HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
3 - 2009
|
|
|
|
Kokousaika |
19.1.2009 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten valinta |
3 |
4 |
Lainan myöntäminen Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle |
5 |
5 |
Eron myöntäminen Tuula Jäppiselle talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopäällikön virasta |
8 |
6 |
Luvan myöntäminen asunto-osakkeiden myyntiin |
9 |
7 |
Vuoden 2008 talousarvion luvun 3 22, käyttövarat, Khn käytettäväksi, määrärahan osoittaminen sosiaaliviraston käyttöön |
10 |
8 |
Sääntötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2009-2010 |
12 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Eron myöntäminen rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virasta, viran julistaminen haettavaksi ja avoimen viran hoito |
14 |
2 |
Vt Stefan Johanssonin toivomusponsi: Polkupyörien kuljettaminen maksuttomasti lähijunissa |
16 |
3 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Työ & Toiminta ry:n ympäristölupahakemuksesta |
19 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2009-2010 |
21 |
2 |
Valtuutettu Zahra Abdullan toivomusponsi: Maahanmuuttajataustaisten lasten tuki ja ohjaus päivähoidossa |
25 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Uusien opettajan virkojen ja apulaisrehtorin viran perustaminen sekä rehtorin viran lakkauttaminen |
29 |
2 |
Erityisluokanopettajan virkojen perustaminen opetusvirastoon |
32 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Esitys valtioneuvostolle aravalainoitettujen vuokra-asuntojen peruskorjausten toteuttamisesta matalaenergiatasoisina |
34 |
2 |
Vt Matti Enrothin toivomusponsi: Kaupungin sisäisten vuokralaisten kannustaminen energiatehokkuusinvestointeihin |
38 |
3 |
Vt Elina Moision toivomusponsi: Perheasuntojen kysynnän vuosittainen seuraaminen vuokra-asuntotuotannossa ja uusien ohjauskeinojen valmistelu tarvittaessa |
40 |
4 |
Herttoniemestä Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten varatun tontin varausajan jatkaminen |
43 |
5 |
Itäkeskukseen Itäväylän päälle suunniteltavan hotelli-, liike- ja elokuvakeskusalueen varaaminen |
45 |
6 |
Kalasataman keskustakortteleiden varaaminen suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten |
49 |
7 |
Tonttien varaaminen Pukinmäestä Matti Kokkosen Puutarha Oy:lle puutarhamyymälää varten |
53 |
8 |
12.1.2009 pöydälle pantu asia |
56 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet xxxxxxxx (varalla xxxxx) ja xxxxxxxxx (varalla xxxxxxx) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
HELSINGIN KAUPUNGIN TALOUSHALLINTOPALVELU -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA
Khs 2008-2682
KJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2009 - 2010 jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:
Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja Tuula Saxholm, talousarvio- päällikkö
Tauno Sieranoja, talousjohtaja Eve Tuomola-Oinonen, toimistopäällikkö
Riitta Simoila, kehittämisjohtaja Jussi Lind, suunnittelupäällikkö
Mauri Suuperko, toimitusjohtaja Kirsi Remes, osastopäällikkö
Marja-Leena Toukonen, hallinto- Leena Karhu-Westman, talous-
ja kehittämisjohtaja päällikkö
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita Tapio Korhosen puheenjohtajaksi ja Riitta Simoilan varapuheenjohtajaksi.
Pöytäkirjanote johtokuntaan valituille, taloushallintopalvelu -liikelaitok-selle ja hallintokeskukselle.
Lisätiedot:
Malinen Matti, controller, puhelin 310 36277
Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 4.6.2008 perustaa Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen 1.1.2009 lukien.
Liikelaitoksen johtokunta on kuntalain 17 §:n tarkoittama kunnan toimielin. Kuntalain 18 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että johtokunnan valitsee muu toimielin kuin valtuusto. Johtokuntaan voidaan valita henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole.
Kaupunginvaltuuston 4.6.2008 hyväksymän Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtosäännön 3 § mukaan johtokunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginhallitus toimikaudekseen. Johtosäännön mukaan taloushallintopalvelu liikelaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kj toteaa lisäksi, että taloushallintopalvelu -liikelaitoksen perustamista koskeneen esityksen yhteydessä Khs ilmoitti kaupunginvaltuustolle, että Khs tulee valitsemaan liikelaitoksen johtokuntaan viisi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ensisijaisesti kaupunginhallinnon omista toimialaa tuntevista henkilöistä.
LAINAN MYÖNTÄMINEN OY ANKKALAMPI - ANKDAMMEN AB:LLE
Khs 2008-2103
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Oy Ankkalampi-Ankdammen Ab:lle 200 000 euron suuruisen lainan Pohjoiskaari 48:ssa sijaitsevien kaupungin tilakeskukselta vuokrattujen tilojen peruskorjaukseen päiväkotitoimintaa varten ilman vakuutta talousarvion kohdalta 9 01 02 04 seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on maksettava takaisin 20 vuoden kuluessa tasalyhennyksin kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on vapaavuosi.
Lainan korko: Lainan korko on peruskoron suuruinen.
Pöytäkirjanote hakijalle, sosiaalilautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
Tiivistelmä Sosiaalilautakunta on antanut kaupunginhallitukselle 16.12.2008 lausunnon, jossa se puoltaa 200 000 euron suuruisen lainan myöntämistä yksityisen päiväkodin perustamista varten.
Päiväkoti Ankkalammen – Daghemmet Ankdammenin tarkoituksena on aloittaa yksityinen päiväkotitoiminta Helsingin kaksikielisissä kaupunginosissa siten, että ensimmäinen Ankkalampi avataan Lauttasaaressa vuonna 2009.
Lainalle ei vaadita vakuutta, koska hakija peruskorjaa kaupungin omistamia tiloja.
Hankkeen selostus
Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab hakee (2.10.2008) yksityisen päiväkodin perustamiskustannuksiin 200 000 euron suuruista lainaa. Päiväkodin tarkoituksena on aloittaa yksityinen päiväkotitoiminta Helsingin kaksikielisissä kaupunginosissa siten, että ensimmäinen Ankkalampi avataan Lauttasaaressa vuonna 2009.
Sosiaalilautakunta toteaa (16.12.2008), että Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab on syyskuussa 2008 perustettu osakeyhtiö, jonka on tarkoitus aloittaa kaksikielinen lasten päiväkotitoiminta Helsingin kaupungilta vuokrattavissa tiloissa Lauttasaaressa, osoitteessa Pohjoiskaari 48. Oy Ankkalampi on käynyt neuvottelut kyseisistä tiloista kaupungin tilakeskuksen kanssa. Tarkoituksena on se, että Oy Ankkalampi peruskorjaa tilat päiväkotitoimintaa varten. Toiminnan on tarkoitus alkaa heti tilojen peruskorjauksen valmistuttua viimeistään 1.8.2009.
Oy Ankkalammen toimittaman kustannuskoosteen mukaan peruskorjauksen kustannukset ovat yhteensä 190 000 euroa. Yhtiö anoo lainaa 20 vuoden takaisinmaksuajalla tasalyhennyksin.
Päivähoito voidaan järjestää joko kunnallisena tai yksityisenä toimintana. Vuonna 2007 yksityisten hoidon tuella toimivien palvelujen piirissä oli 5 % alle kouluikäisistä lapsista. Tavoitteena on lisätä taloussuunnitelmakaudella yksityisen hoidon osuutta. Vuotta 2009 koskevana tavoitteena on, että 6 % alle kouluikäisistä lapsista hoidetaan yksityisen hoidon tuella toimivassa yksityisessä päivähoidossa.
Lauttasaaren alueella on lisätarvetta päivähoidon järjestämiseen. Tarpeeseen voidaan vastata
joko yksityisen tuottajan tai kunnallisen päivähoidon tarjoamilla palveluilla.
Asiakkaiden hakeutuminen yksityisen tuottajan järjestämään toimintaan perustuu
asiakkaan valintaan. Kaupungin tuki ohjautuu suoraan yksityiselle päivähoidon
tuottajalle ja se muodostuu lapsikohtaisesta valtakunnallisesta yksityisen
hoidon tuesta ja sen lisäksi maksettavasta ns. Helsinki-lisästä.
Päivähoidon vastuualue on osallistunut päiväkoti Ankkalammen toiminnan
suunnitteluun liittyviin tapaamisiin ohjaustehtävän osalta. Suunnitelma on koskenut
päiväkoti Ankkalammen toiminnan käynnistymistä yksityisenä päiväkotina
yksityisen hoidon tuella.
Kj pitää sosiaalilautakunnan lausuntoon viitaten lainan myöntämistä perusteltuna. Hakijalta saadun tiedon mukaan tilojen vuokrasopimus on allekirjoitettu 9.1.2009.
Vuoden 2009 talousarvion kohdassa 9 01 02 04 sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettäviä lainoja varten on varattu 1 500 000 euron suuruinen määräraha. Lainan korko eli peruskorko on 5 % ajalla 1.1.2009-30.6.2009.
ERON MYÖNTÄMINEN TUULA JÄPPISELLE TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TALOUSHALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRASTA
Khs 2008-2595
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Tuula Jäppiselle eron talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelun taloushallintopäällikön virasta 1.1.2009 lukien.
Pöytäkirjanote Tuula Jäppiselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Kivinen Riitta, henkilöstöpäällikkö, puhelin 310 36284
Tuula Jäppinen pyytää (8.12.2008) eroa talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelun taloushallintopäällikön virasta 1.1.2009 lukien tultuaan valituksi Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen toimitusjohtajaksi.
LUVAN MYÖNTÄMINEN ASUNTO-OSAKKEIDEN MYYNTIIN
Khs 2008-1765
KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston talo-osaston myymään As Oy Meritalon osakkeet nro 3236 – 3258. Kiinteistövirasto voi tarvittaessa käyttää osakkeiden myynnissä kiinteistönvälittäjän palveluksia.
Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, Korkeasaaren eläintarhalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Korkeasaaren eläintarhan johtokunta toteaa (11.12.2008), että Kj on 1.9.2008 ottanut vastaan Raimo Ilmari Kauhasen Korkeasaaren eläintarhalle testamenttaaman omaisuuden sekä kehottanut eläintarhaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin testamentatun omaisuuden vastaanottamiseksi. Omaisuuden myyminen testamentin tahdon täyttämiseksi on tullut ajankohtaiseksi.
Johtokunta hakee Khlta lupaa asunnon hallintaan oikeuttavien As Oy Meritalon osakkeiden nro 3236 – 3258 myymiseksi kiinteistöviraston talo-osaston toimesta.
VUODEN 2008 TALOUSARVION LUVUN 3 22, KÄYTTÖVARAT, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN SOSIAALIVIRASTON KÄYTTÖÖN
Khs 2008-2489
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että talousarvion 2008 luvun 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatusta 5,0 milj. euron määrärahasta myönnetään sosiaaliviraston käytettäviksi 4,0 milj. euroa asiakaspalvelujen ostoihin ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan osavuotisiin kustannuksiin ympärivuorokautisen hoivan toteuttamiseksi.
Pöytäkirjanote taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko),
sosiaalivirastolle, ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Rickman Birgitta, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36279
Kj toteaa, että talousarviossa kohdassa 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, on vuodelle 2008 varattu 4,0 milj. euroa ostopalveluihin ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan kustannuksiin.
Kaupunginhallitus päätti 14.11.2007 kehottaa sosiaalilautakuntaa valmistelemaan esitykset lukuun 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatuista määrärahoista edellä mainittuihin tarkoituksiin.
Sosiaalilautakunta esittää (18.11.2008) kaupunginhallitukselle, että ostopalveluihin varattu 4 milj. euroa esitetään käytettäväksi suunniteltua suuremman hintojen nousun kattamiseen. Talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti hintatason muutokseen varauduttiin 3 milj. euron määrärahalisäyksellä. Kustannukset ovat kasvaneet 7 milj. euroa enemmän kuin mihin talousarviossa varauduttiin.
Ympärivuorokautisen hoivan rakennetta on muutettu kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Vuonna 2008 lisätään 50 muistisairaille tarkoitettua palveluasumisen ryhmäkotipaikkaa sosiaaliviraston alaisuuteen ja sen seurauksena vähennetään 50 pitkäaikaispaikkaa terveyskeskuksen alaisuudesta. Muutosta varten virastolle ei ole osoitettu määrärahaa vuodelle 2008, mutta paikkojen lisäyksen kustannusvaikutus, 2 milj. euroa, on huomioitu vuoden 2009 talousarvioesityksessä.
Sosiaalivirasto on lisännyt oman toiminnan ryhmäkotipaikkoja peruskorjausten yhteydessä Syystien palvelutaloon 30 paikkaa ja Kannelmäen palvelutaloon 19:llä paikkaa, yhteensä 49 paikkaa.
1.1.2008 alkaen sosiaalivirasto on lisäksi ostanut muistisairaille tarkoitettuja palveluasumispaikkoja Apollokotisäätiöltä kymmenen paikkaa ja Omakotisäätiöltä kaksi paikkaa. Todettakoon vielä, että 27 Gaius-säätiön hoivapaikkaa on muutettu vuoden alussa dementiapaikoiksi.
SÄÄNTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009-2010
Khs 2009-52
KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä on antaa lausunto kaupungin valmisteltavina olevista johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja Khn tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä ja tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamisesta.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikuntaan seuraavat henkilöt:
Puheenjohtaja Varajäsen
Ratasvuori, Eila Sippola-Alho, Tanja
hallintojohtaja kaupunginsihteeri
Jäsenet
Korhonen, Tapio Saxholm, Tuula
rahoitusjohtaja talousarviopäällikkö
Summanen, Juha Härmälä, Timo
osastopäällikkö kaupunginsihteeri
Sarvilinna, Sami Åhlgren, Harry
kaupunginlakimies johtava kaupunginasiamies
Vallittu, Anja Matikainen, Kristiina
kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan kuulemaan asiantuntijoita ja nimeämään itselleen tarpeelliset sihteerit.
Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018
Kj toteaa, että Khs päätti 29.1.2007 asettaa 31.12.2008 päättyväksi toimikaudeksi sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä oli antaa lausunnot kaupungin valmisteltavina olevista ohje- ja johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja Khn tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä sekä tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamisesta. Toimikunnan puheenjohtajaksi Khs nimesi Pertti Vanteen sekä jäseniksi Tapio Korhosen, Hannu Hakalan, Eila Ratasvuoren ja Anneli Frantsin.
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
ERON MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTON HALLINTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRASTA, VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI JA AVOIMEN VIRAN HOITO
Khs 2008-2658
RYJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Pekka Virkamäelle eron rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virasta 19.11.2008 lukien.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa julistamaan hallinto-osaston osastopäällikön viran haettavaksi rakennustoimen johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin ja siten, että viran kokonaiskuukausipalkka on 4915,20 euroa kuukaudessa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä toimistopäällikkö Antti Hietalan hoitamaan hallinto-osaston osastopäällikön avoinna olevaa virkaa 4915,20 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin 19.11.2008 lukien siihen saakka kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy hoitamaan virkaa, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 30.9.2009 saakka.
Pöytäkirjanote Pekka Virkamäelle, Antti Hietalalle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Yleisten töiden lautakunta esittää (11.12.2008) Khlle, että se myöntäisi Pekka Virkamäelle eron rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virasta 19.11.2008 lukien.
Samalla lautakunta esittää Khlle, että se kehottaisi rakennusvirastoa julistamaan ko. virka haettavaksi rakennustoimen johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin ja niin, että viran palkkaedut määräytyvät 4915,20 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan.
Lisäksi lautakunta esittää Khlle, että se määräisi hallinto-osaston toimistopäällikkö Antti Hietalan ko. avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi 4915,20 euron kokonaiskuukausipalkalla, kunnes virkaan vakinaisesti otettu henkilö ryhtyy virkaa hoitamaan kuitenkin enintään 30.9.2009 asti.
Ryj toteaa, että rakennusviraston hallinto-osasto huolehtii viraston keskitetyistä hallintopalveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
Rakennustoimen johtosäännön 14 §:n osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.
Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
VT STEFAN JOHANSSONIN TOIVOMUSPONSI: POLKUPYÖRIEN KULJETTAMINEN MAKSUTTOMASTI LÄHIJUNISSA
Khs 2008-1636
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 18.6.2008 hyväksymän toivomusponnen (Stefan Johansson) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Stefan Johansson) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Stefan Johanssonille sekä tiedoksi muille valtuutetuille
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Ryj toteaa, että hyväksyessään Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2007 Kvsto hyväksyi samalla 18.6.2008 seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että pyörä- ja raideliikenteen määrällisten tavoitteiden edistämiseksi Helsinki toimii sen puolesta, että polkupyörän kuljettaminen lähijunaliikenteessä ilman erillistä maksua mahdollistuu, kun hankitaan uutta matalalattiaista kalustoa.” (Stefan Johansson, äänin 78-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Joukkoliikennelautakunta
toteaa (4.9.2008), että pääkaupunkiseudun
junaliikenteeseen on tulossa uutta Sm5-kalustoa, jossa junayksikön yhdessä vaunussa
on monikäyttötila, joka on varustettu klaffi-istuimilla. Tässä avoimessa tilassa
voi matkustaa pyörätuolilla ja tilaa voivat myös käyttää polkupyörät ja lastenvaunut.
Helsingin pyöräilyn
kaksinkertaistamisohjelmassa ja YTV:n pyöräilystrategiassa on esitetty, että
polkupyörää voisi kuljettaa lähijunissa korkeintaan 2 euron korvauksella
ruuhka-aikoina ja muulloin ilmaiseksi. Nykyisen käytännön mukaan polkupyörän
kuljettaminen junissa ei ole sallittua maanantaista perjantaihin klo 7–9 ja klo
15–18 välisinä aikoina. Muina aikoina pyörän kuljetuksesta peritään aikuisten
seutukertalipun hinta eli 3,80 euroa.
Joukkoliikennelautakunnan
mielestä polkupyörien kuljettamisen junissa ruuhka-aikoina on jatkossakin
perusteltua olla maksullista. Polkupyörä vie junassa tilaa kolmen
klaffi-istumapaikan verran. Tämä tila on tärkeää ilman polkupyörää kulkevien
matkustajien matkustusväljyyden ja palvelutason kannalta. Erityisen tärkeä
klaffi-istuintila on lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa liikkuville, sillä
tämä tila palvelee yhteisesti myös niiden tarpeita eikä pyöriä siis yhteen
junaan mahdu vaikeuksitta kovinkaan montaa.
Uuden kaluston
tultua liikenteeseen pyörien kuljettamisen maksuttomuutta voitaisiin kuitenkin
kokeilla ruuhkien ulkopuolisen aikana. Liikennelaitos esittää asiaa YTV:lle.
Polkupyörien
kuljetuksesta peritään nykysäännösten mukaan seutukertalipun hinta matkan
pituudesta riippumatta. YTV:n pyöräilystrategian tavoitteiden mukaisesti sekä
rahastuskäytännön yksinkertaistamiseksi HKL esittää YTV:lle, että polkupyörän
kuljettamisen hinta olisi vastaava kuin polkupyörän haltijan matkan hinta
(hinnan vaihteluperusteina arvolippu/kertalippu, lapsi/aikuinen, sisäinen/seutu)
ja tämän lisähinnan voisi maksaa kertalipulla tai matkakortin arvolla.
Kausilipun käyttäjiltä polkupyörän lisähinta olisi arvolipun hinta.
Helsingissä on
suunnitelmia kaupunkipyörä-konseptin kehittämisestä lähivuosina. Uudet
kaupunkipyörät olisivat laadultaan korkeatasoisia ja niiden saatavuus ja
luotettavuus olisi selvästi nykyisiä kaupunkipyöriä parempi. Erityisesti
raideliikenteen asemien läheisyydessä kaupunkipyöräverkosto voisi olla tiheä.
Polkupyöräilyn ja junaliikenteen yhteiskäyttö voisikin tulevaisuudessa yhä voimakkaammin
perustua polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämiseen ja kaupunkipyörien
käyttöön. Tarve polkupyörien kuljettamiseen junissa vähenisi tällöin.
./. Ryj toteaa, että
HKL-liikelaitos on 18.12.2008 lähettänyt YTV:lle kirjeen, jossa esitetään rahastuskäytännön
muuttamista joukkoliikennelautakunnan 4.9.2008 antaman lausunnon mukaisesti.
Kirje on
liitteenä 1.
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TYÖ & TOIMINTA RY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-2369
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Työ & Toiminta ry:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa Työ & Toiminta ry:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Kaupunginhallitus katsoo, että vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen määrää, laatua ja vakuuden määrää koskevat lupamääräykset on saatettava vastaamaan toiminnan kasvavaa volyymia.
Lupamääräysten tarkistamisen lisäksi kaupunginhallitus toivoo kiinnitettävän huomiota siihen, että ulkovarastoalue pysyy hyvässä järjestyksessä. Vastaanotettavien laitteiden ja purkuosien varastointi tulisi hoitaa siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista tai haitallisen aineiden pääsyä maaperään tai viemäriin.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kiinteistövirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vireillä Työ & Toiminta ry:n ympäristölupahakemus. Helsingin kaupunginhallitukselle varataan tilaisuus antaa lausunto hakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 12.12.2008 mennessä.
Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 19.1.2009 saakka.
Työ & Toiminta ry on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee osoitteessa Asentajankatu 1 sijaitsevan laitoksen toiminnan muutosta.
Laitoksella on lupa ottaa vastaan ja
käsitellä sähkö- ja elektroniikkaromua yhteensä enintään 800 tonnia vuodessa.
Nyt käsittelymäärää on tarkoitus nostaa 4 000 tonniin vuodessa. Tämän lisäksi
laitoksella vastaanotetaan vuosittain huonekaluja 1 000 tonnia. Laitteet ja
huonekalut ovat peräisin yrityksistä, laitoksista sekä kotitalouksista.
Hyväkuntoiset huonekalut myydään ja huonokuntoiset puretaan ja materiaalit
toimitetaan hyötykäyttöön. Osa sähkö- ja elektroniikkalaitteista kunnostetaan
ja myydään, osa puretaan. Purettavat osat toimitetaan joko hyötykäyttöön tai
asianmukaiseen hävitykseen. Kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden määrä on
noin 35 tonnia vuodessa.
Ympäristölautakunta puoltaa (16.12.2008) Työ & Toiminta ry:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa noudattaen voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräyksiä muilta kuin vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen määrää, laatua ja vakuuden määrää koskevin osin. Ne on saatettava vastaamaan toiminnan kasvavaa volyymia.
Ympäristölautakunnan mielestä tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että ulkovarastoalue pysyy hyvässä järjestyksessä. Vastaanotettavien laitteiden ja purkuosien varastointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista tai haitallisen aineiden pääsyä maaperään tai viemäriin. Jos materiaaleja joudutaan varastoimaan ulkona, on sellainen materiaali, josta saattaa liueta haitallisia aineita, varastoitava siten peitettynä, ettei sadevesi pääse materiaalin kanssa kosketuksiin.
Kiinteistövirasto toteaa (15.12.2008) mm., että Työ ja Toiminta ry:n käytössä oleva tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kiinteistövirasto puoltaa ympäristöluvan antamista Työ ja Toiminta ry:n toiminnan laajentamiselle ja toteaa, että sähkö- ja elektroniikkaromun sekä huonekalujen hyötykäyttö on erittäin kannatettavaa.
RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009-2010
Khs 2008-2638
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
______________ |
______________ |
______________ |
______________ |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta
toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta
vanhainkoti- ja
palveluasumistoiminnan päällikkö
Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta
projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta
helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet
puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)
varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)
kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)
puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)
Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi_______________.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään
kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista,
joita sen seuraajan tulisi käsitellä
- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Edelleen kaupunginhallituksen päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2007 - 2008.
Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle liikuntavirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2007-2008 |
Stj toteaa Khn 25.3.1985 päättäneen, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.
Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.
Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.
Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
Toimintasäännön mukaan “neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteutumista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja niiden kehitystä.
Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat. “
Neuvottelukunnan kokoonpano kaudella 2007 - 2008 oli seuraava:
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
Eeva Vuorenlehto |
Pirkko Tepponen |
Lauri Suoranta |
Ylermi Runko 18.2.2008
saakka |
Tero Tuomisto 18.2.2008
alkaen |
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta
toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta
vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta
projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta
helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet
puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)
varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)
kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)
puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)
Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Eeva Vuorenlehdon ja kehotti terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä ja antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut veteraaniasiamies Merja Eklund terveyskeskuksesta.
./. Toimintakertomus vuosilta 2007 – 2008 on tämän asian liitteenä.
Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin.
Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
VALTUUTETTU ZAHRA ABDULLAN TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN TUKI JA OHJAUS PÄIVÄHOIDOSSA
Khs 2008-1997
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 24.9.2008 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Zahra Abdulla) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Zahra Abdullalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Stj toteaa, että käsitellessään valtuutettujen tekemiä aloitteita 24.9.2008 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että varmistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten tuen ja ohjauksen riittävyys päivähoidossa.” (Zahra Abdulla, äänin 70-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Sosiaalilautakunta toteaa (2.12.2008) seuraavaa:
Maahanmuuttajataustaisten lasten tuki ja ohjaus
Helsingin päivähoidossa lähtökohtana on, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisia ryhmän jäseniä ja heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen. Lapsen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lapsen tukemisen suunnitelmat kirjataan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen muoto ja määrä sovitetaan yksilöllisesti lapsen tarpeisiin. Suurin osa lasten tukemisesta toteutuu varhaiskasvatuksen perustoiminnan yhteydessä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä moniammatillisesti esimerkiksi neuvolan ja lapsiperheiden palvelujen kanssa.
Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset saavat suomen kielen opetusta. Opetuksen tukena käytetään Helsingin päivähoidon Suomi toisena kielenä -suunnitelmaa.
Tietyissä tilanteissa lapsen tukemiseen tarvitaan erityispedagogista osaamista ja päätöksiä rakenteellisista tukitoimista. Niitä ovat esim. hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten suhdeluvun muuttaminen, erityislastentarhanopettajan sijoittaminen lapsiryhmiin, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, integroitu erityisryhmä tai erityisryhmä ja erityisavustajan palvelut. Positiivisen diskriminaation määrärahalla lisätään vuonna 2009 kolme erityislastentarhanopettajaa sellaisiin päiväkoteihin, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on suuri.
Suomi toisena opetuskielenä
Maahanmuuttajataustaisten lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta päivähoidossa vastaa hoito- ja kasvatushenkilökunta. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajat konsultoivat ja ohjaavat päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suunnitelmallisen suomen kielen tuen toteuttamisessa sekä pienryhmätoiminnan kehittämisessä. Suomi toisena kielenä (S2) lastantarhanopettajia on lisätty vuosittain. Vuoden 2009 talousarvioon on lisätty edelleen kuusi henkilötyövuotta suomi toisena kielenä päivähoitoon.
Toimintavuoden 2009 – 2010 aikana tulee maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetusta tukemaan hoidosta ja kasvatuksesta vastuullisen henkilökunnan lisäksi yhteensä 14 lastentarhanopettajaa.
Niihin päiväkoteihin, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on suuri (yli 30 %), kohdennetaan vuoden 2009 talousarviossa positiivisen diskriminaation rahoitusta. Näissä päiväkodeissa vahvistetaan pedagogista osaamista painottamalla lastentarhanopettajien määrää hoito- ja kasvatushenkilöstössä.
Lapsen äidinkielen tukeminen
Lapsen äidinkielen tukeminen vahvistuu, kun maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä päivähoidon hoito- ja kasvatustehtävissä lisääntyy.
Sosiaalivirasto järjestää lähihoitajan tutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja tarjoaa harjoittelupaikkoja sekä työelämään tutustumispaikkoja maahanmuuttajille. Helsingin yliopisto käynnistää 1.1.2009 soveltavan kasvatustieteen laitoksella monikulttuurisen lastentarhanopettajakoulutuksen. Koulutuksen aikana harjoittelupaikkoina käytetään pääasiassa Helsingin päiväkoteja.
Päivähoidossa on syksyllä 2008 käynnistynyt monimuotoisuuden kehittämisohjelman rahoituksella hanke, jossa kehitetään varhaiskasvatukseen soveltuvia lapsen äidinkielen opetuksen toimintamalleja ja työmenetelmiä. Hankkeessa toimijoina ovat päiväkodeissa työskentelevät maahanmuuttajataustaiset lastentarhanopettajat, lastenhoitajat sekä heidän esimiehensä. Samalla hanke tukee monikulttuuristen työyhteisöjen kehittymistä.
Positiivisen diskriminaation määrärahalla palkataan vuonna 2009 kokeiluluontoisesti lasten äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin tukemiseksi päiväkoteihin viisi samaa äidinkieltä puhuvaa lisähenkilöä.
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen osaamisen lisääminen
Maahanmuuttajataustaisten lasten tuki ja ohjaus liittyvät läheisesti kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Henkilökunnan osaamista vahvistetaan koulutuksella muun muassa monikulttuurisissa vuorovaikutustaidoissa, lapsen havainnoinnissa ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisessa, taito- ja taideaineiden hyödyntämisessä maahanmuuttajataustaisten lasten tukemisessa sekä kasvatuskumppanuus-koulutuksella.
Yhteistyö
Siirtyminen päiväkodista kouluun on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen jatkumisessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen tuetaan yhteistyössä opetusviraston kanssa muun muassa järjestämällä henkilökunnalle yhteisiä koulutustilaisuuksia.
Varhaiskasvatus toimii lähellä perheitä ja työskentelee yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaupungin monikulttuuristuessa haasteena on myös varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjen kehittäminen. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisten lasten tuki ja ohjaus varmistetaan päivähoidossa ja että monikulttuurista toimintaympäristöä vahvistetaan edelleen.
UUSIEN OPETTAJAN VIRKOJEN JA APULAISREHTORIN VIRAN PERUSTAMINEN SEKÄ REHTORIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN
Khs 2008-2563
SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.8.2009 lukien opetusvirastoon seuraavat virat:
- uusi peruskoulun erityisopettajan virka
- kolme uutta peruskoulun erityisluokanopettajan virkaa
- uusi lukion ja peruskoulun lehtorin virka
- uusi apulaisrehtorin virka.
Samalla kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa 1.8.2009 lukien opetusviraston aikuislukion rehtorin viran (vakanssinro 05653).
Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
LIITE |
Opetuslautakunta toteaa (25.11.2008) mm. seuraavaa:
Erityisopettajan, erityisluokanopettajan ja lehtorin virkojen perustaminen
Ruotsinkielisellä
koulutuslinjalla on käytettävissään 17 peruskoulun erityisopettajan virkaa ja
14 peruskoulun erityisluokanopettajan virkaa. Lisäksi on 5 päätoimista
tuntiopettajaa, jotka vastaavat erityisopetuksesta osa-aikaisesti, ja 6 päätoimista
tuntiopettajaa luokkamuotoista erityisopetusta varten.
Opetuslautakunta toteaa, että erityisopetukseen siirrettyjen
oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2001 siirrettyjen oppilaiden osuus oli 3,8 %.
Vuonna 2008 erityisoppilaiden osuus on 7,5 % ja vuonna 2009 osuuden odotetaan
nousevan 8 %:iin. Voidaan myös todeta, että Helsingin kaupunki on mm.
pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa tehnyt sopimuksen, jonka mukaan se
järjestää luokkamuotoista erityisopetusta sitä tarvitseville oppilaille, mikäli
kotikunta ei itse sellaista järjestä.
Erityisopetuksessa
on 20.9.2008 päivätyn tilaston mukaan yhteensä 230 oppilasta. Näistä 117 on
integroitu yleisopetukseen ja 113 on siis luokkamuotoisessa erityisopetuksessa.
Voidaan myös todeta, että perusopetuksen oppilasmäärä lisääntyy, kun
Östersundom skolan oppilaista tulee helsinkiläisoppilaita.
Lautakunta toteaa, että Helsingin ruotsinkielisessä
koulutuksessa on pitkään kamppailtu pätevien opettajien suuren puutteen kanssa.
Erikoisen suuri on puute pätevistä erityisluokanopettajista. Lukuvuoden 2008–2009 alkaessa vain 25 % erityisluokanopettajista
oli päteviä, mutta kuitenkin 35 %:lla
luokkamuotoisen erityisopetuksen opettajista on opettajankelpoisuus.
Jotta pystyttäisiin
houkuttelemaan päteviä opettajia Helsinkiin, on tärkeää, että kaupunki voi
tarjota opettajan virkoja tuntiopettajan tehtävien sijasta. Tällä hetkellä
kohtuuttoman monta tuntia hoidetaan tuntiopettajien voimin. Tuntiopettajien
osuus on niin suuri, että ei ole sitä vaaraa, että opetustunnit eivät riittäisi
viranhaltijoille. Uusien opettajan virkojen perustamisella ei myöskään ole
mainittavia vaikutuksia palkkakustannuksiin, koska nyt on jo tuntiopettajia
hoitamassa tehtäviä.
Vuoden 2009
talousarvioehdotuksessa on uusi peruskoulun erityisopettajan virka ja kolme
uutta peruskoulun erityisluokanopettajan virkaa sekä uusi lukion ja peruskoulun
lehtorin virka.
Lukion apulaisrehtorin viran perustaminen ja aikuislukion rehtorin
viran lakkauttaminen
Kvsto päätti
20.6.2007, että Tölö gymnasium ja Helsingfors Aftongymnasium yhdistetään
hallinnollisesti. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti 2.10 2008, että yhdistämisen jälkeen
muodostettavan lukion nimi on Tölö specialiseringsgymnasium.
Tarkoituksena on,
että Tölö specialiseringsgymnasiumin johtajana toimii lukion rehtori ja että
Helsingfors Aftongymnasiumin rehtorin virka lakkautetaan. Helsingfors
Aftongymnasiumin rehtorin virka on täytetty väliaikaisesti lukuvuodeksi
2008–2009. Kun Helsingfors Aftongymnasiumin rehtorin virka lakkautetaan, on
perusteltua toiminnan erityisluonteen takia perustaa uusi apulaisrehtorin
virka, johon kuuluu vastuu aikuiskoulutuksesta. Apulaisrehtori toimii Tölö
specialiseringsgymnasiumin aikuiskoulutuksen johtajana. Helsingfors Aftongymnasiumissa
on 135 opiskelijaa ja 103 aineopiskelijaa.
Vuoden 2009
talousarvioehdotuksessa on uusi apulaisrehtorin virka. Lisäksi vuoden 2009
ehdotuksessa on otettu huomioon, että aikuislukion rehtorin virka, jonka vakanssinumero on 05653,
lakkautetaan syksystä 2009 lukien, jolloin Tölö gymnasium ja Helsingfors
Aftongymnasium yhdistetään.
Opetuslautakunta esittää Khlle, että uusi peruskoulun erityisopettajan virka, kolme uutta peruskoulun erityisluokanopettajan virkaa, uusi lukion ja peruskoulun lehtorin virka ja uusi apulaisrehtorin virka perustettaisiin 1.8.2009 lukien. Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtäväkohtainen palkka on 2 566,51 euroa/kk. Lukion ja peruskoulun lehtorin tehtäväkohtainen palkka taas on 2 626,20 euroa/kk. Apulaisrehtorin vastaava palkka on 3 545,50 euroa.
Samalla lautakunta esittää
Khlle, että aikuislukion rehtorin virka,
jonka vakanssinumero on 05653, lakkautettaisiin 1.8.2009 lukien.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.1.2009), ettei sillä ole huomautettavaa
opetuslautakunnan esitykseen.
ERITYISLUOKANOPETTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN OPETUSVIRASTOON
Khs 2008-2720
SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.8.2009 alkaen 10 peruskoulun erityisluokanopettajan virkaa. Viran tehtäväkohtainen peruspalkka on 2 662,49 euroa/kk.
Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Opetuslautakunta toteaa (16.12.2008),
että Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja
lakkauttaa kaupunginhallitus lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan
sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja.
Peruskoulun
henkilöstöstä säädetään perusopetuslain 37 §:ssä. Säännöksen mukaan opetuksen
järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä
määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen
järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta
henkilöstöä.
Kuntalain 44 §:n
mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.
Tällaista tehtävää varten perustetaan virka.
Erityisopetukseen
siirrettyjä ja otettuja helsinkiläisiä oppilaita oli 20.9.2008 yhteensä 3 928
(9,3 %). Kaupungin kouluissa erityisoppilaita oli 3 624 (10,6 %) ja
yksityisissä ja valtion kouluissa oli helsinkiläisiä erityisoppilaita 304 (3,7
%). Erityisoppilaiden määrän ennakoidaan lähivuosina edelleen kasvavan n. 200 oppilaalla
vuosittain. Uusia erityisluokkia on perustettu vuosittain n. 10. Lukuvuonna
2009–2010 tarvitaan todennäköisesti yhteensä 6 uutta erityisluokkaa.
Suomenkielisessä opetustoimessa
on 330 erityisluokanopettajan virkaa. Erityisluokanopettajan virat ovat
jokseenkin kaikki käytössä. Lukuvuonna
2008–2009 luokkamuotoisessa erityisopetuksessa toimii lisäksi n. 25 päätoimista
tuntiopettajaa. Virassa toimivista erityisluokanopettajista 67 %:lla on
erityisluokanopettajan kelpoisuus lukuvuonna 2008–2009. Luokkamuotoisessa
erityisopetuksessa toimivista päätoimisista tuntiopettajista
erityisluokanopettajan kelpoisuus on 20 %:lla opettajista.
Erityisluokanopettajat
on selkeä työvoimapula-ammattiryhmä, jossa kaikkiin avoimiin virkoihin ei löydy
kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Keväällä 2008 oli haettavana
yhteensä 51 erityisluokanopettajan virkaa vakinaista täyttämistä varten.
Viroista jäi täyttämättä 44 virkaa hakijamäärän vähäisyyden tai
kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttumisen vuoksi. Erityisen vaikeaa kelpoisuusvaatimukset täyttävän
erityisopetuksen henkilöstön saaminen on tuntiopettajan tehtäviin.
Erityisluokanopettajan virkoja on välttämätöntä perustaa lisää, koska nykyinen virkamäärä on riittämätön uusille erityisluokille. Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttävien erityisluokanopettajien rekrytoinnin helpottamiseksi ja erityisluokanopettajien kelpoisuusasteen nostamiseksi sekä erityisopetuksen opettajistotilanteen vakiinnuttamiseksi tulisi erityisopetuksen tehtävät hoitaa mahdollisuuksien mukaan virkoina tuntiopettajuuksien sijaan. Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus on tuntiopettajien ja viranhaltijoiden osalta varsin samantasoinen eli viranhaltijoiden palkkaaminen tuntiopettajien sijaan aiheuttaa kustannuksia vain poikkeustapauksissa.
Opetustoimen vuoden
2009 talousarvion henkilöstösuunnitelmaan sisältyy 10 erityisluokanopettajan
viran lisäys vuodelle 2009.
Opetuslautakunta päätti esittää,
että Khs perustaisi 1.8.2009 alkaen 10 peruskoulun erityisluokanopettajan
virkaa. Viran tehtäväkohtainen peruspalkka on 2 662,49 euroa/kk.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.1.2009), ettei sillä ole huomautettavaa opetuslautakunnan esitykseen.
VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE ARAVALAINOITETTUJEN VUOKRA-ASUNTOJEN PERUSKORJAUSTEN TOTEUTTAMISESTA MATALAENERGIATASOISINA
Khs 2008-250
KAJ Kaupunginhallitus päättänee
- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä
- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Anttila) ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 30.1.2008 energiapoliittisia linjauksia koskevan selonteon hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomus-ponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tekee valtioneuvostolle esityksen, missä Arava-lainoitettujen vuokra-asuntojen peruskorjauksissa edellytetään matala-energiarakentamista ja että valtio tukee tätä joko investointiavustuksilla tai valtion korkotuella.” (Maija Anttila, äänin 84–0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnesta on saatu kiinteistöviraston (26.3.2008) ja asunto-
./. tuotantotoimiston (31.3.2008) lausunnot. Lausunnot ovat asian liitteinä.
Kaj toteaa, että vanha rakennuskanta kuluttaa energiaa oleellisesti enemmän kuin uusi, joten peruskorjausten ohjaaminen rakennusten energiatehokkuutta parantavaan suuntaan on tärkeää. Varsinaiset matalaenergiarakentamisen kriteerit (50 % normirakennuksen kulutuksesta) on määritelty uudistuotantoa varten, ottaen huomioon uudistuotannon mahdollisuudet valita energiaa säästävät rakenteelliset ratkaisut sekä mahdollisuudet sijoittaa rakennus energiataloudellisesti edullisesti suhteessa ilmansuuntiin ja maaston muotoihin. Vanhan rakennuskannan osalta tähän ei ole vastaavaa mahdollisuutta, joten varsinaisen matalaenergiatason saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Peruskorjausten yhteydessä on aina huomioitava asumiskustannusten kohtuullisuus vielä korjaamisen jälkeenkin. Matalaenergiarakentamisen määritelmän toteuttava korjausrakentaminen olisi huomattavasti uudisrakentamista kalliimpaa, eikä siten tarkoituksenmukaista.
Vanhan asuinrakennuskannan energiatehokkuutta voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa perusparantamisen yhteydessä esimerkiksi erilaisin lämpöhäviötä pienentävin ratkaisuin. Niillä, yhdessä rakennusten energiatehokkaan käytön kanssa, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto merkitsi 26.11.2008 tiedoksi energiapoliittisten linjausten seurantaraportin. Asian yhteydessä kaupunginhallitus totesi, että toistaiseksi keskeisimmässä asemassa ovat olleet kaupungin omistamien palvelurakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja siihen liittyvät pilottihankkeet. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota kaupungin omistaman asuntokannan energiatehokkuuteen.
Lisäksi Kaj toteaa, että Helsingin kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat 4.12.2007 solmineet energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Energiatehokkuussopimuksen velvoittamana kaupunki on laatimassa energiansäästösuunnitelmaa, johon sisällytetään toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2009 alussa.
Energiansäästösuunnitelman asuinkiinteistöjen energiankäytön tehostamista koskevassa osuudessa käsitellään mm. uudistuotannon matalaenergiarakentamista sekä vanhan asuntokannan energiakatselmuksia. Vuonna 2008 kaupungin omistamassa asuntokannassa on toteutettu energiakatselmukset vasta noin 23 % osalta. Tavoitteena tulee olemaan se, että vuoden 2011 loppuun mennessä energiakatselmus on tehty 50 %:ssa kaupungin omistamasta asuntokannasta. Tällöin katselmus on toteutettu pääsääntöisesti koko siinä osassa rakennuskantaa, joka lähestyy peruskorjausikää ja jossa katselmus siten on ylipäänsä tarkoituksenmukaista suorittaa. Katselmuksissa todetut toimenpiteet toteutetaan, jos ne ovat rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioiden tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita.
Uusien asuinrakennusten osalta kahden vuoden iässä suoritettavaan takuuajan tarkastukseen voitaisiin kytkeä niin sanottu energiankulutuskatselmus, jonka perusteella voidaan seurata rakennuksen toimivuutta energiankulutuksen näkökulmasta. Takuuajan tarkastukseen kytketty järjestelmä mahdollistaisi energiatehokkuuteen liittyvien korjausten ja parannusten suorittamisen käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyönä.
Uudistuotannon ja peruskorjausikää lähestyvän kannan väliin jäävässä suhteellisen uudessa asuntokannassa oleellisin toimenpide olisi kehittää olemassa olevaa kulutusseurantajärjestelmää muun muassa asuntojen sisälämpötilojen mittauksin sekä ohjeistaa kaikki kiinteistöyhtiöt noudattamaan asianmukaisia ohjearvoja.
Kaj toteaa, että jatkossa energiansäästösuunnitelmassa linjattujen toimenpiteiden toteuttaminen kytketään osaksi kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden omistajaohjausta.
Valtion avustusta on mahdollista saada sekä energiakatselmusten suorittamiseen että itse korjauksiin. Korjausavustusten osuus vaihtelee ollen pääsääntöisesti 10–15 % yksittäisen toimenpiteen kustannuksista. Määrärahojen lisääminen ja avustuksen osuuden korottaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.
