Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sosiaalijohtajan kalustehankinnasta

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kirje kaupunginhallitukselle koskien sosiaalijohtajan kalustehankintaa

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi: Ravinteiden poistaminen Itämeren ekosysteemistä

Valtuutettu Nina Suomalaisen toivomusponsi: Itämereen päästettyjen jätekuormitusten vähentäminen

Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi: Katujen ja puistojen turvallisuus

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi: Taideteokset puistoissa

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Töölönlahden leikkialue

Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Töölönlahdella

Valtuutettu Sanna Hellströmin toivomusponsi: Töölönlahden kahluuallas

Valtuutettu Antti Vuorelan toivomusponsi: Pysäköinninvalvontaoikeus HKL-Raitioliikenteen raivausauton miehistölle

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Kalasatama)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kaupungin edustajan valitseminen Ammattienedistämislaitossäätiön hallintoneuvoston varajäseneksi

Suostumuksen antaminen Jääkenttäsäätiölle osakkeiden ostamiseen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kiinteistökokonaisuuden ostaminen Östersundomin Korsnäsista

Kontulassa sijaitsevan tontin varaaminen yhteisesti Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiölle ja Asuntotuotantotoimikunnalle

Vallilan korttelin nro 390 osan ja katualueen osan (Pasilan konepajan alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11911)

10.8.2009 pöydälle pantu asia
Kannanotto XXXX ja XXXX XXXX:n sekä XXXX XXX:n muistutuksiin Suutarilan katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen (Henrik Forsiuksen tien alue) asemakaava-asiassa (nro 11814)

10.8.2009 pöydälle pantu asia
Kannanotto Marina Vuosaari -työryhmän ym. ja Vuosaaren Purjehtijat VP ry:n muistutuksiin Vuosaaren korttelin nro 54304 ym. alueiden (Vuosaaren Merikeskus) asemakaava-asiassa (nro 11789)

10.8.2009 pöydälle pantu asia
Suutarilan Lasinpuhaltajantien tonttien varaaminen ryhmärakentamista varten

VALTUUTETTU OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: RAVINTEIDEN POISTAMINEN ITÄMEREN EKOSYSTEEMISTÄ

Khs 2009-1047

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Osku Pajamäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Ryj toteaa, että hyväksyessään 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009-2012 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki on aktiivinen ravinteiden poistamiseksi Itämeren ekosysteemistä. (Osku Pajamäki, äänin 80-0)”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Helsingin Energian johtokunta toteaa (16.6.2009), että Suomenlahden rehevöitymisen suurimpia kuormittajia ovat rantavaltioiden maatalous, asutus, liikenne ja teollisuus. Meriveden lämmön tai jäähdytyksen hyödyntäminen voimalaitoksilla ja jäähdytyskeskuksissa tapahtuu lämmönsiirtimissä suljettuihin vesikiertoihin ilman muutosta meriveden ravinteissa. Energiantuotannon päästöillä on tietty osuus ilman kautta tulevassa typpikuormituksessa kaukokulkeuman muodossa.

Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen on hyvin aiheellista. Helsingin Energian happamoitavia ja rehevöittäviä ilmapäästöjä on vähennetty merkittävästi ja niin tapahtuu edelleen kiristyvien ilmanlaatudirektiivien mukaisesti. Kuntien toimenpiteet jokien ja jätevesien hajakuormituksen vähentämiseksi ovat vaikuttavimpia.

Helsingin Veden johtokunta toteaa (16.6.2009), että Helsingin Vesi puhdistaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla noin 780 000 asukkaan jätevedet tehden ensiluokkaista ja lupaehtojen raja-arvot ylittävää tulosta molempien keskeisten vesistöä kuormittavien ravinteiden osalta. Fosforin osalta lupaehdot kiristyivät vuoden 2008 heinäkuussa 0,3 mg/l ja täten puhdistamolla on yhdet Itämeren alueen tiukimmista lupaehdoista fosforin suhteen. Lupaehdot on saavutettu ja alitettu fosforin osalta kaikilla velvoitetarkkailujaksoilla. Typen osalta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoistotehokkuus on keskimäärin 90 %, kun sen vaatimus lupaehdoissa on vuoden keskiarvona 70 %. Helsingin kaupungin ja Helsingin Veden omat tavoitteet typen poistamiseksi ohjaavatkin nykyisellään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa lupaehtoja tehokkaampaan toimintaan. Kehitys- ja tutkimustyö ravinteidenpoiston osalta on yksi tärkeimmistä jätevedenpuhdistuksen strategisista näkökulmista ja konkreettisia tutkimushankkeita on parhaillaankin käynnissä, jotta tulevaisuudessakin Viikinmäessä ravinteidenpoiston voidaan katsoa olevan edistyksellistä ja kustannustehokasta.

Helsingin Vesi katsoo, että Helsinki on osaltaan ollut esimerkillisesti nostamassa asutusjätevesien ravinteidenpoiston tasoa ja kantanut täten vastuunsa ravinteiden poistamiseksi Itämeren ekosysteemistä.

Liikuntalautakunta toteaa (16.6.2009) mm., että liikuntatoimen mahdollisuudet aktiivisiin toimiin ravinteiden poistamiseksi Itämeren ekosysteemistä ovat hyvin marginaaliset. Itämeren suojeluun ja sen ravinnekuormituksen vähentämiseen liikuntavirasto sen sijaan on vuoden 2009 toimintasuunnitelmassaan sekä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2010–2012 suunnitellut useita Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2009 – 2012 sekä Itämerihaastekampanjan mukaisia toimia.

Liikuntaviraston vastuulla olevilla ulkoilualueilla ja -saarissa on tarkoitus vähentää hajakuormitusta jätevesijärjestelmien muutoksilla ja liittämällä alueita ja niiden kiinteistöjä jätevesiviemäriverkostoon. Myös alueiden vesihuoltoa ja jätehuoltoa parannetaan sekä hajakuormitusta vähennetään. Hajakuormitusta vähennetään myös urheilukenttien sekä viheralueiden hoidon tarkemmalla suunnittelulla, jolla alueiden lannoitukset saadaan tarkemmiksi ja ravinteiden mahdollista huuhtoutumista vähennettyä edelleen.

Veneilyn aiheuttamia päästöjä vähennetään venesatamia peruskorjaamalla, niiden laitteistoja ja palveluita parantamalla sekä käymäläjätevesien ja pilssivesien vastaanottoa tehostamalla. Satamissa kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita ja veneilyväylien alueilla ruopataan pilaantuneita sedimenttejä. Lisäksi liikuntavirasto osallistuu aktiivisesti ympäristöyhteistyöhön sekä valistustoimintaan kaupungin eri hallintokuntien, viranomaistahojen ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Yksi näkyvä pistekuormituksen vähentämishanke olisi Hietarannan uimarannan uuden huoltorakennuksen saaminen investointiohjelmaan. Tämän Suomen ylivoimaisesti vilkkaimman, kävijämäärältään suurimman ja eniten julkisuudessa esillä olevan uimarannan vesi- ja jätevesihuolto eivät nykyisellään vastaa Helsingin kaupungin ympäristötavoitteita ja aiheuttaa ympäristöriskin jätevesivuotojen muodossa.

Ympäristölautakunta toteaa (7.7.2009) mm., että Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on n. 3400 tonnia fosforia ja 76 000 tonnia typpeä vuodessa. Fosforin poisto yhdyskuntajätevesistä on Suomessa tehokasta: vain noin 5 % fosforikuormasta on niistä peräisin. Sen sijaan typen poistoon ei ole vielä laajassa mittakaavassa ryhdytty, niinpä yhdyskuntajätevesien osuus typpikuormasta on noin 15 %.

Merkittävin muutos Suomesta tulevassa kuormituksessa on pääkaupunkiseudun typpikuorman puolittuminen 1990-luvun lopulla jätevesien tehostetun typenpoiston seurauksena.

Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta johdetaan puhdistetut jätevedet kalliotunnelissa avomeren reunaan Katajaluodon eteläpuolelle noin seitsemän kilometrin etäisyydelle rannikosta. Ympäristökeskuksen suorittaman jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailun tulosten mukaan puhdistettujen jätevesien ravinnemäärät eivät aiheuta sellaista kuormitusta, joka näkyisi Helsingin edustan merialueen kohonneina ravinnepitoisuuksina tai lisääntyneinä leväkukintoina.

Ympäristökeskus suorittaa Helsingin merenlahtien tilan seurantaa osana merialueen tilan muuta seurantaa. Purkutunnelin valmistuttua merenlahtien tila on parantunut ja haitallisten leväkukintojen määrä vähentynyt merkittävästi.

Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupunkien omaa vesistökuormitusta.

Kaupunkien toimenpiteet koskevat pistekuormitusta ja viemäriverkoston kehittämistä, haja-asutusalueen kuormitusta, kaupunkien harjoittamaa maataloutta, laivaliikenteen ja veneilyn jätevesien käsittelyä sekä satamien tekemiä ruoppauksia. Konkreettisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi kaupungit sitoutuvat panostamaan kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön, vesiensuojelun tutkimukseen sekä tietoisuuden lisäämiseen Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta.

Kaupungit haastavat myös muut osallistumaan Itämeren tilan parantamiseen. Haaste on kohdennettu toimenpidekohtaisesti eri tahoille. Kuntien ja valtion organisaatioiden lisäksi kansalaisjärjestöt, yritykset, etujärjestöt, oppilaitokset ja kansalaiset kutsutaan mukaan. Haasteeseen vastanneet laativat oman toimenpideohjelmansa Itämeren ja vesistöjen hyväksi. Huhtikuun loppuun 2009 mennessä haasteen on ottanut vastaan 150 tahoa.

Vantaanjoen merkitys Helsingin edustan merialueen ravinnekuormittajana on kasvanut jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen tiukentumisen myötä. Vantaanjoen yleinen käyttökelpoisuusluokitus on suurimmalta osin välttävä. Vuonna 2008 Vantaanjoen typpikuormitus oli 2,6 ja fosforikuormitus 4,8 kertaa suurempi kuin Viikinmäen puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus samassa ajassa. Helsingin on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti edistettävä ja tuettava Vantaanjoen aiheuttamaa kuormitusta pienentäviä hankkeita toimiessaan erilaisissa pääkaupunkiseudun ja Vantaanjoen valuma-alueen kuntien kuntarajat ylittävissä yhteistyöorganisaatioissa.

Ravinteiden poistaminen Itämeren ekosysteemistä vaatii pitkäjänteistä työtä ulkoisen kuormituksen edelleen vähentämiseksi. Helsingin kaupunki on aktiivisesti vähentänyt Itämereen kohdistuvaa ravinnekuormitusta yhdyskuntajätevesien tehokkaalla ravinteiden poistolla, sekä siirtämällä jätevesien purkupaikat pois sisäsaariston merenlahdilta. Itämerihaasteen kautta Helsingin kaupunki haastaa muita kaupunkeja ja toimijoita konkreettisiin toimiin Itämeren tilan parantamiseksi. Haastekampanjan myötä Helsingin kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan olemaan malliesimerkki ja edelläkävijä toimenpiteissä Itämeren tilan parantamiseksi.

VALTUUTETTU NINA SUOMALAISEN TOIVOMUSPONSI: ITÄMEREEN PÄÄSTETTYJEN JÄTEKUORMITUSTEN VÄHENTÄMINEN

Khs 2009-1060

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Nina Suomalainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Nina Suomalaiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Ryj toteaa, että hyväksyessään 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009-2012 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki luo ja tiivistää konkreettisia yhteistyötoimenpiteitä Itämeren maiden keskeisten kaupunkien kanssa, tavoitteenaan kaupunkien yhteinen sitoutuminen vähentää Itämereen eri muodoissa päästettyjä jätekuormituksia. (Nina Suomalainen, äänin

44-0)”

Helsingin Sataman johtokunta toteaa (9.6.2009) mm., että satamassa käyvien laivojen tärkeimmät jätepäästöt muodostuvat pakokaasupäästöistä ilmaan sekä laivaliikenteestä syntyvistä kiinteistä ja öljyisistä jätteistä ja laivojen käymälä- ja muista jätevesistä.

Pakokaasupäästöt Laivojen pakokaasupäästöt siirtyvät ilmasta veteen ja kuormittavat siten Itämerta.

Itämerelle on tulossa määräyksiä koskien laivojen polttoaineiden laatua ja pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Vuonna 2010 tulee voimaan EU:n rikkidirektiivi, jonka mukaan satamassa yli kaksi tuntia viipyvän aluksen on joko käytettävä < 0,1 % rikkiä sisältävää polttoainetta tai kytkeydyttävä maasähköön.

Myös laivojen typpipäästöjä säätelee kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määräykset.

Helsingin Sataman tavoitteena on saada lähivuosina ns. Ruotsinliikenteen laivat käyttämään satamassa ollessaan energiantuotantoon sähköä maista eli ns. maasähköä. Lisäksi pyritään siihen, että myös Vuosaareen liikennöivistä ns. Ropax-laivoista jotkut varustettaisiin lähivuosina maasähkön vaatimilla laitteilla.

Maasähköliityntä poistaa satama-alueella pakokaasupäästöt, mutta ei vaikuta laivan päästöihin sen ollessa liikenteessä. Mikäli laivan pääkoneet on varustettu katalysaattoreilla, on sillä vaikutusta myös laivan kulkiessa.

Jätteet Laivoissa syntyy sekä konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä jätteitä että kiinteitä jätteitä. Laivojen jätehuolto hoidetaan satamissa. Säännöllisen reittiliikenteen laivat saavat merenkulkulaitokselta luvan huolehtia itse jätehuollostaan jonkun hyväksytyn jäteurakoitsijan kanssa. Muiden alusten jätehuollosta vastaa satama ja alukset maksavat satamalle jätehuoltomaksun, jonka suuruus ei riipu vastaanotetun jätteen määrästä.

Helsingin satamissa käyvistä aluksista n. 85 % hoitaa jätehuoltonsa itse.

Jätevedet Laivoissa syntyy käymäläjätevettä eli mustaa jätevettä sekä suihku- yms. jätevettä eli harmaata jätevettä. Näiden päästäminen mereen on satama-alueella kielletty, mutta kauempana Itämerellä sallittu (kielletty lähempänä kuin 12 merimailin etäisyydellä lähimmästä rannikosta). Käsitelty jätevesi voidaan päästää Itämereen kauempana kuin 4 merimailin etäisyydellä lähimmästä rannasta.

Helsingin satamissa on kaikilla laivapaikoilla viemärit ja mahdollisuus ottaa vastaan laivoista sekä mustat että harmaat jätevedet ja pumpata ne viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Helsingin Satama ei peri vuonna 2009 jätevesien vastaanottamisesta lisäkustannuksia.

Yhteistyö Itämeren satamien kanssa

Helsingin Sataman toimenpiteet Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-haasteen osalta ovat viemäriin vastaanotettujen jätevesimäärien ja laivojen maasähkökytkentämahdollisuuksien lisääminen sekä pilaantuneiden sedimenttien vastaanottopaikkojen selvittäminen.

Helsingin Satama tekee yhteistyötä Itämeren satamien kanssa mm. Baltic Ports Organisationin sekä Cruise Baltic- ja Cruise Europe Baltic Region- projektien puitteissa sekä myös Tukholman ja Tallinnan satamien ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Varsinkin Tukholman sataman kanssa on tavoitteena tiivistää yhteistyötä maasähköliityntöjen ja jätevesien vastaanoton merkeissä jo kuluvana kesänä.

Helsingin Satama oli mukana EU:n Interreg-hankkeessa New Hansa, jossa kehitettiin yhdessä menetelmiä ja ohjeistusta jätehuollon suhteen sekä vertailtiin parhaita käytäntöjä ympäristöasioiden hoidon suhteen. Hankkeessa oli mukana useita Itämeren kaupunkeja ja satamia. Uusi vastaava hanke on suunnitteilla Union of Baltic Cities järjestön toimesta.

