Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle

Lainan myöntäminen Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle

Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnalle täydennysrakentamiskorvauksien ja täydennysrakentamisen edellyttämien korvausinvestointien maksamista varten

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Arabianrannan esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

Pääomasijoituksen maksaminen Töölönlahden Pysäköinti Oy:lle

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntien johtamisjärjestelmän kehittämistä koskevasta loppuraportista

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Vantaan Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen YVA-arviointiselostuksesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Perheneuvolan vakanssien täyttäminen

Valtuutettu Terhi Mäen toivomusponsi: A-klinikoiden, psykiatrian poliklinikoiden ja terveysasemien välisen yhteistyön tiivistäminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työllistämistoimikunnan pysyvän asiantuntijan valinta

Kahden kirjastotoimen apulaisjohtajan avoimen viran määräaikainen hoitaminen

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Paloheinä Golf Oy:n kanssa jokamiesgolftoimintaa varten

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin liikennelaitoksen suunnittelutarveratkaisusta

Lasten päiväkoti Uuden Sepänmäen hankesuunnitelma

Lasten päiväkoti Flooran peruskorjauksen hankesuunnitelma

Paviljonkipäiväkoti Kulosaaren hankesuunnitelma

Rakennuskiellon määrääminen Kulosaaren tontille 42007/7 (nro 11908)

14.9.2009 pöydälle pantu asia
Kannanotto Metsälä-seura ry:n ja Asunto Oy Krämerintie 1:n muistutuksiin Oulunkylän korttelin nro 28247 ja puistoalueen asemakaava-asiassa (nro 11842)

LAINAN MYÖNTÄMINEN LAUTTASAAREN YKSITYISKOULUJEN KANNATUSYHDISTYS RY:LLE

Khs 2009-1375

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle 510 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulukiinteistön perusparannuksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry hakee (18.6.2009) 510 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistön perusparannustyötä varten vuodelle 2009.

Opetuslautakunta toteaa (1.9.2009) mm., että Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n osalta vuoden 2009 tulosbudjetin rahoitusosassa on peruskorjauksiin hyväksytty seuraavat työt: Luokkien kunnostusta. Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut sekä talouspalvelut ovat tarkastaneet hankesuunnitelman ja pitävät hanketta toiminnallisesti perusteltuna.

Koulusopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti kaupungilta.

Lautakunta toteaa, että hyväksytyssä vuoden 2009 talousarviossa hankkeeseen on Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle varattu 510 000 euroa.

Opetuslautakunta puoltaa enintään 510 000 euron lainan myöntämistä Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle vuoden 2009 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Hankkeen terveysvaikutusten arvioidaan olevan myönteiset perusparannuksen ansiosta sekä mahdollisten piilevien vikojen löytyessä perusparannusta tehtäessä.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle perusteltuna. Vuoden 2009 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 2 753 000 euroa. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.

LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2009-1298

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle 1 115 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun urheilutalon peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö hakee (30.5.2009) 1 115 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistön perusparannustyötä varten vuodelle 2009.

Opetuslautakunta toteaa (1.9.2009) mm., että Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön osalta vuoden 2009 tulosbudjetin rahoitusosassa on peruskorjauksiin hyväksytty seuraavat työt: Urheilutalon ilmanvaihdon peruskorjaus, palovaroitinjärjestelmän peruskorjaus, ovien, ikkunoiden ja kattojen peruskorjausta. Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut sekä talouspalvelut ovat tarkastaneet hankesuunnitelman ja pitävät hanketta toiminnallisesti perusteltuna. Koulusopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti kaupungilta.

Lautakunta toteaa, että hyväksytyssä vuoden 2009 talousarviossa hankkeeseen on Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle varattu 980 000 euroa. Vuoden 2010 talousarviovalmistelussa on selvinnyt,

että joitakin vuodelle 2009 suunniteltuja hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Tästä syystä on mahdollista myöntää hankkeelle resurssia 135 000 euroa suunniteltua enemmän. Hankkeen kallistuminen johtuu urheilutalon ilmanvaihdon aiempaa suunnitelmaa laajemmasta korjaustarpeesta.

Opetuslautakunta puoltaa enintään 1 115 000 euron lainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle vuoden 2009 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

Hankkeen terveysvaikutusten arvioidaan olevan tuntuvat sisäilman laadun paranemisen vuoksi ilmanvaihtosaneerauksen osalta.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle perusteltuna. Vuoden 2009 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 2 753 000 euroa. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNALLE TÄYDENNYSRAKENTAMISKORVAUKSIEN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDELLYTTÄMIEN KORVAUSINVESTOINTIEN MAKSAMISTA VARTEN

Khs 2009-1765

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, kiinteistölautakunnalle

389 000 euroa tonttien 43142/4 ja 43142/5 vuokralaisille suoritettavien täydennysrakentamiskorvauksien ja

tontin 43142/4 täydennysrakentamisen edellyttämien korvausinvestointien maksamista varten.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Kopio kaavamuutoksen nro 11621 kaavakartasta
	Liite 2	Kopio tonttijaosta nro 11610

Kj toteaa, että Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntola ja Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14 ovat esittäneet täydennysrakentamista koskevan korvaushakemuksen. Hakemus on käsitelty tonttiosastolla kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja lautakunnan antamien soveltamisohjeiden mukaisesti.

Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntolalle maksettava täydennysrakentamiskorvaus asemakaavan muutoksen nro 11621 tuomasta tontin 43142/4 nettoarvonnoususta olisi tällöin 246 997 euroa. Lisäksi yhtiölle maksettaisiin korvausinvestoinneista 130 200 euroa.

Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14:lle maksettava täydennysrakentamis-korvaus asemakaavan muutoksen nro 11621 tuomasta tontin 43142/5 nettoarvonnoususta olisi tällöin 11 578 euroa.

Korvausinvestoinnit ja täydennysrakentamiskorvaukset maksettaisiin vuokralaisille maanvuokrasopimusten muutosten allekirjoittamisen yhteydessä.

Täydennysrakentamiskorvaukset ja korvausinvestoinnit ovat yhteensä 389 000 euroa, joka määräraha tulisi myöntää kiinteistölautakunnalle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11,esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistölautakunnalle talousarvion alakohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi) yhteensä 258 575 euron määrärahan tontin 43142/4 vuokralaiselle Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntolalle ja tontin 43142/5 vuokralaiselle Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14:lle asemakaavan muutoksen nro 11621 mukaisen täydennysrakentamisen mahdollistavista maanvuokrasopimuksen muutoksista suoritettavien täydennysrakentamiskorvauksien maksamista varten.

Samalla lautakunta esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistölautakunnalle talousarvion alakohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi) 130 200 euron määrärahan tontin 43142/4 (muodostettavan tontin 43142/8) täydennysrakentamisen edellyttämien korvausinvestointien suorittamista varten.

Yhteenvetona lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin omistamalle ja Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntolalle pitkäaikaisesti vuokratulle tontille 43142/4 on kaavamuutoksella 11621 osoitettu lisärakennusoikeutta 2 800 k-m² ja tontti on saanut uuden numeron 43142/6. Tontti 43142/6 muodostuu tontin 43142/4 lisäksi osasta Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14:lle pitkäaikaisesti vuokrattua tonttia 43142/5 sekä Helsingin kaupungin omistuksessa ja hallinnasta olevista alueista.

Tontin 43142/6 täydennysrakennettava alue on hyväksytyllä tonttijaolla nro 11610 erotettu omaksi tontikseen 43142/8 ja jäljelle jäävä osa tontiksi 43142/9. Tontteja ei ole vielä merkitty rekisteriin.

Suunniteltu tontti 43142/8 on tarkoitus vapauttaa kaupungin vapaaseen hallintaan täydennysrakentamista varten, mikä edellyttää Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntolan ja Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14 maanvuokrasopimusten muuttamista ja täydennysrakentamiskorvauksen suorittamista vuokralaisille. Kiinteistö Oy Sivakkapolku on hakenut muodostettavan tontin 43142/8 pitkäaikaista vuokraamista 16.9.2009 alkaen, minkä vuoksi vuokrasopimusten muuttaminen ja täydennysrakentamiskorvauksen suorittaminen on ajankohtaista.

Tämän vuoksi kiinteistölautakunta hakee kaupunginhallitukselta määrärahaa 246 997 euron suuruisen täydennysrakentamiskorvauksen suorittamiseksi asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen kortteli-alueen (AKS) tontin 43142/4 vuokralaiselle Kiinteistö Oy Herttoniemen nuorisohotelli-asuntolalle ja määrärahaa 11 578 euron suuruisen täydennysrakentamiskorvauksen suorittamiseksi tontin (AKS) 43142/5 vuokralaiselle Kiinteistö Oy Hiihtomäentie 14:lle. Lisäksi kiinteistölautakunta hakee 130 200 euron suuruista määrärahaa tontin 43142/4 (muodostettava tontti 43142/8) täydennysrakentamiseen liittyvien ns. korvausinvestointien suorittamiseksi.

LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA LOPPURAPORTISTA

Khs 2009-1534

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa valtiovarainministeriölle Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu –loppuraportista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että selvityshenkilöiden laajassa ja ansiokkaassa raportissa on keskitytty kuntien institutionaalisiin puitteisiin ja niitä koskeviin muutoksiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että kunnan johtamisjärjestelmän tulisi koko maassa olla selkeä ja yksiselitteinen. Kuntalaissa korostetaan valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginhallitus pitää kuntien itsehallinnon näkökulmasta valtuuston asemaa kunnan johtamisen keskeisenä peruspilarina, jota kunnanhallituksen rooli keskeisenä valtuuston päätösten valmistelijana ja täytäntöönpanijana täydentää. Nykyinen kuntalaki antaa vuonna 2006 toteutetun uudistuksen jälkeen riittävästi mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja kuntien johtamisjärjestelmän kehittämiseen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän valtuustokauden alussa koko valtuustokautta kattavan strategiaohjelman, jonka pohjalta kaupungin johtamista, palveluja ja muuta toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Strategisena tavoitteena kuntademokratian kannalta on, että kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi. Kaupungin johtamisen osalta tavoitteena on muutosvalmiuden lisääminen johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä.

Strategiaohjelman mukaan tavoitteena on myös pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen, jossa parhaillaan on käynnistymässä Vantaan kaupungin ja muiden seudun kuntien kanssa seutuhallintomalleja koskevaa laaja-alainen selvitystyö sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollista yhdistymistä koskeva selvitys. Selvitysten on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitysten tulosten pohjalta ratkaistaan uudistusten suunta pidemmällä tähtäimellä.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, ettei kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelman toimenpiteisiin sisälly siirtyminen ns. pormestarimalliin tai osallistuminen suoran pormestarivaalin kokeiluun.

Kirje valtiovarainministeriölle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 16.6.2009
	Liite 2	Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu -loppuraportin johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Valtiovarainministeriö pyytää (16.6.2009) lausuntoa Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu -loppuraportin ehdotuksista 30.9.2009 mennessä.

./. Lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Samalla valtiovarainministeriö ilmoittaa, että kunnan tulee toimittaa asiaa koskeva sitova valtuuston päätös valtiovarainministeriölle 28.2.2010 mennessä, jos kunta on halukas osallistumaan suoran pormestarivaalin kokeilua koskevaan johtamisjärjestelmän muutokseen.

./. Selvityshenkilöiden raportin johtopäätökset ja kehittämisehdotukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2. Loppuraportti on kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090415Kunnan/name.jsp

Kj toteaa, että valtiovarainministeriön asettamat selvityshenkilöt: kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen (Kitee), lakiasiainjohtaja Kari Prättälä (Kuntaliitto) ja professori Aimo Ryynänen (Tampereen yliopisto), analysoivat loppuraportissa kuntien nykyisiä johtamisjärjestelmiä, niiden kehittämistarpeita sekä johtamiskäytäntöjä. Raportissa on tarkasteltu myös useita eurooppalaisia ja pohjoismaisia kuntajohtamisen malleja ja järjestelmiä.

Selvityshenkilöt ehdottavat raportissaan vallitsevan nykyjärjestelmän (kunnanhallitus – kunnanjohtaja) kehittämistä muun muassa siten, että hallituksen puheenjohtajan asemaa voitaisiin nykylainsäädännön rajoissa vahvistaa.

Loppuraportissa esitetään lisäksi nykyisen pormestarijärjestelmän muuttamista niin, että kunnassa voisi sen harkinnan mukaan olla pormestarin ohella ns. virkajohtaja, joka olisi asemaltaan selkeästi viranhaltija myös irtisanomissuojan suhteen. Selvityshenkilöt pitävät edelleen tavoiteltavana, että pormestari toimisi ennen muuta valtuuston puheenjohtajana, mutta mahdollisesti sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajana.

Suurimpana uudistuksena loppuraportissa ehdotetaan kokeilulain säätämistä pormestarin valitsemiseksi suorilla vaaleilla ja siihen liittyviä muutoksia kunnan eri toimielinten välisiin suhteisiin.

Valtiovarainministeriön mukaan sillä on periaatteessa valmius valmistella kuntalain muutokset siten, että soveltuvat nykyisten johtamismallien muutokset tulisivat voimaan seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Pormestarin suoraa vaalia koskevan kokeilulain säätäminen edellyttää kuitenkin vapaaehtoisia kuntia, jotka sitoutuvat ennakolta kokeiluun. Kokeilua on tarkoituksenmukaista jatkaa 2-3 valtuustokautta.

Kj toteaa edelleen, että Khs antoi (19.12.2005,1510 §) sisäasiainministeriölle kuntalakiin ja siihen liittyvistä lakimuutosesityksistä lausunnon. Kuntalakia esitettiin tuolloin muutettavaksi kunnallisen demokratian kehittämishankkeen ehdotusten pohjalta, jotka koskivat mm. pormestarimallia, luottamushenkilön oikeutta saada vapaata luottamustoimen hoitoa varten ja valtuustoryhmän toiminnan tukemista sekä otto-oikeutta. Kuntalain uudistus toteutettiin vuoden 2006 alusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VANTAAN HAKKILAN ALUEEN KIVIAINEKSEN KIERRÄTYSHANKKEEN YVA-ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Khs 2009-320

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Vantaan Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että arviointiselostus on kattavasti laadittu ja selostuksessa on hyvin arvioitu toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Selostus täyttää laissa asetetut vaatimukset.

Kaupunginhallitus toteaa, että ylijäämälouheen murskaustoiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä Vantaan kaupungin alueelle. On kuitenkin todennäköistä, että kohteessa valmistettavaa mursketta hyödynnetään myös Helsingin kaupungin alueilla olevissa rakentamiskohteissa.

Kiviaineksen kierrätyshankkeen merkittävimmät haitat aiheutuvat murskaimen aiheuttamasta melusta ja pölystä asuinalueille. Kaupunginhallitus katsoo, että melun torjumiseksi tulee murskaustoiminnassa käytettävien laitteiden ja varastokasojen sijoitteluun kiinnittää erityistä huomiota. Pölyntorjuntaa voidaan tehostaa murskaimen koteloinnein, tukkimalla vuotokohtia ja kastelemalla kiviainesta. Murskainalueen kulkuväyliltä ajoneuvojen nostattamaa pölyä tulisi torjua kastelemalla niitä pölyä sitovalla suolaliuoksella. Myös renkaista ja kuormista tieverkostoon siirtynyttä pölyä tulisi vähentää. Lähiympäristön tieverkostoa on tarpeen myös puhdistaa ja pestä säännöllisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Lausunto Khs 30.3.2009 § 452
	Liite 2	Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Hakkilan kiviaineksen kierrätystä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 2.10.2009 mennessä.

Ryj toteaa, että Khs antoi 30.3.2009 § 452 Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen YVA-arviointiohjelmasta lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

./. Khs 30.3.2009 § 452 lausunto on tämän asian liitteenä.

Lemminkäinen Infra Oy suunnittelee jatkavansa rakennustoiminnassa syntyvän ylijäämälouheen murskaustoimintaa Vantaan Hakkilassa. Alueelle tuodaan vuodessa maksimissaan 500 000 tonnia kiviaineksia murskattavaksi, varastoitavaksi ja edelleen pois kuljetettavaksi.

Toiminnanharjoittajan voimassa oleva ympäristölupa umpeutui toukokuussa 2009. Nykyistä toimintaa on suunniteltu jatkettavan alueella vielä 2-5 vuotta tai kunnes alue otetaan rakennuskäyttöön. Toiminnan jatkuminen ja uuden ympäristöluvan saaminen edellyttävät YVA-menettelyä, koska kierrätettävän kiviaineksen määrä ylittää 100 tonnia vuorokaudessa.

Arvioitavat vaihtoehdot ovat:

VE 1: Kiviaineksen kierrätys ja murskaus jatkuvat suunnittelualueella nykyisten suunnitelmien mukaisesti, kunnes alue otetaan rakennuskäyttöön.

Alueelle tuodaan vuodessa maksimissaan 500 000 tonnia kiviaineksia

murskattavaksi, varastoitavaksi ja edelleen pois kuljetettavaksi. Kiviainesta tuodaan alueelle pääasiassa Itä-Vantaalla sijaitsevilta rakennustyömailta, pääasiassa 3-5 kilometrin etäisyydeltä suunnittelualueelta. Maksimissaan kiviainesta tuodaan alueelle noin kymmenen kilometrin etäisyydeltä.

VE 0: Kiviaineksen kierrätys ja murskaus suunnittelualueella loppuu, jolloin toiminnalle joudutaan etsimään korvaavia alueita.

Lemminkäinen Infra Oy:lla ei tällä hetkellä ole tiedossa korvaavia alueita suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Vaihtoehdossa 0 kuljetusetäisyydet kasvavat, sillä kiviainekset kuljetetaan muihin pääkaupunkiseudun murskausalueisiin. Vaihtoehto 0 tarkoittaa hankkeen toteuttamatta jättämistä, jolloin toiminta suunnittelualueella loppuu nykyisen ympäristöluvan päättyessä.

./. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana (pdf, 99 sivua). Se on lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/uus > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Kiviaineksen kierrätys Hakkilan alueella Vantaalla (29.7.2009) > Arviointiselostus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.8.2009) toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten kohdistuvan lähinnä Vantaan kaupungin alueelle. Selostuksen mukaan suurin osa käsiteltävästä kiviaineksesta on peräisin Itä-Vantaan rakentamiskohteista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan arvion mukaan on kuitenkin todennäköistä, että kohteessa valmistettavaa mursketta hyödynnetään myös Helsingin kaupungin alueilla olevissa rakentamiskohteissa, joten hankkeella voidaan arvioida olevan myönteinen välillinen vaikutus rakentamiseen kiviainesten kuljetusmatkojen lyhentymisen kautta myös Helsingin alueella. Nykyinen paikka soveltuu toiminnallisesti ja logistisesti hyvin toiminnalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että arviointiselostus on kattavasti laadittu ja selostuksessa on hyvin arvioitu toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Selostus täyttää laissa asetetut vaatimukset. Hakemuksen mukaista toimintaa on tarkoitus jatkaa alueella ennallaan, murskattaviin ja varastoitavin kiviainesmääriin tai käsittelytapoihin ei esitetä muutoksia. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole huomautettavaa arviointiohjelmasta.

Ympäristölautakunta päätti (1.9.2009) antaa seuraavan lausunnon:

Arviointiselostuksen mukaan ylijäämälouheen murskauksen lopettamisen (VE 0) ainoana kielteisenä vaikutuksena ovat vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen eli kiviainesten uusiokäyttöön. Selostuksen mukaan kuljetusetäisyydet kasvavat ja riskinä on, että louhe jää hyödyntämättä tai joutuu toissijaiseen käyttöön.

Arviointiselostuksen mukaan toiminnan jatkamisella (VE 1) ei ole vaikutusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen, luontoon tai maisemaan. Hankkeella ei myöskään katsota olevan vaikutusta asutukseen tai maankäyttöön. Positiivisesti se vaikuttaa luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Negatiivisia vaikutuksia syntyy lähistöllä asuvien ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen melu- ja pölyhaittojen myötä. Selvityksen mukaan ne eivät ole haitallisia vaan enemmänkin ne koetaan häiritsevinä. Lähin asutus sijaitsee melko kaukana Lahdenväylän toisella puolen. Melua on arvioitu mallinnusten avulla, mutta ilmanlaatua vain karkealla tasolla. Haittoja on arvioitu lähinnä suhteessa lähimpään asutukseen. Tärkeätä on kuitenkin myös arvioida vaikutukset virkistysalueisiin ja lähistöllä liikkuviin ihmisiin.

Pelkän murskaustoiminnan aiheuttama melu ei ylitä melutason ohjearvoa lähimmillä asuinalueilla lukuun ottamatta Honkanummentien ja Itäisen Valkoisenlähteentien kulmauksessa sijaitsevaa asuintaloa. Murskauksen ja tieliikenteen aiheuttama melu yhdessä aiheuttaa 55 dB melutason ylittymisen Itä-Hakkilan asuinalueen itäisimmissä osissa. Murskaustoiminnan aiheuttamaa melua voidaan kuitenkin tehokkaasti torjua varastokasojen oikealla sijoittelulla. Tällä toimenpiteellä melutasot asuinalueilla jäävät samalla tasolle kuin vaihtoehdossa 0. Vaikka Lahdenväylän melu on hallitseva Itä-Hakkilan asuinalueella, voi murskaustoiminnan aiheuttama impulssimainen melu olla asukkaita häiritsevää etenkin ilta-aikaan, kun tieliikenne on vähäisempää. Viihtyisyyshaittojen torjumiseksi tulee murskaustoiminnassa käytettävien laitteiden ja varastokasojen sijoitteluun kiinnittää erityistä huomiota.

Selostuksen mukaan murskauksesta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudet voivat nousta haitallisen korkeiksi jopa 400 metrin päässä laitoksesta. Murskauslaitokselle kulkeva raskasliikenne (30-150 ajoneuvoa/vrk) vaikuttaa suorien päästöjen osalta vähäisesti ilmanlaatuun johtuen lähinnä Lahdenväylän merkittävästä ilmanlaatukuormituksesta. Selostuksessa ei ole tarkasteltu renkaiden katuympäristöön siirtämää pölyä eikä sen torjuntaa.

Ympäristölautakunta toteaa, että merkittävimmät haitat aiheutuvat murskaimen aiheuttamasta melusta ja pölystä asuinalueille. Lahdenväylän melu peittää käytännössä murskaimen melun. Melun torjumiseksi tulee murskaustoiminnassa käytettävien laitteiden ja varastokasojen sijoitteluun kiinnittää erityistä huomiota. Pölyntorjuntaa voidaan tehostaa murskaimen koteloinnein, tukkimalla vuotokohtia ja kastelemalla kiviainesta. Murskainalueen kulkuväyliltä ajoneuvojen nostattamaa pölyä tulisi torjua kastelemalla niitä pölyä sitovalla suolaliuoksella kuten esim. kalsiumkloridilla. Renkaista ja kuormista tieverkostoon siirtynyttä pölyä tulisi vähentää renkaiden pesulla, kuormien peittämisellä ja kostutuksella. Lähiympäristön tieverkostoa on tarpeen myös puhdistaa ja pestä säännöllisesti.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PERHENEUVOLAN VAKANSSIEN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-1182

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Stj toteaa, että käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

9 (3) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää perheneuvolan vakanssien täyttämistä tavoitteena hoitoonpääsyn jonotusajan lyhentäminen.” (Sirpa Puhakka, äänin 48 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (1.9.2009), että Kvston tekemän päätöksen (12.9.2007) mukaisesti lastenpsykiatrinen avohoito siirtyi HYKSin uusille lastenpsykiatrian poliklinikoille (3). Uuden organisoitumisen myötä perheneuvolan perustehtäväksi palautui kasvatus- ja perheneuvonta 1.6.2008 lukien. Samalla perheneuvolan asiakkuusikä nostettiin 13 vuodesta 18 vuoteen. Perheneuvolassa alkaneet lastenpsykiatriset asiakkuudet hoidetaan kuitenkin loppuun, mikä merkitsee toiminnan näkökulmasta muutaman vuoden siirtymäaikaa.

Perheneuvolan henkilöstömäärä säilyi toiminnan muutoksessa ennallaan. Tämä on merkinnyt lisäresursointia lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Perheneuvolalla on 119 vakanssia, joista kuluvan vuoden talousarvion määrärahojen mukaisesti on kuitenkin voitu ottaa käyttöön vain 106 vakanssia. Perheneuvolan vuoden 2009 tulosbudjetti on 7,0 milj. euroa.

Perheneuvolaan jonottavien asiakkaiden määrää sekä jonotusaikoja selvitetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Alkuvuoden jonoselvityksen mukaan kuukauden sisällä pääsi palveluun 32 % ja kolmen kuukauden sisällä 87,6 % asiakkaista. Jotkut asiakkaista joutuivat kuitenkin odottamaan yli kuusi kuukautta. Viime vuoteen nähden jonotilanne oli selvästi parantunut. Siihen vaikutti lastenpsykiatristen asiakkaiden vaiheittainen siirtyminen HYKSin vastuulle, vaikka asiakasmäärää on toisaalta kasvattanut asiakkuusikärajan nostaminen.

Alkuvuoden jonoselvityksen jälkeen perheneuvolaan hakeutuvien asiakkaiden määrä on kasvanut ja palveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan syksyn mittaan voimakkaasti. Seuraava jonoselvitys tehdään alkusyksyn tilanteesta. Myös lastensuojelulain edellyttämä ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen lisääminen on tuonut uusia velvoitteita perheneuvolatyöhön. Kaikki perheneuvolan vakanssit otetaan käyttöön talousarvion määrärahojen sallimissa puitteissa.

Stj toteaa, että perheneuvolapalvelut eivät ole hoitotakuun piirissä. Lautakunnan lausunnossa mainittu kuuden kuukauden aikaraja perustuu puolivuosittaiseen asiakastilanteen seurantaan.

VALTUUTETTU TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: A-KLINIKOIDEN, PSYKIATRIAN POLIKLINIKOIDEN JA TERVEYSASEMIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Khs 2009-1056

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Mäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Terhi Mäelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 18.8.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 1.9.2009

Stj toteaa, että käsitellessään strategiaohjelmaa vuosiksi 2009 - 2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

11 (23) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että, yhteistyötä A-klinikoiden, psykiatrian poliklinikoiden ja terveysasemien välillä tiivistetään poikkihallinnollisesti niin, että palveluja hakevien ei tarvitse siirtyä luukulta toiselle saadakseen tarvitsemiaan palveluja.” (Terhi Mäki, äänin 83 – 0)

Terveyslautakunta toteaa (18.8.2009) mm., että Helsingissä päihde- ja mielenterveystyön palveluja tarjotaan sekä sosiaaliviraston että terveyskeskuksen eri toimipisteissä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen sekä ennaltaehkäiseminen ovat osa kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden työtä. Päihde- ja mielenterveystyön palvelut muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, johon sisältyy sekä molempien virastojen omaa toimintaa että ostopalveluyritysten palveluja.

Päihde- ja mielenterveystyössä terveyskeskuksen palvelut on järjestetty osin porrasteisesti, jotta palvelut voitaisiin tuottaa tarkoituksenmukaisesti ja potilaiden tarpeiden mukaisesti. Terveysasemat tarjoavat palveluja matalan kynnyksen periaatteella ja tarvittaessa ohjaavat potilaan jatkohoitoon. Terveyskeskuksen psykiatrian poliklinikat ovat erityispalveluja, joihin hakeudutaan ensisijaisesti lähetteellä. Sosiaaliviraston tarjoama erityistason päihdehuollon polikliininen toiminta toteutetaan ns. matalan kynnyksen toimintana eikä lähetettä edellytetä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuutta koordinoidaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä.

Päihdeongelmaisten palvelutarpeen arviointia terveysasemilla vahvistetaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä. Maunulan ja Oulunkylän terveysasemilla toimii kriisipäivystys, jossa A-klinikan työntekijä ja terveysaseman työntekijän yhdessä työparina ottavat aamuisin vastaan potilaita. Tänä vuonna käynnistyy lisäksi Kontulan ja Kivikon alueella pilotti, jossa päihdesairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä tekevät työtä terveysasemalla. Toimintaa arvioidaan kokeilun aikana.

Sosiaaliviraston työhönkuntoutuksen palvelut tukevat päihdetyötä. Terveyskeskus tekee yhteistyötä työhönkuntoutuksen koti- ja laitoshoidon yksikön kanssa. Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa on aloittanut toimintansa Terve asunnoton -hanke, jossa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä tarjotaan lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanotto matalan kynnyksen periaatteella asunnottomille. Terveysasemat ja A-klinikat tekevät tiivistä yhteistyötä opioidikorvaushoitopotilaiden hoidossa.

Mielenterveyspalveluja annetaan terveyskeskuksen perusterveydenhuollon yksiköissä, alueellisissa erikoissairaanhoidon yksiköissä, erikoistuneissa psykiatrisissa yksiköissä ja yliopistollisen sairaalan psykiatrisissa yksiköissä. Kansanterveystyön mukaista perusterveydenhuollon psykiatrista työtä ovat häiriöiden ennalta ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja varhainen hoito. Terveysasemat tekevät yhteistyötä psykiatrian poliklinikan kanssa päivittäin. Normaalin konsultaatiotoiminnan lisäksi terveysasemilla on 25 psykiatrista sairaanhoitajaa, joita varten psykiatrian osastoilla toimii 2 konsultoivaa psykiatria. He antavat konsultaatioapua terveysasemien lääkäreiden ja psykiatristen sairaanhoitajien potilaiden hoidossa. Potilassiirtojen yhteydessä psykiatrian poliklinikka ja terveysasemat tekevät tiivistä yhteistyötä. Sosiaaliviraston vastuulla on mielenterveysongelmaisten asiakkaiden asumispalvelujen järjestäminen.

Merkittävällä osalla potilaista on samanaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma, jolloin samassa hoitoyksikössä tarvitaan sekä mielenterveys- että päihdeosaamista. Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteisessä kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittämishankkeessa luodaan uudentyyppinen avohoidon seudullinen toimintamalli psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja päihdehuoltoon samanaikaista vakavaa päihde- ja mielenterveyshäiriötä sairastaville potilaille. Kuluvan vuoden aikana toimintamallin tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan sekä ryhdytään laajentamaan toimintamallia pysyväksi seudulliseksi rakenteeksi. Hankkeen avulla saadaan kokemuksia niin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisestä kuin virastojen välisestä yhteistyöstä.

Sosiaalilautakunta toteaa (1.9.2009) mm., että prosessin kehittämisessä on haasteita, yhteistyötä tehdään kuitenkin entistä enemmän.

Terveyskeskuksen perusterveydenhuolto toteuttaa Helsingissä mm. varhaisvaiheen päihdehaittojen ehkäisyä (mini-interventio) sekä katkaisuhoitoa. Päihdehuollon erityispalveluja sosiaalivirasto toteuttaa sekä omana toimintana että ostopalveluna. Laaja-alaista koko väestöön kohdistuvaa ehkäisevää päihdetyötä tehdään Klaarin ja ehkäisevän työn yksikön toimesta. Omana toimintana päihdehuoltoa toteutetaan neljän A-klinikan seitsemässä eri toimipisteessä, huumeklinikalla ja päihdehuollon jälkikuntoutusyksikössä, neljässä päiväkeskuksessa, kahdella katkaisuhoitoasemalla ja Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa, joka on sosiaaliviraston ylläpitämä päihdehuollon kuntoutuslaitos. Lisäksi päihdetyötä tehdään nuorisoasemilla, perhekeskuksissa ja sosiaaliasemilla. Sosiaaliviraston työhönkuntoutuksen ja työvoiman palvelukeskus Duurin palvelut tukevat omalta osaltaan päihdetyötä.

Virastojen välillä ollaan myös aloittamassa henkilöstölle työkiertomahdollisuus A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden välillä. Työkierrolla on tarkoitus lisätä työntekijöiden tietämystä palveluverkostosta ja problematiikasta, madaltaa yhteistyökynnystä ja poistaa ennakkoluuloja.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistoimintaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluissa kehitetään niin, että hoitoprosessit vastaavat entistä nopeammin ja tarkoituksenmukaisemmin asiakkaiden palvelutarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Mieli 2009 -työryhmän laatiman kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman pohjalta laaditaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välisenä yhteistyönä täytäntöönpano-ohjelma vuoden 2010 aikana. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa keskitytään ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, arvioidaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä yhteistyönä ja kehitetään ohjauskeinoja sekä vahvistetaan päihde- ja mielenterveysongelmaisen asemaa palvelujärjestelmässä.

./. Terveyslautakunnan ja sosiaalilautakunnan lausunnot kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2.

PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN PALOHEINÄ GOLF OY:N KANSSA JOKAMIESGOLFTOIMINTAA VARTEN

Khs 2009-1842

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Paloheinä Golf Oy:lle 35. kaupunginosassa (Tuomarinkylä) oleva, vuokrasopimuksen liitteeksi otettavaan karttaan merkitty, yhteensä 308 134 m²:n suuruisen alueen, joka käsittää 264 104 m²:n suuruisen alueen tilasta 91-431-1-659 ja 44 030 neliömetrin suuruisen alueen tilasta 91-404-1-2, lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 43 381,85 euroa (elinkustannusindeksin pisteluvulla 1730). Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 2 507,62 euron suuruista vuokraa.

Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Kartta: uusi vuokra-alue

Liikuntalautakunta toteaa (25.8.2099) seuraavaa:

Saapunut hakemus Paloheinä Golf Oy (23.4.2009) on lähettänyt liikuntavirastoon otsikossa mainittua asiaa koskevan hakemuksen, jossa yhtiö esittää seuraavaa:

”Paloheinä Golf Oy vuokraa Helsingin kaupungilta nykyisen jokamiesgolfkentän aluetta Paloheinässä (15,3 hehtaaria Tuomarinkylän tilasta Rnro 1:659). Vuokra-alueella toimii Suomen vilkkain golfkeskus, joka on kaikille avoin )9-väyläinen, tasoituskelpoinen golfkenttä, lähipeli- ja opetusalue, 80-paikkainen harjoituslyöntialue eli range). Nykyinen vuokrasopimus uudistettiin 2002 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti.

Paloheinä Golf Oy haki lokakuussa 2003 liikuntalautakunnalta oikeutta vuokrata reilun 15 hehtaarin suuruisen lisämaa-alueen Haltialan pelloilta (kartta liitteenä) kentän laajentamiseksi. Yhtiö perusteli laajennuksen tarvetta ennen kaikkea turvallisuussyillä, sillä kenttä säilyy laajennuksesta huolimatta yhdeksänreikäisenä. Liikuntalautakunta päätti kannattaa hanketta, minkä jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi golfkentän laajennuksen sallivan uuden kaavan (asemakaavan muutos nro 11519). Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan kesäkuussa 2007. Korkein hallinto-oikeus kumosi asiasta tehdyn valituksen maaliskuussa 2009 ja antoi samalla valtuuston päätökselle lainvoiman.

Hakija toivoo, että liikuntalautakunta solmisi Paloheinä Golf Oy:n kanssa uuden yhtenäisen vuokrasopimuksen, joka kattaisi sekä nykyisen golfkenttäalueen että uuden, tällä kirjelmällä vuokrattavaksi haettavan laajennusalueen. Uusi, yhteensä reilun 30 hehtaarin aluetta koskeva sopimus korvaisi nykyistä vuokra-aluetta koskevan vuokrasopimuksen.

Hakija toivoo, että liikuntalautakunta noudattaisi samoja vuokrausehtoja kuin voimassa olevassa sopimuksessamme. Vuokrasopimuksen ehtoina ovat mm., että kenttä säilyy jokamieskenttänä ja että sen läpi kulkevat talvisin Helsingin kaupungin liikuntaviraston ylläpitämät hiihtoladut. Vuokranhakija on jo ollut yhteydessä Liikuntaviraston ulkoliikuntaosastoon, jotta latulinjaukset sopivat yhteen uuden kenttäkokonaisuuden kanssa.

Paloheinä Golf Oy on jo palkannut hankkeen suunnittelijaksi Lassi-Pekka Tilanderin, joka on yksi maamme johtavista golfkenttäsuunnittelijoista. Tilanderin tehtäväksi on annettu suunnitella turvallinen ja laadukas jokamieskenttä reilun 30 hehtaarin alueelle (suunnitelma ohessa) Helsingin Paloheinässä.

Hakija toivoo saavansa solmia uuden vuokrasopimuksen koko alueesta 30 vuodeksi. Kenttäalueen laajennus on erittäin suuri investointi Paloheinä Golf Oy:lle, minkä lisäksi yhtiö toivoo mahdollisimman pitkää vuokrasopimusta. Tämä on tärkeää investointipäätöstä viimeisteltäessä, rakentamisen laadun varmistamiseksi ja rahoituslaitoksen tuen saamiseksi hankkeelle.

Helsingin Golfklubi uudisti äskettäin vuokrasopimuksensa Talin golfkenttäalueesta Helsingin kaupungin kanssa 25 vuodeksi vuokramäärällä 0,127 euroa/m²/vuosi. Paloheinän kenttää käytettiin vuokraa määriteltäessä vertailukohteena ja Talin uusi pitkäaikainen vuokra säädettiin samaksi kuin Paloheinän nykyinen vuokra. Hakija toivookin, että koko alueen uusi vuokra olisi suuruudeltaan sama kuin nykyinen vuokramme ja sama kuin Talin seuraavat 25 vuotta voimassa oleva vuokra.

Hakija toivoo lisäksi, että rakennusajan (2-3 vuotta) vuokra voitaisiin neuvotella yllä mainittua vuokraa edullisemmaksi.

Vuokranhakijan koko kenttäalueen rakennusbudjetti on 1 482 000 euroa (alv 0 %). Budjetti sisältää uuden kenttäalueen rakentamisen, vanhan (nykyisen) kentän muutostyöt ja rangen ja harjoitusalueiden uudisrakentamisen. Yhtiö aikoo hakea Helsingin kaupungilta lainaa 40 % rakennuskustannuksista ja on hakenut myös valtiolta urheilupaikan rakentamisavustusta. Paloheinä Golf Oy on alustavasti neuvotellut lainasta Nordea-pankin kanssa, minkä lisäksi yhtiö aikoo kattaa rakennuskustannuksista 40 % omana rahoitusosuutenaan.

Paloheinä Golf Oy jätti golfkentän laajennushakemuksen reilut viisi vuotta sitten. Yhtiö toivoo, että uusi vuokrasopimus voitaisiin solmia mahdollisimman nopeasti, jotta maanrakennustöihin päästäisiin jo tulevan kesän/syksyn aikana. Nykyisessä taloustilanteessa se olisi kaikkien etujen mukaista.”

Lautakunta toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Taustaa Paloheinä Golf Oy:n laajennushanke

Paloheinä Golf Oy:n hakemus koskee Paloheinässä Kuusmiehentien pohjoispuolella olevan jokamiesgolfalueen laajentamista Haltialan peltoaukealle Torpparinmäen asuntoalueen pohjoispuolelle. Ehdotus laajentaisi nykyisen 15 hehtaarin suuruisen golfalueen noin kaksinkertaiseksi. Hakija toivoo, ottaen huomioon vuokralaisen omat investoinnit toiminnan kehittämiseksi, että vuokra-aika olisi mahdollisimman pitkä, vuokrataso määriteltäisiin samalla tasolla kuin vastaavissa uusissa vuokrauksissa ja kahdesta kolmeen vuoden rakennusajan vuokrataso olisi edullisempi.

Paloheinä Golf Oy:n hakemuksessa mainitaan, että yhtiö haluaisi laajennuksen avulla parantaa golfkentän turvallisuutta, vähentää ruuhkia ja tehdä kaikille avoimesta jokamieskentästä entistä haastavamman. Väylien lukumäärää ei ole tarkoitus lisätä, vaan kenttä tulee olemaan edelleen 9-reikäinen.

Liikuntatoimen kannalta katsoen jokamiesgolfkentän laajentaminen esitetyllä tavalla parantaa alueen peliolosuhteita ja tekee kentästä turvallisemman niin pelaajien kuin ulkoilijoidenkin kannalta. Pelikentän väljentyminen ei oletettavasti tule myöskään merkittävästi lisäämään alueen liikennettä. Kenttä suunnitellaan niin väljäksi, että ulkoilijoiden liikkuminen kenttäalueen ulkopuolella on turvallista ja kentän huoltoliikenne tapahtuu vuokra-alueen sisällä eikä siihen käytetä ulkoiluteitä. Lisäksi golfalue tulee edelleen olemaan talvisin ulkoilijoiden käytettävissä ja kenttä on suunniteltu niin, että latujen koneellinen ylläpito alueella on mahdollista.

Paloheinä Golf Oy:n ja liikuntaviraston edustajien kesken on käyty laajennushankkeen suunnitelmaan liittyen alustavat neuvottelut, jolloin on yksityiskohtaisesti käyty läpi uuden sopimuksen sisältö.

Jokamiesgolftoiminta

Paloheinän Golf Oy:n harjoittama jokamiesgolftoiminta mahdollistaa golfharrastuksen ilman osakkuutta tai jäseneksi liittymisvelvoitetta. Toiminnan jatkuvuuden säilyminen on tärkeää kuntalaisille. Jokamiesgolftoimintaa vuonna 1995 aloitettaessa tavoitteena oli saada aikaan kaikille avoin, hyvin toimiva, turvallinen, virkistysalueen osana toimiva jokamiesgolfkenttä, jolla on mahdollista tutustua golfharrastukseen, saada opetusta ja harjoitella golfin peluuta. Lähtökohtana oli ajatus, että golfin perusosaamisen jälkeen alan harrastajat voivat niin halutessaan siirtyä suuremmille ja kaupallisimmille golfradoille.

Paloheinän Golf Oy:n toiminta vuokralaisena

Paloheinän Golf Oy on vuokra-aikana hoitanut toimintaansa moitteettomasti ja yllä esitetyn tavoitteen mukaisesti. Yhtiön toiminnassa on otettu huomioon niin nuorten kuin vanhempienkin sekä erityisryhmien tarpeet. Jo olemassa olevaa yhteistoimintaa on kehitetty kaupungin eri virastojen, muun muassa nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston, kanssa.

Asemakaavatilanne

Nykyinen kenttäalue

Nykyinen jokamiesgolfkenttä sisältyy ns. Tuomarinkylän kiilan länsiosan asemakaavan muutosalueeseen (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.6.2000), jossa alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU/s), joka on säilytettävä avoimena maisematilana. Alueelle saa rakentaa ainoastaan osoitetulle rakennusalalle. Alueella ovat sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään 1,3 m:n korkuiset maakumpareet, jotka tulee sijoittaa niin, että näkymät Kuusmiehentien suunnasta peltoaukeille säilyvät. Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia polkuja ja ulkoiluteitä. Alueelle sijoitettavien rakenteiden tulee olla sellaisia, että alueella kulkevia latuja voidaan ylläpitää latukonein.

Varsinainen pelialue on merkitty pallokenttä- tai pallopelialueeksi (up). Alueen länsi- ja luoteisreunaan sekä Mombergintien eteläpuolelle on merkitty rakennettavaksi suoja-aidat, jotka on talvella joko kokonaan tai osittain poistettava latujen tieltä. Suoja-aita ei saa estää näkyvyyttä peltoaukeille. Alueen itäreunassa kulkeva Näsinoja on merkitty alueeksi, jolla vesialuetta saa muotoilla.

Alueen Kuusmiehentien puoleisessa päässä on huoltorakennuksen rakennusala ja pysäköintialue.

Laajennusalue

Paloheinän golfalueen laajennusta varten on laadittu asemakaavan muutos numero 11519. Kvsto hyväksyi kaavaehdotuksen 20.6.2007 ja lainvoiman kaavamuutos on saanut 27.3.2009.

Asemakaavan muutosalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, joka säilytetään avoimena maisematilana (VU/s). Alueella ovat sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään yhden metrin korkuiset maakumpareet. Alueelle saa sijoittaa korkeintaan viisi peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m:n etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat. Alueelle sijoitettavien rakenteiden tulee olla sellaisia, että alueella kulkevia latuja voidaan ylläpitää latukonein.

VU/s -alueesta on merkittävin osa varattu ohjeelliseksi pallokenttä- tai pallopelialueeksi (up). Kaavaselostuksen mukaan muutosaluetta ei ole tarkoitettu pelkästään jokamiesgolftoimintaan ja täten sitä ei ole varattu yksinomaan golfkenttää varten. Jokamiesgolfkentän alue tulee olemaan osan vuodesta muiden liikuntalajien harrastajien, kuten hiihtäjien käytössä.

Kaava-alueen reuna-alueille on merkitty ohjeelliset suojakaistat (sk), joilla ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa. Alueen itäreunassa kulkeva Näsinoja on merkitty ohjeelliseksi alueen osaksi, jolla vesialuetta saa muotoilla (~w~). Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.

Torpparinmäen asuinalueen ja Haltialan virkistysalueen välinen pääulkoilureitti säilyy ja kulkee edelleen kevyen liikenteen reittinä toimivan Mombergintien kautta. Jokamiesgolfin pelaajat tulevat pelatessaan uudelle kentänosalle vanhan kentän puolelta kävellen Mombergintien ylitse ja pelin edetessä palaavat sinne samaa reittiä.

Muutosalueen pinta-ala on 15,91 ha.

Sisäinen vuokraus Nykyistä jokamiesgolfaluetta koskeva sisäinen vuokraus koskee 157 227 m²:n suuruista aluetta, jonka vuokra vuonna 2009 oli 84 094,78 euroa. Vuokraus on tehty päättymään vuoden 2032 lopussa. Kiinteistölautakunta päätti 18.8.2009 muuttaa golfalueen vuokrasopimusta 1.9.2009 alkaen siten, että vuokra-alueen uusi pinta-ala on 316 363 m² ja alueen uusi perusvuosivuokra on 9 714,61 euroa entisen 4 860,97 euron asemasta. Nykypäivän tasossa uusi vuosivuokra on 169 031 euroa.

Paloheinä Golf Oy:n nykyinen ja uusi vuokrasopimus

Nykyinen vuokrasopimus

Paloheinä Golf Oy:n ja liikuntalautakunnan kesken on 14.1.2003 tehdyllä päätöksellä voimassa 35. kaupunginosassa sijaitsevasta Tuomarinkylän kylän tilasta RNro 1:659 jokamiesgolftoimintaan käytettäväksi tehty 150 700 neliömetrin suuruisen maa-alueen vuokrasopimus, joka on voimassa 31.12.2022 asti.

Uusi vuokrasopimus

Yksi pitkäaikainen vuokrasopimus

Lautakunta esittää, että Paloheinä Golf Oy:n kanssa tehdään nykyistä vuokra-aluetta ja laajennusaluetta, yhteensä 308 134 neliömetriä, koskeva uusi pitkäaikainen vuokrasopimus vuoden 2032 loppuun saakka eli siihen asti, kun liikuntaviraston ja kiinteistöviraston välinen sisäinen vuokraus on voimassa. Tällöin nykyisen vuokra-alueen vuokra-aika jatkuu kymmenellä vuodella ja koko alueen vuokra-ajaksi tulee 23 vuotta, mitä lautakunta pitää riittävänä. Uudella sopimuksella tullaan samalla lakkauttamaan nykyistä kenttäaluetta koskeva vuokrasopimus.

Uusi vuokra-alue

Nykyisen kenttäalueen osalta rajat säilyvät ennallaan. Laajennusalueen osalta vuokra-alueen rajat noudattavat muuten alueelle laaditun asemakaavamuutoksen mukaisen VU/s–alueen rajoja, paitsi että alueen kautta kulkevien ulkoiluteiden osuudet on rajattu ulkopuolelle.

Vuokrattavan alueen pinta-ala on hiukan pienempi kuin sisäisen vuokra-alueen pinta-ala, koska golftoimintaan vuokratun alueen ulkopuolelle on rajattu nykyisen jokamiesgolfkentän laidassa, Kuusniementien varressa ja Keskuspuiston metsänreunassa kulkevat ulkoilutiealueet sekä edellä mainitun laajennusalueen läpi kulkevien ulkoiluteiden osuudet.

Vuokranmääritys

Helsingin alueella olevien golfkenttien maanvuokraa on viimeksi käsitelty Talin golfalueen vuokrauksen yhteydessä. Talin golfkentän uusi vuokra määriteltiin Paloheinän ja Vuosaaren golfalueiden vuokratason mukaiseksi, jolloin vuokraksi saatiin 0,132 euroa/m²/vuosi, mikä vastaa elinkustannusindeksin vuoden 2008 keskiarvoindeksin pistelukua 1730. Lautakunta esittää, että samaa vuokratasoa noudatetaan nyt myös Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennuksen yhteydessä.

Paloheinä Golf Oy:n klubi- ja huoltorakennuksen maa-alueen vuokra on määritelty samoin perustein kuin liikuntapaikkarakentamisessa yleensäkin. Rakennusmaan pääoma-arvona on käytetty hintaa 11,77 euroa/ k‑m², joka vastaa virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100.

Uusi vuokra ehdotetaan laskettavan seuraavasti:

Kenttäalueen vuokra on 0,132 euroa/m²/vuosi (ind 1730).
Rakennusmaan osalta vuokranmääritys perustuu käytettyyn rakennettuun kerrosalaan siten, että pääoma-arvo on 11,77 euroa/k‑m² (ind 100), mikä vastaa tämän hetken pääoma-arvoa 203,62 euroa/k‑m². Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Koska rakennusaluetta käytetään yksinomaan liikunnallisiin tarkoituksiin, niin rakennusalueen vuokrasta peritään liikuntatoimen nykykäytännön mukaisesti vain 50 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

Vanha vuokra-alue ja uusi laajennusalue ovat yhteensä n. 308 134 m². Kaupungin tietojärjestelmän mukaan alueelle rakennettu klubi- ja huoltorakennus on suuruudeltaan 532 k‑m².

Vuokraksi saadaan:

Kenttäalueen osalta 40 673,70 euroa (308 134 m² x 0,132 euroa/m²/ v).

Rakennusmaan osalta 2 708,15 euroa (532 k‑m² x 11,77 euroa/k‑m² x 1730/100 x 5 % x 50 %).

Yhteensä 43 381,85 euroa/vuosi.

Lautakunta esittää Khlle, että liikuntalautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan Paloheinä Golf Oy:lle Helsingin kaupungin 35. kaupunginosassa (Tuomarinkylä) oleva, vuokrasopimuksen liitteeksi otettavaan karttaan merkitty, yhteensä 308 134 m²:n suuruinen alue, joka käsittää 264 104 m²:n suuruisen alueen tilasta 91-431-1-659 ja 44 030 neliömetrin suuruisen alueen tilasta 91-404-1-2, lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-1551

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamishakemuksen myöntämistä Helsingin kaupungin liikennelaitokselle haettuun toimenpiteeseen
8. kaupunginosan (Katajanokka, 432) RN:o 100, 5:2 alueelle L 31.12.2019 asti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 18.5.2009 päivättyä suunnitelmaa ja paikoitusalueesta vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi riittävin istutuksin.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Asunto Oy Matruusinkatu 1, Asunto Oy Merisotilaankatu 1, Katajanokkaseura ry, Asunto Oy Seitsemästoista ranta, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Katajanokka, Töölön kylä 5:2)
	Liite 2	Asemapiirustus (Katajanokka, Töölön kylä 5:2)

Helsingin kaupungin liikennelaitos (11.3.2009, päivitetty 18.5.2009) pyytää suunnittelutarveratkaisua 8. kaupunginosan (Katajanokka, 432) RN:o 100, 5:2 alueelle L, osoite Katajanokanranta, itäkärki. Hakijan tarkoituksena on Suomenlinnan huoltolautan uuden terminaalirakennuksen (180 k-m²) ja huoltoajoneuvokatoksen rakentaminen kylmine varastotiloineen (yhteensä 40 k-m²) suunnittelutarvealueelle. Hankkeen kokonaiskerrosala on 220 k-m². Nykyinen parakkielementtirakennelma puretaan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että huoltorakennus on välttämätön Suomenlinnan tavaraliikenteen tukikohtana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.6.2009), että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa, ja joka on siten maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

Selostus Alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on kerrostalovaltaista (asuminen/ toimitila) aluetta. Aluetta kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Maakuntakaavassa (ympäristöministeriö 8.11.2006) alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää keskustatoimintojen aluetta.

Nykytilanne, jossa parakkimainen terminaalirakennus on sijainnut alueella tilapäisenä, on jatkunut vuodesta 1979. Tilapäiselle toimisto- ja sosiaalirakennukselle on myönnetty vuonna 2003 jatkolupa, joka umpeutui 2.5.2007.

Hakijan tarkoituksena on korvata Suomenlinnan huoltolautan tilapäinen elementtirakenteinen toimisto- ja sosiaalirakennus uudisrakennuksella. Tähän asti huoltolauttaterminaalia ovat käyttäneet Suomenlinnan liikennettä hoitava liikennelaitos ja lauttaliikennettä hoitava Suomenlinnan Liikenne Oy. Nykyisten toimijoiden lisäksi käyttäjäksi on tulossa rakennusviraston puisto-osasto, joka on sijoittamassa rakennukseen pienen tukikohdan. Toiminnat on koottu laiturialueen läheisyyteen yhteen rakennusmassaan, johon liittyvät rakennusviraston puisto-osaston tarvitsemat huoltoajoneuvokatos ja suojaseinällä rajattu paikka vaihtolavalle. Tavoitteena parantaa alueen yleisilmettä siten, että toiminnat sijoittuvat ja rajoittuvat määrätietoisesti. Suunnitelmassa terminaalialuetta pienennetään merkittävästi siten, että vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi.

Rakennuksen julkisivumateriaaleiksi on suunniteltu alaosaan vaakasuuntaista grafiitinharmaata klinkkerilankkua ja -säleikköä Terrant, yläosaan patinoitua kuparia. Julkisivun materiaalivalintoja perustellaan liittymisellä läheiseen tullin ja sataman tarkastus- ja asiakastilat sisältävään vastavalmistuneeseen rakennukseen. Sisääntuloliikenteen paikkaa on siirretty siten, että alueen lounaispäähän saadaan muodostumaan laajempi yhtenäinen virkistysalue. Ajoneuvoliikenteen kääntöpaikka on mitoitettu siten, että perävaunullinen ajoneuvo pystyy kääntymään laiturialueen läheisyydessä.

Autopaikkoja alueelle on sijoitettu yhteensä noin 30 kappaletta. Lämmitetyt autopaikat palvelevat käyttäjiä, muut autopaikat on tarkoitettu Suomenlinnassa käyville asiakkaille, tavoitteena vähentää moottoriajoneuvoliikennettä Suomenlinnassa. Autopaikoitusaluetta jäsennetään istutuksin.

Uudet muokatut suunnitelmat on liitetty mukaan hankkeeseen 18.5.2009. Suunnitelma on kehittynyt lausuntovaiheen suunnitelmasta merkittävästi. Rakennusta on pienennetty ja siirretty, julkisivumateriaaleja on muutettu sekä aidattua aluetta on supistettu.

Aiemmassa lausuntovaiheen suunnitelmassa (3.2.2009) kokonaisuus oli huomattavasti suurempi ja se sijaitsi lähempänä nykyistä olemassa olevaa, purettavaksi aiottua terminaalirakennusta peittäen hieman näkymiä alimman kerroksen asunnoista. Suunnitelmassa huolto- ja varastotoiminnot oli sijoitettu sisäpihalle, jota rajasivat matalat rakennusmassat ja punatiiliset muurit. Huoltoterminaalirakennuksen kokonaisala oli 250 k-m² ja kalustosuojarakennuksen kokonaisala oli 110 k-m².

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta eri vaiheissa kolme kertaa. Kokouksessaan 7.5.2008 se edellytti suunnitelmaa, jossa on huomioitu toiminnan tarvitseman alueen laajuus, autopaikoitusjärjestelyt sekä rakennuksen sopivuus satama-alueelle. Neuvottelukunta katsoi, että rakennuksen käyttötarkoitus on paikalleen hyvin sopiva.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta puolsi aikaisempaa laajempaa suunnitelmaa kokouksessaan 21.1.2009.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa puoltavassa lausunnossaan nykyisestä muokatusta suunnitelmasta (27.5.2009), että naapureiden kuulemisen seurauksena hankkeen laajuutta ja tilaohjelmaa on pienennetty. Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti suunnitelmaa varmaotteisena. Rakennuksen muoto ja julkisivun materiaalit ovat paikalleen sopivat ja kestänevät myös meren läheisyyden aiheuttamat rasitukset. Neuvottelukunta muistuttaa, että tilavarauksien pienentyessä on huolehdittava siitä, että niiden riittävyys myös tulevaisuudessa varmistetaan. Rakennuksen toiminnan tulee olla mahdollista ilman, että ympäristön ulkonäkö ja toimivuus kärsii, esimerkiksi jätekontille varatun tilan laajenemismahdollisuudesta tulee huolehtia. Pihaa rajaava aita ja portti ovat hyvin näkyviä elementtejä ja niiden tulee olla korkeatasoisia.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (11.3.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin neljä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska haetulla toimenpiteellä ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Asunto Oy Matruusinkatu 1 (23.3.2009) toteaa, että rantaa seuraava kevyenliikenteenväylä, joka johtaa nykyiselle pysäköintialueelle, on suunnitelmassa katkaistu tontin rajaan osoittamatta sille mitään etenemisreittiä. Piirustuksissa on eteläreunassa tontin aita jatkettu mereen asti ja näin liitetty rantakaistale tontin osaksi. Yhtiö tiedustelee, voidaanko rantakaistale ottaa näin osaksi tonttia. Katajanokan kärki on kaavan mukaisesti toteutunut korkeiden asuinrakennusten voimakkaana, massallisesti ehyenä muurimaisena alueena, jonka yhdistävänä tekijänä on punatiilen käyttö. Muurimaisen punatiilisen asuinalueen ja meren välissä olevalle vyöhykkeelle ei pidä sijoittaa punatiilisiä aiheita rikkomaan Katajanokan kärjen arkkitehtonisesti merkittävintä perusperiaatetta.

Asunto Oy Matruusinkatu 1 katsoo, että suunniteltu kokonaisuus näyttää ulospäin liian suurelta, koska neljä metriä korkea muuri yhdistää erilliset rakennukset sekä rajaa noin 780 m2:n laajuisen alueen. Suuri rakennusmassa ei sovellu alueelle ja häiritsee asukkaita kohtuuttomasti. Rakennuksen yläpuolelle suunniteltu kolme metriä korkea tunnisterakenne näköalatasanteella on liian iso ja se peittäisi entisestään näköalaa merelle. Yhtiö tiedustelee, onko suunnitellun saunaosaston myötä tarkoitus lisätä huoltoterminaalin ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Asunto Oy Merisotilaankatu 1 (26.3.2009) toteaa vastustavansa suunniteltua rakentamista kokonaisuudessaan. Hankesuunnitelmalla pilataan viimeinenkin kaavoittamaton alue Katajanokalla ilman minkäänasteista ympäristösuunnittelua tai vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Suunnitelmassa varattaisiin koneille ja laitteille pitkä kaistale meren rantaa merelle avautuvan maiseman eteen.

Asunto Oy Merisotilaankatu 1 perustelee kielteistä kantaansa tiilimuurilla, joka on massiivinen näkymäeste asuntojen alimmista kerroksista merelle. Suunnitellun parkkialueen paikka on tarkkaan harkittava. Suunniteltua hanketta ei voida ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alue ja rakentamisen laajuus edellyttävät, että alueen käyttö ja rakentaminen ratkaistaan asemakaavalla, jotta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus toteutuisi ja suunnitelma saataisiin muutoinkin hoidetuksi demokratian pelisääntöjen mukaisesti.

Katajanokkaseura ry (27.3.2009) toteaa, että Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle on tehty terminaalivarastosuunnitelma, jossa nykyisen pienikokoisen liikennerakennuksen ja paikoitusalueen paikalle esitetään mittavaa rakennuskompleksia ja laajaa liikennekenttää. Huoltolautan käyttäjille on suunniteltu kauttaaltaan noin neljä metriä korkea matkustajarakennus käsittäen odotustilojen ohella kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Lauttaa päivittäin käyttäville Suomenlinnalaisille on lisäksi suunniteltu kolme metriä korkea toinen kerros, josta työmatkalaiset voivat katsella Suomenlinnan suuntaan. Katajanokan huollon ja rakennusviraston pienille työkoneille on varattu tilat niille tarpeettoman korkeista varastotiloista. Varastot ja matkustajarakennus on ympäröity neljä metriä korkealla ja neljäkymmentä metriä pitkällä tiilimuurilla, jonka keskellä on laaja työpiha.

Katajanokkaseura katsoo, että rakennuskompleksi muodostaisi Katajanokan kärkeen kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle rakennuksen, joka katkaisisi rannan lähivirkistysreitin sekä sulkisi alueella liikkuvien ja lähitalojen alimpien kerrosten asukkaiden näköaloja merelle. Katajanokkaseuran mielestä suunnittelu on tehty puhtaasti hankesuunnitteluna, ilman tarvittavia ympäristötarkasteluja ja ilman minkäänlaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

Katajanokkaseura katsoo, että tämän maisemallisesti merkittävän alueen rakentamista ja käyttöä ei voida ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alueelle tulee laatia asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitus, rannan jalankulkureitin jatkaminen ja rakentamisen ratkaisut voidaan suunnitella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä vuorovaikutteisella tavalla.

Asunto Oy Seitsemästoista ranta (27.3.2009) esittää, että poikkeamislupaa ei hyväksytä, vaan että alueen suunnittelu käynnistetään uudelleen niin, että kaupunkilaisten vapaa liikkuminen rannalla ja asukkaiden olosuhteiden huomioonottaminen ovat suunnittelun lähtökohtia. Verkkoaidalla rajattu terminaalivarastoalue varaisi koko kärjen varasto- ja liikennealueeksi. Huoltolautan matkustajarakennuksessa on odotustilojen lisäksi runsaasti kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Liikennelaitoksen tilaohjelma on matkustajien tarpeisiin nähden ylimitoitettu, mikä heijastuu koko suunnitelmaan. Varastotiloille ja konehalleille on etsittävissä alueita ja tiloja esimerkiksi sataman alueelta, jäänmurtajalaiturin alueelta ja kohta valmistuvista Ulkoministeriön alaisista, Hätäkeskukselta vapautuneista maanalaisista tiloista.

Asunto Oy Seitsemästoista ranta katsoo, että neljä metriä korkea ja neljäkymmentä metriä pitkä tiilimuurikompleksi yhdessä verkkoaidalla aidatun liikenne- ja pysäköintialueen kanssa sulkee pitkän kaistan rantaa ulkoilijoilta ja alemmissa kerroksissa asuvien näköalat merelle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että nykyinen toiminta, eli rakennuksen käyttäminen Suomenlinnan huoltolautan tilapäisenä toimisto- ja sosiaalitilarakennuksena on yleiskaavassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Tällä hetkellä ei ole muita ajankohtaisia maankäyttötarpeita, jota kohdistuvat Katajanokan kärkialueelle. Alueelle ei lähiaikoina olla laatimassa asemakaavaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin syytä varautua maankäytön tarkistuksiin.

Nykyinen tilapäinen elementtirakenteinen toimisto- ja sosiaalirakennus ja ympäristö viestivät väliaikaisuudesta ja välinpitämättömästä suhteesta ympäristöön.

Hakija on kehittänyt suunnitelmia (18.5.2009) merkittävästi saatujen lausuntojen mukaisesti pienentämällä ja siirtämällä rakennusta, muuttamalla julkisivumateriaaleja sekä supistamalla aidattua aluetta. Hankkeen yhteydessä tulee huolehtia, että nykyinen paikoitusalueesta vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi riittävin istutuksin.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, mikäli rakentamisessa noudatetaan 18.5.2009 päivättyä suunnitelmaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2019 asti, mikäli paikoitusalueesta vapautunut alue kunnostetaan virkistysalueeksi riittävin istutuksin.

LASTEN PÄIVÄKOTI UUDEN SEPÄNMÄEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1570

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä uuden lasten päiväkoti Sepänmäen 12.6.2009 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 232 brm², hankkeen rakentamiskustannusten yhteenlaskettu enimmäishinta arvonlisäverottomana 3 800 000 euroa ja arvonlisäverollisena 4 644 152 euroa (RI 126,5 ja THI 145,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 12.6.2009

Vs. Kaj toteaa, että hankesuunnitelman mukainen päiväkoti korvaa entisen korjauskelvottomana puretun Sepänmäen päiväkodin. Uusi päiväkoti voi Sepänmäen alueen lisäksi palvella uutta rakentuvaa Ormuspellon aluetta sekä Puistola - Jakomäen aluetta. Päiväkoti suunnitellaan 1 - 6 vuotiaille lapsille ja sinne perustetaan viisi päivähoitoryhmää / 105 tilapaikkaa.

Hankesuunnitelma on laadittu tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Entinen lasten päiväkoti Sepänmäki osoitteesta Usvatie 3 on korjauskelvottomana purettu. Päiväkoti toimii nyt väliaikaisesti entisessä päiväkoti Ukonhatussa Pukinmäki-Tapaninvainio-Suutarilan päivähoitoalueella.

Nyt käyttöön otettavalla päiväkodin tontilla osoitteessa Tullivuorentie 6 on aikaisemmin ollut tilapäiskoulu. Ainoastaan osa tontista tulee päiväkotikäyttöön ja loppuosa kaavoitetaan pientalotontiksi.

Uusi päiväkoti Sepänmäki voi Sepänmäen alueen lisäksi palvella uutta rakentuvaa Ormuspellon aluetta sekä Puistola - Jakomäen aluetta.

Hankesuunnitelma on laadittu tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina on ollut arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy.

Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Koko tonttia ei tarvita päiväkodin käyttöön. Ylijäävä tontin osa tullaan myöhemmin kaavoittamaan pientaloalueeksi. Rakennustyöt käynnistetään kuitenkin voimassaolevan kaavan mukaisesti.

Päiväkodin sijoitus tontille ja tonttiliittymät on suunniteltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Päiväkotia varten tullaan rakentamaan tilapäinen liittymä Tullivuorentieltä. Tiejärjestelyt rakennetaan valmiiksi asemakaavamuutoksen vahvistuttua päiväkotia ja tontin ympärille tulevaa pientaloaluetta varten.

Uusi lasten päiväkoti Sepänmäki suunnitellaan 1 - 6 vuotiaille lapsille. Päiväkotiin perustetaan viisi päivähoitoryhmää / 105 tilapaikkaa. Päiväkoti suunnitellaan yksikerroksisena, toiseen kerrokseen tulee ainoastaan ilmanvaihtokonehuone.

Tilojen suunnittelussa pyritään viihtyisään, ajanmukaiseen ja turvalliseen ympäristöön sekä asiakkaiden ja henkilökunnan kannalta. Päiväkoti ja sen ympäristö suunnitellaan kokonaan esteettömäksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja erityistä huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan 25.3.2009 laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 3 800 000 euroa eli 3 084 euroa/brm² arvonlisäverottomana eli 4 600 000 eli 3 729 euroa/brm²
arvonlisäverollisena.

Rakennuskustannusten lisäksi hankkeen kustannuksiin tulevat tilapäisen Tullivuorentieltä rakennetun tieliittymän kustannukset arvonlisäverottomana 39 600 euroa ja arvonlisäverollisena 44 152 euroa. Näin ollen hankkeen enimmäiskustannukset ovat yhteensä arvonlisäverottomana 3 839 600 euroa ja arvonlisäverollisena 4 644 152 euroa. Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 145,8

HKR-Rakennuttajan kustannusarvio on hankesuunnitelman liitteenä.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalvelun kustannusten perusteella laadittu vuokra-arvio hankkeesta on:

pääomavuokra	17,17	euroa/htm²/kk
ylläpitovuokra	3,37	euroa/htm²/kk eli
yhteensä	20,55	euroa/htm²/kk

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on valtuuston hyväksymässä vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden ohjelmassa vuosina 2009 - 2010 toteutettavana kohteena. Kiinteistölautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle vuosien 2010 - 2014 talonrakennushankkeiden ohjelmaksi hanke on esitetty samoin vuosina 2009 - 2010 toteutettavana kohteena. Hankkeen investointimäärärahaksi on esitetty arvonlisäverottomana 4 000 000 euroa.

Hankkeen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi 12/2009 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan 12/2010.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Valvontakonsultit Oy. Hankkeen ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Sosiaalilautakunta päätti (16.6.2009) hyväksyä Malmi-Tapanilan päivähoitoalueella sijaitsevan päiväkoti Sepänmäen peruskorjausta korvaavan uudisrakennuksen tarveselvityksen ja esittää kiinteistölautakunnalle, että tilakeskus suunnitteluttaa ja toteuttaa hankeen niin, että päiväkotitilat voidaan ottaa käyttöön 1.8.2010.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan (2.9.2009) uuden lasten päiväkoti Sepänmäen hankesuunnitelman hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisena. Hanke sisältyy tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan 2009 - 2013.

Hankkeella tiivistetään kaupunkirakennetta. Entinen päiväkotirakennus purettiin korjauskelvottomana ja nyt käyttöön otettavalle tontille saadaan päiväkodin lisäksi asuntoja.

LASTEN PÄIVÄKOTI FLOORAN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1483

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 6.5 2009 päivätyn lasten päiväkoti Flooran peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 620 000 euroa ja arvonlisäverollisena 3 191 000 euroa (RI = 126,5 ja THI = 145,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 6.5.2009
	Liite 2	Kustannusarvio 29.4.2009

Vs. Kaj toteaa, että kysymys on asemakaavassa suojellun vuosina 1949 - 1951 valmistuneen päiväkoti Flooran yhdessä vaiheessa toteutettavasta perusteellisesta peruskorjauksesta. Päiväkoti palvelee Vallila-Vanhakaupungin päivähoitoaluetta ja siellä on peruskorjauksen jälkeen paikka 84 lapselle.

Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa, rakennuksessa ei ole riittäviä märkäeteistiloja ja keittiötilat ovat ahtaat ja toiminnaltaan puutteelliset. Tiloissa on ollut myös useita vesivahinkoja, mistä syystä tiloja on osittain jouduttu korjaamaan. Päiväkodin piha-alueella leikkivälineistö ja valaistus ovat puutteelliset, aidat portteineen matalia ja huonokuntoisia sekä jätekatos edellyttää uusimista.

Kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 620 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 209 euroa/brm².

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Floora on vuosina 1949 - 1951 rakennettu rapattu tiili-kattoinen 1 - 3-kerroksinen rakennus, jonka kanssa samalla tontilla sijaitsee vuoden 2009 alussa valmistunut paviljonkipäiväkoti. Peruskorjattava rakennus on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-2, mitä koskee määrittely ”Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy”.

Koko rakennus peruskorjataan ja rakennustyöt toteutetaan yhdessä vaiheessa.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtuuriosasto.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä.

Vallila-Vanhakaupungin päivähoitoalue on väestöltään kasvava alue. Lasten päiväkoti Floora on alueen pysyviä päiväkoteja, jonka peruskorjausta on jouduttu siirtämään odotettaessa Arabianrannan lasten päiväkotihankkeiden valmistumista. Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa, rakennuksessa ei ole riittäviä märkäeteistiloja ja keittiötilat ovat ahtaat ja toiminnaltaan puutteelliset. Tiloissa on ollut myös useita vesivahinkoja, mistä syystä tiloja on osittain jouduttu korjaamaan. Päiväkodin piha-alueella leikkivälineistö ja valaistus ovat puutteelliset, aidat portteineen matalia ja huonokuntoisia sekä jätekatos edellyttää uusimista.

Rakennuksen tiloissa on voitu sen nykyiseen tilapaikka-alalaskelmaan perustuen hoitaa enimmillään 83 lasta. Tilapaikkamäärä peruskorjauksen jälkeen on 84 lasta perustuen tilapaikka-alaan n. 800 m².

Rakennuksen peruskorjauksen viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 620 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 209 euroa/brm² ja 3 191 000 euroa arvonlisäverollisena eli 2 691 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 145,8 helmikuu 2009.

Hankkeen rakennuskustannuksia nostavia peruskorjaukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat:

- rakennuksen teknisten järjestelmien kunto on huono ja ne ovat puutteellisia nykyisiin standardeihin verrattuina ja järjestelmät uusitaan peruskorjauksen yhteydessä

- koska rakennus on asemakaavalla suojeltu, uudet IV-konehuoneet ja ilmanvaihtokanavien läpiviennit joudutaan sijoittamaan vanhoihin rakenteisiin nykyisen vesikaton alle

- rakennus on vain osittain salaojitettu ja peruskorjauksen yhteydessä järjestetään perusvesien poisjohtaminen kellarin alueelta

- päiväkodin piha, aidat, portit sekä uuden paviljonkipäiväkodin kanssa yhteisen jätteenkeräyksen järjestäminen kuuluvat peruskorjauksen piiriin.

Suunnittelutyön pohjana on ollut syksyllä 2008 tehty rakennuksen mittaus ja piirustusten tuominen digitaaliseen muotoon. Mitattujen piirustusten mukaan koko rakennuksen bruttoala on 1 186 brm², mikä on suurempi kuin valtuuston hyväksymässä vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa rakentamiskustannusten perustana oleva bruttoala 950 brm². Mittauksen mukaan huoneistoala ilman teknisiä tiloja on 886 m².

Kustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat kokonaiskustannuksista laskettuna 31 190 euroa arvonlisäveroton hinta eli 37 988 euroa arvonlisäverollisena.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 2.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	14,70	euroa /htm²/kk ja
ylläpitovuokra	3,37	euroa /htm²/kk (v. 2009 tasossa) eli
yhteensä	18,07	euroa /htm²/kk.

Kohteen huoneistoala (= vuokranmaksupinta-ala) on 886 m², joten vuokrakustannukset kuukaudessa tulevat olemaan 16 010,02 euroa ja vuodessa 192 120,24 euroa. Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden tulevat olemaan 190,60 euroa kuukaudessa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on valtuuston hyväksymässä vuosien 2009 - 2013 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuonna 2010 toteutettavana hankkeena.

Hankkeen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi 11/09 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan 5/10.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Tarveselvitys Sosiaalilautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen ja virasto ilmoittaa hyväksyvänsä siihen perustuvan hankesuunnitelman.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.9.2009) lausunnossaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Lasten päiväkoti Flooran peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2,62 milj. euroa (RI=126,5 ja 145,8), mikä tarkoittaa 2 209 euroa/brm².

Kaupunginvaltuusto päätti 9.9.2009 siirtää sosiaaliviraston lasten päiväkotien ruokapalvelutehtävät ja niitä nykyisin hoitavan henkilökunnan sosiaalivirastosta Palmiaan 1.8.2010 alkaen. Sosiaaliviraston ei päätöksen perusteella tarvitse järjestää Palmialle ruuanvalmistustiloja. Talous- ja suunnittelukeskus edellyttää, että Lasten päiväkoti Flooraan suunniteltu valmistuskeittiö muutetaan jakelukeittiöksi, jolloin rakentamiskustannukset pienenevät.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2010 - 2012 Lasten päiväkoti Flooran peruskorjaukseen on varattu
1,5 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuonna 2010 ja puuttuva rahoitus ratkaistaan vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

PAVILJONKIPÄIVÄKOTI KULOSAAREN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1873

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä paviljonkipäiväkoti Kulosaaren 17.8.2009 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 803 brm² sekä hankkeen yhteenlaskettujen kustannusten enimmäishinta (rakennuksen vuokraus ja aluetyöt) arvonlisäverottomana 1 720 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 098 400 euroa (RI 112,8 ja THI 150,1).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 17.8.2009

Vs. Kaj toteaa, että Päiväkoti Kulosaaren peruskorjausta varten tehty kuntotutkimus osoitti, että päiväkodissa on selkeän terveysriskin aiheuttavia vakavia sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita ja niiden aiheuttamia laajoja mikrobikasvustoja. Toimintaa Päiväkoti Kulosaaressa voidaan siksi jatkaa ainoastaan kuluvan vuoden loppuun.

Sosiaaliviraston tilapalvelu ja päivähoito yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa eivät ole selvityksissään löytäneet Kulosaaresta päiväkodin käyttöön sopivia väistötiloja, joten peruskorjauksen aikaisen tilapäisen paviljonkipäiväkodin sijoittaminen on osoittautunut välttämättömäksi.

Kulosaaren tilapäisen päiväkodin huonetilaohjelma on laadittu 105 lapselle niin, että päiväkodin koko toiminta voidaan järjestää paviljonkipäiväkodissa, kunnes peruskorjattavat pysyvät tilat Kulosaaren päiväkodille valmistuvat.

Kiinteistöviraston tilakeskus kilpailutti paviljonkipäiväkodin viiden vuoden vuokrahankkeena, varsinainen rakennus liittymineen toteutetaan KVR-hankkeena ja rakennuttajan hankintana toteutetaan aluetyöt. Rakennuksen vuokraksi viideltä vuodelta muodostuu 1 320 000 euroa
(alv 0 %), minkä lisäksi hankkeen rakennuttaminen ja aluetyöt maksavat enintään 400 000 Euroa (alv 0 %).

Kiinteistölautakunta toteaa (1.9.2009) mm. seuraavaa:

Tilapäinen paviljonkipäiväkoti, joka tulee toimimaan Lasten päiväkoti Kulosaaren väistötilana, on suunniteltu sijoitettavaksi Kulosaareen,
Risto Rytin puistoon osoitteeseen Risto Rytin tie 26.

Hanke ei sisälly kaupunginvaltuuston hyväksymään talonrakennus-hankkeiden ja väestösuojien rakentamisohjelmaan vuosille 2008 – 2012.

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä 2.6.2009 § 211 30.4.2009 päivätyn Päiväkoti Kulosaaren peruskorjauksen aikaisen väistötilapaviljonkipäiväkodin tarveselvityksen ja edelleen esittää kiinteistölautakunnalle, että tilakeskus suunnitteluttaa ja toteuttaa hankkeen niin, että päiväkotitilat voidaan ottaa käyttöön marraskuussa 2009.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelmasta arkkitehtikonsulttina on vastannut Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy. Hankesuunnitelma on lausunnolla sosiaalivirastossa.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

Päiväkoti Kulosaaren peruskorjaus on kaupunginvaltuuston 12.11.2008 vahvistamassa vuoden 2009 talousarviossa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosille 2010 - 2011 ajoittuvana hankkeena. Peruskorjausta varten on tehty kuntotutkimus, joka valmistui 25.11.2008. Kuntotutkimus osoitti, että päiväkodissa on vakavia sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita ja niiden aiheuttamia laajoja mikrobikasvustoja. Ympäristökeskus on todennut, että ne aiheuttavat selkeän terveysriskin. Toimintaa Päiväkoti Kulosaaressa voidaan jatkaa ainoastaan vuoden 2009 loppuun.

Sosiaaliviraston tilapalvelu ja päivähoito yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa ovat tutkineet väistötilamahdollisuuksia Kulosaaressa. Päivähoidon käyttöön sopivia tiloja ei ole löytynyt.

Päiväkoti Kulosaaren väistötilapaviljonkipäiväkodin huonetilaohjelma on laadittu 105 lapselle niin, että päiväkodin koko toiminta voidaan järjestää paviljonkipäiväkodissa, kunnes peruskorjattavat pysyvät tilat Päiväkoti Kulosaarelle valmistuvat. Paviljonkipäiväkodin bruttoala on 803 brm² ja huoneistoala 708 m².

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta ja ylläpidosta.

KVR-hankkeen urakkakilpailusta on julkaistu ilmoitus sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa 25.6.2009.

KVR-hankkeen kilpailutus tapahtui heinä-elokuussa, tarjouspyynnöt lähetettiin kymmenelle urakoitsijalle, joista kaksi oli ilmoittautuneita.

KVR-urakkatarjouksia saatiin kaksi kappaletta, tarjousten vaihteluväli oli 22 000 - 31 000 euroa (rakennuksen vuokra/kuukausi) arvon-lisäverottomana, 26 840 - 37 820 euroa arvonlisäverollisena. Halvimman tarjouksen antoi Casatino Oy.

./. Urakkakilpailun avauspöytäkirja sekä halvin tarjous ovat liitteinä 2 ja 3.

Halvimman tarjouksen antaneen Casatino Oy:n luottotiedot on tarkistettu ja ne ovat kunnossa.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen vuokrakustannus viiden vuoden ajalta on yhteensä 1 320 000 euroa alv. 0 %, 1 610 400 euroa alv. 22 %, lisäksi piha-alueen rakentamiskustannukset sekä perustamiskustannukset tulevat olemaan noin 400 000 euroa alv. 0 %, 488 000 euroa alv. 22 %. Kustannuksista johtuen hanke/vuokrauspäätöksen tekee kaupunginhallitus kiinteistölautakunnan esityksestä.

Piha-alueen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset laskettuna viiden vuoden kuoletusajalla ja kolmen prosentin korolla ovat 10 euroa/m²/kk, lisäksi rakennuksen ylläpito maksaa noin kolme euroa/m²/ kk.

Sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston sopiman käytännön mukaisesti peruskorjauksessa olevien tilojen osalta ei peritä vuokraa. Väistötiloista tilakeskus perii enintään samansuuruista vuokraa, kuin mitä hallintokunta on maksanut korjauksessa olevista tiloista. Tilakeskuksen perimä vuokra nykyisestä päiväkotirakennuksesta on 10 962 euroa kuukaudessa arvonlisäverottomana.

Koska kyseessä on väistötila, henkilöstö- ja käyttökustannuksissa ei ole muutoksia. Päiväkodin käynnistämiskustannukset ovat yhteensä noin 10 000 euroa. Kustannukset rahoitetaan sosiaaliviraston käyttötalousmäärärahoista.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen on arvioitu käynnistyvän syyskuussa 2009 ja valmistuvan joulukuussa 2009.

Kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa paviljonkipäiväkodin edelleen sosiaalivirastolle. Aluetyöt (pinnan tasaukset, pihan rakentaminen ja kiinteistöliittymät) kuuluvat kiinteistöviraston tilakeskuksen investointimäärärahoilla maksettaviksi. Käytännön rakennuttamistehtävistä vastaa tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Hankkeen ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Paviljonkipäiväkotia käytetään Päiväkoti Kulosaaren peruskorjauksen valmistumisen jälkeen sosiaaliviraston päivähoitotoimintaan joko toisen korjauskohteen väistötilana tai päivähoitoalueen lisätilana lapsimäärien kehityksen mukaan viiden vuoden vuokrasopimusajan. Tämän jälkeen rakennukset siirretään paviljonkitoimittajan toimesta pois.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.9.2009) lausunnossaan seuraavaa:

Osasto puoltaa Kulosaaren paviljonkipäiväkodin hankesuunnitelman hyväksymistä sekä viiden vuoden vuokrasopimuksen hyväksymistä. Paviljonkipäiväkoti hankitaan Kulosaaren varsinaisen päiväkodin väistötilaksi. Ympäristökeskus on myöntänyt päiväkotirakennukselle käyttöaikaa ennen peruskorjausta vuoden 2009 loppuun saakka sen sisäilmaongelmien takia.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2009 - 2011 Kulosaaren päiväkodin peruskorjaukseen on varauduttu vuosina 2010 - 2011. Kiinteistölautakunta on kuitenkin esittänyt taloussuunnitelmassaan 2011 - 2014 hankkeen siirtämistä vuosille 2011 -2012. Talous- ja suunnittelukeskus esittää, että paviljonkipäiväkodin valmistuttua suunnitelmien mukaisesti joulukuussa 2009, peruskorjaus Kulosaaren päiväkodissa aloitettaisiin mahdollisimman nopeasti. Näin pystyttäisiin hyödyntämään paviljonki muiden päiväkotien väistötilana. Peruskorjaus tulisi toteuttaa tilakeskuksen talonrakentamisohjelman määrärahan puitteissa.

Paviljonkipäiväkoti on tarkoitus vuokrata viideksi vuodeksi, jonka aikana vuokrakustannuksia tilakeskukselle kertyy 1,32 milj. euroa (alv 0%), joka on 1619 euroa/brm². Paviljonkipäiväkodin käyttö ei vaikuta sosiaaliviraston vuokrakustannuksiin.

Paviljonkipäiväkodin keittiö on suunniteltu jakelukeittiötyyppiseksi.

RAKENNUSKIELLON MÄÄRÄÄMINEN KULOSAAREN TONTILLE 42007/7 (NRO 11908)

Khs 2009-1573

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11908/4.6.2009 rajatun alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon 31.8.2011 asti suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen kiinteistönomistajalle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11908
	Liite 2	Rakennuslautakunnan päätös 28.4.2009
	Liite 3	Kiinteistönomistajan kirje 1.7.2009

Vs. Kaj toteaa, että Kulosaaren tontti 42007/7 ehdotetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaisesti asetettavaksi kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon sillä sijaitsevan rakennuksen suojelemiseksi asemakaavalla.

Asia tuli vireille, kun Kulosaaren tontilta 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) haettiin voimassa olevan asemakaavan mukaisen uudisrakentamishankkeen rakennuslupahakemukseen liittyen purettavaksi vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin.

Kaupunkisuunnitteluviraston purkuhakemuksesta antamassa lausunnossa todettiin mm., että asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on lausunnon mukaan mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, joten tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei siksi puoltanut asuinrakennuksen purkamista.

Myös kaupunginmuseo vastusti purkuluvan myöntämistä.

Rakennuslautakunta päätti 28.4.2009 evätä haetun luvan asuinrakennuksen purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista koskevalta osalta.

Lautakunta perusteli päätöksensä todeten, että suojeluasian käsittelyn tässä vaiheessa asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- ja muiden arvojen hävittämistä, mikä haittaisi kaavoituksen toteuttamista.

Kun asuinrakennuksen purkamiselle ei myönnetty lupaa, niin myöskään uuden asuinrakennuksen rakentamiselle ei päätöksen mukaan voitu myöntää rakennuslupaa, koska uusi asuinrakennus sijoittuisi purettavaksi haetun asuinrakennuksen paikalle, ja koska tontilla ei ilman vanhan asuinrakennuksen purkamista olisi jäljellä käyttämätöntä kerrosalaa uutta asuinrakennusta varten.

Lautakunta edellytti samalla, että kiinteistönomistajan oikeuksien turvaamiseksi kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus selvittävät nopeasti, onko suojelulle perusteita. Lautakunta totesi ottavansa huomioon mahdollisen kaupungin toimettomuuden asiassa kyseiseen kiinteistöön kohdistuvien mahdollisten tulevien rakennus- ja purkulupahakemusten käsittelyssä.

Päätökseen jätettiin eriävä mielipide, jossa todettiin mm., että rakennuslupa olisi pitänyt myöntää, koska rakennusta ei ole suojeltu eikä suojelua ole vireilläkään. Eriävässä mielipiteessä luvan myöntämättä jättämisen katsottiin loukkaavan yksityistä omistusoikeutta.

Kiinteistönomistaja valitti rakennuslautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto‑oikeuteen. Valituksessa vaadittiin mm., että hallinto-oikeus kumoaa rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi haetun rakennusluvan myöntämiseksi. Valitus on edel-

./. leen vireillä. Rakennuslautakunnan päätös on liitteenä.

Kiinteistönomistaja on osoittanut kaupungille kirjeen, jossa vastustaa tontin asettamista rakennuskieltoon, koska pitää vaatimusta rakennuksen suojelemisesta ja kunnostamisesta kohtuuttomana. Omistaja toteaa kirjeessään, että jo voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa tuli selvitetyksi, ettei rakennuksella itsellään eikä osana paikan katukuvaa ollut sellaisia arvoja, että rakennus olisi tullut suojella tai ympäristö säi-

./. lyttää. Omistajan kirje liitteineen on liitteenä.

Vs. Kaj toteaa, että tontin asettaminen rakennuskieltoon turvaa rakennuksen suojelemiseksi laadittavan asemakaavamuutoksen edellytysten selvittämisen. Ottaen huomioon kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon lausunnot tontilla olevan rakennuksen suojeluarvosta rakennuskieltoon asettamista voidaan pitää perusteltuna.

Omistajan oikeusturvan kannalta on joka tapauksessa tärkeää, että kysymys asemakaavan muuttamisesta tontilla sijaitsevan rakennuksen suojelemiseksi selvitetään pikaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.6.2009) mm. seuraavaa:

Kulosaaren tontilta 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) on haettu purettavaksi vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin, joka on siirretty Helsingin keskustasta, Vänrikki Stoolin kadulta ja jonka muutospiirustukset on laatinut arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 16.2.2009 rakennusvalvontavirastolle antamassaan lausunnossa todennut purkamishakemuksesta, että tontilla oleva asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Lisäksi todetaan, että tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, ja että tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia. Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto ei puoltanut asuinrakennuksen purkamista.

Tontilla on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8620. Asemakaavan mukaan tontin tehokkuusluku on e = 0.3. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta kohde sisältyi aikanaan Museoviraston suojelukaavasta nro 8620 ympäristöministeriölle antamaan lausuntoon 20.12.1984. Rakennus kuului niihin kohteisiin, jotka Museoviraston mielestä olisi tullut suojella asemakaavalla.

Asemakaavaa tulisi muuttaa kyseisellä tontilla siten, että Kulosaaren huvila-alueen suojelutavoitteet voitaisiin Villa Sulinin osalta turvata. Tämän vuoksi tontti 42007/7 tulisi määrätä kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella asemakaavan muuttamiseksi siten, että Villa Sulin suojellaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 4.6.2009 päivätyn piirustuksen nro 11908.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11908/4.6.2009 rajattu alue määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.

14.9.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO METSÄLÄ-SEURA RY:N JA ASUNTO OY KRÄMERINTIE 1:N MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28247 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11842)

Khs 2008-2562

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Metsälä-seura ry:lle ja Asunto Oy Krämerintie 1:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Oulunkylän korttelin 28247 ym. asemakaavan muutosehdotus nro 11842)

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Tontti 28247/3 sijaitsee vilkasliikenteisen Asesepäntien varressa Veturitien/Rajametsäntien risteyksen tuntumassa ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Liikenteestä huomattava osa on läheisen maaliikennekeskuksen raskasta liikennettä. Liikenne aiheuttaa tontille melua ja päästöjä eikä tontti sovellu asuinrakentamiseen.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa 4-kerroksisen toimitilarakennuksen rakentamisen kortteliin 28247. Nykyisen asuin-, liike- ja toimistorakennuksen korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi ja tonttia laajennetaan puistoalueelle. Rakennusala on osoitettu tontin eteläreunaan, jolloin rakennus ei peitä itäpuolella olevan liike- ja asuinrakennuksen näkymiä länteen.

Tonttitehokkuus nostetaan nykyisestä e = 0.40:stä e = 1.00:aan ja kerrosluku nykyisestä kahdesta neljään. Puistoaluetta muutetaan korttelialueeksi 608 m². Rakennusoikeus on 2 816 k-m², josta lisäystä on 1 933 k-m².

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine

Metsälä-seura ry toteaa (17.12.2008) mm., että Metsälän pientaloalueeksi tulisi katsoa Asesepäntien pohjoispuoli eikä sitä tule rajoittaa Niittyläntiehen. Viereisellä tontilla Niittyläntiellä on asuinrakennus (rivitalo). Oikealla suunnittelulla asuinrakentaminen on mahdollista tällekin tontille. Seuran mielestä suunniteltu rakennus on ylimitoitettu pientaloalueelle verrattuna Niittyläntien kahteen kaksikerroksiseen toimistotaloon.

Rakennus tulisi aiheuttamaan merkittäviä ongelmia Metsälän liikenteeseen ja vaikutukset kohdistuisivat Niittyläntietä ja Asesepäntietä laajemmalle. Metsälästä etelään päin vilkasliikenteiselle Asesepäntielle on käytössä kaksi poistumisväylää: Niittyläntie ja Tinasepäntie. Asesepäntien liikennemääriin vaikuttaa osaltaan maaliikennekeskus, joka on tosin asteittain siirtymässä Vuosaareen viimeistään vuonna 2014. Liikennemäärät eivät kuitenkaan tule pienenemään Asesepäntiellä, liikenteen luonne vain muuttuu. Tähän vaikuttaa jo nyt nähtävissä oleva Hakamäentien ruuhkautuminen Mäkelänkadun risteyksessä. Tulevaisuudessa osa itään ja pohjoiseen suuntautuvasta liikenteestä tulee varmasti hakeutumaan reitille Hakamäentie–Veturitie–Asesepäntie–Tuusulantie–(Kehä l).

Rakennusoikeuden perusteella uudisrakennuksessa tulee työskentelemään useita satoja henkilöitä, joiden automäärä tulee olemaan merkittävä alueen kokoon nähden. Tonttiliittymän ja Asesepäntien risteyksen etäisyys on erittäin lyhyt. Vaikka Asesepäntietä tultaisiin parantamaan, niin risteykset pysyvät ongelmallisina. Uudisrakennuksen myötä pysäköinti tulee myös aiheuttamaan Niittyläntien tukkeutumista, koska tontilla olevia pysäköintipaikkoja ei mitoiteta todellisen automäärän mukaan. Tällöin Niittyläntien varsi tulee varmasti olemaan täyteen pysäköity, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähiristeysten tukkeutumiseen.

Seuran mukaan kaupungin liikennesuunnittelija kävi tutustumassa Tinasepäntien ja Asesepäntien risteykseen. Hän piti risteystä erittäin ongelmallisena. Jos myös Niittyläntien ja Asesepäntien risteykseen kohdistetaan painetta, Metsälän liikenne vaikeutuu kohtuuttomasti. Jos näin käy, niin on varmaa, että liikenne uudisrakennuksesta tulee suuntautumaan myös Krämertintien suuntaan mm. rakennuksessa työskentelevien henkilöiden ja mahdollisten asiakkaiden pyrkiessä alueelta kohti pohjoista.

Metsälän alueen automäärän huomattava kasvu uudisrakennuksen myötä on omiaan aiheuttamaan ongelmia myös alueen asukkaiden liikkumiseen turvallisesti jalan tai polkupyörillä. Alueella asuu runsaasti lapsiperheitä.

Seura esittää, että kaavaehdotuksessa tarkoitetun tontin rakennusoikeutta ei nosteta vaan se pidetään järkevällä tasolla ympäröivään alueeseen nähden ja uudisrakennuksen kerroskorkeus rajoitetaan kahteen.

Seura myös huomauttaa siitä, että yksi mielipiteen antaja Hitek Oy ja hakija Altair Oy ovat samojen henkilöiden omistuksessa. Tämä mielipide tulisi siten jättää huomioon ottamatta.

Asunto Oy Krämerintie 1 toteaa (30.12.2008) mm., että se pitää Niittyläntie 10:n pientalotontin käyttötarkoituksen muuttamista toimitilakäyttöön perusteettomana. Se heikentää niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisesti pientaloalueen kehitystä.

Metsälän pientaloalue rajoittuu Rajametsäntiehen ja Asesepäntiehen. Kyseiseen tonttiin on suunniteltu liitettäväksi kaupungin puistoalue, joka pienenee miltei puoleen. Alueen vähäistä puistoaluetta ei saa pienentää entisestään.

Asunto-osakeyhtiö ei hyväksy tontin huomattavaa rakennusoikeuden lisäystä. Rakennusoikeuden nostamisesta on naapurikiinteistöille haitallisia vaikutuksia, joita ei voida pitää vähäisinä. Vaikutukset kohdistuvat asumisviihtyvyyteen mm. maiseman heikentymisenä sekä varjoisuuden ja Niittyläntien liikenteen lisääntymisenä.

Asunto-osakeyhtiö on ymmärtänyt, että Helsingin kaupungin poliittiset päätöksentekijät pyrkisivät asuinrakennustuotannon lisäämiseen kaupungin alueella. Nyt kyseessä oleva asemakaavan muutosesitys on selkeässä ristiriidassa kaupungin luottamusmiesjohdon linjausten kanssa.

Asunto-osakeyhtiö katsoo, ettei ole kaupungin edun mukaista suostua kyseisen tontin omistajan toiveisiin nostaa rakennusoikeutta 0.40:stä 1.00:aan, koska yksinomaan tontin omistajan tuottojen maksimoinnin turvaaminen ei voi olla kriteerinä kaupungin tehdessä kaavapäätöksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää (11.6.2009) asemakaavan muutosehdotusta edelleen perusteltuna ja esittää vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Kaavat

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pientalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen ohella mm. ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön. Metsälän pientaloalueen voidaan tässä katsoa lännessä rajoittuvan pohjoispäästään suljettuun Niittyläntiehen, jonka varressa olevat lähimmät tontit voimassa olevissa asemakaavoissa ovat toimistorakennusten sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta.

Kortteli 28247 on voimassa olevassa, vuonna 1989 vahvistuneessa asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), kuten myös pohjoinen naapurikortteli 28263 Niittyläntien varressa. Kaavassa ei rajoiteta asuinrakentamisen määrää ja kyseisessä korttelissa koko rakennusoikeus on käytetty asumiseen. Myös Niittyläntien itäpuolella olevat lähimmät tontit ovat jo vuoden 1953 asemakaavassa olleet asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Tonteille osoitteissa Krämertintie 2 ja Niittyläntie 9 on rakennettu toimistorakennukset ja tontilla Krämertintie 1 on asuin- ja liikerakennus, jossa katutasossa on liiketilaa ja toisessa kerroksessa ylempänä olevan pihan tasossa neljä rivitalohuoneistoa.

Korttelin laajennus, rakennusoikeus ja tehokkuus

Esitetty korttelin laajennus sekä kerrosluvun ja tehokkuuden nosto mahdollistavat taloudellisesti kannattavan toimitilarakennuksen rakentamisen vilkasliikenteisen kokoojakadun varteen risteysalueen tuntumaan. Korttelin laajennusten hinta määräytyy tulevan rakennusoikeuden mukaan. Kortteliin muodostuu arviolta 57 työpaikkaa (1 työpaikka/50 k‑m²).

Korttelin sijainti ja tarkoituksenmukainen rakentaminen

Kaavamuutoskortteli on notkelmassa vilkasliikenteisen Asesepäntien varressa Veturitien/Rajametsäntien risteyksen vieressä. Liikenteestä (n. 20 000 ajoneuvoa/vrk) huomattava osa on läheisten maaliikennekeskuksen ja postin lajittelukeskuksen raskasta liikennettä. Liikenne aiheuttaa kortteliin melua ja päästöjä. Asuinrakentamiseen kortteli soveltuu huonosti. Pohjoinen naapurikortteli Niittyläntiellä on jo kauempana ja ylempänä Asesepäntiestä, jolloin liikenteen melu ja päästöt tontilla ovat vähäisemmät. Rajametsäntien liikennemäärä on huomattavasti pienempi kuin Asesepäntien. Suunniteltu toimistotalo myös vähentää liikennemelua pohjoisessa naapurikorttelissa.

Voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttitehokkuus (e = 0.4) ja tontin muoto huomioon ottaen rakennusoikeus jää tontin sijaintiin nähden tehottomaksi. Tontin länteen päin kapeneva muoto perustuu vanhaan Asesepäntien linjaukseen, jossa se taittui Niittyläntien risteyksen jälkeen vinosti luoteeseen. Ennen alueen katuverkon muutoksia, mm. Metsäläntien, Veturitien ja Rajametsäntien eteläosan rakentamista, Niittyläntie toimi läpiajettavana kokoojakatuna Asesepäntiestä pohjoiseen.

Kaupungin tavoitteet

Kaupungin tavoitteena on asuinrakentamisen lisääminen tarkoitukseen sopivilla alueilla. Vilkasliikenteisten väylien ja risteysten tuntumassa olevilla helposti saavutettavilla tonteilla, kuten Niittyläntie 10:ssä, liikennemelu sekä liikenteen aiheuttamat päästöt ja laskeumat puoltavat toimitilarakentamista.

Kaupunkikuva

Kaupunkikuvan kannalta näkyvän sijainnin hyödyntäminen tehokkaalla ja laadukkaalla rakentamisella on perusteltua. Esitetty rakennus muodostaa Metsälän teollisuusalueen rakennusten kanssa näkyvän porttiaiheen Asesepäntielle.

Puistoalueet

Asemakaavan mukaisilla puistokaistaleilla ei rakennusviraston katu- ja puisto-osaston mukaan ole merkitystä virkistysalueina. Yleisten töiden lautakunta esittää kyseisen puiston merkitsemistä suojaviheralueeksi EV.

Varjostus

Asemakaavan muutoksen mukainen rakennus sijoittuu korttelin eteläreunaan. Rakennuksen pääty sijoittuu keskimäärin vastapäisten liike/asuinrakennuksen (Asunto Oy Krämerintie 1, Niittyläntie 11) ja liike/toimistorakennuksen (Niittyläntie 9) väliin, osittain eteläisimmän asunnon eteen. Etäisyys asuinrakennuksen seinään on kuitenkin n. 30 m. Asuinrakennuksen länsipuolella, Niittyläntien katualueella jalkakäytävän ja Niittyläntie 11:n tonttirajan välissä olevalla viherkaistaleella on suurikokoisia, varjostavia lehtipuita. Näkymä toimitilarakennuksen pohjoispuolelta länteen on nykyistä väljempi kaava-alueen puiden vähetessä.

Liikenne

Pääosa korttelin liikenteestä tulee suuntautumaan Niittyläntieltä Asesepäntielle. Niittyläntien eteläpään liikennemäärä kasvaa selkeästi, mutta pysyy silti varsin ominaisena tämän tyyppiselle kadulle. Kasvu kohdistuu pääosin Asesepäntien ja Niittyläntien liittymään. Liikennemäärän kasvussa on otettava huomioon, että asuinalueen ja toimistotalon liikennevirrat ruuhka-aikoina ovat erisuuntaiset. Asesepäntien liikenteeseen korttelin liikenne tuo vain n. 0,5 %:n kasvun, joten sen vaikutus on hyvin pieni.

Asesepäntien liikennemäärä Niittyläntien kohdalla on vuoden 2008 tietojen mukaan n. 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurten liikennemäärien vuoksi liittyminen Niittyläntieltä Asesepäntien liikennevirtaan saattaa olla hankalaa. Lähistön valo-ohjatut liittymät kuitenkin rytmittävät Asesepäntien liikennettä siten, että sopiva rako yleensä löytyy melko nopeasti. Niittyläntien ja Asesepäntien liittymän toimivuutta on selvitetty ja Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelmassa (kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2007) on esitetty toimenpiteitä liittymän sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Nykyistä väljää liittymää supistetaan, jolloin myös jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat suojatien lyhentyessä. Jatkossa kuitenkin seurataan tarkemmin liittymän toimintaa, jottei liikenne siirtyisi ympäristön tonttikatuja kuormittamaan. Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tutkii mahdollisuuksia rakentaa korotetut suojatiet Asesepäntien pohjoispuolisten asuntokatujen Tinasepäntien ja Niittyläntien liittymiin jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuutta lisäämään. Korotettu suojatie rauhoittaisi ajoneuvoliikennettä ja korostaisi kadun luonnetta rauhallisena tonttikatuna.

Krämertintien kautta pohjoisen suuntaan kohdistuvaa liikennettä pyritään rauhoittamaan ja ohjaamaan pääväylille uusien hidasteiden avulla. Asesepäntielle on esitetty uusi keskikorokkeellinen välisuojatie Tinasepäntien liittymän itäpuolelle, jolloin myös jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus kohentuvat. Myös liittymän toimivuus paranee.

Kaavan pysäköintipaikkojen määrittämisessä on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää laskentaohjetta. Myös polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on määritetty kaavassa.

Maaliikennekeskuksen ja lajittelukeskuksen
poistumisen vaikutus liikenteeseen

Yleiskaavassa maaliikennekeskuksen ja postin lajittelukeskuksen alueet on osoitettu kerrostalovaltaiseksi (asuminen toimitilat) ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Maaliikennekeskuksen terminaalien maanvuokrasopimusten päättyessä vuonna 2015 on toiminta siirtymässä naapuri- tai kehyskuntiin. Maaliikennekeskukselle ei ole varattu aluetta Vuosaaren satama-alueelta. Myös postin lajittelukeskus on samaan aikaan siirtymässä Pohjois-Pasilasta todennäköisesti Vantaan logistiikkakeskukseen. Pohjois-Pasilan maankäytön muuttuessa myös Asesepäntien liikenteen luonne tulee muuttumaan raskaan liikenteen vähentyessä mutta liikenteen määrä tuskin vähenee.

Tuusulanväylän kääntämisen vaikutus liikenteeseen

Yleiskaavassa esitetty Tuusulanväylän mahdollinen kääntäminen tulevaisuudessa Metsälän teollisuusalueen eteläpuolelta Veturitien linjaan ja edelleen Hakamäentielle sekä Hakamäentien uudet liikennejärjestelyt tulevat vähentämään läpiajotarvetta Tuusulanväylältä Asesepäntien kautta Veturitielle.

Mielipiteet

Metsälän teollisuusalueella olevan kiinteistön 28267/12 (Niittyläntie 8) omistaja Hitek Oy (hakijan omistama) oli jättänyt kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa sitä puoltavan mielipiteen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli esitetyt mielipiteet 13.11.2008 päättäessään puoltaa ehdotuksen hyväksymistä. Metsälä-seura ry:n vaatimuksesta jättää Hitek Oy:n mielipide huomioon ottamatta lautakunta toteaa, että osakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla toimialastaan riippuen on oma näkökantansa asiaan.

Lautakunnan mielestä muistutukset eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Vs. Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.



Kokousaika	21.9.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Ville Kopra	Hannele Lehtonen
Ville Ylikahri	Matti Pyhtilä
Lotta Kortteinen	Apollonia Kortelampi
Ville Väärälä	Liisa Halme
Harri Lindell	Katriina Sundqvist
Hanna-Kaisa Siimes	Pentti Bergius
Ella Lazareva	Timo Leskinen
Kristina Juth	Rabbe Sandelin

joista puheenjohtajaksi
Ville Ylikahri
ja varapuheenjohtajaksi
Ville Kopra