LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA 2010 - 2012
Khs 2009-1343
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta 2010 – 2012 kuntayhtymän valmistelua johtavalle ohjausryhmälle seuraavan lausunnon:
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa. Kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotus rakentuu perussopimuksen linjauksille. Taloussuunnitelmaehdotuksessa kuvatut periaatteet joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kulujen kohdistamisesta jäsenkunnille ovat pääosin perussopimuksen mukaiset.
Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan kuntayhtymä ei tule maksamaan taloussuunnitelmakaudella kunnille korvausta kuntien peruspääomalle. Kuntayhtymän toiminnan alkuvuosina korvauksesta voitaneen luopua, mutta jatkossa kuntayhtymän tulee varautua suorittamaan kohtuullinen korvaus peruspääomalle.
Lipputulot
Seutulippujen sekä Espoon ja Vantaan lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 1 % vuodesta 2009. Helsingin sisäisten lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 0,3 %. Ottaen huomioon taantuman heikentävän vaikutuksen tulojen kehitykseen vuonna 2009 sekä sen, että keskimääräiset hintojen korotukset ovat lähellä toisiaan (2,2 % - 2,6 %) saattaa 1 %:in myynnin kasvu seutulippujen sekä Espoon- ja Vantaan lippujen myynnin osalta olla optimistinen. Helsingin sisäisten lippujen osalta ennuste vuodelle 2010 on jouduttu laskemaan ilman 1.5.2009 voimaan tulleiden taksojen aiheuttamien matkustajamäärämuutosten toteumatietoja, minkä vuoksi lipputuloarvio on aikaisempia vuosia epävarmempi.
Tariffituki
Vuoden 2010 osalta suunnitelma perustuu keskimäärin 2,5 % tariffikorotukseen, jolloin Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki vuonna 2010 on 143,1 milj. euroa. Tältä osin suunnitelmaan ei ole huomautettavaa.
Kuntayhtymän kustannusten kasvu vuosina 2011 ja 2012 on varsin merkittävä ja se rahoitetaan suunnitelman mukaan pääosin kuntien maksaman tariffituen lisäyksellä. Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki olisi taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Luvut ovat vuoden 2010 hintatasossa eli tariffituen reaalikasvu vuosina 2011 - 2012 on keskimäärin 4,6 % vuodessa.
Tariffituen suhteellisen osuuden voimakas kasvattaminen kuntayhtymän rahoituksessa on lähivuosien vaikeat taloudelliset näkymät huomioon ottaen erittäin ongelmallista. Kuntayhtymän tulee huolehtia vähintään kustannusten nousua vastaavasta lipputuottojen kasvusta. Suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kuntayhtymän perustamisen mahdollistamien synergioiden tulee myös näkyä kustannuskehityksessä.
Keravan ja
Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen operointikuluista ei ole laskettu uuden
perussopimuksen mukaisesti, vaan nykyiseen kuntaosuuslaskelmaan perustuen.
Perussopimuksen mukaisten kaikkien kulujen kohdistamisen vaikutukset verrattuna
käsiteltävänä olevaan talousarvioehdotukseen tulee saattaa kuntien tiedoksi, ja
Keravan ja Kirkkonummen junaliikenteen kulujen kohdistamisesta on sovittava
käyttäen tarvittaessa perussopimuksen mahdollistamia siirtymäsäännöksiä.
Investoinnit
Lippu- ja
informaatiojärjestelmä 2014 (LIJ2014-hanke)
Talousarvioluonnoksessa mainitaan uuden sukupolven lipunmyyntiautomaattien hankinta (50 uutta automaattia suunnittelukaudella). Helsingin joukkoliikennelautakunta on päättänyt 27.11.2008, että raitiovaunujen kuljettajalipunmyynti korvataan lippuautomaateilla aikaisintaan vuodenvaihteessa 2010 – 2011 ja viimeistään vuodenvaihteessa 2012 – 2013. Raitiovaunujen lipunmyyntiautomaattien hankinta ajoittuu siten suunnittelukaudelle ja on syytä mainita taloussuunnitelmassa.
Muut
matkustajainformaatio- ja telematiikkajärjestelmät
HKL-liikelaitoksen johtokunta on 19.3.2009 päättänyt laajentaa Helmi-järjestelmää vuosina 2009 – 2011 yhteensä 2,7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 kustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa, joten vuosina 2010 ja 2011 Helmi-järjestelmään investoidaan yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Investointi on syytä mainita taloussuunnitelmassa.