Helsingin Veden johtokunta toteaa (16.6.2009) mm., että Helsingin Vesi on toiminut vuosikymmenten ajan aktiivisesti ja verkostoituen Itämeren keskeisten kaupunkien kanssa jätevesien puhdistamisen tehostamiseksi, teknisen tiedon ja kokemuksien vaihtamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Pietarin kaupungin vesilaitos Vodokanal, Tallinnan vesilaitos ja Pohjoismaiden ns. suuret kaupungit. Lisäksi Helsingin Vesi on antanut asiantuntija-apua esimerkiksi Nurmisen säätiön ”Puhdas Itämeri” -hankkeelle ja ollut mukana laajasti Itämeren tilan tutkimiseen liittyvissä julkisissa tutkimushankkeissa.

Normaalin yhteistyön ja vastavuoroisuusperiaatteen ylittävät kehittämis- ja hankeprojektit on perinteisesti aina rahoitettu ulkopuolisin rahoitusratkaisuin Helsingin Veden omien kustannusten jäädessä vähäiseksi. Tämän tyyppinen yhteistyöprojekti on esimerkiksi parhaillaan hankesuunnitteluvaiheessa Pietarin Vodokanalille. Ulkopuolinen rahoitusmalli tulee olemaan jatkossakin käytäntönä laajoissa yhteistyöhankkeissa. Merkittävää lisäystä asiantuntijayhteistyön osalta ei kuitenkaan voida katsoa tapahtuvan olemassa olevaan tasoon verrattuna, koska Helsingin Veden asiantuntijaresurssit ovat jo nykyisellään rajalliset ja oman perustehtävän hoito jätevedenpuhdistuksessa vaatii osaltaan jatkuvaa kehittämistä ja läsnäoloa.

Ympäristölautakunta toteaa (7.7.2009), että kaupunginvaltuuston 29.4. hyväksymässä strategiaohjelmassa kohdassa 4 (Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki) on kohta ”Helsinki panostaa Itämeren suojeluun”. Tämän kohdan sisältö on kesällä 2007 käynnistyneen Itämerihaasteen Helsingin oman sitoumuksen mukainen.

Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat julkistivat 4.6.2007 sitoumuksen ja haasteen muille toimijoille Itämeren tilan parantamiseksi konkreettisin käytettävissä olevin keinoin. Haasteessa ei ole kyse lakisääteisistä sitoumuksista, joita kaupungeilla on esim. ympäristölupien muodossa, vaan vapaaehtoisista keinoista. Helsingin omaa Itämeri-toimenpideohjelmaa toteuttaa käytännössä kahdeksan hallintokuntaa (HKV, HKR, KSV, KV, HelSa, LiV, Halke/kv-osasto ja YMK). Haaste muiden toimijoiden saamiseksi mukaan Itämeren tilan parantamiseksi lähetettiin sitoumusasiakirjassa mainituille tahoille, mm. kaikille Suomen kunnille. Tällä hetkellä haasteen on vastaanottanut Suomessa n.125 organisaatiota kunnista suuryrityksiin ja yliopistoista kansalaisjärjestöihin.

Yksi Helsingin ja Turun sitoumuksessa esitetystä kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta on kansainvälinen ympäristöyhteistyö: ”Kaupungit tukevat kansainvälisiä Itämereen kohdistuvia ympäristöhankkeita omien verkostojensa kautta, kuten BaltMet- tai Union of the Baltic Cities -yhteistyön avulla” sekä ”Panostetaan kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön, erityisesti Venäjälle”.

Sitoumuksen kansainvälisen yhteistyön osaa on toteutettu aktiivisesti syksystä 2007 alkaen, jolloin Itämerihaaste (Baltic Sea Challenge) esiteltiin Union of the Baltic Cities- sekä Baltic Metropoles -verkostoille. Nämä ovat hyväksyneet Itämerihaasteen hankkeena strategioihinsa. Keväällä 2008 kaupunginjohtajat Pajunen ja Pukkinen lähettivät haastekirjeet myös Tukholman, Tallinnan, Vilnan, Riikan, Berliinin, Pietarin, Malmön, Kööpenhaminan, Varsovan, Oslon, Pärnun, Liepajan, Klaipedan, Umeån, Gdanskin, Kaliningradin, Lübeckin, Århusin, Kristiansandin ja UBC:n jäsenkaupunkien kaupunginjohtajille. Haasteen on vastaanottanut tällä hetkellä Tallinna (Viro); Riika, Liepaja, Jelgava, Jurmala (Latvia); Tukholma, Nyköping, Trelleborg (Ruotsi), Panevezys (Liettua), Elblag, Slupsk, Sopot (Puola) sekä Kronstadt (Venäjä). Varsovan ja Pietarin kanssa haasteesta on keskusteltu tiiviisti, ja niiden vastauksia odotetaan lähitulevaisuudessa. Kesäkuussa ja syyskuussa 2008 järjestettiin kansainväliseen haasteeseen liittyvät kokoukset Suomessa haasteen vastaanottaneille kaupungeille. Näihin kokouksiin osallistuivat Tallinna, Tukholma ja Riika.

Lisäksi kesäkuussa 2008 Helsingin Satama haastoi kansainvälisiä risteilyvarustamoja jättämään suurten risteilijöiden jätevedet kaupungin viemäriverkostoon ilman erillistä jätevesimaksua. Kansainvälisillä merialueilla talousvesialueen ulkopuolella laivojen jätevedet on laillista purkaa mereen, mutta linjaliikennealusten jätevedet on jo pitkään vastaanotettu ja toimitettu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Risteilykaudella 2008 viemäreihin purettujen risteilijöiden jätevesien määrä yli kolminkertaistui, ja tällä hetkellä Itämerihaasteeseen on sitoutunut yhdeksän kansainvälistä risteilyvarustamoa sekä European Cruise Council. Itämerihaaste (Baltic Sea Challenge) mainitaan EU:n komission 10.6. julkistettuun Itämeri-strategiaesitykseen liittyvän Action plan -ohjelman yhdessä prioriteettialueessa (4. To become a model region for clean shipping).

Maaliskuusta 2009 alkaen on ollut valmisteilla EU-hanke, jonka tarkoituksena on sovittaa ja tukea Itämerihaasteen Suomessa hyväksi havaitun toimintatavan levittämistä eri maiden toisistaan poikkeaviin olosuhteisiin, kulttuureihin ja käytäntöihin. Myös taantuma aiheuttaa tarvetta taloudelliselle tuelle haasteen vastaanottamisen mahdollistamiseksi useissa Itämeren maiden kaupungeissa. Hankkeen konkreettisia tavoitteita ovat mm. partnerikaupunkien jätevedenpuhdistamoiden, haja-asutuksen ja maatalouden sekä laivaliikenteen aiheuttaman jätevesikuormituksen vähentäminen. Hanketta valmistellaan syksyyn asti ja sille on tarkoitus hakea rahoitusta loppuvuodesta Itämeriohjelmasta (Baltic Sea Region Programme).

VALTUUTETTU ULLA-MARJA URHON TOIVOMUSPONSI: KATUJEN JA PUISTOJEN TURVALLISUUS

Khs 2008-2411

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Ulla-Marja Urho)) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Ulla-Marja Urholle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että hyväksyessään talousarvion vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin katujen ja puistojen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen panostetaan mm. valaistusta ja valvontaa parantamalla. (Ulla-Marja Urho, äänin 68-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa yleisten töiden lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että toivomusponnessa esitettyyn asiaan kiinnitetään huomiota katujen ja muiden yleisten alueiden rakentamisessa ja ylläpidossa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.6.2009) seuraavaa:

Kaupunkitilan viihtyisyys ja turvallisuus ovat keskeisiä julkisen ulkovalaistuksen tavoitteita. Näihin pyritään sekä ulkovalaistuksen kunnossapitoa parantamalla että valaistustapoja kehittämällä.

Valaistuksen laadun ohjauksessa keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja on ns. valaistuksen tarveselvitys. Helsingissä tarveselvitys on jaettu sisältönsä puolesta kahteen osaan: valaistuksen kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin ja valaistuksen toiminnallisiin tavoitteisiin. Näistä kaupunkikuvalliset tavoitteet määrittelevät enemmän viihtyisyyteen painottuvia seikkoja, toiminnallisten tavoitteiden keskittyessä enemmän taloudellisuuteen ja turvallisuuteen.

Kaupunkikuvalliset tavoitteet on määritelty raportissa ”Kaupungin valot - Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet”, jonka kaupunginhallitus käsitteli 21.6.2004. Kaupunginhallitus kehotti eri virastoja ottamaan määrärahojensa puitteissa raportin suositukset huomioon toiminnassaan.

Tarveselvityksen toiminnallisten tavoitteiden osa on tekeillä ja se valmistuu vuonna 2010. Siinä määritellään mm. katukohtaisesti vaadittavat valaistustasot.

Rakennusvirastossa on käynnissä puistovalaistuksen kehittämiseksi tutkimushanke, jonka tavoitteena on löytää turvalliseksi koettu puistojen valaistustapa. Projektin nimi on Valot, varjot, vaarat - puistojen turvallinen valaistus. Sen avulla pyritään turvallisuuden tunteen lisäämiseen puistoissa ilman, että valaistuksen määrää tarvitsisi merkittävästi lisätä. Projekti valmistuu vuoden 2009 lopussa. Se määrittelee ohjeet puistovalaistuksen toteuttamiseksi.

Vuotuiset ulkovalaistusta koskevat tavoitteet asetetaan rakennusviraston talousarviossa. Tavoitteet muodostavat pohjan Helsingin Energialta tilattavalle palvelulle. Tavoitteet sovitetaan kulloiseenkin rahoitustilanteeseen. Niissä määritellään mm. kunnossapidon ja energiankulutuksen tasot. Vuoden 2009 talousarvio perustuu seuraaviin lähtökohtiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin:

1) Kaikille uusille kaduille, toreille ja aukioille rakennetaan valaistus.

2) Puistoalueiden leikki- ja oleskelupaikat sekä tärkeät ajo- ja kävelytiet valaistaan.

3) Katujen ja puistojen valaistus on päällä koko pimeän ajan.

4) Vanhan valaistusverkon saneerauksella säilytetään sen pääoma-arvo.

5) Valaisinten energiatehokkuutta parannetaan siten, ettei sähkön kokonaiskulutus kasva valaistusverkon kasvusta huolimatta.

6) Vaaraa aiheuttavat kolari- ja myrskyvauriot korjataan viivytyksettä.

7) Muiden valaisinvikojen korjausviive vikailmoituksesta on korkeintaan 4 viikkoa.

8) Lampunvaihdot toteutetaan siten, että pimeitä valaisimia on korkeintaan 3 %.

Rakennusvirasto pyrkii jatkuvasti yhteistyössä Helsingin Energian ja muiden hallintokuntien kanssa kehittämään ja parantamaan katujen ja puistojen valaistusta turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi ottaen samalla huomioon käytettävissä olevat resurssit ja yleiset energiansäästötavoitteet.

Valvonta Yleisten alueiden turvallisuuden valvonnasta huolehtii poliisi. Rakennusvirasto avustaa poliisia mm. sijoittamalla katu- ja puistoalueille poliisin käyttöön turvakameroita yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 2005 ydinkeskustan alueelta ja sitä on laajennettu myös lähiöihin. Järjestelmän laajentaminen jatkuu.

Katujen varsille on asennettu liikenneturvallisuuden parantamiseksi nopeudenmittauspisteitä ja näyttötauluja, jotka näyttävät ajoneuvon nopeuden. Hanke on toteutettu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa. Nopeusnäytöillä uskotaan olevan ylinopeuksia hillitsevä vaikutus. Näyttötauluja on asennettu 15 kappaletta ja niiden määrää on tarkoitus vielä lisätä. Varsinaisesta liikenteen valvonnasta huolehtii poliisi.

Turvallisuusnäkökohdat yleisten alueiden suunnittelussa

Katujen ja puistojen suunnittelussa korostuvat turvallisuusnäkökulmat yhdessä kestävyyden ja viihtyisyyden kanssa. Turvallisuutta koskevan lainsäädännön muutokset vaikuttavat suunnitteluratkaisuihin esimerkiksi leikkipaikoilla. Rakennusvirasto noudattaa myös Helsinki kaikille -projektin yhteydessä luotuja esteettömän suunnittelun ohjeita.

Puistokasvillisuutta valittaessa turvallisuusnäkökohtaa voidaan edistää esimerkiksi suosimalla riittävän matalia kasveja, jolloin niiden ylitse on mahdollista nähdä niiden tukkimatta näkymiä. Matala kasvillisuus luo viimeisteltyä ympäristöä tarjoamatta piilopaikkoja. Vastaavasti väärissä paikoissa korkeat ja tiheät pensaistot voidaan kokea pelottavina. Puut, joiden latvukset ovat riittävän korkealla, koetaan usein turvallisemmiksi kuin puut, joissa oksat ulottuvat alas maahan asti. Suosimalla korkealatvuksisia puita näköyhteydet säilyvät avoimina luoden turvallisuuden tunnetta.

Paras kontrolli sekä kaduilla että puistoissa syntyy niiden asiallisen käytön myötä. Alue, jossa liikkuu muita ihmisiä, tuntuu turvallisemmalta kuin tyhjä katu tai puisto. Tämän vuoksi yleisten alueiden suunnittelun lähtökohtana on luoda esteetöntä ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä, joka on kestävää ja laadukasta.

VALTUUTETTU OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: TAIDETEOKSET PUISTOISSA

Khs 2009-691

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 18.3.2009 hyväksymän toivomusponnen (Osku Pajamäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että hyväksyessään 18.3.2009 Kiasmanpuiston, Musiikkitalonpuiston ja Makasiinipuiston puistosuunnitelman Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että puistosuunnitelmien toteutuksessa hyödynnetään taiteilijoiden asiantuntemusta siten, että kaupungin paraatipaikalle rakennettaviin puistoihin tilattaisiin taideteoksia, ja että puistojen suunnittelussa hyödynnettäisiin taiteilijoiden osaamista käytettävien materiaalien kuten istutusten, makasiinitiilien, luonnonkiviaitojen jne. sijoittelussa mahdollisimman omaleimaisella ja mielenkiintoa herättävällä tavalla. Tehtävään soveltuvan taitelijan (taiteilijat) voi valita kaupungin taidemuseo. (Osku Pajamäki, äänin 57-8)

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Töölönlahden eteläosan puistojen suunnittelussa taiteen sijoittaminen alueelle otetaan huomioon. Toteutus tapahtuu yhteistyössä kaupungin taidemuseon kanssa.

Taidemuseon johtokunta toteaa (26.5.2009) seuraavaa:

Kaupunginhallituksen päätöksessä vuodelta 1991 kehotetaan ns. prosenttirahan käyttöä paitsi julkisissa rakennuksissa myös katu- ja puistoalueilla. Rakennusviraston ja taidemuseon välisten neuvottelujen tuloksena prosenttirahaperiaatetta on sovellettu useasti merkittävien katu- ja puistokohteiden taiteellisen ilmeen toteutuksessa. Puistojen osalta näistä hankkeista voidaan mainita toteutusvaiheessa oleva Eiranrannan Pyhän Birgitan puiston taidehanke ja tulevina projekteina Jätkäsaaren keskeinen Hyväntoivonpuisto sekä Töölönlahden puistot. Näissä projekteissa taiteilijoilta tilataan nimettyyn miljööseen sijoittuvia uniikkeja taideteoksia.