Aiemmin suuri ongelma perusparannusten rahoittamisessa on
ollut perusparantamisen korkotukilainoille asetetut enimmäislainamäärät (ns.
lainaleikkuri). Lainojen enimmäismääriä ei ole 2000-luvulla korotettu vaikka
samaan aikaan rakentamiskustannukset ovat nousseet noin
60 %. Tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi asuntotuotantotoimiston vuonna
2008 toteuttamissa peruskorjauksissa korkotukilainan osuus jäi noin
kolmannekseen, joissain tapauksissa jopa 25 % tasolle hankkeen kustannuksista.
Kaj ilmoittaa, että asuntotuotantotoimisto teki 6.11.2008 ympäristöministeriölle
ehdotuksen enimmäislainamääristä luopumiseksi. Valtioneuvosto on 4.12.2008
hyväksyessään uuden asetuksen vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen
korkotuesta päättänyt poistaa perusparannuslainojen enimmäislainarajat.
Energia-avustusten ja aiempaa parempien lainaehtojen lisäksi perusparantamista voidaan edistää ns. lisärakentamiskorvausjärjestelmää kehittämällä. Kaupungin kiinteistöyhtiöiden tonteilla tapahtuvan täydennysrakentamisen yhteydessä kiinteistöyhtiö on saanut korvauksena 30 % uuden rakennusoikeuden tuomasta arvonnoususta. Täydennysrakentamisen edistämisen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet kehittää järjestelmää entistä houkuttelevammaksi. Samassa yhteydessä etsitään mahdollisuuksia kannustaa lisärakentamiskorvauksen käyttämiseen ensisijaisesti energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin.
VT MATTI ENROTHIN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN SISÄISTEN VUOKRALAISTEN KANNUSTAMINEN ENERGIATEHOKKUUSINVESTOINTEIHIN
Khs 2008-257
KAJ Kaupunginhallitus päättänee
- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä
- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Enroth) ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 30.1.2008 energiapoliittisia linjauksia koskevan selonteon hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kannustaa sisäisiä vuokralaisiaan energiatehokkuusinvestointeihin.” (Matti Enroth, äänin 72–0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Kiinteistölautakunta (27.5.2008), talous- ja suunnittelukeskus (10.6.2008) ja energiansäästöneuvottelukunta (10.12.2008) toteavat vastauksenaan mm. seuraavaa:
Kaupungin palvelu- ja toimitilojen hallinta ja ylläpito on pääosin keskitetty kiinteistöviraston tilakeskukseen. Tilakeskus vastaa kiinteistönhuollosta ja korjaustoimenpiteistä, hallintokunnilla ei ole tätä varten omia investointimäärärahoja.
Tilakeskus suuntaa investointejaan ottaen huomioon tilojen terveellisyyden, turvallisuuden ja teknisen kunnon. Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on tärkeä näkökulma teknisen kunnon kohentamisessa ja energiaa säästävät ratkaisut ovat kehittelyn kohteena uudisrakentamisen ohella myös korjausrakentamisessa.
Energiatehokas rakentaminen edellyttää usein rakentamisvaiheessa lisäsatsauksia, jotka myöhemmin saadaan takaisin vähenevien käyttökustannusten myötä. Säästö näkyy myös vuokralaisen ylläpitovuokrassa.
./. Lausunnot ovat asian liitteinä.
Kaj toteaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on jatkossa yksi tilakeskuksen keskeisiä tavoitteita. Se edellyttää panostamista matalaenergiarakentamiseen uudishankkeissa sekä energiatehokkuuden merkittävää parantamista korjausrakentamishankkeiden yhteydessä. Laskennallisista vuokrista tullaan siirtymään todellista kulutusta vastaavan ylläpitovuokran perimiseen. Korjausten yhteydessä siirrytään sähkönkulutuksen käyttäjäkohtaiseen mittaukseen. Näin kustannukset kohdistuvat kullekin hallintokunnalle kulutuksen mukaan silloinkin, kun rakennus on usean käyttäjän yhteiskäytössä.
VT ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: PERHEASUNTOJEN KYSYNNÄN VUOSITTAINEN SEURAAMINEN VUOKRA-ASUNTOTUOTANNOSSA JA UUSIEN OHJAUSKEINOJEN VALMISTELU TARVITTAESSA
Khs 2008-377
KAJ Kaupunginhallitus päättänee
- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä
- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Moisio) ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuokra-asuntotuotannossa seurataan perheasuntojen kysyntää vuosittain ja tarvittaessa valmistellaan uusia keinoja ohjata tuotantoa.” (Elina Moisio, äänin 57–0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Ponnesta on saatu kiinteistölautakunnan (18.11.2008) ja asuntotuotantotoimikunnan (17.12.2008) lausunnot, joista yhteenvetona todetaan seuraavaa:
Asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntokohteiden tilaohjelmatavoitteet määritellään hankkeen hankesuunnitelmassa. Tavoitteita asettaessaan asuntotuotantotoimisto tutkii alueellisen asuntojakauman hallintamuotojen ja asuntokokojen suhteen. Asuntotuotantotoimisto konsultoi säännönmukaisesti kiinteistöviraston asuntoasiainosastoa suunnitellessaan uustuotannon tilaohjelmia. Tieto perheasuntojen kysynnästä siirtyy kaupungin rakennuttamien asuntojen suunnitteluun. Kiinteistöyhtiöiden näkemykset ja tilatarpeet otetaan huomioon hankesuunnitelmaa laadittaessa.
Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston hakijatilastojen mukaan suurin kysyntä kohdistuu tällä hetkellä pieniin, 1–2 huoneen asuntoihin (16 200 hakijaa eli n. 85 prosenttia 19 000 hakijan kokonaiskysynnästä). Perheille soveltuvia 4–5 huoneen asuntoja oli vuoden 2008 lopulla välitetty noin 150. Samaan aikaan vähintään neljän hengen hakijatalouksia oli rekisterissä 1 360. Perheasuntoja on nyt ollut tarjolla aikaisempia vuosia vähemmän.
Vuosina 2004–2007 kaupungin tonteille tuotetuissa asunnoissa oli voimassa 75 neliön keskikokovaatimus. Vuokra-asuntotuotannon keskipinta-alat ovat kasvaneet edellisellä asunto-ohjelmakaudella vuoden 2005 käynnistyneen vuokra-asuntotuotannon n. 60 neliöstä vuoden 2008 käynnistyneen tuotannon 76 neliöön. Jokaisessa kohteessa on myös keskipinta-alaa isompia, hyvin perheasunnoiksi soveltuvia asuntoja. Niiden määrä vaihtelee kulloinkin arvioidun kysynnän ja tarpeen mukaisesti. MA-ohjelmapäätöksessä 13.2.2008 luovuttiin keskipinta-alavaatimuksesta vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen osalta, ja tavoitteena on kysyntää vastaava kokojakauma.
Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että perheasuntojen ja koko kohtuuhintaisen asuntotuotannon suurimpia ongelmia ovat edellisellä asunto-ohjelmakaudella olleet toisaalta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvien tonttien puute ja toisaalta urakkakilpailujen toimimattomuudesta johtunut asuntojen korkea hinta. Isojen asuntojen vuokra on saattanut nousta niin suureksi, että lapsiperheitä on hakeutunut asumiskustannuksiltaan halvemmille alueille. Viimeisimpien urakkakilpailujen myötä on todettavissa, että tällä hetkellä urakkakilpailut toimivat aiempaa paremmin ja tämän suuntauksen ennakoidaan jatkuvan ainakin vuoteen 2010 asti.
Asuntotuotannon näkökulmasta se ohjauskeino, jolla voidaan parhaiten varmistaa kohtuuhintainen asuntotuotanto ja riittävä määrä isoja perheasuntoja, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtävät toteuttavuuden ja kustannusten arvioinnit.
./. Lausunnot ovat asian liitteinä.
Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.
HERTTONIEMESTÄ PLANMECA OY:LLE HOTELLIN SUUNNITTELUA VARTEN VARATUN TONTIN VARAUSAJAN JATKAMINEN
Khs 2007-122
KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43257 suunnitellun tontin nro 1 (pinta-ala 6 197 m2, os. Reginankuja 3) varausta Planmeca Oy:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten 31.12.2009 saakka entisin ehdoin.
Pöytäkirjanote Planmeca Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Herttoniemenrannan eteläkärjestä on varattu 7 000 k-m2:n toimitilatontti Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2008 saakka. Hotellihankkeen valmistelu edellyttää vaativaa rakennussuunnittelua ja markkinatutkimusta kannattavuuden selvittämiseksi. Tontin varaukselle esitetään jatkoa 31.12.2009 saakka.
Hakemus Planmeca Oy on lähettänyt kaupunginhallitukselle osoitetun 13.11.2008 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että Herttoniemenrannan tontin 43257/1 varausaikaa jatkettaisiin 31.12.2009 saakka.
Asemakaava ja tontin tiedot
Tontti sijaitsee Herttoniemenrannan eteläkärjessä Reginankujan päässä. Tontti kuuluu voimassa olevan 18.9.1996 ympäristöministeriön vahvistaman ja 1.11.1996 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10250 mukaan liike-, toimisto- ja julkisten rakennusten korttelialueeseen. Ton-tin pinta-ala on 6 197 m2 ja rakennusoikeus 7 000 k-m2.
Alueen muut tontit ovat jo rakentuneet ja alue on muilta osin valmis. Tontti sopii hyvin hotellikäyttöön, sillä jo asemakaavan laatimisvaiheessa tontin sopivimpana käyttönä pidettiin kongressi- ja hotellitoimintaa.
Varauksen yhteydessä
hotellihanketta perusteltiin sillä, että Itä-Helsin-gin alueella toimii satoja
yrityksiä, joilla on jatkuva tarve sekä yhtiöiden Helsingin ulkopuolisten
toimipisteiden oman henkilökunnan että vieraiden majoittamiseen alueella.
Hotellin läheisyys tehostaisi alueella
sijaitsevien yhtiöiden toimintaa ilman turhaa liikennettä Helsingin keskustaan
ja takaisin. Lisäksi hotelli tulisi muiltakin osin kehittämään ja tukemaan
alueella sijaitsevien yritysten palvelun tarjontaa sekä pitkä-jänteisyyttä
toimia alueella.
Taustatietoja Planmeca Oy on Itä-Helsingin kärkiyrityksiä ja yhtiön paikallistuntemus ja kansainvälisyys antavat hyvän perustan toimia vetäjänä Itä-Helsingin kehittämisen kannalta merkittävässä hankkeessa.
Planmeca Oy on Plameca Groupin emoyhtiö. Konserni suunnittelee, valmistaa ja markkinoi korkean teknologian hammashoitotuotteita. Tuotannosta 98 % menee vientiin yli 100 maahan. Yhtiön tuotanto ja tuotantokehitys on keskitetty Herttoniemeen. Yritys onkin Itä-Helsingin suurin työllistäjä. Herttoniemen toimitalossa työskentelee yli 700 henkilöä. Yhteensä yritys työllistää maailmalla noin 2 000 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on vajaa 500 milj. euroa.
Kaupunginhallituksen päätös
Kaupunginhallitus päätti 21.1.2008 (§ 94) varata 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43257 suunnitellun tontin nro 1 Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavalla ehdolla:
Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.
Varauksen jatkaminen Hankkeen laajuudesta ja erityisluonteesta johtuen valmistelu edellyttää tavallista perusteellisempaa ennakkovalmistelua. Hanketta voidaan pitää kaupungin kannalta merkittävänä ja hakijan kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty esittämään tontinvarausajan jatkamista 31.12.2009 saakka.
Kiinteistölautakunta esittää, että Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43257 suunnitellun tontin nro 1 (pinta-ala 6 197 m2, os. Reginankuja 3) varausta Planmeca Oy:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten jatkettaisiin 31.12.2009 saakka entisin ehdoin.
ITÄKESKUKSEEN ITÄVÄYLÄN PÄÄLLE SUUNNITELTAVAN HOTELLI-, LIIKE- JA ELOKUVAKESKUSALUEEN VARAAMINEN
Khs 2009-28
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata YIT Rakennus Oy:lle ja Kesko Oyj:lle 45. kaupunginosasta (Vartiokylä, Itäkeskus) likimäärin esityslistan liitteen 2 mukaisen katualueiden yläpuolisen alueen lukuun ottamatta nykyisen Hansasillan aluetta hotelli-, elokuva- ja liikekeskuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:
1 Alueen rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.
2 Varaus ei käsitä alueen kallioperää.
3 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja alueeseen rajautuvien rakennusten omistajien kanssa.
4 Hankkeen liittymisestä nykyisen Hansasillan alueeseen sovitaan erikseen.
5 Hanke ei saa heikentää alueen alapuolisten
katujen ja
Itäväylän toimivuutta.
6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta eikä kustannuksista, mikäli alueelle ei saada voimaan asemakaavan muutosta tai tarkemmista luovutusehdoista ei päästä sopimukseen.
Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, Kesko Oyj:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä YIT Rakennus Oy:lle ja Kesko Oyj:lle esitetään varattavaksi Itäkeskuksen länsiosasta lähinnä Itäväylän päälle suunniteltava hotelli-, liike- ja elokuvakeskusalue 31.12.2010 saakka. Hakijoiden laatimien alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen koko on noin 24 000 k-m2. Hanke on kaupungin Itäkeskuksen kehittämistavoitteiden mukainen. Hanke lisää ja monipuolistaa toteutuessaan Itäkeskuksen palvelutarjontaa ja liittää osaltaan Itäväylän halkaiseman pohjoisen ja eteläisen Itäkeskuksen toisiinsa. Hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta, jonka laadinta on käynnistynyt.
Hakemus ja hankekuvaus
YIT Rakennus Oy ja Kesko Oyj pyytävät 14.5.2008 päivätyssä ja kiinteistölautakunnalle osoitetussa hakemuksessa, että niille varattaisiin Itäkeskuksen länsiosasta Itäväylän, Itäkadun ja Asiakkaankadun päälle suunniteltava alue mukaan lukien nykyinen Hansasillan alue hotelli-, elokuva- ja liikekeskuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka.
Kaupunki on laatinut
suunnitelman Itäväylän kattamisesta aina
Kehä I:lle saakka. Varauksenhakijoiden hanke olisi osa tätä suunnitelmaa. Se
olisi kattamisen ensimmäinen vaihe, mutta toimisi jo tässä vaiheessa itsenäisestikin
yhdyssiteenä Itäkeskuksen eri osien välillä. Hakijoiden mielestä hanke täydentäisi
Itäkeskuksen palvelukokonaisuutta ja saattaisi ratkaista hankekokonaisuuden
pysäköinti-kysymyksen.
Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto
Kiinteistövirasto on pyytänyt varaushakemuksesta lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolta. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan seuraavaa:
”YIT Rakennus Oy ja Kesko Oyj ovat yhdessä tehneet tonttivaraushakemuksen Itäkeskuksen länsiosaan Itäväylän, Itäkadun ja Asiakkaan-kadun päälle tulevalle alueelle, ml. Hansasillan alue.
Hakijan tavoitteena on sijoittaa Itäväylän päälle suunnitellulle kannelle noin 24 000 k-m²:n suuruinen hotelli-, elokuva- ja liikekeskus. Tavoitteena on lisäksi sijoittaa hotelli- ja elokuvakeskuksen yhteyteen (Kesko Oyj:n omistamiin kiinteistöihin osoitteissa Asiakkaankatu 9 ja 11) liike- ja toimistotiloja sekä asumista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on
laatinut Itäkeskuksen alueelle kokonais-tarkastelun, joka on merkitty
kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 27.3.2008 tiedoksi ja
jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi. Kokonaistarkastelussa
varaushakemuksen alueelle on sijoitettu jalan-kulkukannen osa, liikepalvelukeskus
hotelleineen ja asuinkerrostalo. YIT:n ja Keskon suunnitelmat alueelle ovat
kokonaistarkastelun mukaiset. Lisäksi kokonaistarkastelussa esitetään Asiakkaankatu
9 tontille
liikerakentamista, pysäköintiä ja kaksi asuinkerrostalotornia.
Hotelli- ja elokuvakeskuksen sijoittamista Itäkeskuksen alueelle on tutkittu hakijan ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä useaan otteeseen viime vuosina.
Hotelli- ja elokuvakeskuksen sijoittamista alueelle puoltaa metroaseman läheinen sijainti ja palveluiden monipuolistuminen sekä esteettömän ympärivuorokautisen jalankulkuympäristön luominen Itäkeskuksen eri osien välille.
Varaushakemuksen alueelle on tekeillä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä tammikuussa 2009. Asemakaavaluonnoksen on arvioitu valmistuvan keväällä 2009. Tämän hetkinen arvio kaupunginvaltuuston käsittelyajankohdasta on syksy 2010.
Varaushakemuksen alueelle on myös tekeillä rakenne- ja turvallisuus-tekninen yleissuunnitelma, jossa selvitetään rakenne-, palo- ja turvallisuustekniset kysymykset, sekä niistä aiheutuvat kustannukset.
Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että suunnittelu tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa ja heidän antamiensa lähtökohtien mukaisesti.”
Varausesitys Hakemuksessa varattavaksi esitettävä alue sijaitsee Itäkeskuksen länsiosassa kaupungin omistuksessa olevan Itäväylän, Itäkadun ja Asiakkaankadun päällä. Alue rajautuu lännessä Asiakkaankadun kevyenliikenteen siltaan, etelässä kaupungin vuokratonteilla sijaitsevaan yksityiseen pysäköintilaitokseen (nro 45176/3) ja Kesko Oyj:n omistamaan toimistorakennukseen (nro 45176/4) ja pohjoisessa Itäkeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen (nro 45173/5). Itäsuunnassa hakemuksessa varattavaksi esitettävä alue sisältää nykyisen Itäväylän ylittävän katetun kävely-yhteyden liiketiloineen (Hansasilta), jonka omistaa kaupungin kiinteistöyhtiö.
Kiinteistölautakunnan mielestä hakemuksessa varattavaksi esitettävä alue voitaisiin Hansasiltaa lukuun ottamatta varata tässä vaiheessa hakijoille 31.12.2010 saakka hotelli-, liike- ja elokuvakeskuksen suunnittelua varten. Hanke on kaupungin Itäkeskuksen kehittämistavoitteiden mukainen. Hanke lisää ja monipuolistaa toteutuessaan Itäkeskuksen palvelutarjontaa ja liittää osaltaan Itäväylän halkaiseman pohjoisen ja eteläisen Itäkeskuksen toisiinsa.
Kiinteistölautakunta esittää Hansasillan jättämistä varausalueen ulkopuolelle koska Hansasilta on tärkeä yhteys pohjoisen ja eteläisen Itäkeskuksen välillä. Hakijoiden tulisi ensin tutkia tarkemmin hankkeen vaikutusta nykyiseen Hansasiltaan ja mahdollisesti sen korvaamista. Lisäksi kiinteistövirasto ja hakijat eivät ole vielä neuvotelleet Hansasiltaan ja kaupungin kiinteistöyhtiöön liittyvistä ehdoista. Kiinteistölautakunnan mielestä Hansasillan varaaminen tulee ajankohtaiseksi, jos hakijat laativat toteuttamiskelpoisen suunnitelman hankkeelle ja sen vaikutuksista ja ehdoista Hansasiltaan päästään yhteisymmärrykseen.
Lisäksi varausehdossa tulisi täsmentää, ettei varattavaksi esitettävä alue käsitä katualueen alapuolista kallioperää, koska alueelle saatetaan toteuttaa myöhemmin eri hankkeena laaja pysäköintilaitos.
Muutoin voitaneen noudattaa varauspäätöksessä esitettyjä ehtoja.
Lautakunta esittää, että YIT Rakennus Oy:lle ja Kesko Oyj:lle varattaisiin Itäväylän yläpuolinen päätösehdotuksesta ilmenevä alue hotelli-, elokuva- ja liikekeskuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.
KALASATAMAN KESKUSTAKORTTELEIDEN VARAAMINEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSKILPAILUA VARTEN
Khs 2009-24
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595 - 10598 (yhteensä 110 350 k-m2) suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Kiinteistölautakunta esittää, että Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595 - 10598 (yhteensä 110 350 k-m2) varataan suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.
Alustavan suunnitelman mukaan kilpailu olisi kaksivaiheinen siten, että ensimmäisen vaiheen kilpailijat valittaisiin muun muassa alustavien suunnitelmien, toiminnallisen idean, toteuttamiskyvyn ja aiempien referenssien perusteella. Kilpailun toinen vaihe ratkaistaisiin lähinnä kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten kriteerien sekä kaupungille hankkeen toteutumisesta aiheutuvien kustannusten perusteella. Kilpailun valmistelu on käynnissä ja itse kilpailu voitaisiin julkistaa syksyllä 2009, jolloin voittaja ratkaistaisiin syksyllä 2010.
Alueen asemakaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2008 Kalasataman keskusta-alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11760. Asemakaava ei ole vielä lainvoimainen.
Asemakaavamuutoksen mukaiset
metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595 -
10598 muodostavat uuden Kalasataman ytimen. Kortteleihin toteutettava liike-,
palvelu- ja toimistokeskus yhdistää alueen Kulosaarensillan etelä- ja
pohjoispuoliset osat toisiinsa. Kortteleiden yhteenlaskettu kerrosala on
110 350 k-m2,
josta liike-, palvelu- ja toimistotilaa on 99 950 k-m2:n ja
asumista 10 400 k-m2.
Kortteleiden kaupalliset ja julkiset palvelut keskittyvät maantasoon metroaseman uuden lippuhallin yhteyteen, joihin ne avautuvat katutasossa olevien yhteyksien lisäksi. Liike- ja palvelukerrosala sijoittuu kokonaan maantason ja metron laituritason välille. Liiketilat voidaan myös rakentaa neljä korttelia yhdistävänä vajaan 30 000 k-m2:n suuruisena liiketilana kellaritasossa. Toimistotilat sijoittuvat metron laituritasolle ja sen yläpuolelle. Asemakaava mahdollistaa viiden yhdensuuntaisen toimistosiiven ulottamisen metroradan yli seitsemännestä kerroksesta ylöspäin, jolloin syntyy porttimainen korostus Kulosaaren sillan kaupunkitilassa. Kaupunkikuvallisena korostuksena on kaksi 16-kerroksista asuinrakennustornia, jotka suuntautuvat ja avautuvat etelälounaaseen, Pohjoissataman yli keskustaan.
Kortteleiden pysäköintipaikat sijoitetaan kaksikerroksiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen, jonka laajuus on runsaat 850 pysäköinti-paikkaa. Pysäköintilaitoksesta johdetaan sisäyhteys metron uuteen lippuhalliin. Lisäksi alueella on liikenneterminaali, jonne on keskitetty alueen raitiovaunu- ja bussipysäkit, jotka ovat suorassa yhteydessä metron uuteen lippuhalliin. Mikäli liiketilat rakennetaan kellariin, sijoittuvat pysäköintipaikat toiseen maanpäälliseen kerrokseen (575 ap).
Varattavan alueen omistus ja hallinta
Varattava alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueen Itäväylän eteläpuolinen osa on Sataman käytössä ja se vapautuu 1.1.2009. Alueen Itäväylän pohjoispuoleinen osa on vuokrattu Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka -nimiselle yhtiölle. Kaupunki on tehnyt yhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen siten, että se päättyy kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun po. lainvoimainen asemakaavan muutos on tullut voimaan. Yhtiö purkaa vuokra-alueella sijaitsevan varastorakennuksen perustuksineen puolen vuoden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää todennäköisenä, että kaavamuutos tulee voimaan tammikuussa 2009. Sopimuksen nojalla yhtiöllä on oikeus saada lisäaikaa, mikäli korvaavien tilojen rakentaminen viivästyy. Tämänhetkisten tietojen nojalla vuokrasopimus on päättymässä vuoden 2009 lopussa.
Kortteleiden toteuttaminen on erittäin vaativa yksityinen ja julkinen hanke
Kiinteistölautakunnan mielestä ison ja monipuolisen liike-, palvelu- ja toimistokeskuksen toteuttaminen Kalasataman alueelle on perusteltua. Keskustakorttelit sijaitsevat erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella itäisen metroradan, Itäväylän ja Sörnäisten rantatien yhtymäkohdassa ja toimivat uuden Kalasataman asuin- ja toimitilakortteleiden ytimenä. Uusi keskus parantaa myös Kallion, Sörnäisten ja Vallilan palvelutarjontaa ja vilkastuttanee nykyisen Sörnäisten tukkutorin alueen toimintaa sekä luo sen ja myös Suvilahden alueen toiminnalle täysin uusia kehittämisedellytyksiä.
Kalasataman alue on lisäksi lähivuosina selkeästi kaupungin maalla tapahtuvan toimitilarakentamisen keskeisin alue ja yritysten kiinnostus siihen on ollut melko suurta.
Hyvästä sijainnista ja liikenneyhteyksistä huolimatta likimäärin kahden Kampin keskuksen kokoisen liike-, palvelu-, toimisto- ja asumiskokonaisuuden toteuttaminen satamakäytöstä vapautuvalle vielä rakentamattomalle uudelle asunto- ja toimitila-alueelle on kaupallisesti hyvin haasteellinen tehtävä. Lisäksi Itäväylän ja metroradan ympärille sekä osittain niiden ala- ja yläpuolelle esitetty kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskuksen lisäksi terveyskeskus, toimisto- ja asuintaloja sekä niiden pysäköintijärjestelyt, muodostaa poikkeuksellisen suuren ja vaativan kokonaisuuden riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä teknisestä, taloudellisesta, toiminnallisesta vai sopimusteknisestä näkökulmasta.
Erityisesti keskuksen koko, kortteleiden hajanaisuus ja toimivat pysäköintiratkaisut sekä kortteleiden toteuttaminen mahdollisesti osahankkeina asettavat tekniselle, toiminnalliselle ja kaupalliselle suunnittelulle ja toteutukselle suuria haasteita.
Keskuksen toteuttaminen edellyttää muun muassa Hermannin ranta-tien sillan uusimista, uuden Kalasataman kadun puhkaisemista siltajärjestelyineen, uuden metrolaiturin ja lippuhallin toteuttamista ja liike- ja palvelukeskuksen rakentamista osittain Itäväylän alle tilapäisine ajojärjestelyineen. Osa toimistorakennuksista on mahdollisuus rakentaa metroradan ja Itäväylän päälle.
Samaan aikaan rakennustyömaiden väliin jäävälle metroliikenteelle ja tilapäisesti poissiirrettävälle Itäväylälle on turvattava kohtuulliset ja turvalliset toimintaedellytykset.
Korttelit tulisi varata suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten
Metrokortteleiden luovutus ja
toteuttaminen edellyttää suunnittelu- ja
toteutuskilpailun järjestämistä julkisena hankintana, koska kortteleiden toteuttamiseen
liittyy muun muassa teiden, siltojen, metron sekä mahdollisen liityntäpysäköinnin
ja alueelle suunnitellun terveyskeskuksen osalta merkittäviä julkisia
osa-alueita. Korttelikokonaisuuden toteutusratkaisuista riippuen kaupungille
aiheutuvat kustannukset ilman metron kustannuksia ovat alustavan arvion mukaan
noin 50 milj. euroa. Mikäli hankekokonaisuuteen suunniteltu terveyskeskus
toteutetaan vuokrahankkeena, kustannusarvio on noin 20 milj. euroa alhaisempi.
Varattaviin kortteleihin on ollut kiinnostusta niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten sijoittajien ja rakennusliikkeiden taholta.
Kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja talous- ja suunnittelukeskus valmistelevat parhaillaan yhdessä kilpailuohjelmaa suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.
Alustavien suunnitelmien mukaan kilpailu on tarkoitus järjestää kaksivaiheisena siten, että kaupunki ilmoittaa jo kilpailuohjelmassa rakennusoikeuksille kohtuulliset käyvät luovutushinnat eri käyttötarkoituksiin jaoteltuna. Itse kilpailu järjestetään siten, että ensimmäisen vaiheen päätyttyä valitaan jatkoon kolme kilpailijaa alustavien suunnitelmien, toiminnallisen idean, toteuttamiskykyisyyden ja aiempien referenssien perusteella.
Toisessa vaiheessa kaupunki neuvottelee erikseen kunkin jatkoon valitun kilpailijan kanssa ratkaisun, joka täyttää kaupungin hankkeelle asettamat tavoitteet. Tämän jälkeen kilpailijat tekevät kaupungille tarjouksen neuvotellun ratkaisun toteuttamisesta. Tarjousten perusteella kaupunki valitsee lopuksi hankkeen toteuttajan muun muassa kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten kriteerien sekä kaupungille ratkaisun toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten perusteella.
Kilpailuohjelma ja kortteleiden myyntiperusteet tullaan esittelemään erikseen kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Alustavien suunnitelmien mukaan kilpailu voisi alkaa syksyllä 2009.
Lautakunta esittää, että Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595 - 10598 (yhteensä 110 350 k-m2) varataan suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.
Kaj toteaa, että Kalasataman metroaseman asemakaavamuutoksesta nro 11760 ei valitettu ja se on kuulutettu tulleeksi voimaan 2.1.2009.
TONTTIEN VARAAMINEN PUKINMÄESTÄ MATTI KOKKOSEN PUUTARHA OY:LLE PUUTARHAMYYMÄLÄÄ VARTEN
Khs 2009-25
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Matti Kokkosen Puutarha Oy:lle 37. kaupunginosan (Pukinmäki) korttelin nro 37187 tontit nro 2 ja 3 puutarhamyymälän suunnittelua varten 30.6.2010 saakka seuraavin ehdoin:
1 Tonttien rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistö-viraston tonttiosaston kanssa.
2 Tontit voidaan vuokrata hakijalle suunniteltuun tarkoitukseen varausajan loppuun mennessä edellyttäen, että hankkeelle on todettavissa tekniset ja taloudelliset toteutusedellytykset.
3 Tonttien vuosivuokra sidotaan indeksiin siten, että vuokran perusteena pidetään elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 6,50 euron suuruista maaneliömetrihintaa.
4 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.
Pöytäkirjanote Matti Kokkosen Puutarha Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kiinteistölautakunta toteaa (16.12.2008) mm. seuraavaa:
Hakemus Matti Kokkosen Puuharha Oy pyytää, että sille varattaisiin Pukinmäestä Isonpellontien varrelta kaksi puutarhamyymälätonttia myymälän suunnittelua varten. Varausajaksi toivotaan kahta vuotta.
Hakija on harjoittanut
kyseisellä Kehä I ja Isonpellontien välisellä alueella puutarhatuotteiden
myyntiä vuodesta 1994 lähtien. Hakijalle on
ollut vuokrattuna 7 000 m2:n suuruinen alue, jonka osasta
vuokralainen on joutunut luopumaan sähkölinjan rakentamisen takia. Nykyisen
vuokra-alueen pinta-ala on 4 495 m2 ja se on vuokralaisen
käytössä 7 kk vuodessa. Vuotuinen vuokra on 10 578 euroa ja
vuokraoikeus jatkuu toistaiseksi 3 kk:n irtisanomisajoin.
Kaavatilanne Isonpellontien ja Kehä I väliselle alueelle on laadittu asemakaava nro 11094, joka on saanut lainvoiman 29.9.2006. Kaavaan on merkitty tontit 37187/2 ja 3 liikerakennusten korttelialueeksi (KL), jolle saa rakentaa puutarhatarvikkeiden myyntiä palvelevia tiloja sekä yrityksen toiminnalle välttämättömän asunnon. Asemakaava on laadittu siksi, että alueella oleva puutarhamyymälä voidaan sijoittaa pitkäaikaisilla sopimuksilla varsinaisille tonteille.
Tontin 37187/2 pinta-ala on 4 308 m2 ja rakennusoikeus 1 292 k-m2 ja tontin 37187/3 pinta-ala on 4 374 m2 ja rakennusoikeus 1 312 k-m2.
Tonttien yhteinen pinta-ala on siten 8 682 m2 ja rakennusoikeus 2 604 k-m2. Yksittäisinä tontteina pinta-alat ovat liian pieniä puutarhamyymälälle, joten ne tulisi vuokrata yhdessä.
Tontit ovat rakentamattomia eikä ole tiedossa, että paikalla olisi harjoitettu toimintaa, josta olisi aiheutunut maaperän pilaantumista. Tonteilla on kuitenkin ollut muutamia lyhytaikaisia vuokrauksia, minkä vuoksi maaperän kunto selvitetään ennen tonttien pitkäaikaista vuokrausta. Kiinteistöviraston tonttiosasto vastaa maaperätutkimuksista ja mahdollisesta kunnostamisesta siinä tapauksessa, ettei mahdollista pilaajaa kyetä saamaan vastuuseen.
Varausehdotus Tontit voitaisiin varata hakijalle puutarhamyymälän suunnittelua varten 30.6.2010 saakka.
Vuokrausperusteet Tonttien vuokrausperusteiden vertailukohteena voidaan pitää Kehä I varrella Kaarelanvierron liittymän puutarhamyymälätonttia, joka on vuokrattu Puutarhaliike Muhevainen Oy:lle ajaksi 1.3.1999 - 28.2.2029. Vuokra määriteltiin elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavan 30 mk/m2 hinnan mukaan (5,05 e/m2). Indeksinmuutoksella tarkistettuna pistelukua 100 vastaava nykyhinta olisi 6,15 e/m2. Ison-pellontien tonteille ei ole suoraa liikenneyhteyttä Kehä I:ltä tai sen liittymästä, vaan käynti edellyttää kehältä poistumista. Maanarvon hinnannousun takia vuokra tulisi kuitenkin määritellä pistelukua 100 vastaavan 6,50 e/m2 hinnan mukaan. Tonttien vuokra nykyindeksin mukaan muodostuisi silloin seuraavaksi:
pinta-ala m2 |
e/m2 (ind. 100) |
perusvuosi- vuokra e (ind. 100) |
alkuvuosi- vuokra e (ind. 1750) |
8 682 |
6,50 |
2 822 |
49 385 |
Vuokra-ajan tulisi olla enintään 30 vuotta.
Kiinteistölautakunta esittää, että Matti Kokkosen Puutarha
Oy:lle varattaisiin 37. kaupunginosan (Pukinmäki) korttelin nro 37187 tontit
nrot 2 ja 3 puutarhamyymälän suunnittelua varten päätösehdotuksen mukaisin
ehdoin.
12.1.2009 pöydälle pantu asia
KJ:N 29.12.2008 OTTAMA ASIA: VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATUA KOSKEVA ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11822)
Khs 2008-2724
KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 11.12.2008 päivätyn
asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11822 asetettavaksi julkisesti nähtäville ja hankkia ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
Ote kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Asemakaavakartta nro 11822 (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) |
|
Liite 2 |
Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) |
22. kaupunginosan (Vallila) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavaehdotus sekä 21. kaupunginosan (Hermanni) katu-, puisto- ja rautatiealueiden, 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, katu- ja liikennealueiden sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin nro 24973 tontin nro 5 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.
Kaj ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Palmroth-Leinon tekemästä ja jäsen Puoskarin kannattamasta ehdotuksesta palauttaa edellä mainitun Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: ”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”
Kaj toteaa, että kysymys pääkaupunkiseudun yliopistokampuksia yhdistävän joukkoliikenneyhteyden, nk. tiedelinjan, linjauksesta Kumpulan kampuksen ympäristössä on ollut vireillä pitkään. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt voimassa olevan asemakaavan mukaista joukkoliikennekadun liikennesuunnitelmaa (nk. Pietari Kalminkadun jatkeeseen perustuva vaihtoehto) 13.10.2005, 15.12.2005 ja 12.1.2006. Koska tätä vaihtoehtoa oli vastustettu, viimeksi mainitussa kokouksessaan lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi kaksi erilaista vaihtoehtoa ja päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Tämän päätöksen pohjalta on valmisteltu asemakaavan muutos nro 11822.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jälleen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 18.12.2008 vastoin esittelijän ehdotusta. Kaj:n käsityksen mukaan palautuspäätöksessä esitetyt parannusehdotukset tiedelinjan sujuvoittamiseksi eivät ole riittäviä, minkä vuoksi asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyä tulisi jatkaa. Asiassa on päätetty käyttää otto-oikeutta, kaupunginjohtajan päätösluettelo 29.12.2008 § 4327.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa todetaan mm. seuraavaa:
Alueen sijainti Aluetta rajaavat Mäkelänrinteen uintikeskus, Vallilan siirtolapuutarha, Haukilahdenkatu, Nylanderinpuisto, Ernst Lindelöfin katu, Isonniitynkatu ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha.
Tiivistelmä Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikennekadun rakentamisen Vallilanlaaksoon halki Mäkelänkadulta Pietari Kalmin kadulle Kumpulanmäellä. Katu kulkee Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella poistuvan junaradan paikalla. Varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson halki Isonniitynkadulle poistetaan.
Joukkoliikenneyhteyden rakentamista puistoalueen halki on vastustettu laajasti ja esitetty Tiedelinjan reititystä ja nopeuttamista olemassa olevaa katuverkkoa hyödyntäen.
Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.
Aiemmat päätökset Kumpulan ja Kumpulan yliopistoalueen 1980-luvulla tehdyissä asemakaavoissa on varauduttu sekä Kumpulan että Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekadulla KumpuIanmäeltä Isonniitynkadulle Kätilöopiston edustalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaista liikennesuunnitelmaa ja palautti asian sekä velvoitti kaupunkisuunnitteluvirastoa tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpulaseura ry, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan muuta asukasta tai asuinyhteisöä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa uudelleen 15.12.2005 ja jätti sen pöydälle.
Seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 12.1.2006, jolloin se hyväksyi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän. Samalla lautakunta päätti kehottaa asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka lähetettiin osallisille 7.3.2007.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni-Vallila seura ry ja Vallilan asukasyhdistys ry tekivät 11.9.2006 aloitteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi sekä Tiedelinjan reititystä olemassa olevaa katuverkostoa pitkin tai uuden joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaan. Yhdistykset lähettivät 13.9.2007 kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin, että kaupunginhallitus ottaisi satamaradan käyttöasian käsiteltäväkseen yhdistysten aikaisemman aloitteen pohjalta.
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (26.1.2007) esitti kaupungille Tiedelinjan reitin nopeuttamisen kiirehtimistä Pasilan ja Kumpulan välillä. Kaupunginhallitus päätti 25.6.2007 kehottaa rakennusvirastoa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin Kumpulan kampuksen liittämiseksi osaksi Tiedelinjan reittiä nykyistä katuverkkoa Kumpulassa hyödyntäen. Tämä reitti ei kuitenkaan vastaa tavoitetta Tiedelinjan matka-ajan nopeuttamisesta Kumpulan ja Pasilan välillä, sillä se kiertää kampukselta Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Uuden joukkoliikennekadun arvioidaan nopeuttavan matka-aikaa Kumpulan kampukselta Pasilaan noin 5 minuuttia.
Lähtökohdat
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoaluetta, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Asemakaavat
Pääosalla aluetta on voimassa 30.10.1987 vahvistettu asemakaava nro 9010. Kaavan mukaan alue on joukkoliikennekatua, katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavoittamatonta aluetta ovat junarata sekä Hämeentien ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen alue.
Lisäksi alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat:
22.9.1950 vahvistettu asemakaava nro 2952. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on katualuetta.
22.7.1963 vahvistettu asemakaava nro 5340. Kaavan mukaan Hermannin rantatien ja Nylanderinpuiston välissä on rautatiealuetta.
5.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7931. Kaavan mukaan Hämeentie Jyrängöntien kohdalla on katualuetta.
16.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8930. Kaavan mukaan Pietari Kalmin kadun läntinen pää on joukkoliikennekatua, jonka vieressä on puistoaluetta. Lisäksi puistoaluetta on Mäkelänkadun varrella.
23.12.1987 vahvistettu asemakaava nro 9344. Kaavan mukaan Hämeentien itäpuolella on katualuetta.
30.10.1992 vahvistettu asemakaava nro 9945. Kaavan mukaan Hämeentien sillan itäpuolella on yleistä pysäköintialuetta ja puistoaluetta.
19.12.1997 vahvistettu asemakaava nro 10495. Kaavan mukaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen vieressä on puistoaluetta.
23.8.2004 lainvoiman saanut asemakaava nro 11303. Kaavan mukaan Ernst Lindelöfin kadun varressa on hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialuetta (kortteli 24973).
Maanomistus
Alue on pääasiassa kaupungin omistuksessa. Kortteli 24973 on valtion omistuksessa.
Alueen yleiskuvaus
Alue on pääosin virkistysaluetta, jossa on runsaasti rakennettua puistoa sekä niittymäinen alue Nylanderinpuistossa. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Hämeentie.
Kaava-alueella on Dynamicum-niminen rakennus, jossa toimivat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano, Vallilan siirtolapuutarha sekä yliopiston kampusalue, jossa on mm. tiedekirjasto ja liikuntakeskus.
Suojelukohteet
Alueella ei ole suojelukohteita. Alueen välittömässä läheisyydessä on suojeltu Kumpulan kartano. Vallilan siirtolapuutarhan suojelua selvitetään parhaillaan käynnissä olevan kaavoituksen yhteydessä.
Yhdyskuntatekninen huolto
Kaava-alueella on runsaasti rakennettuja teknisen huollon johtoja. Ratapenkereen läheisyydessä ja osittain myös penkereen alla on vesi-, merivesi-, kaasu- ja sähköjohdot. Jyrängöntiellä on kaasu-, lämpö- ja tietoliikennejohtoja.
Maaperä Maanpinnan korkeus vaihtelee +2.0 ja +24.0 välillä. Kaava-alueen eteläosa on savialuetta, jossa saven paksuus on enimmillään n.16 metriä. Pohjoisessa on muutamia kalliopaljastumia ja muu osa on kitkamaata.
Ympäristöhäiriöt
Hämeentien ja Mäkelänkadun liikenteestä kantautuu alueelle melua. Hämeentien liikennemelu leviää meluselvitysten perusteella Vallilan siirtolapuutarhan suuntaan siten, että päiväajan 55 dB:n ulko-ohjearvo ylittyy vielä noin 200 metrin päässä Hämeentiestä.
Kaava-alueen itäosassa, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itäpuolella, joukkoliikennekadun linjaus kulkee Nylanderinpuiston vieritse Jyrängöntietä Pietari Kalmin kadulle. Rakennusvirasto on tutkinut maaperän pilaantuneisuutta Nylanderinpuistossa aiemmin sijainneen kauppapuutarhan kohdalla. Tutkimuksissa alueen maaperän on todettu olevan pilaantunut metalleilla, polyaromaattisilla yhdisteillä sekä torjunta-aineilla. Rakennusvirasto on aloittanut puiston kunnostamisen, jonka yhteydessä myös alueen pilaantunut maaperä kunnostetaan.
Tavoitteet Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on linjata joukkoliikennekatu kulkemaan Kumpulanmäen lounaisrinteen ja Vallilanlaakson halki siten, että sen aiheuttamat meluhaitat ja maisemalliset vauriot minimoidaan.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
Voimassa olevassa asemakaavassa joukkoliikenteelle eli busseille on varattu katu, joka sijaitsee Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle. Sille on suunniteltu Tiedelinjan johtamista. Tiedelinja on oppilaitoksia yhdistävä seutulinja, joka kulkee Viikistä Pohjois-Tapiolaan.
Nykyisin Tiedelinja ei käy Kumpulan kampuksella, vaan kulkee Väinö Auerin kadun, Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilan asemalle. Pietari Kalmin ja Väinö Auerin kadun varustaminen lämmityksellä mahdollistaisi Tiedelinjan tuomisen kampukselle.
Kun Sörnäisten sataman toiminnot siirtyivät Vuosaareen, loppui myös junaliikenne satamaradalla. Näin vapautunut tila voidaan hyödyntää joukkoliikenteelle ja Tiedelinja siirtää sinne.
Asemakaavan muutoksella poistetaan Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle suunniteltu 340 metriä pitkä joukkoliikennekatu, jolla myös huoltoajo on sallittu. Vastaava yhteys on suunniteltu Vallilanlaaksoon johtamalla joukkoliikenteelle varattu katu kulkemaan Pietari Kalmin kadulta Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle ja siitä edelleen Jyrängöntielle ja alas rautatien paikalle. Vähän ennen rautatien tunnelin suuaukkoa Mäkelänrinteen kohdalla joukkoliikenteelle varattu katu kaartuu kohti Mäkelänkatua ja johdetaan tunnelissa Mäkelänrinteen uintikeskuksen alapuolella olevassa rinteessä. Näin vähennetään uuden väylän maisemalle aiheuttamaa vauriota ja tärkeä kevyen liikenteen yhteys Vallilanlaaksossa voidaan edelleen johtaa turvallisesti eri tasossa joukkoliikennekadun kanssa. Uusi katu päättyy Mäkelänkadulle, josta Tiedelinja jatkaa edelleen Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Uuden joukkoliikennekadun pituus on noin 1,5 km.
Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 10 ha. Katualuetta on 3,2 ha, puistoa on 3,5 ha, hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialuetta on 2,1 ha, suojaviheraluetta 1,1 ha ja yleistä pysäköintialuetta on 0,2 ha.
Hallinto- ja tutkimuslaitosten korttelialue (YHT)
Joukkoliikenneyhteys on suunniteltu kulkemaan korttelialueen halki siten, että voimassa olevan asemakaavan istutettava tontin osa ja vähäiseltä osin rakennusala muuttuu joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi. Järjestelyyn on varauduttu alueen rakennussuunnittelussa, eikä sillä ole vaikutusta kerrosalan määrään.
Virkistysalueet (VP)
Puistoalueet muuttuvat siten, että puistoalue Kumpulanlaaksossa suurenee ja Nylanderinpuisto sekä puistoalue Vallilanlaaksossa pienenevät.
Kumpulanlaaksossa puistoon on varattu osat yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle niissä kohdin, joissa ne joko ovat olemassa tai missä niitä tarvitaan kevyen liikenteen verkoston täydennyksenä. Jotkut kevyen liikenteen väylät kuitenkin risteävät uuden joukkoliikennekadun kanssa.
Katu- ja liikennealueet
Joukkoliikenteelle varattu katu on johdettu kaartaen Kumpulanmäeltä Nylanderinpuiston halki Vallilanlaaksoon. Lisäksi Hämeentieltä on johdettu joukkoliikenteelle varatut kadut, joilla huoltoliikenne on sallittu sekä Nylanderinpuiston että Vallilanlaakson puiston puolella. Järjestely on tarpeen Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan huoltoa varten.
Yleinen pysäköintialue (LP)
Kasvitieteellisen puutarhan kävijöitä sekä Hämeentien varrella olevan liikekorttelin asiakkaita varten on varattu yleiset pysäköintialueet Hämeentien sillan alle ja sen itäpuolelle. Niille on johdettu ajoyhteydet viereisiltä katualueilta. Järjestelyt on jo toteutettu. Hämeentien varrella oleva LP-alue on siirretty kadun itäpuolelle, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava raitiotie voi jatkua suoraan.
Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin tuntumaan on rakennettu LP-alue neljää bussia varten. Se palvelee puutarhan vierailijoita.
Suojaviheralue (EV)
Ne viheralueet, jotka ovat Hämeentien välittömässä läheisyydessä ja joiden käyttö virkistykseen ei ole luontevaa, on merkitty suojaviheralueiksi.
Liikenne Kumpulanmäeltä Vallilanlaakson kautta Mäkelänkadulle kulkeva linjaus on tarkoitettu palvelemaan Tiedelinjaa. Tiedelinjan reitti jatkuu Mäkelänkadulta Pasilan, Meilahden ja Otaniemen kautta Pohjois-Tapiolaan. Kumpulanmäeltä reitti kulkee Arabianrannan kautta Viikkiin.
Yhteydet joukkoliikennekadulta Hämeentielle parantavat Kumpulasta ja Arabianrannasta Pasilan kautta Töölön suuntaan kulkevien reittien järjestelymahdollisuuksia. Lisäksi joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin.
Yhdyskuntatekninen huolto
Joukkoliikennekadun kuivatusta varten on rakennettava sadevesiviemäreitä, jotka johdetaan rakennettuun järjestelmään. Alueen länsipäässä oleva avo-oja on putkitettava. Ratapenkereen alla olevien johtojen kuormituskestävyys on selvitettävä, kun ratapenger muutetaan joukkoliikennekaduksi.
Maaperän rakennettavuus ja puhtaus
Nykyinen ratapenger on savialueella. Radan perustamistavasta ei ole tarkkaa tietoa. Joukkoliikenneyhteyttä varten ratapengertä levennetään, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä. Muilta osin perustamistavat ovat normaaleja.
Rakennettaessa katua Nylanderinpuiston pilaantuneeksi todetun alueen läheisyyteen tulee rakentamisessa huomioida mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset.
Rakennettaessa katua satamaradan alueelle tulee ratarakenteen maa-ainesten soveltuvuus suunniteltuun käyttöön arvioida pilaantuneisuuden osalta erikseen, jos radan maa-aineksia aiotaan hyödyntää kadun rakentamisessa.
Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu, ettei maaperän mahdollinen pilaantuneisuus estä alueen ottamista suunniteltuun käyttöön.
Ympäristöhäiriöt
Joukkoliikenneyhteydestä aiheutuu melu-, päästö- ja muita haittoja. Meluhaittojen lieventämiseksi rakennetaan 2,5 metriä korkea aita, joka sijaitsee siirtolapuutarhan pohjoisreunassa ja ulottuu 100 metriä sen ohi Mäkelänrinteen suuntaan.
Joukkoliikennekadun liikennemäärän on arvioitu olevan korkeintaan noin 300 bussia vuorokaudessa, jolloin liikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso jää siirtolapuutarha-alueella alle 55 dB:n ohjearvon. Joukkoliikennekadun ja siirtolapuutarhan väliin määrätään kaavassa kuitenkin rakennettavaksi umpinainen aita, joka voi osaltaan toimia myös meluesteenä linja-autoliikenteen aiheuttamia yksittäisiä melutapahtumia vastaan.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa (17.7.2008) on esitetty Hämeentien varteen rakennettavaksi meluesteet, joiden vaikutuksesta myös siirtolapuutarha-alueen itäosassa alitettaisiin 55 dB:n ohjearvo. Kaavassa on määrätty meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentamisesta Hämeentien varteen.
Nimistö Nimistötoimikunta päätti 7.5.2008 esittää joukkoliikennekadun nimeksi Vallilanlaaksontie–Vallgårdsdalsvägen.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamisen vaikutukset
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä joustavampi joukkoliikenne Viikin, Arabianrannan, Kumpulan ja Otaniemen kampusten välillä. Järjestely tarjoaa myös mahdollisuuden raitiovaunuliikenteen poikittaisyhteyden järjestämiselle kantakaupungin pohjoisosassa Pasilan ja Hämeentien välillä.
Vaikutukset kulttuurimaisemaan
Joukkoliikennekadun kulku puistoalueen keskellä saattaa kaupunginmuseon johtokunnan mielestä vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistorialliseen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kumpulan kartanon visuaalisesti hallitseva asema maisematilassa heikkenee. On kuitenkin muistettava, että Hämeentien sillan rakentaminen katkaisi aikanaan kartanon suhteen Vanhankaupunginselälle ja siihen verrattuna joukkoliikennekadun kielteinen vaikutus on vähäinen. Kiertoliittymän rakentaminen kartanon pääakselissa on haasteellinen tehtävä.
Joukkoliikennekadun kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventämään johtamalla katu tunneliin Mäkelänrinteen kohdalla. Tunnelin suuaukot ja väylän kaivannot tunneliin johtavien ramppien kohdalla muodostavat maisemallisen haitan, jota voidaan lieventää peittämällä turhaksi jäävä rautatietunnelin aukko ja täyttämällä ratakuilu puistoksi.
Kasvitieteellisen puutarhan ja Kumpulanmäen välillä joukkoliikennekatu kaartaa avoimessa maisematilassa avaran lounaisrinteen halki. Tältä osin katu ei voi turvautua metsänreunaan, johon se maisemallisesti sulautuisi paremmin.
Aidan rakentaminen kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolelle tuo maiseman kasvitieteellisen puutarhan rinteen alareunalle 460 metriä pitkän maisemallisen esteen. Se heikentää osin näkymiä kevyen liikenteen pääreitiltä etelään laakson pohjalla.
Uusi joukkoliikennekatu ja aita ovat myös haitallisia kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Vallilan siirtolapuutarhan kannalta.
Vaikutukset asukkaiden lähiympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin
Joukkoliikennekadun haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vallilan, mutta osin myös Kumpulan ja Pasilan asukkaiden lähiympäristöön. Lisäksi haittaa aiheutuu myös muille alueen käyttäjille kuten Hermannin ja Arabianrannan asukkaille. Asukkaat ovat todenneet, että alue ei tarjoa enää samanlaisia mahdollisuuksia ulkoiluun, lasten leikkeihin, leijojen lennättämiseen ja muuhun virkistykseen. Joukkoliikennekatu aitoineen rikkoo viher- ja virkistysalueen yhtenäisyyttä.
Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Kevyen liikenteen reittejä ei voida rakentaa Vallilanlaaksossa ilman, että ne risteäisivät joukkoliikennekadun kanssa. Nykyiset reitit risteävät kahdessa kohdassa Vallilanlaaksossa sekä Jyrängöntiellä kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynnin lähellä ja kiertoliittymän kohdalla.
Kasvitieteellisen puutarhan pääsisäänkäynnin kohdalle rakennettava pysäkki parantaa pääsyä tähän valtakunnallisesti merkittävään puutarhaan.
Joukkoliikennekadun melu- ja päästöhaitat eivät ole merkittäviä, eikä 55 db:n melutaso ylity. Sen sijaan kaavaehdotukseen sisältyy meluesteen rakentaminen vilkasliikenteisen Hämeentien reunalle Vallilan siirtolapuutarhan itäpuolelle. Melueste vähentää olennaisesti meluhaittoja Vallilan siirtolapuutarhassa ja Vallilanlaaksossa.
Liikenteelliset vaikutukset
Joukkoliikennekatu parantaa joukkoliikenteen poikittaisreittejä ja niiden järjestelymahdollisuuksia. Kadun ansiosta voidaan perustaa uusia poikittaislinjoja ja siirtää joitakin Kumpulan tai Arabianrannan kautta kulkevia bussilinjoja Pasilan kautta Töölön suuntaan.
Tiedelinjan matka-aika Kumpulasta Pasilaan lyhenee noin viisi minuuttia.
Joukkoliikennekatu luo edellytykset raitiolinjan perustamiselle Pasilasta Hermanniin. Tätä raitiotietä voidaan myöhemmin jatkaa Kalasatamaan.
Yliopiston ja sen kasvitieteellisen puutarhan huoltoyhteyksiä parantavat Kumpulanmäeltä Jyrängöntielle rakennettava joukkoliikennekatu sekä Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymästä Jyrängöntielle rakennettavat nykyistä suoremmat yhteydet.
Joukkoliikennekatu risteää kevyen liikenteen reittien kanssa Kumpulanpuron kummallakin puolella, Jyrängöntiellä sekä kiertoliittymän kohdalla, mikä heikentää turvallista liikkumista.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,7 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta katutyöt ovat 2,7 milj. euroa, tunneli 5 milj. euroa, raitit 0,3 milj. euroa, vesihuolto 0,5 milj. euroa, siirtolapuutarhan ja joukkoliikennekadun väliin rakennettava aita 0,8 milj. euroa ja Hämeentien melueste 0,4 milj. euroa.
Kustannuksissa ei ole esitetty maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kunnostamisesta johtuvia lisäkustannuksia.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Kaavoitustyö on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan aloitteesta.
Vireilletulosta on ilmoitettu osalliselle kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (7.3.2007). Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille kaavaluonnoksen kanssa (kirje päivätty 6.10.2008).
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävillä 13.–31.10.2008 Arabianrannan, Pasilan ja Vallilan kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa.
Keskustelutilaisuus järjestettiin 29.10.2008 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa.
Esitetyt mielipiteet ja lausunnot
Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.10.2005 voimassa olevan asemakaavan mukaisen liikennesuunnitelman Pietari Kalmin kadun jatkamisesta joukkoliikennekatuna Isonniitynkadulle ja velvoitti tutkimaan poistuvan satamaradan paikan tai mahdollisesti muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet joukkoliikennekaduksi. Tässä vaiheessa Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekatua vastustivat Kumpula-Seura ry (16.6.2005 ja 12.9.2005), Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry (27.9.2005) ja 1 012 adressin allekirjoittajaa sekä kahdeksan asukasta ja asunto-osayhtiötä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (4.8.2005 ja 14.9.2005) puolsivat kadun rakentamista. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (20.9.2005) ja myöhemmin kaksi asukasta vastustivat Kumpula-seuran esittämää vaihtoehtoa joukkoliikennekadun rakentamisesta satamaradan paikalle Vallilanlaaksoon.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos lähettivät 24.11.2005 kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jossa ne totesivat pitävänsä edelleen tärkeänä Pietari Kalmin kadun jatkeen toteuttamista Isonniitynkadulle. Mutta ennen kadun toteutumista liikennöinti voitaisiin niiden mukaan käynnistää käyttämällä satamarataa hyväksi samalla tavalla kuin esimerkiksi Viikissä Jokerilinjalla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.1.2006 Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kummassakin vaihtoehdossa pääosa kadusta sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Jyrängöntien ja Nylanderinpuiston kautta Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Hermanni–Vallila Seura ry ja Vallilan asukasyhdistys (11.9.2006) tekivät aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 12.1.2006 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen kumoamiseksi ja Tiedelinjan reitityksen muuttamiseksi. Aloitteessa esitetään satamaradalta vapautuvan alueen asemakaavoittamista puistoksi ja Tiedelinja reitittämistä ensisijaisesti nykyisiä katuja pitkin esimerkiksi Hämeentieltä Sturenkadun ja Teollisuuskadun tai Aleksis Kiven kadun kautta Pasilan asemalle tai Tiedelinjaa palvelevan joukkoliikennekadun rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Pietari Kalmin kadun jatkeena Isonniitynkadulle. Kumpula-Seura ry yhtyi tähän, mutta ei hyväksynyt Pietari Kalmin kadun jatketta. Aloitteen liitteenä oli 3 730 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi. Aloite on lähetetty myös kaupunginhallitukselle 31.1.2007.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (13.9.2007) lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa ne esittävät, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus pyysi lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja kaupunginmuseon johtokunnalta.
Yleisten töiden lautakunta (25.10.2007) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle annettavassa lausunnossaan, että Hermannin rantatien jatkeena linjattu satamarata luo hyvät edellytykset täydentää itäisen kantakaupungin liikenneverkkoa. Se ottaa huomioon myös kevyen liikenteen tarpeet. Joukkoliikennekadun rakentamiseen on varauduttu vuosina 2011–2012 rakennusviraston talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2008–2012. Mikäli voimassa olevan asemakaavan mukainen vaihtoehto tulee uudelleen ajankohtaiseksi, tulisi lautakunnan mielestä kadun linjausta ja tilavarausta arvioida uudelleen ennen katusuunnitelman laatimista.
Toisaalta lautakunnan mielestä sekä nykyisen asemakaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke että Vallilanlaaksoon sijoittuva joukkoliikennekatu heikentävät Kumpulan- ja Vallilanlaakson yhtenäisen puistokokonaisuuden maisemallisia, kulttuurihistoriallisia, virkistyksellisiä ja ekologisia arvoja. Puiston kannalta optimaalisin ratkaisu olisi nykyisen katuverkon käyttö tai tunnelin rakentaminen joukkoliikenteelle. Satamaradan paikan kaavoittaminen puistoksi parantaisi kiistatta viheralueen toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja viihtyisyyttä.
Kaupunginmuseon johtokunta (19.3.2008) toteaa edellä olevasta yhdistysten kirjeestä kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossaan, että kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Yleiskaavassa 2002:ssa siirtolapuutarha-alueet ovat myös osa Helsingin viheraluerakennetta. Siten siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tulo Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilanlaakson viherluonnetta. Johtokunnan mielestä kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen. Johtokunnan mielestä joukkoliikennekatu saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Sen sijaan raitiotie satamaradan paikalla voisi olla luonteva ratkaisu, jos joukkoliikenneyhteyttä tulevaisuudessa tarvitaan.
Esittelijä
Edellä olevat lausunnot on annettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt myös kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa. Vastauksena siihen on tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus selostuksineen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
saapuneet mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.3.2007 ja asemakaavaosastolle saapui siitä 16 mielipidettä.
Asuntoyhtiöiltä ja yksittäisiltä asukkailta tuli yhteensä 11 kannanottoa, joissa kaikissa vastustetaan joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaakson. Viidessä mielipiteessä esitetään nykyisen katuverkon hyödyntämistä tai raitioliikenteen kehittämistä ja kolmessa puolletaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Kaupunginmuseo (2.4.2007) toteaa, ettei ratakuilun käyttö saa vaarantaa alueen suojeluarvoja ja pitää Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan kannalta luontevampana ratakuilun alueen varaamista pelkästään kevyelle liikenteelle.
Helsingin yliopisto (30.3.2007) korostaa tärkeyttä saada joukkoliikenteen reittejä kulkemaan kampuksen kautta ja yhteyksien saamista kampukselta ja muualta kaupungista kasvitieteelliseen puutarhaan. Voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu palvelee näitä yliopiston liikennetarpeita paremmin kuin satamaraiteen paikalle ajateltu väylä.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos ovat kirjeessään (18.12.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmaisseet kantanaan, että voimassa olevan asemakaavan mukainen joukkoliikennekatu Pietari Kalmin kadun jatkeena palvelee aluetta sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteytenä paremmin kuin Vallilanlaaksoon ajateltu yhteys.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Hermanni–Vallila Seura ry (27.3.2007) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja toteavat, että ne ovat 11.9.2006 jättäneet 3 730 asukkaan allekirjoittaman aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.1.2006 tekemän päätöksen joukkoliikennekadun siirtämisestä Vallilanlaaksoon kumoamiseksi.
Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry on 31.10.2007 lähettänyt kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa viitataan heidän tietoonsa tulleeseen Helsingin yliopiston Kumpulan kampusneuvottelukunnan tiedotteeseen ja pyydetään joukkoliikennekadusta päätettäessä ottamaan huomioon tiedotteessa esitetty kanta, että kampusaluetta parhaiten palveleva vaihtoehto on jo kaavassa olevan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentaminen
Esittelijä
Yllä oleviin mielipiteisiin ja kannanottoihin annetaan yhteinen vastine, joka esitetään kaavaluonnoksesta saapuneiden mielipiteiden jälkeen.
Ympäristökeskuksen (27.3.2007) mielestä kaavan valmistelussa on erityisen huolellisesti selvitettävä kadun vaikutukset paljon käytettyjen kevyen liikenteen yhteyksien, Vallilan siirtolapuutarhan, läheisen asuinalueen ja Vallilanlaakson virkistysalueiden olosuhteisiin mm. ilmanlaatu- ja melutilanteeseen. Myös radan ja sen lähiympäristön maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee tutkia.
Esittelijä
Rautatien maaperää ei ole tutkittu ja tiedetään ainoastaan ratapölkkyjen sisältävän kreosiittia. Nylanderinpuisto on tutkittu ja sille on laadittu kunnostussuunnitelma. Jatkosuunnittelussa maaperä tutkitaan tarkemmin kuten asemakaavaehdotuksessakin edellytetään.
Kaavaluonnoksesta saapuneet mielipiteet
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin osallisille 6.10.2008 ja siitä saapui asemakaavaosastolle 25 mielipidettä. Mielipiteistä 15 tuli asukkailta ja 1 asunto-osayhtiöltä. Kaikki asukkaat vastustavat suunnitelmaa, ja asunto-osakeyhtiö toteaa uuden linjauksen olevan parempi kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen linjaus. Helsingin kaupungin liikennelaitos, Vanhankaupungin yrittäjät ry, Helsingin yliopiston seismologian laitos kannattavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos toteavat lausunnossaan, että yhteys palvelee heidän tavoitteitaan, mutta voimassa olevan asemakaavan mukainen reitti olisi niiden kannaltaan parempi. Mäkelänrinteen Uintikeskus puolestaan toteaa, ettei Tiedelinja saisi estää uimahallin mahdollista laajentamista. Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry, Kumpula-Seura, Kaupunginmuseo ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry vastustavat kadun rakentamista.
Asukkaat vastustavat jyrkästi joukkoliikennekadun rakentamista, koska se rikkoisi yhtenäisen, alueellisesti merkittävän puisto- ja virkistysalueen ja toisi sinne melua, saasteita ja turvattomuutta etenkin vanhusten ja lasten liikkumiseen sekä katkaisisi kevyen liikenteen yhteyksiä. Samalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kartanon muodostama kulttuurimaisema tuhottaisiin peruuttamattomasti ja menetettäisiin mahdollisuudet kehittää aluetta puutarhakulttuurin ja virkistyksen vehreänä keskuksena. Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson käyttäjiä todettiin olevan vallilalaisten, hermannilaisten, pasilalaisten lisäksi Arabianrannan ja Käpylän asukkaat. Joukkoliikenteen kehittämistä kannatettiin, mutta tässä tapauksessa kustannusten ja kielteisten ympäristö- ja maisemavaikutusten todettiin olevan liian suuret saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Tiedelinjan reitin säilyttäminen ja nopeuttaminen olemassa olevassa katuverkostossa sai laajaa kannatusta. Kumpulan kampuksen saavutettavuuden todettiin parantuvan kunnostamalla sinne johtavia kevyen liikenteen väyliä. Tutkittavaksi ehdotettiin satamaradan paikan käyttöä raitiotielinjana ja tunneliratkaisua Isonniitynkadun suunnasta Kumpulan kampuksen alta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle. Lisäksi todettiin, että huomioitava olisi myös metroratkaisut, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa yhdistävät Pasilan Kumpulaan kampukseen.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (10.11.2008) esittää uudistetussa kannanotossaan, että Kumpulan alueen kautta kulkevaa poikittaista katuyhteyttä tarvitaan nykytilanteessa tiedelinjan nopeuttamiseksi matkalla Pasilaan ja linjaus tulee olla Kumpulanmäen yliopistoalueen kautta. Tavoite raitioliikenteen (ja bussiliikenteen) aloittamisajankohdalle, satamaradan paikalle sijoittuvaa yhteyttä hyödyntäen, voisi liikennelaitoksen näkökulmasta olla noin vuosi 2015. Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat kaupunginjohtajalle kesäkuussa 2008 antamassaan hankeluettelossa esittäneet hankkeen ajoittuvan vuosille 2016–2017.
Helsingin yliopiston seismologian laitoksen (30.10.2008) kannanotossa todetaan, että kadun keskelle toivotaan raitiotieraiteita ja voimassa olevan kaavan mukainen Pietari Kalmin kadun jatke pitäisi myös toteuttaa.
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos (31.10.2008) toteavat mielipiteessään, että voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu eli Pietari Kalmin kadun jatkeeksi suunniteltu joukkoliikennekatu palvelisi yliopiston joukkoliikenteen kehittämistavoitteita hyvin ja yhteys Pasilan suuntaan olisi erittäin sujuva. Nyt esillä oleva asemakaavaehdotus toteuttaa yliopiston päätavoitteen saada joukkoliikenneyhteys ylös kampukselle, mutta reittinä se ei ole yhtä sujuva.
Kaupunginmuseo (28.10.2008) ei puolla asemakaavaluonnosta. Se toteaa, että Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on kiistaton ja satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Luonteva ratkaisu, mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee, voisi olla Arabianrannan ja Pasilan välille toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tuli linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun kautta.
Hermanni-Vallila seura ry, Vallilan asukasyhdistys ry ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry (29.10.2008) vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Vallilanlaaksoon ja viittaavat aiempiin kannanottoihinsa, joihin kuuluu myös 3 730 nimeä sisältävä rakentamista vastustava kansalaisadressi. Perusteluissa todetaan mm., että joukkoliikennekatu tuhoaa virkistysalueen ja uhkaa Vallilanlaakson kulttuurimaisemaa. Mielipiteessä esitetään myös yksityiskohtaisia kommentteja selostusluonnokseen, joka on ollut nähtävillä kaavaluonnoksen yhteydessä.
Kumpula-Seura ry (31.10.2008) toteaa tyytyväisyytensä, että varaus joukkoliikennekadulle Kumpulanmäeltä Kumpulanlaakson puistoalueen halki Isonniitynkadulle poistetaan. Sen mielestä on tärkeää, että joukkoliikenneyhteyttä tarkastellaan yhdessä alueen liikennesuunnitelman kanssa ja tarkastelu ulotetaan Vallilanlaakson ja Kumpulanmäen ulkopuolelle. Tiedelinjan nykyinen reitti palvelee yliopistokampusten lisäksi kaikkia niitä kaupunginosia, joiden kautta se kulkee, kun taas Vallilanlaaksosta ei ole juurikaan tulossa uusia reitin käyttäjiä. Reittiä voidaan nopeuttaa esimerkiksi kaistajärjestelyillä ja liikennevaloetuisuuksilla. Kaavaluonnoksessa esitetty linjaus on monimutkainen, kallis ja sen Tiedelinjan ajoaikaa vähentävä merkitys on mitättömän pieni haittoihin verrattuna. Jos satamaradan käytön suunnittelua kuitenkin jatketaan, olisi harkittava vaihtoehtoa, jossa rata muutettaisiin raitiovaunuradaksi.
Enemmistö ry (31.10.2008) toteaa, että Vallilanlaaksoon ei tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon, jossa voi virkistyä kuulematta liikenteen melua ja kohtaamatta autoliikennettä.
Esittelijä
Puistoalueen halki kulkeva joukkoliikenneyhteys Kumpulanmäeltä Pasilaan aiheuttaa maisemallisia ja toiminnallisia ongelmia ja haittoja puiston käyttäjille. Radan muuttaminen raitiovaunuyhteydeksi olisi melko vaivatonta ja maisemallisesti tällainen muutos olisi vähiten haitallinen. Raitiovaunuyhteyttä ei kuitenkaan voida johtaa Kumpulanmäelle, joten yhteys kulkisi kampuksen vierestä kuten nykyisinkin.
Bussiyhteyden rakentaminen avaraan maisematilaan aiheuttaa kielteisiä maisemallisia vaikutuksia riippumatta siitä, mistä yhteys johdetaan. Vallilanlaakson puiston rauha häiriintyy osin sen maisemallisesti herkimmässä kohdassa, Kumpulanpuron vesiaiheen ympäristössä. Radan vieressä kulkevan kevyen liikenteen reitin luonne muuttuu jalkakäytävämäiseksi, mikä heikentää sen virkistysarvoa. Melu- ja päästöhaitat lisääntyvät vähäisessä määrin, mutta toisaalta melu vähenee Hämeentien sillan meluesteen ansiosta. Nyt esitetty melko pitkä yhteys on toteutettavissa niin, että kevyen liikenteen haitat rajoittuvat Nylanderinpuiston alimmassa kohdassa olevan kiertoliittymän tuntumaan ja kohtaan, jossa Kumpulanpuron vieressä kulkeva kevyen liikenteen pääreitti risteää joukkoliikennekadun kanssa. Näissä paikoissa kevyen liikenteen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Kumpulanlaakson ja Pasilan välinen liikenne, joka saadaan tunnelin ansiosta kulkemaan ilman joukkoliikenteen katkaisevaa vaikutusta.
Joukkoliikenneyhteyden johtaminen kokonaisuudessaan tunneliin Isonniitynkadulta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle olisi teknisesti mahdollinen, mutta taloudellisesti toteuttamiskelvoton vaihtoehto.
Mäkelänrinteen Uintikeskus (18.11.2008) peruuttaa 28.3.2007 ja 27.10.2008 lähettämänsä lausunnot ja esittää, että Tiedelinja pyrittäisiin toteuttamaan siten, ettei se ei estäisi uintikeskuksen mahdollista laajentamista.
Esittelijä
Mäkelänrinteen uintikeskuksen mahdollinen laajentaminen on tehtävissä tontille siten, että laajennusosa ulottuu pohjoiseen osin tai kokonaan nykyisen pysäköintialueen päälle. Tällöin autopaikat rakennetaan osin tai kokonaan laajennuksen alle. Puistoalueella ei lisärakentamista tulisi tehdä.
Vanhankaupungin yrittäjät ry:n (22.10.2008) mielestä suunnitteilla olevalle kadulle Kumpulanmäeltä Mäkelänkadulle tulisi sallia myös henkilö- ja jakeluautoliikenne.
Esittelijä
Uusi katuyhteys suunnitellaan vain joukkoliikenteelle eikä sillä sallita mitään muuta ajoneuvoliikennettä. On erittäin tärkeää, että Kalasatamasta Mäkelänkadun suuntaan kulkeva liikenne ei sijoitu joukkoliikennekadulle.
Tilastotiedot |
|
|||||
|
|
|||||
|
Asemakaavoittamaton alue |
|
|
|||
|
|
Pinta-ala |
|
|||
|
|
|
|
|||
|
|
3,5 |
|
|||
|
|
|||||
|
Voimassa oleva asemakaava |
|||||
|
|
|||||
|
|
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala |
||
|
|
|
ha |
k-m2 |
||
|
|
Yleisten rakennusten korttelialue(YHT) |
2,16 |
28 000 |
||
|
|
Puisto (VP) |
3,56 |
|
||
|
|
Kadut |
0,55 |
|
||
|
|
Yleinen pysäköintialue (LP) |
0,14 |
|
||
|
|
Rautatiealue (LR) |
0,02 |
|
||
|
|
Kevyen liikenteen kadut |
0,12 |
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
Yhteensä |
6,6 |
28 000 |
||
|
|
|||||
|
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus |
|||||
|
|
|||||
|
|
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala |
||
|
|
|
ha |
k-m2 |
||
|
|
Yleisten rakennusten korttelialue(YHT) |
2,12 |
28 000 |
||
|
|
Puisto (VP) |
3,46 |
|
||
|
|
Kadut |
3,24 |
|
||
|
|
Yleinen pysäköintialue (LP) |
0,21 |
|
||
|
|
Suojaviheralue (EV) |
1,08 |
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
Yhteensä |
10,1 |
28 000 |
||
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.
Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaj toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätös 18.12.2008 tulisi kumota ja jatkaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11882 käsittelyä.