HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
26 - 2009
|
|
|
|
Kokousaika |
10.8.2009 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Valtuutettu Päivi Lipposen kirje Helsingin psykiatrisesta avohoidosta |
3 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoispuolisen alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11909) |
6 |
2 |
Käpylän kortteleiden nro 25001 ja 25002 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11907) |
9 |
3 |
Lauttasaaren länsiosan tonttien ja Lemislahden venesatama-alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11914) |
11 |
4 |
Pakilan tontin 34017/18 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11912) |
14 |
5 |
Vartiokylän tontin 45455/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11902) |
16 |
6 |
Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Laajasalon raideliikenneratkaisuun |
20 |
7 |
Kannanotto Pro Maunula ry:n ja Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaiden muistutuksiin Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaava-asiassa (nro 11847) |
24 |
8 |
Kannanotto XXXX ja XXXX XXXX:n sekä XXXX XXXX:n muistutuksiin Suutarilan katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen (Henrik Forsiuksen tien alue) asemakaava-asiassa (nro 11814) |
31 |
9 |
Kannanotto Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n, XXXX XXXX:n, Asunto Oy Helsingin Valkaman, Asunto Oy Helsingin Aurinkopuiston ja Asunto Oy Hgin Seasiden muistutuksiin Vuosaaren venesatama-alueen asemakaava-asiassa (nro 11792) |
36 |
10 |
Kannanotto Marina Vuosaari -työryhmän ym. ja Vuosaaren Purjehtijat VP ry:n muistutuksiin Vuosaaren korttelin nro 54304 ym. alueiden (Vuosaaren Merikeskus) asemakaava-asiassa (nro 11789) |
49 |
11 |
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemän etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevan päätöksen vahvistaminen (Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Kiinteistö Oy Helsingin Rajatie 2) |
58 |
12 |
Alueen varaaminen Rotav Oy:lle venepalvelurakennuksen suunnittelua varten (Jätkäsaari, Saukonranta) |
59 |
13 |
Pohjois-Haagan toimistokorttelin nro 29154 varaaminen Peab Oy:lle |
63 |
14 |
Tontin varaaminen Conect Oy:lle palvelu- ja senioritalon suunnittelua varten Espoon Leppävaarassa |
67 |
15 |
Puistolan palvelutalon muutostöiden ja ruokasalin laajennuksen hankesuunnitelma |
71 |
16 |
Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja koskevan vaalimainonnan järjestäminen yleisillä paikoilla |
76 |
17 |
Suutarilan Lasinpuhaltajantien tonttien varaaminen ryhmärakentamista varten |
78 |
18 |
Hankesuunnitelma Vallilassa Nilsiänkatu 3:ssa sijaitsevan Palmenian kiinteistön muuttamiseksi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön |
83 |
19 |
Kaupunginvaltuuston 27.5.2009 tekemän päätöksen täytäntöönpano |
87 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Ojala) ja Krohnin (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN KIRJE HELSINGIN PSYKIATRISESTA AVOHOIDOSTA
Khs 2009-1025
STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Päivi
Lipposelle seuraavan terveyslautakunnan lausunnon mukaisen vastauksen Helsingin
psykiatrista avohoitoa koskevaan kirjeeseen:
Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikka on yksi Helsingin viidestä psykiatrian poliklinikasta. Itäkeskuksen poliklinikan 17 avohoidon erikoislääkärin vakanssista on täytettynä 13,5. Sairaanhoitajien (27), psykologien (8), sosiaalityöntekijöiden (5) ja toimintaterapeuttien (5) vakanssit ovat täynnä. Psykiatriaosastossa on meneillään avohoidon henkilöstörakennesuunnitelman päivitys ja sen yhteydessä tarkastellaan myös, vastaako itäisen poliklinikan työntekijöiden määrä ja hoidollinen osaaminen kyseisen alueen väestön tarpeita.
Psykiatrisen
hoidon toteuttaminen edellyttää potilaan huolellista tutkimusta ja tilanneselvitystä.
Hoitoa ohjaavat voimassaolevat hoitosuositukset, potilaan kliininen tutkimus ja
potilaan omat voimavarat. Lääkehoitoa käytetään silloin, kun se nykytiedon
mukaan on osoittautunut vaikuttavaksi kyseisen potilaan sairaudessa.
Psykiatrian poliklinikan potilailla on mahdollisuus psykoterapeuttiseen
hoitokontaktiin. Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla on arvostettu
henkilökohtaisen hoitosuhteen merkitystä, sillä 80 % käynneistä tapahtuu
yksilökäynteinä, mikä on keskimääräistä enemmän. Ulkopuolisilta tuottajilta
ostettavaan lääkinnällisenä kuntoutuksena annettavaan terapiaan lähettämiseen
on Helsingin kaupungin kaikilla poliklinikoilla yhtenäiset ohjeistukset. Potilaskohtaisia
käyntimääriä tarkasteltaessa Itäkeskuksen poliklinikalla on ollut muuhun
kaupunkiin nähden hieman keskimääräistä enemmän käyntejä potilasta kohti.
Psykiatrinen avohoito on palvelurakenne,
jonka puitteissa tuotetaan erisisältöisiä ja erimuotoisia hoitopalveluja kuten
yksilöterapiaa, perhetapaamisia, ryhmäterapiaa, kotikäyntejä,
oirehallintakursseja jne. Modernia psykiatrista avohoitoa luonnehtii työn
monimuotoisuus, sillä useimmilla erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla
on useampia kuin yksi ongelma. Lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy sekä hoidon
osaamis- että toteuttamishaasteena.
Itäkeskuksen poliklinikalla on meneillään samanaikaista mielenterveys-
ja päihdehäiriötä sairastavien potilaiden hoidon kehittämishanke, joka
toteutetaan yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaaliviraston kanssa. Nuorten
aikuisten pahoinvointi ja työelämän ylivoimaisuuden kokeminen ovat suuria
yhteiskunnallisia, mielenterveyttä koskettavia haasteita. Vakavimpien
mielenterveysongelmien, kuten psykoosien ja vakavan depression, esiintyvyys ei
ole tutkimustiedon mukaan lisääntynyt viime vuosina, mutta hoitoon hakeudutaan
aikaisempaa useammin.
Potilaiden
tutkimus ja hoito ovat poliklinikkatoiminnan ensisijaisia tavoitteita, mutta
palvelujärjestelmän kuuluu huomata myös työntekijöiden koulutuksen ja
ammatillisen tuen tarpeet. Itäkeskuksen poliklinikan työntekijöillä on samat
mahdollisuudet ammatilliseen täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja työhyvinvointitukeen
kuin muuallakin. Työhyvinvointimittauksissa Itäkeskuksen poliklinikka on
sijoittunut vähintäänkin kaupungin muun avopsykiatrian tasolle.
Helsingissä on vastikään tehty Oulun yliopiston psykiatrian klinikan toteuttama laaja psykiatrisen avohoidon arviointi, jossa Itäkeskus oli yksi erikseen arvioiduista poliklinikoista. Arviointiraportin mukaan Helsingin psykiatrinen avohoito muodostaa hyvin suunnitellun, väestön tarpeisiin perustuvan ja loogisesti rakennetun kokonaisuuden. Työnjako suhteessa yhteistyökumppaneihin on perustellusti järjestetty. Johtamisjärjestelmä on tehokas ja toiminnan suunnittelu proaktiivista. Työssä oleva henkilöstö on hyvin koulutettua, motivoitunutta ja työhön sitoutunutta.
Arvioinnin mukaan toimintaan liittyy kuitenkin ongelmia, joista merkittävä osa liittyy yhteistyökumppaneiden mahdollisuuksiin toteuttaa niille ajateltuja tehtäviä. Psykiatriaosaston avohoito toimii puhtaasti erikoissairaanhoidon lähtökohdista; samaan aikaan Helsingistä puuttuu riittävien resurssien turvin toimiva perusterveydenhuollon mielenterveystyö. Hyvin toimiva Auroran psykiatrinen päivystysyksikkö takaa kiireellisen hoitoon pääsyn kaikkina aikoina ja korjaa tilannetta. Erityisesti erikoislääkäreiden rekrytointivaikeudet heijastuvat kaikkeen psykiatriaosaston toimintaan.
Erikoislääkärivajeen
vähentäminen on tärkeä tavoite. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon
ammattikuntien keskinäistä työnjakoa tulee tarkistaa ja työn sisältöä kehittää
samalla kun turvataan potilaiden tarvitseman tutkimus- ja terapiaosaamisen
saatavuus. Itäkeskuksen poliklinikalla on parhaillaan menossa toimintamallin
tarkistus, missä yhteydessä selkeytetään tutkimuksen ja hoidon tarjontaa
potilaiden tarpeita paremmin vastaavaksi.
Pitkään psykoosia sairastaneiden mielenterveyskuntoutujien tarvitseman psykososiaalisen tuen varmistaminen on avohoidon arvioinnissa tullut esiin tärkeänä kehittämisalueena, jonka järjestämistä on tarkoitus viedä eteenpäin yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Keskeinen kehittämiskohde on perusterveydenhuollon mielenterveystyön vahvistaminen, mikä onkin ollut Helsingin psykiatrian strateginen linjaus. Terveysasemilla on työssä 24 ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa seitsemän (7) psykiatrista sairaanhoitajaa. Toiminnan tulee dynaamisesti vastata palvelujen käyttäjien tarpeita ja seurata koko ajan lisääntyvää tutkimustietoa.
Kirje valtuutettu Päivi Lipposelle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
./. Vt Päivi Lipponen on (28.4.2009) Khlle osoittamassaan kirjeessä ehdottanut Helsingin psykiatrisen hoidon laadun tutkimista. Kirje on esityslistan liitteenä.
Terveyslautakunta on (16.6.2009) antanut kirjeestä päätösehdotuksen mukaisen lausunnon ja siinä todennut mm., että Helsingissä on vastikään tehty laaja psykiatrisen avohoidon arviointi.
VALLILAN TEOLLISUUSALUEEN STURENKADUN POHJOISPUOLISEN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11909)
Khs 2009-1585
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee pidentää 22. kaupunginosan kortteleiden nro 689, 691–693, 695,
696, 699, 700, 703 ja 707 sekä korttelin nro 694 tonttien nro 21, 24 ja 25
ja korttelin nro 697 tontin nro 1 rakennuskielto 1.9.2011 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa
päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote
karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle
ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Rakennuskieltokartta nro 11909 (Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoispuolinen alue) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(11.6.2009) mm., että alue käsittää 22. kaupunginosan (Vallila) korttelit 689,
691–693, 695, 696, 699, 700, 703 ja 707 sekä tontit 694/21, 24, 25 ja 697/1.
Aluetta rajaavat Sturenkatu, Teollisuuskatu, Kumpulantie, Mäkelänkatu, Elimäenkatu,
Mäntsäläntie, Nilsiänkatu, Lemunkuja, Nokianpuisto ja Nokiankuja.
Kvsto päätti 1.9.1999 muuttaa 22.
kaupunginosan (Vallila) asemakaavaa. Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi vuotta
kerrallaan, viimeksi kaupunginhallituksen 20.8.2007 tekemällä päätöksellä
1.9.2009 saakka.
Nykyinen maankäyttö Vallilan
teollisuusalue on monipuolinen työpaikka-alue, jonka rakennuksista osa on
edelleen perinteisessä teollisuuskäytössä. Alueelle on sijoittunut myös
taiteilijayhteisöjä, graafista teollisuutta, varastomyyntiä,
vartiointiyrityksen toimintoja, koulutustiloja, työpajoja ja toimistotiloja.
Alueella on yksi rakentamaton tontti.
Alueen vanhin rakennus on vuodelta 1927.
Huomattava osa rakennuksista on valmistunut 1930-luvulla sekä 1990-luvulla.
Vallilan teollisuusalueen suojelutavoiteselvityksessä (Kaupunginmuseo, 2000)
esitetään useita tehdasrakennuksia suojeltavaksi.
Yleiskaava Kvston
26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jota
kehitetään tuotannon, varastoinnin, palvelu- ja toimistokäyttöön. Lisäksi
alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon,
virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Yksi tontti (697/1) on yleiskaavassa
merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten
palvelujen sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja
alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisenhuollon ja liikenteen käyttöön.
Asemakaavat Lähes
koko Vallilan teollisuusalueen kattava asemakaava (nro 8529) on vahvistettu
23.1.1984.Tontteja 693/22 ja 24 koskeva asemakaava (nro 8978) on vahvistettu
24.5.1985 ja tonttia 691/19 koskeva asemakaava (nro 9982) 24.5.1995.
Teollisuus- ja varastotonttien
rakennusoikeus on tonttitehokkuuden e = 2.3–3.8 mukainen, jonka
lisäksi on sallittu maanalaista kerrosalaa e = 0.5 tehokkuudella. Tontin
rakennetusta kerrosalasta saa käyttää tontilla tapahtuvalle toiminnalle
välttämättömiin toimisto- ja vastaaviin tiloihin enintään 35 % ja tontilla
tapahtuvaan toimintaan liittyviä tutkimus- ja opetustiloja saa tontin
rakennetusta kerrosalasta olla enintään 10 % edellä mainittujen toimistotilojen
lisäksi.
Muut päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta
hyväksyi 23.11.2000 Vallilan teollisuus-alueen Sturenkadun pohjoispuolisen
alueen suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan tontit muutetaan
toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), liike- ja myymäläkerrosala ja
rakennusoikeudet säilytetään ennallaan ja suojelumääräykset ajanmukaistetaan.
Vanhan rakennuksen suojelun yhteydessä voidaan tontin rakennusoikeutta
tarkistaa. Autopaikkanormi on vähintään 1 autopaikka/280 k-m2 ja
enintään 1 autopaikka/120 k-m2 tonttikohtaisilla paikoilla,
keskitetyssä paikoituksessa (pysäköintiluola) enintään 1 autopaikka/170 k-m2.
Suunnittelutilanne Alueen
tonteille on tehty yritysten hankkeiden edellyttämiä asemakaavoja ja
maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaava. Alueen kaavoitustyö on viraston
tämän vuoden toimintasuunnitelmassa.
Rakennuskiellon
jatkaminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi
kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro
11909/11.6.2009 ilmenevän 22. kaupunginosan (Vallila) alueen rakennuskieltoa
jatkaa kahdella vuodella eli 1.9.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n
2 momentin perusteella.
KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 25001 JA 25002 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11907)
Khs 2009-1586
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee pidentää 25. kaupunginosan kortteleiden nro 25001 ja 25002
rakennuskieltoaikaa 26.9.2011 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa
päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote
karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle
ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Rakennuskieltokartta nro 11907 (Käpylän korttelit 25001 ja 25002) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta
toteaa
(11.6.2009) mm., että rakennuskielto on voimassa 26.9.2009 saakka 25.
kaupunginosan (Käpylä) kortteleissa 25001 ja 25002. Korttelit sijaitsevat
Pellervontien, Sampsantien, Väinölänkadun ja Osmontien rajaamalla alueella.
Yleiskaava Kvston
26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti,
rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi,
jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Asemakaava Alueella
on voimassa 1.4.1937 vahvistettu asemakaava nro 1639. Asemakaavassa on määrätty tonteille rakennusalat,
joille saa rakentaa enintään 2-kerroksisia paloa pidättävään, paloa hidastavaan
tai palonarkaan luokkaan kuuluvia rakennuksia. Kussakin rakennuksessa saa olla
enintään kaksi asuntoa eikä niihin saa sijoittaa liikehuoneita. Muita
määräyksiä ei ole annettu. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä
turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.
Asemakaava on suurelta osin vanhentunut.
Suunnittelutilanne Alueelle
tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelutarve
otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan.
Kaavamuutoksen laatiminen sisältyy kuluvan vuoden kaavoitusohjelmaan.
Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin
turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.
Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit.
Tontit on vuokrattu edelleen.
Rakennuskiellon jatkaminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi
25. kaupunginosan (Käpylä) kortteleiden 25001 ja 25002 rakennuskieltoa jatkaa
kahdella vuodella eli 26.9.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n
2 momentin nojalla (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston
piirustus nro 11907/11.6.2009).
LAUTTASAAREN LÄNSIOSAN TONTTIEN JA LEMISLAHDEN VENESATAMA-ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11914)
Khs 2009-1583
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta
nro 11914/11.6.2009 ilmenevien 31. kaupunginosan Lauttasaaren länsiosan
tonttien ja Lemislahden venesatama-alueen rakennuskieltoaikaa 8.9.2011 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa
päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote
karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle
ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Rakennuskieltokartta nro 11914 (Lauttasaaren länsiosan tontit ja Lemislahden venesatama) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(11.6.2009) mm., että Kvsto päätti 15.9.1999 muuttaa 31. kaupunginosan
(Lauttasaari) asemakaavaa piirustuksen nro 10788 osoittamilta alueilta.
Päätöksen perusteella alueella tuli voimaan rakennuskielto, jota Khs on
viimeksi jatkanut 3.9.2007 ja joka on voimassa 15.9.2009 saakka.
Khs päätti 8.9.2003 asettaa tontin 31051/1
rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto on voimassa
8.9.2009 saakka.
Taustaa Lauttasaaren
pääosalle, lukuun ottamatta Vattuniemen aluetta, vahvistettiin 9.1.1951
asemakaava nro 2948. Kaavaan on sittemmin tehty useita kaavamuutoksia.
Kaksikerroksisten asuinrakennusten
korttelialueille on laadittu joitakin kaavamuutoksia lähinnä 1950- ja
1960-luvuilla. Alkuperäinen asemakaava sekä tehdyt muutokset ovat suurelta
osalta vanhentuneita.
Asuinrakennusten tontit ovat
yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa tontin 31058/2, joka on vuokrattu
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille, ja venesatama-alueen, joka on
osittain vuokrattu Lauttasaaren Veneilijät r.y:lle ja Drumsö Kanotister
r.f:lle.
Asemakaavan vanhentuneisuus
Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät
nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten
vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa
tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetulla tontilla on muidenkin
määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan
purkamisen.
Voimassa olevat asemakaavat eivät sisällä
rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Rakennussuojelukysymykset tulee
selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava ja siihen tehdyt
asemakaavan muutokset ovat suurelta osin vanhentuneet.
Suunnittelutilanne Kaupunginmuseo
on selvittänyt rakennuskieltoalueen ja sillä olevien rakennusten
rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon sekä antanut suosituksensa
asemakaavaan merkittävistä suojelumerkinnöistä. Lausunto on saatu 23.7.2003.
Tontin 31062/5 asemakaavan muutoksen Khs
hyväksyi 5.11.2001. Päätös sai lainvoiman 21.12.2001. Tontin 31052/7
asemakaavan muutoksen Kvsto hyväksyi 31.8.2005. Päätös sai lainvoiman
18.8.2006. Tontit on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.
Tiirasaarentien varteen sijoittuvien
tonttien 31097/2–4 asemakaavan muutosehdotus esitellään
kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2009.
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman
mukaan rakennuskieltoalueesta osa-alueen 1 asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus
esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2010. Osa-alue 1 käsittää
korttelit 31051–31053, 31055 ja 31056.
Rakennuskieltoalueen muut asemakaavan muutokset
laaditaan kiireellisyysjärjestyksessä alueelle ilmaantuvien rakennushankkeiden
tarpeiden mukaan.
Rakennuskiellon jatkaminen
Tontin 31051/1
rakennuskielto on tarkoituksenmukaista yhdistää tähän rakennuskieltoon.
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi
kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro
11914/11.6.2009 ilmenevien 31. kaupunginosan (Lauttasaari) alueiden
rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 8.9.2011 saakka maankäyttö- ja
rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
PAKILAN TONTIN 34017/18 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11912)
Khs 2009-1587
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee pidentää 34. kaupunginosan korttelin nro 34017 tontin nro 18
rakennuskieltoaikaa 30.9.2011 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa
päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote
karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle
ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(11.6.2009) mm., että ympäristöministeriö vahvisti Pakinkylän liittymän
asemakaavan muutoksen (Tuusulanväylän ja Kehä I risteys sekä risteykseen
rajoittuvat tontit) 20.10.1995 lukuun ottamatta mm. tonttia 34017/18. Tontti
rajattiin asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle ja määrättiin samalla rakennuskieltoon
rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan perusteella 30.9.1997 asti. Ministeriö
edellytti, että alueelle välittömästi ryhdytään laatimaan asemakaavan muutosta.
Ministeriö katsoi, että tontin asemakaava tulee muuttaa joko
suojaviheralueeksi tai muuhun käyttötarkoitukseen, joka soveltuu tontille ja
alueen muuhun asumiseen.
Kaupunki osti tontin 29.5.1997.
Kiinteistövirasto on 9.9.1998 saapuneella kirjeellä hakenut tontille
asemakaavan muutosta elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetuksi tontiksi.
Tontille rakennettu neljän asunnon rivitalo on tyhjilleen jääneenä ja huonokuntoisena
purettu.
Khs on jatkanut rakennuskiellon määräaikaa
kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi 30.9.2009 saakka, sopivan käyttötarkoituksen
löytämiseksi tontille.
Tontti sijaitsee välittömästi Tuusulanväylän
ja Kehä I:n liittymän vieressä pussikadun päässä. Sijaintinsa takia tontti ei
sovellu asumiseen eikä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetuksi tontiksi.
Tontti muutettaneen suojaviheralueeksi. Tavoitteena on tehdä asemakaavan muutos
syksyllä 2009.
Työn keskeneräisyyden takia tulisi Pakilan
tontin 34017/18 rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 30.9.2011 saakka
maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla
(kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11912/11.6.2009).
VARTIOKYLÄN TONTIN 45455/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11902)
Khs 2009-1378
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin
nro 45455 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston
asemakaavaosaston 14.5.2009 päivätyn piirustuksen nro 11902 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle,
kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Ruotsinsalmentie 17
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(14.5.2009) mm., että tontin vuokramies on hakenut 19.12.2008 tehokkuusluvun
nostamista lukuun e = 0.25.
Asemakaavatilanne Voimassa
olevassa asemakaavassa nro 8145 tontti on erillispientalojen korttelialuetta
(AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille
saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia,
asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä
enintään 25 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m2.
Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Nykytilanne Tontilla
on vuonna 1986 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja. Tontti
on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontin käyttömahdollisuuksia ja
asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.
Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan
kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun
0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.
Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun
kaavaperiaatteiden mukaiset.
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on
merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu
0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa
asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa
autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa
yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että
lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin
tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin
pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta
saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Tontin länsireunaan on merkitty olemassa
olevia vesi- ja viemärijohtoja varten varattu alueen osa.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei
ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on
tarkoitus rakentaa autotalli‑varastorakennus. Tontin rakennusoikeus
nousee 36 k-m2.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille
kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 27.3.2009),
jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Viranomaisyhteistyö
Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu
muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.
Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto edellyttää, että rakennus sijoitetaan
tontille niin, ettei se vaaranna näkemää risteysalueella ja ettei se muuta
merkittävästi ajoyhteyttä tontille. Rakennuksen kunnostus- ja huoltotoimet on lisäksi
pystyttävä toteuttamaan tontilla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että
uusi autotalli-varastorakennus tullaan rakentamaan tontin länsireunaan siten,
että ajo tontille on nykyisestä paikasta Ruotsinsalmentien päästä. Rakentaminen
ei vaaranna näkemää risteysalueella.
Tontin pinta-ala on 714 m2 ja
kerrosala 179 m2.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään
kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että
ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.6.–3.7.2009, mistä on ilmoitettu
maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole
tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy
asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3, 6 ja 7 kohtien
mukaan, milloin
muutetaan kadun, torin, puiston tai muun
alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa,
2 muutetaan
rakennusoikeutta siten, että
b asuinpientalojen
korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua
0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa
kaavassa osoitetusta
3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja,
rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa,
autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai
viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä
tai ‑määräyksiä
6 muutetaan
alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin
7 tehdään kaavaan edellä
mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se
merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa
osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista,
alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka
ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA LAAJASALON RAIDELIIKENNERATKAISUUN
Khs 2008-1648
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee, että se peruuttaa Helsingin hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen
ja tyytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökseen, jolla Laajasalon
raideliikennevaihtojen suunnitteluun tulee soveltaa ympäristövaikutusten
arvioinnista annetun lain (YVA-laki) mukaista menettelyä.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille valituksen peruuttamista
varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että
Kvsto päätti 12.11.2009 merkitä tiedoksi Laajasalon raideliikennevaihtojen
tarkastelu ‑raportin ja hyväksyä Laajasalon raideliikenteen jatkovalmistelun
pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä
Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla Kvsto päätti, että
Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet
perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Valtuuston
käsittelyn yhteydessä tehtiin lisäksi kymmenen toivomuspontta.
Khs kehotti täytäntöönpanopäätöksessään
17.11.2008 joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
laatimaan hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle
siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka,
tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan
rakentamisen alkuvuosina.
Kvston 12.11.2008 tekemä päätös oli
luonteeltaan asian valmistelua ja varsinaiset hankesuunnitelmaa ja tarvittavia
kaavoja koskevat päätökset valmistellaan erikseen Kvston päätettäväksi
kaupungin johtosääntöjen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä.
Uudenmaan ympäristökeskus otti 6.2.2009
harkittavakseen, tulisiko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten
arvioinnista annetun lain (468/1994,YVA-laki) mukaista menettelyä. Tällainen
tapauskohtainen soveltamispäätös on mahdollista tehdä, jos hankkeella katsotaan
olevan YVA-asetuksen hankelistassa lueteltuihin hankkeisiin verrattavia
merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa asiaa on otettava huomioon
mm. hankkeen sijainti ja siinä erityisesti historiallisesti tai kulttuurisesti
merkittävät alueet.
Khs antoi asiasta lausunnon 1.6.2009, jossa
se katsoi, ettei hankkeeseen ole perusteltua määrätä erillistä YVA-menettelyä.
Lausunto on
./. liitteenä
1.
Khs perusteli kantaansa mm. sillä, että
tarkasteltaessa Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA-tarvetta, voidaan todeta,
että YVA-asetuksen 6 §:n 9 kohdan YVA-arviointia edellyttävien hankkeiden
liikennettä koskevassa luettelossa raideliikennettä koskevaksi hankkeeksi on
nimetty kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen (d-kohta).
Muita YVA-arviointia edellyttäviä
liikennehankkeita ovat 9-kohdan mukaan esimerkiksi moottoriliikenne- tai
moottoriteiden rakentaminen, neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10
kilometriä pitkän yhtäjaksoisen tien rakentaminen, lentokenttien rakentaminen,
kun pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä.
Verrattaessa Laajasalon raidejärjestelyä
asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin se on koko- ja mittaluokaltaan sekä
ympäristövaikutuksiltaan asetuksen mainitsemiin hankkeisiin nähden vähäisempi.
Kysymyksessä on raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Kruunuvuorenrannan
uuteen kaupunginosaan. Soveltuvuus maisemaan tullaan harkitsemaan
kansainvälisen suunnittelukilpailun jälkeen ja kaavoitukseen liittyvän
menettelyn kautta.
Uudenmaan ympäristökeskus on päätynyt
harkinnassaan toisenlaiseen lopputulokseen ja on 24.6.2009 tehnyt päätöksen,
jonka mukaan hankkeeseen tulee soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä.
./. Uudenmaan
ympäristökeskuksen päätös on liitteenä 2.
Päätöksessään ympäristökeskus viittaa
hankkeen rakentamisaikaisiin vaikutuksiin, siltojen ja pengerrysten
maisemallisiin vaikutuksiin arvokkaan kulttuuriympäristön alueella,
vaikutuksiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään ja yhdyskuntarakenteeseen,
vesiliikenteeseen ja vesiympäristöön. Ympäristökeskuksen mukaan hankkeen
vaikutuksia ei ole selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä.
Päätöksen valitusaika päättyi 25.7.2009. Khn
puhevallan säilyttämiseksi asiassa kaupunginlakimies on toimittanut Helsingin
hallinto-oikeudelle valituksen, jonka sisältö on yhteneväinen Khn aiemman
lausunnon kanssa.
./. Valitus
Helsingin hallinto-oikeudelle on liitteenä 3.
Kaj toteaa vielä, viitaten Uudenmaan
ympäristökeskuksen päätökseen, että YVA-laki edellyttää, että vaikutusten
arviointia ei voida ikään kuin siirtää tulevaan suunnitteluun, kuten
kaavoitukseen, vaan vaikutukset olisi pitkälti jo tullut selvittää jonkin muun
lain mukaisessa menettelyssä (esimerksiksi kaavoituksessa), jotta lain soveltamisesta
voitaisiin välttyä. Ei siis riitä, että tulevassa kaavoituksessa kaikki
vaikutukset ja osallistuminen tulisivat perusteellisesti läpikäydyiksi. Lain
sanamuotoa on useissa yhteyksissä pidetty epätarkoituksenmukaisena tältä osin,
mutta toistaiseksi sitä ei ole muutettu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
YVA-lain mukaista arviointiprosessia ja osallistumista ja kaavoitukseen
liittyvää vaikutusten arviointia ja vuorovaikutusta kuljetetaan rinnakkain.
YVA-laki puolestaan vaatii, että lupaa tai
muuta vastaavaa päätöstä, kuten kaavaa, ei saa hyväksyä ennen kuin
arviointiselostus on tehty ja siitä saatu yhteysviranomaisen eli alueellisen
ympäristökeskuksen lausunto. Molemmat menettelyt voidaan kuitenkin varsin
pitkälti tehdä samanaikaisesti. Tämä on tärkeää, jotta liikenneyhteys
valmistuisi suunnitellussa aikataulussa. Kaj ei edelleenkään ole täysin
vakuuttunut siitä, että hanke edellyttäisi YVA-lain mukaista menettelyä.
Muutoksenhaku epävarmassa tilanteessa kuitenkin lykkäisi varmuutta tästä vähintään
puolella, ehkä noin puolellatoista vuodella
eikä menettelyitä enää voitaisi helposti ajallisesti yhdistää. Sen vuoksi Kaj
esittää, että Khs tyytyisi päätökseen ja että valitus peruutetaan.
KANNANOTTO PRO MAUNULA RY:N JA ASUNTO OY PAKILANTIE 17:N ASUKKAIDEN MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN TONTIN 28320/3 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11847)
Khs 2008-2749
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan
lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan
apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin
perusteltuna kannanottona muistutuksiin.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee
tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Pro Maunula ry:lle ja
Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaille.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutukset (Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaavan muutosaehdotus nro 11847) |
Kaj toteaa, että
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin
mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa,
tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan
perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla.
Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy
sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä
valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny
pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan
perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden
varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa.
Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Kaupunkisuunnittelulautakunta
on 14.5.2009 esittänyt Oulunkylän tontin 28320/3 asemakaavan muutosehdotuksen
hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2008
päivätyn ja 14.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11847 mukaisena.
Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa tämän
asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen. Kerrosala
kasvaa 1 024 m2:stä 2 400 m2:iin. Luku vastaa
tehokkuutta e = 0.9. Uusi 5-kerroksinen rakennus on nykyisen
rakennuksen takana, jolloin noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee
katunäkymää. Rakennuksia yhdistää lasinen osa, minkä johdosta uusi ja vanha osa
hahmottuvat selkeämmin omina eri massoinaan.
Jotta pihasta tulisi viihtyisä ja
maantasoasunnoista asuttavuudeltaan parempia, on uuden rakennuksen
maantasoasuntoihin rakennettava oleskelupiha tai terassi. Vanhan rakennuksen
ensimmäiseen kerrokseen ei saa rakentaa asuntoja. Pieni maanalaisen pysäköinnin
alue on sovitettava nykyisen maaston korkoihin ja sen kansi on istutettava.
Tontin kadun puoleinen osa on merkitty istutettavaksi alueen osaksi, jolla on
oltava vähintään 1 puu/100 m2.
Pysäköintiä on
maantasossa, autotalleissa ja istutetun pihakannen alla.
Tontin koko on 2 332 m2.
Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan
vastine
Asunto
Oy Pakilantie 17:n asukkaat (16 allekirjoittanutta) toteavat (26.2.2009), että asukkaille
järjestetyssä (Saton järjestämä) tiedotustilaisuudessa arkkitehti Sari
Ruotsalainen määritteli Maunulan keskustaksi Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksen.
Jos matka tästä kaava-alueelle n. 500 m on tehokkaampaa asuntorakentamista,
lienevät kaikki samasta risteyksestä 500 m:n säteellä olevat alueet keskustaa.
Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksestä
avautuu kohti pohjoista yli 500 m:n matkalta yhtenäinen näkymä: ostoskeskus,
vinottain olevat rakennukset kummallakin puolella Pakilantietä sekä kadun ja
rakennusten väliset viheralueet. Kaupunki on hiljattain peruskorjannut Pakilantien
länsipuolen asuintalot ja kadun varren puistot. Korjauksen yhteydessä kaupunki
ei nähnyt täydennysrakentamistarvetta. Lähes samanaikaisesti, kun Sato hakee
omista taloudellisista lähtökohdistaan kyseistä kaavamuutosta,
kaupunkisuunnitteluvirasto onkin tehokkaamman asuntorakentamisen kannalla.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut
Maunulan alueelle viime vuosina useita kaavamuutoksia, joista vasta
Lampuotilantien pientaloalue on rakennettu. Maunulan koillisosan ja Pakilan
eteläreunan pientaloalueen kaavoituksessa ei kaupunki katsonut aiheelliseksi
käyttää yleiskaavan suomaa rakennusoikeutta kokonaan. Jos tehokkaampaa
asuntorakentamista välttämättä kaivataan, olisi sen kohdistuttava suunnitteilla
oleville alueille.
Nyt tehdyssä suunnitelmassa tuhottaisiin
Pakilantien puoleinen viheralue pysäköintipaikkojen ja maanalaisen
pysäköintihallin tieltä. Tämä sekä aitaa muistuttava kadun varren puurivistö
eivät kohota kadun varren ilmettä, kuten kaupunki esittää. Uusi rakennus on
suunniteltu tontin toiselle nykyisen rakennuksen takana olevalle aurinkoiselle
viheralueelle. On vaikea ymmärtää, miten kaikkien viheralueiden poistaminen mahdollistaisi
viihtyisän asuinympäristön. Pihalle ei jää viheraluetta, joka soveltuisi
yhteiseen käyttöön, seurusteluun tai liikkumiseen.
Aikoinaan lapsiperheille rakennetun Maunulan
ikärakenne on vinoutunut yli 65-vuotiaitten suuntaan. Vanhuksille suunnattuja
asuintaloja on Suursuolla jo useita. Liiallinen vanhusten keskittäminen ja
eristäminen muista ikäryhmistä ei elävöitä kaupunkikuvaa eikä ole hyvän yhdyskuntasuunnittelun
merkki.
Muutosehdotus ei sovi rakennusmassaltaan
maunulalaiseen väljään 1950-luvun asemakaavaan. Muistuttajat eivät hyväksy
asemakaavan muutosta maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja erityisesti 1, 3 ja 4
kohtien sekä 54 §:n 2 ja 3 kohtien tavoitteiden vastaisena.
Pro
Maunula ry selostaa muistutuksessaan
Maunulan suunnittelun ja rakentamisen vaiheita ja toteaa (27.2.2009) mm.
seuraavaa: Maunula rakentui kahdessakymmenessä vuodessa sellaiseksi
elinvoimaiseksi asumalähiöksi, jollainen se nyt on. Näitä uusia asuinalueita,
lähiöitä, suunniteltiin ja rakennettiin 1950–1960-luvuilla useita: Herttoniemi,
Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Munkkivuori jne.. Näistä lähiöistä Helsingissä on
vain Maunula säilynyt sellaisena kuin Hilding Ekelund sen aikoinaan visioi.
Maunula edustaa rakennuksineen, pihoineen ja julkisine kaupunkitiloineen
korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Siinä ilmenevät toisen
maailmansodan jälkeisen sosiaalisen asuntorakentamisen ihanteet. Alue ilmentää
lähiörakentamisen varhaisia vaiheita. Se on helsinkiläisen asuntorakentamisen
ja asuttamisen historiaa parhaimmillaan.
Pro Maunula katsoo, että viisikerroksinen
uudisrakennus pilaa täysin Maunulan vanhan kulttuurimaiseman. Vanhaa ja uutta
osaa yhdistävä "2000-luvun lasikaappi" ei istu 1950–1960-lukujen
kaupunkikuvaan. Asukkaille ei juuri jää oleskelupihaa, koska uudisosaan on maantasoasunnoille
rakennettava oma piha. Tällaiset ratkaisut eivät kuulu 1950‑luvun
kerrostaloratkaisuihin. Kadun varteen ehdotettu puurivi ei istu Pakilantien
yleisilmeeseen: Pakilantie ei ole bulevardi vaan luonnonläheisen asuinalueen
kokoojakatu. Lisäksi viereiset talot menettävät valoisat pihansa, koska
esitetty lisärakennus varjostaa ne täysin.
Maunulan väestörakenne on vääristynyt. Jo
nyt yli 26 % asukkaista on yli 65-vuotiaita. Maunula ei tarvitse enempää
vanhusväestöä vaan lapsiperheitä, jotka tuovat uutta vireyttä palveluille.
Pro Maunula ry viittaa kaupunginmuseon
lausuntoon, jossa todetaan, ettei uutta rakennusta ole mahdollista sijoittaa
erilleen vanhasta rakennuksesta tontin pienuuden takia. Pro Maunulan mielestä
tontti on silloin liian pieni täydennysrakentamiseen.
Muistutuksessa todetaan, että maankäyttö- ja
rakennuslain 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat mm.
riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm.
1 turvallisten, terveellisten,
viihtyisän, sosiaalisesti toimivien ja eri väestöryhmien kuten lasten,
vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista.
2 rakennetun ympäristön
kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.
3 luonnon monimuotoisuuden ja
muiden luonnonarvojen säilymistä.
4 ympäristösuojelua ja
ympäristöhaittojen ehkäisemistä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n
asemakaavan sisältövaatimukset:
2. Asemakaava on laadittava siten, että
luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle
elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen
järjestämiseksi. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä
niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
3. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään
elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole
perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioiden. Asemakaavalla ei myöskään saa
asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta
haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä
voidaan välttää.
Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole
huomioitu Museoviraston lausunnossa 20.10.2005 n:o 51/600/2005,
ympäristöministeriön päätöksessään 6.6.2006 n:o YM 2/531/2006 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen
päätöksessään 7.11.2006 dnro UUS-2005L722-27 (liitteet 1–3) esittämiä kantoja
ja ohjeistuksia. Päätösten sisältö lyhyesti: Alueella on kokonaisuudessaan
rakennussuojelulain 2 §:n 1 tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä.
Keskeisimmällä osalla on myös valtakunnallista merkitystä. Alueen kehitykseen
liittyy tärkeitä historiallisia, sosiaalisia, rakennusteknisiä ja
arkkitehtonisia näkökohtia. Alueen merkitys on huomioitu myös
maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Asemakaavoituksessa on otettava huomioon
valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista,
erityisesti kulttuuriperintöä koskevat erityistavoitteet. Lisäksi tulee
huomioida valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen sen
luonteenomaiset piirteet huomioon ottaen. Kaupungin on ratkaistava suojeluasiat
asemakaavalla.
Muutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain
5 §:n ja 54 §:n sekä rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen. Khn on ryhdyttävä
pikaisiin toimenpiteisiin alueen suojelemiseksi. Muutosehdotusta ei tule hyväksyä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(14.5.2009) vastineenaan muistutuksiin seuraavaa:
Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja.
Nykyisen rakenteen täydentäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen
äärellä on kestävän kehityksen mukaista asuntorakentamista.
Kaavamuutos ei heikennä alueen
viihtyisyyttä, terveellisyyttä tai turvallisuutta eikä ole maankäyttö- ja
rakennuslain 5 §:n ja 54 §:n tai rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen.
Kaavamääräyksin pyritään takaamaan miellyttävä, vehreä ja laadukas ympäristö jatkossakin.
Pro Maunula ry:n muistutuksessa viitataan
rakennussuojelulain 2 §:n 1 kohtaan: Tässä laissa tarkoitetun
suojelun kohteita ovat sellaiset rakennukset, rakennusryhmät ja rakennetut
alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian,
rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön
tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai
tyypillisyyden kannalta. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus.
Pro Maunula ry on esittänyt
ympäristöministeriölle Suursuon ostoskeskuksen suojelua ja Uudenmaan
ympäristökeskukselle koko Maunulan suojelemista rakennussuojelulailla.
Päätöksissä todetaan, että suojelukysymykset on ratkaistava asemakaavoituksen
yhteydessä eikä suojelua rakennussuojelulain nojalla ole katsottu
tarpeelliseksi.
Maakuntakaavassa Sahamäen alue Maunulan
kaakkoisreunassa ja yleiskaavassa koko Maunulan 1950-luvulla rakennettu
eteläosa Sahamäen alue mukaan lukien on merkitty kulttuurihistoriallisesti,
rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi,
jolle ollaan parhaillaan laatimassa suojeluasemakaavaa.
Pakilantie 17:n ympäristö ei kuulu em.
alueisiin. Asemakaava ei näin ollen ole muistutuksissa esitetyllä tavalla
lainvastainen.
Maunulassa on kaksi kaupallista keskusta:
1950-luvulla nk. Saunabaarin viereen syntynyt keskusta Metsäpurontien varrella
ja myöhemmin rakentunut Suursuon ostoskeskus Pakilantien ja Rajametsätien
risteyksessä. Suursuon ostoskeskuksen paikalle on suunnitteilla kerrostaloja
kivijalkaliikkeineen, iso päivittäistavaramyymälä, pienempiä liikkeitä sekä
kirjasto ja työväenopisto kadun vastakkaiselle puolelle. Kivijalkaliikkeitä on
myös risteyksen pohjoispuolella Pakilantien varren asuinkerrostaloissa.
Pakilantietä kulkee useita bussilinjoja sekä bussi-Jokeri, jonka tilalle
suunnitellaan parhaillaan raide-Jokeria.
Kaavamuutostontin komean asuinrakennuksen
noppamaisuutta on haluttu korostaa rajaamalla uusi rakennusala erimuotoiseksi:
kapeaksi ja pitkänomaiseksi. Lisäksi uuden ja vanhan rakennuksen liittyminen toisiinsa
on haluttu tehdä keveäksi määräämällä väliin lasinen rakennusosa. Yhden
kerroksen nykyistä korkeampi laajennusosa on nykyisen rakennuksen takana, jolloin
noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee katunäkymää muutoksen
jälkeenkin. Kaavamuutosehdotusta on muistutusten ja lausuntojen jälkeen
muutettu madaltamalla rakennuksia yhdistävä lasiosa kerroksella, enintään
vanhan rakennuksen korkuiseksi. Näin vanhan osan noppamaisuus korostuu.
Suunnitelmassa tontin oleskelualueet
pienenevät, mutta eivät häviä. Hyvin suunniteltuna nykyistä pienempi piha voi
olla viihtyisä, valoisa ja tarjota ulko-oleskelupaikkoja. Maantasokerrokseen
suunnitellut asunnot, joihin liittyy oleskelupiha tai terassi, monipuolistavat
asuntotarjontaa ja luovat viihtyisyyttä lähiympäristöön. Määräys Pakilantien
varren puurivistä on muistutusten johdosta korvattu puilla istutettavalla alueenosalla,
jolla on oltava vähintään 1 puu/100 m². Näin puut voivat sijaita vapaasti kuten
tähänkin asti.
Muutosehdotuksessa ei edellytetä vanhusten
asuntojen rakentamista vaan tontti on merkitty asuinkerrostalojen tontiksi
(AK), joka sallii kaiken ikäisille suunnatun asuntorakentamisen. Sato on
suunnitellut tontille kaavamerkinnän mahdollistamaa senioriasumista. Maunulan
keskustan tuntumassa on erinomaiset vanhusten palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.
Senioriasuntojen rakentaminen näiden palvelujen läheisyyteen on perusteltua.
Maunulan koillisosan ja Pakilan eteläreunan hiljattain kaavoitetulle alueelle
on tulossa pientaloja 600 asukkaalle, pääasiassa lapsiperheille. Jos Maunulan
keskustan asemakaava tulee voimaan, nykyisen ostoskeskuksen paikalle tulevat
tontit ovat nekin asuinkerrostalotontteja (AK), joilla on lisäksi liiketiloja.
Kaj toteaa, että
korkein hallinto-oikeus on 23.6.2009 päätöksellään hylännyt valitukset ja
pysyttänyt voimassa Kvston (25.4.2007) ja Helsingin hallinto-oikeuden
(19.6.2008) päätökset Maunulan keskustan asemakaavan nro 11326 osalta.
Kaj:lla ei ole muuta lisättävää
kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen.
./. Muistutukset
ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
KANNANOTTO XXXX XXXX JA XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX XXXX:n MUISTUTUKSIIN SUUTARILAN KATU- JA PUISTOALUEEN SEKÄ YLEISEN PYSÄKÖINTIALUEEN (HENRIK FORSIUKSEN TIEN ALUE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11814)
Khs 2008-1935
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan
lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan
apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin
perusteltuna kannanottona muistutuksiin.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian
osalta heti.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX ja XXXX XXXX:lle
sekä XXXX XXXX:lle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kaj toteaa, että
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2
momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet
osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton
antamiseen, joten toimivalta on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto
asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle
päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta
ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin
otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän
vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään
perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on
edelleen kysymys asian valmistelusta.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.8.2008 hyväksynyt 40. kaupunginosan
(Suutarila, Tapulikaupunki, Siltamäki) katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen
asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuvat uudet korttelit 40222 ja 40223)
kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn ja 16.4.2009
muutetun piirustuksen nro 11814 mukaisena.
Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen
länsilaidalla Henrik Forsiuksen tien varrella.
Henrik Forsiuksen tien länsireunaan on
suunniteltu 2–2 ½-kerroksista rivitalo- ja omakotiasumista täyttökumpareen
laitaan. Kadun pohjoisosaan on sijoitettu 3 rivitalorakennusta ja eteläosaan 8
erillispientalotonttia. Pysäköinti toteutetaan maantasoisena. Ajoyhteys
tonteille järjestetään Henrik Forsiuksen tieltä.
Rivitalotontin kokonaiskerrosala on 1 800 m2,
joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0.47. Erillispientalotonttien kerrosala on
160 m2/tontti ja tehokkuus keskimäärin n. e = 0.32. Kaikkiaan uutta
asuinkerrosalaa on 3 080 m2.
Korttelit kaventavat nykyistä puistoaluetta
jonkin verran. Rivitalojen kohdalla puisto kaventuu n. 7 m ja
erillispientalojen kohdalla n. 17 m. Puistoalueen eteläosassa oleva koirapuisto
siirretään uuteen paikkaan suunnittelualueen eteläpuolella olevalle
puistoalueelle. Erillispientalotonttien länsipuolelle rakennetaan uusi
ulkoiluyhteys, joka jatkaa täyttökumpareen yli menevää ulkoilutietä
urheilupuistoon. Uusi ulkoiluyhteys myös rajaa pientalotonttien pihat
puistosta.
Suunnittelualueen pohjoislaitaan
Tullikirjurintien varteen jää edelleen varaus lähinnä teollisuustontteja
palvelevaa yleistä pysäköintialuetta varten. Pysäköintialuevaraus on jonkin
verran nykyistä aluevarausta pienempi.
Henrik Forsiuksen tien katualue kapenee
nykyisestä 32 m:stä kapeimmillaan n. 16 m:n levyiseksi. Uusi katu on 1+1-kaistainen.
Kadun länsireunassa kulkee jalkakäytävä. Jalkakäytävän ja ajokaistan välissä on
puuistutuksia sekä pitkittäispysäköintiä. Itäreunassa on yhdistetty pyörä- ja
jalankulkutie. Suojatiet on suunniteltu rakennettaviksi pääasiassa korotettuina.
Kaava-alueen pinta-ala on 27 815 m2,
josta rivitalojen ja muiden asuinrakennusten korttelialuetta on 3 817 m2,
erillispientalojen korttelialuetta 4 015 m2, yleistä
pysäköintialuetta 572 m2, puistoaluetta 9 930 m2 ja
katualuetta 9 481 m2
Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan
vastine
XXXX
ja XXXX XXXX toteavat (29.10.2008) mm., että he vastustavat ja syvästi paheksuvat
kaupungin uutta tyyliä, jossa vuosia/vuosikymmeniä vanhoja hoidettuja,
istutettuja puistoalueita, viher- ja metsäalueita aletaan kaavoittaa rakentamiseen,
ns. täydennysrakentamisen varjolla. He paheksuvat lisäksi, että kaupunki
maanomistajana antaa näille uusille alueille suuremmat tonttitehokkuusluvut
kuin vanhalla alueella rakennettaviin, myös uudisrakennuksiin, on mahdollista
hakea. He pelkäävät, että tässä kaavoittamistrendissä voi käydä niin, että osa
helsinkiläisistä äänestää jaloillaan ja muuttaa kehyskuntiin vain siksi, että
heidän kaipaamansa vähäinenkin kosketus luontoon rakennetaan täyteen ”yhdyskuntarakenteen
eheyttämiseksi”.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
toteaa
(16.4.2009), että kyseessä olevalla kaava-alueella nykyistä puistoaluetta
muutetaan asuinrakentamiseen yhteensä vain 2 350 m2. Pääosa
uusista tonteista (4 614 m2) sijoittuu nykyiselle Henrik
Forsiuksen tien kavennettavalle katualueelle. Puistoalueen pienentymistä ei
tässä tapauksessa voi pitää merkittävänä.
Asuntojen täydennysrakentamisen tarve ei
koske vain Tapulikaupunkia, vaan koko Helsinkiä. Kvsto on 13.2.2008 hyväksynyt
Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017, jossa
vuosittainen asuntotuotantotavoite on nostettu 5 000 asuntoon/vuosi. Tämä
edellyttää satamalta vapautuvien alueiden kaavoituksen lisäksi myös nykyisen
yhdyskuntarakenteen harkittua tiivistämistä.
Henrik Forsiuksen tien varteen
suunniteltujen erillispientalojen kerrosala on 160 k-m2 ja
tonttitehokkuus e = 0.32. Nyt kaavoitettavilla tonteilla, jotka sijaitsevat
kaupunkimaisesti kokoojakadun varrella, korkeampi tehokkuus on hyväksytty
suunnittelun lähtökohdaksi alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä
(kaupunkisuunnittelulautakunta 28.9.2006). Asemakaavan muutosehdotus
määrittelee näillä uusilla tonteilla hyvin tarkasti rakennusten sijoituksen,
ulkomuodon, suhteen viereisiin rakennuksiin sekä rajautumisen katuun ja
puistoon. Koillis-Helsingin olemassa olevilla vaiheittain rakentuneilla
pientaloalueilla on asemakaavoissa enimmäistehokkuudeksi määritelty e = 0.25.
Näillä alueilla asemakaavojen määrittelemä tonttikohtainen suunnittelun ohjaus
on kuitenkin vastaavasti selvästi vähäisempää kuin kyseessä olevalla
kaava-alueella. Tonttien tehokkuuden nostoa olemassa olevilla alueilla voidaan
harkita vain alueellisesti laadittavilla asemakaavan muutoksilla, jolloin
suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia, voidaanko tehokkuutta nostamalla
edelleen turvata asuinalueen viihtyisyys, pientaloalueelle luonteenomainen
tietty yksityisyyden tarve sekä nykyisten tontinomistajien tasapuolinen kohtelu.
XXXX
XXXX toteaa (3.11.2008) mm., että Tullikirjurintien talojen huomiointi on
kaavahankkeessa ilmeisesti unohdettu kokonaan. Mäen vieressä olevat talot tulevat
rakennettavien talojen näköpiiriin, jolloin pihapiirissä oleilu ei ole enää vapaata
ja suojaisaa, kuten nyt on mahdollista. Vapaat näkymät Tullikirjurintien mäeltä
ja itäpuoliselta kerrostaloalueelta menetetään. Hän on myös huolissaan
täytemäen mahdollisesti sisältämistä myrkyistä ja muista epäpuhtauksista.
Muistuttaja viittaa maankäyttö- ja
rakennuslain 54 §:n 2 momenttiin, jossa todetaan, että kaavoitettavalla
alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi puistoja tai muita
lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
toteaa
(16.4.2009), että asemakaavan laatimisvaiheessa on tutkittu mm. alueleikkauksia
laatimalla uudisrakentamisen vaikutuksia mm. Tullikirjurintie 4:n asukkaiden
olosuhteisiin. Lähimmistä uudisrakennuksista on n. 70 m matkaa olemassa oleviin
rakennuksiin ja rakennusten väliin jää lisäksi täyttömäki, joka on merkitty
kaavassa puistoksi. Uudisrakentamisen aiheuttamaa häiriötä asumisrauhaan voi
kaupunkiolosuhteissa pitää varsin vähäisenä. Maankäytön suunnittelun
yhteydessä täytemäen täytemaasta otettiin kairausten yhteydessä maanäytteet
myös maaperän pilaantuneisuuden arviointia varten. Näytetutkimusten perusteella
täytemaa-alueella ei ole pilaantunutta maaperää. Lähiympäristön puistojen ja
virkistysalueiden riittävyyden osalta lautakunta toteaa, että Tullikirjurintie
4:n tonttia ympäröivät niin etelä-, itä- kuin länsipuolelta yhtenäiset
puistoalueet, jotka jatkuvat etelässä aina Puustellinmetsään asti.
Kaj toteaa, ettei
kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.
./. Muistutukset
ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
KANNANOTTO HELSINGIN AURINKOLAHTI-SEURA RY:N, XXXXX XXXX:N, ASUNTO OY HELSINGIN VALKAMAN, ASUNTO OY HELSINGIN AURINKOPUISTON JA ASUNTO OY HGIN SEASIDEN MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN VENESATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11792)
Khs 2008-1564
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan
lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan
apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin
perusteltuna kannanottona muistutuksiin.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa
pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin
Aurinkolahti-Seura ry:lle, XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Helsingin Valkamalle,
Asunto Oy Helsingin Aurinkopuistolle ja Asunto Oy Hgin Seasidelle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Muistutukset (Vuosaaren venesataman asemakaavan muutosehdotus nro 11792) |
|
Liite 2 |
Illustraatio (Aurinkolahden venesatama lintuperspektiivistä ja näkymä Aurinkolahdenaukiolta) |
Kaj toteaa, että
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin
mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa,
tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan
perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla.
Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy
sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä
valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny
pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan
perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden
varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä
käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 29.1.2009
hyväksynyt Vuosaaren vesialueen asemakaava- sekä venesatama-, uimaranta- ja
vesialueen asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston
12.6.2008 päivätyn ja 29.1.2009 muutetun piirustuksen nro 11792 mukaisena.
Kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007
päätöksen perusteella. Khs päätti silloin hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän
esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan
rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs
päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin
mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä
selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n.
200–350 k-m2:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen
sijoittamisesta alueelle.
Asemakaavan
muutosehdotuksessa yksikerroksinen, kapea rakennus sijoittuu venesataman
itäsivulle. Rakennuksen länsipuolelle on osoitettu kulku aallonmurtajalle, mikä
pienentää rakennusalaa aiempaan nähden. Rakennusoikeus pienenee 200 k-m2
(voimassa olevassa kaavassa 500 k-m2) ja on kaavaehdotuksessa
350 k-m2. Julkisivumateriaalien on oltava puuta, lasia, terästä
ja luonnonkiveä. Ulokkeita sallitaan itä- ja eteläsivulle. Venesataman tasolta
tulee porras alas hiekkarannalle. Satama-altaaseen saa sijoittaa laiturin
uintia varten.
Rakennuspaikka on venesataman, uimarannan ja
kävelyreittien solmukohdassa. Sijainti palvelee parhaalla mahdollisella tavalla
eri käyttäjäryhmiä. Rakennus on Vuosaaren keskustasta rantaan johtavan puistoakselin
uloimpana kärkenä, mutta sivussa siten, että näkymä merelle on avoin. Sijainnin
merellisyys voidaan kokea rakennuksen sisätiloihin asti.
Kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon
kannalta erittäin tärkeä paikka. Rakennuksen tulee
soveltua Aurinkolahden kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen.
Muistutusten pääasiallinen sisältö ja
kaupunkisuunnittelulautakunnan
vastine
Helsingin Aurinkolahti-Seura ry mainitsee
(4.9.2008) mm., että asemakaavaehdotus tulee hylätä ja päättää, että kaava
laaditaan uudelleen siltä pohjalta, että paikalle saa rakentaa enintään 100 k-m2
käsittävän paviljonkimaisen kahvilarakennuksen.
Seura katsoo, että kaavaehdotus poikkeaa Khn
kaavamuutosta koskevasta päätöksestä, koska kerrosala on Khn päätöksen
ylärajalla, kaavassa on iso välinevuokrausalue ja terassi esitetään ravintolan
ulkopuolelle. Terassien ja huoltoajon salliminen yleiselle jalankululle varatulla
alueella varaisi alueen ravintolalle. Lähtökohtana tulee olla vapaa pääsy meren
ääreen riittävän laajalla alueella. Ahtaalle niemelle ei kaikkia palveluja
voida rakentaa. Maisemallista tarkastelua ei sanottavasti ole tehty.
Ajoneuvoliikenne kulkee kyseenalaisesti kevyen liikenteen joukossa. Pysäköintipaikat
eivät näy rakennukselle, joten vierailijat eivät niitä käytä. Ilmeistä on,
ettei liikennesuunnittelijaa ole kuultu lainkaan. Kaavoittajalla on parempi
halu kuunnella venekerhoa kuin asuntoyhtiöitä ja kaupunginosayhdistystä. Väite,
että kaavaluonnosta esiteltäessä rakentamista vastustaneet ja puoltaneet
mielipiteet olisivat olleet tasavahvasti esillä, ei pidä paikkaansa.
XXXX
XXXX toteaa (5.9.2008) mm., että kaavan valmistelussa on jätetty pääosin
selvittämättä ja korjaamatta muistuttajan aiemmin esittämät epäkohdat, ja
pyytää, että Khs selvittää itse tai velvoittaa kaupunkisuunnitteluvirastoa
selvittämään ja korjaamaan epäkohdat. Mielipiteessä kiinnitettiin huomiota
tavoitteenasettelun virheellisyyteen suhteessa Khn 11.6.2007 päätökseen,
vaihtoehtojen puutteelliseen vertailuun, virheelliseen mielipiteiden
jakautumisen esittämiseen, rakennuksen koon perustelujen puutteisiin,
käyttötarkoitusten puutteelliseen perustelemiseen, virkamiesten
esteellisyyteen, mielipiteiden perustelujen puutteelliseen esittämiseen,
paviljongin muuttumiseen rakennukseksi ja kaupunkisuunnitteluviraston motiiveihin.
Viraston tavoitteena näyttää olevan, että
Aurinkolahden venekerhon johto saisi käyttöön Aurinkolahden hienoimman paikan
silläkin uhalla, että maisema tuhotaan. Tavoitteen saavuttamiseksi
muutosehdotus on laadittu harhaanjohtavasti. Muistuttaja katsoo, että
-
virasto unohtaa mainita, että edellinen
rakennushanke kaatui Khssa vuonna 2007 asukkaiden ja yleisön vastustukseen.
-
virasto on maininnut suullisissa mielipiteissä
esitetyt asiat ainoastaan netissä. Onko suunnittelija lisännyt muistioon
puoltavan kannanoton itse? Khn tulee velvoittaa virasto lisäämään selostuksen
kaavapäivystyksestä muutosehdotuksen tekstiin.
-
kaavapäivystyksessä ja mielipiteissä vaadittiin
järjestämään venesataman suunnittelusta samanlainen tilaisuus kuin Mustavuoren
kaavasta. Khn tulee velvoittaa virastoa mainitsemaan vaatimus tekstissä,
järjestämään sellaisen tai perustelemaan, miksi sitä ei järjestetä.
-
liikenteen ja pysäköinnin kohdalla yritetään johtaa
harhaan. Huoltoajossa on kysymys merkittävästä ongelmasta alueella, jossa sitä
ei ole ollut käytännössä lainkaan, koska nykyiset liiketilat huolletaan katujen
ja pihan puolelta. Luvattoman pysäköinnin ongelma tulee suunnitellun rakennuksen
läheisyyteen. Virasto yrittää jälkikäteen keksiä perusteita tehdylle
ratkaisulle ja viittaa Juhannusruusunkuja 6:n pysäköintitonttiin ja
kadunvarsipysäköintiin vasta nyt, ei luonnosvaiheessa.
-
mitoitusvertailussa kaupunkisuunnitteluvirasto
yrittää syöttää pajunköyttä ja pitää asukkaita pilkkanaan. Vertailukohteet
sijaitsevat metsässä, joten niitä ei voi verrata kyseessä olevan rakennuksen
kanssa.
-
esittäessään mielipiteitä
kaupunkisuunnitteluvirasto jättää vastustavista kannanotoista voimakkaimmat
perusteet pois. Tekstiä tulee korjata ja esittää muistuttajan keskeiset
argumentit:
1 On pyrittävä asukkaiden ja
kaikkien kaupunkilaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, eikä
huonoa ratkaisua saa perustella sillä, että vanha kaava oli vielä huonompi.
2 Rakennuksen haitat ovat
selvästi isommat kuin mahdolliset edut. Satama- tai huoltorakennuksen sijoittamista
kyseiseen paikkaan voidaan verrata siihen, että keskelle Senaatintoria olisi
sijoitettu bensa-asema sillä perusteella, että keskustassa on vähän
bensa-asemia ja pitää ajatella myös autoilijoiden tarpeita.
Khn tulee kehottaa virastoa myöntämään, että
rakennus vaikuttaa maisemaan kielteisesti. Esitetyt maisemalliset perusteet tai
uimarannan väitetyt tarpeet eivät riitä perusteeksi asukkaiden ainutlaatuisen
ympäristön tuhoamiseen. Pitääkö paras paikka tuhota, koska sijoittaminen
toisaalle olisi uusille naapureille ennakoimaton yllätys? Nurmikolla
As. Oy Helsingin Seaside ja Helsingin Horisontti takapihoilla (= alue
Aurinkoranta 2 ja 6 välissä) rakennus ei tulisi vaikuttamaan ainakaan kielteisesti.
Jääviydestä virasto toteaa: ”Asiaa koskeva
aikaisempi valmistelu ei tee suunnittelijoita tai päättäjiä jääviksi.
Hankkeessa ei ole koplauksia.” Vastaus on kestämätön. Pyydän, että Khs
käsittelee jääviysasiaa ja selvittää kaupunkisuunnitteluviraston ym. kaupungin
virkamiesten suhteita Aurinkolahden venekerhon takana oleviin tahoihin.
Virasto on ajanut kerhon kaatunutta hanketta
salassa yleisöltä, mitään tiedottamista tai kuulemista ei järjestetty. On
epäselvää, miten Aurinkolahden venekerho oli tullut kuvioihin mukaan. Mitä oli
kaupungin ja yritysten yhteistyö Aurinkolahdessa, ja miten kumppanit oli
valittu?
Virasto muuttaa rakennuksen ominaisuuksia
koko ajan asukkaille epäedullisemmaksi. Alueella olleissa mainostauluissa
esillä olleissa kuvissa oli paviljonki, nyt paviljongista ei puhuta.
Kaavaluonnoksessa rakennukselta edellytettiin korkeatasoista arkkitehtuuria ja
mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä. Illustraatiossa on pitkä puinen parakki,
joka peittää pyöreän osan. Aikaisemmin esillä olleissa kuvissa rakennus oli pyöreä.
Kaavaan ehdotetaan rakennuksen lisäksi
ulokkeita, jotka yhdessä rakennuksen kanssa vievät isomman pinta-alan kuin vanhan
kaavan 550 m2.
Puoltaessaan edellistä (sittemmin
kaatunutta) rakennushanketta kaupunkisuunnitteluvirasto 1.11.2006 esitti, että
asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin ja voivat katsoa
yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Havainnekuvan rakennus näyttää
olevan niin korkea, että sen katto saattaa nousta yli asuntojen toisen
kerroksen tason (5 m).
Muistuttaja pyytää, että mikäli
rakennusoikeus yleensä vahvistetaan, niin kaavalta edellytetään seuraavaa:
1 Rakennus määritellään
paviljongiksi, kuten aluetta mainostaessakin, ei satama- ja
huoltorakennukseksi. On määriteltävä paviljongin edellytykset, sen mukaan mitä
paviljonki suomen kielessä tarkoittaa.
2 Rakennukselta edellytetään
läpinäkyvyyttä, käytännössä lasisia ulkoseiniä.
3 Rakennuksen on oltava
pyöreä, ja mahduttava niemekkeen kärjessä olevaan pyöreähköön alueeseen, kuten
oli esitetty illustraatiokuvissa aluetta mainostettaessa ja asuntoja myydessä.
4 Kaavaan ei saa lisätä mitään
sellaista, mitä ei ole ollut vanhassa kaavassa, kuten ulokkeita ym. Ainoana
muutoksena vanhaan kaavaan saa olla rakennuksen pinta-alan pieneneminen sekä
mahdollisesti sen muodon muuttaminen.
5 On varmistettava, että
rakennus vastaa korkeudeltaan todellista yksikerroksista rakennusta ja mahtuu
katuvalojen alle, eli ei saa olla 3,5 m korkeampi.
6 Rakennusta toteutettaessa
edellytetään suunnittelukilpailua, jonka yhteydessä on järjestettävä yleisön ja
asukkaiden kuuleminen. Kilpailu on järjestettävä varausvaiheessa.
7 On varmistettava, ettei
rakennukseen todellakaan käytetä kaupungin varoja missään muodossa, ei edes
lainamuodossa.
Asunto
Oy Helsingin Valkama esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää kokonaan
rakentamatta. Luontoelementit, maisemakokonaisuus ja avoin merimaisema tulee
säilyttää. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä ristiriitaisesti korostettiin
käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen kaikkea veneilijöitä. Alueella on
useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt
autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti 54273/3 on kaukana ja vain
liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne vaarantaisi nykyisten terassien ja
jalankulkijoiden turvallisuuden. Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla
myös liikuntarajoitteisilla vapaa pääsy. Rakentaminen on As Oy Helsingin
Valkamalle maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste. Muistutuksen liitteenä
on kopiot osakkaiden Maaspuro ja Miettinen-Bellevergue sekä Aurinkolahti-Seuran
kaavan luonnosvaiheessa jättämistä mielipiteistä. As Oy Valkama yhtyy näihin
muilta paitsi kerrosalaa koskevilta osiltaan. Edellä mainittujen lisäksi
liitteissä kiinnitetään huomiota uuden ravintolan halvalla oluella
kilpailemiseen, meluhaittaan, häiriökäyttäytymiseen ja luotojen linnuston
vaarantumiseen. Rantabulevardilta löytyy venekerholle useampia kokoontumis- ja
kerhotiloja. Huomioitava on lisäksi, että n. 500 m itään on suunnitteilla
uimarannan palvelukeskus, joka jakaa uimarannan käyttäjien tarpeet tasapuolisesti.
Useita palkintoja saaneen Aurinkolahden tulee istua ympäröivään suojeltuun
alueeseen. Alueen muut venekerhot istuvat maisemaan, eivät aiheuta häiriötä ja
ovat pienimuotoisempia. Kanoottien vuokraustoimintaa ei tule hyväksyä. Satamaan
ei tule rakentaa tankkausaluetta. Huoltoautot eivät pysty kääntymään niemellä.
Rakennus peittäisi näkymän merelle Aurinkolahden puistotien – Ivan Falinin
puiston linjasta.
Asunto
Oy Helsingin Aurinkopuisto esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää
kokonaan rakentamatta. Mikäli jotain on rakennettava, sen tulee olla enintään
100 m2:n suuruinen kaikille ulkoilijoille tarkoitettu
korkeatasoinen kahvilarakennus. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä
ristiriitaisesti korostettiin käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen
kaikkea veneilijöitä. Alueella on useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat
ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti
54273/3 on kaukana ja vain liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne
vaarantaisi nykyisten terassien ja jalankulkijoiden turvallisuuden.
Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla myös liikuntarajoitteisilla vapaa
pääsy. Aurinkolahdessa asuntoihin on rakennettu jokaiselle oma sauna.
Kylpeminen ja peseytyminen ei edellytä alueen näyttävimmälle paikalle saunaa.
Asunto
Oy Hgin Seaside muistuttaa (8.9.2008) mm. aiemmasta muistutuksestaan, että kaava on
ylimitoitettu eikä rannalle ole tarpeen mahdollistaa mitään uusia rakennuksia
eikä rasitteita ylimääräiselle liikenteelle. Aiemmassa muistutuksessaan
11.2.2008 yhtiö vaati koko rakennusoikeuden poistamista, vapaata kulkua
kärkeen liikuntaesteisille ja heille sopivia ongintapaikkoja. Venekerho sijoittukoon
viereiselle laiturialueelle. Rannan tuntumassa on jo ravintoloita. Uusi
ravintola muodostaisi vuokrattavan saunan kanssa halvalla oluella kilpailevan
laajalle kuuluvan ja näkyvän häiriöpisteen. Umpinainen pitkähkö rakennus peittäisi
pyöreän ravintolan. Kanoottivuokraus olisi romuvarasto. Liikenne muodostaisi
turvallisuusongelman Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannalla. Asiakkaat
pysäköisivät laittomiin paikkoihin. Yhtiö esitti kaava-alueelle johtavan laiturialueen
muutettavaksi vain jalankulkua sallivaksi. Yhtiö katsoi niemen rakentamisen
olevan sille maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa
(29.1.2009) mm., että kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007 päätöksen
perusteella. Khs päätti hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen
maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen
suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs päätti
kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun
alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet
alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m2:n
suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.
Maisemallinen tarkastelu on tehty.
Rakentamisella ei ole kielteistä vaikutusta maisemaan. Virasto selvitti asiaa
teettämällä illustraatiot, jotka osoittavat, että alueelle voidaan sijoittaa
tyylikäs ja laadukas rakennus 350 k-m2:n kokoisena. Voimassa
olevan kaavan 550 m2:n kerrosalaa ei ole tarkoituksenmukaista
pienentää enempää, jotta rannan eri käyttäjien palveluita pystytään kerrosalan
pienentämisestä huolimatta parantamaan. Kaavaehdotus on Khn päätöksen mukainen.
Kaavaselostuksen tavoite-kohtaan on kirjattu Khn em. päätöksen kaavoitusta koskeva
osa.
Kaavamerkinnät
Kaavaehdotuksen mukainen kokonaiskerrosala on
350 m2. Ulokkeet eivät kasvata kerrosalaa. Vain avoimia
terasseja voi olla 350 k-m2:n lisäksi. Avoimia terasseja ei
yleensä pidetä rakennusalana niiden avonaisuuden ja kevytrakenteisuuden vuoksi,
eikä niitä sen tähden lasketa kerrosalaan. Kaavaehdotus ei sisällä
välinevuokrausalueita, kanootinvuokrausalueita eikä tankkausalueita.
Terassit eivät estä pääsyä meren ääreen.
Havainnekuvassa esitetty terassi on rakennusalalla. Kaavamääräystä on
tarkennettu siten, että jalankululle varatulla alueella terasseja voi olla
siten, että kulku aallonmurtajalle ei esty. Rakennuspaikan vuokrasopimuksessa
terassialueet voidaan sopia yksityiskohtaisesti.
Rakennusoikeuden pienetessä on sallituista
käyttötarkoituksista poistettu tanssipaviljonki, jota ei voida lukea rannan
peruspalveluihin. Tämä näkyy paviljonki-nimityksen poistumisena. Rantaan
suoranaisesti liittyviä toimintoja sallitaan mahdollisimman monipuolisesti.
Arkkitehtuuria koskevaa määräystä
konkretisoitiin luonnosvaiheen jälkeen, jotta sen pohjalta voidaan vaatia
laatua rakennuslupakäsittelyssä. Rakennukselle määrätään korkealuokkaiset
julkisivumateriaalit ja vaaditaan soveltuminen Aurinkolahden kaupunkikuvaan.
Osa tiloista, kuten keittiö, varastot, sosiaalitilat, wc- ja saunatilat,
jätehuone ym. eivät voi olla läpinäkyviä. Niiden osuus on illustraatiokuvissa
viitteellinen, koska rakennussuunnitelmia ei ole. Ei-läpinäkyvän osan ikkunat
on esitetty viitteellisinä blokkeina. Kaavamääräykseen on lisätty, että rakennuksen
on pääosin oltava lasiseinäinen.
Aurinkolahden kaavassa rakennusalan muoto ja
havainnekuvissa rakennuksen muoto on vuoden 1997 kaavaluonnoksesta lukien
pysynyt samana. Illustraatiokuvat on tehty tältä pohjalta, koska rakennussuunnittelua
ei ole tehty. Rakennusala sisältää väljyyttä niin, että muunkinlainen toteutus
on mahdollista. Muistutuksen liitteenä oleva kuva on Vuosaaren julkisten
ulkotilojen yleissuunnitelmasta. Kuvan rakennus on kooltaan 350 k-m2.
Yleissuunnitelma oli kaavaprosessiin liittyvää työnaikaista havainnollistamismateriaalia.
Kaava määrää rakennuksen yksikerroksiseksi.
Kerroskorkeus on todennäköisesti korkeampi kuin asuinkerroksen.
Illustraatiokuvissa korkeudeksi on oletettu 4–5 m. Sallitut alimmat
lattiatasot alueella ovat +3 m:ssä, eli katto vastaavasti +7–8 m:ssä.
Viereisen asuintalon ensimmäisen kerroksen lattiataso meren puolella on +5,2
m:ssä ja toinen kerros +8,2 m:ssä. Kaavaehdotukseen
on lisätty suurin sallittu vesikaton korkeusasema +8.0. Kaupunkisuunnitteluviraston
lausunto 1.11.2006 alueen suunnitteluvarauksesta pohjautui kaavaratkaisuun eikä
lausunnossa otettu huomioon sitä, että rakennuslupavaiheessa mahdollistettiin
myös rantakorttelissa maanalaiset kellarit ja siitä seurauksena asuntoja myös
ensimmäiseen kerrokseen. Muiden tahojen mahdollisiin korkeustasoja koskeviin
kannanottoihin kaupunkisuunnittelulautakunta ei ota kantaa.
Käyttötarkoituksen ja mitoituksen perustelut
”Merenranta on helposti saavutettavissa,
kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen. Ranta on rakennettu ja alueelle
identiteetin antava.” Tämä Aurinkolahden kaavoitukselle osoitettu tavoite
esitettiin listan ensimmäisenä kaavoituksen alkaessa. Tavoitteena on laajemman
käyttäjäkunnan kuin vain alueen asukkaiden ranta. Jotta muut kuin alueen
asukkaat pystyvät käyttämään rantaa, tarvitaan palveluita. Kaavamuutos
mahdollistaa palveluita rajoitetusti, mutta käyttäjien kannalta oikeassa
paikassa uimarannan ja venesataman rajalla. Paikka palvelee sekä rannalla että
merellä tapahtuvaa ulkoilua, eikä ole syytä olettaa sijainnin tuovan enempää
haittoja kuin Aurinkolahden muutkaan palvelut. Palvelutilojen mitoituksen
osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös liikuntalautakunnan
lausuntoon. Aurinkolahden venesatama ei pienen maa-alansa ja kerrosalansa takia
pysty tarjoamaan huolto- ja varastointipalveluja veneilijöille kuten
lähisatamat (Mustalahti rakennusoikeus 810 k-m2, Kallahti
rakennusoikeus 1 500 k-m2). Aurinkolahden venesataman
ravintola/kahvilapalvelut tulevat olemaan pienemmät kuin Ursulassa (kerrosala
415 k-m2), koska pinta-ala on pienempi ja sisältää myös muita
kuin ravintolatiloja. Edellä mainittuihin kohteisiin oli mielipiteissä
viitattu, jolloin niiden kerrosalojen esittäminen kaupunkisuunnittelulautakunnalle
oli relevanttia mietittäessä Aurinkolahden venesataman mitoitusta.
Maisema ja merellisyys
Eteläisen Vuosaaren maisemarakennetta on
tutkittu alueen koko kaavoituksen ajan. Tavoitetta pitkien näkymien sarjasta
sisämaasta merelle toteuttavat Lillkallvikinpuisto, Aurinkolahden
puistotie–Ivan Falinin puisto, Gustav Pauligin katu, Solvikinpuisto ja Uutelan
kanava. Aurinkolahden venesatamassa rakennuksen paikka on määritelty katua reunustavan
talorivin jatkeeksi niin, että näkymä Aurinkolahden puistotieltä merelle säilyy
avoimena.
Pikku Kallahden ja Mustalahden välinen
etäisyys on 1 600 m. Ainoa rakennuspaikka aivan veden äärellä on
Aurinkolahden venesatamassa. Tätä 25 m leveää rakennusalaa lukuun
ottamatta maisema merelle on avoin. Sen vaikutus maisemaan on ollut tiedossa
ennen tonttien luovutusta, rakennusten suunnittelua ja markkinointia.
Kaavamuutos pienentää näköalaestettä koska kerrosala pienenee yli kolmanneksen.
Kaavaehdotuksen puitteissa on mahdollista järjestää kulku rakennuksen
eteläpuolelle. Pääsy aallonmurtajalle on mahdollista liikuntaesteisille
aallonmurtajan mutkaan saakka kuten nykyisin.
Liikenne ja pysäköinti
Kevyt liikenne ja huoltoajo käyttävät
Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannassa yhteistä katualuetta kuten nykyisin.
Olemassa olevat liiketilat huolletaan kadulta, jolle tilat avautuvat. Pihan
puolelta ei ole huoltoajoyhteyttä. Satamarakennuksen myötä huoltoajo lisääntyy
yhteen kohteeseen. Nämä katualueet ovat ainoa ajoyhteys venesatamaan ja uimarannan
länsiosalle, joiden huolto täytyy voida hoitaa. Ajoyhteyttä ei voi poistaa.
Asiakaspysäköintiin on kadunvarsipaikat tai
venesataman pysäköintialue. Venesatamarakennus ei tuo alueelle merkittäviä
uusia käyttäjäryhmiä eikä siten merkittävää lisäpysäköintitarvetta. Ranta on jo
nyt uimarien, ulkoilijoiden ja veneilijöiden käytössä. Venesataman autopaikat
ovat kaavamuutosehdotuksessa, ja olivat myös nähtävillä olleessa luonnoksessa,
tontilla 54273/3, joka voimassa olevassa kaavassa on varattu venesatamalle.
Tontilla on kapasiteettia yli venesataman tarpeen, ja osa paikoista on
mahdollista varata lyhytaikaiseen pysäköintiin.
Liikennesuunnittelija
on osallistunut kaavan valmisteluun.
Jos huoltoajo aallonmurtajalle tapahtuu
kuorma-autolla, voi auto, tyypistään riippuen, mahdollisesti joutua
peruuttamaan. Kaava-alueen yleiselle jalankululle varatulla alueella oleva huoltoajomerkintä
palvelee ainoastaan alueen sisäistä huoltoa ja on sellaisena tarpeellinen.
Valmistelu ja jääviys
Kaavamuutos pohjautuu Khn päätökseen ja
edellä mainittuihin Aurinkolahden kaavoituksen alkaessa määriteltyihin
suunnitteluperiaatteisiin. Taustalla ei ole venekerho eikä muita tahoja.
Khn päätös hylätä liikuntalautakunnan tekemä
esitys maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan
rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueella on mainittu
esityslistalla ja selostuksessa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuullut
venekerhoa asemakaavan muutoksen osallisena. Virasto on antanut lausunnon
liikuntalautakunnan esityksestä Khlle maa-alueen varaamisesta Aurinkolahden
venekerholle. Kaavan valmistelija on käynyt neuvottelun satamassa toimivien osapuolten,
liikuntaviraston ja venekerhon kanssa. Nämä asiat eivät aiheuta jääviyttä.
Aurinkolahden asemakaavan valmistelu ja
osallistuminen on järjestetty rakennuslain ja sittemmin maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti. Rakennushankkeet käsitellään maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti. Rakennushanketta ei venekerhon tapauksessa ole voitu
käsitellä, sillä sen suunnittelu ei Khn päätöksen johdosta voinut edes käynnistyä.
Vuorovaikutus
Kaavaehdotuksen selostuksessa oli esitetty
likimääräinen mielipiteiden kokonaisjakauma. Kirjallisesti satamarakennusta
vastusti 233 allekirjoittajaa ja puolsi 342 allekirjoittajaa. Vuotalossa kävi
n. 40 henkeä, ja esitetyt mielipiteet yhtä lukuun ottamatta vastustivat
rakennusta. Puhelimitse saadut mielipiteet, yhteensä noin kymmenen, jakautuivat
likimain tasan. Mielipiteiden jakauma on tarkennettu selostukseen.
Lautakunnan esityslistalle kaavaluonnoksesta
saadut mielipiteet ja niissä tehdyt ehdotukset referoitiin lyhyesti.
Mielipiteet kokonaisuudessaan ja muistio suullisista mielipiteistä jaettiin
lautakunnalle esityslistan liitteinä. Selostus sisältää tiivistelmän
mielipiteissä käsitellyistä asioista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on järjestänyt
vuorovaikutuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Aurinkolahden
venesataman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta oli
kaavapäivystys Vuotalossa, jossa kaavan valmistelija oli tavattavissa.
Mustavuoren tilaisuus, johon mielipiteissä viitattiin, ja johon oli kutsuttu
lautakunnan jäsenet, oli asukasjärjestöjen kokoonkutsuma ja järjestämä. Asiasta
informoitiin Aurinkolahti-Seuraa, joka tässä tapauksessa olisi ollut luonteva
järjestäjätaho.
Sijaintivaihtoehdot
Ennen kaavaluonnoksen laatimista pohdittiin,
olisiko rakennuksen sijoittamiselle venesataman ohella muita vaihtoehtoja.
Asuntotonttien lisäksi rannassa on uimaranta ja Aurinkorannan katualueen
pohjoispuolella puistoja. Uuden rakennuspaikan muodostaminen rannalle olemassa
olevien asuinkortteleiden eteen tai vaihtoehtoisesti puistoon ei ole todellinen
vaihtoehto tilanteessa, jossa satamassa on käyttämätön rakennusala.
Muistutuksessa mainittu asunto-osakeyhtiöiden takapiha on osa
Lillkallvikinpuistoa. Toiseksi sataman rakennuspaikka sijaitsee sataman ja
uimarannan liittymäkohdassa, ja pystyy palvelemaan molempia päinvastoin kuin
mikään muu sijainti rannalla.
Aurinkolahden suunnittelu- ja
toteutusyhteistyö
Kaupunginkanslia kohdensi vuonna 1995
pääkaupunkiseudulla toimiville rakennuttajille ja rakennusliikkeille kyselyn
siitä, ketkä haluaisivat olla mukana kehittämässä Vuosaaren etelärannalle
korkeatasoista uutta asuntoaluetta. Yhteistyöyritykset valikoituivat mukaan
ilmoittautumalla. Yritykset olivat Asuntosäätiö, Etelä-Suomen Sato Oy, Pro
Paulig Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy ja YIT-Yhtymä Oy. Kvsto hyväksyi vuonna 1996
yritysten kanssa tehtävän sopimuksen Aurinkolahden alueen suunnittelun ja
asuntotonttien luovutuksen ja rakentamisen periaatteista. Kaupunki ja yritykset
järjestivät kansainvälisen suunnittelukilpailun vuonna 1996. Venesataman paikka
määräytyi voittaneessa ehdotuksessa ja voittajan tekemässä jatkotyössä. Satama
merkittiin asemakaavaluonnokseen vuonna 1997 ja kaava tuli voimaan vuonna 1999.
Toteutusyhteistyön osana perustettiin vuonna 2003 Aurinkolahden venekerho turvaamaan
venepaikkojen saanti alueen asukkaille.
Alueella on ollut neljä sopimusosapuolten
yhteistyönä toteuttamaa mainostaulua. Ensimmäisessä oli suunnittelukilpailun
voittajaehdotus, jossa satamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 kohdalla.
Toisessa oli mainostoimistolla teetetty aksonometria, jossa rannassa oli pyöreä
rakennus. Kolmannessa ja neljännessä taulussa oli asemakaavojen havainnekuvien
yhdistelmä, jossa rakennus on pyöreän ja suorakaiteen yhdistelmä.
Toteutus
Kaava luo toteuttamisedellytykset kaavan
mukaiselle rakentamiselle. Rakentaminen, suunnittelijan valinta, mahdollinen
suunnittelukilpailu tai rakennuksen rahoitus eivät ole kaavassa päätettäviä
asioita. Rakennuttaja voi olla alueen haltija eli liikuntavirasto, tai
liikuntalautakunnan esityksestä ja Khn päätöksellä alue voidaan vuokrata
ulkopuoliselle toimijalle.
Kaj toteaa, ettei
kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.
./. Muistutukset
ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
KANNANOTTO MARINA VUOSAARI -TYÖRYHMÄN YM. JA VUOSAAREN PURJEHTIJAT VP RY:N MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN KORTTELIN NRO 54304 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN MERIKESKUS) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11789)
Khs 2008-1598
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan
lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan
apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin
perusteltuna kannanottona muistutuksiin.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee
tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Vuosaaren Purjehtijat
VP ry:lle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutukset (Vuosaaren Merikeskuksen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11789) |
Kaj toteaa, että
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin
mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa,
tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Ensimmäisessä, Marina Vuosaari ‑työryhmän ym. muistutuksessa ei ole
mainittu osoitetta. Toisen muistutuksen tekijä Vuosaaren Purjehtijat ry on
allekirjoittanut myös ensimmäisen muistutuksen ja ilmoittanut
sähköpostiosoitteen. Tässä tilanteessa käsitellään myös Marina Vuosaari ‑työryhmän
ym. muistutus, mutta tiedoksi asia toimitetaan vain osoitteen ilmoittaneelle
yhdistykselle.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan
perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla.
Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy
sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä
valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny
pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan
perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden
varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa.
Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.4.2009
hyväksynyt 54. kaupunginosan (Vuosaari, Niinisaari, Uutela) venesatama-alueen
asemakaavan ja korttelin nro 54304 sekä satama-, erityis-, vesi- ja
katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston
29.5.2008 päivätyn ja 2.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11789 mukaisena.
Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta täytetään
lisää. Täytetty alue varataan laituritilaa vaativille satamaa ja merenkulkua
palveleville toiminnoille, kuten luotsille ja Merenkulkulaitokselle sekä
Saaristolaivojen telakalle. Täyttöalueen kärkeen sijoitetaan lumenkaatopaikka.
Venesataman aallonmurtajaa levennetään ja
pidennetään. Levennetyille osille sijoitetaan autopaikkoja, jotka toimivat
talvella veneiden säilytyspaikkoina. Myös rakentamismahdollisuuksia lisätään.
Venesataman veneiden sisääntuloaukkoa kavennetaan pidentämällä aallonmurtajaa,
mikä suojaa nykyistä paremmin venesatamaa tuulelta. Aallonmurtajan kärkeen
sijoitetaan leveä luiska jollapurjehtijoille ja polttoaineen jakeluasema
veneilijöille.
Venesataman pohjoisrannalla sijaitseva
edustustila ja sitä ympäröivä puusto suojellaan. Edustustilalle osoitetaan
kuitenkin laajennusmahdollisuus, jotta se voisi paremmin palvella ympäristön
yritysten, venesataman ja yleisön ravintola-, kokoontumis- ja edustustilana.
Täyttöalueen laiturikorkeus on suunniteltu
suurelta osin +1.5 m tasolle. Rakennusten lattiakorkeuden on oltava vähintään
+2.0 m ja toimisto-, majoitus- ja kokoontumistilojen lattiakorkeuden vähintään
+3.6 m. Ruusuniemen edustustilalle on kuitenkin osoitettu nykyinen
lattiakorkeus. Rakennusten julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea
edustustilaa lukuun ottamatta.
Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 18,4 ha ja kokonaiskerrosala
11 020 m2, mikä on 7 350 m2 enemmän kuin
voimassa olevassa kaavassa. Laajennettuun venesatamaan voidaan sijoittaa n. 1 100
venepaikkaa, josta kaavamuutoksen tuoma lisäys on n. 200 venepaikkaa.
Muistutusten keskeinen sisältö ja
kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine
Marina Vuosaari -työryhmä, Aurinkolahtiseura ry., Vuosaaren Purjehtijat VP ry., Itä-Helsingin
Pursiseura ry. ja Leppäluodon Venekerho ry. toivovat (3.9.2008)
kaavaehdotuksen palauttamista uudelleenvalmisteluun, jossa seuraavat seikat
otetaan huomioon paremmin:
Lumenkaatopaikka on kaavaehdotuksessa
keskeisellä paikalla. Muistutuksen tekijöiden mukaan ympäristölautakunta ei
suosittele lumenkaatopaikalle myönnettäväksi ympäristölupaa.
Lumenkaatopaikan tilalle sopii parhaiten
veneilijöitä palveleva polttoainejakeluasema. Kaavaehdotuksessa
polttoainejakeluasema on nyt sijoitettu liikenteellisesti ahtaaseen paikkaan,
sekä maalta että vesiltä tarkastellen. Jos polttoainejakeluasema sijoitetaan
aallonmurtajan kärkeen, se haittaa pahasti junioripurjehdusta ja muuta
kevytvenepurjehdusta. Lisäksi asemalla väistämättä tapahtuvat pienet
öljypäästöt ajautuvat rantaan ja uhkaavat luonnonsuojelualuetta.
Kevyen liikenteen väylä puuttuu
kaavaehdotuksessa Ruusuniemen huvilan kohdalta. Tämä lienee vastoin kaupungin
jo pitkään noudattamaa linjaa, jonka mukaan meren rannat ovat mahdollisimman
pitkälle kaupunkilaisten käytössä. Marina Vuosaari -työryhmän ehdotuksen kaupunkilaisia
palveleva rantabulevardi puuttuu myös kokonaan.
Rakennusoikeudet ovat Marina Vuosaari
-ehdotukseen verrattuna monipuolisen ja täysipainoisen toiminnan kannalta
selkeästi liian pienet. Esimerkiksi korjaushalli puuttuu kokonaan.
Muistutuksen tekijät ehdottavat, että
kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen
pohjalta ja että työryhmän laaja-alaista asiantuntemusta käytetään hyväksi
mahdollisimman toimivan palvelusataman saamiseksi veneilijöiden ja kaupunkilaisten
käyttöön.
Vuosaaren
Purjehtijat VP ry. mainitsee (8.9.2008) mm., että Vuosaaren Purjehtijat tukee Marina
Vuosaari -työryhmän suunnitelmaa. Suunnitelmassa koko Vuosaarenlahden
pienvenesataman alueelle saadaan veneilijöille turvattua hyvät palvelut ja
alueesta saadaan kaupunkilaisille laadukas merellinen kohde palveluineen.
Marina Vuosaari -ehdotuksessa on
aallonmurtajan päähän sijoitettu 1 200 m2:n rakennusoikeudella
kaksikerroksinen purjehduskeskus ja siihen yhteyteen ravintola. Vuosaaren
purjehtijat ry. toivoo tämän ehdotuksen huomioon ottamista kaavassa.
Vuosaaren purjehtijoille on tärkeää saada
turvattua nuorten ja kevytveneilijöiden kuin myös muiden jäsenten käyttöön
minimitason takaava maa-alue ja säilytys- ja sosiaalitilat purjehdus- ja
veneilyharrastukseen. Tämän mahdollistaa aallonmurtajan laajennetun pään
varaaminen kokonaisuudessaan purjehduskeskuksen käyttöön.
Vuosaaren purjehtijat VP ry. ehdottaa, että
kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen
pohjalta huomioiden edellä mainittu 8.9. päivätty lausunto ja tässä lausunnossa
esitetyt seikat.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009)
muistutusten johdosta asiakohdittain seuraavaa:
Lumenkaato
Sataman ja sataman ympäristön yritysalueen
toimintaedellytysten turvaamiseksi Merenkulkijankujan kääntöpaikka on kaavassa
osoitettu alueeksi, jota saa käyttää likaantumattoman lumen poistamiseen mereen.
Mereen ei saa kulkeutua lumen mukana roskia tai kiintoaineita. Kesäisin aluetta
voidaan käyttää isompien vierasveneiden kiinnityspaikkana.
Lumen kaatamisesta mereen on neuvoteltu
ympäristökeskuksen kanssa. Se ei ole ympäristöluvan alaista toimintaa.
Ympäristölautakunta (ympäristökeskus) toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa
kaavaehdotuksesta, joten sillä ei ole huomautettavaa lumenkaatopaikasta.
Helsingin Satama -liikelaitoksella on
lumenkaatopaikka Ruusuniemenkanavan toisella puolella, suljetulla
satama-alueella. Sataman puoleinen lumenkaatopaikka palvelee suljetun satama-alueen
lumen poistoa. Neuvottelussa Helsingin Satama -liikelaitoksen kanssa on
todettu, että sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi on järjestettävä myös
suljetun satama-alueen ulkopuolella sijaitsevien logistiikka- ym. yritysalueiden
lumenpoisto. Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen lähekkäin on
tarkoituksenmukaista, koska vesialue on pidettävä sulana.
Lumenkaatotoiminta on sijoitettu alueelle
rakennusviraston toivomuksesta ja suunniteltu yhteistyössä rakennusviraston
kanssa mitoittamalla Merenkulkijankujan kääntöpaikka riittävän suureksi.
Viraston edustajien kanssa on neuvoteltu vaihtoehtoisen paikan löytämiseksi,
mutta muuta sopivaa paikkaa ei ole järkevällä etäisyydellä. Lumenpoisto heti
sadantapaikan läheisyydessä on logistisesti ja siten myös ekologisesti edullista.
Viraston mukaan lumikuormat tulevat Vuosaaren sataman ympäristön
yritysalueelta, jolta kerättävä lumi on likaantuneisuudeltaan vastaavaa kuin
varsinaisen satama-alueen lumi. Lumi on ympäristökeskuksen mukaan
periaatteessa yhtä puhdasta kuin sadevesi, ja rakennusviraston mukaan
yritysalueen lumessa on huomattavasti vähemmän roskia verrattuna asuntoalueiden
lumeen. Vuosaaressa on pieni lumenkaatopaikka myös kuivalla maalla
Satamakaaren ja Niinisaarentien risteyksessä, mutta sen kapasiteetti on
riittämätön. Likaantunutta lunta voidaan kuitenkin ohjata sinne kaatopaikan
kapasiteetin puitteissa.
Lumikuljetukset sataman ympäristön
yritysalueelta Merenkulkijankujan kääntöpaikalle eivät käytä Vuotietä.
Lumenpoiston vaikutuksista
Rakennusvirasto on teettänyt selvityksen
kaduille ja kiinteistöihin kertyneen, poiskuljetettavan lumen hävittämisestä
Helsingissä (rakennusviraston selvityksiä, 2000:8). Selvityksessä todetaan mm.
seuraavaa:
Vaikutukset merisedimentteihin
Työssä toteutetun sedimenttitutkimuksen
perusteella ei yksiselitteisesti voida todeta, että lumen sijoituksella mereen
olisi vaikutusta sedimenttien raskasmetallipitoisuuksiin. Lievä kupari- ja
sinkkipitoisuuden nousu on kuitenkin mahdollinen. Muiden raskasmetallien
pitoisuudet eivät eroa taustapisteiden pitoisuuksista. Sedimenttinäytteet
otettiin paikasta, jossa merenpohja on sekoittunut mm. hiekan ruoppauksen ja
lumen sijoitustoiminnan johdosta. Siksi hyviä näytteenottokohtia ja riittävän
paksuja sedimenttikerroksia oli hyvin vaikea löytää.
Vaikutukset mereen
Lumenkaadolla ei käytettävissä olevan
aineiston perusteella ole todettavissa olevia merkittäviä vaikutuksia meriveden
laatuun Helsingin rannikolla. Lumen sisältämistä raskasmetalleista eniten
huomiota tulisi kiinnittää kupariin, joka saattaa aiheuttaa vesieliöille
haittaa jo pieninä pitoisuuksina.
Roskaantuminen
Kokonaisuutena katsoen roskista ei voida
sanoa aiheutuvan terveyshaittoja ihmiselle tai ympäristöriskejä eliöstölle,
vesien laadulle tms. Roskaantuminen on kuitenkin mitä ilmeisimmin eniten
valituksia aiheuttava lumenhävittämiseen liittyvistä ympäristöhaitoista.
Valitukset kohdistuvat pääsääntöisesti meripaikoille, varsinkin Tammasaaren
laiturin toimintaan. Roskaantumisen onkin näkyvää tiettyinä aikoina talvesta ja
alkukeväällä. Tämän johdosta valituksia ei tule ainoastaan lähiseudun
asukkailta ja muilta kaupunkilaisilta vaan myös ohikulkevat ulkopaikkakuntalaiset
näkevät aitiopaikalta (Lauttasaaren silta) lumenkaadon aiheuttaman
epäsiisteyden. Roskaantumisen aiheuttamaa esteettistä haittaa ei siten ole
syytä vähätellä.
Kustannukset
Lumen hävittäminen
Helsingissä on erittäin kallista muihin paikkakuntiin verrattuna, mm. Kemiin
verrattuna kymmenkertaista. Kuormaamisen ja kuljettamisen laskennallinen
kustannus on normaalitalvena 17 milj. mk (2 859 194 euroa)
ja erittäin runsaslumisena talvena 147 milj. mk (24 723 625
euroa) (vuoden 2000 kustannustaso).
Suositukset jatkotoimenpiteiksi
Kaikki pysyvät lumen vastaanottopaikat
pitäisi saada vahvistettua myös kaavaan. Tämä toisi mukanaan jatkuvuutta
toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, etenkin paikkojen parantamiseen
ympäristöhaittojen vähentämiseen tähdäten. Vuosaaren osalta lumen
vastaanottopaikan sijoittaminen tulevalle satama-alueelle tai sen välittömään
läheisyyteen (joko maapaikkana tai meripaikkana) olisi ehdottomasti huomioitava
sataman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.
Nykykäytännön
parantaminen
Merivastaanottopaikoilla
tulee keskittyä roskaantumisongelmaan. Itse vastaanottopaikat puhdistetaan
paikoille jääneestä roskasta, ongelmana ovatkin lähinnä runsaslumisina talvina
jäälle kerääntyneet, suurehkot roskat, esimerkiksi laudanpätkät. Näistä
roskista ei todennäköisesti aiheudu terveyshaittaa, mutta kylläkin
maisemahaittaa. Maisemahaittaa voivat aiheuttaa myös läheisille rannoille
ajautuneet roskat. Roskien poisto lumikuormasta ennen lumen mereen kaatamista
on lähes mahdoton tehtävä. Lumenkaadon roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi
kaupungin tulisikin käyttää ohjauskeinoja, jotka pienentävät mereen kaadettavan
lumen roskaisuutta. Kaupungin ohjeistuksella voitaisiin esimerkiksi kieltää
roskia sisältävän, kuten rakennustyömailta auratun lumen kaato mereen ja ohjata
roskainen lumi maavastaanottopaikoille, joissa roskaantuminen on paremmin
hallittavissa.
Polttoaineen jakeluasema
Polttoaineen jakeluaseman sijainti on
säilytetty kaavassa ennallaan venesataman suulla aallonmurtajan päässä.
Venesatama-alue on liikuntaviraston hallinnassa, ja liikuntalautakunta toteaa
lausunnossaan mm. seuraavaa:
Polttoaineen jakeluasemalle osoitettu alueen
osa (pj) palvelee kaikkia Vuosaarenlahden venesatamien käyttäjiä.
Jakeluasemalle tulee voida sijoittaa myös veneiden septitankkien
tyhjennysmahdollisuus. Aallonmurtajan kärki, venesataman sisääntulokohta on
jakeluasemalle erinomainen sijainti. Polttoaineen jakelu tulisi ehdottomasti
voida sijoittaa sille kaavassa osoitetulle paikalle.
Polttoaineen jakeluasema vaatii suojattua
vesialuetta. Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen Marina Vuosaari -työryhmän
esityksen mukaisesti Merenkulkijankujan kääntöpaikalle edellyttäisi kiinteän
lisäaallonmurtajan rakentamista. Aallonmurtajan rakentaminen syvään veteen ei
ole taloudellisesti järkevää, vaikka vedenpäällinen osa olisikin hyvin kapea.
Kelluvan aallonmurtajan sijoittaminen syvään veteen ei ole mahdollista jäiden
ja tuulten voimakkaan vaikutuksen takia. Lisäksi kiinteän lisäaallonmurtajan
rakentaminen työryhmän esittämällä tavalla vähentäisi venesataman veden
vaihtuvuutta, koska venesataman vedenvirtausaukot jäisivät aallonmurtajan katveeseen.
Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen
vaihtoehtoisesti Ruusuniemenkanavan puolelle on tutkittu ja todettu, että
veneilijöiden liikenne haittaa satamaa ja merenkulkua palvelevien toimintojen
liikennettä kapeassa kanavassa.
Junioripurjehdus
Kaavoittaja on keskustellut kaavan
valmistelun yhteydessä junioripurjehduksen ja muun kevytvenepurjehduksen
tarpeista useasti Vuosaaren purjehtijoiden ja Marina Vuosaari -työryhmän
edustajien kanssa. Neuvottelujen seurauksena kaavaehdotuksessa aallonmurtajan
kärjen täyttöaluetta laajennettiin luonnokseen verrattuna n. 4 000 m2.
Kevytvenepurjehtimista varten suunniteltu luiska levennettiin 7 m:stä
30 m:iin. Veneluiskan taustalle on kaavaehdotuksessa esitetty
1 000 m2 maa-aluetta, jota on mahdollista käyttää
kevytveneiden sijoittamiseen ja säilyttämiseen. Ehdotus luo hyvät edellytykset
junioripurjehduksen kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan
kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.
Venesataman rakennusoikeudet
Muistutusten johdosta rakennusalaa
aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 450 k-m2:stä
800 k-m2:iin. Aallonmurtajan taitekohdan rakennusalan rakennusoikeus
on suurennettu 2 300 k-m2:stä 2 700 k-m2:iin.
Rakennusoikeus on varattu veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintaan.
Merenkulkijankujan varressa rakennusalat on muutettu ohjeelliseksi, jotta
toteutussuunnittelun yhteydessä voidaan harkita myös vaihtoehtoisia ratkaisuja
rakennusten sijoittelussa.
Venesataman vieressä, LS-1-korttelialueella
54322/1 on Saaristolaivojen telakka, johon saa rakentaa 1 700 k-m2 korjaushallin,
joka voi palvella myös venesatamaa.
Lautakunta katsoo, että kaavaehdotuksen
tarjoamat rakentamismahdollisuudet luovat hyvät edellytykset monipuolisen
venesatamatoiminnan kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan
kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.
Aallonmurtajan pään käyttö
Rakennusalaa aallonmurtajan päässä on
laajennettu ja rakennusoikeutta lisätty. Kahvilan sijoittaminen paikalle on
mahdollista. Marina Vuosaari -ehdotuksessa aallonmurtajan päähän esitetty
ravintolatoiminta on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Ruusuniemen edustustilaan
tai aallonmurtajan taitekohtaan, jotta palvelut ovat paremmin saavutettavissa
läheisen yritysalueen potentiaalisen käyttäjäkunnan kannalta. Aallonmurtajan
päähän on yli 1 km lähimmästä yrityskorttelista.
Venesatama-alueen osien varaaminen eri
käyttäjille kuuluu liikuntaviraston toimialaan, eikä se ole kaavan yhteydessä
ratkaistava asia. Aallonmurtajan pään varaaminen kokonaan vain yhdelle
veneseuralle asettaisi muut seurat epätasa-arvoiseen asemaan.
Kevyen liikenteen
ohjaaminen ja Ruusuniemen
edustustilan aitaaminen
Kevyt liikenne venesatamaan ohjataan
kaavassa Merenkulkijankujaa pitkin. Lisäksi Ruusuniemen edustustilan aitaamista
on rajoitettu kaavamääräyksellä niin, että läpikulku tontilla on mahdollista.
Lautakunta katsoo, että yleisen kevyen liikenteen kadun tai rasitteen
osoittaminen kaavassa Ruusuniemen edustustilan ja rannan väliin olisi
ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa, koska se edellyttäisi polun
rakentamista rantakallioille. Luonnonmukaiset kalliot tarjoavat nykyisellään
virkistyskäyttöön soveltuvan läpikulkumahdollisuuden niille, jotka haluavat
kulkea rantaviivaa pitkin.
Ruusuniemen edustustilan korttelin
aitaamiskieltoa on tarkennettu seuraavasti:
Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta
korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m läheisemmäksi rantaviivaa.
Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m
korkea.
Korttelin länsisivun aitaaminen on
perusteltua, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja
laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen
ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on
mahdollista.
Muistutusten johdosta kevyen liikenteen
raitti on merkitty aallonmurtajan tyvestä rantaa pitkin aallonmurtajan
taitekohdalle ja edelleen uuden aallonmurtajan päähän asti.
Kaj pitää tärkeänä
kaupungin ohjeistuksen kehittämistä lumenkaadon ja roskaamisvaikutuksen
vähentämiseksi.
./. Muistutukset
ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN TEKEMÄN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN (SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYS JA KIINTEISTÖ OY HELSINGIN RAJATIE 2)
Khs 2009-1577
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee hyväksyä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan
6.7.2009 päätösluettelon 79 §:n kohdalla tekemän päätöksen, joka koski
etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja
Kiinteistö Oy Helsingin Rajatie 2:n välisessä kiinteistökaupassa.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 6.7.2009 |
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Kaj ilmoittaa
päättäneensä 6.7.2009 päätösluettelonsa 79 §:n kohdalla, ettei kaupunki käytä
etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Suomen Hypoteekkiyhdistys on
myynyt Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39153
tontin nro 4 Kiinteistö Oy Helsingin Rajatie 2:lle.
Samalla Kaj päätti alistaa päätöksen Khn vahvistettavaksi.
ALUEEN VARAAMINEN ROTAV OY:LLE VENEPALVELURAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (JÄTKÄSAARI, SAUKONRANTA)
Khs 2009-1580
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee varata Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisataman)
liikennealueesta 20L101 liitekartan mukaisen noin 6 000 m2:n
suuruisen alueen Rotav Oy:lle veneiden korkeasäilytys- ja huoltohallin suunnittelua
varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:
1 Hanke on suunniteltava
yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.
2 Veneiden siirtojärjestelyt
on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston
katu- ja puisto-osaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.
3 Kaupunki ei vastaa
varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa,
ettei varattavaa aluetta voida vuokrata pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.
Pöytäkirjanote Rotav Oy:lle,
kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Kaj toteaa, että
veneiden talvisäilytys muodostaa tilaa vievänä toimintona ongelman Helsingin
keskusta-alueilla rantojen rakentuessa puistoina ja asuntokäyttöön. Asiaa on
pyritty ratkaisemaan osoittamalla tarkoitukseen alueita kaupungin rajojen
ulkopuolelta. Yhtenä ratkaisuna on pidetty veneiden tehokkaampaa säilytystä
korkeavarastoissa. Tällaisia hankkeita ei toistaiseksi ole toteutunut, osin
kustannussyistä ja osin siksi, ettei ratkaisu sovellu helposti esimerkiksi
korkeille mastoveneille. Nyt suunniteltava 200–300 veneen korkeavarasto on
siksi mielenkiintoinen ja kannatettava hanke ja saattaa toimia yhtenä mallina
talvisäilytysongelman ratkaisuun isojen moottoriveneiden osalta.
Alkuperäinen ja vielä kiinteistölautakunnan
esityksessä mainittu hakija, Vator Oy, asetettiin viime heinäkuussa
konkurssiin, mutta likimain samassa omistuksessa oleva ja saatavilla olevien
tietojen mukaan edelleen vakavarainen ja maksuvalmiudeltaan moitteeton Rotav Oy
ilmoittaa olevansa halukas ja kykenevä toteuttamaan suunnitellun hankkeen.
Hakijalla on pitkä kokemus kiinteistö- ja venealan yritystoiminnasta, joten on
syytä olettaa, että yritys pystyy osoittamaan hankkeen toteuttamiseksi
tarpeelliset resurssit.
Kaupunkisuunniteluvirasto tukee
lausunnossaan hanketta, ja katsoo, että veneilypalvelujen ja asumisen
lomittuminen Jätkäsaareen parantaa alueen merellistä luonnetta. Hanke tulee
suunnitella yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston
kanssa.
Kiinteistölautakunta toteaa
(23.6.2009) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Jätkäsaaren
Saukonrannasta esitetään varattavaksi noin 6 000 m2:n suuruinen
alue Vator Oy:lle venesäilytyshallia varten. Alueelle on tulossa uudentyyppinen
noin 200–300 veneen korkeasäilytyshalli, johon voidaan yhdistää monipuolisia
huoltopalveluja. Hallin koko on noin 2 800 k-m2.
Vator Oy on Suomen vanhimpia venealan
yrityksiä, jolla on myös pitkä ja monipuolinen kokemus venealan
yritystoiminnasta. Kaupungin kannalta veneilypalvelujen ja asumisen
lomittuminen Jätkäsaareen parantaa alueen merellistä luonnetta ja tarjoaa
kaupunkimaisen, uuden mallin veneilyn harrastamiseen kantakaupungin alueella.
Tietoja hakijasta Vator
Oy on Suomen kolmanneksi vanhin venealan yritys ja on toiminut Helsingissä
1940-luvulta lähtien. Aikaisemmin yhtiö on toiminut vuosi-kymmeniä Jollaksessa.
Yritys on etsinyt vuosia uutta pysyvää toimi-paikkaa Helsingistä kuitenkaan
siinä onnistumatta. Vator Oy toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Hernesaaressa.
Vator Oy:n liikevaihto oli vuonna 2007 noin
21 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa oli 35 työntekijää.
Hankkeen sisältö Varausesityksen
mukaan alueen koko on noin 6 000 k-m2. Hakijan esityksen mukaan
rakennuksen koko olisi noin 2 750 k-m2. Lopullinen alueen koko
ja rakennusoikeus täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.
Veneiden korkeasäilytyshalli on
uudentyyppinen ratkaisu Suomessa. Siihen voidaan yhdistää monia veneilyn huoltopalveluja.
Hallin korkeus on 15 metriä ja leveys 37 metriä. Halli on suunniteltu 200–300
veneelle. Halli on tarkoitettu ensisijassa moottoriveneiden säilytykseen.
Veneitä säilytetään hallissa hyllyillä, joista ne voidaan siirtää trukilla veteen.
Varattavaksi suunniteltu alue sijaitsee
rannan tuntumassa. Alueen editse kulkee rantaa kiertävä kevyen liikenteen
reitti. Veneiden vesille laskut ja nostot joudutaan järjestämään siten, että
siitä ei aiheudu merkittävää haittaa kevyen liikenteen käyttäjille. Varausehdoissa
on otettu huomioon, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistaan näiden
toimintojen yhteensovittaminen.
Alueen kaavatilanne ja varausaika
Varaus perustuu Kvston 21.6.2006 hyväksymään
Jätkäsaaren osayleiskaavaan. Jätkäsaaren osayleiskaavassa alue on osoitettu
asuntovaltaiseksi alueeksi (A), jota kaavamerkinnän mukaan kehitetään myös mm.
palveluiden ja virkistyksen ja asuinympäristöön soveltuvien toimitilojen
käyttöön.
Alueen asemakaavaluonnos valmistunee vuoden
2009 aikana ja ase-makaavaehdotus vuoden 2010 lopussa. Kunnallistekniikan
rakentaminen aloitetaan vuonna 2012. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa Vator
Oy:n varaushakemusta.
Koska alueen asemakaavoitus on vasta
alkamassa ja varaus perustuu osayleiskaavan aluevaraukseen, niin
kiinteistölautakunnan mielestä alue tulisi varata hakijalla kohtuullisen
pitkällä varausajalla 31.12.2011 saakka. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä
hakijan kanssa. Asemakaavatyön laatimisen yhteydessä hankkeen aluerajaukset ja
yksityiskohtaisempi sisältö tulevat täsmentymään.
Kaupungin kannalta Vator Oy:n suunnittelema
korkea veneiden säilytyshalli oheistoimintoineen sopii Jätkäsaareen
Saukonrannan alueelle. Asumiseen ja virkistykseen liittyvä yritystoiminta
kohentaa myös asuinalueen merellistä ilmettä ja tarjoaa kaupunkimaisen, uuden
mallin veneilyn harrastamiseen kantakaupungin alueella.
Lautakunta esittää, että alue varattaisiin
hakijalle päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.
POHJOIS-HAAGAN TOIMISTOKORTTELIN NRO 29154 VARAAMINEN PEAB OY:LLE
Khs 2009-1481
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee
A varata 29. kaupunginosan
(Pohjois-Haaga) toimistokorttelin nro 29154 (13 496 k-m2) Peab
Oy:lle toimistotalohankkeen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla
ehdoilla:
1
Kortteliin tulevat toimistotalot on suunniteltava
yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.
2 Kaupunki ei vastaa
varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa,
ettei alueelle saada voimaan varauksensaajan esittämää asemakaavan muutosta
eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.
B kehottaa
kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan korttelin 29154 asemakaavan
muuttamista varauksen tarkoittaman hankkeen mahdollistamiseksi.
Pöytäkirjanote Peab Oy:lle ja
kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että Peab
Oy:lle esitetään varattavaksi Pohjois-Haagasta Hämeenlinnantien varrelta
rakennusoikeudeltaan noin 13 500 k-m2:n toimistokortteli. Yhtiö
ilmoittaa tavoitteenaan olevan toteuttaa toimistokortteliin ympäristösertifioitu
(LEED) toimistokokonaisuus, jonka kokonaiskerrosala olisi noin 20 000 k-m2.
Yhtiö sijoittaisi rakennuskompleksiin paitsi omia pääkonttoritilojaan myös
tiloja muille yrityksille. Hakemuksen liitteenä on Oy Valitut Palat - Reader's
Digest Ab:n kirje, jossa yhtiö ilmaisee kiinnostuksensa sijoittua alueelle.
Yhtiön varaushakemuksessaan yksilöimä alue ulottuu varattavaksi esitettävän
tontin ulkopuolelle viereiselle katualueelle ja autopaikkatontille, joihin
kuitenkin tällä hetkellä kohdistuu maanvuokrasopimuksia. Yhtiö pitää tontin
nykyistä rakennusoikeutta liian pienenä suunnittelemansa toimivan ja
kiinnostavan toimistokokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen
toteuttamisen kannalta.
Yhtiön suunnittelema hanke edellyttää asemakaavamuutosta ja mahdollisesti
sopimista viereisen autopaikkatontin vuokralaisen kanssa. Lisäksi hankkeen toteuttamisen
esteenä on toistaiseksi se, että alueen halki kulkee Länsi-Uusimaata palveleva
maakaasuputki, jolla ei vielä ole korvaavaa linjaa.
Hankkeen toteuttamiselle on näin merkittäviä hidasteita. Hanketta voidaan
pitää myönteisenä erityisesti, jos sen kautta kyetään kehittämään kohteena
oleva kortteli realistisesti toteutuskelpoiseksi. Jotta mainitut hankkeen
esteet ehditään voittaa, varaus esitetään tehtäväksi suhteellisen pitkäksi
ajaksi, vuoden 2011 loppuun asti.
Hankkeen aikataulun edistämiseksi esitetään myös, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa
kehotettaisiin valmistelemaan hankkeen edellyttämää asemakaavan muutosta.
Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009)
mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle
esitetään, että Peab Oy:lle varataan Pohjois-Haagasta Hämeenlinnanväylän
länsilaidasta toimistokortteli nro 29154 (13 496 k-m2) toimistotalokokonaisuuden
suunnittelua varten 31.12.2011 saakka.
Hakemus Peab
Oy pyytää 20.4.2009 päivätyssä hakemuksessaan, että kaupunki varaisi sille
Pohjois-Haagasta Hämeenlinnanväylän länsilaidasta rakentamattoman
toimistokorttelin nro 29154 ja sitä vastapäätä olevan auto-paikkatontin nro
29146/15 ja katualueen likimäärin käsittämät alueet.
Peab Oy haluaa toteuttaa toimistokortteliin
uuden ympäristöystävällisen Leed-toimistorakennushankkeen, jonka
kokonaiskerrosala olisi noin 20 000 k-m2. Peab Oy:n on
tarkoitus toteuttaa rakennukseen omia pää-konttoritiloja noin 4 800 k-m2
ja Oy Valitut Palat - Readers Digest Ab:n tiloja noin 5 000 k-m2 sekä
muille yrityksille tulevia toimistotiloja.
Hakijan mukaan korttelin asemakaavaa tulisi
ennen toimistohankkeen aloittamista kuitenkin muuttaa, koska nykyinen noin 13
500 k-m2:n rakennusoikeus ei ole riittävä edellä mainitun kaltaisen
toimivan ja kiinnostavan toimistokokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen
kuten työpaikkaravintolan toteuttamiselle.
Peab Oy:n varaushakemus ja Oy Valitut Palat
- Readers Digest Ab:n ilmoitus kiinnostuksesta sijoittaa toimitilansa
toimistotaloon on esityksen liitteenä 1.
Asemakaavatilanne Alueella
on voimassa asemakaava (nro 11580), joka mahdollistaa toimistokorttelin
rakentamisen Hämeenlinnanväylän länsireunaan. Korttelin rakennusoikeus on
13 496 k-m2 (e = 1,95) ja kerrosluku on VI. Rakennusmassa
suojaa toteutuessaan sen länsipuolella olevia asuinkortteleita Hämeenlinnanväylän
liikennemelulta.
Asemakaavassa on myös osoitettu
toimistokorttelin länsipuolelle uusi Walentin Chorellin tie ja uusi
autopaikkatontti nro 29146/15. Autopaikkatontin alle saa sijoittaa toimistokorttelin
nro 29154 autopaikkoja.
Asemakaavakartta ja havainnekuva ovat
esityksen liitteinä 2 ja 3.
Neuvottelut Kiinteistöviraston
tonttiosasto on neuvotellut hakijan ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa
toimistohankkeen toteuttamisesta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotteluissa
ilmoittanut, että voimassa oleva asemakaava on lähtökohtana toimistokorttelin
toteuttamiselle. Mikäli hakija kuitenkin esittää hyvän toteutussuunnitelman,
asemakaavan muutosta rakennusoikeuden lisäämiseksi voidaan jatkosuunnittelun
yhteydessä tutkia.
Korttelin varaaminen ja rakennusoikeuden kasvattaminen
Kiinteistölautakunta pitää kaupungin
kannalta tarkoituksenmukaisena, että hakijalle varataan toimistokortteli nro
29154 toimistorakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka.
Pitkä varausaika on tarpeen, koska
suunnitellun toimistohankkeen toteuttaminen edellyttänee kaavamuutosta, joka
vie arviolta yli vuoden. Lisäksi suunnitellun toimistokorttelin toteuttaminen
on joka tapauksessa mahdollista vasta sen jälkeen, kun korttelista on siirretty
pois Gasum Oy:n koko Länsi-Suomea palveleva kaasuputki. Putken siirtäminen ilman
kaupungille kallista Länsi-Suomen kaasunjakelun keskeyttämistä on mahdollista
vasta vuoden 2011 lopussa tai 2012 alussa edellyttäen, että Lohjan ja Mäntsälän
välille suunniteltu uusi valtakunnallinen kaasuputki toteutuu aikataulussa.
Hakija on varaushakemuksen karttaliitteeseen
merkinnyt, että varaus-alue kattaisi toimistokorttelin länsipuolelle osoitetun
tulevan Walentin Chorellin tien ja uuden autopaikkatontin nro 29146/15.
Kiinteistölautakunnan mielestä varausta ei kuitenkaan tule ulottaa näille
alueille, koska alueet on suurelta osin vuokrattu tällä hetkellä kaupungin
vuokrataloyhtiö Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:lle.
Kiinteistöviraston tonttiosasto tulee
neuvottelemaan vuokrataloyhtiön kanssa nykyistä autopaikkatonttia koskevan
maanvuokrasopimuksen muuttamisesta niin, että toimistohankkeen autopaikat
voidaan tarvittaessa toteuttaa pysäköintitontin alle ja katu voidaan toteuttaa
toimistokorttelia varten.
Kiinteistölautakunta esittää korttelia
varattavaksi Peab Oy:lle toimistotalohankkeen suunnittelua varten ehdolla, että
suunnittelu tapahtuu yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöviraston
kanssa.
Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunginhallitus
kehottaisi kaupunkisuunnitteluvirastoa tutkimaan korttelin nro 29154
rakennusoikeuden kasvattamista, em. toimistohankkeen toteuttamiseksi.
TONTIN VARAAMINEN CONECT OY:LLE PALVELU- JA SENIORITALON SUUNNITTELUA VARTEN ESPOON LEPPÄVAARASSA
Khs 2009-1579
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee varata Conect Oy:lle Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara)
korttelin nro 51326 tontti nro 1 palvelu- ja senioritalon suunnittelua varten
30.06.2011 saakka seuraavin ehdoin:
1 Varauksensaaja
vastaa kustannuksellaan tontin asema-kaavamuutoksen vaatimien erilaisten
suunnitelmien ja selvitysten laatimisesta Espoon kaupungin kanssa tarkemmin
sovittavalla tavalla. Varauksensaajalla on oikeus hakea varauksen kohteen rakentamiseksi
tarvittavat viranomaisluvat. Rakennusluvan hakemista varten varauksensaajan tulee
kuitenkin saada tontti hallintaansa.
2 Varauksensaaja
vastaa Espoon kaupungin kanssa sovittavalla tavalla kustannuksellaan hankkeen
toteuttamiseksi tarvittavien pysäköintipaikkojen ja väestösuojatilojen rakentamisesta
tai hankkimisesta Leppävaaran alueen yhteispysäköinti- ja yhteisväestösuojatiloista.
Varauksensaajalla on oikeus kustannuksellaan
hakea varauksen kohteelle tonttijako ja lohkominen.
3 Varauksensaaja
vastaa varausaikana varauskohteesta maksuun pantavasta maapohjan
kiinteistöverosta.
4 Tontti
tullaan luovuttamaan omistusoikeudella varauksen-saajalle tai tämän määräämälle
luovutusajankohdan käyvästä hinnasta edellyttäen, että siitä päätetään myöhemmin
erikseen.
5 Kaupunki vastaa Espoon kaupunkiin nähden
mahdollisesti tarpeellisen maankäyttösopimuksen tekemisestä ja siitä
aiheutuvista velvoitteista vuonna 2009 solmitun ns. uuden Leppävaarasopimuksen
mukaisesti.
6 Kaupunki
vastaa luovutettavan alueen maaperän puhtaudesta.
7 Kaupunki ei vastaa siitä
vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua, jos varauspäätöksen
mukaista ase-makaavan muutosta ei saada aikaan eikä tonttia näin ollen voida
luovuttaa
Pöytäkirjanote
kiinteistölautakunnalle ja Conect Oy:lle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että
kaupunki omistaa Espoon Leppävaarassa Kaivomäen asemakaava‑alueella
toimitilatontiksi (KTY) osoitetun tontin 51326/1, jonka pinta-ala on noin
1 700 m2 ja rakennusoikeus 4 000 k-m2. Tontti
sijaitsee Leppävaaran toimistoalueeseen nähden erillään kerrostalovaltaisen asuinalueen
länsiosassa, eikä sen toteuttamiseen toimitilatonttina ole sen syrjäisen
sijainnin takia kohdistunut mielenkiintoa.
Rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvään projektinjohtoon, rakennuttamiseen
sekä hankekehitykseen erikoistunut Conect Oy pyytää, että sille varattaisiin
mainittu tontti sen rakennusoikeutta vastaavan vapaarahoitteisen palvelu- ja
senioritalon rakennuttamista varten. Kaupunkien yhteinen Leppävaaran projektiryhmä
puoltaa hanketta.
Tontti on tarkoitus luovuttaa omistusoikeudella edellyttäen, että sen
edellyttämä asemakaavamuutos saadaan aikaan ja rakentamisedellytykset muutenkin
saadaan selvitetyksi.
Tontti kuuluu kaupunkien välisen uusitun ns. Leppävaarasopimuksen
piiriin ja sopimuksen ehdot kauppahinnan jakamisesta kaupunkien kesken koskevat
sitä.
Kaupunginhallitukselle esitetään varauksen
tekemistä kiinteistölautakunnan esittämin ehdoin. Koska hanke edellyttää
asemakaavamuutosta, varausaika on syytä ulottaa 30.06.2011 saakka.
Kiinteistölautakunta toteaa
(23.6.2009) mm. seuraavaa:
Hakemus Conect
Oy pyytää saada varata varauskohteen palvelu- ja senioritalon suunnittelua
varten.
Hakija Conect
Oy (www.conect.fi) on rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvään projektinjohtoon,
rakennuttamiseen sekä hankekehitykseen erikoistunut perheyhtiö.
Projektipalveluja tarjoava yhtiö on perustettu vuonna 1960.
Hakijan viimeaikaisista asuntoihin
liittyvistä referensseistä mainittakoon Espoon Vanttilan ja Kuurinniityn
erillispientalojen ryhmärakennuttamis-hankkeet (yhteensä 4 000 k-m2).
Helsingissä yhtiöllä on käynnistymässä vastaavanlaiset hankkeet Fallpakassa ja
Östersundomin Landbossa (yhteensä 6 500 k-m2).
Toimitilahankkeista voidaan mainita
Porttipuiston Liikekeskuksen kehittäminen ja rakennuttaminen Vantaalla
(16 000 k-m2, Aberdeenin, Eteran ja Fennian rahastot) sekä
käynnissä oleva Koivukylän Liikekeskuksen kehittäminen ja rakentaminen
Vantaalla (15 000 k-m2, Kesko).
Varauskohde Varauskohde
on asemakaavassa osoitettu toimitilatontiksi (KTY), jonka pinta-ala on noin
1 700 m2 ja rakennusoikeus 4 000 k-m2.
Varauskohde sijaitsee Leppävaaran toimistoalueeseen nähden erillään, sen
kerrostalovaltaisen asuinalueen länsiosassa. Alueen asukaspysäköinti perustuu
suurelta osin Espoon kaupungin omistaman Leppävaaran Pysäköinti Oy:n
toteuttamiin yhteispysäköintilaitoksiin ja -tontteihin.
Varauskohde on Espoon ja Helsingin välisessä
ns. uudessa Leppävaarasopimuksessa merkitty toimitilatontiksi, jonka
luovutushinnasta Helsingin kaupunki on sitoutunut luovuttamaan 75 % Espoon
kaupungille sen jälkeen, kun toimitilatonttien luovutusten määrä ylittää
10 367 k-m2. Näin menetellään siinäkin tapauksessa, että
varauskohteen asemakaava muutetaan.
Hanke Hakija
suunnittelee varauskohteen rakennusoikeutta vastaavan noin 4 000 k-m2:n
kokoisen vapaarahoitteisen palvelu- ja senioritalon rakennuttamista varauskohteeseen.
Alustavan suunnitelman mukaan puolet tiloista on tarkoitus varata vuokrattavia
palveluasuntoja varten ja puolet ulkopuoliselle, ympärivuorokautista ryhmäkoti-
ja senioripalveluja tarjoavalle operaattorille. Myös palveluasuntojen asukkaat
voivat ostaa palveluita operaattorilta siinä määrin kun niitä itse katsovat
tarvitsevansa.
Hanke pohjautuu hakijan Vantaan Asolaan
suunnittelemaan ja kehittämään palvelutalokonseptiin, jonka mahdollistavan
asemakaavan Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2009. Asolan
palvelutalon on kaavailtu valmistuvan vuonna 2010. Sen palveluoperaattoriksi on
tulossa Mainio Vire Oy.
Hanke edellyttää asemakaavan muuttamista.
Hanketta käsiteltiin kaupunkien yhteisessä
Leppävaaran projektiryhmässä 22.4.2009. Projektiryhmä suhtautui myönteisesti
hankkeeseen.
Helsingillä ei ole omia suunnitelmia
varauskohteeseen. Sen kysyntä on alueen liike- ja toimistokeskittymään nähden
syrjäisen sijainnin vuoksi ollut vähäistä. Varaajan kaavaileman, itsessäänkin
kannatettavan hankkeen on luonteeltaan katsottava sopivan hyvin varauskohteen
asuinkerrostalovaltaiseen ympäristöön. Varauskohteen saamista rakentamisen
piiriin on pidettävä tavoitteena.
Kiinteistölautakunnan mielestä kohde voidaan
edellä mainituin perustein ja Leppävaaran projektiryhmän myönteisen kannanoton
perusteella varata hakijalle hankkeen rakentamisedellytysten selvittämiseksi
päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin. Hankkeen tarvitseman asemakaavamuutoksen
vuoksi varausaika olisi syytä ulottaa 30.06.2011 saakka.
PUISTOLAN PALVELUTALON MUUTOSTÖIDEN JA RUOKASALIN LAAJENNUKSEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2009-1139
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee hyväksyä 18.3.2009 päivätyn Puistolan palvelutalon peruskorjauksen ja
ruokasalin laajennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen muutostöiden
laajuus on 1 642 brm2, josta ruokailutilojen laajennuksen osuus
on 86 brm2 ja uusien hissien osuus 158 brm2, ja koko hankkeen rakentamiskustannukset
3 300 000 euroa (alv 0 %) kustannustasossa 1/2009.
Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, sosiaalilautakunnalle,
kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että
kysymys on vuonna 1976 vanhusten asuintaloksi valmistuneen ja palvelutaloksi ja
dementiakodiksi vuonna 2002 muutetun kiinteistön korjaamisesta ja
ajanmukaistuksesta. Kiinteistön yhteistiloja laajennetaan ja keittiön ja
ruokasalin toimivuutta parannetaan. Asukkaille tehdään pienkeittiöillä varustetut
yhteistilat kerroksiin. Muutostöiden jälkeen tilat palvelevat nykyistä paremmin
paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitsevia vanhuksia ja ovat aikaisempaa turvallisempia.
Hankkeen
muutostöiden laajuus on 1 642 brm2, josta ruokailutilojen laajennuksen osuus on
86 brm2 ja uusien hissien osuus 158 brm2.
Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 3 300 000 euroa (alv=0)
kustannustasossa 1/2009. Neliökustannukseksi muutosalaa kohti tulee 2010
euroa/brm2. Hankkeen lopullinen hinta on arvolisäveroton.
Kiinteistön
omistaja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot toteuttaa hankkeen valtion
korkotukilainalla. Lisäksi hanke saanee investointiavustusta. Laskennallisesti
tiloista maksettava vuokra nousee vuoden 2009 vuokrasta 8,96 euroa/m2/kk
vuodelle 2011 arvioituun vuokraan13,70 euroa/m2/kk. Hanke sisältyy
vuoden 2009 talousarvioon vuokrahankkeena.
Rakentamisen ja
tilojen käyttöönoton suunnitellaan tapahtuvan vuonna 2010.
Sosiaalilautakunta toteaa (5.5.2009)
mm. seuraavaa:
Nykytilanne Puistolan
palvelutalo sijaitsee Puistolan keskustassa rautatieaseman läheisyydessä.
Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot. Vanhusten
asuintaloksi käyttöönotettu kiinteistö valmistui vuonna 1976. Palvelutalona toiminut
talo peruskorjattiin vuonna 2002, jolloin asunnoista tehtiin liikuntaesteisille
sopivia. Toisen asuintalon ylimpään kerrokseen rakennettiin 14 paikan dementiaryhmäkoti,
Aksiisikoti.
Palvelutalo koostuu kahdesta rakennuksesta, joista toisessa on A- ja
B-porras, toisessa C- ja D-porras. Taloja yhdistää yksikerroksinen palveluosa,
jossa on ruokailu- ja huoltotilat. Palvelutalossa on tällä hetkellä 114
palveluasuntoa ja yksi ryhmäkoti.
Helsingin kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2006 hyväksymän vanhuspalvelu-ohjelman
vuosille 2006 -2009 mukaan palveluasumista kehitetään paljon palveluja ja/tai
hoitoa tarvitseville vanhuksille, jotka eivät enää selviydy omassa kodissaan
kotihoidon turvin eivätkä toisaalta tarvitse varsinaista laitoshoitoa.
Sosiaalilautakunnan päätöksen 13.12.2005 § 609 mukaan Puistolan palvelutalo
säilyy vanhusten palvelutalona, joka tarjoaa ympärivuorokautisesti palveluja
asukkailleen ja soveltuvin osin lähiympäristön ikääntyneille. Palveluasuntoa
jonotti Helsingissä vuoden 2008 lopussa 92 henkilöä.
Toiminnan muutokset Hankkeen avulla pyritään tukemaan asukkaiden yhteisöllisyyttä,
sosiaalisten kontaktien lisääntymistä sekä kuntouttavaa toiminnallisuutta.
Palvelutalon yhteistiloja laajennetaan ja keittiön ja henkilökunnan
tiloja lisätään mahdollistamaan kuntoutusta ja toimintaa nykyistä enemmän tuen
tarpeessa oleville asiakkaille. Asukkaat osallistuvat talon pohjakerroksen
toimintaan ja ruokailevat talon yhteisessä ruokasalissa kuntonsa mukaisesti.
Asuntoryhmien yhteistiloissa henkilökunnalla on mahdollisuuksia tukea ja
edistää jatkuvasti apua tarvitsevien asukkaiden toimintaa.
Ruokasalin laajentaminen edistää myös alueella asuvien ruokailijoiden
ateriointimahdollisuuksia.
Uuden
toiminnan laajuus
Palveluasunnot 107 asuntoa/108
asukaspaikkaa.
Ryhmäkoti Aksiisi 9 asuinhuonetta/14
asukaspaikkaa.
Palvelutalossa on yhteensä 122
asukaspaikkaa. Korjauksen jälkeen asuntojen määrä vähenee nykyisestä 7
asunnolla ja 14 asukaspaikalla.
Tilajärjestelyt Keittiön toimivuutta parannetaan ruoka- ja
ateriapalvelutiloja uudistamalla ja laajentamalla. Kuntotilaa laajennetaan.
Asukkaille tehdään pienkeittiöllä varustetut yhteistilat kerroksiin AB-portaan
1. kerrosta lukuun ottamatta. Henkilöstölle järjestetään riittävät toiminta- ja
huoltotilat hyödyntämällä mm. vähentyneellä käytöllä olevia pohjakerroksen
tiloja. Samassa yhteydessä kaikkiin asuntoihin ja yhteistiloihin lisätään paloviranomaisten
edellyttämät sprinkleri- ja paloilmoitinjärjestelmät. Taloon lisätään kaksi
hissiä.
Näkö- kuulo- ja liikkumisesteettömyyttä parannetaan ja turvallisuusriskejä
pyritään vähentämään myös teknisiä järjestelmiä uudistamalla.
Henkilökunta Hoitohenkilökuntaa
on nykyisin 41 eli 0,33/asumispaikka. Kaikki asukkaat eivät ole tällä hetkellä
palvelujen piirissä, vaikka palvelujen tarve on vuosien varrella keskimäärin
lisääntynyt. Henkilöstörakennetta uudistetaan asiakkaiden hoidon tarpeen kasvun
ja kuntouttavan toiminnan suuntaan.
Vuonna 2010 hoitohenkilökunnan mitoitus on palveluasumisessa 0,50 ja ryhmäkodissa
0,71 henkilökuntaa/asiakaspaikka. Työntekijöitä tulee olemaan yhteensä 67,
joista hoitohenkilöstöä 64. Hoitohenkilöstön
lisäys on 7.
Toteutus ja aikataulu Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot rakennuttaa hankkeen.
Toteutussuunnittelu aloitetaan vuonna 2009. Rakentaminen ja tilojen käyttöönotto
tapahtuu vuonna 2010. Lisärakentaminen tulee vaatimaan poikkeusluvan.
Rakentamiskustannukset
Hankkeen rakennuskustannusarvio on 4 026 000 euroa (alv 22 %),
565 euroa/brm2, 858 euroa/htm2,
3 300 000 euroa (alv 0 %), 463 euroa/brm2, 704 euroa/htm2.
Hankkeen lopullinen hinta tulee olemaan arvonlisäveroton, koska kiinteistöyhtiö
saa täyden arvonlisäveropalautuksen.
Vuotuiset käyttökustannukset vuonna 2011 ovat 4 559 000 euroa. Arvioitu
vuotuinen käyttökustannusten lisäys nykyisiin käyttökustannuksiin verrattuna on
1 795 000 euroa.
Vuokrakustannukset vuonna 2009 ovat 467 000 euroa, eli 8,96 euroa/m2/kk.
Vuoden 2011 arvioidut vuokrakustannukset ovat 770 000 euroa, eli 13,70 euroa/m2/kk.
Kalustamis- ja perustamiskustannukset ovat 180 000 euroa.
Kustannuksiin varaudutaan vuoden 2010 talousarviossa.
Sosiaalilautakunta esittää hankkeen hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti.
Talous- ja
suunnittelukeskus toteaa (17.6.2009), että kyseessä on 1976 vanhusten asuintaloksi
valmistunut kiinteistö, joka muutettiin palvelutaloksi vuonna 2002. Samalla
toisen asuintalon ylimpään kerrokseen tehtiin 14 paikan dementiakoti.
Palvelutalossa
korjataan nyt ne tilat, joita ei korjattu vuonna 2002. Yhteistiloja
laajennetaan ja keittiön ja ruokasalin toimivuutta parannetaan. Asukkaille tehdään
pienkeittiöillä varustetut yhteistilat kerroksiin. Taloon lisätään kaksi
hissiä. Lisäksi kaikkiin asuntoihin ja yhteistiloihin tehdään viranomaisten
vaatimuksesta sprinkleri - ja paloilmoitinjärjestelmät. Muutostöiden jälkeen
tilat palvelevat nykyistä paremmin paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitsevia
vanhuksia ja ovat aikaisempaa turvallisempia.
Hankkeen
muutostöiden laajuus on 1 642 brm2, josta ruokailutilojen laajennuksen osuus on
86 brm2 ja uusien hissien osuus 158 brm2.
Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 3 300 000 euroa (alv=0)
kustannustasossa 1/2009. Neliökustannukseksi muutosalaa kohti tulee 2010
euroa/brm2. Hankkeen lopullinen hinta on arvolisäveroton.
Hanke sisältyy
vuoden 2009 talousarvioon vuokrahankkeena. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot valtion korkotukilainalla. Lisäksi hanke saanee
investointiavustusta.
Talous- ja
suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.
VUODEN 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA KOSKEVAN VAALIMAINONNAN JÄRJESTÄMINEN YLEISILLÄ PAIKOILLA
Khs 2009-973
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa vaalivuosien talousarvioesityksiään
valmistellessaan varaamaan määrärahan yleisille alueille sijoitettavien
vaalimainostelineiden kustannusten kattamiseksi. Varaus tulee tehdä
tilavuokrista erillisenä niin, että sitä voidaan seurata.
Pöytäkirjanote
kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Kaj toteaa, että
kiinteistölautakunta on kilpailuttanut vaaleja varten kaupungin yleisille
alueille asetettavat ehdokaslistojen esittämiseksi käytettävät vaalimainostelineet.
Telineistä aiheutuu kiinteistöviraston tilakeskukselle kustannus, johon ei
kuitenkaan ole osoitettu erillistä määrärahaa, vaan kustannukset katetaan
viraston tilavuokrien tuotoista. Tätä ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Tilakeskuksen tulisikin jatkossa talousarvioesityksiä valmistellessaan varata
vaalivuosille riittävä erillinen määräraha tarkoitukseen.
Lautakunnan vaihtoehtoinen esitys
järjestelyjen ja niistä aiheutuvien kustannusten antamisesta Helsingin
vaalipiirilautakunnan tehtäviin on siinä mielessä perusteltu, että
vaalipiirilautakunta muutoinkin vastaa vaalihuoneistoista yms. vaaleihin
liittyvistä käytännön järjestelyistä. Asiasta ei kuitenkaan ole neuvoteltu
oikeusministeriön kanssa eikä kaupunki voi yksipuolisesti siirtää katumainonnan
järjestelyvastuuta valtiolle.
Kiinteistölautakunta toteaa
(15.4.2009) mm., että on päättänyt hyväksyä vuoden 2009 Euroopan parlamentin
vaalien mainontaan kaupungin määräysvaltaan kuuluvilla yleisillä paikoilla
käytettäväksi kiinteistöviraston tilakeskuksen halli- ja ulkomyyntiyksikön
osoittamat 120 paikkaa.
Vaalimainostelineiden vuokraamisesta aiheutuva menoerä joudutaan kustantamaan
tilakeskuksen määrärahoin, koska erillistä määrärahaa tämän yhteiskunnallisesti
tärkeän palvelun järjestämiseen ei ole osoitettu. Näin ollen, varsinkin
kunnallis- ja eduskuntavaaleista aiheutuvat suurehkot kustannukset joudutaan
kohdistamaan perittäviin tilavuokriin. Tämän johdosta lautakunta esittää, että
vaalimainostelineiden hoito tulisi jatkossa joko antaa Helsingin vaalipiirilautakunnan
tehtäviin, joka muutoinkin vastaa vaalihuoneistoista yms. vaaleihin liittyvistä
käytännön järjestelyistä, taikka kiinteistöviraston tilakeskukselle tulisi
osoittaa kutakin vaalia varten erillinen määräraha vaalimainontatelineiden aiheuttamien
kustannusten hoitamiseksi.
Lautakunnan päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Ensimmäisessä äänestyksessä
esittelijän muutettu ehdotus voitti äänin 7 - 2 jäsen Kaliman esitettyä jäsen
Loukoilan kannattamana kaupunginhallitukselle esitettäväksi, että vuoden 2009
Euroopan parlamentin vaalien mainontaa varten osoitetaan vuoden 2010
talousarviossa 100 000 euron suuruinen määräraha.
Toisessa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti äänin 7 - 2
jäsen Kaliman esitettyä jäsen Loukoilan kannattamana, että vaalien mainontaan
osoitetaan 141 paikkaa.
Merkittiin, että molempien äänestysten jälkeen jäsen Kalima ilmoitti
eriävän mielipiteensä.
Talous- ja
suunnittelukeskus toteaa (1.6.2009) olevan tarkoituksenmukaista, että kiinteistövirasto
varaa edelleen vaalivuosien talousarvioesityksessään määrärahan yleisille
alueille sijoitettavien vaalimainostelineiden kustannusten kattamiseen. Varaus
tulee tehdä tilavuokrista erillisenä niin, että sitä voidaan seurata.
SUUTARILAN LASINPUHALTAJANTIEN TONTTIEN VARAAMINEN RYHMÄRAKENTAMISTA VARTEN
Khs 2009-1451
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee
-
varata Suutarilan (40. kaupunginosan) korttelin
40137 tontit nrot 15 - 28 Notocom Oy:lle 31.12.2010 saakka
rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten kaupungin
omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että Notocom Oy vastaa
tonttien toteuttamisesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistölautakunnan
26.6.2007 päättämiä Suutarilan Riddarsbyn toteutusperiaatteita, ja
-
myöntää kiinteistöviraston käyttöön 160 000
euroa (alv. 0 %), talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja
alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, käytettäväksi mainittujen
tonttien esirakentamiseen.
-
merkitä tiedoksi, että YIT Rakennus Oy on
ilmoittanut luopuvansa mainittuja tontteja koskevasta tonttivarauksesta, joten
yhtiön tonttivaraus on rauennut.
Pöytäkirjanote Notocom Oy:lle ja
kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kaj toteaa, että
Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alueelle
voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m2
ja kohteen rakennusoikeus yhteensä 2 478 k-m2. Asuntojen
keskikoko on 142 as-m2.
Kaavalliset lähtökohdat puoltavat tonttien varaamista ryhmärakentamista
varten. Rakennuttajakonsulttivetoiset ryhmärakentamishankkeet ovat
varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien omakotikohteiden toteuttamisessa,
sillä niissä voidaan ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistaa
rakentamisen laatutaso ja sekä hankinnat yhteisesti kilpailuttamalla saavuttaa
kustannussäästöjä.
Kohde on ollut varattuna YIT Rakennus Oy:lle
tällaista toteuttamista varten, mutta yhtiö ilmoitti viime toukokuussa
luopuvansa varauksestaan. Kohde esitetään nyt varattavaksi Notocom Oy:lle, joka
toimii lähellä sijaitsevan ja parhaillaan valmistumassa olevan ns. Riddarsbyn
20 omakotitalokohteen rakennuttajakonsulttina päätösehdotuksen mukaisin
periaattein.
Sovellettavaksi esitettävän mallin mukaan
tulevat asukkaat toimivat palvelun tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja
toimivat hankkeen rahoittajina. Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista
asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän, minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin
yksittäisen tontin suoraan tulevalle asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien
vuokrausehdoin. Rakennuttajakonsultti vastaa tässä mm. tonttien markkinoinnista
ja asukasyhteistyöstä, edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja
työmaavalvontatehtävien suorittamisesta ja yhteishankintojen järjestämisestä
sekä hankkeen raportoinnista. Kokemukset projektista ovat tätä koskevan
väliraportin mukaan pääosin myönteisiä.
Tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan ja
täyttämään, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja liejuisen
savipatjan päällä. Esirakentaminen, jonka kustannukseksi on arvioitu
160 000 euroa
(alv. 0 %), esitetään rahoitettavaksi tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista,
koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta.
Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009)
mm. seuraavaa:
Tiivistelmä YIT
Rakennus Oy ilmoittaa luopuvansa Suutarilan Lasinpuhaltajantiellä sijaitsevan
14 omakotitontin tontinvarauksestaan hankalien rakentamisedellytysten ja
markkinatilanteen nopean heikkenemisen vuoksi. Lasinpuhaltajantien 14
omakotitonttia esitetään nyt toteutettavaksi rakennuttajakonsulttivetoisena ryhmärakentamishankkeena
ja varattavaksi Notocom Oy:lle, jolla arvioidaan Riddarsbyn ryhmärakentamis-hankkeesta
saatujen näyttöjen perusteella olevan parhaat edellytykset toimia
Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.
Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistonteilla
noudatettaisiin soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä
Riddarsbyn toteutusperiaatteita, jotka on räätälöity suuria, useamman
omakotitontin sisältäviä ja ns. hartiapankkirakentajille suunnattuja hankkeita
varten.
Varauspäätös ja sen raukeaminen
Kaupunginhallitus
varasi 7.4.2008, 508 § Suutarilan korttelin 40137 tontit nro 15 - 28 YIT
Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten
omakotitonteilla noudatettavin ehdoin 31.12.2010 saakka sekä ehdolla, että
asuntojen ostajat voivat valita talonsa valmiusasteen ja kehittämishankkeesta laaditaan
raportti.
Yhtiöllä oli tarkoitus toteuttaa hanke
soveltaen uutta YIT omakotitalokonseptia. Sen tavoitteena on tarjota
lapsiperheille uusi tapa hankkia helposti ja vaivattomasti turvallinen sekä
kohtuuhintainen omakotitalo. YIT Rakennus Oy toteaa kiinteistövirastolle
7.5.2009 lähettämässään kirjeessä, että se peruu Suutarilan tonttivarauksen
koskien tontteja 15 - 28 korttelissa 40137.
Asemakaava- ja tonttitiedot
Suutarilan pientaloalueella on voimassa
asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa. Tonttien
rakennusoikeudet ovat 173 ja 181 k-m2 ja kohteen rakennusoikeus
yhteensä 2 478 k-m2. Asuntojen keskikoko on 142 as-m2.
Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut
se, että tulevat uudisrakennukset ovat kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan
yhtenäisiä ja ne muodostavat ympäristöä täydentävän rakennusryhmän nykyisen
pientaloalueen reunaan. Kaavalliset lähtökohdat puoltavat osaltaan tonttien
varaamista ryhmärakentamista varten.
Omakotitonteille on tarjolla vaihtoehtoisia toteutustapoja
Rakennuttajakonsulttivetoiset
ryhmärakentamishankkeet ovat varteenotettava toteutusvaihtoehto vaativampien
omakotikohteiden toteuttamisessa, sillä niissä voidaan ammatti- ja
sarjarakentamisen avulla varmistaa rakentamisen laatutaso ja hankinnat.
Yhteisesti kilpailuttamalla saadaan aikaan jopa huomattavia kustannussäästöjä
asukkaan hyväksi.
Kyseessä olevan rakentamismallin avulla on
myös mahdollista tarjota lapsiperheille uusi tapa hankkia nopeasti,
luotettavasti ja vaivattomasti kohtuuhintainen omakotitalo.
Riddarsbyn toteutusperiaatteet
Kiinteistölautakunta
hyväksyi 26.6.2007 Riddarsbyn tonttien toteutusperiaatteet. Niiden mukaisesti rakennuttajakonsultti
tiimeineen vastaa kohteen rakennuttamisesta, työmaan työnjohdosta ja paikallisvalvonnasta
ja koko projektin vetämisestä kiinteää palkkiota vastaan.
Tulevat asukkaat toimivat palvelun
tilaajina, tekevät kaikki päätökset ja toimivat hankkeen rahoittajina.
Rakennuttajakonsultti kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän,
minkä jälkeen kaupunki vuokraa kunkin yksittäisen tontin suoraan tulevalle
asukkaalle kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin.
Konsultin kanssa solmitaan tarvittaessa
varaussopimus, johon kirjataan rakennuttajakonsultin toimeksiantoon sisältyvät
tehtävät:
-
Markkinointi ja asukasyhteistyö
-
Edunvalvonta-, rakennuttaja-, projektinjohto- ja
työmaavalvontatehtävien suorittaminen
-
Työmaapalveluista ja työmaan johtovelvollisuuksista
vastaaminen YSE 4 §:n mukaisesti
-
Työnjohto-organisaation asettaminen työmaalle
-
Rakentamisen jakaminen osa- ja sivu-urakoihin
-
Rakennuttamis-, rakentamis- ja
yhteistoimintasopimusten laatiminen
-
Suunnittelu-, urakka- ja hankintasopimusten
laatiminen asukkaiden nimiin
-
Aikataulu- ja kustannusvalvonta
-
Raportointi
Tontit varataan Notocom Oy:lle
Suutarilan Aamukasteenkujan, Sarastustien ja
Asteroidikujan varteen on rakenteilla 20 omakotitaloa
ryhmärakentamisprojektina, jossa 20 rakentajaperhettä ostaa kaupungin
kilpailuttamalta ja valitsemalta Notocom Oy:ltä projektinjohtopalveluna
omakotitalonsa rakennuttamisen ”avaimet käteen” -periaatteella. Tästä
projektista saadut kokemukset rohkaisevat käynnistämään uusia ryhmärakentamishankkeita
ja saatujen näyttöjen perusteella Notocom Oy:llä arvioidaan olevan erittäin hyvät
edellytykset toimia Lasinpuhaltajantien tonttien rakennuttajakonsulttina.
Tontit on esirakennettava
Geoteknisen
osaston laatiman rakennettavuusselvityksen perusteella tonttien maaperä
joudutaan esirakentamaan, koska tontit sijaitsevat noin 2 - 8 metriä paksun ja
liejuisen savipatjan päällä. Tontteja joudutaan myös täyttämään keskimäärin
noin metri.
Esirakentaminen tulisi rahoittaa tonttien esirakentamiskelpoiseksi
saattamista varten osoitetulla rahalla, koska kyse on alueellisesta esirakentamisesta.
Geoteknisen osaston laatima kustannusarvio on
160 000 euroa (alv. 0 %). Tonttien esirakentamisen kilpailuttaa varauksensaaja
kaupungin toimeksiannosta. Menettelystä saatiin hyvät kokemukset muun muassa
Riddarsbyn kohteessa
HANKESUUNNITELMA VALLILASSA NILSIÄNKATU 3:SSA SIJAITSEVAN PALMENIAN KIINTEISTÖN MUUTTAMISEKSI HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN KÄYTTÖÖN
Khs 2009-1485
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee hyväksyä 4.5.2009 päivätyn, 20.5.2009 päivitetyn Nilsiänkatu 3:ssa
sijaitsevan Palmenian kiinteistön muuttamiseksi Helsingin tekniikan alan
oppilaitoksen käyttöön laaditun hankesuunnitelman siten, että hankkeen
enimmäislaajuus on 8 550 brm2 ja että rakentamiskustannusten
enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 750 000 euroa ja
arvonlisäverollisena 2 132 000 euroa (RI = 126,5, THI =
150,6) kustannustasossa huhtikuu 2009.
Hyväksyminen tapahtuu ehdolla, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan
ostamaan sanotun kiinteistön.
Pöytäkirjanote talous- ja
suunnittelukeskukselle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Kaj toteaa, että
kysymys on valtion Senaattikiinteistöiltä ostettavaksi esitetyn Helsingin
yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian käytössä olleen
rakennuskompleksin muuttamisesta Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen
käyttöön soveltuvaksi. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi saatettava esitys
koulukiinteistön ostamisesta on listalla omana esityksenään.
Nilsiänkatu 3:n kiinteistöön on esitetty sijoitettaviksi sinne parhaiten
soveltuvat, vähiten rakennusteknisiä muutoksia edellyttävät Vallilan ja Käpylän
koulutusyksiköiden koulutusalat.
Hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 750 000 euroa (alv. 0 %)
aiheutuvat lähinnä tilojen muuttamisesta koulutusyksikön tarpeita vastaamaan.
Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009)
mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Nilsiänkatu
3:ssa sijaitseva opetusrakennus (Corten-talo) on valmistunut vuonna 1996 ja sen
bruttoala on 3 200 brm2. Vanha opetusrakennus (Taucher) on vuonna 1932
valmistunut Vallgårds svenska samskola. Rakennus on rakennustaiteellisesti ja
kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on asemakaavalla suojeltu (sr-1).
Rakennus on peruskorjattu 1994 - 1995 ja muutettu 2003 Helsingin yliopiston jatkokoulutuskeskus
Palmeniaksi. Rakennuksen bruttoala on 5 350 brm².
Tontilla sijaitsee kaksi erillistä
rakennusta, joita yhdistää maanalainen yhdyskäytävä. Rakennukset ovat olleet
Helsingin yliopistolla lastentarhan- ja luokanopettajien koulutuskäytössä sekä
kurssimuotoisessa jatkokoulutuskäytössä. Rakennukset ovat nyt tyhjillään. Rakennukset
ja tontin omistaa Suomen valtio ja niitä hallinnoi Senaattikiinteistöt.
Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty
opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 24.2.2009 § 35. Hankesuunnitelma
on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston ja
rakentamispalvelun yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtikonsulttina
on ollut Suunnittelutoimisto Heikki Halsti Oy.
./. Hankesuunnitelma
on liitteenä 1.
./. Opetuslautakunta
on antanut lausunnon hankesuunnitelmasta, liite 2.
Vallilan koulutusyksikön nykyiset osoitteet
ovat Sturenkatu 18 – 22, Nilsiänkatu 1 ja Nilsiänkatu 6. Kiinteistö Nilsiänkatu
3 sijaitsee nykyisten tilojen vieressä, joten tilojen yhteiskäytöllä saadaan
synergiaetua. Vallilan koulutusyksikölle hankittavien uusien pysyvien tilojen
on hyvä sijaita nykyisten tilojen välittömässä läheisyydessä niin, että
siirtymät rakennuksista toisiin sujuvat normaalin päivätyöjärjestyksen
puitteissa.
Oppilaspaikkojen lisäys
Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköissä
yhteenlaskettu opiskelijamäärän lisäys vuosina 2008 – 2016 on 528 opiskelijaa.
Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköissä yhteenlaskettu kapasiteettivajaus
vuosina 2008 – 2016 on 591 – 1 119 opiskelijapaikkaa.
Nilsiänkatu 3:n kiinteistöön on esitetty
sijoitettaviksi sinne parhaiten soveltuvat, vähiten rakennusteknisiä muutoksia
edellyttävät Vallilan ja Käpylän koulutusyksiköiden koulutusalat. Sinne
sijoitetaan Vallilan koulutusyksiköstä maanmittausalan, suunnitteluassistentin
sekä turvallisuusalan perustutkintojen sekä niiden aikuisopiskelijoiden
ammatillisten aineiden opetus.
Alimpiin kerroksiin sijoittuu osa Käpylän
koulutusyksikön sähköalan perustutkinnon elektroniikan ja
tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijoista osan sijoittuessa
Vallilan koulutusyksikön nykyisiin maanmittausalan ja suunnitteluassistenttien
käytöstä vapautuviin tiloihin.
Vallilan koulutusyksikön kapasiteetti kasvaa
335 oppilaspaikkaa.
Rakennuksessa on hissi. Rakennukset ovat
esteettömiä.
Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen
Hankkeen laajuus on 8 550 brm2.
HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen
rakennuskustannukset ovat 1 750 000 euroa arvonlisäverottomana eli
205 euroa/brm2 ja 2 132 000 euroa arvonlisäverollisena eli
249 euroa/brm2. Kustannukset ovat hintatasossa RI 126,5 ja THI 150,6
huhtikuu 2009.
./. HKR-Rakennuttajan
tekemä kustannusarvio liitteenä 3.
Rakennukset ovat opetusvirastolle
vuokrakohteita, jotka kiinteistöviraston tilakeskus toteuttaa.
Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0
%) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:
|
pääomavuokra n. |
12,68 euroa /htm2/kk ja |
|
ylläpitovuokra |
2,85 euroa /htm2/kk
(v. 2007 tasossa) |
|
eli yhteensä |
15,53 euroa /htm2/kk. |
Laskennallisesti kohteessa on
6 444 m2 huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Siten
kuukausivuokra on noin 100 075 euroa ja vuosivuokra noin
1 200 904 euroa.
Hankkeen toteutus ja aikataulu
Hankkeelle on vuoden 2009
investointisuunnitelmassa varattu rakentamishankkeiden käyttösuunnitelmaan
3 310 000 euron määräraha (alv. 0 %).
Rakentaminen alkaa 6/2009 ja osa hankkeesta
valmistuu 8/2009 siten, että elokuun puolivälissä on tarkoitus Corten-talossa,
sekä osin Taucher-talossa, aloittaa opetustoiminta uudistetuissa tiloissa. Koko
hanke valmistuu 12/2009.
Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta.
Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin Rakentamispalvelu.
Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.
Talous-
ja suunnittelukeskus toteaa (27.7.2009) mm., että kiinteistö on tarkoitus
ostaa Senaattikiinteistöiltä ja muuttaa tekniikan alan oppilaitoksen käyttöön
soveltuvaksi. Kiinteistön käyttöönotolla helpotetaan koulun akuuttia kapasiteettivajausta
nykyisten toimitilojen välittömässä läheisyydessä.
Hankkeen laajuus on 8 550 brm2
ja rakentamiskustannukset 1 750 000 euroa (alv=0) eli 249 euroa/brm2.
Hankkeen rahoitus sisälltyy tilakeskuksen rakentamishankkeiden vuoden 2009
käyttösuunnitelmaan.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa
hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.
KAUPUNGINVALTUUSTON 27.5.2009 TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Khs 2009-975
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee, että kaupunginvaltuuston 27.5.2009 pitämän kokouksen
päätösluetteloon sisältyvä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan
apulaiskaupunginjohtajan toimialan asia nro 10 tulee panna täytäntöön seuraavasti:
Kaupunginhallitus päättänee varata 16.
kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16748 tontin nro 2 (17 000 k-m2)
Skanska Oy:lle ja Skanska Commercial Development Finland Oy:lle
toimistotalohankkeen suunnittelua varten 31.3.2012 saakka seuraavilla ehdoilla:
1 Tontille tuleva toimistotalo
on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston
kanssa.
2 Varaus raukeaa 10 kuukauden
kuluttua asemakaavan muutoksen nro 11865 lainvoimaiseksi tulosta, jos
Skanska-konserniin kuuluva yhtiö ei ole toteuttanut valmiiksi
yhteis-käyttötunnelin linjausta johto- ja putkisiirtoineen sille suunniteltuun
paikkaan, saanut lainvoimaista rakennuslupaa toimistotontille nro 16748/1,
allekirjoittanut pitkäaikaista maanvuokrasopimusta toimistotontista nro 16748/1
tai aloittanut sillä talorakennustöitä.
3 Kaupunki ei vastaa
varauksensaajille mahdollisista vahingoista eikä kustannuksista, jos
suunniteltavalle tontille ei saada voimaan asemakaavan muutosta nro 11865 eikä
tonttia siten voida luovuttaa.
Pöytäkirjanote
kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |