirastosta.

Kiinteistölautakunta ei pidä perusteltuna uuden elimen perustamista rakennuslupaprosessiin. Em. virastojen näkökulmat on joka tapauksessa selvitettävä yleensä jo hankesuunnitelmavaiheessa ja viimeistään pääpiirustusvaiheessa.

Mikäli esitetty työryhmä kuitenkin päätetään perustaa, tulee sitä täydentää rakennuskannan omistajahallintokunnan, kiinteistöviraston edustajalla.

Ohjeen sisällyttäminen vuokrasopimuksiin

Suunnitelmassa todetaan, että se ”liitetään alueiden toimijoiden vuokrasopimuksiin”. Tavoitteena lienee näin edesauttaa ja varmistaa suunnitelman toteutuminen.

Kiinteistöviraston näkökulmasta alueella on kuitenkin siirtymäaikaa lukuun ottamatta kahden tyyppisiä sopimuksia, sisäisiä vuokrasopimuksia kaupungin omien hallintokuntien kanssa ja liikehuoneistojen vuokrasopimuksia Helsingin Leijona Oy:n kanssa. Suurin osa suunnitelman edellyttämistä rakennustöistä on rakennusten omistajahallintokunnan, kiinteistöviraston tilakeskuksen, vastuulla.

Vuokrasopimuksiin sisällytetään tapauskohtaisia erityisehtoja niissä tapauksissa, joissa liikehuoneiston vuokramies vaikuttaa omalla toiminnallaan ulkotiloissa, joko jalkakäytävällä tai sisäpihoilla. Näissä tapauksissa vuokrasopimuksiin on vielä liitettävä rakentamistapaohjetta yksityiskohtaisempia ehtoja ja mm. ehtoja rakenteiden ja varusteiden hoitovastuista.

Rakentamistapaohjetta ei ole syytä sisällyttää vuokrasopimuksiin.

Turvallisuus ja sisäpihojen käytön rajoitteet

Rakentamistapaohjeessa ja yleissuunnitelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon Leijonakorttelin sisäpihan poikkeuksellista asemaa osana Helsingin kaupungintalokokonaisuutta. Korttelin ehdoton pääkäyttäjä on hallintokeskus kaupunginvaltuustoa ja - hallitusta palvelevine toimintoineen.

Turvallisuuden ja ilkivallan kannalta kaikki sisäpihat on voitava tarvittaessa sulkea joko kokonaan tai osittain. Tämä näkökulma rajoittaa mm. liikehuoneistojen avaamista pelkästään sisäpihalle ja esim. pihojen käyttöä polkupyörien pysäköintiin.

Liikehuoneistojen vuokrasopimuksiin ja sisäpihojen käyttöön on ilmeisesti otettava myös rajoittavia ehtoja esim. kaupungintalolla pidettävien tilaisuuksien turvallisuuden ja rauhallisuuden kannalta.

Pihan käytön rajoitteiden tarpeet tulee aikanaan määrittämään hallintokeskus.

Mainosten yleissuunnitelma

Mainosten, markiisien, vitriinien jne. yleissuunnitelma on syytä tehdä kiinteistöviraston tilakeskuksen toimesta. Suunnitelman toteuttaminen jää kuitenkin liikehuoneistojen vuokralaisen vastuulle. Tämä edellyttää Helsingin Leijona Oy:ltä määrätietoista suunnitelman toteutumisen valvontaa.

Opasteet Kiinteistölautakunta pitää esitettyä opastusjärjestelmää kortteleiden kokoon ja toimintoihin nähden ylimitoitettuna.

Mikäli järjestelmä päätetään toteuttaa, on se toteutettava yhtenä kokonaisuutena ja korttelialueiden osalta toteutuksesta vastaa kiinteistöjen omistajahallintokuntana tilakeskus erillisrahoituksella.

Tilakeskus ei kuitenkaan ole oikea taho vastaamaan opastusjärjestelmän sisällöstä. Vastuun sisällöstä tulee olla liikehuoneistojen välivuokraajalla Leijona Oy:llä, jonka eräänä osatehtävänä on muodostaa kortteleiden liikehuoneistoista toimiva ja elävä kokonaisuus.

Mikäli opastusjärjestelmän sisällön vastuutaho ei ole selkeä ja yksiselitteinen, ei järjestelmää tule rakentaa ollenkaan. Toimimaton tai väärää tietoa antava opastejärjestelmä toimii asetettuja tavoitteita vastaan.

Rakennusten ja piha-alueiden peruskorjausten yhteydessä on joka tapauksessa mahdollista varautua suunnitelman mukaiseen opastejärjestelmään johtotievarauksin.

Valaistus Valaistuksen ohjausjärjestelmä on toteutettava yhtenä kokonaisuutena kortteli- ja katualueille. Korttelialueiden osalta toteutuksesta vastaa tilakeskus. Korttelialueilla tapahtuvien erilaisten tapahtumien valaistuksesta ja sähköstä vastaa tapahtuman järjestäjä.

Mikäli Aleksanterinkadun tai Pohjoisesplanadin rakennusten katujulkisivuvalaistusta on tarkoitus muuttaa yhtenäiseksi Torikorttelit- ilmeeksi, tulee ottaa lähtökohdaksi, että Pohjoisesplanadilla on yhtenäinen julkisivuvalaistus.

Katu- ja pihavalaistus tulee suunnitella niin, että jalankulkutaso on esteetön ja hyvin valaistu.

Maahan upotettavat valaisimet ovat helppo ilkivallan kohde. Ne rikkoutuvat helposti ja lisäksi ne jäävät talvella lumen alle piiloon.

Yleisö-wc:t Esitetyssä rakentamistapaohjeessa edellytetään sitovana, että joka kortteliin rakennetaan yleisö-wc:t. Tilat ovat käytännössä välttämättömiä, kun sisäpihoilla järjestetään yleisötilaisuuksia.

Sofiankadun yleisö-wc, kuten katualueille sijoitetut erillis-wc:tkin, ovat HKR:n ylläpitämiä. Myös nyt rakennettavien tilojen vastuuhallintokunnaksi tulisi päättää HKR.

Kiinteistölautakunta puoltaa ohjeen ja yleissuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin huomioin ja muutoksin.

Rakennuslautakunta toteaa (15.9.2009) seuraavaa:

Alueen kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja arvot

Kysymys on Helsingin vanhimmista säilyneistä kortteleista, joiden juuret ulottuvat Ruotsin vallan aikaan. Kauppa, hallinto, sivistys ja kirkko ovat muovanneet alueesta oloissamme ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Alue on osa kansallismaisemaksi luokiteltavaa kaupunkimaisemaa ja kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Alueen kaupunkitilojen ja rakennusten muodostama kokonaisuus muodostaa yhden oleellisista vetovoimatekijöistä Helsingin turismille.

Kokonaisuus on muuttunut ja elänyt vuosikymmenten saatossa ja alueen historiaa kunnioittava kehittäminen on toivottavaa. On pelkästään eduksi, että pitkään piilossa olleita kortteleiden sisäosia avataan kaupunkilaisille ja matkailijoille. Huolellisesti yksityiskohtiin asti ulottuvalla suunnittelulla on konseptista mahdollista saada mielenkiintoinen ja oloissamme uusia avauksia tuova kokonaisuus. Tärkeätä on että materiaalit ja toteutus ovat korkeatasoisia. Tiettyihin tiloihin ja alueen ominaisuuksiin on kuitenkin suhtauduttava pieteetillä ja kaupunkitilan hierarkiat huomioon ottaen.

Senaatintorin ja Aleksanterinkadun käsittely

Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen uudelleenjärjestelyjen vaikutukseen Senaatintorin ja Aleksanterinkadun tilalliseen luonteeseen.

Suunnitelmassa Katariinankatu ehdotetaan vapautettavaksi terassit mahdollistavaksi kävelykatumaiseksi tilaksi. Raitiotieliikenteen poistaminen Katariinankadulta edellyttää kuitenkin Unioninkadun osalta kaksisuuntaista raitiotieliikennettä. Käännyttäessä Aleksanterinkadulle kaksi kiskoparia edellyttävät riittävän kaarresäteen saavuttamiseksi kiskojen siirtämistä Senaatintorin kohdalla pois nykyisestä linjasta keskemmälle torialuetta. Muutoksen seurauksena joudutaan siirtämään myös valaisinpylväiden ja raitiotien sähkölinjojen edellyttämiä tolppia ja katupintoja ja niiden rajalinjoja.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt asiaa (1-0005-09-LAU) kokouksissaan kolmesti ja antanut niistä kaksi lausuntoa (4.2.2009 ja 3.6.2009). Lausunnoista jälkimmäiseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Neuvottelukunta pitää keskeisenä piirteenä Helsingin ruutukaavan suorien katulinjausten säilyttämistä ja Senaatintorin ympäristösuunnittelua torin lähtökohdista. Näitä ei suunnitelmassa kuitenkaan oltu riittävästi huomioitu.

Luonnostellut julkisivujen avaukset ovat paikoitellen rohkeita ja edellyttävät vielä tarkkaa harkintaa. Avaukset tulee suhteuttaa niitä ¿palveleviin tiloihin ja välttää ylimitoitusta.

Muutokset pylväsrivistöissä ja katupinnassa vaikuttavat Senaatintorin hahmoon ja Aleksanterinkadun linjaan tavalla, joka ei ilmene esitetyistä havainnekuvista. Myös Senaatintorin kaltevuus saattaa tuottaa ongelmia torin hahmon ja tilan rakenteen säilyttämiselle, jos kiskoja siirretään oleellisesti pohjoisemmaksi. Kadun ja torin liitoskohtaa ja sen jäsentymistä tulee selkeyttää ja tutkia tarkemmin ottaen huomioon alueen monet toiminnot kuten pysäköinti, pysäkit, turistibussit, taksit ja jalankulkijat. Ulkotarjoilualueiden laajentumista Aleksanterinkadun jalkakäytävän levennetylle vyöhykkeelle ei pidetty onnistuneena ratkaisuna.

Tutkimisen arvoinen ratkaisu on jättää Aleksanterinkatu ennalleen ja sijoittaa ulkotarjoilualueet levennetyn jalkakäytäväterassin sijaan torialueen reunaan.

Sisäpihat ja opastus Hankkeen tavoitteiden mukaista on korostaa sisäpihojen erilaisuutta, ikää ja yllätyksellisyyttä, eikä sitoa niitä liian voimakkaasti yhtenäiskulttuuriin, johon suunnitelma kalustuksen, valaistuksen ja opasteiden osalta helposti johtaa. Liian yhtenäinen graafinen ilme ei tue alueen historiallista kerroksellisuutta.

Alueelle esitetty sisäinen opastusjärjestelmä on perusteellinen mutta turhan raskas. Neljä keskimmäisen korttelin kulmiin sijoitettavaksi esitettyä pylonia ovat tarpeettomia. Alueen erilaisia pylväitä tulee pikemminkin vähentää kuin lisätä. Ohjaaminen alueelle tulee aloittaa jo alueiden ulkopuolelta kohdista, joista vieraat lähestyvät aluetta.

Kortteleiden sisäinen opastus porttikäytävissä vaikuttaa toimivalta, joskin sen vetovoima ohjaamaan kulkijoita pihoille on epävarmaa. Ohjeistuksessa tulee pohtia valmiiksi niitä elementtejä, esim. viirejä tai pienimuotoisia banderolleja sekä niiden paikkoja, joilla toimijat voivat merkitä katukuvaan esim. poikkeuksellisen tapahtuman kilpavarustelua ja alueen pysyvää karnevalisoitumista välttäen.

Korttelin sisäpihoille esitetyt mahdolliset kevyet valokatteet tulee toteuttaa siten, että ne toimivat vain säänsuojina ja että sisäpihat säilyvät ulkotilana. Lumpeenlehtimallisten aurinko- ja säänsuojien vaihtoehtona on syytä käyttää myös alueen historiallisista ominaispiirteistä kertovia päivänvarjoja.

Suunnitelmassa ei ole otettu kantaa esteettömyyteen.

Torikorttelit tulee edellyttää rakennettaviksi esteettömiksi historialliset arvot huomioiden.

Huolto Huoltoajo on ehdotettu tapahtuvaksi Katariinankadun, Sofiankadun ja Aleksanterinkadun kautta mahdollisesti rajoitettuina kellonaikoina.

Suunnitelman mukaan jätehuollon osalta on käynnistetty erillinen konsulttityö, jonka puitteissa tutkitaan mm. keskitettyä imuputkijärjestelmää. Suunnitelma edellyttää että jätehuoneet tulee sijoittaa olemassa oleviin tiloihin tai kellarikerroksiin, erillisiä jätehuoneita tai katoksia pihoille ei tule rakentaa.

Keskitetty imuputkijärjestelmä saattaa osoittautua epärealistiseksi ja jätekeräys tuleekin alustavasti integroida osaksi kortteleitten huoltosuunnitelmaa.

Uudet työtilat, kuten kahvilat ja ravintolat, tulee suunnitella täyttämään alusta lähtien työtiloilta edellytettävät työsuojelulliset vaatimukset.

Valaistus Valaistussuunnitelma sisältää liikaa erilaisia komponentteja. Ulkovalaistusta tulee kehittää arvokkaaseen, historialliseen kohteeseen sopivampaan, vähäeleiseen suuntaan. Maahan upotetut valaisimet ovat alueelle vieraita ja saattavat häikäistä. Listavalaisimet ovat alueelle sopimattomia ja julkisivuvalaistus tulee toteuttaa välikaduilla pääosin ns. y-valaisimia hyväksi käyttäen.

Yhteenveto Rakennuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto on 7.6.2000 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan 1.7.2000. Rakennusjärjestyksen 2 § koskee rakentamistapaohjeita. Pykälän mukaan rakentamisen ohjaamiseksi voi rakennuslautakunta antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden on edistettävä alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

On poikkeuksellista viedä rakentamistapaohje kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi, koska yleensä rakennuslautakunta hyväksyy rakentamistapaohjeet. Koska alueeseen kohdistuu niin suuria odotuksia ja osin ristiriitaisia toiveita, on menettely perusteltavissa.

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Alueen asemakaavassa on myös suojelumääräyksiä. Kajoaminen maanpintaan saattaa edellyttää arkeologisia kaivauksia. Koska myös alueen vetovoiman lähtökohta on sen historiallinen erityisyys ja aitous, on suunnitelmien hyväksyminen rakentamistapaohjeena ongelmallista. Ohjeella ei pidä sitoa historiallisesti arvokkaiden rakennusten ja kaupunkitilojen tai korttelien sisäpihojen, yksityiskohtaisia ratkaisuja niin tarkkaan, että esimerkiksi lupaharkinta muuttuisi pelkäksi muodollisuudeksi. Torikorttelien laajuiselle, historialliselle ydinkeskustan alueelle on vaikea laatia koko alueen kattavaa rakentamistapaohjetta. Alueen kehittämistavoitteet ja suojelu on voitava punnita riittävän hankekohtaisesti, jotta alueen historialliset arvot turvataan.

Jatkosuunnittelussa sekä rakennuslupien käsittelyn yhteydessä on huomioitava yksittäisten hankkeiden ominaispiirteet sekä erityisolosuhteet. Jos suunnitelmalle haetaan rakentamistapaohjeen statusta, niin alueen historiallinen luonne huomioon ottaen tulee yksittäisille toimenpiteille hakea joka tapauksessa erilliset luvat. Erityisesti näin tulee tehdä seuraavien toimenpiteiden osalta:

- kaikkien julkisivujen uudet avaukset

- yritysgrafiikan ja mainosten käyttö

- opasteet, mukaan luettuna pysty- ja vaakapylonit

- ulkovalaistuksen keskeiset elementit.

Rakennusjärjestyksen 2 §:n Lisätietoja kohdan perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamistapaohjeesta riippumatta edellyttää luvan hakemista erityisestä syystä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) mm. seuraavaa:

Lausunto Torikortteleiden rakentamistapaohje valmisteltiin kaupunkisuunnitteluvirastossa laajassa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto osallistui rakentamistapaohjeen valmistelutyöhön ja kustannuksiin.

Tapahtumat on tarkoitus keskittää sisäpihoille, mikä on yleisten töiden lautakunnan mielestä oikea ratkaisu, sillä tapahtumien painopiste on kortteleiden liikkeiden, ravintoloiden, gallerioiden ja muiden toimijoiden pienissä tapahtumissa.

Rakentamistapaohjeessa puhutaan sivulla 33 kadunkalusteista. Yleisten töiden lautakunta huomauttaa, että näillä kalusteilla tarkoitetaan kortteleiden sisäpihojen kalusteita, ei katualueiden julkisia kalusteita. Sivulla 41 esitetty sitova kalustetavoite ei voi koskea katualueita. Yleisten töiden lautakunta esittää, että kohdan otsikko muutetaan muotoon: ”Torikortteleiden sisäpihojen ja ulkotarjoilualueiden kalusteet ja katokset”. Katualueiden julkisia kalusteita varten yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt katukalusteohjeet, joita käytetään yleisillä alueilla.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä rakentamistapaohjeessa esitettyä Torikortteleiden opastinjärjestelmää on mahdollista noudattaa tässä kohteessa. Yleisten töiden lautakunnan mielestä Torikortteleiden on myös vastattava kaikista, myös mahdollisesti katualueille sijoitettavista, opasteista. Vastuu opasteisiin liittyvistä kustannuksista sisältäen ylläpidon kuuluu yleisten töiden lautakunnan mielestä Torikortteleille.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä ripustusvalaisu sopii ulkovalaistuksen periaatteeksi rakentamistapaohjeessa esitetyille katualueille. Valaisinmallit ja muut ratkaisut tarkentuvat valaistussuunnittelun edetessä.

Yleisten töiden lautakunnan Sofiankadun katumuseo on edelleen tärkeä osa Torikortteleita, ja sen säilyminen jatkossa osana Torikortteleita on tärkeää.

Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon. Jalankulkualueiden toimivuuden turvaamiseksi yleisten töiden lautakunnan mielestä huolto- ja taksiliikennettä lukuun ottamatta autojen läpiajoliikenne on estettävä nostopollareilla.

Rakentamistapaohjeen sitovaksi tavoitteeksi on merkitty rakennusviraston vastuulla oleva poikkileikkaustarkastelu Aleksanterinkadun tarjoilualueen, uuden raitiotielinjauksen ja Senaatintorin yhteensovittamiseksi. Tarkastelu tarvitaan nopeasti, sillä Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajoradalle johtaa tasausten muutoksiin. Samoin uusien kiskojen rakentaminen Unioninkadulle ja kiskojen poisto Katariinankadulta vaatii tarkempaa tarkastelua kuin rakentamistapaohjevaiheessa on tehty. Yleisten töiden lautakunnan mielestä olisi tutkittava tarkemmin vaihtoehto, jossa raitiokiskoista Senaatintorin laidassa luovutaan kokonaan ja raitiotieliikenne johdetaan Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan ja Esplanadin kautta Katajanokalle. Myös torin kaltevuus aiheuttaa ongelmia kiskojen sijoittamisessa torin laitaan

Katu- ja toripintojen korkeuserojen sovittaminen on haasteellinen suunnittelutehtävä valtakunnallisesti arvokkaassa, historiallisessa ympäristössä, jolla on Helsingille erittäin merkittävä symboli- ja identiteettiarvo. Tässä yhteydessä tulee vielä kertaalleen punnita, voidaanko Senaatintorin eteläreunaan sijoittaa terassialue vai onko se Senaatintorin suojelutavoitteiden vastaista.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä rakentamistapaohjeessa esitettyä tarkastelua tulee laajentaa niin, että se koskee myös Senaatintorin valaistusta. Rakentamistapaohjeessa on ohjeistettu Torikortteleiden Aleksanterinkadun puoleisten julkisivujen valaistus. Helsingin Yliopiston päärakennuksen julkisivuvalaistus saadaan yhteen sovitettua Aleksanterinkadun puolen rakennusten ja torin kulmarakennusten sekä tuomiokirkon valaistuksen kanssa.

Esteettömyys on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa kaikissa tiloissa sekä kiinteistöjen alueella, että yleisillä alueilla.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla on valmius käynnistää tämän vuoden aikana Aleksanterinkadun ja Senaatintorin poikkileikkaustarkastelu laajennettuna ympäristön tarkastelulla, joka sisältää myös valaistuksen. Työ tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Valaistuksen osalta yhteistyötä tehdään Senaatintoriin rajautuvien kiinteistöjen edustajien kanssa. Tämän jälkeen katu- ja puisto-osasto käynnistää katusuunnitelman laadinnan. Aleksanterinkadun, Unioninkadun, Katariinankadun ja Senaatintorin rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2011 ja 2012. Rakentamistyön tarkemmat kustannukset selviävät jatkosuunnittelun edetessä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.9.2009) seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että rakennustapaohje ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat kokonaisuutena perusteellisesti ja havainnollisesti selvitetyt ja antavat hyvän yhtenäisen pohjan jatkosuunnittelulle.

Suunnitelmat ovat kuitenkin hyvin yksityiskohtaisia ja jatkossa onkin elävöittämisen näkökulmasta otettava huomioon myös alueelle sijoittuvien toimijoiden tarpeet ja heidän ratkaisuehdotuksensa. Yksityiskohdat eivät voi olla sitovia vaan ainoastaan esimerkkejä hyvistä ratkaisuista.

On hyväksyttävää, että pintamateriaaleissa, kalusteissa ja muissa rakenteissa pyritään kestävään laatuun. Taloudellista näkökulmaa ei saa kuitenkaan unohtaa ja tämä koskee myös mm. piharakenteiden ja opastusjärjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Helsingin Leijona Oy toteaa (30.9.2009) lausuntonaan seuraavaa:

Torikorttelit on osa Keskustakorttelit alueprojektia, jonka tavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti vahvistaa Helsingin keskustan elinvoimaa yhteistyössä keskustan yritysten, kiinteistöomistajien ja asukkaiden kanssa.

Helsingin Leijona Oy:n vastuulla on kaupunginhallituksen päätöksen perusteella Torikortteleiden kehittäminen, elävöittäminen ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointi.

Helsingin Leijona Oy:n hallitus on seurannut po. ohjeen ja suunnitelman laatimistyötä ja antanut kommenttinsa niihin pyydetyllä tavalla niiden valmistelun eri vaiheissa. Yhtiön tavoitteena on ollut, että sen laatima Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelma ja nyt lausuttavana olevat asiakirjat ovat yhteensopivat keskenään mahdollistaen elävöittämiselle asetettujen tavoitteiden toteuttamisen. Toimitusjohtaja Kari Tohmo ja kiinteistökehityskonsult- timme Saraco D&M Oy ovat osallistuneet ohjausryhmän työskentelyyn.

Yleistä Suunnittelualueella on voimassaoleva asemakaava ja sen rakennukset on suojeltu sr-merkinnällä. Alueen kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa lukuunottamatta Ruotsin suurlähetystöä ja Helenankadun varrella sijaitsevia Balderin ja Lampan taloja. Yleissuunnitelman toimeenpanosta vastaavat katu- ja torialueiden osalta rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta kiinteistövirasto eli käytännössä Torikortteleiden elävöittämistoimenpiteistä vastaavat kaupungin omat organisaatiot noudattaen normaalia päätöksentekoprosessia.

Rakentamistapaohje ja yleissuunnitelma muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja esitetyt ratkaisut ovat laadukkaita. Aineiston esitystapa on varsin yksityiskohtainen ja sitova. Kiinteistöjen kehittämisen ja elävöittämisen sekä niiden kustannushallinnan näkökulmasta sen tulisi mahdollistaa toimijoiden erilaiset tarpeet nyt ja myös tulevaisuudessa, jolloin sen ei tulisi edustaa ainoaa mahdollista ratkaisumallia vaan enemmänkin opastaa ja ohjata ja valottaa niitä mahdollisuuksia, joita elävöittämisessä tulisi ottaa huomioon.

Em. syistä po. olevat asiakirjoja ei tule pitää velvoittavina vaan ohjeellisina osoittamassa kaupunkikuvallista ja ‑toiminnallista visiota.

Toiminnalliset vyöhykkeet

Pihojen ja katu-alueiden jakaminen julkisiin ja puolijulkisiin vyöhykkeisiin suunnitelmassa esitetyllä tarkkuudella saattaa rajoittaa niiden tarkoituksenmukaista ja monipuolista käyttöä sekä muunneltavuutta ennakoimattomalla tavalla pidemmän ajan kuluessa. Rakennusten sisälle määritellyt toimijoiden yhteiset julkiset tilat saattavat olla hallinnollisesti ongelmallisia.

Kattaminen Viittaukset lumpeenlehtivarjoihin tai varjoihin tulee poistaa liian yksityiskohtaisina. Tilapäinen kattaminen tulee sallia kaikilla pihoilla toiminnallisen tarpeen mukaan – yhdenmukaisten periaatteiden määritteleminen on tietenkin perusteltua ja voidaan tehdä tarvittaessa hankesuunnitteluvaiheessa.

Aschanin pihan kattamismahdollisuudet tulee tutkia huolellisemmin.

Opasteet Opastusjärjestelmän toimintavarmuus ja soveltuvuus käyttöolosuhteisiin sekä järjestelmän kustannukset sisältäen käyttö- ja ylläpitokustannukset ja -vastuut tulee selvittää ennen siihen sitoutumista.

Yritysgrafiikan ja mainosten käyttö

Ohjeet on esitetty liian yksityiskohtaisesti. Ne eivät voi korvata eikä niiden tule tarpeettomasti rajoittaa toimijoiden omaa viestintää ja mainontaa.

Torikortteleiden liikennesuunnitelma

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (29.9.2009) lausuntonaan seuraavaa:

Kaupunginmuseon edustajat ovat osallistuneet 2006 valmistuneen ”Kaupungintalokorttelit – konsepti ja ideasuunnitelma” ja sen jatkotyöhön, nyt esillä olevaan ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten
ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma” ohjaustyöryhmän työskentelyyn. Lisäksi museo on eri vaiheissa kommentoinut yleissuunnitelmaa ja ottanut kantaa alueen sisäpihojen kattamissuunnitelmiin.

Rakentamistapaohjeen ja yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata alueen katu- ja sisäpiha-alueiden rakentamista ja täydentää asemakaavan määräyksiä. Se liitettäisiin myös alueen toimijoiden vuokrasopimuksiin. Osa yleissuunnitelman osioista on esitetty sitoviksi rakennustapaohjeiksi, niitä ei ole kuitenkaan käsitelty vielä rakennuslautakunnassa eikä yleisten töiden lautakunnassa.

Torikorttelit ovat osa Vanhaa kaupunginosaa, joka suojeltiin jo 1952 Muinaistieteellisen toimikunnan aloitteesta. Vanha kaupunginosa on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993). Alueen voimassa olevien asemakaavojen ympäristöä koskeva määräys s: ”Alue, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai
kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää niin että kohteen tai sen
ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen” kattaa rakennusten lisäksi myös katutilan ja pihat. Rakentamistapaohjeen hyväksymisen jälkeenkin kaupunginmuseon ja Museoviraston tulee pysyvä lausunnonantajina.

Rakennustapaohjeiden lisäksi esitetään perustettavaksi työryhmä, jossa käsiteltäisiin suunnitelmat ennen rakennusluvan hakemista. Johtokunta pitää monivaiheista menettelytapaa raskaana ja byrokraattisena ja esittääkin, että nykyisen kaupunkikuvaneuvottelukunnan toimintaa laajennetaan niin, että museon edustaja voisi olla jäsenenä käsiteltäessä Torikortteleiden rakennuslupa-asioita. Tarvittaessa museo informoisi Museovirastoa, jonka kanssa Helsingin kaupunginmuseolla on yhteistyösopimus.

Sitovat rakentamistapaohjeet

Sitoviksi rakennustapaohjeiksi on esitetty ”Toiminnalliset vyöhykkeet” ‑karttaa sivulla 4. Tämän osalta esittelijä esittää, että Sofiankadulta Senaatintorille avautuva näkymä säilyy vapaana terassirakennelmilta ja niihin kuuluvilta kalusteilta yms. Kyseessä on Helsingin empirekeskustan merkittävin näkymäakseli, joka tulee pitää mahdollisimman avoimena.

Arkkitehti C. L. Engel suunnitteli Aleksanterinkadun rakennusten fasadit Senaatintorin eteläseinämäksi ja yhtenäiseksi, yhteensopivaksi yliopiston päärakennuksen ja Senaatin linnan kanssa. Terassien ja niihin kuuluvien rakennelmien ja kalusteiden sijoittaminen tälle alueelle hämärtää eittämättä empirearkkitehtuuria ja Aleksanterinkadun historiallista katutilaa, joka katkeaa. Lisäksi Senaatintorin luonne on ennemminkin paraatiaukio kuin kaupallinen.

Johtokunta esittää, että Sofiankadun itäpuolen pohjoisosaan ei tehdä uusia julkisivuavauksia, vaan rakennusten nykyiset ikkuna- ja oviaukot säilytetään, kuten sivun 7 julkisivukaaviossa oikein esitetään. Sivu 5 ja 7 ovat tältä osin ristiriidassa keskenään, mikä tulee korjata, koska sivun 5 periaatteet on esitetty sitovaksi rakennustapaohjeeksi. Katariinankadun itäpuolen julkisivujen uusien avausten osalta tulee poistaa leveä suuri näyteikkuna (Katariinankatu 1:stä). Suurten näyteikkunoiden avaaminen julkisivuihin on ristiriidassa niiden arkkitehtonisen kokonaisilmeen kanssa. Ikkunoiden suurentaminen myös alaspäin tulee olla harkittua ja jokainen kohde on mietittävä erikseen.

Muutokset nykytilanteeseen (s.5)

Johtokunta korostaa, että kun vanhoja pinnoitteita ja niiden alapuolisia kerroksia poistetaan sisäpihoilla, katualueilla ja porttiholveissa, tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin. Aleksanterin kadun alueella Senaatintorin kohdalla on entinen hautausmaa, katu, asuinkortteli ja Suurtori. Joten alueella tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin myös raitiovaunukiskojen siirtoa suunniteltaessa. Senaatintorin katuympäristöstä tulee tehdä erillinen suunnitelma, mitä yleissuunnitelman liikenneosassa esitetäänkin. Kaupunginmuseon arkeologia tulee hyvissä ajoin informoida suunnitelmasta, jotta mahdolliset kaivaukset voidaan suunnitella.

Kaupungintalokorttelien historia ja luonne Helsingin kantakaupungin vanhimpana säilyneenä alueena tulee ottaa lähtökohdaksi pinnoitteita suunniteltaessa. Vanhojen pinnoitteiden säilyttäminen ja mahdollinen palauttaminen on parempi vaihtoehto kuin uusien materiaalien lisääminen. Porttiholvien ja pihojen osalla tulee selvittää, mikä on ollut alkuperäinen pinnoite, kenttäkiveys tms. koekuoppien avulla. Materiaalit voivat olla erilaisia eri porttiholveissa, koska ne ovat todennäköisesti olleet myös erilaisia. Lisäksi vanhat portit tulee säilyttää eikä niitä tule poistaa tai siirtää.

Opastinjärjestelmä Johtokunta pitää korkeita opastinpyloneita liian massiivisina ja raskaina Helsingin arvokkaimpiin kortteleihin ja toivoo, että niiden kokoa vielä tarkistetaan.

Johtokunta esittää, että asiakirjaa vielä tarkistetaan edellä mainittujen huomautusten osalta. Yleishavaintona esittelijä toteaa, että koska Torikortteleiden käyttötarkoitukset ja suunnittelu on kesken, tulisi rakennustapaohjeissa ja ao. yleissuunnitelmassa jollain tapaa varautua vielä mahdollisesti muuttuviin toimintoihin, ja ohjeen tulisi siitä näkökulmasta olla paremminkin joustava, laadukasta suunnittelua ohjaava ja tukeva kuin sitova asiakirja.

Käyttäjähallintokunnan näkökulmasta kaupunginmuseon suunnitteilla oleva siirtäminen Sarvikuonon korttelista Elefantin kortteliin aiheuttaa sellaisia muutoksia, joissa ei ehkä voi noudattaa kaikkia rakennustapaohjeessa ja yleissuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Esimerkiksi
Katumuseon säilyttäminen erilaisine pinnoitteineen ja näyttelyineen
Sofiankadulla ei ole museon erityisessä intressissä, mikäli museon toiminnot siirtyvät kadun varrelta pois. Niin ikään rakennustapaohjeeseen sisältyvä Elefantin korttelin poikittainen kulkureitti Balderin talon pihaan on museon toimintojen sijoittumisen kannalta ongelmallinen.

Torikortteleiden laajuiselle historiallisesti arvokkaalle alueelle on vaikea laatia koko aluetta koskevaa rakentamistapaohjetta. Alueen suojelukysymyksiä on voitava tarkastella hankekohtaisesti, jotta alueen arvot säilyvät. Johtokunnan näkemyksen mukaan liika yhdenmukaistaminen voi vähentää kortteleiden erityisluonnetta historiallisesti kerroksellisena, Helsingin historiasta 1700-luvulta tähän päivään konkreettisesti kertovana alueena.

Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta toteaa (15.9.2009) seuraavaa:

Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi on eri hallintokuntien toimesta teetetty "Kaupungintalokorttelit - konsepti ja ideasuunnitelma" (2006) ja sitä täydentävä "Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma" (2009) konsulttityöt. Tavoitteena on ollut alueen avaaminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön sekä jalankulkuympäristön parantaminen. Suunnitelmien pääpaino on tonttialueiden sisäisten rakennusten ja kulkualueiden kehittämisessä, mutta niissä käsitellään myös läheisiä katualueita sekä niiden teknisiä ja kaupunkikuvallisia järjestelyjä, mm. valaistuksen osalta.

Valaistuksen osalta Helsingin Energian lausunto rajoittuu koskemaan vain julkisten ulkotilojen valaistusta koskevia seikkoja. Merkittävin asia julkisen ulkovalaistuksen kannalta on Senaatintorilla, Aleksanterinkadun varrella olevien valaisinpylväiden siirto keskemmälle nykyistä torialuetta, samoin Havis Amandan aukiolla raitiotiekiskojen ja niihin liittyvien valaisin- ja kannatusvaijeripylväiden uudelleen sijoittamiset. Mikäli nämä muutokset toteutetaan, tulee niiden käytännön suunnitteluun kytkeä Liikennelaitos ja Helsingin Energia, jotta valaistuksen ja ajolankaripustusten pylvästarpeet saadaan optimoitua. Senaatintorin osalta pylväiden siirto kauemmaksi Torikortteleista johtaa epäsymmetriseen pylväsjakoon Senaatintorilla ja leventyvän Aleksanterinkadun valaistusratkaisu kaipaa lisätarkasteluja. Kaavailtu julkisivuvalaistus pylväistä käsin saattaa johtaa ongelmallisiin häikäisykysymyksiin. Mikäli ko. pylväitä ei voida jättää nykyisille paikoilleen, saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto ottaa koko Senaatintorin alueen valaistus omaan kokonaistarkasteluun jolloin sekä torin että sitä ympäröivien katujen ja julkisivujen valaistus voitaisiin suunnitella valaistusteknisenä ja kaupunkikuvallisena kokonaisuutena.

Ehdotettu ripustusvalaistuksen lisääminen Torikortteleiden poikkikaduilla on toteutettavissa, ripustusvaijereiden keskinäinen jakoväli ja seinäkiinnityskohdat tulee kuitenkin uusia siinä yhteydessä. Valaistus tulee samalla mitoittaa tasapainoisesti muiden läheisten katujen valaistustasojen kanssa.

Koska Senaatintorilla järjestetään usein erilaisia tapahtumia, jotka vaativat valaistukselta sammuttamista, säätöä tai muuta erikoisohjausta, jopa pylväiden tilapäistä poistamista ja koska tilaisuuksissa tarvitaan yleensä ns. ”tapahtumasähköä” olisi Senaatintorin kokonaistarkastelussa tilaisuus kehittää näitäkin palvelukonsepteja. Lisäksi korttelialueilla ja sisäpihoilla tullaan järjestämään jatkuvasti erilaisia tapahtumia, jotka edellyttävät joustavaa ja riittävää sähkön saantia. Näiden sähköpisteiden riittävyys ja hyvä käytännöllinen sijoittelu tulisi ottaa mukaan kortteleiden ja kiinteistöjen suunnitteluun.

Torikortteleiden rakennusten käyttö tulee edellyttämään myös niissä olevien toimitilojen, laitetilojen ja laitteiden viilentämistä. Koska kyse on historiallisesti arvokkaasta empirealueesta, ei siellä tule sallia rakennusten ulkopuolelle sijoitettavia jäähdytyskoneiden äänekkäitä ja julkisivuja pilaavia lauhduttimia. Alueen rakennukset, joissa tarvitaan jäähdytystä tai kylmäkoneiden lauhdutusta, on mahdollista liittää Helsingin Energian kaukojäähdytykseen, mikäli tämä otetaan huomioon jo suunnittelun ja rakentamisen alkuvaiheessa. Helsingin Energian mielestä tästä tulisi olla maininta myös rakentamistapaohjeissa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (30.9.2009) seuraavaa:

Lausuntonaan suunnitelmista Uudenmaan ympäristökeskus esittää seuraavaa.

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Ympäristökeskus puoltaa alueen kehittämistä suunnitelman pohjalta.

Museovirasto toteaa (28.9.2009) seuraavaa:

Museovirasto on käsitellyt Helsingin nk. Torikortteleita eli Kruununhaan kaupunginosan kortteleita 4,30 ja 31 koskevan suunnitelman, joka käsittää ehdotuksen rakentamistapaohjeeksi, julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman sekä liikennesuunnitelman, ja esittää siitä lausuntonaan seuraavan.

Suunnitelma käsittelee kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorian kannalta erityisen merkittäviä pääkaupungin kortteleita. Tonttien vaiherikas rakennus- ja muutoshistoria, usein vaikuttavine ajallisine ulottuvuuksineen, ja käytön muutokset selittävät kortteliston nykytilan arkkitehtonista moninaisuutta ja visuaalista vaihtelua. Juuri näissä kortteleissa mm. ilmenee konkreettisesti vanhan Helsingin muutos pääkaupunkina rakennetuksi uudeksi Helsingiksi. Korttelit lähitienoineen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Alueen (katutilojen, rakennuskannan, pihojen) suojelusta on määräykset asemakaavassa. Asemakaavamääräysten nojalla korttelien muutoksista on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseoita ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Museovirasto on ollut edustettuna käsiteltävän suunnitelman laatimisen ohjaustyöryhmässä.

Suunnitelman Yleiskuvauksessa todetaan työn tavoitteeksi edellytysten luominen "empirekeskustan merkittävän osan avaamiselle kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja kulttuurikäyttöön." Tavoite on epäilemättä kannatettava. Kohdealueen vaalimisen kannalta suunnitelman onnistuneisuutta on ensisijaisesti arvioitava sen mukaan, missä määrin kaavaillut toimet ja toiminnot (Iiike- ja virastotilat sijoitteluineen) ylläpitävät kortteleiden ja niiden lähiympäristön ominaispiirteitä, edistävät kulttuurihistoriallisen arvon turvaamista ja toteuttavat suojelun tavoitteita. Tätä vastaavasti Museovirasto tarkastelee seuraavassa mm. seikkoja, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle ja jotka saattavat hämärtää historiallisen ympäristön ominaispiirteiden sisältöä ja olemusta.

Kaavailtu kävelyalueiden laajentaminen koskee erityisesti Katariinankatua, jota ehdotetaan kävelykaduksi ja tätä varten irrotettavaksi raideliikenteen väylästöstä. Muutosta voi pitää Katariinankadun kannalta hyvin suotavana. Se kuitenkin edellyttää järeitä muutoksia raideliikenteen järjestelyihin muualla. Näihin muutoksiin sisältyy raitiovaunuväylän siirto.

Senaatintorin kohdalla lähemmäksi aukion keskustaa. Tätä Museovirasto pitää haitallisena Senaatintorin olemuksen kannalta ja siksi, että raideliikenteen nykyinen sijoittelu tukee Aleksanterinkadun hahmottumista historiallisen linjauksensa mukaisesti. Raideliikenteen kaavailtujen muutosten vaikutuksia tulisi vielä selvittää ja arvioida erityisesti Senaatintorin ja Aleksanterinkadun vaalimisen kannalta.

Suunnitelman mukaan raideliikenteen siirto Torikortteleiden pohjoispuolella tarjoaa mahdollisuuden kävelyalueen laajentamiseksi nykyisestä jalkakäytävästä. Museovirasto pitää ajateltua terassialuetta Senaatintorin eteläisen julkisivuseinän edessä hyvin tarpeettomana, varsinkin kun kaavailtu järjestely katkaisisi epätoivotulla tavalla Aleksanterinkadun historiallisen katulinjan ja olisi omiaan heikentämään Senaatintorin aukio-olemusta.

Suunnitelmassa rakennusten katuseiniin on esitetty jonkin verran aukotuksen muutoksia (uusia aukkoja, olevien aukkojen suurentamisia). Muutosten tarvetta ei yksityiskohtaisemmin perustella. Lisäksi Sofiankadun itälaidan pohjoisosan osalta illustraatioaineisto on sisäisesti ristiriitainen (vrt. sivut 5 ja 7). Museovirasto katsoo, että olevan aukotuksen muutosten tarve tulee tapauskohtaisesti tarkoin harkita. Lisäksi on tarpeellista tapauskohtaisesti tutkia aukotuksen muutosten soveliaisuus kohderakennusten rakennushistorian ja suojelutavoitteiden kannalta.

Pihojen avaaminen ja pihoja yhdistävien kulkureittien muodostaminen on keskeinen osa korttelien käyttöön avaamisen keinoja. Pihat tulee pääasiassa säilyttää avotiloina ja niiden käsittelyssä tulee välttää sisätilanomaisuuden tavoittelua. Niin ikään tulee huolehtia pihojen katusivustoja vaatimattomamman olemuksen (vrt. mm. porttikäytävien ja pihojen pinnoitteet), tietyn pihamaisemien karheuden ja vielä eri pihojen keskinäinen vaihtelun säilymisestä. On tärkeätä, etteivät pihojen käsittely ja yhdistämiset tarpeettomasti hämärrä kortteleissa säilyneen historiallisen tontti rakenteen tajuamista.

Opastus- ja valaistusjärjestelmää, katujen ja korttelipihojen kalusteita (varjoja, penkkejä jne) ja mm. grafiikkaa koskevat suunnitteluehdotukset tavoittelevat yhdenmukaista käsittelyä koko kortteliston piirissä. Ohjeistamisen määrä ja kohdentuminen vaikuttaa ylimitoiteltulta. Museoviraston arvion mukaan yhdenmukaisuuden tavoite on ristiriidassa kortteliston monipiirteisyyden kanssa. Tavoiteltu yhdenmukaisuus todennäköisesti latistaa korttelien ja tonttien historiallista identiteettiä ja synnyttää perusteettoman vaikutelmaan kortteliston erityisestä yhteen kuulumisesta. Opastusjärjestelmä on ratkaisuiltaan uudistava, mutta sen kokonaisvolyymi vaikuttaa ylimitoitetulta. Keskimmäisen korttelin kulmien luo ajatellut korkeat pylonit vaikuttavat varsin raskaalta historiallisen ympäristön lisäelementiltä, minkä lisäksi ne osaltaan haitallisesti painottaisivat vaikutelmaa kolmen korttelin yhteenkuulumisesta. Korkeat pylonit on syytä korvata ympäristöä vähemmän muokkaavilla ratkaisuilla.

Suunnitelma sisältää ehdotuksen sitoviksi rakentamistapaohjeiksi. Museovirasto ei pidä sitovuutta välttämättömänä, vaan pitää tärkeänä, että jokainen toimenpide tutkitaan ja käsitellään tapauskohtaisesti myös suojelun tavoitteiden kannalta. Virasto ei myöskään näe tarvetta ehdotetulle erilliselle valmisteluryhmälle. Kulttuurihistoriallisen ympäristön suojelun kannalta on ylipäätään tavoiteltavaa, että muutosten suunnittelu nojautuu oikea-aikaiseen osapuolten yhteydenpitoon ja yhteistyöhön ja että kaupungin museota kuullaan rakennussuojelun asiantuntijana muutosten suunnittelun ja käsittelyn eri vaiheissa.

Museovirastolle tulee varata tilaisuus toimia lausunnonantajana.

Museovirasto pitää kortteliston avaamista koskevia suunnitelman perustavoitteita kannatettavina, mutta jatkokehittelyssä suunnitelmaa on syytä hieman keventää kategorisuutta ja kortteliston tietynasteista laitostumista välttäen. Nykyisellään suunnitelma saattaa nimittäin johtaa korttelien ajallisesti kerroksisen ja arkkitehtuuriltaan monipiirteisen rakennuskannan ja tilasarjojen jäämiseen pelkäksi elävöittämistoimien satunnaiseksi taustakulissiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut vastineen lausuntojen johdosta (26.10.2009) ja toteaa mm. seuraavaa:

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastolta kirjallista lausuntoa kaupunginhallitukselle vastineena eri hallintokuntien lausuntoihin koskien Torikortteleiden rakentamistapaohjetta ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelmaa sekä Torikortteleiden liikennesuunnitelmaa.

Lautakuntien lausunnoista voidaan lukea tiivistettynä kannanottoja seuraavista seikoista:

- Rakentamistapaohje on liian sitova (kiinteistölautakunta, talous- ja suunnittelukeskus, Helsingin Leijona Oy)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Torikorttelit ympäröivine katuineen muodostavat Helsingin keskeisimmän ja historiallisesti arvokkaan ympäristön. Kaupungin eri hallintokuntien yhteisesti laatiman suunnitelman sitovuus on perusteltua. Suuri osa suunnitelmista on ohjeellisia ja tarkoitettu työvälineeksi kortteleissa tapahtuville muutoksille. Jatkossa projekteja tarkastellaan hankekohtaisesti suunnitelmaan peilaten.

- Historiallisen kehityksen tulee näkyä kortteleissa, liika yhdenmukaistaminen voi vähentää kortteleiden historiallista erityisluonnetta (Museovirasto, kaupunginmuseo ja rakennuslautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Huoli lienee aiheeton kunkin korttelin vahvan identiteetin vuoksi.

- Koko alueen yhteisen rakentamistapaohjeen sijaan tulisi rakennussuojelua tarkastella hankekohtaisesti (kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8980 tukee juuri tätä. Asemakaavan ympäristöä koskevissa määräyksissä mainitaan muun muassa: "Alue, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää niin, että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen."

- Julkisivuavauksia pidettiin osin rohkeina (rakennuslautakunta, kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Julkisivujen uudet avaukset ovat ohjeellisia, ei sitovia. Aukotusten muutosten tarve tarkastellaan edelleen tapauskohtaisesti ja harkitaan tarkoin yhdessä museoviranomaisten kanssa.

- Rakentamistapaohjetta ei ole syytä sisällyttää vuokrasopimuksiin (kiinteistölautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Huolellisesti laadittu torikortteleiden rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma sekä torikortteleiden liikennesuunnitelma on hyvä liittää jo informaationsa vuoksi vuokralaisten tiedoksi.

- Terassivyöhykkeen laajentaminen ja katulinjauksen muutos on Senaatintorin kohdalla tarpeeton tai sitä tulee harkita uudelleen (kaupunginmuseo, yleisten töiden lautakunta, Museovirasto ja rakennuslautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Yleinen tavoite on jalankulku- ja palveluvyöhykkeen parantaminen. Katulinjauksen muutos aiheutuu myös raitiovaunujen kääntösäteistä. Raitiovaunukalustolle riittävä ja toimiva kääntyminen edellyttää kiskojen linjauksen siirtämistä pohjoiseen.

- Opastusjärjestelmä ylimitoitettu (kiinteistölautakunta, rakennuslautakunta, kaupunginmuseo ja Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Ainoastaan opastusjärjestelmän periaate on sitova. Laitteiden suunnittelu tarkentuu jatkossa.

- Yritysgrafiikan ja mainosten ohjeet on esitetty liian yksityiskohtaisesti (Helsingin Leijona Oy)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Korttelit ovat historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti Helsingin arvokkaimmat. Yritysgrafiikan ja mainoslaitteiden tulee kunnioittaa ympäristöä ja siitä johtuu ohjeiden yksityiskohtaisuus.

- Ulkovalaistusta tulee kehittää vähäeleiseen ja historialliseen kohteeseen sopivampaan suuntaan (rakennuslautakunta)

- Senaatintorin valaistus liitettävä rakentamistapaohjeeseen ja se tulisi tutkia kokonaisuutena (yleisten töiden lautakunta, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta )

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Asia tullaan käsittelemään tarkemmin ja ratkaisemaan käynnistymässä olevassa konsulttityössä, jossa laaditaan Torikorttelien ja Senaatintorin katu- ja valaistussuunnitelma.

- Esteettömyys tulee huomioida (yleisten töiden lautakunta)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Rakennusvalvontavirasto valvoo esteettömyyden toteutumista hankekohtaisesti.

- Uuden valmistelutyöryhmän perustamiselle ei ole tarvetta (kiinteistölautakunta, Museovirasto)

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Hallintokuntien välinen yhteistyö kuuluu normaaliin rakennuslupien valmisteluun ja ohjaukseen

Osa kannanotoista lienee peräisin suunnitelmaraporteista, joissa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.5.2009 tekemiä muutoksia.

Suunnitelma on tehty Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tilauksesta konsulttityönä (Arkkitehtitoimisto K2S). Ohjausryhmään ovat kuuluneet Helsingin kaupungilta tilaajien lisäksi kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginmuseo ja liikennelaitos sekä Museovirasto.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että suurin osa esiin tulleista kysymyksistä tulee ratkaistuksi käynnistymässä olevien Torikortteleita koskevien osasuunnitelmien yhteydessä.

Kaj toteaa saatuihin lausuntoihin ja kaupunkisuunnitteluviraston vastineeseen viitaten, että kysymys on Helsingin valtakunnallisesti arvokkaimpaan historialliseen osaan kohdistuvista muutoksista, minkä vuoksi eri näkökulmien kirjo on huomattavan suuri. Kaj korostaa, että ohjeet on laadittu laajassa yhteistyössä ja muodostavat siten vähintäänkin kohtuullisen kompromissin erilaisten tavoitteiden ja myös hallintokulttuurien suhteen.

On huomattava, että alueen asemakaavamääräys edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottamista ja museoviranomaisten konsultointia eikä ohjeilla myöskään voida syrjäyttää maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä tai lupajärjestelmää. Vaikka rakennuslautakunta myöhemmin hyväksyisikin sitovuudeltaan vahvemmaksi ajatellun osuuden rakennusjärjestyksen 2 §:n mukaisena rakennustapaohjeena, on tarkoituksenmukaista, että rakennusvalvontaviranomainen siitä huolimatta edellyttää lupaa myös maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaisilta toimenpiteiltä tällä alueella.

Oheistuksessa on sivulla 43 esitetty, että ennen rakennusluvan myöntämistä suunnitelmat käsiteltäisiin eri hallintokunnista koostuvassa työryhmässä. Luettelosta puuttuu kiinteistövirasto, mihin kiinteistölauta-kunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Kaj pitää perusteltuna, että kiinteistövirasto ja tarpeen mukaan muutkin hallintokunnat tai Helsingin Leijona Oy voivat tällaiseen neuvotteluun osallistua kulloinkin käsiteltävästä asiasta riippuen. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että ennen tärkeitä päätöksiä kutakin osasuunnitelmaa tarkastellaan myös kokonaisuuteen peilaten.

Nyt laadittu ohjeistus antaa hyvän pohjan jatkosuunnittelulle ja hallintokuntien yhteistyölle myös jatkossa. Kaj esittää, että kaupunginhallitus merkitsisi rakennustapaohjeen ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman tiedoksi ja kehottaisi eri hallintokuntia ottamaan sen huomioon toiminnassaan ja edistämään sen toteuttamista.

8

TORIKORTTELEIDEN LIIKENNESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1362

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Torikortteleiden alueen liikennesuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5751-1 mukaisena.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, HKL-liikelai-toksen johtokunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Museovirastolle, uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin Leijona Oy:lle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin Energia –liikelaitoksen johtokunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Piirustus 5751-1 (Torikortteleiden liikennesuunnitelma)

Kaupunkisuunnittelulautakunta (28.5.2009) toteaa seuraavaa:

Tiivistelmä Torikortteleiden alueen liikennejärjestelyt muutetaan siten, että painopisteenä on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Järjestely tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon.

Taustaa Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto teettivät Arkkitehtitoimisto K2S Oy:llä vuonna 2006 valmistuneen konsulttityön ”Kaupungintalokorttelit - konsepti ja ideasuunnitelma”, jossa laadittiin viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi. Viitesuunnitelmaa täydentävä konsulttityö ”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma” on tehty kortteleiden sisäosiin ja kortteleihin liittyviin katualueisiin kohdistuvien muutosten koordinoimiseksi. Viitesuunnitelman ja sitä täydentävän konsulttityön rinnalla on laadittu liikennesuunnitteluosastolla Torikortteleiden aluetta koskeva liikennesuunnitelma.

Liikenteen nykytilanne

Nykytilanteessa Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla on sallittu kaksisuuntainen raitiovaunu- sekä muu liikenne. Aleksanterinkadulla on raitiolinja 1 ja 1A pysäkki lännen suuntaan ajettaessa, taksiasema sekä pysäköintiä. Kesäisin kadulle on varattu tilaa turistibusseille. Unioninkatu on yksisuuntainen kaikelle liikenteelle pohjoisesta etelään. Sofiankatu on merkitty kävelykaduksi, jolla on huoltoajo sallittu. Kadun eteläpää on rakennettu museokaduksi. Katariinankatu on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen ja sitä käytetään raitiotieverkon osana. Havis Amandan torilla on Unioninkadun Etelärannan välisten raitiolinjojen pysäkit sekä linjan 1A päätepysäkki. Torin kiskoja käytetään myös raitiolinjojen poikkeusliikenteessä. Pohjoisesplanadi ja Eteläesplanadi toimivat kokoojakatuluokkaisina katuina.

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Senaatintori on voimassa olevaan asemakaavaan (nro 8980) merkitty suojeltavaksi torialueeksi.

Suunnitelma Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon. Muutokset ovat seuraavat:

- Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla sallitaan vain joukkoliikenne, taksit sekä huolto- ja tontilleajo. Kadun linjaus muuttuu pohjoisemmaksi Aleksanterinkadun muuhun linjaukseen nähden. Ajorata rakennetaan lähes Senaatintorin tasoon. Raitiovaunuille varataan omat kaistat. Nykyiset reunakivilinjaukset kuitenkin säilytetään niin että ne ovat nähtävissä. Senaatintorin katuympäristöstä tehdään erillinen suunnitelma.

- Hallituskatu Senaatintorin kohdalta muutetaan torialueeksi.

- Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi, jolla on huolto- ja tontilleajo sallittu. Kadulta poistetaan raitiovaunuliikenne. Ajorata korotetaan lähes jalkakäytävän tasoon (2 cm reunakivi).

- Sofiankatu säilytetään kävelykatuna, jolla sallitaan kuten nykyisinkin huolto- ja tontilleajo.

- Unioninkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välillä. Myös raitiovaunuliikenne kaksisuuntaistetaan kyseisellä välillä.

- Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän kiskojärjestelyt toteutetaan niin, että ajosuunnat risteävät. Järjestely edellyttää liittymään raitiovaunuvaloja, joilla raitiovaunujen vuorottelu järjestetään Aleksanterinkadun ja Mikonkadun liittymän tapaan.

- Unioninkadulla sallitaan linja-autolinjan 16 ajo Eteläesplanadilta Pohjoisesplanadille. Järjestely edellyttää muutoksia kadun itäreunan reunakivilinjoihin. Linja-autolinjan 16 pysäkkiä Eteläesplanadi 2 edustalta siirretään lännen suuntaan.

- Havis Amandan aukion raitiovaunukiskojärjestelyihin tehdään muutoksia. Kiskolinjat siirretään torin laidoille, jolloin torille jää mahdollisimman paljon jalankulkutilaa. Raitiovaunupysäkit siirretään torilta pois. Eteläreunan pyörätie siirretään kiskojen pohjoispuolelle.

- Eteläesplanadi 2 edustalle rakennetaan raitiolinja 1 päätepysäkki sekä uudet kiskot.

- Etelärantaan rakennetaan uudet raitiovaunupysäkit linjoille 1A, 3B ja 3T.

- Pohjoisesplanadin jalkakäytävä Sofiankadun ja Helenankadun välillä levennetään saman levyiseksi kuin Sofiankadun länsipuolella.

Järjestelyn vaikutus liikenteeseen

Suunnitelman katuverkkomuutokset siirtävät Aleksanterinkadun Senaatintorin kohdan sekä Katariinankadun liikenteen muulle katuverkolle. Autoliikenteen sijoittumista katuverkkoon on tarkasteltu Emme-ohjelmalla. Merkittävin vähennys liikennemäärissä on Snellmaninkadulla ja lisäys Unioninkadulla sekä Liisankadun itäpäässä.

Raitiovaunuliikenteen toimivuuden selvittämiseksi on tehty erillisenä konsulttityönä raitioliikennejärjestelyjen toimivuustarkastelu. Toimivuustarkastelussa vertailtiin neljän eri vaihtoehdon toimivuutta kolmella erilaisella raitiovaunuliikenteen linjastolla. Vaihtoehtojen välisiä eroja haettiin myös herkkyystarkasteluiden avulla (lisäämällä raitiovaunulinjoja, autoliikennettä sekä raitiovaunujen poikkeusliikenteellä). Tässä suunnitelmassa esitetty järjestely osoittautui toimivimmaksi ja raitioliikennettä vähiten viivästyttäväksi.

HKL-liikelaitoksen lausunto

HKL-liikelaitos on antanut liikennesuunnitelmasta lausunnon talous- ja suunnittelukeskukselle. Lausunnossaan HKL katsoo muun muassa, että suunnitelman mukainen liikenneratkaisu hidastaa ja vaikeuttaa raitiovaunujen sujuvaa kulkua ja huonontaa raitioliikenteen toimivuutta. Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän järjestely on häiriöherkkä, joten limittäisestä kiskojärjestelystä tulisi luopua. Myös häiriö- ja poikkeusliikenteen tilanteissa liikennesuunnitelman ratkaisut heijastuvat pahimmillaan koko eteläisen kantakaupungin raitioliikenteeseen. Samoin järjestelyllä voi olla haittaavaa vaikutusta raitiolinjaston laajentamishankkeisiin. HKL katsoo, että suunnitelma on vastoin kaupunginvaltuuston 25.9.2005 asettamaa tavoitetta raitioliikenteen nopeuttamisesta 4 % vuoteen 2012 mennessä. Lausunnossaan HKL esittää suunnitelman muuttamista siten, että Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymä toteutettaisiin ilman limittäistä kiskojärjestelyä ja Havis Amandan aukiolle lisättäisiin etelästä tulevalle raitiovaunulle kääntymismahdollisuus takaisin etelän suuntaan.

Vastine HKL-liikelaitoksen lausuntoon

Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymää tutkittiin myös tavanomaisena kaksiraiteisena liittymänä, jolloin vältettäisiin eri raitiovaunusuuntien vuorottelu. Järjestely johtaisi kuitenkin Aleksanterinkadun pohjoisreunan jalkakäytävän kaventumiseen Unioninkadun liittymässä siinä määrin, että sitä ei katsottu kaupunkikuvallisesti mahdolliseksi.

Raitioliikenteen toimivuuden varmistamiseksi tehdyssä simuloinnissa ei tilanteissa, joita HKL:n lausunnossa esitetään, ilmennyt merkittäviä ongelmia. Myös raitioliikenteen laajennukset olivat mukana toimivuustarkastelussa. Uuden vararaideyhteyden lisääminen Havis Amandan aukiolta etelän suuntaan on raidegeometrian vuoksi hankalaa eikä HKL ole tätä aiemmissa suunnitteluvaiheissa esittänyt. Lisäämistä voidaan tutkia tarkemmin rakennesuunnittelun yhteydessä.

Pysäköinti Torikortteleiden asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee osoittaa lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Turistibusseille osoitetaan pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta. Polkupyörille tullaan osoittamaan pysäköintiä Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen korttelin alueelta.

Huoltoliikenne

Torikortteleiden huolto tapahtuu Katariinankadulta, Sofiankadulta ja Aleksanterinkadulta. Kävelykaduilla (Katariinankatu, Sofiankatu) voidaan huoltoajon kellonaikaa rajoittaa.

Järjestelyn vaikutus kaupunkikuvaan

Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Myös asemakaavassa on alueelle merkitty suojelumääräyksiä. Tämän vuoksi alueelle tehtävät muutokset katuihin ja toreihin on tehtävä yhteistyössä kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa. Suurimmat muutokset tulevat Aleksanterinkadulle, Senaatintorille ja Katariinankadulle. Aleksanterinkadulla, Senaatintorilla ja Katariinankadulla järjestely edellyttää tasauksen muutoksia. Katujen reunakivilinjaukset tulee kuitenkin säilyttää näkyvissä. Aleksanterinkadulla raitiotien virtajohtimien kannatinpylväät siirtyvät.

Kustannusennuste

Torikortteleiden liikennesuunnitelman alustava kustannusennuste on 9,5 milj. euroa, josta kiskotöiden osuus on 5,5 milj. euroa. Torikortteleiden liikennejärjestelyt on tarkoitus toteuttaa vuosien 2010–2012 aikana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5751-1 mukaisen Torikortteleiden alueen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 9,5 milj.euroa kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että liikennesuunnitelmasta ja Torikortteleiden rakentamistapaohjeesta sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelmasta on pyydetty lausunto yleisten töiden lautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, HKL-liikelaitoksen johtokunnalta, kaupunginmuseon johtokunnalta, Museovirastolta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin Leijona Oy:ltä ja talous- ja suunnittelukeskukselta.

Kiinteistölautakunta ei ole ottanut kantaa Torikortteleiden liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (29.9.2009).

Rakennuslautakunta toteaa (15.9.2009) mm. seuraavaa:

Senaatintorin ja Aleksanterinkadun käsittely

Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen uudelleenjärjestelyjen vaikutukseen Senaatintorin ja Aleksanterinkadun tilalliseen luonteeseen.

Suunnitelmassa Katariinankatu ehdotetaan vapautettavaksi terassit mahdollistavaksi kävelykatumaiseksi tilaksi. Raitiotieliikenteen poistaminen Katariinankadulta edellyttää kuitenkin Unioninkadun osalta kaksisuuntaista raitiotieliikennettä. Käännyttäessä Aleksanterinkadulle kaksi kiskoparia edellyttävät riittävän kaarresäteen saavuttamiseksi kiskojen siirtämistä Senaatintorin kohdalla pois nykyisestä linjasta keskemmälle torialuetta. Muutoksen seurauksena joudutaan siirtämään myös valaisinpylväiden ja raitiotien sähkölinjojen edellyttämiä tolppia ja katupintoja ja niiden rajalinjoja.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt asiaa (1-0005-09-LAU) kokouksissaan kolmesti ja antanut niistä kaksi lausuntoa (4.2.2009 ja 3.6.2009). Lausunnoista jälkimmäiseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Neuvottelukunta pitää keskeisenä piirteenä Helsingin ruutukaavan suorien katulinjausten säilyttämistä ja Senaatintorin ympäristösuunnittelua torin lähtökohdista. Näitä ei suunnitelmassa kuitenkaan oltu riittävästi huomioitu.

Luonnostellut julkisivujen avaukset ovat paikoitellen rohkeita ja edellyttävät vielä tarkkaa harkintaa. Avaukset tulee suhteuttaa niitä ¿palveleviin tiloihin ja välttää ylimitoitusta.

Muutokset pylväsrivistöissä ja katupinnassa vaikuttavat Senaatintorin hahmoon ja Aleksanterinkadun linjaan tavalla, joka ei ilmene esitetyistä havainnekuvista. Myös Senaatintorin kaltevuus saattaa tuottaa ongelmia torin hahmon ja tilan rakenteen säilyttämiselle, jos kiskoja siirretään oleellisesti pohjoisemmaksi. Kadun ja torin liitoskohtaa ja sen jäsentymistä tulee selkeyttää ja tutkia tarkemmin ottaen huomioon alueen monet toiminnot kuten pysäköinti, pysäkit, turistibussit, taksit ja jalankulkijat. Ulkotarjoilualueiden laajentumista Aleksanterinkadun jalkakäytävän levennetylle vyöhykkeelle ei pidetty onnistuneena ratkaisuna.

Tutkimisen arvoinen ratkaisu on jättää Aleksanterinkatu ennalleen ja sijoittaa ulkotarjoilualueet levennetyn jalkakäytäväterassin sijaan torialueen reunaan.

Liikenne Suunnitelmassa Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisujen painopiste on jalankulkualueiden kehittäminen. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiovaunuliikenneverkkoon ja Senaatintorin liikennejärjestelyihin. Raitiovaunuliikenteen toimivuuden selvittämiseksi on tehty erillisenä konsulttityönä raitioliikennejärjestelyjen toimivuustarkastelu.

Liikennejärjestelyiden vaikutuksiin on otettu kantaa jo edellä.

Turistibusseille suunnitelmassa osoitetut pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta tulee täsmentää. Asemakaavan edellyttämät autopaikat ehdotetaan suunnitelmassa osoitettavaksi lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Läheisten pysäköintilaitosten kapasiteetti on syytä tarkistaa.

Polkupyöräpaikat osoitetaan suunnitelmassa Kauppatorin pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen korttelin alueelta.

Suunnitelmassa ei ole otettu kantaa esteettömyyteen.

Torikorttelit tulee edellyttää rakennettaviksi esteettömiksi historialliset arvot huomioiden.

Huolto Huoltoajo on ehdotettu tapahtuvaksi Katariinankadun, Sofiankadun ja Aleksanterinkadun kautta mahdollisesti rajoitettuina kellonaikoina.

Suunnitelman mukaan jätehuollon osalta on käynnistetty erillinen konsulttityö, jonka puitteissa tutkitaan mm. keskitettyä imuputkijärjestelmää. Suunnitelma edellyttää että jätehuoneet tulee sijoittaa olemassa oleviin tiloihin tai kellarikerroksiin, erillisiä jätehuoneita tai katoksia pihoille ei tule rakentaa.

Keskitetty imuputkijärjestelmä saattaa osoittautua epärealistiseksi ja jätekeräys tuleekin alustavasti integroida osaksi kortteleitten huoltosuunnitelmaa.

Uudet työtilat, kuten kahvilat ja ravintolat, tulee suunnitella täyttämään alusta lähtien työtiloilta edellytettävät työsuojelulliset vaatimukset.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) mm. seuraavaa:

Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä. Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia raitiotieliikenneverkkoon. Jalankulkualueiden toimivuuden turvaamiseksi yleisten töiden lautakunnan mielestä huolto- ja taksiliikennettä lukuun ottamatta autojen läpiajoliikenne on estettävä nostopollareilla.

Rakentamistapaohjeen sitovaksi tavoitteeksi on merkitty rakennusviraston vastuulla oleva poikkileikkaustarkastelu Aleksanterinkadun tarjoilualueen, uuden raitiotielinjauksen ja Senaatintorin yhteensovittamiseksi. Tarkastelu tarvitaan nopeasti, sillä Aleksanterinkadulla tehtävä raitiovaunukiskojen ja virtajohtimien kannatinpylväiden siirtäminen pohjoiselle ajoradalle johtaa tasausten muutoksiin. Samoin uusien kiskojen rakentaminen Unioninkadulle ja kiskojen poisto Katariinankadulta vaatii tarkempaa tarkastelua kuin rakentamistapaohjevaiheessa on tehty. Yleisten töiden lautakunnan mielestä olisi tutkittava tarkemmin vaihtoehto, jossa raitiokiskoista Senaatintorin laidassa luovutaan kokonaan ja raitiotieliikenne johdetaan Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan ja Esplanadin kautta Katajanokalle. Myös torin kaltevuus aiheuttaa ongelmia kiskojen sijoittamisessa torin laitaan

Katu- ja toripintojen korkeuserojen sovittaminen on haasteellinen suunnittelutehtävä valtakunnallisesti arvokkaassa, historiallisessa ympäristössä, jolla on Helsingille erittäin merkittävä symboli- ja identiteettiarvo. Tässä yhteydessä tulee vielä kertaalleen punnita, voidaanko Senaatintorin eteläreunaan sijoittaa terassialue vai onko se Senaatintorin suojelutavoitteiden vastaista.

Esteettömyys on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa kaikissa tiloissa sekä kiinteistöjen alueella, että yleisillä alueilla.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla on valmius käynnistää tämän vuoden aikana Aleksanterinkadun ja Senaatintorin poikkileikkaustarkastelu laajennettuna ympäristön tarkastelulla, joka sisältää myös valaistuksen. Työ tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Valaistuksen osalta yhteistyötä tehdään Senaatintoriin rajautuvien kiinteistöjen edustajien kanssa. Tämän jälkeen katu- ja puisto-osasto käynnistää katusuunnitelman laadinnan. Aleksanterinkadun, Unioninkadun, Katariinankadun ja Senaatintorin rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2011 ja 2012. Rakentamistyön tarkemmat kustannukset selviävät jatkosuunnittelun edetessä.

Talous- ja suunnittelukeskus ei ota kantaa liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (29.9.2009).

HKL-Liikelaitoksen johtokunta toteaa (16.9.2009) mm. seuraavaa:

Liikennesuunnitelma edellyttää raitioratojen ja raitioliikenteen uudelleenjärjestelyjä Unioninkadun ja Katariinankadun sekä Aleksin ja Eteläesplanadin rajaamalla alueella. Suurimmat muutokset ovat Katariinankadun radan poisto ja Unioninkadun liikennejärjestelyt. Suunnitelman mukaan raitioliikenne kulkee – toisin kuin nyt – molemmissa ajosuunnissa Unioninkadulla ja yhteisillä kaistoilla ajoneuvoliikenteen kanssa. Lisäksi suunnitelman mukaan vastakkaisten suuntien raiteet ovat Unioninkadulla osalla matkaa limittäin.

HKL-liikelaitoksen johtokunnan näkemyksen mukaan suunnitelman liikenneratkaisut hidastavat ja vaikeuttavat raitiolinjojen sujuvaa kulkua ja huonontavat raitioliikenteen toimivuutta ja tehokkuutta. Lisäksi uusi liikennejärjestely on hyvin altis häiriöille. Tämä on ollut ennakoitavissa koko suunnittelun ajan, koska yhtenä lähtökohtana suunnittelussa on ollut raitioliikenteelle tärkeän Katariinankadun radan poistaminen. HKL‑liikelaitos huomautti heti suunnittelun alkaessa, että Katariinankadun radan poistaminen on raitioliikenteelle haitallinen ja vaikeuttaa raitioliikenteen järjestämistä.

Kaupungintalokortteleiden elävöittämiseen tähtäävä työ ja siihen liittyvä liikennejärjestelyjen suunnittelu käynnistyi useita vuosia sitten, ja kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL-liikelaitoksen suunnittelijat ovat tutkineet yhteistyössä lukuisan määrän erilaisia liikennejärjestelyvaihtoehtoja. Raitioliikenteen kannalta hyvää, nykyisen korvaavaa ratkaisua ei ole löytynyt.

Suunnitelman sinänsä kannatettava pyrkimys laajentaa kävelyalueita voi muuttua hyvin haitalliseksi raitioliikenteen toimivuuden kannalta. Raitioliikenne on ollut ikiajat Kauppatorin alueen liikenneyhteyksien perusta. Toimiakseen jatkossakin alueella tehokkaasti, tulee raitioliikenne ottaa huomioon kulkumuotonsa vaatimusten mukaisesti sekä tila- että liikennejärjestelyissä. Raitioliikenteen osalta on varmistettava, että liikenne voidaan hoitaa myös poikkeustilanteissa ja että häiriöt jäävät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Torikortteleiden alueella kulkevat raitioreitit ovat keskeisessä asemassa raitioliikenteen linjaverkossa. Häiriöt torikortteleiden alueella raitioliikenteessä vaikuttavat suoraan tai välillisesti jokaiseen Helsingin raitiolinjaan.

HKL-liikelaitos on antanut keväällä suunnitelmasta liitteen mukaisen lausunnon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä käsitellään sitä.

HKL-liikelaitoksen johtokunnan näkemykset esitetyn muutoksen vaikutuksista perustuvat pitkäaikaiseen käytännön liikennöintikokemukseen kyseisellä alueella sekä kevät- ja kesäajan kokemukseen Mikonkadun limittäisestä raideratkaisusta. HKL-liikelaitoksen johtokunta painottaa, että Mikonkadun järjestelyt ovat vaikuttaneet haitallisesti raitioliikenteen säännöllisyyteen ja täsmällisyyteen, koska ajoaikojen hajonta on suurta. Aikataulujen pohjana olevaan ajoaikaan verrattuna linjalla 3T kuluu kolmesta viiteen (3 – 5) minuuttia enemmän aikaa suunnassa Aleksilta rautatieasemalle.

Ajoaikojen hajonta on molemmissa ajosuunnissa niin suurta, että aikataulu on muutettava eikä uutta voi suunnitella nykykäytännön mukaisella tarkkuudella. Myös Aleksia suoraan ajavien linjojen 4 ja 7 säännöllisyys on kärsinyt.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa, että torikorttelien liikennesuunnitelman simulointitarkastelussa, jonka mukaan raitioliikenteen uusi järjestely olisi näyttänyt toimivalta ja hidastumista olisi vain vähän, lähtökohtana oli, että alueen suojateillä liikkuvat jalankulkijat eivät vaikuta raitioliikenteeseen mitenkään ja että raitiovaunut saapuvat tarkastelualueelle säännöllisesti ja täsmällisesti. Näin ei käytännössä tapahdu vaan raitiovaunut saapuvat hyvinkin epäsäännöllisin välein ja suojateillä liikkuu huomattava määrä jalankulkijoita, joista vielä suuri osa on turisteja ja alueella kokemattomia liikkujia, jotka varmasti hidastavat raitioliikennettä ja aiheuttavat pysähdyksiä.

Unioninkadun liikennekokonaisuus tulisi olemaan huomattavasti Mikonkadun tilannetta monimutkaisempi paikan itsensä (nähtävyydet, turistibussit, tapahtumat) ja kiskoilla kulkevan autoliikenteen sekä raitioliikenteen kahden kääntymissuunnan vuoksi. Liikennesuunnitelman epäedulliset ratkaisut vaikuttaisivat laajalti erityisesti häiriö- ja poikkeusliikenteen tilanteissa. Katariinankatua käytetään nykyisin poikkeusreittinä lähes päivittäin. Uudessa suunnitelmassa korvaavana järjestelynä toimii Kauppatorin kääntölenkki, jonka käytettävyys olisi täysin Unioninkadun limittäisradan toimivuuden varassa. Eteläsuunnasta tuleville vaunuille ei ole toista paluuyhteyttä Etelärantaan ja muuhun eteläiseen Helsinkiin. Unioninkadun tukkeutuessa esimerkiksi Eteläsataman ja Kaivopuiston suunnan liikenne loppuisi. Helsingin niemelle olisi rakennettava kiireellisesti raitioliikenteelle varayhteyksiä, mikäli Unioninkadun ratajärjestely toteutetaan. Näitä varayhteyksiä ei sisälly suunnitelmaan eikä kustannusarvioon.

Liikennesuunnitelman mukaisilla järjestelyillä voi olla merkittävä heijastusvaikutus raitioliikenteen laajentamishankkeisiin. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannan yhteys kulkee Aleksin kautta ja lisää raitiovaunujen määrää alueella. Laajasalon raitiotieratkaisun edellytyksenä on pidetty raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä ja liikenteen nopeuttamista kantakaupungissa, sillä Kruunuvuorenrannan liikennejärjestelmä ei voi perustua hitaisiin ja/tai epäluotettaviin reittiosiin.

Kaupunginvaltuusto asetti 25.9.2005 HKL-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle tavoitteen nopeuttaa raitioliikennettä 4 % vuoteen 2012 mennessä. Uhkana on, että nyt lausunnolla oleva liikennejärjestely vaikuttaa merkittävästi päinvastaiseen suuntaan.

Torikortteleita koskevassa päätöksenteossa on tärkeä tiedostaa ratkaisujen vaikutukset raitioliikenteen toimivuuteen. Mikäli liikennejärjestelyjen muuttamiseen kuitenkin päädytään, pitäisi suunnitelmaa vielä kehittää. Mahdollisia keinoja raitioliikenteen toimintavarmuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat raitioliikenteen omat kaistat Unioninkadulla, raiteiden limittäisratkaisusta luopuminen, autoliikenteen kääntymissuunnan Pohjoisesplanadilta pohjoiseen Unioninkadulle kieltäminen, liikennevalo-ohjauksen lisääminen ja Katariinankadun ratayhteyden säilyttäminen.

Torikortteleiden uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat raitiorata- ja pysäkki-investoinnit tulee toteutuessaan rahoittaa torikorttelihankkeen – ei HKL‑liikelaitoksen – investointibudjetista. Liikennöintikustannusten lisäys (mukaan lukien lisääntyvä poikkeusliikenteen hoito busseilla) tulee kompensoida HKL-liikelaitokselle suuremman tariffituen muodossa. HKL-liikelaitoksen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä investointia, joka heikentää kannattavuutta. Joukkoliikennejärjestelmän huonontamisesta aiheutuvia kustannuksia ei tule kohdentaa lipunhintoihin matkustajien maksettavaksi.

Raitioliikenteen investointien kustannukset ovat yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa (rata, ratasähkö, pysäkit). Liikennöintikustannusten lisäys on hidastumisen ja poikkeustilanteiden vuoksi arviolta vähintään 600 000 euroa vuodessa (noin kahden vaunun liikenne). Nämä lisäpanostukset eivät tuo mitään hyötyjä matkustajille.

HKL-liikelaitoksen johtokunta painottaa, että myös rakentamisaikaisista poikkeusliikennejärjestelyistä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia vuosina 2011 ja 2012, jotka tulisi kompensoida HKL-liikelaitokselle.

HKL-liikelaitoksen johtokunta pitää raitioliikenteen toimivuuden turvaamista keskustassa ehdottoman tärkeänä. Katujen ja ratojen uudelleenjärjestelyihin ei pitäisi ryhtyä, ellei raitioliikenteen tehokkuutta ja palvelutasoa voida taata suunnitelmaa edelleen kehittämälläkään. Mahdolliset Unioninkadun radat tulee, mikäli ratojen rakentamiseen kuitenkin päädytään, toteuttaa ilman eri suuntiin menevien raiteiden limittäisjärjestelyjä. Lisäksi Kauppatorin alueelle tulisi järjestelyn vuoksi ehdottomasti järjestää kääntömahdollisuus etelän suuntaan tai toteuttaa eteläiselle niemelle muita uusia varayhteyksiä, mikäli Unioninkadun ratajärjestely toteutetaan.

Raitioliikenne Katariinankadulla tulisi säilyttää. Tämä vaikuttaisi olennaisesti raitioliikenteen häiriöherkkyyttä heikentäviä tekijöitä vähentävästi. Eteläisen Helsingin raitioliikenne poikkeustilanteissa (satoja vuodessa) olisi mahdollista tuottaa nykyisellä laatutasolla. Lisäksi limittäisten kiskojen järjestelystä Unioninkadulla voitaisiin luopua, millä olisi merkittävä vaikutus sekä raitioliikenteen nopeuteen ja luotettavuuteen. Tämä järjestely ei myöskään vaarantaisi Kruunuvuorenrantaan luotavan raitioyhteyden toimivuutta.

HKL-liikelaitoksen johtokunta vastustaa jyrkästi suunnitelman joukkoliikennejärjestelyjen toteuttamista esitetyssä muodossa.

Helsingin Leijona Oy toteaa (30.9.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Torikortteleiden liikennesuunnitelma

Helsingin Leijona Oy pitää esitettyä suunnitelmaa Torikortteleiden elävöittämisen kannalta tarpeellisena. Alue tulee olemaan osa Helsingin kävelykeskustaa ja sen helppo saavutettavuus -liikekeskustan suunnasta lähestyen - Unioninkatu ylittäen tulee varmistaa katusuunnitelmissa.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (29.9.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Johtokunta korostaa, että kun vanhoja pinnoitteita ja niiden alapuolisia kerroksia poistetaan sisäpihoilla, katualueilla ja porttiholveissa, tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin. Aleksanterin kadun alueella Senaatintorin kohdalla on entinen hautausmaa, katu, asuinkortteli ja Suurtori. Joten alueella tulee varautua arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin myös raitiovaunukiskojen siirtoa suunniteltaessa. Senaatintorin katuympäristöstä tulee tehdä erillinen suunnitelma, mitä yleissuunnitelman liikenneosassa esitetäänkin. Kaupunginmuseon arkeologia tulee hyvissä ajoin informoida suunnitelmasta, jotta mahdolliset kaivaukset voidaan suunnitella.

Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta ei ota kantaa liikennesuunnitelmaan lausunnossaan (15.9.2009).

Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmista (30.9.2009).

Museovirasto toteaa lausunnossaan mm.(28.9.2009) seuraavaa: Suunnitelma käsittelee kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorian kannalta erityisen merkittäviä pääkaupungin kortteleita. Tonttien vaiherikas rakennus- ja muutoshistoria, usein vaikuttavine ajallisine ulottuvuuksineen, ja käytön muutokset selittävät kortteliston nykytilan arkkitehtonista moninaisuutta ja visuaalista vaihtelua. Juuri näissä kortteleissa mm. ilmenee konkreettisesti vanhan Helsingin muutos pääkaupunkina rakennetuksi uudeksi Helsingiksi. Korttelit lähitienoineen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Alueen (katutilojen, rakennuskannan, pihojen) suojelusta on määräykset asemakaavassa. Asemakaavamääräysten nojalla korttelien muutoksista on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseoita ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Museovirasto on ollut edustettuna käsiteltävän suunnitelman laatimisen ohjaustyöryhmässä.

Museovirasto tarkastelee seuraavassa mm. seikkoja, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle ja jotka saattavat hämärtää historiallisen ympäristön ominaispiirteiden sisältöä ja olemusta.

Kaavailtu kävelyalueiden laajentaminen koskee erityisesti Katariinankatua, jota ehdotetaan kävelykaduksi ja tätä varten irrotettavaksi raideliikenteen väylästöstä. Muutosta voi pitää Katariinankadun kannalta hyvin suotavana. Se kuitenkin edellyttää järeitä muutoksia raideliikenteen järjestelyihin muualla. Näihin muutoksiin sisältyy raitiovaunuväylän siirto Senaatintorin kohdalla lähemmäksi aukion keskustaa. Tätä Museovirasto pitää haitallisena Senaatintorin olemuksen kannalta ja siksi, että raideliikenteen nykyinen sijoittelu tukee Aleksanterinkadun hahmottumista historiallisen linjauksensa mukaisesti. Raideliikenteen kaavailtujen muutosten vaikutuksia tulisi vielä selvittää ja arvioida erityisesti Senaatintorin ja Aleksanterinkadun vaalimisen kannalta.

Suunnitelman mukaan raideliikenteen siirto Torikortteleiden pohjoispuolella tarjoaa mahdollisuuden kävelyalueen laajentamiseksi nykyisestä jalkakäytävästä. Museovirasto pitää ajateltua terassialuetta Senaatintorin eteläisen julkisivuseinän edessä hyvin tarpeettomana, varsinkin kun kaavailtu järjestely katkaisisi epätoivotulla tavalla Aleksanterinkadun historiallisen katulinjan ja olisi omiaan heikentämään Senaatintorin aukio-olemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut vastineen lausuntojen johdosta (26.10.2009) ja toteaa raiteiden siirron osalta mm. seuraavaa:

Mikäli Senaatintorin etelälaidassa luovuttaisiin kokonaan raitiotieliikenteestä ja se johdettaisiin Kauppatorin ja Katariinankadun kautta Kruununhakaan sekä Pohjoisesplanadin kautta Katajanokalle, niin järjestely tarkoittaisi kaksisuuntaista raitioliikennettä Katariinankadulla, joka on vastoin alueen elävöittämistavoitetta ja ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista. Katajanokalle suuntautuvalle liikenteelle tulisi matkalisäystä.

Raitioliikenteen toimivuuden takaamiseksi on liikennesuunnitelmasta ja sen vaihtoehdoista tehty raitioliikennejärjestelyiden toimivuustarkastelu (Ramboll 12.3.2009). Toimivuustarkastelu tehtiin vertaamalla nykytilannetta uusiin vaihtoehtoihin käyttämällä samoja lähtöarvoja suunnitelmien välisten erojen selvittämiseksi. Esimerkiksi mukana on linjastomalli, johon sisältyivät Laajasalon raideyhteydet. Jalankulkijoita ei mallissa ole huomioitu, koska vaikutukset ovat samat nykytilanteessa ja uusissa vaihtoehdoissa. Toimivuustarkastelussa on mukana myös herkkyystarkastelu, jossa simuloitiin häiriötilanteita. Herkkyystarkastelu toteutettiin neljällä mallilla: raidemuutokset ja muun liikenteen lisäys, raitiovaunuliikenteen lisäys, linja-autoliikenteen lisääminen Aleksanterinkadulla ja linjan 4 poikkeusreitillä Kauppatorilla. Lisäksi toimivuustarkastelussa selvitettiin matka-aikamuutosten vaikutusta vaunutarpeeseen. Nykytilanteeseen nähden muutokset ovat niin pienet, etteivät ne vaikuta vaunutarpeeseen. Myös raitiovaunukilometrien lisääntyminen on vähäistä. Liikennöintikustannuksien arvioitiin lisääntyvän 25 000–60 000 euroa/vuosi. Toimivuustarkastelut eivät näin ollen osoittaneet liikennesuunnitelmaa toimimattomaksi.

Lausunnossa esitetään myös vararaideyhteyden järjestämistä Havis Amandan aukiolle eteläsuunnasta tulevalle liikenteelle. Yhteyden lisääminen on mahdollista ja se tullaan tutkimaan rakennesuunnittelun yhteydessä.

Kaj toteaa viitaten saatuihin lausuntoihin sekä kaupunkisuunnitteluviraston vastineeseen, että yksi alueen suurimmista haasteista liittyy torikortteleiden elävöittämisen ja siihen liittyvän jalankulun lisäämisen yhteensovittamiseen sujuvaan raitiotieliikenteeseen sekä Senaatintorin ja Aleksanterinkadun kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Näihin seikkoihin tulee etenkin toteutusvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota. Kaj pitää liikennesuunnitelmaa kuitenkin perusteellisesti harkittuna ja toteutuskelpoisena ja esittää niin ollen sen hyväksymistä.