Prosenttirahaperiaate on nyt kirjattu kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymään strategiaohjelmaan 2009 - 2012 osana mielenkiintoisten, kauniiden ja toimivien urbaanien asuinalueitten ja ympäristöjen toteuttamista: ”Uusien alueiden ja merkittävien yksittäisten rakennusten investointikuluista yksi prosentti ohjataan taidehankintoihin ja muihin kulttuuriprojekteihin”.

Taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen puistojen suunnittelussa on täysin mahdollista. Joillakin alan konsulteilla, joita myös kaupunki on käyttänyt, on taiteilijoita projektityöryhmissään. Tämän tyyppisten konsulttien käyttäminen on Taidemuseon mielestä luonnollisin tapa edistää ponnessa olevia tavoitteita, koska puistojen suunnittelu on ensisijaisesti osa rakennusviraston toimintaa. Tilaajana kaupunki voisi jopa edellyttää taiteilijan tai taiteilijoiden avustamien konsulttien käyttämistä merkittävien uusien puistojen suunnittelussa. Taidemuseo esittää mielellään pyydettäessä taiteilijoita tehtäviin, joissa heidän panostaan halutaan käyttää.

Kun kyseessä on merkittävä puistohanke, tulisikin taidemuseon olla mukana varhaisessa vaiheessa arvioimassa mahdollisten taiteellisten elementtien mukaan ottamista hankkeisiin.

Olemassa on jo esimerkkejä, joissa taiteilija on keskeisessä roolissa puistoa suunniteltaessa ja siitä kuinka taidemuseo voi silloin olla hankkeessa aktiivinen. Tällaisena mainittakoon Arabianrannan Tapio Wirkkalan puisto, jonka on määrä valmistua vuonna 2010.

Voidaankin katsoa, että ponnessa esitettyjä tavoitteita on jo monin paikoin toteutettu. Taidemuseo suhtautuu ponnessa esitettyihin pyrkimyksiin erittäin myönteisesti ja on valmis lisäämään ja tiivistämään yhteistyötä rakennusviraston ja muiden asianosaisten virastojen kanssa niiden nostamiseksi keskeiseen asemaan uusissa suunnitelmissa. Julkisella taiteella on keskeinen rooli Helsingin visuaalisen identiteetin kehittämisessä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.6.2009) seuraavaa:

Puistosuunnittelu on pitkän suunnitteluprosessin lopputulos. Suunnittelu on maisema-arkkitehtuuria, joka sisältää puiston tilallisen sommittelun, rakenteiden sijoittelun ja muotoilun, sekä materiaalien ja kasvillisuuden luovan käytön, teknisten ja toiminnallisten reunaehtojen puitteissa. Puistosuunnittelun tavoitteena on luoda elämyksellistä ja kaupunkikuvallisesti laadukasta ympäristöä. Katu- ja puisto-osasto tilaa puistosuunnitelmat teknisen ja esteettisen koulutuksen saaneilta alan ammattilaisilta.

Yleisten töiden lautakunta suhtautuu myönteisesti taiteeseen puistoissa ja katuaukioilla. Merkittävissä puisto-, katu- ja torikohteissa yhteistyö Taidemuseon kanssa on jo pitkään ollut osa toimivaa ja luontevaa suunnitteluprosessia.

Töölönlahden eteläosan puistojen suunnittelussa taiteen sijoittaminen alueelle otetaan huomioon ja toteuttaminen tehdään yhdessä Taidemuseon kanssa.

VALTUUTETTU SANNA HELLSTRÖMIN TOIVOMUSPONSI: TÖÖLÖNLAHDEN KAHLUUALLAS

Khs 2009-696

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 18.3.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Hellström)) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sanna Hellströmille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että hyväksyessään 18.3.2009 Kiasmanpuiston, Musiikkitalonpuiston ja Makasiinipuiston puistosuunnitelman Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että puistoon vesiaiheeseen toteutetaan lapsille sopiva kahluuallas (Sanna Hellström, äänin 43-0)

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.6.2009) seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.2.2002 Töölönlahden asemakaavan nro 10920. Se on tullut lainvoimaiseksi 26.3.2004. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.3.2009 Töölönlahden eteläosan Kiasmanpuiston, Musiikkitalopuiston ja Makasiinipuiston puistosuunnitelmat.

Asemakaavan tavoitteen mukaan puiston eteläosan vesiaiheiden tulee olla elämyksellisiä ja monipuolisia siten, että puiston käyttäjät voivat liikkua ja oleskella veden äärellä ja kosketella vettä.

Puistosuunnitelma käsittää rakennetun vesisuihkuaiheita Kansalaistorilla, kanava-vesiaiheen Musiikkitalon edustalla ja kaksi pienempää allasta makasiinin vieressä Makasiinipuiston kävelyakselin varrella.

Lasten kahluualtaat sijaitsevat kaupungin leikkipuistoissa ja niiden käyttöä valvoo kaupungin henkilökunta. Niissä veden puhtaudelle asetetaan myös erityiset vaatimukset. Asemakaavan mukaan Kansalaistorille tai Makasiinipuistoon ei ole tarkoitus rakentaa lasten leikkipuistoa vaan leikkitoiminta liittyy Töölönlahden pohjoisempiin teemapuistoihin.

Eteläosan puistosuunnitelman vesiaiheet ovat kuitenkin sijainniltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niissä on kaikenikäisten mahdollista oleskella veden äärellä, kosketella vettä ja lapsilla mahdollisuus leikkiä vesisuihkujen läheisyydessä ja kahlatakin vedessä vanhempien valvonnassa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.6.2009) seuraavaa:

Musiikkitalonpuistoon on suunniteltu kanavamainen vesiaihe, joka muodostuu kolmeen tasoon porrastetuista merivesialtaista ja suihkulähteistä. Makasiinipuistossa on kaksiosainen vesiallas. Vesiaiheet ovat helposti käyttäjien saavutettavissa ja niiden äärellä on mukavia oleskeluun sekä veden kokemiseen soveltuvia nurmipintaisia ja kivettyjä alueita.

Kaupungin rakentamat ja ylläpitämät sekä valvotut lasten kahluualtaat ovat osana hyvin varustettuja leikkipuistoja. Kahluualtaiden turvallisen käytön ehdottomia vaatimuksia ovat veden laadun ylläpitäminen kahluualtaita koskevien laatuvaatimusten mukaisesti sekä asianmukaisen valvonnan järjestäminen.

Asemakaavan puistoalueita koskevista tavoitteista johtuen ei puistosuunnitelmiin ole esitetty leikkipuiston eikä siihen liittyvän kahluualtaan rakentamista. Sen sijaan Musiikkitalonpuiston ja Makasiinipuiston vesiaiheet tarjoavat puiston eri-ikäisille käyttäjille mahdollisuuden nauttia veden äärellä olemisesta, veden koskettamisesta ja vesiaiheiden luomasta vuodenaikojen mukaan vaihtuvasta tunnelmasta. Töölönlahden alueen keskiosaan sijoittuvaan Viattomuuden puutarhaan tullaan suunnittelemaan lasten ja nuorten toimintoja, kuten esim. leikkipaikka ja pelinurmi.

VALTUUTETTU ANTTI VUORELAN TOIVOMUSPONSI: PYSÄKÖINNINVALVONTAOIKEUS HKL-RAITIOLIIKENTEEN RAIVAUSAUTON MIEHISTÖLLE

Khs 2009-1185

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Antti Vuorela)) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Vuorelalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita 13.5.2009 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että HKL-Raitioliikenteen raivausauton miehitykseen kuuluvalle henkilökunnalle myönnetään pysäköinninvalvontaoikeudet. (Antti Vuorela, äänin 49-3)

Ryj toteaa, että toivomusponsi liittyy Kvston 13.5.2009 käsittelemään valtuutettu Antti Vuorelan aloitteeseen väärin pysäköityjen autojen poistamisesta raitiovaunukiskoilta. Vastauksessaan Khs totesi mm., että rakennusviraston pysäköinninvalvonta ja HKL-liikelaitos tehostavat yhteistyötään raitioliikennettä haittaavan väärin pysäköinnin ehkäisemiseksi.

Ryj viittaa yleisten töiden lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että pysäköinnintarkastajan tehtäviä ei voida antaa HKL-liikelaitoksen raivausyksikön henkilökunnalle, mutta pysäköinnintarkastajan hälyttäminen paikalle samanaikaisesti raivausyksikön kanssa parantaa yhteistyötä ja toimenpiteitä raitiovaunukiskoille pysäköinnin ehkäisemiseksi.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.6.2009) seuraavaa:

Lainsäädäntö

Suomen perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Pysäköintivirhemaksulaissa ei ole tällaista säännöstä.

Pysäköintivirhemaksusta annetun lain 2 §:n ja 3 §:n mukaan kunnallista pysäköinninvalvontaa voivat hoitaa vain kunnallinen pysäköinninvalvoja ja hänen valvonta-apulaisensa (pysäköinnintarkastaja). Kuntalain 44 §:n mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tämän vuoksi pysäköinnintarkastajan tehtäviä voidaan määrätä vain valvontaoikeuden saaneen kunnan viranhaltijalle, joka kuuluu kunnalliseen valvontahenkilökuntaan. Asiaa on perusteltu Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä 30.11.2007 nro 07/1721/2 sekä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä 3.3.2009 Dnro 3082/2/07.

Edellä mainitut lainkohdat ja niiden tulkinnasta annetut hallinto-oikeuden päätös ja Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös asettavat tarkat rajat pysäköinninvalvontaoikeuden antamiselle toivomusponnessa esitetylle HKL-Raitioliikenteen raivausauton henkilökunnalle. Ainoastaan näiden edellytysten täyttyessä oikeus määrätä pysäköintivirhemaksuja voitaisiin myöntää.

Muita toimenpiteitä

Pysäköinninvalvonta ja HKL-Raitioliikenne ovat sopineet yhteistyön tehostamisesta, kun väärin pysäköity ajoneuvo estää tai haittaa raitiovaunun kulkua. Tarkoitus on, että pysäköinnintarkastaja hälytettäisiin paikalle samanaikaisesti raivausauton kanssa.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (KALASATAMA)

Khs 2009-1263

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasataman alueella Sörnäisissä:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 16.6.2009 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Kalasataman alueen keskeisestä sijainnista johtuen alueen naapurustossa on jo nykyään runsaasti mahdollisesti häiriintyviä kohteita (Merihaka, Kulosaari, Kruununhaka, Katajanokka, Siltasaari), minkä lisäksi Kalasataman asuntorakentamisen alkaminen vuonna 2010 tuo lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille. Kalasataman välivarastointialueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa tulee ottaa huomioon alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Välivarastointitoimintojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen rakentamisen eteneminen, muiden toimintojen tilantarpeet ja alueelle suunnitellut kulkureitit. Välivarastotoimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. alueelle rakennettavat kanavat, väliaikaisesti säilytettävä varastorakennus kulkutarpeineen, rantaan suunnitellut kevyen liikenteen reitit ja alueelle suunnitellun raitiovaunureitin toteuttaminen. Lupahakemuksen käsittämästä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden torjuntaan, hallintaan ja riittävään tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön liittyvät meluun ja ilman laatuun sekä liikenteeseen. Erityisesti murskaustoiminta vähentää merkittävästi lähialueen asumisviihtyisyyttä. Kaupunginhallitus katsookin, että toimintaa harjoitettaessa tulee olla erityisen huolellinen estettäessä kiviaineiden murskauksesta aiheutuvan melun ja pölyn leviäminen lähikaupunginosiin. Murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää siten, että lupamääräyksiä määräajoin muuttamalla voidaan hallita murskauksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Kun otetaan huomioon, että murskauspaikan läheisyyteen rakennetaan uusi asuntoalue, tulee murskaamon pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyin teknisin keinoin ja ehdoin. Kaupunginhallitus katsoo, että mikäli pölyä kuitenkin leviää ympäristöön, murskaustyö tulee välittömästi keskeyttää.

Kaupunginhallitus katsoo, että meluavimpia toimintoja, kuten murskausta, tulee alueella harjoittaa vain siinä määrin, kuin se Kalasataman rakentamisen kannalta on tarpeen. Murskaustoiminnasta aiheutuvan melun aiheuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakentamalla alueelle riittävä melueste.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä toiminnan mukauttamistarpeesta alueen muuhun käyttöön ja tulevaan rakentamiseen sekä riittävästä ympäristöhaittojen torjunnasta esitetyt sekä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 16.6.2009 antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Ympäristökeskuksen lausunto 16.6.2009

Uudenmaan ympäristökeskus on (27.5.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 30.6.2009 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 17.8.2009 saakka.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee Kalastaman alueen rakentamisessa käytettävien erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasataman alueella Sörnäisten kaupunginosassa.

Hakemusasiakirjoissa esitetään mm., että alueen pinta-ala on noin 15,8 hehtaaria. Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Välivarastointikenttä on suunniteltu rakennettavaksi Sörnäisten entisen satama-alueen eteläosaan, jossa asuntorakentaminen on tarkoitus alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2014. Entisen satama-alueen asuntorakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2010 ja jatkua 2020-luvulle saakka. Kalasataman alueen osayleiskaava on saanut lainvoiman 14.3.2008. Alue on jaettu useisiin erillisiin asemakaava-alueisiin, joita valmistellaan eri aikatauluissa.

Kalasataman alue sijaitsee keskeisellä paikalla. Asutusta aluetta lähimpänä on Merihaassa ja Kruununhaassa. Alueen itäpuolella on Mustikkamaan virkistysalue ja Korkeasaaren eläinpuisto. Alueen etelä-lounaispuolella on Tervasaaren virkistysalue. Alueen länsipuolella on Hanasaaren voimalaitos. Keskeisestä sijainnista johtuen alueen naapurustossa on runsaasti mahdollisesti häiriintyviä kohteita.

Maaperän pilaantuneisuus

Välivarastointialueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia useassa vaiheessa vuodesta 2001 alkaen. Tutkimuksissa on havaittu, että alue on paikoitellen pilaantunut raskasmetalleilla ja öljyhiilivedyillä. Haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot tai ylemmät tai alemmat ohjearvot. Tutkimuksissa havaittiin myös merkkejä polyaromaattisista hiilivedyistä. Pilaantuneisuuden aiheuttajiksi on arvioitu alueella sijainnutta vesikalustovarikkoa, satamatoimintoja, muuntajia tai pilaantuneita täyttömaita.

Välivarastoitavat massat

Alueella tullaan välivarastoimaan merihiekkaa, louhetta ja ylijäämämaita, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteitä, ruoppaussedimenttejä, pilaantuneita maita, pohjatuhkaa sekä muita rakentamisesta tulevia materiaaleja. Massat välivarastoidaan kasoissa, joiden korkeus on pääsääntöisesti alle 10 metriä.

Välivarastoinnissa ja massojen käsittelyssä sekä alueen siivouksessa ja kunnossapidossa muodostuvat jätteet kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavaan käsittelyyn.

Alue jakautuu toiminnallisesti puhtaiden ylijäämämaiden ja merihiekan välivarastointialueeseen, louheen välivarastointialueeseen, ruoppaussedimenttien ja pilaantuneiden maiden käsittely- ja välivarastointialueeseen sekä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittely- ja välivarastointialueeseen.

Välivarastointialueen toimintaa valvotaan ohjelmien, lupien ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Ympäristökuormitus Kalasataman massojen välivarastoinnissa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön liittyvät meluun ja ilman laatuun sekä liikenteeseen. Alueen sijainnin, toiminnan laadun ja päästöjen vähentämistoimenpiteiden vuoksi lupahakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen sekä luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön voidaan pitää vähäisinä.

Alueella tehtävien maaperän kunnostustoimenpiteiden, Kalasataman alueen pohjaveden nykyisen tilan sekä tiiviiden pinta- ja reunarakenteiden vuoksi toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperän eikä pohjaveden laatuun.

Ajoittain tapahtuva kiintoaineiden huuhtoutuminen voi samentaa vettä ja nostaa kiintoaine- sekä rautapitoisuutta merivedessä varastoalueen välittömässä läheisyydessä. Lyhytaikainen ja paikallinen sameuden lisääntyminen ei todennäköisesti haittaa Sompasaarensalmen toimintaa kalaväylänä.

Alueen sijainnin, toiminnan laajuuden ja päästöjen vähentämistoimenpiteiden vuoksi lupahakemuksen mukaisen toiminnan melu- ja tärinävaikutuksia sekä vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan pitää vähäisinä.

Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu ja raportointi

Ruoppaussedimenttien kuivatusaltaiden ja pilaantuneiden maiden välivarastointialueen vesien tarkkailualtaiden veden laatua seurataan säännöllisesti. Toiminnan vaikutuksia meriveden laatuun tarkkaillaan. Toiminnan meluvaikutuksia tarkkaillaan melumittauksilla kerran vuodessa murskauksen ollessa toiminnassa. Mittauspaikat sijoitetaan lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja toiminta-alueelle. Toiminnan pölyvaikutuksia tarkkaillaan mittauksilla kaksi kertaa vuodessa. Toiminta-alueelle sijoitetaan yksi mittauspiste mittaamaan leijuvan pölyn määrää.

Toiminnan tarkkailua varten laaditaan yksityiskohtainen tarkkailuohjelma raportointikäytäntöineen. Ohjelmalle pyydetään lupaviranomaisen hyväksyntä.

Ympäristölautakunta puoltaa (16.6.2009) Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

Välivarastointi- ja esikäsittelyalueen toiminta-aika

Alueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa on otettava huomioon alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Erityisesti murskaustoiminta vähentää merkittävästi lähialueen asumisviihtyisyyttä. Ympäristölautakunta katsoo, että murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää siten, että lupamääräyksiä määräajoin muuttamalla voidaan hallita murskauksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Välivarastointialueen rajaus

Sivullisten pääsy välivarastointialueelle tulee estää esimerkiksi aitaamalla alue.

Välivarastointialueen asfaltti

Alueella oleva asfalttikerros on jouduttu paikoitellen rikkomaan satamatoimintojen loppuessa ja vanhoja rakenteita purettaessa. Välivarastointitoiminta edellyttää yhtenäistä ja tiivistä pohjarakennetta, kuten asfalttia. Alueella olevan asfaltin kunto on tarkistettava ja puutteet korjattava ennen alueen käyttöönottoa.

Poikkeukselliset sääolot

Alueen toiminnan ennakkosuunnittelussa tulee varautua poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten tulviin ja myrskyihin, jotka saattavat vaikeuttaa toimintaa ja lisätä päästöjä ympäristöön.

Pilaantuneet maa-ainekset, haitta-ainepitoiset sedimentit

Pilaantunen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta tai haitta-ainepitoista sedimenttiä ei leviä ympäristöön valumavesien, pölyn tai työkoneiden mukana eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille.

Välivarastointialueella varastoitavat pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä huolellisesti peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan mahdollisen pölyämisen ja haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Haitta-ainepitoiset sedimentit on peitettävä tarvittaessa pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneiden maiden ja haitta-ainepitoisten sedimenttien välivarastoalueiden suoto- ja valumavesiä on tarkkailtava riittävästi.

Murskaus

Ympäristölautakunta katsoo, että jo tilapäinen murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa. Kyseessä on tällöin Tielaitoksen luokittelun mukaan B-luokan murskaamo. Murskauslaitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle, jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista. Kyseessä on tällöin A-luokan murskaamo.

Tielaitoksen mukaan B-luokan murskaamon hiukkasten kokonaisleijuma toiminta-aikana määritettyjen kahden tunnin ajanjaksojen keskiarvona alittaa 400 μg/m³ 300 metrin päässä murskaamosta (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, Tielaitos, Helsinki 1994). B-luokan murskaamon aiheuttama pölyäminen voi ylittää kuitenkin valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) esitetyt ilmanlaadun ohjearvot, joiden mukaan hiukkasten kokonaisleijuma (TSP) muut toiminnat huomioon ottaen saa olla enintään 120 μg/m³ vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä tai 50 μg/m³ vuosikeskiarvona määritettynä. Suojarakennuksen sisään sijoitettu murskaamo on A-luokan murskaamo, jonka pölytorjunta edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja sen suojaetäisyys on pienempi kuin B-luokan murskaamon.

Kun otetaan huomioon, että murskaamo toimii alueella jopa 10 vuotta ja murskauspaikan läheisyyteen rakennetaan uusi asuntoalue, tulee murskaamon pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään ja varustaa pölykatteilla ja kastelujärjestelmällä (A-luokan murskaamo). Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä aina kun murskaustyötä tehdään. Mikäli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta pölyä leviää ympäristöön, murskaustyö tulee välittömästi keskeyttää.

Meluselvitys on tehty olettaen, että murskaamossa on vain esimurskausyksikkö. Tyypillisessä murskaamossa on kuitenkin useita murskaus- ja seulontayksiköitä, mikä lisää murskaamon lähtömelutasoa. Meluselvityksessä ei myöskään ole esitetty arviota melun mahdollisesta iskumaisuudesta. Samoin meluselvityksessä on oletettu, että murskaamon ympärillä on käsiteltävistä massoista tehty 7 metriä korkea melueste, vaikka hakemuksen liitteenä olevan stabiliteettitarkastelun mukaan alueen etelä- ja itäreunoilla saa olla paikoin vain 2,5 metriä korkeat varastokasat.

Mikäli kyseisen meluesteen rakentaminen ei ole mahdollista, riittävä ja toimiva melueste on rakennettava muusta sopivasta materiaalista.

Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat

Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.

Liikenne

Liikenteen vaikutukset rakennettavalle asuinalueelle tulee ottaa huomioon varsinkin, jos kulku välivarastointialueelle tapahtuu vain tulevan asuinalueen kautta.

Alueen raskaan liikenteen ajoväylien lisäksi myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.

Yöaikainen, kello 22.00–7.00 tapahtuva, liikenne välivarastointi- ja esikäsittelyalueella saattaa aiheuttaa häiritsevää melua. Tämän vuoksi kyseessä olevan toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää, ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan.

Poikkeukselliset tilanteet

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Tiedotus

Toiminnan alkamisesta ja vastuuhenkilöistä on tiedotettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.7.2009), että sillä ei ole asiaan lausuttavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009) mm., että alue on Kalasataman rakentamisen massalogistiikan kannalta välttämätön. Välivarastoinnin järjestämisessä on otettava huomioon alueen tulevat rakentamistarpeet ja suunnitellut tilapäisetkin kulkuyhteydet. Toiminta ei saa kohtuuttomasti haitata ympäristön asutusta ja muita toimintoja. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ehdolla, että toiminnassa otetaan huomioon sen esittämät näkökohdat toiminnan mukauttamistarpeesta alueen muuhun käyttöön ja tulevaan rakentamiseen sekä riittävästä ympäristöhaittojen torjunnasta.

Lausunto Kalasataman aluerakentamisprojektin alueella on arvioitu käsiteltävän massoja seuraavan 10 vuoden aikana noin 3 miljoonaa m³.

Kalasataman aluerakentamishanke on erittäin laaja ja pitkäkestoinen, minkä vuoksi syntyvien ja tarvittavien massavirtojen tarkka määrittäminen ajallisesti ei ole mahdollista. Välivarastoinnilla ja massojen käsittelyvalmiuksilla varmistetaan massojen oikea-aikainen saatavuus, edistetään kierrätysmateriaalien käyttöä ja vähennetään massojen kuljetustarpeita. Välivarastoinnin ympäristöluvassa on edullista varautua massojen käsittelyn ja varastoinnin enimmäistarpeeseen, vaikka etenkin rakentamisen alku- ja loppuvaiheessa tarve on todennäköisesti huomattavasti pienempi. Riittävän suuri alue mahdollistaa toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen myös ympäristöhaittojen torjunnan kannalta.

Välivarastointitoimintojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen rakentamisen eteneminen, muiden toimintojen tilantarpeet ja alueelle suunnitellut kulkureitit. Välivarastotoimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. alueelle rakennettavat kanavat, väliaikaisesti säilytettävä varastorakennus kulku tarpeineen, rantaan suunnitellut kevyen liikenteen reitit ja alueelle suunnitellun raitiovaunureitin toteuttaminen.

Välivarastointia onkin tarpeen toiminnan aikana mukauttaa muuttuvaan ympäristöön ja tarpeisiin tiiviissä yhteistyössä suunnittelua ja aluerakentamista koordinoivaan Kalasataman projektiryhmään. Toiminta tulee lisäksi järjestää niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa lähiympäristön toiminnoille. Meluavimpia toimintoja, kuten murskausta tulee alueella harjoittaa vain siinä määrin, kuin se Kalasataman rakentamisen kannalta on tarpeen. Ympäristöhaittojen torjuntaan ja riittävään tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ehdolla, että toiminnassa otetaan huomioon sen esittämät näkökohdat toiminnan mukauttamistarpeesta alueen muuhun käyttöön ja tulevaan rakentamiseen sekä riittävästä ympäristöhaittojen torjunnasta.

SUOSTUMUKSEN ANTAMINEN JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖLLE OSAKKEIDEN OSTAMISEEN

Khs 2009-1118

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa suostumuksensa sille, että Jääkenttäsäätiö ostaa Sansinic Oy:ltä Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskus –nimisen yhtiön osakkeet nro 1 – 2 000 eli yhtiön koko osakekannan.

Pöytäkirjanote Jääkenttäsäätiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Jääkenttäsäätiön kirje 5.5.2009

Jääkenttäsäätiö toteaa kirjeessään (5.5.2009) mm., että Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen (jäljempänä VLK) nimissä on laadittu suunnitelma Vuosaaren liikuntapuistoon rakennettavasta liikuntakeskuksesta, jossa olisi muiden liikuntatilojen lisäksi kahden radan jäähalli.

Kaupunki on vuokrannut VLK:lle hanketta varten tontin Vuosaaresta. Vuokrausehtojen mukaan rakennuksen on oltava vesikattovaiheessa 31.12.2008 mennessä. Ehto ei ole täyttynyt.

Kvsto on 18.6.2003 päättänyt 2 800 000 euron lainasta VLK:lle hanketta varten. Hankkeelle on myös myönnetty opetusministeriöstä 500 000 euron valtionapu.

Hanketta ei voida toteuttaa nykyisellä omistuspohjalla. Tämän vuoksi on tarkoituksena, että VLK:n osakkeet siirtyvät Jääkenttäsäätiön omistukseen, joka toteuttaa hankkeen niin, että opetusministeriön asettamat edellytykset hankkeelle toteutuvat.

Säätiön edustajat ovat neuvotelleet opetusministeriön kanssa ja saaneet varmistuksen siitä, että valtionapu on edelleen käytettävissä.

Hanke vaatii vielä lisärahoitusta. Tämän vuoksi Jääkenttäsäätiö esittää, että hankkeelle osoitetaan rakennusmestari Aimo Mäkisen perintörahat, noin 2,4 miljoonaa euroa.

Sj katsoo, että suostumuksen antaminen Jääkenttäsäätiölle VLK:n osakkeiden ostamiseksi on perusteltua. Osakkeiden osto mahdollistaa Vuosaaren hankkeen etenemisen, ja merkitsee myös sitä, että rakennusmestari Aimo Mäkisen perintövarat tulevat niille tarkoitettuun käyttöön. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että opetusministeriön valtionapu on siihen edelleen käytettävissä, ja että maanvuokrasopimukseen tehdään tarvittavat muutokset. Kauppahinnaksi on ilmoitettu 20 000 euroa.

Liikuntalautakunta on lausunnossaan (16.6.2009) suhtautunut myönteisesti hankkeeseen. Lautakunta tulee syksyllä tekemään päätöksen vuokrasopimukseen sisältyvän rakentamisvelvoitteen ajan pidentämisestä. Lautakunnan myönteinen kanta merkitsee sitä, että vuokrasopimus pysyy voimassa ja siirtyy osakekaupan mukana muuten entisin ehdoin. Kaupungin VLK:lle myöntämä laina siirtyy myös osakekaupan mukana ja on voimassa alkuperäisin ehdoin.

Jääkenttäsäätiö on ilmoittanut opetusministeriön vahvistaneen, että valtionapu on edelleen käytettävissä.

Liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan (16.6.2009) mm. että rakennusmestari Aimo Mäkisen perintövarojen siirto Vuosaareen rakennettavaa liikuntakeskusta varten vastaa perinnön käytön alkuperäistä tarkoitusta. Se mahdollistaa kasvavan Vuosaaren kaupunginosan liikuntapalveluiden kehittämisen nopealla aikataululla. Tämän päätöksen seurauksena liikuntatoimen investointiohjelmassa olevan Oulunkylän toisen jäähallin rakentaminen siirtyy tuleville vuosille.

Lausunnossa todetaan edelleen, että liikuntavirasto tuo syksyllä lautakunnan käsiteltäväksi Vuosaaren liikuntakeskuksen vuokrasopimuksen muutoksen rakentamisvelvoitteen pidentämisen osalta.

KIINTEISTÖKOKONAISUUDEN OSTAMINEN ÖSTERSUNDOMIN KORSNÄSISTA

Khs 2009-1582

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan

A XXXX XXXX:ltä 1 310 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Helsingin kaupungin Östersundomin kylän tilat Åkervik RN:o 2:78 ja Åkervik I RN:o 6:115 seuraavilla ehdoilla:

1 Kauppahinnasta maksetaan 90 % kaupantekotilaisuudessa ja 10 % hallinnan luovutuksen yhteydessä. Pidätetystä kauppahinnasta ei suoriteta myyjälle korkoa.

2 Myyjälle ja hänen perheelleen jää kiinteistöjen hallintaoikeus 31.12.2012 saakka. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan kiinteistön ja sen rakennusten kaikista käyttö-, hoito- ja välttämättömistä korjauskustannuksista kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Myyjällä on oikeus luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle 30 päivää ennen luovuttamista.

Myyjä on myös velvollinen vakuuttamaan rakennukset siten, että niiden vaurioituessa tai tuhoutuessa korjauskelvottomiksi Helsingin kaupunki on vakuutuskorvauksen edunsaaja. Helsingin kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa uutta rakennusta tuhoutuneen tilalle. Myyjällä on oikeus käyttää vakuutuskorvaus vahingoittuneen rakennuksen korjaamiseen. Ellei myyjä korjaa vaurioitunutta pää/asuinrakennusta, rakennus pihapiireineen siirtyy ennenaikaisesti Helsingin kaupungin hallintaan ja myyjä maksaa rakennuksen vakuutuskorvauksen Helsingin kaupungille välittömästi sen saatuaan. Myyjä on velvollinen ilmoittamaan hallitsemansa rakennuksen vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta välittömästi saatuaan tiedon siitä. Myyjän on ilmoitettava Helsingin kaupungille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon rakennuksen vaurioitumisesta, ryhtyykö korjaamaan vaurioitunutta rakennusta.

3 Myyjällä on hallintaoikeuden päättyessä etuoikeus jatkaa hallintaa erikseen sovittavin ehdoin, mikäli Helsingin kaupunki ei tarvitse kiinteistöä omaan käyttöönsä.

4 Helsingin kaupungilla on myyjän hallinta-aikana oikeus suorittaa maaperätutkimuksia ja muita kartoituksia alueella ilmoittamalla siitä myyjälle vähintään 30 päivää etukäteen. Tutkimukset pyritään ajoittamaan kesäsesongin ulkopuolelle.

5 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistöllä ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista. Vanhemmassa asuinrakennuksessa on öljylämmitys. Myyjällä ei ole tiedossa siihen liittyvää öljyvahinkoa.

6 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

B XXXX ja XXXX XXXX:ltä sekä XXXX XXXX:ltä 1 360 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Helsingin kaupungin Östersundomin kylän tilat Övernäs RN:o 2:16, Bergom II RN:o 2:77, Åkervik II RN:o 2:82 ja Bergom III RN:o 2:83 seuraavilla ehdoilla:

1 Kauppahinnasta maksetaan 95 % kaupantekotilaisuudessa ja 5 % hallinnan luovutuksen yhteydessä. Pidätetystä kauppahinnasta ei suoriteta myyjille korkoa.

2 Myyjille ja heidän perheilleen jää 31.12.2012 saakka hallintaoikeus karttaliitteestä ilmenevään noin 3 850 m²:n suuruiseen alueeseen rakennuksineen sekä tiloille kuuluviin vene- ja uimapaikkaoikeuksiin. Myyjät vastaavat hallinta-aikanaan kiinteistön ja sen rakennusten kaikista käyttö-, hoito- ja välttämättömistä korjauskustannuksista kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Myyjillä on oikeus luopua hallinta-oikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle 30 päivää ennen luovuttamista.

Myyjät ovat myös velvollisia vakuuttamaan rakennukset siten, että niiden vaurioituessa tai tuhoutuessa korjauskelvottomiksi Helsingin kaupunki on vakuutuskorvauksen edunsaaja. Helsingin kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa uutta rakennusta tuhoutuneen tilalle. Myyjillä on oikeus käyttää vakuutuskorvaus vahingoittuneen rakennuksen korjaamiseen. Elleivät myyjät korjaa vaurioitunutta pää/asuinrakennusta, rakennus pihapiireineen siirtyy ennenaikaisesti Helsingin kaupungin hallintaan ja myyjät maksavat rakennuksen vakuutuskorvauksen Helsingin kaupungille välittömästi sen saatuaan. Myyjät ovat velvollisia ilmoittamaan hallitsemiensa rakennusten vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta välittömästi saatuaan tiedon siitä. Myyjien on ilmoitettava Helsingin kaupungille kolmen kuukauden kuluessa siitä kun ovat saaneet tiedon rakennuksen vaurioitumisesta, ryhtyvätkö korjaamaan vaurioitunutta rakennusta.

3 Hallintaoikeuteen liittyen myyjillä on ajo-oikeus hallinta-alueeseen Korsnäsin Huvilakujan ja Villanellan kautta liitekartan osoittamalla tavalla. Helsingin kaupungilla on oikeus katkaista tai muuttaa nykyisiä ajoyhteyksiä järjestämällä vaihtoehtoisia ajoreittejä yhteisesti sovittavalla tavalla.

4 Muutoin noudatetaan A kohdan ehtoja 3–6.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistölautakunnalle v. 2009 talousarvion kohdalta 80101, kiinteistöjen ostot ja lunastukset, 2,67 miljoonan euron suuruisen määrärahan edellä olevien kauppojen toteuttamiseksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijainti- ja kohdekartat
	Liite 2	XXXXn tarjous (Östersundom)
	Liite 3	XXXXien tarjous (Östersundom)
	Liite 4	Helsingin Östersundomin maanomistuskartta

Kaj toteaa, että esitys tarkoittaa yhteensä noin 2,4 hehtaarin suuruisten nykyisellä asemakaava‑alueella sijaitsevien kiinteistöjen ostamista Sipoosta Helsinkiin liitetyltä alueelta.

Helsinki omistaa liitosalueella noin 950 hehtaaria maata eli noin 1/3 maa-alueista. Helsingin maanomistus sijaitsee pääosin alueen etelä- ja pohjoisosissa sekä keskialueen itä- ja länsilaidoilla.

Ostettaviksi esitettävät kiinteistöt muodostavat noin 2,4 hehtaarin kokoisen yhtenäisen kokonaisuuden Östersundomin kehittämisen kannalta tärkeällä Korsnäsin rantavyöhykkeellä Helsingin kaupungin omistaman laajan yhtenäisen alueen läheisyydessä.

Kiinteistöt ovat rakennettuja. Rakennusten osuus esitetystä kauppahinnasta vastaa niiden teknistä nykyarvoa ja maapohjan osuus vastaa nykykaavan mukaiselle rakennusoikeudelle laskettuna 550 euroa/k-m². Tilat jäävät myyntiehtojen mukaan myyjien hallintaan vuoden 2012 loppuun saakka.

Kauppahintoja, yhteensä 2,67 miljoonaa euroa, voidaan pitää korke-ahkoina, mutta näiden kiinteistöjen sijainti, luonne ja myyjien hallintaoikeus huomioon ottaen kuitenkin tässä tapauksessa käypää hintaa vastaavina ja kaupungin kannalta hyväksyttävinä. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen keskustelujen perusteella alueelle kaavailtu lisärakentaminen mahdollistaa rakennettujen kiinteistöjen taloudellisesti ja kaupunkirakenteellisesti kannattavan kehittämisen.

Kysymyksessä olevan Korsnäsin rantavyöhykkeen omistukseltaan hajanaisen alueen kaavoittamisen helpottamiseksi ja alueen toteutuksen varmistamiseksi kaupungin maaomaisuuden lisäämistä alueella voidaan pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukaisena. Hankintoihin on varauduttu kuluvan vuoden talousarviossa.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistötiedot Kiinteistöt sijaitsevat Östersundomin itälaidalla, Korsnäsin arvostetulla ranta-alueella Uuden Porvoontien eteläpuolella. Kiinteistöjen sijainti- ja

./. kohdekartat ovat liitteessä 1. Molemmilla kiinteistökokonaisuuksilla on oikeus kahteen venepaikkaan niiden edustalla/läheisyydessä olevilla merenrantakiinteistöillä.

A. XXXX

Kiinteistöt muodostavat yhtenäisen, noin 1,15 hehtaarin suuruisen kokonaisuuden osoitteessa Korsnäsin Huvilakuja 1–3. Maastoltaan kiinteistö-kokonaisuus on hoidettua piha- ja puutarha-aluetta, joka viettää loivasti etelään. Kiinteistöt on liitetty kunnallistekniikkaan, minkä lisäksi niillä on omat kaivot. Villanella on kapea asfaltoitu yksityistie ja Korsnäsin Huvilakuja on kapea soratie.

Kiinteistöjen pääosa, noin 11 070 m² on asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, johon saa sijoittaa yksiasuntoisia pientaloja (AO-1). Rakennuspaikalla on oltava vähintään 2 000 m² maata erillispientaloa kohti. Rakennustehokkuus e on 0,15 ja rakennusoikeus siten noin 1 660 k-m². Kiinteistöt kuuluvat alueeseen, jonka Helsingin Khs 23.6.2008 (943 §) määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten.

Kiinteistöillä sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen.

Itäosassa sijaitsee vuonna 1949 rakennettu ja 1960-luvulla laajennettu yksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo (6h+k+takkah+kph). Rakennuksen kerrosala on noin 140 k-m² ja huoneistoala noin 110 h-m², minkä lisäksi osittain maanpäällisessä kellarissa on noin 110 netto-m² tiloja. Öljylämmitteisen talon öljysäiliö sijaitsee kellarikerroksessa. Tyydyttävässä kunnossa oleva talo on tasoltaan keskinkertainen. Talon pihapiirissä sijaitsee noin 40 k-m²:n kokoinen puurakenteinen vierasmaja/liiteri, joka tasoltaan on vaatimatonta huvilatasoa.

Länsiosassa sijaitsee vuonna 1988 rakennettu yksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo (4h+k+kph+s). Rakennuksen kerrosala on noin 100 k-m² ja huoneistoala noin 90 h-m². Talossa on lisäksi yhden auton autokatos ja suurehko katettu terassi. Talossa on suora sähkölämmitys. Hyvin tyydyttävässä kunnossa oleva talo on tasoltaan keskitasoa. Talon pihapiirissä sijaitsee noin 25 k-m²:n kokoinen sauna, grillikatos ja maanpäällinen, halkaisijaltaan 8 metrinen uima-allas vedenkäsittely- ja puhdistuslaitteineen.

B. XXXX

Kiinteistöt muodostavat yhtenäisen, noin 1,25 hehtaarin suuruisen kokonaisuuden osoitteessa Korsnäsin Huvilakuja 2–4. Maastoltaan kiinteistön pohjoisosa on luonnontilaista osin jyrkkärinteistä kalliota ja metsikköä ja eteläosa etelään viettävää hoidettua piha- ja puutarha-aluetta sekä niittyä. Kiinteistökokonaisuus on liitetty kunnallistekniikkaan, minkä lisäksi sillä on oma porakaivo. Villanella on kapea asfaltoitu yksityis-tie ja Korsnäsin Huvilakuja kapea soratie.

Kiinteistöjen pääosa, noin 11 640 m² on asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, johon saa sijoittaa yksiasuntoisia pientaloja (AO-1). Rakennuspaikalla on oltava vähintään 2 000 m² maata erillispientaloa kohti. Rakennustehokkuus e on 0,15 ja rakennusoikeus siten 1 746 k-m². Kiinteistöt kuuluvat alueeseen, jonka Helsingin Khs 23.6.2008 (943 §) määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten.

Kiinteistöillä sijaitsee kaksi asuinrakennusta.

Ylärinteessä sijaitsee vuonna 1948 rakennettu ja vuonna 1987 laajennettu ja osin peruskorjattu puolitoistakerroksinen puurakenteinen omakotitalo (4-6h+k+kph+s). Rakennuksen kerrosala on noin 165 k-m² ja huoneistoala noin 150 h-m², minkä lisäksi osittain maanpäällisessä kellarissa on noin 110 netto-m² tiloja. Öljylämmitteisen talon öljysäiliö sijaitsee kellarikerroksessa. Tyydyttävässä kunnossa oleva talo on tasoltaan keskitasoa. Talon yhteydessä sijaitsee noin 35 m²:n kokoinen ulkouima-allas, jonka vedenkäsittely- ja lämmityslaitteet sijaitsevat talon osittain maanpäällisessä kellarikerroksessa.

Alapihalla sijaitsee vuonna 1950 rakennettu yksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo/kesämökki (4h+k+kph+vsto). Rakennuksen kerrosala on noin 95 k-m² ja huoneistoala noin 75 h-m². Talossa on suora sähkölämmitys. Tyydyttävässä kunnossa oleva talo on tasoltaan keski-tasoa.

Käydyt neuvottelut Maanomistajien kanssa käydyissä yhteisneuvotteluissa on päästy tarjousten mukaisiin neuvottelutuloksiin kiinteistöjen ostamisesta kaupungille. Rakennusten osuus kauppahinnasta vastaa niiden teknistä nyky-arvoa ja maapohjan osuus vastaa nykykaavan mukaiselle rakennusoikeudelle laskettuna 550 euroa/k-m². Kauppahinnat voidaan kiinteistöjen sijainti, luonne ja myyjien hallintaoikeus huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävinä ja niiden käypää hintaa vastaavina.

./. Tarjoukset ovat liitteinä 2 ja 3.

Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen keskustelujen perusteella alueelle kaavailtu lisärakentaminen mahdollistaa rakennettujen kiinteistöjen taloudellisesti ja kaupunkirakenteellisesti kannattavan kehittämisen.

Kauppojen perustelut Kiinteistöt muodostavat noin 2,4 hehtaarin kokoisen yhtenäisen kokonaisuuden Östersundomin kehittämisen kannalta tärkeällä Korsnäsin ranta-vyöhykkeellä, jossa Helsingin kaupungin maanomistus toistaiseksi on vähäistä. Kiinteistöt sijaitsevat kuitenkin Helsingin kaupungin omistaman laajan yhtenäisen alueen läheisyydessä, sen eteläpuolella. Helsingin kaupunki saa kiinteistökokonaisuuksia erottavan Korsnäsin Huvilakujan noin 0,2 hehtaarin katualueen omistukseensa lohkomalla.

Korsnäsin rantavyöhykkeen omistukseltaan hajanaisen alueen kaavoittamisen helpottamiseksi ja alueen toteutuksen varmistamiseksi kaupungin maaomaisuuden lisäämistä alueella voidaan pitää perusteltuna ja kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukaisena. Helsingin kaupunki onkin vuoden 2009 talousarviossaan varautunut lisääntyvään maan-hankintaan erityisesti Östersundomin liitosalueella.

Helsinki omistaa vanhojen hallinnollisten rajojensa sisällä noin 2/3 maa-alueista. Sipoosta Helsinkiin liitetyllä liitosalueella Helsinki omistaa karttamittauksen perusteella noin 950 hehtaaria maata, eli noin 1/3 maa-alueista. Helsingin maanomistus sijaitsee pääosin alueen etelä- ja pohjoisosissa sekä keskialueen itä- ja länsilaidoilla.

./. Helsingin maanomistus Östersundomin liitosalueella ja Korsnäsin alueella ilmenee liitteestä 4.

KONTULASSA SIJAITSEVAN TONTIN VARAAMINEN YHTEISESTI SUOMEN TAITEILIJASEURAN ATELJEESÄÄTIÖLLE JA ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE

Khs 2009-1581

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 47. kaupunginosan (Kontula) korttelin nro 47027 suunnitellun tontin nro 7 työtilojen osalta Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiölle ja asuntojen osalta asuntotuotantotoimikunnalle tai varauksensaajien perustamille yhtiöille 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajien tulee yhteistyössä ja tarvittaessa hallinnanjakosopimuksen avulla toteuttaa suunnitellulle tontille 47027/7 kuvataiteilijoille tarkoitettuja työtiloja sekä vuokra-asuntoja.

2 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-viraston, kiinteistöviraston ja kulttuurikeskuksen kanssa.

Pöytäkirjanote Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiölle, asuntotuotantotoimikunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Suomen Taitelijaseuran ateljeesäätiön kirje 26.9.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Ote asemakaavasta
	Liite 4	Luonnospiirustuksia hankkeesta
	Liite 5	Ote Pohjois-Kontulan ympäristösuunnitelmasta
	Liite 6	Kontulan taiteilijatalon tilaohjelma

Kaj toteaa, että kysymys on pitkään eri muodoissa vireillä olleesta hankkeesta, jonka myötä Kontulaan on yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön kanssa laadittu asemakaavamuutos korttelin 47027 täydennysrakentamiseksi. Asemakaavamuutoksella kortteliin on osoitettu uusi asuin- ja ateljeerakennusten tontti 47027/7 (A-1), jolle saa rakentaa yhteensä 1620 k-m²:n suuruiset erilliset kolmikerroksisen asuinrakennuksen ja kaksikerroksisen ateljeerakennuksen. Tontti muodostuu pääosin nykyisestä kaupungin vuokrataloyhtiölle Kontulan Kiinteistöt Oy:lle vuokratusta tontista 47027/5. Yhtiön kanssa on tarkoitus tehdä uusi vuokrasopimus ja hyvittää osa lisärakennusoikeuden tuottamasta hyödystä siinä vaiheessa, kun uusi tontti vuokrataan.

Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö on suomalaisten kuvataiteilijoiden perustama säätiö, jolla on ateljeita, työtiloja ja ateljeeasuntoja suomalaistaiteilijoille kotimaassa ja ulkomailla. Säätiö hankkii ja vuokraa kuvataiteilijoille kohtuuhintaisia työtiloja ja ateljeehuoneistoja sekä toimii muullakin tavoin kuvataiteilijoiden työskentelyedellytysten parantamiseksi. Säätiön kotimaisissa ateljeeasunnoissa ja työtiloissa on 180 pysyvää taiteilijavuokralaista.

