HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

37 - 2009

Kokousaika	26.10.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Sosiaalilautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Alankomaihin Hollantiin

3

4

Eräiden asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittaminen

5

5

Talous- ja suunnittelukeskuksen eräät virkajärjestelyt

8

6

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle täydennysrakentamiskorvauksen maksamista varten

10

7

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle täydennysrakentamiskorvauksen maksamista varten

12

8

Kaupunginjohtajan sivutoimet

14

9

Apulaiskaupunginjohtajien sivutoimet

16

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Päivähoidon ja terveysasemien voimavarat lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden tukemisessa

18

2

Sosiaaliviraston perhepalvelujohtajan virkaan ottaminen

23

3

Hallintolakimiehen viran ja osa-aikaisten terveyskeskuslääkärin virkojen perustaminen terveyskeskukseen

28

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Ulla-Marja Urhon toivomusponsi: Kouluruoan säilyttäminen nykytasoisena

30

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Lasten päiväkoti Saanan peruskorjauksen hankesuunnitelma

32

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Esikoislestadiolaiset ry:n poikkeamishakemuksesta

37

3

19.10.2009 pöydälle pantu asia Kannanotto Lauttasaari-Seura ry:n, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Asunto Oy Helsingin Gyldenintie 5 - 7:n muistutuksiin Länsimetron asemakaava-asiassa (nro 11800)

39

4

19.10.2009 pöydälle pantu asia Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä

52

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Krohn) ja Moision (varalla Räty) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

SOSIAALILAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN HOLLANTIIN

Khs 2009-2112

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Alankomaihin Hollantiin, Rotterdamiin 17. – 20.11.2009 tutustumaan lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin paikallisiin ratkaisuihin tavoitteena lapsi- ja perhetyön kehittäminen Helsingissä.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku sosiaalivirastolle välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan sosiaaliviraston käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle (Anneli Levänen PL 7000) kehotuksin toimittaa päätös virkamatkalle lähtijöille sekä sosiaalivirastolle.

PL 7000)

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Sosilaalilautakunnan esitys

Kj toteaa, että sosiaalilautakunta on esityksensä mukaisesti valmistellut virkamatkaa Alankomaihin Hollantiin, Rotterdamiin 17. – 20.11.2009.

Matkan tarkoituksena on tutustua lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin paikallisiin ratkaisuihin tavoitteena lapsi- ja perhetyön kehittäminen Helsingissä.

Lautakunta esittää virkamatkalle lautakunnan kymmentä varsinaista jäsentä sekä kaupunginhallituksen edustajaa lautakunnassa. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 300 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin sosiaalilautakunnan käytettävissä olevista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Venäjällä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

4

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2009-2092

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista tertiääri- ja primäärilainoja seuraavasti:

Yhtiö

Tertiäärilaina €

Primäärilaina €

Kumpulan Kiinteistöt Oy Posliinikatu

418 890,00

Pihlajiston Kiinteistöt Oy

Harjannetie 47

419 830,00 

261 256,00

 Malmin Kiinteistöt Oy

Ruotutorppa

673 021,00

220 300,00

Jakomäen Kiinteistöt Oy

Alppikylänkatu 1

300 600,00

Yhteensä

1 812 341,00

481 556,00

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Asuntotuotantotoimikunta esittää (30.9.2009), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin lainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Kumpulan Kiinteistöt Oy / Posliinikatu on Arabianrantaan rakennettava 43 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 8 377 800 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 7 313 910 euroa, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) käynnistysavustuksella 645 000 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 418 890 euroa.

Pihlajiston Kiinteistöt Oy / Harjannetie 47 on Viikinmäkeen rakennettava 40 kerrostaloasuntoa ja liiketilaa 89 m2 sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 8 656 986 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 7 375 900 euroa, ARA:n käynnistysavustuksella 600 000 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 419 830 euroa ja primäärilainalla 261 256 euroa.

Malmin Kiinteistöt Oy / Ruotutorppa on Malmille rakennettava 61 kerrostaloasuntoa, 182 m2 perhekodin ja 70,5 m2:n traktoritallin sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 12 425 400 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 10 538 129 euroa, ARA:n käynnistysavustuksella 915 000 euroa ja erityisryhmille tarkoitetulla investointiavustuksella 78 951euroa sekä kaupungin tertiäärilainalla 673 021 euroa ja primäärilainalla 220 300 euroa. Perhekodin osalta korkotukilaina ja investointiavustus on myönnetty arvonlisäverottomalle hankintahinnalle.

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Alppikylänkatu 1 on Alppikylään rakennettava 36 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 6 010 900 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 5 170 300 euroa, ARA:n käynnistysavustuksella 540 000 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 300 600 euroa.

Asuntotuotannossa käytettävät rahoitusmuodot

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää vuosina 2009-2010 15 000 euron käynnistysavustuksen per asunto Helsingin seudulle rakennettaville valtion tukemille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.

Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu. Tertiäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteen korkotukilainan ja käynnistysavustuksen jälkeinen, noin 5 %:n suuruinen omarahoitusosuus.

Primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 2,1 % ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti. Primäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteisiin sisältyviä liiketiloja.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja

n. 24,6 milj. euroa.

5

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa talous- ja suunnittelukeskuksen strategiapäällikön (vak.nro 016753), konserniyksikön päällikön (vak.nro 017054) ja kehityspäällikön (vak.nro 015155) työsuhteisten toimien tilalle vastaavat samapalkkaiset virat 15.10.2009 lukien sekä lakkauttaa projektipäällikön (vak.nro 017023) ja taloushallintopäällikön (vak.nro 962206) virat 15.10.2009 alkaen.

Pöytäkirjanote toimien haltijoille, talous- ja suunnittelukeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, varainhallinnalle ja elinkeinopalvelulle sekä Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, henkilöstöpäällikkö, puhelin 310 36284

KJ toteaa, että kuntalain mukaan julkista valtaa käyttävän henkilön tulee toimia virkasuhteessa. Tämä koskee myös julkista valtaa käyttävän viranhaltijan sijaisena toimivaa henkilöä. Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosaston strategiapäällikön toimi tulisi muuttaa viraksi tehtävien laajuuden ja vastuullisuuden sekä osastopäällikön sijaisuusjärjestelyjen varmistamiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosaston konserniyksikkö perustettiin 1.7.2009 ja yksikköä johtaa konserniyksikön päällikkö. Tehtävien laajuuteen ja vastuullisuuteen liittyen tulisi konserniyksikön päällikön toimi muuttaa viraksi.

Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun elinkeinokehityksen elinkeinopäällikön sijaisena tulee toimimaan 1.5.2009 perustetun kehityspäällikön vakanssin toimenhaltija. Kehityspäällikön toimi tulisi muuttaa viraksi sekä lakkauttaa samassa yhteydessä projektipäällikön virka.

Toimia hoitavilta henkilöitä on saatu kirjalliset suostumukset ja henkilöt tullaan suostumuksensa mukaisesti siirtämään perustettaviin virkoihin vastaavista toimista nykyisin palkkaeduin.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu -osasto muutettiin Taloushallintopalvelu -liikelaitokseksi 1.1.2009 alkaen. Toimitusjohtajaksi valittu Tuula Jäppinen erosi taloushallintopäällikön virasta 1.1.2009 alkaen tultuaan valituksi Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen toimitusjohtajaksi. Taloushallintopäällikön virka tulisi lakkauttaa.

Henkilöstökeskus puoltaa talous- ja suunnittelukeskuksen esitystä.

6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE TÄYDENNYSRAKENTAMISKORVAUKSEN MAKSAMISTA VARTEN

Khs 2009-1876

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

kiinteistövirastolle 266 000 euroa tontin 49076/12 vuokralaiselle Laajasalon Kiinteistöt Oy:lle asemakaavan muutoksen nro 11135 mukaisen tontin 49076/12 täydennysrakentamiskorvauksen maksamista varten

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnittelu- ja kehittämisosastoille

Lisätiedot:
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25712

LIITE

Kiinteistölautakunnan esitys 1.9.2009

Kj toteaa, että Laajasalon Kiinteistöt Oy on esittänyt täydennysrakentamista koskevan korvaushakemuksen. Hakemus on käsitelty tonttiosastolla kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja lautakunnan antamien soveltamisohjeiden mukaisesti.

Korttelin nro 49076 täydennysrakentamisen on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen muodostivat uudis-rakennettavat tontit 49076/10 ja 14, jotka on rakennettu. Toisen vaiheen muodosti tontti 49076/15 ja nyt kyseessä olevan kolmannen vaiheen muodostaan tontti 49076/12.

Po. tontille toteutetaan asemakaavan muutoksen nro 11135 johdosta lisärakennusoikeutta yhteensä 1 850 kem2. Lisärakennusoikeus toteutetaan lisäämällä jo olemassa olevien rakennusten kerrosmäärää.

Laajasalon Kiinteistöt Oy:lle maksettava täydennysrakentamiskorvaus asemakaavan muutoksen nro 11135 tuomasta tontin 49076/12 nettoarvonnoususta olisi 265 783 euroa. Täydennysrakentamiskorvaus maksettaisiin vuokralaiselle maanvuokrasopimuksen muutosten allekirjoittamisen yhteydessä.

Määräraha täydennysrakentamiskorvauksen maksamista varten tulisi myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11,esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

7

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE TÄYDENNYSRAKENTAMISKORVAUKSEN MAKSAMISTA VARTEN

Khs 2009-1936

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

kiinteistövirastolle 656 000 euroa tontin 49080/4 vuokralaiselle Aravakruunu Oy:lle asemakaavan muutoksen nro 11556 mukaisen tontin 49080/4 täydennysrakentamiskorvauksen maksamista varten

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kiinteistöviraston esitys 15.9.2009

Kj toteaa, että kiinteistövirasto on käsitellyt Aravakruunu Oy:n tonttia 49080/4 koskevan täydennysrakentamiskorvaushakemuksen kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden sekä kiinteistölautakunnan päättämien soveltamisohjeiden mukaisesti.

Kaavamuutoksella po. tontille on osoitettu lisärakennusoikeutta yhteensä 4 355 k-m². Tästä lisärakennusoikeudesta 2 400 k-m² sijoittuu uudelle muodostettavalle asuinkerrostalotontille (AK) tontille 49080/9 ja loput 1 955 k-m2 tontin 49080/8 nykyisiin rakennuksiin, joita korotetaan yhdellä kerroksella.

Yhtiölle suoritettava täydennysrakentamiskorvaus asemakaavamuutoksen nro 11556 tuomasta nettoarvonnoususta olisi 655 147 euroa. Tontin 49080/4 täydennysrakentaminen ei edellytä korvausinvestointeja.

Täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi AK-tontin 49080/4 maanvuokrasopimusta tulisi muuttaa siten, että uudeksi vuokra-alueeksi merkitään AK-tontti 49080/8. Tällä tavalla uudisrakennettava AK-tontti 49080/9 sekä LPA-tontti 49080/10 vapautetaan kaupungin suoraan hallintaan. Tontin 49080/4 pinta-ala pienenee maanvuokrasopimuksen muutoksen johdosta 3 994 m². Vuokra-alueen tarkistamisen yhteydessä tontin 49080/8 maanvuokraa tarkistetaan täydennysrakentamalla käyttöönotettavan rakennusoikeuden osalta.

Kaupunginhallituksen tulisi myöntää kiinteistövirastolle talousarvion alakohdasta 8 01 02-11 (esirakentaminen, täyttötyöt, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khs:n käytettäväksi) 656 000 euron määräraha tontin 49080/4 vuokralaiselle Aravakruunu Oy:lle tontin 49080/4 täydennysrakentamisen mahdollistavasta maanvuokrasopimuksen muutoksesta.

8

KAUPUNGINJOHTAJAN SIVUTOIMET

Khs 2009-2120

VS KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä kaupunginjohtajan sivutoimi-ilmoituksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote kaupunginjohtajalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

Vs. Kj toteaa, että hallintosäännön 17 §:n mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää viraston tai laitoksen päällikkö taikka hänen määräämänsä alaisensa viranhaltijan osalta. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin asiasta kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan osalta sekä kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja alaisensa viraston tai laitoksen päällikön osalta.

Kaupunginjohtaja on ilmoittanut (13.10.2009) sivutoimet seuraavasti:

- Helsingin seudun kauppa-

kamarin valtuuskunta jäsen

- INSEAD Finnish Council puheenjohtaja

- Kansallisen Kokoomus-

puoleen säätiö hallituksen jäsen

- Kansallissäätiö isännistön jäsen

- Keskuskauppakamarin

valtuuskunta jäsen

- Merkkivuoden 1809 muistamisen

valmisteluvaltuuskunta jäsen

- Metropolipolitiikkahankkeen

neuvottelukunta jäsen

- Stiftelsen Arcada, förvalt-

ningsrådet jäsen

- Suomen Japanin Instituutin säätiö jäsen

- Suomen Kansallisoopperan

100 -vuotisjuhlan neuvottelukunta jäsen

- Suomen Kuntaliitto,

kaupunkipoliittinen työryhmä jäsen

- Suomen Messusäätiön hallitus jäsen

- Suomen Messut osuuskunnan

hallintoneuvosto jäsen, puheenjohtaja

9

APULAISKAUPUNGINJOHTAJIEN SIVUTOIMET

Khs 2009-2094

Kaupunginhallitus päättänee merkitä apulaiskaupunginjohtajien sivutoimi-ilmoitukset tiedoksi.

Pöytäkirjanote apulaiskaupunginjohtajille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

Kj toteaa, että hallintosäännön 17 §:n mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää viraston tai laitoksen päällikkö taikka hänen määräämänsä alaisensa viranhaltijan osalta. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin asiasta kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan osalta sekä kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja alaisensa viraston tai laitoksen päällikön osalta.

Apulaiskaupunginjohtajat ovat ilmoittaneet sivutoimensa seuraavasti:

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja

- Valtioneuvoston asettama Kauhajoen

koulusurmien tutkintalautakunta puheenjohtaja

- Osuuskunta HOK-Elannon

edustajisto varajäsen

- Mielenterveyden keskusliitto puheenjohtaja

- Miessakit ry:n valtuuskunta puheenjohtaja

- Energie-Cités hallitus varapuheenjohtaja

- Procura+ puheenjohtaja

- Kuntajohtajat ry:n hallitus jäsen

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja

- Kuntien eläkevakuutus Keva hallituksen jäsen

- Biomedicum Helsinki -säätiön

hallintoneuvosto jäsen

- Ortopedian ja traumatologian

tutkimus -säätiön hallintoneuvosto jäsen

- Suomen Latu ry.n neuvottelukunta jäsen

- Valtakunnanoikeus jäsen

- Suomi-seuran johtokunta jäsen

- Suomen kuntajohtajat ry.n hallitus varajäsen

- Osuusliike HOK-Elannon edustajisto

ja hallintoneuvosto jäsen

- Nordea Keski-Töölö valvoja

- Journal of Medical Ethics, International

Advisory Board jäsen

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja

- Helsingin Osuuskauppa Elannon

edustajisto jäsen

- Helsingin yliopiston tiedesäätiön

valtuuskunta jäsen

- Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen

vuorovaikutuksen neuvottelukunta jäsen

- Kunnallisen työmarkkinalaitoksen

valtuuskunta jäsen

- Paasikivi-Seuran valtuuskunta jäsen

- Pop & Jazz konservatorion säätiön

valtuuskunta jäsen

- Suomen molekyylilääketieteen

instituutin (FIMM) yhteistyöelin jäsen

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja

- Asuntoreformiyhdistys ry puheenjohtaja

- Osuuskunta Asuntomessut

hallintoneuvosto jäsen

- Euroopan metropolialueiden

joukkoliikenneviranomaiset

(EMTA) puheenjohtaja

- Alvar Aalto säätiö, Riihitien

- hoitokunta puheenjohtaja

- METREX, The Network of European

Metropolitan Regions and Areas puheenjohtaja

- SFHP (Suomi Housing and

Planning ry) hallitus jäsen

1

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄHOIDON JA TERVEYSASEMIEN VOIMAVARAT LASTEN JA HEIDÄN VANHEMPIENSA MIELENTERVEYDEN TUKEMISESSA

Khs 2009-1183

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 29.9.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 15.9.2009

Stj toteaa, että käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

4 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa vahvistetaan erityisesti lasten päivähoidon ja terveysasemien voimavaroja lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden tukemisessa.” (Kati Peltola, äänin 49 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Terveyslautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että Helsingissä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen osallistuvat kaupungin eri hallintokunnat ja lisäksi usein myös erikoissairaanhoito, kansalaisjärjestöt, poliisi ja seurakunta. Vuonna 2009 poikkihallinnollisena yhteistyönä valmisteltu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma luo entistä selkeämmät raamit kehittämistyölle. Ko. hyvinvointisuunnitelman moneen kärkihankkeeseen on nivottu lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen samoin kuin uudenlaisten korjaavien toimintojen järjestäminen. Helsingin terveyskeskuksen velvoitteena on osallistua ensisijaisesti sellaisiin suunnitelman kärkihankkeisiin, jotka sisällöltään kuuluvat terveyskeskuksen perustehtävään.

Terveyskeskuksen perustehtävä ja painoalueet linjataan terveyskeskuksen strategiassa. Yksi strategisista linjauksista on väestön terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on osa tätä strategista linjausta. Terveysasemat-osaston neuvolatyön ja terveyden edistämisen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksiköt tuottavat pääosan helsinkiläisten lasten ja nuorten terveyden edistämisen palveluista. Kummankin yksikön perustehtävä on edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä tunnistaa ja puuttua lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Ikäryhmäkohtaisiin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen, nuoren ja perheen mielenterveyden tukeminen sekä tarvittaessa mielenterveyden häiriöihin puuttuminen ja ohjaaminen tukeviin tai korjaaviin palveluihin. Neuvola ja kouluterveydenhuolto toimivat varhaisen puuttumisen periaatteella. Neuvolan terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta ja työnohjausta varhaisen puuttumisen toimintamalliin.

Terveysasemat-osastolla on yhteensä 27 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista 20 työskentelee terveysasemilla ja 7 kouluterveydenhuollossa. Tämän lisäksi neuvoloissa toimii 13 neuvolapsykologia. Edellä mainittujen tehtäviin kuuluu perheiden mielenterveydellinen hoitotyö ja varhainen tuki. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ja lääkärit ohjaavat tarvittaessa lapsen ja hänen vanhempansa neuvolapsykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotoille. Kaikille raskaana oleville tehdään äitiysneuvolassa keskiraskauden aikana tai 2- 3 kuukautta synnytyksen jälkeen ns. mielialaseula raskauden aikaisen masennuksen tunnistamiseksi.

Neuvoloiden henkilökunta tekee jo nyt tiivistä alueellista yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa ns. perheverkostoissa. Yhteistyömuodot päiväkotien kanssa ovat vakiintuneet. Lapaset perheverkosto -hankkeessa (2006 - 2008) kehitettiin pysyvä perhepalveluverkostomalli, joka perustuu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen sekä kolmannen sektorin eri toimijoiden tiiviiseen kumppanuuteen sekä perheiden omien vahvuuksien ja keskinäisen vertaistuen hyödyntämiseen. Toiminnalla tuetaan perheitä mahdollisimman varhain jo raskausaikana. Toimintamalli on juurrutettu koko Helsinkiin.

Perhepalveluverkostomallin osana kehitettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa perhevalmennusmalli, joka sekin on käytössä koko Helsingissä. Perhevalmennusryhmät kokoontuvat yhteensä 8 kertaa sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen. Perhevalmennuksen perustavoite on vanhemmuuden vahvistuminen. Mallissa kiinnitetään huomiota myös perheen henkiseen hyvinvointiin. Perhevalmennuksessa tuetaan perheiden vuorovaikutusta toistensa kanssa ja luodaan mahdollisuus samassa elämäntilanteessa elävien kokemusten ja tunteiden vaihdolle.

Koko Helsingissä toimivat alueelliset Vartu-tiimit (Varhaisen tuen tiimit), mistä perheet voivat saada mielenterveyden tukea. Perheet ohjataan tarvittaessa myös perheneuvolaan. Vaikeimmissa tilanteissa otetaan yhteys lastensuojeluun.

Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikössä kehitetään parhaillaan laajan terveystarkastuksen mallia, jossa perhe huomioidaan kokonaisuutena ja lapsen kasvun sekä hyvinvoinnin ulottuvuuksia käydään perheen näkökulmasta syvällisemmin läpi. Helsingissä kehitetään myös moniammatillista perhetukiryhmätoimintaa, jossa tapaamiseen kutsutaan koolle perheen lisäksi tarpeelliset asiantuntijat. Valmistelussa on myös päihdeäitien hoitoprosessin täsmentäminen yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Molempien vanhempien päihteiden käytöstä kysytään neuvolassa raskauden aikana ja lisäksi lastenneuvolassa laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Tarvittaessa vanhemmat ohjataan hoitoon tilanteen mukaan esim. A-klinikalle tai äitiyspoliklinikalle.

Helsingin terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on kattava toimintasuunnitelma, jonka mukaan kouluterveydenhuolto tukee perustehtävänsä mukaisesti jokaisen oppilaan mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luo edellytyksiä oppimiselle. Viime vuosina on tavoitteellisesti suunnattu henkilöstövoimavaroja erityisesti nuorimpien ikäluokkien terveyden edistämiseksi ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Kouluterveydenhuollossa on kattava jokaiselle ikäryhmälle soveltuva terveystarkastusohjelma, joka tukee jokaisen oppilaan mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luo edellytyksiä oppimiselle.

Kouluterveydenhuollolla on tukenaan oppilashuoltotyöryhmä, johon kuuluvat mm. psykologi ja kuraattori, joiden vastaanotolle koululainen ja hänen vanhempansa ohjataan tarvittaessa. Paikalliset olosuhteet, yhteistyötarpeet, psykososiaalisen työn vaativuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja erityistukea vaativien koululaisten määrä ja koulujen lukumäärä on otettu huomioon arvioitaessa terveydenhoitajaresursseja.

Vuoden 2009 aikana käynnistyvässä Tukevasti-hankkeessa tullaan perheverkostotoiminta laajentamaan koskemaan myös kouluikäisten lasten ja nuorten perheiden kanssa toimivia tahoja. Terveyskeskus on mukana kehittämässä hanketta yhdessä sosiaaliviraston, opetusviraston sekä nuorisoasiankeskuksen kanssa.

Sosiaalilautakunta toteaa (15.9.2009) mm., että sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelut, lasten päivähoito ja terveyskeskus, erityisesti äitiys- ja lastenneuvolat, toimivat tiiviissä yhteistyössä lasten ja heidän vanhempiensa tukemisessa. Perheverkosto-toimintamalli kokoaa alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Yhteistyölle on luotu toimivat käytännöt ja rakenteet. Lähtökohta on, että toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa.

Terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolan ja lasten päivähoidon yhteistyöhankkeena käynnistyy 3- ja 5-vuotistarkastusten uudistaminen 4-vuotistarkastukseksi. Tavoitteena on lapsen kasvun ja vanhemmuuden tukeminen yhteistyössä. Sosiaaliviraston lapsiperheiden ja päivähoidon vastuualueiden Perhetyö päivähoidossa -hankkeessa 2008–2009 tuetaan perhetyön keinoin päivähoidossa olevia lapsiperheitä. Hankkeessa kehitetään yhteinen työmalli, jossa perhetyöntekijä työskentelee päivähoidon ympäristössä ja kohtaa tukea tarvitsevat lasten vanhemmat heille luontevassa paikassa.

Perheneuvolan organisaatiomuutoksessa perheneuvolan henkilöstö-määrä säilyi ennallaan. Kokonaisuutena ottaen tämä tarkoitti merkittävää lisäresursointia lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Perheneuvolan vauvaperhetyön resursseja on lisätty ja yhteistyö äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa on jatkunut jo pitkään. Perheneuvola tarjoaa konsultaatiota kaikille päivähoidon erityisryhmille sekä muillekin ryhmille tarvittaessa.

Myös erityispalvelujen uudistamisen avulla pyritään turvaamaan lasten ja nuorten mielenterveyshoitoa entistä paremmin. Intensiivimenetelmän kehittämishanke tähtää siihen, että ko. menetelmä kuntouttaa erityisesti niitä nuoria, joille perinteiset psykiatriset hoitomuodot ja lastensuojelun tukikeinot eivät tuo tarvittavaa apua. Helsingissä aloittaa syksyn 2009 aikana kaksi neljän moniammatillisen työntekijän työryhmää.

./. Lautakuntien lausunnot kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteinä.

2

SOSIAALIVIRASTON PERHEPALVELUJOHTAJAN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perhepalvelujohtajan virkaan Pia Sutisen 1.1.2010 lukien 6 396,31 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, sosiaalilautakunnalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Eriävä mielipide

Stj toteaa, että asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen esittelijällä.

Sosiaalilautakunta toteaa mm. (13.10.2009), että sosiaaliviraston perhepalvelujohtaja kuoli 7.2.2009. Perhekeskustoiminnan päällikkö Sisko Lounatvuori on hoitanut perhepalvelujohtajan avointa virkaa 8.2.2009 lukien. Kaupunginhallitus on päätöksellään 16.2.2009, 225 § kehottanut sosiaalivirastoa julistamaan perhepalvelujohtajan viran haettavaksi.

Perhepalvelujohtajan virka on ollut julkisesti haettava 10.5.2009 -1.6.2009. Sosiaalitoimen johtosäännön 21 §:n mukaan perhepalvelu-johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi riittävä johtamistaito ja kokemus hallintotehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muodollisten kelpoisuusehtojen lisäksi perhepalvelujohtajan virkaan valittavalta edellytetään monipuolista kokemusta toiminnan, talouden ja henkilöstön johtamisesta sekä lasten, nuorten, perheiden ja sijaishuollon sosiaalipalvelujen tuntemusta.

Virkaa täytettäessä tulee erityisten kelpoisuusehtojen lisäksi ottaa huomioon perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Määräajassa hakemuksensa jätti 23 hakijaa.

./. Hakijoista ja heidän ansioistaan laadittu yhteenveto on liitteenä.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Sirkku Ingervo, sosiaalilauta-kunnan varapuheenjohtaja Olli Valtonen, sosiaalilautakunnan jäsen Terhi Mäki sekä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ovat haastatelleet ne hakijat, joilla sekä alan tuntemuksen että johtamiskokemuksen vaativuuden ja pituuden puolesta on katsottu olevan vahvimmat edellytykset perhepalvelujohtajan virkaan. Edellä mainituin perustein on hakijoista haastateltu XXXX XXXX, XXXX XXXX, Pia Sutinen ja XXXX XXXX. Haastattelussa tarkennettiin hakijoiden työkokemusta, koulutusta ja perhepalvelujohtajan tehtävissä vaadittavaa monipuolista lasten, nuorten, perheiden ja sijaishuollon sosiaalipalveluiden tuntemusta.

XXXX XXXX, XXXX XXXX, Pia Sutinen ja XXXX XXXX ovat osallistuneet Psycon Oy:n järjestämiin soveltuvuustesteihin.

Sosiaalilautakunta on haastatellut XXXX XXXX, Pia Sutisen ja XXXX XXXX. Psycon Oy:n edustaja on ollut haastatteluryhmän kuultavana. Haastattelussa on ollut nähtävänä hakuasiakirjat.

Soveltuvuusarvioinnin yhteenvedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 29 kohdan mukaan.

Perhepalvelujohtajan virkaa täytettäessä on otettava huomioon lapsiperheiden palvelujen monimuotoisuus (lastensuojelu, avohuolto, sijaishuolto, perheoikeudelliset asiat, perheneuvolatoiminta sekä leikkipuistotoiminta), sosiaaliviraston strategia sekä perhepalvelujohtajan taloudelliset ja toiminnalliset vastuut.

Edellä olevat tekijät huomioon ottaen tärkeinä perhepalvelujohtajan vaatimuksina on pidettävä kykyä laajojen kokonaisuuksin hallintaan, strategisen ajattelun vahvuutta ja edellytyksiä strategiseen johtamiseen sekä yhteiskuntapoliittisten kehityssuuntien tuntemusta.

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että perhepalvelujohtajan tehtävässä ratkaisevaa on hakijan kokemusten, taitojen ja edellytysten yhdistelmä, eikä niinkään tietty kokemus taikka yhden ulottuvuuden kyvykkyys.

Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan perhepalvelujohtajan kelpoisuus muodostuu koulutuksesta, alan tuntemuksesta, hallinnollisesta kokemuksesta sekä johtamistaidoista.

Haverisella, Lounatvuorella, Sutisella sekä Variksella on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

[KAHDEN HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

Pia Sutinen on ollut Kansaneläkelaitoksen palveluksessa 10 vuotta, apulaisjohtajana ja vakuutuspäällikön tehtävässä. Tällä hetkellä Sutinen toimii Päijät-Hämeen vakuutuspiirin johtajana. Ennen Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtymistä Sutinen on toiminut Helsingin yliopiston opintotukipäällikkönä ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena sihteerinä. Pia Sutinen on ollut Helsingin sosiaalilautakunnan jäsen kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi Sutinen on toiminut koillisen sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtajana vuosina 2001 – 2003 ja koillisen sosiaalijaoston puheenjohtajana vuonna 2004. Edelleen Sutinen on toiminut lapsiperhejaoston puheenjohtajana vuosina 2005 – 2008. Näissä tehtävissä hän on perehtynyt kunnalliseen päätöksentekoprosessiin ja hankkinut sosiaaliviraston eri sektoreiden sekä viraston ja kaupungin verkostojen hyvän tuntemuksen.

[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]

Hakijoiden riittävää johtamistaitoa voidaan arvioida ja vertailla heidän aikaisemman johtamiskokemuksensa sekä tähän tehtävään soveltuvuutta arvioivan soveltuvuustestin perusteella.

Ottaen huomioon edellä mainitut lapsiperheiden palvelujen vastuualueen johtamiseen liittyvät vaatimukset ja edellytykset ja hakijoiden esittämät selvitykset koulutuksensa, työ- ja johtamiskokemuksensa sekä muiden ansioidensa osalta sekä hakuasiakirjoista ja haastatteluista esiin tulleet seikat sosiaalilautakunta katsoo, että parhaat edellytykset toimia perhepalvelujohtajan tehtävässä on Pia Sutisella. Hänellä on kykyjä laajojen kokonaisuuksien hallintaan ja edellytykset strategiseen johtamiseen sekä muutosten läpiviemiseen. Hän on perehtynyt kunnalliseen päätöksentekoprosessiin ja hänellä on lapsiperheiden palvelujen sekä sosiaaliviraston muiden palvelujen tuntemus.

Mikäli valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, ottaminen on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen jäsen Kajanojan ehdotettua jäsen Hackin kannattamana, että perhepalvelujohtajan virkaan esitettäisiin otettavaksi XXXX XXXX ja varalle XXXX XXXX.

Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain esittelijän ehdotus ja Kajanojan ehdotus, jolloin esittelijän ehdotus voitti äänin 7 – 4. Enemmistön muodostivat varapuheenjohtaja Valtonen sekä jäsenet Brettschneider, Mäki, Nurmela, Paavolainen, Pelkonen ja Valpas. Vähemmistöön Kajanojan ehdotuksen kannalle jäivät Kajanojan ja Hackin lisäksi puheenjohtaja Ingervo ja jäsen Vesikansa.

./. Merkittiin, että puheenjohtaja Ingervo ja jäsen Kajanoja ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on liitteenä.

3

HALLINTOLAKIMIEHEN VIRAN JA OSA-AIKAISTEN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

Khs 2009-2034

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskukseen 1.11.2009 lukien hallintolakimiehen viran työsuhteisen toimen tilalle palkan pysyessä muuttumattomana seuraavasti:

Vakanssi- numero	Työsuhteinen toimi	Perustettava virka	Tehtäväkohtainen palkka
025671	Hallintolakimies	Hallintolakimies	3460,30

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.11.2009 lukien seuraavat osa-aikaiset terveyskeskuslääkärin virat kokoaikaisten tilalle seuraavasti:

Vakanssi- numero	Lakkautettava virka	Tehtävä- kohtainen palkka	Perustettava virka	Tehtäväkohtainen palkka
020021	Terveyskeskus- lääkäri	3575,64	2 puolipv. Terveyskeskus- lääkärin virkaa	1787,82
020373	Terveyskeskus- lääkäri	3227,66	2 puolipv. Terveyskeskus- lääkärin virkaa	1613,83
020356	Terveyskeskus- lääkäri	3657,56	2 puolipv. Terveyskeskus- lääkärin virkaa	1828,78

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita päätös koskee.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Stj pitää terveyskeskuksen esitystä perusteltuna.

Terveyskeskus esittää (24.9.2009), että virastossa on kaksi virkasuhteista ja yksi työsuhteinen hallintolakimies. Viranhaltijat hoitavat julkisen vallan käyttöä edellyttäviä tehtäviä kuten terveyslautakunnan sihteerinä toimimisen sekä kehittämisjohtajan ja hallintopäällikön sijaistamistehtäviä, mihin kuuluu muun muassa pitkäaikaismaksupäätösten tekemistä ja hankinnoista päättämistä.

Edellä mainittujen tehtävien asianmukainen hoito edellyttää käytännössä, että myös työsuhteessa olevan hallintolakimiehen tulisi olla käytettävissä julkisen vallan käyttöä edellyttävissä tehtävissä, kuten toimimaan tarvittaessa terveyslautakunnan sihteerinä ja hallintopäällikön sijaisena. Hallintolakimiehen työsuhteinen toimi (025671) tulisi muuttaa toimenhaltijan suostumuksella viraksi. Muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia.

Terveyskeskuslääkäreiden virat ovat kokopäiväisiä. Osa terveyskeskuslääkäreistä haluaa tehdä puolipäivätyötä muun muassa työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi tai osa-aikaeläkejärjestelyiden vuoksi. Malmin ja Itäkeskuksen terveysasemalla on tarve saada puolipäivävirkoja yhteensä kolmen kokopäiväviran tilalle. Virkojen puolittamisen tavoitteena on helpottaa vakinaisten terveyskeskuslääkäreiden pysyvyyttä ja lääkäreiden saantia idän ja pohjoisen alueiden terveysasemille.

Muutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia.

Terveyskeskuksen esitys on päätösehdotuksen mukainen.

Henkilöstökeskus ilmoittaa (9.10.2009), ettei sillä ole huomautettavaa terveyskeskuksen esityksen johdosta.

1

VT ULLA-MARJA URHON TOIVOMUSPONSI: KOULURUOAN SÄILYTTÄMINEN NYKYTASOISENA

Khs 2008-2394

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Ulla-Marja Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Ulla-Marja Urholle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 12.11.2008 talousarvion vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2009 – 2011 (asia 18) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluruoan nykytaso, valikoima, laatu ja määrä turvataan ruoan hinnan mahdollisesta noususta huolimatta. " (Ulla-Marja Urho, äänin 50-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Opetuslautakunta toteaa (26.5.2009) mm., että Kvsto hyväksyessään 12.11.2008 vuoden 2009 talousarvion korotti sisäisten ruokapalvelujen taloussuunnitteluohjeen yksikköhintojen muutosprosenttia niin, että määrärahan nousi käytännössä n. 6,5 % vuoteen 2008 verrattuna. Määrärahakorotuksella Kvsto halusi varmistaa vuoden 2008 mukaisten ruokapalvelujen toteutumisen vuonna 2009. Opetusvirasto ja Palmia ovat puolestaan keskinäisissä neuvotteluissa sopineet, että vuoden 2008 tason mukaiset palvelut toteutetaan myös vuonna 2009.

Opetusvirasto laati esityksensä vuoden 2010 talousarvioksi Khn ohjeiden ja taloudellisen raamin mukaisesti. Opetusviraston vuoden 2010 talousarvioesityksen valmistelun lähtökohtana on ollut muun muassa, ettei peruskoulujen ja lukioiden opetustunneista leikata. Tämän vuoksi joudutaan muiden toimintojen lisäksi myös ruoka- ja siivouspalveluihin kohdistamaan vuonna 2010 keskimääräistä suurempia leikkauksia.

Määrärahaleikkauksista johtuen on opetusviraston käynnistettävä jo vuonna 2009 neuvottelut leikkausten vaikutuksista palvelun laatutasoon vuonna 2010 niissä kohteissa, joiden ruoka- ja siivouspalveluita ei ole kilpailutettu.

Lautakunta toteaa vielä, että opetusviraston ruoka- ja siivouspalvelujen kilpailutuksessa on vuonna 2009 syntynyt kustannussäästöjä samalla, kun kilpailutettujen kohteiden ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso on säilynyt nykyisen tasoisina ja ruokapalveluissa osittain jopa parantunut.

1

LASTEN PÄIVÄKOTI SAANAN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1717

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 12.5.2009 päivätyn lasten päiväkoti Saanan peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 199 brm², rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 3 280 000 euroa ja arvonlisäverollisena 3 995 000 euroa (RI=126,5 ja THI=145,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 12.5.2009
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 22.4.2009
	Liite 3	Lisäselvitys lasten päiväkotien rakentamis- ja korjauskustannuksista

Kaj toteaa, että kysymys on Mellunkylän päivähoitoalueen pysyvään verkkoon kuuluvan lasten päiväkoti Saanan peruskorjauksesta. Päiväkoti sijaitsee Mellunmäen osa-alueella ja rajautuu uusiin rakennettaviin Fallpakan ja Tankovainion asuinalueisiin tarjoten palveluja jatkossa osaltaan myös näiden alueiden lapsiperheille.

Päiväkoti Saanaa on remontoitu lukuisten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien takia koko 2000-luvun ajan niin vesikaton kuin alapohjan osalta. Päiväkodin peruskorjaus on vuonna 2008 tehdyn sisäilmaryhmäkyselyn perusteella siirretty kiireellisten hankkeiden listalle. Hankkeessa koko rakennus peruskorjataan ja rakennustyöt toteutetaan yhdessä vaiheessa. Hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 3,28 milj. euroa (2 733 euroa/brm²).

Päiväkodin toiminta siirtyy remontin aikana osin paviljonkipäiväkotiin osoitteessa Karpalokuja 7 ja osin päivähoitoalueen muihin yksiköihin. Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuoden 2010 huhtikuussa ja sen arvioidaan valmistuvan saman vuoden loppuun mennessä.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.8.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Päiväkoti Saana sijaitsee Mellunkylässä ja se on vuonna 1975 rakennettu, yksikerroksinen tiiliverhoiltu rakennus, jossa on pieni kellarikerros. Asemakaavan mukaan kohde on YS-alueella, tontin rakennusoikeus on 1 300 m² ja siitä on käyttämättä 185 m².

Koko rakennus peruskorjataan ja rakennustyöt toteutetaan yhdessä vaiheessa.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, rakennusviraston ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtuuriosasto.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1. Hankesuunnitelman tekniset selvitykset on koottu erilliseksi liitteeksi, joka on nähtävänä esittelijällä kokouksessa.

Sosiaalilautakunta on 2.6.2009 hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman.

Lasten päivähoidon tarve

Väestöennusteen mukaan lapsiväestö vähenee Mellunkylän peruspiirissä lähivuosina, mutta alkaa uudelleen kasvaa vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2018 Mellunkylässä ennustetaan olevan 1–6-vuotiaita lapsia n. 2 480, joka on n. 150 lasta enemmän kuin vuonna 2008. Päivähoidossa olevien lasten määrä on pysynyt ennallaan.

Päiväkoti Saana on osa Mellunkylän päivähoitoalueen pysyvää päivä-kotiverkkoa. Lisäksi Päiväkoti Saana sijaitsee Mellunmäen osa-alueella ja rajautuu uusiin rakennettaviin Fallpakan ja Tankovainion asuinalueisiin tarjoten palveluja jatkossa osaltaan myös näiden alueiden lapsiperheille.

Päiväkotia on remontoitu lukuisien kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien takia koko 2000-luvun ajan niin vesikaton kuin alapohjan osalta. Päiväkoti Saana on mukana vuonna 2008 tehdyn sisäilmaryhmäkyselyn perusteella siirretty kiireellisten hankkeiden listalle.

Yleistä hankkeesta Tilat on alun perin suunniteltu kolmelle 1–4-vuotiaitten ja kolmelle 3–6-vuotiaitten kokopäiväryhmälle. Päiväkodissa on tällä hetkellä hoidossa 88 lasta ja ryhmäperhepäiväkoti Kultimassa 8 lasta. Ryhmäperhepäiväkodin tilat otetaan peruskorjauksen yhteydessä tehtävien muutostöiden jälkeen päiväkotikäyttöön. Tilapaikkamäärä peruskorjauksen jälkeen on 113 lasta, perustuen tilapaikka-alaan 1 072 m².

Tilat ovat osin ahtaita ja huonokuntoisia. Lasten märkäeteiset puuttuvat kokonaan tai ovat alkeelliset. Keittiö ei vastaa mitoitukseltaan eikä kunnoltaan kuuden kotialueen päiväkodin keittiötä.

Kaikki kalusteet ovat alkuperäisiä ja kunnoltaan heikkoja. Henkilöstön tilat ovat puutteellisia. Rakennuksessa ei ole huomioitu esteettömyyttä. Piha leikkialueena ei täytä päiväkodin vaatimuksia. Myös pihan sadevesiviemäröinti on puutteellinen.

Muutokset vaativat rakennusluvan.

Rakennuksen peruskorjauksen viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Väistötilat Päiväkodin toiminta siirtyy remontin aikana osin paviljonkipäiväkotiin osoitteessa Karpalokuja 7 ja osin päivähoitoalueen muihin yksiköihin.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 3 280 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 733 euroa/brm² ja 3 995 000 euroa yhteensä arvonlisäverollisena eli 3 329 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI=126,5 ja THI=145,8 kustannustasossa huhtikuu 2009.

Hankkeen rakennuskustannuksia nostavia peruskorjaukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat:

- vesikaton uusiminen kallistuksineen ja kattoikkunoineen sekä yläpohjan eristäminen matalaenergiatasovaatimukset täyttäväksi

- ulkoseinärakenteen sisärakennuslevystä on kuntotutkimuksissa v. 2009 löydetty asbestia; ulkoseinä uusitaan kaiken muun paitsi ulkoverhoustiilen osalta; seinä/lattia/kattoliitokset saadaan tiiviiksi ja rakenne kosteusteknisesti toimivammaksi ja energiatehokkaammaksi

- alapohjan rakenteissa terästen korroosiovauriot korjataan ja rakenteiden menetettyä lujuutta parannetaan

- huonokuntoiset ikkunat uusitaan ja ikkunoiden liitoskohdat tiivistetään

- sadevesiviemäröinti tehdään pihalle

- nykyisiin standardeihin verrattuna rakennuksen huonokuntoiset ja puutteelliset lvis-tekniset järjestelmät uusitaan

- lattiarakenteen kosteusongelmat saadaan hallintaan salaojituksen uusimisella, rakenteiden ja lävistysten tiivistyksellä sekä uusitulla ilmanvaihdolla

- aita ja portti uusitaan sekä leikkivälineet kunnostetaan turvallisiksi

- jätekatos on kooltaan liian pieni; se uusitaan ja sijoitetaan kaavan sallimaan paikkaan

- märkäeteistilat ja naulakkotilat tehdään lapsille

- keittiö uusitaan koneiltaan ja laitteiltaan ruokailijamäärää vastaavaksi.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 2.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	14,70	euroa/htm²/kk ja
ylläpitovuokra	3,37	euroa/htm²/kk (v. 2009 tasossa) eli
yhteensä	18,07	euroa/htm²/kk.

Kohteen huoneistoala (= vuokranmaksupinta-ala) on 1 072 m², joten vuokrakustannukset kuukaudessa tulevat olemaan 19 371,04 euroa ja vuodessa 232 452,48 euroa.

Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden 176,10 euroa/kk. Hankkeen vuokra on laskettu 20 vuoden ajalle.

Kiinteistölautakunnan pyytämä lisäselvitys lasten päiväkotien raken-

./. tamis- ja peruskorjauskustannuksista on liitteenä 3.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on Kvston 12.11.2008 vahvistamassa vuoden 2009 talousarviossa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa sijoitettu sosiaalitoimen vuosien 2011–2012 toteutettavaksi hankkeeksi. Kiinteistölautakunnan Khlle esittämässä talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosille 2010–2014 Päiväkoti Saanan peruskorjaus on esitetty toteutettavaksi kiireisenä hankkeena jo vuonna 2010.

Rakentaminen on suunniteltu alkavaksi 04/10 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan 12/10.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (7.10.2009) lausunnossaan lasten päiväkoti Saanan peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 199 brm² ja että rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 3,28 milj. euroa (2 733 euroa/m²) kustannustasossa 4/2009.

Päiväkoti Saanan peruskorjaus on arvioitu kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien vuoksi kiireelliseksi hankkeeksi.

2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ESIKOISLESTADIOLAISET RY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-1552

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Esikoislestadiolaiset ry:lle haettuun toimenpiteeseen 41. kaupunginosan korttelin nro 41118 tontille nro 19.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Suurmetsän tontti 41118/19)
	Liite 2	Asemapiirustus (Suurmetsän tontti 41118/19)

Esikoislestadiolaiset ry (22.4.2009) pyytää poikkeamislupaa 41. kaupunginosan (Suurmetsä) korttelin nro 41118 tontille nro 19 (Puistolantie 1). Hakijan tarkoituksena on lasitetun terassin (207 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että lasitus pitää katoksen siistinä ja tuulensuojaisena, parantaa ääneneristystä naapuritontille ja pidentää katoksen käyttöaikaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.6.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 12.3.2003 vahvistettu asemakaava nro 11139. Asemakaavan mukaan tontti 41118/19 on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten korttelialuetta (YK), jonka rakennusoikeus on 2 400 k-m² ja kerrosten enimmäismäärä kaksi. Autopaikat (n. 150 ap) on osoitettu rakennuksen länsipuolelle ja tontin eteläreunaan.

Nykytilanne Tontilla sijaitsee 1979 rakennettu Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuonerakennus, jota on laajennettu ja korjattu merkittävästi vuosina 2005–2007. Rukoushuoneen laajentamisen yhteydessä ylitettiin tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus 118 m²:llä seurakunnan tilatarpeiden kasvettua asemakaavan laatimisen jälkeen.

Hakijan tarkoituksena on nyt lasittaa rakennuksen itäsivulla oleva suurehko katos (207 k-m²).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy vähäistä suuremmin.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (20.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rukoushuonerakennuksen 2000-luvulla toteutettu laajennustyö ja siihen liittyvät piha- ja pysäköintialueiden rakennustyöt on tehty hyvän rakennustavan mukaisesti ja kaupunkikuvaa parantavalla tavalla. Nyt esitetyllä katoksen lasittamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvan kannalta katoksen sijaitessa tontin takaosassa. Lasittamalla katos saadaan hakijan käyttöön laajentuneen toiminnan kannalta tarvittavia lisätiloja erityisesti rakennuksessa järjestettävien seurojen aikana. Itäpuolisten naapureiden kannalta myös ääneneristys paranee. Kokonaisrakennusoikeus tontilla on lasituksen jälkeen yhteensä 2 725 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0,25. Tämä tehokkuus on voimassa myös ympäröivillä pientalotonteilla.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

3

19.10.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO LAUTTASAARI-SEURA RY:N, HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N JA ASUNTO OY HELSINGIN GYLDENINTIE 5 - 7:N MUISTUTUKSIIN LÄNSIMETRON ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11800)

Khs 2009-115

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Lauttasaari-Seura ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle ja Asunto Oy Gyldenintie 5–7:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Länsimetron asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11800)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.8.2009 hyväksynyt Länsisataman ja Lauttasaaren eräiden maanalaisten tilojen asemakaavaehdotuksen ja eräiden maanpäällisten ja maanalaisten tilojen asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.12.2008 päivätyn ja 13.8.2009 muutetun piirustuksen nro 11800 mukaisena.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan tilan-varaus metrotunnelille Ruoholahdesta Lauttasaaren ja Koivusaaren kautta Espoon kaupungin rajalle. Ehdotus sisältää kaksi maanalaista metroasemaa, maan pinnalle johtavat metroasemien sisäänkäynnit, maanpinnalle johtavat ja rakennettavat ilmanvaihtokuilut, hätäpoistumistiet, työ- ja huoltotunnelit maanpäällisine ajoluiskineen ja maanalaisen 200-autopaikkaisen pysäköintilaitoksen, joka voi olla myös väestönsuoja.

Metrojärjestelmä muodostaa pääkaupunkiseudulla kokonaisuuden, joka palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueen kilpailukykyä. Metron avulla Etelä-Espoo liittyy kiinteästi pääkaupunkiseudun metropolialueeseen, vahvistaa sen rakennetta ja hyötyy itsekin pääkaupunkiseudun kehityksestä. Useat pääkaupunkiseudun yliopisto- ja korkeakouluvetoiset sekä teknologiayritysvetoiset osaamiskeskittymät liittyvät nykyistä tehokkaammin toisiinsa.

Helsingin Khs hyväksyi 5.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelman. Espoon kaupunki päätti Länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta 19.5.2008.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on laadittu Länsimetron hankesuunnitelman pohjalta.

Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu Ruoholahden metroasemalta jatkuva maanalainen metron linjaus Koivusaareen, josta metro jatkuu maan-pinnalla kaupungin rajalle. Metrolinjalla on merkintä metroasemaa varten Lauttasaaren ostoskeskuksen länsipuolella. Nyt laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus poikkeaa yleiskaavasta siten, että metro kulkee kokonaan maan alla ja myös Koivusaareen on suunniteltu asema.

Länsimetron tunnelitila (ma-LM) on osoitettu kaavakartalla suojavyöhykkeineen. Alueelle rakennetaan kaksi erillistä tunnelia metroa varten. Tunnelien välillä on yhdystunneleita n. 200 m:n välein. Metrotunneli rakennetaan kauttaaltaan vesitiiviiksi.

Lauttasaaren metroaseman (ma-LMA) on sijoitettu Lauttasaaren ostoskeskuksen ja asuntotonttien alle Kauppaneuvoksentien varrella. Keskikohdalla on Punainen huvila suoraan metroaseman päällä. Metroaseman laituritaso on likimääräiseltä korkeusasemaltaan -26.0. Metroaseman pääsisäänkäynti (map) on sijoitettu ostoskeskuksen yhteyteen. Toinen sisäänkäynti on sijoitettu Gyldénintien varrelle. Lauttasaaren metroaseman molempiin sisäänkäynteihin on suunniteltu kolmet liukuportaat ja kaksi hissiä suoraan laituritasolta maanpintaan.

Koivusaaren metroasema (ma-LMA) on sijoitettu Vaskilahden pohjukkaan meren alle. Metroaseman laituritaso on likimääräiseltä korkeus-asemaltaan -30.0. Koivusaaren keskellä oleva pääsisäänkäynti on suunniteltu varustettavaksi samoin kuin Lauttasaaren sisäänkäynnitkin, mutta Lauttasaaren puoleisella rannalla oleva sisäänkäynti on suunniteltu varustettavaksi vain kolmilla liukuportailla ilman hissejä.

Metrotunnelissa on maan päälle johtavia kuilurakennuksia (mai) n. 500–800 m:n välein ja ne ovat kooltaan n. 70 m². Kuilurakennusten vähimmäiskorkeus on 2 m ja enimmäiskorkeus 4 m maanpinnasta. Kuilurakennukset on sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön, myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen.

Kuilurakennusten sijoittamisessa ympäristöön on otettu huomioon tunnelin toiminnalliset periaatteet, pelastus- ja paloturvallisuus sekä maan-käytölliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Kuilut sijaitsevat pääasiassa Helsingin kaupungin omistamilla alueilla. Vain Lauttasaaren aseman ilmanvaihtokuilut hätäpoistumistieyhteyksineen sijaitsevat yksityisillä asuntotonteilla Gyldénintie 5 ja 7. Näistäkin toinen ilmanvaihtokuilu sijoittuu osittain myös kaupungin tontille 31033/7, jolle on rakennettu vuosien 1791–93 aikana Punainen huvila.

Länsisataman puolella oleva ilmanvaihtokuilu on osittain Porkkalankadulla ja osittain Helsingin Energian tontilla. Seuraava kuilurakennus länteen päin mentäessä on Pohjoiskaaren ja Lauttasaarentien kulmauksessa olevassa puistossa. Lauttasaaren metroaseman yläpuolella on kaksi kuilua. Seuraava kuilurakennus on 650 m:n päässä lähellä Lauttasaaren kirkkoa Myllykallion puistossa. Puisto- ja katualueella Lauttasaarentien ja Isokaaren kulmassa sijaitsee myös ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistieyhteys. Koivusaaren metroaseman ilmanvaihtokuilu sijaitsee Vaskilahden pohjukassa venesatama-alueella.

Työ- ja huoltotunneleita (mal) on kaava-alueella neljä. Ensimmäinen on Ruoholahdessa metroradan pohjoispuolella metroasemalta länteen päin.

Lauttasaarentie 25:n kohdalla olevalla huoltoasematontilla sijaitsee seuraavan tunnelin suuaukko maan alle ajoluiskineen (ma-ajo-1). Tunneli haarautuu maan alla kahdeksi eri tunneliksi, joista toinen vie väestönsuoja/pysäköintilaitokseen ja toinen haarautuu syvemmällä olevaan metrotunneliin.

Lauttasaarentie 48a:n kohdalla koulun (Lauttasaaren ala-aste) tontin reunassa on työtunneliin johtava ajoluiska. Tämän ajoluiskan (ma‑ajo‑2) käyttämä alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa, ajotunnelin suuaukko sulkea ja maisemoida ympäristöön sopeutuvaksi. Työtunneli sijaitsee Myllykalliossa.

Koivusaaren työ- ja huoltotunnelin ajoluiska on Länsiväylän eteläpuolella, josta tunneli kaartuu Länsiväylän alitse alas metroasemalle.

Ajoluiskat (ma-ajo-1) tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisena. Ajoluiskan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon viereiset alueet ja kaupunkikuva. Ajoluiskan rakenteissa ja materiaaleissa tulee pyrkiä melua vaimentaviin ratkaisuihin.

Maanalaista pysäköintilaitosta ja/tai väestönsuojaa (ma-py) varten on merkitty alue Lauttasaaren metroaseman läheisyyteen osittain ostos-keskuksen, Lauttasaarentien ja korttelin 31039 alle. Tila tulee sijoittaa suojavyöhykkeineen korkeusasemien -15.0 ja +5.5 väliin. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa 200 autopaikkaa. Ajo pysäköintilaitokseen tapahtuu Lauttasaarentie 25:n kohdalla olevan huoltoasematontin kautta.

Myllykallion kohdalle on merkitty jo aikaisemmin maan alle kaavoitettu väestönsuoja (mav), jonka varaus on metrotunnelin yläpuolella ja vaikuttaa Myllykalliolle rakennettavan metron ilmanvaihtokuilun sijaintiin. Kaavakarttaan on merkitty myös väestönsuojaan johtavat portaat (map-2) ja ilmanvaihtokuilu- ja hätäpoistumistieyhteys (mai-2).

Tunnelirakenne mitoitetaan siten, ettei tunnelin puhkeaminen vesistön kohdalla ole mahdollinen eikä maanpäällisiin rakennuksiin tule vaurioita pitkäaikaisessakaan palossa.

Tunnelissa on jalankulkutaso, jonka leveys on 1,2 / 1,6 m. Tunnelit varustetaan merkki- ja turvavalaistuksella. Tunneliin tulee 25 m:n välein opasteet, joissa on ilmoitettu matka molemmissa suunnissa olevaan lähimpään uloskäytävään.

Käytön aikainen tärinä on vähäistä. Metrokiskot ovat yhteen hitsattuja ja sepelitukikerrokselle perustettuja. Ne ovat erittäin tasainen kulku-alusta metrojunalle. Metrojunan liikennöinnistä aiheutuvalla tärinällä ei ole merkitystä maanpäällisten rakenteiden kestävyyteen.

Tunneliin rakennettavan Länsimetron liikennöinti ei aiheuta maanpäällisille alueille kohdistuvaa ilmaääntä. Asemahalleihin välittyvän ilmaäänen vaikutusta on vaimennettu seinien ja kattojen akustiikkarakenteilla.

Junan pyöristä välittyy kiskojen ja ratarakenteiden kautta kallioon runkomelua. Erityisesti pyörien osuessa radan vaihteisiin sekä jyrkissä kaarteissa saattaa syntyä myös ääntä, joka välittyy osin ilmateitse. Vaimennus tehdään ratarakenteisiin. Pystykuiluja lähellä olevien vaihteiden ja jyrkkien kaarteiden kohdalla vaimennusta täydennetään seinien ja katon akustisilla rakenteilla.

Ilmanvaihtohormien aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Melutaso ei saa ylittää viereisten asuntojen ulkoseinällä 45 dBA. Metrotunneli on suunniteltava siten, että melulle herkissä tiloissa ei ylitetä runkoäänen suositusarvoja (LASmax).

Hankkeen kustannusarvio on laskettu hankesuunnitelman ja sen kehittämisen myötä suunniteltujen ratkaisujen perusteella. Kustannusarvio on 713,6 miljoonaa euroa laskettuna lokakuun 2007 kustannustasossa. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti:

Metrotunneli	219,5 milj. euroa
Rata	138,5 milj. euroa
Asemat	264,8 milj. euroa
Pohjatutkimukset, rakennussuunnittelu ja rakennuttaminen	90,8 milj. euroa

Hankkeen valtionosuus on 30 %. Kaupunkien kesken jäljelle jäävä 70 % kustannuksista jakautuu seuraavasti: Espoon kaupungin osuus näistä kustannuksista on 71,1 % ja Helsingin kaupungin 28,9 %.

Länsimetrotunnelin pituus Helsingin alueella on n. 4,1 km. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 23,6 ha.

Metron rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2009 lopulla. Tavoitteena on länsimetron käyttöönotto vuonna 2013.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

Lauttasaari-Seura ry. toteaa (9.3.2009) mm., että se on antanut lausuntoja ja esittänyt mielipiteitään länsimetrosuunnitelmasta mm. 11.2.2008, 15.4.2008 ja 24.4.2008. Muistutuksessa halutaan täydentää aikaisemmin annettuja lausumia seuraavasti:

Koivusaareen suunnitteilla olevan aseman Lauttasaaren puoleisen sisäänkäynnin paikka on huonosti tavoitettavissa.

Lauttasaaren ostoskeskuksen läheisyyteen – osittain Punaisen Huvilan tontille – suunnitellun IV-rakennuksen sijaintipaikka ei ole hyvä. Kun kyseessä on Lauttasaaren historiaan ja idyllisen kartanoalueen pihapiiriin merkittävästi liittyvä alue, rakennelmalle tulee löytää jokin muu paikka.

Kaavamääräyksiin tulee ehdottomasti lisätä luonnonmaiseman huomioon ottaminen Myllykalliolla, eikä sen alueelle tule sijoittaa minkäänlaisia metroon liittyviä rakennelmia.

Koivusaari tulee tässä vaiheessa merkitä ainoastaan varauksena, kuten Espoon Niittykummun asema.

Tämänkään hankkeen osalta vuorovaikutus ei ole toiminut odotetulla tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009), että Koivusaaren aseman Lauttasaaren puoleisen sisäänkäynnin siirtäminen idemmäksi Katajaharjuntien ja Lauttasaarentien risteykseen tarkoittaa pitkää kävely- ja liukuporrasmatkaa maanalaisessa tunnelissa. Pitkään kulkeminen tunnelissa on matkustajan kannalta epämiellyttävää ja herättää turvattomuutta. Sisäänkäynnin sijaitessa Sotkatien päässä Länsiväylän vieressä Katajaharjusta kävellen tulevilla on mahdollisuus käyttää myös Länsiväylän alitse kulkevaa jalankulkutunnelia saapuessaan metroasemalle.

Lauttasaaren metroaseman yläpuolelle suunniteltu toinen ilmanvaihtokuilu on sijoitettu keskelle yksityisen asuntotontin (31033/6) ja Punaisen Huvilan tontin (31033/7) välistä rajaa lähellä Kauppaneuvoksentietä. Valmiiksi rakennettuun kaupunkiympäristöön on mahdotonta sijoittaa kuilurakennusta siten, ettei sillä olisi vaikutuksia kaupunkikuvaan. Kuilurakennuksen rakennusala on Punaisen Huvilan tontin luoteisnurkassa, jossa on jätteidenkeräysastioita. Ilmanvaihtokuilun yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon sen sovittaminen arvokkaaseen ympäristöön.

Myllykallion itäreunaan lähelle ulkoilutietä on sijoitettu kuilurakennus metrotunnelin ilmanvaihtoa ja hätäpoistumistietä varten. Turvallisuus- ja teknisistä syistä kuilurakennusta ei voida poistaa, koska poiston jälkeen kahden hätäpoistumiskuilun etäisyydeksi maanalaisesta tunnelitilasta tulisi yli kilometri. Kaavamääräystä on muutettu lisäämällä siihen maininta ilmanvaihtokuilujen sovittamisesta luonnonmaisemaan.

Koivusaaren asema on merkitty tilavarauksena asemakaavaan, kuten kaikki muutkin merkinnät asemakaavassa. Rakentamispäätös tehdään aina erikseen.

Vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnoksesta pidettiin yleisötilaisuus 22.1.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon asemakaavaehdotusta tehtäessä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) toteaa (9.3.2009) mm., että se on lausunut mielipiteensä Länsimetron asemakaavaluonnoksesta 28.1.2008 ja 12.2.2008. Helsy toistaa vaatimuksensa jättää Koivusaaren metroasema pois Länsimetron asemakaavasta. Koivusaari ei sovellu asuinrakentamiseen monien ympäristösyiden vuoksi.

Asemakaavaluonnoksessa ilmanvaihtoaukko/hätäpoistumistievaraus oli sijoitettu Myllykallion puiston reunalle, puistoa ikävästi nakertaen. Ehdotuksessa se on sijoitettu keskelle metsäistä puistoaluetta, missä sen maisemalliset haitat ovat vielä vaikeampia ’peittää’. Paikalla kulkee tärkeä ulkoiluväylä.

Myllykallio on yleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jonka ominaisuudet tulee säilyttää. Myllykallion maisemakulttuuriin liittyy eräänä oleellisena osana maisemallisesti merkittävä kallioalue ja geologisesti merkittävä litorinameren muinaisrantakivikko luonnonsuojeluarvoineen. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on arvioinut kohteen säilymisen ensiarvoisen tärkeäksi.

Myllykallion ilmanvaihtoaukolle tulisi löytyä paikka, jossa ei luontoa eikä maisema-arvoja turmeltaisi. Jos tämä ei ratalinjauksen takia ole mahdollista, kaavamääräykseen (mai) tulee lisätä maininta Myllykallion arvokkaasta luonnonmaisemasta erityispiirteineen. Esimerkiksi näin: Maanpinnalla olevien ilmanvaihtokuilujen kaupunkikuvassa ja (Myllykallion) luonnonympäristössä näkyvät osat on sovitettava kaupunkiympäristöön ja luonnonmaisemaan myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen.

Asemakaavaehdotuksessa ovat myös vanhaan väestönsuoja-asema-kaavaan (vuodesta 1987) liittyvät ilmanvaihtokuilu (mai-2) ja porras-aukko (map-2) siirretty keskelle maisemallisesti ja geologisesti arvokasta aluetta. Länsimetron asemakaavaehdotuksen mukaan väestönsuoja tullaan toteuttamaan Lauttasaaren metroaseman ja pysäköintilaitoksen yhteydessä, ei siis Myllykalliolla. Aiemmin Myllykallioon suunnitellut urheilutilat toteutunevat Jätkäsaaressa. Jos kallioluolia tulevaisuudessa halutaan tehdä, on niitä varten tehtävä uusi asemakaava. Ainoa luonteva sisäänkäynti kulkee jo aiemmin louhitun kallioseinämän kautta Lauttasaarentien toimistorakennusten pihalla. Täten väestönsuojavaraus (mav) aukkoineen (mai-2 ja map-2) ei ole enää ajankohtainen ja sen voi poistaa kokonaan kaavasta. Turhat, luontoa ja maisemaa uhkaavat aukkovaraukset poistuisivat.

Haitallisten meluongelmien torjumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, varsinkin kiusallisten runkoäänien suhteen. Kaavamääräyksissä pitäisi tarkemmin ilmetä, mitkä tilat ovat melulle herkät tilat. (”Metrotunneli on suunniteltava siten, että melulle herkissä tiloissa ei ylitetä runkoäänen suositusarvoja (LASmax)”). Määräyksiin tulisi tehdä lisäys seuraavasti: Metrotunneli on suunniteltava siten, että melulle herkissä tiloissa, kuten rakennuksissa joissa asutaan, työskennellään tai oleskellaan, ei ylitetä runkoäänen suositusarvoja (LASmax).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009), että Koivusaaren maankäyttö tullaan ratkaisemaan sitä koskevassa kaavoitusprosessissa erikseen. Tällä asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei tehdä päätöstä Koivusaaren maankäytöstä eikä Koivusaaren aseman rakentamisesta. Länsimetron maanalainen asemakaava on tilanvaraussuunnitelma, joka luo edellytykset alueen kytkemiselle metroverkkoon.

Myllykallion ilmanvaihtokuilun paikkaa ei ratalinjauksen takia ole mahdollista siirtää. Hätäpoistumistiekuilusta tulee olla yhteys maan päällä olevaan kulkutiehen. Asemakaavamääräystä on muutettu ehdotetulla tavalla lisäämällä siihen sanat luonnonympäristö ja luonnonmaisema.

Voimassa olevat vuoden 1987 asemakaavamerkinnät Myllykallion alueella sijaitsevasta väestönsuojavarauksesta ovat luonteeltaan informatiivisia eikä aluevarausmerkintöjen sijaintia ole muutettu. Osa väestönsuojavarauksesta on metrotunnelin yläpuolella. Länsimetron kaavoituksessa ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella koko Myllykallion maanalaista tilaa. Lauttasaaren metroaseman ja pysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettava väestönsuoja on tarkoitettu metrossa liikkuvalle väestölle ja Myllykallion suoja Lauttasaaren asukkaille. Jos väestönsuoja toteutetaan, sitä varten tultaneen laatimaan asemakaavan muutos.

Kaavamääräystä melulle herkistä tiloista ei ole tarpeen muuttaa. Melulle herkät tilat käsitteenä sisältävät myös rakennukset, joissa asutaan, työskennellään tai oleskellaan.

Asunto Oy Helsingin Gyldenintie 5–7, joka on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistama tytäryhtiö, esittää (5.3.2009) muistutuksen perusteluina seuraavaa:

Voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu 12.10.1989) tontit 31033/5 ja 6 käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja kaavamääräysten mukaan tonttien 5 ja 6 välistä rajaa ei saa aidata. Tontin 5 autopaikkoja saa sijoittaa tontille 6 ja rakentamattomat tontin osat tulee istuttaa. Autopaikkamääräys on 1 autopaikka/95 m² kerrosalaa ja pysäköintipaikalle on sijoitettava vähintään 34 autopaikkaa.

Autopaikat sijoittuvat rakennusten väliselle piha-alueelle, jonne ajo tapahtuu Kauppaneuvoksentien kautta. Valaistulla pihalla on 36 lämmityspistokkein varustettua autopaikkaa.

Länsimetron asemakaavaehdotuksen sekä hankesuunnitelman mukaan metroaseman ilmanvaihtokuilut nousevat maanpinnan yläpuolelle tonttien 5 ja 6 piha-alueelle. Kuilujen korkeus on 4 m. Keskellä pihaa tonttien 5 ja 6 rajalla oleva suurempi kuilurakennus on kooltaan 76 m² ja vie pihalta 4 autopaikkaa. Tonttien 6 ja 7 (omistaja Helsingin kaupunki) rajalle sijoittuva ilmanvaihtokuilu on kooltaan 54 m² ja vie pihalta 3 autopaikkaa sekä jätekatoksen. Kuilurakennus sijoittuu suoraan Asunto Oy Gyldenintie 7:n päädyn eteen sulkien näkymät rakennuksen alimmista kerroksista. Ilmanvaihtokuilu aiheuttaa lisäksi meluhaittaa sekä päätyhuoneistojen asukkaille että vuokralaisena toimivan päiväkodin käyttäjille ja henkilökunnalle.

Pihalta poistuu yhteensä 7 autopaikkaa eikä niitä voi asemakaavan mukaisesti sijoittaa muualle tontille, koska rakentamattomat alueet tulee käsitellä viheralueina. Rakennusten väliin jäävällä viheralueella kasvaa täysikasvuisia koivuja ja se on erotettu matalin tukimuurein pihakäytävistä ja pysäköintialueesta.

Edellä olevaan viitaten Asunto Oy Helsingin Gyldenintie 5–7 esittää:

Pihan keskellä oleva kuilurakennus tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle postin laajennusosaa siten, että olemassa oleva puusto juurineen säilyy eikä peitetä talon 5 ikkunoista avautuvia näkymiä ja meluhaitat huoneistoihin voidaan minimoida.

Toinen kuilurakennus sijoitetaan esitettyjen suunnitelmien mukaisesti keskeisesti tonttien 6 ja 7 väliselle rajalle. Kuilurakennuksen yhteyteen tulee suunnitella taloyhtiöiden uusi katettu jätetila siten, että kokonaisuus on toimiva ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen.

Keskeisen ja näkyvän sijaintinsa vuoksi ilmanvaihtokuilurakenteet tulee suunnitella ammattitaitoisesti sekä toteuttaa korkealuokkaisesti. Rakennusten kattopintojen käsittelyyn sekä maisemointiin (esimerkiksi viherkatto) tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten julkisivut tulee maisemoida osaksi pihamiljöötä.

Ilmanvaihtokuilujen suunnittelussa tulee kuulla Asunto Oy Helsingin Gyldenintie 5–7:ää ja toteutussuunnitelmien tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä.

Ilmanvaihtokuilujen meluhaitat tulee minimoida äänenvaimentimin ja rakennukset tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi huoneistojen ikkunoista. Kuiluja lähellä olevien julkisivujen pinnassa suoritetaan tarvittavat melumittaukset, joiden perusteella varaudutaan tarvittaviin teknisiin lisäratkaisuihin ikkunoiden ja parvekeovien osalta. Ikkunoiden äänen-eristävyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Rakennuksissa on painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletusikkunoita avautuu ilmanvaihtokuilujen suuntaan. Rakennuksen 7 kuilun puoleisessa päädyssä toimii lasten päiväkoti, jonka lepotiloissa melutason täytyy pysyä määräysten mukaisissa ohjearvoissa.

Pihalta poistuvien 7 autopaikan tilalle tulee esittää korvaavat autopaikat kadun varrelta Kauppaneuvoksentieltä, jossa on tontin 6 kohdalla 9 merkitsemätöntä autopaikkaa. Pelkästään taloyhtiön käyttöön varatut paikat tulee osoittaa selventävin opastein ja erillisin liikennemerkein. Rakennuksessa 7 toimivalle postille sekä päiväkodille varataan asiakaspaikkoja välittömästä läheisyydestä, koska metroasema lisää lähikaduilla pysäköintitarvetta. Esitetyillä toimenpiteillä voidaan turvata nykyisten toimintojen säilyminen.

Tonttien 5 ja 6 piha-alueella estetään mahdollinen läpikulkuliikenne, joka syntyy metroaseman sisäänkäyntirakennuksiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää julkisten kevyenliikenteen reittien linjaukseen ja toimivuuteen.

Ilmanvaihtokuilujen rakentamisen aikana aiheutuvat haitat taloyhtiön asukkaille, päiväkodille sekä pihan henkilö- ja huoltoliikenteelle tulee minimoida. Rakennusvaiheen pihajärjestelyt tulee toteuttaa erillisen ja yhteisesti hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Tarvittavat tilapäisautopaikat rakennustöiden aikana tulee osoittaa korttelin 31033 välittömästä läheisyydestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009) mm., että Lauttasaaren metroaseman kuilurakennukset on jouduttu sijoittamaan yksityisille tonteille metroaseman sijainnin ja valmiiksi rakennetun kaupunkirakenteen vuoksi. Länsimetron hankesuunnitelman tarkentuessa pyritään ottamaan huomioon muistutuksessa esitetyt haitat.

Pihan keskelle tuleva kuilurakennus on sijoitettu hankesuunnitelman mukaan postin laajennusosasta 5,5 m:n etäisyydelle ja asuintalosta tontilla 5 on 14 m kuilun seinään. Viheralueen puista yksi jäänee kuilurakennuksen kohdalle. Toisen kuilurakennuksen alle jäävä katettu jätetila rakennetaan kaupungin toimesta yhteistyössä asunto-osakeyhtiön kanssa. Maanpäälliset ilmanvaihtokuilut, poistumistieyhteydet ja muut rakennelmat suunnitellaan arvokkaan ympäristön vaatimukset huomioon ottaen.

Ilmanvaihtohormien aiheuttamaan melun vaimennukseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Hormien aiheuttama melutaso ei saa viereisten asuntojen ulkoseinällä ylittää 45 dBA.

Pysäköintipaikkojen määrä tontilla vähenee. Vähennyksen määrä pyritään minimoimaan jatkosuunnittelun yhteydessä, kun ilmanvaihto- ja/tai hätäpoistumistieyhteyksien sijainti ja koko täsmentyvät. Tontille on toteutettavissa korkeintaan 2 uutta pysäköintipaikkaa keskellä sijaitsevien pysäköintipaikkarivien yhteyteen niin, etteivät postin lastaustoiminnot esty. Yksityiselle taloyhtiölle tai yritykselle ei voida osoittaa nimettyjä pysäköintipaikkoja kadulta.

Gyldénintien varressa olevat pysäköintipaikat on varattu päivisin lyhyt-aikaiseen pysäköintiin, jolloin ne toimivat mm. postin asiakaspaikkoina. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin paikat ovat asukkaiden käytössä rajoituksetta niin kuin nykyisinkin. Kauppaneuvoksentien kadunvarsipaikat muutetaan tarvittaessa lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Metron sisäänkäyntien saavutettavuuteen jalkaisin ja polkupyörällä kiinnitetään erityistä huomiota. Esimerkiksi Lauttasaarentien jalankulku- ja pyörätieyhteyksien vaihtoehdot tutkitaan Meripuistotien ja Ruukinlahdentien välillä.

Ilmanvaihtokuilujen rakentamisen aikana aiheutuvat haitat taloyhtiön asukkaille, päiväkodille sekä pihan henkilö- ja huoltoliikenteelle pyritään minimoimaan. Työssä on noudatettava rakennusvalvontaviraston ja ympäristökeskuksen ohjeita, joilla varmistetaan, että työnaikainen haitta ympäristölle on mahdollisimman vähäinen.

Asekaavakarttaan on muistutusten ja lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

– Ruoholahden asemalta länteen päin olevaa ajotunnelivarausta on levennetty pohjoisen puolelle ja muutettu ajotunnelin korkeusasemaa.

– Länsisataman puoleista ilmanvaihtokuiluvarausta on pienennetty siten, että varaus sijaitsee kokonaan Helsingin Energia ‑liikelaitoksen tontilla.

– Ilmanvaihtokuilujen ja/tai hätäpoistumistieyhteyden maanpinnalle rakennettavan rakennuksen vähimmäiskorkeus on muutettu 2 m:stä 3 m:iin pelastuslautakunnan lausunnon perusteella.

– Asemakaavamääräys: "Maanpinnalla olevien ilmanvaihtokuilujen kaupunkikuvassa näkyvät osat on sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön, myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen." on muutettu muotoon: "Maanpinnalla olevien ilmanvaihtokuilujen kaupunkikuvassa ja luonnonympäristössä näkyvät osat on sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön ja luonnonmaisemaan, myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen."

– Lauttasaaren yhteiskäyttötunnelia koskeva asemakaavamääräyksen viimeinen lause on muutettu seuraavaan muotoon: Yhteiskäyttötunnelin siirtäminen risteämiskohdassa on toteutettava Helsingin Energian ja Helsingin Veden hyväksymällä tavalla.

Lisäksi on asemakaavakarttaan tehty Länsimetron hankesuunnitelmien edetessä ja tarkentuessa eräitä muutoksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

4

19.10.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ

Khs 2009-1569

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavankaltaisen lausunnon Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä:

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan sitä, millaisia yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi Helsingin seudulla. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ruuhkamaksujen toimivuudesta liikennepoliittisena ohjauskeinona ja antaa aineistoa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja päätöksenteolle siitä, kannattaisiko Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelussa edetä. Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Helsinki on sitoutunut taloudellisten ohjauskeinojen selvittämiseen mm. kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009–2012, meluntorjuntaan ja ilmanlaadun parantamiseen tähtäävissä ohjelmissa sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa.

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja ne ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Säännöllisiä ja ajoittaisia ruuhkia esiintyy tällä hetkellä kehäteillä ja säteittäisillä sisääntuloväylillä. Kantakaupungin sisällä on esiintynyt ruuhkia jo pitkään, mutta ne eivät ole merkittävästi pahentuneet viime vuosikymmeninä. Tähän on päästy mm. tehokkaan pysäköintipolitiikan, joukkoliikenteen hyvän palvelutason ja säteittäisen raideliikennejärjestelmän parantamisen ansiosta.

Jos liikenne kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan, ruuhkaisten väylien määrä lisääntyy, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan. Liikenteessä käytetty aika tulee kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi matka-aikojen ennustettavuus huononee tulevaisuudessa. Ruuhkautumisen lisääntyminen heikentää alueen kehittymistä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa haittoja alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Nykyinen taloudellinen taantuma saattaa kuitenkin hidastaa liikenteen kasvua ja ruuhkautumiskehitystä jonkin verran.

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuksien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Tavoite saavutetaan asettamalla autolla liikkumiselle ruuhka-aikana maksu määrättyihin tie- ja katuverkon osiin. Autoilijat harkitsevat tällöin matkansa uudestaan ja osa muuttaa liikkumiskäyttäytymistään jättämällä osan matkoistaan tekemättä, yhdistelemällä matkoja, siirtymällä joukkoliikenteen tai yhteiskäyttöautojen käyttäjiksi, kävelemällä tai pyöräilemällä tai vaihtamalla liikkumisen ajankohtaa tai paikkaa.

Selvityksen perusteella on päätelty, että ruuhkamaksut toteuttaisivat erittäin tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita. Maksujen käyttöönoton seurauksena liikennemäärät laskisivat, ruuhkat lievenisivät, matka-ajat lyhenisivät, joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät. Usealla muullakin liikennepoliittisella toimenpiteellä voitaisiin saada aikaan samoja vaikutuksia, mutta selvityksen mukaan suurimmat hyödyt kohtuullisin kustannuksin saavutettaisiin ruuhkamaksuilla.

Ruuhkamaksujen vaikutus joukkoliikenteeseen

Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5–12 %. Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kantakaupungin raitioliikenteessä.

Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla. Ruuhkamaksut tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen keskittymistä vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen.

Ruuhkamaksujen aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän lisäys luo paineen tarjottavan kapasiteetin lisäämiselle. Selvityksessä on lähdetty siitä, että matkustajamäärien kasvu ei saa heikentää matkustusväljyyttä. Kapasiteetin lisääminen vaikuttaisi joukkoliikenteen hoidon kustannuksiin, jotka kasvaisivat pääkaupunkiseudulla alustavan arvion mukaan 20–39 milj. euroa vuodessa. Lisäys on 6–11 % suhteessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannuksiin vuonna 2008.

Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8–23 milj. euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustannukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla 11–16 milj. euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8–11 % vuoteen 2008 verrattuna. Myös tämä vaikutus perustelee sitä, että ruuhkamaksuilla kerättävät tulot tulisi ohjata Helsingin seudun liikenteen hyväksi.

Ruuhkamaksujen vaikutus päästöihin

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen sisältyy myös Helsingin kaupungin hyväksymiä energiapoliittisiin linjauksiin sekä Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan. Ilman ruuhkamaksuja liikennesuorite ja ruuhkaisuus kasvavat. Tällöin hiilidioksidipäästöjen lasketaan lisääntyvän tarkastelualueella noin 16 % vuoteen 2017 mennessä ajoneuvokannan päästöominaisuuksien parantumisesta huolimatta. Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11–21 %.

Ruuhkamaksuselvityksen mukaan liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8–18 %. Kaikki ruuhkamaksumallit parantaisivat ilmanlaatua seudulla. Liikennemäärien vähenemisen myötä päästöjen väheneminen olisi absoluuttisesti voimakkainta pääväylien ympäristössä. Kantakaupungissa, jossa ihmisiä altistuu eniten liikenteen päästöille, liikenne vähenisi myös selvästi ja ilmanlaatu paranisi. Myönteiset vaikutukset melutasoihin eivät olisi yhtä ilmeisiä, mutta kuitenkin huomionarvoisia.

Ruuhkamaksujen vaikutus elinkeinoelämään

Ruuhkamaksuilla olisi selvityksen alustavien tulosten mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia seudun elinkeinoelämälle. Liikenteen sujuvuus, saavutettavuus sekä liikenteestä yrityksille koituvat kustannukset vaikuttavat seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn yritysten sijaintialueena. Hyvin toimiva liikennejärjestelmä parantaa seudun vetovoimaa, kun taas liikenteen ruuhkautuminen heikentää sitä, jos vastaavaa ruuhkautumista ei tapahdu muualla. Myös nk. muurivaikutukseen tulee suhtautua vakavasti, sillä maksun välttelypyrkimyksillä voisi olla arvaamattomia seurauksia seudun yritysten sijoittumiselle, ihmisten asuinpaikkojen valinnalle sekä sitä kautta yhdyskuntarakenteelle.

Yhteenveto Kaupunginhallitus pitää selvitystä hyvänä pohjana jatkokehittelylle ja kannattaa asian monipuolista jatkoselvittelyä. Kaupunginhallitus katsoo, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisi jatkaa erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

Vaikutukset elinkeinoelämään ovat yksi lisäselvittelyä kaipaava osa-alue. Myös liikenne-ennusteiden luotettavuuden parantaminen, maksujen perinnän tekniset ratkaisut, nk. muurivaikutuksen ehkäiseminen sekä maksujen suuruuden vaikutukset seudun asukkaiden asenteisiin ja ajokäyttäytymiseen edellyttävät vielä lisäselvittelyä. Myös muiden suurten kaupunkien, kuten Tukholman ja Lontoon vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia tulisi seurata.

Nyt tehdyn selvityksen selkeistä ansioista huolimatta sen perusteella ei vielä voida tehdä johtopäätöksiä minkään esitellyn mallin puolesta.

Jos ruuhkamaksut myöhemmin päätetään toteuttaa, tulee lainsäädännössä varmistaa, että Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton suuruinen summa käytetään kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu säädettäisiin veron sijaan maksun luonteisena.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö 17.6.2009
	Liite 2	Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys

Kaj toteaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kaupungin lausuntoa Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä 31.10.2009 menessä. Kvston hyväksymään strategiaohjelmaan sisältyy ruuhkamaksujen ja niille vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen osallistuminen seudullisesti ja yhteistyössä valtion kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema ruuhkamaksuselvitys on syntynyt laajassa vuorovaikutuksessa seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa ja sen pohjana on mm. seudun yritysten haastatteluihin ja erilaisiin tutkimustietoon perustuvia osaselvityksiä. Selvitystä käytetään myös tietoaineistona laadittaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ 2011:ta ja aiheen selvittäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Ruuhkamaksuselvityksestä on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, HKL-liikelaitoksen johtokunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Selvitys antaa tietopohjaa keskusteluun ruuhkamaksujen sekä liikenteellisistä että muista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Selvityksen pohjalta on perusteltua, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisi jatkaa erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

Jos ruuhkamaksut toteutetaan, niin sitä varten tarvittavassa lainsäädännössä tulee varmistaa Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu olisi maksu eikä vero.

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksen lyhyt kuvaus

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan, minkälaisia yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi Helsingin seudulla. Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa ruuhkamaksujen toimivuudesta liikennepoliittisena työkaluna ja tuoda perusaineksia yhteiskunnalliselle keskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle siitä, kannattaisiko Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelussa edetä.

Selvityksen taustalla ovat hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko sekä alueen liikennejärjestelmään kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset ja tavoitteet. Selvitys on myös osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Työ tehtiin laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa kevään 2008 ja kesän 2009 välisenä aikana.

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja ne ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Säännöllisiä ja ajoittaisia ruuhkia esiintyy tällä hetkellä kehäteillä ja säteittäisillä sisääntuloväylillä. Kantakaupungin sisällä on esiintynyt ruuhkia jo pitkään, mutta ne eivät ole merkittävästi pahentuneet viime vuosikymmeninä muun muassa tehokkaan pysäköintipolitiikan, joukkoliikenteen hyvän palvelutason ja säteittäisen raideliikennejärjestelmän parantamisen ansiosta.

Jos liikenne kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan, ruuhkaisten väylien määrä lisääntyy, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan. Liikenteessä käytetty aika tulee kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi matka-aikojen ennustettavuus huononee tulevaisuudessa. Ruuhkautumisen lisääntyminen heikentää alueen kehittymistä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa haittoja alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Nykyinen taloudellinen taantuma saattaa kuitenkin hidastaa liikenteen kasvua ja ruuhkautumiskehitystä jonkin verran.

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuksien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Tavoite saavutetaan asettamalla autolla liikkumiselle ruuhka-aikana maksu määrättyihin tie- ja katuverkon osiin. Autoilijat harkitsevat tällöin matkansa uudestaan ja osa muuttaa liikkumiskäyttäytymistään jättämällä osan matkoistaan tekemättä, yhdistelemällä matkoja, siirtymällä joukkoliikenteen käyttäjiksi, kävelemällä tai pyöräilemällä tai vaihtamalla liikkumisen ajankohtaa tai paikkaa.

Selvitystyön tarkoituksena on ollut arvioida, tutkia ja kuvata ruuhkamaksujen tyypillisiä vaikutuksia. Työn tarkoituksena ei ole ollut valita tai esittää tiettyä ruuhkamaksujärjestelmää otettavaksi käyttöön Helsingin seudulla. Ruuhkamaksujen vaikutuksia on havainnollistettu kolmen erilaisen ruuhkamaksumallin avulla: Kehämalli, Linjamalli ja Vyöhykemalli. Nämä mallit edustavat erisuuruisia alueita, erilaisia maksuperusteita, maksutasoja ja teknologioita.

Selvityksessä on käsitelty ja arvioitu laajasti erilaisia vaikutuksia, joita ruuhkamaksuilla saattaisi olla. Vaikutukset kohdistuvat muun muassa:

- liikennejärjestelmän toimivuuteen,

- ympäristöön,

- liikenneturvallisuuteen,

- elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja taloudellisuuteen,

- maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen,

- eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuuksiin,

- kansalaisten arkeen,

- liikenteen rahoitukseen,

- yhteiskunta- ja julkiseen talouteen.

Ruuhkamaksujen vaikutuksia on arvioitu vuoden 2017 tilanteessa. Ruuhkamaksujen aikaansaamaa muutosta verrataan tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja.

Selvityksessä on tarkasteltu ruuhkamaksun vaikutuksia kuudesta eri näkökulmasta, jotka ovat

- liikennejärjestelmän toimivuus,

- liikenteen ympäristövaikutukset,

- liikennejärjestelmän turvallisuus,

- elinkeinoelämän toimintaedellytykset,

- maankäyttö ja yhdyskuntarakenne sekä

- eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet.

Lisäksi on tarkasteltu

- maksujärjestelmän kustannuksia,

- tuloja ja

- riskejä.

Ruuhkamaksujen vaikutuksia on myös verrattu muiden käytössä olevien liikennepoliittisten keinojen ja toimenpiteiden - esimerkiksi tiekapasiteetin tai joukkoliikenteen lisäämisen - vaikutuksiin.

Selvityksen perusteella on päätelty, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita. Maksujen käyttöönoton seurauksena

- liikennemäärät laskisivat,

- ruuhkat lievenisivät,

- matka-ajat lyhenisivät,

- joukkoliikenteen käyttö kasvaisi,

- liikenneturvallisuus paranisi ja

- liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät.

Ruuhkamaksuilla olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia seudun elinkeinoelämälle. Liikenteen sujuvuus, saavutettavuus sekä liikenteestä yrityksille koituvat kustannukset vaikuttavat seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn yritysten sijaintialueena. Hyvin toimiva liikennejärjestelmä parantaa seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä yritysten sijoittumisalueena. Seudun liikenteen ruuhkautuminen heikentää seudun kilpailukykyä muihin alueisiin verrattuna, jos vastaavaa ruuhkautumista ei tapahdu muualla.

Ruuhka-aikoina yritysten tavarakuljetukset, työasiointiliikenne ja asiakasliikenne hyötyisivät ruuhkamaksuista, kun liikenne tulisi sujuvammaksi. Tällöin kuljetusajat lyhenisivät ja liikenteessä kuluvan ajan epävarmuus pienenisi. Sen sijaan ruuhka-aikojen välillä perittävät ruuhkamaksut aiheuttaisivat yrityksille enemmän kustannuksia kuin hyötyjä.

Yrityksille maaliskuussa 2009 tehty mielipidekysely osoitti, että yritysten näkemykset ruuhkautumisen aiheuttamasta haitasta nykyisin ja ruuhkamaksuista liikenteen parantamiskeinona vaihtelevat paljon. Tulosten mukaan 23 % yrityksistä arvioi ruuhkautumisen haittaavan yrityksen toimintaa merkittävästi ja 59 % jonkin verran. Yrityksistä 18 % kokee, että ruuhkautumisella ei ole merkitystä minkään liikennetyypin kannalta.

Yritysten mielestä ruuhkautuminen haittaa eniten työntekijöiden työmatkoja, tavaraliikennettä ja työasialiikennettä. Yrityksistä enemmistö ei usko ruuhkautumisen lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2017 mennessä. Vain 18 % yrityksistä pitää ruuhkamaksuja tehokkaana keinona vähentää ruuhkaisuutta. Ruuhkamaksujen sijasta yritykset kannattavat ruuhkien vähentämisen keinoksi tie- ja katuverkkoon kohdistuvia investointeja ja erilaisia joukkoliikenteen kehittämistoimia.

Ruuhkamaksut tiivistäisivät maankäyttöä pitkällä aikavälillä. Liikenteen kasvulla ja ruuhkilla on yleensä yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Ruuhkamaksujen puolestaan arvioidaan tiivistävän yhdyskuntarakennetta. Ruuhkamaksut tukisivat hyvien joukkoliikenneyhteyksien, varsinkin raideliikenteen, tuntumassa sijaitsevien alueiden kehitystä. Vaikutukset realisoituisivat kuitenkin vasta pitkän ajan kuluessa.

Ruuhkamaksut tiivistäisivät maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tällaisten alueiden vetovoima työpaikka- ja asuinalueina tulisi kasvamaan. Asuinalueiden tuntumassa sijaitsevien palvelukeskittymien vetovoima kasvaisi. Myös Helsingin keskustan vetovoima työpaikka- ja kaupallisena keskuksena paranisi. Sen sijaan henkilöautoliikenteeseen tukeutuvien etäällä sijaitsevien kauppakeskusten vetovoima heikkenisi.

Ruuhkamaksuihin liittyy uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voisivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, jonka seurauksena toiminnot alkaisivat sijoittua siten, että maksurajan ylittämistä voitaisiin välttää. Pitkällä aikavälillä tämä voisi johtaa maankäyttöön, joka tiivistyy kummallakin puolella maksurajaa, mutta ei kehity maksurajan tuntumassa. Tämänkaltaisen kehityksen toteutuminen voisi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä. Muurivaikutuksen uhka olisi suurin Kehämallissa.

Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin niiden kustannukset. Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

Selvitykseen liittyi epävarmuuksia, joita olivat

- ennustemalleilla laadittujen liikenne-ennusteiden oikeellisuus,

- taloudellisen taantuman vaikutukset liikenteen kasvuennusteisiin,

- tutkittujen ratkaisujen tekninen toteutettavuus,

- ruuhkamaksujen vaikutukset seudun kilpailukykyyn ja

- ruuhkamaksumalleihin liittyvä muurivaikutuksen uhka.

Ruuhkamaksuselvityksen tarkoituksena ei ole esittää ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tämän takia selvityksessä ei ole käsitelty kaikkia sellaisia asioita, jotka ovat ruuhkamaksujen käytännön toteutuksen ja hyväksyttävyyden kannalta tärkeitä. Tällaisia keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa ruuhkamaksujen tavoitteet, ruuhkamaksutulojen käyttökohteet ja olisiko ruuhkamaksu vero vai maksu. Nämä ja muut avoimet kysymykset tulee ratkaista jatkovalmistelussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lausunto Valmistunut ruuhkamaksuselvitys on tuottanut varsin laajan aineiston tästä erittäin monitahoisesta aiheesta. Selvitys antaa tietopohjaa ruuhkamaksujen sekä liikenteellisistä että muista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Selvitys päätyy siihen, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita kustannustehokkaammin kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot. Myös kielteisiä vaikutuksia on tunnistettu. Tämän vuoksi on perusteltua, että ruuhkamaksujen vaikutusten ja toteuttamisedellytysten selvittämistä jatkettaisiin edelleen erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tässä selvityksessä jääneet vähemmälle tai kokonaan selvittämättä.

Liikenne-ennusteiden epävarmuutta tulevat vähentämään lähiaikoina käyttöön otettavat uudet liikennemallit sekä lisätiedot liikennemäärien kehitystrendin mahdollisista muutoksista. On myös oletettavaa, että jatkoselvitysten aikana maksulaitetekniikka tulee kehittymään siten, että esimerkiksi vyöhykemallin toteuttaminen tulee taloudellisemmaksi.

Liikenteen ohjauksen kannalta vyöhykemalli olisi jatkokehittelyä ajatellen paras, koska kiinteä tulliraja tuottaa aina hankaluuksia, mutta sen toteutettavuus on epäselvä ja hinta saattaa olla korkea. Kilometripohjainen malli on osuvin ja kohtelee tasapuolisesti säteittäistä ja poikittaista liikennettä. Se ei heikentäisi ydinkeskustan liikkeiden asemaa kaupunkirakenteen ulkopuolella oleviin suurmyymälöihin nähden vaan tukisi keskeisesti sijaitsevia kaupan yksiköitä. Helsingin ruuhkat eivät keskity niinkään kantakaupunkiin kuin kehäväylille ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Kehämalli sopii tähän tilanteeseen huonosti.

Selvityksen mukaan ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tie- ja katuosuuksien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Raportissa esitetyn lisäksi on korostettava, että samalla myös teillä ja kaduilla liikkuvan joukkoliikenteen sujuvuus ja säännöllisyys paranevat, mitkä myös osaltaan lisäävät joukkoliikenteen matkustajamääriä ja taloudellisuutta.

Jos ruuhkamaksut toteutetaan, niin sitä varten tarvittavassa lainsäädännössä tulee varmistaa Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Kohdentaminen olisi yksinkertaisempaa, jos ruuhkamaksu olisi maksu eikä vero. Maksun vastikkeena olisivat maksajien aikasäästöt ja matka-aikojen säännöllisyyden parantuminen.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa puheenjohtaja Soininvaara teki jäsen Männistön kannattamana lausuntoon seuraavan lisäysehdotuksen kappaleeksi 4:

Liikenteen ohjauksen kannalta vyöhykemalli olisi jatkokehittelyä ajatellen paras, koska kiinteä tulliraja tuottaa aina hankaluuksia, mutta sen toteutettavuus on epäselvä ja hinta saattaa olla korkea. Kilometripohjainen malli on osuvin ja kohtelee tasapuolisesti säteittäistä ja poikittaista liikennettä. Se ei heikentäisi ydinkeskustan liikkeiden asemaa kaupunkirakenteen ulkopuolella oleviin suurmyymälöihin nähden vaan tukisi keskeisesti sijaitsevia kaupan yksiköitä. Helsingin ruuhkat eivät keskity niinkään kantakaupunkiin kuin kehäväylille ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Kehämalli sopii tähän tilanteeseen huonosti.

Lisäysehdotus hyväksyttiin äänin 5 (Holopainen, Johansson, Männistö, Palmroht-Leino, Soininvaara) – 3(Villanen, Niemi, Puura).

Varajäsen Villanen ilmoitti jättävänsä asiassa eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide:

Mielestäni liikenne- ja viestintäministeriön selvitys ruuhkamaksuista
ei antanut lautakunnalle riittäviä perusteita tehdä esittelijän lausuntoesitykseen vyöhykemallia puoltavaa lisäystä. Vaikka vyöhykemallin tehokkuus liikenteen ohjauksessa on kolmesta selvityksessä tarkemmin tarkastellusta vaihtoehdosta paras, esittelytekstissä toistettiin selvityksen lopussa olevat maksuihin edelleen liittyvät epäselvyydet, joita ovat ruuhkamaksujen tavoitteet, ruuhkamaksutulojen käyttökohteet ja olisiko ruuhkamaksu vero vai maksu. Muun muassa ruuhkamaksujen kohdentumisen sosiaaliset vaikutukset ja vyöhykemallin teknisestä toteutuksesta seuraavat kustannukset vaativat ehdottomasti selvittämistä ennen kuin jotakin mallia voidaan alkaa edistää.

Vyöhykemalliin selvityksessä sisällytetty autojen yksilöity satelliittipaikantaminen laajentaisi entisestään jo nyt ongelmallista yksilöön kohdistuvaa julkisen vallan suorittamaa elektronista seurantaa, joka on muuttumassa yhä täydellisemmäksi. Se on potentiaalinen uhka yksityisyyden suojalle ja viime kädessä myös yksilönvapaudelle eikä kuulu avoimeen yhteiskuntaan. Autojen yksilöivää elektronista seurantaa ei voi perustella ruuhkamaksuilla.

Näiden ruuhkamaksuihin liittyvien suurten avointen kysymysten vuoksi jatkoselvityksiä on tehtävä pitäen eri vaihtoehtoja avoinna, mieluiten myös muita kuin kolmea Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä esitettyä.

Ympäristölautakunta toteaa (1.9.2009) mm. seuraavaa:

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys on selkeä ja hyvin laadittu raportti monitahoisesta asiasta. Selvitys on valmisteltu avoimessa ja laajassa yhteistyössä. Projektiryhmään, seurantaryhmään, viiteryhmään ja lakityöryhmään on valtion ja kuntien edustajien lisäksi osallistunut huomattavan monien järjestöjen edustajia. Helsingin seudulla toimivien yritysten näkemyksiä kartoittava mielipidekysely täydentää selvitysaineistoa. LVM:n raportti on tärkeä keskustelun avaus.

Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaisesti myös kaupungin tulee osallistua ruuhkamaksujen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen seudullisesti yhteistyössä valtion kanssa. Myös kaupunginhallituksen hyväksymien Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toimenpiteisiin sisältyy liikenteen hinnoittelukeinojen selvittäminen.

Ruuhkamaksuilla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, ei rajoittamaan sitä. Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen perusteella ruuhkamaksut olisivat käyttökelpoinen liikennepoliittinen ja ympäristöpoliittinen työkalu myös Helsingissä. Ruuhkamaksut vähentäisivät liikenteen päästöjä ja parantaisivat ilmanlaatua etenkin kantakaupungissa ja pääväylien varsilla.

Selvityksen mukaan ruuhkamaksut todennäköisesti tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä joukkoliikennekäytävien varteen. Ne siirtäisivät työmatkaliikennettä ja muuta ruuhka-ajan liikennettä henkilöautoista joukkoliikenteeseen. Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen tulosten perusteella ruuhkamaksut näin ollen tukisivat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Helsingin seudulla. Seudun elinkeinoelämälle ruuhkamaksuilla olisi selvityksen mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, mutta ne tukisivat Helsingin keskustan vetovoimaa työpaikka- ja kaupallisena keskuksena hyvien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta. Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

Ympäristölautakunnan mielestä Helsingin seudulle soveltuvien ruuhkamaksujen ja niiden vaikutusten selvittämistä tulee edelleen jatkaa niin, että löydetään toteuttamiskelpoinen malli. Sen tulee olla edullinen sekä ympäristön tilan että liikennejärjestelmän kannalta. Ruuhkamaksut eivät kuitenkaan saa asettaa kohtuuttomia vaatimuksia elinkeinoelämälle ja tavaraliikenteelle. Jatkotyössä tulisi paneutua erityisesti ensimmäisessä selvityksessä tunnistettuihin epävarmuuksiin ja mahdollisten ruuhkamaksutulojen käyttövaihtoehtoihin. Ympäristölautakunta toteaa, että kaikki tarkastellut vaihtoehdot voidaan teknisesti toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaamatta.

Ruuhkamaksumallien tarkastelu ympäristön kannalta

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen sisältyy myös Helsingin kaupungin hyväksymiä energiapoliittisiin linjauksiin sekä Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan. Ilman ruuhkamaksuja liikennesuorite ja ruuhkaisuus kasvavat. Tällöin hiilidioksidipäästöjen lasketaan lisääntyvän tarkastelualueella noin 16 % vuoteen 2017 mennessä ajoneuvokannan päästöominaisuuksien parantumisesta huolimatta. Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11–21 %. Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta. Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

Liikenne on Helsingin seudulla selvästi tärkein ilmanlaatua heikentävä tekijä. Ilmanlaatu on nykyisin heikointa Helsingin kantakaupungissa ja pääväylien varsilla. Ajoneuvokohtaisten päästöjen arvioidaan ajoneuvoteknologian kehittymisen ja ajoneuvokannan uudistumisen takia vähenevän selvästi vuoteen 2017 mennessä. Mikäli liikenne kuitenkin kasvaa, se pienentää tätä myönteistä kehitystä.

Ruuhkamaksuselvityksen mukaan liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8–18 prosenttia. Kaikki ruuhkamaksumallit parantaisivat ilmanlaatua seudulla. Liikennemäärien vähenemisen myötä päästöjen väheneminen olisi absoluuttisesti voimakkainta pääväylien ympäristössä. Kantakaupungissa, jossa ihmisiä altistuu eniten liikenteen päästöille, liikenne vähenisi myös selvästi ja ilmanlaatu paranisi. Kantakaupungissa ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät nykyisellään. Helsingin kaupungin ilmansuojeluohjelman toimenpiteillä pyritään erityisesti parantamaan raja-arvon ylitysalueiden ilmanlaatua. Autoliikenteen vähentyminen kantakaupungissa tekisi myös kävelyn ja pyöräilyn nykyistä miellyttävämmäksi ja turvallisemmaksi.

Ruuhkamaksut vähentäisivät vähän myös liikenteen aiheuttamaa melua, mutta vaikutus olisi vähäinen.

Ruuhkamaksumallien tarkastelu maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta

Helsingin seudun asunto- ja työmarkkina-alue on laajentunut jatkuvasti. Työmatkat pidentyvät, yhdyskuntarakenne hajautuu ja ajoneuvoliikenteen ajosuorite kasvaa. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan vertailuvaihtoehdossa vuonna 2017 Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hajautuminen todennäköisesti jatkuisi.

Ympäristölautakunta toteaa, että selvityksen perusteella ruuhkamaksut tukisivat raideliikenteen tuntumassa sijaitsevien työpaikka- ja palvelukeskittymien kehitystä ja näin valtakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleiden tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Tavoitteissa korostetaan alueidenkäytön ja sen suunnittelun roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Niiden mukaan asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava niin, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee.

Kaikissa ruuhkamaksumalleissa joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Joukkoliikenteen kysynnän ja tarjonnan lisääntymisen seurauksena joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen, kannalta keskeisten sijaintien vetovoima työpaikkojen sijoittumisalueina lisääntyisi. Selvityksen mukaan eri ruuhkamaksuvaihtoehdoissa Helsingin keskustan vetovoima työpaikka- ja kaupallisena keskuksena paranisi hyvien joukkoliikenneyhteyksien ansiosta.

Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.

Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet

Selvityksessä osoitettiin, ettei mikään muu toimenpide (tiekapasiteetin lisääminen, joukkoliikenteen lisääminen tai hintojen alentaminen, liikkumisen hallinta, liityntäpysäköinnin lisääminen yms.) yksinään riittäisi saavuttamaan samansuuruisia vaikutuksia kuin ruuhkamaksut. Ympäristölautakunta korostaa, että ruuhkamaksut vaatisivat tuekseen myös muita toimenpiteitä, kuten joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin lisäämistä, kannustimia liikenteen vähäpäästöisyyteen, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen alennettuja ruuhkamaksuja sekä pyöräilyn ja kävelyn edellytysten parantamista. Selvityksen perusteella ruuhkamaksut olisivat kuitenkin käyttökelpoinen toimenpide erilaisten toimenpiteiden kokonaisuudessa. Jatkotyössä tulisikin löytää parhaiten toisiaan tukevat toimet, joilla edistettäisiin tehokkaasti nykyisten liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittiin, että Pyhälahti Vierikon kannattamana esitti lisättävän esityslistan sivulle 15 ensimmäisen kappaleen loppuun "Ympäristölautakunta toteaa, että kaikki tarkastellut vaihtoehdot voidaan teknisesti toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaamatta." Kukaan ei vastustanut tätä lisäystä.

Merkittiin edelleen, että Haapala Pyhälahden ja Salosen kannattamana esitti lisäystä esityslistan sivulle 16 kolmannen kappaleen loppuun ”Maksut voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että toimistot ja konttorit siirtyvät pois ruuhkamaksualueelta autoilla helposti saavutettavien suurten tieväylien varteen, jolloin työpaikkojen hajautuminen voi kasvattaa yksityisautoilun tarvetta.

Ruuhkamaksuihin liittyy myös uhka ns. muurivaikutuksesta. Maksurajat voivat toimia kartettavana vyöhykkeenä, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa maankäytön ja toimintojen eriytymiseen maksurajan sisäpuolen ja ulkopuolen välillä.”

Suoritetussa äänestyksessä Haapalan ehdotus voitti äänin 8–1. Vähemmistöön jäi Alhojärvi.

Merkittiin edelleen, että Alhojärvi Pyhälahden kannattamana esitti esityslistan sivulle 16 väliotsikon Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet jälkeen seuraavaa virkettä kuulumaan ”Selvityksessä osoitettiin, että muillakin toimenpiteillä (tiekapasiteetin lisääminen, joukkoliikenteen lisääminen tai hintojen alentaminen, liikkumisen hallinta, liityntäpysäköinnin lisääminen yms.) saavutettaisiin samansuuruiset vaikutukset kuin ruuhkamaksuilla, muttei yhtä kustannustehokkaasti.”

Suoritetussa äänestyksessä Alhojärven ehdotus hävisi äänin 6–3. Alhojärven lisäksi vähemmistöön jäivät Vierikko ja Pyhälahti.

Merkittiin vielä, että Kettunen Salosen kannattamana esitti esityslistan sivulle 16 väliotsikon ”Ruuhkamaksut ja muut liikennepoliittiset toimenpiteet” jälkeen seuraavaa virkettä kuulumaan kohdan …kannustimia liikenteen vähäpäästöisyyteen… jälkeen ”kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen alennettuja ruuhkamaksuja…”

Suoritetussa äänestyksessä Kettusen ehdotus voitti äänin 6–3. Vähemmistöön jäivät Haapala, Peltonen ja Marttila.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.9.2009) seuraavaa:

Mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän toteutuessa on yleisille katu- ja viheralueille tarvittavien laitteiden ja rakennelmien sijoituspaikat suunniteltava yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Ruuhkamaksuteknologian kameraperusteisessa rekisterikilven tunnistuksessa on huomioitava esimerkiksi lika, loska ja lumi, jotka saattavat peittää rekisterikilven tai kamerajärjestelmän estäen siten tunnistuksen. Laitteiden ja rakenteiden osalta on varauduttava myös ilkivaltaan.

Joukkoliikenteen edistäminen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen ovat vahvasti esillä Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa. Rakennusvirasto edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä katujen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi priorisoimalla joukkoliikenteen edistämishankkeiden ja pääkatuverkon kehittämishankkeiden toteutusta. Rakennusvirasto osallistuu liikenneverkon ylikuormitus- ja häiriökohteiden liikenteen hallinnan toimijoiden yhteistyöhön.

Rakennusvirasto rakentaa ja ylläpitää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston määrittelemät joukkoliikenneväylät ja -kaistat, katujen hidasteet, kiertoliittymät ja pysäkkijärjestelyt sekä toteuttaa monia muita joukkoliikennettä parantavia toimenpiteitä. Joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan myös aloittamalla kunnallinen liikennevalvonta, mikäli lainsäädäntöä muutetaan sen sallimiseksi. Säädöshanke on vireillä oikeusministeriössä.

Helsingin kevyen liikenteen väylien ylläpidon laatutasojen asettamisessa on korostumassa tarvepohjainen näkökulma. Tämä tarkoittaa muun muassa että joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin pyritään varmistamaan ylläpidon keinoin sujuvat ja esteettömät yhteydet kaikissa olosuhteissa. Kevyen liikenteen kävely ja pyöräilymahdollisuuksia lisätään uusilla alueilla. Myös kevyen liikenteen verkostoa täydennetään.

Maksullisten pysäköintipaikkojen käyttöaste Helsingin keskustassa on korkea. Maksullisuusaikana arkisin ja lauantaisin maksulliset pysäköintipaikat ovat lähes aina varattuja. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan asiakaspysäköinti koostuu ihmisten matkoista kauppoihin, harrastuksiin ja muihin palveluihin. Asiakasliikenteen osuus koko liikennemäärästä on suuri. Se painottuu kuitenkin ruuhka-aikojen, kello 6–9 ja 15–18, ulkopuolelle. Liikennemäärien väheneminen oletettavasti helpottaisi lyhytaikaisten asiakaspysäköintipaikkojen löytymistä. Liikenteen väheneminen ruuhka-aikoina helpottanee myös jonkin verran tavaraliikenteen sujuvuutta maksullisia pysäköintipaikkoja vapauttamalla.

Ruuhkamaksuilla ei todennäköisesti tulisi olemaan ainakaan merkittävää vaikutusta maksulliseen pysäköintiin. Maksullisen pysäköinnin tuotto vuonna 2008 oli 9,7 miljoonaa euroa. Liikennemäärien väheneminen vaikuttaa omalta osaltaan myös siihen, että virheellisten pysäköintien määrä jonkin verran laskee.

Ruuhkamaksuselvityksessä liikenteen aiheuttamien melutasojen arvioidaan eri ruuhkamaksumalleissa muuttuvan vain vähän. Rakennusvirasto on alkanut päällystää tiettyjä katuosuuksia melua vaimentavalla päällysteellä, joten mahdollinen yhteisvaikutus voi vähentää melun suuruusluokkaa ruuhkamaksuselvityksessä mainittua enemmän.

Ruuhkamaksuselvityksessä kerrottujen hiilidioksidipäästöjen ja muiden terveydelle haitallisten päästöjen vähenemisen lisäksi myös katujen päällysteen kulumisesta ja liukkaudentorjunnasta aiheutuva katupöly vähentyisi ruuhkamaksujen vaikutuksesta.

Yleisten töiden lautakunta päätti hyväksyä esittelijän muutetun ehdotuksen seuraavien äänestysten jälkeen:

Jäsen Heinämies teki jäsen Hartosen kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan lausuntoehdotukseen lisätään yhteenvetona seuraava teksti:

”Yleisten töiden lautakunta suhtautuu selvityksen pohjalta myönteisesti ruuhkamaksujärjestelmään ja katsoo selvityksen osoittavan, että ruuhkamaksuilla voidaan edistää liikennepoliittisia tavoitteita kustannustehokkaasti Helsingin seudulla.

Selvityksen perusteella voidaan todeta muun muassa, että väärinpysäköinti vähentyisi, katumelu ja liikenteen yleiset meluhaitat vähenisivät , katupölyn määrä vähenisi, liikenne sujuvoituisi, asukaspysäköinti helpottuisi ja julkisten katutilojen viihtyisyys lisääntyisi.

Maksujen tuotot on tärkeä saada joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiseen ja lipun hintojen pitämiseen kohtuullisina.”

Jäsen McCarron teki varajäsen Pätiälän kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan lausuntoehdotukseen lisätään yhteenvetona seuraava teksti:

”Yleisten töiden lautakunta ei tämän selvityksen perusteella kannata ruuhkamaksuja. Syinä ovat epäselvät ympäristövaikutukset, liikenteen ajonopeuksien kasvu ja epäselvät vaikutukset liikenteen meluun.

Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että eräät mallit lisäävät liikennettä asuntokaduilla ja yleensä alemman asteen katuverkolla.”

Ensimmäisessä äänestyksessä jäsen Heinämiehen tekemä ehdotus voitti 5 äänellä (Heinämies, Klemetti, Hartonen, Saksala, Hänninen) 4 ääntä vastaan (McCarron, Pätiälä, Inkeroinen-Kalliokoski, Österberg) jäsen McCarronin tekemän ehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti 6 äänellä (Pätiälä, Inkeroinen-Kalliokoski, McCarron, Hänninen, Saksala, Österberg) 3 ääntä (Klemetti, Hartonen, Heinämies) vastaan edellisessä äänestyksessä voittaneen jäsen Heinämiehen ehdotuksen.

Heinämies, Hartonen ja Klemetti ilmoittivat pöytäkirjaan merkittäväksi muutosehdotuksen mukaisen eriävän mielipiteen.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (3.9.2009) mm. seuraavaa:

Selvityksessä tutkitut ruuhkamaksumallit olivat:

- kehämalli, jossa on yksi Kehä III:n sisäpuolella sijaitseva maksukehä. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän ylittämiseen.

- linjamalli, jossa on kaksi maksukehää kantakaupungin ulkopuolella sekä Kehä III:n sisäpuolella. Lisäksi toteutettaisiin kaksi poikittaista maksulinjaa kantakaupungin maksukehältä luoteeseen ja koilliseen. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän tai -linjan ylittämiseen.

- vyöhykemalli, joka koostuisi kahdesta vyöhykkeestä. Maksu perittäisiin ajettujen kilometrien perusteella.

Kuva: Tutkitut ruuhkamaksumallit

Riippumatta ruuhkamaksujen toteuttamisesta käynnissä olevat tai lähivuosiksi suunnitellut tiehankkeet valmistuessaan vähentävät kohdallaan nykyisiä ruuhkia. Uudet väylät vähentävät ruuhkia eniten poikittaisilla pääväylillä, mutta säteittäisille pääväylille syntyisi uusia ruuhkia.

Toteutettaessa kaikki ruuhkamaksumallit olisivat tehokkaita ruuhkien poistajia koko seudulla. Tarkasteluissa käytetyillä hintatasoilla kehä- ja linjamallit leikkaisivat aamuruuhkatunnin liikennesuoritteen kasvun lähes puoleen ja vyöhykemalli poistaisi kasvun lähes kokonaan. Ruuhkamaksun suuruus luonnollisesti vaikuttaa olennaisesti liikennemääriin kaikissa vaihtoehdoissa ja vaikutukset ovat tästä syystä kohtuullisen vaivattomasti rajattavissa liikennepoliittisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle.

Ruuhkamaksujen vaikutus joukkoliikenteeseen

Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Myös kevyen liikenteen matkat lisääntyisivät. Muutokset kulkutavassa olisivat ruuhka-aikoina suurempia kuin muina aikoina.

Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5–12 %. Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kantakaupungin raitioliikenteessä.

Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla. Ruuhkamaksut tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen keskittymistä vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen.

Ruuhkamaksujen aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän lisäys luo paineen tarjottavan kapasiteetin lisäämiselle. Selvityksessä on lähdetty siitä, että matkustajamäärien kasvu ei saa heikentää matkustusväljyyttä. Kapasiteetin lisääminen vaikuttaisi joukkoliikenteen hoidon kustannuksiin, jotka kasvaisivat pääkaupunkiseudulla alustavan arvion mukaan 20–39 milj. euroa vuodessa. Lisäys on 6–11 % suhteessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannuksiin vuonna 2008.

Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8–23 milj. euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustannukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla 11–16 milj. euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8–11 % vuoteen 2008 verrattuna.

Joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen parantaisi myös joukkoliikenteen palvelutasoa. Vuorovälien lyhentyminen lyhentäisi myös matkustajien odotusaikoja, minkä on laskettu tuottavan matkustajille hyötyä

8–23 milj. euroa vuodessa ruuhkamaksumallista riippuen. Lisäksi joukkoliikenne nopeutuisi jonkin verran ruuhkautumisen vähentyessä. Myös joukkoliikenteen luotettavuus paranisi, sillä ruuhkat aiheuttaisivat entistä vähemmän hajontaa matka-aikoihin. Tutkimusten mukaan nopeus ja luotettavuus ovat matkustajille tärkeimmät joukkoliikenteen palvelutasotekijät. Jatkoselvityksissä tulee arvioida joukkoliikenteen nopeutumisella ja luotettavuuden paranemisella saavutettavat hyödyt niin liikennöintikustannuksiin kuin yhteiskuntataloudellisesti.

Ruuhkamaksujen kustannustehokkuus

Ruuhkamaksuselvityksessä on arvioitu, onko ruuhkamaksu aiheuttamiinsa kustannuksiin nähden tehokas ja edullinen tapa saavuttaa liikennejärjestelmän kehittämiselle annetut tavoitteet. Kustannustehokkuutta on tarkasteltu sekä liike- että yhteiskuntataloudellisesti.

Ruuhkamaksujen liiketaloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu vertaamalla eri ruuhkamaksumallien tuloja niiden aiheuttamiin kustannusten lisäyksiin. Tarkastelun perusteella kaikki ruuhkamaksumallit kattaisivat aiheuttamansa kustannusten lisäyksen maksutuloilla. Kaikki ruuhkamaksumallit olisivat liiketaloudellisesti kannattavia nettotuoton ollessa mallista riippuen 110–170 milj. euroa vuosittain.

Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu ottamalla ruuhkamaksun hyödyt ja kustannukset huomioon mahdollisimman laajassa vaikutuspiirissä mukaan lukien liikkujien hyötyjen ja kustannusten muutokset, liikenneonnettomuuksien ja päästöjen muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä julkisen talouden rahavirrat.

Autoilun vähentymisestä johtuvat matka-ajan ja auton käyttökulujen säästöt sekä onnettomuus- ja päästökustannusten säästöt ylittäisivät määrältään kehä- ja linjamalleissa liikkujille aiheutuvat kustannukset. Vyöhykemallin yhteiskuntataloudelliset hyödyt eivät ylittäisi kustannuksia.

Huomioitaessa myös ruuhkamaksumallien ruuhkamaksuina saadut tuotot, ruuhkamaksujärjestelmän perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä joukkoliikenteen tariffituen kasvu, on kaikkien ruuhkamaksumallien yhteiskuntataloudellinen kustannustehokkuus hyvä.

Muut vaihtoehtoiset keinot

Selvityksessä on arvioitu ruuhkamaksuille vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa seudulle asetetut liikennepoliittiset toiveet. Vaihtoehtoiset keinot kuten esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden parantaminen, maksuton joukkoliikenne, pysäköinnin hinnoittelu keskusta-alueilla, liikkumisen ja liikenteen hallinnan lisääminen ja liityntäpysäköinnin lisääminen, aiheuttaisivat vaihtelevan suuruisia muutoksia joukkoliikenteen matkustajamääriin, mutta eivät vähentäisi merkittävästi liikenteen ruuhkautumista. Muilla keinoilla ei myöskään kyettäisi lisäämään joukkoliikenteen käyttöä samalla voimakkuudella kuin vertailluilla ruuhkamaksumalleilla.

Ruuhkamaksulla saavutettavat liikennepoliittiset vaikutukset ovat mittakaavaltaan selvästi suurempaa luokkaa kuin muilla toimenpiteillä saavutettavat vaikutukset. Muilla toimenpiteillä ei käytännössä ole mahdollista päästä vastaaviin liikennepoliittisiin hyötyihin kuin ruuhkamaksuilla. Muilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin tukea ja edelleen voimistaa ruuhkamaksulla saavutettavia vaikutuksia ja muidenkin toimenpiteiden valmistelua onkin syytä jatkaa riippumatta siitä toteutetaanko ruuhkamaksu vai ei.

Yhteenveto Ruuhkamaksu on tehokas liikennepoliittinen ohjauskeino, jonka vaikutuksesta suuri määrä liikkujista vaihtaisi kulkutapansa henkilöautosta joukkoliikenteeseen. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät ruuhkia selvästi ja kasvattaisivat joukkoliikenteen matkustajamääriä 5–12 % ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta 3–7 %-yksikköä. Vaikutukset ovat huomattavia, sillä vertailukohtana voidaan todeta, että merkittävien joukkoliikenteen infrastruktuuri-investointien, kuten esimerkiksi Kehä-radan tai Länsimetron on kunkin arvioitu nostavan joukkoliikenteen kulkutapa-osuutta pääkaupunkiseudulla 0,2 %-yksikköä. Tähän suhteutettuna ruuhkamaksun vaikutus joukkoliikenteen käytön kasvattamiseksi on pienimmilläänkin yli kymmenkertainen.

Joukkoliikenteen kasvanut kysyntä luo edelleen tarvetta vuorotarjonnan lisäämiselle, jolloin joukkoliikenteen palvelutaso paranee houkutellen lisää matkustajia ja synnyttäen positiivisen kierteen joukkoliikenteen kehittämiseksi. Palvelutasoa parantaisivat myös ruuhkautumisen vähentymisestä johtuva joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentyminen ja luotettavuuden parantuminen.

Ruuhkautumisen vähentyminen nopeuttaisi voimakkaimmin poikittaisia pääväyliä kulkevia joukkoliikennelinjoja, jotka kärsivät säteittäisiä pääväyliä kulkevia linjoja enemmän ruuhkaisuudesta. Säteittäisten pääväylien linjat kulkevat jo nykyään pitkälti joukkoliikenteelle varattuja kaistoja pitkin. Pääkaupunkiseudulla liikenteen kasvu tulee ennusteiden mukaan tulevaisuudessa suuntautumaan nimenomaan poikittaiseen liikkumiseen.

Selvityksen mukaan joukkoliikenteenkysynnän kasvu olisi absoluuttisesti mitattuna suurinta kustannustehokkaan raskaan raideliikenteen linjojen varrella. Toisaalta muutokset kantakaupungin raitio- ja bussiliikenteen matkustajamääriin jäisivät suhteellisesti pienemmiksi, koska joukkoliikenteellä jo nykyisin on erittäin merkittävä rooli kantakaupungin kulkutapana.

Mikäli ruuhkamaksujärjestelmä päätetään toteuttaa, tulee sen tuotoilla kattaa järjestelmän perustamisesta ja ylläpidosta sekä joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisestä johtuvat kustannukset. Tämän ylittävät tuotot tulisi myös ohjata liikennejärjestelmän kehittämiseen käyttämällä rahat liikenteen infrastruktuurihankkeisiin sillä alueella, josta maksuja kerätään. Henkilöautoliikenteen kasvun hidastuessa infrastruktuurihankkeita tulisi toteuttaa joukkoliikennehankkeita painottaen.

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys antaa hyvän pohjan käydä keskustelua ruuhkamaksujen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.9.2009), että ruuhkamaksuselvitys antaa varsin kattavan tietopohjan ruuhkamaksujen toimivuudesta erityisesti liikennepoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Selvityksen tuottama tieto ruuhkamaksujen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja erityisesti vaikutuksista seudun kilpailukykyyn ja alueen yritystoimintaan on rajallisempaa.

Selvityksen johtopäätös on, että liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin tällä hetkellä käytössä olevat keinot. Selvitykseen sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä liittyen mm. liikenteen kasvuennusteisiin ja tutkittujen ratkaisujen tekniseen toteutettavuuteen. Näiltä osin jatkoselvitykset ovat tarpeen.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että merkittävin epävarmuustekijä ja jatkoselvitysten kohde on ruuhkamaksujen käyttöönoton vaikutus Helsingin seudun kilpailukykyyn. Vaihtoehtoisten ruuhkamaksumallien vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin Helsingin seudun eri alueilla ja eri toimialoilla edellyttää myös jatkoselvityksiä.

Ruuhkamaksujen käyttöönoton aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän kasvu tarkoittaisi, että joukkoliikenteen tarjontaa olisi merkittävästi lisättävä, jotta ruuhkamaksun oletetut hyödyt toteutuisivat. Liikennetarjonnan lisäyksen mahdollistamiseksi ruuhkamaksuista saatava tuotto tulisi näin ollen ohjata kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien ja ylläpidon sekä liikenteen hoidon rahoittamiseen. Maksutulojen kohdentamisen näkökulmasta ruuhkamaksut olisi perusteltua määritellä lainsäädännöllä maksuksi eikä veroksi.

Kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy ruuhkamaksujen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen osallistuminen seudullisesti yhteistyössä valtion kanssa.