Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n osakkeiden merkintä

Valtuutettu Risto Rautavan toivomusponsi: Kaupunginhallitus lähestyy valtiota rakennettujen asuintonttien kiinteistöveroprosentin laskemiseksi

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Päivi Lipposen kirje terveysasemien laboratoriopalveluista

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle mm. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

2.11.2009 pöydälle pantu asia
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanosta annettava lausunto

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n sekä XXXX ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

Annantalon lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen ilmanvaihdon peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Haagan peruskoulun ikkunoiden, ovien, katon, salaojien ja alustilan korjauksen teknisen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen Tilkankatu 1:ssä sijaitsevan rakennuksen kehittämishankkeen hankesuunnitelma

VALTUUTETTU RISTO RAUTAVAN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGINHALLITUS LÄHESTYY VALTIOTA RAKENNETTUJEN ASUINTONTTIEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN LASKEMISEKSI

Khs 2008-2389

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Risto Rautava) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Risto Rautavalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

Kj toteaa, että hyväksyessään talousarvion vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

3 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus lähestyy valtiota rakennettujen asuintonttien kiinteistöveroprosentin laskemiseksi.” (Risto Rautava, äänin 62-4)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnessa tarkoitetuista rakennetuista asuintonteista maksettava kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Voimassa oleva vaihteluväli yleisen kiinteistöveroprosentin määräämiselle on
0,50 - 1,00. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi siten, että ko. vaihteluväli olisi vuoden 2010 alusta lukien 0,60 – 1,35. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaista kiinteistöveroa peritään muista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä asuinrakennuksista sekä kaikkien kiinteistöjen maapohjasta.

Vakituisille asuinrakennuksille kunta on viime vuosina voinut määrätä veroprosentiksi vähintään 0,22 ja enintään 0,50. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi siten, että vakituisten asuinrakennusten veron alaraja olisi vuoden 2010 alusta lukien 0,32 ja yläraja 0,75. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi kunta voi määrätä veroprosentiksi vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Helsingin seudulla (14 kuntaa) kunta määrää rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentin, joka on vähintään yhden prosenttiyksikön yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi kuitenkin enintään 3,00. Näiden lisäksi voimalaitosrakennuksille sekä yleishyödyllisten yhteisöjen omistamille rakennuksille ja maapohjalle voidaan määrittää yleisestä kiinteistöverosta poikkeava kiinteistöveroprosentti.

Kunnanvaltuuston määräämä yleinen kiinteistövero kohdistuu samansuuruisena veron kohteena olevalle maapohjalle sekä rakennukselle. Lain mukaan rakennukselle ja maapohjalle ei voi määrä toisistaan poikkeavaa kiinteistöveroprosenttia. Helsingissä valtaosa yleisen kiinteistöveron tuotosta kertyy muista kohteista kuin rakennetuista asuintonteista. Yleisen kiinteistöveron tuotto kertyy pääosin muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista sekä muiden kuin asuinrakennusten maapohjista.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat kuluvan vuoden aikana pohtineet yhteisen esityksen tekemistä valtioneuvostolle ponnen mukaisesta kiinteistöverolain muuttamisesta siten, että kiinteistöt, joita käytetään vakituiseen asumiseen, määriteltäisiin omaksi käyttötarkoitukseksi, jolle voitaisiin määrätä vaihteluvälin puitteissa oma kiinteistöveroprosentti.

Kun pääkaupunkiseudun kuntien verotulot ovat taantuman seurauksena jo kuluvana vuonna oleellisesti vähentyneet, koettiin toisaalta ongelmalliseksi tehdä verotulojen vähenemiseen tähtäävää esitystä tässä talouden tilanteessa.

Helsinki on tehnyt vastaavansisältöisen esityksen valtioneuvostolle vuonna 1995. Esityksen pohjalta kiinteistöverojärjestelmää ei kuitenkaan muutettu.

Vuoden mittaan kävi ilmi, että valtio tulee nostamaan sekä vakituisten asuinrakennusten että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja.

Näillä toimenpiteillä valtio katsoi osaltaan vahvistavansa kuntien taloutta muiden verotulojen supistuttua voimakkaasti. Kuntien talousarviovalmistelujen yhteydessä käsitys kuntien verotulojen vähenemisestä vahvistui entisestään ja paineita veronkorotuksiin oli nähtävissä. Khn esityksessä vuoden 2010 talousarvioksi yleistä kiinteistöveroprosenttia esitetään nostettavaksi Helsingissä vuoden 2010 alusta 0,7 prosentista 0,8 prosenttiin. Valtuusto päättää veroprosenteista 11.11.2009.

Kun kävi selväksi, että kiinteistöverojen alarajoja tullaan lakisääteisesti korottamaan, päädyttiin pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisvalmistelussa siihen, että esitystä kiinteistöverolain muuttamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tässä tilanteessa. Kaupunkien taholta pidettiin epätodennäköisenä, että valtio lähtisi tässä taloudellisessa tilanteessa tekemään kiinteistöverojärjestelmään sellaisia muutoksia, jotka heikentäisivät kuntien mahdollisuuksia kerätä kiinteistöveroja.

Lisäksi on tiedossa, että valtio on alkuvuodesta 2009 asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuutta muuttaa kiinteistöverojärjestelmää siihen suuntaan, että maksettavan kiinteistöveron suuruus määräytyisi kiinteistön aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen mukaan.

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN KIRJE TERVEYSASEMIEN LABORATORIOPALVELUISTA

Khs 2009-1990

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Päivi Lipposelle seuraavan terveyslautakunnan lausunnon mukaisen vastauksen terveysasemien laboratoriopalveluja koskevaan kirjeeseen:

Helsingin terveyskeskus ostaa laboratoriopalvelut HUSLABilta ja laboratoriotoimipisteiden keskittäminen tapahtui HUSLABin aloitteesta.

Terveyslautakunta hyväksyi 29.9.2009 esityksen laboratoriopalvelujen kehittämisen palveluja keskittämällä edellyttäen samalla terveyskeskukselta seuraavia toimenpiteitä:

1 terveyskeskuksessa sovitaan ennen muutoksen toteutumista näytteenoton järjestelyistä niiden potilaiden osalta, joilla on toimintakykyvajauksista johtuen huomattavia vaikeuksia kulkea itsenäisesti uusille näytteenottopaikoille, huomioiden etenkin ne potilaat, joilla on toistuvaa näytteenottotarvetta,

2 terveyskeskus seuraa muutokseen liittyen henkilökunnan työkuorman, työnkuvan ja työssä viihtymisen sekä potilaiden läheteohjauksen kehitystä niillä terveysasemilla, joilta laboratoriopalvelut poistuvat ja että tästä tuodaan selvitys mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen lautakunnalle syksyllä 2010,

3 kustannusten säästämiseksi vapautuvista tiloista pyritään pääsemään eroon siltä osin kuin terveyskeskus ei niitä itse tarvitse,

4 joukkoliikennepalvelujen käyttömahdollisuudesta sekä Kelan tarjoamista taksikorvauksista tiedotetaan aktiivisesti sekä terveysasemien ja laboratorioiden käyttäjille että asukasyhdistyksille,

5 laboratorioverkostoon kohdistuvista muutoksista ja vierianalytiikan käyttöönoton tuomasta parannuksesta terveysasemien palvelutasoon tiedotetaan aktiivisesti sekä terveysasemien ja laboratorioiden käyttäjille että asukasyhdistyksille.

Aiemmin toteutetuista laboratoriotoimipisteiden keskittämisistä on saatu pääosin hyviä kokemuksia. Niillä terveysasemilla, joilla ei ole

HUSLABin toimipistettä, on käytössä laajennettu vierianalytiikka. Vierianalytiikka otetaan käyttöön myös niillä terveysasemilla, joilta nyt suljetaan erillinen laboratoriotoimipiste. Vierianalytiikalla tarkoitetaan pika-CRP:n , EKG:n , hemoglobiinin, verensokerin, PLV:n, nielu- ja bakteeriviljelyiden näytteenottomahdollisuutta. Nykyaikaisena ja nopeana menetelmänä vierianalytiikan osuus näytteidenotossa tullee jatkossa edelleen lisääntymään. Vierianalytiikka tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa ja mahdollistaa päivystyspotilaiden nopeamman hoidontarpeen arvioinnin ja näin lyhentää viivettä mahdolliseen sairaalaan lähettämiseen. Vierianalytiikka ei myöskään supista lääkäreiden valittavana olevaa laboratorionäytevalikoimaa, vaan se säilyy ennallaan.

Julkiset kulkuyhteydet muihin toimipisteisiin ovat lakkautettavista pisteistä hyvät. Alueilla toimii myös normaalin HKL:n hinnaston mukaisia kaupunginosa- eli palvelulinjoja. Nämä on tarkoitettu kaikkien käyttöön, mutta reittien ja aikataulujen suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon vanhusten, liikuntarajoitteisten ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien tarpeet. Reitit kulkevat esimerkiksi terveysasemien, neuvoloiden ja vanhainkotien kautta. Laajasalon ja Oulunkylän alueilla toimii lisäksi ns. kutsulinja, joka potilaan on mahdollista tilata haluamaansa kohteeseen etukäteen. Terveyskeskus ja HKL käyvät tarvittaessa keskustelua linjojen ja reittien kehittämisestä. On myös muistettava, että potilas voi valita näytteidenottoon itselleen sopivimman useista HUSLABin toimipisteista ja jatkossa myös Kirurgisen sairaalan laboratorion. Useat laboratorionäytteet edellyttävät myös esivalmisteluja eikä niitä tästä syystä voida ottaa vastaanottokäyntien yhteydessä, joten potilaalle ei tällöin aiheudu ylimääräisiä matkustuskertoja.

HUSLAB kohdentaa suljettavien toimipisteidensä henkilökuntaa lähiasemien laboratoriotoimipisteisiin. Näin odotusaikoja ja jonoja saadaan kasvavista asiakasmääristä huolimatta lyhennettyä ja myös vähennettyä toiminnan haavoittuvuutta. Panostaminen isompiin toimipisteyksiköihin edistää toiminnan sujuvuuden lisäksi myös potilasturvallisuutta ja mahdollistaa yhdenmukaisen laboratorionäytteiden valikoiman kaikissa toimipisteissä.

Terveysasemaosasto selvittää HUSLABin kanssa mahdollisuutta kerran viikossa tapahtuvaan laitosnäytteenottoon sekä tätä koskevan kokeilun toteuttamista Laajasalon ja Pitäjänmäen terveysasemilla. Laitosnäytteenotoissa HUSLABin näytteenottaja tulee suorittamaan näytteenotot terveysaseman tiloihin. Toiminta on ennalta suunniteltua eikä sovellu päivystystapauksiin. Lisäksi terveyskeskus ostaa jo nyt HUSLABilta n. 800 kotinäytteenottoa kuukaudessa terveysasemien potilaille, joilla ei ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen laboratoriossa asioimiseen. Myös kotisairaanhoito järjestää potilailleen kotinäytteenottoja.

Kirje valtuutettu Päivi Lipposelle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Päivi Lipposen kirje 24.9.2009

Valtuutettu Päivi Lipponen on Khlle osoittamassaan 24.9.2009 saapuneessa kirjeessä tiedustellut terveysasemien laboratoriopalvelujen kehittämisen vaikutuksia mm. näytteenoton sujuvuuteen. Kirje on esityslistan liitteenä.

Terveyslautakunta on (20.10.2009) antanut kirjeen johdosta päätösehdotuksen mukaisen lausunnon ja siinä todennut mm., että siirtyminen isoihin toimipisteisiin edistää toiminnan sujuvuuden lisäksi myös potilasturvallisuutta ja mahdollistaa yhdenmukaiset laboratorionäytteiden valikoimat kaikissa toimipisteissä.

HIETARANNAN KAHVILA- JA PUKUHUONERAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-749

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen 17.2.2008 päivätyn uudisrakennustyön hankesuunnitelman, jonka enimmäishinta on hintatason 9/2009 mukaisesti 3 100 000 euroa (alv 0 %).

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan esitys 11.3.2008
	Liite 2	Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen hankesuunnitelma
	Liite 3	Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen asemapiirustus
	Liite 4	Hietalahdenrannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen havainnekuva

Sj toteaa, että hanke sisältyy Khn vuosien 2010 – 2012 taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2010 – 2011 ajoitettuna ja sille on varattu 2,8 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2009 on käytettävissä suunnitteluun n. 0,3 milj. euroa. Lisäksi hankkeelle on aikaisemmin myönnetty pilaantuneen maaperän poistoa varten määräraha enintään 451 000 euroa (alv 0 %).

Rakennustyö on tarkoitus aloittaa syksyllä 2009 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen pilaantuneen maaperän poistolla. Rakennustöitä jatketaan syksyllä 2010 ja rakennus valmistuu keväällä 2011.

Liikuntalautakunta toteaa (11.3.2008) mm., että liikuntavirasto järjesti yhteistyössä HKR-Rakennuttajan kanssa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja Hietarannan kahvila- ja pukuhuonetiloja sekä niiden toimintaan liittyvien huoltotiloja ja ulkotiloja koskevan suunnittelukilpailun. Suunnittelukilpailun 5.10.2000 voittaneesta ehdotuksesta laadittiin hankesuunnitelma.

Hietaranta on yksi Helsingin tunnetuimmista ja suositummista uimarannoista. Hyvinä kesinä sillä on yli 480 000 kävijää. Viime vuosina paineet alueen kunnostamiseen ja palvelujen parantamiseen ovat selvästi lisääntyneet.

Hietarannan uimaranta on perustettu vuonna 1930, jolloin alueelle rakennettiin n. 40 m pitkä ja 15 m leveä pukeutumispaviljonki, joka toimii edelleenkin kahvilana ja pukusuojana. Liikuntavirastolla oli tarkoitus perusparantaa nykyinen rakennus, mutta tarkempi kuntotutkimus osoitti rakennuksen niin huonokuntoiseksi, että sen kunnostaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi.

Kilpailuehdotuksen perusteella laadittu uusi asemakaava (nro 11073) on saanut lainvoiman 11.3.2005. Suurin osa asemakaavan alueesta on uimaranta-aluetta. Hiekkarantaa on laajennettu pohjoisessa niin, että sitä voidaan luontevasti jatkaa myöhemmin Taivalsaaren länsireunalle Taivallahden-Hietarannan alueelle laaditun asemakaavan muutosluonnoksen mukaisesti. Pukusuoja- ja kahvilarakennus on sijoitettu vanhaa kahvilarakennusta etelämmäksi ja lähemmäksi uimarantaa. Asemakaava antaa mahdollisuuden Hietarannan nykyisten uimarantatoimintojen kehittämiseen.

Asemakaavassa on määritelty ympyränmuotoiselle rakennusalueelle yksikerroksisen rakennus, jonka rakennusoikeudeksi on määritelty 580 k‑m².

Alueella sijaitsevan jätteensekaisen täytön vuoksi kiinteistöviraston tonttiosasto on teettänyt alueen perustilaselvityksen ja riskinarvioinnin. Niiden mukaan merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä ei ole osoitettavissa nykyisellä ja suunnitellulla maankäyttömuodolla.

Rakennuksen tilat ja kustannusarvio

Kahvilan kanssa samaan rakennukseen suunnitellaan uimarannan ja ulkoilualueiden käyttäjiä varten pukuhuone- ja wc-tilat sekä uimavalvojan tila keskeiselle paikalle rannalla. Asemakaavaan on merkitty Hietaniemen kärkeen Lapinlahden rantaan rakennusala yleisösaunaa varten. Tämä tullaan toteuttamaan myöhemmin yksityisen rahoituksen turvin.

Pukutilojen tulee palvella meressä uimista harrastavia mahdollisimman pitkän ajanjakson vuodesta. Talviuintipaikaksi uusi pukuhuonerakennus ei kuitenkaan ole sopiva rannan mataluuden takia. Lähistöllä sijaitsee tähän tarkoitukseen paremmin sopiva, nyt jo käytössä oleva talviuintipaikka.

Rakennuksen kerrosala on yhteensä 594 k‑m² ja tilavuus on n. 3 000 m³.

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen enimmäishinta suunnittelukustannuksineen sekä lisä- ja muutostyövarauksin on 3 730 000 euroa (3 060 000 euroa + alv 22 % 670 000 euroa), RI 124,1, THI 150,2.

Enimmäishintaan ei sisälly pilaantuneen maaperän poisto, jonka kustannuksiksi on arvioitu 451 000 euroa (alv 0 %), mutta veden ja viemärin liitäntätyöt on lisätty kustannuksiin ja niiden kustannusarvio on 360 000 euroa (alv 0 %). Vesijohto ja viemäri joudutaan kaivamaan rakennuspaikalta Arkadiankadulle saakka.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.10.2009) mm., että kyseessä on Hietarannan uimaranta-alueelle rakennettava uusi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu kahvila- ja pukuhuonerakennus. Rakennus korvaa nykyisen huonokuntoisen kesäkäyttöön tarkoitetun rakennuksen, joka puretaan. Hankesuunnitelma perustuu suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

Hankkeen laajuus on 724 brm² ja hintatasoon 9/2009 päivitetyt rakentamiskustannukset 3,1 milj. euroa (alv=0) sisältäen myös vesi- ja viemäriliitännät. Arvonlisäverolliset kustannukset ovat 3,78 milj. euroa. Neliöhinnaksi tulee 5 224 euroa/brm² eli hanke on huomattavan kallis.

Rakennuspaikasta johtuvan vesi- ja viemäriliitäntöjen pitkän liityntämatkan sekä pumppaamon ja paineviemärin osuus neliöhinnasta on n. 600 euroa/brm². Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukainen rakennuksen erikoinen muoto liitännäistekijöineen vaikuttaa hintaan n. 1 200 euroa/brm² verran. Ilman näitä tekijöitä hankkeen arvonlisäverollinen vertailuhinta olisi n. 3 420 euroa/brm².

Hankkeen hintatason 9/2009 mukainen rahoitustarve on 3,1 milj. euroa (alv=0). Hanke sisältyy Khn vuosien 2010 – 2012 taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2010 – 2011 ajoitettuna ja sille on varattu 2,80 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2009 on käytettävissä suunnitteluun n. 0,3 milj. euroa.

Hietarannan uimarannalla on kesäisin noin puoli miljoonaa kävijää. Helsinki on niitä harvoja pääkaupunkeja, joissa uimaranta on näin keskustassa. Keskeisen sijainnin vuoksi uimarannalla on tärkeä merkitys koko pääkaupunkiseudulle ja myös matkailijoille. Tästä syystä ja kun nykyinen kahvilarakennus on elinkaarensa päässä, hanke tulisi toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisena.

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE MM. AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2009-1772

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle esityslistalta ilmenevän lausunnon.

Kirje opetusministeriölle jäljennöksin lausunnoista sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Opetusministeriön lausuntopyyntö 21.8.2009
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 29.9.2009
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 29.9.2009
	Liite 4	Opetuslautakunnan lausunto 13.10.2009
	Liite 5	Ote opetuslautakunnan pöytäkirjasta 13.10.2009

Opetusministeriö toteaa (21.8.2009) asettaneensa työryhmän valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta.

./. Sj toteaa, että opetusministeriön lausuntopyyntö ja tiivistelmä SORA-työryhmän esityksestä on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Hallituksen lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia ja yliopistolakia. Säädösmuutokset koskevat pääasiassa

1) oppilaaksiottamisen perusteita

2) opiskeluoikeuden peruuttamista alalle soveltumattomuuden vuoksi ja pysyvää oppilaitoksesta erottamista väärinkäytösten seurauksena

3) välttämättömien päihdetestien käyttöönottoa sekä

4) edellä mainittuihin tilanteisiin liittyvää tiedonvaihtoa ja tietosuojaa koskevia kysymyksiä.

./. Sj ilmoittaa, että opetuslautakunnan lausunto, joka on esityslistan liitteenä 4, syntyi äänestysten jälkeen. Äänestykset käyvät ilmi opetuslautakunnan pöytäkirjanotteesta, joka on liitteenä 5.

Opetusministeriölle toimitettavaan lausuntoon liitetään lausunnon lisäksi opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnot, joissa lakiehdotusta on käsitelty yksityiskohtaisesti.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä Hallituksen lakiesitysluonnos on periaatteessa kannatettava ja tarpeellinen. Lainsäädännön muuttaminen esitetyllä tavalla selkeyttää vaikeiden ja haastavien tilanteiden ratkaisemista ammatillisissa oppilaitoksissa. Ongelmiin voitaisiin puuttua nykykäytäntöä nopeammin, jolloin selvästi väärään opiskelupaikkaan hakeutuneet voidaan ohjata sopivampaan koulutukseen.

Lakimuutoksessa esitettyjen keinojen tulee kuitenkin olla luonteeltaan äärimmäisiä. Niitä tulee käyttää vain ja ainoastaan, jos alaikäisten suojeleminen taikka potilas-, asiakas- taikka liikenneturvallisuus taikka yleinen turvallisuus sitä edellyttää opintoihin tai ammatissa toimimiseen liittyvien vaatimusten perusteella. Laissa tulee tarkasti määritellä, milloin turvallisuus ääritilanteissa vaarantuu ja samoin määritellä kriteerit, joiden perusteella opiskelija voitaisiin katsoa soveltumattomaksi tai joiden perusteella hänet voitaisiin erottaa pysyvästi tai määrätä päihde- tai huumetesteihin.

Varhaisen puuttumisen periaatetta sekä opiskelijan syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen varhaista käyttöä tulee korostaa.

Lakimuutoksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdenvertaisuuslain sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamiseen sekä vammaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseen että esteettömään opiskelun tavoitteiden toteutumiseen.

Säädösmuutokset ovat tarpeellisia myös terveydenhuoltoalan kannalta erityisesti potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyvistä syistä.

Säädösmuutoksella on vaikutusta myös sosiaalivirastossa suoritettaviin ammatillisiin tehtäviin lukuun ottamatta peruspalvelutehtäviä ja hallintoa.

Lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista

Lakiesityksessä mainitut opintojen peruuttamiseen liittyvät opiskeluterveydenhuollon ohjaustehtävät ja terveydellisten esteiden selvittäminen lisäävät julkisen terveydenhuollon tehtäviä ja yhteistyövelvoitteita.

Myös opiskelijoihin kohdistuvia tukitoimia joudutaan esityksen myötä todennäköisesti laajentamaan, esimerkiksi lisäämällä psykologien ja opinto-ohjaajien määrää. Koulutuksen järjestäjälle aiheutuu kustannuksia myös tarkastuksista ja tutkimuksista. Näihin lisäkustannuksiin koulutuksen järjestäjän tulisi saada rahoitus.

Opiskelijaksi ottamisen perusteista

Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisesti esteenä koulutukseen osallistumiselle. Muu terveydentilaan liittyvä seikka voi hallituksen esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan olla mm. vakava huumausaine- tai päihderiippuvuus.

Ammatilliseen kolutukseen hakeutuvilta ei pääsääntöisesti testata soveltuvuutta, ja silloinkin kun testataan, testit eivät välttämättä mittaa oikeita asioita. Henkilön soveltuvuus terveydenhuoltoalalle on tärkeää selvittää soveltuvuustestillä ja lääkärintodistuksella ennen valintapäätöstä. Terveydentilaa koskevan selvitys tulisi antaa siinä vaiheessa, kun opiskelija on pääsykokeiden ja soveltuvuustestien perusteella hyväksytty opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai ammattikorkeakoulujen yhteishaun perusteella terveydenhuollon ammattikorkeakouluopintoja.

Rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua, kun opinnot pääasiassa suuntautuvat aloille, joissa työskennellään lasten kanssa, mutta myös niillä opiskelijan tulevilla työaloilla, joissa kysymys on potilas- tai asiakasturvallisuudesta. Erityisen tärkeää rikostaustan ennakollinen selvittäminen on niillä opiskelualoilla, joissa opintojen suorittaminen edellyttää pakollista työharjoittelua esimerkiksi lasten kanssa.

Oleellista on arvioida myös niitä keinoja, joilla voidaan etukäteen varmistaa henkilön soveltuvuus erityisesti niissä tehtävissä, joissa työskennellään lapsien, vanhusten, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa. Lainsäädännössä tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa ennakollisesti selvittää opiskelijan soveltuvuus tällaisiin tehtäviin. Toisaalta on mahdollista, että soveltumattomuus tulee esiin vasta harjoittelutilanteessa. Tällöin korostuu yhteistyö oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Opiskelijan oikeusturva tulee kuitenkin aina huomioida ja perusteen toimenpiteille tulee olla riidaton.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta alalle soveltumattomuuden vuoksi

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä sitä, että myös opiskeluoikeuden pysyvyyteen voidaan perustellusta syystä puuttua. Erityisen tärkeä tämä on silloin, kun henkilön opiskeluun kuuluu työharjoittelu esimerkiksi lasten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kanssa, tai jossa tulevat työtehtävät painottuvat pääasiassa näiden ryhmien kanssa tehtävään työhön. Opiskeluoikeuteen puuttuminen tulisi kuitenkin olla ääritilanteen ratkaisu.

Kaupunginhallitus pitää hyvinä hallituksen lakiesitysluonnoksessa ehdotettuja syitä, joilla opiskeluoikeus voidaan peruuttaa ja yhtyy hallituksen lakiesityksenluonnoksen perusteluissa esimerkinluontoisesti esitettyjen alojen suojelu- ja turvallisuustarpeisiin. Toisaalta turvallisuus- ja suojelutarvetta ilmenee myös yleisesti mm. tekniikan alalla, ravitsemusalalla ja sosiaali- ja terveysalan kosmetologin koulutusohjelmassa.

On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksilla olisi mahdollisuus tietyin edellytyksin saada opiskelijaoikeuden peruutuksista tietoa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira). Oikeus saada terveydentilaan liittyviä tietoja mahdollistaa hoitoon ohjauksen ja urasuunnittelun opiskelijan parhaaksi. Kaupunginhallitus yhtyy tältä osin hallituksen lakiesitysluonnokseen ja pitää hyvänä, että tiedonvaihto- ja tietosuoja-asia todennetaan lakitasolla.

Päihdetestaus

Kaupunginhallitus pitää hyvänä hallituksen lakiesityksessä esitettyä päihdetestaussäännöstöä. Päihdetestauksen käyttöönotto vaatii selkeää toimintaohjetta. Tarkoituksenmukaista on, että opiskelijat testataan sovitussa paikassa. Hallituksen esitykseen tulisi sisällyttää hoitoonohjausvelvoite niissä tilanteissa, joissa opiskeluoikeus peruttaisiin määräaikaisesti henkilön mielenterveysongelman tai päihderiippuvuuden vuoksi.

Säännöksistä ei ilmene minkälaisessa muodossa määräys päihdetestaukseen on annettava ja miten määräys on perusteltava. Vähimmäisvaatimuksena ja opiskelijan oikeusturvan kannalta on, että kirjallisesta määräyksestä ilmenee ne perustellut syyt, jonka vuoksi opiskelija määrätään päihdetestiin.

Opiskelijan erottaminen kurinpidollisena toimenpiteenä

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että opiskelija voitaisiin erottaa oppilaitoksesta pysyvästi, jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on erittäin vakava ja jos sen voidaan katsoa aiheuttaneen vakavaa uhkaa tai vahinkoa toisen henkilön terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen. Tällainen teko voi liittyä myös esimerkiksi harjoitteluun tai työssäoppimiseen. Erottaminen on kuitenkin vasta viimesijainen keino ja sen tulee perustua lakiehdotusluonnoksessa mainittuihin syihin.

Lakiesitysluonnoksessa jää epäselväksi päihteiden väärinkäyttöä seuraava kurinpitorangaistus. Hallituksen lakiesitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei puhuta muuta kuin kirjallisesta varoituksesta. Toisaalta taas lakitekstiluonnoksen perusteella myös pysyvä erottaminen olisi mahdollista.

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että vastaavat säännökset tulevat koskemaan myös aikuiskoulutuksesta annettua lakia. On tärkeää, että valmistavassa koulutuksessa sovelletaan uusia säännöksiä. Mikäli henkilö tulee suoraan suorittamaan näyttöä ilman valmistavan koulutuksen jaksoa, pitäisi siihen liittyä soveltuvuuden testaus.

2.11.2009 pöydälle pantu asia

VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANOSTA ANNETTAVA LAUSUNTO

Khs 2009-2186

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta ilmenevän lausunnon opetusministeriölle vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanosta.

Kirje opetusministeriölle/Espoon sivistystoimi sekä pöytäkirjanote Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Toimeenpanosuunnitelma

Opetusministeriö toteaa (17.6.2009), että valtioneuvosto sisällytti 5.12.2007 hyväksymäänsä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan päätöksen vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää, oppilaitosrakennetta ja ohjausta koskevan ja vuoteen 2012 ulottuvan kehittämisohjelman valmistelusta. Opetusministeriö asetti 1.2.2008 valmisteluryhmän laatimaan ehdotusta kehittämisohjelmaksi.

Valmisteluryhmän ehdotukset sisältävä loppuraportti julkistettiin maaliskuussa (OPM 2009:12). Loppuraportista on järjestetty laaja lausuntokierros ja sitä on käsitelty sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä 16.4.2009. Loppuraportti ja lausunnot ovat saatavilla opetusministeriön verkkosivulla osoitteessa www.minedu.fi/koulutus/aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.

Kehittämisohjelma sisältää ehdotuksia seuraaviin osa-alueisiin:

1) vapaan sivistystyön tehtäviä ja lainsäädännön uudistamistarpeet,

2) rahoitusjärjestelmän uudistaminen,

3) oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittäminen sekä

4) laatua ja vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet.

./. Valmisteluryhmän ehdotusten pohjalta kehittämisohjelmasta on laadittu opetusministeriössä toimeenpanosuunnitelma, joka on esityslistan liitteenä.

Sj toteaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät toimeenpano-ohjelmaa 18.9.2009 kokouksessaan ja sopivat yhteisen lausunnon antamisesta.

Lausunnossa otetaan kantaa kaupunkien ylläpitämien kansalaisopistojen sekä kaupunkien avustaman Helsingin seudun kesäyliopiston asemaa, rakenteita sekä rahoitusperustaa.

Yhteistä lausuntoa on valmisteltu yhdessä PKS kuntien sivistystoimen johtoryhmässä. Samalla on sovittu, että kunnat hyväksynevät yhteisen lausunnon kaupunginhallituksen kokouksissa, Vantaa 26.10. sekä Espoo ja Helsinki 2.11.2009, ja että lausunnon allekirjoittaa kaikkien kuntien puolesta Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja.

Lausunto Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien lausunto opetusministeriölle koskien Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoituslain uudistamisessa, kehittämisohjelman yhteyksiä Akku (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) -ehdotuksiin sekä rakenteellisen muutoksen selvittämiseen Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa toimii viisi kunnallista sekä kolme yksityistä kansalaisopistoa sekä yksi kesäyliopisto. Kuntien ylläpitämät opistot ovat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Helsingin seudun kesäyliopistoa ylläpitää yksityinen säätiö, jota hallinnoivat pääkaupunkiseudun kaupungit yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 023 500 asukasta, eli 19,2 % valtakunnallisesta asukasluvusta. Ruotsinkielisiä on noin 65 000, eli yli 20 % valtakunnallisesta ruotsinkielisestä asukasluvusta. Maahanmuuttajataustaisien asukkaiden määrä on 63 700, joka on 45 % valtakunnallisesta maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrästä.

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen vuotuinen kurssilaisten määrä on 170 000. Luku on 28 % valtakunnallisesta kansalaisopistojen opiskelijamäärästä. Vuosittain jonoon jäävien lukumäärä on 22 000. Kesäyliopistolla on vuosittain 14 000 kurssilaista.

1. Kansalaisopistojen ja kesäyliopiston tehtävät

Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot ovat Kansalaisopistolain hengen mukaan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kesäyliopisto on alueellinen oppilaitos, joka tarjoaa avointa yliopistollista sekä muuta koulutusta. Merkittävänä ja kasvavana erityistehtävänä kaikilla opistoilla on maahanmuuttajataustaisen väestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttaminen. Myös syrjäytymisen uhan ja maassamuuton vuoksi pks-kuntien opistojen koulutuksella on suuri merkitys.

2. Rahoitus

Kansalaisopistojen valtionosuuden rahoitus perustuu laskennalliseen opetustunnin yksikköhintaan. Opistokohtainen opetustuntien suoritekiintiö tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tiheään asuttujen kuntien laskennallisen valtionosuuden yksikköhintaan on tullut 15 % korotus. Keho-toimenpide‑ehdotuksissa on ollut esillä siirtyminen yhteen yksikköhintaan ja siirtymävaiheen kautta korotuksesta luopuminen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisten opistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien lukumäärä on 188 000, joka on 9,2 % valtakunnallisesta vos-suoritteiden määrästä.

Valtionosuuden euromäärästä pks-kunnat saavat 10 %. Tällä hetkellä vallitsee huomattava epäsuhta pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja saadun valtionosuuden välisessä suhteessa. Asukasta kohti oleva valtionosuustuntimäärä on 0.18, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,5. Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista. Kustannuspaineet opetuksen järjestämisessä ovat kasvavia. Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi 1 260 000 euron valtionosuuden menetystä.

Kesäyliopiston valtionosuus määräytyy myös suoriteperusteisten opetustuntien ja kesäyliopistojen oman yksikköhinnan mukaan. Ongelmana on se, että toteutuneen ja valtion talousarviossa hyväksytyn suoritekiintiön määrä on lähes 50 % alijäämäinen.

Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että jakoperusteet suoritteiden opistokohtaisista määristä avataan ja yhdeksi suoritteiden määrän määrittämisen kriteeriksi otetaan kunnan tai opiston toimialueen asukaspohja. Edelleen pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että suoritteiden määrää tai yksikköhintaa määritettäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus asukaspohjasta. Myös Keho-raportti ehdottaa maahanmuuttajaväestön koulutuksen vahvistamista.

Toimenpideohjelma sisältää myös erillisen laatu- ja kehittämisrahan. Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että laatu- ja kehittämisraha ei vähennä perusvaltionosuutta.

3. Kehittämisohjelman yhteys AKKU (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus)-ehdotuksiin

Pääkaupunkiseudun kunnissa asuu 45 % Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppilaitoksia, joiden kautta on mitä luonnollisinta järjestää maahanmuuttajien kotoutumis-, työelämä- sekä suomen ja ruotsin kielen koulutus. AKKU‑toimenpideohjelman tulee maahanmuuttajakoulutuksen osalta huomioida kansalaisopistojen ja kesäyliopiston mahdollisuudet opintoneuvonnan sekä koulutuksen järjestäjänä. Tähän koulutustehtävään tulee valtion osoittaa erillinen rahoitus.

4. Kuntien rakenteelliset muutokset

Rakenteellisen muutoksen tarkasteluaikaväli on 2007 – 2011. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukasluku oli 1 023 500 asukasta elokuussa 2009. Kasvua vuoden 2007 alusta on 31 225 asukasta. Ennustettavissa on, että asukasluvun kasvu tulee jatkumaan samanlaisena myös tarkasteluvälillä 2009 – 2011. Huomattava osa alueelle muuttaneista on maahanmuuttajataustaisia. Edellä mainittujen kuntien rakenteissa ei ole tapahtunut muutoksia tällä aikavälillä eikä näin ollen opistojenkaan rakenteissa.

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan opistot toimivat kukin oman kuntansa alueella. Kesäyliopisto toimii koko pääkaupunkiseudulla. Kuntalaiset voivat opiskella rajoituksetta myös naapuriopistoissa. Asukasluvun kasvu sekä maassa- ja maahanmuuttavien koulutustarpeet ovat suuri haaste pääkaupunkiseudun opistoille. Valtionosuus on riittämätön asukaslukuun sekä asukasrakenteeseen nähden, eikä kunnilla ole mahdollisuutta nostaa omarahoitusosuuksia. Ryhmäkoot ovat suuria ja huomattava osa hakijoista ei mahdu kursseille. Paineet kurssimaksujen korotuksiin ovat olemassa osissa kuntia.

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisissa kansalaisopistoissa käynnistettiin vuonna 2007 yhteisen ilmoittautumisportaalin kehittämistyö. Www.ilmonet.fi on otettu käyttöön lokakuussa 2009. Ilmonet-opistot tarjoavat vuosittain reilut 250 000 opiskelupaikkaa yli kuntarajojen.

Syksyn 2009 aikana on käynnistetty myös uuden yhteisen opistojärjestelmän määrittelytyö. Projektin arvioitu kesto on kolme vuotta. Portaalin rakentaminen on lisännyt huomattavasti opistojen välistä yhteistyötä. Monia palveluprosesseja sekä käytänteitä ollaan yhtenäistämässä. Molemmat projektit toimivat valtakunnallisina pilotteina ja tarjoavat mallin sekä runsaasti kokemustietoa muiden kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttöön. Kesäyliopistolla on ollut käytössä oma ilmoittautumisportaali sekä kurssimaksun maksaminen verkossa vuodesta 2007. Kesäyliopistojen www-sivujen kautta on linkitys kaikkien Suomen kesäyliopistojen opetustarjontaan. Vaikeina aikoina on tärkeä painottaa tasa-arvoisia ja saavutettavia sivistysmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla, joka toimii maan henkisenä veturina.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-2162

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 14.9.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX on myynyt Laajasalon kylässä sijaitsevan tilan Kanervakallio RN:o 1:1093 rakennuksineen XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

Helsingin kaupungin Laajasalon kylän (412) tila RN:o 1:1093; Poikasaartentie

Kaj toteaa, että kaupungilla on etuosto‑oikeus kaupassa, jolla on myyty Laajasalon Jollaksen Saunalahden rannalta omakotikiinteistö, jolla sijaitsee vuonna 1990 rakennettu 120 k‑m2:n suuruinen asuinrakennus ja vanhempi 41 k‑m2:n suuruinen saunarakennus. Tila muodostaa asemakaavan mukaisen tontin, jolla kaavamääräysten mukaan on säilytettäviä maisemallisia ja/tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Tontin rakennusoikeus on 350 k‑m². Tilan kauppahinta 1 050 000 vastaa noin 3 000 euroa/k‑m² rakennuksineen ja liittymineen.

Rakennetun omakotitontin hankkiminen asemakaava‑alueella kaupungin omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista, kun siihen ei ole erityistä kaupungin kehittämiseen liittyvää perustetta.

Kiinteistölautakunta toteaa mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm.
		ja kauppahinta

Laajasalon kylän tila RN:o 1:1093	XXXX XXXX XXXX ja XXXX XXXX	14.9.2009 1 050 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on rantaan rajoittuva Laajasalon kylän tila Kanerva-kallio RN:o 1:1093 rakennuksineen. Kaupan kohteeseen kuulu myös osuus yhteisistä vesialueista RN:o 876:9.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tila muodostaa erillispientalojen korttelialueeseen kuuluvan tontin 49265/5 (AO/s), jolla on maisemallisia ja/tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka on säilytettävä. Tontin pinta-ala on 3 277 m² ja rakennusoikeus 350 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1990 valmistunut 120 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä vuonna 1963 valmistunut 41 k-m²:n suuruinen saunarakennus.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta on 1 050 000 euroa. Kaupassa siirtyy kiinteistön sähköliittymä, jonka arvo kokonaiskauppahinnasta on 9 000 euroa. Kokonaiskauppahinta vastaa yksikköhintoja noin 320,42 euroa/m² ja noin 3 000 euroa/k-m² rakennuksineen ja liittymineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin luovutuskirjassa mainitut.

Kauppaehtojen mukaan ostajat myöntävät myyjälle elinikäisen vapaan käyttöoikeuden kiinteistöllä sijaitsevaan rantasaunaan ja laituriin. Käyttöoikeus on vastikkeeton ja henkilökohtainen.

Kiinteistö ei ole liitettynä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Myyjä siirtää ostajille vesijohdon rakennussopimuksen sekä Saunalahden osuuskuntaan kuuluvien kiinteistöjen välisen sopimuksen, jossa on sovittu yhteiseen vesijohtoon liittyvistä velvoitteista. Ostajat hyväksyvät sopimusten siirron ja sitoutuvat noudattamaan sopimuksia.

Ostajat hyväksyvät kiinteistön rakennukset siinä kunnossa kuin ne ovat tarkastushetkellä olleet ja ottavat vastuun taloissa mahdollisesti olevista piilevistä vioista. Vastuu ei koske öljysäiliötä, saostuskaivoja ym. talojen ulkopuolisia osia tai mahdollisesti rakennusvaiheessa tai myöhemmin syntyneitä ympäristöjätöksiä maaperässä.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska tila on rakennettu, eikä kaupungilla ole mitään erityistä perustetta tilan hankkimiselle.

ANNANTALON LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUKSEN ILMANVAIHDON PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1482

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 8.5.2009 päivätyn Annantalon lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen ilmanvaihdon peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana enintään 1,29 miljoonaa euroa kustannustasossa
RI 126,5 (4/2009), THI 150,6 (4/2009).

Pöytäkirjanote kulttuurikeskukselle, kaupunginmuseolle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 8.5.2009
	Liite 2	Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 20.5.2009
	Liite 3	Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen lausunto 27.5.2009
	Liite 4	Kaupunginmuseo, muistio 20.5.2009
	Liite 5	Kustannusarvio 27.5.2009

Kaj toteaa, että hankkeessa on kysymys Annantalon energiatalouden ja työterveyden parantamiseksi tehtävästä ilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta ja peruskorjauksesta. Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana noin 1,3 miljoonaa euroa eli noin 393 euroa/brm².

Väistötilaksi on päädytty osoittamaan tilat Senaattikiinteistöiltä vuokrattavasta entisestä Svenska social- och kommunalhögskolanista osoitteessa Topeliuksenkatu. Hankkeen suunnitellaan valmistuvan vuoden 2010 lopulla.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Annantalo korjattiin vuonna 1986 lasten ja nuorten taidekeskukseksi. Rakennuksessa on ollut osittain painovoimainen ja osittain koneellinen ilmanvaihto. Energiatalouden ja työterveyden parantamiseksi ilmanvaihto uusitaan ja peruskorjataan kokonaan sekä tehdään siihen kuuluvat sähköasennukset.

Hankkeen laajuus on 3 274 brm².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 1 287 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 570 000 euroa kustannustasossa RI 126,5 (4/2009), THI 150,6 (4/2009).

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2010.

Annantalon lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen ilmanvaihdon peruskorjauksesta on laadittu 8.5.2009 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja Annantalon kulttuurikeskuksen yhteistyönä.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on antanut 20.5.2009 Annantalon ilmanvaihdon korjauksesta puoltavan lausunnon.

Hanke on esitelty Kulttuuriryhmän työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetuille 18.5.2009. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat antaneet puoltavan lausunnon 27.5.2009.

Hanke on esitelty 20.5.2009 Helsingin kaupunginmuseolle.

Yleistä hankkeesta Peruskorjauksessa parannetaan sekä energiataloutta että työterveyttä. Opetus- ja toimistotiloissa lämmönvaihtelu on suurta: Talvella tilat ovat kylmiä ja kesällä kuumia. Pääosin painovoimainen ilmanvaihto toimii huonosti ja on riittämätön sekä ilmanlaadun että lämpöolosuhteiden hallinnan kannalta.

Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 3 274 brm², 3 002 htm².

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan peruskorjauksen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä1 287 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 570 000 euroa kustannustasossa RI 126,5 (4/2009), THI 150,6 (4/2009).

	ALV 0 %	ALV 22 %
	393 euroa/brm²	480 euroa/brm²
	429 /htm²	523 /htm²

Peruskorjauksella ei ole tilakeskuksen tilapalvelun laskelmien mukaan vuokravaikutusta.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2009 - 2013 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuonna 2010 toteutettava hanke.

Toteutussuunnittelu alkaa 6/2009 ja valmistuu 8/2009, rakentaminen alkaa 2/2010 ja hanke valmistuu 11/2010.

Hankkeen toteuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Pääsuunnittelijana ja arkkitehtina on toiminut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Rakennuttajakonsulttina on toiminut Ahma Insinöörit Oy. Rakennuttajakonsultti ja suunnittelijat ovat puitesopimuskonsultteja rakennesuunnittelijaa lukuun ottamatta, joka on HKR-ARK:sta. LVI- ja sähkösuunnittelun on hoitanut Insinööritoimisto Kontermo Oy. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Väistötilat Annantalon toiminta tarvitsee korjauksen ajaksi väistötilan. Väistötilaksi on varattu Albertin koulu. Tilakeskuksen tilapalvelun alustavan laskelman mukaan väistötilan vuokra on 1.1. - 30.12.2010,
350 000 - 450 000 euroa. Väistötilan vuokran maksaa käyttäjä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.10.2009) lausuntonaan hankesuunnitelmasta mm. seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Annantalon lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen ilmanvaihdon peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti. Hankkeen laajuus on 3274 brm², joten kustannus on 393 euroa/brm².

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2010 ja se sisältyy kaupunginhallituksen esitykseen talousarvioksi vuodelle 2010. Väistötilat sijaitsevat osoitteessa Topeliuksenkatu 16.

HAAGAN PERUSKOULUN IKKUNOIDEN, OVIEN, KATON, SALAOJIEN JA ALUSTILAN KORJAUKSEN TEKNISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1575

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 28.5 2009 päivätyn Haagan peruskoulun ikkunoiden, ovien, katon, salaojien ja alustilan korjauksen teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 010 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 448 000 euroa, RI = 127,0 ja THI = 151,7 kustannustasossa maaliskuu 2009.

Pöytäkirjanote opetusvirastolle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 28.5.2009
	Liite 2	Kustannusarvio 30.4.2009

Kaj toteaa, että hankesuunnitelma on laadittu Haagan peruskoulun kosteusteknisten ongelmien poistamiseksi. Tässä tarkoituksessa koulun katto, ikkunat, salaojat ja sadevesijärjestelmät uusitaan. Hankkeen kustannusarvio on arvonlisäverottomana noin 2 miljoonaa euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana. Työt eivät aiheuta väistötilan tarvetta, eikä tästä teknisluonteisesta peruskorjauksesta aiheudu korotusta vuokraan.

Kiinteistölautakunta toteaa (23..6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Haagan peruskoulu on valmistunut 1963, ja sitä on laajennettu 1983. Rakennuksessa on tehty kuntotutkimukset. Tällä hetkellä rakennuksen ikkunoiden ja vesikaton huono kunto sekä salaojien ja sadevesijärjestelmien puutteet aiheuttavat kosteusteknisiä ongelmia rakennuksessa. Korjaushanke käsittää ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisen, vesikaton osittaisen uusimisen sekä alustilan ja salaojien ja sadevesijärjestelmien uusimisen. Hankesuunnitelman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 2 010 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 448 000 euroa hintatasossa RI = 127,0, THI = 151,7 (3/2009).

Hanketta on valmisteltu yhdessä käyttäjähallintokunnan kanssa.

Hankesuunnitelma Hankkeen hankesuunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen ohjauksessa.

Rahoitus Hanke on vuosien 2009 - 2014 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuonna 2010 toteutettavana hankkeena.

Kyseessä on tekninen peruskorjaustoimenpide, joten hankkeella ei ole vuokravaikutusta.

Aikataulu Työt aloitetaan tammikuussa 2010 ja työ on valmis elokuussa 2010.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.10.2009) lausuntonaan hankesuunnitelmasta seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Haagan peruskoulun ikkunoiden, ovien, katon salaojien ja alustilan korjauksen teknisen hankesuunnitelman (28.5.2009) hyväksymistä. Pihavarusteita ja -rakenteita on hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen suunniteltu uudelleen kustannustehokkaammin.

Hanke sisältyy kaupunginhallituksen esitykseen vuoden 2010 talousarvioksi enimmäishinnalla 2,01 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusarvio on laskettu kustannustasossa 3/2009, RI = 127,0 ja THI = 151,7. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna 2010.

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN PALVELUASUNTOJEN TILKANKATU 1:SSÄ SIJAITSEVAN RAKENNUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1804

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 9.6.2009 päivätyn kehitysvammaisten ryhmäkotien perustamiseksi Tilkankatu 1:een laaditun hankesuunnitelman siten, että peruskorjaushankkeen laajuus on 3 195 brm² ja rakentamiskustannukset 2 500 000 euroa (alv. 0 %) kustannustasossa 6/2009.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Helsingin palveluasunnoille, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankintasuunnitelma liitteineen

Kaj toteaa, että hankesuunnitelma on laadittu kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämiseksi. Hankkeen myötä nykyisille laitosasukkaille, lapsuudenkodeissaan asuville sekä laitoshoitoon jonottaville kehitysvammaisille henkilöille luodaan uusia yksilöllisiä asumisratkaisu-vaihtoehtoja. Hankkeessa Tilkankatu 1:ssä sijaitsevan Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen omistaman rakennuksen kolmas ja neljäs kerros uusitaan ohjatun asumisen ryhmäkodeiksi. Samalla rakennuksen ensimmäisen kerroksen yhteistilat muutetaan paremmin toimintaa vastaaviksi ja toisen kerroksen ryhmäkodin keittiötilaa laajennetaan ja henkilökunnan työ- ja sosiaalitiloja parannetaan.

Hankkeen kustannusarvio on ilman arvonlisäveroa 2,5 miljoonaa euroa, eli noin 780 euroa/brm². Hankkeelle on haettu Aran korkotukilainaa ja investointiavustusta. Arvio uudesta vuokrasta on 14 euroa/m²/kk.

Peruskorjauksen jälkeen rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuonna 2011.

Sosiaalilautakunta toteaa (18.8.2009) mm. seuraavaa:

Hankkeen perustelut Hanke perustuu 27.5.2008 (§ 215) tehtyyn sosiaalilautakunnan päätökseen kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämishankkeesta, (ASU-hanke). Kehittämishankkeen myötä nykyisille laitosasukkaille, lapsuudenkodeissaan asuville sekä laitoshoitoon jonottaville kehitysvammaisille henkilöille luodaan uusia yksilöllisiä asumisratkaisuvaihtoehtoja. Tilkankadun kehitysvammaisten ryhmäkodit sisältyvät sosiaaliviraston esitykseen vuosien 2010 – 2014 investointiohjelmaksi, sen vuokra- ja osakekohteisiin.

Tilkankatu 1:n asuintalo on 13.12.2005 § 609 sosiaalilautakunnan päätöksellä vaiheittain päätetty muuttaa vanhusten palvelujen vastuualueen käytöstä aikuisten palvelujen vastuualueelle.

Nykytilanne Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat yhteistilat sekä kolme erillistä liiketilaa. Toisessa kerroksessa on kehitysvammaisten 5-hengen ryhmäkoti sekä neljä tukiasuntoa, joissa asuu kuusi tukiasukasta. Rakennuksessa on 3. - 6. kerroksissa tämän lisäksi itsenäisiä asuntoja yhteensä 28 kpl (1–2 h + tupakeittiö). Näistä viisi on kehitysvammaisten tukiasuntoina ja 12 vanhusten asuntoina. Osa asunnoista on tällä hetkellä tyhjiä.

Toiminnalliset muutokset

Kolmannen ja neljännen kerroksen nykyisistä asunnoista muodostetaan uudet ohjatun asumisen ryhmäkodit. Ryhmäkotien asukkaat tulevat olemaan apua, ohjausta ja tukea tarvitsevia kehitysvammaisia henkilöitä, joille henkilökunnan läsnäolo on tarpeen aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin.

Henkilökunnan työ- ja sosiaalitiloja lisätään ja parannetaan. Koko rakennuksessa ohjaus- ja hoitohenkilökuntaa tulee suunnitelman mukaan olemaan 15 (14 ohjaajaa ja yksi keittäjä), eli mitoitus on 0,26, ilman tukiasukkaita 1,1.

Rakennuksen paloturvallisuustasoa kohotetaan asentamalla koko kiinteistöön nykyisiä liiketiloja lukuun ottamatta sprinkleri- ja paloilmoitinjärjestelmä. Turvallisuutta parannetaan lisäämällä uusi varapoistumistieporras pihan puolelle.

Hankkeen rakennustoimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti ensimmäiseen, toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen.

Ensimmäinen kerros:

- Talon ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvia yhteistiloja muutetaan paremmin tulevaa toimintaa tukeviksi.

- Nykyistä jakelukeittiötä uusitaan ja laajennetaan, sauna- ja pesulatiloja korjataan ja rakennetaan erillinen kuntoilutila, yhteistilojen yhteyteen rakennetaan kaksi inva-mitoitettua ja -varusteltua wc-tilaa.

Toinen kerros:

- Nykyisen ryhmäkodin keittiötilaa laajennetaan, ryhmäkotiin muodostetaan kodinhoitotila ja siivouskomero, ryhmäkodille lisätään erillinen toimistotila ja henkilökunnalle muodostetaan tarvittavat tauko- ja sosiaalitilat.

Kolmas ja neljäs kerros:

- Muutetaan kehitysvammaisten ryhmäkodiksi.

Viides ja kuudes kerros:

- Ei toiminnallisia muutostarpeita, lukuun ottamatta käytävään liittyvää työ-/oleskelutilaa.

Asuntomuutokset	Asuntotyyppi	2008	2011
	Itsenäiset asunnot	32 asuntoa	16 asuntoa
	Ryhmävkodit	1 ryhmäkoti 2. krs= 5 asukaspaikkaa	1 ryhmäkoti 2. krs= 5 asukaspaikkaa 1 ryhmäkoti 3. krs.= 9 asukaspaikkaa 1 ryhmäkoti 4. krs. = 9 asukaspaikkaa

Uudet ryhmäkodit (3. ja 4.kerros) muodostuvat itsenäisistä asunnoista, joissa on oma hygieniatila ja keittiövaraus. Uusissa ryhmäkodeissa on kummassakin yhdeksän asuntoa. Ryhmäkoteihin tulee asukkaiden omien asuntojen lisäksi yhteistilaksi keittiö ja ruokailu-/oleskelutila,
kodinhoitotila, varasto- ja siivoustilat sekä henkilökunnan tilat. Hanke-

./. suunnitelma liitteineen on liitteenä.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (16.10.2009) kehitysvammaisten ryhmäkotien perustamiseksi osoitteeseen Tilkankatu 1 tehdyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomina enintään 2,5 miljoonaa euroa, mikä on 783 euroa/brm². Hankkeelle on haettu Aran korkotukilainaa ja investointiavustusta, joka voi enimmillään olla 40 % rakentamiskustannuksista.

Hanke perustuu 27.5.2008 (§ 215) tehtyyn sosiaalilautakunnan päätökseen kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämishankkeesta. Tilkankadun kehitysvammaisten ryhmäkodit sisältyvät kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen vuosille 2010–2012, sen vuokrakohteisiin.

Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2011. Sen kertaluonteinen perustamiskustannus on 80 000 euroa. Lisäys nykyisiin vuokrakustannuksiin tulee olemaan 80 000 euroa/vuosi. Sosiaalivirasto on huomioinut perustamis- ja vuokrakustannukset taloussuunnitelmaesityksessään vuosille 2010–2012.



Kokousaika	9.11.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali