HELSINGIN KAUPUNGIN VIESTINNÄN OHJEIDEN UUDISTAMINEN

Khs 2009-1750

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä uudet Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet oheisen liitteen 1 mukaisesti.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille sekä kaupunkikonsernin tytäryhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet, voimassa olevat ohjeet (2001)
	Liite 2	Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet, ehdotus uusiksi viestinnän ohjeiksi

Kj toteaa, että kaupunginhallitus on hyväksynyt 5.11.2001 Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet. Näiden ohjeiden uudistaminen on tarpeen mm. verkkoviestinnän ja muun teknisen kehityksen ja sen myötä muuttuneiden käytäntöjen takia. Kaupungin viestintää on kaupunginhallituksen antamien viestinnän ohjeiden lisäksi säädelty aikaisemmin myös erillisin päätöksin, jotka nyt on sisällytetty samaan asiakirjaan. Kaupungin viestinnän ohjeistusta on myös tarvetta selkeyttää määrätyiltä osin.

Helsingin kaupungin tiedotustoiminta on lakisääteistä toimintaa, jonka perustana on kuntalain 29 §. Sen mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Uusitut viestinnän ohjeet pyrkivät korostamaan ennakoivan, avoimen ja riittävän tiedottamisen merkitystä kaupungin kaikkien hallintokuntien viestinnässä. Riittävän seikkaperäiset viestinnän ohjeet luovat hallintokuntien viestinnälle yhtenäiset laadulliset vähimmäisvaatimukset, jotka kunkin hallintokunnan tulee omassa viestinnässään täyttää. Tämän lisäksi hallintokunnat voivat omalta osaltaan pyrkiä myös näitä vähimmäisvaatimuksia parempaan tiedottamiseen.

Helsingin kaupungin tiedottamisesta yhä suurempi osa tapahtuu verkkosivujen välityksellä, ja kaupungin verkkosivuista on muodostunut kaupunkitiedottamisen keskeinen väline. Eri hallintokuntien sivustoilla on yhtenäinen ilme, ja sivustojen yhtenäisen rakenteen myötä asiakkaan on entistä helpompi löytää haluamansa tieto. Silti edelleen on tarvetta mm. eri toimielimien päätöstiedottamisen yhtenäistämiseen. Kaupunginjohtaja on antanut ohjeet kaupungin hallinnon päätöksenteosta tiedottamisesta internetin www-sivuilla (Kj § 4177/2002). Näiden ohjeiden asiasisältö on nyt sisällytetty viestinnän ohjeisiin, ja samalla päätöstiedottamisen laatua on parannettu mm. edellyttämällä myös päätösasiakirjojen julkisten liitetiedostojen julkaisemista esityslistojen yhteydessä sekä erillisten päätöstiedotteiden laatimista toimielinten kokouksista välittömästi kokouksen jälkeen. Päätöstiedottamisen tulee uusien ohjeiden mukaan olla pääsääntöisesti ammattitiedottajan vastuulle kuuluva tehtävä.

Verkkoviestinnän merkityksen kasvaessa on huolehdittava myös niiden kaupunkilaisten tiedontarpeista, jotka eivät voi tai halua käyttää verkkoasiointimahdollisuuksia. Myös tämä on uusituissa viestinnän ohjeissa otettu huomioon.

Kaupungin uuden asianhallintajärjestelmän Ahjon toteutuessa lähivuosina paranevat mahdollisuudet kaupungin päätöksenteon seuraamiseen verkossa merkittävästi. Järjestelmä tulee mahdollistamaan myös päätösasiakirjateksteihin sisältyvien henkilötietojen poistamisen verkossa julkaistuista asiakirjoista asian tiedottamisen kannalta tarpeellisen määräajan jälkeen. Tämä puolestaan mahdollistaa päätösasiakirjojen säilyttämisen kansalaisten luettavana verkossa olennaisesti pidemmäksi ajaksi kuin nykyään tietosuojanäkökohtien määrittämäksi enintään kahden vuoden ajaksi. Uusien viestinnän ohjeiden mukaan kaupungin toimielinten päätösasiakirjat tulee pitää luettavina verkossa vähintään viiden vuoden ajan, ja harkinnanvaraisesti pidempäänkin, jolloin kansalaisilla on mahdollisuus perehtyä yksittäisten asioiden päätöshistoriaan olennaisesti nykyistä paremmin.

Hankinta-asioita koskevat esityslistatekstit on tarkoitus tehdä uusituissa viestinnän ohjeissa muiden asioiden tapaan julkisiksi salassa pidettäviä kohtia lukuun ottamatta. Ne jaetaan joukkoviestimille ja julkaistaan verkkosivuilla, eikä niitä enää varusteta ”ei julkisuuteen” -merkinnällä, kuten aiemmat viestinnän ohjeet edellyttivät. Hankintalainsäädäntöä koskeva oikeuskäytäntö ei kuitenkaan anna tälle menettelylle enää perusteita, vaikka näin aiempaa ohjeistoa valmisteltaessa oletettiin. Lisäksi kaupungin tavanomaisen julkisuuskäytännön noudattaminen myös hankinta-asioissa vähentää tulkinnanvaraisuutta ja lisää läpinäkyvyyttä niiden osalta. Salassa pidettävät hankinta-asiakirjojen osat on tarkoitus jatkossa kirjata erillisiin liitteisiin, jotka eivät ole julkisia.

Sisäistä viestintää koskevissa ohjeissa on otettu huomioon uusi laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, joka tuli voimaan 1.9.2007. Laki korvasi osaltaan aiemman kuntien yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen, ja sen perusteella yhteistoiminta muuttui kunnissa sopimusperusteisesta lakisääteiseksi toiminnaksi. Myös tämä muutos on uusituissa viestinnän ohjeissa otettu huomioon.

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.8.2006 uudet kaupungin lehti-ilmoittelua koskevat ohjeet (1046 § Kj/6). Nämä ohjeet on em. päätöksen mukaisesti sisällytetty uusiin viestinnän ohjeisiin sillä tarkennuksella, että kaupungin ilmoituslehdistä ainakin toisen suomenkielisen sekä ruotsinkielisen ilmoituslehden tulee olla Helsingin alueella kotitalouksiin jaettava lehti.

Viestinnän ohjeet säätelevät myös kaupungin hallintokuntien harjoittamaa markkinointiviestintää. Kuntalain 29 § korostaa riittävän ja ennakoivan tiedottamisen merkitystä kunnan viestinnässä, ja markkinointiviestinnän keinot ovat yksi mahdollinen apuväline tämän tehtävän hoitamisessa. Kaupunki ei kuitenkaan voi markkinoinnin keinoilla harjoittaa avustustoimintaa, ja sen vuoksi esimerkiksi vastikkeeton sponsorointi ja tuki-ilmoitusten maksaminen eivät ole hyväksyttäviä kaupungin viestinnän keinoja.

Kj toteaa, että viestinnän ohjeiden uudistamista on valmisteltu työryhmässä, jossa ovat olleet mukana edustajat hallintokeskuksen viestinnästä ja oikeuspalveluista sekä henkilöstökeskuksen viestinnästä. Ohjeiden viimeistelyssä vuosina 2008–2009 on otettu huomioon lisäksi kaupungin viestintäorganisaatiossa tapahtuneet muutokset sekä verkkopalvelujen lisääntyminen.

Kaupungin henkilöstötoimikunta käsitteli viestinnän ohjeiden uudistamista kokouksessaan 3.5.2007. Henkilöstötoimikunnalla ei ollut huomauttamista ohjeluonnoksen henkilöstötiedottamista koskeviin osiin, ja se päätti merkitä asian tiedoksi. Samalla sovittiin, että henkilöstötoimikunnan jäsenet voivat esimerkiksi yhteistoimintalakia koskevan tekstin osalta toimittaa ohjeisiin vielä muutosesityksiä, kun henkilöstökeskuksen ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat valmistelleet uuden yhteistoimintalain edellyttämiä menettelytapoja. Tällaisia muutostarpeita ei sittemmin ole ilmennyt.

31.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2033 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1131

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan liitolle Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaa on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntien toimintaympäristössä sekä kunnallis- ja aluehallinnon järjestämistavoissa on usean vuoden ajan ollut käynnissä merkittäviä uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen sekä metropolipolitiikan toteuttaminen ovat jo muovanneet pääkaupunkiseudun kehitystä maakuntasuunnitelman luonnoksessa esitettyjen tavoitteiden suuntaan. Maakuntasuunnitelmaan esitettyjä strategisia tavoitteita on syytä tarkastella myös suhteessa muihin sekä valtakunnallisiin että kunnallisiin strategioihin.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet vuonna 2005 yhteisen vision ja strategiat, joihin seudun kuntayhteistyö pohjautuu. Helsingin kaupungin hyväksymä oma visio ja strategiat tukevat pääkaupunkiseudun visiota ja strategioita. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 visio on linjassa pääkaupunkiseudun vision ja Helsingin kaupungin vision kanssa.

Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 -luonnoksessa on onnistuttu painottamaan maakunnan tulevan kehityksen kannalta keskeisiä aihepiirejä aiempaa tiiviimmin. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa on realistisesti tarkasteltu toimintaympäristön keskeisimpiä haasteita ja perusoletuksia sekä linjattu johdonmukaisesti niitä strategisia tavoitteita ja valintoja, joilla visioon uskotaan pitkällä aikavälillä päästävän.

Maakuntasuunnitelmassa on huomioitu metropolikehitys sekä korostuneesti tuotu esille nykyisen Uudenmaan maakunnan osien erilaiset roolit. Metropolialue toimii Uudenmaan ja koko Suomen talouden veturina, minkä johdosta niin maakunnan kuin valtionkin tulee tukea metropolialueen ja sen kuntien kehitystä. Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi myös arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä strategisena vaihtoehtona.

Maakuntasuunnitelma tukee monilta osin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa 2009 - 2012. Vaikka maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jonka aikajänne on yli 20 vuotta, ei se kuitenkaan tuo Uudenmaan alueelliseen kehittämiseen uusia näkökulmia. Monet suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat jo nyt ajankohtaisia ja koskevat olemassa olevia haasteita. Sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöiden perusteellisempi arviointi voisi tuoda maakuntasuunnitelmaan uusia, huomioonotettavia näkökulmia ja heikkoja signaaleja, joiden tunnistamisesta voi syntyä alueelle kilpailuetua. Tärkeää on myös mahdollisten riskien ennakointi ja niihin varautuminen.

Uudellamaalla strateginen suunnittelu perustuu ennen kaikkea suurimpien kaupunkien strategisiin linjauksiin. Helsingin seudun kunnat ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötään. Keskeisenä lähtökohtana maakuntasuunnitelman toteuttamiselle on kuntien välinen yhteistyö.

Maakuntasuunnitelman strateginen lähestymistapa edellyttää, että suunnitelmaan valitaan monien tavoitteiden joukosta strategisesti merkittävimmät tavoitteet, joilla visioon pyritään. Kaupunginhallitus katsoo, että seuraavat, kaupungin strategiaohjelmaan sisältyvät näkökulmat ovat tärkeitä:

Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut

Taloudellisen hyvinvoinnin ohella maakuntasuunnitelmassa tulee nostaa esille myös henkinen hyvinvointi. Strateginen tavoite 2 sisältää hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamista edistäviä toimenpiteitä, ja tässä yhteydessä olisi luontevaa tuoda esille myös sosiaalisen koheesion edistäminen, joka on tärkeää erityisesti metropolialueella. Syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen supistaminen, jotka on mainittu myös hallituksen politiikkaohjelmassa ja Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa. Uudenmaan väestön ikääntyessä erityisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä tulee olemaan haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy tapahtuu usein käytännössä muilla kuin terveyspalveluilla. Liikuntapalvelut osana kuntien hyvinvointipalveluja korostuvat tulevaisuudessa. Liikuntatoimessa tarvitaan kuntien yhteistyötä niin liikuntapaikkojen suunnittelussa kuin liikuntapalvelujen yhteensovittamisessakin.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää kotouttamistoimenpiteiden ja työllistymisen tehostamista. Maahanmuuttajien koulutuksen määrään ja tehokkuuteen on panostettava entistä enemmän. Helsinki on suurena maahanmuuttajien vastaanottajana erikoisasemassa, sillä sen koulutusratkaisut siirtyvät viiveellä myös muualle Uudellemaalle ja koko Suomeen. Hyvin organisoitu ja tuloksiltaan tehokas maahanmuuttajien koulutus on myös kilpailuetu, kun maahanmuuttajista kilpaillaan muiden valtioiden kanssa. Lisäksi alueella tulee olla tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntokannan tulee olla riittävän monipuolinen ja houkutteleva, jotta Uudellemaalle saadaan houkuteltua innovatiivisia työntekijöitä ja yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Hyvinvointipalvelujen tuottamisen edellytysten turvaaminen vaatii hyvän veropohjan ja ammattitaitoisen työvoiman lisäksi myös lisää alan yritystoimintaa, jonka syntymistä tulee tukea. Myös yrittäjien yritysosaamista ja nuorten yrittäjyyttä tulee tukea. Palvelujen tuotantotapoja tulee monipuolistaa, jotta palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan sekä takaamaan palvelujen laatu ja tuottavuus.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida myös koulutuksen elinikäinen ja yhteiskunnallinen luonne niin yksilön kuin yhteisönkin muutosvalmiutta ylläpitävänä toimintana.

Investointien ja yritysten houkuttelu ja innovaatiokeskus

Vuosaaren sataman avauduttua tarjoutuu pääkaupunkiseudulla merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimitilarakentamiselle hyvinkin keskeisissä sijaintikohteissa vuosikymmeniksi eteenpäin. Vaikutukset eivät myöskään rajaudu pelkästään Uudenmaan alueelle. Hyödyntämällä nämä kohteet koordinoidusti kohotetaan koko alueen kilpailukykyä yritystoiminnan sijoittumisessa.

Kohdentamalla elinkeinopoliittisia panoksiaan tietointensiivisten liike-elämän palveluiden toimintaedellytyksien kehittämiseen Helsinki samalla tukee maakuntasuunnitelman innovaatiostrategisten linjausten toteuttamista. Työ pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Culminatumin puitteissa kytkeytyy valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen ja tiivistää yhteistyötä muiden KIBS –toimialan toimijoiden kanssa .

Uudellamaalla täytyy pitää kiinni tärkeiden osaamisklustereiden pääsystä mukaan tuleviin osaamiskeskus- tai vastaaviin ohjelmiin.

Maakuntasuunnitelma sivuaa kulttuurin merkitystä lyhyesti, mutta ei nosta selkeästi esille kulttuurin ja luovien alojen elinkeinotoiminnan keskeistä merkitystä Uudenmaan alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Helsinki on omassa strategiassaan kohottanut kaupunkitapahtumat sekä luovat toimialat osaksi elinkeinopolitiikan kärkeä.

Uudenmaan asema tulevaisuuden Suomessa ja Euroopassa rakentuu voimakkaasti signaalien ja kuvakielenä välittyvien mielikuvien varaan. Taiteelle ja erityisesti visuaaliselle kulttuurille tulisi luoda nykyistä kansainvälisemmät toiminnalliset puitteet. Tulevaisuuden globaalissa toimintaympäristössä keskeiseksi menestystekijäksi nousee luku- ja kirjoitustaidon sekä matemaattisen osaamisen rinnalle ihmisen kyky lukea ja tuottaa visuaalisia signaaleja.

Uudenmaan alueen kilpailukyvyn ja erityisesti sen metropoliluonteen vahvistaminen edellyttää sekä merkittäviä uusia, kiinnostavia kulttuurihankkeita että kulttuuritarjonnan yleistä monipuolistamista. Uudenmaan ja erityisesti sen metropoliytimen tulee olla Itämeren alueen kiinnostavin kulttuurikeskittymä, jonka edelläkävijän rooli lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja yleistä houkuttavuutta.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne

Asuntokysymys on yksi keskeisimpiä haasteita erityisesti metropolialueella, mutta maakuntasuunnitelmassa sitä ei ole nostettu riittävän vahvasti esille. Asuntojen tarpeeseen vaikuttavat työpaikkojen ja väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden muutos. Tavoitteena on monipuolinen, eri asumismuotoihin tukeutuva, turvallinen ja esteetön elin- ja asuinympäristö sekä kohtuuhintainen asuntotarjonta.

Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittiset keskipitkän aikavälin päämäärät ovat lähes yhteneväiset Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 kanssa. Maakuntasuunnitelmassa on päädytty laskelmaan, jonka mukaan uusia asuntoja tulisi rakentaa noin 12 000 vuodessa, mikä on linjassa seudullisessa MAL-työssä asetetun 12 000 – 13 000 asunnon vuositavoitteen kanssa.

Yhdyskuntarakenteen strategisten valintojen perustelutekstin osalta on esitetty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja pidättäytymistä uusien alueiden rakentamisesta. Tältä osin on syytä korostaa, että Helsingin Östersundomin - Vantaan Länsimäen rakentamista ei tule pitää uuden alueen avaamisena vaan Vuosaaren-Mellunkylän alueiden luontaisina laajentumisalueina. Marja-Vantaan tapaan kyse on siis sellaisesta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, jota tarvitaan vision väestötavoitteen mukaisen asuntomäärän toteuttamiseksi.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida, että myös erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, asunnottomille kuin työelämän jo lopettaneille vanhuksillekin, tulee taata kohtuuhintaista, asianmukaista ja tervehdyttävää asumista nivoutuen muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Jo olemassa olevien asuinalueiden, kuin uusienkin alueiden rakentumisessa on tarkasti huolehdittava monipuolisesta ja eri asumismuotoihin tukeutuvasta asuntotarjonnasta.

Metropolialueen keskeinen kilpailuvaltti kansainvälisessä mielessä on turvallisuus. Esimerkit osoittavat, että asuinalueiden eriarvoistumiskehitys lisää levottomuuksien riskiä. Asuinalueiden eriarvoistumiskehitystä ei voida pitää hyvinvoinnin ja kansanterveyden kannalta suotuisana, minkä vuoksi alueiden eriarvoistumiskehitykseen olisi kiinnitettävä myös maakuntasuunnitelmassa huomiota.

Yhdyskuntarakennetta koskevassa strategisessa tavoitteessa tuodaan esiin toimivuus, tehokkuus ja energian käytön ja liikkumistarpeen vähentäminen. Tavoitetta olisi tarkoituksenmukaista konkretisoida joko luonnoksessa mainittuja strategisia valintoja täydentäen tai omana uutena strategisena valintanaan siten, että korostetaan vahvemmin seuturakenteen kehittämistä ekotehokkaaseen suuntaan: rakenteen tasapainottamista ja tiivistämistä sekä investointi- ja käyttökustannussäästöjä.

Liikennekysymykset

Liikennekysymykset ovat saaneet maakuntasuunnitelmassa yllättävän vähän huomiota osakseen.

Maakuntasuunnitelman tulee olla linjassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta on jo usean vuoden ajan sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välisellä aiesopimuksella. Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011) on laajempi ja kattaa 14 kuntaa Helsingin seudulla.

Maakuntasuunnitelmassa on annettu suuntaviivoja liikenteen tukeutumisesta entistä voimakkaammin raideliikenteeseen. Tätä kehitystä tulee tukea entisestään. Liikennejärjestelmissä tulee ottaa myös huomioon elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeet.

Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että jos raideliikennettä hyödynnetään nykyisen kaltaisesti, niin väestönkasvu näyttäisi riittävän korkeintaan yhden uuden, tehokkaasti toimivan ratakäytävän avaamiseen seuraavan 25 vuoden aikana.

Pääkaupunkiseutu tulee kehittämään sisäistä liikennejärjestelmäänsä vahvasti raideliikenteeseen painottuen. Tällaisia yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja täydentäviä hankkeita ovat mm. Kehärata, Länsimetro, Helsingin liitosalueen joukkoliikenteen raideyhteys Östersundomiin saakka. Samankaltaisia hankkeita ovat lisäksi mm. Raide-Jokeri, Pisara-rata ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys.

Jos maakuntasuunnitelmassa otetaan kantaa vain yhden uuden raideyhteyssuunnan avaamiseen, tulee tällöin selkeästi todeta, että kysymys on ylimaakunnallisista hankkeista kuten radasta Espoosta Lohjan kautta Saloon, Helsingistä Sipoon kautta Porvooseen tai Vantaan ja Klaukkalan kautta Hyvinkäälle. Em. erityisesti työpaikkaliikennettä palvelevien ratojen lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että nopea raideyhteys Pietariin tulisi linjata Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ja luopua nykyisestä Heli-ratavarauksesta.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii tällä hetkellä varsin heikosti erittäin ruuhkautuneilla poikittaisväylillä, joiden varsille ja läheisyyteen hyvin merkittävä osa Uudenmaan täydennysrakentamisesta tulee kohdistumaan. Nopeat, hyvät vaihtomahdollisuudet tarjoavat pääkaupunkiseudun poikittaiset raideratkaisut (Raide-Jokerit) ovat metron itäisen ja läntisen haarojen jatkamisen ohella siten ensiarvoisen tärkeät. Lähijunien kilpailukyvyn varmistaminen tulee myös Helsingin pääratapihan ahtauden vuoksi vaatimaan investointeja heiluriliikennettä (ja samalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä) mahdollistaviin ratkaisuihin (Pisara).

Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu velvoite alueidenkäytön suunnittelussa osoittaa sijaintipaikka Malmin lentoasemaa korvaavalle Helsingin seudun lentokentälle. Tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen Malmin lentoasema-aluetta koskevalla ratkaisulla on yksittäistä hanketta ja myös yksittäistä maakuntaa laajempi strateginen merkitys, minkä vuoksi myös tästä on syytä mainita erikseen maakuntasuunnitelman yhdyskuntarakennetta koskevien strategisten valintojen perusteluteksteissä.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Uudenmaan kehittyminen Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maakunnaksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäksi on kunnianhimoinen ja vaativa haaste.

Ilmastonmuutoksen kannalta hiilineutraaliuden sijaan tavoiteltavampaa on hiilidioksidineutraalius. Helsingin Energia on sitoutunut olemaan hiilidioksidineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä tulee tarkastella elinkaariajattelun pohjalta. Biomassan kasvatukseen, korjuuseen ja kuljettamiseen ei saa kulua energiaa enemmän kuin mitä biomassasta energiantuotannossa voidaan hyödyntää. Peltobiomassan tuotantoa ei myöskään tule kehittää ruoantuotannon kustannuksella. Energianlähteitä valitessa tulee ilmaston lisäksi ottaa huomioon ilman laatu ja ekologinen kestävyys. Biomassan käytön merkittävä lisääminen Uudellamaalla edellyttäisi tarvittavien logististen järjestelmien huomioon ottamista yhdyskuntasuunnittelussa.

Voimassaoleva yleiskaava 2002 mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen merelle Helsingin edustalle. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää infra-alan kohteissa esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä.

Rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattavaa parantamista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämistä ja asumisvolyymien takaamista tulisi maakuntasuunnitelmassa korostaa entisestään.

Tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi edellyttävät tutkimusten ja selvitysten lisäksi innovatiivisuutta toimenpiteiden löytämisessä ja selkeitä päätöksiä. Erityisesti vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vaatii myös uusia rahoitustapoja.

Uusien vähäpäästöisten energiatekniikoiden yleistymisen edistämistä niin tutkimukseen ja valmistajille kuin kuluttajille suunnatuin porkkanoin on tärkeää. Samalla on syytä vaikuttaa lainsäätäjän suuntaan ympäristötaloudellisesti järkeviä ratkaisuja jarruttavien säännösten purkamiseksi.

Panostus vanhojen ja käytöstä lähivuosina poistuvien kaatopaikkojen energiasisällön teknis-taloudellisten hyödyntämismahdollisuuksien tutkimiseen olisi ympäristöstrategian kannalta perusteltua. Toisaalta haihtuvien, ilmastomuutoksen kannalta hyvin haitallisten kaasujen poltosta saataisiin energiaa ja toisaalta ne muuttuisivat ilmastoa vähemmän haittaavaan muotoon. Mikäli vanhojen kaatopaikkojen jätteitä voitaisiin kannattavasti ja turvallisesti polttaa tai raaka-aineena ainakin osittain kierrättää, vanhojen kaatopaikkojen kunnostamiskustannuksia saatetaan voida olennaisestikin alentaa ja samalla paikoin saada yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta edullista rakennusmaata.

Vesihuollon verkosto- ja muut infrarakenteet tulee toteuttaa mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja kustannustehokkaasti. Hulevesien hallinta tulee integroida maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheissa luontevana osana kaavallisia ratkaisuja. Näin hulevesien hallinta saadaan osaksi rakennussuunnittelua ja rakentamista.

Suunnitelmassa tulee asettaa selkeät tavoitteet myös siitä, kuinka Uudenmaan luonto säilyy monimuotoisena. Uudenmaan luonnon monimuotoisuus on kansallinen ja kansainvälinen vetovoima- ja vahvuustekijä. Nykyiset suojelualueet eivät yksinään riitä pysäyttämään lajien uhanalaistumista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto, jossa on osoitettu luonnon ydinalueet toimii suojelualueiden suojavyöhykkeinä ja virkistysalueina asukkaille. Maakuntasuunnitelmaan tavoitteisiin tulee sisällyttää arvokkaan maa- ja kallioperän sekä luonnonsuojelu.

Itämeren huonon tilan kohentaminen on mainittu suunnitelmassa, mutta asia tulisi ottaa esille myös strategisissa tavoitteissa ja valinnoissa.

Alueen vahvuuksien hyödyntäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Maakuntasuunnitelman luonnoksessa strategiset tavoitteet ja valinnat jäävät vielä monilta osin liian yleisiksi ja lyhytnäköisiksi. Maakuntasuunnitelmassa on tärkeää tunnistaa, miten Uudenmaan eri osien erilaisia vahvuuksia halutaan hyödyntää ja mitkä metropolit ovat Uudenmaan tärkeimpiä kilpailijoita, kun alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä aiotaan parantaa.

Itämeren piirissä tarvitaan laajapohjaista rajat ylittävää yhteistyötä aluekehittämisessä, aluerakenteen suunnittelussa sekä erityisesti ympäristöteemoissa. Myös saavutettavuuden parantamista palvelevan liikenneverkon kehittäminen niin Euroopan Unionin ydinalueille kuin Pietarinkin suuntaan edellyttää yhteistyötä ja liittoutumista lähialueiden kanssa. Rajat ylittävän yhteistyön edistämisen tulisi näkyä selkeästi strategisissa valinnoissa mahdollisesti useammankin strategisen tavoitteen osalta.

Maakuntasuunnitelmasta puuttuu selkeä kytkentä alueiden käytön suunnitteluun pitkällä aikavälillä, mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomioita. Maakuntasuunnittelussa kannattaa huomioida myös Helsingin seudun kehittämistä koskeneen kansainvälisen suunnittelukilpailun (Greater Helsinki Vision 2050) kilpailutyöt ja palkittujen töiden pohjalta tehty analyysi (Helsingin seutu 2050 – Näkökulmia seutuvisioon) sekä parhaillaan laadittava Helsingin seudun MAL-2050 –visio.

Kaupunginhallitus toteaa, että nyt lausunnolla oleva Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnos on samanaikaisesti lausunnolla Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnoksen kanssa. Maakuntasuunnitelmaluonnosten samanaikainen käsittely on tarkoituksenmukaisinta Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi kansainvälisesti kilpailukykyisenä metropolialueena. Kaupunginhallitus katsoo, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot tulee yhdistää pikaisesti ja laatia sen jälkeen yhteinen maakuntasuunnitelma Uudellemaalle.

Kirje Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 310 36055
Lahti Tanja, hallintosihteeri, puhelin 310 36016

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 luonnos 4.5.2009
	Liite 2	Taidemuseon johtokunnan lausunto 26.5.2009
	Liite 3	Asuntolautakunnan lausunto 2.6.2009
	Liite 4	Helsingin Sataman johtokunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 5	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 6	Pelastuslautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 7	Rakennuslautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 8	Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 9	Eläintarhan johtokunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 10	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 11	Nuorisolautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 12	Teknisen palvelun lautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 13	Helsingfors Arbis utlåtande 12.6.2009
	Liite 14	Helsingin Energian johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 15	Helsingin Veden johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 16	Liikuntalautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 17	Opetuslautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 18	Palmia-liikelaitoksen johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 19	Sosiaalilautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 20	Ympäristölautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 21	HKL-liikelaitoksen johtokunnan lausunto 18.6.2009
	Liite 22	Tietokeskuksen lausunto 18.6.2009
	Liite 23	Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.6.2009
	Liite 24	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 25.6.2009
	Liite 25	Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 3.8.2009
	Liite 26	Terveyslautakunnan lausunto 18.8.2009
	Liite 27	Kiinteistölautakunnan lausunto 1.9.2009

./. Kj toteaa, että Uudenmaan liitto on pyytänyt 4.5.2009 päivätystä maakuntasuunnitelman luonnoksesta lausuntoa 31.8.2009 mennessä. Luonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Hallintokeskus on pyytänyt lausunnot luonnoksesta kaupungin kaikilta lauta- ja johtokunnilta. Saadut lausunnot ovat liitteenä. Esitystä on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Kj toteaa lisäksi, että Itä-Uudenmaan liitto on pyytänyt maakuntasuunnitelmaluonnoksestaan Helsingin kaupungin lausuntoa 7.9.2009 mennessä.

Edellinen maakuntasuunnitelma, Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030, hyväksyttiin Uudenmaan maakuntavaltuustossa 7.12.2005. Helsingin kaupunginhallitus antoi suunnitelmaluonnoksesta lausunnon 26.9.2005 (§ 1142).

Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Sen laatiminen perustuu kahteen lakiin: maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä alueiden kehittämislakiin. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnan ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja tavoitteita. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan yhteisen tahtotilan ja strategiset tavoitteet. Maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa puolestaan esitetään, miten tämä tahtotila halutaan toteuttaa.

Maakuntasuunnitelmasta hyötyvät viime kädessä maakunnan asukkaat ja toimijat, joille halutaan luoda mahdollisimman hyvät elämisen edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Maakunnan keskeisiä toimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä monet järjestöt ja yhteisöt. Maakuntasuunnitelma laaditaan laajassa yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 sisältää johdannon, toimintaympäristön haasteiden ja suunnitelman perusoletusten tarkastelun, Uudenmaan vision vuoteen 2033, strategiset tavoitteet ja valinnat sekä arvioidut vaikutukset.

Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestökasvu ja väestörakenteen muuttuminen, kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Vaadittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi ovat merkittäviä haasteita lähivuosina ja -vuosikymmeninä.

Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma on hyvä rakentaa joillekin oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Perusvaihtoehdossa väkiluvun oletetaan olevan 1,7 miljoonaa ja tuotannon kasvu 2,5 – 3 prosenttia vuodessa. Perusvaihtoehtoa verrataan sekä nopeaan väestö- ja talouskasvun vaihtoehtoon että hitaaseen väestö- ja talouskasvun vaihtoehtoon.

Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon: Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue.

Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi, jotka ovat seuraavat:

Strategiset tavoitteet:

Strateginen tavoite 1: Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle.

Strateginen tavoite 2: Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa.

Strateginen tavoite 3: Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä.

Strateginen tavoite 4: Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä.

Strateginen tavoite 5: Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä.

Strateginen tavoite 6: Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä.

Strategisia tavoitteita on täsmennetty useilla maakuntasuunnitelmaluonnoksesta ilmikäyvillä strategisilla valinnoilla.

Varajäsen Koskinen teki muutosesityksen sivulle 9, 3. kokonainen kappale, 3. rivi: korvaavalle Helsingin seudun lentokentälle. Tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen Malmin lentoasema-aluetta ….

31.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1560

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Itä-Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä on kuvattu tiiviisti ja melko monipuolisesti. Aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvan suunnitelman taustalla on tulevaisuuden suuret ja ajankohtaiset haasteet toimintaympäristössä ja ulkoisista paineista aiheutuvat nopeat muutokset. Itä-Uusimaa näkee itsensä selvästi entistä selvemmin osana metropolialuetta ja laajenevaa Helsingin seutua. Tätä on pidettävä positiivisena näkökulman avauksena.

Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä Itä-Uudenmaan kuntien strategisena vaihtoehtona.

Suunnitelman lähtökohdissa ja perusoletuksissa ei ole huomioitu Sipoon kunnanvaltuuston 1.6.2009 tekemää päätöstä hakea Uudenmaan liiton jäsenyyttä. Sipoon päätös alleviivaa koko maakunnan tosiasiallista kuulumista Uudenmaan metropolialueen vaikutuspiiriin, mikä lausunnolla olevassa luonnoksessakin paikoin todetaan. Lisäksi Sipoon eroaminen vähentäisi Itä-Uudenmaan maakunnan entisestäänkin vähäistä asukasmäärää (noin 95 000 asukasta) ja pienentäisi edelleen liiton jäsenkuntien yhteisiä voimavaroja. Kaupunginhallitus katsoo, että Uusimaa ja Itä-Uusimaa muodostavat yhteisen talousmaantieteellisen ja toiminnallisen alueen, jonka takia Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton mahdollisimman pikainen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista. Sipoon esitys maakuntajaon muuttamiseksi ja Uudenmaan kahden maakunnan mahdollista yhdistämistä koskeva asian käsittely on parhaillaan vireillä valtiovarainministeriössä.

Maakuntasuunnitelmassa on nostettu esille alueen omien vahvuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyön ja verkostojen kehittäminen, mitkä ovatkin tärkeitä alueen menestymiseksi. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät valinnat ohjaavat pääosin maakunnan kehittämistä oikeaan suuntaan, etenkin jos kyetään sopimaan voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvasta rakennemallista. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt visio ja tavoitteet ovat vielä hyvin samansisältöisiä kuin edellisessä maakuntasuunnitelmassa.

Maakuntasuunnitelmassa on tunnistettu joitakin kehitystarpeita ja

–suuntia, joihin Helsingin kaupungilla on maakuntakaavoitukseen liittyen tarve vaikuttaa. Helsingistä itään suuntautuvan raideliikenneyhteyden linjaus ja vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on näistä keskeisin. Vuosaaren uuteen tavarasatamaan liittyvät logistiset kysymykset ja sataman läheisyydestä hyötyvät yritystoiminnat olisi paikallaan koordinoida.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntasuunnitelmasta puuttuu kysymys Helsingin seudun toisesta lentokentästä. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (VAT) mainitaan, että Helsingin seudun toiselle lentokentälle on osoitettava sijaintipaikka tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Vaikka asia kuuluu alueidenkäytön suunnitteluun, on lentokenttä niin merkittävä ja vaikutuksiltaan laaja-alainen, että se kuuluisi myös maakuntasuunnitelmaan. Helsingin seudun toinen lentokenttä luo kehitysedellytyksiä ympärilleen ja on konkreettinen aluekehityshanke.

Aluerakenteen kehittämistavoitteet ja vaihtoehdot

Itä-Uudenmaan valitsemat varsin yleiset kehittämistavoitteet konkretisoituvat aluerakenteen kehittämistavoitteissa. Kaikissa vaihtoehdoissa yhteisinä lähtökohtina on useita tärkeitä asioita: E18-kehitysvyöhyke sekä kasvun suuntaaminen pääosin kaupunkeihin, keskuksiin ja joukkoliikenteen painottaminen.

Aluerakenteelle on osoitettu useita hyviä tavoitteita, mutta ne ovat osin ristiriitaisia. Kun korostetaan tasapainoisen väestönkasvun vaikutuksia mahdollistamalla kasvun suuntautuminen laajasti maakuntaan, tarkoitetaan käytännössä yhdyskuntarakenteen hajautumista, autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, pidempiä matkoja, joukkoliikenteen edellytysten heikentämistä ja estetään kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksen aluerakennetarkastelussa kuvataan neljä tavoitteellista Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 –vaihtoehtoa sekä nykytrendivaihtoehto.

Aluerakennevaihtoehtojen avulla on saatu kuvattua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta maakuntasuunnitelma-aineistosta puuttuu kuitenkin selvä Itä-Uudenmaan liiton tahtotila.

Veturi-vaihtoehto edellyttäisi hyvin erityistä kasvusysäystä Porvoon kehittymiselle. Ainakaan viime vuosikymmenten kehityksen tai nyt näköpiirissä olevan kaupunkikehityksen kannalta Veturi-vaihtoehto ei ole uskottava. Vaihtoehto ei tosissaan huomioi tarkastelualuetta osana metropolialuetta. Se ei myöskään mitenkään huomioi Helsingin laajentumista Östersundomiin, jonne tulevaisuudessa on syntymässä väestömäärältään nyky-Porvoon kokoluokkaa oleva kaupunginosa.

Helminauharakenteelle on ominaista voimakas monikeskuksinen kaupunkikehitys. Vaikka vaihtoehtoon liittyy monia positiiviselta kuulostavia piirteitä kuten omavaraiset keskukset ja paikalliset työpaikat, vaihtoehto on epärealistinen. Nauhan helmiä on nykyisin vähän ja ne ovat kaukana toisistaan. Toisaalta täysin uusien keskusten syntyminen on hidasta ja lukuisissa selvityksissä todettu kaikkein kalleimmaksi ja epäekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Helminauha ei tue uskottavasti metropolialueen kehitystä, koska kaupunkirakenteen kovimmat kasvupaineet on paljon lähempänä metropolialueen pääkeskusta kuin tässä vaihtoehdossa esitetyt keskukset. Kyseinen vaihtoehto sisältää lisäksi ajatuksen, että Pietariin suuntautuva nopeaksi ajateltu raideyhteys (Heli-rata) olisi helposti yhdistettävissä moniasemaiseen ja tiheällä aikataululla toimivaan seudulliseen raideyhteystarpeeseen, mikä on epärealistista.

Sipoon Silmukka -vaihtoehdossa tunnustetaan metropolialueen pääkeskuksen vetovoima ja siksi kasvu painopiste onkin Sipoossa. Vaihtoehtoon liitetty liikennejärjestelmä on ylimitoitettu. Heli-rata ilman merkittävää henkilöliikennettä ja toisaalta Kilpilahti-Nikkilä-Kerava -välin henkilöjunarata ovat epäuskottavia vähäisten hyötyjen takia.

Porvoon Silmukka -vaihtoehto ehdottaa kaupunkijunarataa Helsingin ja Porvoon välille, mikä voisi ainakin periaatteessa korvata Helsingin metron tai pikaraitiotien Östersundomissa. Ratalinjausta tulisi kuitenkin tarkistaa, jotta rata mahdollisimman hyvin hyödyntäisi kaupunkirakennetta. Toisaalta kaupunkijunan voisi korvata metro tai pikaraitiotie. Vaihtoehtoon liittyy myös toinen, pääasiassa kaukoliikenteelle tarkoitettu rata Porvoosta Hinthaaran ja Nikkilän kautta lentoasemalle ja Helsinkiin (HEPI-rata). Kaupunginhallitus tukee ajatusta, että tämä Pietariin suuntautuvat nopea raideyhteys linjataan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkevaksi ja Helsingin suunnittelua monella tapaa haittaavasta vanhasta Heli-ratavarauksesta luovutaan. Helsingin ja Porvoon välille tulee toteuttaa työmatkaliikennettä hyvin palveleva metro- tai kaupunkirata taikka näiden yhdistelmä. Rakennemallia muokkaamalla saa tästä parhaan pohjan nykyisen Itä-Uudenmaan alueen kehittämiselle. Vaihtoehdosta on nähtävissä selvä visio. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän aikavälin määrätietoisen alueen kehittämisen, se mahdollistaa vaiheittain etenemisen ja joustavuuden.

Itä-Uudenmaan liitto on yhdessä Uudenmaan liiton, Porvoon, Sipoon, Vantaan ja Helsingin kanssa laatimassa kehyssuunnitelmaa Helsingin ja Porvoon välille, jossa hahmotellaan aluerakenteen kehitystä ja vaihtoehtoja pitkälle tulevaisuuteen. Kehyssuunnitelmassa luodaan yhteistä tahtotilaa alueen kehittämiselle. On tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma on samansuuntainen kehyssuunnitelman kanssa. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuutta parannetaan olennaisesti koordinoimalla em. suunnitelmia, johon kehyssuunnitelman käynnistynyt yhteistyö antaa hyvät mahdollisuudet.

Kaupunginhallitus korostaa lopuksi, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja sen aluerakennevaihtoehdot tulisi kytkeä osaksi koko Uudenmaan aluekehittämistoimintaa ja erilliset maakunnanliitot yhdistää, minkä jälkeen Uudellemaalle tulisi laatia yksi yhteinen maakuntasuunnitelma.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2040 luonnos 15.6.2009
	Liite 2	Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 tarkastelu, luonnos 15.6.2009
	Liite 3	Asiantuntijalausunto Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2040 varten
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 9.8.2009
	Liite 5	Kiinteistöviraston lausunto 17.8.2009
	Liite 6	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 17.8.2009

./. Kj toteaa, että Itä-Uudenmaan liitto pyytää (24.6.2009) maakuntasuunnitelman luonnoksesta lausuntoa 7.9.2009 mennessä. Luonnos ja sen liitteet ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1-3. Hallintokeskus on pyytänyt luonnoksesta talous- ja suunnittelukeskukselta, kaupunkisuunnitteluvirastolta ja kiinteistövirastolta lausuntoa, jotka ovat tämän asian liitteinä 4-6.

Kj toteaa lisäksi, että asia on valmisteltu samanaikaisesti lausunnolla olevan Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaluonnoksen kanssa.

Edellinen Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, hyväksyttiin Itä-Uudenmaan maakuntavaltuustossa 12.12.2005. Helsingin kaupunginhallitus antoi suunnitelmaluonnoksesta lausuntonsa 26.9.2005 (§ 1143).

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2040 valmistelu on käynnistynyt vuoden 2008 loppupuolella ja suunnitelma käsitellään maakuntavaltuustossa syksyllä 2009.

Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Sen laatiminen perustuu kahteen lakiin: maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä alueiden kehittämislakiin. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnan- ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja tavoitteita. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan yhteinen tahto, mitä halutaan tehdä. Maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa puolestaan esitetään, miten tämä tahtotila halutaan toteuttaa.

Itä‐Uudenmaan maakunnan visio 2040:

”Itä‐Uusimaa on ympäristöltään ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen, energinen ja uudistuva rannikkomaakunta, jossa on asukkaalle hyvän elämän edellytykset. ”

Itä‐Uudenmaan maakunnan yleiset kehittämistavoitteet

- Itä‐Uudenmaan maakuntaa kehitetään niin, että itäuusmaalaisten elämän perusteita, kuten terveellistä ympäristöä, työtä ja asumista, hoidetaan tulevat sukupolvet huomioon ottaen

- Itä‐Uudenmaan eri osien tasapainoista ja omaleimaista kehittymistä sekä vetovoimaisuutta edistetään

- Innovaatiotoimintaa kuten energia‐ ja palveluinnovaatioita edistetään

- Osaamista vahvistetaan vastaamaan maakunnan tarpeita

- Elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan

- Kulttuuriperinnettä ja kulttuurialueita vaalitaan

- Väestön kasvun hallittu sijoittuminen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja täydentäen

- Houkuttelevuuden ja työpaikkaomavaraisuuden parantaminen toimivan liikennejärjestelmän ja palvelukeskusten verkoston sekä korkealaatuisen asuinympäristön avulla

- Hyödynnetään pääkaupunkiseudun ja Itämeren alueen mahdollisuuksia (kasvupotentiaalia) omiin vahvuuksiin tukeutuen

Alueelliset tavoitteet muotoutuvat vuorovaikutuksen ja aluerakennevaihtoehtojen vertailun myöhemmässä vaiheessa.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetään elinvoimaisen ja kilpailukykyisen Itä‐Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi seuraavia yleisiä strategisia linjauksia:

- Omien vahvuuksien hyödyntäminen kasvavalla metropolialueella

- Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, keskeisinä suuntina pääkaupunkiseutu ja Etelä‐Suomi, Itämerenalue, erityisesti Viro ja Pietari, Pohjoismaat.

- Osaamisen vahvistaminen, energiainnovaatiot

- Uusien asioiden ja toimintatapojen kehittäminen, palveluinnovaatiot ja sosiaaliset innovaatiot

Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisessä on valittu neljä strategista painopistettä, jotka pohjautuvat sekä aiempaan maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan että maakuntasuunnitelman 2040 valmisteluun.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt toimintalinjat ovat:

- Elinkeinot

- Osaaminen ja innovaatiot

- Hyvinvointi ja palvelut

- Aluerakenne, elinympäristö ja yhteydet

- Itä‐Uudenmaan kehittäminen ekoseuduksi, nykyistä vähähiilisempi liikenne ja asuminen sekä ympäristön vaaliminen

- HELI ‐radan ja sen kehitysvyöhykettä tukevan aluerakenteen määrätietoinen kehittäminen

Toimintalinjat sisältävät toimenpidekokonaisuuksia ja strategisia hankkeita, joita päättäjät, maakunnan keskeiset toimijat ja rahoittajat työstävät yhdessä vuoden 2009 aikana käynnistyvässä maakuntaohjelmatyössä.

./. Maakuntasuunnitelman ja toisen vaihemaakuntakaavan tueksi on valmisteilla Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 –tarkastelu, joka sisältää neljä tavoitteellista aluerakennevaihtoehtoa. Maakuntasuunnitelmaluonnoksen valmistelua varten on lisäksi pyydetty asiantuntijalausunto, jossa tarkastellaan tulevaisuuden muutoksia, megatrendejä ja niiden vaikutuksia Itä-Uudenmaan maakunnan tavoitteisiin ja edellisessä suunnitelmassa esitettyihin painotuksiin. Aluerakennetarkasteluluonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 2 ja asiantuntijalausunto liitteenä 3.

STRATEGIAILTAKOULUASIA: SELVITYSTEN TEKEMINEN HELSINGIN JA VANTAAN YHDISTÄMISEN EDUISTA JA HAITOISTA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN SEUTUHALLINTOMALLEISTA

Khs 2009-1709

KJ Kaupunginhallitus päättänee Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisselvityksestä ja seutuhallintomalleja koskevasta selvityksestä sekä Vantaan kaupungille tehtävästä esityksestä seuraavaa:

Kaupunginhallitus pitää hyvänä lähtökohtana Vantaan kaupunginvaltuuston 15.6.2009 hyväksymää ohjeellista toteutussuunnitelmaa Helsingin ja Vantaan yhteiselle selvitykselle kaupunkien yhdistymisen eduista ja haitoista sekä aloitetta muille Helsingin seudun kunnille seudun hallintomallia koskevan selvitystyön käynnistämisestä. Toteuttamalla molemmat rinnakkaiset selvityshankkeet samanaikaisesti saadaan seudun kuntarakenteen ja muun hallinnollisen kehittämisen kannalta kattavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Kaupunginhallitus päättänee, että

1 Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen toteutuksen valmistelua jatketaan liitteenä 1 olevien ohjeellisten toteuttamisperiaatteiden pohjalta

2 kaupunki osallistuu Helsingin seudun kaksiportaista seutuhallintomallia koskevan selvityksen toteutukseen yhdessä Vantaan ja muiden Helsingin seudun kuntien kanssa liitteenä 2 olevien jatkovalmistelussa ohjeellisesti huomioon otettavien toteuttamisperiaatteiden pohjalta

3 esittää Vantaan kaupungille kohdissa 1-2 tarkoitettujen selvitysten tekemistä edellä päätettyjen periaatteiden mukaisesti kaupunginjohtajien johdolla tapahtuvan jatkovalmistelun pohjalta

4 ilmoittaa Vantaan kaupungille, että kaupunki on valmis osallistumaan seutuhallintomalleja koskevaan selvitystyöhön sen edellyttämällä virkatyöpanoksella ja siitä aiheutuvien muiden kustannusten kattamiseen kuitenkin enintään kaupungin väestöosuuden suhteessa.

5 todeta, että edellä tarkoitetuista selvityksistä aiheutuvista kustannuksista ja kustannustenjaosta kuntien kesken päätetään erikseen kustannusarvioiden valmistuttua

6 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan edellä mainituista selvityksistä kuntien välillä solmittavat sopimukset.

Lopuksi kaupunginhallitus esittää toivomuksenaan, että selvitystyö voidaan käynnistää mahdollisimman pikaisesti niin, että selvitystyön tulokset ovat käytettävissä jo syksyllä 2010.

Kirje Vantaan kaupungille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet
	Liite 2	Helsingin seudun seutuhallintomalleja koskevan selvityksen toteuttamisen periaatteet
	Liite 3	Vantaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote, 15.6.2009 9 § liitteineen
	Liite 4	Vantaan kaupungin kirje 18.6.2009

Kj toteaa, että Khs esitti (23.3.2009) Vantaan kaupungille yhteistä selvitystä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen etujen ja haittojen arvioimiseksi. Selvityksen tulee olla kattava myös siten, että sen pohjalta voidaan arvioida ja päättää, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu.

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti (6.4.2009), että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista kuntaliitosselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai sen liittämiseksi toiseen kuntaan. Kaupunginvaltuusto päätti olla mukana selvityksen laatimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista sillä edellytyksellä, että yhdessä Helsingin ja muiden halukkaiden kuntien kanssa selvitetään 4 - 14 kunnan kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat. Samalla kaupunginvaltuusto edellytti, että sen 15.6.2009 pidettävän kokouksen käsiteltäväksi tuodaan esitys selvitysten toteuttamissuunnitelmiksi.

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti (15.6.2009), että kaksiportaisen seutuhallintomallin sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisen etuja ja haittoja koskevat selvitykset tehdään päätöksen mukaisten ohjeellisten toteuttamissuunnitelmien ja kustannusarvioiden mukaisesti.

Vantaan kaupunginvaltuuston päätös ja sen liitteenä olevat molempien selvitysten ohjeelliset toteuttamissuunnitelmat ovat tämän asian liitteenä 3.

Edelleen Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että yhdistymisselvityksen organisointi, toteuttamissuunnitelma ja sisällön osa-alueet sekä kustannukset tarkentuvat Helsingin ja Vantaan kaupunginjohtajien johdolla tapahtuvassa yhteisessä valmistelussa syksyn 2009 aikana.

Vantaan kaupunki on lähettänyt (18.6.2009) Helsingille ja muille Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyösopimuksen piirissä oleville kunnille tiedustelun halukkuudesta osallistua Vantaan kaupunginvaltuuston 15.6.2009 tekemän päätöksen mukaiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskevan selvityksen tekemiseen. Kuntien vastaukset on pyydetty elokuun loppuun mennessä.

Kj toteaa, että Kvston 29.4.2009 hyväksymän tämän valtuustokauden strategiaohjelman ja Khn tekemän täytäntöönpanopäätöksen (22.6.2009) mukaan pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyötä kehitetään ja tavoitteena on palvella kaupunkilaisia ja yrityksiä joustavasti kuntarajojen häiritsemättä. Helsingin seudun kehityksen turvaamiseksi tarvitaan kansallisesti toimiva kuntarakenne ja nykyistä merkittävästi pienempi kuntien määrä. Strategiaohjelman mukaan selvitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisen tai seutuhallinnon mahdollisuudet vuoden 2013 alusta.

Kj toteaa edelleen, että selvitysten toteuttamistapaa on valmisteltu kaupunginjohtajien yhteistyönä. Tarkoituksena on jatkaa selvitysten toteutuksen ja niitä koskevien sopimusten valmistelua niin, että sopimukset valmistuisivat syys-lokakuun vaihteessa.

LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEEREISTÄ

Khs 2009-1559

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Perusopetuksen laatukriteerit työryhmän muistio

Opetusministeriö pyytää (23.6.2009) Khn lausuntoa perusopetuksen kriteerit työryhmän muistiosta. Lausuntopyynnössä todetaan, että pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien voimavarojen käyttäminen koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Opetusministeriö asetti päätöksellään 8.11.2007 perusopetuksen laatukriteereitä valmistelevan ohjausryhmän ja valmisteluryhmän. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmien tehtävänä oli

1. selvittää erilaisten laatujärjestelmien sopivuutta perusopetuksen laadun kehittämiseksi ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet

2. laatia ehdotukset perusopetuksen toiminnan laadun kriteereiksi opetuksen järjestäjä- ja koulutasoille

3. tehdä esitys siitä, miten perusopetuksen laatukriteereillä tuetaan perusopetusta koskevien säädösten toteutumista, koulutuksen laadun kehittämistä ja oppimisen edellytysten parantamista

4. esittää arvio perusopetuksen laadun kriteereiden käyttöönoton kustannusvaikutuksista.

Työryhmät luovuttivat toimeksiannon mukaisesti muistionsa opetusministeriölle 11.6.2009.

./. Sj ilmoittaa, että työryhmän muistio on luettavissa vain sähköisesti. Muistioon sisältyvä tiivistelmä on myös paperiliitteenä.

Opetuslautakunta toteaa (1.9.2009), että pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien voimavarojen käyttäminen koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Laatukriteereiden tavoitteena on tarjota kunnallisille päätöksentekijöille käytännöllistä työkalua, jolla voidaan arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Perusopetuksen laatukriteerit antaa kouluille ja opetuksen järjestäjille työvälineen arvioida yhdessä toimintaansa.

Esittelijän mielestä on erittäin hyvä, että perusopetuksen laatuun kiinnitetään huomiota. Opetusministeriö pyrkii laatukriteereillä kiinnittämään opetuksen järjestäjien huomiota siihen, että perusopetusta koskeva lainsäädäntö ja sitä ohjaavat normit on täytettävä, jotta opetus tapahtuisi laadukkaasti. Laatukriteerien kautta ei pidä kuitenkaan määritellä uusia normeja, jotka olisivat olemassa olevaa lainsäädäntöä tiukemmat.

Esitetyt laatukriteerit ovat pääosin oikeansuuntaisia ja tarjoavat opetuksen järjestäjille ja kouluille toimivan työkalun oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen. Muistion perusratkaisu on hyvä. Kuvausosio kertoo, millainen on hyvin hoidettu perusopetus ja laatukriteerit-osio konkretisoi asiaa. Laatukorttien perusrakenne on selkeä, mutta sisältöä tulisi saada vielä tasalaatuisemmaksi.

Kaikkia perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattuja koulun toiminnan osia ei ole otettu mukaan laatukriteereihin. Laatukortteja tulisi näiltä osin tarkentaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa olevaa keskeistä oppimisympäristökäsitettä ei ole sovellettu asiakirjassa. Oppimisympäristöt tulisi nostaa esiin laveasti oppimista tukevina ympäristöinä, joiden pohtimiseen koulutuksen järjestäjiä ja kouluja tulisi kannustaa. Moderni oppimisympäristöajattelu syvenee varsinaisen oppimisen puitteiden (fyysinen tai virtuaalinen ympäristö) lisäksi opetuksen menetelmiin ja lähtökohtiin (opetuksen ongelmakeskeisyys, oppijan oma aktiivisuus, oppimista tukevat asiantuntijoiden verkostot).

Kunnat ovat eri vaiheissa koulutuksen laadun kehittämisessä ja arvioinnissa. Nyt esitetyt perusopetuksen laatukriteerit antavat hyvän työkalun laadun itsearviointiin laatutyötä aloittavalle koululle ja kunnille. Mikäli kunnassa on jo käytössä arviointijärjestelmä, voidaan laatukriteereitä hyödyntää siinä. Nyt esitetyt laatukriteerit tulee nähdä osana jo tehtyä opetuksen laadunkehittämistyötä ja opetuksen järjestäjillä tulee olla oikeus valita laadun arviointiin opetuksen järjestäjän näkökulmasta paras väline.

Kaikki Helsingin kaupungin peruskoulut ovat tehneet omasta toiminnastaan itsearvioinnin EFQM:llä vuosina 2008–2009. Nyt esitetyt perusopetuksen laatukriteerit eivät sinänsä tuo uusia elementtejä tähän, mutta nyt esitettyjä laatukriteereitä voidaan jatkossa hyödyntää perusopetuksen itsearvioinnissa.

Perusopetuksen laatukriteerien toteutumisella on vaikutusta koulun oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.

Sj toteaa, että laatukriteerien käyttöönotosta ei välttämättä aiheudu välittömiä kustannusvaikutuksia, koska perusopetuksen järjestäjät itse päättävät toimenpiteistä laadun kehittämiseksi. Helsingin kaupungin peruskouluilla on jo käytössä itsearviointimenettely. Lisäksi kaupungin opetusviraston edustaja on ollut mukana perusopetuksen kriteereitä valmistelevassa työryhmässä.

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN TUOMARINKYLÄN TONTTIEN 35166/48, 35173/7 JA 13, 35174/6 JA 35176/15 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11739)

Khs 2008-93

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Tuomarinkylän tonttien 35166/48, 35173/7 ym. asemakaavan muutosehdotus nro 11739)

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 16.4.2009 hyväksynyt 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Torpparinmäki) tonttien 35166/48, 35173/7 ja 13, 35174/6 ja 35176/15 asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.12.2007 päivätyn ja 16.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11739 mukaisena. Muutetusta ehdotuksesta on poistettu tontti 35176/14.

Tontit sijaitsevat Tuomarikylän kaupunginosan Torpparinmäen osa-alueella, joka on alun perin 1940–1950-lukujen vaihteessa rakentunut yhtenäinen omakotitaloalue.

Yleiskaavan suojeluperiaatteen mukaisesti tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueiksi, joilla ympäristö säilytetään (AO/s). Kaikki kaava-alueella olevat alkuperäiset jälleenrakennuskauden omakotitalot, yhteensä 3 taloa, osoitetaan suojeltaviksi sr-2-merkinnällä eli kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa suorittaa sellaisia korjaus-, lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennusten kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai muuttavat rakennusten ominaispiirteitä.

Torpparinmäen rakennusoikeusselvityksen mukaisesti ns. vaihettumisvyöhykkeillä tonttitehokkuuksia korotetaan tontinomistajien hakemuksesta. Nyt laaditun kaavan tontit sijaitsevat näiden vyöhykkeiden ulkopuolella. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti on kuitenkin perusteltua sallia myös muilla Torpparinmäen tonteilla tonttitehokkuus e = 0.25. Kaavatyössä on selvitetty, että tämä tonttitehokkuus on mahdollista toteuttaa tonteilla suojeluperiaate huomioon ottaen.

Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tonttien (tontti 35176/14 poistettu ehdotuksesta) yhteenlaskettu pinta-ala on 6 753 m². Voimassa olevan asemakaavan mukaan tonttien rakennusoikeus on 1 217 k-m² tonttitehokkuudella e = 0.18. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan rakennusoikeus on 1 690 k-m² tonttitehokkuudella e = 0.25. Rakennusoikeus nousee yhteensä n. 473 k-m², mutta asuntojen lukumäärä pysyy samana, sillä muutoksessakin säilyy määräys, jonka mukaan tontin pinta-alan 700 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 1 690 k-m².

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine

XXXX XXXX:n mielestä (13.2.2008) tontilla 35176/14 (Lautamiehenpolku 6) olevaa rintamamiestaloa ei tule suojella asemakaavalla. Tämän huonokuntoisen rakennuksen korjaaminen ja kunnossapito aiheuttaisivat kohtuuttomia kustannuksia sen omistajalle eli XXXX XXXX:n kuolinpesälle, jonka osakas muistuttaja on.

Talon kuntoa kuvaamaan XXXX XXXX on liittänyt muistutukseensa katselmusmuistion, jonka on laatinut rakennusinsinööri Eero Kotkas, SNIL/insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että rakennus kuuluu Torpparinmäen alkuperäiseen 1950-luvun alussa rakennettuun omakotialueeseen, joka on yksi Helsingin parhaimmin säilyneistä rintamamiestaloalueista.

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueelle laadituissa asemakaavan muutoksissa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan alkuperäiset asuinrakennukset suojellaan sr-2-merkinnällä, korttelialueet AO/s-merkinnällä samalla kun tonttitehokkuuksia korotetaan.

Koska rakennuksesta laadittu katselmusmuistio on laadittu pintapuolisesti yhden käyntikerran perusteella, se ei anna riittävää ja luotettavaa kuvaa rakennuksen kunnosta, eikä sen perusteella voida arvioida, ettei rakennus olisi kohtuullisin kustannuksin korjattavissa. Asiasta on neuvoteltu muistuttajan kanssa. Muistuttaja pysyy edelleen kannassaan. Rakennuksesta on laadittava tarkempi kuntotutkimus päätöksenteon pohjaksi. Perusteellista kuntotutkimusta ei ole mahdollista laatia pikaisella aikataululla.

Lautakunta katsoo, että on perusteltua irrottaa kyseisen rakennuksen tontti 35176/14 tästä asemakaavan muutosehdotuksesta, jotta muutosehdotus voidaan viedä eteenpäin muiden viiden tontin osalta. Tontilla olevan rakennuksen säilyttämistä selvitetään erikseen ja laadittavien selvitysten perusteella valmistellaan tontille erillinen kaavamuutos.

Vs. Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

SUUTARILAN TONTTIEN 40011/20 JA 40013/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11898)

Khs 2009-1519

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40011 tontin nro 20 ja korttelin nro 40013 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.5.2009 päivätyn piirustuksen nro 11898 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11898 (Suutarilan tontit 40011/20 ja 40013/7)

Riimusauvantie 21 ja 25

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.5.2009) mm., että tonttien omistajat ovat pyytäneet 4.11.2008 ja 10.11.2008 asemakaavan muuttamista siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Tontilla 40011/20 on voimassa asemakaava nro 7120 (vahvistettu 5.6.1975) ja tontilla 40013/7 asemakaava nro 10028 (vahvistettu 5.8.1994).

Kaavojen mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa rakentaa enintään yhden asunnon kutakin tontin alkavaa 500 m² kohti sekä tontin kerrosalaan laskettavan talousrakennuksen. Lisäksi tontille saa rakentaa talous- tai asuinrakennuksen yhteyteen autosuojia, joiden kerrosala on enintään 25 m²/asunto.

Tontit on aidattava lauta- tai pensasaidalla katuihin ja puistoalueisiin rajoittuvilta osiltaan.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja
-aika on vaihtelevaa. Tontilla 40013/7 on kaksi omakotitaloa vuosilta 1958 ja 2008, mutta tontilla 40011/20 on vain vanha talousrakennus.

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksessa tontit ovat merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:een, suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asemakaavaan merkitystä kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärän rajoitusta on muutettu siten, että kutakin tontin täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavaan merkitystä asuntokerrosalasta.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.25:een.

Tonttien pinta-ala on 2 406 m² ja kerrosala 601 k-m² (lisäystä 119 k‑m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin 40011/20 rakennusoikeus lisääntyy 43 k-m² ja 76 k-m² tontin 40013/7. Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 27.3.–9.4.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.–21.8.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

d muutetaan voimassa olevan asuinrakennuksen ullakkotilan käyttötarkoitusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

AS. OY HELSINGIN POHJOINEN HESPERIANKATU 25:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1741

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1741/526 mukaisena.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että rakennusten muutostöissä tulee noudattaa kaavan suojelumääräyksiä, autopaikkoja ei tule sijoittaa pihalle ja, että olemassa oleviin rakennuksiin tulee rakentaa riittävästi yhteistiloja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Taka-Töölön tontti 14481/35)
	Liite 2	Ympäristökartta (Taka-Töölön tontti 14481/35)
	Liite 3	Asemapiirustus (Taka-Töölön tontti 14481/35)

As. Oy Helsingin Pohjoinen Hesperiankatu 25 pyytää (8.5.2009) poikkeamislupaa 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 14481 tontille nro 35 (Pohjoinen Hesperiankatu 25).

Hakijan tarkoituksena on asuinkerrostalojen korttelialueella olevan rakennuksen pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuntolakäyttöön. Rakennus peruskorjataan asuntolaksi siten, että poiketaan tontin käyttötarkoituksesta, asuntojen keskipinta-alasta sekä autopaikkojen ja yhteistilojen määrästä.

Hakija perustelee hakemustaan mm. sillä, että rakennus on alun perin suunniteltu asuntolaksi ja nyt kyse on rakennuksen korjaamisesta sen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.8.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Tontilla on voimassa asemakaava nro 11552 (saanut lainvoiman 8.6.2007). Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tontilla sijaitsee kerrostalotorni ja siihen kuuluva siipirakennus. Tontille 35 sallittu kerrosala on 6 500 k-m² ja asuntojen keskipinta-alaksi on määrätty vähintään 60 m² huoneistoalaa. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja kellarikerrokseen saa sijoittaa myös asuinympäristöön soveltuvia kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja, työ- ja liiketiloja sekä julkisia lähipalvelutiloja. Tornirakennus on kytketty yhdyskäytävän välityksellä viereisellä tontilla 34 sijaitsevaan toiseen tornirakennukseen, joka kuuluu asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AKS). Tonteilla olevat rakennukset ja osa sisätiloista on suojeltu (sr-2).

Asemakaavassa tonttien 34 ja 35 autopaikat on määrätty sijoitettavaksi kyseisten korttelialueiden alle. Asemakaavan mukaan maanalainen pysäköintitila on rakennettava AK- ja AKS-korttelialueiden yhteisenä siten, että autopaikat saa sijoittaa osittain tai kokonaan toiselle korttelialueelle. Ajo autonsäilytystiloihin on järjestettävä AKS-korttelialueen kautta. Pysäköinti saadaan rakentaa kahteen kerrokseen. Maanalaiseen autonsäilytystilaan on rakennettava vähintään seuraavat, kiinteistön omaan käyttöön tarkoitetut autopaikat: 1 ap/125 m² asuinkerrosalaa, 1 ap/250 m²asuntolakerrosalaa ja 1 ap/350 m² muuta kerrosalaa. Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihamaalle.

Tonteilla 34 ja 35 olevat rakennukset muodostavat rakennustaiteellisesti korkeatasoisen ja kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden. Rakennukset on alun perin suunniteltu sairaalan henkilökunnan asunnoiksi (arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä).

Hakijan tarkoituksena on peruskorjata tontilla oleva rakennus kansainvälisten tutkijoiden asuntokäyttöön (noin 100 asunnon asuntola), niin että asuntojen keskipinta-ala on vähemmän kuin 60 m² ja rakentaa maanalainen pysäköintitila pienempänä, yksitasoisena (33 autopaikkaa).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen, asuntojen keskipinta-alan, autopaikkamäärän ja yhteistilojen määrän osalta. Asemakaavan edellyttämä autopaikkamäärä on haetun käyttötarkoituksen muutoksen perusteella laskettuna tonteilla 34 ja 35 yhteensä 45 autopaikkaa (asuntolakerrosala 42 ap, muu kerrosala 3 ap).

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (23.6.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontilla oleva rakennus on alun perin suunniteltu sairaalan henkilökunnan asunnoiksi. Sen käyttäminen asuntolana on alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaista ja perusteltua. Asuntolahuoneistot yleensä ovat tavanomaisia asuinhuoneistoja pienempiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta ja asuntojen keskipinta-alamääräyksestä voidaan näin ollen poiketa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin autopaikkojen tarve on vähäisempi kuin kaavan edellyttämä, koska asunnot ovat tulossa kansainvälisten tutkijoiden käyttöön ja läheisillä kaduilla on toimiva asukaspysäköintijärjestelmä. Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että tontteja 34 ja 35 varten riittää yhteensä 33 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava maanalaiseen pysäköintitilaan. Maan päälle ei saa sijoittaa autopaikkoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lisäksi, että rakennusten muutostöissä on noudatettava kaavan suojelumääräyksiä ja näin huolehdittava rakennusten historiallisten, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen turvaamisesta. Yhteistiloja on rakennettava olemassa oleviin rakennuksiin riittävästi.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakennusten muutostöissä noudatetaan kaavan suojelumääräyksiä, pihalle ei sijoiteta autopaikkoja ja yhteistiloja rakennetaan olemassa oleviin rakennuksiin riittävästi.

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1759

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1759/526 mukaisena 1.1.2020 asti edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 26.6. ja 30.6.2009 päivättyjä suunnitelmia.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pitäjänmäen tontti 46010/8)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pitäjänmäen tontti 46010/8)
	Liite 3	Asemapiirros (Pitäjänmäen tontti 46010/8)

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma pyytää (17.4.2009) poikkeamislupaa 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46010 tontille nro 8 (Kornetintie 8) sekä Pitäjänmäentien katualueelle.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistorakennus (2 250 k-m²) kehitysvammaisten ryhmäkotiasunnoiksi sekä kuntoutustoimintakäyttöön. Lisäksi katualueen osalle on tarkoitus sijoittaa tonttia palvelevia autopaikkoja. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan käyttötarkoituksesta sekä tontin että katualueen osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on ollut tyhjillään useamman vuoden. Rakennus ei kerroskorkeuksiltaan enää vastaa nykyaikaisten toimitilojen teknisiä vaatimuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.8.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Tontilla on voimassa 20.3.1991 vahvistettu asemakaava nro 9637. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K). Tontin pinta-ala on 1 540 m² ja rakennusoikeus on 2 250 k-m². Sallittu enimmäiskerrosluku on neljä.

Pitäjänmäentien katualueella on voimassa 1.9.1978 vahvistettu asemakaava nro 7730. Ajorata-, pyörätie- sekä jalkakäytäväalueen ja korttelin 46010 välissä on noin 16 metriä leveä kaistale katualuetta, jossa on tontin kohdalla osittain luonnonpuustoa, mutta etelämpänä viereisten tonttien autopaikkoja.

Tontilla on nelikerroksinen (kolme kerrosta ja maanpäällinen kellarikerros) 1960-luvulla rakennettu toimistotalo, jossa kaavan mukainen rakennusoikeus on lähes kokonaan käytetty. Korttelissa 46010 on rivi vastaavanlaisia toimistotaloja, Kornetintien varressa on korttelissa 46009 asuinrakennuksia ja toisella puolella on 1980-luvulla valmistunut toimistorakennus sekä uusi lasten päiväkotirakennus ja sen leikkialue Takomopuistossa.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa olemassa olevan toimistorakennuksen 1. kerros Rinnekoti-Säätiön käyttöön kehitysvammaisten asuntolaksi (14 ryhmäkotipaikkaa). Rakennuksen 2. ja 3. kerros esitetään muutettavaksi kurssimuotoista sopeutumisvalmennustoimintaa harjoittavan Lasten Kuntoutuskodin käyttöön. Toiseen kerrokseen tulee majoitusosa ja kolmanteen lähinnä toimisto- ja opetustiloja sekä liikuntasali. Maanpäällinen kellarikerros tulee toimijoiden yhteiseen käyttöön päivätoiminta, sekä huolto- ym. tiloina. Osa tontin viereisestä Pitäjänmäentien katualueesta esitetään käytettäväksi tontin laajennukseksi. Tontti ja katualue ovat kaupungin omistuksessa. Tontti on vuokrattu hakijalle.

Hakemuksen 14.4.2009 päivätyissä suunnitelmissa esitettiin katualueen osa käytettäväksi piha-alueena ja autopaikat oli sijoitettu Kornetintieltä tultaessa tontin eteläsivulle. Hakemuksesta kuultiin osallisia sekä asianosaisia hallintokuntia 25.5.–9.6.2009.

Hakija on toimittanut kaupunkisuunnitteluvirastoon uudet 26.6./30.6.2009 päivätyt piirustukset, jotka korvaavat aikaisemmat suunnitelmat (14.4.2009). Hakija on ympäristökeskuksen ja sosiaaliviraston lausuntojen johdosta täydentänyt asiakirjoja toiminnan luonnetta koskevilla lisäselvityksillä sekä meluselvityksellä ja muuttanut lausuntojen johdosta suunnitelmia sisätilojen ja pihatilojen osalta.

Rakennuksen suunnitelmiin on tehty sosiaaliviraston edellyttämät muutokset, mutta ryhmäkotipaikka on pidetty ennallaan (14). Asuinhuoneisiin on mm. lisätty kaikille omat kylpyhuoneet ja minikeittiöt. Pihasuunnitelmaa muutettu niin, että Pitäjänmäentien puoleiseen päähän katualueesta vuokrattavalle osalle sijoitetaan tarvittavat autopaikat, jolloin oleskelupiha sijoittuu rakennuksen eteläsivulle Kornetintien puoleiseen päähän. Tällöin vaaditut meluarvot eivät ylity ja pienhiukkaspäästöjen etäisyysvaatimukset täyttyvät.

Ryhmäkotiasunnoista hakija esittää lisäselvityksenä mm. seuraavaa:

"Rinnekoti-Säätiön Ryhmäkodin asunnot (RK-Asunnot) on ryhmitelty kahdeksi kokonaisuudeksi. Ryhmäasumisen luonteeseen kuuluu, että jokaisella asukkaalla on oma pieni asunto. Asunnoissa on yksilöllisiä eroja ja tilojen yleisilme on viihtyisä. Yleiset tilat mahdollistavat yhteisöllisyyden ryhmäkodin toiminnassa.

Asukkaat käyvät arkipäivisin työ- ja päivätoiminnassa, koulussa ja muissa kodin ulkopuolisissa aktiviteeteissa. Vapaa-aikana he käyttävät ympäristön tarjoamia harrastus- ja virkistyspalveluja sekä ryhmäkodin läheisyydessä sijaitsevan Talin ulkoilualueita. Kornetintien puoleista piha-aluetta käytetään lisänä, kun on kyse lyhytkestoisesta oleskelusta tai esimerkiksi siirtymisiin liittyvistä odotustilanteista (esim. taksin odotus)."

Päivätoimintayksikön toiminnasta hakija esittää lisäselvityksenä mm. seuraavaa:

"Kornetintien päivätoiminta sijaitsee RK-Asuntojen ja Lasten Kuntoutuskodin yhteydessä ja tarjoaa päivä- ja erityispäivätoimintaa 18 asiakkaalle. Kornetintien päivätoiminta on suunnattu yksilöllistä tukea, ohjausta tai valvontaa tarvitseville asiakkaille.

Kornetintien päivätoiminnassa on 3 ryhmää. Ryhmissä päivittäin vaihtelevat erilaiset teemat kuten musiikki, kädentaidot, kodinhoidolliset työt ja aistitoiminnot. Ulkoilu ja liikunta on osa päivittäistä toimintaa ja siinä hyödynnetään lähiympäristön ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Kornetintien tontilla vietetään ohjatusti aikaa iltapäivisin, kun asiakkaat odottavat kotiin lähtöä."

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan käyttötarkoituksesta sekä tontin että katualueen osalta.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Ympäristökeskus on (9.6.2009) lähettänyt hakemuksesta ja 14.4.2009 päivätyistä suunnitelmista seuraavan kannanoton:

"Asuntolan suunniteltu oleskelualue sijaitsee Pitäjänmäentien puolella. Helsingin meluselvityksen 2007 mukaan melutaso tällä alueella on n. 65–70 dB. Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaan melutaso ei saisi ylittää asuinalueilla ja hoitolaitosten piha-alueilla 55 dB. Oleskelualueen reunaan on suunniteltu 1,5 m korkuista muuriaitaa, joka ei oletettavasti mm. maasto-olosuhteista johtuen alenna melua riittävästi. Pitäjämäentien liikennemäärä oli vuonna 2008 18 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulla kulkee tavanomaista enemmän busseja, joiden tuottamat meluhuiput lisäävät liikenteen meluhäiriötä.

Pääosa oleskelualueesta sijaitsee 12–25 metrin etäisyydellä nykyisestä katualueesta. YTV:n vähimmäissuositusetäisyys liikenteen epäpuhtauksien haittojen välttämiseksi on kadun liikennemäärällä noin 28 metriä. Suositusetäisyyksiä sovelletaan ns. herkille kohteille, joissa oleskelevat ovat tavanomaista herkempiä liikenteen haitoille.

Jatkossa Raidejokerin rakentamisen yhteydessä Pitäjänmäentietä jouduttanee siirtämään lähemmäksi pihaa, jolloin myös liikenteen haitat tulisivat lisääntymään.

Ympäristökeskuksen mielestä tontti ei liikenteen melu- ja epäpuhtaushaittojen vuoksi täytä terveyden ja viihtyisyyden vaatimuksia eikä sitä siten voida pitää soveltuvana suunniteltuun kehitysvammaisten asuntolakäyttöön."

Sosiaalivirasto on (7.7.2009) antanut hakemuksesta ja 14.4.2009 päivätyistä suunnitelmista seuraavan lausunnon:

"Helsingin sosiaalivirasto on tutustunut Rinnekoti-Säätiön Kornetintie 8 hankkeeseen ja ottaa kantaa hankkeeseen suunnitellun kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodin ja päivätoiminnan osalta. Lasten Kuntoutuskotia varten suunnitelluista tiloista sosiaalivirastolla ei ole lausuttavaa, koska kuntoutuskodin palveluja sosiaalivirasto ei ole ostanut.

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto toteuttaa kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen hankkeen vuosina 2007–2017 (ASU-hanke). Hankkeen tavoitteena on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Asumisen laatutasoa nostetaan. ASU-hanke turvaa Helsingissä asumisratkaisut nykyisin laitoksissa tai huonokuntoisissa asumispalveluissa asuville sekä aikuisena lapsuuskodistaan näihin palveluihin jonottaville henkilöille. Laitospaikkojen osalta tavoitteena on, että helsinkiläisille kehitysvammaisille henkilöille varataan tulevaisuudessa noin 50 laitospaikkaa. Muut nykyiset laitospaikat korvataan uusilla, monimuotoisilla asumisen järjestelyillä.

Rinnekoti-Säätiö toteuttaa omalta osaltaan laitospaikkojen vähentämistä perustamalla neljä 18-paikkaista asumisyksikköä helsinkiläisille kehitysvammaisille henkilöille eri puolille Helsinkiä. Kornetintie 8:n hanke ei kuulu näihin alkuperäisiin suunnitelmiin. Sosiaalivirasto näkee tärkeäksi, että Rinnekodin laitospaikkoja vähennetään valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti ja suhtautuu sen vuoksi myönteisesti hankkeeseen. Sosiaalivirasto kuitenkin edellyttää, että hankkeen suunnittelussa pyritään noudattamaan sosiaaliviraston omille yksiköille asettamia laatutavoitteita niin pitkälle kuin mahdollista.

Sosiaaliviraston edellyttämiin laatutavoitteisiin pääseminen merkitsee sitä, että asukkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien asuinhuoneiden pinta-aloja kasvatetaan esitetystä ja jokaisella asukkaalla tulee asuinhuoneen lisäksi olla henkilökohtainen, tarpeeksi väljä hygieniatila. Asuinhuoneen varustuksena tulee olla tarpeellinen määrä komeroita ja minikeittiövarustus. Kummallekin ryhmälle tulee tämän lisäksi suunnitella tarkoituksenmukaiset oleskelutilat. Edellä esitetyt tilavaatimukset merkitsevät sitä, että Kornetintielle esitettyä 14 asukkaan asukaspaikkamitoitusta täytyy väljentää.

Päivätoimintatilojen suunnittelu samanaikaisesti asumispalvelujen suunnittelun kanssa vastaa sosiaaliviraston tavoitteita. Sijainti ensimmäisessä kerroksessa on saattoliikenteen ja pihayhteyden kannalta periaatteessa hyvä. Jotta tilojen soveltuvuutta tietylle käyttäjäryhmälle kyetään arvioimaan, tarvitaan täsmennetty suunnitelma käyttötarkoituksesta ja tiloista. Yleisesti voidaan tämän hetkisestä suunnitelmasta todeta, että 16–18 vammaiselle suunnitellussa päivätoimintatilassa tarvitaan useampia kuin yksi esteetön WC, jotka sijaitsevat kyseisen toimintatilan sisäpuolella."

Kiinteistövirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista haetun käyttötarkoitusmuutoksen osalta. Kornetintien korttelissa 46010 on myös viereisillä tonteilla vuokrattuna Pitäjänmäentien katualuetta tontin laajennukseksi, lähinnä autopaikkoja varten. Tontilla 46010/4 aikaisempi toimistorakennus on joitakin vuosia sitten muutettu poikkeusluvalla Maalariammattikoulun käyttöön.

Rakennusvirasto on ilmoittanut, että katualueen käyttämisestä tontin laajennuksena tulee tehdä kiinteistöviraston kanssa tarvittavat sopimukset. Rakennusviraston mielestä ahtaalla tontilla on kuitenkin lähes mahdotonta toteuttaa laadukkaan pihaympäristön viherrakentamista.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta ja 14.4.2009 päivätyistä suunnitelmista on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Muutetuista suunnitelmista 26.6.2009 ei ole pidetty tarpeellisena järjestää naapureiden uutta kuulemista.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hanke on yleishyödyllinen ja on sekä sosiaali- että elinkeinopoliittisesti tarkoituksenmukainen. Työpaikka-alueella toimisto-liikerakennuksen muuttamista vammaisten ryhmäkoti- ja päivätoimintakeskukseksi on arvioitava myös osana laajempaa kaupunkirakenteellista muutosta.

Pitäjänmäen yritysalue on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt teollisuusalueesta monipuoliseksi ja merkittäväksi yritysalueeksi, (tunnetaan nykyisin Piimäkenä) ja on mm. Suomen suurimpia tietotekniikka-alan työpaikkojen keskittymiä. Työpaikkoja on alueella kaikkiaan noin 20 000.

Alueelle on työpaikkojen ohella rakennettu viime vuosikymmeninä myös lähes neljän tuhannen asukkaan uudet asuntoalueet, Strömbergin alue ja Talinlehto, jotka koulu-, päiväkoti- ja muine palveluineen ovat entisestään monipuolistaneet kaupunginosaa. Kornetintien varressa on mm. uusi päiväkoti ja kadun länsipäässä lähikauppa sekä Strömbergin leikkipuisto. Yritysalueen eteläpuolella ovat Talin laajat viher- ja virkistysalueet sekä runsaasti erilaisia liikuntapalveluja. Alueella on hyvät joukkoliikennepalvelut, rantaradan asema Valimotiellä ja useita bussilinjoja Pitäjänmäentiellä mm. Bussi-Jokerin poikittaiset yhteydet Itäkeskukseen ja Espooseen. Jokerilinjan suunniteltu toteuttaminen pikaraitiotienä on otettu huomioon hakemuksen suunnitelmia laadittaessa.

Kornetintien alueen keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet sekä toisaalta vilkas ja monipuolinen kaupunkielämä, että lähialueen viher- ja virkistyspalvelut, muodostavat hyvät puitteet kyseessä olevien nuorten ja aikuisten itsenäiselle elämiselle ja sen opettelemiselle, kun hankkeen yhteydessä toteutuu samalla kehitysvamman edellyttämiä tukipalveluja.

Kuntoutusyksikössä vierailevat kehitysvammaisten lapset ja nuoret perheineen asuvat Kornetintien kohteessa lyhyitä koulutusjaksoja kerrallaan, jolloin käyttöä voidaan verrata hotellimajoitukseen.

1960-luvulla rakennetulla toimisto-liikerakennuksella on joustavat rakenteelliset ominaisuudet muuntua hakemuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Pihatilojen osalta tontin tilanne on kantakaupunkimaisen haastava. Ratkaisussa on suunnitteluvaiheiden jälkeen kuitenkin pystytty ratkaisemaan toiminnalliset ja ympäristön muut tavoitteet sekä torjumaan Pitäjänmäentien liikenteen aiheuttama haitta varsin tyydyttävällä tavalla.

Hakija on ympäristökeskuksen ja sosiaaliviraston lausuntojen johdosta muuttanut aikaisempia 14.4.2009 päivättyjä suunnitelmia ja täydentänyt asiakirjoja tilojen käyttöä koskevilla lisäselvityksillä sekä meluselvityksellä. Uusissa, 26.6.2009 päivätyissä, suunnitelmissa tilaohjelman mitoitusta on muutettu vähentämällä asukaspaikkoja. Pihasuunnitelmaa on muutettu niin, että Pitäjänmäentien puoleiseen päähän katualueesta vuokrattavalle osalle on sijoitettu tarvittavat autopaikat. Oleskelupiha on sijoitettu rakennuksen eteläsivulle Kornetintien puoleiseen päähän, jolloin vaaditut meluarvot eivät ylity ja pienhiukkaspäästöjen etäisyysvaatimukset täyttyvät.

Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on valmistella pysyvän käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämä asemakaavan muutos. Tarkastelu koskisi koko korttelia 46010 sekä sen viereistä Pitäjänmäentien katualueen osaa. Hakemuksen mukaisen hankkeen toteuttamisen nopeuttamiseksi toimenpiteelle puolletaan poikkeamislupaa. Kuntoutuskoti joutuu siirtymään pois nykyisistä Töölössä sijaitsevista tiloistaan ja tarvitsee uudet tilat nopeasti.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä se, että uusi käyttötarkoitus palvelee kehitysvammaisten pienryhmäasumista ja heidän sekä muuten harvinaisesti sairaiden kuntoutusta. Ryhmäkodin paikkoja voivat varata käyttöön Helsingin lisäksi myös Espoo ja Vantaa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään 26.6./30.6.2009 päivättyjen suunnitelmien pohjalta, määräaikaisena 1.1.2020 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 1.1.2020 asti, 26.6./30.6.2009 päivättyjen suunnitelmien pohjalta.



Kokousaika	7.9.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali