Asia

Sivu

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

4

* Ei julkisuuteen * Katajanokan kaupunginosassa sijaitsevan aukion nimeäminen

1

4

KATAJANOKAN KAUPUNGINOSASSA SIJAITSEVAN AUKION NIMEÄMINEN

Khs 2009-1721

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 141 tontilla nro 1 sijaitsevan aukion Martti Ahtisaaren aukioksi (Martti Ahtisaaris plats).

Kuulutettava ja pöytäkirjanote nimistötoimikunnalle, rakennusvirastolle, pelastuslaitokselle, Helsingin Vesi ‑liikelaitokselle, Helsingin Energia ‑liikelaitokselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Ote asemakaavasta
	Liite 3	Valokuvia alueesta

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2009 voimaan tulleen muutoksen (1129/2008) 55 §:n mukaan kadun tai muun yleisen alueen

nimestä voidaan päättää paitsi asemakaavaa muuttamalla, myös kuntalain mukaisesti. Kaj katsoo, että kaupunkisuunnitteluviraston esitys Katajanokan Merikasarmin korttelissa sijaitsevan aukion nimeämisestä Martti Ahtisaaren aukioksi on presidentti Martti Ahtisaaren huomattavat ansiot huomioon ottaen perusteltu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää (11.8.2009), että Khs päättäisi nimetä maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n perusteella Katajanokalla 8. kaupunginosassa Merikasarmin korttelissa 141 tontilla 1 sijaitsevan aukion presidentti Martti Ahtisaaren mukaan.

Merikasarmin kortteli on rakentunut useassa eri vaiheessa 1770-luvulta lähtien. Alun perin aluetta käytettiin Suomenlinnaa täydentävänä tykistövarikkona. Nimettävä aukio sai muotonsa tuon ajan tykistöpihasta.

Carl Ludvig Engel laati venäläistä varuskuntaa varten 1800-luvun alkuvuosikymmeninä useita suunnitelmia, jotka toteutuivat vaiheittain pääosin 1800-luvulla. Aukio toimi tuolloin kasarmin harjoituskenttänä.

Suomen itsenäistyttyä Merikasarmin alue siirtyi puolustusvoimille. Alueelle sijoitettiin pääasiassa merivoimille kuuluvia yksiköitä. Sodan jälkeen vuonna 1945 valtio perusti alueelle Valmetin telakan, joka rakensi aluksi laivoja sotakorvaukseksi Neuvostoliitolle. Valmet oli alueen ja rakennusten pääasiallinen käyttäjä lopulta vuoteen 1975.

Vanhojen rakennusten muutostyö ja peruskorjaus ulkoministeriön virastotiloiksi sekä täydentävä uudisrakentaminen toteutettiin vuosina 1984–1989. Tässä yhteydessä neliön muotoinen aikaisempi tykkipiha ja harjoituskenttä muodostui seremoniapihaksi.

Nimistötoimikunta on käsitellyt sähköposti- ja puhelinkokouksessaan 6.8.2009 Katajanokan Merikasarmilla tontilla 141:1 sijaitsevan aukion nimeämistä Martti Ahtisaaren aukioksi vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren (s. 1937) mukaan. Nimistötoimikunnan mielestä nimettävän paikan sijainti kantakaupungissa, C.L. Engelin suunnittelemalla Merikasarmilla ja ulkoasiainministeriön toimipaikan yhteydessä on arvokas ja sellaisena sopiva Martti Ahtisaaren yhteiskunnallisesti merkittävän kansallisen ja kansainvälisen toiminnan muistamiseen. Nimistötoimikunta puoltaa aukion nimeämistä Martti Ahtisaaren aukioksi–Martti Ahtisaaris plats.