HKL-liikelaitoksen johtokunta on 28.5.2009 tehnyt hankepäätöksen kevyistä aikataulunäytöistä, jotka ovat merkittävästi perinteisiä aikataulunäyttöjä halvempia. On mahdollista, että kevyitä aikataulunäyttöjä hankitaan vielä lisää suunnittelukaudella, jolloin perinteisiä aikataulunäyttöjä hankitaan vähemmän. Tällöin Helsinkiin hankittavien näyttöjen kokonaismäärä on satoja, ei kymmeniä. Helsingin sähköisten näyttöjen hallinnan siirtämistä HKL:n hankkimaan uudempaan järjestelmään aletaan toteuttaa asteittain jo vuonna 2009.
Liikenteen palvelutaso
Liikenteen hoito-osassa (4 Liikenteen palvelutaso, Liite 1 ja Liite 2) on esitetty tietoja liikenteen nykytilasta, muutoksista 2010 – 2012 ja lipputuloista sekä vuoden 2009 talousarviosta ja ennusteesta 2009.
Suunnittelukauden aikana toteutettavat joukkoliikenteen muutokset perustuvat suurimmaksi osaksi seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnokseen 2010 – 2014, josta kunnat ovat antaneet lausunnot. Näin ollen HSL:n taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetyt muutokset ja niiden ajoitukset tulevat tarkentumaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen 2010 - 2012 lausuntojen perusteella tapahtuvan tarkistuksen johdosta.
Helsingin sisäisen liikenteen osalta muutokset, jotka eivät sisälly em. suunnitelmaluonnokseen perustuvat HKL:n liikennöintisuunnitelmiin.
Helsingin sisäisen liikenteen osalta tulee tarkentaa muissa toimintatuloissa olevaa Helsingin palvelulinjoja koskevaa kohtaa. JOUKO- kaupunginosalinjoja suunnitellaan yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa. Sosiaaliviraston osuus kustannuksista on 45 % JOUKO- kaupunginosalinjojen kustannuksista.
Toinen tarkennusta vaativa kohta liittyy seutulinjaan 577 (Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki jatkaminen Tikkurilaan). Joskin kaupungin 1.6.2009 antamassa lausunnossa esitetään linja 577 päätettäväksi Malmille, ei linjaa 77A voida poistaa väliltä Jakomäki – Malmi ilman korvaavaa järjestelyä.
Taloussuunnitelmaehdotuksen liitteestä 2 puuttuu Helsingin sisäistä liikennettä koskeva osa. Tämä johtuu YTV:n ja HKL:n erilaisista suunnittelujärjestelmistä. Jatkossa tulee liitteen mukainen esitys tehdä myös Helsingin sisäisestä liikenteestä.
Taksa- ja lippujärjestelmän muutokset
Taksa- ja lippujärjestelmään esitettävät muutokset 1.1.2010 alkaen:
1) Poistetaan rajoitus, jonka mukaan alennuslippuun oikeutettu ei voi alennuksella ostaa toisen kunnan sisäisiä lippuja
2) Myönnetään ulkomaalaisille vaihto-oppilaille oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti
3) Muutetaan polkupyörän kuljettamisesta perittävää maksua siten, että polkupyörämatka hinnoitellaan asiakasryhmän ja asiakkaan matkan mukaan.
Helsingin kaupunki kannattaa edellä mainittuja muutoksia taksa- ja lippujärjestelmään. Kohdan 1) rajoituksen poistuminen edesauttaa lähikuntien asukkaiden joukkoliikenteellä liikkumista HSL-alueen kunnissa. Ostorajoituksen poistaminen saattaa jopa hieman lisätä Helsingin sisäisiä lipputuloja, koska muut kuntalaiset oletettavasti hankkivat enemmän Helsingin sisäisiä lippuja kuin helsinkiläiset muiden kuntien sisäisiä lippuja, ja tulon alenema kohdistetaan siihen kuntaan, jonka asukas sen aiheuttaa.
