LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2033 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1131

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan liitolle Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaa on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntien toimintaympäristössä sekä kunnallis- ja aluehallinnon järjestämistavoissa on usean vuoden ajan ollut käynnissä merkittäviä uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen sekä metropolipolitiikan toteuttaminen ovat jo muovanneet pääkaupunkiseudun kehitystä maakuntasuunnitelman luonnoksessa esitettyjen tavoitteiden suuntaan. Maakuntasuunnitelmaan esitettyjä strategisia tavoitteita on syytä tarkastella myös suhteessa muihin sekä valtakunnallisiin että kunnallisiin strategioihin.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet vuonna 2005 yhteisen vision ja strategiat, joihin seudun kuntayhteistyö pohjautuu. Helsingin kaupungin hyväksymä oma visio ja strategiat tukevat pääkaupunkiseudun visiota ja strategioita. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 visio on linjassa pääkaupunkiseudun vision ja Helsingin kaupungin vision kanssa.

Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 -luonnoksessa on onnistuttu painottamaan maakunnan tulevan kehityksen kannalta keskeisiä aihepiirejä aiempaa tiiviimmin. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa on realistisesti tarkasteltu toimintaympäristön keskeisimpiä haasteita ja perusoletuksia sekä linjattu johdonmukaisesti niitä strategisia tavoitteita ja valintoja, joilla visioon uskotaan pitkällä aikavälillä päästävän.

Maakuntasuunnitelmassa on huomioitu metropolikehitys sekä korostuneesti tuotu esille nykyisen Uudenmaan maakunnan osien erilaiset roolit. Metropolialue toimii Uudenmaan ja koko Suomen talouden veturina, minkä johdosta niin maakunnan kuin valtionkin tulee tukea metropolialueen ja sen kuntien kehitystä. Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi myös arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä strategisena vaihtoehtona.

Maakuntasuunnitelma tukee monilta osin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa 2009 - 2012. Vaikka maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jonka aikajänne on yli 20 vuotta, ei se kuitenkaan tuo Uudenmaan alueelliseen kehittämiseen uusia näkökulmia. Monet suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat jo nyt ajankohtaisia ja koskevat olemassa olevia haasteita. Sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöiden perusteellisempi arviointi voisi tuoda maakuntasuunnitelmaan uusia, huomioonotettavia näkökulmia ja heikkoja signaaleja, joiden tunnistamisesta voi syntyä alueelle kilpailuetua. Tärkeää on myös mahdollisten riskien ennakointi ja niihin varautuminen.

Uudellamaalla strateginen suunnittelu perustuu ennen kaikkea suurimpien kaupunkien strategisiin linjauksiin. Helsingin seudun kunnat ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötään. Keskeisenä lähtökohtana maakuntasuunnitelman toteuttamiselle on kuntien välinen yhteistyö.

Maakuntasuunnitelman strateginen lähestymistapa edellyttää, että suunnitelmaan valitaan monien tavoitteiden joukosta strategisesti merkittävimmät tavoitteet, joilla visioon pyritään. Kaupunginhallitus katsoo, että seuraavat, kaupungin strategiaohjelmaan sisältyvät näkökulmat ovat tärkeitä:

Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut

Taloudellisen hyvinvoinnin ohella maakuntasuunnitelmassa tulee nostaa esille myös henkinen hyvinvointi. Strateginen tavoite 2 sisältää hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamista edistäviä toimenpiteitä, ja tässä yhteydessä olisi luontevaa tuoda esille myös sosiaalisen koheesion edistäminen, joka on tärkeää erityisesti metropolialueella. Syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen supistaminen, jotka on mainittu myös hallituksen politiikkaohjelmassa ja Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa. Uudenmaan väestön ikääntyessä erityisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä tulee olemaan haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy tapahtuu usein käytännössä muilla kuin terveyspalveluilla. Liikuntapalvelut osana kuntien hyvinvointipalveluja korostuvat tulevaisuudessa. Liikuntatoimessa tarvitaan kuntien yhteistyötä niin liikuntapaikkojen suunnittelussa kuin liikuntapalvelujen yhteensovittamisessakin.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää kotouttamistoimenpiteiden ja työllistymisen tehostamista. Maahanmuuttajien koulutuksen määrään ja tehokkuuteen on panostettava entistä enemmän. Helsinki on suurena maahanmuuttajien vastaanottajana erikoisasemassa, sillä sen koulutusratkaisut siirtyvät viiveellä myös muualle Uudellemaalle ja koko Suomeen. Hyvin organisoitu ja tuloksiltaan tehokas maahanmuuttajien koulutus on myös kilpailuetu, kun maahanmuuttajista kilpaillaan muiden valtioiden kanssa. Lisäksi alueella tulee olla tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntokannan tulee olla riittävän monipuolinen ja houkutteleva, jotta Uudellemaalle saadaan houkuteltua innovatiivisia työntekijöitä ja yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Hyvinvointipalvelujen tuottamisen edellytysten turvaaminen vaatii hyvän veropohjan ja ammattitaitoisen työvoiman lisäksi myös lisää alan yritystoimintaa, jonka syntymistä tulee tukea. Myös yrittäjien yritysosaamista ja nuorten yrittäjyyttä tulee tukea. Palvelujen tuotantotapoja tulee monipuolistaa, jotta palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan sekä takaamaan palvelujen laatu ja tuottavuus.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida myös koulutuksen elinikäinen ja yhteiskunnallinen luonne niin yksilön kuin yhteisönkin muutosvalmiutta ylläpitävänä toimintana.

Investointien ja yritysten houkuttelu ja innovaatiokeskus

Vuosaaren sataman avauduttua tarjoutuu pääkaupunkiseudulla merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimitilarakentamiselle hyvinkin keskeisissä sijaintikohteissa vuosikymmeniksi eteenpäin. Vaikutukset eivät myöskään rajaudu pelkästään Uudenmaan alueelle. Hyödyntämällä nämä kohteet koordinoidusti kohotetaan koko alueen kilpailukykyä yritystoiminnan sijoittumisessa.

Kohdentamalla elinkeinopoliittisia panoksiaan tietointensiivisten liike-elämän palveluiden toimintaedellytyksien kehittämiseen Helsinki samalla tukee maakuntasuunnitelman innovaatiostrategisten linjausten toteuttamista. Työ pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Culminatumin puitteissa kytkeytyy valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen ja tiivistää yhteistyötä muiden KIBS –toimialan toimijoiden kanssa .

Uudellamaalla täytyy pitää kiinni tärkeiden osaamisklustereiden pääsystä mukaan tuleviin osaamiskeskus- tai vastaaviin ohjelmiin.

Maakuntasuunnitelma sivuaa kulttuurin merkitystä lyhyesti, mutta ei nosta selkeästi esille kulttuurin ja luovien alojen elinkeinotoiminnan keskeistä merkitystä Uudenmaan alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Helsinki on omassa strategiassaan kohottanut kaupunkitapahtumat sekä luovat toimialat osaksi elinkeinopolitiikan kärkeä.

Uudenmaan asema tulevaisuuden Suomessa ja Euroopassa rakentuu voimakkaasti signaalien ja kuvakielenä välittyvien mielikuvien varaan. Taiteelle ja erityisesti visuaaliselle kulttuurille tulisi luoda nykyistä kansainvälisemmät toiminnalliset puitteet. Tulevaisuuden globaalissa toimintaympäristössä keskeiseksi menestystekijäksi nousee luku- ja kirjoitustaidon sekä matemaattisen osaamisen rinnalle ihmisen kyky lukea ja tuottaa visuaalisia signaaleja.

Uudenmaan alueen kilpailukyvyn ja erityisesti sen metropoliluonteen vahvistaminen edellyttää sekä merkittäviä uusia, kiinnostavia kulttuurihankkeita että kulttuuritarjonnan yleistä monipuolistamista. Uudenmaan ja erityisesti sen metropoliytimen tulee olla Itämeren alueen kiinnostavin kulttuurikeskittymä, jonka edelläkävijän rooli lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja yleistä houkuttavuutta.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne

Asuntokysymys on yksi keskeisimpiä haasteita erityisesti metropolialueella, mutta maakuntasuunnitelmassa sitä ei ole nostettu riittävän vahvasti esille. Asuntojen tarpeeseen vaikuttavat työpaikkojen ja väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden muutos. Tavoitteena on monipuolinen, eri asumismuotoihin tukeutuva, turvallinen ja esteetön elin- ja asuinympäristö sekä kohtuuhintainen asuntotarjonta.

Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittiset keskipitkän aikavälin päämäärät ovat lähes yhteneväiset Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 kanssa. Maakuntasuunnitelmassa on päädytty laskelmaan, jonka mukaan uusia asuntoja tulisi rakentaa noin 12 000 vuodessa, mikä on linjassa seudullisessa MAL-työssä asetetun 12 000 – 13 000 asunnon vuositavoitteen kanssa.

Yhdyskuntarakenteen strategisten valintojen perustelutekstin osalta on esitetty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja pidättäytymistä uusien alueiden rakentamisesta. Tältä osin on syytä korostaa, että Helsingin Östersundomin - Vantaan Länsimäen rakentamista ei tule pitää uuden alueen avaamisena vaan Vuosaaren-Mellunkylän alueiden luontaisina laajentumisalueina. Marja-Vantaan tapaan kyse on siis sellaisesta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, jota tarvitaan vision väestötavoitteen mukaisen asuntomäärän toteuttamiseksi.

Maakuntasuunnitelmassa tulee huomioida, että myös erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, asunnottomille kuin työelämän jo lopettaneille vanhuksillekin, tulee taata kohtuuhintaista, asianmukaista ja tervehdyttävää asumista nivoutuen muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Jo olemassa olevien asuinalueiden, kuin uusienkin alueiden rakentumisessa on tarkasti huolehdittava monipuolisesta ja eri asumismuotoihin tukeutuvasta asuntotarjonnasta.

Metropolialueen keskeinen kilpailuvaltti kansainvälisessä mielessä on turvallisuus. Esimerkit osoittavat, että asuinalueiden eriarvoistumiskehitys lisää levottomuuksien riskiä. Asuinalueiden eriarvoistumiskehitystä ei voida pitää hyvinvoinnin ja kansanterveyden kannalta suotuisana, minkä vuoksi alueiden eriarvoistumiskehitykseen olisi kiinnitettävä myös maakuntasuunnitelmassa huomiota.

Yhdyskuntarakennetta koskevassa strategisessa tavoitteessa tuodaan esiin toimivuus, tehokkuus ja energian käytön ja liikkumistarpeen vähentäminen. Tavoitetta olisi tarkoituksenmukaista konkretisoida joko luonnoksessa mainittuja strategisia valintoja täydentäen tai omana uutena strategisena valintanaan siten, että korostetaan vahvemmin seuturakenteen kehittämistä ekotehokkaaseen suuntaan: rakenteen tasapainottamista ja tiivistämistä sekä investointi- ja käyttökustannussäästöjä.

Liikennekysymykset

Liikennekysymykset ovat saaneet maakuntasuunnitelmassa yllättävän vähän huomiota osakseen.

Maakuntasuunnitelman tulee olla linjassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta on jo usean vuoden ajan sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välisellä aiesopimuksella. Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011) on laajempi ja kattaa 14 kuntaa Helsingin seudulla.

Maakuntasuunnitelmassa on annettu suuntaviivoja liikenteen tukeutumisesta entistä voimakkaammin raideliikenteeseen. Tätä kehitystä tulee tukea entisestään. Liikennejärjestelmissä tulee ottaa myös huomioon elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeet.

Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että jos raideliikennettä hyödynnetään nykyisen kaltaisesti, niin väestönkasvu näyttäisi riittävän korkeintaan yhden uuden, tehokkaasti toimivan ratakäytävän avaamiseen seuraavan 25 vuoden aikana.

Pääkaupunkiseutu tulee kehittämään sisäistä liikennejärjestelmäänsä vahvasti raideliikenteeseen painottuen. Tällaisia yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja täydentäviä hankkeita ovat mm. Kehärata, Länsimetro, Helsingin liitosalueen joukkoliikenteen raideyhteys Östersundomiin saakka. Samankaltaisia hankkeita ovat lisäksi mm. Raide-Jokeri, Pisara-rata ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys.

Jos maakuntasuunnitelmassa otetaan kantaa vain yhden uuden raideyhteyssuunnan avaamiseen, tulee tällöin selkeästi todeta, että kysymys on ylimaakunnallisista hankkeista kuten radasta Espoosta Lohjan kautta Saloon, Helsingistä Sipoon kautta Porvooseen tai Vantaan ja Klaukkalan kautta Hyvinkäälle. Em. erityisesti työpaikkaliikennettä palvelevien ratojen lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että nopea raideyhteys Pietariin tulisi linjata Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ja luopua nykyisestä Heli-ratavarauksesta.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii tällä hetkellä varsin heikosti erittäin ruuhkautuneilla poikittaisväylillä, joiden varsille ja läheisyyteen hyvin merkittävä osa Uudenmaan täydennysrakentamisesta tulee kohdistumaan. Nopeat, hyvät vaihtomahdollisuudet tarjoavat pääkaupunkiseudun poikittaiset raideratkaisut (Raide-Jokerit) ovat metron itäisen ja läntisen haarojen jatkamisen ohella siten ensiarvoisen tärkeät. Lähijunien kilpailukyvyn varmistaminen tulee myös Helsingin pääratapihan ahtauden vuoksi vaatimaan investointeja heiluriliikennettä (ja samalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä) mahdollistaviin ratkaisuihin (Pisara).

Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu velvoite alueidenkäytön suunnittelussa osoittaa sijaintipaikka Malmin lentoasemaa korvaavalle Helsingin seudun lentokentälle. Malmin lentoasema-aluetta koskevalla ratkaisulla on yksittäistä hanketta ja myös yksittäistä maakuntaa laajempi strateginen merkitys, minkä vuoksi myös tästä on syytä mainita erikseen maakuntasuunnitelman yhdyskuntarakennetta koskevien strategisten valintojen perusteluteksteissä.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Uudenmaan kehittyminen Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maakunnaksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäksi on kunnianhimoinen ja vaativa haaste.

Ilmastonmuutoksen kannalta hiilineutraaliuden sijaan tavoiteltavampaa on hiilidioksidineutraalius. Helsingin Energia on sitoutunut olemaan hiilidioksidineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä tulee tarkastella elinkaariajattelun pohjalta. Biomassan kasvatukseen, korjuuseen ja kuljettamiseen ei saa kulua energiaa enemmän kuin mitä biomassasta energiantuotannossa voidaan hyödyntää. Peltobiomassan tuotantoa ei myöskään tule kehittää ruoantuotannon kustannuksella. Energianlähteitä valitessa tulee ilmaston lisäksi ottaa huomioon ilman laatu ja ekologinen kestävyys. Biomassan käytön merkittävä lisääminen Uudellamaalla edellyttäisi tarvittavien logististen järjestelmien huomioon ottamista yhdyskuntasuunnittelussa.

Voimassaoleva yleiskaava 2002 mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen merelle Helsingin edustalle. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää infra-alan kohteissa esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä.

Rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattavaa parantamista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämistä ja asumisvolyymien takaamista tulisi maakuntasuunnitelmassa korostaa entisestään.

Tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi edellyttävät tutkimusten ja selvitysten lisäksi innovatiivisuutta toimenpiteiden löytämisessä ja selkeitä päätöksiä. Erityisesti vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vaatii myös uusia rahoitustapoja.

Uusien vähäpäästöisten energiatekniikoiden yleistymisen edistämistä niin tutkimukseen ja valmistajille kuin kuluttajille suunnatuin porkkanoin on tärkeää. Samalla on syytä vaikuttaa lainsäätäjän suuntaan ympäristötaloudellisesti järkeviä ratkaisuja jarruttavien säännösten purkamiseksi.

Panostus vanhojen ja käytöstä lähivuosina poistuvien kaatopaikkojen energiasisällön teknis-taloudellisten hyödyntämismahdollisuuksien tutkimiseen olisi ympäristöstrategian kannalta perusteltua. Toisaalta haihtuvien, ilmastomuutoksen kannalta hyvin haitallisten kaasujen poltosta saataisiin energiaa ja toisaalta ne muuttuisivat ilmastoa vähemmän haittaavaan muotoon. Mikäli vanhojen kaatopaikkojen jätteitä voitaisiin kannattavasti ja turvallisesti polttaa tai raaka-aineena ainakin osittain kierrättää, vanhojen kaatopaikkojen kunnostamiskustannuksia saatetaan voida olennaisestikin alentaa ja samalla paikoin saada yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta edullista rakennusmaata.

Vesihuollon verkosto- ja muut infrarakenteet tulee toteuttaa mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja kustannustehokkaasti. Hulevesien hallinta tulee integroida maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheissa luontevana osana kaavallisia ratkaisuja. Näin hulevesien hallinta saadaan osaksi rakennussuunnittelua ja rakentamista.

Suunnitelmassa tulee asettaa selkeät tavoitteet myös siitä, kuinka Uudenmaan luonto säilyy monimuotoisena. Uudenmaan luonnon monimuotoisuus on kansallinen ja kansainvälinen vetovoima- ja vahvuustekijä. Nykyiset suojelualueet eivät yksinään riitä pysäyttämään lajien uhanalaistumista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto, jossa on osoitettu luonnon ydinalueet toimii suojelualueiden suojavyöhykkeinä ja virkistysalueina asukkaille. Maakuntasuunnitelmaan tavoitteisiin tulee sisällyttää arvokkaan maa- ja kallioperän sekä luonnonsuojelu.

Itämeren huonon tilan kohentaminen on mainittu suunnitelmassa, mutta asia tulisi ottaa esille myös strategisissa tavoitteissa ja valinnoissa.

Alueen vahvuuksien hyödyntäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Maakuntasuunnitelman luonnoksessa strategiset tavoitteet ja valinnat jäävät vielä monilta osin liian yleisiksi ja lyhytnäköisiksi. Maakuntasuunnitelmassa on tärkeää tunnistaa, miten Uudenmaan eri osien erilaisia vahvuuksia halutaan hyödyntää ja mitkä metropolit ovat Uudenmaan tärkeimpiä kilpailijoita, kun alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä aiotaan parantaa.

Itämeren piirissä tarvitaan laajapohjaista rajat ylittävää yhteistyötä aluekehittämisessä, aluerakenteen suunnittelussa sekä erityisesti ympäristöteemoissa. Myös saavutettavuuden parantamista palvelevan liikenneverkon kehittäminen niin Euroopan Unionin ydinalueille kuin Pietarinkin suuntaan edellyttää yhteistyötä ja liittoutumista lähialueiden kanssa. Rajat ylittävän yhteistyön edistämisen tulisi näkyä selkeästi strategisissa valinnoissa mahdollisesti useammankin strategisen tavoitteen osalta.

Maakuntasuunnitelmasta puuttuu selkeä kytkentä alueiden käytön suunnitteluun pitkällä aikavälillä, mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomioita. Maakuntasuunnittelussa kannattaa huomioida myös Helsingin seudun kehittämistä koskeneen kansainvälisen suunnittelukilpailun (Greater Helsinki Vision 2050) kilpailutyöt ja palkittujen töiden pohjalta tehty analyysi (Helsingin seutu 2050 – Näkökulmia seutuvisioon) sekä parhaillaan laadittava Helsingin seudun MAL-2050 –visio.

Kaupunginhallitus toteaa, että nyt lausunnolla oleva Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnos on samanaikaisesti lausunnolla Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnoksen kanssa. Maakuntasuunnitelmaluonnosten samanaikainen käsittely on tarkoituksenmukaisinta Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi kansainvälisesti kilpailukykyisenä metropolialueena. Kaupunginhallitus katsoo, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot tulee yhdistää pikaisesti ja laatia sen jälkeen yhteinen maakuntasuunnitelma Uudellemaalle.

Kirje Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 310 36055
Lahti Tanja, hallintosihteeri, puhelin 310 36016

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 luonnos 4.5.2009
	Liite 2	Taidemuseon johtokunnan lausunto 26.5.2009
	Liite 3	Asuntolautakunnan lausunto 2.6.2009
	Liite 4	Helsingin Sataman johtokunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 5	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 6	Pelastuslautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 7	Rakennuslautakunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 8	Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto 9.6.2009
	Liite 9	Eläintarhan johtokunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 10	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 11	Nuorisolautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 12	Teknisen palvelun lautakunnan lausunto 11.6.2009
	Liite 13	Helsingfors Arbis utlåtande 12.6.2009
	Liite 14	Helsingin Energian johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 15	Helsingin Veden johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 16	Liikuntalautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 17	Opetuslautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 18	Palmia-liikelaitoksen johtokunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 19	Sosiaalilautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 20	Ympäristölautakunnan lausunto 16.6.2009
	Liite 21	HKL-liikelaitoksen johtokunnan lausunto 18.6.2009
	Liite 22	Tietokeskuksen lausunto 18.6.2009
	Liite 23	Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.6.2009
	Liite 24	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 25.6.2009
	Liite 25	Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 3.8.2009
	Liite 26	Terveyslautakunnan lausunto 18.8.2009

./. Kj toteaa, että Uudenmaan liitto on pyytänyt 4.5.2009 päivätystä maakuntasuunnitelman luonnoksesta lausuntoa 31.8.2009 mennessä. Luonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Hallintokeskus on pyytänyt lausunnot luonnoksesta kaupungin kaikilta lauta- ja johtokunnilta. Saadut lausunnot ovat liitteenä. Esitystä on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Kj toteaa lisäksi, että Itä-Uudenmaan liitto on pyytänyt maakuntasuunnitelmaluonnoksestaan Helsingin kaupungin lausuntoa 7.9.2009 mennessä.

Edellinen maakuntasuunnitelma, Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030, hyväksyttiin Uudenmaan maakuntavaltuustossa 7.12.2005. Helsingin kaupunginhallitus antoi suunnitelmaluonnoksesta lausunnon 26.9.2005 (§ 1142).

Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Sen laatiminen perustuu kahteen lakiin: maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä alueiden kehittämislakiin. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnan ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja tavoitteita. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan yhteisen tahtotilan ja strategiset tavoitteet. Maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa puolestaan esitetään, miten tämä tahtotila halutaan toteuttaa.

Maakuntasuunnitelmasta hyötyvät viime kädessä maakunnan asukkaat ja toimijat, joille halutaan luoda mahdollisimman hyvät elämisen edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Maakunnan keskeisiä toimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä monet järjestöt ja yhteisöt. Maakuntasuunnitelma laaditaan laajassa yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 sisältää johdannon, toimintaympäristön haasteiden ja suunnitelman perusoletusten tarkastelun, Uudenmaan vision vuoteen 2033, strategiset tavoitteet ja valinnat sekä arvioidut vaikutukset.

Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestökasvu ja väestörakenteen muuttuminen, kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Vaadittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi ovat merkittäviä haasteita lähivuosina ja -vuosikymmeninä.

Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma on hyvä rakentaa joillekin oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Perusvaihtoehdossa väkiluvun oletetaan olevan 1,7 miljoonaa ja tuotannon kasvu 2,5 – 3 prosenttia vuodessa. Perusvaihtoehtoa verrataan sekä nopeaan väestö- ja talouskasvun vaihtoehtoon että hitaaseen väestö- ja talouskasvun vaihtoehtoon.

Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon: Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue.

Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi, jotka ovat seuraavat:

Strategiset tavoitteet:

Strateginen tavoite 1: Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle.

Strateginen tavoite 2: Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa.

Strateginen tavoite 3: Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä.

Strateginen tavoite 4: Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä.

Strateginen tavoite 5: Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä.

Strateginen tavoite 6: Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä.

Strategisia tavoitteita on täsmennetty useilla maakuntasuunnitelmaluonnoksesta ilmikäyvillä strategisilla valinnoilla.

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 LUONNOKSESTA

Khs 2009-1560

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Itä-Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä on kuvattu tiiviisti ja melko monipuolisesti. Aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvan suunnitelman taustalla on tulevaisuuden suuret ja ajankohtaiset haasteet toimintaympäristössä ja ulkoisista paineista aiheutuvat nopeat muutokset. Itä-Uusimaa näkee itsensä selvästi entistä selvemmin osana metropolialuetta ja laajenevaa Helsingin seutua. Tätä on pidettävä positiivisena näkökulman avauksena.

Suunnittelun tietopohjaa olisi laajentanut merkittävästi se, että olisi arvioitu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä yhtenä Itä-Uudenmaan kuntien strategisena vaihtoehtona.

Suunnitelman lähtökohdissa ja perusoletuksissa ei ole huomioitu Sipoon kunnanvaltuuston 1.6.2009 tekemää päätöstä hakea Uudenmaan liiton jäsenyyttä. Sipoon päätös alleviivaa koko maakunnan tosiasiallista kuulumista Uudenmaan metropolialueen vaikutuspiiriin, mikä lausunnolla olevassa luonnoksessakin paikoin todetaan. Lisäksi Sipoon eroaminen vähentäisi Itä-Uudenmaan maakunnan entisestäänkin vähäistä asukasmäärää (noin 95 000 asukasta) ja pienentäisi edelleen liiton jäsenkuntien yhteisiä voimavaroja. Kaupunginhallitus katsoo, että Uusimaa ja Itä-Uusimaa muodostavat yhteisen talousmaantieteellisen ja toiminnallisen alueen, jonka takia Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton mahdollisimman pikainen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista. Sipoon esitys maakuntajaon muuttamiseksi ja Uudenmaan kahden maakunnan mahdollista yhdistämistä koskeva asian käsittely on parhaillaan vireillä valtiovarainministeriössä.

Maakuntasuunnitelmassa on nostettu esille alueen omien vahvuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyön ja verkostojen kehittäminen, mitkä ovatkin tärkeitä alueen menestymiseksi. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät valinnat ohjaavat pääosin maakunnan kehittämistä oikeaan suuntaan, etenkin jos kyetään sopimaan voimakkaammin pääkaupunkiseutuun tukeutuvasta rakennemallista. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt visio ja tavoitteet ovat vielä hyvin samansisältöisiä kuin edellisessä maakuntasuunnitelmassa.

Maakuntasuunnitelmassa on tunnistettu joitakin kehitystarpeita ja

–suuntia, joihin Helsingin kaupungilla on maakuntakaavoitukseen liittyen tarve vaikuttaa. Helsingistä itään suuntautuvan raideliikenneyhteyden linjaus ja vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on näistä keskeisin. Vuosaaren uuteen tavarasatamaan liittyvät logistiset kysymykset ja sataman läheisyydestä hyötyvät yritystoiminnat olisi paikallaan koordinoida.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntasuunnitelmasta puuttuu kysymys Helsingin seudun toisesta lentokentästä. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (VAT) mainitaan, että Helsingin seudun toiselle lentokentälle on osoitettava sijaintipaikka tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Vaikka asia kuuluu alueidenkäytön suunnitteluun, on lentokenttä niin merkittävä ja vaikutuksiltaan laaja-alainen, että se kuuluisi myös maakuntasuunnitelmaan. Helsingin seudun toinen lentokenttä luo kehitysedellytyksiä ympärilleen ja on konkreettinen aluekehityshanke.

Aluerakenteen kehittämistavoitteet ja vaihtoehdot

Itä-Uudenmaan valitsemat varsin yleiset kehittämistavoitteet konkretisoituvat aluerakenteen kehittämistavoitteissa. Kaikissa vaihtoehdoissa yhteisinä lähtökohtina on useita tärkeitä asioita: E18-kehitysvyöhyke sekä kasvun suuntaaminen pääosin kaupunkeihin, keskuksiin ja joukkoliikenteen painottaminen.

Aluerakenteelle on osoitettu useita hyviä tavoitteita, mutta ne ovat osin ristiriitaisia. Kun korostetaan tasapainoisen väestönkasvun vaikutuksia mahdollistamalla kasvun suuntautuminen laajasti maakuntaan, tarkoitetaan käytännössä yhdyskuntarakenteen hajautumista, autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, pidempiä matkoja, joukkoliikenteen edellytysten heikentämistä ja estetään kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksen aluerakennetarkastelussa kuvataan neljä tavoitteellista Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 –vaihtoehtoa sekä nykytrendivaihtoehto.

Aluerakennevaihtoehtojen avulla on saatu kuvattua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta maakuntasuunnitelma-aineistosta puuttuu kuitenkin selvä Itä-Uudenmaan liiton tahtotila.

Veturi-vaihtoehto edellyttäisi hyvin erityistä kasvusysäystä Porvoon kehittymiselle. Ainakaan viime vuosikymmenten kehityksen tai nyt näköpiirissä olevan kaupunkikehityksen kannalta Veturi-vaihtoehto ei ole uskottava. Vaihtoehto ei tosissaan huomioi tarkastelualuetta osana metropolialuetta. Se ei myöskään mitenkään huomioi Helsingin laajentumista Östersundomiin, jonne tulevaisuudessa on syntymässä väestömäärältään nyky-Porvoon kokoluokkaa oleva kaupunginosa.

Helminauharakenteelle on ominaista voimakas monikeskuksinen kaupunkikehitys. Vaikka vaihtoehtoon liittyy monia positiiviselta kuulostavia piirteitä kuten omavaraiset keskukset ja paikalliset työpaikat, vaihtoehto on epärealistinen. Nauhan helmiä on nykyisin vähän ja ne ovat kaukana toisistaan. Toisaalta täysin uusien keskusten syntyminen on hidasta ja lukuisissa selvityksissä todettu kaikkein kalleimmaksi ja epäekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Helminauha ei tue uskottavasti metropolialueen kehitystä, koska kaupunkirakenteen kovimmat kasvupaineet on paljon lähempänä metropolialueen pääkeskusta kuin tässä vaihtoehdossa esitetyt keskukset. Kyseinen vaihtoehto sisältää lisäksi ajatuksen, että Pietariin suuntautuva nopeaksi ajateltu raideyhteys (Heli-rata) olisi helposti yhdistettävissä moniasemaiseen ja tiheällä aikataululla toimivaan seudulliseen raideyhteystarpeeseen, mikä on epärealistista.

Sipoon Silmukka -vaihtoehdossa tunnustetaan metropolialueen pääkeskuksen vetovoima ja siksi kasvu painopiste onkin Sipoossa. Vaihtoehtoon liitetty liikennejärjestelmä on ylimitoitettu. Heli-rata ilman merkittävää henkilöliikennettä ja toisaalta Kilpilahti-Nikkilä-Kerava -välin henkilöjunarata ovat epäuskottavia vähäisten hyötyjen takia.

Porvoon Silmukka -vaihtoehto ehdottaa kaupunkijunarataa Helsingin ja Porvoon välille, mikä voisi ainakin periaatteessa korvata Helsingin metron tai pikaraitiotien Östersundomissa. Ratalinjausta tulisi kuitenkin tarkistaa, jotta rata mahdollisimman hyvin hyödyntäisi kaupunkirakennetta. Toisaalta kaupunkijunan voisi korvata metro tai pikaraitiotie. Vaihtoehtoon liittyy myös toinen, pääasiassa kaukoliikenteelle tarkoitettu rata Porvoosta Hinthaaran ja Nikkilän kautta lentoasemalle ja Helsinkiin (HEPI-rata). Kaupunginhallitus tukee ajatusta, että tämä Pietariin suuntautuvat nopea raideyhteys linjataan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkevaksi ja Helsingin suunnittelua monella tapaa haittaavasta vanhasta Heli-ratavarauksesta luovutaan. Helsingin ja Porvoon välille tulee toteuttaa työmatkaliikennettä hyvin palveleva metro- tai kaupunkirata taikka näiden yhdistelmä. Rakennemallia muokkaamalla saa tästä parhaan pohjan nykyisen Itä-Uudenmaan alueen kehittämiselle. Vaihtoehdosta on nähtävissä selvä visio. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän aikavälin määrätietoisen alueen kehittämisen, se mahdollistaa vaiheittain etenemisen ja joustavuuden.

Itä-Uudenmaan liitto on yhdessä Uudenmaan liiton, Porvoon, Sipoon, Vantaan ja Helsingin kanssa laatimassa kehyssuunnitelmaa Helsingin ja Porvoon välille, jossa hahmotellaan aluerakenteen kehitystä ja vaihtoehtoja pitkälle tulevaisuuteen. Kehyssuunnitelmassa luodaan yhteistä tahtotilaa alueen kehittämiselle. On tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma on samansuuntainen kehyssuunnitelman kanssa. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuutta parannetaan olennaisesti koordinoimalla em. suunnitelmia, johon kehyssuunnitelman käynnistynyt yhteistyö antaa hyvät mahdollisuudet.

Kaupunginhallitus korostaa lopuksi, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja sen aluerakennevaihtoehdot tulisi kytkeä osaksi koko Uudenmaan aluekehittämistoimintaa ja erilliset maakunnanliitot yhdistää, minkä jälkeen Uudellemaalle tulisi laatia yksi yhteinen maakuntasuunnitelma.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2040 luonnos 15.6.2009
	Liite 2	Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 tarkastelu, luonnos 15.6.2009
	Liite 3	Asiantuntijalausunto Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2040 varten
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 9.8.2009
	Liite 5	Kiinteistöviraston lausunto 17.8.2009
	Liite 6	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 17.8.2009

./. Kj toteaa, että Itä-Uudenmaan liitto pyytää (24.6.2009) maakuntasuunnitelman luonnoksesta lausuntoa 7.9.2009 mennessä. Luonnos ja sen liitteet ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1-3. Hallintokeskus on pyytänyt luonnoksesta talous- ja suunnittelukeskukselta, kaupunkisuunnitteluvirastolta ja kiinteistövirastolta lausuntoa, jotka ovat tämän asian liitteinä 4-6.

Kj toteaa lisäksi, että asia on valmisteltu samanaikaisesti lausunnolla olevan Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaluonnoksen kanssa.

Edellinen Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, hyväksyttiin Itä-Uudenmaan maakuntavaltuustossa 12.12.2005. Helsingin kaupunginhallitus antoi suunnitelmaluonnoksesta lausuntonsa 26.9.2005 (§ 1143).

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2040 valmistelu on käynnistynyt vuoden 2008 loppupuolella ja suunnitelma käsitellään maakuntavaltuustossa syksyllä 2009.

Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Sen laatiminen perustuu kahteen lakiin: maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä alueiden kehittämislakiin. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnan- ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja tavoitteita. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan yhteinen tahto, mitä halutaan tehdä. Maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa puolestaan esitetään, miten tämä tahtotila halutaan toteuttaa.

Itä‐Uudenmaan maakunnan visio 2040:

”Itä‐Uusimaa on ympäristöltään ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen, energinen ja uudistuva rannikkomaakunta, jossa on asukkaalle hyvän elämän edellytykset. ”

Itä‐Uudenmaan maakunnan yleiset kehittämistavoitteet

- Itä‐Uudenmaan maakuntaa kehitetään niin, että itäuusmaalaisten elämän perusteita, kuten terveellistä ympäristöä, työtä ja asumista, hoidetaan tulevat sukupolvet huomioon ottaen

- Itä‐Uudenmaan eri osien tasapainoista ja omaleimaista kehittymistä sekä vetovoimaisuutta edistetään

- Innovaatiotoimintaa kuten energia‐ ja palveluinnovaatioita edistetään

- Osaamista vahvistetaan vastaamaan maakunnan tarpeita

- Elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan

- Kulttuuriperinnettä ja kulttuurialueita vaalitaan

- Väestön kasvun hallittu sijoittuminen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja täydentäen

- Houkuttelevuuden ja työpaikkaomavaraisuuden parantaminen toimivan liikennejärjestelmän ja palvelukeskusten verkoston sekä korkealaatuisen asuinympäristön avulla

- Hyödynnetään pääkaupunkiseudun ja Itämeren alueen mahdollisuuksia (kasvupotentiaalia) omiin vahvuuksiin tukeutuen

Alueelliset tavoitteet muotoutuvat vuorovaikutuksen ja aluerakennevaihtoehtojen vertailun myöhemmässä vaiheessa.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetään elinvoimaisen ja kilpailukykyisen Itä‐Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi seuraavia yleisiä strategisia linjauksia:

- Omien vahvuuksien hyödyntäminen kasvavalla metropolialueella

- Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, keskeisinä suuntina pääkaupunkiseutu ja Etelä‐Suomi, Itämerenalue, erityisesti Viro ja Pietari, Pohjoismaat.

- Osaamisen vahvistaminen, energiainnovaatiot

- Uusien asioiden ja toimintatapojen kehittäminen, palveluinnovaatiot ja sosiaaliset innovaatiot

Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisessä on valittu neljä strategista painopistettä, jotka pohjautuvat sekä aiempaan maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan että maakuntasuunnitelman 2040 valmisteluun.

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt toimintalinjat ovat:

- Elinkeinot

- Osaaminen ja innovaatiot

- Hyvinvointi ja palvelut

- Aluerakenne, elinympäristö ja yhteydet

- Itä‐Uudenmaan kehittäminen ekoseuduksi, nykyistä vähähiilisempi liikenne ja asuminen sekä ympäristön vaaliminen

- HELI ‐radan ja sen kehitysvyöhykettä tukevan aluerakenteen määrätietoinen kehittäminen

Toimintalinjat sisältävät toimenpidekokonaisuuksia ja strategisia hankkeita, joita päättäjät, maakunnan keskeiset toimijat ja rahoittajat työstävät yhdessä vuoden 2009 aikana käynnistyvässä maakuntaohjelmatyössä.

./. Maakuntasuunnitelman ja toisen vaihemaakuntakaavan tueksi on valmisteilla Itä-Uudenmaan aluerakenne 2040 –tarkastelu, joka sisältää neljä tavoitteellista aluerakennevaihtoehtoa. Maakuntasuunnitelmaluonnoksen valmistelua varten on lisäksi pyydetty asiantuntijalausunto, jossa tarkastellaan tulevaisuuden muutoksia, megatrendejä ja niiden vaikutuksia Itä-Uudenmaan maakunnan tavoitteisiin ja edellisessä suunnitelmassa esitettyihin painotuksiin. Aluerakennetarkasteluluonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 2 ja asiantuntijalausunto liitteenä 3.

HAKEMUS ROOSINMÄEN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2009-1627

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Roosinmäen luonnonsuojelualueen esityslistan liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 7.7.2009 esityksen ja muiden liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristölautakunnan esitys 7.7.2009
	Liite 2	Roosinmäen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009-2018

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen alueelle, joka täyttää luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Ympäristölautakunta päätti (7.7.2009) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan ympäristökeskukselle Roosinmäen luonnonsuojelualueen perustamista ja hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista.

Ryj toteaa, että ympäristölautakunta lähetti 17.3.2009 Roosinmäen luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman lausunnon antoa varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistykselle sekä Puistola-Seura ry:lle.

Lausuntoja saapui viideltä lausunnonantajalta.

./. Tiivistelmät saaduista lausunnoista sekä niistä ympäristölautakunnan antamat vastaukset on luettavissa tämän asian liitteenä olevasta ympäristölautakunnan esityksestä. Perustamisesitystä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaa on saatujen lausuntojen perusteella tarkistettu.

Roosinmäen alue Perustettava luonnonsuojelualue sijaitsee Pohjois-Helsingissä, Suurmetsän kaupunginosassa lähellä Helsingin ja Vantaan rajaa. Roosinmäen luonnonsuojelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistamalla maalla yhdellä tilalla.

Roosinmäki on merkitty yleiskaava 2002:ssa luonnonsuojelualueeksi. Kaupunginosan asemakaavassa 8865 (vahvistettu1985) alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Roosinmäkeä ympäröivät tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta.

Alueen pinta-ala on 4,55 hehtaaria

Roosinmäen merkitys luonnonsuojelualueena

Perustettavalla Roosinmäen luonnonsuojelualueella kasvaa kolme valtakunnallisesti uhanalaista kasvilajia. Ketokatkero on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen ja Helsingissä äärimmäisen uhanalainen laji. Ketokatkero on myös erityisesti suojeltava laji. Ahokirkiruoho on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut, Helsingissä äärimmäisen uhanalainen kirkiruohon muoto. Ketonoidanlukko on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, jonka asema on sama myös Helsingissä. Nämä lajit ovat riippuvaisia Roosinmäen kalkkivaikutteisen kallioalueen säilymisestä, joka rauhoituksen turvin vahvistetaan.

Roosinmäen merkitys virkistysalueena

Roosinmäen ympäristö Heikinlaaksossa on tiiviisti rakennettua pientalovaltaista aluetta ja Roosinmäkeä ympäröivät tontit ja tiet. Roosinmäki on ollut viime vuosikymmenet pääasiassa ympäristön pientaloalueella asuvien kaupunkilaisten lähivirkistysaluetta. Suojelualue voi edelleen toimia virkistyalueena edellyttäen, että kulunohjauksesta huolehditaan riittävin rakentein ja opastein. Kulkureittien hoidossa on varmistettava, ettei suojelun tarkoitus vaarannu kulutuksen vuoksi.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on laadittu alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Roosinmäen suojelun suunnittelua on tehty yhteistyössä kaupungin rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, Suomen ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Alueen tärkeät hoitotoimet liittyvät uhanalaisten kasvien kasvupaikkojen ympäristönhoitoon, puutarhajätteiden poistamiseen, vieraslajien torjuntaan sekä reittien ja polkujen kunnostamiseen. Myös alueen rajojen merkitseminen, maastojätteiden ja rakenteiden poistaminen sekä opastetaulujen asentaminen kuuluvat hoitotoimiin.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa alueella liikkumista pyritään ohjaamaan poluille. Kulunohjaus on erityisesti tarpeen alueen harvinaisten kasvilajien kasvupaikkojen läheisyydessä tallauksen välttämiseksi. Mikäli virkistyskäyttö osoittautuu ennakoitua paljon runsaammaksi ja aiheuttaa haittoja, määräyksiä voidaan tarkistaa seuraavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa muuttamatta itse rauhoituspäätöstä.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kaava- ja kiinteistötiedot ja pinta-ala

Roosinmäki on maa-aluetta Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan yleisellä alueella P 32. Roosinmäki on merkitty Yleiskaava 2002:ssa luonnonsuojelualueeksi (L8/ S7). Kaupunginosan asemakaavassa 8865 (vahvistettu1985) alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).

Roosinmäkeä ympäröivät tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO), joissa rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,25.

Alueen pinta-ala on 4,55 ha.

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettavalla Roosinmäen luonnonsuojelualueella kasvaa kolme valtakunnallisesti uhanalaista kasvilajia (joista yksi erityisesti suojeltava laji) sekä yksi Helsingissä vaarantunut ja kolme Helsingissä silmälläpidettävää kasvilajia. Nämä lajit ovat riippuvaisia Roosinmäen kalkkivaikutteisen kallioalueen säilymisestä, joka rauhoituksen turvin vahvistetaan.

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasialliset luontotyypit ovat puustoinen laakea kalkkikallio ja keski-ikäinen mäntyvaltainen tuore kangasmetsä. Alue on keski- ja eteläosistaan avointa tai puoliavointa kallioketoa ja pohjois-koillisosistaan metsäpeitteistä harju- ja somerikkorinnettä.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

Alue on merkitty liitteenä olevan hoito- ja käyttösuunnitelman karttoihin.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

Alue on maa-aluetta Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan yleisellä alueella P 32.

Lainhuuto: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, kaupunkimittausosasto, Viipurinkatu 2.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien- kuten marjojen- ottaminen ja kaikenlainen vahingoittaminen;

- puutarhajätteen läjittäminen, kompostointi ja maan ojittaminen;

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-aineksien, kivien tai kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen ja niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi alueella on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvolla;

- maastopyöräily;

- koirien ja kissojen irtipitäminen.

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- liikkuminen jalan;

- alueen kalliokedon hoitaminen puoliavoimena elinympäristönä hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkemmin osoitetulla tavalla;

- vaarallisiksi katsottavien puiden tapauskohtainen poistaminen kulkureittien ja teiden varsilta sekä tonttien reuna-alueilta;

- luonnolle haitallisten vieraslajien torjuminen ja poistaminen.

6.4 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jota voidaan tarvittaessa tarkentaa. Siinä esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen reittien ja rakenteiden perustamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus vahvistaa hoito- ja käyttösuunnitelman.

6.5 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön tai tutkimuksen kannalta perusteltua.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Roosinmäen luonnonsuojelualue

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

24.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA 2010 - 2012

Khs 2009-1343

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta 2010 – 2012 kuntayhtymän valmistelua johtavalle ohjausryhmälle seuraavan lausunnon:

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa. Kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotus rakentuu perussopimuksen linjauksille. Taloussuunnitelmaehdotuksessa kuvatut periaatteet joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kulujen kohdistamisesta jäsenkunnille ovat pääosin perussopimuksen mukaiset.

Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan kuntayhtymä ei tule maksamaan taloussuunnitelmakaudella kunnille korvausta kuntien peruspääomalle. Kuntayhtymän toiminnan alkuvuosina korvauksesta voitaneen luopua, mutta jatkossa kuntayhtymän tulee varautua suorittamaan kohtuullinen korvaus peruspääomalle.

Lipputulot

Seutulippujen sekä Espoon ja Vantaan lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 1 % vuodesta 2009. Helsingin sisäisten lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 0,3 %. Ottaen huomioon taantuman heikentävän vaikutuksen tulojen kehitykseen vuonna 2009 sekä sen, että keskimääräiset hintojen korotukset ovat lähellä toisiaan (2,2 % - 2,6 %) saattaa 1 %:in myynnin kasvu seutulippujen sekä Espoon- ja Vantaan lippujen myynnin osalta olla optimistinen. Helsingin sisäisten lippujen osalta ennuste vuodelle 2010 on jouduttu laskemaan ilman 1.5.2009 voimaan tulleiden taksojen aiheuttamien matkustajamäärämuutosten toteumatietoja, minkä vuoksi lipputuloarvio on aikaisempia vuosia epävarmempi.

Tariffituki

Vuoden 2010 osalta suunnitelma perustuu keskimäärin 2,5 % tariffikorotukseen, jolloin Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki vuonna 2010 on 143,1 milj. euroa. Tältä osin suunnitelmaan ei ole huomautettavaa.

Kuntayhtymän kustannusten kasvu vuosina 2011 ja 2012 on varsin merkittävä ja se rahoitetaan suunnitelman mukaan pääosin kuntien maksaman tariffituen lisäyksellä. Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki olisi taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Luvut ovat vuoden 2010 hintatasossa eli tariffituen reaalikasvu vuosina 2011 - 2012 on keskimäärin 4,6 % vuodessa.

Tariffituen suhteellisen osuuden voimakas kasvattaminen kuntayhtymän rahoituksessa on lähivuosien vaikeat taloudelliset näkymät huomioon ottaen erittäin ongelmallista. Kuntayhtymän tulee huolehtia vähintään kustannusten nousua vastaavasta lipputuottojen kasvusta. Suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kuntayhtymän perustamisen mahdollistamien synergioiden tulee myös näkyä kustannuskehityksessä.

Keravan ja Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen operointikuluista ei ole laskettu uuden perussopimuksen mukaisesti, vaan nykyiseen kuntaosuuslaskelmaan perustuen. Perussopimuksen mukaisten kaikkien kulujen kohdistamisen vaikutukset verrattuna käsiteltävänä olevaan talousarvioehdotukseen tulee saattaa kuntien tiedoksi, ja Keravan ja Kirkkonummen junaliikenteen kulujen kohdistamisesta on sovittava käyttäen tarvittaessa perussopimuksen mahdollistamia siirtymäsäännöksiä.

Investoinnit

Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 (LIJ2014-hanke)

Talousarvioluonnoksessa mainitaan uuden sukupolven lipunmyyntiautomaattien hankinta (50 uutta automaattia suunnittelukaudella). Helsingin joukkoliikennelautakunta on päättänyt 27.11.2008, että raitiovaunujen kuljettajalipunmyynti korvataan lippuautomaateilla aikaisintaan vuodenvaihteessa 2010 – 2011 ja viimeistään vuodenvaihteessa 2012 – 2013. Raitiovaunujen lipunmyyntiautomaattien hankinta ajoittuu siten suunnittelukaudelle ja on syytä mainita taloussuunnitelmassa.

Muut matkustajainformaatio- ja telematiikkajärjestelmät

HKL-liikelaitoksen johtokunta on 19.3.2009 päättänyt laajentaa Helmi-järjestelmää vuosina 2009 – 2011 yhteensä 2,7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 kustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa, joten vuosina 2010 ja 2011 Helmi-järjestelmään investoidaan yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Investointi on syytä mainita taloussuunnitelmassa.

HKL-liikelaitoksen johtokunta on 28.5.2009 tehnyt hankepäätöksen kevyistä aikataulunäytöistä, jotka ovat merkittävästi perinteisiä aikataulunäyttöjä halvempia. On mahdollista, että kevyitä aikataulunäyttöjä hankitaan vielä lisää suunnittelukaudella, jolloin perinteisiä aikataulunäyttöjä hankitaan vähemmän. Tällöin Helsinkiin hankittavien näyttöjen kokonaismäärä on satoja, ei kymmeniä. Helsingin sähköisten näyttöjen hallinnan siirtämistä HKL:n hankkimaan uudempaan järjestelmään aletaan toteuttaa asteittain jo vuonna 2009.

Liikenteen palvelutaso

Liikenteen hoito-osassa (4 Liikenteen palvelutaso, Liite 1 ja Liite 2) on esitetty tietoja liikenteen nykytilasta, muutoksista 2010 – 2012 ja lipputuloista sekä vuoden 2009 talousarviosta ja ennusteesta 2009.

Suunnittelukauden aikana toteutettavat joukkoliikenteen muutokset perustuvat suurimmaksi osaksi seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnokseen 2010 – 2014, josta kunnat ovat antaneet lausunnot. Näin ollen HSL:n taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetyt muutokset ja niiden ajoitukset tulevat tarkentumaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen 2010 - 2012 lausuntojen perusteella tapahtuvan tarkistuksen johdosta.

Helsingin sisäisen liikenteen osalta muutokset, jotka eivät sisälly em. suunnitelmaluonnokseen perustuvat HKL:n liikennöintisuunnitelmiin.

Helsingin sisäisen liikenteen osalta tulee tarkentaa muissa toimintatuloissa olevaa Helsingin palvelulinjoja koskevaa kohtaa. JOUKO- kaupunginosalinjoja suunnitellaan yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa. Sosiaaliviraston osuus kustannuksista on 45 % JOUKO- kaupunginosalinjojen kustannuksista.

Toinen tarkennusta vaativa kohta liittyy seutulinjaan 577 (Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki jatkaminen Tikkurilaan). Joskin kaupungin 1.6.2009 antamassa lausunnossa esitetään linja 577 päätettäväksi Malmille, ei linjaa 77A voida poistaa väliltä Jakomäki – Malmi ilman korvaavaa järjestelyä.

Taloussuunnitelmaehdotuksen liitteestä 2 puuttuu Helsingin sisäistä liikennettä koskeva osa. Tämä johtuu YTV:n ja HKL:n erilaisista suunnittelujärjestelmistä. Jatkossa tulee liitteen mukainen esitys tehdä myös Helsingin sisäisestä liikenteestä.

Taksa- ja lippujärjestelmän muutokset

Taksa- ja lippujärjestelmään esitettävät muutokset 1.1.2010 alkaen:

1) Poistetaan rajoitus, jonka mukaan alennuslippuun oikeutettu ei voi alennuksella ostaa toisen kunnan sisäisiä lippuja

2) Myönnetään ulkomaalaisille vaihto-oppilaille oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti

3) Muutetaan polkupyörän kuljettamisesta perittävää maksua siten, että polkupyörämatka hinnoitellaan asiakasryhmän ja asiakkaan matkan mukaan.

Helsingin kaupunki kannattaa edellä mainittuja muutoksia taksa- ja lippujärjestelmään. Kohdan 1) rajoituksen poistuminen edesauttaa lähikuntien asukkaiden joukkoliikenteellä liikkumista HSL-alueen kunnissa. Ostorajoituksen poistaminen saattaa jopa hieman lisätä Helsingin sisäisiä lipputuloja, koska muut kuntalaiset oletettavasti hankkivat enemmän Helsingin sisäisiä lippuja kuin helsinkiläiset muiden kuntien sisäisiä lippuja, ja tulon alenema kohdistetaan siihen kuntaan, jonka asukas sen aiheuttaa.

Kohdan 2) muutos on aiheellista tehdä, koska Helsingin maistraatti on muuttanut käytäntöään vakinaisen asuinpaikan myöntämiseksi. Tämän seurauksena ulkomaalaisilla vaihto-opiskelijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta saada missään tapauksessa vakinaista kuntalaisuutta ja sitä kautta oikeutta opiskelija-alennuslippuun. Muutos auttaa myös antamaan ulkomaalaisille pääkaupunkiseudulla opiskeleville paremman kuvan Suomesta ja pääkaupunkiseudusta. Nykykäytäntö ei myöskään ota huomioon sitä, että ulkomaalainen vaihto-opiskelija ei ole suomalaista opiskelijaa varakkaampi. Joukkoliikennealennukset ovat tässä tapauksessa tapa viestiä kansainväliselle yhteisölle, että vaihto-opiskelijat ovat yhtä tervetulleita asumaan Suomeen, kuten suomalaiset opiskelijat ovat tervetulleita muualle.

Tämä saattaa tulevaisuudessa hyödyttää esimerkiksi seudun elinkeinoelämää mm. lisääntyvän työ- tai vapaa-ajanmatkailun kautta. HKL-liikelaitoksen tarkennetun arvion mukaan on lipputulomenetys saatavissa olevien tietojen pohjalta sisäisten- ja seutu lippujen osalta n.0,3 milj. euroa.

Kohdan 3) muutos koskee vain lähijunaliikennettä. Busseissa ja raitiovaunuissa pyöriä ei saa kuljettaa. Metrossa kuljettaminen on sallittua maksutta, mikäli vaunussa on tilaa. Nykyinen kerta- tai arvoseutulipun hinta kaikilla matkoilla on joustamaton ja epätasa-arvoinen. Esitetty muutos on perusteltu. Sisäisillä matkoilla pyörästä maksettavan lisähinnan on perusteltua olla pitkää seutumatkaa edullisempi. Lisäksi on perusteltua, että lapsilla pyörän kuljetus on edullisempaa kuin aikuisilla. Lähiliikenteessä pyörien kuljettamien ei edelleenkään tule olemaan sallittua ruuhka-aikoina (ma - pe klo 7 – 9 ja 15 – 18), ja tästä johtuen tulon menetykset ovat käytännössä vähäiset.

Kirje Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle sekä kuntayhtymän valmistelua johtavalle ohjausryhmälle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	HSL:n lausuntopyyntö
	Liite 2	Taloussuunnitelmaehdotus 2010 - 2012
	Liite 3	HSL:n strategiaperusta
	Liite 4	HSL työryhmien kokoonpanot

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että taloussuunnitelmaehdotus on laadittu pääosin perustamissopimuksen linjauksia noudattaen. Kuntayhtymän toiminnassa ja rahoituksessa tulee huolehtia kustannusten kurissa pitämisestä sekä riittävästä lipputulokertymästä, jotta kuntien tariffituen osuus voidaan pitää maltillisena.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) valmistelua johtava ohjausryhmä pyytää (28.5.2009) lausuntoa kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta 31.8.2009 mennessä.

./. Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Taloussuunnitelmaehdotus on liitteenä 2 sekä sen liitteenä olevat kuntayhtymän strategiaperusta ja työryhmien kokoonpano liitteinä 3 ja 4.

HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (18.6.2009) seuraavaa:

HSL:n taloussuunnitelma 2010 – 2012

Taustaa

Joukkoliikenteen organisointi muuttuu Helsingin seudulla 1.1.2010. Uusi kuntayhtymä Helsingin Seudun Liikenne (HSL) aloittaa tuolloin toimintansa. HSL:n perustajajäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi.

Kuntayhtymän perussopimus on hyväksytty kaupunkien valtuustoissa vuoden 2008 puolella lukuun ottamatta Keravaa, jonka valtuustossa hyväksyttiin viimeiset tekniset tarkistukset toukokuussa 2009.

Kuntayhtymän tehtäväalue kattaa jäsenkuntien joukkoliikenteen, VR:n pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen, sekä toimialueella harjoitettavan henkilöliikennelain mukaisen liikenteen.

Perussopimuksen mukaisesti HSL:n tehtävänä on

 Suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus ja edistää sen toimintaedellytyksiä,

 päättää toimivaltansa puitteissa toimialueensa liikenneluvista,

 vastata jäsenkuntiensa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta,

 vastata toimialueensa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta,

 hyväksyä toimialueellaan noudatettavan joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä sekä liikenteen taksat,

 vastata matkalippujen tarkastuksesta,

 päättää ja hankkia toimialueensa bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunapalvelut,

 osallistua joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun yhdessä kuntien ja muiden asianomaisten tahojen kanssa,

 vastata toimialueensa joukkoliikenteen matkustajainformaatio- ja muista tietoteknisistä järjestelmistä sen mukaan kuin siitä kuntien kanssa tarkemmin sovitaan,

 huolehtia valtion toimialueen joukkoliikenteeseen osoittamien tukien, avustusten ja määrärahojen jakamisesta liikennemuodoittain,

 hoitaa muutoinkin toimivaltaansa kuuluvaa joukkoliikennettä koskevaa jäsenkuntien keskinäistä sekä jäsenkuntien ja muiden tahojen välinen yhteistyö sekä

 huolehtia muista viranomaiselle säädetyistä tehtävistä.

Perussopimuksen mukaisesti on laadittu alustava taloussuunnitelma vuosille 2010 – 2012, jota tarkennetaan myöhemmin. Taloussuunnitelma on laadittu yhteistyönä YTV:n ja HKL:n kesken.

Suunnitelma on tehty kolmen vuoden suunnittelujaksolle, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Taloussuunnitelma sisältää kuntayhtymän taloussuunnitelman, investointisuunnitelman, erittelyn kuntien tariffituista, hinnoittelusta ja tariffimuutoksista, kuntayhtymän rahoituksen perusteet sekä arvion kunnille kohdistuvista peruspääomaosuuksista kuntayhtymään kuuluvien kuntien, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi, osalta.

Koska kuntayhtymän organisaatiorakenteesta ei ole vielä päätetty, on taloussuunnitelma tehty organisaatiotasolla.

HSL:n talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2011 – 2012

Käyttötalous 2010

HSL:n talousarviossa menot ovat 493,3 milj. euroa, joista toimintakuluja on 488,9 milj. euroa, poistoja 3,6 milj. euroa ja rahoituskuluja 0,8 milj. euroa.

HSL:n suurin menoerä on joukkoliikennepalvelujen ostot eli operointikulut 390,6 milj. euroa. Helsingin sisäisen liikenteen operointikulut (liikennöintikorvaukset) ovat 173,8 milj. euroa eli 44,5 % kaikista operointikuluista. Seutuliikenteen liikennöintikorvaukset ovat 148,7 milj. euroa. Liikennemuodoista bussiliikenteen operointikorvaukset ovat yhteensä 252,5 milj. euroa eli 64,6 % kaikista liikennöintikorvauksista.

Helsingin sisäiseen liikenteeseen kohdistuu noin 2,6 milj. euron liikennetarjonnan leikkaukset, joista bussiliikenteeseen kohdistuu 1,7 milj. euroa ja raitioliikenteeseen 0,9 milj. euroa. Tämän lisäksi varaudutaan Helsingin sisäisessä liikenteessä kasvattamaan bussiliikenteen tarjontaa säteittäisillä linjoilla noin 1 % ja poikittaislinjoilla noin 2 %. Seutubussiliikennetarjonta kasvaa suunnitelman mukaisesti 2,1 milj. eurolla. Tämän lisäksi varaudutaan seutuliikenteessä tekemään 2 %:n toistaiseksi kohdistamaton leikkaus vuodelle 2010. Junaliikenteessä kustannustasoa nostaa 1,8 milj. euron korvaus uudesta junakalustosta.

Vastaavasti Suunnitelmassa on arvioitu, että liikennöintikorvauksien yksikköhintoihin vaikuttavan kustannusindeksin arvioidaan nousevan vuoden 2009 tasosta liikennemuodoittain seuraavasti:

-bussiliikenne	3,8 %
-junaliikenne	3,9 %
-raitioliikenne	3,4 %
-metroliikenne	2,6 %
-lauttaliikenne	3,0 %

HSL maksaa kuntien omistuksessa olevan joukkoliikenneinfran käytöstä perussopimuksessa määritellyllä tavalla. Talousarviossa infrakustannukset ovat 57,6 milj. euroa, joista kohdistuu metroinfraan 40,0 milj. euroa ja raitioinfraan 15,3 milj. euroa. Talousarviossa on mukana vain Helsingin joukkoliikenneinfra. Muiden kaupunkien joukkoliikenneinfra huomioidaan lopullisessa talousarviossa.

HSL on budjetoinut muiden palveluiden ostoihin 22,0 milj. euroa. Muita palveluita ovat mm. lipunmyyntipalkkiot. HSL:n henkilöstökulut ovat 14,3 milj. euroa.

HSL:n lipputulot ovat 247,0 milj. euroa vuonna 2010. Lipputuloilla katetaan menoista 50,0 %. Talousarvio perustuu seuraaviin lipunhintojen keskimääräisiin korotuksiin vuonna 2010:

- Seutuliput, pääkaupunkiseutu	2,6 %
- Seutuliput, lähiseutu 2	2,6 %
- Seutuliput, lähiseutu 3	4,2 %
- Helsingin sisäiset liput	2,3 %
- Espoon sisäiset liput	2,5 %
- Vantaan sisäiset liput	2,2 %
- Keravan sisäiset liput	2,5 %
- Kirkkonummen sisäiset liput	2,5 %

Kunnat maksavat HSL:lle tariffitukea 230,2 milj. euroa vuonna 2010. Muita tuloja HSL on budjetoinut 14,7 milj. euroa. Muita tuloja ovat mm. valtion tuki ja matkalipuntarkastuksen tulot.

Käyttötalous 2011 – 2012

Vuosien 2011 – 2012 taloussuunnitelmat on tehty vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosina 2011 – 2012 operointikustannukset nousevat 12,6 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Operointikustannukset perustuvat liikennöintisuunnitelmiin. Suurinta nousu on seutubussiliikenteessä, raitioliikenteessä, Vantaa sisäisessä bussiliikenteessä sekä junaliikenteessä.

Taloussuunnitelmassa kustannusten nousu katetaan pääosin tariffituella.

Investoinnit 2010 – 2012

HSL:n investoinnit ovat 15,1 milj. euroa vuonna 2010, 14,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 14,9 milj. euroa vuonna 2012. Suunnitelmakauden suurin investointi on uusi matkakorttijärjestelmä, johon on budjetoitu 9,9 milj. euroa vuosittain.

Rahoitus 2010 – 2012

Perustajajäsenet maksavat kuntayhtymän pääoman, joka koostuu rahana suoritettavasta pääomasta (5 milj. euroa) ja YTV:ltä siirtyvän liikennettä palvelevan omaisuuden nettoarvosta (noin 3,7 milj. euroa).

Investointien rahoitussuunnitelma perustuu lainanottoon rahoituslaitoksilta. Lainaa tarvitaan suunnitelman mukaan 15,1 milj. euroa vuonna 2010, 14,7 milj. euroa vuonna 2011 ja 14,8 milj. euroa vuonna 2012.

HSL:n lipputulojen ja kustannusten kohdistaminen kunnille

HSL:n perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kulujen kohdistamisessa jäsenkunnille noudatetaan seuraavia periaatteita:

- Lipputulot kohdistetaan henkilökohtaisten arvo- ja kausilippujen osalta matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan. Muut liput kohdistetaan joko suoraan ao. kunnalle tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa.

- Operointikulut (liikennöintikorvaukset) kohdistetaan liikennemuodoittain matkustajakilometrien suhteessa.

- Infrakulut kohdistetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa.

- Tilaajaorganisaation yleiskulut eli suunnittelu-, asiakaspalvelu- ja hallintomenot kohdistetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa.

HSL:n vaikutus Helsingin kaupungin talouteen

Vuosi 2010

Helsingin kaupungin maksama tariffituki HSL:lle on 143,1 milj. euroa vuonna 2010. Helsingille kohdistuu lipputuloja 152,0 milj. euroa ja muita tuloja 5,0 milj. euroa. Helsingille kohdistuu kuluja yhteensä 300,1 milj. euroa, joista operointikuluja on 225,3 milj. euroa, infrakuluja 50,8 milj. euroa ja yleiskuluja 24,0 milj. euroa.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri kustannuserien kohdistuminen Helsingille liikennemuodoittain:

Vuodet 2011 – 2012

Helsingin kaupungin maksama tariffituki on 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Tariffituen kasvu johtuu operointikulujen noususta vuosina 2011 – 2012.

LAUSUNTO HKL- liikelaitoksen johtokunta lausuu Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelman sisällöstä seuraavaa:

Lipputulot

Tariffituki

Lausuntopyynnön liitteenä olevassa taloussuunnitelmaehdotuksessa kuvatut periaatteet joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kulujen kohdistamisesta jäsenkunnille ovat perussopimuksen mukaiset. Keravan ja Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen operointikuluista ei kuitenkaan ole laskettu uuden perussopimuksen mukaisesti, vaan nykyiseen kuntaosuuslaskelmaan perustuen. HKL-liikelaitos katsoo, että perussopimuksen mukaisten kaikkien kulujen kohdistamisen vaikutukset verrattuna käsiteltävänä olevaan talousarvioehdotukseen tulee saattaa kuntien tiedoksi, että voitaisiin sopia esimerkiksi mahdollisista siirtymäajoista kustannusten jaon osalta.

Investoinnit

Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 (LIJ2014-hanke)

Muut matkustajainformaatio- ja telematiikkajärjestelmät

Liikenteen palvelutaso

Suunnittelukauden aikana toteutettavat joukkoliikenteen muutokset perustuvat suurimmaksi osaksi Seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnokseen 2010 – 2014, josta kunnat ovat antaneet lausunnot. Näin ollen HSL:n taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetyt muutokset ja niiden ajoitukset tulevat tarkentumaan Seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen 2010 - 2012 lausuntojen perusteella tapahtuvan tarkistuksen johdosta.

Helsingin sisäisen liikenteen osalta muutokset, jotka eivät sisälly em. suunnitelmaluonnokseen perustuvat HKL:n liikennöintisuunnitelmiin.

Helsingin sisäisen liikenteen osalta tulee tarkentaa muissa toimintatuloissa olevaa Helsingin palvelulinjoja koskevaa kohtaa. JOUKO- kaupunginosalinjoja suunnitellaan yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa, ja että sosiaaliviraston osuus kustannuksista on 45 % JOUKO- kaupunginosalinjojen kustannuksista.

Toinen tarkennusta vaativa Helsingin lausunnosta (liite 2) puuttuva kohta liittyy seutulinjaan 577 (Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki, jatkamista Tikkurilaan). Joskin lausunnossa esitetään linja 577 päätettäväksi Malmille, ei linjaa 77A voida poistaa väliltä Jakomäki – Malmi ilman korvaavaa järjestelyä.

Liitteestä 2 puuttuu Helsingin sisäistä liikennettä koskeva osa. Tämä johtuu YTV:n ja HKL:n erilaisista suunnittelujärjestelmistä. Jatkossa tulee liitteen mukainen esitys tehdä myös Helsingin sisäisestä liikenteestä.

Taksa- ja lippujärjestelmän muutokset

Taksa- ja lippujärjestelmään esitettävät muutokset 1.1.2010 alkaen:

1) Poistetaan rajoitus, jonka mukaan alennuslippuun oikeutettu ei voi alennuksella ostaa toisen kunnan sisäisiä lippuja

2) Myönnetään ulkomaalaisille vaihto-oppilaille oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti

3) Muutetaan polkupyörän kuljettamisesta perittävää maksua siten, että polkupyörämatka hinnoitellaan asiakasryhmän ja asiakkaan matkan mukaan.

HKL-liikelaitoksen johtokunta kannattaa edellä mainittuja muutoksia taksa- ja lippujärjestelmään. Kohdan 1) rajoituksen poistuminen edesauttaa lähikuntien asukkaiden joukkoliikenteellä liikkumista HSL-alueen kunnissa. Ostorajoituksen poistaminen saattaa jopa hieman lisätä Helsingin sisäisiä lipputuloja, koska muut kuntalaiset oletettavasti hankkivat enemmän Helsingin sisäisiä lippuja kuin helsinkiläiset muiden kuntien sisäisiä lippuja, ja tulon alenema kohdistetaan siihen kuntaan, jonka asukas sen aiheuttaa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (3.8.2009) seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin seudun liikenne

-kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa.

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintakulunsa lipputuloilla, kuntien maksamilla tariffituilla, valtion avustuksilla ja muilla tuotoilla. Kulut kohdistetaan jäsenkunnille palvelujen käytön mukaisesti. Lipputulot kohdistetaan kunnille kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. Kunnittain kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotuksena syntyvän alijäämän kukin kunta maksaa kuntayhtymälle tariffitukena. Investointeihin kuntayhtymä voi perussopimuksen mukaan hankkia rahoitusta valtionosuutena, jäsenkuntien oman pääomanehtoisena sijoituksena tai lainana. Perussopimuksen mukaan kuntien kuntayhtymään sijoittamalle peruspääomalle maksetaan vuosittaista korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotus rakentuu perussopimuksen linjausten mukaisesti. Vuoden 2010 osalta suunnitelma perustuu keskimäärin 2,5 % tariffikorotukseen, jolloin Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki vuonna 2010 on 143,1 milj. euroa. Tältä osin suunnitelmaan ei ole huomautettavaa. Kuntayhtymän kustannusten kasvu vuosina 2011 ja 2012 on varsin merkittävä ja se rahoitetaan suunnitelman mukaan pääosin kuntien maksaman tariffituen lisäyksellä. Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki olisi taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Luvut ovat vuoden 2010 hintatasossa eli tariffituen reaalikasvu vuosina 2011 - 2012 on keskimäärin 4,6 % vuodessa. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tariffituen

suhteellisen osuuden kasvattaminen kuntayhtymän rahoituksessa ei ole perusteltua eikä taloudelliset näkymät huomioon ottaen Helsingin osalta mahdollista. Kuntayhtymän tulee huolehtia vähintään kustannusten kasvua vastaavasta lipputuottojen kasvusta, mikä tarkoittaa tariffien korotuksia myös vuosina 2011 ja 2012. Suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kuntayhtymän perustamisen mahdollistamat synergiat tulee myös näkyä kustannuskehityksessä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että taloussuunnitelmaehdotuksessa lipputulojen ja kuntayhtymän kulujen kohdentaminen jäsenkunnille on perussopimuksen periaatteiden mukainen lukuun ottamatta Keravan ja Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen kuluista, jotka perustuvat nykyiseen YTV:n kuntaosuuslaskelmaan. Kun lähtökohtana tulee olla perussopimuksen mukainen kustannusten kohdentaminen kaikilta osin, tulisi edellä todettujen kustannusten perussopimuksen mukaisesta jaosta sopia käyttäen tarvittaessa perussopimuksen mahdollistamia siirtymäsäännöksiä.

Taloussuunnitelmaan sisältyviin taksa- ja lippujärjestelmän muutoksiin talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEESTA PISARA-RADAN SUUNNITTELUN YHTEYDESSÄ

Khs 2009-1590

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Hankkeen kuvaus Pisara-ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet Pasilasta Helsingin kantakaupungin alla kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus on kaksiraiteinen ja sijoittuu lähes kokonaan tunneliin. Ratalenkin kokonaispituus on 7,5 km ja sillä on asemat Töölössä Oopperan kohdalla, ydinkeskustassa Forumin kohdalla ja metron kanssa rinnakkainen asema yhteisin sisäänkäynnein Hakaniemessä.

Ratalenkin kautta yhdistetään rantaradan kaupunkirataliikenne (Espoon ja Vantaankosken suunnat) ja pääradan kaupunkirataliikenne (Keravan ja tulevan Kehäradan suunnat) tunneliradan kautta kulkeviksi heilurilinjoiksi, jolloin kaupunkiratajunien operointi ruuhka- ja päiväajan liikenteessä Helsingin rautatieasemalle lakkaa. Tämä vapauttaa suurimman osan kaupunkirataliikenteen käytössä olevista kahdeksasta laituriraiteesta muun liikenteen tarpeisiin mahdollistaen kauko- ja taajamajunaliikenteen kehittämisen. Pisarasta on tehty tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys vuonna 2006.

Pisara parantaa seudullisen kaupunkirataliikenteen jakelua ja vaihtoyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella. Pisara vähentää henkilöauto-, bussi- ja raitioliikennettä sekä ydinkeskustan katuja ylittävien jalankulkijoiden määrää, mikä vähentää liikenneonnettomuuksien riskiä ja liikenteen ympäristöhaittoja. Pisaran myötä joukkoliikenteen operointikustannuksia on mahdollista alentaa. Pisara vahvistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittymismahdollisuuksia sekä lisää Helsingin keskustan ja kantakaupungin houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta.

Pisara on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke. Pisara on selvästi tehokkaampi ratkaisu Helsingin ratapihan kapasiteettipulan ratkaisemiseksi kuin Pasilaan rakennettava päättyvän junaliikenteen terminaali.

Tehdyt päätökset ja laaditut selvitykset

Pisara-ratalenkki sisältyy Helsingin Yleiskaava 2002:een. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) Pisara on toisella kaudella (2016–2030) aloitettavia hankkeita. Hankkeen ajoitus tarkistetaan meneillään olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 käsittelyn yhteydessä. Pisara-ratalenkin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on vuodelta 2006.

Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat käynnistämässä Pisaran yleissuunnittelua ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia, missä yhteydessä tullaan selvittämään myös Pisaran eri vaihtoehdot. Hankkeen ympäristövaikutukset tullaan selvittämään YVA-lain 25 §:ssä edellytetyllä tavalla ja periaatepäätös Pisara-radasta valmistellaan näiden pohjalta. Pisaran toteuttaminen edellyttää lisäksi hankesuunnitelman ja asemakaavojen laatimista.

Kannanotto YVA-menettelyn tarpeeseen

YVA-asetuksen 6 §:ssä YVA-menettelyä edellyttävinä raideliikenteen hankkeina on mainittu kaukoliikenteen radat. Arvioitaessa tuleeko hankkeesta tehdä harkinnanvarainen YVA-menettely, tulee asetuksen 7 §:n luetelluista ominaisuuksista lähinnä tarkasteltavaksi hankkeen koko ja yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, sijainti (nykyinen maankäyttö) sekä vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä.

Hankkeen merkitys ja liikenteellisten vaikutusten piirissä olevan väestön määrä on merkittävä, mutta vaikutukset ovat pääasiassa myönteisiä. Maankäytöllisiä vaikutuksia pienentää ratalenkin sijoittuminen maanalaiseen tunneliin vaikka myös maan alle sijoittuvan rakentamisen volyymi kantakaupungissa on suuri. Maan päälle heijastuvat haitalliset vaikutukset saattavat näkyä liikenteellisinä muutoksina asemien ympärillä ja rakennusaikaisina häiriöinä muun muassa louhintaan liittyen. Räjäytystöiden ja etenkin radan jo ollessa valmis sen käyttöön liittyvästä tärinästä aiheutuvien haittojen merkittävyyttä kuitenkin vähentää se, että ratalenkki sijaitsee pääosin huomattavan syvällä, useita kymmeniä metrejä maan pinnan alapuolella.

Kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus on yleisellä tasolla ollut mahdollista Yleiskaava 2002:n yhteydessä, koska ratavaraus sisältyy tähän lainvoimaiseen ja oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Seuraava vuorovaikutusmahdollisuus syntyy asemakaavoituksen yhteydessä ja esimerkiksi rakennusaikaisten haittojen lieventäminen selvitetään tarkoin yleis- ja tarkemman hankesuunnittelun yhteydessä.

Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että vaikka hanke ei ole suuruudeltaan suoraan verrattavissa YVA-asetuksen mainitsemaan kaukoliikenteen rataan, YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn käynnistämistä puoltavat muun muassa tähänastisen kansalaisosallistumisen vähäisyys suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen, seudun liikenteellisten vaikutusten ja kohteena olevan väestön suuruus sekä mahdolliset rakennusaikaiset haitat. Lisäksi erillinen YVA-menettely toisi kokoavasti esiin hankkeen erilaiset ja eri aikoina syntyvät vaikutukset ja niiden hillintämahdollisuudet.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristökeskukselle ja HKL-liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 29.6.2009
	Liite 2	Pisara-radan tarve- ja toteutettavuusselvitys
	Liite 3	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 6.8.2009
	Liite 4	Ympäristökeskuksen lausunto 29.7.2009
	Liite 5	HKL-liikelaitoksen lausunto 7.8.2009

Kaj toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Helsingin kaupunginhallituksen lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa 17.8.2008 mennessä (lisäaika 31.8.2009). Hankkeesta vastaavina on mainittu Ratahallintokeskus (RHK) ja Helsingin kaupunki. Pisara-ratalenkki sisältyy Helsingin yleiskaavaan. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) Pisara on toisella kaudella (2016–2030) aloitettavia hankkeita. Hankkeen ajoitus tarkistetaan meneillään olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 käsittelyn yhteydessä.

Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat käynnistämässä Pisaran yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia, joiden yhteydessä tullaan selvittämään myös Pisaran eri vaihtoehdot. Hankkeen ympäristövaikutukset tullaan selvittämään YVA-lain 25 §:ssä edellytetyllä tavalla. Periaatepäätös Pisara-radasta valmistellaan näiden pohjalta. Pisaran toteuttaminen edellyttää hankesuunnitelman ja tarpeellisten kaavojen laatimista.

./. Lausuntopyyntökirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

./. Pisara-radan tarve- ja toteutettavuusselvitys on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Kysymys YVA:n tarpeesta on saatettu vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa Ratahallintokeskuksen toimesta. Asiasta on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja HKL-liikelaitoksen lausunnot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan (6.8.2009) mm., että hanke ei suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan ole verrattavissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) ja vastaavan asetuksen 6 §:ssä säädetyn hankeluettelon hankkeisiin. Virasto toteaa lisäksi, että hanke on sisällytetty Helsingin Yleiskaava 2002:een ja että vaikutukset tullaan selvittämään YVA-lain 25 §:ssä edellytetyllä tavalla ilman erillisen menettelyn tarvetta. YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. YVA-prosessiin saattaa olla tarve myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia.

./. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (29.7.2009) mm., että vuonna 2006 laadittu tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys ei riitä selvittämään hankkeen vaikutuksia siten kuin YVA-laissa edellytetään. Siitä puuttuvat mm. rakentamisaikaisten haittojen laajuuteen kohdistuvat selvitykset ja se miten niitä tultaisiin lieventämään. Myöskään kuulemisen ja osallistumisen osalta laadittu selvitys ei ole riittävä.

./. Ympäristökeskuksen lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

HKL-liikelaitos toteaa lausunnossaan (7.8.2009) mm., että Pisara vaikuttaa koko seudun joukkoliikenteen palvelutasoon, ja merkittävästi myös liikennevirtoihin maan pinnalla asemien yhteydessä. Laajan vaikuttavuutensa takia hankkeesta on syytä tehdä erillinen ympäristövaikutusten arviointi.

./. HKL-liikelaitoksen lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 5.

TOSUN DÖNER OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1555

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1555/526 mukaisena edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 12.06.2008 (asemapiirros ja julkisivu itään) sekä 10.11.2008 (pohja) päivättyjä suunnitelmia.

Pöytäkirjanote Asunto Oy Mellunkärpälle ja pöytäkirjanote esityslistateksteineen ympäristökeskukselle (ympäristöterveysyksikkö).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Mellunkylän tontti 47216/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47216/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Mellunkylän tontti 47216/4)
	Liite 4	Julkisivu itään, 12.6.2008
	Liite 5	Pohja, 10.11.2008

Tosun Döner Oy (Himmet Uysal, Ismet Tosun ja Ali Kemal Akdogan) pyytää (7.7.2008) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47216 tontille 4 (Kaunispääntie 5).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa pysyvästi aiemmin Spar-kauppana toiminut yksikerroksinen liikerakennus (650 k-m²) kebab-tuotantolaitokseksi. Toimenpide poikkeaa asemakaavaan merkitystä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tuotantoprosessi ei aiheuta ympäristöhaittoja. Hajuhaittoja ei synny, koska tuotantolaitoksessa jalostetaan pakattua ja pakastettua naudanlihaa. Äänihaitat eivät ole suurempia, kuin rakennuksen toimiessa liikerakennuksena. Myös toiminnan aiheuttama liikennemelu vähenee, koska tuotantolaitoksen toimitusliikenne käsittää vain muutamia pakettiautokäyntejä viikossa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.6.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 16.10.1973 vahvistettu asemakaava nro 6971. Asemakaavan mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) ja rakennusoikeus on 650 k-m². Tonttia varten on asemakaavassa osoitettu autopaikkoja tontin ulkopuolelta yhteensä 19 autopaikkaa.

Tontilla on vuonna 1975 valmistunut yksikerroksinen liikerakennus, jossa on viimeksi toiminut Spar-kauppa.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa liikerakennus kebab-tuotantolai-tokseksi. Rakennuksen ulkoinen ilme pysyy lähes ennallaan. Rakennuksen katolle lisätään muutama ilmanvaihtolaite ja lastauslaiturin puoleisen julkisivun syvennykseen tulee kaksi uutta nosto-ovea. Tonttijärjestelyihin ei tule muutoksia.

Muut muutokset tapahtuvat rakennuksen ulkoseinien sisäpuolella. Sisätiloihin rakennetaan uusia lämmöneristettyjä väliseiniä pääasiassa tuotantotilaa, kylmä- ja pakastushuoneita sekä varastotiloja varten. Kadun puolelle Siltapolun varteen sijoittuvat toimisto-, tauko-, ja pukuhuonetilat sekä lämmin reservitila.

Tuotantolaitoksessa käsitellään pakattua ja pakastettua naudanlihaa, jolloin hajuhaittoja ei synny.

Äänihaitat eivät ole suurempia, kuin rakennuksen toimiessa liikerakennuksena. Ääntä ympäristöön syntyy katolla olevista ilmanvaihtolaitteista ja erillisessä huonetilassa olevista jäähdytyskompressoreista, jotka sijaitsevat rakennuksen pohjoisseinällä.

Toiminnan aiheuttama liikennemelu vähenee. Toimitusliikenne käsittää muutamia pakettiautokäyntejä viikossa. Tuotantolaitoksen prosessipuolella on tarkoitus työskennellä parina päivänä viikossa. Tonttiin kuuluu oma pysäköintialue, jossa on 19 autopaikkaa.

Lihajäte varastoidaan jäähdytettyyn lukittuun jätevarastoon. Pahvi- ja muovijäte varastoidaan lastauspihalla oleviin jätesäiliöihin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen, kun liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan tuotantolaitos.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse yksi muistutus.

Asunto Oy Mellunkärppä (Kari Saukkonen, hallituksen puheenjohtaja) esittää 16.6.2009 mielipiteessään Tosun Döner Oy:n tulevasta kebab-tuotantolaitoksesta, että hakijan ilmoitus poikkeaa oleellisesti voimassa olevasta asemakaavasta ja että esitetty poikkeama ei ole vähäinen huomioiden hakijan ilmoittama toiminnan luonne ja laajuus. Elintarvikealan tuotantolaitoksia ei kaupunkisuunnittelussa ole sijoitettu asumiseen tarkoitetun, vahvistetun asemakaavan keskelle.

Lisäksi Asunto Oy Mellunkärppä on saanut tehdystä esityksestä poikkeavaa tietoa, johon liittyen yhtiö esittää seuraavia huomioita:

1 Yhtiön hallituksen edustaja on keskustellut (4.6.2009) entisen Spar-kaupan tilassa olleen oletetun yrittäjän kanssa ja saanut tietoonsa, että kyseiseen liikerakennukseen toteutetaan ruokapaikka, leipomo ja kioski.

2 Mikäli hakija on toteuttamassa ruokapaikkaa ja leipomoa, niin hajuhaitat ympäristölle ovat jatkuvia. Ruokapaikassa asiakasliikennettä tulee myös olemaan ratkaisevasti hakijan ilmoittamaa enemmän. Mahdollista anniskeluoikeutta yhtiö ei tule puoltamaan.

3 Mahdollisesti perustettava kebab-tuotantolaitos ja yhtiön tietoon tulleet ruokapaikka, leipomo ja kioski ovat liian suuri rasite ottaen huomioon kasvava liikenne ja ympäristölle aiheutuvat hajuhaitat. Yhtiö ei voi olla puoltamassa hakijan esittämää poikkeamista asemakaavasta.

4 Yhtiö pyytää hakijalta (tai vuokramieheltä) seuraavia lisäselvityksiä liittyen kyseessä olevaan hankkeeseen:

- Selvitys onko lääninhallituksessa vireillä hakemuksia ravitsemusliikkeen perustamisesta ja/ tai anniskeluoikeudesta.

- Selvitys onko vireillä hanketta leipomoyrityksen perustamiseksi.

- Selvitys onko vireillä hakemusta kioskitoiminnan aloittamiseksi.

- Muutospiirustukset, josta selviää hankkeen todellinen luonne.

- Huomioimaan maankäyttö- ja rakennuslain kohdat 5.2.1999 / 132/1 luku/1 §, MRL 1 §, MRL 125 § 4, MRL135 § sekä ympäristövaikutusten arviointi tai lain (468/19994) mukainen arviointiselostus.

Yhtiö ei puolla hakijan esittämää poikkeamista asemakaavasta hakijan esittämillä perusteilla, jotka yhtiön mielestä ovat myös puutteellisia. Yhtiön kielteistä kantaa tukee ns. "toisen käden tieto", jolla on tässä asiassa myös oma painoarvonsa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemus koskee vain liikerakennuksen muuttamista tuotantolaitokseksi, joka perustuu hakijan, Tosun Döner Oy, ja hänen asiamiehen toimittamiin asiakirjoihin ja piirustuksiin. Näin ollen poikkeamishakemuksesta ei seuraa muunlaisia käyttötarkoituksen muutoksia.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kebab-tuotantolaitoksen toiminta ei aiheuta liikerakennuksesta poikkeavaa haju- tai meluhaittaa.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 12.06.2008 (asemapiirros, julkisivu itään) ja 10.11.2008 (pohjapiirros) päivättyjä suunnitelmia. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevalla ehdoilla.

24.8.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45453/4 JA 12 SEKÄ 45454/30 YM. ALUEIDEN (VARJAKANMÄKI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11717)

Khs 2007-2779

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n valitus Varjakanmäen (mm. Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12) asemakaava-asiassa nro 117171

Kaupunginvaltuusto on 13.5.2009 hyväksynyt 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.11.2007 päivätyn ja 27.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11717 mukaisena.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 on hakenut muutosta valtuuston päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (23.6.2009) valtuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (14.8.2009) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 13.5.2009 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösten esityslistateksteihin 29.11.2007 ja 27.11.2008 sekä kaupunginhallituksen päätöksen esityslistatekstiin 14.4.2009 ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä jäljempänä mainituin perustein.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 22.5.2009. Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle 22.6.2009. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n valitus

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 vaatii kaavapäätöksen hylkäämistä siltä osin kuin se koskee Varjakanmäen puiston kaavoittamista neljään omakotitonttiin sekä kaavoittamiseen liittyvien yhdysteiden levennyksiä tonteille 45454/20 ja 45454/30. Vaihtoehtoisesti asia vaaditaan palautettavaksi valtuustoon uudelleen valmisteltavaksi niin, että puistoalue jää ennalleen.

Valituksessa todetaan, että 14.4.2009 päivätty kaupungin kannanotto valittajan aiemmin asiassa tekemään muistutukseen ei täytä MRL 65 §:n ja sen esitöiden vaatimuksia, koska kannanotosta annettu ilmoitus valittajalle ei sisällä mainintaa siitä, milloin asia tulee kannanoton tiedoksisaannin jälkeen valtuuston päätettäväksi.

Kaavamuutosta koskevan asian käsittely olisi tullut keskeyttää ja peruuttaa, koska entinen kaupunginkanslian kaupunginsihteeri toimi asiassa läheisensä asiamiehenä ja oli siten esteellinen. Valittaja toivoo vastausta kaupungin omista ohjeistuksista virkamiesten toimintaan esteellisyystapauksissa.

Ajoyhteys tonteille puiston kautta on käytännössä mahdoton järjestää puistoalueen ja tonttien välisen korkeuseron vuoksi. Kaupunki myös vähättelee räjäytystöistä aiheutuvia vaaroja ja asumishaittoja. Valittajaa huolettaa se, missä vesi- ja viemärilinjaukset tulisivat kulkemaan. Posti- ja jätepalvelut eivät kaavamuutoksen jälkeen mahdu valittajan tontille, vaan ne jäisivät keskelle tulevaa tietä. Lisäksi valittaja haluaa kaupungin kannanoton valittajan uima-altaan sijainnista ja siihen liittyvästä tontinmittauksen kustannusvastuusta.

Valittaja viittaa myös 19.11.2008 ja 26.2.2009 päivättyihin kirjelmiinsä, joissa valittaja pyytää kaavaehdotuksen hylkäämistä vetoamalla mm. siihen, että kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta puuttuvat perustelut ja motiivit.

Varjakanmäkeä ollaan muuttamassa rakennusmaaksi, vaikka moni muu puisto olisi rakentamiseen sopivampi kuin kallioinen Varjakanmäen luonnonpuisto. Toisaalta valittajalle ei ole esitetty perusteita sille, miksi alun perin rakennusmaaksi kaavoitettu Varjakanmäki muutettiin myöhemmin puistoksi. Kaavamuutosprosessia voidaan pitää ennakkotapauksena, koska aiemmin ei rakennusmaana ollutta aluetta ole muutettu puistoksi ja sitten takaisin tonteiksi.

Kaavamuutosehdotus antaa aiheen epäillä, että Varjakanmäki oli päätetty tontittaa jo ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan marraskuun 2005 kokouksia, missä kaavamuutos palautettiin tontittamiseksi. Kaupunki on laiminlyönyt lainmukaisen velvoitteensa kertoa kaavoituskatsauksissa tästä merkittävästä kaava-asiasta.

Vastine valitukseen

Kaavamuutoksen kohtuullisuus

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien järjestäminen Varjakanmäen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tonteille, joilla on ongelmia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Samassa yhteydessä uusien katujen varteen kaavoitetaan neljä uutta omakotitonttia. Tonttien keskelle jää puistoaluetta.

Alueelle vuonna 1981 vahvistetussa ensimmäisessä asemakaavassa kaikki tontit on liitetty katuun. Asemakaavaa valmisteltaessa ei ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon ongelmia, joita aiheutuu siitä, ettei tonteille ajo käytännössä ole ollut kaikissa tapauksissa mahdollista maaston jyrkkyyden vuoksi. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n tontille. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tasapuoliseen menettelyyn.

Ilmoitusmenettely kaupungin perustellun kannanoton osalta

MRL 65 § 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille on annettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Säännöksessä ei ole mainintaa ilmoituksen ajankohdasta. Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 102/2008) suosituksen mukaan kannanotto on lähetettävä muistutuksen tehneelle ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä valtuustossa heti kun kannanotto on käsitelty kunnanhallituksessa. Suosituksen ja Helsingin kaupunginhallituksen 14.4.2009 päivätyn pöytäkirjan mukaisesti kaupungin kannanotto toimitettiin valittajalle viipymättä sen jälkeen, kun asia oli käsitelty kaupunginhallituksessa. Valittajalla on siten ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavamuutosta koskevaan päätöksentekoon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen esitöissä ei edellytetä, että kannanoton tulisi sisältää maininta siitä, milloin asia tulee valtuuston päätettäväksi.

Viranhaltijan esteellisyys

Kuntalain 52 §:ssä säädetään hallintolain esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamisesta kunnan viranhaltijaan. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Edellä mainitun lain 28 §:n 1 momentissa mainitaan virkamiehen olevan esteellinen mm.

silloin, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä.

Kaavamuutosasiaa läheisensä puolesta alkuvaiheessa ajanut henkilö ei ole tosiasiallisesti hoitanut kaupunginsihteerin virkaa kaupunginkansliassa eli nykyisessä hallintokeskuksessa kesän 2003 jälkeen. Kyseinen henkilö ei ole siten ollut vaikuttamassa viranhaltijana asian käsittelyyn enää siinä vaiheessa kun kaavamuutosehdotus on ollut ensimmäisen kerran esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.11.2005. Kaavamuutosehdotuksessa ei ollut osoitettu pysyvää kulkuyhteyttä edellä kuvatun viranhaltijan läheisen omistamalle tontille, eikä Varjakanmäen puistoalueelle ollut kaavoitettu uusia omakotitontteja. Asiassa ei näin ollen ole ollut perusteita käsittelyn keskeyttämiselle tai peruuttamiselle viranhaltijan esteellisyyden perusteella. Kaavaratkaisu on tehty useita vuosia entisen kaupunginsihteerin virkasuhteen päättymisen jälkeen muiden henkilöiden valmistelemana.

Kaavoituskatsauksesta

Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tästä kyseisestä kaava-asiasta ei ole ollut velvollisuutta tiedottaa kaavoituskatsauksessa, koska kysymyksessä on merkitykseltään vähäinen kaava-asia. Kaavoituskatsauksessa mainitsematta jättäminen ei myöskään voisi johtaa siihen, että kaava olisi sen vuoksi lainvastainen. Lisäksi Helsingin kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2003–2007 on mainittu, että kyseisellä alueella tutkitaan mahdollisuuksia nostaa rakennusoikeuksia. On tavanomaista, että näissä yhteyksissä tulee esille tarve myös muihin tarkoituksenmukaisiksi katsottaviin muutoksiin. Kaavoituskatsauksessa on yleisellä tasolla tiedotettu siitä, että alueen kaavoitus on vireillä.

Muut valitusperusteet

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä soveltuuko jokin muu puistoalue Varjakanmäen puistoa paremmin rakentamiseen tai sitä, miksi alun perin rakennusmaaksi kaavoitettu alue muutettiin puistoalueeksi ja sen jälkeen takaisin rakennusalueeksi. Varjakanmäen puistolla ei ole MRL 54 §:n tarkoittamia erityisiä luontoarvoja. Toisaalta kaavoitettujen tonttien keskelle jää edelleen pieni puistoalue. Lisäksi kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on MRL 54 §:n tarkoittamalla tavalla riittävästi puistoja.

Kaupungin tiivistyessä asemakaavoja ajanmukaistetaan. Asemakaavan muutokseen on ollut maankäytöllinen peruste. Uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi, minkä vuoksi tilanne alueella on muuttunut. Kun puistoon suunnitelmien muututtua päätettiin sallia uusia kulkuyhteyksiä eri tonteille pysyvästi, pidettiin tarkoituksenmukaisimpana kaavoittaa mäelle myös joitakin uusia tontteja.

Puistoalueet

Alueelle laadittu asemakaavan muutos on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Valittajan tontin ajoyhteys säilyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta kaupunki hoitaa tulevaisuudessa katualueen rakentamisen ja ylläpidon, joten tilanne paranee nykyisestään.

Puistoalue sijaitsee korttelialueen keskellä ja lähietäisyydellä ovat Vartiokylänlahden suuret rantapuistot, joten on todennäköistä, että puistoa käyttävät nykyisin lähinnä lähitonttien asukkaat. Alue on osittain pysäköintikäytössä. Asemakaavan muutoksessa alueen keskelle jäävä puistoalue palvelee pienuudestaan huolimatta nykytilannetta paremmin lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavoittajalla on harkintavaltaa tarkastella virkistysalueiden tarvetta laajemman kokonaisuuden puitteissa. Lähietäisyydellä sijaitsevat Vartiokylänlahden suuret rantapuistot.

Nykyiseltä puistoalueelta on tehty puustokartoitus. Kadut ja tonttien rakennusalat on suunniteltu siten, että mahdollisimman vähän suuria puita kaadettaisiin. Asemakaavassa on määräys, jonka mukaan kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueella oleva muinaisjäännös on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi. Museovirastolla tai kaupungin ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Luontoarvot kyseisellä pienellä kallioalueella eivät ole merkittäviä.

Työmaajärjestelyt, kunnallistekniikka ja liikenne

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maaston korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutos ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista. Alueen nykyisilläkin tonteilla on jyrkkiä tontin osia. Rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työmaajärjestelyin.

Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt valvotaan rakennuslupamenettelyssä. Työmaajärjestelyistä ja rakennusaikaisista räjäytystöistä on omat erityismääräyksensä, joten niitä ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan. Ne tulevat otetuiksi huomioon asemakaavaa toteutettaessa.

Vesi- ja viemärilinjauksia ei ratkaista kaavoituksen yhteydessä yksityiskohtaisesti. Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Tähän liittyvät yksityiskohdat eivät kuulu kaavoituksessa ratkaistaviksi, vaan ne suunnitellaan muussa yhteydessä. Muutokset verkostossa eivät vaikuta heikentävästi nykyisten tonttien kunnallistekniikan toimintaan. Kunnallistekniikka sijoittuu kaduille. Varjakankujalle ei ole tulossa uutta kunnallistekniikkaa, koska siellä se on jo järjestetty.

Vehkalahdenkujan nykyinen rakennettu ajotie on kapeimmillaan noin kolme metriä leveä. Katualue on voimassa olevassa asemakaavassa vähintään kuusi metriä leveä, joten ajotietä on mahdollista leventää. Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Liikenteen lisäys on erittäin vähäistä, pientalotonteille ajoa, koska läpikulkuliikennettä ei ole.

Tontin 45454/30 omistajan toivomuksesta tontin lounaisreunaan on liitetty puistoaluetta uima-altaan kohdalta. Valittajana oleva tontinomistaja on jo ennen kaavamuutosta rakentanut uima-altaan osittain puiston puolelle. Tontinmittauskulut eivät kuulu kaavoituksessa ratkaistaviksi.

Posti- ja jätepalveluiden siirtäminen valittajan tontilla ei aiheuta MRL 54 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Ajoyhteys valittajan tontille säilyy nykyisellä paikallaan. Mikäli postin ja jätehuollon laitteita on nyt puistossa, ne joudutaan siirtämään tontin puolelle.

Aiempaan valmisteluun liittyvät asiakirjat

Valituksen sivuilla 2–3 A-kohdassa mainitut, aiempaan valmisteluun liittyvät asiakirjat eivät ole olennaisia valitusasian käsittelyn kannalta, joten ne toimitetaan hallinto-oikeudelle vain, jos hallinto-oikeus katsoo sen tarpeelliseksi.

Yhteenveto Edellä lausuttuun viitaten oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava miltään osin. Kaavamuutos täyttää MRL 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kaava luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Asemakaavalla ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavassa tontinomistajia on kohdeltu tasavertaisesti. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisun mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi näin ollen pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 § 2 momentin 5 kohdan mukaan

kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

24.8.2009 pöydälle pantu asia

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45453/4 JA 12 SEKÄ 45454/30 YM. ALUEIDEN (VARJAKANMÄKI) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (11717)

Khs 2007-2779

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 ja korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11717 voimaan ennen lainvoimaisuutta seuraavilta osin: korttelin nro 45453 tontit nro 4 ja 12 ja korttelin nro 45454 tontti nro 30 sekä kulkuyhteys Vehkalahdenkujalta korttelin nro 45453 tontille nro 4 ja Vehkahdenkujan nykyisen loppuosan alue.

Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:lle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11717 (Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12 ym.), johon alue on rajattu

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.8.2009) mm., että Kvsto on 13.5.2009 hyväksynyt 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45453 tonttien 4 ja 12 ja korttelin 45454 tontin 30 sekä puisto- ja katualueiden (Varjakanmäki) asemakaavan muutoksen nro 11717.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 on valittanut Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asunto-osakeyhtiö omistaa tontin 45454/30.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 on vaatinut päätöksen hylkäämistä siltä osin kuin se koskee Varjakanmäen puistoon kaavailtua neljää omakotitalotonttia sekä tontittamiseen liittyviä kahta yhdysteiden levennystä tonteille 45454/20 ja 45454/30. Vaihtoehtoisesti valittaja on vaatinut kaava-asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että puistoalue jää ennalleen.

Valituksen perusteluina on mm. esitetty, että 14.4.2009 päivätty kaupungin kannanotto valittajan aiemmin asiassa tekemään muistutukseen ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja sen esitöiden vaatimuksia, kaavamuutosta koskevaan käsittelyyn on osallistunut esteellinen henkilö, ajoyhteys tonteille puiston kautta on käytännössä mahdoton järjestää puistoalueen ja tonttien välisen korkeuseron vuoksi, kaupunki vähättelee räjäytystöistä aiheutuvia vaaroja ja asumishaittoja, posti- ja jätepalvelut eivät kaavamuutoksen jälkeen mahdu valittajan tontille.

Vielä valituksen mukaan kaupunki on laiminlyönyt lainmukaisen velvoitteensa kertoa kaavoituskatsauksissa kyseisestä kaava-asiasta.

Muut kaava-alueen tontinomistajat eivät ole hakeneet päätökseen muutosta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on yhdessä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kanssa Khlle lausunnon, jossa hallinto-oikeutta pyydetään hylkäämään Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n valitus perusteettomana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Khs käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:ssä säädettyä mahdollisuutta määrätä kaava tulevaksi voimaan niiltä osin, joihin valituksen ei katsota kohdistuvan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman, kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaisille. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon, vaikka päätös täytäntöönpanoa koskevana ei ole valituskelpoinen.

Kaavan määrääminen osittain voimaan ennen sen lainvoimaisuutta on keino nopeuttaa tarpeellisia rakennushankkeita silloin, kun valitukset eivät koske kyseistä hanketta tai aluetta eli kun osittaisella täytäntöönpanolla ei mitä ilmeisimmin ole vaikutusta valitusten ratkaisemiseen.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valitus kohdentuu Varjakanmäen puistoon. Valituksen tekijä on erikseen ilmoittanut, että valitus ei koske Varjakanmäen puistoon ehdotettua kapeaa yhdystietä tontille 45453/4 eikä puistokaistaleen liittämistä tonteille 45453/4 ja 45454/30.

Tontti, jota väitetty esteellisyys koskee, on 45454/20. Se on kaava-alueen ulkopuolella, mutta tontille on kaavassa esitetty ajoyhteyttä puiston kautta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä on perusteltua saattaa asemakaavan muutos voimaan sellaisten alueiden osalta, joihin valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kaavamuutokseen sisältyy tehokkuusluvun nostaminen tonteilla 45453/4 ja 12 luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Tehokkuusluku 0.25 on jo voimassa tontilla 35454/30.

Valtuuston 13.5.2009 tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä on seurannut kaava-alueelle maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin perusteella rakennuskielto kunnes asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Kaavamuutoksen valmistelu on mm. alueen haasteellisuuden vuoksi kestänyt poikkeuksellisen kauan. Nyt vielä rakennuskielto estää korkeamman tehokkuusluvun hyödyntämisen.

XXX XXXX (tontti 45453/4) on 1.7.2009 osoittanut Khlle kirjeen, jossa hän paheksuu kyseisen kaavaprosessin hitautta ja vaatii rakennuskiellon kumoamista sekä kaupungilta tasapuolista kohtelua.

Voimaansaattaminen on perusteltua kohtuussyistä tonttien 45453/ 4 ja 12 osalta. Kaupungin kannalta on myös järkevää liittää kaavassa ehdotettu puistokaistale tontteihin 45453/4 ja 45454/30. Ei ole myöskään estettä saattaa voimaan kaavassa oleva kulkuyhteys tontille 45453/4.

Valitusviranomainen arvioi kaavan lainmukaisuuden vain niiden alueiden osalta, joihin valituksen voidaan katsoa kohdistuvan, vaikka se arvioinnissaan voi ottaa huomioon koko kaavaa koskevan menettelyn. Kaavan osittaisella täytäntöönpanolla valituksen ulkopuolelle jäävien tonttien osalta ei ole vaikutusta valituksen ratkaisemiseen, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Valituksen ei voida edellä mainituin perustein katsoa kohdistuvan muihin kuin edellä mainittuihin kaava-alueisiin. Khs voi kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan siten määrätä kaavan tulemaan voimaan muilta osin ennen kuin kaava on saanut lainvoiman.

Khn tulisi päättää määrätä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) tonttien 45453/4 ja 12 ja 45454/30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutos voimaan seuraavien alueiden osalta: tontit 45453/4 ja

12 ja 45454/30 sekä kulkuyhteys Vehkalahdenkujalta tontille 45453/4 ja Vehkahdenkujan nykyisen loppuosan alue.



Kokousaika	31.8.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö Sipoon kunnan esityksestä maakuntajaon muuttamiseksi ja mahdollisesta Itä-Uudenmaan ja uudenmaan maakuntien yhdistämisestä
	Liite 2	Sipoon kunnan hakemus

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2010-2012
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 18.8.2009