Nyt esitetään tontin varaamista hanketta varten yhteisesti asuntotuotantotoimikunnalle, joka vastaisi asuinrakennuksen rakennuttamisesta, ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiölle.

Pitkään vireillä olleen hankkeen varausesitys on siirtynyt, koska säätiöllä on ollut vireillä muita hankkeita mm. Vallilassa ja Hermannissa. Hanke on suhteellisen pieni ja säätiö ilmoittaa nyt sillä olevan riittävät resurssit projektin käynnistämiseen edellisten kohteiden valmistuttua. Hankkeen toteuttaminen edellyttää valtion ja kaupungin tukea, mistä säätiö neuvottelee erikseen. Tontin varaus on joka tapauksessa tarpeen, jotta hanke voisi muuten edistyä. Hanke edistää osaltaan kaupungin lähiöprojektinkin tavoitteena olevaa esikaupunkien elävöittämistä.

Esitystä tukee vs. kaupunginjohtajan asettaman työryhmän laatima selvitys taiteilijatyötiloista Helsingissä. Raportissa ehdotettiin mm. nyt kysymyksessä olevan Kontulan kohteen toteuttamista ja myös säätiölle Malmilta varatun kohteen selvittämistä edelleen. Sittemmin säätiö on luopunut Malmin kohteesta, joka on kuluvan kesän alussa vuokrattu pitkäaikaisesti Vaahteramäki ry:lle koerakentamiskohteeksi.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa valmistui raportti ”Selvitys taiteilijatyötiloista Helsingissä”. Raportissa esitettiin taiteilijoiden työtilojen ja asuntojen rakennuttamista Kontulaan kaupungin ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön yhteistyönä. Nyt esitetään tontin varaamista hanketta varten Kontulankaari 11:sta tontista erotettavalle tähän tarkoitukseen suunnitellulle uudelle tontille.

Säätiön aloite Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö esitti jo 26.9.2007 mm., että säätiö ja kaupunki perustaisivat yhteisen kiinteistöyhtiön toteuttamaan Kontulassa osoitteessa Kontulankaari 11 b sijaitsevalle tontille 47027/7 hankkeen, jonka asunnot toteutettaisiin kaupungin toimesta ja taiteilijoiden työtilat säätiön toimesta. Edelleen säätiö totesi, että hankkeen toteutus edellyttää sekä valtion että kaupungin avustuksia.

Vielä säätiö ilmoitti, että sille Malmilta varatun tontin 38289/2 varaus-aika päättyy vuoden 2007 lopussa ja mikäli kohdetta ei katsottu voitavan varata vuoteen 2012, säätiö luopuisi varauksesta.

./. Säätiön kirje kokonaisuudessaan on liitteenä 1. Liitteenä 2 on sijainti-

./. kartta ja liitteenä 3 ote asemakaavasta. Liitteenä 4 on luonnospiirustuk-

./. sia hankkeesta. Liitteenä 5 on ote Pohjois-Kontulan ympäristösuunni-

./. telmasta ja liite 6 on alustava Kontulan taiteilijatalon tilaohjelma.

Kiinteistölautakunta toteaa, että Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön esitys Kontulan tontin toteuttamisesta perustuu ”Selvitykseen taiteilijatyötiloista Helsingissä”. Selvityksen laati virkatyönä työryhmä, jonka asetti vs. kaupunginjohtaja johtajistokäsittelyssä.

Työryhmä ehdotti Kontulan kohteen toteuttamista, Malmin kohteen selvittämistä, taiteilijoiden työtiloista vastaavan määräaikaisen asiamiehen toimen perustamista sekä erillisen rahaston perustamista työtilahankkeiden rahoittamiseksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 25.9.2007 mm. kehottaa kiinteistövirastoa yhteistyössä ateljeesäätiön kanssa selvittämään mahdollisuudet taiteilijatilahankkeiden (Kontula ja Malmi) toteuttamiseksi. Samalla Kaj totesi, että tilahankkeiden rahoitusesitykset käsitellään normaalisti talousarviovalmistelun yhteydessä.

Kontulan tontti 47027/7

Kiinteistölautakunta pitää Kontulassa sijaitsevan tontin 47027/7 toteuttamista perusteltuna. Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä ateljeesäätiön kanssa. Asemakaavan muutos sai lainvoiman 10.8.2001. Tontille voidaan rakentaa kolmikerroksinen asuinrakennus ja kaksikerroksinen ateljeerakennus, joiden yhteinen kerrosala on 1 620 k-m². Tontin pinta-ala on 4 718 m².

Asuminen ja työtilat on erotettu toisistaan eri rakennuksiin mm, jotta asuntojen huoneilmaan ei sekoittuisi työskentelyssä syntyviä haitallisia aineita. Tällä järjestelyllä työtiloja voidaan vuokrata myös muille kuin samalla tontilla asuville, ja toisaalta tontilla asuvilla ei tarvitse olla työtiloja samalla tontilla.

Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston ilmoituksen mukaan kohteen asukasvalinta voidaan hoitaa niin, että asuntoihin valitaan asukkaiksi ensisijassa kuvataiteilijoita. Ateljeesäätiö valitsee työtilojen vuokraajat.

Hankkeen hallintomalli voisi ateljeesäätiön esittämän yhteisen kiinteistöyhtiön sijaan kuitenkin koostua kahdesta kiinteistöyhtiöstä, joista toisen omistaa kaupunki ja toisen ateljeesäätiö. Tontin hallintaan liittyvät kysymykset järjesteltäisiin tällöin hallinnanjakosopimuksella.

Tontti 47027/7 muodostuu tontin 47027/5 eteläosasta. Tontista nro 5 liitetään lisäksi osa urheilualueeseen viereisen kentän laajentamiseksi ja katsomovallin toteuttamiseksi. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen siirtää ulkoilureitti ja rakentaa kentän katsomovalli. Nämä toimenpiteet voitaisiin ehkä rahoittaa lähiörahaston määrärahoista.

Tontilla 47027/5 on kaupungin kiinteistöyhtiön vuokrataloja. Yhtiön kanssa on neuvoteltu hankkeesta ja yhtiö suhtautuu asiaan myönteisesti. Kun uudesta tontista tehdään vuokrasopimus, tarkistetaan myös tontin nro 5 (uusi numero 6) vuokrasopimusta. Samassa yhteydessä yhtiö saa korvauksena osan lisärakennusoikeuden arvosta.

Malmin kohde Malmin tontti 38289/2 on ollut varattuna ateljeesäätiölle noin kuusi vuotta. Säätiö on laatinut kohteeseen alustavan hankesuunnitelman, mutta sillä ei ole ollut resursseja hankkeen toteuttamiseen. Varaus päättyi 31.12.2007. Ateljeesäätiö ilmoitti syksyllä 2007, että se pitää Kontulan kohdetta ensisijaisena eikä pysty toteuttamaan Malmin kohdetta 4 - 5 vuoteen ja on valmis luopumaan varauksesta.

Malmin tontilla sijaitsevat rakennukset vaativat melko pikaista peruskorjausta. Ateljeesäätiön hankkeena nykyisten rakennusten peruskorjaus ja uudisrakennushanke voisi toteutua aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua.

Kiinteistölautakunta esitti 5.2.2008 kohteen varaamista Vaahteramäki ry:n koerakentamiskohteeksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2008 varata tontin yhdistykselle 31.12.2010 saakka. Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja tontti on kiinteistölautakunnan 9.6.2009 tekemällä päätöksellä vuokrattu pitkäaikaisesti Vaahteramäki Oy:lle.

Hakemusta on syytä puoltaa ja toteuttaa ateljeehanke

Kiinteistölautakunnan mielestä kuvataiteilijoiden työtilojen ja asuntojen suuren kysynnän takia Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön esitystä on syytä puoltaa. Kiinteistölautakunnan mielestä taiteilijoiden työtilojen sijoittamista myös kantakaupungin ulkopuolelle voidaan pitää perusteltuna Lähiöprojektin tavoitteiden mukaisena esikaupunkien elävöittämistoimenpiteenä.

Tontin varaamisen esittäminen on lykkääntynyt, koska ateljeesäätiöllä on ollut vireillä muita kuvataiteilijoiden työtilahankkeita, joissa vanhoja tiloja muutetaan ateljeetiloiksi. Toisaalta uudisrakentamisen kustannukset ovat olleet viime aikoihin asti varsin korkeat. Nyt kuitenkin lienee hyvä aika toteuttaa tällainen suhteellisen pieni hanke. Säätiö on ilmoittanut heillä nyt olevan resursseja hankeen toteuttamiseen yhteistyössä kaupungin kanssa edellyttäen, että hankkeelle saadaan valtion ja kaupungin tukea. Nämä kysymykset säätiö hoitaa ao. tahojen kanssa, mutta tontin varaus on lähtökohtana hankkeen edistymiselle.

Kiinteistölautakunta esittää tontin varaamista Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiölle ja asuntotuotantotoimikunnalle päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

VALLILAN KORTTELIN NRO 390 OSAN JA KATUALUEEN OSAN (PASILAN KONEPAJAN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11911)

Khs 2009-1584

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 22. kaupunginosan korttelin nro 390 osan ja katualueen osan rakennuskieltoaikaa 28.8.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11911 (Vallilan korttelin nro 390 osa ym.)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.6.2009) mm., että alue käsittää 22. kaupunginosan (Vallila) osaa korttelista 390 ja ympäröivistä katualueista. Aluetta rajaavat Teollisuuskatu ja Aleksis Kiven katu. Rakennuskielto on voimassa alueella 28.8.2009 saakka.

Nykyinen maankäyttö Alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Konepajan toiminta alueella on päättynyt. Osa rakennuksista on tilapäisellä luvalla videopaja- ja filmistudio-, kirpputori- ja salibandykäytössä.

Alueen rakennuskanta on vuosilta 1899–1981. Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat alueen historiallisista arvoista antamissaan lausunnoissa korostaneet alueen ainutlaatuisuutta hyvin säilyneenä rakennuskokonaisuutena. Alueen n. 30 rakennuksesta 7 on arkkitehtonisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaita. Lisäksi alueella on esitetty säilytettäväksi 7 muuta rakennusta.

Aleksis Kiven kadun varrella olevien viiden asuinkorttelin, osa-alue 1:n, rakentaminen on meneillään.

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002 :ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Osa alueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Asemakaava Pasilan konepajakorttelin 390 alueella on voimassa 16.4.1901 vahvistettu asemakaava nro 449. Alue on merkitty tehdaskortteliksi (Fkv).

Suunnittelutilanne Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen pohjaksi.

Alue kaavoitetaan viitenä eri osa-alueena.

Osa-alueen 1 asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 11.11.2005, osa-alueen 2 13.2.2008 ja osa-alueen 3 4.4.2008.

Osa-alueen 4 asemakaavan muutos on valmisteilla ja tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2009.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11911/11.6.2009 ilmenevän 22. kaupunginosan (Vallila) alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 28.8.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen 11.6.2009 jälkeen on kartassa korttelinumeroa 390 siirretty siten, että myös kartasta selkeästi ilmenee, että rakennuskieltoalue on osa korttelia.

10.8.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX JA XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX XXXX:N MUISTUTUKSIIN SUUTARILAN KATU- JA PUISTOALUEEN SEKÄ YLEISEN PYSÄKÖINTIALUEEN (HENRIK FORSIUKSEN TIEN ALUE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11814)

Khs 2008-1935

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX ja XXXX XXXX:lle sekä XXXX XXXX:lle. XXXX XXXX:n

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	XXXX ja XXXX XXXX:n muistutus (Suutarilan katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotus 11814)
	Liite 2	XXXX XXXX:n muistutus (Suutarilan katu- ja puisto sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotus nro 11814)

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.8.2008 hyväksynyt 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki, Siltamäki) katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuvat uudet korttelit 40222 ja 40223) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn ja 16.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11814 mukaisena.

Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen länsilaidalla Henrik Forsiuksen tien varrella.

Henrik Forsiuksen tien länsireunaan on suunniteltu 2–2 ½-kerroksista rivitalo- ja omakotiasumista täyttökumpareen laitaan. Kadun pohjoisosaan on sijoitettu 3 rivitalorakennusta ja eteläosaan 8 erillispientalotonttia. Pysäköinti toteutetaan maantasoisena. Ajoyhteys tonteille järjestetään Henrik Forsiuksen tieltä.

Rivitalotontin kokonaiskerrosala on 1 800 m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0.47. Erillispientalotonttien kerrosala on 160 m²/tontti ja tehokkuus keskimäärin n. e = 0.32. Kaikkiaan uutta asuinkerrosalaa on 3 080 m².

Korttelit kaventavat nykyistä puistoaluetta jonkin verran. Rivitalojen kohdalla puisto kaventuu n. 7 m ja erillispientalojen kohdalla n. 17 m. Puistoalueen eteläosassa oleva koirapuisto siirretään uuteen paikkaan suunnittelualueen eteläpuolella olevalle puistoalueelle. Erillispientalotonttien länsipuolelle rakennetaan uusi ulkoiluyhteys, joka jatkaa täyttökumpareen yli menevää ulkoilutietä urheilupuistoon. Uusi ulkoiluyhteys myös rajaa pientalotonttien pihat puistosta.

Suunnittelualueen pohjoislaitaan Tullikirjurintien varteen jää edelleen varaus lähinnä teollisuustontteja palvelevaa yleistä pysäköintialuetta varten. Pysäköintialuevaraus on jonkin verran nykyistä aluevarausta pienempi.

Henrik Forsiuksen tien katualue kapenee nykyisestä 32 m:stä kapeimmillaan n. 16 m:n levyiseksi. Uusi katu on 1+1-kaistainen. Kadun länsireunassa kulkee jalkakäytävä. Jalkakäytävän ja ajokaistan välissä on puuistutuksia sekä pitkittäispysäköintiä. Itäreunassa on yhdistetty pyörä- ja jalankulkutie. Suojatiet on suunniteltu rakennettaviksi pääasiassa korotettuina.

Kaava-alueen pinta-ala on 27 815 m², josta rivitalojen ja muiden asuinrakennusten korttelialuetta on 3 817 m², erillispientalojen korttelialuetta 4 015 m², yleistä pysäköintialuetta 572 m², puistoaluetta 9 930 m² ja katualuetta 9 481 m²

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

XXXX ja XXXX XXXX toteavat (29.10.2008) mm., että he vastustavat ja syvästi paheksuvat kaupungin uutta tyyliä, jossa vuosia/vuosikymmeniä vanhoja hoidettuja, istutettuja puistoalueita, viher- ja metsäalueita aletaan kaavoittaa rakentamiseen, ns. täydennysrakentamisen varjolla. He paheksuvat lisäksi, että kaupunki maanomistajana antaa näille uusille alueille suuremmat tonttitehokkuusluvut kuin vanhalla alueella rakennettaviin, myös uudisrakennuksiin, on mahdollista hakea. He pelkäävät, että tässä kaavoittamistrendissä voi käydä niin, että osa helsinkiläisistä äänestää jaloillaan ja muuttaa kehyskuntiin vain siksi, että heidän kaipaamansa vähäinenkin kosketus luontoon rakennetaan täyteen ”yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi”.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että kyseessä olevalla kaava-alueella nykyistä puistoaluetta muutetaan asuinrakentamiseen yhteensä vain 2 350 m². Pääosa uusista tonteista (4 614 m²) sijoittuu nykyiselle Henrik Forsiuksen tien kavennettavalle katualueelle. Puistoalueen pienentymistä ei tässä tapauksessa voi pitää merkittävänä.

Asuntojen täydennysrakentamisen tarve ei koske vain Tapulikaupunkia, vaan koko Helsinkiä. Kvsto on 13.2.2008 hyväksynyt Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017, jossa vuosittainen asuntotuotantotavoite on nostettu 5 000 asuntoon/vuosi. Tämä edellyttää satamalta vapautuvien alueiden kaavoituksen lisäksi myös nykyisen yhdyskuntarakenteen harkittua tiivistämistä.

Henrik Forsiuksen tien varteen suunniteltujen erillispientalojen kerrosala on 160 k-m² ja tonttitehokkuus e = 0.32. Nyt kaavoitettavilla tonteilla, jotka sijaitsevat kaupunkimaisesti kokoojakadun varrella, korkeampi tehokkuus on hyväksytty suunnittelun lähtökohdaksi alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.9.2006). Asemakaavan muutosehdotus määrittelee näillä uusilla tonteilla hyvin tarkasti rakennusten sijoituksen, ulkomuodon, suhteen viereisiin rakennuksiin sekä rajautumisen katuun ja puistoon. Koillis-Helsingin olemassa olevilla vaiheittain rakentuneilla pientaloalueilla on asemakaavoissa enimmäistehokkuudeksi määritelty e = 0.25. Näillä alueilla asemakaavojen määrittelemä tonttikohtainen suunnittelun ohjaus on kuitenkin vastaavasti selvästi vähäisempää kuin kyseessä olevalla kaava-alueella. Tonttien tehokkuuden nostoa olemassa olevilla alueilla voidaan harkita vain alueellisesti laadittavilla asemakaavan muutoksilla, jolloin suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia, voidaanko tehokkuutta nostamalla edelleen turvata asuinalueen viihtyisyys, pientaloalueelle luonteenomainen tietty yksityisyyden tarve sekä nykyisten tontinomistajien tasapuolinen kohtelu.

XXXX XXXX toteaa (3.11.2008) mm., että Tullikirjurintien talojen huomiointi on kaavahankkeessa ilmeisesti unohdettu kokonaan. Mäen vieressä olevat talot tulevat rakennettavien talojen näköpiiriin, jolloin pihapiirissä oleilu ei ole enää vapaata ja suojaisaa, kuten nyt on mahdollista. Vapaat näkymät Tullikirjurintien mäeltä ja itäpuoliselta kerrostaloalueelta menetetään. Hän on myös huolissaan täytemäen mahdollisesti sisältämistä myrkyistä ja muista epäpuhtauksista.

Muistuttaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momenttiin, jossa todetaan, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että asemakaavan laatimisvaiheessa on tutkittu mm. alueleikkauksia laatimalla uudisrakentamisen vaikutuksia mm. Tullikirjurintie 4:n asukkaiden olosuhteisiin. Lähimmistä uudisrakennuksista on n. 70 m matkaa olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennusten väliin jää lisäksi täyttömäki, joka on merkitty kaavassa puistoksi. Uudisrakentamisen aiheuttamaa häiriötä asumisrauhaan voi kaupunkiolosuhteissa pitää varsin vähäisenä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä täytemäen täytemaasta otettiin kairausten yhteydessä maanäytteet myös maaperän pilaantuneisuuden arviointia varten. Näytetutkimusten perusteella täytemaa-alueella ei ole pilaantunutta maaperää. Lähiympäristön puistojen ja virkistysalueiden riittävyyden osalta lautakunta toteaa, että Tullikirjurintie 4:n tonttia ympäröivät niin etelä-, itä- kuin länsipuolelta yhtenäiset puistoalueet, jotka jatkuvat etelässä aina Puustellinmetsään asti.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

10.8.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO MARINA VUOSAARI -TYÖRYHMÄN YM. JA VUOSAAREN PURJEHTIJAT VP RY:N MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN KORTTELIN NRO 54304 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN MERIKESKUS) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11789)

Khs 2008-1598

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Vuosaaren Purjehtijat VP ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Vuosaaren Merikeskuksen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11789)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ensimmäisessä, Marina Vuosaari ‑työryhmän ym. muistutuksessa ei ole mainittu osoitetta. Toisen muistutuksen tekijä Vuosaaren Purjehtijat ry on allekirjoittanut myös ensimmäisen muistutuksen ja ilmoittanut sähköpostiosoitteen. Tässä tilanteessa käsitellään myös Marina Vuosaari ‑työryhmän ym. muistutus, mutta tiedoksi asia toimitetaan vain osoitteen ilmoittaneelle yhdistykselle.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.4.2009 hyväksynyt 54. kaupunginosan (Vuosaari, Niinisaari, Uutela) venesatama-alueen asemakaavan ja korttelin nro 54304 sekä satama-, erityis-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.5.2008 päivätyn ja 2.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11789 mukaisena.

Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta täytetään lisää. Täytetty alue varataan laituritilaa vaativille satamaa ja merenkulkua palveleville toiminnoille, kuten luotsille ja Merenkulkulaitokselle sekä Saaristolaivojen telakalle. Täyttöalueen kärkeen sijoitetaan lumenkaatopaikka.

Venesataman aallonmurtajaa levennetään ja pidennetään. Levennetyille osille sijoitetaan autopaikkoja, jotka toimivat talvella veneiden säilytyspaikkoina. Myös rakentamismahdollisuuksia lisätään. Venesataman veneiden sisääntuloaukkoa kavennetaan pidentämällä aallonmurtajaa, mikä suojaa nykyistä paremmin venesatamaa tuulelta. Aallonmurtajan kärkeen sijoitetaan leveä luiska jollapurjehtijoille ja polttoaineen jakeluasema veneilijöille.

Venesataman pohjoisrannalla sijaitseva edustustila ja sitä ympäröivä puusto suojellaan. Edustustilalle osoitetaan kuitenkin laajennusmahdollisuus, jotta se voisi paremmin palvella ympäristön yritysten, venesataman ja yleisön ravintola-, kokoontumis- ja edustustilana.

Täyttöalueen laiturikorkeus on suunniteltu suurelta osin +1.5 m tasolle. Rakennusten lattiakorkeuden on oltava vähintään +2.0 m ja toimisto-, majoitus- ja kokoontumistilojen lattiakorkeuden vähintään +3.6 m. Ruusuniemen edustustilalle on kuitenkin osoitettu nykyinen lattiakorkeus. Rakennusten julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea edustustilaa lukuun ottamatta.

Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 18,4 ha ja kokonaiskerrosala 11 020 m², mikä on 7 350 m² enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Laajennettuun venesatamaan voidaan sijoittaa n. 1 100 venepaikkaa, josta kaavamuutoksen tuoma lisäys on n. 200 venepaikkaa.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine

Marina Vuosaari -työryhmä, Aurinkolahtiseura ry., Vuosaaren Purjehtijat VP ry., Itä-Helsingin Pursiseura ry. ja Leppäluodon Venekerho ry. toivovat (3.9.2008) kaavaehdotuksen palauttamista uudelleenvalmisteluun, jossa seuraavat seikat otetaan huomioon paremmin:

Lumenkaatopaikka on kaavaehdotuksessa keskeisellä paikalla. Muistutuksen tekijöiden mukaan ympäristölautakunta ei suosittele lumenkaatopaikalle myönnettäväksi ympäristölupaa.

Lumenkaatopaikan tilalle sopii parhaiten veneilijöitä palveleva polttoainejakeluasema. Kaavaehdotuksessa polttoainejakeluasema on nyt sijoitettu liikenteellisesti ahtaaseen paikkaan, sekä maalta että vesiltä tarkastellen. Jos polttoainejakeluasema sijoitetaan aallonmurtajan kärkeen, se haittaa pahasti junioripurjehdusta ja muuta kevytvenepurjehdusta. Lisäksi asemalla väistämättä tapahtuvat pienet öljypäästöt ajautuvat rantaan ja uhkaavat luonnonsuojelualuetta.

Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaavaehdotuksessa Ruusuniemen huvilan kohdalta. Tämä lienee vastoin kaupungin jo pitkään noudattamaa linjaa, jonka mukaan meren rannat ovat mahdollisimman pitkälle kaupunkilaisten käytössä. Marina Vuosaari -työryhmän ehdotuksen kaupunkilaisia palveleva rantabulevardi puuttuu myös kokonaan.

Rakennusoikeudet ovat Marina Vuosaari -ehdotukseen verrattuna monipuolisen ja täysipainoisen toiminnan kannalta selkeästi liian pienet. Esimerkiksi korjaushalli puuttuu kokonaan.

Muistutuksen tekijät ehdottavat, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta ja että työryhmän laaja-alaista asiantuntemusta käytetään hyväksi mahdollisimman toimivan palvelusataman saamiseksi veneilijöiden ja kaupunkilaisten käyttöön.

Vuosaaren Purjehtijat VP ry. mainitsee (8.9.2008) mm., että Vuosaaren Purjehtijat tukee Marina Vuosaari -työryhmän suunnitelmaa. Suunnitelmassa koko Vuosaarenlahden pienvenesataman alueelle saadaan veneilijöille turvattua hyvät palvelut ja alueesta saadaan kaupunkilaisille laadukas merellinen kohde palveluineen.

Marina Vuosaari -ehdotuksessa on aallonmurtajan päähän sijoitettu 1 200 m²:n rakennusoikeudella kaksikerroksinen purjehduskeskus ja siihen yhteyteen ravintola. Vuosaaren purjehtijat ry. toivoo tämän ehdotuksen huomioon ottamista kaavassa.

Vuosaaren purjehtijoille on tärkeää saada turvattua nuorten ja kevytveneilijöiden kuin myös muiden jäsenten käyttöön minimitason takaava maa-alue ja säilytys- ja sosiaalitilat purjehdus- ja veneilyharrastukseen. Tämän mahdollistaa aallonmurtajan laajennetun pään varaaminen kokonaisuudessaan purjehduskeskuksen käyttöön.

Vuosaaren purjehtijat VP ry. ehdottaa, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta huomioiden edellä mainittu 8.9. päivätty lausunto ja tässä lausunnossa esitetyt seikat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009) muistutusten johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Lumenkaato

Sataman ja sataman ympäristön yritysalueen toimintaedellytysten turvaamiseksi Merenkulkijankujan kääntöpaikka on kaavassa osoitettu alueeksi, jota saa käyttää likaantumattoman lumen poistamiseen mereen. Mereen ei saa kulkeutua lumen mukana roskia tai kiintoaineita. Kesäisin aluetta voidaan käyttää isompien vierasveneiden kiinnityspaikkana.

Lumen kaatamisesta mereen on neuvoteltu ympäristökeskuksen kanssa. Se ei ole ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristölautakunta (ympäristökeskus) toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, joten sillä ei ole huomautettavaa lumenkaatopaikasta.

Helsingin Satama -liikelaitoksella on lumenkaatopaikka Ruusuniemenkanavan toisella puolella, suljetulla satama-alueella. Sataman puoleinen lumenkaatopaikka palvelee suljetun satama-alueen lumen poistoa. Neuvottelussa Helsingin Satama -liikelaitoksen kanssa on todettu, että sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi on järjestettävä myös suljetun satama-alueen ulkopuolella sijaitsevien logistiikka- ym. yritysalueiden lumenpoisto. Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen lähekkäin on tarkoituksenmukaista, koska vesialue on pidettävä sulana.

Lumenkaatotoiminta on sijoitettu alueelle rakennusviraston toivomuksesta ja suunniteltu yhteistyössä rakennusviraston kanssa mitoittamalla Merenkulkijankujan kääntöpaikka riittävän suureksi. Viraston edustajien kanssa on neuvoteltu vaihtoehtoisen paikan löytämiseksi, mutta muuta sopivaa paikkaa ei ole järkevällä etäisyydellä. Lumenpoisto heti sadantapaikan läheisyydessä on logistisesti ja siten myös ekologisesti edullista. Viraston mukaan lumikuormat tulevat Vuosaaren sataman ympäristön yritysalueelta, jolta kerättävä lumi on likaantuneisuudeltaan vastaavaa kuin varsinaisen satama-alueen lumi. Lumi on ympäristökeskuksen mukaan periaatteessa yhtä puhdasta kuin sadevesi, ja rakennusviraston mukaan yritysalueen lumessa on huomattavasti vähemmän roskia verrattuna asuntoalueiden lumeen. Vuosaaressa on pieni lumenkaatopaikka myös kuivalla maalla Satamakaaren ja Niinisaarentien risteyksessä, mutta sen kapasiteetti on riittämätön. Likaantunutta lunta voidaan kuitenkin ohjata sinne kaatopaikan kapasiteetin puitteissa.

Lumikuljetukset sataman ympäristön yritysalueelta Merenkulkijankujan kääntöpaikalle eivät käytä Vuotietä.

Lumenpoiston vaikutuksista

Rakennusvirasto on teettänyt selvityksen kaduille ja kiinteistöihin kertyneen, poiskuljetettavan lumen hävittämisestä Helsingissä (rakennusviraston selvityksiä, 2000:8). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa:

Vaikutukset merisedimentteihin

Työssä toteutetun sedimenttitutkimuksen perusteella ei yksiselitteisesti voida todeta, että lumen sijoituksella mereen olisi vaikutusta sedimenttien raskasmetallipitoisuuksiin. Lievä kupari- ja sinkkipitoisuuden nousu on kuitenkin mahdollinen. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät eroa taustapisteiden pitoisuuksista. Sedimenttinäytteet otettiin paikasta, jossa merenpohja on sekoittunut mm. hiekan ruoppauksen ja lumen sijoitustoiminnan johdosta. Siksi hyviä näytteenottokohtia ja riittävän paksuja sedimenttikerroksia oli hyvin vaikea löytää.

Vaikutukset mereen

Lumenkaadolla ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole todettavissa olevia merkittäviä vaikutuksia meriveden laatuun Helsingin rannikolla. Lumen sisältämistä raskasmetalleista eniten huomiota tulisi kiinnittää kupariin, joka saattaa aiheuttaa vesieliöille haittaa jo pieninä pitoisuuksina.

Roskaantuminen

Kokonaisuutena katsoen roskista ei voida sanoa aiheutuvan terveyshaittoja ihmiselle tai ympäristöriskejä eliöstölle, vesien laadulle tms. Roskaantuminen on kuitenkin mitä ilmeisimmin eniten valituksia aiheuttava lumenhävittämiseen liittyvistä ympäristöhaitoista. Valitukset kohdistuvat pääsääntöisesti meripaikoille, varsinkin Tammasaaren laiturin toimintaan. Roskaantumisen onkin näkyvää tiettyinä aikoina talvesta ja alkukeväällä. Tämän johdosta valituksia ei tule ainoastaan lähiseudun asukkailta ja muilta kaupunkilaisilta vaan myös ohikulkevat ulkopaikkakuntalaiset näkevät aitiopaikalta (Lauttasaaren silta) lumenkaadon aiheuttaman epäsiisteyden. Roskaantumisen aiheuttamaa esteettistä haittaa ei siten ole syytä vähätellä.

Kustannukset

Lumen hävittäminen Helsingissä on erittäin kallista muihin paikkakuntiin verrattuna, mm. Kemiin verrattuna kymmenkertaista. Kuormaamisen ja kuljettamisen laskennallinen kustannus on normaalitalvena 17 milj. mk (2 859 194 euroa) ja erittäin runsaslumisena talvena 147 milj. mk (24 723 625 euroa) (vuoden 2000 kustannustaso).

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Kaikki pysyvät lumen vastaanottopaikat pitäisi saada vahvistettua myös kaavaan. Tämä toisi mukanaan jatkuvuutta toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, etenkin paikkojen parantamiseen ympäristöhaittojen vähentämiseen tähdäten. Vuosaaren osalta lumen vastaanottopaikan sijoittaminen tulevalle satama-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen (joko maapaikkana tai meripaikkana) olisi ehdottomasti huomioitava sataman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

Nykykäytännön parantaminen

Merivastaanottopaikoilla tulee keskittyä roskaantumisongelmaan. Itse vastaanottopaikat puhdistetaan paikoille jääneestä roskasta, ongelmana ovatkin lähinnä runsaslumisina talvina jäälle kerääntyneet, suurehkot roskat, esimerkiksi laudanpätkät. Näistä roskista ei todennäköisesti aiheudu terveyshaittaa, mutta kylläkin maisemahaittaa. Maisemahaittaa voivat aiheuttaa myös läheisille rannoille ajautuneet roskat. Roskien poisto lumikuormasta ennen lumen mereen kaatamista on lähes mahdoton tehtävä. Lumenkaadon roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi kaupungin tulisikin käyttää ohjauskeinoja, jotka pienentävät mereen kaadettavan lumen roskaisuutta. Kaupungin ohjeistuksella voitaisiin esimerkiksi kieltää roskia sisältävän, kuten rakennustyömailta auratun lumen kaato mereen ja ohjata roskainen lumi maavastaanottopaikoille, joissa roskaantuminen on paremmin hallittavissa.

Polttoaineen jakeluasema

Polttoaineen jakeluaseman sijainti on säilytetty kaavassa ennallaan venesataman suulla aallonmurtajan päässä. Venesatama-alue on liikuntaviraston hallinnassa, ja liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Polttoaineen jakeluasemalle osoitettu alueen osa (pj) palvelee kaikkia Vuosaarenlahden venesatamien käyttäjiä. Jakeluasemalle tulee voida sijoittaa myös veneiden septitankkien tyhjennysmahdollisuus. Aallonmurtajan kärki, venesataman sisääntulokohta on jakeluasemalle erinomainen sijainti. Polttoaineen jakelu tulisi ehdottomasti voida sijoittaa sille kaavassa osoitetulle paikalle.

Polttoaineen jakeluasema vaatii suojattua vesialuetta. Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen Marina Vuosaari -työryhmän esityksen mukaisesti Merenkulkijankujan kääntöpaikalle edellyttäisi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentamista. Aallonmurtajan rakentaminen syvään veteen ei ole taloudellisesti järkevää, vaikka vedenpäällinen osa olisikin hyvin kapea. Kelluvan aallonmurtajan sijoittaminen syvään veteen ei ole mahdollista jäiden ja tuulten voimakkaan vaikutuksen takia. Lisäksi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentaminen työryhmän esittämällä tavalla vähentäisi venesataman veden vaihtuvuutta, koska venesataman vedenvirtausaukot jäisivät aallonmurtajan katveeseen.

Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen vaihtoehtoisesti Ruusuniemenkanavan puolelle on tutkittu ja todettu, että veneilijöiden liikenne haittaa satamaa ja merenkulkua palvelevien toimintojen liikennettä kapeassa kanavassa.

Junioripurjehdus

Kaavoittaja on keskustellut kaavan valmistelun yhteydessä junioripurjehduksen ja muun kevytvenepurjehduksen tarpeista useasti Vuosaaren purjehtijoiden ja Marina Vuosaari -työryhmän edustajien kanssa. Neuvottelujen seurauksena kaavaehdotuksessa aallonmurtajan kärjen täyttöaluetta laajennettiin luonnokseen verrattuna n. 4 000 m². Kevytvenepurjehtimista varten suunniteltu luiska levennettiin 7 m:stä 30 m:iin. Veneluiskan taustalle on kaavaehdotuksessa esitetty 1 000 m² maa-aluetta, jota on mahdollista käyttää kevytveneiden sijoittamiseen ja säilyttämiseen. Ehdotus luo hyvät edellytykset junioripurjehduksen kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Venesataman rakennusoikeudet

Muistutusten johdosta rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 450 k-m²:stä 800 k-m²:iin. Aallonmurtajan taitekohdan rakennusalan rakennusoikeus on suurennettu 2 300 k-m²:stä 2 700 k-m²:iin. Rakennusoikeus on varattu veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintaan. Merenkulkijankujan varressa rakennusalat on muutettu ohjeelliseksi, jotta toteutussuunnittelun yhteydessä voidaan harkita myös vaihtoehtoisia ratkaisuja rakennusten sijoittelussa.

Venesataman vieressä, LS-1-korttelialueella 54322/1 on Saaristolaivojen telakka, johon saa rakentaa 1 700 k-m²korjaushallin, joka voi palvella myös venesatamaa.

Lautakunta katsoo, että kaavaehdotuksen tarjoamat rakentamismahdollisuudet luovat hyvät edellytykset monipuolisen venesatamatoiminnan kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Aallonmurtajan pään käyttö

Rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta lisätty. Kahvilan sijoittaminen paikalle on mahdollista. Marina Vuosaari -ehdotuksessa aallonmurtajan päähän esitetty ravintolatoiminta on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Ruusuniemen edustustilaan tai aallonmurtajan taitekohtaan, jotta palvelut ovat paremmin saavutettavissa läheisen yritysalueen potentiaalisen käyttäjäkunnan kannalta. Aallonmurtajan päähän on yli 1 km lähimmästä yrityskorttelista.

Venesatama-alueen osien varaaminen eri käyttäjille kuuluu liikuntaviraston toimialaan, eikä se ole kaavan yhteydessä ratkaistava asia. Aallonmurtajan pään varaaminen kokonaan vain yhdelle veneseuralle asettaisi muut seurat epätasa-arvoiseen asemaan.

Kevyen liikenteen ohjaaminen ja Ruusuniemen
edustustilan aitaaminen

Kevyt liikenne venesatamaan ohjataan kaavassa Merenkulkijankujaa pitkin. Lisäksi Ruusuniemen edustustilan aitaamista on rajoitettu kaavamääräyksellä niin, että läpikulku tontilla on mahdollista. Lautakunta katsoo, että yleisen kevyen liikenteen kadun tai rasitteen osoittaminen kaavassa Ruusuniemen edustustilan ja rannan väliin olisi ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa, koska se edellyttäisi polun rakentamista rantakallioille. Luonnonmukaiset kalliot tarjoavat nykyisellään virkistyskäyttöön soveltuvan läpikulkumahdollisuuden niille, jotka haluavat kulkea rantaviivaa pitkin.

Ruusuniemen edustustilan korttelin aitaamiskieltoa on tarkennettu seuraavasti:

Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m läheisemmäksi rantaviivaa. Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m korkea.

Korttelin länsisivun aitaaminen on perusteltua, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on mahdollista.

Muistutusten johdosta kevyen liikenteen raitti on merkitty aallonmurtajan tyvestä rantaa pitkin aallonmurtajan taitekohdalle ja edelleen uuden aallonmurtajan päähän asti.

Kaj pitää tärkeänä kaupungin ohjeistuksen kehittämistä lumenkaadon ja roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

10.8.2009 pöydälle pantu asia

SUUTARILAN LASINPUHALTAJANTIEN TONTTIEN VARAAMINEN RYHMÄRAKENTAMISTA VARTEN

Khs 2009-1451

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- varata Suutarilan (40. kaupunginosan) korttelin 40137 tontit nrot 15 - 28 Notocom Oy:lle 31.12.2010 saakka rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten kaupungin omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että Notocom Oy vastaa tonttien toteuttamisesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Suutarilan Riddarsbyn toteutusperiaatteita, ja

- myöntää kiinteistöviraston käyttöön 160 000 euroa (alv. 0 %), talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, käytettäväksi mainittujen tonttien esirakentamiseen.

- merkitä tiedoksi, että YIT Rakennus Oy on ilmoittanut luopuvansa mainittuja tontteja koskevasta tonttivarauksesta, joten yhtiön tonttivaraus on rauennut.

Pöytäkirjanote Notocom Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Notocom Oy:n hakemus 8.5.2009
	Liite 2	YIT Rakennus Oy:n kirje 7.5.2009

Kaj toteaa, että Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m² ja kohteen rakennusoikeus yhteensä 2 478 k-m². Asuntojen keskikoko on 142 as-m².

Kaavalliset lähtökohdat puoltavat tonttien varaamista ryhmärakentamista varten. Rakennuttajakonsulttivetoiset ryhmärakentamishankkeet ovat varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien omakotikohteiden toteuttamisessa, sillä niissä voidaan ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistaa rakentamisen laatutaso ja sekä hankinnat yhteisesti kilpailuttamalla saavuttaa kustannussäästöjä.

Kohde on ollut varattuna YIT Rakennus Oy:lle tällaista toteuttamista varten, mutta yhtiö ilmoitti viime toukokuussa luopuvansa varauksestaan. Kohde esitetään nyt varattavaksi Notocom Oy:lle, joka toimii lähellä sijaitsevan ja parhaillaan valmistumassa olevan ns. Riddarsbyn 20 omakotitalokohteen rakennuttajakonsulttina päätösehdotuksen mukaisin periaattein.

Sovellettavaksi esitettävän mallin mukaan tulevat asukkaat toimivat palvelun tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja toimivat hankkeen rahoittajina. Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän, minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin yksittäisen tontin suoraan tulevalle asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin. Rakennuttajakonsultti vastaa tässä mm. tonttien markkinoinnista ja asukasyhteistyöstä, edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja työmaavalvontatehtävien suorittamisesta ja yhteishankintojen järjestämisestä sekä hankkeen raportoinnista. Kokemukset projektista ovat tätä koskevan väliraportin mukaan pääosin myönteisiä.

Tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan ja täyttämään, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja liejuisen savipatjan päällä. Esirakentaminen, jonka kustannukseksi on arvioitu 160 000 euroa (alv. 0 %), esitetään rahoitettavaksi tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy ilmoittaa luopuvansa Suutarilan Lasinpuhaltajantiellä sijaitsevan 14 omakotitontin tontinvarauksestaan hankalien rakentamisedellytysten ja markkinatilanteen nopean heikkenemisen vuoksi. Lasinpuhaltajantien 14 omakotitonttia esitetään nyt toteutettavaksi rakennuttajakonsulttivetoisena ryhmärakentamishankkeena ja varattavaksi Notocom Oy:lle, jolla arvioidaan Riddarsbyn ryhmärakentamis-hankkeesta saatujen näyttöjen perusteella olevan parhaat edellytykset toimia Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.

Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistonteilla noudatettaisiin soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Riddarsbyn toteutusperiaatteita, jotka on räätälöity suuria, useamman omakotitontin sisältäviä ja ns. hartiapankkirakentajille suunnattuja hankkeita varten.

Varauspäätös ja sen raukeaminen

Kaupunginhallitus varasi 7.4.2008, 508 § Suutarilan korttelin 40137 tontit nro 15 - 28 YIT Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin 31.12.2010 saakka sekä ehdolla, että asuntojen ostajat voivat valita talonsa valmiusasteen ja kehittämishankkeesta laaditaan raportti.

Yhtiöllä oli tarkoitus toteuttaa hanke soveltaen uutta YIT omakotitalokonseptia. Sen tavoitteena on tarjota lapsiperheille uusi tapa hankkia helposti ja vaivattomasti turvallinen sekä kohtuuhintainen omakotitalo. YIT Rakennus Oy toteaa kiinteistövirastolle 7.5.2009 lähettämässään kirjeessä, että se peruu Suutarilan tonttivarauksen koskien tontteja 15 - 28 korttelissa 40137.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m² ja kohteen rakennusoikeus yhteensä 2 478 k-m². Asuntojen keskikoko on 142 as-m².

Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut se, että tulevat uudisrakennukset ovat kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan yhtenäisiä ja ne muodostavat ympäristöä täydentävän rakennusryhmän nykyisen pientaloalueen reunaan. Kaavalliset lähtökohdat puoltavat osaltaan tonttien varaamista ryhmärakentamista varten.

Omakotitonteille on tarjolla vaihtoehtoisia toteutustapoja

Rakennuttajakonsulttivetoiset ryhmärakentamishankkeet ovat varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien omakotikohteiden toteuttamisessa, sillä niissä voidaan ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistaa rakentamisen laatutaso ja hankinnat. Yhteisesti kilpailuttamalla saadaan aikaan jopa huomattavia kustannussäästöjä asukkaan hyväksi.

Kyseessä olevan rakentamismallin avulla on myös mahdollista tarjota lapsiperheille uusi tapa hankkia nopeasti, luotettavasti ja vaivattomasti kohtuuhintainen omakotitalo.

Riddarsbyn toteutusperiaatteet

Kiinteistölautakunta hyväksyi 26.6.2007 Riddarsbyn tonttien toteutusperiaatteet. Niiden mukaisesti rakennuttajakonsultti tiimeineen vastaa kohteen rakennuttamisesta, työmaan työnjohdosta ja paikallisvalvonnasta ja koko projektin vetämisestä kiinteää palkkiota vastaan.

Tulevat asukkaat toimivat palvelun tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja toimivat hankkeen rahoittajina. Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän, minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin yksittäisen tontin suoraan tulevalle asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin.

Konsultin kanssa solmitaan tarvittaessa varaussopimus, johon kirjataan rakennuttajakonsultin toimeksiantoon sisältyvät tehtävät:

- Markkinointi ja asukasyhteistyö

- Edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja työmaavalvontatehtävien suorittaminen

- Työmaapalveluista ja työmaan johtovelvollisuuksista vastaaminen YSE 4 §:n mukaisesti

- Työnjohto-organisaation asettaminen työmaalle

- Rakentamisen jakaminen osa- ja sivu-urakoihin

- Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistoimintasopimusten laatiminen

- Suunnittelu-, urakka- ja hankintasopimusten laatiminen asukkaiden nimiin

- Aikataulu- ja kustannusvalvonta

- Raportointi

Tontit varataan Notocom Oy:lle

Suutarilan Aamukasteenkujan, Sarastustien ja Asteroidikujan varteen on rakenteilla 20 omakotitaloa ryhmärakentamisprojektina, jossa 20 rakentajaperhettä ostaa kaupungin kilpailuttamalta ja valitsemalta Notocom Oy:ltä projektinjohtopalveluna omakotitalonsa rakennuttamisen ”avaimet käteen” -periaatteella. Tästä projektista saadut kokemukset rohkaisevat käynnistämään uusia ryhmärakentamishankkeita ja saatujen näyttöjen perusteella Notocom Oy:llä arvioidaan olevan erittäin hyvät edellytykset toimia Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.

Tontit on esirakennettava

Geoteknisen osaston laatiman rakennettavuusselvityksen perusteella tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja liejuisen savipatjan päällä. Tontteja joudutaan myös täyttämään keskimäärin noin metri.

Esirakentaminen tulisi rahoittaa tonttien esirakentamiskelpoiseksi
saattamista varten osoitetulla rahalla, koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta. Geoteknisen osaston laatima kustannusarvio on
160 000 euroa (alv. 0 %). Tonttien esirakentamisen kilpailuttaa varauksensaaja kaupungin toimeksiannosta. Menettelystä saatiin hyvät kokemukset muun muassa Riddarsbyn kohteessa



Kokousaika	17.8.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	17 210 676,60 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	9 389 272,60 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	9 278 050,80 euroa	(25,86 %)
Yhteensä	35 878 000,00 euroa	(100,00 %)

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n kantelu 6.5.2009
	Liite 2	Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 18.5.2009
	Liite 3	Asianosaisten selvitykset 8.6.2009 ja 9.6.2009
	Liite 4	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 11.6.2009
	Liite 5	Sisäisen tarkastuksen muistio 7.8.2009
	Liite 6	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 11.8.2009

LIITTEET	Liite 1	Kirje kaupunginhallitukselle 3.6.2009
	Liite 2	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 11.6.2009
	Liite 3	Sisäisen tarkastuksen muistio 7.8.2009
	Liite 4	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 11.8.2009