HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

38 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

2.11.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Omakotisäätiön lainojen lyhennyssuunnitelmien muuttaminen

3

 

4

Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2010-2012

6

 

5

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle XXXX XXXX:n kaupungin menettelyä koskevasta kantelusta

10

 

6

26.10.2009 pöydälle pantu asia
Euroopan yleisurheilun mestaruuskisojen hakeminen Helsinkiin 2012

11

 

7

Iltakouluasia: Globaalin vastuun strategia

14

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Myllypuron voimalaitoskorttelin maaperän puhdistamisen käynnistäminen

15

 

2

Valtuutettu Elina Moision toivomusponsi: Taloudellinen apu kesämajojen siirtoon

17

 

3

Rakentamispalvelun visuaalisen ilmeen ja siihen liittyvän tunnuksen vahvistaminen

20

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

26.10.2009 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Päivähoidon ja terveysasemien voimavarat lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden tukemisessa

22

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Lausunnon antaminen Suomen Kansallisoopperan säätiön sääntöjen muuttamisesta

27

 

2

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanosta annettava lausunto

29

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Heli Puuran toivomusponsi: Liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen Herttoniemen ja Itäväylän liittymä- ja liikennejärjestelyjen rakentamisen aikana

34

 

2

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennejärjestelyjen mielekkyyden selvittäminen

36

 

3

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: Yli 16-kerroksisten rakennusten rakentamismahdollisuuksien tutkiminen

38

 

4

Valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: Autopaikkojen ja liiketilojen sijoittamisvaihtoehdot Sörnäisten kaavassa

40

 

5

Valtuutettu Heikki Karun toivomusponsi: Hanasaaren liikennetarpeen huomioiminen ja Tervasaaren virkistyskäytön turvaaminen Laajasalon siltayhteyden suunnittelussa

42

 

6

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Tervasaaren virkistyskäytön turvaaminen Laajasalon siltayhteyden toteutuessa

45

 

7

Valtuutettu Heli Puuran toivomusponsi: Kevyen liikenteen edellytysten edistäminen Laajasalon raideyhteyden jatkovalmistelussa

47

 

8

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen metroasemalle kulkevan raitiovaunuyhteyden selvittäminen

49

 

9

Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi: Kruunuvuorenselän luonto- ja virkistysarvojen huomioiminen sekä yhteistyö asukasjärjestöjen kanssa Laajasalon raideyhteyden suunnittelussa

51

 

10

Tekniska Föreningens i Finland stiftelsen poikkeamishakemus

53

 

11

Kiinteistö Oy Sturenkatu 12 - 14:n poikkeamishakemus

56

 

12

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemus

59

 

13

Aravakruunu Oy:n poikkeamishakemus

61

 

14

Asunto Oy Helsingin Viikingin poikkeamishakemus

65

 

15

Aurinkohalssi Rakennus Oy:n poikkeamishakemus

68

 

16

Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Ristipellontie 19 kanssa Konalan teollisuusalueen tontteja 32040/1 ja 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11852)

71

 

17

Kiinteistöjen vaihto Sipoon kunnan kanssa Nikkilässä ja Helsingin Östersundomissa

75

 

18

19.10.2009 ja 26.10.2009 pöydälle pantu asia
Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä

85

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Ojala) ja Ylikahrin (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 

3

OMAKOTISÄÄTIÖN LAINOJEN LYHENNYSSUUNNITELMIEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2009-1626

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Omakotisäätiön kaupungilta saamien lainojen (340-153, 340-169 ja 340-210) 30.11.2009 – 30.11.2012 erääntyville lyhennyksille lykkäystä siten, että lainojen jäljellä olevat pääomat maksetaan takaisin vuodesta 2013 alkaen tasalyhennyksin seitsemän vuoden aikana.

 

Edellä olevan järjestelyn ehtona on, että Omakotisäätiö laatii toimintansa taloudellista tervehdyttämistä ja maksuvalmiuttaan koskevan pitkäaikaisen suunnitelman, jossa säätiön tulee yksilöidä toimenpiteet sekä niitä koskeva aikataulu. Toimenpiteiden toteutumisesta säätiön on raportoitava vuosittain sosiaalivirastolle.

 

Pöytäkirjanote Omakotisäätiölle, sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

Omakotisäätiö toteaa (3.7.2009) mm., että se ylläpitää Puotilassa Mäntylä -nimistä 78-paikkaista vanhainkotia sekä Merilä nimistä 52-paikkaista palvelutaloa. Omakotisäätiöllä on vuodesta 1985 lähtien ostopalvelusopimus vanhainkodin hoitopaikoista sekä vuodesta 1994 alkaen palvelutalon hoitopaikkoja koskeva sopimus. Palveluasumista koskeva nykyinen sopimus perustuu vuonna 2008 toteutettuun kilpailutukseen ja on ollut voimassa 1.1.2009 alkaen.

 

Säätiö hakee Helsingin kaupungilta lainojen takaisinmaksuun lykkäystä ja maksuajan pidennystä siten, että marraskuussa 2009 ja vuosina 2010 – 2012 erääntyviä lyhennyksiä ei maksettaisi ja lyhennykset siirrettäisiin vuoden 2013 alusta seitsemälle seuraavalle vuodelle.

 

Omakotisäätiö esittää hakemuksensa tueksi seuraavat perustelut:

 

-                                       vuoden 2008 toiminnallisen tuloksen alijäämä on 20 732,33 euroa, joka on heikentänyt säätiön maksuvalmiutta

-                                       Mäntylän vanhainkodin kosteusvaurion kustannusvaikutukset 45 107 euroa ajoittuvat vuosille 2008–2009

-                                       vuonna 2006 toteutettujen uudelleenjärjestelyjen kohteena olleiden lainojen lyhennysten alkaminen vuonna 2009 on aiheuttanut vanhainkotia koskevan maksuvalmiuden heikkenemisen

-                                       vanhainkotihoitoa koskevan vuorokausihinnan matala taso, neuvottelujen tuloksena sopimushinta on 117,80 euroa, kun säätiön esittämä hintapyyntö oli 120,30 euroa.

-                                       maksuvalmiutta heikentävänä tekijänä esitetään myös vanhusten palveluasumisen laskutuskäytäntöä koskeva sopimusehtojen muutos, jossa laskutus tapahtuu palvelujen toteutuneen käytön mukaan, aiemmin voimassa olleen ennakkomaksukäytännön sijaan

 

Sosiaalilautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että Omakotisäätiö esittää hakemuksessaan maksuvalmiutensa heikkenemiseen johtaneita syitä. Maksuvalmiuteen liittyvät ongelmat ovat olleet myös aikaisempien rahoitusjärjestelyjen taustalla. Lautakunta toteaa, että se on aikaisemmissa lausunnoissaan tukenut Omakotisäätiön lainoja koskevia rahoitusjärjestelyjä ja siten säätiön maksuvalmiuden parantamista. Kaupunki on aikaisemmilla rahoitusjärjestelyillä helpottanut säätiön maksuvalmiuteen liittyviä ongelmia ja siten taloudellisen toimintakyvyn tervehdyttämistä. Toimenpiteitä ovat olleet mm. lainojen lyhennysten lykkääminen, laina-aikojen pidentäminen sekä lisälainan myöntäminen.

 

Omakotisäätiön taloudellisesta toimintakyvystä saatavien tietojen valossa, erityisesti loppuvuodesta 2009 uhkaavan kassakriisin vuoksi, on tarkoituksenmukaista myöntää lisäaikaa marraskuussa maksettavaksi tulevan erän osalta sekä lainojen takaisinmaksuun. Kaupungin lainojen vaikutusta palvelun tuottajien väliseen tasapuoliseen kohteluun on selvitetty palveluasumisen kilpailuttamisen yhteydessä vuonna 2008. Kilpailuneutraliteetin näkökulmasta tarkasteltuna kaupungin lainojen korot olivat yleisellä rahamarkkinoilla käytettävällä tasolla. Laina-aikoja koskevat järjestelyt eivät kuulu hankintalain soveltamisalaan.

 

Kolmen vuoden lyhennysvapauden myöntämisen sekä esitetyn lainojen lyhennysten jaksottamisen edellytyksenä tulisi sosiaalilautakunnan mukaan kuitenkin varmistua siitä, että säätiö laatii toimintansa taloudellista tervehdyttämistä ja maksuvalmiuttaan koskevan pitkäaikaisen suunnitelman. Suunnitelmassa säätiön tulee yksilöidä toimenpiteet sekä niitä koskeva aikataulu. Toimenpiteiden toteutumisesta säätiön tulisi raportoida vuosittain kaupunginhallitukselle.

 

Tämän lisäksi sosiaalilautakunta esittää, että säätiö harkitsisi nyt toteutettavien järjestelyjen lisäksi sellaisen omaisuuden realisointia, joka ei välittömästi palvele sen ydintoimintaa.

 

 

Kj toteaa, että kaupunginhallitus on päätöksellään Khs 3.4.2006 468 § muuttanut 10.6.1992 ja 9.4.1996 tekemiään päätöksiä koskien Omakotisäätiön lainoja. Omakotisäätiön lainojen nrot 340-153 ja 340-169 lainalyhennyksiä lykättiin vuosien 2006 ja 2007 osalta siten, että laina-aikoja pidennettiin kahdella vuodella 30.11.2013 asti. Muut lainaehdot pidettiin ennallaan. Lisäksi säätiölle myönnettiin 160 000 euron suuruinen laina ( Khs 15.8.2006) sosiaalivirastolta saatujen maksuennakoiden palauttamiseen. Lainojen jäljellä olevat pääomat ovat yhteensä 325 006,72 euroa.

 

Kj pitää Omakotisäätiön lainojen järjestelyä tässä tilanteessa välttämättömänä, mutta sen lisäksi säätiötä tulisi kehottaa tekemään sosiaalilautakunnan lausunnossa esitetyt toimenpiteet. Säätiön tulisi kuitenkin Kj:n mielestä raportoida toimenpiteistä erityisehtoisissa lainoissa vakiintuneen käytännön mukaisesti asianomaiselle virastolle, tässä tapauksessa sosiaalivirastolle eikä kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

4

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA 2010-2012

 

Khs 2009-2108

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2010 – 2012 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä, niin ikään kaupunginvaltuustojen hyväksymässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä.

 

HSY:n perustamisen lähtökohtana on yhteiseen seudulliseen organisaatioon liitettyjen vesihuollon, jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon tehtävien hoitaminen nykyistä asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin.

 

HSY:n taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan toimintakulujen kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2010 on 4 %. Kustannusten kasvu on suurin vesihuollossa.

 

Helsingin kaupunki edellyttää HSY:ltä toiminnan tehostamista omistajakaupunkien talouteen kohdistettavia tehostamis- ja säästötoimia vastaavasti. Toiminnallisten ja taloudellisten synergiahyötyjen tulee näkyä jo talousarviovuonna ja erityisesti taloussuunnitelmavuosina.

 

Kustannusten kasvua on osin perusteltu organisaatiomuutoksesta aiheutuvilla lisäkustannuksilla, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä kiinteistöveroa (2,6 milj.euroa) lukuun ottamatta.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston päättäessä vesilaitosten yhdistämisestä arvioitiin, että Helsingissä vesimaksut nousevat tariffien yhtenäistämisen seurauksena kolmen vuoden siirtymäkauden aikana keskimäärin noin 8 %. Tariffien yhtenäistämissuunnitelma ja HSY:n lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelma vesihuollon osalta tulee perustaa tähän lähtökotaan. Lausunnolla olevasta ehdotuksesta ei ilmene suunnitellut tariffimuutokset ja tariffitaso, jolle talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus perustuvat.

 

HSY:n jäsenkaupungeille maksamien tuloutusten määrä ja tuloutusmenettely määräytyvät vesilaitosten liiketoimintakaupan yhteydessä ja ne tulee ottaa huomioon HSY:n lopullisessa talousarviossa. Liiketoimintakaupan valmistelussa tehtyjen laskelmien mukaan tuloutus Helsingille tulee taloussuunnitelmakaudella olemaan korkeampi kuin HSY:n taloussuunnitelmaehdotuksessa.

 

Vesilaitosten yhdessä laatiman pitkän aikavälin investointistrategian keskeisenä periaatteena on ollut kustannustehokkuus ja jäsenkaupunkien tasapuolinen kohtelu. Talouden tasapainottamisen edellyttämä investointiohjelman tarkistus on tehtävä samoja periaatteita noudattaen.

 

YTV:stä kuntayhtymään siirtyvien jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintojen osalta HSY:n ehdotus vastaa nykyisin YTV:ssä sovellettavia periaatteita. Tältä osin taloussuunnitelmaehdotukseen ei ole huomautettavaa.

 

Kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotukseen tulee jatkossa sisältyä toimialakohtaiset selvitykset tariffeista, joille talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat. Taloussuunnitelmaehdotukseen tulee sisällyttää myös toimialakohtaiset rahoituslaskelmat mm. investointien rahoituksen ja omistajille maksettavien tuloutusmahdollisuuksien arvioimiseksi. Niin ikään taloussuunnitelmaehdotuksen tulee sisältää sitovat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä henkilöstösuunnitelman. Taloussuunnitelman yhteydessä käsiteltävän keskipitkän aikavälin investointiohjelman tulee jatkossa olla informatiivisempi.

 

Taloussuunnitelmaehdotus tulisi jatkossa toimittaa kaupunkien lausunnoille kesäkuun loppuun mennessä, jotta se on käytettävissä kaupungin talousarviota valmisteltaessa.

 

Kirje Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle.

 

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

 

 

LIITE

HSY:n lausuntopyyntö 9.10.2009

 

Kj  toteaa, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä.

 

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.

 

Perussopimuksessa on määritelty vesihuollon maksujen yhtenäistämisperiaatteet. Sopimuksen mukaan maksut yhtenäistetään kolmen vuoden siirtymäkauden aikana vuoden 2012 loppuun mennessä. HSY:n taloussuunnitelmaehdotuksessa tariffit yhtenäistetään portaittain siten, että tariffit ovat yhtenäiset vuoden 2013 alusta lukien.

 

HSY:n talousarvio- ja -suunnitelmaehdotuksesta ei käy selville tariffimuutokset ja tariffitaso, jolle ehdotus perustuu. HSY:n hallitukselle 23.10.2009 esitellyn vesimaksujen yhtenäistämissuunnitelman mukaan vesimaksujen nousu vuonna 2010 Helsingissä olisi kerrostaloissa noin 4 % ja omakotitaloissa noin 13-14 %. Perus- ja käyttömaksujen porrastussuunnitelmassa käyttömaksujen nousu Helsingissä vuodesta 2009 vuoteen 2013 on noin 18 %.

 

Sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä on määritelty jäsenkaupungeille maksettavista tuloutuksista vesihuollon osalta. Sopimuksen mukaan tuloutusten tulee vastata tasoltaan jäsenkuntien vesilaitoksiltaan tällä hetkellä saamien tuloutusten määrää. Tuloutus voidaan maksaa peruspääoman korkona, vesilaitosten liiketoimintakaupassa syntyvän lainan korkona ja lainan lyhennyksinä.

 

HSYn ehdotuksen mukaan jäsenkaupungeille maksettava tuloutus toteutetaan taloussuunnitelmakaudella liiketoimintakaupassa syntyvälle lainalle maksettavana korkona. Tuloutusmenettely ja kaupunkikohtaiset tuloutusmäärät tarkentuvat vesilaitostoiminnan liiketoimintakaupan yhteydessä. Liiketoimintakaupan valmistelussa tehtyjen laskelmien mukaan Helsingille maksettava tuloutus tulee olemaan taloussuunnitelmakaudella suurempi kuin HSY:n ehdotuksessa. Liiketoimintakauppa tulee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi marraskuussa.

 

Vesihuollon investointien toteutuksen ja rahoituksen periaatteet on määritelty HSY:n perussopimuksessa ja sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä. Sopimuksissa edellytetään, että HSY:llä on keskipitkän aikavälin investointiohjelma, joka laaditaan ensimmäisen kerran vuosille 2010 – 2019 ja joka päivitetään kahden vuoden välein. HSY:n taloussuunnitelmaehdotukseen sisältyy vesihuollon investointiohjelma vuosille 2010 - 2019, joka perustuu Helsingin Veden ja muiden vesilaitosten yhdessä laatimaan investointistrategiaan 2010 – 2039. HSY:n talouden tasapainottamiseksi investointiohjelmaa on jouduttu tarkistamaan keskimäärin 10 milj. eroa/vuosi pitkän aikavälin investointistrategiaan nähden. Investointiohjelman 2010 - 2019 keskimääräiset vuotuiset investoinnit ovat noin 92 milj. euroa. Ensimmäisen viiden vuoden aikana keskimääräiset vuosi-investoinnit ovat noin 84 milj. euroa ja seuraavan viiden vuoden ajan noin 100 milj. euroa. Aiempiin vuosiin verrattuna investointitaso on keskimäärin noin 22 milj. euroa/vuosi korkeampi. Tämä johtuu lisääntyvästä asuntotuotannosta (noin 10 milj. euroa/vuosi), verkostojen saneeraustason nostosta (noin 3 milj. euroa/vuosi) ja vuosikymmenen loppupuolen suurista laitosinvestoinneista (noin 9 milj. euroa/vuosi).

 

Sopimuksen vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä mukaan YTV:stä kuntayhtymään siirtyvien jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintojen osalta HSY:n toiminnan käynnistyessä noudatetaan toimintojen kehittämisen, investointien suunnittelun ja rahoitusperiaatteiden sekä taksojen ja tariffien osalta nykyisin YTV:ssä sovellettavia periaatteita. YTV ei maksa korvausta jätehuollon peruspääomasta.

 

HSY:n ehdotuksen mukaan kuntaosuudet muihin kuin vesihuollon ja jätehuollon menoin ovat vuonna 2010 yhteensä 3,5 milj. euroa, josta Helsingin osuus 1,75 milj. euroa.

 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus pyytää (9.10.2009) lausuntoa kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2.11.2009 mennessä.

 

 

 

 

5

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE XXX XXXX:N KAUPUNGIN MENETTELYÄ KOSKEVASTA KANTELUSTA

 

Khs 2009-1368

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle XXXX XXXX:n kaupungin menettelyä koskevasta kantelusta liitteenä 4 olevan hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon (22.10.2009) mukaisen lausunnon.

 

Kirje sekä asian liite 4 Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille (Antti Peltonen).

 

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

 

 

LIITTEET

Liite 1

XXXX XXXX:n kantelu 6.10.2009

 

Liite 2

Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

 

Liite 3

Etelä-Suomen lääninhallituksen kirje 8.10.2009

 

Liite 4

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 22.10.2009

 

./.                   XXXX XXXX on jättänyt (6.10.2009) Etelä-Suomen lääninhallitukselle kantelun kaupungin menettelystä verosta vapauttamista koskevassa asiassa.

 

./.                   Etelä-Suomen lääninhallitus ilmoittaa (8.10.2009) varaavansa kaupungille mahdollisuuden antaa asiassa vastineensa 9.11.2009 mennessä.

 

./.                   Kj toteaa, että hallintokeskuksen oikeuspalvelut on antanut asiasta lausuntonsa 22.10.2009.

 

 

 

 

6

26.10.2009 pöydälle pantu asia

EUROOPAN YLEISURHEILUN MESTARUUSKISOJEN HAKEMINEN HELSINKIIN 2012

 

Khs 2009-1686

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki tukee Suomen Urheiluliiton hakemusta yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen järjestämiseksi Helsingissä vuonna 2012 ehdolla, että kaupungin tarjoamien tuotteiden ja palvelujen kustannukset ovat enintään 1,5 miljoonaa euroa ja että valtiovalta tukee hakemusta vähintään vastaavalla panoksella.                          

 

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

 

 

LIITE

Suomen Urheiluliitto ry:n hakemus

 

Suomen Urheiluliitto ry ilmoittaa (31.7.2009) hakevansa yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen järjestämisoikeutta Helsinkiin. Kilpailut on tarkoitus järjestää Helsingin olympiastadionilla 27.6.-1.7.2012. Euroopan yleisurheiluliitto päättää kisajärjestäjästä vuoden 2009 aikana.

 

Kysymyksessä on uuden tyyppinen viisipäiväinen kilpailutapahtuma, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samana vuonna olympiakisojen kanssa. Hakijan arvion mukaan kisoihin osallistuu noin 1100 urheilijaa 50 maasta. Joukkueiden muita jäseniä ja kansainvälisen liiton kumppaneita odotetaan noin 1200 ja median edustajia noin 1000. Tavoitteena on 160 000 katsojan yleisömäärä, josta noin 15 prosenttia tulee ulkomailta. Kisojen arvioidaan saavuttavan kumulatiivisesti yli 300 miljoonaa television katsojaa Euroopassa ja lisäksi vähintään saman määrän muualla maailmassa.

 

Hakijan laatima kisojen kokonaisbudjetti on suuruudeltaan 13,7 miljoonaa euroa. Pääsylipputuloiksi on arvioitu 5 miljoonaa euroa. EM-kisojen talous perustuu Euroopan yleisurheiluliiton tukeen ja kumppanuuteen valtiovallan ja Helsingin kaupungin kanssa. Julkista tukea haetaan 3 miljoonaa euroa puoliksi opetusministeriöltä ja Helsingin kaupungilta.

 

Helsingissä on aiemmin järjestetty Yleisurheilun EM kisat vuosina 1971 ja 1994. Lisäksi Helsinki on isännöinyt yleisurheilun MM kisat vuosina 1983 ja 2005. Viimemainitusta tapahtumasta laaditun tutkimuksen mukaan kisakokonaisuuden Helsinkiin tuoma liikevaihto oli 120 miljoonaa euroa ja työllistävävaikutus 1500 henkilötyövuotta. Kisojen verotuotoksi laskettiin 28 miljoonaa euroa, josta valtio sai 75 prosenttia. Hakijan mukaan Euroopan mestaruuskilpailujen mittaluokka on hieman yli puolet maailmanmestaruuskisojen talousvaikutuksesta alueelle. Lisäksi Helsinki sai kansainvälisessä mediassa poikkeuksellisen merkittävää julkisuutta

 

Kj toteaa, että kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 mukaan Helsinkiin pyritään saamaan merkittäviä kansainvälisiä suurtapahtumia. Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut ovat tällainen tapahtuma. Matkailun ja televisionäkyvyyden suhteen tapahtumaa voidaan verrata Eurovision laulukilpailuun Helsingissä 2007. Helsingin kaupunki tuki tapahtumaa noin 1,5 miljoonan euron summalla. Kaupungin panos kohdistettiin tuolloin lähinnä kaupungilla järjestettyihin oheistapahtumiin ja turvallisuusratkaisuihin.

 

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy maininta, että ”parannetaan Suomen valmiuksia hakea ja järjestää suurtapahtumia”. Opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan ministeriö tukee yleisurheilun EM-kisojen järjestämistä Helsingissä 1,5 miljoonalla eurolla, jos kisat Helsingille myönnetään.

 

Kj katsoo, että kaupungin yleisavustus yleisurheilun Euroopan mestaruuskisojen järjestäjälle ei voi tulla kysymykseen. Kaupunki voi sen sijaan tukea tapahtumaa ottamalla vastatakseen kuluja, jotka kohdistuvat kaupungin markkinointi- ja viestintätoimenpiteisiin sekä kaupungin omistamaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi toimittajavierailut, vastaanotot sekä kisailmeen tuominen keskustaan ulkomainoksin ja maaliputuksin, samoin tilojen vuokrat mm. Olympiastadionin, Kisahallin, Eläintarhan kentän ja stadionin lähialueiden osalta. Kisojen avajaiset on tarkoitus järjestää kaupungin ydinkeskustassa, joten on luontevaa kohdistaa kaupungin tuki siihen.

 

Kaupungin tuen yhteissumma ei voi ylittää 1,5 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki tukee tapahtumaa ehdolla, että valtiovalta osoittaa vähintään vastaavan suuruisen tuen.

 

Kaupunki saa kumppanuutensa vastikkeeksi TV- ja medianäkyvyyttä kisapaikalla ja kisajulkaisuissa. Lisäksi kaupungilla on oikeus käyttää virallista kisailmettä omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Kaupunki saa myös tapahtuman pääsylippuja jaettavaksi esimerkiksi koululaisille ja kaupungin henkilöstölle.

 

Kj toteaa lisäksi, että Helsingin kaupunki on jo aiemmin päättänyt osallistua kisapaikkana toimivan Olympiastadionin korjauksen rahoitukseen. Kaupunginvaltuusto päätti 1.4.2009 myöntää 600 000 euron suuruisen lainan stadionin turvajärjestelyjen parantamiseen ja valtuuston käsittelyyn on tulossa 4 miljoonan euron suuruisen lainan myöntäminen Olympiastadionin ulkoasun, yleisötilojen ja kenttäkokonaisuuden uusimiseen kansainväliset mitat täyttäväksi. Liikuntalautakunta on lausunnossaan 25.8.2009 esittänyt lainan myöntämistä. Lainojen hoitokustannukset sisältyvät vuosittain Stadion-säätiölle myönnettävään avustukseen. Valtio on osoittanut tarkoitukseen vastaavan summan.

 

 

 

 

 

7

ILTAKOULUASIA: GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA

 

Khs 2009-1021

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun informaation tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

 

LIITE

Globaalin vastuun strategia, esiselvitys

 

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelman 2009–2012 liitteessä 1 todetaan ”Globaalin vastuun strategia valtuustoon vuoden 2009 aikana”.

 

Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan selostus globaalin vastuun strategian valmistelusta.

 

 

 

 

1

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: MYLLYPURON VOIMALAITOSKORTTELIN MAAPERÄN PUHDISTAMISEN KÄYNNISTÄMINEN

 

Khs 2009-1446

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.6.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Ryj toteaa, että hyväksyessään 10.6.2009 Myllypuron voimalaitoskorttelin, Myllypuron keskuksen itäosan ja Lallukantien-Ranckenintien alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11810 (asia 13) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asemakaavan toteutumiseksi voimalaitoskorttelin maaperän puhdistaminen ja lämpövoimalan polttoaineiden varastointi- ja siirtojärjestelyt käynnistetään mahdollisimman pian. (Kauko Koskinen, äänin 71-0)”

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.9.2009) mm., että asemakaavan toteuttamisen kannalta on tärkeää käynnistää ensimmäisessä vaiheessa polttoainevaraston toteutussuunnittelu kustannusarvioineen. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun toiminta alueella on loppunut ja poistuvat rakennukset ja rakenteet on purettu. Helsingin Energia on asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että polttoainevaraston toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset osoitetaan sille esimerkiksi alueiden käyttöönoton määrärahoista.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.9.2009), että Myllypuron-Roihupellon aluerakentamisprojekti on käynnistänyt keskustelut virastojen ja laitosten kanssa voimalan ympäristön asuntotonttien vapauttamiseksi rakentamiselle. Asemakaavan mahdollistama asuntorakentaminen edellyttää Helsingin Energian toimintojen kannalta mm. voimalaitoksen polttoainevaraston siirtoa, pohjoisen vuokra-alueen toimintojen siirtämistä tai korvaamista, eteläosalla olevan avokytkinaseman purkamista ja korvaamista sekä uusia liikennejärjestelyjä. Toimintoja ei ole vielä aikataulutettu.

 

Maaperän puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen kun em. rakenteiden siirrot on tehty ja poistuvat rakenteet purettu.

 

 

 

 

2

VALTUUTETTU ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: TALOUDELLINEN APU KESÄMAJOJEN SIIRTOON

 

Khs 2009-1179

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

Ryj toteaa, että hyväksyessään Viikin virkistys-, kesämaja- ym. alueiden (Lammassaari ja Kuusiluoto) asemakaavan (nro 11775) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki tarjoaa teknistä apua mökkien siirtoon ja taloudellista tukea sitä tarvitseville.” (Elina Moisio, äänin 53-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (3.9.2009), että asemakaava sallii Lammassaareen yhteensä 128 kesämajaa. Nykyisistä 106 kesämajasta 17 sijaitsee rannassa. Nämä kesämajat tulee siirtää asemakaavan tultua voimaan.

 

Asemakaavaa ei ole ilman majojen siirtoa mahdollista toteuttaa, sillä saaren rannat jäävät kaavan mukaan yleiseen virkistyskäyttöön, jota palvelemaan rantaa kiertämään rakennetaan ulkoilupolku. Rannoilta siirrettäville kesämajoille on osoitettu korvaavat paikat toisaalta saaressa.

 

Kesämaja-alueen maanvuokrasopimus

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston palvelutoimisto vuokraa Lammassaaren kesämaja-aluetta Raittiusyhdistys Koitto ry:lle. Vuokra-alueen pinta-ala on 2,4 hehtaaria ja se koostuu 1994 laaditun yleissuunnitelman mukaisesta kahdesta mökkikylän alueesta ja näiden ulkopuolella olevien kesämajojen (46 kpl) aloista.

 

Nykyinen vuokrasopimus on voimassa 1.1.2008–31.12.2009. Suunnittelutilanteesta johtuen vuokra-ajaksi sovittiin vain kaksi vuotta.

 

Kesämaja-alueen vuokrasopimuksessa on maininta siitä, että vuokramies on tietoinen kaupungin tavoitteesta keskittää kaikki kesämajat saaren tietyille alueille.

 

Uusi, voimassa olevaa asemakaavaa vastaava maanvuokrasopimus valmistellaan syksyllä 2009.

 

Lauttasaaren kesämaja-alueiden majojen siirrot

 

Lauttasaaren Särkiniemen-Veijarivuoren ja Länsiulapanniemen kesämaja-alueilla on vastaava tilanne kuin Lammassaaressa. Voimassa olevien asemakaavojen ja maanvuokrasopimusten mukaan yhteensä 64 kesämajaa tulee siirtää rannoilta korvaavaan paikkaan.

 

Tällä hetkellä majoista on siirretty runsaat kaksikymmentä. Siirtäminen on käytännössä tarkoittanut vanhan majan purkamista ja uuden rakentamista.

 

Kaupunki ei osallistu kesämajojen siirtoihin eikä tue sitä taloudellisesti.

 

Kuten Lammassaaressa, myös Lauttasaaren kesämaja-alueilla tilanne oli vuokralaisten tiedossa pitkään ja majojen siirrosta oli sovittu maanvuokrasopimuksissa.

 

Johtopäätökset

 

Hallintolain 6 §:n mukaisen tasapuolisuusperiaatteen mukaan samanlaisia tapauksia on kohdeltava samalla tavoin ja noudatettava johdonmukaista ratkaisukäytäntöä, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteltua syytä.

 

Lammassaaren kesämajojen siirtämisen suhteen ei ole syytä poiketa Lauttasaaren kesämajojen siirroissa noudatetusta käytännöstä ja tehdyistä maanvuokrasopimuksista.

 

Kyse on yksityisestä vapaa-ajan virkistystoiminnasta, joten sosiaalisten seikkojen huomioiminen asiassa ei ole tarkoituksenmukaista.

 

Kaupungin tekninen apu tai taloudellinen tuki Lammassaaren kesämajojen siirtoon ei ole yleisten töiden lautakunnan mielestä mahdollinen. Sen sijaan neuvonta-apua ja yhteistyötä on järjestettävissä Raittiusyhdistys Koitto ry:n kanssa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (13.10.2009), että kaupunki ei vakiintuneen käytännön mukaisesti ole tukenut taloudellisesti kaavoituksesta aiheutuvia kesämajamökkien siirtoja, vaan hoitanut asian sopimuksellisesti kunkin vuokralaisen kanssa.

 

Viitaten yleisten töiden lautakunnan 3.9.2009 antamaan lausuntoon talous- ja suunnittelukeskus vielä toteaa, että Lauttasaaressa on vastaavassa tilanteessa Särkiniemen-Veijarivuoren ja Länsiulapanniemen alueilla kesämajoja. Voimassa olevien asemakaavojen ja maanvuokrasopimusten mukaan yhteensä 64 kesämajaa tulee siirtää rannoilta korvaavaan paikkaan. Majoista on siirretty nyt runsaat kaksikymmentä. Kaupunki ei ole osallistunut näiden kesämajojen siirtoihin eikä tukenut niitä taloudellisesti. Tasapuolisuuden vuoksi kaupungin tulisi kohdella Lammassaaren mökkien siirtoa samoin periaattein.

 

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2010 talousarvioesitykseksi ei sisällä määrärahavarausta taloudellisesta tuesta Lammassaaren mökkien siirtoon.

 

 

 

 

3

RAKENTAMISPALVELUN VISUAALISEN ILMEEN JA SIIHEN LIITTYVÄN TUNNUKSEN VAHVISTAMINEN

 

Khs 2009-2201

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa rakentamispalvelun visuaalisen ilmeen ja siihen liittyvän tunnuksen graafisine ohjeineen esityslistan liitteen mukaisena.

 

Pöytäkirjanote rakentamispalvelulle ja hallintokeskuksen viestinnälle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Rakentamispalvelun graafinen ohje

 

Liite 2

Hallintokeskuksen viestinnän lausunto 23.10.2009

 

./.                   Ryj toteaa, että rakentamispalvelun graafinen ohje on liitteenä 1. Hallintokeskuksen viestintä puoltaa esitystä. Lausunto on liitteenä 2.

 

Ryj viittaa rakentamispalvelun esitykseen ja saatuun lausuntoon.

 

Teknisen palvelun lautakunta esittää (22.10.2009) seuraavaa:

 

Rakentamispalvelu aloitti kaupunginvaltuuston 18.6.2008 päätöksen mukaisesti Helsingin kaupungin virastona 1.1.2009. Uuden viraston muodostivat rakennusviraston entiset tuotantoyksiköt, HKR-ympäristötuotanto ja HKR-tekniikka sekä osa viraston hallintoa. Lisäksi rakentamispalveluun siirtyi tuotannon henkilöstöä kiinteistöviraston geotekniseltä osastolta ja Helsingin Satamasta.

 

Heti vuoden 2009 alussa rakentamispalvelussa alettiin työstää koko viraston toimintaa ohjaavaa yhteistä strategiaa. Strategiatyön pohjalta syntyi esitys viraston uudeksi johtosäännöksi, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.9.2009. Uuden johtosäännön mukaan rakentamispalvelu käyttää 1.1.2010 alkaen toiminnassaan nimeä Stara.

 

Helsingin kaupungin viestinnän ohjeiden (Khs 7.9.2009 § 948; 5.4 Visuaalinen ilme ja kaupungin vaakuna) mukaan virastolla voi olla oma tunnuksensa ja ilmeensä silloin, kun sillä on tähän oman asiakasmarkkinointinsa kannalta perustellut syyt. Kaupunginhallitus vahvistaa viraston tunnuksen lautakunnan esityksestä. Ennen tunnuksen vahvistamista siitä on pyydettävä hallintokeskuksen viestinnän lausunto.

 

Rakentamispalvelu tuottaa palveluja ensisijaisesti kaupunkikonsernille, mutta sen asiakkaina ovat myös monet yritykset, kiinteistöyhtiöt ja asuntoyhtiöt. Lisäksi rakentamispalvelu tekee yhteistyötä lukuisten oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja käyttää yksityisiä alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Toimialayhteistyössä ja kaupallisessa liiketoiminnassa viraston erottautuminen ja profiloituminen myös visuaalisesti on tärkeää. Siksi on perusteltua, että Staralla on oma visuaalinen tunnuksensa.

 

Tunnuksia on tarkoitus käyttää sekä sähköisessä että perinteisessä viestinnässä ja markkinoinnissa.

 

Staran visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet suunnittelujohtaja Juha Wikström ja AD Maiju Leppänen markkinointiviestintätoimisto Darwinista.

 

Suunnitelma Staran visuaaliseksi ilmeeksi graafisine ohjeineen on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä rakentamispalvelussa 8.10.2009.

 

Teknisen palvelun lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaisi rakentamispalvelun visuaalisen ilmeen ja siihen liittyvän tunnuksen graafisine ohjeineen liitteen mukaisena.

 

 

 

 

1

26.10.2009 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄHOIDON JA TERVEYSASEMIEN VOIMAVARAT LASTEN JA HEIDÄN VANHEMPIENSA MIELENTERVEYDEN TUKEMISESSA

 

Khs 2009-1183

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITTEET

Liite 1

Terveyslautakunnan lausunto 29.9.2009

 

Liite 2

Sosiaalilautakunnan lausunto 15.9.2009

 

Stj toteaa, että käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

4                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa vahvistetaan erityisesti lasten päivähoidon ja terveysasemien voimavaroja lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden tukemisessa.” (Kati Peltola, äänin 49 – 0)    

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Terveyslautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että Helsingissä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen osallistuvat kaupungin eri hallintokunnat ja lisäksi usein myös erikoissairaanhoito, kansalaisjärjestöt, poliisi ja seurakunta. Vuonna 2009 poikkihallinnollisena yhteistyönä valmisteltu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma luo entistä selkeämmät raamit kehittämistyölle. Ko. hyvinvointisuunnitelman moneen kärkihankkeeseen on nivottu lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen samoin kuin uudenlaisten korjaavien toimintojen järjestäminen. Helsingin terveyskeskuksen velvoitteena on osallistua ensisijaisesti sellaisiin suunnitelman kärkihankkeisiin, jotka sisällöltään kuuluvat terveyskeskuksen perustehtävään.

 

Terveyskeskuksen perustehtävä ja painoalueet linjataan terveyskeskuksen strategiassa. Yksi strategisista linjauksista on väestön terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on osa tätä strategista linjausta. Terveysasemat-osaston neuvolatyön ja terveyden edistämisen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksiköt tuottavat pääosan helsinkiläisten lasten ja nuorten terveyden edistämisen palveluista. Kummankin yksikön perustehtävä on edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä tunnistaa ja puuttua lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Ikäryhmäkohtaisiin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen, nuoren ja perheen mielenterveyden tukeminen sekä tarvittaessa mielenterveyden häiriöihin puuttuminen ja ohjaaminen tukeviin tai korjaaviin palveluihin. Neuvola ja kouluterveydenhuolto toimivat varhaisen puuttumisen periaatteella. Neuvolan terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta ja työnohjausta varhaisen puuttumisen toimintamalliin.

 

Terveysasemat-osastolla on yhteensä 27 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista 20 työskentelee terveysasemilla ja 7 kouluterveydenhuollossa. Tämän lisäksi neuvoloissa toimii 13 neuvolapsykologia. Edellä mainittujen tehtäviin kuuluu perheiden mielenterveydellinen hoitotyö ja varhainen tuki. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ja lääkärit ohjaavat tarvittaessa lapsen ja hänen vanhempansa neuvolapsykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotoille. Kaikille raskaana oleville tehdään äitiysneuvolassa keskiraskauden aikana tai 2- 3 kuukautta synnytyksen jälkeen ns. mielialaseula raskauden aikaisen masennuksen tunnistamiseksi.

 

Neuvoloiden henkilökunta tekee jo nyt tiivistä alueellista yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa ns. perheverkostoissa. Yhteistyömuodot päiväkotien kanssa ovat vakiintuneet. Lapaset perheverkosto -hankkeessa (2006 - 2008) kehitettiin pysyvä perhepalveluverkostomalli, joka perustuu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen sekä kolmannen sektorin eri toimijoiden tiiviiseen kumppanuuteen sekä perheiden omien vahvuuksien ja keskinäisen vertaistuen hyödyntämiseen. Toiminnalla tuetaan perheitä mahdollisimman varhain jo raskausaikana. Toimintamalli on juurrutettu koko Helsinkiin.

 

Perhepalveluverkostomallin osana kehitettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa perhevalmennusmalli, joka sekin on käytössä koko Helsingissä. Perhevalmennusryhmät kokoontuvat yhteensä 8 kertaa sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen. Perhevalmennuksen perustavoite on vanhemmuuden vahvistuminen. Mallissa kiinnitetään huomiota myös perheen henkiseen hyvinvointiin. Perhevalmennuksessa tuetaan perheiden vuorovaikutusta toistensa kanssa ja luodaan mahdollisuus samassa elämäntilanteessa elävien kokemusten ja tunteiden vaihdolle.

 

Koko Helsingissä toimivat alueelliset Vartu-tiimit (Varhaisen tuen tiimit), mistä perheet voivat saada mielenterveyden tukea. Perheet ohjataan tarvittaessa myös perheneuvolaan. Vaikeimmissa tilanteissa otetaan yhteys lastensuojeluun.

 

Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikössä kehitetään parhaillaan laajan terveystarkastuksen mallia, jossa perhe huomioidaan kokonaisuutena ja lapsen kasvun sekä hyvinvoinnin ulottuvuuksia käydään perheen näkökulmasta syvällisemmin läpi. Helsingissä kehitetään myös moniammatillista perhetukiryhmätoimintaa, jossa tapaamiseen kutsutaan koolle perheen lisäksi tarpeelliset asiantuntijat. Valmistelussa on myös päihdeäitien hoitoprosessin täsmentäminen yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Molempien vanhempien päihteiden käytöstä kysytään neuvolassa raskauden aikana ja lisäksi lastenneuvolassa laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Tarvittaessa vanhemmat ohjataan hoitoon tilanteen mukaan esim. A-klinikalle tai äitiyspoliklinikalle. 

 

Helsingin terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on kattava toimintasuunnitelma, jonka mukaan kouluterveydenhuolto tukee perustehtävänsä mukaisesti jokaisen oppilaan mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luo edellytyksiä oppimiselle. Viime vuosina on tavoitteellisesti suunnattu henkilöstövoimavaroja erityisesti nuorimpien ikäluokkien terveyden edistämiseksi ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Kouluterveydenhuollossa on kattava jokaiselle ikäryhmälle soveltuva terveystarkastusohjelma, joka tukee jokaisen oppilaan mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luo edellytyksiä oppimiselle.

 

Kouluterveydenhuollolla on tukenaan oppilashuoltotyöryhmä, johon kuuluvat mm. psykologi ja kuraattori, joiden vastaanotolle koululainen ja hänen vanhempansa ohjataan tarvittaessa. Paikalliset olosuhteet, yhteistyötarpeet, psykososiaalisen työn vaativuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja erityistukea vaativien koululaisten määrä ja koulujen lukumäärä on otettu huomioon arvioitaessa terveydenhoitajaresursseja.

 

Vuoden 2009 aikana käynnistyvässä Tukevasti-hankkeessa tullaan perheverkostotoiminta laajentamaan koskemaan myös kouluikäisten lasten ja nuorten perheiden kanssa toimivia tahoja. Terveyskeskus on mukana kehittämässä hanketta yhdessä sosiaaliviraston, opetusviraston sekä nuorisoasiankeskuksen kanssa. 

 

Sosiaalilautakunta toteaa (15.9.2009) mm., että sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelut, lasten päivähoito ja terveyskeskus, erityisesti äitiys- ja lastenneuvolat, toimivat tiiviissä yhteistyössä lasten ja heidän vanhempiensa tukemisessa. Perheverkosto-toimintamalli kokoaa alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Yhteistyölle on luotu toimivat käytännöt ja rakenteet. Lähtökohta on, että toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa.

 

Terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolan ja lasten päivähoidon yhteistyöhankkeena käynnistyy 3- ja 5-vuotistarkastusten uudistaminen 4-vuotistarkastukseksi. Tavoitteena on lapsen kasvun ja vanhemmuuden tukeminen yhteistyössä. Sosiaaliviraston lapsiperheiden ja päivähoidon vastuualueiden Perhetyö päivähoidossa -hankkeessa 2008–2009 tuetaan perhetyön keinoin päivähoidossa olevia lapsiperheitä. Hankkeessa kehitetään yhteinen työmalli, jossa perhetyöntekijä työskentelee päivähoidon ympäristössä ja kohtaa tukea tarvitsevat lasten vanhemmat heille luontevassa paikassa.

 

Perheneuvolan organisaatiomuutoksessa perheneuvolan henkilöstö-määrä säilyi ennallaan. Kokonaisuutena ottaen tämä tarkoitti merkittävää lisäresursointia lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Perheneuvolan vauvaperhetyön resursseja on lisätty ja yhteistyö äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa on jatkunut jo pitkään. Perheneuvola tarjoaa konsultaatiota kaikille päivähoidon erityisryhmille sekä muillekin ryhmille tarvittaessa.

 

Myös erityispalvelujen uudistamisen avulla pyritään turvaamaan lasten ja nuorten mielenterveyshoitoa entistä paremmin. Intensiivimenetelmän kehittämishanke tähtää siihen, että ko. menetelmä kuntouttaa erityisesti niitä nuoria, joille perinteiset psykiatriset hoitomuodot ja lastensuojelun tukikeinot eivät tuo tarvittavaa apua. Helsingissä aloittaa syksyn 2009 aikana kaksi neljän moniammatillisen työntekijän työryhmää.

 

./.                   Lautakuntien lausunnot kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteinä.

 

 

 

 

1

LAUSUNNON ANTAMINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISESTA

 

Khs 2009-1987

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa Suomen Kansallisoopperalle hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje Suomen Kansallisoopperalle sekä pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Oopperan säätiön hallituksen pöytäkirja ja esittelymuistio

 

Liite 2

Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 16.10.2009

 

Suomen Kansallisooppera pyytää (23.9.2009) Khn lausuntoa säätiön hallituksen 23.9.2009 yksimielisesti tekemän periaatepäätöksen mukaisesta säätiön sääntöjen 12 §:n (hallituksen kokoonpano) muuttamisesta siten, että hallituksen jäsenten toimikausien määrää rajoitetaan sekä yhtäjaksoisena että erillisinä kolmeen.

 

./.                   Sj toteaa, että oopperan säätiön hallituksen pöytäkirja 23.9.2009 sekä sen liitteenä oleva esittelymuistio ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1. Liitteenä 2 on oikeuspalveluiden lausunto kokonaisuudessaan.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (16.10.2009) mm. seuraavaa:

 

Suomen Kansallisoopperan säätiön sääntöjen 12 §

 

Suomen Kansallisoopperan säätiön voimassa olevien sääntöjen 12 §:n mukaan säätiön hallitukseen kuuluu kolmivuotiseksi toimikaudeksi kerrallaan nimetyt yhdeksän (9) jäsentä, joiden toimikausi alkaa hallintoneuvoston varsinaisen kokouksen päättyessä ja päättyy kolmen vuoden kuluttua pidettävän hallintoneuvoston varsinaisen kokouksen päättyessä.

 

Säätiön hallitukseen kuuluu viisi (5) opetusministeriön nimeämää jäsentä, kaksi (2) Helsingin kaupungin nimeämää jäsentä, yksi (1) Espoon kaupungin nimeämä jäsen sekä yksi (1) Vantaan kaupungin nimeämä jäsen.

 

Opetusministeriö nimeää nimeämistään jäsenistä hallituksen puheenjohtajan ja hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Kummankin toimikausi on sama kuin hallituksen.

 

Periaatepäätöksen mukainen Suomen Kansallisoopperan

säätiön sääntöjen 12 §:n muutos

 

Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus on 23.9.2009 tehnyt yksimielisen periaatepäätöksen säätiön sääntöjen 12 §:n muuttamisesta siten, että sääntökohtaan otetaan lisäys, jonka mukaan säätiön hallitukseen ei voida nimetä jäsentä, joka on toiminut nimettävän toimikauden alkamiseen mennessä hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti tai useassa jaksossa yhteensä kolme (3) toimikautta.

 

Säätiön voimassa olevissa säännöissä ei ole määräystä, joka rajoittaisi hallituksen jäsenen toimikausia.

 

Johtopäätökset                Helsingin kaupungin konsernijaosto on 21.9.2009 vahvistanut johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä. Suomen Kansallisoopperan säätiö ei ole Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva tytäryhteisö, mutta tästä huolimatta kyseiset periaatteet on syytä ottaa huomioon arvioitaessa säätiön hallituksen periaatepäätöksen mukaista sääntömuutosta Helsingin kaupungin näkökulmasta.

 

Konsernijaoston vahvistamien periaatteiden mukaan tytäryhteisöjen hallituksissa jäsenten toimikausi on määräaikainen, pääsääntöisesti yhden vuoden mittainen, ellei yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä ole toisin määrätty. Hallituksen tulisi myös heijastaa eri taustoja ja näkökulmia. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevissa johtamisen ja hallinnon keskeisissä periaatteissa ei sen sijaan ole otettu kantaa tytäryhteisöjen hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärään.

 

Oikeuspalvelut toteaa yllä mainittuihin seikkoihin viitaten lausuntonaan, että Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen periaatepäätöksen mukainen säätiön sääntöjen 12 §:n muutos on säätiölain ja muun ajantasaisen lainsäädännön mukainen, eikä esityksessä ole Helsingin kaupungin asemaan vaikuttavia muutoksia.

 

 

 

 

2

VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANOSTA ANNETTAVA LAUSUNTO

 

Khs 2009-2186

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta ilmenevän lausunnon opetusministeriölle vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanosta.

 

Kirje opetusministeriölle/Espoon sivistystoimi sekä pöytäkirjanote Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITE

Toimeenpanosuunnitelma

 

Opetusministeriö toteaa (17.6.2009), että valtioneuvosto sisällytti 5.12.2007 hyväksymäänsä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan päätöksen vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää, oppilaitosrakennetta ja ohjausta koskevan ja vuoteen 2012 ulottuvan kehittämisohjelman valmistelusta. Opetusministeriö asetti 1.2.2008 valmisteluryhmän laatimaan ehdotusta kehittämisohjelmaksi.

 

Valmisteluryhmän ehdotukset sisältävä loppuraportti julkistettiin maaliskuussa (OPM 2009:12). Loppuraportista on järjestetty laaja lausuntokierros ja sitä on käsitelty sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä 16.4.2009. Loppuraportti ja lausunnot ovat saatavilla opetusministeriön verkkosivulla osoitteessa www.minedu.fi/koulutus/aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.

 

Kehittämisohjelma sisältää ehdotuksia seuraaviin osa-alueisiin:

 

1) vapaan sivistystyön tehtäviä ja lainsäädännön uudistamistarpeet,

2) rahoitusjärjestelmän uudistaminen,

3) oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittäminen sekä

4) laatua ja vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet.

 

./.                   Valmisteluryhmän ehdotusten pohjalta kehittämisohjelmasta on laadittu opetusministeriössä toimeenpanosuunnitelma, joka on esityslistan liitteenä.

 

Sj toteaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät toimeenpano-ohjelmaa 18.9.2009 kokouksessaan ja sopivat yhteisen lausunnon antamisesta.

 

Lausunnossa otetaan kantaa kaupunkien ylläpitämien kansalaisopistojen sekä kaupunkien avustaman Helsingin seudun kesäyliopiston asemaa, rakenteita sekä rahoitusperustaa.

 

Yhteistä lausuntoa on valmisteltu yhdessä PKS kuntien sivistystoimen johtoryhmässä. Samalla on sovittu, että kunnat hyväksynevät yhteisen lausunnon kaupunginhallituksen kokouksissa, Vantaa 26.10. sekä Espoo ja Helsinki 2.11.2009, ja että lausunnon allekirjoittaa kaikkien kuntien puolesta Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja.

 

Lausunto                          Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien lausunto opetusministeriölle koskien Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoituslain uudistamisessa, kehittämisohjelman yhteyksiä Akku (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) -ehdotuksiin sekä rakenteellisen muutoksen selvittämiseen Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa toimii viisi kunnallista sekä kolme yksityistä kansalaisopistoa sekä yksi kesäyliopisto. Kuntien ylläpitämät opistot ovat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Helsingin seudun kesäyliopistoa ylläpitää yksityinen säätiö, jota hallinnoivat pääkaupunkiseudun kaupungit yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 023 500 asukasta, eli 19,2 % valtakunnallisesta asukasluvusta. Ruotsinkielisiä on noin 65 000, eli yli 20 % valtakunnallisesta ruotsinkielisestä asukasluvusta. Maahanmuuttajataustaisien asukkaiden määrä on 63 700, joka on 45 % valtakunnallisesta maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrästä.

 

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen vuotuinen kurssilaisten määrä on 170 000. Luku on 28 % valtakunnallisesta kansalaisopistojen opiskelijamäärästä. Vuosittain jonoon jäävien lukumäärä on 22 000. Kesäyliopistolla on vuosittain 14 000 kurssilaista.

 

1.                   Kansalaisopistojen ja kesäyliopiston tehtävät

 

Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot ovat Kansalaisopistolain hengen mukaan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kesäyliopisto on alueellinen oppilaitos, joka tarjoaa avointa yliopistollista sekä muuta koulutusta. Merkittävänä ja kasvavana erityistehtävänä kaikilla opistoilla on maahanmuuttajataustaisen väestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttaminen. Myös syrjäytymisen uhan ja maassamuuton vuoksi pks-kuntien opistojen koulutuksella on suuri merkitys.

 

2.                   Rahoitus

 

Kansalaisopistojen valtionosuuden rahoitus perustuu laskennalliseen opetustunnin yksikköhintaan. Opistokohtainen opetustuntien suoritekiintiö tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tiheään asuttujen kuntien laskennallisen valtionosuuden yksikköhintaan on tullut 15 % korotus. Keho-toimenpide­­‑ehdotuksissa on ollut esillä siirtyminen yhteen yksikköhintaan ja siirtymävaiheen kautta korotuksesta luopuminen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisten opistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien lukumäärä on 188 000, joka on 9,2 % valtakunnallisesta vos-suoritteiden määrästä.

 

Valtionosuuden euromäärästä pks-kunnat saavat 10 %. Tällä hetkellä vallitsee huomattava epäsuhta pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja saadun valtionosuuden välisessä suhteessa. Asukasta kohti oleva valtionosuustuntimäärä on 0.18, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,5. Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista. Kustannuspaineet opetuksen järjestämisessä ovat kasvavia. Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi 1 260 000 euron valtionosuuden menetystä.

 

Kesäyliopiston valtionosuus määräytyy myös suoriteperusteisten opetustuntien ja kesäyliopistojen oman yksikköhinnan mukaan. Ongelmana on se, että toteutuneen ja valtion talousarviossa hyväksytyn suoritekiintiön määrä on lähes 50 % alijäämäinen.

 

Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että jakoperusteet suoritteiden opistokohtaisista määristä avataan ja yhdeksi suoritteiden määrän määrittämisen kriteeriksi otetaan kunnan tai opiston toimialueen asukaspohja. Edelleen pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että suoritteiden määrää tai yksikköhintaa määritettäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus asukaspohjasta. Myös Keho-raportti ehdottaa maahanmuuttajaväestön koulutuksen vahvistamista.

 

Toimenpideohjelma sisältää myös erillisen laatu- ja kehittämisrahan. Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että laatu- ja kehittämisraha ei vähennä perusvaltionosuutta.

 

3.                   Kehittämisohjelman yhteys AKKU (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus)-ehdotuksiin

 

Pääkaupunkiseudun kunnissa asuu 45 % Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppilaitoksia, joiden kautta on mitä luonnollisinta järjestää maahanmuuttajien kotoutumis-, työelämä- sekä suomen ja ruotsin kielen koulutus. AKKU‑toimenpideohjelman tulee maahanmuuttajakoulutuksen osalta huomioida kansalaisopistojen ja kesäyliopiston mahdollisuudet opintoneuvonnan sekä koulutuksen järjestäjänä. Tähän koulutustehtävään tulee valtion osoittaa erillinen rahoitus.

 

4.                   Kuntien rakenteelliset muutokset

 

Rakenteellisen muutoksen tarkasteluaikaväli on 2007 – 2011. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukasluku oli 1 023 500 asukasta elokuussa 2009. Kasvua vuoden 2007 alusta on 31 225 asukasta. Ennustettavissa on, että asukasluvun kasvu tulee jatkumaan samanlaisena myös tarkasteluvälillä 2009 – 2011. Huomattava osa alueelle muuttaneista on maahanmuuttajataustaisia. Edellä mainittujen kuntien rakenteissa ei ole tapahtunut muutoksia tällä aikavälillä eikä näin ollen opistojenkaan rakenteissa.

 

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan opistot toimivat kukin oman kuntansa alueella. Kesäyliopisto toimii koko pääkaupunkiseudulla. Kuntalaiset voivat opiskella rajoituksetta myös naapuriopistoissa. Asukasluvun kasvu sekä maassa- ja maahanmuuttavien koulutustarpeet ovat suuri haaste pääkaupunkiseudun opistoille. Valtionosuus on riittämätön asukaslukuun sekä asukasrakenteeseen nähden, eikä kunnilla ole mahdollisuutta nostaa omarahoitusosuuksia. Ryhmäkoot ovat suuria ja huomattava osa hakijoista ei mahdu kursseille. Paineet kurssimaksujen korotuksiin ovat olemassa osissa kuntia.

 

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisissa kansalaisopistoissa käynnistettiin vuonna 2007 yhteisen ilmoittautumisportaalin kehittämistyö. Www.ilmonet.fi on otettu käyttöön lokakuussa 2009. Ilmonet-opistot tarjoavat vuosittain reilut 250 000 opiskelupaikkaa yli kuntarajojen.

 

Syksyn 2009 aikana on käynnistetty myös uuden yhteisen opistojärjestelmän määrittelytyö. Projektin arvioitu kesto on kolme vuotta. Portaalin rakentaminen on lisännyt huomattavasti opistojen välistä yhteistyötä. Monia palveluprosesseja sekä käytänteitä ollaan yhtenäistämässä. Molemmat projektit toimivat valtakunnallisina pilotteina ja tarjoavat mallin sekä runsaasti kokemustietoa muiden kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttöön. Kesäyliopistolla on ollut käytössä oma ilmoittautumisportaali sekä kurssimaksun maksaminen verkossa vuodesta 2007. Kesäyliopistojen www-sivujen kautta on linkitys kaikkien Suomen kesäyliopistojen opetustarjontaan. Vaikeina aikoina on tärkeä painottaa tasa-arvoisia ja saavutettavia sivistysmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla, joka toimii maan henkisenä veturina.

 

 

 

 

1

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: LIIKENTEEN SUJUVUUDESTA JA TURVALLISUUDESTA HUOLEHTIMINEN HERTTONIEMEN JA ITÄVÄYLÄN LIITTYMÄ- JA LIIKENNEJÄRJESTELYJEN RAKENTAMISEN AIKANA

 

Khs 2008-2420

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Herttoniemen ja Itäväylän liittymä- ja liikennejärjestelyjen rakentamisen aikana huolehditaan erityisin rakentamis- ja joukkoliikennejärjestelyin alueen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta.” (Heli Puura, äänin 81­­–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto (27.5.2009) ja rakennusvirasto (27.5.2009) toteavat vastauksenaan, että rakennusvirasto aloittaa vuonna 2010 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän katusuunnitelman sekä Suunnittelijankadun sillan rakennussuunnitelman laatimisen. Rakennussuun­nitelmaan kuuluu hankkeen työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteleminen. Suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä ajoneuvoliikenteen et-

tä kevyen liikenteen osalta. Joukkoliikennejärjestelyjen suunnittelu tehdään yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa, ja siinä pyritään minimoimaan työmaan liikenteelle aiheuttamat viivytykset.

 

 

 

 

2

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: ITÄVÄYLÄN JA LINNANRAKENTAJANTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN MIELEKKYYDEN SELVITTÄMINEN

 

Khs 2008-2418

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen lopullista hankkeeseen sitoutumista kaupunki selvittää, miten Laajasalosta keskustaan toteutuva suora joukkoliikenneyhteys ja mahdollinen Laajasalon ja Herttoniemen välisen joukkoliikenteen vahvistaminen vaikuttavat autoliikenteen määriin Linnanrakentajantiellä ja sitä kautta nyt esillä olevien liikennejärjestelyjen mielekkyyteen.” (Tuomas Rantanen, äänin 44–1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Rakennusvirasto (29.4.2009) ja kaupunkisuunnitteluvirasto (6.5.2009) toteavat vastauksenaan seuraavaa:

 

Linnanrakentajantien nykyinen liikennemäärä lähellä Itäväylän liittymää on noin 29 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymässä on jo tällä hetkellä merkittäviä toimivuusongelmia. Kruunuvuorenrannan rakentamisen on arvioitu lisäävän Koirasaarentien liikennemäärää noin 10 000 ajoneuvolla vuorokaudessa.

 

Kruunuvuorenrannan katusuunnittelussa on tärkeänä lähtökohtana joukkoliikenteen suosiminen rakentamalla riittävät ja toimivat yhteydet sekä keskustaan että Herttoniemen suuntaan. Suoran joukkoliikenne­yhteyden vaikutus Linnanrakentajantien henkilöautoliikenteen määriin on kuitenkin melko vähäinen. Joukkoliikenneratkaisusta riippumatta Linnanrakentajantien ja Itäväylän liittymää on syytä parantaa riittävän palvelutason saavuttamiseksi.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston tekemien liikennesimulointien perusteella Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä nykyisillä liittymäjärjestelyillä ruuhkautuisi Kruunuvuorenrannan valmistuttua merkittävästi, erityisesti iltahuipputunnin aikana. Laajasalon suoran raideyhteyden rakentaminen ei poista henkilöautoliikenteen sujuvuusongelmia Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymässä, vaan tarvitaan myös liittymän parannustoimenpiteitä. Linnanrakentajantien ja Itäväylän liittymän parantamistoimenpiteet, sekä Laajasalon ja keskustan välinen joukkoliikenneyhteys eivät ole keskenään kilpailevia tai vaihtoehtoisia hankkeita, vaan ne molemmat ovat tarpeellisia.

 

 

 

 

3

VALTUUTETTU KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: YLI 16-KERROKSISTEN RAKENNUSTEN RAKENTAMISMAHDOLLISUUKSIEN TUTKIMINEN

 

Khs 2008-2413

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kimmo Helistö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kimmo Helistölle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Sörnäisten kortteleiden nro 10252 ja 10571 osien ym. alueiden (Kalasataman metrokorttelit) asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkokaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuuksia rakentaa yli 16-kerroksisia rakennuksia.” (Kimmo Helistö, äänin 77­­-3)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (12.3.2009) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

 

Kalasataman alueella on tullut voimaan kaksi keskeistä asemakaavaa: Kalasataman metrokortteleiden asemakaava nro 11760 (lainvoimainen 2.1.2009) ja Sörnäistenniemen asemakaava nro 11780 (lainvoimainen 16.1.2009). Näissä asemakaavoissa on yhteensä neljä 16-kerroksista rakennusta.

 

Hanasaaren alueelle on hyväksytty asemakaavaehdotus nro 11840 (Kslk 27.11.2008). Ehdotuksessa esitetään alueelle terassitaloja, joista korkein on 18-kerroksinen.

 

Verkkosaaren alueelle valmistellaan asemakaavan muutosluonnosta, jonka korkein rakennus on 22-kerroksinen toimitilarakennus Kulosaarensillan pohjoisreunassa.

 

Kalasataman korkeat rakennukset on määrätietoisesti sijoitettu alueen keskelle metrokortteleiden tuntumaan. Jo hyväksyttyjen asemakaavojen alueella olevien korkeiden rakennusten korottaminen saattaa olla teknisesti mahdollista, mutta tämä edellyttää voimassa olevan asema-kaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden hylkäämistä ja kaavan muuttamista.

 

Kulosaaren sillan pohjoispuolelle, Verkkosaaren alueella olevassa suuressa toimitilakorttelissa voidaan tutkia, onko rakennukset mahdollista toteuttaa yli 16-kerroksisina. Muualla Kalasatamassa ei ole kaupunki-kuvallisesti perusteltua rakentaa yli 16-kerroksisia rakennuksia lukuun ottamatta kenties joidenkin majakan tapaisten rakennusten nostamista muun rakenteen yläpuolelle, kaupunkikuvallisena aksenttina.

 

Tulevien alueiden osalta mm. arkkitehtuurikilpailujen tulokset tulevat osoittamaan, onko edellytyksiä suunnitella yli 16-kerroksisia rakennuksia Helsinkiin. Helsingissä ylikorkeiden rakennusten luonnollisin rakennuspaikka on Keski-Pasila. Siellä korostuisi alueen merkitys Helsingin ydinkeskustan laajennuksena.

 

 

 

 

4

VALTUUTETTU IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: AUTOPAIKKOJEN JA LIIKETILOJEN SIJOITTAMISVAIHTOEHDOT SÖRNÄISTEN KAAVASSA

 

Khs 2008-2412

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Irmeli Wallden-Paulig) sekä tiedoksi valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Irmeli Wallden-Pauligille sekä tiedoksi valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Sörnäisten kortteleiden nro 10252 ja 10571 osien ym. alueiden (Kalasataman metrokorttelit) asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto pitää Sörnäisten kaavan rakentamisen toteutuessa kaavassa esitetyistä vaihtoehdoista parempana sijoittaa liikenneterminaaliin suunnitellut autopaikat kellariin ja liiketilat maan pinnalle.” (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 60–3)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (16.4.2009) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

 

Kalasataman metrokortteleihin suunnitellaan laajaa uuden kaupungin-osan keskustaa, jonne tulee liikenneterminaali, liiketiloja, toimistotiloja, julkisia palveluja ja pysäköintiä. Pysäköintiä voidaan asemakaavan muutoksen mukaan järjestää joko kellarissa erikseen rakennettavassa kallioluolassa tai toisessa kerroksessa välittömästi metroaseman laiturialueen tason alapuolella.

 

Maantason kerrokseen ei varata lainkaan autopaikkoja. Pysäköintitiloihin ajetaan joko erillistä ramppia pitkin, joka sijaitsee katualueella, keskustan pohjoispuolella tai ramppeja pitkin, jotka lähtevät Kalasataman kadulta avattavien ovien kautta.

 

Näin maantaso varataan kokonaan metron lippuhallin, liiketilojen ja julkisten palvelutilojen käyttöön toivomusponnen mukaisesti.

 

 

 

 

5

VALTUUTETTU HEIKKI KARUN TOIVOMUSPONSI: HANASAAREN LIIKENNETARPEEN HUOMIOIMINEN JA TERVASAAREN VIRKISTYSKÄYTÖN TURVAAMINEN LAAJASALON SILTAYHTEYDEN SUUNNITTELUSSA

 

Khs 2008-2432

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heikki Karu) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heikki Karulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITE

Helsingin Energian lausunto 14.5.2009

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon myös Hanasaaren liikennetarve sekä Tervasaaren virkistyskäytön turvaaminen.” (Heikki Karu, äänin 69­­–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Helsingin Energia (14.5.2009) toteaa vastauksenaan mm., että tehtäessä ratkaisuja Pohjoisrannan ja Sompasaaren yhdistävästä sillasta on suunnittelussa otettava huomioon Hanasaaren voimalaitosten polttoainekuljetusten sujuminen häiriöttömästi ja turvallisesti ja varauduttava siihen, että Hanasaaren voimalaitosten polttoainevalikoiman mahdollisen laajenemisen takia kuljetustarve lisääntyy nykyisestä. Helsingin Energian arvion mukaan laivaliikenteen vaikutukset Tervasaaren-Som­pa­saaren siltayhteyden käyttöön ovat järjestelmätarkastelussa esitettyä suuremmat. Asiantuntijat merenkulun suhteen ovat Helsingin Satama ja Merenkulkulaitos. Helsingin Energia korostaa, että merenkulkuyhteyden Hanasaaren voimalaitoksille tulee säilyä nykyisellä tasolla. Häiriöttömät polttoaineiden merikuljetukset ovat olennaisen tärkeitä voimalaitoksen luotettavalle toiminnalle.

 

./.                   Helsingin Energian lausunto on asian liitteenä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (14.5.2009) toteaa vastauksenaan, että Tervasaari on Helsingin yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kruununhaan ja Sompasaaren välisen siltayhteyden suunnittelussa noudatetaan yleiskaavassa määriteltyjä Tervasaaren kehittämisperiaatteita. Tervasaari on Kruununhaan asukkaille tärkeä lähivirkistysalue.

 

Laajasalon raidevaihtoehtojen vertailun yhteydessä tehtiin v. 2008 alustavia suunnitelmia Kruununhaan ja Sompasaaren välisestä raitiotie- ja kevytliikenneyhteydestä. Vertailtavina vaihtoehtoina olivat avattava läppäsilta ja automaattinen kuljetustasanne. Näistä läppäsilta osoittautui toteuttamiskelpoisemmaksi vaihtoehdoksi.

 

Suunnitelmassa raitiorata kulkee Liisankadulta pengerosuuden ja avattavan sillan kautta Sompasaareen. Ratapenger kulkee Tervasaaren sivuitse, ja sen pengerrakenteet eivät ulotu Tervasaareen saakka.

 

Kruununhaan ja Sompasaaren välisen raitiotie- ja kevytliikennesillan toteuttaminen merkitsee Pohjoisrannan ja Tervasaaren yhdistävän kulku-yhteyden ja siihen liittyvän pienvenesataman uusimista. Laajasalon raitio- ja kevytliikenneyhteyden hankesuunnitelmavaiheessa Pohjoisrannasta Sompasaareen ulottuvasta jaksosta laaditaan tarkempi suunnitelma, joka sisältää myös Tervasaaren uuden kulkuyhteyden sekä siihen liittyvien pysäköinti- ja venepaikkojen suunnittelun. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on turvata Tervasaaren säilyminen virkistyskäytössä.

 

Uusi joukko- ja kevytliikenneyhteys tulee helpottamaan olennaisesti Kruununhaan asukkaiden pääsyä Mustikkamaan ja Laajasalon virkistysalueille.

 

HKL-Liikelaitoksen johtokunta (16.4.2009) toteaa vastauksenaan, että Tervasaari kuuluu Helsingin yleiskaavassa 2002 kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Aluetta koskee määräys, jonka mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Laajasalon raitioyhteyden hankesuunnitelmavaiheessa Pohjoisrannasta Sompasaareen ulottuvasta jaksosta tullaan laatimaan huomattavasti nykyistä tasoa tarkemmat suunnitelmat. Tällöin suunnittelun lähtökohtana on, että yleiskaavan tavoitteita ja määräyksiä noudatetaan ja Tervasaari tulee siis jatkossakin säilymään virkistyskäytössä.

 

 

 

 

6

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: TERVASAAREN VIRKISTYSKÄYTÖN TURVAAMINEN LAAJASALON SILTAYHTEYDEN TOTEUTUESSA

 

Khs 2008-2427

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että siltavaihtoehdon toteutuessa Tervasaaren virkistyskäyttöä ei vaaranneta.” (Tuomas Rantanen, äänin 76­­-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (14.5.2009) toteaa vastauksenaan, että Tervasaari on Helsingin yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kruununhaan ja Sompasaaren välisen siltayhteyden suunnittelussa noudatetaan yleiskaavassa määriteltyjä Tervasaaren kehittämisperiaatteita. Tervasaari on Kruununhaan asukkaille tärkeä lähivirkistysalue.

 

Laajasalon raidevaihtoehtojen vertailun yhteydessä tehtiin v. 2008 alustavia suunnitelmia Kruununhaan ja Sompasaaren välisestä raitiotie- ja kevytliikenneyhteydestä. Vertailtavina vaihtoehtoina olivat avattava läppäsilta ja automaattinen kuljetustasanne. Näistä läppäsilta osoittautui toteuttamiskelpoisemmaksi vaihtoehdoksi.

 

Suunnitelmassa raitiorata kulkee Liisankadulta pengerosuuden ja avattavan sillan kautta Sompasaareen. Ratapenger kulkee Tervasaaren sivuitse, ja sen pengerrakenteet eivät ulotu Tervasaareen saakka.

 

Kruununhaan ja Sompasaaren välisen raitiotie- ja kevytliikennesillan toteuttaminen merkitsee Pohjoisrannan ja Tervasaaren yhdistävän kulku-yhteyden ja siihen liittyvän pienvenesataman uusimista. Laajasalon raitio- ja kevytliikenneyhteyden hankesuunnitelmavaiheessa Pohjoisrannasta Sompasaareen ulottuvasta jaksosta laaditaan tarkempi suunnitelma, joka sisältää myös Tervasaaren uuden kulkuyhteyden sekä siihen liittyvien pysäköinti- ja venepaikkojen suunnittelun. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on turvata Tervasaaren säilyminen virkistyskäytössä.

 

Uusi joukko- ja kevytliikenneyhteys tulee helpottamaan olennaisesti Kruununhaan asukkaiden pääsyä Mustikkamaan ja Laajasalon virkistysalueille.

 

HKL-Liikelaitoksen johtokunta (16.4.2009) toteaa vastauksenaan, että Tervasaari kuuluu Helsingin yleiskaavassa 2002 kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Aluetta koskee määräys, jonka mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Laajasalon raitioyhteyden hankesuunnitelmavaiheessa Pohjoisrannasta Sompasaareen ulottuvasta jaksosta tullaan laatimaan huomattavasti nykyistä tasoa tarkemmat suunnitelmat. Tällöin suunnittelun lähtökohtana on, että yleiskaavan tavoitteita ja määräyksiä noudatetaan ja Tervasaari tulee siis jatkossakin säilymään virkistyskäytössä.

 

 

 

 

7

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: KEVYEN LIIKENTEEN EDELLYTYSTEN EDISTÄMINEN LAAJASALON RAIDEYHTEYDEN JATKOVALMISTELUSSA

 

Khs 2008-2430

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Laajasalon raidevaihto­ehtojen järjestelmätarkastelun Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Laajasalon raideyhteyden jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämiseen ja hyviin edellytyksiin niin silloilla kuin Laajasalossa ja kantakaupungissakin.” (Heli Puura, äänin 82­­–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (7.5.2009) toteaa vastauksenaan, että Laajasalon ja keskustan välisen raideyhteyden suunnittelun yhteydessä on jo aiemmin otettu huomioon pyöräilyn ja jalankulun yhteystarpeet sekä keskustan että Sörnäisten suuntaan pääraittien tavoiteverkkosuunnitelman 2015 mukaisesti. Pyöräily- ja jalankulkureitti kulkee raitioradan vieressä siltoja pitkin Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sompasaaren kautta Kruununhakaan tai Sörnäisten suuntaan. Kruununhaassa reitti liittyy nykyiseen Pohjoisrannan runkoreittiin.

 

Uusi reitti tarjoaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille upean merellisen suoran yhteyden Laajasalosta keskustaan. Keskustan suuntaan pyöräilevien matka ja matka-aika lyhenevät uuden reitin ansiosta olennaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Sillat ovat tärkeä osa myös merellisen Helsinki -puiston yhteyksiä.

 

Korkeasaaren ratalinjan ja toimintojen suunnittelun yhteydessä on esitetty, että pyöräilijät ja jalankulkijat pääsisivät Korkeasaaresta myös Mustikkamaalle ja sieltä edelleen Kulosaareen. Tämä edellyttää sitä
että Korkeasaaren pohjoisosa rajataan muusta saaresta julkiseksi
alueeksi.

 

Kruunuvuorenrannasta Itä-Helsinkiin suuntautuva pyöräliikenne voi käyttää Koirasaarentien ja Laajasalontien varren runkoreittejä. Koira­saarentien asemakaavaehdotuksen liikennesuunnitelmassa on esitetty pyörätiet kadun molemmin puolin.

 

Laajasalon raideyhteyden ja Kruunuvuorenrannan jatkosuunnittelussa tullaan huolehtimaan jalankulun ja pyöräilyn yhteystarpeista ja olosuhteista.

 

HKL-Liikennelaitoksen johtokunta (16.4.2009) toteaa vastauksenaan, että Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmäsuunnittelussa on jo suunnittelun aiemmissa vaiheissa otettu huomioon ja ymmärretty tehtävien ratkaisujen vaikutukset kevyeen liikenteeseen. Uusien siltojen myötä muodostuisi todella hieno merellinen kevyen liikenteen verkosto Tervasaari – Sompasaari – Korkeasaari – Mustikkamaa – Kulosaari sekä yhteydet kantakaupunkista Laajasaloon ja edelleen Helsingin itäisille esikaupunkialueille. Siltasuunnitelmat on tehty siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi kevyelle liikenteelle on varattu oma tilansa siltasuunnitelmien poikkileikkauksissa. Kevyttä liikennettä ei unohdeta jatkosuunnittelussakaan ja sille pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.

 

 

 

 

8

VALTUUTETTU KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: KRUUNUVUORENRANNASTA HERTTONIEMEN METROASEMALLE KULKEVAN RAITIOVAUNUYHTEYDEN SELVITTÄMINEN

 

Khs 2008-2422

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kimmo Helistö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kimmo Helistölle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITE

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 7.5.2009

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kruunuvuorenrannan joukkoliikennejärjestelyiden suunnittelussa selvitetään raitiovaunuyhteyden toteuttaminen Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen metroasemalle asti.” (Kimmo Helistö, äänin 53–3)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (7.5.2009) toteaa vastauksenaan mm. seuraavaa:

 

Suora raideyhteys Laajasalosta keskustaan vähentäisi ennusteiden mukaan Herttoniemen metroasemalle suuntautuvia joukkoliikennematkoja 27 400 matkustajasta 12 000 matkustajaan vuorokaudessa eli lähes 60 %. Tämä vähentää Herttoniemen raitiotieyhteyden kannattavuutta. Kruunuvuorenselän sillan raitiovaunuissa matkustajia olisi vuorokaudessa yhteensä noin 23 000.

 

Järjestelmätarkastelun kaikissa vaihtoehdoissa joukkoliikenteen linjastorakenne on sellainen, että Laajasalon asuntoalueilta on vaihdottomat liityntäbussiyhteydet Herttoniemen metroasemalle. Raitiolinjan jatkaminen Herttoniemen metroasemalle edellyttäisi päällekkäisten liityntäbussilinjojen karsimista, jotta joukkoliikenteen käyttökustannukset pysyisivät kohtuullisina. Tämä voi merkitä ylimääräistä vaihtoa ja matka-ajan kasvua monelle liityntäbussin käyttäjälle, mikä taas voi vähentää joukkoliikenteen suosiota.

 

Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän jatkosuunnittelussa tarkennetaan raitiotie- ja bussilinjastojen reittejä sekä joukkoliikenteen tarjontaa. Tässä yhteydessä tutkitaan myös yhden raitiolinjan jatkamista Herttoniemen metroasemalle ja selvitetään samalla sen matkakysyntä ja teknistaloudellinen toteutettavuus.

 

./.                   Lausunto kokonaisuudessaan on asian liitteenä.

 

HKL-Liikelaitoksen johtokunta (16.4.2009) toteaa vastauksenaan, että Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun jatkovalmistelussa tullaan suunnittelemaan tarkemmin niin raitiovaunu- kuin bussilinjastoja. Linjastoja tullaan tarkistamaan reittien ja tarjonnan osalta. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tutkia myös mahdollisuutta jatkaa jonkin raitiolinjan reitti Herttoniemen metroasemalle asti. Raitiolinjan mahdollisen jatkamisen osalta ratkaisu tehdään Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteydestä tehtävään hankepäätöksen mennessä eli arviolta kesään 2010 mennessä.

 

 

 

 

9

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: KRUUNUVUORENSELÄN LUONTO- JA VIRKISTYSARVOJEN HUOMIOIMINEN SEKÄ YHTEISTYÖ ASUKASJÄRJESTÖJEN KANSSA LAAJASALON RAIDEYHTEYDEN SUUNNITTELUSSA

 

Khs 2008-2429

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Paavo Arhinmäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Kruunuvuorenselän luonto- ja virkistysarvoihin ja että jatkovalmistelua tehdään yhteistyössä asukasjärjestöjen kanssa.” (Paavo Arhinmäki, äänin 74­­–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaj toteaa Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttävän, että Laajasalon raideyhteyden suunnittelun yhteydessä suoritetaan YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelmaa valmistellaan kaupunkisuunnitteluvirastossa parhaillaan. Muutoin Kaj yhtyy jäljempänä lausunnoissa mainittuun.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta (14.5.2009) ja HKL-Liikelaitoksen johtokunta (16.4.2009) toteavat vastauksenaan seuraavaa:

 

Laajasalon raideyhteyden suunnitteluprosessin aikana on Kruunuvuorenselän luonto- ja virkistysarvot otettu huomioon ja raideyhteyden ympäristö- ja muita vaikutuksia on arvioitu laajasti. Suunnittelun yhteydessä on muun muassa tehty maisemaselvityksiä ja merenpohjan sedimenttitutkimus.

 

Raideyhteyden suunnitteluprosessin ja Kruunuvuorenrannan osayleis-kaavatyön aikana on tehty yhteistyötä asukasjärjestöjen kanssa, ja vuorovaikutus on ollut vilkasta. Vesialueen käyttäjiä, kuten venekerhoja, pursiseuroja ja perinnelaivayhdistyksiä sekä muita veneilyalalla toimivia on kuultu useasti. Yhteistyötä asukasyhdistysten ja muiden sidos-ryhmien kanssa jatketaan edelleen raidehankkeen jatkovalmistelun yhteydessä.

 

Kruunuvuorenselkä on osa yleiskaava 2002:ssa määriteltyä Helsinki-puistoa. Kruunuvuorenselän maisemakokonaisuudessa kansallisen kaupunkipuiston mukainen virkistyskäyttö ja merelliset toiminnot ovat tärkeässä asemassa. Näihin seikkoihin kiinnitetään erityistä huomiota myös asian jatkovalmistelussa.

 

Alueen virkistysarvo kasvaa tulevaisuudessa, kun pyöräilijöille ja jalan-kulkijoille tehdään uusi merellinen yhteys siltoja pitkin Kruunuvuoren-rannasta Korkeasaaren kautta keskustaan ja Mustikkamaalle.

 

Kruunuvuorenselän ylittävästä raitiotie-, jalankulku- ja pyöräliikennesillasta käynnistyy tänä vuonna suunnittelukilpailu. Suunnittelualue ulottuu Kruunuvuorenrannasta Sompasaareen asti. Siltakilpailun yhtenä tavoitteena on tuottaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma Kruunuvuorenselän maisemallisesti vaativaan ympäristöön soveltuvasta sillasta. Suunnittelutyön yhteydessä otetaan kantaa myös sillan jänneväleihin, leveyteen, näkyvyyteen ja muihin sillan käytön ja ympäristön kannalta keskeisiin tekijöihin.

 

Helsingissä liikenteen ja maankäytön suunnittelua toteutetaan vuorovaikutteisesti osallisten, mm. asukkaiden, kanssa. Laajasalon raidehankkeen jatkovalmistelussa tullaan tekemään yhteistyötä myös asukasjärjestöjen kanssa ja huomioidaan asukasjärjestöjen mielipide.

 

 

 

 

10

TEKNISKA FÖRENINGENS I FINLAND STIFTELSEN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-2058

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2058/526 mukaisena.

 

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että rakennuksen edustalle ei ole mahdollista varata erillistä saattoruutua. Lisäksi suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että ilmanvaihtojärjestelyjen rakenteet eivät kohoa kattotason yläpuolelle eivätkä ne näy katunäkymissä tai pitkissä kaupunkinäkymissä. Rakennukseen ei saa myöskään sijoittaa kaupunki­näkymiin ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopimattomia mainoksia.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Kampin tontti 67/1)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kampin tontti 67/1)

 

Liite 3

Asemapiirros (Kampin tontti 67/1)

 

Tekniska Föreningens i Finland stiftelse pyytää (7.7.2009, täydennetty 21.8.2009) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 67 tontille nro 1 (Eerikinkatu 2, Yrjönkatu 30).

 

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen 2.- 5. kerroksen pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen hotellikäyttöön (muutos koskee 2468 k-m2 aluetta) poiketen asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnästä.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hotellitoiminta kiinteistössä tukee hyvin alueen nykyisiä palveluja.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.10.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 31.1.1996 hyväksytty asemakaava nro 10317. Asemakaavan mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Ensimmäinen kerros on varattava myymälä-, teatteri- ja muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Kellareihin saa sijoittaa teatteri-, elokuvateatteri- tai kokoontumistiloja. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 5190 k-m2 (e=6.1), josta pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa on 3210
k-m2. Tontin autopaikkamäärä on vähintään 9 ja enintään 13 autopaikkaa. Ne tulee olla yleisessä pysäköintilaitoksessa tai korttelissa maan alla.

 

Rakennus sijaitsee yleiskaavan kävelykeskusta-alueella sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävällä alueella.

 

Rakennus on nykyisin toimistokäytössä lukuun ottamatta pohjakerroksen ja 6. kerroksen kahvila-, ravintola- ja muita asiakaspalvelutiloja sekä kellarikerroksen Lilla Teaterin teatteritiloja.

 

Hakijan tarkoituksena on muuttaa 2.-5. kerroksen toimistokerrokset TFIF Omenahotelsin hotellihuonetiloiksi.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnästä. Rakennuksen kokonaiskerrosala ei muutu.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (28.8.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeaminen koskee olemassa olevan rakennuksen sisätiloja eikä sillä siten ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hotellitoiminta rakennuksen 2.-5. kerroksessa on puollettavissa liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämistavoitteiden mukaisena toimintana.

 

Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakennuksen edustalle ei ole mahdollista varata erillistä liikenteen saattoruutua vaan saatto sisäänkäyntiovelle tapahtuu jatkossakin Eerikinkadulta. Suunnittelussa tulee huolehtia, että hotellin edellyttämien ilmanvaihtojärjestelyjen rakenteet eivät saa kohota kattotason yläpuolelle eivätkä ne saa näkyä katunäkymissä tai pitkissä kaupunkinäkymissä. Rakennukseen ei saa myöskään sijoittaa kaupunkinäkymiin ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopimattomia mainoksia.

 

Poikkeamisen erityinen syy on keskusta-alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja matkailun edistäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan yllä lueteltuja jatkosuunnitteluohjeita. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että

 

-       rakennuksen edustalle ei varata erillistä saattoruutua,

 

-       ilmanvaihtojärjestelyjen rakenteet eivät kohoa kattotason yläpuolelle eivätkä näy katunäkymissä tai pitkissä kaupunkinäkymissä.

 

 

 

 

11

KIINTEISTÖ OY STURENKATU 12 - 14:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1814

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1814/526 mukaisena 29.9.2014 asti.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 370/1)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Alppiharjun tontti 370/1)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Alppiharjun tontti 370/1)

 

Liite 4

Julkisivu kaakkoon (Sturenkadulle)

 

Liite 5

Julkisivu lounaaseen

 

Kiinteistö Oy Sturenkatu 12-14 c/o Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat Oy pyytää (16.6.2009) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 370 tontille nro 1 (Sturenkatu 12–14).

 

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen, Kumppanuustalo Hannan,  (1 120 k-m2) määräaikaisen käyttötarkoituksen muuttamisen jatkaminen. Haettu tilapäinen käyttötarkoitus on kokoontumis- ja työtilakäyttö ja se poikkeaa asemakaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta lasten päivähoitolaitoksena. Poikkeamista haetaan viideksi vuodeksi.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen käyttöä aikuissosiaalityötä palvelevina asukas- ja järjestötoiminnan tiloina sekä sosiaaliviraston työtiloina halutaan jatkaa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.8.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 25.8.1976 vahvistettu asemakaava nro 7502. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Kyseessä olevan rakennuksen rakennusala on määrätty lasten päivähoitolaitoksen rakennusalaksi (lap), osa rakennuksesta on määrätty lasten päivähoitolaitoksen rakennusalan osaksi, jolla olevia tiloja ei saa sisustaa lasten oleskelutiloiksi, eikä työ- tai asuinhuoneiksi (lap/v). Rakennus on lisäksi merkitty tontin osaksi, jolla olevaa raken- nusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia muutos- tai lisära- kennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä (ark). Valter Jungin ja Emil Fabritiuksen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1912. Tontilla sijaitseva terassoitu piha on määrätty tontin osaksi, jossa ei saa tehdä muutostöitä, jotka turmelevat tai muuttavat terassin alkuperäistä luonnetta ja jolla olevat puut tulee säilyttää (ster). Terassilla sijaitseva katos on aiemmin Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi (UUS-2003-L-11–27). Samalla tontilla on myös 1979 valmistunut toimistorakennus, jota hakemus ei koske.

 

Rakennus on ollut kokoontumis- ja työtiloina viisi vuotta ja siinä on tehty tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta edellyttäneet, rakennusluvassa myönnetyt sisäpuoliset muutostyöt. Rakennus saa nykyisen luvan mukaan olla tilapäiskäytössä 30.9.2009 saakka.

 

Hakijan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen käyttöä aikuissosiaalityötä palvelevina asukas- ja järjestötoiminnan tiloina sekä sosiaaliviraston työtiloina.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (3.8.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että määräaikainen asemakaavasta poikkeava käyttötarkoituksen muutos on tässä vaiheessa perusteltu sekä tilojen tarkoituksenmukaisen käytön että kaavassa suojellun rakennuksen säilymisen kannalta.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 29.9.2014 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaiku-

tuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 29.9.2014 asti.

 

 

 

 

12

HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1871

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1871/526 mukaisena määräaikaisena 30.11.2014 asti.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Suutarilan puistoalueen 40P32 osa)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Suutarilan puistoalueen 40P32 osa)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Suutarilan puistoalueen 40P32 osa)

 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (4.5.2009) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) Siltalanpuiston puistoalueelle (Pertunpellontie 5).

 

Hakijan tarkoituksena on määräaikaisen päiväkodin (394 m2) ja pihavaraston (20 m2) paikoillaan pysyttäminen ja määräajan jatkaminen viidellä vuodella.

 

Hakija perustelee hakemustaan rakennusten tarpeellisuudella.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 30.7.1981 vahvistettu asemakaava nro 8265. Asemakaavan mukaan alue on istutettavaa puistoaluetta (PI), eikä sille ole merkitty rakennusalaa tai rakennusoikeutta kyseisen päiväkodin kohdalle.

 

Lähiympäristö on asuinaluetta, joka on rakennettu pääosin pienkerrostalotyyppisesti. Asuinkortteleiden keskellä sijaitseva Siltalanpuisto on varsin laaja ja väljä. Elementtirakenteinen päiväkoti Santtu on rakennettu puistoon v. 1989. Päiväkodin alue on rajattu puistosta aidalla ja päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on ulkoleikkivälinevarasto ja vaunukatos.

 

Hakijan tarkoituksena on säilyttää 394 k-m2 suuruinen päiväkotirakennus ja 20 k-m2 suuruinen pihavarasto ja saada niiden rakennusluvassa annetulle määräajalle jatkoa viisi vuotta.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että päiväkoti sijaitsee puistoalueella, jolla ei ole sitä varten rakennusalaa tai rakennusoikeutta.

 

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

 

Rakennusvirasto toteaa lausunnossaan 17.3.2009, että rakennukset ovat käyttötarkoituksen edellyttämässä kunnossa. Home- ja kosteusvaurioita ei ole todettu. Rakennus on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja sisäilman laatu ja vaihtuvuus ovat hyvät.

 

Sosiaalivirasto katsoo 21.4.2009 antamassaan lausunnossa päiväkoti Santun sijainnin hyväksi ja sen tilat alueelle tarpeellisiksi.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.7.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että poikkeuslupahakemuksen mukaiset tilapäiset rakennukset voidaan säilyttää kyseisellä tontilla hakemuksen mukaisesti.

 

Erityinen syy poikkeamiselle on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

 

Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta viiden vuoden määräajaksi.

 

 

 

 

13

ARAVAKRUUNU OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1998

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1998/526 mukaisena ehdolla, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista. Lisäksi autopaikkojen sijoituksessa on noudatettava 14.9.2009 saapuneeksi kirjattua hakemuksen liitettä (Pysäköinnin järjestely).

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Laajasalon tontti 49080/8)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Laajasalon tontti 49080/8)

 

Liite 3

Asemapiirros (Laajasalon tontti 49080/8)

 

Liite 4

Piirustus - Pysäköinnin järjestely (14.9.2009)

 

Aravakruunu Oy pyytää (9.4.2009) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49080 tontille nro 8 (Svanströminkuja 5-7).

 

Hakijan tarkoituksena on korottaa tontilla olemassa olevat kerrostalot yhdellä kerroksella. Haettu toimenpide poikkeaa kaavoitus- ja/tai kaupunkikuvallisista periaatteista siten, että uudisrakentamiselle määrätty asuntojen keskimääräinen vähimmäishuoneistoala alittuu. Lisäksi toimenpide poikkeaa asemakaavasta keskipinta-alan, katon ylimmän kohdan korkeusaseman ja autopaikkojen sijoituksen osalta. Hakemuksen on tulkittu poikkeavan myös kerrosluvun suhteen.

 

Hakija perustelee poikkeamista vähimmäishuoneistoalasta sillä, että uudet huoneistot tulevat olemaan vuokra-asuntokäytössä vähintään 30 vuotta ja että isoille asunnoille tulisi niin korkeat vuokrat, ettei niiden rakentamiseen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Korkeudesta poikkea­mista perustellaan rakenteellisilla syillä. Poikkeavia pysäköintijärjestelyjä perustellaan maisemallisilla sekä asukkaiden turvallisuuteen liittyvillä syillä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 15.11.2006 hyväksytty asemakaava nro 11556. Asemakaavassa on entisestä tontista 49080/4 muodostettu asuintontit 49080/8 ja 9 ja autopaikkatontti 49080/10. Tontin 49080/8 kolmelle olemassa olevalle kerrostalolle on osoitettu lisärakennusoikeutta lisäkerrosta varten. Uudisrakentamisessa asuntojen keskimääräisen huoneistoalan tulee olla vähintään 75 m2.

 

Kerrosluku muutettiin IV:stä V:ksi, jolla tarkoitettiin asuinkerroksia. Asemakaavan aputiloja koskevassa määräyksessä ilmoitetaan, että ne saa rakentaa "ensimmäiseen kerrokseen", mikä on ristiriidassa kaavan muiden määräysten kanssa eikä vastaa kaavoittajan tarkoitusta. Rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +38.0.

 

Autopaikkoja on osoitettu nykyisten pysäköintialueiden lisäksi tontin itäosaan, jossa niille on varattu suuret alat jotta autopaikkojen tarkemmassa suunnittelussa voidaan ottaa huomioon maisemalliset näkökohdat. LP-tontin autopaikoista osa on tarkoitettu tontille 49080/9 sijoittuvaa uudisrakennusta varten.

 

Tontilla on kolme kerrostaloa, joissa on neljä asuinkerrosta ja osittain maanalaisessa pohjakerroksessa apu- ja yhteistiloja.

 

Hakijan tarkoituksena on korottaa olemassa olevat kerrostalot yhdellä kerroksella. Uusien ja vanhojen asuntojen keskipinta-alaksi tulee noin 56 m2. Uudet autopaikat, joiden tarve johtuu tontin lisärakentamisesta sekä siitä, että osa LP-tontilla olevista nykyisistä autopaikoista tulevat tontin 9 käyttöön, esitetään sijoitettavaksi tontin koillisosaan. Alkuperäisen esityksen mukaan autopaikat olisivat pääosin kannella. Hakemusta on myöhemmin tarkennettu niin, että ne on sovitettu paremmin maaston korkeuseroihin.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta keskipinta-alan, katon ylimmän kohdan korkeusaseman ja autopaikkojen sijoituksen osalta. Hakemuksen on tulkittu poikkeavan myös kerrosluvun suhteen.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (28.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa 75 m2:n huoneistoalavaatimuksesta, että vaatimus asetettiin asemakaavassa koskemaan kaikkia uusia asuntoja erittelemättä vuokra- ja omistustuotantoa. Myöhemmissä asemakaavoissa keskipinta-alavaatimus on saatettu kohdistaa pelkästään omistusasuntoihin. Koska hakemuksessa on kyse vuokra-asunnoista, poikkeamista voidaan pitää perusteltuna. Poikkeamisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja että rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5-10 vuotta.

 

Vesikaton korkeusasemasta poikkeamisen suhteen virasto toteaa, että asemakaava on perustunut niihin luonnossuunnitelmiin, jotka hakija oli teettänyt asemakaavan laatimisajankohtana talvella 2005-06. Rakennusten korkeuden metrin poikkeamaa ei voida pitää merkittävänä. Oleellista on, että korotetuilla rakennuksilla ja niiden yhteyteen tontille 49080/9 sijoittuvalla rakennuksella on yhtenäinen kattolinja. Virasto puoltaa hakemusta tältä osin.

 

Kerrosluvun suhteen virasto toteaa, että kaavanmuutoksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa lisäkerroksen rakentaminen. Tämä käy ilmi kaavan muista määräyksistä ja kaavaselostuksesta. Aputiloja koskevaa määräystä, joka on ristiriidassa kaavan muiden määräysten kanssa, on pidettävä ilmaisultaan virheellisenä. Kerrosluvun suhteen hakemus vastaa kaavoittajan tarkoitusta.

 

Autopaikkojen osalta hakija on muuttanut hakemusta siten, että kaupunkisuunnitteluvirastoon 14.8.2009 saapuneeksi kirjatussa piirustussarjassa on tontin koilliskulman asemakaavasta poikkeavat autopaikat sijoitettu maanpintaa noudatellen ja kalliorintauksen säilyttäen. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tällaista poikkeamista perusteltuna.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

 

Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja että

rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5-10 vuotta. Lisäksi ehdoksi tulee asettaa, että autopaikkojen sijoituksessa on noudatettava 14.9.2009 saapuneeksi kirjattua hakemuksen liitettä.

 

 

 

 

14

ASUNTO OY HELSINGIN VIIKINGIN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1841

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1841/526 mukaisena ehdolla, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Laajasalon tontti 49080/9)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Laajasalon tontti 49080/9)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Laajasalon tontti 49080/9)

 

Liite 4

Julkisivu kaakkoon

 

Asunto Oy Helsingin Viikinki pyytää (29.4.2009) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49080 tontille nro 9 (Svanströminkuja 9).

 

Hakijan tarkoituksena on uudisrakennuksen (2 400 k m2) rakentaminen poiketen asemakaavasta siten, että uudisrakentamiselle määrätty asuntojen keskimääräinen vähimmäishuoneistoala alittuu ja että rakennusten vesikattojen ylimmän kohdan korkeusasema ylittyy.

 

Hakija perustelee poikkeamista vähimmäishuoneistoalasta sillä, että uudet huoneistot tulevat olemaan vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta ja että isoille asunnoille tulisi niin korkeat vuokrat, ettei niiden rakentamiseen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Korkeudesta poikkea­mista perustellaan rakenteellisilla syillä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.8.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 15.11.2006 hyväksytty asemakaava nro 11556. Asemakaavassa on entisestä tontista 49080/4 muodostettu asuintontit 49080/8 ja 9 ja autopaikkatontti 49080/10. Tontille 49080/9 on osoitettu rakennusala asuinkerrostaloa varten. Asuntojen keskimääräisen huoneistoalan tulee olla vähintään 75 m2. Kerrosluku on viisi, jonka lisäksi kolmasosan kellarista saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +38.0, kuten myös viereisellä tontilla 49080/8.

 

Rakennuspaikka on kalliorinteessä.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa viisikerroksinen kerrostalo, jossa asuntojen keskipinta-ala on 57,5 m2 ja jossa vesikaton ylin korkeusasema on +39,0.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta keskipinta-alan ja katon ylimmän kohdan korkeusaseman osalta.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (28.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa 75 m2:n huoneistoalavaatimuksesta, että vaatimus asetettiin asemakaavassa koskemaan kaikkia uusia asuntoja erittelemättä vuokra- ja omistustuotantoa. Myöhemmissä asemakaavoissa keskipinta-alavaatimus on saatettu kohdistaa pelkästään omistusasuntoihin. Koska hakemuksessa on kyse vuokra-asunnoista, poikkeamista voidaan pitää perusteltuna. Poikkeamisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja että rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5-10 vuotta.

 

Rakennusten korkeuden suhteen virasto toteaa, että asemakaava on perustunut niihin luonnossuunnitelmiin, jotka hakija oli teettänyt asemakaavan laatimisajankohtana talvella 2005-06. Metrin poikkeamaa ei voida pitää merkittävänä. Oleellista on, että uudisrakennuksella ja tontilla 49080/8 olevilla rakennuksilla, jotka aiotaan korottaa kerroksella, on yhtenäinen kattolinja. Virasto puoltaa hakemusta tältäkin osin.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja että rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5-10 vuotta.

 

 

 

 

15

AURINKOHALSSI RAKENNUS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1952

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1952/526 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Vuosaaren tontti 54294/1)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Vuosaaren tontti 54294/1)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Vuosaaren tontti 54294/1)

 

Aurinkohalssi Rakennus Oy pyytää (6.7.2009) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54294 tontille nro 1 (Aurinkotuulenkatu 4).

 

Hakijan tarkoituksena on ARA-vuokratalon (2890 k-m2) rakentaminen asuinkerrostalojen korttelialueelle poiketen kaavoitusperiaatteista siten, että asuinrakennusoikeus ylitetään, kun rakennuksen 2. kerros toteutetaan asuntoina aiemmin suunniteltujen varastojen sijasta.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

 

-        mahdollisuus rakentaa 2. kerros asunnoiksi auttaisi hankkeen käynnistymistä, mikä helpottaisi korttelin muiden tonttien rakentamista, koska As Oy Aurinkohalssin kellarin kautta ajetaan koko korttelin paikoituskellariin.

 

-        kiinteistölautakunnan 9.6.2009 päätöksellä tontilla ei vuokratalossa noudateta 75 m2 keskipinta-alavaatimusta. Toiseen kerrokseen suuria asuntoja varten suunnitellut suuret aputilat eivät ole relevantteja pienempiä asuntoja käsittävässä vuokratalossa.

 

-        2. kerroksen rakentaminen asunnoiksi on perusteltua, jotta voidaan säilyttää julkisivuhierarkia sekä rakennuksen volyymi ja kaupunkikuvallinen asema suunnitellun mukaisena.

 

-        jos 2.kerros jouduttaisiin jättämään kokonaan rakentamatta, tulisi rakennuksesta viisikerroksinen, kun viereiset tontit olisivat kuusikerroksisia.

 

-        uusi tilaohjelma ja tilasuunnittelu sopeutetaan vastaamaan alueella vallitsevaa kysyntää.

 

-        loft-asunnot monipuolistaisivat asuntotarjontaa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (8.9.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 12.12.2001 vahvistettu asemakaava nro 10780. Asemakaavan mukaan tontin kaavakarttaan merkitty rakennusoikeus on 2500 k-m2. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa

 

-        yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin. Saunoja aputiloineen sekä kerhohuoneita saa rakentaa ullakolle sen estämättä, mitä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta on määrätty.

 

-        katutasoon myymälä-, toimisto- ja työtiloja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta.

 

-        porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa.

 

-        autohalleja ja -talleja, teknisiä tiloja ja väestösuojan.

 

Asemakaavassa ei ole asuntojen keskikokoa koskevaa määräystä.

 

Tontti on rakentamaton. Asunto Oy Aurinkohalssi on saanut rakennusluvan heinäkuussa 2007. Rakennus oli suunniteltu ns. kovan rahan omistusasunnoiksi ja asuntojen keskipinta-alaksi 75 m2. Rakennuksen 2. kerros oli suunniteltu asumista palveleviksi tiloiksi ja katutaso myymälätiloiksi.

 

Hakijan tarkoituksena on toteuttaa kohde ARA-vuokratalona. Kokonaisratkaisu pyritään suunnittelemaan siten, että rakennuksen kaupunkikuvallinen asema, kokonaisvolyymi ja julkisivut pääperiaatteissaan säilyvät aiemman mukaisina. Asuntojen keskipinta-alaa pienennetään. Vastaavasti laatutasoa nostetaan rakentamalla enemmän yhteis- ja aputiloja mm. kaavamääräyksillä tavoiteltu talosauna ullakkokerrokseen. Toiseen kerrokseen on suunniteltu loft-tyyppisiä asuntoja, joille on osoitettu kaavan edellyttämät autopaikat ja ohjeen mukaiset aputilat. Kaavan sallimasta aputilojen kerrosalasta 220 m2 ja kaavan katutasoon sallimasta myymälä- toimisto- ja työtilasta 170 k-m2 käytettäisiin asuntokerrosalaksi 2. kerroksessa.

 

Kaupunginhallituksen poikkeamispäätös tarvitaan, koska poiketaan pysyvästi kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta yhteensä 390 k-m2 osalta. Kaavan mukainen asuntorakennusoikeus ylittyy vastaavasti. Hankkeen kokonaiskerrosala 3966 k-m2 alittaa kaavan kokonaisrakennusoikeuden 3975 k-m2.

 

Osallisten kuuleminen   Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Yksi naapuri on vastustanut luvan myöntämistä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

As Oy Helsingin Cappuccino esittää maanomistajien tasapuolisen kohtelun nimissä vastustavansa rakennusoikeuden ylittämistä. Kovanrahan asuntojen muuttaminen vuokra-asunnoiksi muuttaa alueen asukasprofiilia.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska ratkaisu turvaa kaavan tavoitteleman kaupunkikuvan syntymisen. Toisen kerroksen käyttäminen asumiseen mahdollistaa kaavan mukaisen massoittelun ja kaavan tavoitteleman kerrosluvun myös muuttuneessa markkinatilanteessa, jolloin ulosvuokrattavien varastojen toteuttamiselle toiseen kerrokseen ei ole edellytyksiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kaava ei määrää asuntohankkeiden rahoitusmallista, ja että Aurinkolahdessa on poikkeuksellisen vähän asuntojen vuokratuotantoa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

 

 

 

16

MAANKÄYTTÖSOPIMUS KIINTEISTÖ OY RISTIPELLONTIE 19 KANSSA KONALAN TEOLLISUUSALUEEN TONTTEJA 32040/1 JA 2 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11852)

 

Khs 2009-2155

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään tonttien 32040/1 ja 2 omistajan Kiinteistö Oy Ristipellontie 19 kanssa liitteen mukaisen esisopimuksen ja sopimuksen sekä siihen mahdollisesti vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle c/o YIT Rakennus Oy ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sopimus ja esisopimus

 

Liite 2

Sopimuksen liitekartta

 

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32040 tontit nro 1 ja 2;
Ristipellontie 19 ja 21, Konalantie 47

 

Kaj toteaa, että esitys koskee maankäyttösopimuksen ja siihen liittyvän kiinteistökaupan esisopimuksen tekemistä asemakaavamuutokseen liittyen. Ehdotettu asemakaavamuutos lisää kysymyksessä olevan tontinomistajan, Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:n, kiinteistön arvoa merkittävästi, joten maanomistajan tulee osallistua osaltaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää myös noin 1 382 m2:n suuruisen kaupungin omistaman puistoalueen liittämistä tonttiin. Tästä esitetään tehtäväksi maankäyttösopimuksen yhteydessä esisopimus. Järjestelyssä maanomistaja suorittaa maankäyttösopimuksen mukaisena korvauksena kaupungille 140 000 euroa ja maksaa lisäksi puistoalueen kauppahintana 110 520 euroa.

 

Lopullinen sopimus tulee voimaan edellyttäen, että asemakaava hyväk­sytään ja tulee voimaan.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (13.10.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Tonttien 32040/1 ja 2 omistaja, Kiinteistö Oy Ristipellontie 19 (omistaja YIT Rakennus Oy), on yhdessä tontin 32039/2 omistajan Kiinteistö Oy Konalaterran kanssa hakenut tonteilleen asemakaavan muuttamista. Asemakaavamuutoksella nykyiset teollisuus- ja varastorakennusten korttelit muuttuvat toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY).

 

Kaavamuutoksen myötä korttelin 32040 arvo nousee niin, että siitä koituu sen omistajalle merkittävää hyötyä, joten omistajan kanssa on neuvoteltu nyt hyväksyttäväksi esitettävä maankäyttösopimus. Kaavamuutoksella uuteen tonttiin tulee myös liitettäväksi kaupungin omistamaa puistoaluetta, jonka myynnistä esitetään hyväksyttäväksi esisopimus.

 

Maankäyttösopimuksessa Kiinteistö Oy Ristipellontie 18 sitoutuu maksamaan kaupungille 140 000 euroa osuutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Noin 1 382 m2:n suuruisesta puistoalueesta samalla tehtävän kaupan esisopimuksen vastikkeeksi on neuvoteltu 110 560 euroa.

 

Edelleen todetaan, että tontin 32039/2 omistajalle Kiinteistö Oy Konalaterralle ei kaavamuutoksesta seuraa merkittävää hyötyä eikä maankäyt­tösopimuksen tekemistä tämän kanssa siten edellytetä.

 

Voimassa olevat asemakaavat

 

Korttelissa 32040 on voimassa vuonna 1962 vahvistettu asemakaava nro 5151, jossa korttelin tontit 1 ja 2 kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TTV). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukainen. Toimisto-oikeutta näissä teollisuusalueen ensimmäisissä asemakaavoissa ei ole määritelty. Asemakaavan mukaan tontin 32040/1 rakennusoikeus on siten 22 511 k-m2 ja tontin 32040/2 rakennusoikeus 6 306 k-m2. 

 

Tontilla 32039/2 on voimassa asemakaava nro 8458 (vahvistettu 13.10.1981). Tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukainen ja toimisto-oikeus on rajattu 25 %:iin. Poikkeusluvalla on 1998 sallittu toimistotilojen enimmäismääräksi 35 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Maanomistus ja nykytilanne

 

Tontit 32040/1 ja 2 omistaa Kiinteistö Oy Ristipellontie 19, jonka koko osakekanta on YIT Rakennus Oy:n omistuksessa. Kiinteistö Oy Konalaterra omistaa tontin 32039/2. Kaupunki omistaa puisto- ja katualueet.

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelissa 32040 on kaksi tonttia, joilla on yksi- ja kaksikerroksisia rakennuksia (toisella tontilla alkujaan Sisu-Auton huoltokeskus ja toisella Puukeskus Oy:n varasto). Tonttien rakennusoikeuksista on vain osa käytetty. Kaupunki on vuokrannut korttelin 32040 ja Konalantien välisen noin 1 000 m2:n suuruisen puistokaistaleen tilapäisellä vuokra-sopimuksella Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle pysäköintikäyttöön.

 

Tontilla 32039/2 on uudehko osittain yksi-, osittain kolme- ja nelikerroksinen toimitalo, jossa koko pohjakerros on yhtenäistä vapaata varastotilaa. Sen yläpuolella on E-mallinen kolmikerroksinen rakennusosa, joka on pääasiassa toimistotyyppisten yritysten käytössä. Tontin rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

 

Asemakaavan muutosehdotus (nro 11852)

 

Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Konalan työpaikka-aluetta monipuolisena ja toimivana yritysalueena sekä lisätä ja monipuolistaa palvelutarjontaa koko kaupunginosassa.

 

Tonteista 32040/1 ja 2 on muodostettu uusi toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) tontti 32040/3, jonka pinta-ala on 30 199 m2. Pinta-alas­sa on mukana Konalantien viereisestä puistokaistaleesta tonttiin liitetty kaupungin omistama 1 382 m2:n suuruinen osa. Uuden tontin rakennusoikeus on 20 000 k-m2, josta 15 000 saa käyttää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten. Enimmäiskerrosala on kolme. Autopaikoista osa on maantasossa piha-alueella mutta pääosa paikoista tulee rakennusten katolle.

 

Tontti 32039/2 muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-aluees­ta toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tontin pinta-ala on 16 367 m2 ja rakennusoikeus tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukaisesti 16 367 k-m2. Tontin rakennusoikeus säilyy ennallaan ja se on jo kokonaan käytetty. Muutos mahdollistaa olemassa olevan rakennuksen sisäiset muutokset yritysten toimialojen muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Tontilla on logistisesti hyvin toimiva piha-alue ja sillä maantasossa autopaikkoja. Autopaikkoja on myös rakennuksen kellarissa. 

 

Tontinomistajien alueiden arvo nousee

 

Koska kaavamuutoksesta seuraa tonttien 32040/1 ja 2 omistajalle Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle merkittävää hyötyä, on tontinomistajan kanssa käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

 

Sen sijaan tontin 32039/2 omistajan Kiinteistö Oy Konalaterran kanssa ei tule valmisteltavaksi sopimusta, koska kaavamuutoksesta ei seuraa maanomistajalle em. kaupunginhallituksen päätöksen edellyttämää merkittävää, vähintään 840 000 euron suuruista hyötyä.

 

Sopimus ja esisopimus  Sopimuksen mukaan Kiinteistö Oy Ristipellontie 19 suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 140 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

 

Kaavamuutoksen toteuttamiseksi kaupunki luovuttaa Kiinteistö Oy Ris­tipellontie 19:lle 110 560 euron kauppahinnasta tonttiin 32040/3 yhteensä noin 1 382 m2:n suuruisen puistoalueen. Kauppahinnalle lasketaan kolmen (3) prosentin vuotuinen korko sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

 

Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle pysäköintiä varten vuokratun 1 000 m2:n suuruisen puistoalueen vuokrasopimus tullaan merkitsemään päättymään lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että maankäyttösopimus siihen sisältyvine esisopimuksineen on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

 

./.                   Sopimus ja liitekartta ovat liitteinä 1 ja 2.

 

Samalla lautakunta ilmoittaa, että tontin 32039/2 omistajan Kiinteistö Oy Konalaterran kanssa ei tule tehtäväksi maankäyttösopimusta, koska kaavamuutoksesta ei seuraa maanomistajalle kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä.

 

 

 

 

17

KIINTEISTÖJEN VAIHTO SIPOON KUNNAN KANSSA NIKKILÄSSÄ JA HELSINGIN ÖSTERSUNDOMISSA

 

Khs 2009-2061

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kiinteistöjen vaihdon Sipoon kunnan kanssa seuraavasti:

 

A                   Helsingin kaupunki luovuttaa Sipoon kunnassa sijaitsevat seuraavat kiinteistöt ja määräalat:

 

-       Nikkilän kylän tilasta Helsinfors Sinnessjukhus RNo 13:1 (kiinteistötunnus 753-423-13-1) yhteensä noin 0,99 hehtaarin suuruiset määräalat Nikkilän sairaalan hallintorakennuksineen nro 31,

 

-       Kirkonkylän kylän tilan Ängslott RN:o 25:56 (kiinteistötunnus
753-416-25-56),

 

-       Kirkonkylän kylän tilan Vedenottamo RN:o 22:7 (kiinteistötunnus 753-416-22-7),

 

-       Kirkonkylän kylän tilan Keuksuo RN:o 11:21 (kiinteistötunnus
753-416-11-21), ja

 

-       Kirkonkylän kylän tilasta Golt RN:o 35:144 (kiinteistötunnus
754-416-35-144) yhteensä noin 0,02 hehtaarin suuruiset
määräalat.

 

B                   Sipoon kunta luovuttaa

 

-       Sipoon kunnan Kirkonkylän kylän tilasta Skogslyckan RN:o 35:206 (kiinteistötunnus 753-416-35-206) noin 0,01 hehtaarin suuruisen määräalan, sekä

 

Helsingin kaupungissa olevat seuraavat kiinteistöt tai kiinteistöjen määräalat:

 

-       Gumbölen kylän tilan Krabbäcken RN:o 1:46 (kiinteistötunnus
91-438-1-46),

 

-       Itäsalmen kylän tilan Fants RN:o 1:156 (kiinteistötunnus 91-442-1-156),

 

-       Itäsalmen kylän tilasta Centrum RN:o 1:160 (kiinteistötunnus
91-442-1-160) noin 0,47 hehtaarin suuruisen määräalan,

 

-       Itäsalmen kylän tilan Massängen RN:o 2:74 (kiinteistötunnus
91-442-2-74),

 

-       Itäsalmen kylän tilasta Björnskogen RN:o 2:231(kiinteistötunnus
91-442-2-231) yhteensä noin 1,07 hehtaarin suuruiset maa-alueet ja noin 4,79 hehtaarin suuruisen vesialueen,

 

-       Itäsalmen kylän tilasta Kasaberget RN:o 2:232 (kiinteistötunnus
91-442-2-232) yhteensä noin 7,35 hehtaarin suuruisen vesialueen,

 

-       Itäsalmen kylän tilan Svinviken RN:o 6:280 (kiinteistötunnus
91-442-6-280), ja

 

-       Itäsalmen kylän tilasta Björnskogen RN:o 14:0 (kiinteistötunnus
91-442-14-0) noin 2,11 hehtaarin suuruisen vesialueen.

 

./.                   Luovutusten kohteet on esitetty liitteinä 1 ja 2 olevissa kartoissa.

 

Vaihdossa noudatetaan seuraavia ehtoja:

 

1                    Kummankin osapuolen luovuttaman kiinteistökokonaisuuden arvo on 2 143 000 euroa. Vaihdossa ei suoriteta välirahaa.

 

2                    Kiinteistöt luovutetaan rasituksista vapaina.

 

3                    Helsinki luovuttaa Nikkilän kiinteistöllä Helsingfors Sinnessjukhus RN:o 13:1 sijaitsevan sairaalan entisen hallintorakennuksen teknisine liittymineen. Rakennus luovutetaan osittain vuokrattuna.

 

4                    Kumpikin osapuoli vastaa saamiensa määräalojen lohkomisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

 

5                    Osapuolet ilmoittavat käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vaihdon kohteena olevilla kiinteistöillä ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista.

 

6                    Kumpikin osapuoli vastaa vuoden 2009 kiinteistöverosta luovuttamiensa kiinteistöjen osalta.

 

Kumpikin osapuoli peruuttaa ennen vaihtokirjan allekirjoittamista Itäsalmen kylän tilan Björnskogen RN:o 2:231 määräaloihin (kolme AH-tonttia) kohdistuvat vaatimuksensa kuntajakolain 20 §:n mukaista taloudellista selvitystä koskevassa riita-asiassa, joka on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa.

 

Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

 

Edelleen lautakunta esittää, että sille myönnettäisiin vuoden 2009 talousarvion kohdalta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, 2 143 000 euron määräraha kiinteistöjen vaihdon toteuttamista varten.

 

Pöytäkirjanote Sipoon kunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin kaupungin luovuttamien kiinteistöjen kartat

 

Liite 2

Sipoon kunnan luovuttamien kiinteistöjen kartat

 

Liite 3

Kiinteistökohtaiset vaihtoarvot

 

Liite 4

Sipoon kunnanhallituksen päätösote 1.9.2009

 

Liite 5

Helsingin Östersundomin maanomistuskartta

 

Liite 6

Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 15.9.2009

 

Kaj toteaa, että ehdotetussa kiinteistöjärjestelyssä Helsingin kaupunki luovuttaa Sipoon Nikkilässä sijaitsevia itselleen tarpeettomia kiinteistöjä ja määräaloja, mm. entisen sairaalan hallintorakennuksen, ja saa tilalle Helsingin Östersundomissa ja Sipoon Nikkilässä sijaitsevia tontteja, tontinosia, yleisiä alueita, kaavoittamatonta aluetta ja vesialueita.

 

Helsingille luovutettavat Östersundomin kiinteistöt sijaitsevat alueen keskiosassa, jossa Helsingin maanomistus on melko vähäistä. Kiinteistöt täydentävät hyvin Helsingin omistusta etenkin omistukseltaan hajanaisilla Korsnäsin ja Karhusaaren alueilla. Kiinteistöjen hankintaa voidaan myös alueen kaavoittamisen helpottumisen ja alueen toteutuksen varmistamisen kannalta pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman pitkäjänteisen maapolitiikan mukaisena.

 

Sipoon luovuttamiin kiinteistöihin kuuluu alueita, joista osapuolten välillä on ollut erimielisyyttä kunnanosaliitoksen yhteydessä. Kiinteistöjen saantia tehtäväksi esitettävällä vaihdolla voidaan tässä tapauksessa pitää tarkoituksenmukaisena.

 

Vaihdon kokonaisarvo on noin 2,14 miljoonaa euroa. Rakentamattomien kohteitten hinnoittelu vastaa niiden käypää tasoa.

 

Sipoolle luovutettavan sairaalan entisen hallintorakennuksen vaihtoarvo vastaa kiinteistön arvoa toimistokäyttöön saneerattaessa. Betoni- ja tiilirakenteinen rakennus on kunnoltaan välttävä ja tasoltaan nykyajan vaatimuksiin nähden heikko. Rakennus on ajantasaistavan saneerauksen tarpeessa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välillä on saavutettu neuvottelutulos välirahattomasta kiinteistövaihdosta. Vaihdossa Helsingin kaupunki luovuttaa oman toimintansa kannalta tarpeettomiksi käyneitä kiinteistöjä ja niiden myötä mm. sairaalan vanhan hallintorakennuksen Sipoon Nikkilässä. Tilalle kaupunki saa Östersundomin liitosalueen keskiosissa sijaitsevia tontteja, yleisiä alueita, raakamaata ja vesialueita. Samalla Helsingin Nikkilässä omistaman rakennetun rivitalokiinteistön rajat järjestellään asemakaavan mukaisiksi.

 

Sipoon luovuttamiin kiinteistöihin kuuluu alueita, jotka Helsinki on vaatinut itselleen palvelukiinteistöinä kunnanosaliitokseen liittyvässä taloudellisessa selvityksessä, Sipoon vastustaessa. Kiinteistöjen vaihdossa Helsinki saa kyseiset alueet omistukseensa nopeammin ja varmemmin kuin oikeudenkäynnin kautta.

 

Helsingin luovuttamien kiinteistöjen kiinteistötiedot

 

Kiinteistöjen pinta-alat perustuvat karttamittauksiin. Kiinteistökohtaiset

./.                   vaihtoarvot ilmenevät liitteestä nro 3.

 

Sipoon Nikkilässä sijaitsevien kiinteistöjen sijainnit ja ulottuvuudet ilmenevät liitteen nro 1 kartoista, joihin Helsingin luovuttamat kiinteistöt on merkitty vaaleansinisellä. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on noin 23,86 hehtaaria.

 

Nikkilän sairaala-alueella sijaitsevat määräalat (Uudensillantie 65)

 

Kolmipalstainen, Nikkilän sairaala-alueella sijaitseva määräalakokonaisuus on kooltaan yhteensä noin 0,99 hehtaaria. Se koostuu yleisten tai asuinkerrostalojen tontista 5001/1 (Y/AK, rakennusoikeus 4 710 k-m2), sille osoitetuista pysäköintialueista kortteleissa 5007 ja 5000 (LPA) ja pienestä katualueen osasta (Hopeapajukuja).

 

Korttelissa 5001 sijaitsevan, vuonna 1955 rakennetun viisikerroksisen toimistorakennuksen julkisivut on suojeltu asemakaavalla. Rakennus on toiminut Nikkilän sairaalan ns. hallintorakennuksena, jonka pohjakerroksessa on myös tutkimus- ja laboratoriotiloja. Rakennusoikeus, 4 710 k-m2 vastaa rakennuksen nykyistä kokoa. Rakennuksen bruttoala on noin 4 800 br-m2 ja huoneistoala noin 3 750 h-m2. Betoni- ja tiilirakenteinen rakennus on perusterve, mutta kunnoltaan välttävä ja tasoltaan nykyajan vaatimuksiin nähden heikko. Rakennus on ajantasaistavan saneerauksen tarpeessa.

 

Rakennuksen pohjakerroksesta on vuokrattu 29 h-m2:n kokoinen tila Elisa Oyj:lle 30.6.2020 asti kuukausivuokran ollessa noin 199 euroa. Palvelukoti Joenranta Oy:lle on vuokrattu 67 h-m2:n kokoinen tila toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, jonka irtisanomisaika on yksi kuukausi. Kuukausivuokra on noin 503 euroa. Helsingin terveyskeskukselle on vuokrattu 492 h-m2:n kokoinen tila rakennuksen pohjakerroksessa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, jonka irtisanomisaika on 12 kuukautta. Kuukausivuokra on noin 2 815 euroa. Muutoin rakennus on jo pitkään ollut tyhjillään.

 

Rakennus soveltuu kohtuullisen hyvin toimistokäyttöön, mutta on varsin vaikea muuttaa asuinkäyttöön. Rakennuksen tekninen arvo on siten toimistona suurempi kuin asuintalona. Sipoon kunta kaavailee kunnos-

./.                   tavansa talon toimistokäyttöön. Liitteenä 4 on Sipoon kunnanhallituksen rakennusta koskeva päätös sitä koskevine perusteluineen.

 

Omakotitontti Nikkilässä (Kirkkoniityntie 2)

 

Nikkilän taajaman eteläosassa sijaitseva rakentamaton kiinteistö on kooltaan noin 0,14 hehtaaria. Kiinteistö on asemakaavassa osoitettu omakotitontiksi (AO), jonka rakennustehokkuus on 0,25 ja rakennusoikeus noin 350 k-m2.

 

Entinen vedenottamokiinteistö Nikkilässä (Hindsbyntie 1)

 

Entinen vedenottamo sijaitsee noin 1,1 km etelään Öljytien (Tuusula-Kulloo-Kilpilahti -maantie) ja Brobölentien (Nikkilä-Söderkulla - paikallistie) risteyksestä. Jyrkkärinteisen metsäisen kiinteistön ala on noin 0,10 hehtaaria. Sipoon yleiskaavassa 2025 kiinteistö kuuluu kyläalueeseen (AT)

 

Kiinteistöllä sijaitsee vanhan, käytöstä poistetun vedenottamon rakenteita sekä pieni huonokuntoinen tekniikka/varastorakennus.

 

Metsäkiinteistö Keravan rajalla (Keuksuo)

 

Kiinteistö sijaitsee Bastukärrin kaavaillun logistiikka-alueen eteläpuolella, Öljytien ja Korso-Nikkilä -paikallistien välisellä metsäalueella. Molempiin teihin on matkaa runsas kilometri. Kiinteistölle ei johda tietä. Maastoltaan loivapiirteinen kiinteistö kasvaa nuorehkoa sekametsää, jossa on osittain ensiharvennustarvetta ja osittain toisen harvennuksen mahdollisuuksia. Kiinteistön koko on noin 22,62 hehtaaria. Lännessä kiinteistö rajoittuu Keravan Keinukallion ulkoilualueeseen.

 

Sipoon yleiskaavassa 2025 kiinteistö on haja-asutusaluetta (MTH), jolle kuuluu oikeus kahteen hajarakennuspaikkaan. Niiden hyödyntäminen on kuitenkin kiinteistön sijainnin vuoksi vaikeata. Kiinteistön läpi on pohjois-eteläsuunnassa merkitty viheryhteystarve ja kiinteistön pohjoisosa kuuluu osittain alueeseen, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja.

 

Kaksi katualueeksi luovutettavaa määräalaa (Katajatie 11)

 

Nikkilän taajaman länsiosassa sijaitsevaan rivitalokiinteistöön kuuluvat kaksi määräala ovat asemakaavan mukaista katualuetta, jotka ovat
ilmaisluovutusvelvollisuuden piirissä. Määräalojen koko on yhteensä noin 0,02 hehtaaria.

 

Sipoon luovuttamien kiinteistöjen kiinteistötiedot

 

Kiinteistöjen alla mainitut pinta-alat perustuvat karttamittauksiin. Kiinteistökohtaiset vaihtoarvot ilmenevät liitteestä 3.

 

Yhtä Sipoon Nikkilässä sijaitsevaa kiinteistöä lukuun ottamatta kiinteistöt sijaitsevat Östersundomin liitosalueen keskiosissa. Sipoon luovuttamat kiinteistöt on merkitty vaaleankeltaisella liitteenä 2 olevaan karttaan. Sipoon luovuttamat kiinteistöt ovat rakentamattomia.

 

Östersundomin kiinteistöt kuuluvat alueeseen, jonka Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 (943 §) määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on noin 9,20 hehtaaria maa-aluetta ja noin 16,26 hehtaaria vesialuetta.

 

Osia rivitalotontista Nikkilässä (Katajatie 11)

 

Määräala koostuu Nikkilän taajaman länsiosassa sijaitsevan rivitalokiinteistön puuttuvista asemakaavan mukaisista rivitalotontin osista, joiden yhteispinta-ala on noin 0,01 hehtaaria.

 

Puronvarsialue Östersundomissa Keravan rajalla (Krabbäcken)

 

Kiinteistö koostuu Östersundomin länsireunalla sijaitsevan Krapuojan puronvarsialueista. Sen koko on noin 1,69 hehtaaria. Kiinteistö on asemakaavan ulkopuolista raakamaata.

 

Raakamaata Länsi-Sipoossa uuden Porvoontien tuntumassa
(Fantsintie)

 

Östersundomin länsiosassa, Fantsintien molemmin puolin sijaitseva kiinteistö on melko tasaista, hieman alavaa niittyä ja metsää. Kolmipalstaisen kiinteistön koko on yhteensä noin 3,04 hehtaaria. Kiinteistö on asemakaavan ulkopuolista raakamaata.

 

Nykyisen asemakaavan mukaista puistoa Länsi-Östersundomissa
(Krapukuja 6))

 

Kappelin liikekeskuksen ja päiväkodin eteläpuolella sijaitseva noin 0,47 hehtaarin kokoinen määräala on alavaa niittyä. Se on asemakaavassa puistoa (VP).

 

Nykyisen asemakaavan mukaista Y-tonttia Korsnäsin rantavyö-
hykkeellä (Korsnäsintie/Korsnäsin Huvilakuja)

 

Kiinteistö sijaitsee Korsnäsin rantavyöhykkeellä, Uuden Porvoontien eteläpuolella. Se on kooltaan noin 2,11 hehtaaria ja maastoltaan etelään viettävää, osittain hieman alavaa niittyä. Asemakaavassa kiinteistön pääosa on osoitettu Y-tontiksi, jonka rakennustehokkuus on 0,10 ja rakennusoikeus 2 050 k-m2. Kaduksi on merkitty vajaat 0,06 hehtaaria.

 

Maa- ja vesialueita Karhusaaren länsiosassa (Björnskogen)

 

Karhusaaren länsiosassa sijaitsevan kuusipalstaisen määräalan koko on yhteensä noin 1,07 hehtaaria maa- ja noin 4,79 hehtaaria vesialuetta. Asemakaavassa kolme määräalaa, yhteensä noin 0,40 hehtaaria on merkitty asumista palvelevaksi huoltotontiksi (AH/AH-2). Noin 0,34 hehtaaria on merkitty pientalotontiksi (AO-1), jonka rakennustehokkuus on 0,15 ja rakennusoikeus noin 510 k-m2. Muutoin maa-alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), erityistoimintojen alueeksi (et), yleiseksi tieksi (LYT) ja venesatama-alueeksi (LV, Karhusaarentien jatkeena venesatamaan johtavaa tieosuutta).

 

Vesialue Karhusaaren kaakkoisosassa (Kasaberget)

 

Määräala muodostuu Karhusaaren kaakkoisosassa sijaitsevasta noin 7,35 hehtaarin kokoisesta vesialueesta.

 

Maa- ja vesialuetta Karhusaaren luoteisosassa (Svinviken)

 

Määräala sijaitsee Karhusaaren luoteisosassa. Se koostuu asemakaavan mukaisesta lähivirkistysalueesta (VL) ja sen edustalla olevasta vesialueesta. Lähivirkistysalue on matalaa, osittain ruovikkoista vesijättörantaa, kooltaan noin 0,80 hehtaaria. Vesialueen koko on noin 2,00 hehtaaria.

 

Vesialuetta Karhusaaren luoteisosassa (Björnskogen)

 

Määräala on Karhusaaren luoteisosan asemakaavan mukaista vesialuetta, kooltaan noin 2,11 hehtaaria.

 

Käydyt neuvottelut          Sipoon kunnan kanssa on päästy esityksen mukaiseen neuvottelutulokseen. Sipoon kunnanhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt neuvottelutuloksen 1.9.2009 (liite 4). Vaihtokauppa vaatii Sipoossa vielä kunnanvaltuuston hyväksynnän. Kiinteistökohtaiset vaihtoarvot ilmenevät liitteestä 3.

 

Vaihtokaupan perustelut

 

Helsingin luovuttamat kiinteistöt

 

Kiinteistön 753-416-35-144 (Katajatie 11) määräala koostuu ilmaisluovutusvelvollisuuden alaisista, pinta-alaltaan pienistä katualueista.

 

Kiinteistö 753-416-11-21 (Keuksuo) on syrjäisen sijaintinsa vuoksi alhaisen odotusarvon raakamaata, johon Keravan viereisen ulkoilualueen vuoksi kohdistuu painetta mahdollisen, tulevaisuuden rakentamisen puskurivyöhykkeenä. Yksittäisen kiinteistön kaavalliset kehittämismahdollisuudet ovat siten vähäiset. Kiinteistön vaihtoarvo vastaa Sipoon kunnan lähialueella maksamia kauppahintoja.

 

Muut kiinteistöt liittyvät Nikkilän sairaalaan toimintaan ja ne ovat sairaalan sulkemisen myötä käyneet Helsingille tarpeettomiksi. Uuden hallintorakennuksen kiinteistön potentiaalinen ostajakunta on suppea. Uusi hallintorakennus on laajan ajantasaistavan saneerauksen tarpeessa. Sen muuttaminen asuinkäyttöön on toimistokäyttöä hankalampaa, minkä vuoksi kiinteistön arvo toimistona on asuinkäyttöä suurempi. Kiinteistön vaihtoarvo vastaa kiinteistön arvoa toimistokäyttöön saneerattaessa. Muiden kiinteistöjen vaihtoarvot vastaavat niiden käypää tasoa.

 

Sipoon luovuttamat kiinteistöt

 

Nikkilässä asemakaava-alueella sijaitsevat määräalat täydentävät Helsingin omistaman rivitalokiinteistön asemakaavan mukaisen tontin. Vaihtoarvo vastaa alueen tonttimaan käypää tasoa.

 

Östersundomin kiinteistöt sijaitsevat alueen keskiosassa, jossa Helsingin maanomistus on melko vähäistä. Kiinteistöt täydentävät hyvin Helsingin omistusta etenkin omistukseltaan hajanaisilla Korsnäsin ja Karhusaaren alueilla. Kiinteistöjen hankintaa voidaan myös alueen kaavoittamisen helpottumisen ja alueen toteutuksen varmistamisen kannalta pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman pitkäjänteisen maapolitiikan mukaisena. Helsingin kaupunki on vuoden 2009 talousarviossaan varautunut lisääntyvään maanhankintaan erityisesti Östersundomin liitosalueella.

 

Helsinki omistaa vanhojen hallinnollisten rajojensa sisällä noin 2/3 maa-alueista. Sipoosta Helsinkiin liitetyllä Liitosalueella Helsinki omistaa karttamittauksen perusteella runsaat 950 hehtaaria maata, eli noin 1/3 maa-alueista. Helsingin maanomistus sijaitsee pääosin alueen etelä- ja pohjoisosissa sekä keskialueen itä- ja länsilaidoilla.

 

Helsingin maanomistus Östersundomin liitosalueella ja kiinteistöjen sijainti suhteessa Sipoon vaihtokaupassa luovuttamiin kiinteistöihin ilme-

./.                   nee liitteestä 5.

 

Sipoon luovuttamien Östersundomin kiinteistöjen 91-442-2-231 ja
91-442-2-232 määräaloihin kuuluu alueita, jotka Helsinki on vaatinut
itselleen palvelukiinteistöinä kunnanosaliitokseen liittyvässä taloudellisessa selvityksessä, Sipoon vastustaessa. Hallintokeskuksen oikeus-

./.                   palveluiden liitteenä 6 olevan lausunnon mukaan näiden alueiden sisällyttäminen vaihtoon on perusteltua, ottaen toisaalta huomioon niiden vähäinen merkitys taloudellisessa selvityksessä ja toisaalta hallintoriita-asian odotettavissa oleva pitkä oikeuskäsittely. Kiinteistöjen vaihdossa Helsinki saa kyseiset alueet omistukseensa nopeammin ja varmemmin kuin oikeudenkäynnin kautta.

 

Sipoon kunnan luovuttamien kiinteistöjen vaihtoarvojen keskimääräiset yksikköhinnat ovat omaisuuslajeittain seuraavat:

 

Vesialueet

noin   0,2 euroa/m2

Raakamaat ja ei-rakennettavat kaava-alueet

noin 16,0 euroa/m2

Y-tontit

noin 33,0 euroa/m2

Karhusaaren AO-tontti

550,0 euroa/k-m2

 

Vesialueiden hintataso vastaa niiden käypää tasoa. Raakamaiden keskihinta vastaa niiden sijainti ja luonne huomioon ottaen kaupungin aikaisemmin noudattamaa aluehinnoittelua. Y-tonttien hintatasoa voidaan pitää tonttien sijainti ja luonne huomioon ottaen perusteltuna ja kaupungin hinnoittelukäytännön mukaisena. Karhusaaren omakotitontin yksikköhinta vastaa käypää ja kaupungin aikaisemmin maksamaa hintatasoa.

 

 

 

 

18

19.10.2009 ja 26.10.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ

 

Khs 2009-1569

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavankaltaisen lausunnon Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä:

 

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa asiantuntijaselvityksessä tar­kastellaan sitä, millaisia yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi Helsingin seudulla. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ruuhkamaksujen toimivuudesta liikennepoliittisena oh­jauskeinona ja antaa aineistoa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja päätöksenteolle siitä, kannattaisiko Helsingin seudun ruuhkamaksujen val­mistelussa edetä. Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Helsinki on sitoutunut taloudellisten ohjauskeinojen selvittämiseen mm. kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009–2012, meluntorjuntaan ja ilmanlaadun parantamiseen tähtäävissä ohjelmissa sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa.

 

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja ne ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Säännöllisiä ja ajoittaisia ruuhkia esiintyy tällä hetkellä kehäteillä ja säteittäisillä sisääntuloväylillä. Kantakaupungin sisällä on esiintynyt ruuhkia jo pitkään, mutta ne eivät ole merkittävästi pahentuneet viime vuosikymmeninä. Tähän on päästy mm. tehokkaan pysäköintipolitiikan, joukkoliiken­­teen hyvän palvelutason ja säteittäisen raideliikennejärjestelmän parantamisen ansiosta.

 

Jos liikenne kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan, ruuhkaisten väylien määrä lisääntyy, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan. Liikenteessä käytetty aika tulee kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi matka-aiko­jen ennustettavuus huononee tulevaisuudessa. Ruuhkautumisen lisään­tyminen heikentää alueen kehittymistä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa haittoja alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Nykyinen taloudellinen taantuma saattaa kuitenkin hidastaa liikenteen kasvua ja ruuhkautumiskehitystä jonkin verran.

 

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuk­sien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Tavoite saavutetaan asettamalla autolla liikkumiselle ruuhka-aikana maksu määrättyihin tie- ja katuverkon osiin. Autoilijat harkitsevat tällöin matkansa uudestaan ja osa muuttaa liikkumiskäyttäytymistään jättämällä osan matkoistaan tekemättä, yhdistelemällä matkoja, siirtymällä joukkoliikenteen tai yhteiskäyttöautojen käyttäjiksi, kävelemällä tai pyöräilemällä tai vaihtamalla liikkumisen ajankohtaa tai paikkaa.

 

Selvityksen perusteella on päätelty, että ruuhkamaksut toteuttaisivat erit­täin tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita. Maksujen käyttöönoton seurauksena liikennemäärät laskisivat, ruuhkat lievenisivät, matka-ajat lyhenisivät, joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät. Usealla muullakin liiken­nepoliittisella toimenpiteellä voitaisiin saada aikaan samoja vaikutuksia, mutta selvityksen mukaan suurimmat hyödyt kohtuullisin kustan­nuksin saavutettaisiin ruuhkamaksuilla.

 

Ruuhkamaksujen vaikutus joukkoliikenteeseen

 

Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pää­kaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5–12 %. Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kantakaupungin raitioliikenteessä.

 

Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla. Ruuhkamaksut tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen keskittymistä vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen.

 

Ruuhkamaksujen aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän lisäys luo paineen tarjottavan kapasiteetin lisäämiselle. Selvityksessä on lähdetty siitä, että matkustajamäärien kasvu ei saa heikentää matkustusväljyyttä. Kapasiteetin lisääminen vaikuttaisi joukkoliikenteen hoidon kustannuksiin, jotka kasvaisivat pääkaupunkiseudulla alustavan arvion mukaan 20–39 milj. euroa vuodessa. Lisäys on 6–11 % suhteessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannuksiin vuonna 2008.

 

Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8–23 milj. euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustan­nukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla 11–16 milj. euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8–11 % vuoteen 2008 verrattuna. Myös tämä vaikutus perustelee sitä, että ruuhkamaksuilla kerättävät tulot tulisi ohjata Helsingin seudun liikenteen hyväksi.

 

Ruuhkamaksujen vaikutus päästöihin

 

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen sisältyy myös Helsingin kaupungin hyväksymiä energiapoliittisiin linjauksiin sekä Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan. Ilman ruuhkamaksuja liikennesuorite ja ruuhkaisuus kasvavat. Tällöin hiilidioksidipäästöjen lasketaan lisääntyvän tarkastelualueella noin 16 % vuoteen 2017 mennessä ajoneuvokannan päästöominaisuuksien parantumisesta huolimatta. Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11–21 %.

 

Ruuhkamaksuselvityksen mukaan liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8–18 %. Kaikki ruuhkamaksumallit parantaisivat ilmanlaatua seudulla. Liikennemäärien vähenemisen myötä päästöjen väheneminen olisi absoluuttisesti voimakkainta pääväylien ympäristössä. Kantakaupungissa, jossa ihmisiä altistuu eniten liikenteen päästöille, liikenne vähenisi myös selvästi ja ilmanlaatu paranisi. Myönteiset vaikutukset melutasoihin eivät olisi yhtä ilmeisiä, mutta kuitenkin huomionarvoisia.

 

Ruuhkamaksujen vaikutus elinkeinoelämään

 

Ruuhkamaksuilla olisi selvityksen alustavien tulosten mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia seudun elinkeinoelämälle. Liikenteen sujuvuus, saavutettavuus sekä liikenteestä yrityksille koituvat kustannukset vaikuttavat seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn yritysten sijaintialueena. Hyvin toimiva liikennejärjestelmä parantaa seudun veto­voimaa, kun taas liikenteen ruuhkautuminen heikentää sitä, jos vastaavaa ruuhkautumista ei tapahdu muualla. Myös nk. muurivaikutukseen tulee suhtautua vakavasti, sillä maksun välttelypyrkimyksillä voisi olla ar­vaamattomia seurauksia seudun yritysten sijoittumiselle, ihmisten asuinpaikkojen valinnalle sekä sitä kautta yhdyskuntarakenteelle.

 

Yhteenveto                       Kaupunginhallitus pitää selvitystä hyvänä pohjana jatkokehittelylle ja kannattaa asian monipuolista jatkoselvittelyä. Kaupunginhallitus katsoo, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisi jatkaa erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

 

Vaikutukset elinkeinoelämään ovat yksi lisäselvittelyä kaipaava osa-alue. Myös liikenne-ennusteiden luotettavuuden parantaminen, maksujen perinnän tekniset ratkaisut, nk. muurivaikutuksen ehkäiseminen sekä maksujen suuruuden vaikutukset seudun asukkaiden asenteisiin ja ajokäyttäytymiseen edellyttävät vielä lisäselvittelyä. Myös muiden suurten kaupunkien, kuten Tukholman ja Lontoon vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia tulisi seurata.

 

Nyt tehdyn selvityksen selkeistä ansioista huolimatta sen perusteella ei vielä voida tehdä johtopäätöksiä minkään esitellyn mallin puolesta.

 

Jos ruuhkamaksut myöhemmin päätetään toteuttaa, tulee lainsäädännössä varmistaa, että Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton suuruinen summa käytetään kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu säädettäisiin veron sijaan maksun luonteisena.

 

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Lausuntopyyntö 17.6.2009

 

Liite 2

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys

 

Kaj toteaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kaupungin lausuntoa Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä 31.10.2009 menessä. Kvston hyväksymään strategiaohjelmaan sisältyy ruuhkamak­sujen ja niille vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämi­seen osallistuminen seudullisesti ja yhteistyössä valtion kanssa. Lii­ken­ne- ja viestintäministeriön julkaisema ruuhkamaksuselvitys on syntynyt laajassa vuorovaikutuksessa seudun kuntien ja muiden toimijoiden kans­sa ja sen pohjana on mm. seudun yritysten haastatteluihin ja erilaisiin tutkimustietoon perustuvia osaselvityksiä. Selvitystä käytetään myös tietoaineistona laadittaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmä­suunnitelmaa HLJ 2011:ta ja aiheen selvittäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

 

Ruuhkamaksuselvityksestä on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, HKL-liike­lai­toksen johtokunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä    Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Selvitys antaa tietopohjaa keskusteluun ruuhkamaksujen sekä liikenteellisistä että muista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

 

Selvityksen pohjalta on perusteltua, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisi jatkaa erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

 

Jos ruuhkamaksut toteutetaan, niin sitä varten tarvittavassa lainsäädännössä tulee varmistaa Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu olisi maksu eikä vero.

 

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksen lyhyt kuvaus

 

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan, minkälaisia yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi Helsingin seudulla. Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa ruuhkamaksujen toimivuudesta liikennepoliittisena työkaluna ja tuoda perusaineksia yhteiskunnalliselle keskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle siitä, kannattaisiko Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelussa edetä.

 

Selvityksen taustalla ovat hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko sekä alueen liikennejärjestelmään kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset ja tavoitteet. Selvitys on myös osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Työ tehtiin laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa kevään 2008 ja kesän 2009 välisenä aikana.

 

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja ne ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Säännöllisiä ja ajoittaisia ruuhkia esiintyy tällä hetkellä kehäteillä ja säteittäisillä sisääntuloväylillä. Kantakaupungin sisällä on esiintynyt ruuhkia jo pitkään, mutta ne eivät ole merkittävästi pahentuneet viime vuosikymmeninä muun muassa tehokkaan pysäköintipolitiikan, joukkoliikenteen hyvän palvelutason ja säteittäisen raideliikennejärjestelmän parantamisen ansiosta.

 

Jos liikenne kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan, ruuhkaisten väylien määrä lisääntyy, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan. Liikenteessä käytetty aika tulee kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi matka-aiko­jen ennustettavuus huononee tulevaisuudessa. Ruuhkautumisen lisään­tyminen heikentää alueen kehittymistä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa haittoja alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Nykyinen taloudellinen taantuma saattaa kuitenkin hidastaa liikenteen kasvua ja ruuhkautumiskehitystä jonkin verran.

 

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuk­sien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Tavoite saavutetaan asettamalla autolla liikkumiselle ruuhka-aikana maksu määrättyihin tie- ja katuverkon osiin. Autoilijat harkitsevat tällöin matkansa uudestaan ja osa muuttaa liikkumiskäyttäytymistään jättämällä osan matkoistaan tekemättä, yhdistelemällä matkoja, siirtymällä joukkoliikenteen käyttäjiksi, kävelemällä tai pyöräilemällä tai vaihtamalla liikkumisen ajankohtaa tai paikkaa.

 

Selvitystyön tarkoituksena on ollut arvioida, tutkia ja kuvata ruuhkamak­sujen tyypillisiä vaikutuksia. Työn tarkoituksena ei ole ollut valita tai esit­tää tiettyä ruuhkamaksujärjestelmää otettavaksi käyttöön Helsingin seudulla. Ruuhkamaksujen vaikutuksia on havainnollistettu kolmen erilaisen ruuhkamaksumallin avulla: Kehämalli, Linjamalli ja Vyöhykemalli. Nämä mallit edustavat erisuuruisia alueita, erilaisia maksuperusteita, maksutasoja ja teknologioita.

 

Selvityksessä on käsitelty ja arvioitu laajasti erilaisia vaikutuksia, joita ruuhkamaksuilla saattaisi olla. Vaikutukset kohdistuvat muun muassa:

 

-                     liikennejärjestelmän toimivuuteen,

-                     ympäristöön,

-                     liikenneturvallisuuteen,

-                     elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja taloudellisuuteen,

-                     maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen,

-                     eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuuksiin,

-                     kansalaisten arkeen,

-                     liikenteen rahoitukseen,

-                     yhteiskunta- ja julkiseen talouteen.

 

Ruuhkamaksujen vaikutuksia on arvioitu vuoden 2017 tilanteessa. Ruuhkamaksujen aikaansaamaa muutosta verrataan tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja.

 

Selvityksessä on tarkasteltu ruuhkamaksun vaikutuksia kuudesta eri näkökulmasta, jotka ovat

 

-                     liikennejärjestelmän toimivuus,

-                     liikenteen ympäristövaikutukset,

-                     liikennejärjestelmän turvallisuus,

-                     elinkeinoelämän toimintaedellytykset,

-                     maankäyttö ja yhdyskuntarakenne sekä

-                     eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet.

 

Lisäksi on tarkasteltu

 

-                     maksujärjestelmän kustannuksia,

-                     tuloja ja

-                     riskejä.

 

Ruuhkamaksujen vaikutuksia on myös verrattu muiden käytössä olevien liikennepoliittisten keinojen ja toimenpiteiden - esimerkiksi tiekapasiteetin tai joukkoliikenteen lisäämisen - vaikutuksiin.

 

Selvityksen perusteella on päätelty, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita. Maksujen käyttöönoton seurauksena

 

-                     liikennemäärät laskisivat,

-                     ruuhkat lievenisivät,

-                     matka-ajat lyhenisivät,

-                     joukkoliikenteen käyttö kasvaisi,

-                     liikenneturvallisuus paranisi ja

-                     liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät.

 

Ruuhkamaksuilla olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia seudun elinkeinoelämälle. Liikenteen sujuvuus, saavutettavuus sekä liikenteestä yrityksille koituvat kustannukset vaikuttavat seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn yritysten sijaintialueena. Hyvin toimiva liikennejärjestel­mä parantaa seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä yritysten sijoittumis­alueena. Seudun liikenteen ruuhkautuminen heikentää seudun kilpailukykyä muihin alueisiin verrattuna, jos vastaavaa ruuhkautumista ei tapahdu muualla.

 

Ruuhka-aikoina yritysten tavarakuljetukset, työasiointiliikenne ja asiakasliikenne hyötyisivät ruuhkamaksuista, kun liikenne tulisi sujuvammak­si. Tällöin kuljetusajat lyhenisivät ja liikenteessä kuluvan ajan epävarmuus pienenisi. Sen sijaan ruuhka-aikojen välillä perittävät ruuhkamaksut aiheuttaisivat yrityksille enemmän kustannuksia kuin hyötyjä.

 

Yrityksille maaliskuussa 2009 tehty mielipidekysely osoitti, että yritysten näkemykset ruuhkautumisen aiheuttamasta haitasta nykyisin ja ruuhkamaksuista liikenteen parantamiskeinona vaihtelevat paljon. Tulosten mukaan 23 % yrityksistä arvioi ruuhkautumisen haittaavan yrityksen toimintaa merkittävästi ja 59 % jonkin verran. Yrityksistä 18 % kokee, että ruuhkautumisella ei ole merkitystä minkään liikennetyypin kannalta.

 

Yritysten mielestä ruuhkautuminen haittaa eniten työntekijöiden työmat­koja, tavaraliikennettä ja työasialiikennettä. Yrityksistä enemmistö ei usko ruuhkautumisen lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2017 mennessä. Vain 18 % yrityksistä pitää ruuhkamaksuja tehokkaana keinona vähentää ruuhkaisuutta. Ruuhkamaksujen sijasta yritykset kannattavat ruuhkien vähentämisen keinoksi tie- ja katuverkkoon kohdistuvia investointeja ja erilaisia joukkoliikenteen kehittämistoimia.

 

Ruuhkamaksut tiivistäisivät maankäyttöä pitkällä aikavälillä. Liikenteen kasvulla ja ruuhkilla on yleensä yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Ruuhkamaksujen puolestaan arvioidaan tiivistävän yhdyskuntarakennetta. Ruuhkamaksut tukisivat hyvien joukkoliikenneyhteyksien, varsinkin raideliikenteen, tuntumassa sijaitsevien alueiden kehitystä. Vaikutukset realisoituisivat kuitenkin vasta pitkän ajan kuluessa.

 

Ruuhkamaksut tiivistäisivät maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tällaisten alueiden vetovoima työpaikka- ja asuinalueina tulisi kasvamaan. Asuinalueiden tuntumassa sijaitsevien palvelukeskittymien vetovoima kasvaisi. Myös Helsingin keskustan vetovoima työpaikka- ja kaupallisena keskuksena paranisi. Sen sijaan henkilöautoliikenteeseen tukeutuvien etäällä sijaitsevien kauppakeskusten vetovoima heikkenisi.

 

Ruuhkamaksuihin liittyy uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voisivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, jonka seurauksena toiminnot alkaisivat sijoittua siten, että maksurajan ylittämistä voitaisiin välttää. Pitkällä aikavälillä tämä voisi johtaa maankäyttöön, joka tiivistyy kummallakin puolella maksurajaa, mutta ei kehity maksurajan tuntumassa. Tämänkaltaisen kehityksen toteutuminen voisi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä. Muurivaikutuksen uhka olisi suurin Kehämallissa.

 

Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin niiden kustannukset. Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

 

Selvitykseen liittyi epävarmuuksia, joita olivat

 

-                     ennustemalleilla laadittujen liikenne-ennusteiden oikeellisuus,

 

-                     taloudellisen taantuman vaikutukset liikenteen kasvuennusteisiin,

 

-                     tutkittujen ratkaisujen tekninen toteutettavuus,

 

-                     ruuhkamaksujen vaikutukset seudun kilpailukykyyn ja

 

-                     ruuhkamaksumalleihin liittyvä muurivaikutuksen uhka.

 

Ruuhkamaksuselvityksen tarkoituksena ei ole esittää ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tämän takia selvityksessä ei ole käsitelty kaikkia sellaisia asioita, jotka ovat ruuhkamaksujen käytännön toteutuksen ja hyväk­syttävyyden kannalta tärkeitä. Tällaisia keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa ruuhkamaksujen tavoitteet, ruuhkamaksutulojen käyttökohteet ja olisiko ruuhkamaksu vero vai maksu. Nämä ja muut avoimet kysymyk­set tulee ratkaista jatkovalmistelussa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Lausunto     Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Selvitys antaa tietopohjaa ruuhkamaksujen sekä liikenteellisistä että muista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

 

Selvitys päätyy siihen, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita kustannustehokkaammin kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot. Myös kielteisiä vaikutuksia on tunnistettu. Tämän vuoksi on perusteltua, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä jatkettaisiin edelleen erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

 

Liikenne-ennusteiden epävarmuutta tulevat vähentämään lähiaikoina käyttöön otettavat uudet liikennemallit sekä lisätiedot liikennemäärien kehitystrendin mahdollisista muutoksista. On myös oletettavaa, että jatkoselvitysten aikana maksulaitetekniikka tulee kehittymään siten, että esimerkiksi vyöhykemallin toteuttaminen tulee taloudellisemmaksi.

 

Liikenteen ohjauksen kannalta vyöhykemalli olisi jatkokehittelyä ajatellen paras, koska kiinteä tulliraja tuottaa aina hankaluuksia, mutta sen toteutettavuus on epäselvä ja hinta saattaa olla korkea. Kilometripohjainen malli on osuvin ja kohtelee tasapuolisesti säteittäistä ja poikittaista liikennettä. Se ei heikentäisi ydinkeskustan liikkeiden asemaa kaupun­kirakenteen ulkopuolella oleviin suurmyymälöihin nähden vaan tukisi keskeisesti sijaitsevia kaupan yksiköitä. Helsingin ruuhkat eivät kes­kity niinkään kantakaupunkiin kuin kehäväylille ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Kehämalli sopii tähän tilanteeseen huonosti.

 

Selvityksen mukaan ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tie- ja katuosuuksien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Raportissa esitetyn lisäksi on korostettava, että samalla myös teillä ja kaduilla liikkuvan joukkoliikenteen sujuvuus ja säännöllisyys paranevat, mitkä myös osaltaan lisäävät joukkoliikenteen matkustajamääriä ja taloudellisuutta.

 

Jos ruuhkamaksut toteutetaan, niin sitä varten tarvittavassa lainsäädännössä tulee varmistaa Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu olisi maksu eikä vero. Maksun vastikkeena olisivat maksajien aikasäästöt ja matka-aikojen säännöllisyyden parantuminen.

 

Merkittiin, että keskustelun kuluessa puheenjohtaja Soininvaara teki jäsen Männistön kannattamana lausuntoon seuraavan lisäysehdotuksen kappaleeksi 4:

 

Liikenteen ohjauksen kannalta vyöhykemalli olisi jatkokehittelyä ajatellen paras, koska kiinteä tulliraja tuottaa aina hankaluuksia, mutta sen toteutettavuus on epäselvä ja hinta saattaa olla korkea. Kilometripohjainen malli on osuvin ja kohtelee tasapuolisesti säteittäistä ja poikittaista liikennettä. Se ei heikentäisi ydinkeskustan liikkeiden asemaa kaupunkirakenteen ulkopuolella oleviin suurmyymälöihin nähden vaan tukisi keskeisesti sijaitsevia kaupan yksiköitä. Helsingin ruuhkat eivät keskity niinkään kantakaupunkiin kuin kehäväylille ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Kehämalli sopii tähän tilanteeseen huonosti.

 

Lisäysehdotus hyväksyttiin äänin 5 (Holopainen, Johansson, Männistö, Palmroht-Leino, Soininvaara) – 3(Villanen, Niemi, Puura).

 

Varajäsen Villanen ilmoitti jättävänsä asiassa eriävän mielipiteen.

 

Eriävä mielipide:

 

Mielestäni liikenne- ja viestintäministeriön selvitys ruuhkamaksuista
ei antanut lautakunnalle riittäviä perusteita tehdä esittelijän lausuntoesitykseen vyöhykemallia puoltavaa lisäystä. Vaikka vyöhykemallin tehokkuus liikenteen ohjauksessa on kolmesta selvityksessä tarkemmin tarkastellusta vaihtoehdosta paras, esittelytekstissä toistettiin selvityksen lopussa olevat maksuihin edelleen liittyvät epäselvyydet, joita ovat ruuh­kamaksujen tavoitteet, ruuhkamaksutulojen käyttökohteet ja olisiko ruuhkamaksu vero vai maksu. Muun muassa ruuhkamaksujen kohdentumisen sosiaaliset vaikutukset ja vyöhykemallin teknisestä toteutuksesta seuraavat kustannukset vaativat ehdottomasti selvittämistä ennen kuin jotakin mallia voidaan alkaa edistää.

 

Vyöhykemalliin selvityksessä sisällytetty autojen yksilöity satelliittipaikantaminen laajentaisi entisestään jo nyt ongelmallista yksilöön kohdistuvaa julkisen vallan suorittamaa elektronista seurantaa, joka on muuttumassa yhä täydellisemmäksi. Se on potentiaalinen uhka yksityisyyden suojalle ja viime kädessä myös yksilönvapaudelle eikä kuulu avoimeen yhteiskuntaan. Autojen yksilöivää elektronista seurantaa ei voi perustella ruuhkamaksuilla.

 

Näiden ruuhkamaksuihin liittyvien suurten avointen kysymysten vuoksi jatkoselvityksiä on tehtävä pitäen eri vaihtoehtoja avoinna, mieluiten myös muita kuin kolmea Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä esitettyä.

 

Ympäristölautakunta toteaa (1.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä Helsingin seudun ruuhkamak­suselvitys on selkeä ja hyvin laadittu raportti monitahoisesta asiasta. Selvitys on valmisteltu avoimessa ja laajassa yhteistyössä. Projektiryhmään, seurantaryhmään, viiteryhmään ja lakityöryhmään on valtion ja kuntien edustajien lisäksi osallistunut huomattavan monien järjestöjen edustajia. Helsingin seudulla toimivien yritysten näkemyksiä kartoittava mielipidekysely täydentää selvitysaineistoa. LVM:n raportti on tärkeä keskustelun avaus.

 

Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaisesti myös kaupungin tulee osallistua ruuhkamaksujen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen seudullisesti yhteistyössä valtion kanssa. Myös kaupunginhallituksen hyväksymien Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toimenpiteisiin sisältyy liikenteen hinnoittelukeinojen selvittäminen.

 

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen perusteella ruuhkamak­sut olisivat käyttökelpoinen liikennepoliittinen ja ympäristöpoliittinen työkalu myös Helsingissä. Ruuhkamaksut vähentäisivät liikenteen pääs­töjä ja parantaisivat ilmanlaatua etenkin kantakaupungissa ja pääväylien varsilla.

 

Selvityksen mukaan ruuhkamaksut todennäköisesti tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä joukkoliikennekäytävien varteen. Ne siirtäisivät työmatkaliikennettä ja muuta ruuhka-ajan liikennettä henkilöautoista joukkoliikenteeseen. Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen tulosten perusteella ruuhkamaksut näin ollen tukisivat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Helsingin seu­dulla. Seudun elinkeinoelämälle ruuhkamaksuilla olisi selvityksen mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, mutta ne tukisivat Helsingin keskustan vetovoimaa työpaikka- ja kaupallisena keskuksena hy­vien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta. Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamak­sualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

 

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

 

Ympäristölautakunnan mielestä Helsingin seudulle soveltuvien ruuhka­maksujen ja niiden vaikutusten selvittämistä tulee edelleen jatkaa niin, että löydetään toteuttamiskelpoinen malli. Sen tulee olla edullinen sekä ympäristön tilan että liikennejärjestelmän kannalta. Ruuhkamaksut eivät kuitenkaan saa asettaa kohtuuttomia vaatimuksia elinkeinoelämälle ja tavaraliikenteelle. Jatkotyössä tulisi paneutua erityisesti ensimmäisessä selvityksessä tunnistettuihin epävarmuuksiin ja mahdollisten ruuhkamaksutulojen käyttövaihtoehtoihin. Ympäristölautakunta toteaa, että kaikki tarkastellut vaihtoehdot voidaan teknisesti toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaamatta.

 

Ruuhkamaksumallien tarkastelu ympäristön kannalta

 

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen sisältyy myös Helsingin kaupungin hyväksymiä energiapoliittisiin linjauksiin sekä Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan. Ilman ruuhkamaksuja liikennesuorite ja ruuhkaisuus kasvavat. Tällöin hiilidioksidipäästöjen lasketaan lisääntyvän tarkastelualueella noin 16 % vuoteen 2017 mennessä ajoneuvokannan päästöominaisuuksien parantumisesta huolimatta. Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11–21 %. Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta. Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

 

Liikenne on Helsingin seudulla selvästi tärkein ilmanlaatua heikentävä tekijä. Ilmanlaatu on nykyisin heikointa Helsingin kantakaupungissa ja pääväylien varsilla. Ajoneuvokohtaisten päästöjen arvioidaan ajoneuvoteknologian kehittymisen ja ajoneuvokannan uudistumisen takia vähenevän selvästi vuoteen 2017 mennessä. Mikäli liikenne kuitenkin kasvaa, se pienentää tätä myönteistä kehitystä.

 

Ruuhkamaksuselvityksen mukaan liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8–18 prosenttia. Kaikki ruuhkamaksumallit parantaisivat ilmanlaatua seudulla. Liikennemäärien vähenemisen myötä päästöjen väheneminen olisi absoluuttisesti voimakkainta pääväylien ympäristössä.  Kantakaupungissa, jossa ihmisiä altistuu eniten liikenteen päästöille, liikenne vähenisi myös selvästi ja ilmanlaatu paranisi. Kantakaupungissa ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät nykyisellään. Helsingin kaupungin ilmansuojeluohjelman toimenpiteillä pyritään erityisesti parantamaan raja-arvon ylitysalueiden ilmanlaatua. Autoliikenteen vähentyminen kantakaupungissa tekisi myös kävelyn ja pyöräilyn nykyistä miellyttävämmäksi ja turvallisemmaksi.

 

Ruuhkamaksut vähentäisivät vähän myös liikenteen aiheuttamaa melua, mutta vaikutus olisi vähäinen.

 

Ruuhkamaksumallien tarkastelu maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta

 

Helsingin seudun asunto- ja työmarkkina-alue on laajentunut jatkuvasti. Työmatkat pidentyvät, yhdyskuntarakenne hajautuu ja ajoneuvoliikenteen ajosuorite kasvaa. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan vertailuvaihtoehdossa vuonna 2017 Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hajautuminen todennäköisesti jatkuisi.

 

Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen perusteella ruuhkamaksut tukisivat raideliikenteen tuntumassa sijaitsevien työpaikka- ja palvelukeskittymien kehitystä ja näin valtakunnallisten ja seudullisten alueiden­käyttötavoitteiden toteuttamista. Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleiden tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Tavoitteissa korostetaan alueidenkäytön ja sen suunnittelun roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Niiden mukaan asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava niin, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee.

 

Kaikissa ruuhkamaksumalleissa joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Joukkoliikenteen kysynnän ja tarjonnan lisääntymisen seurauksena joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen, kannalta keskeisten sijaintien vetovoima työpaikkojen sijoittumisalueina lisääntyisi. Selvityksen mukaan eri ruuhkamaksuvaihtoehdoissa Helsingin keskustan vetovoima työpaikka- ja kaupallisena keskuksena paranisi hyvien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta.

 

Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

 

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

 

Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet

 

Selvityksessä osoitettiin, ettei mikään muu toimenpide (tiekapasiteetin lisääminen, joukkoliikenteen lisääminen tai hintojen alentaminen, liikkumisen hallinta, liityntäpysäköinnin lisääminen yms.) yksinään riittäisi saavuttamaan samansuuruisia vaikutuksia kuin ruuhkamaksut. Ympäristölautakunta korostaa, että ruuhkamaksut vaatisivat tuekseen myös muita toimenpiteitä, kuten joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin lisäämistä, kannustimia liikenteen vähäpäästöisyyteen, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen alennettuja ruuhkamaksuja sekä pyöräilyn ja kävelyn edellytysten parantamista. Selvityksen perusteella ruuhkamaksut olisivat kuitenkin käyttökelpoinen toimenpide erilaisten toimenpiteiden kokonaisuudessa. Jatkotyössä tulisikin löytää parhaiten toisiaan tukevat toimet, joilla edistettäisiin tehokkaasti nykyisten liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumista.

 

Merkittiin, että Pyhälahti Vierikon kannattamana esitti lisättävän esityslistan sivulle 15 ensimmäisen kappaleen loppuun "Ympäristölautakunta toteaa, että kaikki tarkastellut vaihtoehdot voidaan teknisesti toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaamatta." Kukaan ei vastustanut tätä lisäystä.

 

Merkittiin edelleen, että Haapala Pyhälahden ja Salosen kannattamana esitti lisäystä esityslistan sivulle 16 kolmannen kappaleen loppuun ”Mak­sut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

 

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.”

 

Suoritetussa äänestyksessä Haapalan ehdotus voitti äänin 8–1. Vähemmistöön jäi Alhojärvi.

 

Merkittiin edelleen, että Alhojärvi Pyhälahden kannattamana esitti esityslistan sivulle 16 väliotsikon Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet jälkeen seuraavaa virkettä kuulumaan ”Selvityksessä osoitettiin, että muillakin toimenpiteillä (tiekapasiteetin lisääminen, joukkoliikenteen lisääminen tai hintojen alentaminen, liikkumisen hallinta, liityntäpysäköinnin lisääminen yms.) saavutettaisiin samansuuruiset vaikutukset kuin ruuhkamaksuilla, muttei yhtä kustannustehokkaasti.”

 

Suoritetussa äänestyksessä Alhojärven ehdotus hävisi äänin 6–3. Alhojärven lisäksi vähemmistöön jäivät Vierikko ja Pyhälahti.

 

Merkittiin vielä, että Kettunen Salosen kannattamana esitti esityslistan sivulle 16 väliotsikon ”Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet” jälkeen seuraavaa virkettä kuulumaan kohdan …kannustimia liikenteen vähäpäästöisyyteen… jälkeen ”kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen alennettuja ruuhkamaksuja…”

 

Suoritetussa äänestyksessä Kettusen ehdotus voitti äänin 6–3. Vähemmistöön jäivät Haapala, Peltonen ja Marttila.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) seuraavaa:

 

Mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän toteutuessa on yleisille katu- ja viheralueille tarvittavien laitteiden ja rakennelmien sijoituspaikat suunniteltava yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Ruuhkamaksuteknologian kameraperusteisessa rekisterikilven tunnistuksessa on huomioitava esimerkiksi lika, loska ja lumi, jotka saattavat peittää rekisterikilven tai kamerajärjestelmän estäen siten tunnistuksen. Laitteiden ja rakenteiden osalta on varauduttava myös ilkivaltaan.

 

Joukkoliikenteen edistäminen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen ovat vahvasti esillä Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa. Rakennusvirasto edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä katujen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi priorisoimalla joukkoliikenteen edistämishankkeiden ja pääkatuverkon kehittämishankkeiden toteutusta. Rakennusvirasto osallistuu liikenneverkon ylikuormitus- ja häiriökohteiden liikenteen hallinnan toimijoiden yhteistyöhön.

 

Rakennusvirasto rakentaa ja ylläpitää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston määrittelemät joukkoliikenneväylät ja -kaistat, katujen hidasteet, kiertoliittymät ja pysäkkijärjestelyt sekä toteuttaa monia muita joukkoliikennettä parantavia toimenpiteitä. Joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan myös aloittamalla kunnallinen liikennevalvonta, mikäli lainsäädäntöä muutetaan sen sallimiseksi. Säädöshanke on vireillä oikeusministeriössä.

 

Helsingin kevyen liikenteen väylien ylläpidon laatutasojen asettamisessa on korostumassa tarvepohjainen näkökulma. Tämä tarkoittaa muun muassa että joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin pyritään varmistamaan ylläpidon keinoin sujuvat ja esteettömät yhteydet kaikissa olosuhteissa. Kevyen liikenteen kävely ja pyöräilymahdollisuuksia lisätään uusilla alueilla. Myös kevyen liikenteen verkostoa täydennetään.

 

Maksullisten pysäköintipaikkojen käyttöaste Helsingin keskustassa on korkea. Maksullisuusaikana arkisin ja lauantaisin maksulliset pysäköintipaikat ovat lähes aina varattuja. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan asiakaspysäköinti koostuu ihmisten matkoista kauppoihin, harrastuksiin ja muihin palveluihin. Asiakasliikenteen osuus koko liikennemäärästä on suuri. Se painottuu kuitenkin ruuhka-aikojen, kello 6–9 ja 15–18, ulkopuolelle. Liikennemäärien väheneminen oletettavasti helpottaisi lyhytaikaisten asiakaspysäköintipaikkojen löytymistä. Liikenteen väheneminen ruuhka-aikoina helpottanee myös jonkin verran tavaraliikenteen sujuvuutta maksullisia pysäköintipaikkoja vapauttamalla.

 

Ruuhkamaksuilla ei todennäköisesti tulisi olemaan ainakaan merkittävää vaikutusta maksulliseen pysäköintiin. Maksullisen pysäköinnin tuotto vuonna 2008 oli 9,7 miljoonaa euroa. Liikennemäärien väheneminen vaikuttaa omalta osaltaan myös siihen, että virheellisten pysäköintien määrä jonkin verran laskee.

 

Ruuhkamaksuselvityksessä liikenteen aiheuttamien melutasojen arvioidaan eri ruuhkamaksumalleissa muuttuvan vain vähän. Rakennusvirasto on alkanut päällystää tiettyjä katuosuuksia melua vaimentavalla päällysteellä, joten mahdollinen yhteisvaikutus voi vähentää melun suuruusluokkaa ruuhkamaksuselvityksessä mainittua enemmän.

 

Ruuhkamaksuselvityksessä kerrottujen hiilidioksidipäästöjen ja muiden terveydelle haitallisten päästöjen vähenemisen lisäksi myös katujen päällysteen kulumisesta ja liukkaudentorjunnasta aiheutuva katupöly vähentyisi ruuhkamaksujen vaikutuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta päätti hyväksyä esittelijän muutetun ehdotuksen seuraavien äänestysten jälkeen:

 

Jäsen Heinämies teki jäsen Hartosen kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan lausuntoehdotukseen lisätään yhteenvetona seuraava teksti:

 

”Yleisten töiden lautakunta suhtautuu selvityksen pohjalta myönteisesti ruuhkamaksujärjestelmään ja katsoo selvityksen osoittavan, että ruuhkamaksuilla voidaan edistää liikennepoliittisia tavoitteita kustannustehokkaasti Helsingin seudulla.

 

Selvityksen perusteella voidaan todeta muun muassa, että väärinpysäköinti vähentyisi, katumelu ja liikenteen yleiset meluhaitat vähenisivät , katupölyn määrä vähenisi, liikenne sujuvoituisi, asukaspysäköinti helpottuisi ja julkisten katutilojen viihtyisyys lisääntyisi.

 

Maksujen tuotot on tärkeä saada joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiseen ja lipun hintojen pitämiseen kohtuullisina.”

 

Jäsen McCarron teki varajäsen Pätiälän kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan lausuntoehdotukseen lisätään yhteenvetona seuraava teksti:

 

”Yleisten töiden lautakunta ei tämän selvityksen perusteella kannata ruuhkamaksuja. Syinä ovat epäselvät ympäristövaikutukset, liikenteen ajonopeuksien kasvu ja epäselvät vaikutukset liikenteen meluun.

 

Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että eräät mallit lisäävät liikennettä asuntokaduilla ja yleensä alemman asteen katuverkolla.”

 

Ensimmäisessä äänestyksessä jäsen Heinämiehen tekemä ehdotus voitti 5 äänellä (Heinämies, Klemetti, Hartonen, Saksala, Hänninen) 4 ääntä vastaan (McCarron, Pätiälä, Inkeroinen-Kalliokoski, Österberg) jäsen McCarronin tekemän ehdotuksen.

 

Toisessa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti 6 äänellä (Pätiälä, Inkeroinen-Kalliokoski, McCarron, Hänninen, Saksala, Österberg) 3 ääntä (Klemetti, Hartonen, Heinämies) vastaan edellisessä äänestyksessä voittaneen jäsen Heinämiehen ehdotuksen.

 

Heinämies, Hartonen ja Klemetti ilmoittivat pöytäkirjaan merkittäväksi muutosehdotuksen mukaisen eriävän mielipiteen.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (3.9.2009) mm. seuraavaa:

 

Selvityksessä tutkitut ruuhkamaksumallit olivat:

-        kehämalli, jossa on yksi Kehä III:n sisäpuolella sijaitseva maksukehä. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän ylittämiseen.

-        linjamalli, jossa on kaksi maksukehää kantakaupungin ulkopuolella sekä Kehä III:n sisäpuolella. Lisäksi toteutettaisiin kaksi poikittaista maksulinjaa kantakaupungin maksukehältä luoteeseen ja koilliseen. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän tai -linjan ylittämiseen.

-        vyöhykemalli, joka koostuisi kahdesta vyöhykkeestä. Maksu perittäisiin ajettujen kilometrien perusteella.

 

Kuva: Tutkitut ruuhkamaksumallit

 

Riippumatta ruuhkamaksujen toteuttamisesta käynnissä olevat tai lähivuosiksi suunnitellut tiehankkeet valmistuessaan vähentävät kohdallaan nykyisiä ruuhkia. Uudet väylät vähentävät ruuhkia eniten poikittaisilla pääväylillä, mutta säteittäisille pääväylille syntyisi uusia ruuhkia.

 

Toteutettaessa kaikki ruuhkamaksumallit olisivat tehokkaita ruuhkien poistajia koko seudulla. Tarkasteluissa käytetyillä hintatasoilla kehä- ja linjamallit leikkaisivat aamuruuhkatunnin liikennesuoritteen kasvun lähes puoleen ja vyöhykemalli poistaisi kasvun lähes kokonaan. Ruuhka­maksun suuruus luonnollisesti vaikuttaa olennaisesti liikennemääriin kaikissa vaihtoehdoissa ja vaikutukset ovat tästä syystä kohtuullisen vaivattomasti rajattavissa liikennepoliittisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle.

 

Ruuhkamaksujen vaikutus joukkoliikenteeseen

 

Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Myös kevyen liikenteen matkat lisääntyisivät. Muutokset kulkutavassa olisivat ruuhka-aikoina suurempia kuin muina aikoina.

 

Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5–12 %. Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kan­takaupungin raitioliikenteessä.

 

Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla. Ruuhkamaksut tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen keskittymistä vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen.

 

Ruuhkamaksujen aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän lisäys luo paineen tarjottavan kapasiteetin lisäämiselle. Selvityksessä on lähdetty siitä, että matkustajamäärien kasvu ei saa heikentää matkustusväljyyttä. Kapasiteetin lisääminen vaikuttaisi joukkoliikenteen hoidon kustannuksiin, jotka kasvaisivat pääkaupunkiseudulla alustavan arvion mukaan 20–39 milj. euroa vuodessa. Lisäys on 6–11 % suhteessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannuksiin vuonna 2008.

 

Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8–23 milj. euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustannukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla 11–16 milj. euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8–11 % vuoteen 2008 verrattuna.

 

Joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen parantaisi myös joukkoliikenteen palvelutasoa. Vuorovälien lyhentyminen lyhentäisi myös matkustajien odotusaikoja, minkä on laskettu tuottavan matkustajille hyötyä

8–23 milj. euroa vuodessa ruuhkamaksumallista riippuen. Lisäksi joukkoliikenne nopeutuisi jonkin verran ruuhkautumisen vähentyessä. Myös joukkoliikenteen luotettavuus paranisi, sillä ruuhkat aiheuttaisivat entistä vähemmän hajontaa matka-aikoihin. Tutkimusten mukaan nopeus ja luotettavuus ovat matkustajille tärkeimmät joukkoliikenteen palveluta­so­tekijät. Jatkoselvityksissä tulee arvioida joukkoliikenteen nopeutumisella ja luotettavuuden paranemisella saavutettavat hyödyt niin liikennöintikustannuksiin kuin yhteiskuntataloudellisesti.

 

Ruuhkamaksujen kustannustehokkuus

 

Ruuhkamaksuselvityksessä on arvioitu, onko ruuhkamaksu aiheuttamiinsa kustannuksiin nähden tehokas ja edullinen tapa saavuttaa liikennejärjestelmän kehittämiselle annetut tavoitteet. Kustannustehokkuutta on tarkasteltu sekä liike- että yhteiskuntataloudellisesti.

 

Ruuhkamaksujen liiketaloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu vertaamalla eri ruuhkamaksumallien tuloja niiden aiheuttamiin kustannusten lisäyksiin. Tarkastelun perusteella kaikki ruuhkamaksumallit kattaisivat aiheuttamansa kustannusten lisäyksen maksutuloilla. Kaikki ruuhkamaksumallit olisivat liiketaloudellisesti kannattavia nettotuoton ollessa mallista riippuen 110–170 milj. euroa vuosittain.

 

Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu ottamalla ruuhkamaksun hyödyt ja kustannukset huomioon mahdollisimman laajassa vaikutuspiirissä mukaan lukien liikkujien hyötyjen ja kustannusten muutokset, liikenneonnettomuuksien ja päästöjen muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä julkisen talouden rahavirrat.

 

Autoilun vähentymisestä johtuvat matka-ajan ja auton käyttökulujen säästöt sekä onnettomuus- ja päästökustannusten säästöt ylittäisivät määrältään kehä- ja linjamalleissa liikkujille aiheutuvat kustannukset. Vyöhykemallin yhteiskuntataloudelliset hyödyt eivät ylittäisi kustannuksia.

 

Huomioitaessa myös ruuhkamaksumallien ruuhkamaksuina saadut tuotot, ruuhkamaksujärjestelmän perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä joukkoliikenteen tariffituen kasvu, on kaikkien ruuhkamaksumallien yhteiskuntataloudellinen kustannustehokkuus hyvä.

 

Muut vaihtoehtoiset keinot

 

Selvityksessä on arvioitu ruuhkamaksuille vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa seudulle asetetut liikennepoliittiset toiveet. Vaihtoehtoiset keinot kuten esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden parantaminen, maksuton joukkoliikenne, pysäköinnin hinnoittelu keskusta-alueilla, liikkumisen ja liikenteen hallinnan lisääminen ja liityntäpysäköinnin lisääminen, aiheuttaisivat vaihtelevan suuruisia muutoksia joukkoliikenteen matkustajamääriin, mutta eivät vähentäisi merkittävästi liikenteen ruuhkautumista. Muilla keinoilla ei myöskään kyettäisi lisäämään joukkoliikenteen käyttöä samalla voimakkuudella kuin vertailluilla ruuhkamaksumalleilla.

 

Ruuhkamaksulla saavutettavat liikennepoliittiset vaikutukset ovat mittakaavaltaan selvästi suurempaa luokkaa kuin muilla toimenpiteillä saavutettavat vaikutukset. Muilla toimenpiteillä ei käytännössä ole mahdollista päästä vastaaviin liikennepoliittisiin hyötyihin kuin ruuhkamaksuilla. Muilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin tukea ja edelleen voimistaa ruuhkamaksulla saavutettavia vaikutuksia ja muidenkin toimenpiteiden valmistelua onkin syytä jatkaa riippumatta siitä toteutetaanko ruuhkamaksu vai ei.

 

Yhteenveto                       Ruuhkamaksu on tehokas liikennepoliittinen ohjauskeino, jonka vaikutuksesta suuri määrä liikkujista vaihtaisi kulkutapansa henkilöautosta joukkoliikenteeseen. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät ruuhkia selvästi ja kasvattaisivat joukkoliikenteen matkustajamääriä 5–12 % ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuut­ta 3–7 %-yksikköä. Vaikutukset ovat huomattavia, sillä vertailukohtana voidaan todeta, että merkittävien joukkoliikenteen infrastruktuuri-investointien, kuten esimerkiksi Kehä-radan tai Länsimetron on kunkin arvioitu nostavan joukkoliikenteen kulkutapa-osuutta pääkaupun­kiseudulla 0,2 %-yksikköä. Tähän suhteutettuna ruuhkamaksun vaikutus joukkoliikenteen käytön kasvattamiseksi on pienimmilläänkin yli kymmenkertainen.

 

Joukkoliikenteen kasvanut kysyntä luo edelleen tarvetta vuorotarjonnan lisäämiselle, jolloin joukkoliikenteen palvelutaso paranee houkutellen lisää matkustajia ja synnyttäen positiivisen kierteen joukkoliikenteen kehittämiseksi. Palvelutasoa parantaisivat myös ruuhkautumisen vähentymisestä johtuva joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentyminen ja luotettavuuden parantuminen.

 

Ruuhkautumisen vähentyminen nopeuttaisi voimakkaimmin poikittaisia pääväyliä kulkevia joukkoliikennelinjoja, jotka kärsivät säteittäisiä pääväyliä kulkevia linjoja enemmän ruuhkaisuudesta. Säteittäisten pääväy­lien linjat kulkevat jo nykyään pitkälti joukkoliikenteelle varattuja kaistoja pitkin. Pääkaupunkiseudulla liikenteen kasvu tulee ennusteiden mukaan tulevaisuudessa suuntautumaan nimenomaan poikittaiseen liikku­miseen.

 

Selvityksen mukaan joukkoliikenteenkysynnän kasvu olisi absoluuttisesti mitattuna suurinta kustannustehokkaan raskaan raideliikenteen linjojen varrella. Toisaalta muutokset kantakaupungin raitio- ja bussiliikenteen matkustajamääriin jäisivät suhteellisesti pienemmiksi, koska joukkoliikenteellä jo nykyisin on erittäin merkittävä rooli kantakaupungin kulkutapana.

 

Mikäli ruuhkamaksujärjestelmä päätetään toteuttaa, tulee sen tuotoilla kattaa järjestelmän perustamisesta ja ylläpidosta sekä joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisestä johtuvat kustannukset. Tämän ylittävät tuotot tulisi myös ohjata liikennejärjestelmän kehittämiseen käyttämällä rahat liikenteen infrastruktuurihankkeisiin sillä alueella, josta maksuja kerätään. Henkilöautoliikenteen kasvun hidastuessa infrastruktuurihankkeita tulisi toteuttaa joukkoliikennehankkeita painottaen.

 

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys antaa hyvän pohjan käydä keskustelua ruuhkamaksujen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.9.2009), että ruuhkamaksu­selvitys antaa varsin kattavan tietopohjan ruuhkamaksujen toimivuudes­ta erityisesti liikennepoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Selvityksen tuottama tieto ruuhkamaksujen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja erityisesti vaikutuksista seudun kilpailukykyyn ja alueen yritystoimintaan on rajallisempaa.

 

Selvityksen johtopäätös on, että liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin tällä hetkellä käytössä olevat keinot. Selvitykseen sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä liittyen mm. liikenteen kasvuennusteisiin ja tutkittujen ratkaisujen tekniseen toteutettavuuteen. Näiltä osin jatkoselvitykset ovat tarpeen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että merkittävin epävarmuustekijä ja jatkoselvitysten kohde on ruuhkamaksujen käyttöönoton vaikutus Helsingin seudun kilpailukykyyn. Vaihtoehtoisten ruuhkamaksumallien vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin Helsingin seudun eri alueilla ja eri toimialoilla edellyttää myös jatkoselvityksiä.

 

Ruuhkamaksujen käyttöönoton aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän kasvu tarkoittaisi, että joukkoliikenteen tarjontaa olisi merkittävästi lisättävä, jotta ruuhkamaksun oletetut hyödyt toteutuisivat. Liikennetarjonnan lisäyksen mahdollistamiseksi ruuhkamaksuista saatava tuotto tulisi näin ollen ohjata kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien ja ylläpidon sekä liikenteen hoidon rahoittamiseen. Maksutulojen kohdentamisen näkökulmasta ruuhkamaksut olisi perusteltua määritellä lainsäädännöllä maksuksi eikä veroksi.

 

Kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy ruuhkamaksujen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen osallistuminen seudullisesti yhteistyössä valtion kanssa.