HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

4 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

26.1.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen vuosiksi 2009-2010

3

 

4

Edustajien valinta Jyväskylässä 6.-7.5.2009 pidettäville kuntapäiville

5

 

5

Elinkeinoneuvottelukunnan asettaminen

8

 

6

Määrärahan myöntäminen Latokartanon liikuntapuiston esikuormituspenkereen leikkaamiseen ja kenttäalueiden sekä LPA-tontin esirakentamiseen

10

 

7

Edustajien valitseminen Uudenmaan liitto, kuntayhtymä - Nylands förbund, samkommun -nimisen kuntayhtymän edustajainkokoukseen

12

 

8

Historiatoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2009-2010

15

 

9

Vaalivalmistelutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2009 - 2010

17

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan asettaminen vuosiksi 2009-2010

19

 

2

Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle terveystoimen johtosääntömuutosta koskevan Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n valituksesta

27

 

3

Terveyskeskuksen terveysasemaosaston eräät virkajärjestelyt

33

 

4

Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen muuttaminen

40

 

5

19.1.2009 pöydälle pantu asia
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2009-2010

47

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten valinta

51

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Vt Jyrki Lohen toivomusponsi: Rakennusvirheiden vähentäminen rakennusvalvontaa tehostamalla sekä muilla mahdollisilla toimilla

53

 

2

Kaupunkisuunnitteluviraston neljän tehtävän muuttaminen viroiksi ja yhden viran nimikkeen muuttaminen

56

 

3

Sopimuksen tekeminen Vantaan seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Lehtisaaren pohjoisosaa koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11677)

58

 

4

Vartioharjun yleisten rakennusten tontin varaaminen vanhusten palveluasuntoja varten 

62

 

5

Espoon Laajalahdessa sijaitsevan Ruukinrannan alueen varaaminen NCC Rakennus Oy:lle alueen kaavallista kehittämistä ja asuinrakennusoikeuden luovuttamista varten

65

 

6

Sipoon Itäisen Jokipuiston tonttien varauksen jatkaminen NCC Rakennus Oy:lle

69

 

7

Laajasalon Repossaaren rakennuskiellon pidentäminen (nro 11868)

74

 

8

Länsisataman tonttien 20048/7, 8 ja 10 tason -16,0 yläpuolella (Salmisaaren toimitila-alue, teknologiakeskus) asemakaavan muuttaminen (nro 11771)

76

 

9

Tapaninkylän tonttien 39064/10 ja 11 sekä 39066/19 asemakaavan muuttaminen (nro 11839)

84

 

10

Tapaninkylän tonttien 39325/1, 39326/4, 39329/19 sekä 39330/5 asemakaavan muuttaminen (nro 11844)

87

 

11

Vartiokylän tonttien 45298/10 ja 11 ja sekä 45301/30 - 32 asemakaavan muuttaminen (nro 11846)

90

 

12

Vartiokylän tonttien 45112/7 - 9 ja 45114/10 - 15, kortteleiden 45120 ja 45121 sekä katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11823)

94

 

13

12.1.2009 ja 19.1.2009 pöydälle pantu asia
Kj:n 29.12.2008 ottama asia: Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11822)

100

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Rissanen) ja Urhon (varalla Asko-Seljanvaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

PELASTUSPALVELUNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2009-2010

 

Khs 2009-57

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudekseen 2009-2010 pelastuspalvelutoimikuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan sekä HUS:in kirurgian toimialajohtajan.

 

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston (Turva) osastopäällikön, Turvan valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

 

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, toimikuntaan valituille, pelastuspalveluneuvottelukunnalle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Khs päätti 19.3.2007 § 376 valita toimikaudekseen 2007-2008 pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, Helsingin Sotilasläänin komentajan ja HUS:in kirurgian toimialajohtajan.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön ja valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

 

Kj toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukunnan tehtävänä on ohjata kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisjärjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimen johtajaa toimintatilanteessa.

 

Kj toteaa edelleen, että pelastuspalveluneuvottelukunta ehdotetaan asettavaksi toimikaudeksi 2009-2010 entisin tehtävin ja toimintaperiaattein sekä jäsenten nimeäminen aikaisempaan tapaan virkatehtävittäin.

 

 

 

 


4

EDUSTAJIEN VALINTA JYVÄSKYLÄSSÄ 6.-7.5.2009 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE

 

Khs 2008-2631

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee valita 17 edustajaa ja 17 henkilökohtaista varaedustajaa Jyväskylässä 6.-7.5.2009 pidettäville kuntapäiville seuraavasti:

 

 

Puolue/
Ryhmä

 

 

Henkilökohtainen varaedustaja

1

 

 

 

 

2

 

 

 

 

3

 

 

 

 

4

 

 

 

 

5

 

 

 

 

6

 

 

 

 

7

 

 

 

 

8

 

 

 

 

9

 

 

 

 

10

 

 

 

 

11

 

 

 

 

12

 

 

 

 

13

 

 

 

 

14

 

 

 

 

15

 

 

 

 

16

 

 

 

 

17

 

 

 

 

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat muut osanottajat kuntapäiville:

 

 

Puolue/
Ryhmä

Osanottaja

 

 

1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Pöytäkirjanote valituille, Suomen Kuntaliitolle ja hallintokeskukselle (Puusaari).

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

 

Suomen Kuntaliitto ilmoittaa (4.12.2008), että Kuntaliiton valtuusto kutsuu kuntapäivät koolle 6.–7.5.2009 Jyväskylään. Kokouspaikkana on Jyväskylän paviljonki. Kuntapäivien teemana on Yhteinen vastuu–yhteinen kunta.

 

Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinainen kokous, kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna, vuoden alkupuoliskolla. Valtuusto määrää kokouspaikan ja -ajan.

 

Jäsenkunnat (kunnanhallitus tai -valtuusto) saavat valita liiton sääntöjen perusteella edustajia kuntapäiville väestötietolain (507/1993) mukaisen väestötietojärjestelmän kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen asukasluvun mukaan seuraavasti:

 

Kunnan asukasluku

 

 

Edustajia

 

4 000

 

1

 

4 001

10 000

 

2

 

10 001

15 000

 

3

 

15 001

25 000

 

4

 

25 001

50 000

 

5

 

50 001

100 000

 

6

 

100 001

250 000

 

8

 

250 001

 

 

17

 

 

Jäsenkunta voi valita varsinaisille edustajille tarpeellisen määrän varaedustajia. Varaedustaja osallistuu kuntapäiville varsinaisen edustajan ollessa estyneenä. Kullakin varsinaisella edustajalla on kuntapäivillä päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Oikeus ottaa keskusteluun osaa kuntapäivillä on myös valtuuston ja hallituksen jäsenillä, yhdistyksen toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla sekä henkilöillä, joille kuntapäivät tämän oikeuden myöntää.

 

Varsinaisten kuntapäivien on

 

1                          käsiteltävä hallituksen antama, valtuuston hyväksymä kertomus vuoden 2005 kuntapäivien jälkeen tapahtuneesta yhdistyksen toiminnasta

 

2                          päätettävä valtuuston jäsenten palkkioista ja korvauksista

 

3                          valittava valtuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraaviin varsinaisiin kuntapäiviin kestäväksi toimikaudeksi.

 

Kirjallinen ilmoitus kunnan edustajista ja muista osanottajista on tehtävä liiton hallitukselle viimeistään 6.3.2009.

 

Kuntapäivien esityslista lähetetään kunnille viimeistään kuukautta ennen kuntapäiviä eli 6.4.2009. Kuntia pyydetään toimittamaan esityslista edelleen valitsemilleen kuntapäiväedustajille. Käytännön kokous- ja majoitusjärjestelyjä koskeva kirje lähetetään kunnille tammikuussa 2009.

 

Kokouksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään kustakin kunnan lähettämästä osanottajasta 400 euron suuruinen osanottomaksu.

 

 

 

 


5

ELINKEINONEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

 

Khs 2009-96

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee asettaa elinkeinoneuvottelukunnan kuluvalle toimikaudelle nimeten neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sekä jäseniksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä apulaiskaupunginjohtajat. Samalla kaupunginhallitus päättänee pyytää Helsingin seudun kauppakamaria nimeämään neuvottelukuntaan kuusi ja Helsingin Yrittäjät ry:tä kolme jäsentä.

 

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston päälliköt sekä rahoitusjohtajan ja elinkeinojohtajan. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelua edelleen huolehtimaan toimielimen asioiden valmistelusta sekä sihteerintehtävistä.

 

Pöytäkirjanote Helsingin seudun kauppakamarille, Helsingin yrittäjät ry:lle, neuvottelukuntaan nimetyille, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Maarttola Minna, projektipäällikkö, puhelin 310 36307

 

 

Kj toteaa, että yhtenä kaupungin ja elinkeinoelämän välisenä yhteistyöfoorumina on vuodesta 1977 toiminut kaupungin elinkeinoneuvottelukunta (Khs 6.6.1977, 1658 §). Neuvottelukunnan toimikausi on ollut kaupunginhallituksen toimikausi. Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta sekä sihteerintehtävistä on huolehtinut talous- ja suunnittelukeskus.

 

Kaupunginhallituksen 16.4.2007 hyväksymän Helsingin elinkeinostrategian tavoitteena on lisätä yritysmyönteisyyttä kaupunginhallinnossa sekä syventää kaupungin ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta.

 

Kaupunginhallitus perusti 18.6.2007 strategiaan sisältyneen toimenpiteen mukaisesti uudenmuotoisen elinkeinoneuvottelukunnan, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja ja jossa kaupunkia edusti johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Helsingin seudun kauppakamari nimesi toimielimeen kuusi edustajaa ja Helsingin Yrittäjät ry kolme edustajaa. Lisäksi kaupunginhallitus nimesi kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston päälliköt sekä rahoitusjohtajan ja elinkeinojohtajan neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi.

 

Kj:n mukaan kokemukset uudenmuotoisen neuvottelukunnan toiminnasta ovat olleet hyvät. Elinkeinoneuvottelukunnan toimintaa onkin perusteltua jatkaa edellisellä toimikaudella käynnistetyssä muodossa.

 

 

 

 


6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LATOKARTANON LIIKUNTAPUISTON ESIKUORMITUSPENKEREEN LEIKKAAMISEEN JA KENTTÄALUEIDEN SEKÄ LPA-TONTIN ESIRAKENTAMISEEN

 

Khs 2008-2647

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää 655 000 euroa (alv=0 %) vuoden 2009 talousarvion alakohdasta 8 01 02 - 10 Esirakentaminen, muu esirakentaminen liikuntaviraston käyttöön Latokartanon liikuntapuiston kenttäalueen ja LPA-tontin esirakentamiseen.

 

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25217

 

 

LIITE

Liikuntaviraston kirje 9.1.2008

 

Kuvaus

 

Kj toteaa, että Latokartanon liikuntapuiston alue rajoittuu lännessä Viikinojaan, etelässä ja kaakossa puisto- ja ulkoilualueeseen ja koillisessa naapuritonttiin, jolle rakennetaan liikuntahalli.

 

Alueelle on rakennettu vuonna 2003 esikuormituspenger, jonka keskiosassa esikuormitusta on tehostettu lisäesikuormituspenkereellä. Tämä lisäesikuormituspenger on poistettava ennen liikuntapuiston rakentamista. Kun penger leikataan, Viikinojan puoleiselle reunalle ja liikuntahallin piha-alueelle tehdään kevytsorakevennys sekä rakennekerrokset.

 

LPA-tontille 36223 T.6 ei ole tehty esikuormituspengertä vaan sille on ajettu ohut täytekerros murskeesta. Tontin rakentamisen yhteydessä tulevaa tasausta joudutaan nostamaan nykyisestä maanpinnasta enimmillään noin 1,5 m. Alueellisen stabiliteetin turvaamiseksi ja rakentamisen jälkeisten painumien minimoimiseksi alueelle joudutaan rakentamaan kevytsorakevennys.

 

Esikuormituspenkereestä saatavat rakenteisiin kelpaavat materiaalit voidaan käyttää uudelleen liikuntapuiston rakenteissa. Ylimääräinen routimaton pengermateriaali voidaan ajaa esimerkiksi Vuosaaren liikuntapuiston pysäköintialueen painopenkereeksi.

 

Liikuntapuiston kenttäalueet on tarkoitus rakentaa valmiiksi syksyyn 2009 mennessä liikuntaviraston investointimäärärahoilla. LPA-alueen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa yhdessä tilakeskuksen kanssa. Kenttäalueen osalta ylipenkereen poisto ja esirakentamistyöt pitäisi saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Esirakentamisen kustannusarvio on 655 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

 

 

 

 


7

EDUSTAJIEN VALITSEMINEN UUDENMAAN LIITTO, KUNTAYHTYMÄ - NYLANDS FÖRBUND, SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN EDUSTAJAINKOKOUKSEEN

 

Khs 2008-2685

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee valita 10.3.2009 Helsingissä pidettävään Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen seuraavat neljä edustajaa ja neljä henkilökohtaista varajäsentä:

Edustaja

Varajäsen

 

 

___________________________

___________________________

 

 

___________________________

___________________________

 

 

___________________________

___________________________

 

 

___________________________

___________________________

 

 

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleille, Uudenmaan liitolle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan liiton kirje 16.12.2008

 

Liite 2

Kokouskutsu

 

Uudenmaan liitto pyytää (16.12.2008) jäsenkuntia nimeämään edustajansa kuntien edustajain­kokoukseen ja ilmoittamaan edustajien valinnasta 17.2.2009 mennessä. Kirje on esityslistan tämän asian

./.                   liitteenä 1.

Kuntien edustajainkokous on pidettävä kunnallisvaalien jälkeisen huhtikuun loppuun mennessä.  Uudenmaan liiton maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti kuntien edustajain­kokous pidetään Helsingissä

./.                   tiistaina 10.3.2009 klo 16.00 alkaen. Kokouskutsu on liitteenä 2.


Kj toteaa, että 1.1.2001 voimaan tulleen perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää perussopimuksen mukaan maa­kuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuutettujen joukosta. Kuntalain maakuntavaltuustolta edellyttämän poliittisen ja alueellisen edustavuuden sekä tasa-arvonäkökulman yhteen­sovitta­misen takia maakuntavaltuuston vaali on perussopimuksen nojalla siirretty kuntien edustajainkokouksen tehtäväksi.

 

Edustajainkokoukseen valittavien Helsingin edustajien lukumäärä on 4 ja heidän yhteinen äänimääränsä on 20 jakautuen heistä saapuvilla olevien kesken tasan.

 

Kuntayh­tymän jäsen­kuntia ovat Espoo, Hanko, Hel­sin­ki, Hy­vinkää, Inkoo, Järvenpää, Karja­lohja, Kark­kila, Kau­niai­nen, Kera­va, Kirkkonummi, Lohja, Mänt­sälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornai­nen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Nyt valittavan maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 68, joista 20 jäsentä edustaa Helsinkiä.

 

Kuntalain 81 §:n 3 momentin nojalla edustajainkokouksen edustajien valitsemisesta huolehtii jäsenkunnan kunnanhallitus tai valtuuston päättämä muu toimielin.


Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin määrätään kuntalain 82 §:ssä. Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka lain 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 34 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä samaan kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö.


Kuntien edustajainkokoukseen valittavilta henkilöiltä ei edellytetä jäsenkunnan valtuuston jäsenyyttä.

 

 

 

 


8

HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009-2010

 

Khs 2009-111

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

1                    asettaa toimikaudekseen historiatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen sekä suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä ja

2                    valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

 

Jäsenet

Henkilökohtaiset varajäsenet

 

 

professori emeritus

ylikirjastonjohtaja

Matti Klinge

Kai Ekholm

 

 

museonjohtaja

kirjastonhoitaja

Tiina Merisalo

Jessica Parland – von Essen

 

 

johtaja

FT

Asta Manninen

Kristina Ranki

 

 

FT

FL

Tuula Karjalainen

Henrika Tandefelt

 

 

valtionarkeologi

professori

Henrik Lilius

Markku Kuisma

 

 

dosentti

erikoistutkija

Erkki Tuomioja

Carl-Magnus Roos

 

 

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi professori emeritus Matti Klingen ja varapuheenjohtajaksi johtaja Asta Mannisen.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin sekä kuulemaan asiantuntijoita.

 

Pöytäkirjanote historiatoimikunnalle, toimikuntaan valituille henkilöille, tietokeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

 

LIITE

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta 2009-2010

 

Kj toteaa, että historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

 

Toimikuntaan ovat toimikautena 2007 – 2008 kuuluneet puheenjohtajana Matti Klinge varajäsenenään Carl Jacob Gardberg sekä jäseninä Asta Manninen, Tiina Merisalo, Jessica Parland – von Essen, Henrik Lilius ja Erkki Tuomioja sekä varajäseninä Marja Terttu Knapas, Eero Holstila, Henrika Tandefelt, Kai Ekholm ja Eeva Miettinen.

 

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

./.                   Tiivistelmä historiatoimikunnan toimintasuunnitelmasta 2009–2010 on tämän asian liitteenä.

 

 

 

 


9

VAALIVALMISTELUTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

 

Khs 2009-112

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

1                          asettaa toimikaudekseen vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelu sekä

2                          valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Jäsenet

 

Henkilökohtaiset varajäsenet

 

 

 

Valve, Tuomo

 

Kylä-Harakka, Paula

Paasikallio, Jukka

 

Grönlund, Carola

Haikarainen, Maaria

 

 

Pikkarainen, Jorma

 

Rasilainen, Raisa

Creutz, Henrik

 

Weckman, Klas

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi Tuomo Valveen ja varapuheenjohtajaksi Jukka Paasikallion.

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo) ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

 

Lisätiedot:
Taittonen Maria, kanslianotaari, puhelin 310 36012

 

 

Tiivistelmä                         Kj toteaa, että Khs on viimeksi 31.1.2007 asettanut vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on Kvston ja Khn käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelu.

 

Toimikunnassa on puheenjohtajana Tuomo Valve (varajäsenenään Paula Kylä-Harakka) sekä jäseninä Jukka Paasikallio (Carola Grönlund), Maaria Haikarainen (Elina Sojonen), Jorma Pikkarainen (Raisa Rasilainen) ja Klas Weckman (Henrik Creutz).

 

Kj toteaa edelleen, että toimikunnan kokoonpano ei vastaa tasa-arvo­lain vaatimuksia siitä syystä, että toimikunnan jäsenet nimetään viiden suurimman valtuustoryhmän toiminnanjohtajista tai henkilöistä, jotka hoitavat vaaliasioita ja osallistuvat ryhmien välisiin neuvotteluihin valinta-asioissa. Tällaista neuvonpitoa joudutaan käymään jopa toimikunnan kokouksissa, jolloin on ehdottoman tärkeää, että paikalla ovat henkilöt, joilla on puhevalta asiassa. Näin ollen toimikunta tulisi nimetä edelleen kyseisistä henkiöistä.

 

 

 

 


1

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2009-2010

 

Khs 2008-2656

 

VS. STJ                            Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan

 

puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

 

varapuheenjohtajaksi asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

 

muiksi jäseniksi seuraavat:

 

-                                       hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

-                                       osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta

-                                       toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta

-                                       liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta

-                                       osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta

-                                       oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta

-                                       pedagoginen yhteyshenkilö Irina Slioor opetusvirastosta

-                                       sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib sosiaalivirastosta

-                                       suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta

-                                       kaupunginsihteeri Marja-Liisa Rautanen hallintokeskuksesta

-                                       apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

-                                       ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

-                                       aluejohtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

-                                       pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

 

 

-                                       huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

-                                       toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

-                                       toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

-                                       tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

-                                       toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.

 


Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2007-2008

 

Vs. Stj toteaa, että Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

 

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2007 – 2008 oli seuraava:

 

puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen,

 

varapuheenjohtaja asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahl sosiaalivirastosta, ja

 

muut jäsenet

 

hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
suunnittelija Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta
toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta
liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta
osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta
oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta
suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta
neuvotteleva viranhaltija Anneli Frantsi hallintokeskuksesta
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta 3.12.2007 asti, apulaispoliisipäällikkö Jouko Salo 3.12.2007 lukien
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

 


Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.

 

Khs kehotti neuvottelukuntaa

-                                       huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

 

-                                       toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

-                                       tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

-                                       toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan Khlle kertomuksen toiminnastaan.

 

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta  toteaa (9.12.2008) mm., että neuvottelukunnan toimintakauden 2007 - 2008 erityishaasteita olivat asukastaloverkoston toimivuus, päihdeongelmien ehkäisy ja huumestrategia, perheväkivallan ehkäisystrategia, turvallisuus, monikulttuurisuus, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä vanhusten terveyden edistäminen. Vuoden 2009 alusta asukastalojen tukeminen määrärahoineen on sosiaaliviraston toimintaa, jonka toteutumista neuvottelukunta seuraa.

 

Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorienvälisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijan neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.

 

Asukastalot

 

Alueellinen terveyden edistäminen ja sen sovellutus, asukastaloverkosto, on kuulunut neuvottelukunnan toimintaan jo pitkään. Asukastalot tarjoavat kaupunkilaisille osallistumisareenan oman asuinyhteisönsä kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä ja sen tuottamaa sosiaalista pääomaa on sanottu toimivan yhteiskunnan perustaksi. Tärkeää on, että yhteistyö on avointa ja luottamusta herättävää, riittävästi organisoitua vuorovaikutusta ilman että alueellinen luovuus tukahtuu.

 

Sosiaaliviraston kannalta asukastilat toimivat matalan kynnyksen tapaamis-, toiminta- ja harrastuspaikkoina mm. asuinalueen lapsiperheille, maahanmuuttajille, työttömille ja vanhuksille ja siten asukastalohankkeet auttavat sosiaalivirastoa tehtävässään.  Asukastaloissa on myös toimintaa, joka tukee muidenkin kaupungin virastojen tavoitteita, taloissa tehdään esimerkiksi asukaslähtöistä kulttuuri- ja nuorisotyötä.

 

Päihdeongelmien ehkäisy

 

Päihteetöntä yhteiskuntaa rakennetaan yksilön elämänhallintaa vahvistamalla, yhteisön hyvinvointia lisäämällä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa. Monen toimijan kaupunkipäihdetyö on hyötynyt käynnistymisvaiheessaan poikkihallinnollisesta tuesta.

 

Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteiden käytön trendeistä. Neuvottelukunta on myös mukana jo kertyneen tiedon jalostamisessa hyödynnettävään muotoon.

 

Perheväkivallan ehkäisy

 

Kaupungin Perheväkivallan ehkäisystrategia on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan sitä, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken.  Työryhmän tehtävänä on muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.

 

Turvallisuus

 

Rikollisuuden torjunnan ohella kaupungin turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä yhteisillä paikallista identiteettiä vahvistavilla hankkeilla. Kun ihmisiä sitoo yhteen luottamus, yhteistyö ja kunnioitus, muodostuvat yhteisöt mahdollisimman vähän väkivaltaisiksi. Koska kaupungin turvallisuutta lisäävät hankkeet vaativat monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa, tulee yhteistyön kaupungin eri hallintokuntien ja poliisin kesken olla sujuvaa.

 

Monikulttuurisuus

 

Ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus on 2000 – luvulla kasvanut 6,1 prosentista 8,3 prosenttiin. Nyt Helsingissä asuu yhteensä 54 000 ulkomaalaistaustaista. Neuvottelukunta tukee monikulttuurisia hankkeita, kun niillä edistetään maahanmuuttajien terveyttä.

 

Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.

 

Lapset ja nuoret

 

Yhteiskunnan arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia, jotka näyttävät johtaneen siihen, että osa lapsista joutuu etsimään polkunsa aikuisuuteen ilman tarvitsemaansa tukea. Neuvottelukunta tukee erilaisia kumppanuushankkeita, joilla lisätään suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten kasvuympäristössä. Neuvottelukunta tukee myös hankkeita, joiden avulla nuoret voivat parantaa paitsi omaa myös muiden nuorten hyvinvointia. Neuvottelukunta tukee kulttuurihankkeita, joilla parannetaan lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, vahvistetaan itsetuntoa, lisätään luovuutta, solmitaan uudenlaisia ystävyyssuhteita ja saadaan valmiuksia kasvaa osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi. 

 

Vanhusten terveyden edistäminen

 

Neuvottelukunta on mukana toteuttamassa monen toimijan yhteisiä hankkeita, jotka toteuttavat kaupungin vanhuspalveluohjelmaa. Neuvottelukunnan käynnistämästä Senioreiden Citysuunnistuksesta tehdään vuosittainen vanhusten hyvinvointia lisäävä tapahtuma, jonka toteuttamisesta vastaa jatkossa liikuntavirasto.

 

Etenkin vanhuudessa terveys on myös sopeutumista, ymmärtämistä ja hyväksymistä; terveyden edistämisessä voivat silloin taiteet olla vaikuttavampia kuin lääkkeet. Neuvottelukunta tukee erilaisia vanhusten terveyttä edistäviä taidehankkeita.

 


Savuton Helsinki

 

Savuton Helsinki, tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma Helsinkiin 2007 - 2015 hyväksyttiin valtuustossa vuoden 2006 lopulla. Terveyskeskus on Savuttoman Helsingin päävastuullinen toimija ja se on jakanut toimeenpanosuunnitelmat jaksoiksi ja seuraa ohjelman toteutumista. Kaupunginhallitus kehotti vuosiksi 2007 – 2008 nimettyä Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukuntaa huolehtimaan Savuton Helsinki – ohjelman toteutuksen yleisestä seurannasta kaupunkitasolla. 

 

Neuvottelukunnan asettaminen

 

Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.

 

Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen tahto löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan. 

 

Edellä olevaan viitaten Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2009 – 2010 Terve ja turvallinen kaupunki - neuvottelukunnan.

 

./.                   Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Stj toteaa, että viime vuonna sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle oli varattu 600 000 euroa. Asukastaloverkoston osuus siitä on ollut 2/3. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalla on ollut käytettävissään 200 000 euroa.

 

Monikulttuurisuuteen viitaten neuvottelukunta on pitänyt tärkeänä, että sen jäsenissä olisi edustettuina kahteen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvat kaupungin työntekijät.

 

Vs. Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti.


 

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

 

 

 


2

SELITYS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖMUUTOSTA KOSKEVAN SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETUT TALENTIA HELSINKI RY:N VALITUKSESTA

 

Khs 2008-2046

 

VS. STJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausuntoon pohjautuvan selityksen:

 

Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2008 (asia 10) muuttaa määräajan 1.1.2005 – 31.12.2008 voimassa olleet terveystoimen johtosääntömääräykset pysyviksi 1.1.2009 lukien.

 

Kotihoitokokeilulainsäädännön perusteella (lait 1428 ja 1429/30.12.2004) kotihoito on ollut siirrettynä sosiaalivirastosta ter-veyskeskukseen. Kansanterveyslakia ja sosiaalihuoltolakia on kotihoitokokeilun alkamisen jälkeen (lait 1328 ja 1329/22.12.2006) muutettu siten, että kansanterveystyön ja sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä voi huolehtia yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. 

 

Pysyvää kotihoidon yhdistämistä puolsivat sosiaali- ja terveyslautakuntien asiasta tekemät periaatepäätökset ja kaupunginhallituksen päättämät kotihoidon virkojen vakinaistamiset 1.5.2008 lukien.

 

Terveyskeskuksen kotihoito-osastoa ja kotihoidon johtajan pätevyysvaatimuksia koskevat johtosääntömääräykset ovat samansisältöisinä voimassa 1.1.2005 – 31.12.2008 ja 1.1.2009 lukien.

 

Kotihoidon johtaja on osastonsa asiakastyön johtaja

 

Helsingin kaupungin terveystoimen organisaatiossa on toimitusjohtajan lisäksi seitsemän osastopäällikköä, jotka toimivat osastojensa johtajina ja vastaavat siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan sekä viraston päällikön määräämät tehtävät. Johtosäännön 9a §:ssä, jonka valtuusto hyväksyi jo 17.11.2004, määritellään kotihoidon toimiala siten, että osasto huolehtii perusterveydenhuoltoon kuuluvista kotisairaanhoidon palveluista ja sosiaalihuoltoon kuuluvista aikuisväestön kotipalveluista kuljetuspalveluja ja kunnallisten palvelutalojen kotipalveluja lukuun ottamatta sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

 

Kotihoidon johtajan alaisuudessa on tällä hetkellä viisi kotihoidon palvelualuetta, joiden päällikkönä on kotihoitopäällikkö. Organisaatiossa on 66 lähipalvelualuetta ja yhteensä 1 810 työntekijää. Henkilökunta on moniammatillista: kotiavustajia, kodinhoitajia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia. Kotihoidon johtaja johtaa ja ohjaa koko osaston asiakastyötä. Hän vastaa myös osastonsa strategisesta suunnittelusta ja kotihoidon hallinnollisista asioista. Kotihoidon budjetti on 96 miljoonaa euroa.

 

Helsingin terveystoimessa on vakinaisesti täytetty kotihoidon johtajan virka. Virkaa hoitavalla henkilöllä on alan tuntemus ja johtamiskokemusta neljän vuoden kokeiluajalta. Hän on pätevöitynyt myös johtaessaan useita vuosia terveysviraston koillista kotihoidon yksikköä, johon kokeiluna oli yhdistetty terveysviraston koillisen suurpiirin väestön terveysviraston kotisairaanhoitopalvelut ja sosiaaliviraston kotipalvelut. Lisäksi virkaa hoitavalla henkilöllä on terveydenhuollon ylempi korkeakoulututkinto, joten hän täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (jäljempänä kelpoisuuslain) 10 §:n pätevyysvaatimukset.

 

Kotipalvelujen yhdistämiskokeilu

 

Johtosäännön 7 §:n mukaan terveyskeskuksen organisaatioon kuuluu muiden ohella kotihoito-osasto. Valituksen kohteena oleva johtosäännön 18 §:n 2 momentti, joka koskee kotihoidon johtajan pätevyysvaatimusta, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.11.2004, mikä taas liittyi päätökseen kotihoidon yhdistämisestä kokeiluajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008.

 

Kokeiluna terveystoimen kotisairaanhoito ja sosiaalitoimen kotipalvelu yhdistettiin ja kotipalvelu liitettiin terveystoimen organisaatioon.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö oli 30.12.2004 hyväksynyt kaupungin osallistumishakemuksen ajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008 sosiaalihuoltolain 2 a luvun ja kansanterveyslain 2 a luvun mukaiseen kotihoidon järjestämistä koskevaan kokeiluun. Kunta voi kokeilla eräiden sosiaalihuollon ja kansanterveystyön tehtävien järjestämistä poiketen niitä koskevista säännöksistä edellytyksin, että sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy kokeilun. Kokeilua koskevat väliaikaislait olivat voimassa  1.1.2005 – 31.12.2008.

 

Kokeilua on kuitenkin päätetty jatkaa vielä 1.1.2009 – 31.12.2010 laeilla 30.12.2008 /1105 ja 1106 sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Kaupunginhallitus on 17.12.2007 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilulainsäädäntö muutettaisiin pysyväksi. Näin ollen oli tarkoituksenmukaista muuttaa myös terveystoimen johtosääntö näiltä osin pysyvästi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi terveystoimen johtosäännön muutokset päätöksellään 26.11.2008. Kotihoidon johtajan pätevyysvaatimus 18 §:n 2 momentin kohdalla säilyi kaupunginvaltuuston päätöksen 17.11.2004 mukaisena.

 

Valittajan vaatimuksesta

 

Valituksessa vaaditaan kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee kotihoidon johtajan kelpoisuusvaatimusta. Valittajan mielestä kelpoisuus tulee määritellä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 §:n 1 momentin mukaisesti. Kysymyksessä oleva johtosäännön 18 §:n  2 momentti, jonka valtuusto hyväksyi jo 17.11.2004, kuuluu:

 

Kotihoidon johtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys kotihoitoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

 

Kelpoisuuslain 10 §:n 1 momentti kuuluu:

 

Sosiaalihuollon johtotehtävät.

Kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

 

Säännöksessä oleva viittaus 3 §:ään koskee sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimusta, joka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistotasoiset opinnot sosiaalityössä.

 

Valituksessa viitataan vain kelpoisuuslain 10 §:n 1 momenttiin. Säännöksessä on kuitenkin neljä momenttia. Lain esitöissä (HE 226/2004 vp) laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista korostetaan (sivu 36), että kelpoisuussäännökset ovat riittävän väljät siten, että kunkin yksikön johtoon voidaan valita siihen parhaiten soveltuvan koulutuksen omaava henkilö. On tärkeää, että johtajalla on sellaista asiantuntemusta, joka tukee kyseisiä sosiaalipalveluita käyttävien asiakkaiden tarpeiden toteutumista ja henkilöstön ammatillista osaamisen kehittämistä. Edelleen HE:ssä todetaan, että säännöksen sanamuoto ei kuitenkaan estä valitsemasta sosiaalipalveluiden johtotehtäviin henkilöä, jolla on muu soveltuva korkeakoulututkinto.

 

Kelpoisuuslain 10 §:n 4 momentti kuuluu:

 

Kelpoisuusvaatimuksena muihin asiakastyön ohjausta sisältäviin sosiaalihuollon johtotehtäviin on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.

 

Tarkasteltaessa johtosäännössä ja laissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia, voidaan todeta, että kelpoisuuslain 10 §:n määräykset ovat väljät; sosiaalityöntekijän (3 §) tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen johtotehtävään. Myös muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen tällaiseen johtotehtävään. Lähtökohtana on ylempi korkeakoulututkinto, alan tuntemus tai perehtyneisyys ja riittävä koulutuksellinen tai käytännön kokemus johtamistehtävissä. Näin ollen voidaan todeta, että kaupunginvaltuuston hyväksymä kotihoidon johtajan pätevyysvaatimus vastaa kelpoisuuslain 10 §:n 1 momentin ja joka tapauksessa 4 momentin vaatimuksia.

 

Valituksen kohteena oleva johtosääntömääräys vastaa sisällöltään kelpoisuuslain edellyttämää pätevyysmääräystä. Johtosäännön määräys ei estä sosiaalityöntekijän tutkinnon suorittaneen henkilön valintaa kotihoidon johtajan tehtäviin, jos hänellä on alan perehtyneisyys ja kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Toisaalta kotihoidon johtajan pätevyysvaatimusta ei tule valittajan esittämällä tavalla rajoittaa pelkästään lain 10 §:n 1 momenttiin, koska 4 momentin nimenomainen tarkoitus on mahdollistaa muunlaisetkin järjestelyt. Tällaisesta on hyvä esimerkki kotipalvelun yhdistämiskokeilu neljän vuoden ajalta Helsingissä.

 

Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että johtosäännön 18 §:n 2 momentti vastaa kelpoisuuslain 10 §:n tarkoitusta ja ettei ole perusteita po. johtosäännön hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamiseen. Valitus tulisi hylätä. 

 

Kotihoidon järjestämiskokeilun jatkuminen

 

Laeilla 1105 ja 1106/30.12.2008 sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantuloa jatkettiin 1.1.2009 – 31.12.2010 väliseksi ajaksi. Kunnat ja kuntayhtymät voivat joko jatkaa kokeilua tai peruuttaa kokeilun. Jos kokeilua jatketaan, menettely on kokeilulakien mukaista, kunnes niitä koskevat säännökset mahdollisesti saatetaan osaksi pysyvää lainsäädäntöä.

 

Valittaja on vedonnut voimassaolevaan sosiaalihuoltolakiin todeten, että lain mukaan sosiaalipalveluja ovat mm. kotipalvelu. Kun pysyväislakia kokeilun perusteella ei ole 1.1.2009 lähtien saatu, Helsinki jatkaa kotihoidon kokeilua vuoden 2010 loppuun kokeilulakien mukaisesti. Valitus tulisi siten hylätä myös tällä perusteella.

 

Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että kotipalveluiden yhdistämiskokeilu jatkuu 31.12.2010 saakka 30.12.2008 annettujen lakien (1105 ja 1106/2008) perusteella. Näin ollen voidaan edelleenkin poiketa siitä, mitä muu voimassa oleva laki määrää.

 

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 26.11.2008 voinut hyväksyä aiemmin 17.11.2004 hyväksymänsä johtosääntömuutokset pysyviksi.  Kaupunginhallitus katsoo, että

 

-                                       kotihoidon johtajan kelpoisuusvaatimusta ei voida rajoittaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) pelkästään 10 §:n 1 momenttiin, vaan koko säännöstä on sovellettava kuhunkin yksittäistapaukseen,

-                                       terveystoimen johtosäännön 18 §:n 2 momentti vastaa edellä mainitun lain kelpoisuusvaatimuksia,

-                                       sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n valitus tulee hylätä perusteettomana,

-                                       valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

-                                       päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä

-                                       päätös ole muutenkaan lainvastainen.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

 

Samalla palautetaan valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat, jotka sisältyvät muutoksenhakijalle annettuun ja valitukseen liitettyyn otteeseen.

 

Kirje Helsingin hallinto-oikeudelle, pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin hallinto-oikeuden lähete 29.12.2008

 

Liite 2

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talenteia Helsinki ry:n valitus

 

Liite 3

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 14.1.2009

 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää kaupunginvaltuuston lausuntoa ja kaupunginhallituksen selitystä viimeistään 29.1.2009.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on (14.1.2009) antanut valituksesta lausunnon.

 

 

 

 


3

TERVEYSKESKUKSEN TERVEYSASEMAOSASTON ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

 

Khs 2008-2691

 

VS. STJ                            Kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskuksen terveysasemaosastoon seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle 1.2.2009 lukien:

 

Numero

Lakkautettava virka

Palkka

Perustettava virka

Palkka

22100

ylilääkäri

5004,46

johtava ylilääkäri

5600,00

19680

ylilääkäri

4657,05

johtava ylilääkäri

5600,00

19939

ylilääkäri

4870,55

johtava ylilääkäri

5600,00

20400

ylilääkäri

4764,67

johtava ylilääkäri

5600,00

20503

ylihoitaja

3211,08

neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikkö

3840,00

19844

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

20360

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

20333

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

20392

terveyskeskuslääkäri

3491,84

apulaisylilääkäri

4150,00

22583

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

19947

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

22653

terveyskeskuslääkäri

3072,00

apulaisylilääkäri

4150,00

29907

terveyskeskuslääkäri

3737,62

apulaisylilääkäri

4150,00

23554

terveyskeskuslääkäri

3491,84

apulaisylilääkäri

4150,00

22817

ylihoitaja

3211,08

johtava ylihoitaja

3389,62

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että edellä mainitut johtavien ylilääkärien virat sekä neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön virka saadaan julistaa haettaviksi ilman erillistä täyttölupaa.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee muuttaa seuraavien virkojen nimikkeet 1.2.2009 lukien: 

 

Numero

Nimike

Tehtäväkohtainen palkka

Uusi virka

Tehtäväkohtainen palkka

25872

erikoislääkäri

4499,97

apulaisylilääkäri

4499,97

21890

 

koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö

3840,00

 

 

koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö

3840,00

 

 


Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

Terveyslautakunta esittää (16.12.2008) mm., että terveystoimen johtosäännössä terveysasemaosaston tehtäväksi on määritelty väestön tarvitsemien terveyspalvelujen järjestäminen ja perusterveydenhuollon avohoidon palveluista huolehtiminen hammashuoltoa lukuun ottamatta sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottaminen hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

 

Terveysasemaosasto on huolehtinut kansanterveyslain mukaisten avosairaanhoidon, äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvonnan, aikuistenneuvonnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, yritysterveydenhuollon ja merimiesterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Lisäksi osasto on vastannut lasten foniatrisista ja puheterapiapalveluista, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluista, terveyskeskuspsykologien palveluista ja perusterveydenhuollon ravitsemusterapeuttien sekä jalkojenhoitajien palveluista.

 

Siirryttäessä alueorganisaatiosta toimintokohtaiseen organisaatioon 1.1.2004 lukien terveyslautakunta vahvisti terveysasemaosaston yksikköjaon ja johtamisjärjestelmän siten, että osaston toimistotasoisia tulosyksiköitä ovat olleet aiemman alueorganisaation mukaiset terveysasema-tulosyksiköt ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulosyksikkö. Tulosyksiköiden määrä on ollut yhteensä 24.

Terveysasematulosyksikön päällikkönä on toiminut ylilääkäri ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoyksikön päällikkönä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö. Yksikön ylihoitajan ja lääkäreiden esimiehenä kaikilla terveysasemilla on tulosyksikön johtajana toimiva ylilääkäri ja hoitohenkilökunnan esimiehenä ylihoitaja.

 

Terveyskeskuksessa tehtiin loppuvuoden 2007 aikana selvitystyö, jossa laadittiin ehdotus Helsingin terveyskeskuksen terveysasemaosaston johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja sen edellyttämän organisaatiorakenteen uudistamisesta.

 

Selvitystyöhön osallistuivat terveyskeskuksen ja terveysasemaosaston johdon edustajat. Valmistelutyössä käytettiin ulkopuolista konsulttia, VTM Seppo Tuomolaa. Konsultin alustavat ehdotukset käsiteltiin terveysasemaosaston laajennetussa johtoryhmässä ja niistä saatu palaute sekä henkilöstön ja henkilöstötoimikunnan kannanotot on otettu huomioon selvitystyössä.

 

Valmistelutyön lähtökohtina oli mm., että terveysasemaosaston organisaatiorakenteessa on edelleen aiemman aluejärjestelmän piirteitä; osaston johdon alaisten yksiköiden määrä ja johtoryhmän koko on hyvin suuri, eikä osastotason johdon ole mahdollista tällä organisaatiorakenteella viedä osastoa toimintaympäristön kehityksen edellyttämään suuntaan.

 

Selvitystyössä organisaation ja johtamisen kehittämisen tavoitteeksi asetettiin yhtenäisyyden lisääminen, toiminnallisten kokonaisuuksien muodostaminen, hallinnollisten yksiköiden määrän vähentäminen, ohjauksen ja päätöksenteon valmistelun vahvistaminen, johtajuuden kehittäminen, toiminnallisen asiantuntemuksen varmistaminen ja toiminnallisesta yhteistyöverkostosta huolehtiminen.

 

Selvityksessä painotettiin lisäksi, että terveysasemien toiminta muodostaa helsinkiläisille tarjottavan terveydenhuollon perustan, jonka toimivuudella on välittömiä vaikutuksia kaupunkilaisten terveyteen liittyvän perusturvan kokemukseen. Samoin terveysasemien toiminta vaikuttaa keskeisellä tavalla myös muun terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Näin ollen erityisen tärkeäksi muodostuu se, miten organisaatiorakenteella kyetään tehostamaan terveyden edistämiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen liittyviä toimintoja siten, että varsinaisten sairaanhoitopalvelujen käyttöä voidaan vähentää.

 

Osaston toimintamalliksi eri vaihtoehdoista valittiin malli, jonka mukaan osasto jäsentyy neljään palvelukokonaisuuteen: (1) terveyden edistämiseen, (2) koulu- ja opiskelu-terveydenhuoltoon, (3) avosairaanhoitoon ja (4) erityispalveluihin.

 

Terveyslautakunta päätti 27.5.2008, 226 §:n kohdalla uudistaa em. tavoitteiden pohjalta 1.1.2009 lukien terveysasemaosaston yksikköjaon siten, että osaston johtajan välittömässä alaisuudessa toimii kuusi yksikköä: (1) terveyden edistämisen ja neuvolatyön, (2) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, (3) avosairaanhoito I:n (4) avosairaanhoito II:n (5) avosairaanhoito III:n (6) avosairaanhoito IV:n muodostamat yksiköt seuraavasti:

 

-                                       Keskustan terveysasemat

-                                       Idän terveysasemat

-                                       Lännen terveysasemat

-                                       Pohjoisen terveysasemat

-                                       Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö

-                                       Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö

 

Samalla terveyslautakunta vahvisti yksiköiden tehtävät seuraavasti:

 

-                                       Terveysasemayksiköiden tehtävänä on huolehtia avosairaanhoidosta ja siihen liittyvästä terveyden edistämisestä samoin kuin aikuisten ja vanhusten terveysneuvonnasta, perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä sekä yritysterveydenhuollon ja merimiesterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä opiskelijoiden sairaanhoidosta. Lisäksi terveysasemayksiköihin sijoitetaan perusterveydenhuollon psykiatristen sairaanhoitajien, ravitsemusterapeuttien ja jalkojenhoitajien palvelut.

-                                       Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön tehtävänä on huolehtia äitiys- ja lastenneuvonnasta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Edelleen yksikön tehtävänä on huolehtia osaltaan terveyden edistämisen sisältöjen kehittämisestä ja toimia asiantuntijana poikkihallinnollisessa terveyden edistämistyössä. Lisäksi yksikön tehtävänä on huolehtia neuvolan psykologipalveluista sekä lasten foniatrisista ja puheterapiapalveluista.

-                                       Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikön tehtävänä on huolehtia edelleen koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnasta, oppilaiden ja opiskelijoiden terveydenhoidosta sekä vuosittain järjestettävistä Helsingin kaupungin kutsuntatarkastuksista.

 

Lisäksi terveyslautakunta vahvisti yksiköiden päälliköiltä vaadittavat pätevyydet seuraavasti:

 

-                                       Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön ja Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikön päällikkö: ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus terveydenhuollon johtamistehtävistä. Lisäansioiksi katsotaan kokemus ja asiantuntemus kyseessä olevalla toiminta-alalla.

-                                       Terveysasemayksiköiden päällikkö: erikoislääkärin tutkinto sekä kokemus terveydenhuollon johtamistehtävistä. Lisäansioiksi katsotaan kokemus ja asiantuntemus kyseessä olevalla toiminta-alalla.

Uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät jatkotoimenpiteet

 

Osaston johtamisjärjestelmän uudistamisen valmistelua on jatkettu terveyslautakunnan tekemän päätöksen pohjalta

 

Uudistetun yksikköjaon täytäntöön panemiseksi tulee mm. perustaa uusien yksiköiden päällikön virat.

 

Uusina virkoina tulee perustaa kutakin neljää terveysasemien yksikköä varten johtavan ylilääkärin virka ja lisäksi neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikköä varten neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön virka.  Nämä virat esitetään perustettaviksi virkajärjestelyinä neljästä avoimesta ylilääkärin virasta ja yhdestä avoimesta ylihoitajan virasta.

 

Vaikka organisaationrakenteen kehittämisen myötä johtamisnimikkeitä lisätään, hallinnollisen työn määrä ei lisäänny, vaan asiakastyöhön voidaan kohdentaa nykyistä enemmän myös ylilääkäreiden työpanosta (nettolisäys on noin 4 henkilötyövuotta nykyistä enemmän).

 

Hoitotyön johtajan virkojen osalta todettakoon, että ennen nyt esitettäviä muutoksia terveysasemilla on 13 ylihoitajan virkaa, joista yksi esitetään muutettavaksi johtavan ylihoitajan viraksi ja toinen neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön viraksi. Lisäksi yksi ylihoitajan viroista siirretään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikköön, jossa tämän jälkeen on yhteensä kolme ylihoitajan virkaa aiemman kahden sijasta. Jäljellä olevista 10 virasta 5 sijoittuu terveysasemayksiköihin (1 kuhunkin neljään ja yksi lännen keskitettyihin palveluihin) ja 5 neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikköön.

 

Osaston toiminnan ja johtamisen uudelleenjärjestelyyn liittyen esitetään yksikön päällikön virkojen ohella virkajärjestelyinä perustettaviksi avoinna olevista terveyskeskuslääkärin viroista tässä vaiheessa yhteensä 9 apulaisylilääkärin virkaa.  Nämä apulaisylilääkärit tulevat toimimaan pienten terveysasemien muodostamien vastuualueiden esimiehinä. Aiemmin yhdistettyjen terveysasemien ylilääkärit hoitivat myös pienten terveysasemien esimiestyön, joten kysymys ei ole hallinnollisen työn lisäämisestä.  Isompien yhteensä 15 (vastuuväestö noin 20 000) terveysasemien muodostamien vastuualueiden päällikköinä toimivat ylilääkärit. Todettakoon, että kahden pienen terveysaseman vastuualueen esimiehen nimikkeenä säilyy ylilääkäri, kunnes viran nykyinen haltija jää eläkkeelle tai muutoin eroaa virasta. Tämän jälkeen nämäkin virat muutetaan apulaisylilääkärin viroiksi. 

 

Apulaisylilääkärit tulevat olemaan omalääkärisopimuksen piirissä, kelpoisuusvaatimuksena on erikoislääkärin oikeus.

 

Nykyisistä ylilääkärin viroista siirretään yksi avoin virka Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikköön. Ylilääkäri toimii keskitettyjen palvelujen esimiehenä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääketieteellisenä asiantuntijana.  Samoin yksi avoin ylilääkärin virka siirretään Neuvolatyön ja terveydenedistämisyksikköön. Ylilääkäri toimii keskitettyjen neuvolapalvelujen esimiehenä ja vastaa vastuualueensa toiminnasta ja taloudesta.

 

Lisäksi esitetään Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikköön kuuluvan lasten foniatrisen poliklinikan ja puheterapiapalveluiden apulaisylilääkärin viran perustamista virkajärjestelyin lakkauttamalla nykyinen erikoislääkärin virka (tehtäväkohtainen palkka 4499,97 e/kk, sairaalalääkäriliite). Apulaisylilääkäri johtaa vastuualuetta alaisenaan johtava puheterapeutti, joka toimii puheterapeuttien esimiehenä. Viranhaltija on hoitanut vastaavia tehtäviä useita vuosia ja antanut suostumuksensa nimikemuutokseen.

 

Terveysasemaosastoon tulee perustaa johtavan ylihoitajan virka, jonka tehtäviin kuuluu toimia hoitotyön asiantuntijana, vastata hoitotyötä koskevien linjausten toteuttamisesta, hoitotyön yhtenäisyydestä ja hoitotyön osaamisen kehittämisestä. Virka esitetään perustettavaksi virkajärjestelyin ylihoitajan virasta. Nykyisin osaston ylihoitajista yksi on nimetty oman virkansa ohella hoitamaan osaston johtavan ylihoitajan tehtävää, johon on kuulunut hoitotyön asiantuntijana toimiminen sekä hoitotyön kehittäminen ja koordinointi. Johtavan ylihoitajan tehtävää on oman virkansa ohella menestyksellisesti hoitanut runsaan neljän vuoden ajan Malmin terveysaseman ylihoitajan viran vakinainen haltija. Hän on antanut suostumuksensa virkajärjestelyyn. Tehtävästä on maksettu tehtävälisää, mikä sisällytetään uuden viran tehtäväkohtaiseen palkkaan. Palkkataso säilyy näin ollen samana eikä järjestelystä aiheudu lisäkustannuksia.

 

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö on terveysasemaosastolla ollut jo vuodesta 2004, samoin sen päällikkönä toimivan Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon yksikön päällikön virka. Viran nimike tulee muuttaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikön viraksi.

 

Esitettävällä järjestelyllä aiemmin hyvin monien tehtäviin kuulunut johtaminen keskitetään muutamalle viranhaltijalle ja näin vapautetaan työpanosta kliiniseen potilastyöhön. Järjestelyt toteutetaan terveyskeskus-osaston tulosbudjetin puitteissa.

 

Terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle päätösehdotuksen mukaisia virkajärjestelyjä ja että tulosyksiköiden johtajien virat saadaan julistaa haettaviksi ilman erillistä täyttölupaa.

 

Henkilöstökeskus toteaa (14.1.2009), että terveyslautakunnan 27.5.2008 päättämän yksikköjaon jatkotoimenpiteitä on valmisteltu yhteistyössä henkilöstökeskuksen kanssa. Kyseessä olevia tehtäviä on tarpeen hoitaa virkasuhteessa niihin sisältyvän julkisen vallan käytön perusteella. Ehdotettavien virkojen tehtäväkohtaiset palkat vastaavat tehtävien vaativuutta ja terveyskeskuksen nykyistä palkkatasoa.

 

Henkilöstökeskus puoltaa terveyslautakunnan ehdotuksen hyväksymistä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.1.2009), että järjestelyt toteutetaan terveyskeskusosaston tulosbudjetin puitteissa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa terveyslautakunnan esittämien virkojen perustamista.

 

 

 

 


4

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA KUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

 

Khs

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 30.6.1994 allekirjoitetun, turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen kohdan 1, 1. kappaleen muuttamisen muotoon:

 

”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan em. tavalla muutetun sopimuksen.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee perustaa seuraavat määräaikaiset virat ajaksi 1.2.2009-31.1.2011:

 

Nimike

Lukumäärä

Tehtäväkohtainen
palkka €/kk

 

Apulaisjohtaja

2

2900,25

Johtava sosiaalityöntekijä

1

2828,26

Sosiaalityöntekijä

3

2587,54

Sosiaaliohjaaja

2

2199,14

Etuuskäsittelijä

2

1888,88

 

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa jatkamaan tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

 

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja Uudenmaan TE-keskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Voimassa oleva sopimus 30.6.1994

 

./.                   Khs päätti 27.6.1994 (§ 1066) tehdä Uudenmaan lääninhallituksen kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan, 30.6.1994 allekirjoitetun sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (13.1.2009) mm., että turvapaikanhakijoiden määrät ovat viime vuosina olleet yleisesti laskussa EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Samoin kuin Ruotsissa myös Suomessa kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä on kasvanut. Kasvu johtuu sekä hakijamäärien lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään suuntaan. Myös ilmeisen perusteettomiksi katsottujen hakemusten määrän on arvioitu vähentyneen. (Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tilastoanalyysi 28.1.2008). Myönteisten päätösten osuuden arvioidaan tänä vuonna olevan noin 60 %.

 

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskeisenä piirteenä on tulijamäärien ennakoimattomuus monien tekijöiden vaikuttaessa kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrään ja liikkumiseen valtioiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuoden aikana (arvio 4000 turvapaikanhakijaa). Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrän ennakoidaan olevan yli kuusinkertainen (marraskuun 2008 loppuun mennessä 578). Vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut 3347 turvapaikanhakijaa.

 

Sisäasiainministeriö on kesästä lähtien etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järjestelyjä on tehty lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin vastaanottokeskuksiin, mm. Rovaniemen vastaanottokeskuksen toimipisteenä Kemi (200 paikkaa), Oulun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pudasjärvi (40 paikkaa alaikäisille), Oravaisten vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pietarsaari (150 paikkaa), Turun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Punkalaidun ja uutena yksikkönä Parikkalaan (70–80 paikkaa alaikäisille). Myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 18.11.2008 alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden majoitustoiminnan laajentamisen kaksivuotisena ”Siltatalo -projektina” Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Ingaksen yhteydessä.

 

Pääkaupunkiseudun kuntien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaan työnjakoon perustuen Helsinki ylläpitää aikuisten ja perheiden sekä Espoo alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Helsingillä on kaksi vastaanotto-keskusta, 46-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus ja 233-paikkainen Helsingin vastaanottokeskus. Kummankaan keskuksen majoituskapasiteetin nosto ei nykyisten majoitusta koskevien vaatimusten perusteella ole mahdollista. Yksityisesti majoittuneita turvapaikanhakijoita oli keskuksissa kirjoilla yhteensä 467. Oleskeluluvan saatuaan yksityismajoituksessa olevat hakeutuvat pääsääntöisesti sen kunnan asukkaaksi, johon he hakuaikanaan ovat majoittuneet.

 

Helsingin ylläpitämät vastaanottokeskukset toimivat vastaanottojärjestelmässä pääosin ns. transit-yksikköinä, joiden tehtävinä on järjestää turvapaikkaa hakeneille vastaanoton palvelut siihen saakka, kunnes ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto ovat selvittäneet turvapaikkaa hakeneen henkilön maahantuloa ja hakemuksen perusteita koskevat seikat hakemuksen myöhempää ratkaisua varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä toimivien viranomaistahojen työtä edesauttaa, jos turvapaikanhakijoiden majoituskapasiteettia lisätään pääkaupunkiseudulla. Transit-vaiheen pidentyessä yhä useampi turvapaikanhakija jää yksityismajoitukseen Helsinkiin.

 

Helsingin kaupungin ylläpitämä vastaanottokeskustoiminta perustuu 30.6.1994 solmittuun Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimuksen ajantasaistamisesta ja uudistamisesta on käyty neuvotteluja Uudenmaan TE-keskuksen kanssa, mutta valtion maahanmuuttohallintoa koskeneiden uudistusten johdosta työ on edelleen kesken. Sisäasiainministeriö on 24.9.2008 asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella tarvittavat säädösmuutosehdotukset toimivallan siirrosta maahanmuuttovirastolle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ohjaukseen ja turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Helsingin kaupungin ja valtion välisen sopimuksen uudistamista koskevia neuvotteluja jatketaan alkuvuoden 2009 aikana.

 

Keskustelu Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisäämisestä käynnistyi, kun ilmeni, että Espoossa sijaitsevien tilojen (poliisikoulun asuntola) käyttöönotto olisi edellyttänyt kaavamuutosta. Majoitustoiminnan laajentamisesta Espooseen luovuttiin.

 

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sopivat tilat löytyivät aiemmin Martta-hotellina toimineesta kiinteistöstä Uudenmaankatu 24:stä (noin 3 143 m2) ja hotelli Fennon kiinteistöstä Kaarlenkatu 7:stä (noin 3 500 m2).

 

Toiminnan käynnistäminen on mahdollista Uudenaankatu 24:ssä välittömästi tarvittavien vähäisten remontointien sekä automaattisten paloturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvien järjestelmien rakentamisen jälkeen. Entisessä Martta-hotellissa oli käytössä 2-4 hengen huoneita 44 ja laajennussuunnitelma osan toimistotiloista muuttamiseksi majoituskäyttöön. Hotellin toiminta lopetettiin kesäkuussa 2008 eikä siinä ole tällä hetkellä toimintaa. Rakennuksessa on majoitustilojen lisäksi ravintola, toimisto- ja neuvottelutiloja ja katu-tasossa sijaitsevaa liiketilaa sekä varasto- ja kellaritilaa.

 

Kaarlenkatu 7:ssä toiminta voidaan aloittaa hotellin toiminnan lopettamisen jälkeen (arviolta 2-3 kk kuluessa sopimuksen teosta). Fenno-hotellissa on 100 huonetta, joista 32 on 1 - 2 hengen huoneita ja 2 - 3 hengen huoneita on 68. Lisäksi kiinteistön omistajalla on voimassa oleva rakennuslupa muuttaa seitsemännessä kerroksessa olevat saunatilat majoituskäyttöön, joka tuo lisää 12 - 15 majoituspaikkaa. Hotelli on toiminnassa, joten kaikki asuinhuoneet ovat hyvin varustettuja ja suurimmassa osassa on omat wc:t ja suihkut. Rakennuksessa on mm. toimistokäytössä olevia tiloja, vastaanotto, ruokala ja kahvila varustuksineen, pesulatilat ja runsaasti erilaisia varastotiloja. Kaarlenkatu 7 on peruskunnoltaan valmis käyttöönotettavaksi heti hotellitoiminnan päättymisen jälkeen.

 

Helsingin vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevat tilat ovat huonokuntoiset ja korvaavien tilojen etsintä on käynnistynyt tarveselvityksen tekemisellä. Siksi on tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa muilta kuin vuokrasopimusten osalta toteuttaa toiminnan laajentaminen määräaikaisena kahden vuoden ajaksi. Vuokrasopimusneuvottelut tilojen vuokraamiseksi ovat kesken. Sopimukset tuodaan erikseen sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään onko Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevien toimintojen siirtämiselle muihin tiloihin tarvetta, vai ovatko ne yhdistettävissä nyt perustettaviin Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun yksiköihin. Turvapaikanhakijoiden määrien sekä vastaanottojärjestelmän toiminnan kehitys määrittänee tarvittavien majoituspaikkojen määrän pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.

 

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja vastaa kolmen toimipisteen toiminnasta kahden vuoden ajan. Perustettavia toimipisteitä varten tarvitaan yhteensä 10 määräaikaista virkaa ja 26 määräaikaista tointa. Turvallisuudesta vastaavat vartijat, jotka hankitaan osto-palveluna. Muita ostopalveluja ovat esim. terveyspalvelut, ruoka-, kiinteistö- ja laitoshuolto, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetus ja atk-palvelut sekä lasten kerhotoiminta.

 

Hankkeen alustava talousarvio vuodelle 2009 on noin 9,5 miljoonaa euroa ja siitä on neuvoteltu sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen edustajien kanssa. Sosiaaliviraston vuoden 2009 talousarviossa hankkeelle ei ole varattu määrärahoja.

 

Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä useammat oleskelu-luvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin. Heidän palvelutarpeisiinsa vastaaminen edellyttää eri toimijoiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja resurssien oikein kohdentamista (mm. rajavartiolaitos, ulkomaalaispoliisi, maahanmuuttovirasto, työvoimahallinto, Kela, kunnan palvelut). 

 

Tämän vuoksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että valtion maahanmuuttohallinto tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaali-viraston kanssa laajemminkin kuin turvapaikanhakijoiden vastaanotto-toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa.

 

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä selvityksen käynnistämistä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvistä pääkaupunkiseudun kuntien välisistä työnjaon kysymyksistä ja pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kuntasijoituskysymyksistä.

 

Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

 

Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välillä sopimuksen muutoksen lisätä Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja 400 majoituspaikkaa tulijamäärän mukaan.

 

Voimassa olevan sopimuksen kohtaa ”1. Sopimuksen kohde”, 1. kappale esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”

 


Sosiaalilautakunta esittää toiminnan käynnistämiseksi tarvittavien uusien määräaikaisten virkojen perustamista ajalle1.2.2009 - 31.1.2011:

 

Nimike

Lukumäärä

Tehtäväkohtainen
palkka €/kk

 

Apulaisjohtaja

2

2900,25

Johtava sosiaalityöntekijä

1

2828,26

Sosiaalityöntekijä

3

2587,54

Sosiaaliohjaaja

2

2199,14

Etuuskäsittelijä

2

1888,88

 

 

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen varapuheenjohtaja Rädyn ehdotettua jäsen Huhtamäen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että toiminnalle etsitään uudet toimintaan sopivat tilat. Lisäksi kohteista tehdään asianmukaiset ympäristöselvitykset ja käydään tarvittava dialogi naapuruston kanssa.

 

Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain asian käsittelyn jatkaminen tässä kokouksessa ja Rädyn tekemä asian palauttamista koskeva ehdotus. Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 – 4, jolloin enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Forsman, In-gervo, Mäki, Peltola ja Tarkkanen sekä varajäsen Ravela. Vähemmistöön Rädyn ehdotuksen kannalle jäivät Rädyn ja Huhtamäen lisäksi jäsenet Sipilä ja Sutinen.

 

Merkittiin, että varapuheenjohtaja Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen ilmoittivat eriävän mielipiteensä.

 

Vs. Stj toteaa, että turvapaikanhakijoiden määrän muutokset riippuvat kansainvälisestä tilanteesta. Valtion edustajat ovat toivoneet, että Helsinki osallistuisi nykyistä suuremmassa laajuudessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Valtio korvaa kaupungille aiheutuvat menot. Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista olla mukana vastaanottotoiminnassa, koska turvapaikanhakijoita tulisi joka tapauksessa Helsinkiin.


 

Vs. Stj korostaa, että sosiaalivirasto selvittää edelleen tilavaihtoehtoja koko pääkaupunkiseudulla parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.

 

 

 

 

 


5

19.1.2009 pöydälle pantu asia

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009-2010

 

Khs 2008-2638

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

 

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

 

Jaakko Valve

Tero Tuomisto

______________

______________

 

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

 

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö
Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta

 

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

 

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Jaakko Valveen.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

 


Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

 

-                                       toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

-                                       antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

 

Edelleen kaupunginhallituksen päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.

 

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle liikuntavirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2007-2008

 

Stj toteaa Khn  25.3.1985 päättäneen, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

 

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

 

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

 

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

 

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

 

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

 

Toimintasäännön mukaan “neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteutumista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja niiden kehitystä.

 

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat. “

 

Neuvottelukunnan kokoonpano kaudella 2007 - 2008 oli seuraava:

 

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

 

Eeva Vuorenlehto

Pirkko Tepponen

Lauri Suoranta

Ylermi Runko 18.2.2008 saakka

Tero Tuomisto 18.2.2008 alkaen

 

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

 

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta

 

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

 

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

 

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Eeva Vuorenlehdon ja kehotti terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

 

Edelleen Khs  kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä ja antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

 

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut veteraaniasiamies Merja Eklund terveyskeskuksesta.

 

./.                   Toimintakertomus vuosilta 2007 – 2008 on tämän asian liitteenä.

 

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin.

 

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

 

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

 

 

 


1

HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA

 

Khs 2009-83

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut –liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2009 – 2010 jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

 

jäseniksi:

 

varajäseniksi:

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus

 

elinkeinojohtaja Eero Holstila, talous- ja suunnittelukeskus

henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Nuuttila, Helsingin Energia

 

hallintopäällikkö Outi Karsimus, kaupunkisuunnitteluvirasto

sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, sosiaalivirasto

 

kehittämisjohtaja Paula Sermilä, opetusvirasto

strategiapäällikkö Marko Karvinen, talous- ja suunnittelukeskus

 

controller Matti Malinen, talous- ja suunnittelukeskus

professori Kirsimarja Blomqvist, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

johtava rehtori Taina Törmä, suomenkielinen työväenopisto

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita Hannu Tulensalon puheenjohtajaksi ja Leena Nuuttilan varapuheenjohtajaksi.

 

Pöytäkirjanote johtokuntaan valituille, henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitokselle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Sj toteaa, että Kvsto päätti 18.6.2008 perustaa Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut –liikelaitoksen (Oiva Akatemia) 1.1.2009 lukien.

 

Liikelaitoksen johtokunta on kuntalain 17 §:n tarkoittama kunnan toimielin. Kuntalain 18 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että johtokunnan valitsee muu toimielin kuin valtuusto. Johtokuntaan voidaan valita henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole.

 

Kaupunginvaltuuston 18.6.2008 hyväksymän Helsingin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtosäännön 3 § mukaan johtokunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginhallitus toimikaudekseen. Johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

 

Sj toteaa lisäksi, että henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen perustamista koskeneen esityksen yhteydessä Khs ilmoitti kaupunginvaltuustolle, että Khs tulee valitsemaan liikelaitoksen johtokuntaan viisi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ensisijaisesti kaupunginhallinnon omista toimialaa tuntevista henkilöistä.