Kohdan 2) muutos on aiheellista tehdä, koska Helsingin maistraatti on muuttanut käytäntöään vakinaisen asuinpaikan myöntämiseksi. Tämän seurauksena ulkomaalaisilla vaihto-opiskelijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta saada missään tapauksessa vakinaista kuntalaisuutta ja sitä kautta oikeutta opiskelija-alennuslippuun. Muutos auttaa myös antamaan ulkomaalaisille pääkaupunkiseudulla opiskeleville paremman kuvan Suomesta ja pääkaupunkiseudusta. Nykykäytäntö ei myöskään ota huomioon sitä, että ulkomaalainen vaihto-opiskelija ei ole suomalaista opiskelijaa varakkaampi. Joukkoliikennealennukset ovat tässä tapauksessa tapa viestiä kansainväliselle yhteisölle, että vaihto-opiskelijat ovat yhtä tervetulleita asumaan Suomeen, kuten suomalaiset opiskelijat ovat tervetulleita muualle.
Tämä saattaa tulevaisuudessa hyödyttää esimerkiksi seudun elinkeinoelämää mm. lisääntyvän työ- tai vapaa-ajanmatkailun kautta. HKL-liikelaitoksen tarkennetun arvion mukaan on lipputulomenetys saatavissa olevien tietojen pohjalta sisäisten- ja seutu lippujen osalta n.0,3 milj. euroa.
Kohdan 3) muutos koskee vain lähijunaliikennettä. Busseissa ja raitiovaunuissa pyöriä ei saa kuljettaa. Metrossa kuljettaminen on sallittua maksutta, mikäli vaunussa on tilaa. Nykyinen kerta- tai arvoseutulipun hinta kaikilla matkoilla on joustamaton ja epätasa-arvoinen. Esitetty muutos on perusteltu. Sisäisillä matkoilla pyörästä maksettavan lisähinnan on perusteltua olla pitkää seutumatkaa edullisempi. Lisäksi on perusteltua, että lapsilla pyörän kuljetus on edullisempaa kuin aikuisilla. Lähiliikenteessä pyörien kuljettamien ei edelleenkään tule olemaan sallittua ruuhka-aikoina (ma - pe klo 7 – 9 ja 15 – 18), ja tästä johtuen tulon menetykset ovat käytännössä vähäiset.
Kirje Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle sekä kuntayhtymän valmistelua johtavalle ohjausryhmälle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
|
|
|
Liite 4 |
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että taloussuunnitelmaehdotus on laadittu pääosin perustamissopimuksen linjauksia noudattaen. Kuntayhtymän toiminnassa ja rahoituksessa tulee huolehtia kustannusten kurissa pitämisestä sekä riittävästä lipputulokertymästä, jotta kuntien tariffituen osuus voidaan pitää maltillisena.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) valmistelua johtava ohjausryhmä pyytää (28.5.2009) lausuntoa kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta 31.8.2009 mennessä.
./. Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Taloussuunnitelmaehdotus on liitteenä 2 sekä sen liitteenä olevat kuntayhtymän strategiaperusta ja työryhmien kokoonpano liitteinä 3 ja 4.
HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (18.6.2009) seuraavaa:
HSL:n
taloussuunnitelma 2010 – 2012
Taustaa
Joukkoliikenteen organisointi muuttuu Helsingin seudulla 1.1.2010. Uusi kuntayhtymä Helsingin Seudun Liikenne (HSL) aloittaa tuolloin toimintansa. HSL:n perustajajäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi.
Kuntayhtymän perussopimus on hyväksytty kaupunkien valtuustoissa vuoden 2008 puolella lukuun ottamatta Keravaa, jonka valtuustossa hyväksyttiin viimeiset tekniset tarkistukset toukokuussa 2009.
Kuntayhtymän tehtäväalue kattaa jäsenkuntien joukkoliikenteen, VR:n pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen, sekä toimialueella harjoitettavan henkilöliikennelain mukaisen liikenteen.
Perussopimuksen mukaisesti HSL:n tehtävänä on
Suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus ja edistää sen toimintaedellytyksiä,
päättää toimivaltansa puitteissa toimialueensa liikenneluvista,
vastata jäsenkuntiensa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta,
vastata toimialueensa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta,
hyväksyä toimialueellaan noudatettavan joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä sekä liikenteen taksat,
vastata matkalippujen tarkastuksesta,
päättää ja hankkia toimialueensa bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunapalvelut,
osallistua joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun yhdessä kuntien ja muiden asianomaisten tahojen kanssa,
vastata toimialueensa joukkoliikenteen matkustajainformaatio- ja muista tietoteknisistä järjestelmistä sen mukaan kuin siitä kuntien kanssa tarkemmin sovitaan,
huolehtia valtion toimialueen joukkoliikenteeseen osoittamien tukien, avustusten ja määrärahojen jakamisesta liikennemuodoittain,
hoitaa muutoinkin toimivaltaansa kuuluvaa joukkoliikennettä koskevaa jäsenkuntien keskinäistä sekä jäsenkuntien ja muiden tahojen välinen yhteistyö sekä
huolehtia muista viranomaiselle säädetyistä tehtävistä.
Perussopimuksen mukaisesti on laadittu alustava taloussuunnitelma vuosille 2010 – 2012, jota tarkennetaan myöhemmin. Taloussuunnitelma on laadittu yhteistyönä YTV:n ja HKL:n kesken.
Suunnitelma on tehty kolmen vuoden suunnittelujaksolle, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.
Taloussuunnitelma sisältää kuntayhtymän taloussuunnitelman, investointisuunnitelman, erittelyn kuntien tariffituista, hinnoittelusta ja tariffimuutoksista, kuntayhtymän rahoituksen perusteet sekä arvion kunnille kohdistuvista peruspääomaosuuksista kuntayhtymään kuuluvien kuntien, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi, osalta.
Koska kuntayhtymän organisaatiorakenteesta ei ole vielä päätetty, on taloussuunnitelma tehty organisaatiotasolla.
HSL:n talousarvio 2010
ja taloussuunnitelma 2011 – 2012
Käyttötalous 2010
HSL:n talousarviossa menot ovat 493,3 milj. euroa, joista toimintakuluja on 488,9 milj. euroa, poistoja 3,6 milj. euroa ja rahoituskuluja 0,8 milj. euroa.
HSL:n suurin menoerä on joukkoliikennepalvelujen ostot eli operointikulut 390,6 milj. euroa. Helsingin sisäisen liikenteen operointikulut (liikennöintikorvaukset) ovat 173,8 milj. euroa eli 44,5 % kaikista operointikuluista. Seutuliikenteen liikennöintikorvaukset ovat 148,7 milj. euroa. Liikennemuodoista bussiliikenteen operointikorvaukset ovat yhteensä 252,5 milj. euroa eli 64,6 % kaikista liikennöintikorvauksista.
Helsingin sisäiseen liikenteeseen kohdistuu noin 2,6 milj. euron liikennetarjonnan leikkaukset, joista bussiliikenteeseen kohdistuu 1,7 milj. euroa ja raitioliikenteeseen 0,9 milj. euroa. Tämän lisäksi varaudutaan Helsingin sisäisessä liikenteessä kasvattamaan bussiliikenteen tarjontaa säteittäisillä linjoilla noin 1 % ja poikittaislinjoilla noin 2 %. Seutubussiliikennetarjonta kasvaa suunnitelman mukaisesti 2,1 milj. eurolla. Tämän lisäksi varaudutaan seutuliikenteessä tekemään 2 %:n toistaiseksi kohdistamaton leikkaus vuodelle 2010. Junaliikenteessä kustannustasoa nostaa 1,8 milj. euron korvaus uudesta junakalustosta.
Vastaavasti Suunnitelmassa on arvioitu, että liikennöintikorvauksien yksikköhintoihin vaikuttavan kustannusindeksin arvioidaan nousevan vuoden 2009 tasosta liikennemuodoittain seuraavasti:
|
-bussiliikenne |
3,8 % |
|
-junaliikenne |
3,9 % |
|
-raitioliikenne |
3,4 % |
|
-metroliikenne |
2,6 % |
|
-lauttaliikenne |
3,0 % |
HSL maksaa kuntien omistuksessa olevan joukkoliikenneinfran käytöstä perussopimuksessa määritellyllä tavalla. Talousarviossa infrakustannukset ovat 57,6 milj. euroa, joista kohdistuu metroinfraan 40,0 milj. euroa ja raitioinfraan 15,3 milj. euroa. Talousarviossa on mukana vain Helsingin joukkoliikenneinfra. Muiden kaupunkien joukkoliikenneinfra huomioidaan lopullisessa talousarviossa.
HSL on budjetoinut muiden palveluiden ostoihin 22,0 milj. euroa. Muita palveluita ovat mm. lipunmyyntipalkkiot. HSL:n henkilöstökulut ovat 14,3 milj. euroa.
HSL:n lipputulot ovat 247,0 milj. euroa vuonna 2010. Lipputuloilla katetaan menoista 50,0 %. Talousarvio perustuu seuraaviin lipunhintojen keskimääräisiin korotuksiin vuonna 2010:
|
- Seutuliput, pääkaupunkiseutu |
2,6 % |
|
- Seutuliput, lähiseutu 2 |
2,6 % |
|
- Seutuliput, lähiseutu 3 |
4,2 % |
|
- Helsingin sisäiset liput |
2,3 % |
|
- Espoon sisäiset liput |
2,5 % |
|
- Vantaan sisäiset liput |
2,2 % |
|
- Keravan sisäiset liput |
2,5 % |
|
- Kirkkonummen sisäiset liput |
2,5 % |
Kunnat maksavat HSL:lle tariffitukea 230,2 milj. euroa vuonna 2010. Muita tuloja HSL on budjetoinut 14,7 milj. euroa. Muita tuloja ovat mm. valtion tuki ja matkalipuntarkastuksen tulot.
Käyttötalous 2011 –
2012
Vuosien 2011 – 2012 taloussuunnitelmat on tehty vuoden 2010 rahanarvoon. Vuosina 2011 – 2012 operointikustannukset nousevat 12,6 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Operointikustannukset perustuvat liikennöintisuunnitelmiin. Suurinta nousu on seutubussiliikenteessä, raitioliikenteessä, Vantaa sisäisessä bussiliikenteessä sekä junaliikenteessä.
Taloussuunnitelmassa kustannusten nousu katetaan pääosin tariffituella.
Investoinnit 2010 – 2012
HSL:n investoinnit ovat 15,1 milj. euroa vuonna 2010, 14,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 14,9 milj. euroa vuonna 2012. Suunnitelmakauden suurin investointi on uusi matkakorttijärjestelmä, johon on budjetoitu 9,9 milj. euroa vuosittain.
Rahoitus 2010 – 2012
Perustajajäsenet maksavat kuntayhtymän pääoman, joka koostuu rahana suoritettavasta pääomasta (5 milj. euroa) ja YTV:ltä siirtyvän liikennettä palvelevan omaisuuden nettoarvosta (noin 3,7 milj. euroa).
Investointien rahoitussuunnitelma perustuu lainanottoon rahoituslaitoksilta. Lainaa tarvitaan suunnitelman mukaan 15,1 milj. euroa vuonna 2010, 14,7 milj. euroa vuonna 2011 ja 14,8 milj. euroa vuonna 2012.
HSL:n lipputulojen ja
kustannusten kohdistaminen kunnille
HSL:n perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien kulujen kohdistamisessa jäsenkunnille noudatetaan seuraavia periaatteita:
- Lipputulot kohdistetaan henkilökohtaisten arvo- ja kausilippujen osalta matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan. Muut liput kohdistetaan joko suoraan ao. kunnalle tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa.
- Operointikulut (liikennöintikorvaukset) kohdistetaan liikennemuodoittain matkustajakilometrien suhteessa.
- Infrakulut kohdistetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa.
- Tilaajaorganisaation yleiskulut eli suunnittelu-, asiakaspalvelu- ja hallintomenot kohdistetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa.
HSL:n vaikutus
Helsingin kaupungin talouteen
Vuosi 2010
Helsingin kaupungin maksama tariffituki HSL:lle on 143,1 milj. euroa vuonna 2010. Helsingille kohdistuu lipputuloja 152,0 milj. euroa ja muita tuloja 5,0 milj. euroa. Helsingille kohdistuu kuluja yhteensä 300,1 milj. euroa, joista operointikuluja on 225,3 milj. euroa, infrakuluja 50,8 milj. euroa ja yleiskuluja 24,0 milj. euroa.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri kustannuserien kohdistuminen Helsingille liikennemuodoittain:
Vuodet 2011 – 2012
Helsingin kaupungin maksama tariffituki on 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Tariffituen kasvu johtuu operointikulujen noususta vuosina 2011 – 2012.
LAUSUNTO HKL- liikelaitoksen johtokunta lausuu Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelman sisällöstä seuraavaa:
Lipputulot
Seutulippujen sekä Espoon ja Vantaan lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 1 % vuodesta 2009. Helsingin sisäisten lippujen myynnin ennustetaan kasvavan 0,3 %. Ottaen huomioon taantuman heikentävän vaikutuksen tulojen kehitykseen vuonna 2009 sekä sen, että keskimääräiset hintojen korotukset ovat lähellä toisiaan (2,2 % - 2,6 %) saattaa 1 %:in myynnin kasvu seutulippujen sekä Espoon- ja Vantaan lippujen myynnin osalta olla optimistinen. Helsingin sisäisten lippujen osalta ennuste vuodelle 2010 on jouduttu laskemaan ilman 1.5.2009 voimaan tulleiden taksojen aiheuttamien matkustajamäärämuutosten toteumatietoja, minkä vuoksi lipputuloarvio on aikaisempia vuosia epävarmempi.
Tariffituki
Lausuntopyynnön
liitteenä olevassa taloussuunnitelmaehdotuksessa kuvatut periaatteet
joukkoliikenteen lipputulojen ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvien
kulujen kohdistamisesta jäsenkunnille ovat perussopimuksen mukaiset. Keravan ja
Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen operointikuluista ei kuitenkaan ole
laskettu uuden perussopimuksen mukaisesti, vaan nykyiseen kuntaosuuslaskelmaan
perustuen. HKL-liikelaitos katsoo, että perussopimuksen mukaisten kaikkien
kulujen kohdistamisen vaikutukset verrattuna käsiteltävänä olevaan talousarvioehdotukseen
tulee saattaa kuntien tiedoksi, että voitaisiin sopia esimerkiksi mahdollisista
siirtymäajoista kustannusten jaon osalta.
Investoinnit
Lippu- ja
informaatiojärjestelmä 2014 (LIJ2014-hanke)
Talousarvioluonnoksessa mainitaan uuden sukupolven lipunmyyntiautomaattien hankinta (50 uutta automaattia suunnittelukaudella). Helsingin joukkoliikennelautakunta on päättänyt 27.11.2008, että raitiovaunujen kuljettajalipunmyynti korvataan lippuautomaateilla aikaisintaan vuodenvaihteessa 2010 – 2011 ja viimeistään vuodenvaihteessa 2012 – 2013. Raitiovaunujen lipunmyyntiautomaattien hankinta ajoittuu siten suunnittelukaudelle ja on syytä mainita taloussuunnitelmassa.
Muut
matkustajainformaatio- ja telematiikkajärjestelmät
HKL-liikelaitoksen johtokunta on 19.3.2009 päättänyt laajentaa Helmi-järjestelmää vuosina 2009 – 2011 yhteensä 2,7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 kustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa, joten vuosina 2010 ja 2011 Helmi-järjestelmään investoidaan yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Investointi on syytä mainita taloussuunnitelmassa.
HKL-liikelaitoksen johtokunta on 28.5.2009 tehnyt hankepäätöksen kevyistä aikataulunäytöistä, jotka ovat merkittävästi perinteisiä aikataulunäyttöjä halvempia. On mahdollista, että kevyitä aikataulunäyttöjä hankitaan vielä lisää suunnittelukaudella, jolloin perinteisiä aikataulunäyttöjä hankitaan vähemmän. Tällöin Helsinkiin hankittavien näyttöjen kokonaismäärä on satoja, ei kymmeniä. Helsingin sähköisten näyttöjen hallinnan siirtämistä HKL:n hankkimaan uudempaan järjestelmään aletaan toteuttaa asteittain jo vuonna 2009.
Liikenteen palvelutaso
Liikenteen hoito-osassa (4 Liikenteen palvelutaso, Liite 1 ja Liite 2) on esitetty tietoja liikenteen nykytilasta, muutoksista 2010 – 2012 ja lipputuloista sekä vuoden 2009 talousarviosta ja ennusteesta 2009.
Suunnittelukauden aikana toteutettavat joukkoliikenteen muutokset perustuvat suurimmaksi osaksi Seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnokseen 2010 – 2014, josta kunnat ovat antaneet lausunnot. Näin ollen HSL:n taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetyt muutokset ja niiden ajoitukset tulevat tarkentumaan Seudun joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen 2010 - 2012 lausuntojen perusteella tapahtuvan tarkistuksen johdosta.
Helsingin sisäisen liikenteen osalta muutokset, jotka eivät sisälly em. suunnitelmaluonnokseen perustuvat HKL:n liikennöintisuunnitelmiin.
Helsingin sisäisen liikenteen osalta tulee tarkentaa muissa toimintatuloissa olevaa Helsingin palvelulinjoja koskevaa kohtaa. JOUKO- kaupunginosalinjoja suunnitellaan yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa, ja että sosiaaliviraston osuus kustannuksista on 45 % JOUKO- kaupunginosalinjojen kustannuksista.
Toinen tarkennusta vaativa Helsingin lausunnosta (liite 2) puuttuva kohta liittyy seutulinjaan 577 (Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki, jatkamista Tikkurilaan). Joskin lausunnossa esitetään linja 577 päätettäväksi Malmille, ei linjaa 77A voida poistaa väliltä Jakomäki – Malmi ilman korvaavaa järjestelyä.
Liitteestä 2 puuttuu Helsingin sisäistä liikennettä koskeva osa. Tämä johtuu YTV:n ja HKL:n erilaisista suunnittelujärjestelmistä. Jatkossa tulee liitteen mukainen esitys tehdä myös Helsingin sisäisestä liikenteestä.
Taksa- ja
lippujärjestelmän muutokset
Taksa- ja lippujärjestelmään esitettävät muutokset 1.1.2010 alkaen:
1) Poistetaan rajoitus, jonka mukaan alennuslippuun oikeutettu ei voi alennuksella ostaa toisen kunnan sisäisiä lippuja
2) Myönnetään ulkomaalaisille vaihto-oppilaille oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti
3) Muutetaan polkupyörän kuljettamisesta perittävää maksua siten, että polkupyörämatka hinnoitellaan asiakasryhmän ja asiakkaan matkan mukaan.
HKL-liikelaitoksen johtokunta kannattaa edellä mainittuja muutoksia taksa- ja lippujärjestelmään. Kohdan 1) rajoituksen poistuminen edesauttaa lähikuntien asukkaiden joukkoliikenteellä liikkumista HSL-alueen kunnissa. Ostorajoituksen poistaminen saattaa jopa hieman lisätä Helsingin sisäisiä lipputuloja, koska muut kuntalaiset oletettavasti hankkivat enemmän Helsingin sisäisiä lippuja kuin helsinkiläiset muiden kuntien sisäisiä lippuja, ja tulon alenema kohdistetaan siihen kuntaan, jonka asukas sen aiheuttaa.
Kohdan 2) muutos on aiheellista tehdä, koska Helsingin maistraatti on muuttanut käytäntöään vakinaisen asuinpaikan myöntämiseksi. Tämän seurauksena ulkomaalaisilla vaihto-opiskelijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta saada missään tapauksessa vakinaista kuntalaisuutta ja sitä kautta oikeutta opiskelija-alennuslippuun. Muutos auttaa myös antamaan ulkomaalaisille pääkaupunkiseudulla opiskeleville paremman kuvan Suomesta ja pääkaupunkiseudusta. Nykykäytäntö ei myöskään ota huomioon sitä, että ulkomaalainen vaihto-opiskelija ei ole suomalaista opiskelijaa varakkaampi. Joukkoliikennealennukset ovat tässä tapauksessa tapa viestiä kansainväliselle yhteisölle, että vaihto-opiskelijat ovat yhtä tervetulleita asumaan Suomeen, kuten suomalaiset opiskelijat ovat tervetulleita muualle.
Tämä saattaa tulevaisuudessa hyödyttää esimerkiksi seudun elinkeinoelämää mm. lisääntyvän työ- tai vapaa-ajanmatkailun kautta. HKL-liikelaitoksen tarkennetun arvion mukaan on lipputulomenetys saatavissa olevien tietojen pohjalta sisäisten- ja seutu lippujen osalta n.0,3 milj. euroa.
Kohdan 3) muutos koskee vain lähijunaliikennettä. Busseissa ja raitiovaunuissa pyöriä ei saa kuljettaa. Metrossa kuljettaminen on sallittua maksutta, mikäli vaunussa on tilaa. Nykyinen kerta- tai arvoseutulipun hinta kaikilla matkoilla on joustamaton ja epätasa-arvoinen. Esitetty muutos on perusteltu. Sisäisillä matkoilla pyörästä maksettavan lisähinnan on perusteltua olla pitkää seutumatkaa edullisempi. Lisäksi on perusteltua, että lapsilla pyörän kuljetus on edullisempaa kuin aikuisilla. Lähiliikenteessä pyörien kuljettamien ei edelleenkään tule olemaan sallittua ruuhka-aikoina (ma - pe klo 7 – 9 ja 15 – 18), ja tästä johtuen tulon menetykset ovat käytännössä vähäiset.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (3.8.2009) seuraavaa:
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty perustajakaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa.
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintakulunsa lipputuloilla, kuntien maksamilla tariffituilla, valtion avustuksilla ja muilla tuotoilla. Kulut kohdistetaan jäsenkunnille palvelujen käytön mukaisesti. Lipputulot kohdistetaan kunnille kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. Kunnittain kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotuksena syntyvän alijäämän kukin kunta maksaa kuntayhtymälle tariffitukena. Investointeihin kuntayhtymä voi perussopimuksen mukaan hankkia rahoitusta valtionosuutena, jäsenkuntien oman pääomanehtoisena sijoituksena tai lainana. Perussopimuksen mukaan kuntien kuntayhtymään sijoittamalle peruspääomalle maksetaan vuosittaista korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotus rakentuu perussopimuksen linjausten mukaisesti. Vuoden 2010 osalta suunnitelma perustuu keskimäärin 2,5 % tariffikorotukseen, jolloin Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki vuonna 2010 on 143,1 milj. euroa. Tältä osin suunnitelmaan ei ole huomautettavaa. Kuntayhtymän kustannusten kasvu vuosina 2011 ja 2012 on varsin merkittävä ja se rahoitetaan suunnitelman mukaan pääosin kuntien maksaman tariffituen lisäyksellä. Helsingin maksettavaksi tuleva tariffituki olisi taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan 149,9 milj. euroa vuonna 2011 ja 156,8 milj. euroa vuonna 2012. Luvut ovat vuoden 2010 hintatasossa eli tariffituen reaalikasvu vuosina 2011 - 2012 on keskimäärin 4,6 % vuodessa. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tariffituen
suhteellisen osuuden kasvattaminen kuntayhtymän rahoituksessa ei ole perusteltua eikä taloudelliset näkymät huomioon ottaen Helsingin osalta mahdollista. Kuntayhtymän tulee huolehtia vähintään kustannusten kasvua vastaavasta lipputuottojen kasvusta, mikä tarkoittaa tariffien korotuksia myös vuosina 2011 ja 2012. Suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kuntayhtymän perustamisen mahdollistamat synergiat tulee myös näkyä kustannuskehityksessä.
Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan kuntayhtymä ei tule maksamaan taloussuunnitelmakaudella kunnille korvausta kuntien peruspääomalle. Kuntayhtymän toiminnan alkuvuosina korvauksesta voitaneen luopua, mutta jatkossa kuntayhtymän tulee varautua suorittamaan kohtuullinen korvaus peruspääomalle. Taloussuunnitelman investointien rahoitus perustuu lainanottoon rahoituslaitoksilta, eikä siltä osin ole huomautettavaa.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että taloussuunnitelmaehdotuksessa lipputulojen ja kuntayhtymän kulujen kohdentaminen jäsenkunnille on perussopimuksen periaatteiden mukainen lukuun ottamatta Keravan ja Kirkkonummen osuuksia junaliikenteen kuluista, jotka perustuvat nykyiseen YTV:n kuntaosuuslaskelmaan. Kun lähtökohtana tulee olla perussopimuksen mukainen kustannusten kohdentaminen kaikilta osin, tulisi edellä todettujen kustannusten perussopimuksen mukaisesta jaosta sopia käyttäen tarvittaessa perussopimuksen mahdollistamia siirtymäsäännöksiä.
Taloussuunnitelmaan sisältyviin taksa- ja lippujärjestelmän muutoksiin talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa.