21.9.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA LOPPURAPORTISTA

Khs 2009-1534

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa valtiovarainministeriölle Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu –loppuraportista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että selvityshenkilöiden laajassa ja ansiokkaassa raportissa on keskitytty kuntien institutionaalisiin puitteisiin ja niitä koskeviin muutoksiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että kunnan johtamisjärjestelmän tulisi koko maassa olla selkeä ja yksiselitteinen. Kuntalaissa korostetaan valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginhallitus pitää kuntien itsehallinnon näkökulmasta valtuuston asemaa kunnan johtamisen keskeisenä peruspilarina, jota kunnanhallituksen rooli keskeisenä valtuuston päätösten valmistelijana ja täytäntöönpanijana täydentää. Nykyinen kuntalaki antaa vuonna 2006 toteutetun uudistuksen jälkeen riittävästi mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja kuntien johtamisjärjestelmän kehittämiseen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän valtuustokauden alussa koko valtuustokautta kattavan strategiaohjelman, jonka pohjalta kaupungin johtamista, palveluja ja muuta toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Strategisena tavoitteena kuntademokratian kannalta on, että kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi. Kaupungin johtamisen osalta tavoitteena on muutosvalmiuden lisääminen johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä.

Strategiaohjelman mukaan tavoitteena on myös pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen, jossa parhaillaan on käynnistymässä Vantaan kaupungin ja muiden seudun kuntien kanssa seutuhallintomalleja koskevaa laaja-alainen selvitystyö sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollista yhdistymistä koskeva selvitys. Selvitysten on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitysten tulosten pohjalta ratkaistaan uudistusten suunta pidemmällä tähtäimellä.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, ettei kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelman toimenpiteisiin sisälly siirtyminen ns. pormestarimalliin tai osallistuminen suoran pormestarivaalin kokeiluun.

Kirje valtiovarainministeriölle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 16.6.2009
	Liite 2	Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu -loppuraportin johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Valtiovarainministeriö pyytää (16.6.2009) lausuntoa Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu -loppuraportin ehdotuksista 30.9.2009 mennessä.

./. Lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Samalla valtiovarainministeriö ilmoittaa, että kunnan tulee toimittaa asiaa koskeva sitova valtuuston päätös valtiovarainministeriölle 28.2.2010 mennessä, jos kunta on halukas osallistumaan suoran pormestarivaalin kokeilua koskevaan johtamisjärjestelmän muutokseen.

./. Selvityshenkilöiden raportin johtopäätökset ja kehittämisehdotukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2. Loppuraportti on kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090415Kunnan/name.jsp

Kj toteaa, että valtiovarainministeriön asettamat selvityshenkilöt: kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen (Kitee), lakiasiainjohtaja Kari Prättälä (Kuntaliitto) ja professori Aimo Ryynänen (Tampereen yliopisto), analysoivat loppuraportissa kuntien nykyisiä johtamisjärjestelmiä, niiden kehittämistarpeita sekä johtamiskäytäntöjä. Raportissa on tarkasteltu myös useita eurooppalaisia ja pohjoismaisia kuntajohtamisen malleja ja järjestelmiä.

Selvityshenkilöt ehdottavat raportissaan vallitsevan nykyjärjestelmän (kunnanhallitus – kunnanjohtaja) kehittämistä muun muassa siten, että hallituksen puheenjohtajan asemaa voitaisiin nykylainsäädännön rajoissa vahvistaa.

Loppuraportissa esitetään lisäksi nykyisen pormestarijärjestelmän muuttamista niin, että kunnassa voisi sen harkinnan mukaan olla pormestarin ohella ns. virkajohtaja, joka olisi asemaltaan selkeästi viranhaltija myös irtisanomissuojan suhteen. Selvityshenkilöt pitävät edelleen tavoiteltavana, että pormestari toimisi ennen muuta valtuuston puheenjohtajana, mutta mahdollisesti sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajana.

Suurimpana uudistuksena loppuraportissa ehdotetaan kokeilulain säätämistä pormestarin valitsemiseksi suorilla vaaleilla ja siihen liittyviä muutoksia kunnan eri toimielinten välisiin suhteisiin.

Valtiovarainministeriön mukaan sillä on periaatteessa valmius valmistella kuntalain muutokset siten, että soveltuvat nykyisten johtamismallien muutokset tulisivat voimaan seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Pormestarin suoraa vaalia koskevan kokeilulain säätäminen edellyttää kuitenkin vapaaehtoisia kuntia, jotka sitoutuvat ennakolta kokeiluun. Kokeilua on tarkoituksenmukaista jatkaa 2-3 valtuustokautta.

Kj toteaa edelleen, että Khs antoi (19.12.2005,1510 §) sisäasiainministeriölle kuntalakiin ja siihen liittyvistä lakimuutosesityksistä lausunnon. Kuntalakia esitettiin tuolloin muutettavaksi kunnallisen demokratian kehittämishankkeen ehdotusten pohjalta, jotka koskivat mm. pormestarimallia, luottamushenkilön oikeutta saada vapaata luottamustoimen hoitoa varten ja valtuustoryhmän toiminnan tukemista sekä otto-oikeutta. Kuntalain uudistus toteutettiin vuoden 2006 alusta.

VALTUUTETTU ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: PISARA-RADAN PERIAATEPÄÄTÖS

Khs 2009-1049

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että hyväksyessään strategiaohjelman 2009-2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

8 (19) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelmakauden aikana valmistellaan valmistellaan periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdosta.” (Elina Moisio, äänin 81-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (6.8.2009), että Pisara-rata on kaksisuuntainen lähiliikennejunille tarkoitettu ratalenkki Pasila–Töölö–Rautatientori–Hakaniemi–Pasila.

Pisarasta on tehty tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys vuonna 2006. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) hankeen rakentamisen aloitus on sijoitettu kaudelle 2016–2030. Pisaran kustannusarvio on noin 360 milj. euroa. Kustannusarvio on syytä jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistaa.

Kauko- ja lähijunaliikenteen ennustettu kasvu lisää kapasiteettitarvetta radoilla. Nykyisillä ennusteilla raidekapasiteetti Helsingin ja Pasilan välillä rajoittaa junaliikenteen kasvua vuoden 2020 jälkeen. Suunnitteilla olevia junaliikenteen hankkeita ovat Pisaran lisäksi mm. kaupunkirata Leppävaara–Espoo, pääradan siirto kulkemaan lentoaseman kautta, Heli-rata, Elsa-rata ja Tallinnan tunneli.

Junaliikenteen kapasiteettia rajoittavat ainakin Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kapasiteetti. Kapasiteettia on nykyisestä jonkin verran mahdollista lisätä junaliikenteen (ainakin kaupunkiratojen ja niitä käyttävien junien) kulunvalvontatekniikkaa uudistamalla. Nykyisellä kulunvalvontatekniikalla junien vuoroväli on 4–5 minuuttia, kun uudet eurooppalaiset järjestelmät toimivat 2–3 minuutin vuorovälillä. Lisäksi junien kääntöaikoja Helsingin päärautatieasemalla on mahdollista jonkin verran nopeuttaa. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan saavuteta Pisaraan verrattavaa kapasiteetin lisäystä.

Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kuormitukseen vaikuttaa vähentävästi, mikäli kaupunkiradat tai osa niistä muutetaan liikennöitäviksi metrolla. Selvityksessä ”Pääkaupunkiraiteita - raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle, HKL C: 3/2009” arvioitiin karkeahkolla tasolla Leppävaaran kaupunkiradan, Kehäradan ja pääradan kaupunkiraiteiden muuttamista metroradoiksi. Palvelutaso- ja kustannusmielessä muutos osoittautui alustavasti kannattavaksi. Selvityksen jatkona Ratahallintokeskus, HKL ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat käynnistäneet teknisen selvityksen nimellä ”Kaupunkiratojen muuttaminen metroradoiksi”. Työ valmistuu syksyllä 2009. Mikäli esim. Espoon kaupunkirata muutettaisiin metrolla liikennöitäväksi ja yhdistettäisiin Huopalahdesta etelään Töölön metroon Meilahden aseman kohdalla, poistuisi Espoon suunnan kaupunkiratajunien liikenne Pasilasta ja päärautatieasemalta, jolloin esim. päärautatieasemalta vapautuisi kapasiteettia 3–4 laiturin verran muille junaliikenteen laajennuksille.

Helsingin seudun raideliikennehankkeita arvioidaan kokonaisuutena käynnissä olevassa HLJ 2011 -suunnitelmaan sisältyvässä maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (Mara 2050). HLJ 2011 -työssä määritetään liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaiset raideliikennehankkeet. HLJ:n aiesopimuksessa kunnat ja valtio sitoutuvat hankkeiden toteuttamiseen. Pisara-rata kuuluu HLJ 2011 -työssä arvioitaviin hankkeisiin.

Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi yhteistyössä käynnistämässä Pisara-radan yleissuunnitelman laatimista siten, että suunnitelma valmistuisi vuonna 2010. Suunnitelmassa mm. tarkennetaan Pisaran linjausta ja selvitetään Pasilan kohdalla maan päällistä ja maan alaista ratkaisua.

Tehdyt ja tekeillä olevat suunnitelmat luovat edellytykset sille, että kaupunginvaltuuston edellyttämä periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista on mahdollista valmistella nykyisen valtuustokauden aikana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista on tarkoitus valmistella strategiaohjelmakauden aikana.

Pasilasta Töölön, keskustan ja Hakaniemen kautta kiertävä Pisara-ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan sekä Kehäradan kaupunkirataliikenteen tunneliradan kautta kulkeviksi heilurilinjoiksi.

Pisara-rata turvaa Rautatieaseman ratapihan välityskyvyn junaliikenteen lisääntyessä, tehostaa junien liikennöintiä Rautatieasemalla seisomisen jäädessä pois ja parantaa kaupunkiratojen palvelutasoa kantakaupungissa lyhentämällä kävelymatkoja ja parantamalla vaihtoyhteyksiä. Pisarasta on tehty tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys vuonna 2006. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) Pisara on toisella kaudella (2016 - 2030) aloitettavia hankkeita. Hankkeen ajoitus tarkistetaan meneillään olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ2011 käsittelyn yhteydessä.

Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat käynnistämässä Pisaran yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia, joiden yhteydessä tullaan selvittämään myös Pisaran eri vaihtoehdot. Periaatepäätös Pisara-radasta valmistellaan näiden pohjalta strategiaohjelmakauden aikana.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

TERVEYSKESKUKSEN ERÄIDEN VIRKANIMIKKEIDEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-1802

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.10.2009 lukien terveyskeskuksen seuraavien virkojen nimikkeet palkan pysyessä muuttumattomana:

Psykiatriaosasto

Vakanssi	Nykyinen nimike	Tehtävä-kohtainen palkka	Uusi nimike
031300	Ylilääkäri	5529,60	Avohoidon johtava ylilääkäri
023528	Ylilääkäri	5529,60	Sairaalan johtava ylilääkäri
029101	Apulaisylilääkäri	5000,00	Ylilääkäri
030004	Apulaisylilääkäri	5000,00	Ylilääkäri
024611	Apulaisylilääkäri	5000,00	Ylilääkäri
031307	Apulaisylilääkäri	5056,00	Ylilääkäri
022814	Apulaisylilääkäri	5100,00	Ylilääkäri

Hammashuolto-osasto

Vakanssi

Nykyinen nimike

Tehtävä-kohtainen palkka

Uusi nimike

021555

Terveyskeskus-
hammaslääkäri

4119,10

Erikois-
hammaslääkäri

021543

Terveyskeskus-
hammaslääkäri

4185,53

Erikois-
hammaslääkäri

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Stj pitää terveyskeskuksen virkanimikemuutosesitystä perusteltuna.

Terveyskeskus toteaa (25.8.2009), että terveyskeskuksen psykiatriaosastossa on osastopäällikön alaisena kaksi toimistotason yksikköä, sairaalatoiminta ja avohoitotoiminta, joiden johtajina toimivat ylilääkärit. Avohoidon ylilääkärin johtaman tulosyksikön vuosibudjetti on yli 23 miljoonaa euroa ja vakanssimäärä 324. Sairaalatoiminnan ylilääkärin johtaman tulosyksikön vuosibudjetti on 44,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä vakansseina 551. Edellä mainitun kahden ylilääkärin virkojen nimikkeet on perusteltua muuttaa johtavan ylilääkärin nimikkeiksi. Palkkaus ja tehtäväkuva säilyvät ennallaan. Viranhaltijat, ovat antaneet suostumuksensa nimikemuutokselle.

Avohoidon johtajana toimivan ylilääkärin alaisena on viisi apulaisylilääkäriä, joilla on yksikössään alaisuudessaan avohoidon erikoislääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja toimintaterapeutteja. Heidän johdettavanaan olevien Kivelän, Laakson, Sturenkadun, Malmin ja Itäkeskuksen psykiatristen poliklinikoiden vastuualueiden budjetit ovat
2,6 – 4,3 miljoonaa euroa. Laakson psykiatrian poliklinikalla henkilöstön määrä on 42, Sturenkadun psykiatrian poliklinikalla 45 ja Malmin psykiatrian poliklinikalla 64. Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla ei ole vakinaista apulaisylilääkäriä, henkilökuntaa on 63. Myöskään Kivelän psykiatrian poliklinikan apulaisylilääkärin virka ei ole vakinaisesti täytetty. Henkilöstön määrä on 40. Apulaisylilääkäreiden virkojen tehtäväkohtainen palkka on 5 000 – 5 100 euroa siten, että suurimmilla psykiatrian poliklinikoilla palkkaus on korkeampi. Näiden avohoidon viiden apulaisylilääkärin nimikkeet on perusteltua muuttaa ylilääkäreiksi. Nimikemuutokset eivät aiheuta kustannusvaikutuksia. Apulaisylilääkäreiden vakanssien vakinaiset haltijat ovat antaneet suostumuksensa nimikemuutokselle.

Terveyskeskuksen hammashuolto-osastossa tulosyksiköiden ylihammaslääkäreiden sijaisiksi on nimetty terveyskeskushammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri. Tehtävään kuuluu hankintavaltuus ja päätösvallan käyttöä, joten tehtävä edellyttää virkasuhdetta. Hammashuolto-osaston kaksi terveyskeskushammaslääkäriä (vak. nro 021555 ) ja (vak.nro 021543) ovat virkasuhteisia, koska he toimivat hammashuolto-osastossa tulosyksiköitä johtavien ylihammaslääkäreiden sijaisina. Viranhaltijat ovat nyt suorittaneet erikoishammaslääkärin tutkinnon. Terveyskeskuksen käytäntö on, että terveyskeskushammaslääkärin nimike muutetaan erikoishammaslääkäriksi tutkinnon suorittamisen perusteella. Palkkaus määriteltiin erikoishammaslääkärin tehtävässä noudatettuun tasoon lääkärisopimukseen 2007-2009 sisältyvän järjestelyvaran yhteydessä, joten nimikemuutoksesta ei aiheudu kustannusvaikutuksia. Molemmat viranhaltijat ovat antaneet suostumuksensa viran nimikkeen muuttamiseen.

Terveyskeskus esittää virkojen nimikkeiden muuttamista päätösehdotuksen mukaisesti 1.10.2009 lukien.

Henkilöstökeskus puoltaa (9.9.2009) nimikemuutoksia ja toteaa, että uudet nimikkeet ovat yleisesti kunta-alalla käytössä ja ne vastaavat terveyskeskuksen muilla osastoilla olevia nimikerakenteita. Uudet nimikkeet kuvaavat myös paremmin henkilöiden organisaatioasemaa ja siihen liittyviä mahdollisia toimivaltuuksia. Muutoksista ei aiheudu kustannusvaikutuksia.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: TERVEYSASEMIEN KEHITTÄMINEN VETOVOIMAISINA TYÖPAIKKOINA

Khs 2009-1051

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Stj toteaa, että käsitellessään strategiaohjelmaa vuosiksi 2009 - 2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

9 (20) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että terveysasemia kehitetään vetovoimaisina työpaikkoina, joissa työntekijöiden määrä on mitoitettu tarpeen mukaan ja työolosuhteet on järjestetty työntekijöitä kuullen .” (Sirpa Puhakka, äänin 84 – 0)

Terveyslautakunta toteaa (18.8.2009), että se hyväksyi vuonna 2008 terveysasemat-osaston uuden yksikköjaon ja tehtävät. Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli muun muassa johtajuuden kehittäminen, toimintayhtenäisyyden lisääminen ja toiminnallisten kokonaisuuksien luominen. Neljä avosairaanhoidon yksikköä, neuvolatoiminnan ja terveyden edistämisen yksikkö ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat kukin palvelukokonaisuuksia, joissa on aiempaa paremmat mahdollisuudet henkilöjärjestelyihin ja väestömuutosten edellyttämien henkilöstömitoitusten tarkistamisiin. Uusi toimintamalli edistää eri toimintoihin liittyvän osaamisen ja osaamisalueen kehittymistä ja koordinointia ja luo siten henkilöstölle mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen.

Terveysasemat-osasto tarkastelee säännöllisesti henkilöstömitoitusten toteutumista suhteessa väestömuutoksiin ja valtakunnallisiin suosituksiin. Taloudellisten rajoitteiden vuoksi väestömuutoksista aiheutuviin mitoituksen lisäyksiin ei aina pystytä välittömästi vastaamaan.

Vuonna 2008 saatiin neljä uutta terveyskeskuslääkärin virkaa, 3 uutta terveydenhoitajaa ja 7 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä yksi ravitsemusterapeutti. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoitus ylittää valtakunnallisen suosituksen.

Terveysasemien avosairaanhoidossa kehitetään parhaillaan uusia työtapoja ja toimintamalleja, kuten esimerkiksi terveyskeskuslääkärin ja terveydenhoitajan työparimallia ja perushoitajien työnkuvan laajentamista. Omalääkärin ja omahoitajan työnjakoa on kehitetty ottamalla käyttöön monisairaan potilaan hoitomalli. Puhelinpalvelun ja sähköisen asioinnin kehittäminen monipuolistaa ja joustavoittaa työskentelyä ja oman työn järjestelyä. Työolosuhteita on parannettu toimitilojen kunnostuksen yhteydessä. Tilat on suunniteltu ottaen huomioon toiminta ja henkilökunnan turvallisuus. Ergonomiset vaatimukset on huomioitu työhuoneiden kalustuksessa ja näyttöpäätetyöskentelyssä. Työpaikkaselvityskäynnit on tehty kattavasti ja niissä ilmenneet epäkohdat on korjattu. Työsuojelun toimenpideohjelma on valmistettu työpaikkojen riskien kartoituksen pohjalta.

Henkilöstön osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia on parannettu. Kaupungin ohjeiden ja terveyskeskuksen yhteistoimintaohjeen mukaisesti kaikkiin työyhteisöihin on nimetty yhteistoimintavastaavat. Osastolla on oma henkilöstötoimikunta. Osaston ja yksiköiden johtoryhmissä on henkilöstön edustaja. Suunnittelu- ja mitoitustyöryhmiin pyydetään aina henkilöstöä nimeämään oma edustajansa.

Eri työntekijäryhmille on järjestetty ja suunnitellaan työnohjausta.

Terveysasemat-osaston avoimeksi ilmoitettuihin terveydenhoitajan paikkoihin ja perushoitajan paikkoihin oli vuonna 2008 yli 8 hakijaa työpaikkaa kohti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa hakijoita on ollut jopa yli 100 hakijaa yhteen terveydenhoitajan tehtävään.

Lääkäripulasta johtuen terveyskeskuslääkäreitä on edelleen vaikea saada. Vastaanottojen järjestämisen helpottamiseksi on käytetty vuokralääkäreitä. Keskitetyssä terveyskeskuspäivystyksessä työskentely on lääkäreille vapaaehtoista.

Organisaatiomuutoksella vahvistettiin ylilääkäreiden ja apulaisylilääkäreiden mahdollisuutta nuorten lääkäreiden ohjaukseen ja perehdyttämiseen. Opetusterveyskeskustoiminnan myötä luodaan muun muassa toimiva tutor-lääkärijärjestelmä ja pyritään vahvistamaan ohjaajina toimivien erikoislääkäreiden ja kokeneiden yleislääkäreiden roolia ja yhteistyötä Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa.

Kaupungilla tehdään vuosittain työhyvinvointikysely. Vuoden 2008 kyselyssä ilmeni lievää heikennystä esimiestyössä. Ergonomian ja työolojen koettiin parantuneen. Vuosittain tehdään myös lähtökysely. Vastaajamäärät ovat toistaiseksi olleet pieniä (vuonna 2008 terveysasemaosastolla 35), jonka vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia. Vakinaisista henkilöistä yli 70 prosenttia ja määräaikaisista yli 90 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväinen sekä kaupunkiin että terveyskeskukseen työnantajana. Sekä vakinaiset että määräaikaiset olivat tyytyväisiä työyhteisön toimivuuteen. Vakinaisista 54 prosenttia ja määräaikaisista yli 80 prosenttia piti työmäärää sopivana. Terveysasemien johto käsittelee työhyvinvointi- ja lähtökyselyjen tulokset ja hyödyntää niitä esimiestyön ja toiminnan kehittämisessä.

Henkilöstökeskus yhtyy (11.9.2009) terveyslautakunnan lausuntoon ja toteaa lisäksi, että strategiaohjelmassa on asetettu useita tavoitteita, jotka liittyvät kaupungin työpaikkojen tunnettuuteen, rekrytoinnin kehittämiseen, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, palkitsemiseen, johtamiseen ja kaupungin henkilöstön hyvinvointiin.

Näiltä osin strategiaohjelman toteuttaminen on aloitettu henkilöstökeskuksessa. Startegiakauden aikana toteutetaan useita kehittämishankkeita, jotka omalta osaltaan parantavat kaupungin kaikkien työpaikkojen vetovoimaisuutta.

21.9.2009 pöydälle pantu asia

PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN PALOHEINÄ GOLF OY:N KANSSA JOKAMIESGOLFTOIMINTAA VARTEN

Khs 2009-1842

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Paloheinä Golf Oy:lle 35. kaupunginosassa (Tuomarinkylä) oleva, vuokrasopimuksen liitteeksi otettavaan karttaan merkitty, yhteensä 308 134 m²:n suuruisen alueen, joka käsittää 264 104 m²:n suuruisen alueen tilasta 91-431-1-659 ja 44 030 neliömetrin suuruisen alueen tilasta 91-404-1-2, lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 43 381,85 euroa (elinkustannusindeksin pisteluvulla 1730). Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 2 507,62 euron suuruista vuokraa.

Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Kartta: uusi vuokra-alue

Liikuntalautakunta toteaa (25.8.20099) seuraavaa:

Saapunut hakemus Paloheinä Golf Oy (23.4.2009) on lähettänyt liikuntavirastoon otsikossa mainittua asiaa koskevan hakemuksen, jossa yhtiö esittää seuraavaa:

”Paloheinä Golf Oy vuokraa Helsingin kaupungilta nykyisen jokamiesgolfkentän aluetta Paloheinässä (15,3 hehtaaria Tuomarinkylän tilasta Rnro 1:659). Vuokra-alueella toimii Suomen vilkkain golfkeskus, joka on kaikille avoin )9-väyläinen, tasoituskelpoinen golfkenttä, lähipeli- ja opetusalue, 80-paikkainen harjoituslyöntialue eli range). Nykyinen vuokrasopimus uudistettiin 2002 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti.

Paloheinä Golf Oy haki lokakuussa 2003 liikuntalautakunnalta oikeutta vuokrata reilun 15 hehtaarin suuruisen lisämaa-alueen Haltialan pelloilta (kartta liitteenä) kentän laajentamiseksi. Yhtiö perusteli laajennuksen tarvetta ennen kaikkea turvallisuussyillä, sillä kenttä säilyy laajennuksesta huolimatta yhdeksänreikäisenä. Liikuntalautakunta päätti kannattaa hanketta, minkä jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi golfkentän laajennuksen sallivan uuden kaavan (asemakaavan muutos nro 11519). Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan kesäkuussa 2007. Korkein hallinto-oikeus kumosi asiasta tehdyn valituksen maaliskuussa 2009 ja antoi samalla valtuuston päätökselle lainvoiman.

Hakija toivoo, että liikuntalautakunta solmisi Paloheinä Golf Oy:n kanssa uuden yhtenäisen vuokrasopimuksen, joka kattaisi sekä nykyisen golfkenttäalueen että uuden, tällä kirjelmällä vuokrattavaksi haettavan laajennusalueen. Uusi, yhteensä reilun 30 hehtaarin aluetta koskeva sopimus korvaisi nykyistä vuokra-aluetta koskevan vuokrasopimuksen.

Hakija toivoo, että liikuntalautakunta noudattaisi samoja vuokrausehtoja kuin voimassa olevassa sopimuksessamme. Vuokrasopimuksen ehtoina ovat mm., että kenttä säilyy jokamieskenttänä ja että sen läpi kulkevat talvisin Helsingin kaupungin liikuntaviraston ylläpitämät hiihtoladut. Vuokranhakija on jo ollut yhteydessä Liikuntaviraston ulkoliikuntaosastoon, jotta latulinjaukset sopivat yhteen uuden kenttäkokonaisuuden kanssa.

Paloheinä Golf Oy on jo palkannut hankkeen suunnittelijaksi Lassi-Pekka Tilanderin, joka on yksi maamme johtavista golfkenttäsuunnittelijoista. Tilanderin tehtäväksi on annettu suunnitella turvallinen ja laadukas jokamieskenttä reilun 30 hehtaarin alueelle (suunnitelma ohessa) Helsingin Paloheinässä.

Hakija toivoo saavansa solmia uuden vuokrasopimuksen koko alueesta 30 vuodeksi. Kenttäalueen laajennus on erittäin suuri investointi Paloheinä Golf Oy:lle, minkä lisäksi yhtiö toivoo mahdollisimman pitkää vuokrasopimusta. Tämä on tärkeää investointipäätöstä viimeisteltäessä, rakentamisen laadun varmistamiseksi ja rahoituslaitoksen tuen saamiseksi hankkeelle.

Helsingin Golfklubi uudisti äskettäin vuokrasopimuksensa Talin golfkenttäalueesta Helsingin kaupungin kanssa 25 vuodeksi vuokramäärällä 0,127 euroa/m²/vuosi. Paloheinän kenttää käytettiin vuokraa määriteltäessä vertailukohteena ja Talin uusi pitkäaikainen vuokra säädettiin samaksi kuin Paloheinän nykyinen vuokra. Hakija toivookin, että koko alueen uusi vuokra olisi suuruudeltaan sama kuin nykyinen vuokramme ja sama kuin Talin seuraavat 25 vuotta voimassa oleva vuokra.

Hakija toivoo lisäksi, että rakennusajan (2-3 vuotta) vuokra voitaisiin neuvotella yllä mainittua vuokraa edullisemmaksi.

Vuokranhakijan koko kenttäalueen rakennusbudjetti on 1 482 000 euroa (alv 0 %). Budjetti sisältää uuden kenttäalueen rakentamisen, vanhan (nykyisen) kentän muutostyöt ja rangen ja harjoitusalueiden uudisrakentamisen. Yhtiö aikoo hakea Helsingin kaupungilta lainaa 40 % rakennuskustannuksista ja on hakenut myös valtiolta urheilupaikan rakentamisavustusta. Paloheinä Golf Oy on alustavasti neuvotellut lainasta Nordea-pankin kanssa, minkä lisäksi yhtiö aikoo kattaa rakennuskustannuksista 40 % omana rahoitusosuutenaan.

Paloheinä Golf Oy jätti golfkentän laajennushakemuksen reilut viisi vuotta sitten. Yhtiö toivoo, että uusi vuokrasopimus voitaisiin solmia mahdollisimman nopeasti, jotta maanrakennustöihin päästäisiin jo tulevan kesän/syksyn aikana. Nykyisessä taloustilanteessa se olisi kaikkien etujen mukaista.”

Lautakunta toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Taustaa Paloheinä Golf Oy:n laajennushanke

Paloheinä Golf Oy:n hakemus koskee Paloheinässä Kuusmiehentien pohjoispuolella olevan jokamiesgolfalueen laajentamista Haltialan peltoaukealle Torpparinmäen asuntoalueen pohjoispuolelle. Ehdotus laajentaisi nykyisen 15 hehtaarin suuruisen golfalueen noin kaksinkertaiseksi. Hakija toivoo, ottaen huomioon vuokralaisen omat investoinnit toiminnan kehittämiseksi, että vuokra-aika olisi mahdollisimman pitkä, vuokrataso määriteltäisiin samalla tasolla kuin vastaavissa uusissa vuokrauksissa ja kahdesta kolmeen vuoden rakennusajan vuokrataso olisi edullisempi.

Paloheinä Golf Oy:n hakemuksessa mainitaan, että yhtiö haluaisi laajennuksen avulla parantaa golfkentän turvallisuutta, vähentää ruuhkia ja tehdä kaikille avoimesta jokamieskentästä entistä haastavamman. Väylien lukumäärää ei ole tarkoitus lisätä, vaan kenttä tulee olemaan edelleen 9-reikäinen.

Liikuntatoimen kannalta katsoen jokamiesgolfkentän laajentaminen esitetyllä tavalla parantaa alueen peliolosuhteita ja tekee kentästä turvallisemman niin pelaajien kuin ulkoilijoidenkin kannalta. Pelikentän väljentyminen ei oletettavasti tule myöskään merkittävästi lisäämään alueen liikennettä. Kenttä suunnitellaan niin väljäksi, että ulkoilijoiden liikkuminen kenttäalueen ulkopuolella on turvallista ja kentän huoltoliikenne tapahtuu vuokra-alueen sisällä eikä siihen käytetä ulkoiluteitä. Lisäksi golfalue tulee edelleen olemaan talvisin ulkoilijoiden käytettävissä ja kenttä on suunniteltu niin, että latujen koneellinen ylläpito alueella on mahdollista.

Paloheinä Golf Oy:n ja liikuntaviraston edustajien kesken on käyty laajennushankkeen suunnitelmaan liittyen alustavat neuvottelut, jolloin on yksityiskohtaisesti käyty läpi uuden sopimuksen sisältö.

Jokamiesgolftoiminta

Paloheinän Golf Oy:n harjoittama jokamiesgolftoiminta mahdollistaa golfharrastuksen ilman osakkuutta tai jäseneksi liittymisvelvoitetta. Toiminnan jatkuvuuden säilyminen on tärkeää kuntalaisille. Jokamiesgolftoimintaa vuonna 1995 aloitettaessa tavoitteena oli saada aikaan kaikille avoin, hyvin toimiva, turvallinen, virkistysalueen osana toimiva jokamiesgolfkenttä, jolla on mahdollista tutustua golfharrastukseen, saada opetusta ja harjoitella golfin peluuta. Lähtökohtana oli ajatus, että golfin perusosaamisen jälkeen alan harrastajat voivat niin halutessaan siirtyä suuremmille ja kaupallisimmille golfradoille.

Paloheinän Golf Oy:n toiminta vuokralaisena

Paloheinän Golf Oy on vuokra-aikana hoitanut toimintaansa moitteettomasti ja yllä esitetyn tavoitteen mukaisesti. Yhtiön toiminnassa on otettu huomioon niin nuorten kuin vanhempienkin sekä erityisryhmien tarpeet. Jo olemassa olevaa yhteistoimintaa on kehitetty kaupungin eri virastojen, muun muassa nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston, kanssa.

Asemakaavatilanne

Nykyinen kenttäalue

Nykyinen jokamiesgolfkenttä sisältyy ns. Tuomarinkylän kiilan länsiosan asemakaavan muutosalueeseen (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.6.2000), jossa alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU/s), joka on säilytettävä avoimena maisematilana. Alueelle saa rakentaa ainoastaan osoitetulle rakennusalalle. Alueella ovat sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään 1,3 m:n korkuiset maakumpareet, jotka tulee sijoittaa niin, että näkymät Kuusmiehentien suunnasta peltoaukeille säilyvät. Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia polkuja ja ulkoiluteitä. Alueelle sijoitettavien rakenteiden tulee olla sellaisia, että alueella kulkevia latuja voidaan ylläpitää latukonein.

Varsinainen pelialue on merkitty pallokenttä- tai pallopelialueeksi (up). Alueen länsi- ja luoteisreunaan sekä Mombergintien eteläpuolelle on merkitty rakennettavaksi suoja-aidat, jotka on talvella joko kokonaan tai osittain poistettava latujen tieltä. Suoja-aita ei saa estää näkyvyyttä peltoaukeille. Alueen itäreunassa kulkeva Näsinoja on merkitty alueeksi, jolla vesialuetta saa muotoilla.

Alueen Kuusmiehentien puoleisessa päässä on huoltorakennuksen rakennusala ja pysäköintialue.

Laajennusalue

Paloheinän golfalueen laajennusta varten on laadittu asemakaavan muutos numero 11519. Kvsto hyväksyi kaavaehdotuksen 20.6.2007 ja lainvoiman kaavamuutos on saanut 27.3.2009.

Asemakaavan muutosalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, joka säilytetään avoimena maisematilana (VU/s). Alueella ovat sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään yhden metrin korkuiset maakumpareet. Alueelle saa sijoittaa korkeintaan viisi peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m:n etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat. Alueelle sijoitettavien rakenteiden tulee olla sellaisia, että alueella kulkevia latuja voidaan ylläpitää latukonein.

VU/s -alueesta on merkittävin osa varattu ohjeelliseksi pallokenttä- tai pallopelialueeksi (up). Kaavaselostuksen mukaan muutosaluetta ei ole tarkoitettu pelkästään jokamiesgolftoimintaan ja täten sitä ei ole varattu yksinomaan golfkenttää varten. Jokamiesgolfkentän alue tulee olemaan osan vuodesta muiden liikuntalajien harrastajien, kuten hiihtäjien käytössä.

Kaava-alueen reuna-alueille on merkitty ohjeelliset suojakaistat (sk), joilla ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa. Alueen itäreunassa kulkeva Näsinoja on merkitty ohjeelliseksi alueen osaksi, jolla vesialuetta saa muotoilla (~w~). Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.

Torpparinmäen asuinalueen ja Haltialan virkistysalueen välinen pääulkoilureitti säilyy ja kulkee edelleen kevyen liikenteen reittinä toimivan Mombergintien kautta. Jokamiesgolfin pelaajat tulevat pelatessaan uudelle kentänosalle vanhan kentän puolelta kävellen Mombergintien ylitse ja pelin edetessä palaavat sinne samaa reittiä.

Muutosalueen pinta-ala on 15,91 ha.

Sisäinen vuokraus Nykyistä jokamiesgolfaluetta koskeva sisäinen vuokraus koskee 157 227 m²:n suuruista aluetta, jonka vuokra vuonna 2009 oli 84 094,78 euroa. Vuokraus on tehty päättymään vuoden 2032 lopussa. Kiinteistölautakunta päätti 18.8.2009 muuttaa golfalueen vuokrasopimusta 1.9.2009 alkaen siten, että vuokra-alueen uusi pinta-ala on 316 363 m² ja alueen uusi perusvuosivuokra on 9 714,61 euroa entisen 4 860,97 euron asemasta. Nykypäivän tasossa uusi vuosivuokra on 169 031 euroa.

Paloheinä Golf Oy:n nykyinen ja uusi vuokrasopimus

Nykyinen vuokrasopimus

Paloheinä Golf Oy:n ja liikuntalautakunnan kesken on 14.1.2003 tehdyllä päätöksellä voimassa 35. kaupunginosassa sijaitsevasta Tuomarinkylän kylän tilasta RNro 1:659 jokamiesgolftoimintaan käytettäväksi tehty 150 700 neliömetrin suuruisen maa-alueen vuokrasopimus, joka on voimassa 31.12.2022 asti.

Uusi vuokrasopimus

Yksi pitkäaikainen vuokrasopimus

Lautakunta esittää, että Paloheinä Golf Oy:n kanssa tehdään nykyistä vuokra-aluetta ja laajennusaluetta, yhteensä 308 134 neliömetriä, koskeva uusi pitkäaikainen vuokrasopimus vuoden 2032 loppuun saakka eli siihen asti, kun liikuntaviraston ja kiinteistöviraston välinen sisäinen vuokraus on voimassa. Tällöin nykyisen vuokra-alueen vuokra-aika jatkuu kymmenellä vuodella ja koko alueen vuokra-ajaksi tulee 23 vuotta, mitä lautakunta pitää riittävänä. Uudella sopimuksella tullaan samalla lakkauttamaan nykyistä kenttäaluetta koskeva vuokrasopimus.

Uusi vuokra-alue

Nykyisen kenttäalueen osalta rajat säilyvät ennallaan. Laajennusalueen osalta vuokra-alueen rajat noudattavat muuten alueelle laaditun asemakaavamuutoksen mukaisen VU/s–alueen rajoja, paitsi että alueen kautta kulkevien ulkoiluteiden osuudet on rajattu ulkopuolelle.

Vuokrattavan alueen pinta-ala on hiukan pienempi kuin sisäisen vuokra-alueen pinta-ala, koska golftoimintaan vuokratun alueen ulkopuolelle on rajattu nykyisen jokamiesgolfkentän laidassa, Kuusniementien varressa ja Keskuspuiston metsänreunassa kulkevat ulkoilutiealueet sekä edellä mainitun laajennusalueen läpi kulkevien ulkoiluteiden osuudet.

Vuokranmääritys

Helsingin alueella olevien golfkenttien maanvuokraa on viimeksi käsitelty Talin golfalueen vuokrauksen yhteydessä. Talin golfkentän uusi vuokra määriteltiin Paloheinän ja Vuosaaren golfalueiden vuokratason mukaiseksi, jolloin vuokraksi saatiin 0,132 euroa/m²/vuosi, mikä vastaa elinkustannusindeksin vuoden 2008 keskiarvoindeksin pistelukua 1730. Lautakunta esittää, että samaa vuokratasoa noudatetaan nyt myös Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennuksen yhteydessä.

Paloheinä Golf Oy:n klubi- ja huoltorakennuksen maa-alueen vuokra on määritelty samoin perustein kuin liikuntapaikkarakentamisessa yleensäkin. Rakennusmaan pääoma-arvona on käytetty hintaa 11,77 euroa/ k‑m², joka vastaa virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100.

Uusi vuokra ehdotetaan laskettavan seuraavasti:

Kenttäalueen vuokra on 0,132 euroa/m²/vuosi (ind 1730).
Rakennusmaan osalta vuokranmääritys perustuu käytettyyn rakennettuun kerrosalaan siten, että pääoma-arvo on 11,77 euroa/k‑m² (ind 100), mikä vastaa tämän hetken pääoma-arvoa 203,62 euroa/k‑m². Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Koska rakennusaluetta käytetään yksinomaan liikunnallisiin tarkoituksiin, niin rakennusalueen vuokrasta peritään liikuntatoimen nykykäytännön mukaisesti vain 50 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

Vanha vuokra-alue ja uusi laajennusalue ovat yhteensä n. 308 134 m². Kaupungin tietojärjestelmän mukaan alueelle rakennettu klubi- ja huoltorakennus on suuruudeltaan 532 k‑m².

Vuokraksi saadaan:

Kenttäalueen osalta 40 673,70 euroa (308 134 m² x 0,132 euroa/m²/ v).

Rakennusmaan osalta 2 708,15 euroa (532 k‑m² x 11,77 euroa/k‑m² x 1730/100 x 5 % x 50 %).

Yhteensä 43 381,85 euroa/vuosi.

Lautakunta esittää Khlle, että liikuntalautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan Paloheinä Golf Oy:lle Helsingin kaupungin 35. kaupunginosassa (Tuomarinkylä) oleva, vuokrasopimuksen liitteeksi otettavaan karttaan merkitty, yhteensä 308 134 m²:n suuruinen alue, joka käsittää 264 104 m²:n suuruisen alueen tilasta 91-431-1-659 ja 44 030 neliömetrin suuruisen alueen tilasta 91-404-1-2, lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

LAUSUNTO JA SELITYS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE HITAS-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHTYJEN VALITUSTEN JOHDOSTA

Khs 2008-1122

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuuston 3.6.2009, 136 § tekemästä Helsingin kaupungin soveltamaa kaupungin omistamille vuokratonteille rakennettujen asuntojen hinta‑ ja laatutason sääntelyjärjestelmää (Hitas-järjestelmä) koskevasta päätöksestä on tehty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valittaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä

Kuntalain 90 §:n mukaan kaupunginvaltuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Edelleen 92 §:n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muutoin lainvastainen.

Asunto-oy Askaistenpolku 2:n hallituksen osakkeenomistajajäsenien allekirjoittama valitus

Helsingin kaupunki on vuokrannut Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:lle 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) tontin 16742/6 (os. Askaistenpolku 2) asunto-tarkoituksiin ajaksi 16.9.1988 - 31.12.2050. Yhtiö on Hitas I -yhtiö ja kunnan jäsen, koska kaupparekisteriin on sen kotipaikaksi merkitty Helsinki.

Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:n hallituksen osakkeenomistajajäsenten allekirjoittamasta valituksesta ei käy suoranaisesti ilmi, onko valitus tehty asunto-osakeyhtiön nimissä vai yksittäisten osakkeenomistajien nimissä. Valitus on kuitenkin tehty sillä perusteella, että kaupunginvaltuuston päätöksen on katsottu kohdistuvan asunto-osakeyhtiön etuun sekä sillä perusteella, että valittajat ovat kunnan jäseniä.

Valituksen tehneillä on katsottava olevan valitusoikeus kaupungin-valtuuston päätöksestä, vaikka onkin epäselvää onko valitus tehty asunto-osakeyhtiön vai yhtiön hallituksen osakkeenomistajajäsenten nimissä.

Kyseinen valitus on toimitettu Helsingin hallinto-oikeuteen 9.7.2009. Kaupunginvaltuuston 3.6.2009 pidetyn kokouksen pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 12.6.2009. Näin ollen valitus on saapunut hallinto-oikeuteen valitusajan kuluessa.

Valitusperusteiden osalta valituksessa katsotaan, että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja kohtelee eriarvoisesti Hitas-asunnon omistajia.

Valituksessa haetaan muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen siltä osin kuin päätöksessä on määrätty Hitas-järjestelmän purkamisesta tiettyjen yhtiöiden osalta hakemusmenettelyllä sekä yhtiöiden hallitsemien tonttien maanvuokran korottamisesta hintasääntelyn purkamisen yhteydessä. Valituksessa katsotaan, että kaupunginvaltuuston päätös loukkaa kyseisen taloyhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta muihin hitas-yhtiöiden osakkeenomistajiin verrattuna ja että tontin maanvuokran korottaminen olisi kyseisen yhtiön osalta kohtuutonta.

XXXX XXXX:n valitus

Toinen kaupunginvaltuuston päätöstä 3.6.2009, 136 § koskeva valitus on toimitettu Helsingin hallinto-oikeuteen 10.7.2009. Myös XXXX XXXX:n tekemä valitus on siten saapunut hallinto-oikeuteen säädetyn valitusajan kuluessa. XXXX:lla on kunnan jäsenenä valitusoikeus valtuuston päätöksestä.

XXXX XXXX on tekemässään valituksessa vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen maanvuokran korotuksen osalta ja saattaa asian uudelleen valmisteltavaksi. XXXX katsoo päätöksen loukkaavan kuntalaisten yhdenvertaisuutta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen valituskelpoisuus

Kuntalain 91 §:n mukaan valtuuston päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa tehdä kunnallisvalitusta. Valituksen voi tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä.

Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä valituskelpoisuutta vailla oleviin valmistelua koskeviin päätöksiin on rinnastettu myös valtuuston ns. periaatepäätökset eli periaatelinjaukset, joita on tarkoitus noudattaa tulevia päätöksiä tehtäessä. Tällaisten myöhempien päätösten katsotaan vastaavasti olevan valituskelpoisia.

Kaupunginvaltuuston päätöstä 3.6.2009, 136 § ei ole pidettävä kuntalain 91 §:ssä tarkoitettuna valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevana päätöksenä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt Hitas-järjestelmään tehtävistä muutoksista. Kyse ei ole ollut vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä, vaan päätöksessä on tehty ratkaisu erilaisten muutosvaihtoehtojen välillä ja Hitas-järjestelmän muuttamista koskeva asia on valtuuston päätöksellä saanut aineellisen ratkaisun. Päätöstä ei myöskään ole pidettävä sellaisena periaatepäätöksenä, joka saisi varsinaisen sisältönsä vasta myöhempien valituskelpoisten kunnan toimielimien päätösten kautta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 3.6.2009, 136 § on katsottava siten olevan valituskelpoinen.

Hitas-järjestelmä ja sen tarkoitus

Helsingin kaupungin kehittämän ja soveltaman Hitas-järjestelmän tarkoituksena on tarjota kuntalaisille kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja niiden todellisia rakentamiskustannuksia vastaavilla hinnoilla. Kaupunginvaltuusto päätti 25.1.1978 Hitas-järjestelmän aloittamisesta.

Hitas-järjestelmä perustuu kaupungin omistaman tontin vuokraukseen. Tonttia luovutettaessa kaupunki asettaa vuokrasopimuksen tekemisen ehdoksi sen, että rakennettavan talon suunnitelmat ja kustannukset hyväksytetään ennen rakennustyön alkamista kaupungilla. Rakennuttajan tulee myydä asunnot enintään kaupungin hyväksymästä rakennuksen hankinta-arvosta lasketulla hinnalla. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen tulee sisällyttää lunastuslauseke, jonka mukaan kaupungilla on oikeus lunastaa myytävät asunnot kaupanteon jälkeen yhtiöjärjestyksessä määrätyin perustein laskettavalla hinnalla.

Kaupunki on erikseen päättänyt, että se käyttää tätä lunastusoikeutta, jos asunto myydään yhtiöjärjestyksessä määrätyin perustein laskettua hintaa korkeammalla hinnalla. Kaupunki on myöhemmillä päätöksillään yksipuolisesti ilmoittanut, että se ei käytä lunastusoikeutta, jos kauppahinta ei ylitä kaupungin vahvistamien perusteiden mukaista hintaa, joka ylittää yhtiöjärjestyksen mukaan laskettavan hinnan ja on samalla päättänyt, että lunastustilanteessa kaupunki maksaa lunastushintana tämän korkeamman hinnan.

Mainittuja yhtiöjärjestyksestä poikkeavia kaupungin vahvistamia hintaperusteita on tällä hetkellä käytössä kaksi. Lähtökohtana on, että kunkin kaupan yhteydessä vertailukohtana käytetään sitä hintaperustetta, joka johtaa myyjälle korkeimpaan hintaan. Jos asunnon käypä hinta on markkinatilanteesta johtuen alempi kuin mainituin perustein laskettu hinta, kauppa syntyy markkinahinnalla. Myyjän pyynnöstä kaupunki laskee ennen kaupantekoa korkeimman hinnan, jonka ylittäminen johtaa siihen, että kaupunki voi käyttää lunastusoikeuttaan kaupanteon jälkeen.

Vaikka Hitas-järjestelmän periaatteita on vuosien varrella useasti muutettu, kenenkään Hitas-yhtiön osakkaan asemaa ei ole heikennetty eikä ole voitukaan heikentää siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaupungin tekemät päätökset Hitas-asuntojen enimmäishinta- ja lunastushintaperusteiden muuttamisesta ovat säännöllisesti nostaneet niitä hintoja, joilla asunnot saa myydä.

Muutokset Hitas-järjestelmään

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 3.6.2009, 136 § päättänyt muun muassa, että Hitas-järjestelmän hintasääntelyn vaikutuksen piiriin kuuluvien Hitas-yhtiöiden osalta sääntely voidaan hakemuksesta purkaa, jos yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta on kulunut 30 vuotta. Päätös koskee noin 600 nykyistä Hitas-yhtiötä sekä kaikkia uusia päätöksen jälkeen perustettavia Hitas-yhtiöitä.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan hintasääntelyn purkamisen yhteydessä yhtiön hallitseman tontin maanvuokraa korotetaan 0-30% sen mukaan kuinka suuri alueen kaikkien asuntojen keskimääräisen tilastollisen neliöhinnan ja yhtiön keskimääräisen laskennallisen enimmäishinnan erotus on rajoituksista vapautumisen hetkellä.

Yksittäisen Hitas-yhtiön osalta järjestelmän purkaminen toteutetaan muuttamalla yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevia Hitas-järjestelmää koskevia säännöksiä. Koska purkamisen edellytyksenä on tontin maanvuokran korottaminen, on se mahdollista vain kaikkien yhtiön osakkeenomistajien suostumuksella. Käytännössä purkamiseen liittyvällä tontin maanvuokran korottamisella nimittäin lisätään osakkeenomistajien maksuvelvollisuutta yhtiötä kohtaan. Tämä edellyttää asunto-osakeyhtiölain mukaan kaikkien osakkeenomistajien suostumusta, joten Helsingin kaupunki ei voi näissä tapauksissa purkaa Hitas-sääntelyä yksipuolisella ilmoituksella.

Uudistuksen voimaantulovaiheessa hintasääntelyn vaikutuksen ulkopuolella oleville Hitas-yhtiöille, joiden viimeisin rakennusvaihe on vähintään 30 vuotta vanha, puolestaan ilmoitetaan, ettei kaupunki enää vahvista yhtiön osakkeiden enimmäishintoja ja käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeutta. Tällaisten yhtiöiden osalta tontin maanvuokraa ei koroteta.

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 3.6.2009 oikeuttanut kiinteistölautakunnan tekemään Hitas-järjestelmän piirissä oleviin maanvuokrasopimuksiin päätöksen edellyttämät muutokset. Kaupunginhallitus on lisäksi päätöksessään 8.6.2009, 730 § kehottanut kiinteistölautakuntaa ja asuntolautakuntaa valmistelemaan ja päättämään menettelystä kaupunginvaltuuston päätöksen soveltamiseksi Hitas-tuotantoa varten tehtäviä maanvuokrasopimuksia solmittaessa ja muutettaessa. Edelleen kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen menettely tulee ottaa käyttöön 1.1.2010 alkaen.

Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi

Tontin maanvuokran korotus

Hitas-yhtiöiden vuokrasopimusten vuokran määrittely perustuu maan arvoon, joka on vuokrakauden aikana noussut huomattavasti enemmän kuin vuokrasopimusten mukaiset elinkustannusindeksin kehitykseen perustuvat tarkistetut maanvuokrat. Hitas-yhtiöiden hallitsemien tonttien maanvuokrat ovat siten ajan kuluessa muuttuneet alhaisiksi.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisen tontin maanvuokran korotuksen tarkoituksena on, että korotettu vuokra vastaa normaalia sääntelemättömien tonttien vuokraa. Kaupunginvaltuuston 13.2.2008 vahvistaman Laadukkaan asumisen Helsinki – Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008-2017 mukaan korotukset tulee suorittaa siten, että Hitas-järjestelmästä vapautuvien yhtiöiden maanvuokra vastaisi normaalia uusien sääntelemättömien tonttien vuokraa tai tavanomaisesti käytettävien rakennusoikeuden pääoma-arvojen (euroa/k-m²) mukaista vuokraa.

Niiden Hitas-yhtiöiden osalta, joissa markkinahinta on korkeampi kuin Hitas-järjestelmän mukainen enimmäishinta, syntyy osakkeenomistajille rajoitusten purkamisen yhteydessä ns. hintaetua. Osakkeenomistajat voivat myydä Hitas-asuntonsa markkinahinnalla alhaisemman enimmäishinnan sijaan. Hitas-järjestelmän alkuperäinen tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua, että järjestelmästä poistamisen ja hintaedun saamisen edellytyksenä on, että yhtiön kanssa sovitaan tontin maanvuokran korotuksista.

Tontin maanvuokran korottamispäätöstä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös se, että Hitas-yhtiöiden tonttien maanvuokrat ovat yleisesti olleet selvästi alhaisempia kuin vastaavien sääntelemättömien markkinahintaisten yhtiöiden maanvuokrat. Mahdollisen korotuksen jälkeenkään Hitas-järjestelmästä irtautuvan yhtiön tontin maanvuokra ei olisi yhtä korkea kuin vastaavan sääntelemättömän markkinahintaisen yhtiön maanvuokra. Toisaalta koska tontin maanvuokra olisi korotuksen jälkeen kuitenkin lähempänä markkinahintaisten tonttien maanvuokria, olisi Hitas-järjestelmästä irtautuneiden ja järjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden kohtelu keskenään yhdenvertaisempaa.

Hitas-yhtiön hallitseman tontin maanvuokran korotusta laskettaessa vertailualueena käytetään Tilastokeskuksen asuntojen hintatilastossa käyttämää postinumeroaluetta. Alueen kaikkien asuntojen keskimääräisen tilastollisen neliöhinnan ja Hitas-yhtiön keskimääräisen laskennallisen enimmäishinnan vertailussa käytetään Tilastokeskuksen viimeisimmän asuntojen hintatilaston kaikkien asuntojen neliöhintaa kyseisellä postinumeroalueella. Tätä postinumeroalueen kaikkien asuntojen keskimääräistä neliöhintaa tarkistetaan yhtiön rajoituksista vapautuessa Tilastokeskuksen viimeisimmäksi julkaiseman asuntojen hintojen vuosineljännestilaston Helsingin kyseisen kalleusalueen indeksimuutoksella.

Vuosivuokran korotusprosentin (0–30 %) määrittelyn on ehdotettu perustuvan kussakin tapauksessa Hitas-tontille syntyvän hintaedun määrään. Mitä vähäisempi hintaetu olisi, sitä pienempi korotusprosentti olisi ja päinvastoin. Vuosivuokran korotus voisi olla esimerkiksi 5 % hintaedun ollessa vähäistä. Vastaavasti hintaedun ollessa huomattavaa tai erittäin huomattavaa, korotus voisi olla esimerkiksi 20 % tai 30 %. Ehdotuksen mukainen maksimikorotus voisi koskea lähinnä keskusta-alueilla tai kantakaupungissa eräillä alueilla sijaitsevia Hitas-tontteja.

Sellaisten Hitas-yhtiöiden osalta, joissa Hitas-järjestelmän mukainen enimmäishinta ylittää markkinahinnan, ei synny hintaetua Hitas-järjestelmästä vapauttamisen yhteydessä. Näin ollen on perusteltua olla korottamatta kyseisten yhtiöiden hallitsemien tonttien maanvuokria Hitas-sääntelyn purkamisen yhteydessä.

Todettakoon myös, että Hitas-järjestelmän uudistamisen perusteena mainitut ongelmat ja epäkohdat eivät perustu tonttien maanvuokriin. Maanvuokrankorotuksilla ei toisaalta voida myöskään ratkaista kaikkia Hitas-järjestelmän ongelmia.

Eri yhtiöiden asuntojen hintaerot eivät ole aiheutuneet Helsingin kaupungin päätöksistä vaan siitä, että Hitas-asunnot on rakennettu eri aikoina erilaisissa suhdannetilanteissa. Tämän vuoksi eri-ikäisten asuntojen hintakehitys ei ole samanlainen. Myös hintasäänneltyjen asuntojen enimmäishintojen suhde niiden sijaintialueiden asuntojen markkinahintoihin vaihtelee huomattavasti alueiden kysynnän ja suhdannetilanteiden muutosten myötä. Hitas-asuntojen enimmäishintojen kehitys on järjestelmän lähtökohtien mukaan sidottu rakentamisen ja asuntojen hintojen keskimääräiseen kehitykseen – ei alueittaiseen kehitykseen – tarkoituksella mahdollistaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa myös hinnaltaan kalliilla alueilla. Tämä on toteutettu sitomalla Hitas-asuntojen myöhemmät enimmäishinnat alkuperäisiin talon rakennuskustannuksiin.

Kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksena on ollut luoda vuokrankorotusten osalta mahdollisimman yhdenvertaiset, oikeudenmukaiset ja kohtuulliset vuokrankorotusperiaatteet eri alueille. Alueelliset vuokrankorotusperusteet ovat mahdollisimman samanlaisia samoilla alueilla (sama % tai rakennusoikeuden pääoma-arvo).

Sellainen Hitas-järjestelmän uudistus, jolla mahdollistettaisiin kaikille asunnonomistajille samansuuruinen hinnannousu, ei kohtelisi asunnon myyjiä yhdenmukaisesti. Hitas-yhtiöiden lähtöhinnat ja niiden olemassaoloaikana tapahtuneet kustannusmuutokset sekä hintakehitys vaihtelevat siinä määrin, ettei niiden huomioon ottamatta jättämistä voida pitää oikeudenmukaisena osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta tarkastellen. Hitas-järjestelmään kuuluvien asuntojen omistajien yhdenvertainen kohtelu perustuu nimenomaan yhdenmukaisiin yleiseen kustannus- ja hintakehitykseen perustuviin laskentasääntöihin sekä asunnon alkuperäiseen tuotantokustannusten mukaiseen hintaan. Jos suhdannekehitys tuottaa asunnolle kohtuuttoman matalan enimmäishinnan voidaan hintana kuitenkin käyttää jäljempänä mainitulla tavalla kaikkien Hitas-asuntojen keskimääräistä enimmäishintaa eli ns. rajahintaa.

Kaupunginvaltuuston päätös on puolueeton ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden, eikä se loukkaa kuntalaisten tai eri Hitas-yhtiöiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta.

Yllä mainituilla perusteilla kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston 3.6.2009, 136 § tekemä valitusten alainen päätös ole hallintolain 2 luvun 6 §:ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden vastainen.

Hitas-sääntelyn purkaminen hakemuksesta tai hakemuksetta

Kaupunginvaltuuston päätöksellä ei loukata yhdenvertaisuutta siltäkään osin, että tietyiltä Hitas-yhtiöiltä edellytetään hakemusta järjestelmästä vapautumiseksi ja tietyt Hitas-yhtiöt kaupunki tulee vapauttamaan oman yksipuolisen ilmoituksensa perusteella.

Niiden Hitas-yhtiöiden osalta, joiden kauppahintoihin Hitas-järjestelmä ei enää vaikuta huoneiston enimmäishinnan ylittäessä markkinahinnan, on perusteltua ilmoittaa, että yhtiöt eivät enää kuulu Hitas-järjestelmän piiriin 30 vuoden kuluttua viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Näissä tapauksissa vapauttamiseen ei liity osakkeenomistajien saamaa hintaetua, joten tontin maanvuokran korottaminen ei olisi perusteltua, eikä myöskään Hitas-järjestelmän tarkoituksen mukaista. Koska tontin maanvuokraa ei koroteta, kaupunki voi yksipuolisesti päättää järjestelmästä vapauttamisesta.

Sen sijaan tapauksissa, joissa Hitas-järjestelmästä vapauttaminen tuottaa osakkeenomistajille hintaetua ja tontin maanvuokraa siksi korotetaan, edellytetään yhtiön tekemää hakemusta. Tontin maanvuokran korottamisen vuoksi järjestelmästä vapauttamisen edellytyksenä on voimassa olevan lainsäädännön mukaan se, että kaikki kyseisen Hitas-yhtiön osakkeenomistajat suostuvat muutokseen. Kaupunki ei siten voi tällaisissa tapauksissa yksipuolisesti ja hakemuksetta ilmoittaa, että yhtiö vapautetaan hintasääntelystä ja että sen hallitseman tontin maanvuokraa korotetaan.

Erilainen menettelytapa hintasääntelyn piiriin kuuluvien ja kuulumattomien yhtiöiden Hitas-järjestelmästä vapauttamisen yhteydessä perustuu tältä osin voimassa olevan lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin, eikä kaupunginvaltuuston päätös ole yhdenvertaisuutta loukkaava tai kohtele Hitas-yhtiöitä ja -osakkeenomistajia eriarvoisesti.

Kaupunginvaltuuston toimivalta

Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:n hallituksen osakkeenomistajajäsenien allekirjoittamassa valituksessa on katsottu myös, että kaupunginvaltuusto on Hitas-järjestelmää koskevan päätöksen tehdessään ylittänyt toimivaltansa.

Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää muun muassa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista ja muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Hitas-järjestelmä on aiemmin mainitulla tavalla Helsingin kaupungin kehittämä ja soveltama järjestelmä, joka koskee kaikkia kaupungin alueella sijaitsevia Hitas-yhtiöitä. Järjestelmän muuttamista koskevien päätösten tekeminen kuuluu siten Helsingin kaupungin toimialaan ja toimivaltaan.

Kaupungin sisäinen toimivalta päätöksen tekemiseen on nimenomaan valtuustolla, koska valtuusto on 25.1.1978 päättänyt Hitas-järjestelmän käynnistämisestä ja koska Hitas-järjestelmän muutoksia koskevissa päätöksissä on katsottava olevan kyse kaupungin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja periaatteista.

Kaupunginhallitus katsoo yllä mainituilla perusteilla, että kaupunginvaltuusto ei ole päätöksessään 3.6.2009, 136 § ylittänyt toimivaltaansa.

Rajahinnan käyttöönotto

XXXX XXXX on valituksessaan katsonut, että kaupunginvaltuuston 3.6.2009 tekemä päätös loukkaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja on tasapuolisen kohtelun periaatetta loukkaava. XXXX:n mukaan 1.3.2004 käyttöön otettu Hitas-enimmäishinnan määritystapa on varsin ongelmallinen yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kannalta.

Kun tontin maanvuokran korotus perustuu kunkin Hitas-asunnon Hitas-järjestelmän mukaisen enimmäishinnan ja markkinahinnan väliseen eroon, on myös kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukainen tontin maanvuokran korotus XXXX:n mukaan tasapuolista kohtelua loukkaavaa.

Kaupunginvaltuuston päätöksessä 3.6.2009 on kuitenkin Hitas-hintojen määrittelyn tasapuolisuuden edistämiseksi päätetty myös ns. rajahinnan käyttöön ottamisesta Hitas-järjestelmän mukaisen enimmäishinnan laskennassa. Päätöksen mukaan enimmäishinta tullaan laskemaan kaikkien Hitas-yhtiöiden keskimääräisten enimmäishintojen keskiarvon mukaan, jos Hitas-asunnon laskennallinen huoneistoneliön enimmäishinta on alempi kuin kaikkien Hitas-yhtiöiden keskimääräisten enimmäishintojen keskiarvo. Enimmäishinnan laskentatavoista käytetään siten kullekin osakkeenomistajalle edullisinta vaihtoehtoa.

Vastaavasti Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:n valituksen osalta on otettava huomioon, että rajahinnan käyttöön ottaminen nostaa myös valittajan asuntojen enimmäishintaa huomattavasti suhteessa alueen kaikkien asuntojen keskimääräiseen markkinahintaan, joten yhtiön mahdollinen vuokrankorotus tulisi pienenemään oleellisesti valituksessa esitetystä.

Yhtiön ilmoituksen mukaan sen tämän hetken enimmäishinta on noin 2 100 euroa/m² ja naapurina olevan As Oy Korppaanmäentie 11:n noin 3 150 euroa/m². Alueen kaikkien asuntojen markkinahinta lienee tällä hetkellä arviolta noin 3 000 euroa/m². Valtuuston päätöksen tarkoittama rajahinta lienee tällä hetkellä noin 2 700 - 2 800 euroa/m², joten se pienentää huomattavasti As Oy Askaistenpolku 2:n enimmäishinnan eroa alueen markkinahintaan ja toisaalta myös eroa naapuriyhtiön vertailuhintaan. Rajahinnan käyttöön ottamisen seurauksena yhtiön tilanne on siis oleellisesti parempi, kuin yhtiö on valituksessaan esittänyt. Rajahinnan käyttö tarkoittaisi yhtiön kohdalla selvästi pienempää vuokrankorotusta mahdollisen Hitas-järjestelmästä vapautumisen yhteydessä, kuin yhtiö on valituksessaan esittänyt.

Kaupunginvaltuuston päätöksellä 3.6.2009, 136 § ei myöskään suljeta pois mahdollisuutta päättää myöhemmin myöntää Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:n kaltaisille ns. hintakuopassa oleville yhtiöille rajahinnan tuoman korjauksen lisäksi muita helpotuksia, jotta Hitas-yhtiöitä voidaan kohdella sääntelyn päättyessä mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tarvittaessa korjata selvät epäoikeudenmukaisuudet.

Kaupunginhallitus katsoo, että kaupunginvaltuuston päätös ei näilläkään perusteilla kohtele kuntalaisia yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun vaatimusten vastaisesti. Rajahinnan käyttöönottaminen edistää kaupunginhallituksen käsityksen mukaan Hitas-asuntojen välisten enimmäishintaerojen tasoittumista ja edistää siten myös enimmäishintoihin sidoksissa olevien tonttien maanvuokrien mahdollisten korotusten tasapuolisuutta.

Hitas-yhtiöiden valintamahdollisuus

Lisäksi todetaan, että kaupunginvaltuuston päätöksessä vain annetaan hintasääntelyn vaikutuksen piiriin kuuluville Hitas-yhtiöille mahdollisuus irrottautua Hitas-järjestelmästä. Hitas-rajoituksia ei pureta, eikä tontin maanvuokraa koroteta ilman yhtiön omaa hakemusta, joten kukin edellytykset täyttävä Hitas-yhtiö voi itse tehdä asiasta oman päätöksen kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Kyseiset yhtiöt voivat toisaalta halutessaan myös jatkaa Hitas-rajoitusten piirissä ilman tontin maanvuokran korotusta.

Jos Hitas-järjestelmän purkamisedellytykset yhtiön osalta täyttyvät, kaupunginvaltuuston päätöksellä todellisuudessa lisätään Hitas-osakkeenomistajien ja -yhtiöiden oikeuksia antamalla heille itselleen mahdollisuus päättää yhtiön kuulumisesta Hitas-järjestelmän piiriin.

Johtopäätökset Yllä mainituilla perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa väitetystä poiketen kaupunginvaltuuston päätös 3.6.2009, 136 § ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoin lainvastainen. Helsingin hallinto-oikeuden tulisi siten valitukset tutkittuaan hylätä sekä Asunto-osakeyhtiö Askaistenpolku 2:n hallituksen osakkeenomistajajäsenien allekirjoittama valitus että XXXX XXXX:n tekemä valitus.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon antamista varten sekä kiinteistöviraston asuntoasiainosastolle ja kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	As. Oy Askaistenpolku 2:n hallituksen osakkeenomistajajäsenien valitus 7.7.2009
	Liite 2	XXXX XXXX:n valitus 10.6.2009
	Liite 3	Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston lausunto 25.8.2009
	Liite 4	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 28.8.2009
	Liite 5	Kiinteistöviraston tonttiosaston lausunto 31.8.2009

Helsingin hallinto-oikeus pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa ja selitystä Helsingin kaupunginvaltuuston 3.6.2009 (136 §) tekemään päätökseen kohdistuvan kahden valituksen johdosta 30.9.2009 mennessä.

Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle on valmisteltu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen (28.8.2009), kiinteistöviraston asuntoasiainosaston (25.8.2009) ja kiinteistöviraston tonttiosaston (31.8.2009) lausuntojen perusteella.

21.9.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-1551

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin liikennelaitokselle haettuun toimenpiteeseen 8. kaupunginosan (Katajanokka, 432) RN:o 100, 5:2 alueelle L 31.12.2019 asti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 18.5.2009 päivättyä suunnitelmaa ja paikoitusalueesta vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi riittävin istutuksin.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Asunto Oy Matruusinkatu 1, Asunto Oy Merisotilaankatu 1, Katajanokkaseura ry, Asunto Oy Seitsemästoista ranta, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Katajanokka, Töölön kylä 5:2)
	Liite 2	Asemapiirustus (Katajanokka, Töölön kylä 5:2)
	Liite 3	Huoltoterminaalin esittelyaineisto

Helsingin kaupungin liikennelaitos (11.3.2009, päivitetty 18.5.2009) pyytää poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka, 432) RN:o 100, 5:2 alueelle L, osoite Katajanokanranta, itäkärki. Hakijan tarkoituksena on Suomenlinnan huoltolautan uuden terminaalirakennuksen (180 k-m²) ja huoltoajoneuvokatoksen rakentaminen kylmine varastotiloineen (yhteensä 40 k-m²) suunnittelutarvealueelle. Hankkeen kokonaiskerrosala on 220 k-m². Nykyinen parakkielementtirakennelma puretaan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että huoltorakennus on välttämätön Suomenlinnan tavaraliikenteen tukikohtana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.6.2009), että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa.

Selostus Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on kerrostalovaltaista (asuminen/ toimitila) aluetta. Aluetta kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Maakuntakaavassa (ympäristöministeriö 8.11.2006) alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää keskustatoimintojen aluetta.

Nykytilanne, jossa parakkimainen terminaalirakennus on sijainnut alueella tilapäisenä, on jatkunut vuodesta 1979. Tilapäiselle toimisto- ja sosiaalirakennukselle on myönnetty vuonna 2003 jatkolupa, joka umpeutui 2.5.2007.

Hakijan tarkoituksena on korvata Suomenlinnan huoltolautan tilapäinen elementtirakenteinen toimisto- ja sosiaalirakennus uudisrakennuksella. Tähän asti huoltolauttaterminaalia ovat käyttäneet Suomenlinnan liikennettä hoitava liikennelaitos ja lauttaliikennettä hoitava Suomenlinnan Liikenne Oy. Nykyisten toimijoiden lisäksi käyttäjäksi on tulossa rakennusviraston puisto-osasto, joka on sijoittamassa rakennukseen pienen tukikohdan. Toiminnat on koottu laiturialueen läheisyyteen yhteen rakennusmassaan, johon liittyvät rakennusviraston puisto-osaston tarvitsemat huoltoajoneuvokatos ja suojaseinällä rajattu paikka vaihtolavalle. Tavoitteena parantaa alueen yleisilmettä siten, että toiminnat sijoittuvat ja rajoittuvat määrätietoisesti. Suunnitelmassa terminaalialuetta pienennetään merkittävästi siten, että vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi.

Rakennuksen julkisivumateriaaleiksi on suunniteltu alaosaan vaakasuuntaista grafiitinharmaata klinkkerilankkua ja -säleikköä Terrant, yläosaan patinoitua kuparia. Julkisivun materiaalivalintoja perustellaan liittymisellä läheiseen tullin ja sataman tarkastus- ja asiakastilat sisältävään vastavalmistuneeseen rakennukseen. Sisääntuloliikenteen paikkaa on siirretty siten, että alueen lounaispäähän saadaan muodostumaan laajempi yhtenäinen virkistysalue. Ajoneuvoliikenteen kääntöpaikka on mitoitettu siten, että perävaunullinen ajoneuvo pystyy kääntymään laiturialueen läheisyydessä.

Autopaikkoja alueelle on sijoitettu yhteensä noin 30 kappaletta. Lämmitetyt autopaikat palvelevat käyttäjiä, muut autopaikat on tarkoitettu Suomenlinnassa käyville asiakkaille, tavoitteena vähentää moottoriajoneuvoliikennettä Suomenlinnassa. Autopaikoitusaluetta jäsennetään istutuksin.

Uudet muokatut suunnitelmat on liitetty mukaan hankkeeseen 18.5.2009. Suunnitelma on kehittynyt lausuntovaiheen suunnitelmasta merkittävästi. Rakennusta on pienennetty ja siirretty, julkisivumateriaaleja on muutettu sekä aidattua aluetta on supistettu.

Aiemmassa lausuntovaiheen suunnitelmassa (3.2.2009) kokonaisuus oli huomattavasti suurempi ja se sijaitsi lähempänä nykyistä olemassa olevaa, purettavaksi aiottua terminaalirakennusta peittäen hieman näkymiä alimman kerroksen asunnoista. Suunnitelmassa huolto- ja varastotoiminnot oli sijoitettu sisäpihalle, jota rajasivat matalat rakennusmassat ja punatiiliset muurit. Huoltoterminaalirakennuksen kokonaisala oli 250 k-m² ja kalustosuojarakennuksen kokonaisala oli 110 k-m².

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta eri vaiheissa kolme kertaa. Kokouksessaan 7.5.2008 se edellytti suunnitelmaa, jossa on huomioitu toiminnan tarvitseman alueen laajuus, autopaikoitusjärjestelyt sekä rakennuksen sopivuus satama-alueelle. Neuvottelukunta katsoi, että rakennuksen käyttötarkoitus on paikalleen hyvin sopiva.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta puolsi aikaisempaa laajempaa suunnitelmaa kokouksessaan 21.1.2009.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa puoltavassa lausunnossaan nykyisestä muokatusta suunnitelmasta (27.5.2009), että naapureiden kuulemisen seurauksena hankkeen laajuutta ja tilaohjelmaa on pienennetty. Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti suunnitelmaa varmaotteisena. Rakennuksen muoto ja julkisivun materiaalit ovat paikalleen sopivat ja kestänevät myös meren läheisyyden aiheuttamat rasitukset. Neuvottelukunta muistuttaa, että tilavarauksien pienentyessä on huolehdittava siitä, että niiden riittävyys myös tulevaisuudessa varmistetaan. Rakennuksen toiminnan tulee olla mahdollista ilman, että ympäristön ulkonäkö ja toimivuus kärsii, esimerkiksi jätekontille varatun tilan laajenemismahdollisuudesta tulee huolehtia. Pihaa rajaava aita ja portti ovat hyvin näkyviä elementtejä ja niiden tulee olla korkeatasoisia.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (11.3.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin neljä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska haetulla toimenpiteellä ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Asunto Oy Matruusinkatu 1 (23.3.2009) toteaa, että rantaa seuraava kevyenliikenteenväylä, joka johtaa nykyiselle pysäköintialueelle, on suunnitelmassa katkaistu tontin rajaan osoittamatta sille mitään etenemisreittiä. Piirustuksissa on eteläreunassa tontin aita jatkettu mereen asti ja näin liitetty rantakaistale tontin osaksi. Yhtiö tiedustelee, voidaanko rantakaistale ottaa näin osaksi tonttia. Katajanokan kärki on kaavan mukaisesti toteutunut korkeiden asuinrakennusten voimakkaana, massallisesti ehyenä muurimaisena alueena, jonka yhdistävänä tekijänä on punatiilen käyttö. Muurimaisen punatiilisen asuinalueen ja meren välissä olevalle vyöhykkeelle ei pidä sijoittaa punatiilisiä aiheita rikkomaan Katajanokan kärjen arkkitehtonisesti merkittävintä perusperiaatetta.

Asunto Oy Matruusinkatu 1 katsoo, että suunniteltu kokonaisuus näyttää ulospäin liian suurelta, koska neljä metriä korkea muuri yhdistää erilliset rakennukset sekä rajaa noin 780 m2:n laajuisen alueen. Suuri rakennusmassa ei sovellu alueelle ja häiritsee asukkaita kohtuuttomasti. Rakennuksen yläpuolelle suunniteltu kolme metriä korkea tunnisterakenne näköalatasanteella on liian iso ja se peittäisi entisestään näköalaa merelle. Yhtiö tiedustelee, onko suunnitellun saunaosaston myötä tarkoitus lisätä huoltoterminaalin ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Asunto Oy Merisotilaankatu 1 (26.3.2009) toteaa vastustavansa suunniteltua rakentamista kokonaisuudessaan. Hankesuunnitelmalla pilataan viimeinenkin kaavoittamaton alue Katajanokalla ilman minkäänasteista ympäristösuunnittelua tai vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Suunnitelmassa varattaisiin koneille ja laitteille pitkä kaistale meren rantaa merelle avautuvan maiseman eteen.

Asunto Oy Merisotilaankatu 1 perustelee kielteistä kantaansa tiilimuurilla, joka on massiivinen näkymäeste asuntojen alimmista kerroksista merelle. Suunnitellun parkkialueen paikka on tarkkaan harkittava. Suunniteltua hanketta ei voida ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alue ja rakentamisen laajuus edellyttävät, että alueen käyttö ja rakentaminen ratkaistaan asemakaavalla, jotta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus toteutuisi ja suunnitelma saataisiin muutoinkin hoidetuksi demokratian pelisääntöjen mukaisesti.

Katajanokkaseura ry (27.3.2009) toteaa, että Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle on tehty terminaalivarastosuunnitelma, jossa nykyisen pienikokoisen liikennerakennuksen ja paikoitusalueen paikalle esitetään mittavaa rakennuskompleksia ja laajaa liikennekenttää. Huoltolautan käyttäjille on suunniteltu kauttaaltaan noin neljä metriä korkea matkustajarakennus käsittäen odotustilojen ohella kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Lauttaa päivittäin käyttäville Suomenlinnalaisille on lisäksi suunniteltu kolme metriä korkea toinen kerros, josta työmatkalaiset voivat katsella Suomenlinnan suuntaan. Katajanokan huollon ja rakennusviraston pienille työkoneille on varattu tilat niille tarpeettoman korkeista varastotiloista. Varastot ja matkustajarakennus on ympäröity neljä metriä korkealla ja neljäkymmentä metriä pitkällä tiilimuurilla, jonka keskellä on laaja työpiha.

Katajanokkaseura katsoo, että rakennuskompleksi muodostaisi Katajanokan kärkeen kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle rakennuksen, joka katkaisisi rannan lähivirkistysreitin sekä sulkisi alueella liikkuvien ja lähitalojen alimpien kerrosten asukkaiden näköaloja merelle. Katajanokkaseuran mielestä suunnittelu on tehty puhtaasti hankesuunnitteluna, ilman tarvittavia ympäristötarkasteluja ja ilman minkäänlaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

Katajanokkaseura katsoo, että tämän maisemallisesti merkittävän alueen rakentamista ja käyttöä ei voida ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alueelle tulee laatia asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitus, rannan jalankulkureitin jatkaminen ja rakentamisen ratkaisut voidaan suunnitella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä vuorovaikutteisella tavalla.

Asunto Oy Seitsemästoista ranta (27.3.2009) esittää, että poikkeamislupaa ei hyväksytä, vaan että alueen suunnittelu käynnistetään uudelleen niin, että kaupunkilaisten vapaa liikkuminen rannalla ja asukkaiden olosuhteiden huomioonottaminen ovat suunnittelun lähtökohtia. Verkkoaidalla rajattu terminaalivarastoalue varaisi koko kärjen varasto- ja liikennealueeksi. Huoltolautan matkustajarakennuksessa on odotustilojen lisäksi runsaasti kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Liikennelaitoksen tilaohjelma on matkustajien tarpeisiin nähden ylimitoitettu, mikä heijastuu koko suunnitelmaan. Varastotiloille ja konehalleille on etsittävissä alueita ja tiloja esimerkiksi sataman alueelta, jäänmurtajalaiturin alueelta ja kohta valmistuvista Ulkoministeriön alaisista, Hätäkeskukselta vapautuneista maanalaisista tiloista.

Asunto Oy Seitsemästoista ranta katsoo, että neljä metriä korkea ja neljäkymmentä metriä pitkä tiilimuurikompleksi yhdessä verkkoaidalla aidatun liikenne- ja pysäköintialueen kanssa sulkee pitkän kaistan rantaa ulkoilijoilta ja alemmissa kerroksissa asuvien näköalat merelle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että nykyinen toiminta, eli rakennuksen käyttäminen Suomenlinnan huoltolautan tilapäisenä toimisto- ja sosiaalitilarakennuksena on yleiskaavassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Tällä hetkellä ei ole muita ajankohtaisia maankäyttötarpeita, jota kohdistuvat Katajanokan kärkialueelle. Alueelle ei lähiaikoina olla laatimassa asemakaavaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin syytä varautua maankäytön tarkistuksiin.

Nykyinen tilapäinen elementtirakenteinen toimisto- ja sosiaalirakennus ja ympäristö viestivät väliaikaisuudesta ja välinpitämättömästä suhteesta ympäristöön.

Hakija on kehittänyt suunnitelmia (18.5.2009) merkittävästi saatujen lausuntojen mukaisesti pienentämällä ja siirtämällä rakennusta, muuttamalla julkisivumateriaaleja sekä supistamalla aidattua aluetta. Hankkeen yhteydessä tulee huolehtia, että nykyinen paikoitusalueesta vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi riittävin istutuksin.

Poikkeamisen erityinen syy on huoltorakennuksen tarpeellisuus Suomenlinnan tavaraliikenteen tukikohtana.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluviraston puoltaa hakemusta.

Kaj toteaa, että rakennukseen suunniteltuja kahta erillistä sosiaalitilaa ei voida yhdistää, koska eri organisaatioiden tilat tulee olla erilliset täysin omien toimintojensa vuoksi.

21.9.2009 pöydälle pantu asia

LASTEN PÄIVÄKOTI FLOORAN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1483

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 6.5 2009 päivätyn lasten päiväkoti Flooran peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 620 000 euroa ja arvonlisäverollisena 3 191 000 euroa (RI = 126,5 ja THI = 145,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 6.5.2009
	Liite 2	Kustannusarvio 29.4.2009

Kaj toteaa, että kysymys on asemakaavassa suojellun vuosina 1949 - 1951 valmistuneen päiväkoti Flooran yhdessä vaiheessa toteutettavasta perusteellisesta peruskorjauksesta. Päiväkoti palvelee Vallila-Vanhakaupungin päivähoitoaluetta ja siellä on peruskorjauksen jälkeen paikka 84 lapselle.

Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa, rakennuksessa ei ole riittäviä märkäeteistiloja ja keittiötilat ovat ahtaat ja toiminnaltaan puutteelliset. Tiloissa on ollut myös useita vesivahinkoja, mistä syystä tiloja on osittain jouduttu korjaamaan. Päiväkodin piha-alueella leikkivälineistö ja valaistus ovat puutteelliset, aidat portteineen matalia ja huonokuntoisia sekä jätekatos edellyttää uusimista.

Kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 620 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 209 euroa/brm².

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Floora on vuosina 1949 - 1951 rakennettu rapattu tiili-kattoinen 1 - 3-kerroksinen rakennus, jonka kanssa samalla tontilla sijaitsee vuoden 2009 alussa valmistunut paviljonkipäiväkoti. Peruskorjattava rakennus on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-2, mitä koskee määrittely ”Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy”.

Koko rakennus peruskorjataan ja rakennustyöt toteutetaan yhdessä vaiheessa.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtuuriosasto.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä.

Vallila-Vanhakaupungin päivähoitoalue on väestöltään kasvava alue. Lasten päiväkoti Floora on alueen pysyviä päiväkoteja, jonka peruskorjausta on jouduttu siirtämään odotettaessa Arabianrannan lasten päiväkotihankkeiden valmistumista. Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa, rakennuksessa ei ole riittäviä märkäeteistiloja ja keittiötilat ovat ahtaat ja toiminnaltaan puutteelliset. Tiloissa on ollut myös useita vesivahinkoja, mistä syystä tiloja on osittain jouduttu korjaamaan. Päiväkodin piha-alueella leikkivälineistö ja valaistus ovat puutteelliset, aidat portteineen matalia ja huonokuntoisia sekä jätekatos edellyttää uusimista.

Rakennuksen tiloissa on voitu sen nykyiseen tilapaikka-alalaskelmaan perustuen hoitaa enimmillään 83 lasta. Tilapaikkamäärä peruskorjauksen jälkeen on 84 lasta perustuen tilapaikka-alaan n. 800 m².

Rakennuksen peruskorjauksen viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 620 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 209 euroa/brm² ja 3 191 000 euroa arvonlisäverollisena eli 2 691 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 145,8 helmikuu 2009.

Hankkeen rakennuskustannuksia nostavia peruskorjaukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat:

- rakennuksen teknisten järjestelmien kunto on huono ja ne ovat puutteellisia nykyisiin standardeihin verrattuina ja järjestelmät uusitaan peruskorjauksen yhteydessä

- koska rakennus on asemakaavalla suojeltu, uudet IV-konehuoneet ja ilmanvaihtokanavien läpiviennit joudutaan sijoittamaan vanhoihin rakenteisiin nykyisen vesikaton alle

- rakennus on vain osittain salaojitettu ja peruskorjauksen yhteydessä järjestetään perusvesien poisjohtaminen kellarin alueelta

- päiväkodin piha, aidat, portit sekä uuden paviljonkipäiväkodin kanssa yhteisen jätteenkeräyksen järjestäminen kuuluvat peruskorjauksen piiriin.

Suunnittelutyön pohjana on ollut syksyllä 2008 tehty rakennuksen mittaus ja piirustusten tuominen digitaaliseen muotoon. Mitattujen piirustusten mukaan koko rakennuksen bruttoala on 1 186 brm², mikä on suurempi kuin valtuuston hyväksymässä vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa rakentamiskustannusten perustana oleva bruttoala 950 brm². Mittauksen mukaan huoneistoala ilman teknisiä tiloja on 886 m².

Kustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat kokonaiskustannuksista laskettuna 31 190 euroa arvonlisäveroton hinta eli 37 988 euroa arvonlisäverollisena.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 2.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	14,70	euroa /htm²/kk ja
ylläpitovuokra	3,37	euroa /htm²/kk (v. 2009 tasossa) eli
yhteensä	18,07	euroa /htm²/kk.

Kohteen huoneistoala (= vuokranmaksupinta-ala) on 886 m², joten vuokrakustannukset kuukaudessa tulevat olemaan 16 010,02 euroa ja vuodessa 192 120,24 euroa. Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden tulevat olemaan 190,60 euroa kuukaudessa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on valtuuston hyväksymässä vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuonna 2010 toteutettavana hankkeena.

Hankkeen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi 11/09 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan 5/10.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Tarveselvitys Sosiaalilautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen ja virasto ilmoittaa hyväksyvänsä siihen perustuvan hankesuunnitelman.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.9.2009) lausunnossaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Lasten päiväkoti Flooran peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2,62 milj. euroa (RI=126,5 ja 145,8), mikä tarkoittaa 2 209 euroa/brm².

Kaupunginvaltuusto päätti 9.9.2009 siirtää sosiaaliviraston lasten päiväkotien ruokapalvelutehtävät ja niitä nykyisin hoitavan henkilökunnan sosiaalivirastosta Palmiaan 1.8.2010 alkaen. Sosiaaliviraston ei päätöksen perusteella tarvitse järjestää Palmialle ruuanvalmistustiloja. Talous- ja suunnittelukeskus edellyttää, että Lasten päiväkoti Flooraan suunniteltu valmistuskeittiö muutetaan jakelukeittiöksi, jolloin rakentamiskustannukset pienenevät.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2010 - 2012 Lasten päiväkoti Flooran peruskorjaukseen on varattu
1,5 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuonna 2010 ja puuttuva rahoitus ratkaistaan vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

21.9.2009 pöydälle pantu asia

RAKENNUSKIELLON MÄÄRÄÄMINEN KULOSAAREN TONTILLE 42007/7 (NRO 11908)

Khs 2009-1573

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11908/4.6.2009 rajatun alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon 31.8.2011 asti suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen kiinteistönomistajalle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11908
	Liite 2	Rakennuslautakunnan päätös 28.4.2009
	Liite 3	Kiinteistönomistajan kirje 1.7.2009

Kaj toteaa, että Kulosaaren tontti 42007/7 ehdotetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaisesti asetettavaksi kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon sillä sijaitsevan rakennuksen suojelemiseksi asemakaavalla.

Asia tuli vireille, kun Kulosaaren tontilta 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) haettiin voimassa olevan asemakaavan mukaisen uudisrakentamishankkeen rakennuslupahakemukseen liittyen purettavaksi vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin.

Kaupunkisuunnitteluviraston purkuhakemuksesta antamassa lausunnossa todettiin mm., että asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on lausunnon mukaan mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, joten tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei siksi puoltanut asuinrakennuksen purkamista.

Myös kaupunginmuseo vastusti purkuluvan myöntämistä.

Rakennuslautakunta päätti 28.4.2009 evätä haetun luvan asuinrakennuksen purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista koskevalta osalta.

Lautakunta perusteli päätöksensä todeten, että suojeluasian käsittelyn tässä vaiheessa asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- ja muiden arvojen hävittämistä, mikä haittaisi kaavoituksen toteuttamista.

Kun asuinrakennuksen purkamiselle ei myönnetty lupaa, niin myöskään uuden asuinrakennuksen rakentamiselle ei päätöksen mukaan voitu myöntää rakennuslupaa, koska uusi asuinrakennus sijoittuisi purettavaksi haetun asuinrakennuksen paikalle, ja koska tontilla ei ilman vanhan asuinrakennuksen purkamista olisi jäljellä käyttämätöntä kerrosalaa uutta asuinrakennusta varten.

Lautakunta edellytti samalla, että kiinteistönomistajan oikeuksien turvaamiseksi kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus selvittävät nopeasti, onko suojelulle perusteita. Lautakunta totesi ottavansa huomioon mahdollisen kaupungin toimettomuuden asiassa kyseiseen kiinteistöön kohdistuvien mahdollisten tulevien rakennus- ja purkulupahakemusten käsittelyssä.

Päätökseen jätettiin eriävä mielipide, jossa todettiin mm., että rakennuslupa olisi pitänyt myöntää, koska rakennusta ei ole suojeltu eikä suojelua ole vireilläkään. Eriävässä mielipiteessä luvan myöntämättä jättämisen katsottiin loukkaavan yksityistä omistusoikeutta.

Kiinteistönomistaja valitti rakennuslautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto‑oikeuteen. Valituksessa vaadittiin mm., että hallinto-oikeus kumoaa rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi haetun rakennusluvan myöntämiseksi. Valitus on edel-

./. leen vireillä. Rakennuslautakunnan päätös on liitteenä.

Kiinteistönomistaja on osoittanut kaupungille kirjeen, jossa vastustaa tontin asettamista rakennuskieltoon, koska pitää vaatimusta rakennuksen suojelemisesta ja kunnostamisesta kohtuuttomana. Omistaja toteaa kirjeessään, että jo voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa tuli selvitetyksi, ettei rakennuksella itsellään eikä osana paikan katukuvaa ollut sellaisia arvoja, että rakennus olisi tullut suojella tai ympäristö säi-

./. lyttää. Omistajan kirje liitteineen on liitteenä.

Kaj toteaa, että tontin asettaminen rakennuskieltoon turvaa rakennuksen suojelemiseksi laadittavan asemakaavamuutoksen edellytysten selvittämisen. Ottaen huomioon kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon lausunnot tontilla olevan rakennuksen suojeluarvosta rakennuskieltoon asettamista voidaan pitää perusteltuna.

Omistajan oikeusturvan kannalta on joka tapauksessa tärkeää, että kysymys asemakaavan muuttamisesta tontilla sijaitsevan rakennuksen suojelemiseksi selvitetään pikaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.6.2009) mm. seuraavaa:

Kulosaaren tontilta 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) on haettu purettavaksi vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin, joka on siirretty Helsingin keskustasta, Vänrikki Stoolin kadulta ja jonka muutospiirustukset on laatinut arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 16.2.2009 rakennusvalvontavirastolle antamassaan lausunnossa todennut purkamishakemuksesta, että tontilla oleva asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Lisäksi todetaan, että tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, ja että tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia. Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto ei puoltanut asuinrakennuksen purkamista.

Tontilla on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8620. Asemakaavan mukaan tontin tehokkuusluku on e = 0.3. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta kohde sisältyi aikanaan Museoviraston suojelukaavasta nro 8620 ympäristöministeriölle antamaan lausuntoon 20.12.1984. Rakennus kuului niihin kohteisiin, jotka Museoviraston mielestä olisi tullut suojella asemakaavalla.

Asemakaavaa tulisi muuttaa kyseisellä tontilla siten, että Kulosaaren huvila-alueen suojelutavoitteet voitaisiin Villa Sulinin osalta turvata. Tämän vuoksi tontti 42007/7 tulisi määrätä kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella asemakaavan muuttamiseksi siten, että Villa Sulin suojellaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 4.6.2009 päivätyn piirustuksen nro 11908.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11908/4.6.2009 rajattu alue määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.



Kokousaika	28.9.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 18.8.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 1.9.2009