 

 

 

 


1

VT JYRKI LOHEN TOIVOMUSPONSI: RAKENNUSVIRHEIDEN VÄHENTÄMINEN RAKENNUSVALVONTAA TEHOSTAMALLA SEKÄ MUILLA MAHDOLLISILLA TOIMILLA

 

Khs 2008-418

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee

 

-                                       merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

 

-                                       toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Lohi) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jyrki Lohelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITTEET

Liite 1

Rakennuslautakunnan lausunto 11.11.2008

 

Liite 2

Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 17.12.2008

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että rakennusvalvontaa tehostamalla sekä muilla mahdollisilla toimilla pyritään vähentämään viime aikojen rakennustuotannossa varsin runsaana esiintyneitä rakennusvirheitä.” (Jyrki Lohi, äänin 83–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Rakennuslautakunta (11.11.2008) toteaa mm. rakentamisen määräysten ja ohjeiden kehittyneen merkittävästi 1980-luvulla paljastuneiden kosteus- ja homevaurioiden sekä betonijulkisivujen erilaisten mm. pakkasen aiheuttamien vaurioiden myötä alkaneen tutkimus- ja kehitystyön ansiosta.

 

Rakentamiseen kohdistuvien lisävaatimusten johdosta selvitys- ja tutkimustyö tuottaa jatkuvasti lisää tietoa. Ajankohtaisina esimerkkeinä lausunnossa mainitaan mm. betonijulkisivujen kunnostamista, home- ja kosteusongelmien minimoimista, matalaenergiarakentamista sekä asuinrakennusten ilmanpitävyyttä, sisäilmastoa ja energiataloutta koskevat selvityshankkeet.

 

Rakennuslautakunta esittää seuraavia toimenpiteitä:

 

                          Helsingin rakennusvalvontaviraston aktiivinen osallistuminen Rakennusvirhepankin esimerkkiaineiston kartuttamiseen

 

                          Osallistuminen Innovatiivinen kaupunki –yhteistyöohjel­maan sisällytettävän merenranta-alueille rakennettavien julkisivujen ja vesikattojen laadunvarmistumismenetelmiä koskevan tutkimushankkeen rahoitukseen

 

                          Rakenteellisen turvallisuuden erityismenettelyn lisääminen ja laajentaminen hankkeisiin, joihin liittyy riskialttiita ja vaikeasti toteutettavia ratkaisuja. Erityismenettelyn toimintatapoja ovat olleet ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastukset ja lausunnot sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa ja riskirakenteiden käytönaikainen huolto- ja tarkastusohjelma.

 

Rakennuslautakunta toteaa, että rakennukset ovat yhä monimuotoisempia ja julkisivuissa käytetään yhä useampia materiaaleja. Kehitys on johtanut riskialttiimpiin ja vaikeasti toteutettaviin rakenneratkaisuihin. Ammattitaidon vaatimustaso on kasvanut, mikä edellyttää rakennusalan eri tehtäviin valmistavan koulutustason parantamista.

 

Asuntotuotantotoimikunta (17.12.2008) toteaa mm., että asuntotuotannon yleisimpiä virheitä ovat olleet asuntojen viimeistelytöiden keskeneräisyys vastaanottovaiheessa ja virheiden esiintyminen vielä asukkaiden muuttaessa asuntoihinsa. Merkittävimpiä työvirheistä aiheutuneita ongelmia ovat olleet vesikattojen vuodot ja maanalaisten viemäreiden painumat. Asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta ovat saattaneet uhata joissakin yksittäisissä tapauksissa rakennusmateriaaleista peräisin olleet emis­siot. Varsinaisia vaaratilanteita, kuten sortumavaaraa, asuntorakentamisessa ei ole ollut. Talotekniikan toimivuudessa on todettu olevan joissakin tapauksissa parantamisen varaan.

 

Toimikunta toteaa, että suurin osa rakennusvirheistä johtuu urakoitsijoiden työssään tekemistä virheistä. Urakoitsijoiden toiminnan laatu vaihtelee työmaittain paljon. Asuntotuotantotoimiston valitessa urakoitsijoita valintaan vaikuttaa urakkahinnan lisäksi urakoitsijan työlleen antamat takuut, mutta muilta osin laatua ei ole voitu ottaa huomioon. Käytännössä laatuvirheitä tehnyttä urakoitsijaa ei voida sulkea pois uusista urakkakilpailuista. Toimikunta esittääkin, että yhteistyössä alan järjestöjen kanssa tulisi selvittää, voidaanko rakennusalalle luoda menetelmä, jossa urakoitsijoiden valintaan vaikuttaisi hinnan lisäksi myös urakoitsijan tarjouksessaan esittämän laadunvarmistuksen taso sekä kokemukset urakoitsijan laadunvarmistuksen tasosta tilaajan aiemmilla työmailla.

 

Suunnittelijoiden valinnassa Asuntotuotantotoimisto käyttää valinnan perusteena suunnittelun hintaa ja laatua siten, että laadun painoarvo on hintaa suurempi. Suunnittelijoiden valinnan laatupainotteisuutta tulisi toimikunnan mukaan tukea siten, että suunnittelijan onnistuminen
aiemmissa tehtävissä voitaisiin ottaa jatkossa huomioon laatupisteitä korottavana tekijänä.

 

Talotekniikan kehittyessä entistä monimutkaisemmaksi tulisi kokeilla talotekniikan suunnittelun ja valvonnan erottamista toisistaan, kuten perinteisesti on tehty rakennustekniikan osalta. Esimerkiksi tulevaisuudessa rakennettavien matalaenergiatalojen talotekniikan toimivuus tulee varmistaa nykytasoa paremmin.

 

Rakennuttajien tulisi suunnitelmien tarkastuksessa käyttää nykyistä enemmän maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman kolmannen osapuolen tekemää tarkastusta.

 

./.                   Lausunnot ovat asian liitteinä.

 

Vs. Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

 

 

 

 


2

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON NELJÄN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIROIKSI JA YHDEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2008-2747

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee muuttaa viroiksi seuraavat kaupunkisuunnitteluviraston tehtävät 1.2.2009 lukien: II asemakaava-arkkitehti (vakanssi nro 512005), lakimies (vakanssi nro 511123), toimistopäällikkö (vakanssi nro 515301), toimistopäällikkö (vakanssi nro 512501).

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee muuttaa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimiston toimistopäällikön viran nimekkeen yleiskaava-arkkitehdiksi 1.2.2009 lukien.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja asianomaisille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää (18.12.2008), että seuraavat työsuhteiset tehtävät muutetaan viroiksi 1.2.2009 alkaen:

 

 

Nimike

 

Vakanssi-
numero

Osasto/yksikkö

 

II asemakaava-arkkitehti

512005

Asemakaavaosasto/
kaavoituspalvelut

 

 

Lakimies

511123

Hallinto-osasto/
päätöksenteon tuki

 

 

Toimistopäällikkö

515301

Yleissuunnitteluosasto/tutkimustoimisto

 

 

Toimistopäällikkö

512501

Asemakaavaosasto/ympäristötoimisto

 

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että seuraavan viran nimike muutetaan 1.2.2009 alkaen:


 

 

Nimike

 

Vakanssi-
numero

 

Uusi nimike

Osasto/yksikkö

 

Yleiskaavatoimiston
toimistopäällikkö

515101

Yleiskaava-
arkkitehti

Yleissuunnittelu-
osasto/yleiskaa-vatoimisto

 

Perustelut                         Kuntalain 44 §:n mukaan sellaista kunnan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, tulee hoitaa virkasuhteessa. Tämä koskee myös julkista valtaa käyttävän viranhaltijan sijaisena toimivaa henkilöä. Tehtäviä on hoidettava virkasuhteisena, kun esimerkiksi henkilö toimii pöytäkirjanpitäjänä lautakunnassa, sijaistaa viranhaltijaa esittelijänä lautakunnassa tai muuten toimii viranhaltijan sijaisena. Kaikkiin tehtäviin, joita nyt esitetään muutettavaksi viroiksi, sisältyy julkisen vallan käyttöä. Kyseisten työsuhteisten tehtävien muuttaminen viroiksi on näin ollen tarpeellista.  

 

Yleiskaavatoimiston toimistopäällikkö toimii yleiskaavapäällikön sijaisena ja erotukseksi muista yleiskaavaosaston toimistopäälliköistä on perusteltua muuttaa nimike yleiskaava-arkkitehdiksi. Yleiskaava-arkkitehti nimike kertoo selvästi ja havainnollisesti tehtävän luonteen. Henkilöstökeskus on 1.12.2008 ilmoittanut, että nimikemuutos voidaan tehdä.

 

Kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää muiden kuin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä laitoksen ja viraston päällikön viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

 

Esitettyihin virkajärjestelyihin ei liity palkan tarkistuksia, eli virat perustetaan samalla palkalla kuin tehtävistä on maksettu.

 

Tehtävien ja viran nykyiset hoitajat II asemakaava-arkkitehti Katri Erroll, lakimies Riitta Venesmaa, toimistopäällikkö Rikhard Manninen, toimistopäällikkö Maria Jaakkola ja yleiskaavatoimiston toimistopäällikkö Olavi Veltheim ovat antaneet suostumuksen virkaan siirtymisestä/virkanimikkeen muuttamisesta.

 

 

 

 


3

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KANSSA LEHTISAAREN POHJOISOSAA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11677)

 

Khs 2009-33

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Vantaan seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa liitteen 3 mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote Vantaan seurakuntayhtymälle, Helsingin seurakuntayhtymälle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kaavamuutoskartta

 

Liite 2

Kiinteistölautakunnan lausunto

 

Liite 3

Sopimus

 

Liite 4

Sopimuksen liitekartat

 

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Vantaan seurakuntayhtymä ja Helsingin seurakuntayhtymä ovat maanomistajina tehneet aloitteen asemakaavan muuttamiseksi Lehtisaaressa omistamillaan alueilla.

 

Kaavamuutoksen seurauksena seurakuntayhtymien omistamien alueiden arvot nousevat merkittävästi. Maanomistajien kanssa on siksi neuvoteltu tehtäväksi maankäyttösopimus, jonka perusteella nämä suorittaisivat osallistumisenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.

 

Samalla esitetään seurakuntayhtymien kanssa tehtäväksi esisopimus aluevaihdosta kaavamuutoksen toteuttamiseksi. Sen mukaan seurakuntayhtymät saavat omistukseensa kaupungin omistamat asuinkerros- ja rivitalotonttien osat ja kaupungin omistukseen siirtyvät seurakuntayhtymiltä tarpeelliset katu- ja torialueet. Seurakuntayhtymät suorittaisivat aluevaihdossa kaupungille lisäksi 503 250 euroa välirahaa.


Maanomistus ja nykytilanne

 

Vantaan seurakuntayhtymä omistaa noin 2/3 ja Helsingin seura-kuntayhtymä noin 1/3 Lehtisaaren maa-alasta. Lehtisaaren tontit on vuokrattu maanvuokrasopimuksilla asunto-osakeyhtiöille ja liikekeskuksen tontti Lehtisaaren Liikekeskus Oy:lle. Useimpien tonttien nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2019.

 

Helsingin kaupunki omistaa osan Lehtisaaren katu- ja liikennealueista. Lisäksi kaupungilla on vakaa hallintaoikeus alueen liikenne-, pysäköinti-, katu-, aukio-, vapaa- ja erityisalueisiin sekä yleisen rakennuksen tonttiin 30203/2. Hallintaoikeus perustuu 23.9.1970 allekirjoitettuun
sopimukseen, jossa Helsingin pitäjän seurakuntien kirkkohallintokunta sekä Helsingin suomalaisten ja ruotsalaisten evankelisluterilaisten seurakuntien kirkkohallintokunta ovat luovuttaneet em. alueet Helsingin kaupungille korvauksetta siksi ajaksi, kun luovutettuja alueita käytetään asemakaavassa määrättyyn tarkoitukseen.

 

Voimassa olevat asemakaavat

 

Lehtisaaressa on edelleen pääosin voimassa koko Lehtisaaren aluetta koskeva Olli Kivisen vuonna 1959 valmistelema asemakaava (vahvistettu 24.5.1961). Suunnittelualueen osalta siihen on tehty muutoksia vuosina 1964, 1966 ja 1977. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 30200/1 on sosiaalista toimintaa palvelevan rakennuksen korttelialue (YS, 1 000 k-m2) ja tontit 30203/1 sekä 30204/1 ovat liikerakennusten korttelialuetta (AL, 4 500 k-m2). Tontti 30203/2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO, 2 000 k-m2). Tontti 30206/1 on autopaikkojen korttelialuetta (AP, 723 m2) ja Kuusisaarentien liikennealue on LT-aluetta. Pallokenttä on merkitty UP-alueeksi. Muu suunnittelualue on puisto- tai katualuetta.

 

Asemakaavan muutosehdotus nro 11677

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.4.2007 ja 24.1.2008 hyväksymä asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa alueen täydentämisen
korkeatasoisella kerrostalo- ja rivitalorakentamisella. Lehtisaaren keskusta-alue tiivistyy ja sen laidoille jäävät laajat rantapuistot. Nykyinen ostoskeskus puretaan ja se korvataan 2–4 -kerroksisilla asuinrakennuksilla, joiden pohjakerroksiin on varattu liiketilaa mm. päivittäistavarakaupalle. Nykyisen urheilukentän alueelle on sijoitettu neljä 2–4
-kerroksista kerrostaloa sekä 6–8 -kerroksinen pistetalo. Kuusisaarentien risteyksen yhteyteen on suunniteltu senioritalo ja sen eteläpuolella oleva nykyinen toimistotalo muutetaan senioritaloon liittyväksi ryhmäkodiksi. Kerrostalo- ja palvelutalokorttelien pysäköinti sijoitetaan maan alle. Koululle ja päiväkodille on osoitettu tontti alueen itärannan puiston ja Papinpöydänkujan päätteeksi siirretyn pallokentän vierestä. Papinpöydänkujasta on suunniteltu hidaskatu, joka yhdistää alueen itäosaan suunnitellun laajan rantapuiston ja nykyisen liikekeskuksen kortteliin suunnitellun torin. Lehtisaarentien itäpuolelle ja Pyhän Laurin tien tuntumaan on suunniteltu rivitalokorttelit.

 

Kerrosalaa kaava-alueella on yhteensä 24 880 k-m2. Uutta asuin-kerrosalaa on 20 930 k-m2, joista kerros- ja palvelutalokortteleissa 17 050 k-m2 ja rivitalokortteleissa 3 880 k-m2. Lisäksi uutta liiketilaa on asuintalojen pohjakerroksissa 1 100 k-m2. Koululle ja päiväkodille on varattu omalle tontilleen rakennusoikeutta 1 200 k-m2. Uusia asuntoja on suunniteltu noin 180 - 185 kpl, joista palvelutalossa on noin 40 asuntoa. Lisäksi alueelle on sijoitettu 40 -paikkainen vanhusten ryhmäkoti. Alueen väkiluku kasvaa noin 450 asukkaalla.

 

Kiinteistölautakunta antoi 16.10.2007 lausunnon asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Maanomistajien alueiden arvo nousee

 

Kaavamuutoksen seurauksena seurakuntayhtymien omistamien alueiden arvo nousee merkittävästi, joten on ollut tarpeen käydä kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä 3 oleva sopimusehdotus.

 

Sopimus                            Sopimuksen mukaan seurakuntayhtymät suorittaisivat kaavamuutoksen johdosta osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä 3 976 000 euroa. Korvaus maksettaisiin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä kolmen vuoden aikana siitä, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman tai vastaavanlaiselle rakentamiselle tai sen osalle on myönnetty lainvoimainen poikkeamispäätös. Korvaukselle laskettaisiin 3 prosentin vuotuista korkoa 1.1.2012 lukien eräpäivään saakka.

 

Edelleen kaavamuutoksen toteuttamiseksi seurakuntayhtymät ja kaupunki tekisivät esisopimuksen aluevaihdosta, jossa kaupunki luovuttaisi seurakuntayhtymille AK- ja AR-tonttien osia (595 k-m2) 540 000 euron arvosta ja seurakuntayhtymät luovuttaisivat kaupungille katu- ja torialueita (750 m2) 36 750 euron arvosta. Seurakuntayhtymät suorittaisivat järjestelyssä kaupungille lisäksi välirahaa 503 250 euroa.

 

Muutoin sopimus sisältää maanomistajien kanssa sovitut kaava-muutoksen toteutukseen liittyvät ehdot ja kaupungin tavanomaiset maankäyttösopimusehdot.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

 

Lautakunta esittää, että se oikeutettaisiin tekemään Vantaan seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa liitteen 3 mukainen esisopimus ja sopimus sekä siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

 

 

 


4

VARTIOHARJUN YLEISTEN RAKENNUSTEN TONTIN VARAAMINEN VANHUSTEN PALVELUASUNTOJA VARTEN 

 

Khs 2008-2381

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee varata 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45474 tontin nro 1 HF-Asunnot Oy:lle vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                          Hanke tulee suunnitella yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa ja likimäärin liitteenä olevaa 8.1.2009 päivättyä asemapiirrosta noudattaen.

 

Pöytäkirjanote HF-Asunnot Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

HF-Asunnot Oy:n kirje

 

Liite 2

Asemapiirros ja perspektiivikuva

 

Liite 3

Asemapiirros 8.1.2009

 

Liite 4

Sosiaaliviraston lausunto

 

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Vanhusten palvelutalolle esitetään varattavaksi tontti Vartioharjusta osoitteesta Muinaislinnantie 2. Tontille tulisi kaksikerroksinen 70 -paik-kainen vanhusten palvelutalo, jonka koko olisi noin 2 800 k-m2. Asukkaat olisivat suhteellisen huonokuntoisia ja paljon hoitoa sekä tukea tarvitsevia, joten työntekijöitä tarvitaan kolmeen vuoroon ja kaikkina viikon päivinä 30 - 50.

 

Hakemus                          HF-Asunnot Oy on lähettänyt kaupunginhallitukselle liitteenä 1 olevan

./.                   kirjeen, jossa haetaan varausta Vartiokylän korttelin nro 45475 tontille nro 1. Tontille on tarkoitus rakennuttaa vanhuksille tarkoitettu
70 -paikkainen palvelutalo.

 

HF-Asunnot Oy on ARA:n yleishyödylliseksi nimeämä sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava Eläke-Fennian ja Henki-Fennian omistama yhtiö. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä hoivapalvelutuottajan
Attendon kanssa. Attendo on pohjoismaiden suurin hoivapalvelutuottaja.


Tiedot tontista ja hankkeesta

 

Tontin 45375/1 pinta-ala on 9 102 m2 ja rakennusoikeus 2 731 k-m2. Kaavamerkintä on YOS eli sosiaalitointa ja opetusta palveleva kortteli-alue. Kaava sallii kaksikerroksisen rakennuksen. Tontti on keskellä rauhallista pientaloaluetta. Sitä ei ole tarvittu mihinkään muihin kaupungin tarpeisiin, ja tontin muuttamista asuntotontiksi on harkittu.

 

Tontille siis rakennetaan kaksikerroksinen noin 2 800 k-m2:n suuruinen palvelutalo, johon tulee 70 asukasta sekä 30 - 50 kolmessa vuorossa kaikkina viikon päivinä työskentelevää hoitajaa. Asukkaat ovat suhteellisen heikkokuntoisia sekä osin dementoituneita ja asuvat ryhmäko-

./.                   deissa. Liitteenä nro 2 on asemapiirros ja perspektiivikuva talosta.

 

Suunnittelu on tarkoitus käynnistää välittömästi ja hakea rakennuslupaa kevään 2009 aikana. Talo voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2010.

 

Sosiaalivirasto puoltaa varausta

 

./.                   Sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta liitteenä 4 olevan lausunnon.

 

Lausunnossa todetaan mm, että hanke toteuttaa kaupungin tarvetta tarjoamalla kohtuuhintaista palveluasumista ja sen sijainti on hyvä.

 

Varausesitys ja sijaintivaihtoehdot

 

Hanke on lähtenyt liikkeelle sosiaaliviraston kilpailutettua vanhusten asumis- ja hoivapalveluja. Sosiaaliviraston edustajat ottivat yhteyttä kiinteistövirastoon yhdessä hakijoiden edustajan kanssa. Tuolloin käytiin läpi kaikki tiedossa olevat mahdolliset sijaintivaihtoehdot, joita tosin oli valmiina vain muutamia. Hakijat päätyivät hakemaan nyt esillä olevaa tonttia. Asemakaavaosaston edustajille tiedotettiin neuvotteluista ja esillä olleista vaihtoehdoista sekä tiedusteltiin mahdollisia muita ratkaisuja, joita ei kuitenkaan tullut esille.

 

Saatuaan hankkeesta tiedon asemakaavaosaston edustajat ovat esittäneet tontin käytön kehittämistä niin, että vain osa tontista käytettäisiin kyseiseen tarkoitukseen ja muu osa tontista varattaisiin muuhun asumiseen tai mahdollisiin alueellisiin palveluihin.

 

Tontti on kuitenkin seissyt käyttämättömänä vuosikymmeniä eikä sen kehittäminen nyt tunnu perustellulta. Asemakaavan muutos mahdollisine tontin käytön merkittävää tehostamista vastustavine valituksineen veisi useita vuosia. Hankkeelle ei ole löydetty muita sopivia valmiita tontteja, sen toteutukselle on selvä tarve eikä hankkeen lykkääminen siksi tunnu perustellulta.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan esitetty hanke ja tontin
varaaminen ovat tarpeellisia ja perusteltuja kaupungin vanhusten hoidon ja asumisen kannalta.

 

Lautakunta esittää, että Vartiokylän korttelin nro 45474 tontti nro 1
varattaisiin HF-Asunnot Oy:lle vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten 31.12.2009 saakka ehdolla, että hanke suunnitellaan yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

 

Vs. Kaj toteaa, että lautakunnan päätöksen jälkeen asemakaavoittaja on käynyt hakijan kanssa käyty neuvotteluja. Näiden tuloksena hakija on muuttanut suunnitelmiaan kaavoittajan tavoitteiden mukaisiksi siten, että rakennus uusien suunnitelmien mukaan sijoittuisi tontin luoteislaitaan sen suuntaisesti. Tämä mahdollistaa tontin kaakkoispuoliskon myöhemmän erottamisen omaksi tontikseen. Tässä vaiheessa varaus tulee joka tapauksessa kohdistaa koko nykyiseen tonttiin 45474/1, mutta varausehtoihin esitetään lisättäväksi ehto, jonka mukaan varauksensaajan on suunniteltava hankkeensa likimääräisesti uutta liitteenä ole-

./.                   vaa asemapiirrosta noudattaen. Uusi asemapiirros on liitteenä 3.

 

 

 

 


5

ESPOON LAAJALAHDESSA SIJAITSEVAN RUUKINRANNAN ALUEEN VARAAMINEN NCC RAKENNUS OY:LLE ALUEEN KAAVALLISTA KEHITTÄMISTÄ JA ASUINRAKENNUSOIKEUDEN LUOVUTTAMISTA VARTEN

 

Khs 2009-21

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee varata NCC Rakennus Oy:lle liitekartan osoittaman noin kahden hehtaarin suuruisen alueen Espoon kaupungin Laajalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 asuntorakentamisen kaavasuunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan alueen suunnittelusta kaavoitusta varten ja kaavoituksen mahdollisesti edellyttämien erilaisten suunnitelmien ja selvitysten laatimisesta tarvittavine vuorovaikutusmenettelyineen.

 

2                    Kaupunki myy NCC Rakennus Oy:lle tai määräämälleen alueelle mahdollisesti muodostettavissa olevat tuottaja-muotoiseen rakentamiseen soveltuvat tontit luovutusajan-kohdan käyvästä hinnasta.

 

3                    Kaupunki vastaa Espoon kaupunkiin nähden mahdollisesti tarpeellisen maankäyttösopimuksen tekemisestä ja siitä aiheutuvista velvoitteista. Nämä velvoitteet voidaan kuitenkin siirtää varauksensaajan vastattaviksi tonteista maksettavan kauppahinnan yhteydessä ja sitä vastaavasti vähentäen.

 

4                    Kaupunki vastaa luovutettavan alueen maaperän puhtaudesta.

 

5                    Siinä tapauksessa, ettei suunnittelu- ja kehittämistyö johda tulokseen eikä rakennuskelpoisia tontteja voida muodostaa, osapuolilla ei ole vaatimuksia toisiinsa nähden.

 

Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Sijaintikartat

 

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Esityksen mukaan NCC Rakennus Oy:lle varataan osa Helsingin kaupungin Laajalahden Ruukinrannassa omistamasta alueesta asunto-rakentamisen suunnittelua varten.

 

NCC Rakennus Oy vastaa ehdotuksen mukaan alueen suunnittelusta ja kehittämisestä suhteessa Espoon kaupunkisuunnitteluvirastoon yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Jos alueelle voidaan muodostaa rakentamiskelpoisia tontteja tuottajamuotoiseen asuntorakentamiseen, kaupunki luovuttaa ne varauksensaajalle ajankohdan käyvästä hinnasta. Varauksensaaja vastaa alueen kaavasuunnittelun ja sen edellyttämien selvitysten ja toimenpiteiden kustannuksista. Kaupunki vastaa Espoon kaupungin kanssa mahdollisesti tehtävästä maankäyttösopimuksesta aiheutuvista velvoitteista. Siinä tapauksessa, ettei suunnittelu‑ ja kehittämistyö johda tulokseen, osapuolilla ei ole vaatimuksia toisiinsa nähden.

 

Hakemus                          NCC Rakennus Oy pyytää, että Helsingin kaupunki tekisi maanomistajana sen kanssa sopimuksen kaupungin Laajalahden Ruukinrannan alueella omistaman asemakaavoittamattoman maa-alueen kehittämisestä ja asuintarkoituksiin luovuttamisesta.

 

Hakemuksen kohde       Helsingin kaupunki omistaa Laajalahden Ruukinrannan alueella isohkon, aikanaan Albergan kartanon maista lohkotun vielä kaavoittamattoman alueen, jonka osaan hakemus kohdistuu. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee vanhan pientaloalueen keskellä. Espoon valtuuston 7.4.2008 hyväksymässä Etelä-Espoon yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä A2 asuntoalueeksi, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Hakija on myös neuvotellut esisopimuksesta kaupungin maanomistuksiin rajoittuvan tilan omistajan kanssa tämän alueen kehittämisestä ja myymisestä.

 

./.                   Hakemus ja karttaliitteet ovat liitteinä 1 - 2.

 

Arvion mukaan alue voisi olla kaavoitettavissa tonttitehokkuudella noin e = 0,25, mikä merkitsisi kaupungin omistamien alueiden osalta noin 5 000 k-m2:n rakennusoikeutta. Hakijan tavoitteena olisi toteuttaa alue yhtiömuotoisina omakoti- ja erillistaloina yhtiön IdeaKoti-konseptin mukaisesti.

 

Varauksen ehdot             Esitettävien varausehtojen mukaan NCC Rakennus Oy vastaa alueen kaavoituksen edellyttämistä kustannuksista, kuten erilaisista suunnittelu- ja selvityskustannuksista.

 

Kaupunki vastaa maanomistajana Espoon kaupungin mahdollisesti edellyttämän maankäyttösopimuksen edellyttämistä velvoitteista, jotka varauksensaaja voi kuitenkin ottaa vastatakseen tonteista maksettavan kauppahinnan suorituksen yhteydessä ja sitä vastaavasti vähentäen.

 

Kaupunki vastaa myös luovutettavien alueiden maaperän puhtaudesta. Tiedossa ei ole, että aluetta olisi käytetty niin, että olisi syytä epäillä maaperän pilaantumista.

 

Asemakaavan vahvistuttua Helsingin kaupunki myy NCC Rakennus Oy:lle tai määräämälleen alueelle mahdollisesti muodostettavissa olevat tuottajamuotoiseen rakentamiseen soveltuvat tontit luovutusajan-kohdan käyvästä hinnasta.

 

Alue on suunniteltava yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa.

 

Varauksen tarkoituksenmukaisuus

 

Kaupunki omistaa Espoon Laajalahdessa Ruukinrannan alueella runsaasti asemakaavoittamatonta maata, jonka saaminen rakentamisen piiriin olisi taloudellisesti ja kaupunkirakenteellisestikin tarkoituksenmukaista. Kaupungilla ei kuitenkaan ole resursseja tällaisten osin varsin hajanaisten alueiden asemakaavatasoiseen suunnittelemiseen naapurikunnan alueella silloin, kun kysymys ei ole mittakaavaltaan merkittävistä alueista. Myöskään Espoon kaupungilla ei ole suunnattavissa voimavaroja tämänkaltaisten yksittäisten maa alueiden kaavoittamiseen, vaan se edellyttää varsinaisen kaavoitustyön suorittamista maanomistajavoimin.

 

Hyvänä vaihtoehtona kaupungin omalle suunnittelulle voikin tällaisissa tilanteissa pitää sitä, että varauksen kautta kiinnitetään alueita kehittämään taho, jonka oman edun mukaista tämä on kehittämistyön tuloksesta syntyvien rakentamismahdollisuuksien kautta. Samalla kaupungin etu maanomistajana toteutuu myytäessä realisoituvan maan arvon-nousun kautta.

 

Tässä tapauksessa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena suunnitteluvarauksen antamista NCC Rakennus Oy:lle, joka on tahollaan neuvotellut kaupungin maihin liittyvän maa-alueen omistajan kanssa vastaavasta kumppanuudesta.

 

Alueen suunnittelua voidaan pitää haasteellisena ja sen ennakoidaan vievän pitkän aikaa, kun kysymys on alueesta, joka sijaitsee olemassa olevan pientaloalueen sisällä. Esitettävässä varausmenettelyssä riski kaavoituksen etenemisestä on varauksensaajalla, joka ei ole oikeutettu korvaukseen kustannuksistaan siinäkään tapauksessa, ettei rakentamiskelpoisia tontteja saada muodostettua.

 

Lautakunta esittää, että NCC Rakennus Oy:lle varattaisiin liitekartan osoittama alue Espoosta päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

 

Vs. Kaj toteaa, että Espoon uuden kaavoituskatsauksen mukaan alueelle on tarkoitus tutkia yleiskaavan mukaista tiivistä ja matalaa rakentamista. Kaavoitus on tällöin tarkoitus toteuttaa uutta toimintamallia kehittävänä konsulttityönä, mikä sopii hyvin yhteen nyt esitettävän varausmenettelyn kanssa.

 

 

 

 


6

SIPOON ITÄISEN JOKIPUISTON TONTTIEN VARAUKSEN JATKAMINEN NCC RAKENNUS OY:LLE

 

Khs 2009-36

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee varata NCC Rakennus Oy:lle Sipoon kunnan Nikkilän kylän tilasta Helsingfors sinnessjukhus, RN:o 13:1, liitekartan nro 3 mukaiset, yhteensä noin 2 730 (1400 + 1330) m2:n suuruiset määräalat, joista muodostuu korttelin 5009 AK/s-tontti rakennuksineen (rak. 34) sekä korttelin nro 5011 LPA-tontti seuraavin ehdoin:

 

1                    Varaus on voimassa 31.7.2010 saakka.

 

2                    Rakennus varataan peruskorjattavaksi ja muutettavaksi

asuinkäyttöön.

 

3                    Kaupunki voi hyödyntää rakennusta ja huonetiloja varausaikana mm. antamalla niitä vuokralle lyhytaikaisin tai määräaikaisin vuokrasopimuksin lähinnä toimitilakäyttöön.

 

4                    Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja Sipoon kunnan kanssa.

 

5                    Varauksensaajan on sovittava erikseen mahdollisista rakenteiden avaamisista ja muista tutkimuksista.

 

6                    Rakennusten ja maapohjan varaus johtaa tontinluovutukseen ehdolla, että luovutusehdoista päästään sopimukseen ja ehdolla, että asemakaavan muutos tulee voimaan.

 

7                    Varauksensaaja vastaa kaikista rakentamisen ja peruskorjauksen sekä niiden suunnittelun aiheuttamista kustannuksista.

 

8                     Kaupunki ei vastaa varauksen saajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingosta siinä tapauksessa, että luovutussopimuksia ei saada aikaan.

 


Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Myydyt rakennukset

 

Liite 2

NCC Rakennus Oy:n kirje 30.10.2008

 

Liite 3

Tonttien sijainti, ote asemakaavakartasta

 

Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:

 

Taustaa                             Ensimmäiset rakennukset (nrot 1, 2 ja 3) Sipoon Itäisen Jokipuiston alueelta myytiin NCC Rakennus Oy:lle 8.6.2001 (Kvsto 18.4.2001). Asunto Oy Sipoon Lönnborg Bostads Ab valmistui marraskuussa 2002.

 

Sen jälkeen NCC Rakennus Oy:lle on myyty:

 

-                     vuonna 2002 rakennus nro 15 (As. Oy Sipoon Pisaborg). Kohde on valmis.

 

-                     vuonna 2003 rakennukset nro 5, 6, 7 ja 12 (As. Oy Ekborg). Kohde on valmis.

 

-                     vuonna 2003 rakennukset nro 8 ja 33 (As. Oy Carlsborg). Kohteelle on myönnetty rakennuslupa, mutta rakennustöitä ei ole aloitettu.

 

-                     vuonna 2004 rakennus nro 9 (As. Oy Granborg). Kohde valmistui syksyllä 2006.

 

-                     vuonna 2006 rakennus nro 10 (As. Oy Eriksborg). Kohde on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2008 lopussa.

 

NCC Rakennus Oy on aloittanut kohteiden peruskorjaus- ja muutostyöt yhdessä kiinteistöviraston kanssa laaditun toteutusjärjestyksen mukaisesti niin nopeasti kuin se on ollut suunnittelun, poikkeus- ja rakennuslupien sekä alueelle rakennettavan uuden tekniikan, Sipoon kunnan maankäyttösopimuksessa asettaman toteuttamisaikataulun ja markkinatilanteen kannalta mahdollista.

 

Asuinkäyttöön korjattavien rakennusten lisäksi entiseltä sairaala-alueelta on myyty neljä rakennusta toimitilakäyttöön.

 

./.                   Myydyt rakennukset on esitetty liitteessä nro 1, jonka pohjakarttana on tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava. Rakennusten nro 31 ja 34 osalta asemakaavan muutos on hyväksytty Sipoon kunnanvaltuustossa, mutta uusi kaava ei ole vielä voimassa.

 

NCC Rakennus Oy:n esitys

 

./.                   NCC Rakennus Oy esittää liitteenä nro 2 olevassa 30.10.2008 päivätyssä kirjeessä, että rakennuksen nro 34 varausta jatkettaisiin elokuuhun 2010. Samalla NCC Rakennus Oy ilmoittaa luopuvansa suunnitelmista muuttaa rakennus nro 31 asuinrakennukseksi.

 

Varaus                               Kaupunginhallitus päätti 16.10.2006 (1276 §) varata rakennukset nro 31 ja 34 NCC Rakennus Oy:lle asuntojen suunnittelua varten. Kiinteistölautakunta päätti 20.11.2007 (764 §) em. päätöksen sisältyvän valtuutuksen perusteella jatkaa varausta 31.12.2008 saakka.

 

Asemakaava                    Kiinteistövirasto teki Sipoon kunnan kanssa sopimuksen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 23.5.2007 (Klk 20.3.2007, 172 §). Muutos koskee mm. rakennuksen nro 34 muuttamista asuinrakennukseksi.

 

Asemakaavan muutos hyväksyttiin Sipoon kunnanvaltuustossa 13.11.2008 ja kaava tullee voimaan vuoden loppuun mennessä, ellei päätöksestä valiteta.

 

Rakennus nro 34            Rakennus sijaitsee uuden asemakaavan mukaisella AK/s-tontilla 5009/1, jonka pinta-ala on noin 1 400 m2 ja rakennusoikeus 2 000 k-m2. Tontin autopaikat sijaitsevat viereisellä LPA-tontilla 5011/1, jonka

./.                   pinta-ala on noin 1 330 m2. Tonttien sijainti on esitetty liitteessä nro 3.

 

Rakennus on entinen sairaalan ravintokeskus ja keskuskeittiö, joka on viimeksi ollut vuokrattuna elintarvikealan yritykselle tuotantotilaksi, mutta on tällä hetkellä käyttämätön. Rakennuksen viimeaikainen käyttö tuotantotiloina on osoittautunut ongelmalliseksi. Se sijaitsee asunnoiksi peruskorjattujen rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden äänet sekä huoltoliikenne ovat aiheuttaneet jatkuvaa tyytymättömyyttä naapurikiinteistöissä.

 

Rakennus on valmistunut vuonna 1914. Se on tiilirakenteinen, osin kolmikerroksinen ja kellarillinen. Sitä on korjattu vuonna 1982 siten,
että kellarikerroksessa ovat kylmäsäilytystiloja ja varastoja, ensimmäisessä kerroksessa valmistuskeittiötilat, toisessa kerroksessa henkilökunnan ja potilaiden ruokasalit ja kolmannessa kerroksessa keittiöhenkilökunnan asuntolatilat sekä teknisiä tiloja. Rakennuksessa on kaksi tavarahissiä.

 

Rakennus on ollut varattuna NCC Rakennus Oy:lle asuinhankkeen suunnittelua varten. Luonnossuunnitelmassa rakennukseen on sijoitettu asuinhuoneistoalaa noin 1 400 htm2.

 

Aikaisempien jo toteutuneiden kauppojen mukaisella hinnoittelulla (As Oy Carlsborg) rakennuksen kauppahinnaksi muodostuu noin 500 000 euroa.

 

Kiinteistövirasto on liittänyt rakennuksen alueen uusiin verkostoihin niiden rakentumisen myötä. Liittymissä on otettu huomioon rakennuksen uusi käyttötarkoitus. Sähköliittymä on kuitenkin tilapäinen. Lopulliseen kauppahintaan lisättävät uusien teknisten liittymien kustannukset liittymämaksuineen ovat seuraavat:

 

 

- vesiliittymä

9 488 euroa

 

 

- viemäriliittymä

9 122 euroa

 

 

- kaukolämpöliittymä ja vaihdin

96 650 euroa

 

 

Yhteensä

115 260 euroa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistöviraston, NCC Rakennus Oy:n ja Sipoon kunnan yhteisenä tavoitteena on ollut nyt rakenteilla olevan rakennus nro 10:n jälkeen peruskorjata rakennukset nro 33 ja 8, jotka on jo myyty NCC Rakennus Oy:lle. Markkinatilanteen salliessa As Oy Carlsborg (rak. 33 ja 8) on tarkoitus saada rakenteille kesällä 2009, jolloin rakennuksen nro 34 peruskorjaustyöt voisivat alkaa syksyllä 2010.

 

Kiinteistölautakunta pitää rakennuksen nro 34 varauksen jatkamista tarkoituksenmukaisena.

 

Rakennus nro 31            NCC Rakennus Oy ei esitä rakennuksen nro 31 varauksen jatkamista eli ilmoittaa luopuvansa kohteen jatkosuunnittelusta.

 

Sipoon kunta on alustavasti selvittänyt rakennuksen soveltuvuutta omiin virastotarkoituksiinsa ja esittänyt neuvotteluissa olevansa kiinnostunut ostamaan rakennuksen.

 

Kunnalle onkin neuvotteluissa esitetty, että rakennus sisällytettäisiin kunnan ja kaupungin välisiin vireillä oleviin laajempiin kiinteistöjärjestelyihin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että rakennukset nro 31 ja 34 ovat viimeiset varsinaisella sairaala-alueella olevat Helsingin kaupungin omistuksessa oleva rakennukset.

 

Lautakunta esittää, että NCC Rakennus Oy:lle varattaisiin Sipoon kunnan Nikkilän kylästä päätösehdotuksesta ilmenevät alueet rakennuksineen ehdotuksen mukaisin ehdoin.

 

Vs. Kaj toteaa vielä, että alueen asemakaavamuutos ei siihen kohdistuneen valituksen takia tullut voimaan, vaan odottaa muutoksenhakuprosessin lopputulosta. Varausajan jatkaminen esitetyksi ajaksi on siksikin perusteltua.

 

 

 

 


7

LAAJASALON REPOSSAAREN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11868)

 

Khs 2009-1

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston pii­rus­tuksesta nro 11868/18.12.2008 il­me­ne­vän 49. kaupunginosan Repossaaren rakennuskieltoaikaa 12.2.2011 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11868 (Repossaari)

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.12.2008) mm., että Repossaari (kiinteistöt RN:o 1:9 ja 1:12) on vakuutusyhtiön omistuksessa. Saari on 22.2.1977 vahvistetussa asemakaavassa nro 7415 mer­kitty retkeily- ja loma-alueeksi (R). Saarta eivät koske mitkään suojelumääräykset. Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä 1 %, eli 1 %:lle alueen pinta-alasta saa rakentaa alueen käyttöä pal­ve­levia e­nin­tään
2-ker­roksisia rakennuksia. Asemakaavaselostuksessa, jos­sa on väärä tieto Repossaaren pinta-alasta, todetaan rakennusoikeuden suurin piirtein vastaavan jo rakennettua kerrosalaa.

 

Repossaaren isokokoinen päärakennus on tämän päivän käsityksen mukaan selvä rakennussuojelukohde, ja mahdollisesti jonkinasteisen suojelun piiriin kuuluisi myös osa sivurakennuksista. Voimassa oleva asemakaava ei aseta esteitä arvokkaiden rakennusten pur­kamiselle. Myöskään rakennusoikeuden määrittelyn osalta a­sema­kaava ei ole tar­koituksenmukainen. Asemakaavan muutos, jolla kaavamääräyksiä ajan­mukaistetaan rakennussuojelun ja rakennusoikeuden suhteen, on tarkoitus laatia yhteistyössä saaren omistajan kanssa lähivuosina.

 

49. kaupunginosan (Laajasalo) Repossaaren rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 12.2.2011 saakka maan­käyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella asemakaavan ajanmukaistamiseksi (kau­pun­ki­suun­nit­teluviraston a­se­ma­kaa­vaosaston piirustus nro 11868/18.12.2008).

 

 

 

 


8

LÄNSISATAMAN TONTTIEN 20048/7, 8 JA 10 TASON -16,0 YLÄPUOLELLA (SALMISAAREN TOIMITILA-ALUE, TEKNOLOGIAKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11771)

 

Khs 2008-2089

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason ‑16,0 yläpuolella asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn piirustuksen nro 11771 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja yleisten töiden lautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11771 (Länsisataman tontit 20048/7, 8 ja 10)

 

Liite 2

Havainnekuva (Länsisataman tontit 20048/7, 8 ja 10)

 

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tonttien nro 7, 8 ja 10 tason -16,0 yläpuolella asemakaavan muutosehdotus

 

Hiilikatu 3, Hiililaiturinkuja 3 ja Energiakatu 8

 

Tiivistelmä                         Asemakaavan muutos koskee toimitilarakennusten korttelialueen muuttamista teknologiakeskukselle osoitetuksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksen lisäk­si korttelialueelle esitetään 100 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa lisää. Autopaikat sijoitetaan kannen alaiseen pysäköintilaitokseen.

 

Asemakaavan perusteet

 

Technopolis Oyj tontin 7 haltijana ja tonttien 8 ja 10 varaajana pyytää (25.6.2007) asemakaavan muuttamista siten, että tonteille 8 ja 10 tulisi voida asemakaavassa osoitettujen paikkojen lisäksi rakentaa n. 100 lisäpaikkaa pihakannen alle rakennettavalle välikellaritasolle ja että tonttien käyttötarkoitus muutetaan myös tontin 7 osalta vastaamaan teknologiakeskustoimintaa. Lisäksi on esitetty teknisiä tarkastuksia mm. piha­­­­kansien korkeusasemiin.

 

Yhtiön aikeena on rakentaa Salmisaareen monipuolinen teknologia­kes­kus, jossa toimistotiloihin liittyy yritysten koulutus ja kehityspalveluita osa­na yrityshautomotoimintaa. Yhtiön kokemuksen mukaan alueen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoiminnassa riittävä. Syynä tähän on vierailijoiden suuri määrä, yritysten pieni koko ja yritysten keskimääräinen kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen asema korostuu.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on toimitilavaltaista kerrostaloaluetta.

 

Asemakaava

 

Alueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11140. Kaavan mukaan alueelle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue. Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa suunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä, jonka mukaisesti Salmisaaren toimitila-alueelle johdettaisiin toinen ajoyhteys jatkamalla Energiakatua itään Salmisaarenkadulle. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008 ja alustavan aikataulun mukaan ajoyhteys valmistuu 2010.

 

Maanomistus

 

Kaupunki omistaa maa-alueen. Hakija Technopolis Oyj on tontin 7 vuokraaja ja tonttien 8 ja 10 varaaja.

 

Nykytilanne

 

Kaava-alue on osa Salmisaaren toimitila-aluetta. Muutosalue on työmaavaiheessa. Tontilla 7 sijaitseva toimitilarakennus valmistunee 15.8.2008. Alustavan aikataulun mukaan tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja rakennukset valmistuvat vuonna 2010.

 

Rakennettu ympäristö

 

Salmisaaren toimitila-alue rajautuu pohjoispuolella Länsiväylään, kaakossa Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokseen ja lounaassa mereen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle on kaavoitettu 101 600 k-m2 toimitilaa ja 20 200 k-m2:n suuruinen urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Toimitila-alueen sekä liikuntahallin autopaikat sijaitsevat KTY-kortteleiden alla kannenalaisissa pysäköintitiloissa, joiden kautta on järjestetty alueen yhdyskuntatekninen huolto.

 

Maaperä      Alueen maaperä koostuu kalliosta ja täytemaakerroksista.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Alueella on ollut hiilien varastointiin liittyvää toimintaa, joka on mahdollisesti aiheuttanut maaperän likaantumista. Lisäksi Länsiväylän alla kalliotilassa sijaitsevat polttoaineiden säiliöt aiheuttavat paikallista hajuhait­­taa.

 

Toimistorakennukset sijoittuvat Länsiväylän välittömään läheisyyteen, jossa ilmanlaatu on huono liikenteen aiheuttamien päästöjen vuoksi. Länsiväylän liikenteestä johtuva kaava-alueen melutaso on päivällä n. 65–76 dB(A).

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on määrittää voimassa olevan asemakaavan mukainen toimitilarakennusten korttelialue teknologiakeskuksen korttelialueeksi siten, että kaavamuutoksessa otetaan huomioon normaaliin toimitilarakentamisen ohella teknologiakeskuksen aiheuttamat erityisvaatimukset ja pysäköintipaikkatarpeet.

 

Tavoitteena on, että arvokkaaseen tehdas- ja voimalaitosmiljööseen me­ren äärelle luodaan kaupunkikuvallisesti korkealaatuista rakennettua ympäristöä. Alueen perusratkaisu mahdollistaa luontevan vaiheittain rakentamisen.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on ollut teknologiakeskuksen sijoittaminen toimitilarakennusten korttelialueelle korttelin 20048 tonteille 7, 8 ja 10. Teknologiakeskuksen toiminnan erityisluonteen vuoksi muutosalueelle esitetään 100 vuoroittaiskäytössä olevan autopaikan lisäystä kannenalaiseen pysäköintilaitokseen suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.

 

Teknologiakeskuksen ominaispiirre on edesauttaa tutkimustoiminnan kehittymistä liiketoiminnaksi ja tarjota joustavaa toimitilaa ja yritys- ja kiinteistöpalveluita yrityksille. Teknologiakeskuksen toiminta poikkeaa normaalista toimitilatoiminnasta. Kaavamuutoksen hakijan mukaan alueen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei ole teknologiakeskustoimintaan riittävä huolimatta yhteispysäköintijärjestelystä. Erityisenä perusteena pysäköintipaikkojen lisäämiselle on teknologiakeskuksen yritysten pieni koko, vierailijoiden suuri määrä ja yritysten kehitysvaihe, jossa markkinoinnin ja verkottumisen asema korostuu.

 

Asemakaavan muutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys edellyttää pysäköintilaitoksen toteuttamista tonttien 8 ja 10 osalta kahdessa tasos­sa.

 

Mitoitus        Teknologiakeskuksen korttelialueen rakennusoikeus on 27 200 k-m2 ja tonttien tehokkuusluku n. e = 2.4. Kerrosalan määrä on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

 

Kaava-alueen pinta-ala on 11 410 m2.

 

Toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa
teknologiakeskuksen (KTY-1)

 

Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä kokoontu­mis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

 

Liikenne ja pysäköinti

 

Salmisaaren toimitila-alue liittyy katuverkkoon Porkkalankadun ja Tallberginkadun liittymän kautta. Toimitila-alueen ja liikuntahallin autopaikat sijoitetaan kannen alla olevaan yhteispysäköintilaitokseen.

 

Alueelle suunnitellaan parhaillaan toista katuyhteyttä, Energiakadun jatketta, joka liittyisi nykyiseen Salmisaarenkatuun. Yhteys parantaa alueen liikenneyhteyksiä erityisesti Länsiväylän suuntaan. Hankkeen arvioitu rakentamisajankohta on vuosina 2009–2010.

 

Teknologiakeskuksen korttelialueen (KTY-1) rakennusoikeus on 27 200 k-m2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan toimitilarakennuksille sallitaan enintään 1 autopaikka/170 k-m2, jolloin teknologia­kes­kuksen korttelialueelle voidaan osoittaa enintään 160 autopaikkaa. Kaavamuutoksen mukaisen 100 autopaikan lisäys kasvattaa teknologiakeskuksen korttelialueen autopaikkojen lukumääräksi 260 autopaikkaa, jolloin vastaava autopaikkamitoitus on 1 autopaikka/107 k-m2.

 

Lisäksi viereistä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU) tonttia 20786/5 varten on sijoitettava 150 vuoroittaiskäytössä olevaa autopaikkaa kortteleiden 20048 ja 20050 alla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen kaavan valmistelun yhteydessä.

 

Tonttien 8 ja 10 osalta kaavamuutoksen mukaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen kahdessa tasolla nostaa Länsiväylän eteläpuolella olevien 1-kerroksisten rakennusmassojen räystäskorkoa tasosta +13,0 tasoon +15. Lisäksi kannen yläpinnan korkotaso nousee n. 2 m:llä muuttaen 1-kerroksisten rakennusmassojen väliin kaavailtujen istutettavien sisäpihojen luonnetta suhteessa ympäröivän maaston korkotasoon. Istutettavia sisäpihoja ehdotetaan jätettäväksi pois.

 

Kaavamuutos edesauttaa teknisen huollon järjestelyä. Pysäköintilaitoksessa kulkevaa huoltoreittiä voidaan jatkaa Salmisaarenrannasta tontille 10 saakka, koska kaavamuutoksen mukaiset kaksi pysäköintitasoa edellyttävät kannen korkotason nostamista alueen itäpäässä.

 

Suunnitteilla olevan toisen liittyvän katuyhteyden myötä alueen suurimpien katujen liikennemäärät jäävät kohtuullisiksi. Ennusteen mukaan Tallberginkadulla on 7 500 autoa ja Energiakadulla 6 000 autoa arkivuo­rokautena, kun koko alue on valmiiksi rakennettu.

 

Pysäköintipaikkamäärä poikkeaa Salmisaaressa sovelletusta autopaikkamääräyksestä (1 autopaikka/170 k-m2) ja voimassa olevasta autopaikkamäärien laskentaohjeesta (1 autopaikka/350 k-m2), jonka tarkistaminen on vireillä. Tässä on kyseessä teknologiakeskustoiminta, joka on erityistapaus hakemuksessa kuvatuin perustein. Vastaavalla tavalla on erityisistä syistä poikettu tapauskohtaisesti.

 

Muutokset kaupunkikuvaan, teknisen huollon järjestämiseen ja liikenteeseen ovat vähäisiä.

 

Toteutus                            Alue on tontin 7 osalta työmaavaiheessa. Alustavan aikataulun mukaan teknologiakeskuksen 1. vaihe valmistuu 15.8.2008. Tonteilla 8 ja 10 rakennustyöt aloitetaan vuonna 2009 ja kohteet valmistuvat vuosina 2010 ja 2011.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 22.1.2008).

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.1.–8.2.2008 ja viraston internetsivuilla.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä.

 

Kiinteistö Oy Salmisaarenaukio 1:n, Kiinteistö Oy Helsingin Hiilirannan ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipihan edustajat ovat ilmoittaneet, etteivät ne tule vastustamaan suunniteltua pysäköintitilojen laajenta­mista kahteen tasoon, mikäli kaupunki sen hyväksyy. Suostumuksen edellytyksenä kuitenkin on, että lisätyt pysäköintipaikat otetaan osaksi Salmisaaren alueen pysäköinnin yhteisjärjestelyä, pysäköintilaitokseen tehdään ns. itäinen ajoyhteys ja Technopolis Oyj vastaa kaikista pysäköintitilojen aiheuttamista toteutuskustannuksista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksessa lisätyt pysäköintipaikat tulevat olemaan osana Salmisaaren alueen pysäköinnin yhteisjärjestelyä. Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kau­punkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa tiesuunnitelman, joka koskee ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008. 

 

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut hakijan kanssa kaavamuutoksen sisällöstä ja aikataulusta Saraco D&M Oy:n Technopolis Oyj:n puolesta 8.2.2008 laatiman kirjeen johdosta.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

 

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen:

 

Keskustelun kuluessa varajäsen Alku jäsen Helistön kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:

 

”Kaavamuutoksen sijasta kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee bussi­pysäkin rakentamisen Länsiväylälle molempiin suuntiin Iso-Pässi -ni­mi­sen luodon ja alikulun kohdalle sekä kiirehtii raitiotien valmistamista asemakaavan mukaan.”

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–4 (Helistö, Alku, Buttler, Slätis).

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.10.–17.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus Technopolis Oyj:lle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muis­­tutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunnot.

 

Lausunnot                        Ympäristökeskus toteaa (25.11.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 18.11.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa.

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (2.12.2008) mm., että se puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se edistää Salmisaa­ren toimitila-alueen toteuttamista ja mahdollistaa Salmisaaren kehittymisen merkittäväksi teknologiakeskus- ja yrityshautomoalueeksi. Technopolis Oyj on elokuussa 2008 saanut valmiiksi ensimmäisen teknologiakeskusvaiheensa tontille 7.

 

Kaavanmuutosehdotuksessa esitettyjen lisäautopaikkojen toteuttaminen edellyttää kiinteistölautakunnan ja Salmisaaren toimitilatonttien luovutuksensaajien välillä voimassa olevan ja 15.6.2008 päivätyn yhteis­järjestelysopimuksen muuttamista. Lautakunnalle tullaan esittelemään sopimuksen muutosehdotus sen jälkeen, kun kaavanmuutos on tullut voimaan ja sopimusneuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (11.12.2008), että asemakaavan muutoksen korkeustasomuutokset on otettu huomioon katualueiden suunnitelmissa. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

 

Vs. Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosään­nön 8 §:n 6 kohdan 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

 

3                          muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­ta­paa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­ki­pinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyk­siä

4                          muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asema­kaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

6                    muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7                    tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­ta­vissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


9

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39064/10 JA 11 SEKÄ 39066/19 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11839)

 

Khs 2008-2516

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39064 tonttien nro 10 ja 11 sekä korttelin nro 39066 tontin nro 19 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11839 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11839 (Tapaninkylän tontit 39064/10 ja 11 sekä 39066/19)

 

39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39064 tonttien nro 10 ja 11 sekä korttelin nro 39066 tontin nro 19 asemakaavan muutosehdotus.

 

Immolantie 34 ja 35, Ingeborgintie 3

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tonttien omistajien hakemuksista (19.7.2007, 30.7.2007, 1.8.2007) asemakaavan muuttamiseksi siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

 

Yleiskaava                        Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavatilanne        Tonteilla on voimassa asemakaava nro 8365 (vahvistettu 1.3.1982).

 

Kaavan mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autokatoksia ja -suojia sekä kylmää varastotilaa 30 k-m2/asunto kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Kaavassa on useam­pia rakennusten ulkonäköön liittyviä määräyksiä.

 

Nykytilanne                      Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tonteilla 39064/10 ja 39066/19 on 1940-luvun lopulla valmistunut omakotitalo, mutta mo­lem­mil­la niillä on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontti 39064/11 on rakentamaton.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

 

Aiemman lisärakentamisoikeuden lisäksi voidaan rakentaa asumista palvelevia aputiloja, kuten sauna-, kodinhoito- ja harrastustiloja 20 k-m2 yli sallitun rakennusoikeuden, mikäli tontille ei ole rakennettu tai ei rakenneta kellaria. Nämä aputilat saa sijoittaa asuinrakennukseen tai erilliseen talousrakennukseen.

 

Tonteilta on poistettu lentomelun torjumiseksi annettu asemakaavamääräys tarpeettomana. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa on poistettu tontin 39064/11 perältä tarpeettomana. Asemakaavamääräyksiä on muutoin muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

 

Tonttien pinta-ala on yhteensä 3 708 m2 ja kerrosala yhteensä 928 m2.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksen tuloksena tonttien rakennusoikeuden lisäys on yhteensä 187 k-m2. Tonteittain lisäykset ovat 48 m2:stä 73 k-m2:iin. Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

 

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

 

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 2.–15.10.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.–31.12.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen ilmoitus sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muu­tetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaa­vamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


10

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39325/1, 39326/4, 39329/19 SEKÄ 39330/5 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11844)

 

Khs 2008-2517

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39325 tontin nro 1, korttelin nro 39326 tontin nro 4, korttelin nro 39329 tontin nro 19 ja korttelin nro 39330 tontin nro 5 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11844 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11844 (Tapaninkylän tontit 39325/1, 39326/4, 39329/19 sekä 39330/5)

 

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39325 tontin nro 1, korttelin nro 39326 tontin nro 4, korttelin nro 39329 tontin nro 19 sekä korttelin nro 39330 tontin nro 5 asemakaavan muutosehdotus.

 

Rintamasotilaantie 4 ja 15, Lähdeniityntie 1, Kortesuontie 5

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tonttien omistajien hakemuksista (16.10.2007, 19.11.2007, 2.5.2007, 30.7.2007) asemakaavan muuttamiseksi siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

 

Yleiskaava                        Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavatilanne        Tonteilla on voimassa asemakaava nro 7540 (vahvistettu 19.1.1978).

 

Kaavan mukaan tontit ovat omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR) ja niiden tonttitehokkuusluku on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tonteille saa rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi a­suk­kaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja vir­kis­tys­ti­loja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % kerrosalasta.

 

Tontti on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla, pensasaidalla tai vä­hin­tään 100 cm ja e­nin­tään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

 

Nykytilanne                      Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pien­taloja. Kaik­ki tontit ovat rakennettuja, mutta tonteilla 39325/1 ja 39326/4 on vielä rakennusoikeutta jäljellä.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi.

 

Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

 

Rakennusten enimmäiskorkeus on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi (2-kerroksinen rakennus 7 m, 1-kerroksinen rakennus 5 m, autosuoja ja talousrakennus 3 m). Tonttia koskeva lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että tontille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m2/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

 

Tonteille 39329/19 ja 39330/5 on annettu lentomelun torjumiseksi kaavamääräys: A­suinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikku­noiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 80 dB vastaan. Tontilta 39325/1 on poistettu voimansiirtoalueen varaus tarpeettomana.

 

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käy­tössä ole­vien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaa­van muu­tok­sia, joissa tont­tite­hok­kuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

 

Tonttien pinta-ala on yhteensä 4 337 m2 ja kerrosala yhteensä 1 086 m2.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksen tuloksena tonttien rakennusoikeudet lisääntyvät seuraavasti: tontti 39325/1 (46 k-m2), 39326/4 (69 k-m2), 39329/19 (32 k-m2) ja 39330/5 (71 k-m2). Rakennus­oikeuden lisäys on yh­teensä 218 k-m2. Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

 

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

 

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistu­mis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muu­tos­luon­nos on ollut näh­tävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 25.9.–8.10.2008. Mielipiteitä ei esitetty.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 5.–19.12.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muu­tetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keutta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaa­vamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


11

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45298/10 JA 11 JA SEKÄ 45301/30 - 32 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11846)

 

Khs 2008-2525

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45298 tontin nro 10 ja 11 sekä korttelin nro 45301 tonttien nro 30–32 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11846 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11846 (Vartiokylän tontit 45298/10 ja 11 sekä 45301/30 - 32

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45298 tonttien nro 10 ja 11 ja korttelin nro 45301 tont­ti­en nro 30–32 a­semakaavan muutosehdotus.

 

Riskutie 17, 19, 21, 40a ja 40b

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.11.2008) mm., että tontin omistajat ovat hakeneet tonttien te­hok­kuus­luvun nostamista lukuun e = 0.25.

 

Asemakaavatilanne        Tonteilla 10 ja 11 voi­mas­sa ole­vas­sa a­se­ma­kaavassa nro 10015 tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suu­rin sallittu kerrosluku kaksi. Ton­teille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m2/ asunto, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Tonteilla 30–32 voimassa olevassa asemakaavassa nro 10283 tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, enintään 30 k-m2/asunto, kui­ten­kin yh­teensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. A­se­makaa­van mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Nykytilanne                      Tontit sijaitsevat Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla 45298/10 on vuonna 1951 rakennettu asuinrakennus. Muut tontit ovat rakentamattomia. Tonttien vieressä on omakotitaloja.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tonttien käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

 

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Koska tontilla 45298/10 oleva rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

 

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa ra­ken­taa kak­si asuntoa.

 

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Tonttien kadun puoleiseen reunaan on merkitty istutettavat alueen osat. Tonteille 45301/30 ja 31 on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

 

Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

 

Tonttien pinta-ala on yhteensä 4 312 m2 ja kerrosala yhteensä 1 078 m2.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille 45298/11 on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tonteille 45301/30–32 on tarkoitus myöhemmin rakentaa uudisrakennuksia. Ra­ken­nus­oi­keus li­sääntyy yhteensä 216 k-m2.

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 18.9.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.–31.12.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen ilmoitus sellaisille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille, joiden kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai joiden osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keutta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


12

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45112/7 - 9 JA 45114/10 - 15, KORTTELEIDEN 45120 JA 45121 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11823)

 

Khs 2007-2338

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45112 tonttien 7–9, korttelin nro 45114 tonttien nro 10–15, kortteleiden nro 45120 ja 45121 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.9.2008 päivätyn piirustuksen nro 11823 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11823 (Vartiokylän tontit 45112/7 - 9, 45114/ 10 - 15, 45120/1 - 5 ja 45121/1 - 6)

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45112 tonttien nro 7–9, korttelin nro 45114 tonttien nro 10–15, kortteleiden nro 45120 ja 45121 sekä katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Harakkamyllyntie 2–23

 

Tiivistelmä                         Myllypuron Harakkamyllyntien varressa olevien kaupungin 20 vuok­ra­tontin vuokramiehet ovat hakeneet asemakaavan muutosta asumisväljyyden parantamiseksi.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa tonttien rakennusoikeus on nostettu 190 k-m2:iin. Nykyisiä asuinrakennuksia voidaan laa­jentaa siten, et­tei alueen nykyinen yhtenäinen katunäkymä muutu.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.9.2008) mm., että kaavoitustyö on tullut vireille Myllypuron kortteleiden 45112, 45114, 45120 ja 45121 tonttien vuok­ra­mies­ten hake­muk­sen johdosta (saapunut 23.10.2007). Asemakaavaa esitetään muutettavaksi siten, että tonttien rakennusoikeudeksi merkitään 190 k-m2. Lisäksi kaavaan mer­kitään 20 %:n ns. aputilarakennusoikeus. Merkintä ohjeellisesta istutettavasta alueen osasta kortteleiden 45120 ja 45121 luo­teis­rajalla on tarpeettomana poistettava.

 

Hakemusta perustellaan sillä, että nykyiset tilaratkaisut perustuvat rakentamisaikaiseen aravasääntelyyn. Kaavamuutoksen mahdollistamalla lisärakentamisella taataan rakennusten käyttö­kelpoisuus myös tulevaisuudessa nykyaikaisina perheasuntoina ja asumisviihtyisyys lisääntyy.

 

Asemakaavatilanne        Alueella on voimassa vuonna 1977 vahvistettu asemakaava nro 7430. Tontit ovat erillisten enintään kahden asunnon pientalojen korttelialuetta (AO). Kunkin tontin kerrosala on 150 k-m2. Lisäksi saa rakentaa autosuojia tai katoksia enintään 30 k-m2/asunto. Tonttien keskimääräinen koko on n. 700 m2.

 

Nykytilanne                      Tontit sijaitsevat Myllypurossa Harakkamyllyntien varrella. Kaikilla tonteilla on 1980-luvun alussa lähes yhtenäisten rakennuspiirustusten mukaisesti rakennetut harjakattoiset omakotitalot ja kadun varressa olevat autosuoja- ja varastotilat. Kaava-alue ra­jautuu lou­nais- ja luoteispuolelta Hallainvuori-puistoon.

 

Tontit ovat kaupungin vuokratontteja, jotka on vuokrattu vuoteen 2040 saakka. Katualueet ovat kaupungin o­mis­tuk­sessa.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa tonttien käyttöä ja asumisväljyyttä rakennusoikeutta nostamalla kuitenkin siten, ettei alueen nykyinen yhtenäinen katunäkymä muutu.

 

Tonttien rakennusalat on merkitty siten, että nykyisiä asuinrakennuksia voidaan laajentaa tonttien takapihalle päin. Niillä ton­teilla, joilla nykyinen asuinrakennus ei ulotu kadun varressa olevan istutettavan alueen reunaan saakka, on mahdollisuus yksikerroksiseen laa­jen­nuk­seen myös kadun puolella. Hakemuksessa mainittu istutettava a­lueen osa kortteleiden 45120 ja 45121 luoteisrajalla on säilytetty asemakaavassa, koska alueella on sadevesiviemäri.

 

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

 

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Ra­ken­nusoikeus on 190 k-m2. Tonteille saa asemakaavakartassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta, kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta. Aputilat saa naapurin suostumuksella rakentaa kiinni tontin rajaan.

 

Tonteille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Toisen asunnon enimmäissuuruus on 50 k-m2.

 

Tonteille on merkitty rakennusalat, joiden mukaan ra­kennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa enintään kolme neljäsosaa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asuinrakennusten enimmäiskorkeus on 5 m.

 

Asuinrakennuksissa on oltava harjakatto. Kattokaltevuuden on oltava 30 astetta. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua punaista pystylautaa.

 

Tonttien Harakkamyllyntien puoleisiin reunoihin on merkitty istutettavat alueen osat, jotka on istutettava myös puin ja pensain ja joille saa sijoittaa vain tarpeelliset kulkutiet.

 

Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vä­hin­tään 650 m2.

 

Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on, ellei rakennusrajoin toisin osoiteta: kadun puoleisesta rajasta 5 m, lähivirkistysalueiden tai jalankulkukadun puoleisesta tontin rajasta 2 m ja muista tontin rajoista 4 m.

 

Tonttien pinta-ala on yh­teen­sä 14 053 m2 ja ker­ros­ala yh­teen­sä 3 800 k-m2.

 

Katualueet

 

Katualueita ei ole muutettu. Jalkamyllynpolku on merkitty edelleen jalankululle ja polkupyöräilylle va­ra­tuk­si kaduksi. Ka­tu­aluetta on 2 865 m2.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto. Kortteleiden 45120 ja 45121 lounaisreunaan on merkitty maanalaista joh­toa varten varattu alueen osa. Alueen osa on istutettava, mutta sille ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tonteilla olevia asuinrakennuksia voidaan laajentaa siten, ettei alueen nykyinen yhtenäinen katunäkymä muutu. Kunkin ton­tin rakennusoikeus nousee 40 k-m2.

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 27.5.2008), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa 16.6.2008 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin kaksi mielipidettä.

 

Myllypuro-Seura ry:n mielestä tonttien rakennusoikeuden nostaminen parantaa merkittävästi asumisväljyyttä ja asumisviihtyvyyttä. On tärkeää, että asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon, ettei alueen nykyinen yhtenäinen katunäkymä muutu.

 

Asunto Oy Hallainvuorentie 20 esitti ny­kyi­sessä asemakaavassa osoitetun Jalkamyllynpolulta Hallainvuorentielle johtavan rakentamatto­man kevyen liikenteen raitin poistamista asemakaavasta. Mielipiteessä viitataan mm. yleisten töiden lautakunnan Jalkamyllynpolun puistoa koskevaan päätökseen 22.5.2008.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipiteessä tarkoitettu raittiosuus ei kuulu kaava-alueeseen vaan on sen luoteispuolella. Yleisten töiden lau­ta­kun­ta hylkäsi 22.5.2008 Jalkamyllynpolun jatkon puisto­suun­nitelman (päivätty 25.4.2008). Suunnitelmassa raitti oli merkitty tontin 45347/5 viereen nykyisen alueen asemakaavan mukaisesti.

 

Käsiteltävänä olevaan kaavamuutokseen asiaa ei tule kuitenkaan kyt­keä, sillä kaava-alueella oleva Jalkamyllynpolun osuus on jo olemassa ja välttämätön, jotta Myllärinlaakson omakotialueelta päästään seudulliselle kevyen liikenteen raitille Harakkamyllyntien ja Hallainvuorentien välisessä metsässä. Kaavamuutosta ei mielipiteen johdosta muutettu.

 

Asemakaavan muutosluonnosta on ehdotusta valmisteltaessa muutettu siten, että asemakaavan muu­tos­ehdotukseen on lisätty kort­teleiden 45120 ja 45121 lounaisreunaan maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Alueen osa on istutettava, mutta sille ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita. Rakennusten kerroslukua koskeva määräys on muutettu muotoon, joka vastaa nykyisten a­suinrakennusten kerroslukua. Määräyksen mukaan rakennuksen suu­rimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa enintään kolme neljäsosaa käyt­tää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Asianosaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.–21.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja Helsingin Veden lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistövirasto toteaa (25.11.2008), ettei sillä ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Virasto puoltaa a­se­makaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvät kaksikymmentä omakoti-tonttia ovat kaupungin maalla, ja ne on vuok­rattu pitkäaikaisilla maan-vuokrasopimuksilla 31.12.2040 saakka. Ny­kyinen maanvuokra perustuu 150 k-m2:n rakennusoikeuteen.

 

Kiinteistölautakunta tarkistaa maanvuokran vastaamaan asemakaavan muutoksen mukaista 190 k-m2:n rakennusoikeutta, mikäli tontin vuokralainen hyödyntää lisärakennusoikeutta ko­ko­naan tai osittain. Lisäraken­nusoikeuden vaikutus maanvuokran suu­ruuteen määritellään sopimusta muutettaessa. Lisä­raken­tamissuunnitelmat tarkastetaan tonttiosastol­la ennen rakennusluvan käsittelyä.

 

Helsingin Vesi toteaa (1.12.2008) mm., että kaava-alueen tontit sijaitsevat Harakkamyllyntien varrella. Kaava-alue ra­jautuu lounais- ja luoteispuolelta Hallainvuori-puistoon. Kortteleiden 45120 ja 45121 lounaisreunassa on olemassa olevaa sadevesien ko­koo­ja­viemäriä NS 800 varten varattu alueen osa. Viemärin suoja-alueena toi­miva alueen osa on istutettava, mutta sille ei saa is­tut­taa pui­ta eikä syvälle juur­tuvia pensaita. Ehdotettua asemakaavan muutosaluetta pal­ve­levat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Asemakaavan muutos ei tule edellyttämään niiden siirtämistä tai muuttamista.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Vs. Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keutta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta,                      muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


13

12.1.2009 ja 19.1.2009 pöydälle pantu asia

KJ:N 29.12.2008 OTTAMA ASIA: VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATUA KOSKEVA ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11822)

 

Khs 2008-2724

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 11.12.2008 päivätyn

asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11822 asetettavaksi julkisesti nähtäville ja hankkia ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

Ote kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11822 (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu)

 

Liite 2

Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu)

 

22. kaupunginosan (Vallila) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavaehdotus sekä 21. kaupunginosan (Hermanni) katu-, puisto- ja rautatiealueiden, 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, katu- ja liikennealueiden sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin nro 24973 tontin nro 5 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Palmroth-Leinon tekemästä ja jäsen Puoskarin kannattamasta ehdotuksesta palauttaa edellä mainitun Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: ”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”

 

Vs. Kaj toteaa, että kysymys pääkaupunkiseudun yliopistokampuksia yhdis­­tävän joukkoliikenneyhteyden, nk. tiedelinjan, linjauksesta Kumpulan kampuksen ympäristössä on ollut vireillä pitkään. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt voimassa olevan asemakaavan mukaista joukkoliikennekadun liikennesuunnitelmaa (nk. Pietari Kalminkadun jatkeeseen perustuva vaihtoehto) 13.10.2005, 15.12.2005 ja 12.1.2006. Koska tätä vaihtoehtoa oli vastustettu, viimeksi mainitussa kokouksessaan lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi kaksi erilaista vaihtoehtoa ja päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Tämän päätöksen pohjalta on valmisteltu asemakaavan muutos nro 11822.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jälleen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 18.12.2008 vastoin esittelijän ehdotusta. Vs. Kaj:n käsityksen mukaan palautuspäätöksessä esitetyt parannusehdotukset tiedelinjan sujuvoittamiseksi eivät ole riittäviä, minkä vuoksi asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyä tulisi jatkaa. Asiassa on päätetty käyttää otto-oikeutta, kaupunginjohtajan päätösluettelo 29.12.2008 § 4327.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa todetaan mm. seuraavaa:

 

Alueen sijainti                  Aluetta rajaavat Mäkelänrinteen uintikeskus, Vallilan siirtolapuutarha, Haukilahdenkatu, Nylanderinpuisto, Ernst Lindelöfin katu, Isonniitynkatu ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha.

 

Tiivistelmä                         Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikennekadun rakentamisen Vallilanlaaksoon halki Mäkelänkadulta Pietari Kalmin kadulle Kumpulanmäellä. Katu kulkee Vallilan siirtolapuutarhan pohjois­puolella poistuvan junaradan paikalla. Varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson halki Isonniitynkadulle poistetaan.

 

Joukkoliikenneyhteyden rakentamista puistoalueen halki on vastustettu laajasti ja esitetty Tiedelinjan reititystä ja nopeuttamista olemassa olevaa katuverkkoa hyödyntäen.

 

Aloite                                 Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Aiemmat päätökset          Kumpulan ja Kumpulan yliopistoalueen 1980-luvulla tehdyissä asemakaavoissa on varauduttu sekä Kumpulan että Toukolan ja Pasilan ase­man välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekadulla KumpuIanmäeltä Isonniitynkadulle Kätilöopiston edustalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaista liikennesuunnitel­maa ja palautti asian sekä velvoitti kaupunkisuunnitteluvirastoa tutki­maan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoeh­tojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpulaseura ry, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan muuta asukasta tai asuinyhteisöä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa uudelleen 15.12.2005 ja jätti sen pöydälle.

 

Seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 12.1.2006, jolloin se hyväksyi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentie­hen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän. Samalla lautakunta päätti kehottaa asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka lähetettiin osallisille 7.3.2007.

 

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni-Vallila seura ry ja Vallilan asukasyhdistys ry tekivät 11.9.2006 aloitteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi sekä Tiedelinjan reititystä olemas­sa olevaa katuverkostoa pitkin tai uuden joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaan. Yhdistykset lähettivät 13.9.2007 kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin, että kaupunginhallitus ottaisi satamaradan käyttöasian käsiteltäväkseen yhdistysten aikaisemman aloitteen pohjalta.

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (26.1.2007) esitti kaupungille Tiedelinjan reitin nopeuttamisen kiirehtimistä Pasilan ja Kumpulan välillä. Kaupunginhallitus päätti 25.6.2007 kehottaa rakennusvirastoa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin Kumpulan kampuksen liittämiseksi osaksi Tiedelinjan reittiä nykyistä katuverkkoa Kumpulassa hyödyntäen. Tämä reitti ei kuitenkaan vastaa tavoitetta Tiedelinjan matka-ajan nopeuttamisesta Kum­­pulan ja Pasilan välillä, sillä se kiertää kampukselta Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Uuden joukkoliikennekadun arvioidaan nopeuttavan matka-aikaa Kumpulan kampukselta Pasilaan noin 5 minuuttia.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoaluetta, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

 

Asemakaavat

 

Pääosalla aluetta on voimassa 30.10.1987 vahvistettu asemakaava nro 9010. Kaavan mukaan alue on joukkoliikennekatua, katu- ja puistoaluetta.

 

Asemakaavoittamatonta aluetta ovat junarata sekä Hämeentien ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen alue.

 

Lisäksi alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat:

 

22.9.1950 vahvistettu asemakaava nro 2952. Kaavan mukaan Herman­nin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on katualuetta.

 

22.7.1963 vahvistettu asemakaava nro 5340. Kaavan mukaan Herman­nin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on rautatiealuetta.

 

5.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7931. Kaavan mukaan Hämeentie Jyrängöntien kohdalla on katualuetta.

 

16.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8930. Kaavan mukaan Pietari Kalmin kadun läntinen pää on joukkoliikennekatua, jonka vieressä on puistoaluetta. Lisäksi puistoaluetta on Mäkelänkadun varrella.

 

23.12.1987 vahvistettu asemakaava nro 9344. Kaavan mukaan Hämeentien itäpuolella on katualuetta.

 

30.10.1992 vahvistettu asemakaava nro 9945. Kaavan mukaan Hämeen­tien sillan itäpuolella on yleistä pysäköintialuetta ja puistoaluetta.

 

19.12.1997 vahvistettu asemakaava nro 10495. Kaavan mukaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen vieressä on puistoaluetta.

 

23.8.2004 lainvoiman saanut asemakaava nro 11303. Kaavan mukaan Ernst Lindelöfin kadun varressa on hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialuetta (kortteli 24973).

 

Maanomistus

 

Alue on pääasiassa kaupungin omistuksessa. Kortteli 24973 on valtion omistuksessa.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Alue on pääosin virkistysaluetta, jossa on runsaasti rakennettua puistoa sekä niittymäinen alue Nylanderinpuistossa. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Hämeentie.

 

Kaava-alueella on Dynamicum-niminen rakennus, jossa toimivat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano, Vallilan siirtolapuutarha sekä yliopiston kampusalue, jossa on mm. tiedekirjasto ja liikuntakeskus.

 

Suojelukohteet

 

Alueella ei ole suojelukohteita. Alueen välittömässä läheisyydessä on suojeltu Kumpulan kartano. Vallilan siirtolapuutarhan suojelua selvitetään parhaillaan käynnissä olevan kaavoituksen yhteydessä.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alueella on runsaasti rakennettuja teknisen huollon johtoja. Ratapenkereen läheisyydessä ja osittain myös penkereen alla on vesi-, merivesi-, kaasu- ja sähköjohdot. Jyrängöntiellä on kaasu-, lämpö- ja tietoliikennejohtoja.

 

Maaperä      Maanpinnan korkeus vaihtelee +2.0 ja +24.0 välillä. Kaava-alueen eteläosa on savialuetta, jossa saven paksuus on enimmillään n.16 metriä. Pohjoisessa on muutamia kalliopaljastumia ja muu osa on kitkamaata.

 


Ympäristöhäiriöt

 

Hämeentien ja Mäkelänkadun liikenteestä kantautuu alueelle melua. Hämeentien liikennemelu leviää meluselvitysten perusteella Vallilan siirtolapuutarhan suuntaan siten, että päiväajan 55 dB:n ulko-ohjearvo ylittyy vielä noin 200 metrin päässä Hämeentiestä.

 

Kaava-alueen itäosassa, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itäpuolella, joukkoliikennekadun linjaus kulkee Nylanderinpuiston vieritse Jyrängöntietä Pietari Kalmin kadulle. Rakennusvirasto on tutkinut maaperän pilaantuneisuutta Nylanderinpuistossa aiemmin sijainneen kauppapuutarhan kohdalla. Tutkimuksissa alueen maaperän on todettu olevan pilaantunut metalleilla, polyaromaattisilla yhdisteillä sekä torjunta-aineil­la. Rakennusvirasto on aloittanut puiston kunnostamisen, jonka yhteydessä myös alueen pilaantunut maaperä kunnostetaan.

 

Tavoitteet                          Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on linjata joukkoliikennekatu kulkemaan Kumpulanmäen lounaisrinteen ja Vallilanlaakson halki siten, että sen aiheuttamat meluhaitat ja maisemalliset vauriot minimoidaan.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Voimassa olevassa asemakaavassa joukkoliikenteelle eli busseille on varattu katu, joka sijaitsee Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulanmä­eltä Isonniitynkadulle. Sille on suunniteltu Tiedelinjan johtamista. Tiedelinja on oppilaitoksia yhdistävä seutulinja, joka kulkee Viikistä Pohjois-Tapiolaan.

 

Nykyisin Tiedelinja ei käy Kumpulan kampuksella, vaan kulkee Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Pietari Kalmin ja Väinö Auerin kadun varustaminen lämmityksellä mahdollistaisi Tiedelinjan tuomisen kampukselle.

 

Kun Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen, loppui myös junaliikenne satamaradalla. Näin vapautunut tila voidaan hyödyntää joukkoliikenteelle ja Tiedelinja siirtää sinne.

 

Asemakaavan muutoksella poistetaan Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle suunniteltu 340 metriä pitkä joukkoliikennekatu, jolla myös huoltoajo on sallittu. Vastaava yhteys on suunniteltu Vallilanlaaksoon johtamalla joukkoliikenteelle varattu katu kulkemaan Pietari Kalmin kadulta Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle ja siitä edelleen Jyrängöntielle ja alas rautatien paikalle. Vähän ennen rautatien tunnelin suuaukkoa Mäkelänrinteen kohdalla joukkoliikenteelle varattu katu kaartuu kohti Mäkelänkatua ja johdetaan tunnelissa Mäkelänrinteen uintikeskuksen alapuolella olevassa rinteessä. Näin vähennetään uuden väylän maisemalle aiheuttamaa vauriota ja tärkeä kevyen liikenteen yhteys Vallilanlaaksossa voidaan edelleen johtaa turvallisesti eri tasossa joukkoliikennekadun kanssa. Uusi katu päättyy Mäkelänkadulle, josta Tiedelinja jatkaa edelleen Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Uuden joukkoliikennekadun pituus on noin 1,5 km.

 

Mitoitus        Asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 10 ha. Katualuetta on 3,2 ha, puistoa on 3,5 ha, hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialuetta on 2,1 ha, suojaviheraluetta 1,1 ha ja yleistä pysäköintialuetta on 0,2 ha.

 

Hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialue (YHT)

 

Joukkoliikenneyhteys on suunniteltu kulkemaan korttelialueen halki siten, että voimassa olevan asemakaavan istutettava tontin osa ja vähäiseltä osin rakennusala muuttuu joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi. Järjestelyyn on varauduttu alueen rakennussuunnittelussa, eikä sillä ole vaikutusta kerrosalan määrään.

 

Virkistysalueet (VP)

 

Puistoalueet muuttuvat siten, että puistoalue Kumpulanlaaksossa suurenee ja Nylanderinpuisto sekä puistoalue Vallilanlaaksossa pienenevät.

 

Kumpulanlaaksossa puistoon on varattu osat yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle niissä kohdin, joissa ne joko ovat olemassa tai missä niitä tarvitaan kevyen liikenteen verkoston täydennyksenä. Jotkut ke­vyen liikenteen väylät kuitenkin risteävät uuden joukkoliikennekadun kanssa.

 

Katu- ja liikennealueet

 

Joukkoliikenteelle varattu katu on johdettu kaartaen Kumpulanmäeltä Nylanderinpuiston halki Vallilanlaaksoon. Lisäksi Hämeentieltä on johdettu joukkoliikenteelle varatut kadut, joilla huoltoliikenne on sallittu sekä Nylanderinpuiston että Vallilanlaakson puiston puolella. Järjestely on tarpeen Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan huoltoa varten.

 

Yleinen pysäköintialue (LP)

 

Kasvitieteellisen puutarhan kävijöitä sekä Hämeentien varrella olevan liikekorttelin asiakkaita varten on varattu yleiset pysäköintialueet Hämeentien sillan alle ja sen itäpuolelle. Niille on johdettu ajoyhteydet viereisiltä katualueilta. Järjestelyt on jo toteutettu. Hämeentien varrella oleva LP-alue on siirretty kadun itäpuolelle, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava raitiotie voi jatkua suoraan.

 

Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin tuntumaan on rakennettu LP-alue neljää bussia varten. Se palvelee puutarhan vierailijoita.

 

Suojaviheralue (EV)

 

Ne viheralueet, jotka ovat Hämeentien välittömässä läheisyydessä ja joiden käyttö virkistykseen ei ole luontevaa, on merkitty suojaviheralueiksi.

 

Liikenne      Kumpulanmäeltä Vallilanlaakson kautta Mäkelänkadulle kulkeva linjaus on tarkoitettu palvelemaan Tiedelinjaa. Tiedelinjan reitti jatkuu Mäkelän­kadulta Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Kumpulanmäeltä reitti kulkee Arabianrannan kautta Viikkiin.

 

Yhteydet joukkoliikennekadulta Hämeentielle parantavat Kumpulasta ja Arabianrannasta Pasilan kautta Töölön suuntaan kulkevien reittien järjestelymahdollisuuksia. Lisäksi joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Joukkoliikennekadun kuivatusta varten on rakennettava sadevesivie­märeitä, jotka johdetaan rakennettuun järjestelmään. Alueen länsipääs­sä oleva avo-oja on putkitettava. Ratapenkereen alla olevien johtojen kuormituskestävyys on selvitettävä, kun ratapenger muutetaan joukkoliikennekaduksi.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Nykyinen ratapenger on savialueella. Radan perustamistavasta ei ole tarkkaa tietoa. Joukkoliikenneyhteyttä varten ratapengertä levennetään, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä. Muilta osin perustamistavat ovat normaaleja.

 

Rakennettaessa katua Nylanderinpuiston pilaantuneeksi todetun alueen läheisyyteen tulee rakentamisessa huomioida mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset.

 

Rakennettaessa katua satamaradan alueelle tulee ratarakenteen maa-ainesten soveltuvuus suunniteltuun käyttöön arvioida pilaantuneisuuden osalta erikseen, jos radan maa-aineksia aiotaan hyödyntää kadun rakentamisessa.

 

Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu, ettei maaperän mahdollinen pilaantuneisuus estä alueen ottamista suunniteltuun käyttöön.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Joukkoliikenneyhteydestä aiheutuu melu-, päästö- ja muita haittoja. Meluhaittojen lieventämiseksi rakennetaan 2,5 metriä korkea aita, joka sijaitsee siirtolapuutarhan pohjoisreunassa ja ulottuu 100 metriä sen ohi Mäkelänrinteen suuntaan.

 

Joukkoliikennekadun liikennemäärän on arvioitu olevan korkeintaan noin 300 bussia vuorokaudessa, jolloin liikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso jää siirtolapuutarha-alueella alle 55 dB:n ohjearvon. Joukkoliikennekadun ja siirtolapuutarhan väliin määrätään kaavassa kuitenkin rakennettavaksi umpinainen aita, joka voi osaltaan toimia myös meluesteenä linja-autoliikenteen aiheuttamia yksittäisiä melutapahtumia vastaan.

 

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa (17.7.2008) on esitetty Hämeentien varteen rakennettavaksi meluesteet, joiden vaikutuksesta myös siirtolapuutarha-alueen itäosassa alitettaisiin 55 dB:n ohjearvo. Kaavassa on määrätty meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentamisesta Hämeentien varteen.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti 7.5.2008 esittää joukkoliikennekadun nimeksi Vallilanlaaksontie–Vallgårdsdalsvägen.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä joustavampi joukkoliikenne Viikin, Arabianrannan, Kumpulan ja Otaniemen kampusten välillä. Järjestely tarjoaa myös mahdollisuuden raitiovaunuliikenteen poikittaisyhteyden järjestämiselle kantakaupungin pohjoisosassa Pasilan ja Hämeentien välillä.

 

Vaikutukset kulttuurimaisemaan

 

Joukkoliikennekadun kulku puistoalueen keskellä saattaa kaupunginmuseon johtokunnan mielestä vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistorialliseen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kumpulan kartanon visuaalisesti hallitseva asema maisematilassa heikkenee. On kuitenkin muistettava, että Hämeentien sillan rakentaminen katkaisi aikanaan kartanon suhteen Vanhankaupunginselälle ja siihen verrattuna joukkoliikennekadun kielteinen vaikutus on vähäinen. Kiertoliittymän rakentaminen kartanon pääakselissa on haasteellinen tehtävä.

 

Joukkoliikennekadun kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventämään johtamalla katu tunneliin Mäkelänrinteen kohdalla. Tunnelin suuaukot ja väylän kaivannot tunneliin johtavien ramppien kohdalla muodostavat maisemallisen haitan, jota voidaan lieventää peittämällä turhaksi jäävä rautatietunnelin aukko ja täyttämällä ratakuilu puistoksi.

 

Kasvitieteellisen puutarhan ja Kumpulanmäen välillä joukkoliikennekatu kaartaa avoimessa maisematilassa avaran lounaisrinteen halki. Tältä osin katu ei voi turvautua metsänreunaan, johon se maisemallisesti sulautuisi paremmin.

 

Aidan rakentaminen kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolelle tuo maiseman kasvitieteellisen puutarhan rinteen alareunalle 460 metriä pitkän maisemallisen esteen. Se heikentää osin näkymiä kevyen liikenteen pääreitiltä etelään laakson pohjalla.

 

Uusi joukkoliikennekatu ja aita ovat myös haitallisia kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Vallilan siirtolapuutarhan kannalta.

 

Vaikutukset asukkaiden lähiympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin

 

Joukkoliikennekadun haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vallilan, mutta osin myös Kumpulan ja Pasilan asukkaiden lähiympäristöön. Lisäksi haittaa aiheutuu myös muille alueen käyttäjille kuten Hermannin ja Arabianrannan asukkaille. Asukkaat ovat todenneet, että alue ei tarjoa enää samanlaisia mahdollisuuksia ulkoiluun, lasten leikkeihin, leijojen lennättämiseen ja muuhun virkistykseen. Joukkoliikennekatu aitoineen rikkoo viher- ja virkistysalueen yhtenäisyyttä.

 

Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Kevyen liikenteen reittejä ei voida rakentaa Vallilanlaaksossa ilman, että ne risteäisivät joukkoliikennekadun kanssa. Nykyiset reitit risteävät kahdessa kohdassa Vallilanlaaksossa sekä Jyrängöntiellä kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynnin lähellä ja kiertoliittymän kohdalla.

 

Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle rakennettava pysäkki parantaa pääsyä tähän valtakunnallisesti merkittävään puutarhaan.

 

Joukkoliikennekadun melu- ja päästöhaitat eivät ole merkittäviä, eikä 55 db:n melutaso ylity. Sen sijaan kaavaehdotukseen sisältyy meluesteen rakentaminen vilkasliikenteisen Hämeentien reunalle Vallilan siirtolapuutarhan itäpuolelle. Melueste vähentää olennaisesti meluhaittoja Vallilan siirtolapuutarhassa ja Vallilanlaaksossa.

 

Liikenteelliset vaikutukset

 

Joukkoliikennekatu parantaa joukkoliikenteen poikittaisreittejä ja niiden järjestelymahdollisuuksia. Kadun ansiosta voidaan perustaa uusia poikittaislinjoja ja siirtää joitakin Kumpulan tai Arabianrannan kautta kulkevia bussilinjoja Pasilan kautta Töölön suuntaan.

 

Tiedelinjan matka-aika Kumpulasta Pasilaan lyhenee noin viisi minuuttia.

 

Joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin. Tätä raitiotietä voidaan myöhemmin jatkaa Kalasatamaan.

 

Yliopiston ja sen kasvitieteellisen puutarhan huoltoyhteyksiä parantavat Kumpulanmäeltä Jyrängöntielle rakennettava joukkoliikennekatu sekä Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymästä Jyrängöntielle rakennettavat nykyistä suoremmat yhteydet.

 

Joukkoliikennekatu risteää kevyen liikenteen reittien kanssa Kumpulan­puron kummallakin puolella, Jyrängöntiellä sekä kiertoliittymän kohdalla, mikä heikentää turvallista liikkumista.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,7 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta katutyöt ovat 2,7 milj. euroa, tunneli 5 milj. euroa, raitit 0,3 milj. euroa, vesihuolto 0,5 milj. euroa, siirtolapuutarhan ja joukkoliikennekadun väliin rakennettava aita 0,8 milj. euroa ja Hämeentien melueste 0,4 milj. euroa.

 

Kustannuksissa ei ole esitetty maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kunnostamisesta johtuvia lisäkustannuksia.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan aloitteesta.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osalliselle kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (7.3.2007). Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille kaavaluonnoksen kanssa (kirje päivätty 6.10.2008).

 

Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävillä 13.–31.10.2008 Arabianrannan, Pasilan ja Vallilan kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa.

 

Keskustelutilaisuus järjestettiin 29.10.2008 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa.

 

Esitetyt mielipiteet ja lausunnot

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaisen liikennesuunnitelman Pietari Kalmin kadun jatkamisesta joukkoliikennekatuna Isonniitynkadulle ja velvoitti tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpula-Seura ry (16.6.2005 ja 12.9.2005), Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry (27.9.2005) ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan asukasta ja asunto-osayhtiötä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Meren­tutkimuslaitos (4.8.2005 ja 14.9.2005) puolsivat kadun rakentamista. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (20.9.2005) ja myöhemmin kaksi asukasta vastustivat Kumpula-seuran esittämää vaihtoehtoa joukkoliikennekadun rakentamisesta satamaradan paikalle Vallilanlaak­soon.

 

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos lähettivät 24.11.2005 kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa ne totesivat pitävänsä edelleen tärkeänä Pietari Kalmin kadun jatkeen toteuttamista Isonniitynkadulle. Mutta ennen kadun toteutumista liikennöinti voitaisiin niiden mukaan käynnistää käyttämällä satamarataa hyväksi samalla tavalla kuin esimerkiksi Viikissä Jokerilinjalla.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.1.2006 Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulan­mäelle Pietari Kalmin kadun päähän.

 

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni–Vallila Seura ry ja Vallilan asukasyhdistys (11.9.2006) tekivät aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi ja Tiedelinjan reitityksen muuttamiseksi. Aloittees­sa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi ja Tiedelinja reitittämistä ensisijaisesti nykyisiä katuja pitkin esimerkiksi Hämeentieltä Sturenkadun ja Teollisuuskadun tai Aleksis Kiven kadun kautta Pasilan asemalle tai Tiedelinjaa palvelevan joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Pietari Kalmin kadun jatkeena Isonniitynkadulle. Kumpula-Seu­ra ry yhtyi tähän, mutta ei hyväksynyt Pietari Kalmin kadun jatketta. Aloitteen liitteenä oli 3 730 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi. Aloite on lähetetty myös kaupunginhallitukselle 31.1.2007.

 

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (13.9.2007) lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa ne esittävät, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus pyysi lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja kaupunginmuseon johtokunnalta.

 

Yleisten töiden lautakunta (25.10.2007) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle annettavassa lausunnossaan, että Hermannin rantatien jatkeena linjattu satamarata luo hyvät edellytykset täydentää itäisen kantakaupungin liikenneverkkoa. Se ottaa huo­mioon myös kevyen liikenteen tarpeet. Joukkoliikennekadun rakentamiseen on varauduttu vuosina 2011–2012 rakennusviraston talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2008–2012. Mikäli voimassa olevan asemakaavan mukainen vaihtoehto tulee uudelleen ajankohtaiseksi, tulisi lautakunnan mielestä kadun linjausta ja tilavarausta arvioida uudelleen ennen katusuunnitelman laatimista.

 

Toisaalta lautakunnan mielestä sekä nykyisen asemakaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke että Vallilanlaaksoon sijoittuva joukkoliikennekatu heikentävät Kumpulan- ja Vallilanlaakson yhtenäisen puistokokonaisuuden maisemallisia, kulttuurihistoriallisia, virkistyksellisiä ja ekologisia arvoja. Puiston kannalta optimaalisin ratkaisu olisi nykyisen katuverkon käyttö tai tunnelin rakentaminen joukkoliikenteelle. Satamaradan paikan kaavoittaminen puistoksi parantaisi kiistatta viheralueen toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja viihtyisyyttä.

 

Kaupunginmuseon johtokunta (19.3.2008) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossaan, että kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Yleiskaavassa 2002:ssa siirtolapuutarha-alueet ovat myös osa Helsingin viheraluerakennetta. Siten siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tulo Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilanlaakson viherluonnetta. Johtokunnan mielestä kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen. Johtokunnan mielestä joukkoliikennekatu saattaisi vaa­rantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Sen sijaan raitiotie satamaradan paikalla voisi olla luonteva ratkaisu, jos joukkoliikenneyhteyttä tulevaisuudessa tarvitaan.

 

Esittelijä

 

Edellä olevat lausunnot on annettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt myös kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa. Vastauksena siihen on tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus selostuk­sineen.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapuneet mielipiteet

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.3.2007 ja asemakaavaosastolle saapui siitä 16 mielipidettä.

 

Asuntoyhtiöiltä ja yksittäisiltä asukkailta tuli yhteensä 11 kannanottoa, joissa kaikissa vastustetaan joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaakson. Viidessä mielipiteessä esitetään nykyisen katuverkon hyödyntämistä tai raitioliikenteen kehittämistä ja kolmessa puolletaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

 

Kaupunginmuseo (2.4.2007) toteaa, ettei ratakuilun käyttö saa vaarantaa alueen suojeluarvoja ja pitää Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan kannalta luontevampana ratakuilun alueen varaamista pelkästään kevyelle liikenteelle.

 

Helsingin yliopisto (30.3.2007) korostaa tärkeyttä saada joukkoliikenteen reittejä kulkemaan kampuksen kautta ja yhteyksien saamista kam­pukselta ja muualta kaupungista kasvitieteelliseen puutarhaan. Voimas­sa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu palvelee näitä yliopiston liikennetarpeita paremmin kuin satamaraiteen paikalle ajateltu väylä.

 

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos ovat kirjeessään (18.12.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmaisseet kantanaan, että voimassa olevan asemakaavan mukainen joukkoliikennekatu Pietari Kalmin kadun jatkeena palvelee aluetta sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteytenä paremmin kuin Vallilanlaaksoon ajateltu yhteys.

 

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (27.3.2007) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja toteavat, että ne ovat 11.9.2006 jättäneet 3 730 asukkaan allekirjoittaman aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.1.2006 tekemän päätöksen joukkoliikennekadun siirtä­misestä Vallilanlaaksoon kumoamiseksi.

 

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry on 31.10.2007 lähettänyt kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa viitataan heidän tietoonsa tulleeseen Helsingin yliopiston Kumpulan kampusneuvottelukunnan tiedotteeseen ja pyydetään joukkoliikennekadusta päätettäessä ottamaan huomioon tiedotteessa esitetty kanta, että kampusaluetta parhaiten palveleva vaihtoehto on jo kaavassa olevan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentaminen

 


Esittelijä

 

Yllä oleviin mielipiteisiin ja kannanottoihin annetaan yhteinen vastine, joka esitetään kaavaluonnoksesta saapuneiden mielipiteiden jälkeen.

 

Ympäristökeskuksen (27.3.2007) mielestä kaavan valmistelussa on erityisen huolellisesti selvitettävä kadun vaikutukset paljon käytettyjen kevyen liikenteen yhteyksien, Vallilan siirtolapuutarhan, läheisen asuin­­alueen ja Vallilanlaakson virkistysalueiden olosuhteisiin mm. ilmanlaatu- ja melutilanteeseen. Myös radan ja sen lähiympäristön maa­perän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee tutkia.

 

Esittelijä

 

Rautatien maaperää ei ole tutkittu ja tiedetään ainoastaan ratapölkkyjen sisältävän kreosiittia. Nylanderinpuisto on tutkittu ja sille on laadittu kunnostussuunnitelma. Jatkosuunnittelussa maaperä tutkitaan tarkem­min kuten asemakaavaehdotuksessakin edellytetään.

 

Kaavaluonnoksesta saapuneet mielipiteet

 

Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin osallisille 6.10.2008 ja siitä saapui asemakaavaosastolle 25 mielipidettä. Mielipiteistä 15 tuli asukkailta ja 1 asunto-osayhtiöltä. Kaikki asuk­kaat vastustavat suunnitelmaa, ja asunto-osakeyhtiö toteaa uuden linjauksen olevan parempi kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen linjaus. Helsingin kaupungin liikennelaitos, Vanhankaupungin yrittäjät ry, Helsingin yliopiston seismologian laitos kannattavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos toteavat lausunnossaan, että yhteys palvelee heidän tavoitteitaan, mutta voimassa olevan asemakaavan mukainen reitti olisi niiden kannaltaan parempi. Mäkelänrinteen Uintikeskus puolestaan toteaa, ettei Tiedelinja saisi estää uimahallin mahdollista laajentamista. Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Kumpula-Seura, Kaupunginmuseo ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry vastustavat kadun rakentamista.

 

Asukkaat vastustavat jyrkästi joukkoliikennekadun rakentamista, koska se rikkoisi yhtenäisen, alueellisesti merkittävän puisto- ja virkistysalueen ja toisi sinne melua, saasteita ja turvattomuutta etenkin vanhusten ja lasten liikkumiseen sekä katkaisisi kevyen liikenteen yhteyksiä. Samalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kartanon muodostama kulttuurimaisema tuhottaisiin peruuttamattomasti ja menetettäisiin mah­dollisuudet kehittää aluetta puutarhakulttuurin ja virkistyksen vehreänä keskuksena. Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson käyttäjiä todettiin olevan vallilalaisten, hermannilaisten, pasilalaisten lisäksi Arabianrannan ja Käpylän asukkaat. Joukkoliikenteen kehittämistä kannatettiin, mutta tässä tapauksessa kustannusten ja kielteisten ympäristö- ja maisemavaikutusten todettiin olevan liian suuret saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Tiedelinjan reitin säilyttäminen ja nopeuttaminen olemassa olevassa katuverkostossa sai laajaa kannatusta. Kumpulan kampuksen saavutettavuuden todettiin parantuvan kunnostamalla sinne johtavia kevyen liikenteen väyliä. Tutkittavaksi ehdotettiin satamaradan paikan käyttöä raitiotielinjana ja tunneliratkaisua Isonniitynkadun suunnasta Kumpulan kampuksen alta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle. Lisäk­si todettiin, että huomioitava olisi myös metroratkaisut, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa yhdistävät Pasilan Kumpulaan kampukseen.

 

Helsingin kaupungin liikennelaitos (10.11.2008) esittää uudistetussa kannanotossaan, että Kumpulan alueen kautta kulkevaa poikittaista katuyhteyttä tarvitaan nykytilanteessa tiedelinjan nopeuttamiseksi matkalla Pasilaan ja linjaus tulee olla Kumpulanmäen yliopistoalueen kautta. Tavoite raitioliikenteen (ja bussiliikenteen) aloittamisajankohdalle, satamaradan paikalle sijoittuvaa yhteyttä hyödyntäen, voisi liikennelaitoksen näkökulmasta olla noin vuosi 2015. Liikennelaitos ja kaupunkisuun­nitteluvirasto ovat kaupunginjohtajalle kesäkuussa 2008 antamassaan hankeluettelossa esittäneet hankkeen ajoittuvan vuosille 2016–2017.

 

Helsingin yliopiston seismologian laitoksen (30.10.2008) kannanotossa todetaan, että kadun keskelle toivotaan raitiotieraiteita ja voimassa olevan kaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke pitäisi myös toteuttaa.

 

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (31.10.2008) toteavat mielipiteessään, että voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu eli Pietari Kalmin kadun jatkeeksi suunniteltu joukkoliikennekatu palvelisi yliopiston joukkoliikenteen kehittämistavoitteita hyvin ja yhteys Pasilan suuntaan olisi erittäin sujuva. Nyt esillä oleva asemakaavaehdotus toteuttaa yliopiston päätavoitteen saada joukkoliikenneyhteys ylös kampukselle, mutta reittinä se ei ole yhtä sujuva.

 

Kaupunginmuseo (28.10.2008) ei puolla asemakaavaluonnosta. Se toteaa, että Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton ja satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Luonteva ratkaisu, mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee, voisi olla Arabianrannan ja Pasilan välille toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tuli linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun kautta.

 

Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (29.10.2008) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja viittaavat aiempiin kannanottoi­hinsa, joihin kuuluu myös 3 730 nimeä sisältävä rakentamista vastustava kansalaisadressi. Perusteluissa todetaan mm., että joukkoliikenneka­tu tuhoaa virkistysalueen ja uhkaa Vallilanlaakson kulttuurimaisemaa. Mielipiteessä esitetään myös yksityiskohtaisia kommentteja selostusluonnokseen, joka on ollut nähtävillä kaavaluonnoksen yhteydessä.

 

Kumpula-Seura ry (31.10.2008) toteaa tyytyväisyytensä, että varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson puistoalueen halki Isonniitynkadulle poistetaan. Sen mielestä on tärkeää, että joukkoliikenneyhteyttä tarkastellaan yhdessä alueen liikennesuunnitelman kanssa ja tarkastelu ulotetaan Vallilanlaakson ja Kumpulanmäen ulkopuolelle. Tiedelinjan nykyinen reitti palvelee yliopistokampusten lisäksi kaikkia niitä kaupunginosia, joiden kautta se kulkee, kun taas Vallilanlaaksosta ei ole juurikaan tulossa uusia reitin käyttäjiä. Reittiä voidaan nopeuttaa esimerkiksi kaistajärjestelyillä ja liikennevaloetuisuuksilla. Kaavaluonnoksessa esitetty linjaus on monimutkainen, kallis ja sen Tiedelinjan ajoaikaa vähentävä merkitys on mitättömän pieni haittoihin verrattuna. Jos satamaradan käytön suunnittelua kuitenkin jatketaan, olisi harkittava vaihtoehtoa, jossa rata muutettaisiin raitiovaunuradaksi.

 

Enemmistö ry (31.10.2008) toteaa, että Vallilanlaaksoon ei tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon, jossa voi virkistyä kuulematta liikenteen melua ja kohtaamatta autoliikennettä.

 


Esittelijä

 

Puistoalueen halki kulkeva joukkoliikenneyhteys Kumpulanmäeltä Pasilaan aiheuttaa maisemallisia ja toiminnallisia ongelmia ja haittoja puiston käyttäjille. Radan muuttaminen raitiovaunuyhteydeksi olisi melko vaivatonta ja maisemallisesti tällainen muutos olisi vähiten haitallinen. Raitiovaunuyhteyttä ei kuitenkaan voida johtaa Kumpulanmäelle, joten yhteys kulkisi kampuksen vierestä kuten nykyisinkin.

 

Bussiyhteyden rakentaminen avaraan maisematilaan aiheuttaa kielteisiä maisemallisia vaikutuksia riippumatta siitä, mistä yhteys johdetaan. Vallilanlaakson puiston rauha häiriintyy osin sen maisemallisesti herkim­mässä kohdassa, Kumpulanpuron vesiaiheen ympäristössä. Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Melu- ja päästöhaitat lisääntyvät vähäisessä määrin, mutta toisaalta melu vähenee Hämeentien sillan meluesteen ansiosta. Nyt esitetty melko pitkä yhteys on toteutettavissa niin, että kevyen liikenteen haitat rajoittuvat Nylanderinpuiston alimmassa kohdassa olevan kiertoliittymän tuntumaan ja kohtaan, jossa Kumpulanpuron vieressä kulkeva kevyen liikenteen pääreitti risteää joukkoliikennekadun kanssa. Näissä paikoissa kevyen liikenteen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Kumpulanlaakson ja Pasilan välinen liikenne, joka saadaan tunnelin ansiosta kulkemaan ilman joukkoliikenteen katkaisevaa vaikutusta.

 

Joukkoliikenneyhteyden johtaminen kokonaisuudessaan tunneliin Isonniitynkadulta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle olisi teknisesti mahdollinen, mutta taloudellisesti toteuttamiskelvoton vaihtoehto.

 

Mäkelänrinteen Uintikeskus (18.11.2008) peruuttaa 28.3.2007 ja 27.10.2008 lähettämänsä lausunnot ja esittää, että Tiedelinja pyrittäisiin toteuttamaan siten, ettei se ei estäisi uintikeskuksen mahdollista laajentamista.

 

Esittelijä

 

Mäkelänrinteen uintikeskuksen mahdollinen laajentaminen on tehtävissä tontille siten, että laajennusosa ulottuu pohjoiseen osin tai kokonaan nykyisen pysäköintialueen päälle. Tällöin autopaikat rakennetaan osin tai kokonaan laajennuksen alle. Puistoalueella ei lisärakentamista tulisi tehdä.

 

Vanhankaupungin yrittäjät ry:n (22.10.2008) mielestä suunnitteilla olevalle kadulle Kumpulanmäeltä Mäkelänkadulle tulisi sallia myös henkilö- ja jakeluautoliikenne.

 

Esittelijä

 

Uusi katuyhteys suunnitellaan vain joukkoliikenteelle eikä sillä sallita mitään muuta ajoneuvoliikennettä. On erittäin tärkeää, että Kalasatamasta Mäkelänkadun suuntaan kulkeva liikenne ei sijoitu joukkoliikennekadulle.

Tilastotiedot

 

 

 

 

Asemakaavoittamaton alue

 

 

 

 

Pinta-ala
ha

 

 

 

 

 

 

 

3,5

 

 

 

 

Voimassa oleva asemakaava

 

 

 

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

 

 

 

ha

k-m2

 

 

 

Yleisten rakennusten korttelialue(YHT)

2,16

28 000

 

 

Puisto (VP)

3,56

 

 

 

Kadut

0,55

 

 

 

Yleinen pysäköintialue (LP)

0,14

 

 

 

Rautatiealue (LR)

0,02

 

 

 

Kevyen liikenteen kadut

0,12

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

6,6

28 000

 

 

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

 

 

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

 

 

 

ha

k-m2

 

 

 

Yleisten rakennusten korttelialue(YHT)

2,12

28 000

 

 

Puisto (VP)

3,46

 

 

 

Kadut

3,24

 

 

 

Yleinen pysäköintialue (LP)

0,21

 

 

 

Suojaviheralue (EV)

1,08

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

10,1

28 000

 

Jatkotoimenpiteet            Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

 

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

 

Vs. Kaj toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätös 18.12.2008 tulisi kumota ja jatkaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11882 käsittelyä.