Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Päivi Lipposen kirje Helsingin psykiatrisesta avohoidosta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoispuolisen alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11909)

Käpylän kortteleiden nro 25001 ja 25002 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11907)

Lauttasaaren länsiosan tonttien ja Lemislahden venesatama-alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11914)

Pakilan tontin 34017/18 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11912)

Vartiokylän tontin 45455/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11902)

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Laajasalon raideliikenneratkaisuun

Kannanotto Pro Maunula ry:n ja Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaiden muistutuksiin Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaava-asiassa (nro 11847)

Kannanotto XXXX ja XXXX XXXX:n sekä XXXX XXXX:n muistutuksiin Suutarilan katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen (Henrik Forsiuksen tien alue) asemakaava-asiassa (nro 11814)

Kannanotto Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n, XXXX XXXX:n, Asunto Oy Helsingin Valkaman, Asunto Oy Helsingin Aurinkopuiston ja Asunto Oy Hgin Seasiden muistutuksiin Vuosaaren venesatama-alueen asemakaava-asiassa (nro 11792)

Kannanotto Marina Vuosaari -työryhmän ym. ja Vuosaaren Purjehtijat VP ry:n muistutuksiin Vuosaaren korttelin nro 54304 ym. alueiden (Vuosaaren Merikeskus) asemakaava-asiassa (nro 11789)

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemän etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevan päätöksen vahvistaminen (Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Kiinteistö Oy Helsingin Rajatie 2)

Alueen varaaminen Rotav Oy:lle venepalvelurakennuksen suunnittelua varten (Jätkäsaari, Saukonranta)

Pohjois-Haagan toimistokorttelin nro 29154 varaaminen Peab Oy:lle

Tontin varaaminen Conect Oy:lle palvelu- ja senioritalon suunnittelua varten Espoon Leppävaarassa

Puistolan palvelutalon muutostöiden ja ruokasalin laajennuksen hankesuunnitelma

Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja koskevan vaalimainonnan järjestäminen yleisillä paikoilla

Suutarilan Lasinpuhaltajantien tonttien varaaminen ryhmärakentamista varten

Hankesuunnitelma Vallilassa Nilsiänkatu 3:ssa sijaitsevan Palmenian kiinteistön muuttamiseksi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön

Kaupunginvaltuuston 27.5.2009 tekemän päätöksen täytäntöönpano

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN KIRJE HELSINGIN PSYKIATRISESTA AVOHOIDOSTA

Khs 2009-1025

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Päivi Lipposelle seuraavan terveyslautakunnan lausunnon mukaisen vastauksen Helsingin psykiatrista avohoitoa koskevaan kirjeeseen:

Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikka on yksi Helsingin viidestä psykiatrian poliklinikasta. Itäkeskuksen poliklinikan 17 avohoidon erikoislääkärin vakanssista on täytettynä 13,5. Sairaanhoitajien (27), psykologien (8), sosiaalityöntekijöiden (5) ja toimintaterapeuttien (5) vakanssit ovat täynnä. Psykiatriaosastossa on meneillään avohoidon henkilöstörakennesuunnitelman päivitys ja sen yhteydessä tarkastellaan myös, vastaako itäisen poliklinikan työntekijöiden määrä ja hoidollinen osaaminen kyseisen alueen väestön tarpeita.

Psykiatrisen hoidon toteuttaminen edellyttää potilaan huolellista tutkimusta ja tilanneselvitystä. Hoitoa ohjaavat voimassaolevat hoitosuositukset, potilaan kliininen tutkimus ja potilaan omat voimavarat. Lääkehoitoa käytetään silloin, kun se nykytiedon mukaan on osoittautunut vaikuttavaksi kyseisen potilaan sairaudessa. Psykiatrian poliklinikan potilailla on mahdollisuus psykoterapeuttiseen hoitokontaktiin. Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla on arvostettu henkilökohtaisen hoitosuhteen merkitystä, sillä 80 % käynneistä tapahtuu yksilökäynteinä, mikä on keskimääräistä enemmän. Ulkopuolisilta tuottajilta ostettavaan lääkinnällisenä kuntoutuksena annettavaan terapiaan lähettämiseen on Helsingin kaupungin kaikilla poliklinikoilla yhtenäiset ohjeistukset. Potilaskohtaisia käyntimääriä tarkasteltaessa Itäkeskuksen poliklinikalla on ollut muuhun kaupunkiin nähden hieman keskimääräistä enemmän käyntejä potilasta kohti.

Psykiatrinen avohoito on palvelurakenne, jonka puitteissa tuotetaan erisisältöisiä ja erimuotoisia hoitopalveluja kuten yksilöterapiaa, perhetapaamisia, ryhmäterapiaa, kotikäyntejä, oirehallintakursseja jne. Modernia psykiatrista avohoitoa luonnehtii työn monimuotoisuus, sillä useimmilla erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla on useampia kuin yksi ongelma. Lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy sekä hoidon osaamis- että toteuttamishaasteena. Itäkeskuksen poliklinikalla on meneillään samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavien potilaiden hoidon kehittämishanke, joka toteutetaan yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaaliviraston kanssa. Nuorten aikuisten pahoinvointi ja työelämän ylivoimaisuuden kokeminen ovat suuria yhteiskunnallisia, mielenterveyttä koskettavia haasteita. Vakavimpien mielenterveysongelmien, kuten psykoosien ja vakavan depression, esiintyvyys ei ole tutkimustiedon mukaan lisääntynyt viime vuosina, mutta hoitoon hakeudutaan aikaisempaa useammin.

Potilaiden tutkimus ja hoito ovat poliklinikkatoiminnan ensisijaisia tavoitteita, mutta palvelujärjestelmän kuuluu huomata myös työntekijöiden koulutuksen ja ammatillisen tuen tarpeet. Itäkeskuksen poliklinikan työntekijöillä on samat mahdollisuudet ammatilliseen täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja työhyvinvointitukeen kuin muuallakin. Työhyvinvointimittauksissa Itäkeskuksen poliklinikka on sijoittunut vähintäänkin kaupungin muun avopsykiatrian tasolle.

Helsingissä on vastikään tehty Oulun yliopiston psykiatrian klinikan toteuttama laaja psykiatrisen avohoidon arviointi, jossa Itäkeskus oli yksi erikseen arvioiduista poliklinikoista. Arviointiraportin mukaan Helsingin psykiatrinen avohoito muodostaa hyvin suunnitellun, väestön tarpeisiin perustuvan ja loogisesti rakennetun kokonaisuuden. Työnjako suhteessa yhteistyökumppaneihin on perustellusti järjestetty. Johtamisjärjestelmä on tehokas ja toiminnan suunnittelu proaktiivista. Työssä oleva henkilöstö on hyvin koulutettua, motivoitunutta ja työhön sitoutunutta.

Arvioinnin mukaan toimintaan liittyy kuitenkin ongelmia, joista merkittävä osa liittyy yhteistyökumppaneiden mahdollisuuksiin toteuttaa niille ajateltuja tehtäviä. Psykiatriaosaston avohoito toimii puhtaasti erikoissairaanhoidon lähtökohdista; samaan aikaan Helsingistä puuttuu riittävien resurssien turvin toimiva perusterveydenhuollon mielenterveystyö. Hyvin toimiva Auroran psykiatrinen päivystysyksikkö takaa kiireellisen hoitoon pääsyn kaikkina aikoina ja korjaa tilannetta. Erityisesti erikoislääkäreiden rekrytointivaikeudet heijastuvat kaikkeen psykiatriaosaston toimintaan.

Erikoislääkärivajeen vähentäminen on tärkeä tavoite. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon ammattikuntien keskinäistä työnjakoa tulee tarkistaa ja työn sisältöä kehittää samalla kun turvataan potilaiden tarvitseman tutkimus- ja terapiaosaamisen saatavuus. Itäkeskuksen poliklinikalla on parhaillaan menossa toimintamallin tarkistus, missä yhteydessä selkeytetään tutkimuksen ja hoidon tarjontaa potilaiden tarpeita paremmin vastaavaksi.

Pitkään psykoosia sairastaneiden mielenterveyskuntoutujien tarvitseman psykososiaalisen tuen varmistaminen on avohoidon arvioinnissa tullut esiin tärkeänä kehittämisalueena, jonka järjestämistä on tarkoitus viedä eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Keskeinen kehittämiskohde on perusterveydenhuollon mielenterveystyön vahvistaminen, mikä onkin ollut Helsingin psykiatrian strateginen linjaus. Terveysasemilla on työssä 24 ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa seitsemän (7) psykiatrista sairaanhoitajaa. Toiminnan tulee dynaamisesti vastata palvelujen käyttäjien tarpeita ja seurata koko ajan lisääntyvää tutkimustietoa.

Kirje valtuutettu Päivi Lipposelle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Päivi Lipposen kirje 28.4.2009

./. Vt Päivi Lipponen on (28.4.2009) Khlle osoittamassaan kirjeessä ehdottanut Helsingin psykiatrisen hoidon laadun tutkimista. Kirje on esityslistan liitteenä.

Terveyslautakunta on (16.6.2009) antanut kirjeestä päätösehdotuksen mukaisen lausunnon ja siinä todennut mm., että Helsingissä on vastikään tehty laaja psykiatrisen avohoidon arviointi.

VARTIOKYLÄN TONTIN 45455/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11902)

Khs 2009-1378

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45455 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.5.2009 päivätyn piirustuksen nro 11902 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11902 (Vartiokylän tontti 45455/1)

Ruotsinsalmentie 17

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.5.2009) mm., että tontin vuokramies on hakenut 19.12.2008 tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa nro 8145 tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1986 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja. Tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin länsireunaan on merkitty olemassa olevia vesi- ja viemärijohtoja varten varattu alueen osa.

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa autotalli‑varastorakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 36 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 27.3.2009), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto edellyttää, että rakennus sijoitetaan tontille niin, ettei se vaaranna näkemää risteysalueella ja ettei se muuta merkittävästi ajoyhteyttä tontille. Rakennuksen kunnostus- ja huoltotoimet on lisäksi pystyttävä toteuttamaan tontilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uusi autotalli-varastorakennus tullaan rakentamaan tontin länsireunaan siten, että ajo tontille on nykyisestä paikasta Ruotsinsalmentien päästä. Rakentaminen ei vaaranna näkemää risteysalueella.

Tontin pinta-ala on 714 m² ja kerrosala 179 m².

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.6.–3.7.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa,

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA LAAJASALON RAIDELIIKENNERATKAISUUN

Khs 2008-1648

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että se peruuttaa Helsingin hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen ja tyytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökseen, jolla Laajasalon raideliikennevaihtojen suunnitteluun tulee soveltaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki) mukaista menettelyä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille valituksen peruuttamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen lausunto 1.6.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle: Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeellisuus (asianosaisen kuuleminen)
	Liite 2	Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 24.6.2009 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta (Laajasalon raideliikennevaihtoehdot)
	Liite 3	Kaupungin valitus 3.7.2009 Helsingin hallinto-oikeudelle Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä 24.6.2009, YVA-menettely (Laajasalon raideliikennevaihtoehdot)

Kaj toteaa, että Kvsto päätti 12.11.2009 merkitä tiedoksi Laajasalon raideliikennevaihtojen tarkastelu ‑raportin ja hyväksyä Laajasalon raideliikenteen jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla Kvsto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Valtuuston käsittelyn yhteydessä tehtiin lisäksi kymmenen toivomuspontta.

Khs kehotti täytäntöönpanopäätöksessään 17.11.2008 joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Kvston 12.11.2008 tekemä päätös oli luonteeltaan asian valmistelua ja varsinaiset hankesuunnitelmaa ja tarvittavia kaavoja koskevat päätökset valmistellaan erikseen Kvston päätettäväksi kaupungin johtosääntöjen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä.

Uudenmaan ympäristökeskus otti 6.2.2009 harkittavakseen, tulisiko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994,YVA-laki) mukaista menettelyä. Tällainen tapauskohtainen soveltamispäätös on mahdollista tehdä, jos hankkeella katsotaan olevan YVA-asetuksen hankelistassa lueteltuihin hankkeisiin verrattavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa asiaa on otettava huomioon mm. hankkeen sijainti ja siinä erityisesti historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet.

Khs antoi asiasta lausunnon 1.6.2009, jossa se katsoi, ettei hankkeeseen ole perusteltua määrätä erillistä YVA-menettelyä. Lausunto on

./. liitteenä 1.

Khs perusteli kantaansa mm. sillä, että tarkasteltaessa Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA-tarvetta, voidaan todeta, että YVA-asetuksen 6 §:n 9 kohdan YVA-arviointia edellyttävien hankkeiden liikennettä koskevassa luettelossa raideliikennettä koskevaksi hankkeeksi on nimetty kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen (d-kohta).

Muita YVA-arviointia edellyttäviä liikennehankkeita ovat 9-kohdan mukaan esimerkiksi moottoriliikenne- tai moottoriteiden rakentaminen, neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometriä pitkän yhtäjaksoisen tien rakentaminen, lentokenttien rakentaminen, kun pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä.

Verrattaessa Laajasalon raidejärjestelyä asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin se on koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan asetuksen mainitsemiin hankkeisiin nähden vähäisempi. Kysymyksessä on raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Kruunuvuorenrannan uuteen kaupunginosaan. Soveltuvuus maisemaan tullaan harkitsemaan kansainvälisen suunnittelukilpailun jälkeen ja kaavoitukseen liittyvän menettelyn kautta.

Uudenmaan ympäristökeskus on päätynyt harkinnassaan toisenlaiseen lopputulokseen ja on 24.6.2009 tehnyt päätöksen, jonka mukaan hankkeeseen tulee soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös on liitteenä 2.

Päätöksessään ympäristökeskus viittaa hankkeen rakentamisaikaisiin vaikutuksiin, siltojen ja pengerrysten maisemallisiin vaikutuksiin arvokkaan kulttuuriympäristön alueella, vaikutuksiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään ja yhdyskuntarakenteeseen, vesiliikenteeseen ja vesiympäristöön. Ympäristökeskuksen mukaan hankkeen vaikutuksia ei ole selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä.

Päätöksen valitusaika päättyi 25.7.2009. Khn puhevallan säilyttämiseksi asiassa kaupunginlakimies on toimittanut Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen, jonka sisältö on yhteneväinen Khn aiemman lausunnon kanssa.

./. Valitus Helsingin hallinto-oikeudelle on liitteenä 3.

Kaj toteaa vielä, viitaten Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökseen, että YVA-laki edellyttää, että vaikutusten arviointia ei voida ikään kuin siirtää tulevaan suunnitteluun, kuten kaavoitukseen, vaan vaikutukset olisi pitkälti jo tullut selvittää jonkin muun lain mukaisessa menettelyssä (esimerksiksi kaavoituksessa), jotta lain soveltamisesta voitaisiin välttyä. Ei siis riitä, että tulevassa kaavoituksessa kaikki vaikutukset ja osallistuminen tulisivat perusteellisesti läpikäydyiksi. Lain sanamuotoa on useissa yhteyksissä pidetty epätarkoituksenmukaisena tältä osin, mutta toistaiseksi sitä ei ole muutettu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että YVA-lain mukaista arviointiprosessia ja osallistumista ja kaavoitukseen liittyvää vaikutusten arviointia ja vuorovaikutusta kuljetetaan rinnakkain.

YVA-laki puolestaan vaatii, että lupaa tai muuta vastaavaa päätöstä, kuten kaavaa, ei saa hyväksyä ennen kuin arviointiselostus on tehty ja siitä saatu yhteysviranomaisen eli alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Molemmat menettelyt voidaan kuitenkin varsin pitkälti tehdä samanaikaisesti. Tämä on tärkeää, jotta liikenneyhteys valmistuisi suunnitellussa aikataulussa. Kaj ei edelleenkään ole täysin vakuuttunut siitä, että hanke edellyttäisi YVA-lain mukaista menettelyä. Muutoksenhaku epävarmassa tilanteessa kuitenkin lykkäisi varmuutta tästä vähintään

puolella, ehkä noin puolellatoista vuodella eikä menettelyitä enää voitaisi helposti ajallisesti yhdistää. Sen vuoksi Kaj esittää, että Khs tyytyisi päätökseen ja että valitus peruutetaan.

KANNANOTTO PRO MAUNULA RY:N JA ASUNTO OY PAKILANTIE 17:N ASUKKAIDEN MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN TONTIN 28320/3 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11847)

Khs 2008-2749

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Pro Maunula ry:lle ja Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaavan muutosaehdotus nro 11847)

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 14.5.2009 esittänyt Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2008 päivätyn ja 14.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11847 mukaisena.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa tämän asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen. Kerrosala kasvaa 1 024 m²:stä 2 400 m²:iin. Luku vastaa tehokkuutta e = 0.9. Uusi 5-kerroksinen rakennus on nykyisen rakennuksen takana, jolloin noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee katunäkymää. Rakennuksia yhdistää lasinen osa, minkä johdosta uusi ja vanha osa hahmottuvat selkeämmin omina eri massoinaan.

Jotta pihasta tulisi viihtyisä ja maantasoasunnoista asuttavuudeltaan parempia, on uuden rakennuksen maantasoasuntoihin rakennettava oleskelupiha tai terassi. Vanhan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa rakentaa asuntoja. Pieni maanalaisen pysäköinnin alue on sovitettava nykyisen maaston korkoihin ja sen kansi on istutettava. Tontin kadun puoleinen osa on merkitty istutettavaksi alueen osaksi, jolla on oltava vähintään 1 puu/100 m².

Pysäköintiä on maantasossa, autotalleissa ja istutetun pihakannen alla.

Tontin koko on 2 332 m².

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaat (16 allekirjoittanutta) toteavat (26.2.2009), että asukkaille järjestetyssä (Saton järjestämä) tiedotustilaisuudessa arkkitehti Sari Ruotsalainen määritteli Maunulan keskustaksi Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksen. Jos matka tästä kaava-alueelle n. 500 m on tehokkaampaa asuntorakentamista, lienevät kaikki samasta risteyksestä 500 m:n säteellä olevat alueet keskustaa.

Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksestä avautuu kohti pohjoista yli 500 m:n matkalta yhtenäinen näkymä: ostoskeskus, vinottain olevat rakennukset kummallakin puolella Pakilantietä sekä kadun ja rakennusten väliset viheralueet. Kaupunki on hiljattain peruskorjannut Pakilantien länsipuolen asuintalot ja kadun varren puistot. Korjauksen yhteydessä kaupunki ei nähnyt täydennysrakentamistarvetta. Lähes samanaikaisesti, kun Sato hakee omista taloudellisista lähtökohdistaan kyseistä kaavamuutosta, kaupunkisuunnitteluvirasto onkin tehokkaamman asuntorakentamisen kannalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Maunulan alueelle viime vuosina useita kaavamuutoksia, joista vasta Lampuotilantien pientaloalue on rakennettu. Maunulan koillisosan ja Pakilan eteläreunan pientaloalueen kaavoituksessa ei kaupunki katsonut aiheelliseksi käyttää yleiskaavan suomaa rakennusoikeutta kokonaan. Jos tehokkaampaa asuntorakentamista välttämättä kaivataan, olisi sen kohdistuttava suunnitteilla oleville alueille.

Nyt tehdyssä suunnitelmassa tuhottaisiin Pakilantien puoleinen viheralue pysäköintipaikkojen ja maanalaisen pysäköintihallin tieltä. Tämä sekä aitaa muistuttava kadun varren puurivistö eivät kohota kadun varren ilmettä, kuten kaupunki esittää. Uusi rakennus on suunniteltu tontin toiselle nykyisen rakennuksen takana olevalle aurinkoiselle viheralueelle. On vaikea ymmärtää, miten kaikkien viheralueiden poistaminen mahdollistaisi viihtyisän asuinympäristön. Pihalle ei jää viheraluetta, joka soveltuisi yhteiseen käyttöön, seurusteluun tai liikkumiseen.

Aikoinaan lapsiperheille rakennetun Maunulan ikärakenne on vinoutunut yli 65-vuotiaitten suuntaan. Vanhuksille suunnattuja asuintaloja on Suursuolla jo useita. Liiallinen vanhusten keskittäminen ja eristäminen muista ikäryhmistä ei elävöitä kaupunkikuvaa eikä ole hyvän yhdyskuntasuunnittelun merkki.

Muutosehdotus ei sovi rakennusmassaltaan maunulalaiseen väljään 1950-luvun asemakaavaan. Muistuttajat eivät hyväksy asemakaavan muutosta maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja erityisesti 1, 3 ja 4 kohtien sekä 54 §:n 2 ja 3 kohtien tavoitteiden vastaisena.

Pro Maunula ry selostaa muistutuksessaan Maunulan suunnittelun ja rakentamisen vaiheita ja toteaa (27.2.2009) mm. seuraavaa: Maunula rakentui kahdessakymmenessä vuodessa sellaiseksi elinvoimaiseksi asumalähiöksi, jollainen se nyt on. Näitä uusia asuinalueita, lähiöitä, suunniteltiin ja rakennettiin 1950–1960-luvuilla useita: Herttoniemi, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Munkkivuori jne.. Näistä lähiöistä Helsingissä on vain Maunula säilynyt sellaisena kuin Hilding Ekelund sen aikoinaan visioi. Maunula edustaa rakennuksineen, pihoineen ja julkisine kaupunkitiloineen korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Siinä ilmenevät toisen maailmansodan jälkeisen sosiaalisen asuntorakentamisen ihanteet. Alue ilmentää lähiörakentamisen varhaisia vaiheita. Se on helsinkiläisen asuntorakentamisen ja asuttamisen historiaa parhaimmillaan.

Pro Maunula katsoo, että viisikerroksinen uudisrakennus pilaa täysin Maunulan vanhan kulttuurimaiseman. Vanhaa ja uutta osaa yhdistävä "2000-luvun lasikaappi" ei istu 1950–1960-lukujen kaupunkikuvaan. Asukkaille ei juuri jää oleskelupihaa, koska uudisosaan on maantasoasunnoille rakennettava oma piha. Tällaiset ratkaisut eivät kuulu 1950‑luvun kerrostaloratkaisuihin. Kadun varteen ehdotettu puurivi ei istu Pakilantien yleisilmeeseen: Pakilantie ei ole bulevardi vaan luonnonläheisen asuinalueen kokoojakatu. Lisäksi viereiset talot menettävät valoisat pihansa, koska esitetty lisärakennus varjostaa ne täysin.

Maunulan väestörakenne on vääristynyt. Jo nyt yli 26 % asukkaista on yli 65-vuotiaita. Maunula ei tarvitse enempää vanhusväestöä vaan lapsiperheitä, jotka tuovat uutta vireyttä palveluille.

Pro Maunula ry viittaa kaupunginmuseon lausuntoon, jossa todetaan, ettei uutta rakennusta ole mahdollista sijoittaa erilleen vanhasta rakennuksesta tontin pienuuden takia. Pro Maunulan mielestä tontti on silloin liian pieni täydennysrakentamiseen.

Muistutuksessa todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat mm. riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm.

1 turvallisten, terveellisten, viihtyisän, sosiaalisesti toimivien ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista.

2 rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

3 luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

4 ympäristösuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimukset:

2. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiseksi. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

3. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioiden. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole huomioitu Museoviraston lausunnossa 20.10.2005 n:o 51/600/2005, ympäristöministeriön päätöksessään 6.6.2006 n:o YM 2/531/2006 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessään 7.11.2006 dnro UUS-2005L722-27 (liitteet 1–3) esittämiä kantoja ja ohjeistuksia. Päätösten sisältö lyhyesti: Alueella on kokonaisuudessaan rakennussuojelulain 2 §:n 1 tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Keskeisimmällä osalla on myös valtakunnallista merkitystä. Alueen kehitykseen liittyy tärkeitä historiallisia, sosiaalisia, rakennusteknisiä ja arkkitehtonisia näkökohtia. Alueen merkitys on huomioitu myös maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Asemakaavoituksessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista, erityisesti kulttuuriperintöä koskevat erityistavoitteet. Lisäksi tulee huomioida valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen sen luonteenomaiset piirteet huomioon ottaen. Kaupungin on ratkaistava suojeluasiat asemakaavalla.

Muutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja 54 §:n sekä rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen. Khn on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin alueen suojelemiseksi. Muutosehdotusta ei tule hyväksyä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.5.2009) vastineenaan muistutuksiin seuraavaa:

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Nykyisen rakenteen täydentäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen äärellä on kestävän kehityksen mukaista asuntorakentamista.

Kaavamuutos ei heikennä alueen viihtyisyyttä, terveellisyyttä tai turvallisuutta eikä ole maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja 54 §:n tai rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen. Kaavamääräyksin pyritään takaamaan miellyttävä, vehreä ja laadukas ympäristö jatkossakin.

Pro Maunula ry:n muistutuksessa viitataan rakennussuojelulain 2 §:n 1 kohtaan: Tässä laissa tarkoitetun suojelun kohteita ovat sellaiset rakennukset, rakennusryhmät ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus.

Pro Maunula ry on esittänyt ympäristöministeriölle Suursuon ostoskeskuksen suojelua ja Uudenmaan ympäristökeskukselle koko Maunulan suojelemista rakennussuojelulailla. Päätöksissä todetaan, että suojelukysymykset on ratkaistava asemakaavoituksen yhteydessä eikä suojelua rakennussuojelulain nojalla ole katsottu tarpeelliseksi.

Maakuntakaavassa Sahamäen alue Maunulan kaakkoisreunassa ja yleiskaavassa koko Maunulan 1950-luvulla rakennettu eteläosa Sahamäen alue mukaan lukien on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jolle ollaan parhaillaan laatimassa suojeluasemakaavaa.

Pakilantie 17:n ympäristö ei kuulu em. alueisiin. Asemakaava ei näin ollen ole muistutuksissa esitetyllä tavalla lainvastainen.

Maunulassa on kaksi kaupallista keskusta: 1950-luvulla nk. Saunabaarin viereen syntynyt keskusta Metsäpurontien varrella ja myöhemmin rakentunut Suursuon ostoskeskus Pakilantien ja Rajametsätien risteyksessä. Suursuon ostoskeskuksen paikalle on suunnitteilla kerrostaloja kivijalkaliikkeineen, iso päivittäistavaramyymälä, pienempiä liikkeitä sekä kirjasto ja työväenopisto kadun vastakkaiselle puolelle. Kivijalkaliikkeitä on myös risteyksen pohjoispuolella Pakilantien varren asuinkerrostaloissa. Pakilantietä kulkee useita bussilinjoja sekä bussi-Jokeri, jonka tilalle suunnitellaan parhaillaan raide-Jokeria.

Kaavamuutostontin komean asuinrakennuksen noppamaisuutta on haluttu korostaa rajaamalla uusi rakennusala erimuotoiseksi: kapeaksi ja pitkänomaiseksi. Lisäksi uuden ja vanhan rakennuksen liittyminen toisiinsa on haluttu tehdä keveäksi määräämällä väliin lasinen rakennusosa. Yhden kerroksen nykyistä korkeampi laajennusosa on nykyisen rakennuksen takana, jolloin noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee katunäkymää muutoksen jälkeenkin. Kaavamuutosehdotusta on muistutusten ja lausuntojen jälkeen muutettu madaltamalla rakennuksia yhdistävä lasiosa kerroksella, enintään vanhan rakennuksen korkuiseksi. Näin vanhan osan noppamaisuus korostuu.

Suunnitelmassa tontin oleskelualueet pienenevät, mutta eivät häviä. Hyvin suunniteltuna nykyistä pienempi piha voi olla viihtyisä, valoisa ja tarjota ulko-oleskelupaikkoja. Maantasokerrokseen suunnitellut asunnot, joihin liittyy oleskelupiha tai terassi, monipuolistavat asuntotarjontaa ja luovat viihtyisyyttä lähiympäristöön. Määräys Pakilantien varren puurivistä on muistutusten johdosta korvattu puilla istutettavalla alueenosalla, jolla on oltava vähintään 1 puu/100 m². Näin puut voivat sijaita vapaasti kuten tähänkin asti.

Muutosehdotuksessa ei edellytetä vanhusten asuntojen rakentamista vaan tontti on merkitty asuinkerrostalojen tontiksi (AK), joka sallii kaiken ikäisille suunnatun asuntorakentamisen. Sato on suunnitellut tontille kaavamerkinnän mahdollistamaa senioriasumista. Maunulan keskustan tuntumassa on erinomaiset vanhusten palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Senioriasuntojen rakentaminen näiden palvelujen läheisyyteen on perusteltua. Maunulan koillisosan ja Pakilan eteläreunan hiljattain kaavoitetulle alueelle on tulossa pientaloja 600 asukkaalle, pääasiassa lapsiperheille. Jos Maunulan keskustan asemakaava tulee voimaan, nykyisen ostoskeskuksen paikalle tulevat tontit ovat nekin asuinkerrostalotontteja (AK), joilla on lisäksi liiketiloja.

Kaj toteaa, että korkein hallinto-oikeus on 23.6.2009 päätöksellään hylännyt valitukset ja pysyttänyt voimassa Kvston (25.4.2007) ja Helsingin hallinto-oikeuden (19.6.2008) päätökset Maunulan keskustan asemakaavan nro 11326 osalta.

Kaj:lla ei ole muuta lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO XXXX XXXX JA XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX XXXX:n MUISTUTUKSIIN SUUTARILAN KATU- JA PUISTOALUEEN SEKÄ YLEISEN PYSÄKÖINTIALUEEN (HENRIK FORSIUKSEN TIEN ALUE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11814)

Khs 2008-1935

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX ja XXXX XXXX:lle sekä XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	XXXX ja XXXX XXXX:n muistutus (Suutarilan katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotus 11814)
	Liite 2	XXXX XXXX:n muistutus (Suutarilan katu- ja puisto sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotus nro 11814)

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.8.2008 hyväksynyt 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki, Siltamäki) katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuvat uudet korttelit 40222 ja 40223) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn ja 16.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11814 mukaisena.

Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen länsilaidalla Henrik Forsiuksen tien varrella.

Henrik Forsiuksen tien länsireunaan on suunniteltu 2–2 ½-kerroksista rivitalo- ja omakotiasumista täyttökumpareen laitaan. Kadun pohjoisosaan on sijoitettu 3 rivitalorakennusta ja eteläosaan 8 erillispientalotonttia. Pysäköinti toteutetaan maantasoisena. Ajoyhteys tonteille järjestetään Henrik Forsiuksen tieltä.

Rivitalotontin kokonaiskerrosala on 1 800 m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0.47. Erillispientalotonttien kerrosala on 160 m²/tontti ja tehokkuus keskimäärin n. e = 0.32. Kaikkiaan uutta asuinkerrosalaa on 3 080 m².

Korttelit kaventavat nykyistä puistoaluetta jonkin verran. Rivitalojen kohdalla puisto kaventuu n. 7 m ja erillispientalojen kohdalla n. 17 m. Puistoalueen eteläosassa oleva koirapuisto siirretään uuteen paikkaan suunnittelualueen eteläpuolella olevalle puistoalueelle. Erillispientalotonttien länsipuolelle rakennetaan uusi ulkoiluyhteys, joka jatkaa täyttökumpareen yli menevää ulkoilutietä urheilupuistoon. Uusi ulkoiluyhteys myös rajaa pientalotonttien pihat puistosta.

Suunnittelualueen pohjoislaitaan Tullikirjurintien varteen jää edelleen varaus lähinnä teollisuustontteja palvelevaa yleistä pysäköintialuetta varten. Pysäköintialuevaraus on jonkin verran nykyistä aluevarausta pienempi.

Henrik Forsiuksen tien katualue kapenee nykyisestä 32 m:stä kapeimmillaan n. 16 m:n levyiseksi. Uusi katu on 1+1-kaistainen. Kadun länsireunassa kulkee jalkakäytävä. Jalkakäytävän ja ajokaistan välissä on puuistutuksia sekä pitkittäispysäköintiä. Itäreunassa on yhdistetty pyörä- ja jalankulkutie. Suojatiet on suunniteltu rakennettaviksi pääasiassa korotettuina.

Kaava-alueen pinta-ala on 27 815 m², josta rivitalojen ja muiden asuinrakennusten korttelialuetta on 3 817 m², erillispientalojen korttelialuetta 4 015 m², yleistä pysäköintialuetta 572 m², puistoaluetta 9 930 m² ja katualuetta 9 481 m²

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

XXXX ja XXXX XXXX toteavat (29.10.2008) mm., että he vastustavat ja syvästi paheksuvat kaupungin uutta tyyliä, jossa vuosia/vuosikymmeniä vanhoja hoidettuja, istutettuja puistoalueita, viher- ja metsäalueita aletaan kaavoittaa rakentamiseen, ns. täydennysrakentamisen varjolla. He paheksuvat lisäksi, että kaupunki maanomistajana antaa näille uusille alueille suuremmat tonttitehokkuusluvut kuin vanhalla alueella rakennettaviin, myös uudisrakennuksiin, on mahdollista hakea. He pelkäävät, että tässä kaavoittamistrendissä voi käydä niin, että osa helsinkiläisistä äänestää jaloillaan ja muuttaa kehyskuntiin vain siksi, että heidän kaipaamansa vähäinenkin kosketus luontoon rakennetaan täyteen ”yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi”.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että kyseessä olevalla kaava-alueella nykyistä puistoaluetta muutetaan asuinrakentamiseen yhteensä vain 2 350 m². Pääosa uusista tonteista (4 614 m²) sijoittuu nykyiselle Henrik Forsiuksen tien kavennettavalle katualueelle. Puistoalueen pienentymistä ei tässä tapauksessa voi pitää merkittävänä.

Asuntojen täydennysrakentamisen tarve ei koske vain Tapulikaupunkia, vaan koko Helsinkiä. Kvsto on 13.2.2008 hyväksynyt Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017, jossa vuosittainen asuntotuotantotavoite on nostettu 5 000 asuntoon/vuosi. Tämä edellyttää satamalta vapautuvien alueiden kaavoituksen lisäksi myös nykyisen yhdyskuntarakenteen harkittua tiivistämistä.

Henrik Forsiuksen tien varteen suunniteltujen erillispientalojen kerrosala on 160 k-m² ja tonttitehokkuus e = 0.32. Nyt kaavoitettavilla tonteilla, jotka sijaitsevat kaupunkimaisesti kokoojakadun varrella, korkeampi tehokkuus on hyväksytty suunnittelun lähtökohdaksi alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.9.2006). Asemakaavan muutosehdotus määrittelee näillä uusilla tonteilla hyvin tarkasti rakennusten sijoituksen, ulkomuodon, suhteen viereisiin rakennuksiin sekä rajautumisen katuun ja puistoon. Koillis-Helsingin olemassa olevilla vaiheittain rakentuneilla pientaloalueilla on asemakaavoissa enimmäistehokkuudeksi määritelty e = 0.25. Näillä alueilla asemakaavojen määrittelemä tonttikohtainen suunnittelun ohjaus on kuitenkin vastaavasti selvästi vähäisempää kuin kyseessä olevalla kaava-alueella. Tonttien tehokkuuden nostoa olemassa olevilla alueilla voidaan harkita vain alueellisesti laadittavilla asemakaavan muutoksilla, jolloin suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia, voidaanko tehokkuutta nostamalla edelleen turvata asuinalueen viihtyisyys, pientaloalueelle luonteenomainen tietty yksityisyyden tarve sekä nykyisten tontinomistajien tasapuolinen kohtelu.

XXXX XXXX toteaa (3.11.2008) mm., että Tullikirjurintien talojen huomiointi on kaavahankkeessa ilmeisesti unohdettu kokonaan. Mäen vieressä olevat talot tulevat rakennettavien talojen näköpiiriin, jolloin pihapiirissä oleilu ei ole enää vapaata ja suojaisaa, kuten nyt on mahdollista. Vapaat näkymät Tullikirjurintien mäeltä ja itäpuoliselta kerrostaloalueelta menetetään. Hän on myös huolissaan täytemäen mahdollisesti sisältämistä myrkyistä ja muista epäpuhtauksista.

Muistuttaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momenttiin, jossa todetaan, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että asemakaavan laatimisvaiheessa on tutkittu mm. alueleikkauksia laatimalla uudisrakentamisen vaikutuksia mm. Tullikirjurintie 4:n asukkaiden olosuhteisiin. Lähimmistä uudisrakennuksista on n. 70 m matkaa olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennusten väliin jää lisäksi täyttömäki, joka on merkitty kaavassa puistoksi. Uudisrakentamisen aiheuttamaa häiriötä asumisrauhaan voi kaupunkiolosuhteissa pitää varsin vähäisenä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä täytemäen täytemaasta otettiin kairausten yhteydessä maanäytteet myös maaperän pilaantuneisuuden arviointia varten. Näytetutkimusten perusteella täytemaa-alueella ei ole pilaantunutta maaperää. Lähiympäristön puistojen ja virkistysalueiden riittävyyden osalta lautakunta toteaa, että Tullikirjurintie 4:n tonttia ympäröivät niin etelä-, itä- kuin länsipuolelta yhtenäiset puistoalueet, jotka jatkuvat etelässä aina Puustellinmetsään asti.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO HELSINGIN AURINKOLAHTI-SEURA RY:N, XXXXX XXXX:N, ASUNTO OY HELSINGIN VALKAMAN, ASUNTO OY HELSINGIN AURINKOPUISTON JA ASUNTO OY HGIN SEASIDEN MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN VENESATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11792)

Khs 2008-1564

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:lle, XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Helsingin Valkamalle, Asunto Oy Helsingin Aurinkopuistolle ja Asunto Oy Hgin Seasidelle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Muistutukset (Vuosaaren venesataman asemakaavan muutosehdotus nro 11792)
	Liite 2	Illustraatio (Aurinkolahden venesatama lintuperspektiivistä ja näkymä Aurinkolahdenaukiolta)

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 29.1.2009 hyväksynyt Vuosaaren vesialueen asemakaava- sekä venesatama-, uimaranta- ja vesialueen asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 29.1.2009 muutetun piirustuksen nro 11792 mukaisena.

Kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007 päätöksen perusteella. Khs päätti silloin hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m²:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.

Asemakaavan muutosehdotuksessa yksikerroksinen, kapea rakennus sijoittuu venesataman itäsivulle. Rakennuksen länsipuolelle on osoitettu kulku aallonmurtajalle, mikä pienentää rakennusalaa aiempaan nähden. Rakennusoikeus pienenee 200 k-m² (voimassa olevassa kaavassa 500 k-m²) ja on kaavaehdotuksessa 350 k-m². Julkisivumateriaalien on oltava puuta, lasia, terästä ja luonnonkiveä. Ulokkeita sallitaan itä- ja eteläsivulle. Venesataman tasolta tulee porras alas hiekkarannalle. Satama-altaaseen saa sijoittaa laiturin uintia varten.

Rakennuspaikka on venesataman, uimarannan ja kävelyreittien solmukohdassa. Sijainti palvelee parhaalla mahdollisella tavalla eri käyttäjäryhmiä. Rakennus on Vuosaaren keskustasta rantaan johtavan puistoakselin uloimpana kärkenä, mutta sivussa siten, että näkymä merelle on avoin. Sijainnin merellisyys voidaan kokea rakennuksen sisätiloihin asti.

Kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon kannalta erittäin tärkeä paikka. Rakennuksen tulee soveltua Aurinkolahden kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry mainitsee (4.9.2008) mm., että asemakaavaehdotus tulee hylätä ja päättää, että kaava laaditaan uudelleen siltä pohjalta, että paikalle saa rakentaa enintään 100 k-m² käsittävän paviljonkimaisen kahvilarakennuksen.

Seura katsoo, että kaavaehdotus poikkeaa Khn kaavamuutosta koskevasta päätöksestä, koska kerrosala on Khn päätöksen ylärajalla, kaavassa on iso välinevuokrausalue ja terassi esitetään ravintolan ulkopuolelle. Terassien ja huoltoajon salliminen yleiselle jalankululle varatulla alueella varaisi alueen ravintolalle. Lähtökohtana tulee olla vapaa pääsy meren ääreen riittävän laajalla alueella. Ahtaalle niemelle ei kaikkia palveluja voida rakentaa. Maisemallista tarkastelua ei sanottavasti ole tehty. Ajoneuvoliikenne kulkee kyseenalaisesti kevyen liikenteen joukossa. Pysäköintipaikat eivät näy rakennukselle, joten vierailijat eivät niitä käytä. Ilmeistä on, ettei liikennesuunnittelijaa ole kuultu lainkaan. Kaavoittajalla on parempi halu kuunnella venekerhoa kuin asuntoyhtiöitä ja kaupunginosayhdistystä. Väite, että kaavaluonnosta esiteltäessä rakentamista vastustaneet ja puoltaneet mielipiteet olisivat olleet tasavahvasti esillä, ei pidä paikkaansa.

XXXX XXXX toteaa (5.9.2008) mm., että kaavan valmistelussa on jätetty pääosin selvittämättä ja korjaamatta muistuttajan aiemmin esittämät epäkohdat, ja pyytää, että Khs selvittää itse tai velvoittaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään ja korjaamaan epäkohdat. Mielipiteessä kiinnitettiin huomiota tavoitteenasettelun virheellisyyteen suhteessa Khn 11.6.2007 päätökseen, vaihtoehtojen puutteelliseen vertailuun, virheelliseen mielipiteiden jakautumisen esittämiseen, rakennuksen koon perustelujen puutteisiin, käyttötarkoitusten puutteelliseen perustelemiseen, virkamiesten esteellisyyteen, mielipiteiden perustelujen puutteelliseen esittämiseen, paviljongin muuttumiseen rakennukseksi ja kaupunkisuunnitteluviraston motiiveihin.

Viraston tavoitteena näyttää olevan, että Aurinkolahden venekerhon johto saisi käyttöön Aurinkolahden hienoimman paikan silläkin uhalla, että maisema tuhotaan. Tavoitteen saavuttamiseksi muutosehdotus on laadittu harhaanjohtavasti. Muistuttaja katsoo, että

- virasto unohtaa mainita, että edellinen rakennushanke kaatui Khssa vuonna 2007 asukkaiden ja yleisön vastustukseen.

- virasto on maininnut suullisissa mielipiteissä esitetyt asiat ainoastaan netissä. Onko suunnittelija lisännyt muistioon puoltavan kannanoton itse? Khn tulee velvoittaa virasto lisäämään selostuksen kaavapäivystyksestä muutosehdotuksen tekstiin.

- kaavapäivystyksessä ja mielipiteissä vaadittiin järjestämään venesataman suunnittelusta samanlainen tilaisuus kuin Mustavuoren kaavasta. Khn tulee velvoittaa virastoa mainitsemaan vaatimus tekstissä, järjestämään sellaisen tai perustelemaan, miksi sitä ei järjestetä.

- liikenteen ja pysäköinnin kohdalla yritetään johtaa harhaan. Huoltoajossa on kysymys merkittävästä ongelmasta alueella, jossa sitä ei ole ollut käytännössä lainkaan, koska nykyiset liiketilat huolletaan katujen ja pihan puolelta. Luvattoman pysäköinnin ongelma tulee suunnitellun rakennuksen läheisyyteen. Virasto yrittää jälkikäteen keksiä perusteita tehdylle ratkaisulle ja viittaa Juhannusruusunkuja 6:n pysäköintitonttiin ja kadunvarsipysäköintiin vasta nyt, ei luonnosvaiheessa.

- mitoitusvertailussa kaupunkisuunnitteluvirasto yrittää syöttää pajunköyttä ja pitää asukkaita pilkkanaan. Vertailukohteet sijaitsevat metsässä, joten niitä ei voi verrata kyseessä olevan rakennuksen kanssa.

- esittäessään mielipiteitä kaupunkisuunnitteluvirasto jättää vastustavista kannanotoista voimakkaimmat perusteet pois. Tekstiä tulee korjata ja esittää muistuttajan keskeiset argumentit:

1 On pyrittävä asukkaiden ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, eikä huonoa ratkaisua saa perustella sillä, että vanha kaava oli vielä huonompi.

2 Rakennuksen haitat ovat selvästi isommat kuin mahdolliset edut. Satama- tai huoltorakennuksen sijoittamista kyseiseen paikkaan voidaan verrata siihen, että keskelle Senaatintoria olisi sijoitettu bensa-asema sillä perusteella, että keskustassa on vähän bensa-asemia ja pitää ajatella myös autoilijoiden tarpeita.

Khn tulee kehottaa virastoa myöntämään, että rakennus vaikuttaa maisemaan kielteisesti. Esitetyt maisemalliset perusteet tai uimarannan väitetyt tarpeet eivät riitä perusteeksi asukkaiden ainutlaatuisen ympäristön tuhoamiseen. Pitääkö paras paikka tuhota, koska sijoittaminen toisaalle olisi uusille naapureille ennakoimaton yllätys? Nurmikolla As. Oy Helsingin Seaside ja Helsingin Horisontti takapihoilla (= alue Aurinkoranta 2 ja 6 välissä) rakennus ei tulisi vaikuttamaan ainakaan kielteisesti.

Jääviydestä virasto toteaa: ”Asiaa koskeva aikaisempi valmistelu ei tee suunnittelijoita tai päättäjiä jääviksi. Hankkeessa ei ole koplauksia.” Vastaus on kestämätön. Pyydän, että Khs käsittelee jääviysasiaa ja selvittää kaupunkisuunnitteluviraston ym. kaupungin virkamiesten suhteita Aurinkolahden venekerhon takana oleviin tahoihin.

Virasto on ajanut kerhon kaatunutta hanketta salassa yleisöltä, mitään tiedottamista tai kuulemista ei järjestetty. On epäselvää, miten Aurinkolahden venekerho oli tullut kuvioihin mukaan. Mitä oli kaupungin ja yritysten yhteistyö Aurinkolahdessa, ja miten kumppanit oli valittu?

Virasto muuttaa rakennuksen ominaisuuksia koko ajan asukkaille epäedullisemmaksi. Alueella olleissa mainostauluissa esillä olleissa kuvissa oli paviljonki, nyt paviljongista ei puhuta. Kaavaluonnoksessa rakennukselta edellytettiin korkeatasoista arkkitehtuuria ja mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä. Illustraatiossa on pitkä puinen parakki, joka peittää pyöreän osan. Aikaisemmin esillä olleissa kuvissa rakennus oli pyöreä.

Kaavaan ehdotetaan rakennuksen lisäksi ulokkeita, jotka yhdessä rakennuksen kanssa vievät isomman pinta-alan kuin vanhan kaavan 550 m².

Puoltaessaan edellistä (sittemmin kaatunutta) rakennushanketta kaupunkisuunnitteluvirasto 1.11.2006 esitti, että asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin ja voivat katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Havainnekuvan rakennus näyttää olevan niin korkea, että sen katto saattaa nousta yli asuntojen toisen kerroksen tason (5 m).

Muistuttaja pyytää, että mikäli rakennusoikeus yleensä vahvistetaan, niin kaavalta edellytetään seuraavaa:

1 Rakennus määritellään paviljongiksi, kuten aluetta mainostaessakin, ei satama- ja huoltorakennukseksi. On määriteltävä paviljongin edellytykset, sen mukaan mitä paviljonki suomen kielessä tarkoittaa.

2 Rakennukselta edellytetään läpinäkyvyyttä, käytännössä lasisia ulkoseiniä.

3 Rakennuksen on oltava pyöreä, ja mahduttava niemekkeen kärjessä olevaan pyöreähköön alueeseen, kuten oli esitetty illustraatiokuvissa aluetta mainostettaessa ja asuntoja myydessä.

4 Kaavaan ei saa lisätä mitään sellaista, mitä ei ole ollut vanhassa kaavassa, kuten ulokkeita ym. Ainoana muutoksena vanhaan kaavaan saa olla rakennuksen pinta-alan pieneneminen sekä mahdollisesti sen muodon muuttaminen.

5 On varmistettava, että rakennus vastaa korkeudeltaan todellista yksikerroksista rakennusta ja mahtuu katuvalojen alle, eli ei saa olla 3,5 m korkeampi.

6 Rakennusta toteutettaessa edellytetään suunnittelukilpailua, jonka yhteydessä on järjestettävä yleisön ja asukkaiden kuuleminen. Kilpailu on järjestettävä varausvaiheessa.

7 On varmistettava, ettei rakennukseen todellakaan käytetä kaupungin varoja missään muodossa, ei edes lainamuodossa.

Asunto Oy Helsingin Valkama esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Luontoelementit, maisemakokonaisuus ja avoin merimaisema tulee säilyttää. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä ristiriitaisesti korostettiin käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen kaikkea veneilijöitä. Alueella on useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti 54273/3 on kaukana ja vain liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne vaarantaisi nykyisten terassien ja jalankulkijoiden turvallisuuden. Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla myös liikuntarajoitteisilla vapaa pääsy. Rakentaminen on As Oy Helsingin Valkamalle maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste. Muistutuksen liitteenä on kopiot osakkaiden Maaspuro ja Miettinen-Bellevergue sekä Aurinkolahti-Seuran kaavan luonnosvaiheessa jättämistä mielipiteistä. As Oy Valkama yhtyy näihin muilta paitsi kerrosalaa koskevilta osiltaan. Edellä mainittujen lisäksi liitteissä kiinnitetään huomiota uuden ravintolan halvalla oluella kilpailemiseen, meluhaittaan, häiriökäyttäytymiseen ja luotojen linnuston vaarantumiseen. Rantabulevardilta löytyy venekerholle useampia kokoontumis- ja kerhotiloja. Huomioitava on lisäksi, että n. 500 m itään on suunnitteilla uimarannan palvelukeskus, joka jakaa uimarannan käyttäjien tarpeet tasapuolisesti. Useita palkintoja saaneen Aurinkolahden tulee istua ympäröivään suojeltuun alueeseen. Alueen muut venekerhot istuvat maisemaan, eivät aiheuta häiriötä ja ovat pienimuotoisempia. Kanoottien vuokraustoimintaa ei tule hyväksyä. Satamaan ei tule rakentaa tankkausaluetta. Huoltoautot eivät pysty kääntymään niemellä. Rakennus peittäisi näkymän merelle Aurinkolahden puistotien – Ivan Falinin puiston linjasta.

Asunto Oy Helsingin Aurinkopuisto esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Mikäli jotain on rakennettava, sen tulee olla enintään 100 m²:n suuruinen kaikille ulkoilijoille tarkoitettu korkeatasoinen kahvilarakennus. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä ristiriitaisesti korostettiin käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen kaikkea veneilijöitä. Alueella on useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti 54273/3 on kaukana ja vain liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne vaarantaisi nykyisten terassien ja jalankulkijoiden turvallisuuden. Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla myös liikuntarajoitteisilla vapaa pääsy. Aurinkolahdessa asuntoihin on rakennettu jokaiselle oma sauna. Kylpeminen ja peseytyminen ei edellytä alueen näyttävimmälle paikalle saunaa.

Asunto Oy Hgin Seaside muistuttaa (8.9.2008) mm. aiemmasta muistutuksestaan, että kaava on ylimitoitettu eikä rannalle ole tarpeen mahdollistaa mitään uusia rakennuksia eikä rasitteita ylimääräiselle liikenteelle. Aiemmassa muistutuksessaan 11.2.2008 yhtiö vaati koko rakennusoikeuden poistamista, vapaata kulkua kärkeen liikuntaesteisille ja heille sopivia ongintapaikkoja. Venekerho sijoittukoon viereiselle laiturialueelle. Rannan tuntumassa on jo ravintoloita. Uusi ravintola muodostaisi vuokrattavan saunan kanssa halvalla oluella kilpailevan laajalle kuuluvan ja näkyvän häiriöpisteen. Umpinainen pitkähkö rakennus peittäisi pyöreän ravintolan. Kanoottivuokraus olisi romuvarasto. Liikenne muodostaisi turvallisuusongelman Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannalla. Asiakkaat pysäköisivät laittomiin paikkoihin. Yhtiö esitti kaava-alueelle johtavan laiturialueen muutettavaksi vain jalankulkua sallivaksi. Yhtiö katsoi niemen rakentamisen olevan sille maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.1.2009) mm., että kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007 päätöksen perusteella. Khs päätti hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m²:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.

Maisemallinen tarkastelu on tehty. Rakentamisella ei ole kielteistä vaikutusta maisemaan. Virasto selvitti asiaa teettämällä illustraatiot, jotka osoittavat, että alueelle voidaan sijoittaa tyylikäs ja laadukas rakennus 350 k-m²:n kokoisena. Voimassa olevan kaavan 550 m²:n kerrosalaa ei ole tarkoituksenmukaista pienentää enempää, jotta rannan eri käyttäjien palveluita pystytään kerrosalan pienentämisestä huolimatta parantamaan. Kaavaehdotus on Khn päätöksen mukainen. Kaavaselostuksen tavoite-kohtaan on kirjattu Khn em. päätöksen kaavoitusta koskeva osa.

Kaavamerkinnät

Kaavaehdotuksen mukainen kokonaiskerrosala on 350 m². Ulokkeet eivät kasvata kerrosalaa. Vain avoimia terasseja voi olla 350 k-m²:n lisäksi. Avoimia terasseja ei yleensä pidetä rakennusalana niiden avonaisuuden ja kevytrakenteisuuden vuoksi, eikä niitä sen tähden lasketa kerrosalaan. Kaavaehdotus ei sisällä välinevuokrausalueita, kanootinvuokrausalueita eikä tankkausalueita.

Terassit eivät estä pääsyä meren ääreen. Havainnekuvassa esitetty terassi on rakennusalalla. Kaavamääräystä on tarkennettu siten, että jalankululle varatulla alueella terasseja voi olla siten, että kulku aallonmurtajalle ei esty. Rakennuspaikan vuokrasopimuksessa terassialueet voidaan sopia yksityiskohtaisesti.

Rakennusoikeuden pienetessä on sallituista käyttötarkoituksista poistettu tanssipaviljonki, jota ei voida lukea rannan peruspalveluihin. Tämä näkyy paviljonki-nimityksen poistumisena. Rantaan suoranaisesti liittyviä toimintoja sallitaan mahdollisimman monipuolisesti.

Arkkitehtuuria koskevaa määräystä konkretisoitiin luonnosvaiheen jälkeen, jotta sen pohjalta voidaan vaatia laatua rakennuslupakäsittelyssä. Rakennukselle määrätään korkealuokkaiset julkisivumateriaalit ja vaaditaan soveltuminen Aurinkolahden kaupunkikuvaan. Osa tiloista, kuten keittiö, varastot, sosiaalitilat, wc- ja saunatilat, jätehuone ym. eivät voi olla läpinäkyviä. Niiden osuus on illustraatiokuvissa viitteellinen, koska rakennussuunnitelmia ei ole. Ei-läpinäkyvän osan ikkunat on esitetty viitteellisinä blokkeina. Kaavamääräykseen on lisätty, että rakennuksen on pääosin oltava lasiseinäinen.

Aurinkolahden kaavassa rakennusalan muoto ja havainnekuvissa rakennuksen muoto on vuoden 1997 kaavaluonnoksesta lukien pysynyt samana. Illustraatiokuvat on tehty tältä pohjalta, koska rakennussuunnittelua ei ole tehty. Rakennusala sisältää väljyyttä niin, että muunkinlainen toteutus on mahdollista. Muistutuksen liitteenä oleva kuva on Vuosaaren julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmasta. Kuvan rakennus on kooltaan 350 k-m². Yleissuunnitelma oli kaavaprosessiin liittyvää työnaikaista havainnollistamismateriaalia.

Kaava määrää rakennuksen yksikerroksiseksi. Kerroskorkeus on todennäköisesti korkeampi kuin asuinkerroksen. Illustraatiokuvissa korkeudeksi on oletettu 4–5 m. Sallitut alimmat lattiatasot alueella ovat +3 m:ssä, eli katto vastaavasti +7–8 m:ssä. Viereisen asuintalon ensimmäisen kerroksen lattiataso meren puolella on +5,2 m:ssä ja toinen kerros +8,2 m:ssä. Kaavaehdotukseen on lisätty suurin sallittu vesikaton korkeusasema +8.0. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 1.11.2006 alueen suunnitteluvarauksesta pohjautui kaavaratkaisuun eikä lausunnossa otettu huomioon sitä, että rakennuslupavaiheessa mahdollistettiin myös rantakorttelissa maanalaiset kellarit ja siitä seurauksena asuntoja myös ensimmäiseen kerrokseen. Muiden tahojen mahdollisiin korkeustasoja koskeviin kannanottoihin kaupunkisuunnittelulautakunta ei ota kantaa.

Käyttötarkoituksen ja mitoituksen perustelut

”Merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen. Ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava.” Tämä Aurinkolahden kaavoitukselle osoitettu tavoite esitettiin listan ensimmäisenä kaavoituksen alkaessa. Tavoitteena on laajemman käyttäjäkunnan kuin vain alueen asukkaiden ranta. Jotta muut kuin alueen asukkaat pystyvät käyttämään rantaa, tarvitaan palveluita. Kaavamuutos mahdollistaa palveluita rajoitetusti, mutta käyttäjien kannalta oikeassa paikassa uimarannan ja venesataman rajalla. Paikka palvelee sekä rannalla että merellä tapahtuvaa ulkoilua, eikä ole syytä olettaa sijainnin tuovan enempää haittoja kuin Aurinkolahden muutkaan palvelut. Palvelutilojen mitoituksen osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös liikuntalautakunnan lausuntoon. Aurinkolahden venesatama ei pienen maa-alansa ja kerrosalansa takia pysty tarjoamaan huolto- ja varastointipalveluja veneilijöille kuten lähisatamat (Mustalahti rakennusoikeus 810 k-m², Kallahti rakennusoikeus 1 500 k-m²). Aurinkolahden venesataman ravintola/kahvilapalvelut tulevat olemaan pienemmät kuin Ursulassa (kerrosala 415 k-m²), koska pinta-ala on pienempi ja sisältää myös muita kuin ravintolatiloja. Edellä mainittuihin kohteisiin oli mielipiteissä viitattu, jolloin niiden kerrosalojen esittäminen kaupunkisuunnittelulautakunnalle oli relevanttia mietittäessä Aurinkolahden venesataman mitoitusta.

Maisema ja merellisyys

Eteläisen Vuosaaren maisemarakennetta on tutkittu alueen koko kaavoituksen ajan. Tavoitetta pitkien näkymien sarjasta sisämaasta merelle toteuttavat Lillkallvikinpuisto, Aurinkolahden puistotie–Ivan Falinin puisto, Gustav Pauligin katu, Solvikinpuisto ja Uutelan kanava. Aurinkolahden venesatamassa rakennuksen paikka on määritelty katua reunustavan talorivin jatkeeksi niin, että näkymä Aurinkolahden puistotieltä merelle säilyy avoimena.

Pikku Kallahden ja Mustalahden välinen etäisyys on 1 600 m. Ainoa rakennuspaikka aivan veden äärellä on Aurinkolahden venesatamassa. Tätä 25 m leveää rakennusalaa lukuun ottamatta maisema merelle on avoin. Sen vaikutus maisemaan on ollut tiedossa ennen tonttien luovutusta, rakennusten suunnittelua ja markkinointia. Kaavamuutos pienentää näköalaestettä koska kerrosala pienenee yli kolmanneksen. Kaavaehdotuksen puitteissa on mahdollista järjestää kulku rakennuksen eteläpuolelle. Pääsy aallonmurtajalle on mahdollista liikuntaesteisille aallonmurtajan mutkaan saakka kuten nykyisin.

Liikenne ja pysäköinti

Kevyt liikenne ja huoltoajo käyttävät Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannassa yhteistä katualuetta kuten nykyisin. Olemassa olevat liiketilat huolletaan kadulta, jolle tilat avautuvat. Pihan puolelta ei ole huoltoajoyhteyttä. Satamarakennuksen myötä huoltoajo lisääntyy yhteen kohteeseen. Nämä katualueet ovat ainoa ajoyhteys venesatamaan ja uimarannan länsiosalle, joiden huolto täytyy voida hoitaa. Ajoyhteyttä ei voi poistaa.

Asiakaspysäköintiin on kadunvarsipaikat tai venesataman pysäköintialue. Venesatamarakennus ei tuo alueelle merkittäviä uusia käyttäjäryhmiä eikä siten merkittävää lisäpysäköintitarvetta. Ranta on jo nyt uimarien, ulkoilijoiden ja veneilijöiden käytössä. Venesataman autopaikat ovat kaavamuutosehdotuksessa, ja olivat myös nähtävillä olleessa luonnoksessa, tontilla 54273/3, joka voimassa olevassa kaavassa on varattu venesatamalle. Tontilla on kapasiteettia yli venesataman tarpeen, ja osa paikoista on mahdollista varata lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Liikennesuunnittelija on osallistunut kaavan valmisteluun.

Jos huoltoajo aallonmurtajalle tapahtuu kuorma-autolla, voi auto, tyypistään riippuen, mahdollisesti joutua peruuttamaan. Kaava-alueen yleiselle jalankululle varatulla alueella oleva huoltoajomerkintä palvelee ainoastaan alueen sisäistä huoltoa ja on sellaisena tarpeellinen.

Valmistelu ja jääviys

Kaavamuutos pohjautuu Khn päätökseen ja edellä mainittuihin Aurinkolahden kaavoituksen alkaessa määriteltyihin suunnitteluperiaatteisiin. Taustalla ei ole venekerho eikä muita tahoja.

Khn päätös hylätä liikuntalautakunnan tekemä esitys maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueella on mainittu esityslistalla ja selostuksessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuullut venekerhoa asemakaavan muutoksen osallisena. Virasto on antanut lausunnon liikuntalautakunnan esityksestä Khlle maa-alueen varaamisesta Aurinkolahden venekerholle. Kaavan valmistelija on käynyt neuvottelun satamassa toimivien osapuolten, liikuntaviraston ja venekerhon kanssa. Nämä asiat eivät aiheuta jääviyttä.

Aurinkolahden asemakaavan valmistelu ja osallistuminen on järjestetty rakennuslain ja sittemmin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Rakennushankkeet käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Rakennushanketta ei venekerhon tapauksessa ole voitu käsitellä, sillä sen suunnittelu ei Khn päätöksen johdosta voinut edes käynnistyä.

Vuorovaikutus

Kaavaehdotuksen selostuksessa oli esitetty likimääräinen mielipiteiden kokonaisjakauma. Kirjallisesti satamarakennusta vastusti 233 allekirjoittajaa ja puolsi 342 allekirjoittajaa. Vuotalossa kävi n. 40 henkeä, ja esitetyt mielipiteet yhtä lukuun ottamatta vastustivat rakennusta. Puhelimitse saadut mielipiteet, yhteensä noin kymmenen, jakautuivat likimain tasan. Mielipiteiden jakauma on tarkennettu selostukseen.

Lautakunnan esityslistalle kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja niissä tehdyt ehdotukset referoitiin lyhyesti. Mielipiteet kokonaisuudessaan ja muistio suullisista mielipiteistä jaettiin lautakunnalle esityslistan liitteinä. Selostus sisältää tiivistelmän mielipiteissä käsitellyistä asioista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on järjestänyt vuorovaikutuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Aurinkolahden venesataman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta oli kaavapäivystys Vuotalossa, jossa kaavan valmistelija oli tavattavissa. Mustavuoren tilaisuus, johon mielipiteissä viitattiin, ja johon oli kutsuttu lautakunnan jäsenet, oli asukasjärjestöjen kokoonkutsuma ja järjestämä. Asiasta informoitiin Aurinkolahti-Seuraa, joka tässä tapauksessa olisi ollut luonteva järjestäjätaho.

Sijaintivaihtoehdot

Ennen kaavaluonnoksen laatimista pohdittiin, olisiko rakennuksen sijoittamiselle venesataman ohella muita vaihtoehtoja. Asuntotonttien lisäksi rannassa on uimaranta ja Aurinkorannan katualueen pohjoispuolella puistoja. Uuden rakennuspaikan muodostaminen rannalle olemassa olevien asuinkortteleiden eteen tai vaihtoehtoisesti puistoon ei ole todellinen vaihtoehto tilanteessa, jossa satamassa on käyttämätön rakennusala. Muistutuksessa mainittu asunto-osakeyhtiöiden takapiha on osa Lillkallvikinpuistoa. Toiseksi sataman rakennuspaikka sijaitsee sataman ja uimarannan liittymäkohdassa, ja pystyy palvelemaan molempia päinvastoin kuin mikään muu sijainti rannalla.

Aurinkolahden suunnittelu- ja toteutusyhteistyö

Kaupunginkanslia kohdensi vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla toimiville rakennuttajille ja rakennusliikkeille kyselyn siitä, ketkä haluaisivat olla mukana kehittämässä Vuosaaren etelärannalle korkeatasoista uutta asuntoaluetta. Yhteistyöyritykset valikoituivat mukaan ilmoittautumalla. Yritykset olivat Asuntosäätiö, Etelä-Suomen Sato Oy, Pro Paulig Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy ja YIT-Yhtymä Oy. Kvsto hyväksyi vuonna 1996 yritysten kanssa tehtävän sopimuksen Aurinkolahden alueen suunnittelun ja asuntotonttien luovutuksen ja rakentamisen periaatteista. Kaupunki ja yritykset järjestivät kansainvälisen suunnittelukilpailun vuonna 1996. Venesataman paikka määräytyi voittaneessa ehdotuksessa ja voittajan tekemässä jatkotyössä. Satama merkittiin asemakaavaluonnokseen vuonna 1997 ja kaava tuli voimaan vuonna 1999. Toteutusyhteistyön osana perustettiin vuonna 2003 Aurinkolahden venekerho turvaamaan venepaikkojen saanti alueen asukkaille.

Alueella on ollut neljä sopimusosapuolten yhteistyönä toteuttamaa mainostaulua. Ensimmäisessä oli suunnittelukilpailun voittajaehdotus, jossa satamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 kohdalla. Toisessa oli mainostoimistolla teetetty aksonometria, jossa rannassa oli pyöreä rakennus. Kolmannessa ja neljännessä taulussa oli asemakaavojen havainnekuvien yhdistelmä, jossa rakennus on pyöreän ja suorakaiteen yhdistelmä.

Toteutus

Kaava luo toteuttamisedellytykset kaavan mukaiselle rakentamiselle. Rakentaminen, suunnittelijan valinta, mahdollinen suunnittelukilpailu tai rakennuksen rahoitus eivät ole kaavassa päätettäviä asioita. Rakennuttaja voi olla alueen haltija eli liikuntavirasto, tai liikuntalautakunnan esityksestä ja Khn päätöksellä alue voidaan vuokrata ulkopuoliselle toimijalle.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO MARINA VUOSAARI -TYÖRYHMÄN YM. JA VUOSAAREN PURJEHTIJAT VP RY:N MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN KORTTELIN NRO 54304 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN MERIKESKUS) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11789)

Khs 2008-1598

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Vuosaaren Purjehtijat VP ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Vuosaaren Merikeskuksen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11789)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ensimmäisessä, Marina Vuosaari ‑työryhmän ym. muistutuksessa ei ole mainittu osoitetta. Toisen muistutuksen tekijä Vuosaaren Purjehtijat ry on allekirjoittanut myös ensimmäisen muistutuksen ja ilmoittanut sähköpostiosoitteen. Tässä tilanteessa käsitellään myös Marina Vuosaari ‑työryhmän ym. muistutus, mutta tiedoksi asia toimitetaan vain osoitteen ilmoittaneelle yhdistykselle.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.4.2009 hyväksynyt 54. kaupunginosan (Vuosaari, Niinisaari, Uutela) venesatama-alueen asemakaavan ja korttelin nro 54304 sekä satama-, erityis-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.5.2008 päivätyn ja 2.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11789 mukaisena.

Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta täytetään lisää. Täytetty alue varataan laituritilaa vaativille satamaa ja merenkulkua palveleville toiminnoille, kuten luotsille ja Merenkulkulaitokselle sekä Saaristolaivojen telakalle. Täyttöalueen kärkeen sijoitetaan lumenkaatopaikka.

Venesataman aallonmurtajaa levennetään ja pidennetään. Levennetyille osille sijoitetaan autopaikkoja, jotka toimivat talvella veneiden säilytyspaikkoina. Myös rakentamismahdollisuuksia lisätään. Venesataman veneiden sisääntuloaukkoa kavennetaan pidentämällä aallonmurtajaa, mikä suojaa nykyistä paremmin venesatamaa tuulelta. Aallonmurtajan kärkeen sijoitetaan leveä luiska jollapurjehtijoille ja polttoaineen jakeluasema veneilijöille.

Venesataman pohjoisrannalla sijaitseva edustustila ja sitä ympäröivä puusto suojellaan. Edustustilalle osoitetaan kuitenkin laajennusmahdollisuus, jotta se voisi paremmin palvella ympäristön yritysten, venesataman ja yleisön ravintola-, kokoontumis- ja edustustilana.

Täyttöalueen laiturikorkeus on suunniteltu suurelta osin +1.5 m tasolle. Rakennusten lattiakorkeuden on oltava vähintään +2.0 m ja toimisto-, majoitus- ja kokoontumistilojen lattiakorkeuden vähintään +3.6 m. Ruusuniemen edustustilalle on kuitenkin osoitettu nykyinen lattiakorkeus. Rakennusten julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea edustustilaa lukuun ottamatta.

Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 18,4 ha ja kokonaiskerrosala 11 020 m², mikä on 7 350 m² enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Laajennettuun venesatamaan voidaan sijoittaa n. 1 100 venepaikkaa, josta kaavamuutoksen tuoma lisäys on n. 200 venepaikkaa.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine

Marina Vuosaari -työryhmä, Aurinkolahtiseura ry., Vuosaaren Purjehtijat VP ry., Itä-Helsingin Pursiseura ry. ja Leppäluodon Venekerho ry. toivovat (3.9.2008) kaavaehdotuksen palauttamista uudelleenvalmisteluun, jossa seuraavat seikat otetaan huomioon paremmin:

Lumenkaatopaikka on kaavaehdotuksessa keskeisellä paikalla. Muistutuksen tekijöiden mukaan ympäristölautakunta ei suosittele lumenkaatopaikalle myönnettäväksi ympäristölupaa.

Lumenkaatopaikan tilalle sopii parhaiten veneilijöitä palveleva polttoainejakeluasema. Kaavaehdotuksessa polttoainejakeluasema on nyt sijoitettu liikenteellisesti ahtaaseen paikkaan, sekä maalta että vesiltä tarkastellen. Jos polttoainejakeluasema sijoitetaan aallonmurtajan kärkeen, se haittaa pahasti junioripurjehdusta ja muuta kevytvenepurjehdusta. Lisäksi asemalla väistämättä tapahtuvat pienet öljypäästöt ajautuvat rantaan ja uhkaavat luonnonsuojelualuetta.

Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaavaehdotuksessa Ruusuniemen huvilan kohdalta. Tämä lienee vastoin kaupungin jo pitkään noudattamaa linjaa, jonka mukaan meren rannat ovat mahdollisimman pitkälle kaupunkilaisten käytössä. Marina Vuosaari -työryhmän ehdotuksen kaupunkilaisia palveleva rantabulevardi puuttuu myös kokonaan.

Rakennusoikeudet ovat Marina Vuosaari -ehdotukseen verrattuna monipuolisen ja täysipainoisen toiminnan kannalta selkeästi liian pienet. Esimerkiksi korjaushalli puuttuu kokonaan.

Muistutuksen tekijät ehdottavat, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta ja että työryhmän laaja-alaista asiantuntemusta käytetään hyväksi mahdollisimman toimivan palvelusataman saamiseksi veneilijöiden ja kaupunkilaisten käyttöön.

Vuosaaren Purjehtijat VP ry. mainitsee (8.9.2008) mm., että Vuosaaren Purjehtijat tukee Marina Vuosaari -työryhmän suunnitelmaa. Suunnitelmassa koko Vuosaarenlahden pienvenesataman alueelle saadaan veneilijöille turvattua hyvät palvelut ja alueesta saadaan kaupunkilaisille laadukas merellinen kohde palveluineen.

Marina Vuosaari -ehdotuksessa on aallonmurtajan päähän sijoitettu 1 200 m²:n rakennusoikeudella kaksikerroksinen purjehduskeskus ja siihen yhteyteen ravintola. Vuosaaren purjehtijat ry. toivoo tämän ehdotuksen huomioon ottamista kaavassa.

Vuosaaren purjehtijoille on tärkeää saada turvattua nuorten ja kevytveneilijöiden kuin myös muiden jäsenten käyttöön minimitason takaava maa-alue ja säilytys- ja sosiaalitilat purjehdus- ja veneilyharrastukseen. Tämän mahdollistaa aallonmurtajan laajennetun pään varaaminen kokonaisuudessaan purjehduskeskuksen käyttöön.

Vuosaaren purjehtijat VP ry. ehdottaa, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta huomioiden edellä mainittu 8.9. päivätty lausunto ja tässä lausunnossa esitetyt seikat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009) muistutusten johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Lumenkaato

Sataman ja sataman ympäristön yritysalueen toimintaedellytysten turvaamiseksi Merenkulkijankujan kääntöpaikka on kaavassa osoitettu alueeksi, jota saa käyttää likaantumattoman lumen poistamiseen mereen. Mereen ei saa kulkeutua lumen mukana roskia tai kiintoaineita. Kesäisin aluetta voidaan käyttää isompien vierasveneiden kiinnityspaikkana.

Lumen kaatamisesta mereen on neuvoteltu ympäristökeskuksen kanssa. Se ei ole ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristölautakunta (ympäristökeskus) toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, joten sillä ei ole huomautettavaa lumenkaatopaikasta.

Helsingin Satama -liikelaitoksella on lumenkaatopaikka Ruusuniemenkanavan toisella puolella, suljetulla satama-alueella. Sataman puoleinen lumenkaatopaikka palvelee suljetun satama-alueen lumen poistoa. Neuvottelussa Helsingin Satama -liikelaitoksen kanssa on todettu, että sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi on järjestettävä myös suljetun satama-alueen ulkopuolella sijaitsevien logistiikka- ym. yritysalueiden lumenpoisto. Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen lähekkäin on tarkoituksenmukaista, koska vesialue on pidettävä sulana.

Lumenkaatotoiminta on sijoitettu alueelle rakennusviraston toivomuksesta ja suunniteltu yhteistyössä rakennusviraston kanssa mitoittamalla Merenkulkijankujan kääntöpaikka riittävän suureksi. Viraston edustajien kanssa on neuvoteltu vaihtoehtoisen paikan löytämiseksi, mutta muuta sopivaa paikkaa ei ole järkevällä etäisyydellä. Lumenpoisto heti sadantapaikan läheisyydessä on logistisesti ja siten myös ekologisesti edullista. Viraston mukaan lumikuormat tulevat Vuosaaren sataman ympäristön yritysalueelta, jolta kerättävä lumi on likaantuneisuudeltaan vastaavaa kuin varsinaisen satama-alueen lumi. Lumi on ympäristökeskuksen mukaan periaatteessa yhtä puhdasta kuin sadevesi, ja rakennusviraston mukaan yritysalueen lumessa on huomattavasti vähemmän roskia verrattuna asuntoalueiden lumeen. Vuosaaressa on pieni lumenkaatopaikka myös kuivalla maalla Satamakaaren ja Niinisaarentien risteyksessä, mutta sen kapasiteetti on riittämätön. Likaantunutta lunta voidaan kuitenkin ohjata sinne kaatopaikan kapasiteetin puitteissa.

Lumikuljetukset sataman ympäristön yritysalueelta Merenkulkijankujan kääntöpaikalle eivät käytä Vuotietä.

Lumenpoiston vaikutuksista

Rakennusvirasto on teettänyt selvityksen kaduille ja kiinteistöihin kertyneen, poiskuljetettavan lumen hävittämisestä Helsingissä (rakennusviraston selvityksiä, 2000:8). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa:

Vaikutukset merisedimentteihin

Työssä toteutetun sedimenttitutkimuksen perusteella ei yksiselitteisesti voida todeta, että lumen sijoituksella mereen olisi vaikutusta sedimenttien raskasmetallipitoisuuksiin. Lievä kupari- ja sinkkipitoisuuden nousu on kuitenkin mahdollinen. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät eroa taustapisteiden pitoisuuksista. Sedimenttinäytteet otettiin paikasta, jossa merenpohja on sekoittunut mm. hiekan ruoppauksen ja lumen sijoitustoiminnan johdosta. Siksi hyviä näytteenottokohtia ja riittävän paksuja sedimenttikerroksia oli hyvin vaikea löytää.

Vaikutukset mereen

Lumenkaadolla ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole todettavissa olevia merkittäviä vaikutuksia meriveden laatuun Helsingin rannikolla. Lumen sisältämistä raskasmetalleista eniten huomiota tulisi kiinnittää kupariin, joka saattaa aiheuttaa vesieliöille haittaa jo pieninä pitoisuuksina.

Roskaantuminen

Kokonaisuutena katsoen roskista ei voida sanoa aiheutuvan terveyshaittoja ihmiselle tai ympäristöriskejä eliöstölle, vesien laadulle tms. Roskaantuminen on kuitenkin mitä ilmeisimmin eniten valituksia aiheuttava lumenhävittämiseen liittyvistä ympäristöhaitoista. Valitukset kohdistuvat pääsääntöisesti meripaikoille, varsinkin Tammasaaren laiturin toimintaan. Roskaantumisen onkin näkyvää tiettyinä aikoina talvesta ja alkukeväällä. Tämän johdosta valituksia ei tule ainoastaan lähiseudun asukkailta ja muilta kaupunkilaisilta vaan myös ohikulkevat ulkopaikkakuntalaiset näkevät aitiopaikalta (Lauttasaaren silta) lumenkaadon aiheuttaman epäsiisteyden. Roskaantumisen aiheuttamaa esteettistä haittaa ei siten ole syytä vähätellä.

Kustannukset

Lumen hävittäminen Helsingissä on erittäin kallista muihin paikkakuntiin verrattuna, mm. Kemiin verrattuna kymmenkertaista. Kuormaamisen ja kuljettamisen laskennallinen kustannus on normaalitalvena 17 milj. mk (2 859 194 euroa) ja erittäin runsaslumisena talvena 147 milj. mk (24 723 625 euroa) (vuoden 2000 kustannustaso).

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Kaikki pysyvät lumen vastaanottopaikat pitäisi saada vahvistettua myös kaavaan. Tämä toisi mukanaan jatkuvuutta toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, etenkin paikkojen parantamiseen ympäristöhaittojen vähentämiseen tähdäten. Vuosaaren osalta lumen vastaanottopaikan sijoittaminen tulevalle satama-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen (joko maapaikkana tai meripaikkana) olisi ehdottomasti huomioitava sataman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

Nykykäytännön parantaminen

Merivastaanottopaikoilla tulee keskittyä roskaantumisongelmaan. Itse vastaanottopaikat puhdistetaan paikoille jääneestä roskasta, ongelmana ovatkin lähinnä runsaslumisina talvina jäälle kerääntyneet, suurehkot roskat, esimerkiksi laudanpätkät. Näistä roskista ei todennäköisesti aiheudu terveyshaittaa, mutta kylläkin maisemahaittaa. Maisemahaittaa voivat aiheuttaa myös läheisille rannoille ajautuneet roskat. Roskien poisto lumikuormasta ennen lumen mereen kaatamista on lähes mahdoton tehtävä. Lumenkaadon roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi kaupungin tulisikin käyttää ohjauskeinoja, jotka pienentävät mereen kaadettavan lumen roskaisuutta. Kaupungin ohjeistuksella voitaisiin esimerkiksi kieltää roskia sisältävän, kuten rakennustyömailta auratun lumen kaato mereen ja ohjata roskainen lumi maavastaanottopaikoille, joissa roskaantuminen on paremmin hallittavissa.

Polttoaineen jakeluasema

Polttoaineen jakeluaseman sijainti on säilytetty kaavassa ennallaan venesataman suulla aallonmurtajan päässä. Venesatama-alue on liikuntaviraston hallinnassa, ja liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Polttoaineen jakeluasemalle osoitettu alueen osa (pj) palvelee kaikkia Vuosaarenlahden venesatamien käyttäjiä. Jakeluasemalle tulee voida sijoittaa myös veneiden septitankkien tyhjennysmahdollisuus. Aallonmurtajan kärki, venesataman sisääntulokohta on jakeluasemalle erinomainen sijainti. Polttoaineen jakelu tulisi ehdottomasti voida sijoittaa sille kaavassa osoitetulle paikalle.

Polttoaineen jakeluasema vaatii suojattua vesialuetta. Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen Marina Vuosaari -työryhmän esityksen mukaisesti Merenkulkijankujan kääntöpaikalle edellyttäisi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentamista. Aallonmurtajan rakentaminen syvään veteen ei ole taloudellisesti järkevää, vaikka vedenpäällinen osa olisikin hyvin kapea. Kelluvan aallonmurtajan sijoittaminen syvään veteen ei ole mahdollista jäiden ja tuulten voimakkaan vaikutuksen takia. Lisäksi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentaminen työryhmän esittämällä tavalla vähentäisi venesataman veden vaihtuvuutta, koska venesataman vedenvirtausaukot jäisivät aallonmurtajan katveeseen.

Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen vaihtoehtoisesti Ruusuniemenkanavan puolelle on tutkittu ja todettu, että veneilijöiden liikenne haittaa satamaa ja merenkulkua palvelevien toimintojen liikennettä kapeassa kanavassa.

Junioripurjehdus

Kaavoittaja on keskustellut kaavan valmistelun yhteydessä junioripurjehduksen ja muun kevytvenepurjehduksen tarpeista useasti Vuosaaren purjehtijoiden ja Marina Vuosaari -työryhmän edustajien kanssa. Neuvottelujen seurauksena kaavaehdotuksessa aallonmurtajan kärjen täyttöaluetta laajennettiin luonnokseen verrattuna n. 4 000 m². Kevytvenepurjehtimista varten suunniteltu luiska levennettiin 7 m:stä 30 m:iin. Veneluiskan taustalle on kaavaehdotuksessa esitetty 1 000 m² maa-aluetta, jota on mahdollista käyttää kevytveneiden sijoittamiseen ja säilyttämiseen. Ehdotus luo hyvät edellytykset junioripurjehduksen kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Venesataman rakennusoikeudet

Muistutusten johdosta rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 450 k-m²:stä 800 k-m²:iin. Aallonmurtajan taitekohdan rakennusalan rakennusoikeus on suurennettu 2 300 k-m²:stä 2 700 k-m²:iin. Rakennusoikeus on varattu veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintaan. Merenkulkijankujan varressa rakennusalat on muutettu ohjeelliseksi, jotta toteutussuunnittelun yhteydessä voidaan harkita myös vaihtoehtoisia ratkaisuja rakennusten sijoittelussa.

Venesataman vieressä, LS-1-korttelialueella 54322/1 on Saaristolaivojen telakka, johon saa rakentaa 1 700 k-m²korjaushallin, joka voi palvella myös venesatamaa.

Lautakunta katsoo, että kaavaehdotuksen tarjoamat rakentamismahdollisuudet luovat hyvät edellytykset monipuolisen venesatamatoiminnan kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Aallonmurtajan pään käyttö

Rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta lisätty. Kahvilan sijoittaminen paikalle on mahdollista. Marina Vuosaari -ehdotuksessa aallonmurtajan päähän esitetty ravintolatoiminta on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Ruusuniemen edustustilaan tai aallonmurtajan taitekohtaan, jotta palvelut ovat paremmin saavutettavissa läheisen yritysalueen potentiaalisen käyttäjäkunnan kannalta. Aallonmurtajan päähän on yli 1 km lähimmästä yrityskorttelista.

Venesatama-alueen osien varaaminen eri käyttäjille kuuluu liikuntaviraston toimialaan, eikä se ole kaavan yhteydessä ratkaistava asia. Aallonmurtajan pään varaaminen kokonaan vain yhdelle veneseuralle asettaisi muut seurat epätasa-arvoiseen asemaan.

Kevyen liikenteen ohjaaminen ja Ruusuniemen
edustustilan aitaaminen

Kevyt liikenne venesatamaan ohjataan kaavassa Merenkulkijankujaa pitkin. Lisäksi Ruusuniemen edustustilan aitaamista on rajoitettu kaavamääräyksellä niin, että läpikulku tontilla on mahdollista. Lautakunta katsoo, että yleisen kevyen liikenteen kadun tai rasitteen osoittaminen kaavassa Ruusuniemen edustustilan ja rannan väliin olisi ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa, koska se edellyttäisi polun rakentamista rantakallioille. Luonnonmukaiset kalliot tarjoavat nykyisellään virkistyskäyttöön soveltuvan läpikulkumahdollisuuden niille, jotka haluavat kulkea rantaviivaa pitkin.

Ruusuniemen edustustilan korttelin aitaamiskieltoa on tarkennettu seuraavasti:

Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m läheisemmäksi rantaviivaa. Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m korkea.

Korttelin länsisivun aitaaminen on perusteltua, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on mahdollista.

Muistutusten johdosta kevyen liikenteen raitti on merkitty aallonmurtajan tyvestä rantaa pitkin aallonmurtajan taitekohdalle ja edelleen uuden aallonmurtajan päähän asti.

Kaj pitää tärkeänä kaupungin ohjeistuksen kehittämistä lumenkaadon ja roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

ALUEEN VARAAMINEN ROTAV OY:LLE VENEPALVELURAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (JÄTKÄSAARI, SAUKONRANTA)

Khs 2009-1580

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisataman) liikennealueesta 20L101 liitekartan mukaisen noin 6 000 m²:n suuruisen alueen Rotav Oy:lle veneiden korkeasäilytys- ja huoltohallin suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Veneiden siirtojärjestelyt on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei varattavaa aluetta voida vuokrata pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.

Pöytäkirjanote Rotav Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rotav Oy:n hakemus (24.7.2009)
	Liite 2	Vator Oy:n hakemus (25.6.2008)
	Liite 3	Sijaintikartta (Saukonranta)
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan esitys (23.6.2009)
	Liite 5	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto (29.12.2008)

Kaj toteaa, että veneiden talvisäilytys muodostaa tilaa vievänä toimintona ongelman Helsingin keskusta-alueilla rantojen rakentuessa puistoina ja asuntokäyttöön. Asiaa on pyritty ratkaisemaan osoittamalla tarkoitukseen alueita kaupungin rajojen ulkopuolelta. Yhtenä ratkaisuna on pidetty veneiden tehokkaampaa säilytystä korkeavarastoissa. Tällaisia hankkeita ei toistaiseksi ole toteutunut, osin kustannussyistä ja osin siksi, ettei ratkaisu sovellu helposti esimerkiksi korkeille mastoveneille. Nyt suunniteltava 200–300 veneen korkeavarasto on siksi mielenkiintoinen ja kannatettava hanke ja saattaa toimia yhtenä mallina talvisäilytysongelman ratkaisuun isojen moottoriveneiden osalta.

Alkuperäinen ja vielä kiinteistölautakunnan esityksessä mainittu hakija, Vator Oy, asetettiin viime heinäkuussa konkurssiin, mutta likimain samassa omistuksessa oleva ja saatavilla olevien tietojen mukaan edelleen vakavarainen ja maksuvalmiudeltaan moitteeton Rotav Oy ilmoittaa olevansa halukas ja kykenevä toteuttamaan suunnitellun hankkeen. Hakijalla on pitkä kokemus kiinteistö- ja venealan yritystoiminnasta, joten on syytä olettaa, että yritys pystyy osoittamaan hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset resurssit.

Kaupunkisuunniteluvirasto tukee lausunnossaan hanketta, ja katsoo, että veneilypalvelujen ja asumisen lomittuminen Jätkäsaareen parantaa alueen merellistä luonnetta. Hanke tulee suunnitella yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jätkäsaaren Saukonrannasta esitetään varattavaksi noin 6 000 m²:n suuruinen alue Vator Oy:lle venesäilytyshallia varten. Alueelle on tulossa uudentyyppinen noin 200–300 veneen korkeasäilytyshalli, johon voidaan yhdistää monipuolisia huoltopalveluja. Hallin koko on noin 2 800 k-m².

Vator Oy on Suomen vanhimpia venealan yrityksiä, jolla on myös pitkä ja monipuolinen kokemus venealan yritystoiminnasta. Kaupungin kannalta veneilypalvelujen ja asumisen lomittuminen Jätkäsaareen parantaa alueen merellistä luonnetta ja tarjoaa kaupunkimaisen, uuden mallin veneilyn harrastamiseen kantakaupungin alueella.

Tietoja hakijasta Vator Oy on Suomen kolmanneksi vanhin venealan yritys ja on toiminut Helsingissä 1940-luvulta lähtien. Aikaisemmin yhtiö on toiminut vuosi-kymmeniä Jollaksessa. Yritys on etsinyt vuosia uutta pysyvää toimi-paikkaa Helsingistä kuitenkaan siinä onnistumatta. Vator Oy toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Hernesaaressa.

Vator Oy:n liikevaihto oli vuonna 2007 noin 21 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa oli 35 työntekijää.

Hankkeen sisältö Varausesityksen mukaan alueen koko on noin 6 000 k-m². Hakijan esityksen mukaan rakennuksen koko olisi noin 2 750 k-m². Lopullinen alueen koko ja rakennusoikeus täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Veneiden korkeasäilytyshalli on uudentyyppinen ratkaisu Suomessa. Siihen voidaan yhdistää monia veneilyn huoltopalveluja. Hallin korkeus on 15 metriä ja leveys 37 metriä. Halli on suunniteltu 200–300 veneelle. Halli on tarkoitettu ensisijassa moottoriveneiden säilytykseen. Veneitä säilytetään hallissa hyllyillä, joista ne voidaan siirtää trukilla veteen.

Varattavaksi suunniteltu alue sijaitsee rannan tuntumassa. Alueen editse kulkee rantaa kiertävä kevyen liikenteen reitti. Veneiden vesille laskut ja nostot joudutaan järjestämään siten, että siitä ei aiheudu merkittävää haittaa kevyen liikenteen käyttäjille. Varausehdoissa on otettu huomioon, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistaan näiden toimintojen yhteensovittaminen.

Alueen kaavatilanne ja varausaika

Varaus perustuu Kvston 21.6.2006 hyväksymään Jätkäsaaren osayleiskaavaan. Jätkäsaaren osayleiskaavassa alue on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A), jota kaavamerkinnän mukaan kehitetään myös mm. palveluiden ja virkistyksen ja asuinympäristöön soveltuvien toimitilojen käyttöön.

Alueen asemakaavaluonnos valmistunee vuoden 2009 aikana ja ase-makaavaehdotus vuoden 2010 lopussa. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan vuonna 2012. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa Vator Oy:n varaushakemusta.

Koska alueen asemakaavoitus on vasta alkamassa ja varaus perustuu osayleiskaavan aluevaraukseen, niin kiinteistölautakunnan mielestä alue tulisi varata hakijalla kohtuullisen pitkällä varausajalla 31.12.2011 saakka. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hakijan kanssa. Asemakaavatyön laatimisen yhteydessä hankkeen aluerajaukset ja yksityiskohtaisempi sisältö tulevat täsmentymään.

Kaupungin kannalta Vator Oy:n suunnittelema korkea veneiden säilytyshalli oheistoimintoineen sopii Jätkäsaareen Saukonrannan alueelle. Asumiseen ja virkistykseen liittyvä yritystoiminta kohentaa myös asuinalueen merellistä ilmettä ja tarjoaa kaupunkimaisen, uuden mallin veneilyn harrastamiseen kantakaupungin alueella.

Lautakunta esittää, että alue varattaisiin hakijalle päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

POHJOIS-HAAGAN TOIMISTOKORTTELIN NRO 29154 VARAAMINEN PEAB OY:LLE

Khs 2009-1481

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

A varata 29. kaupunginosan (Pohjois-Haaga) toimistokorttelin nro 29154 (13 496 k-m²) Peab Oy:lle toimistotalohankkeen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Kortteliin tulevat toimistotalot on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei alueelle saada voimaan varauksensaajan esittämää asemakaavan muutosta eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.

B kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan korttelin 29154 asemakaavan muuttamista varauksen tarkoittaman hankkeen mahdollistamiseksi.

Pöytäkirjanote Peab Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus ja kirje
	Liite 2	Asemakaavakartta
	Liite 3	Havainnekuva

Kaj toteaa, että Peab Oy:lle esitetään varattavaksi Pohjois-Haagasta Hämeenlinnantien varrelta rakennusoikeudeltaan noin 13 500 k-m²:n toimistokortteli. Yhtiö ilmoittaa tavoitteenaan olevan toteuttaa toimistokortteliin ympäristösertifioitu (LEED) toimistokokonaisuus, jonka kokonaiskerrosala olisi noin 20 000 k-m². Yhtiö sijoittaisi rakennuskompleksiin paitsi omia pääkonttoritilojaan myös tiloja muille yrityksille. Hakemuksen liitteenä on Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab:n kirje, jossa yhtiö ilmaisee kiinnostuksensa sijoittua alueelle.

Yhtiön varaushakemuksessaan yksilöimä alue ulottuu varattavaksi esitettävän tontin ulkopuolelle viereiselle katualueelle ja autopaikkatontille, joihin kuitenkin tällä hetkellä kohdistuu maanvuokrasopimuksia. Yhtiö pitää tontin nykyistä rakennusoikeutta liian pienenä suunnittelemansa toimivan ja kiinnostavan toimistokokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen toteuttamisen kannalta.

Yhtiön suunnittelema hanke edellyttää asemakaavamuutosta ja mahdollisesti sopimista viereisen autopaikkatontin vuokralaisen kanssa. Lisäksi hankkeen toteuttamisen esteenä on toistaiseksi se, että alueen halki kulkee Länsi-Uusimaata palveleva maakaasuputki, jolla ei vielä ole korvaavaa linjaa.

Hankkeen toteuttamiselle on näin merkittäviä hidasteita. Hanketta voidaan pitää myönteisenä erityisesti, jos sen kautta kyetään kehittämään kohteena oleva kortteli realistisesti toteutuskelpoiseksi. Jotta mainitut hankkeen esteet ehditään voittaa, varaus esitetään tehtäväksi suhteellisen pitkäksi ajaksi, vuoden 2011 loppuun asti.

Hankkeen aikataulun edistämiseksi esitetään myös, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettaisiin valmistelemaan hankkeen edellyttämää asemakaavan muutosta.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle esitetään, että Peab Oy:lle varataan Pohjois-Haagasta Hämeenlinnanväylän länsilaidasta toimistokortteli nro 29154 (13 496 k-m²) toimistotalokokonaisuuden suunnittelua varten 31.12.2011 saakka.

Hakemus Peab Oy pyytää 20.4.2009 päivätyssä hakemuksessaan, että kaupunki varaisi sille Pohjois-Haagasta Hämeenlinnanväylän länsilaidasta rakentamattoman toimistokorttelin nro 29154 ja sitä vastapäätä olevan auto-paikkatontin nro 29146/15 ja katualueen likimäärin käsittämät alueet.

Peab Oy haluaa toteuttaa toimistokortteliin uuden ympäristöystävällisen Leed-toimistorakennushankkeen, jonka kokonaiskerrosala olisi noin 20 000 k-m². Peab Oy:n on tarkoitus toteuttaa rakennukseen omia pää-konttoritiloja noin 4 800 k-m² ja Oy Valitut Palat - Readers Digest Ab:n tiloja noin 5 000 k-m² sekä muille yrityksille tulevia toimistotiloja.

Hakijan mukaan korttelin asemakaavaa tulisi ennen toimistohankkeen aloittamista kuitenkin muuttaa, koska nykyinen noin 13 500 k-m²:n rakennusoikeus ei ole riittävä edellä mainitun kaltaisen toimivan ja kiinnostavan toimistokokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kuten työpaikkaravintolan toteuttamiselle.

Peab Oy:n varaushakemus ja Oy Valitut Palat - Readers Digest Ab:n ilmoitus kiinnostuksesta sijoittaa toimitilansa toimistotaloon on esityksen liitteenä 1.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava (nro 11580), joka mahdollistaa toimistokorttelin rakentamisen Hämeenlinnanväylän länsireunaan. Korttelin rakennusoikeus on 13 496 k-m² (e = 1,95) ja kerrosluku on VI. Rakennusmassa suojaa toteutuessaan sen länsipuolella olevia asuinkortteleita Hämeenlinnanväylän liikennemelulta.

Asemakaavassa on myös osoitettu toimistokorttelin länsipuolelle uusi Walentin Chorellin tie ja uusi autopaikkatontti nro 29146/15. Autopaikkatontin alle saa sijoittaa toimistokorttelin nro 29154 autopaikkoja.

Asemakaavakartta ja havainnekuva ovat esityksen liitteinä 2 ja 3.

Neuvottelut Kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut hakijan ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa toimistohankkeen toteuttamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotteluissa ilmoittanut, että voimassa oleva asemakaava on lähtökohtana toimistokorttelin toteuttamiselle. Mikäli hakija kuitenkin esittää hyvän toteutussuunnitelman, asemakaavan muutosta rakennusoikeuden lisäämiseksi voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia.

Korttelin varaaminen ja rakennusoikeuden kasvattaminen

Kiinteistölautakunta pitää kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisena, että hakijalle varataan toimistokortteli nro 29154 toimistorakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka.

Pitkä varausaika on tarpeen, koska suunnitellun toimistohankkeen toteuttaminen edellyttänee kaavamuutosta, joka vie arviolta yli vuoden. Lisäksi suunnitellun toimistokorttelin toteuttaminen on joka tapauksessa mahdollista vasta sen jälkeen, kun korttelista on siirretty pois Gasum Oy:n koko Länsi-Suomea palveleva kaasuputki. Putken siirtäminen ilman kaupungille kallista Länsi-Suomen kaasunjakelun keskeyttämistä on mahdollista vasta vuoden 2011 lopussa tai 2012 alussa edellyttäen, että Lohjan ja Mäntsälän välille suunniteltu uusi valtakunnallinen kaasuputki toteutuu aikataulussa.

Hakija on varaushakemuksen karttaliitteeseen merkinnyt, että varaus-alue kattaisi toimistokorttelin länsipuolelle osoitetun tulevan Walentin Chorellin tien ja uuden autopaikkatontin nro 29146/15. Kiinteistölautakunnan mielestä varausta ei kuitenkaan tule ulottaa näille alueille, koska alueet on suurelta osin vuokrattu tällä hetkellä kaupungin vuokrataloyhtiö Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:lle.

Kiinteistöviraston tonttiosasto tulee neuvottelemaan vuokrataloyhtiön kanssa nykyistä autopaikkatonttia koskevan maanvuokrasopimuksen muuttamisesta niin, että toimistohankkeen autopaikat voidaan tarvittaessa toteuttaa pysäköintitontin alle ja katu voidaan toteuttaa toimistokorttelia varten.

Kiinteistölautakunta esittää korttelia varattavaksi Peab Oy:lle toimistotalohankkeen suunnittelua varten ehdolla, että suunnittelu tapahtuu yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöviraston kanssa.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaisi kaupunkisuunnitteluvirastoa tutkimaan korttelin nro 29154 rakennusoikeuden kasvattamista, em. toimistohankkeen toteuttamiseksi.

TONTIN VARAAMINEN CONECT OY:LLE PALVELU- JA SENIORITALON SUUNNITTELUA VARTEN ESPOON LEPPÄVAARASSA

Khs 2009-1579

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Conect Oy:lle Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51326 tontti nro 1 palvelu- ja senioritalon suunnittelua varten 30.06.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan tontin asema-kaavamuutoksen vaatimien erilaisten suunnitelmien ja selvitysten laatimisesta Espoon kaupungin kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Varauksensaajalla on oikeus hakea varauksen kohteen rakentamiseksi tarvittavat viranomaisluvat. Rakennusluvan hakemista varten varauksensaajan tulee kuitenkin saada tontti hallintaansa.

2 Varauksensaaja vastaa Espoon kaupungin kanssa sovittavalla tavalla kustannuksellaan hankkeen toteuttamiseksi tarvittavien pysäköintipaikkojen ja väestösuojatilojen rakentamisesta tai hankkimisesta Leppävaaran alueen yhteispysäköinti- ja yhteisväestösuojatiloista.

Varauksensaajalla on oikeus kustannuksellaan hakea varauksen kohteelle tonttijako ja lohkominen.

3 Varauksensaaja vastaa varausaikana varauskohteesta maksuun pantavasta maapohjan kiinteistöverosta.

4 Tontti tullaan luovuttamaan omistusoikeudella varauksen-saajalle tai tämän määräämälle luovutusajankohdan käyvästä hinnasta edellyttäen, että siitä päätetään myöhemmin erikseen.

5 Kaupunki vastaa Espoon kaupunkiin nähden mahdollisesti tarpeellisen maankäyttösopimuksen tekemisestä ja siitä aiheutuvista velvoitteista vuonna 2009 solmitun ns. uuden Leppävaarasopimuksen mukaisesti.

6 Kaupunki vastaa luovutettavan alueen maaperän puhtaudesta.

7 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua, jos varauspäätöksen mukaista ase-makaavan muutosta ei saada aikaan eikä tonttia näin ollen voida luovuttaa

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Conect Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Varausalueen sijaintikartta ja ajantasakaava
	Liite 3	Uusi Leppävaarasopimus (Khs 2008-2319)

Kaj toteaa, että kaupunki omistaa Espoon Leppävaarassa Kaivomäen asemakaava‑alueella toimitilatontiksi (KTY) osoitetun tontin 51326/1, jonka pinta-ala on noin 1 700 m² ja rakennusoikeus 4 000 k-m². Tontti sijaitsee Leppävaaran toimistoalueeseen nähden erillään kerrostalovaltaisen asuinalueen länsiosassa, eikä sen toteuttamiseen toimitilatonttina ole sen syrjäisen sijainnin takia kohdistunut mielenkiintoa.

Rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvään projektinjohtoon, rakennuttamiseen sekä hankekehitykseen erikoistunut Conect Oy pyytää, että sille varattaisiin mainittu tontti sen rakennusoikeutta vastaavan vapaarahoitteisen palvelu- ja senioritalon rakennuttamista varten. Kaupunkien yhteinen Leppävaaran projektiryhmä puoltaa hanketta.

Tontti on tarkoitus luovuttaa omistusoikeudella edellyttäen, että sen edellyttämä asemakaavamuutos saadaan aikaan ja rakentamisedellytykset muutenkin saadaan selvitetyksi.

Tontti kuuluu kaupunkien välisen uusitun ns. Leppävaarasopimuksen piiriin ja sopimuksen ehdot kauppahinnan jakamisesta kaupunkien kesken koskevat sitä.

Kaupunginhallitukselle esitetään varauksen tekemistä kiinteistölautakunnan esittämin ehdoin. Koska hanke edellyttää asemakaavamuutosta, varausaika on syytä ulottaa 30.06.2011 saakka.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Hakemus Conect Oy pyytää saada varata varauskohteen palvelu- ja senioritalon suunnittelua varten.

Hakija Conect Oy (www.conect.fi) on rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvään projektinjohtoon, rakennuttamiseen sekä hankekehitykseen erikoistunut perheyhtiö. Projektipalveluja tarjoava yhtiö on perustettu vuonna 1960.

Hakijan viimeaikaisista asuntoihin liittyvistä referensseistä mainittakoon Espoon Vanttilan ja Kuurinniityn erillispientalojen ryhmärakennuttamis-hankkeet (yhteensä 4 000 k-m²). Helsingissä yhtiöllä on käynnistymässä vastaavanlaiset hankkeet Fallpakassa ja Östersundomin Landbossa (yhteensä 6 500 k-m²).

Toimitilahankkeista voidaan mainita Porttipuiston Liikekeskuksen kehittäminen ja rakennuttaminen Vantaalla (16 000 k-m², Aberdeenin, Eteran ja Fennian rahastot) sekä käynnissä oleva Koivukylän Liikekeskuksen kehittäminen ja rakentaminen Vantaalla (15 000 k-m², Kesko).

Varauskohde Varauskohde on asemakaavassa osoitettu toimitilatontiksi (KTY), jonka pinta-ala on noin 1 700 m² ja rakennusoikeus 4 000 k-m². Varauskohde sijaitsee Leppävaaran toimistoalueeseen nähden erillään, sen kerrostalovaltaisen asuinalueen länsiosassa. Alueen asukaspysäköinti perustuu suurelta osin Espoon kaupungin omistaman Leppävaaran Pysäköinti Oy:n toteuttamiin yhteispysäköintilaitoksiin ja -tontteihin.

Varauskohde on Espoon ja Helsingin välisessä ns. uudessa Leppävaarasopimuksessa merkitty toimitilatontiksi, jonka luovutushinnasta Helsingin kaupunki on sitoutunut luovuttamaan 75 % Espoon kaupungille sen jälkeen, kun toimitilatonttien luovutusten määrä ylittää 10 367 k-m². Näin menetellään siinäkin tapauksessa, että varauskohteen asemakaava muutetaan.

Hanke Hakija suunnittelee varauskohteen rakennusoikeutta vastaavan noin 4 000 k-m²:n kokoisen vapaarahoitteisen palvelu- ja senioritalon rakennuttamista varauskohteeseen. Alustavan suunnitelman mukaan puolet tiloista on tarkoitus varata vuokrattavia palveluasuntoja varten ja puolet ulkopuoliselle, ympärivuorokautista ryhmäkoti- ja senioripalveluja tarjoavalle operaattorille. Myös palveluasuntojen asukkaat voivat ostaa palveluita operaattorilta siinä määrin kun niitä itse katsovat tarvitsevansa.

Hanke pohjautuu hakijan Vantaan Asolaan suunnittelemaan ja kehittämään palvelutalokonseptiin, jonka mahdollistavan asemakaavan Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2009. Asolan palvelutalon on kaavailtu valmistuvan vuonna 2010. Sen palveluoperaattoriksi on tulossa Mainio Vire Oy.

Hanke edellyttää asemakaavan muuttamista.

Hanketta käsiteltiin kaupunkien yhteisessä Leppävaaran projektiryhmässä 22.4.2009. Projektiryhmä suhtautui myönteisesti hankkeeseen.

Helsingillä ei ole omia suunnitelmia varauskohteeseen. Sen kysyntä on alueen liike- ja toimistokeskittymään nähden syrjäisen sijainnin vuoksi ollut vähäistä. Varaajan kaavaileman, itsessäänkin kannatettavan hankkeen on luonteeltaan katsottava sopivan hyvin varauskohteen asuinkerrostalovaltaiseen ympäristöön. Varauskohteen saamista rakentamisen piiriin on pidettävä tavoitteena.

Kiinteistölautakunnan mielestä kohde voidaan edellä mainituin perustein ja Leppävaaran projektiryhmän myönteisen kannanoton perusteella varata hakijalle hankkeen rakentamisedellytysten selvittämiseksi päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin. Hankkeen tarvitseman asemakaavamuutoksen vuoksi varausaika olisi syytä ulottaa 30.06.2011 saakka.

PUISTOLAN PALVELUTALON MUUTOSTÖIDEN JA RUOKASALIN LAAJENNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-1139

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 18.3.2009 päivätyn Puistolan palvelutalon peruskorjauksen ja ruokasalin laajennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen muutostöiden laajuus on 1 642 brm², josta ruokailutilojen laajennuksen osuus on 86 brm2 ja uusien hissien osuus 158 brm2, ja koko hankkeen rakentamiskustannukset 3 300 000 euroa (alv 0 %) kustannustasossa 1/2009.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma (18.3.2009)
	Liite 2	Asemapiirustus, Puistolan palvelutalo
	Liite 3	Kustannusarvio (16.3.2009)

Kaj toteaa, että kysymys on vuonna 1976 vanhusten asuintaloksi valmistuneen ja palvelutaloksi ja dementiakodiksi vuonna 2002 muutetun kiinteistön korjaamisesta ja ajanmukaistuksesta. Kiinteistön yhteistiloja laajennetaan ja keittiön ja ruokasalin toimivuutta parannetaan. Asukkaille tehdään pienkeittiöillä varustetut yhteistilat kerroksiin. Muutostöiden jälkeen tilat palvelevat nykyistä paremmin paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitsevia vanhuksia ja ovat aikaisempaa turvallisempia.

Hankkeen muutostöiden laajuus on 1 642 brm2, josta ruokailutilojen laajennuksen osuus on 86 brm2 ja uusien hissien osuus 158 brm2. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 3 300 000 euroa (alv=0) kustannustasossa 1/2009. Neliökustannukseksi muutosalaa kohti tulee 2010 euroa/brm2. Hankkeen lopullinen hinta on arvolisäveroton.

Kiinteistön omistaja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot toteuttaa hankkeen valtion korkotukilainalla. Lisäksi hanke saanee investointiavustusta. Laskennallisesti tiloista maksettava vuokra nousee vuoden 2009 vuokrasta 8,96 euroa/m²/kk vuodelle 2011 arvioituun vuokraan13,70 euroa/m²/kk. Hanke sisältyy vuoden 2009 talousarvioon vuokrahankkeena.

Rakentamisen ja tilojen käyttöönoton suunnitellaan tapahtuvan vuonna 2010.

Sosiaalilautakunta toteaa (5.5.2009) mm. seuraavaa:

Nykytilanne Puistolan palvelutalo sijaitsee Puistolan keskustassa rautatieaseman läheisyydessä. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot. Vanhusten asuintaloksi käyttöönotettu kiinteistö valmistui vuonna 1976. Palvelutalona toiminut talo peruskorjattiin vuonna 2002, jolloin asunnoista tehtiin liikuntaesteisille sopivia. Toisen asuintalon ylimpään kerrokseen rakennettiin 14 paikan dementiaryhmäkoti, Aksiisikoti.

Palvelutalo koostuu kahdesta rakennuksesta, joista toisessa on A- ja B-porras, toisessa C- ja D-porras. Taloja yhdistää yksikerroksinen palveluosa, jossa on ruokailu- ja huoltotilat. Palvelutalossa on tällä hetkellä 114 palveluasuntoa ja yksi ryhmäkoti.

Helsingin kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2006 hyväksymän vanhuspalvelu-ohjelman vuosille 2006 -2009 mukaan palveluasumista kehitetään paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitseville vanhuksille, jotka eivät enää selviydy omassa kodissaan kotihoidon turvin eivätkä toisaalta tarvitse varsinaista laitoshoitoa. Sosiaalilautakunnan päätöksen 13.12.2005 § 609 mukaan Puistolan palvelutalo säilyy vanhusten palvelutalona, joka tarjoaa ympärivuorokautisesti palveluja asukkailleen ja soveltuvin osin lähiympäristön ikääntyneille. Palveluasuntoa jonotti Helsingissä vuoden 2008 lopussa 92 henkilöä.

Toiminnan muutokset Hankkeen avulla pyritään tukemaan asukkaiden yhteisöllisyyttä, sosiaalisten kontaktien lisääntymistä sekä kuntouttavaa toiminnallisuutta.

Palvelutalon yhteistiloja laajennetaan ja keittiön ja henkilökunnan tiloja lisätään mahdollistamaan kuntoutusta ja toimintaa nykyistä enemmän tuen tarpeessa oleville asiakkaille. Asukkaat osallistuvat talon pohjakerroksen toimintaan ja ruokailevat talon yhteisessä ruokasalissa kuntonsa mukaisesti. Asuntoryhmien yhteistiloissa henkilökunnalla on mahdollisuuksia tukea ja edistää jatkuvasti apua tarvitsevien asukkaiden toimintaa.

Ruokasalin laajentaminen edistää myös alueella asuvien ruokailijoiden ateriointimahdollisuuksia.

Uuden toiminnan laajuus

Palveluasunnot 107 asuntoa/108 asukaspaikkaa.

Ryhmäkoti Aksiisi 9 asuinhuonetta/14 asukaspaikkaa.

Palvelutalossa on yhteensä 122 asukaspaikkaa. Korjauksen jälkeen asuntojen määrä vähenee nykyisestä 7 asunnolla ja 14 asukaspaikalla.

Tilajärjestelyt Keittiön toimivuutta parannetaan ruoka- ja ateriapalvelutiloja uudistamalla ja laajentamalla. Kuntotilaa laajennetaan. Asukkaille tehdään pienkeittiöllä varustetut yhteistilat kerroksiin AB-portaan 1. kerrosta lukuun ottamatta. Henkilöstölle järjestetään riittävät toiminta- ja huoltotilat hyödyntämällä mm. vähentyneellä käytöllä olevia pohjakerroksen tiloja. Samassa yhteydessä kaikkiin asuntoihin ja yhteistiloihin lisätään paloviranomaisten edellyttämät sprinkleri- ja paloilmoitinjärjestelmät. Taloon lisätään kaksi hissiä.

Näkö- kuulo- ja liikkumisesteettömyyttä parannetaan ja turvallisuusriskejä pyritään vähentämään myös teknisiä järjestelmiä uudistamalla.

Henkilökunta Hoitohenkilökuntaa on nykyisin 41 eli 0,33/asumispaikka. Kaikki asukkaat eivät ole tällä hetkellä palvelujen piirissä, vaikka palvelujen tarve on vuosien varrella keskimäärin lisääntynyt. Henkilöstörakennetta uudistetaan asiakkaiden hoidon tarpeen kasvun ja kuntouttavan toiminnan suuntaan.

Vuonna 2010 hoitohenkilökunnan mitoitus on palveluasumisessa 0,50 ja ryhmäkodissa 0,71 henkilökuntaa/asiakaspaikka. Työntekijöitä tulee olemaan yhteensä 67, joista hoitohenkilöstöä 64. Hoitohenkilöstön
lisäys on 7.

Toteutus ja aikataulu Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot rakennuttaa hankkeen. Toteutussuunnittelu aloitetaan vuonna 2009. Rakentaminen ja tilojen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2010. Lisärakentaminen tulee vaatimaan poikkeusluvan.

Rakentamiskustannukset

Hankkeen rakennuskustannusarvio on 4 026 000 euroa (alv 22 %),

565 euroa/brm², 858 euroa/htm²,

3 300 000 euroa (alv 0 %), 463 euroa/brm², 704 euroa/htm².

Hankkeen lopullinen hinta tulee olemaan arvonlisäveroton, koska kiinteistöyhtiö saa täyden arvonlisäveropalautuksen.

Vuotuiset käyttökustannukset vuonna 2011 ovat 4 559 000 euroa. Arvioitu vuotuinen käyttökustannusten lisäys nykyisiin käyttökustannuksiin verrattuna on 1 795 000 euroa.

Vuokrakustannukset vuonna 2009 ovat 467 000 euroa, eli 8,96 euroa/m²/kk. Vuoden 2011 arvioidut vuokrakustannukset ovat 770 000 euroa, eli 13,70 euroa/m²/kk.

Kalustamis- ja perustamiskustannukset ovat 180 000 euroa.

Kustannuksiin varaudutaan vuoden 2010 talousarviossa.

Sosiaalilautakunta esittää hankkeen hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (17.6.2009), että kyseessä on 1976 vanhusten asuintaloksi valmistunut kiinteistö, joka muutettiin palvelutaloksi vuonna 2002. Samalla toisen asuintalon ylimpään kerrokseen tehtiin 14 paikan dementiakoti.

Palvelutalossa korjataan nyt ne tilat, joita ei korjattu vuonna 2002. Yhteistiloja laajennetaan ja keittiön ja ruokasalin toimivuutta parannetaan. Asukkaille tehdään pienkeittiöillä varustetut yhteistilat kerroksiin. Taloon lisätään kaksi hissiä. Lisäksi kaikkiin asuntoihin ja yhteistiloihin tehdään viranomaisten vaatimuksesta sprinkleri - ja paloilmoitinjärjestelmät. Muutostöiden jälkeen tilat palvelevat nykyistä paremmin paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitsevia vanhuksia ja ovat aikaisempaa turvallisempia.

Hanke sisältyy vuoden 2009 talousarvioon vuokrahankkeena. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot valtion korkotukilainalla. Lisäksi hanke saanee investointiavustusta.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

SUUTARILAN LASINPUHALTAJANTIEN TONTTIEN VARAAMINEN RYHMÄRAKENTAMISTA VARTEN

Khs 2009-1451

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- varata Suutarilan (40. kaupunginosan) korttelin 40137 tontit nrot 15 - 28 Notocom Oy:lle 31.12.2010 saakka rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten kaupungin omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että Notocom Oy vastaa tonttien toteuttamisesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Suutarilan Riddarsbyn toteutusperiaatteita, ja

- myöntää kiinteistöviraston käyttöön 160 000 euroa (alv. 0 %), talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, käytettäväksi mainittujen tonttien esirakentamiseen.

- merkitä tiedoksi, että YIT Rakennus Oy on ilmoittanut luopuvansa mainittuja tontteja koskevasta tonttivarauksesta, joten yhtiön tonttivaraus on rauennut.

Pöytäkirjanote Notocom Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Notocom Oy:n hakemus 8.5.2009
	Liite 2	YIT Rakennus Oy:n kirje 7.5.2009

Kaj toteaa, että Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m² ja kohteen rakennusoikeus yhteensä 2 478 k-m². Asuntojen keskikoko on 142 as-m².

Kaavalliset lähtökohdat puoltavat tonttien varaamista ryhmärakentamista varten. Rakennuttajakonsulttivetoiset ryhmärakentamishankkeet ovat varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien omakotikohteiden toteuttamisessa, sillä niissä voidaan ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistaa rakentamisen laatutaso ja sekä hankinnat yhteisesti kilpailuttamalla saavuttaa kustannussäästöjä.

Kohde on ollut varattuna YIT Rakennus Oy:lle tällaista toteuttamista varten, mutta yhtiö ilmoitti viime toukokuussa luopuvansa varauksestaan. Kohde esitetään nyt varattavaksi Notocom Oy:lle, joka toimii lähellä sijaitsevan ja parhaillaan valmistumassa olevan ns. Riddarsbyn 20 omakotitalokohteen rakennuttajakonsulttina päätösehdotuksen mukaisin periaattein.

Sovellettavaksi esitettävän mallin mukaan tulevat asukkaat toimivat palvelun tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja toimivat hankkeen rahoittajina. Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän, minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin yksittäisen tontin suoraan tulevalle asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin. Rakennuttajakonsultti vastaa tässä mm. tonttien markkinoinnista ja asukasyhteistyöstä, edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja työmaavalvontatehtävien suorittamisesta ja yhteishankintojen järjestämisestä sekä hankkeen raportoinnista. Kokemukset projektista ovat tätä koskevan väliraportin mukaan pääosin myönteisiä.

Tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan ja täyttämään, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja liejuisen savipatjan päällä. Esirakentaminen, jonka kustannukseksi on arvioitu 160 000 euroa
(alv. 0 %), esitetään rahoitettavaksi tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy ilmoittaa luopuvansa Suutarilan Lasinpuhaltajantiellä sijaitsevan 14 omakotitontin tontinvarauksestaan hankalien rakentamisedellytysten ja markkinatilanteen nopean heikkenemisen vuoksi. Lasinpuhaltajantien 14 omakotitonttia esitetään nyt toteutettavaksi rakennuttajakonsulttivetoisena ryhmärakentamishankkeena ja varattavaksi Notocom Oy:lle, jolla arvioidaan Riddarsbyn ryhmärakentamis-hankkeesta saatujen näyttöjen perusteella olevan parhaat edellytykset toimia Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.

Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistonteilla noudatettaisiin soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Riddarsbyn toteutusperiaatteita, jotka on räätälöity suuria, useamman omakotitontin sisältäviä ja ns. hartiapankkirakentajille suunnattuja hankkeita varten.

Varauspäätös ja sen raukeaminen

Kaupunginhallitus varasi 7.4.2008, 508 § Suutarilan korttelin 40137 tontit nro 15 - 28 YIT Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin 31.12.2010 saakka sekä ehdolla, että asuntojen ostajat voivat valita talonsa valmiusasteen ja kehittämishankkeesta laaditaan raportti.

Yhtiöllä oli tarkoitus toteuttaa hanke soveltaen uutta YIT omakotitalokonseptia. Sen tavoitteena on tarjota lapsiperheille uusi tapa hankkia helposti ja vaivattomasti turvallinen sekä kohtuuhintainen omakotitalo. YIT Rakennus Oy toteaa kiinteistövirastolle 7.5.2009 lähettämässään kirjeessä, että se peruu Suutarilan tonttivarauksen koskien tontteja 15 - 28 korttelissa 40137.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m² ja kohteen rakennusoikeus yhteensä 2 478 k-m². Asuntojen keskikoko on 142 as-m².

Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut se, että tulevat uudisrakennukset ovat kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan yhtenäisiä ja ne muodostavat ympäristöä täydentävän rakennusryhmän nykyisen pientaloalueen reunaan. Kaavalliset lähtökohdat puoltavat osaltaan tonttien varaamista ryhmärakentamista varten.

Omakotitonteille on tarjolla vaihtoehtoisia toteutustapoja

Rakennuttajakonsulttivetoiset ryhmärakentamishankkeet ovat varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien omakotikohteiden toteuttamisessa, sillä niissä voidaan ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistaa rakentamisen laatutaso ja hankinnat. Yhteisesti kilpailuttamalla saadaan aikaan jopa huomattavia kustannussäästöjä asukkaan hyväksi.

Kyseessä olevan rakentamismallin avulla on myös mahdollista tarjota lapsiperheille uusi tapa hankkia nopeasti, luotettavasti ja vaivattomasti kohtuuhintainen omakotitalo.

Riddarsbyn toteutusperiaatteet

Kiinteistölautakunta hyväksyi 26.6.2007 Riddarsbyn tonttien toteutusperiaatteet. Niiden mukaisesti rakennuttajakonsultti tiimeineen vastaa kohteen rakennuttamisesta, työmaan työnjohdosta ja paikallisvalvonnasta ja koko projektin vetämisestä kiinteää palkkiota vastaan.

Tulevat asukkaat toimivat palvelun tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja toimivat hankkeen rahoittajina. Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän, minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin yksittäisen tontin suoraan tulevalle asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin.

Konsultin kanssa solmitaan tarvittaessa varaussopimus, johon kirjataan rakennuttajakonsultin toimeksiantoon sisältyvät tehtävät:

- Markkinointi ja asukasyhteistyö

- Edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja työmaavalvontatehtävien suorittaminen

- Työmaapalveluista ja työmaan johtovelvollisuuksista vastaaminen YSE 4 §:n mukaisesti

- Työnjohto-organisaation asettaminen työmaalle

- Rakentamisen jakaminen osa- ja sivu-urakoihin

- Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistoimintasopimusten laatiminen

- Suunnittelu-, urakka- ja hankintasopimusten laatiminen asukkaiden nimiin

- Aikataulu- ja kustannusvalvonta

- Raportointi

Tontit varataan Notocom Oy:lle

Suutarilan Aamukasteenkujan, Sarastustien ja Asteroidikujan varteen on rakenteilla 20 omakotitaloa ryhmärakentamisprojektina, jossa 20 rakentajaperhettä ostaa kaupungin kilpailuttamalta ja valitsemalta Notocom Oy:ltä projektinjohtopalveluna omakotitalonsa rakennuttamisen ”avaimet käteen” -periaatteella. Tästä projektista saadut kokemukset rohkaisevat käynnistämään uusia ryhmärakentamishankkeita ja saatujen näyttöjen perusteella Notocom Oy:llä arvioidaan olevan erittäin hyvät edellytykset toimia Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.

Tontit on esirakennettava

Geoteknisen osaston laatiman rakennettavuusselvityksen perusteella tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja liejuisen savipatjan päällä. Tontteja joudutaan myös täyttämään keskimäärin noin metri.

Esirakentaminen tulisi rahoittaa tonttien esirakentamiskelpoiseksi
saattamista varten osoitetulla rahalla, koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta. Geoteknisen osaston laatima kustannusarvio on
160 000 euroa (alv. 0 %). Tonttien esirakentamisen kilpailuttaa varauksensaaja kaupungin toimeksiannosta. Menettelystä saatiin hyvät kokemukset muun muassa Riddarsbyn kohteessa

HANKESUUNNITELMA VALLILASSA NILSIÄNKATU 3:SSA SIJAITSEVAN PALMENIAN KIINTEISTÖN MUUTTAMISEKSI HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN KÄYTTÖÖN

Khs 2009-1485

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 4.5.2009 päivätyn, 20.5.2009 päivitetyn Nilsiänkatu 3:ssa sijaitsevan Palmenian kiinteistön muuttamiseksi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön laaditun hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 8 550 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 750 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 132 000 euroa (RI = 126,5, THI = 150,6) kustannustasossa huhtikuu 2009.

Hyväksyminen tapahtuu ehdolla, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan sanotun kiinteistön.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 4.5.2009, päivitetty 20.5.2009
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 26.5.2009
	Liite 3	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 20.5.2009

Kaj toteaa, että kysymys on valtion Senaattikiinteistöiltä ostettavaksi esitetyn Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian käytössä olleen rakennuskompleksin muuttamisesta Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön soveltuvaksi. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi saatettava esitys koulukiinteistön ostamisesta on listalla omana esityksenään.

Nilsiänkatu 3:n kiinteistöön on esitetty sijoitettaviksi sinne parhaiten soveltuvat, vähiten rakennusteknisiä muutoksia edellyttävät Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköiden koulutusalat.

Hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 750 000 euroa (alv. 0 %) aiheutuvat lähinnä tilojen muuttamisesta koulutusyksikön tarpeita vastaamaan.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Nilsiänkatu 3:ssa sijaitseva opetusrakennus (Corten-talo) on valmistunut vuonna 1996 ja sen bruttoala on 3 200 brm2. Vanha opetusrakennus (Taucher) on vuonna 1932 valmistunut Vallgårds svenska samskola. Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on asemakaavalla suojeltu (sr-1). Rakennus on peruskorjattu 1994 - 1995 ja muutettu 2003 Helsingin yliopiston jatkokoulutuskeskus Palmeniaksi. Rakennuksen bruttoala on 5 350 brm².

Tontilla sijaitsee kaksi erillistä rakennusta, joita yhdistää maanalainen yhdyskäytävä. Rakennukset ovat olleet Helsingin yliopistolla lastentarhan- ja luokanopettajien koulutuskäytössä sekä kurssimuotoisessa jatkokoulutuskäytössä. Rakennukset ovat nyt tyhjillään. Rakennukset ja tontin omistaa Suomen valtio ja niitä hallinnoi Senaattikiinteistöt.

Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 24.2.2009 § 35. Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston ja rakentamispalvelun yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina on ollut Suunnittelutoimisto Heikki Halsti Oy.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

./. Opetuslautakunta on antanut lausunnon hankesuunnitelmasta, liite 2.

Vallilan koulutusyksikön nykyiset osoitteet ovat Sturenkatu 18 – 22, Nilsiänkatu 1 ja Nilsiänkatu 6. Kiinteistö Nilsiänkatu 3 sijaitsee nykyisten tilojen vieressä, joten tilojen yhteiskäytöllä saadaan synergiaetua. Vallilan koulutusyksikölle hankittavien uusien pysyvien tilojen on hyvä sijaita nykyisten tilojen välittömässä läheisyydessä niin, että siirtymät rakennuksista toisiin sujuvat normaalin päivätyöjärjestyksen puitteissa.

Oppilaspaikkojen lisäys

Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköissä yhteenlaskettu opiskelijamäärän lisäys vuosina 2008 – 2016 on 528 opiskelijaa. Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköissä yhteenlaskettu kapasiteettivajaus vuosina 2008 – 2016 on 591 – 1 119 opiskelijapaikkaa.

Nilsiänkatu 3:n kiinteistöön on esitetty sijoitettaviksi sinne parhaiten soveltuvat, vähiten rakennusteknisiä muutoksia edellyttävät Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköiden koulutusalat. Sinne sijoitetaan Vallilan koulutusyksiköstä maanmittausalan, suunnitteluassistentin sekä turvallisuusalan perustutkintojen sekä niiden aikuisopiskelijoiden ammatillisten aineiden opetus.

Alimpiin kerroksiin sijoittuu osa Käpylän koulutusyksikön sähköalan perustutkinnon elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijoista osan sijoittuessa Vallilan koulutusyksikön nykyisiin maanmittausalan ja suunnitteluassistenttien käytöstä vapautuviin tiloihin.

Vallilan koulutusyksikön kapasiteetti kasvaa 335 oppilaspaikkaa.

Rakennuksessa on hissi. Rakennukset ovat esteettömiä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 8 550 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 750 000 euroa arvonlisäverottomana eli 205 euroa/brm² ja 2 132 000 euroa arvonlisäverollisena eli 249 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 150,6 huhtikuu 2009.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 3.

Rakennukset ovat opetusvirastolle vuokrakohteita, jotka kiinteistöviraston tilakeskus toteuttaa. Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

	pääomavuokra n.	12,68 euroa /htm²/kk ja
	ylläpitovuokra	2,85 euroa /htm²/kk (v. 2007 tasossa)
	eli yhteensä	15,53 euroa /htm²/kk.

Laskennallisesti kohteessa on 6 444 m² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Siten kuukausivuokra on noin 100 075 euroa ja vuosivuokra noin 1 200 904 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeelle on vuoden 2009 investointisuunnitelmassa varattu rakentamishankkeiden käyttösuunnitelmaan 3 310 000 euron määräraha (alv. 0 %).

Rakentaminen alkaa 6/2009 ja osa hankkeesta valmistuu 8/2009 siten, että elokuun puolivälissä on tarkoitus Corten-talossa, sekä osin Taucher-talossa, aloittaa opetustoiminta uudistetuissa tiloissa. Koko hanke valmistuu 12/2009.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin Rakentamispalvelu. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.7.2009) mm., että kiinteistö on tarkoitus ostaa Senaattikiinteistöiltä ja muuttaa tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön soveltuvaksi. Kiinteistön käyttöönotolla helpotetaan koulun akuuttia kapasiteettivajausta nykyisten toimitilojen välittömässä läheisyydessä.

Hankkeen laajuus on 8 550 brm² ja rakentamiskustannukset 1 750 000 euroa (alv=0) eli 249 euroa/brm². Hankkeen rahoitus sisälltyy tilakeskuksen rakentamishankkeiden vuoden 2009 käyttösuunnitelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.



Kokousaika	10.8.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali