KAUPUNGINVALTUUSTON 17.6.2009 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee,

että kaupunginvaltuuston 17.6.2009 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

4 Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Toivomusponsi 1 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 2 sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 3 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

5 Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Satamaa toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Timo Jaatiselle ja Mikko Kortelaiselle.

Pöytäkirjanote Helsingin Sataman johtokunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

6 Kaupunginhallitus päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Arja Apolle ja Saana Lamminsivulle.

Pöytäkirjanote HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

9–13 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

14, 15 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

16–18 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle.

19 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

20, 21 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

TARKASTUSLAUTAKUNNAN EHDOTUKSET

3 Kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään kaupunginvaltuuston päätöksen kohdan 2 mukaisiin toimiin.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 25 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 15.6.2009

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia 16.6.2009

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi 16.6.2009

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

SJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 25 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta	11.6.2009
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta	16.6.2009
nuorisolautakunta
opetuslautakunta	16.6.2009
- ruotsinkielinen jaosto	11.6.2009
- suomenkielinen jaosto	16.6.2009
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta

eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-1460

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1460/526 mukaisena edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 30.3.2009 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kallion tontti 304/3)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kallion tontti 304/3)
	Liite 3	Periaatekaavio muutoksista

Vs. Kaj toteaa, että Helsingin Diakonissalaitos (2.6.2009) pyytää poikkeamislupaa 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 304 tontti 3 (Alppikatu 2).

Hakijan tarkoituksena on olemassa olevan rakennuksen, nk. Aurorata-talon korottaminen ja lisärakennuksen rakentaminen (yhteensä 7589 k-m²) niin, että poiketaan mm. asemakaavan kaavoitus- ja kaupunkikuvallisista periaatteista. Helsinginkadun ja pihan puolella poiketaan asemakaavan määräämästä julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan enimmäiskorkeusasemista +20.9 ja osin +23.00, kun D-taloon liittyvää nivelosaa korotetaan 3-kerroksisesta 6-8 kerroksiseksi korkeusasemiin +35.24 ja +29.26. Samalla ns. uusi sairaalaosa puretaan maanpäällisiltä osiltaan ja korvataan vain osittain 2–3-kerroksisella uudisrakennuksella.

Lisäksi poiketaan vähäisesti asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden ylitys on 261,5 k-m², joka on 0,69 % tontin kerrosalasta. Laskettaessa ulkoseinäpaksuudeksi 250 mm, kerrosala ei ylity.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että se perustuu korttelista tehtyyn kokonaissuunnitelmaan ja sen pohjalta vireillä olevaan asemakaavamuutokseen. Hakemuksen mukainen asemakaavan muutos on aloitettu ja valmistellaan viranomaisten päätöskäsittelyyn vuosina 2009-2010.

Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut rakennushankkeelle poikkeamishakemusta 16.2.2009. Pääasiallisena erona nyt käsiteltävään hakemukseen verrattuna oli se, että tuolloin oli haettu rakennusoikeuden 863 k-m2:n suuruista ylitystä, mitä ei voitu ratkaista kaupunginhallituksen poikkeamispäätöksellä. Uudenmaan ympäristökeskuksesta ilmoitettiinkin, ettei esitetyn suuruiselle poikkeamiselle ole perusteita. Nyt haetussa poikkeamishakemuksessa rakennusoikeuslaskelmaa on tarkistettu ja ylitys on enää 261,5 k-m2. Samalla hakemukseen on merkitty hankkeen kokonaiskerrosala 7589 k-m2, kun aiemmin puolletussa hakemuksessa oli ilmoitettu pelkästään uudisrakennuksen kerrosala 2209 k-m2. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus osin purkaa, korottaa ja uudisrakentaa joitakin tontin rakennuksista hakemuksesta ilmenevällä tavalla.

Hakemuksen tarkoittama Aurora-talo on nykyisin tyhjillään. Poikkeamishakemuksella rakennettavaksi suunniteltu hanke kuuluu Valtioneuvoston asunnottomuuden poistamisohjelman hankkeisiin ja on niin ollen kiireellinen. Hakija on muuttanut hakemustaan siten, että rakennusoikeuden ylitystä voidaan pitää vähäisenä ja poikkeamisen ratkaiseminen kuuluu niin ollen kaupunginhallituksen toimivaltaan. Hakija on teettänyt laadukkaan kokonaissuunnitelman, jonka perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto on jo käynnistänyt asemakaavan muuttamisen. Esityslistan liitteenä on periaatekaavio muutoksista ja hakemuksen tarkoittaman alueen rajaus.

Tämän hakemuksen mukaisella poikkeamisella ei mahdollisteta Kolmannen linjan ja Alppikadun kulmassa sijaitsevan, 1954 rakennetun, Eino Tuompon suunnitteleman rakennuksen purkamista. Hakijan teettämässä kokonaisuunnitelmassa Diakonissapuistoon sijoittuvaa uudisrakennusta ei myöskään ole otettu mukaan tulevaan asemakaavaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan (10.6.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Kaupunginhallitus on aiemmin puoltanut Uudenmaan ympäristökeskukselle antamassaan lausunnossaan (Khs 2008-2664, 16.2.2009 § 237) poikkeamisen myöntämistä miltei samansisältöisestä hakemuksesta. Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnon saatuaan ilmoittanut hakijalle, etteivät he tule myöntämään suunnitelmalle poikkeamispäätöstä. Tämän jälkeen hakija on muokannut suunnitelmia siten, että kerrosalaylitys on alle 500 k-m², jolloin toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella Uudenmaan ympäristökeskuksen sijaan.

Alueella on voimassa 10.12.1980 vahvistettu asemakaava nro 8317. Asemakaavan mukaan alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jossa saa olla myös muita diakoniatoimintaan liittyviä tiloja. Korttelin rakennusoikeus on 38650 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavan mukaan tontille on sijoitettava 130 autopaikkaa. Autopaikat on sijoitettava niin, etteivät ne turmele puustoa.

Diakonissalaitoksen tontin monivaiheinen historia alkaa 1897 kun alueelle valmistui arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema sairaala ja arkkitehti K. A. Wreden suunnittelemat sisarkoti eli diakonissatalo kirkkoineen ja talousrakennus. 1920-luvun alkupuolella sairaalan päätyyn rakennettiin pannuhuone, jota laajennettiin 1931. Vuoden 1932 peruskorjaustöiden yhteydessä sairaalaa korotettiin kerroksella. Sivukäytäviin tehtiin 1970-luvulla arkkitehtitoimisto Sollamon suunnittelemana pihanpuoleiset laajennukset.

Vuonna 1905 alueelle valmistui Magnus Schjerfbeckin suunnittelema lasten sairaala, joka on peruskorjattu 2002. Tässä yhteydessä rakennusrungon ulkopuolelle tehtiin toinen poistumistieporras sekä siihen liittyen uudet parvekkeet. Tiloihin sijoittuivat erityisvanhainkoti ja asumispalveluyksikkö. Seuraava Schjerfbeckin suunnittelema rakennus, niin kutsuttu pappila, valmistui 1925 yhteistyössä Selim Savoniuksen kanssa. Kolmannen linjan ja Helsinginkadun kulmaan rakennettiin 1928 Schjerfbeckin suunnittelema Elim-talo pitkäaikaissairaiden kodiksi, jossa toimii nykyisin tämän lisäksi asumispalveluyksiköitä.

Diakonissalaitoksen yhteyteen 1930-luvun alkupuolella perustettu sairaanhoitajakoulu johti uuden rakennuksen, niin kutsutun vanhan opistorakennuksen rakentamiseen Alppikadulla. Työ annettiin arkkitehti Valter Jungin suunniteltavaksi ja opisto valmistui 1930-luvulla. Koulu rakennettiin kuusikerroksisena ja rakennushankkeen yhteydessä 1925 valmistunutta, alun perin nelikerroksista pappilaa korotettiin kahdella kerroksella. Samoihin aikoihin arkkitehti Valter Jung suunnitteli tontille pesula-talousrakennuksen, jonka yhteyteen tehtiin myös osittain maanalainen autosiipi.

Alppikadun ja Kolmannen linjan kulmaan rakennettiin asuintalo vuonna 1954, jonka suunnitteli Eino Tuompo. Sen viereen Kolmannen linjan varteen rakennettiin 1961 ruokalarakennus arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnitelmien mukaan.

Vuonna 1963 korttelista purettiin alueella ollut vanha metsästysmaja, ja Helsinginkadun varteen valmistui Erkki ja Inkeri Linnasalmen suunnittelema asuinrakennus (D-talo). Taloa on juuri peruskorjattu, jossa se muutettiin entisestä sisarten asuintalosta asumispalveluyksiköksi. Samalla rakennettiin kaksi uutta rungon ulkopuolelle sijoittuvaa poistumistieporrasta, joista toisessa on parvekkeet. Sivuporras sijaitsee niin, että se tulevaisuudessa on osa kokonaissuunnitelmassa esitettyä D-talon laajennusta.

Vuonna 1970 valmistui arkkitehti Olavi Kanteleen suunnittelema Aurora-talo, joka alun perin toimi potilashotellina, mutta varsin pian tavallisenakin hotellina. Hotelliin liittyi myös niin kutsuttu uusi sairaala, joka rakennettiin tornimaisen Aurora-talon ja Schjerfbeckin suunnitteleman vanhan sairaalarakennuksen sekä pesularakennuksen väliin osittain maanalaisena kolmikerroksisena siipenä. Alueelle valmistui vielä 1990 arkkitehtitoimisto Sollamon suunnittelema uusi opisto. Sen valmistumisen jälkeen tontin rakennusoikeus oli lähes käytetty ja korttelin rakennuskanta oli saavuttanut nykyisen muotonsa.

Hakijan tarkoituksena on parantaa korttelin käyttöä ja toimintamahdollisuuksia rakennustoimenpitein, osittain lisärakentamisella ja osittain purkamisella. Korttelipihasta pyritään muodostamaan miellyttävä, turvallinen ja ihmisläheinen vihreä keidas siirtämällä autopaikoitus pääosin maanalaisiin tiloihin. Ajoneuvoliikenne vähennetään välttämättömimmäksi huoltoliikenteeksi ja paikoitus lähinnä liikuntaesteisten paikoiksi.

Aurora-talon toteutuksen yhteydessä suuresta osasta pihaa saadaan muodostettua miellyttävä ja turvallisempi oleskelutila, kun nykyisiä autopaikkoja siirretään niin vanhan sairaalan kuin entisen hotellin pihalta pois. Asuin- ja toimintaympäristö parantuu näiltä osin ja piha-alue saadaan nykyisenkin kaavan tarkoittamaan kuntoon istutus- ja oleskelualueeksi. Rakentamalla huoltoyhteys kellariin Helsinginkadun puolelle huoltoajojen määrää saadaan oleellisesti vähennettyä korttelin sisältä.

Aurora-talohankkeen yhteydessä puretaan niin sanotun uuden sairaalan maanpäälliset osat. Vanha sairaala saa tällöin jälleen itsenäisen aseman ja radan varren puistoalue saadaan liitettyä piha-alueeseen. Hankkeen yhteydessä rakennetaan keskimmäinen Helsinginkadun varteen ehdotetuista täydentävistä uudisrakennuksista tornin ja D-talon välisen nivelen päälle. Tornin ja pesulan väliin pihan puolella rakennetaan kevyt paviljonkimainen uudisosa, siten että pesularakennus jota nykyinen kaava ei suojele, saa ansaitsemansa arvokkaamman aseman pihamiljöössä.

Nykyiset muutokset korttelissa ovat vaikuttaneet siihen suuntaan, että pääpaino on asumisella. Tulevaisuudessakin kokonaisuus tulee kattamaan monipuolisen toimintakirjon: asumis- ja hoivapalveluja, sairaala-, terveydenhuolto- ja opetus- sekä muuta diakonian arvojen mukaista toimintaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan määräämä julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan enimmäiskorkeusasema +20.9 ja osin +23.00 Helsinginkadun ja pihan puolella ylittyy nivelosassa, joka rakennetaan korkoihin +35.24 ja +29.26. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että kaavaan merkitty rakennusoikeus ylittyy 261,5 k-m², joka on 0,69 % tontin kerrosalasta. Laskettaessa ulkoseinäpaksuudeksi 250 mm, kerrosala ei ylity. Näiden lisäksi on vähäisiä ylityksiä rakennusalueen rajassa sekä räystäskoroissa.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo on antanut aiemmin (28.2.2006) lausunnon koskien D-talon peruskorjaus- ja laajennushanketta. Siinä on todettu, että arkkitehtitoimisto Linnasalmen D-talo ja arkkitehti Olavi Kanteleen suunnittelema C-rakennus eli niin kutsuttu Aurora-talo ovat tyypillisiä oman aikakautensa edustajia, eivätkä arkkitehtuuriltaan ilmennä niin laadukasta suunnittelua, että kaupunginmuseo esittäisi niitä suojeltavaksi asemakaavan muutostyön yhteydessä.

Lausunnossaan 5.11.2008 kaupunginmuseo toteaa, että asemakaava alueella on vuodelta 1980 ja rakennussuojelun näkökulmasta se on osittain vanhentunut, sillä asemakaavalla on suojeltu vain korttelin vanhin rakennuskanta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan asemakaavalla suojeltavia rakennuksia ovat myös entinen lastensairaala, Elim-rakennus, vanha opistorakennus, entinen pesulatalousrakennus (ilman autosiipeä) ja lämpövoimalan vanhimmat (1920–1930-luvun) osat piippuineen. Lisäksi alueelle tulisi lisätä /s- merkintä: alue, jolla ympäristö säilytetään.

Suunnitelmissa on esitetty Aurora-talon yhteydessä sijaitsevan niin sanotun uuden sairaalarakennuksen ja autosiiven purkamista. Kanteleen 1969–1970 suunnittelema uusi sairaala on rakennettu kiinni asemakaavalla sr-1 merkinnällä suojeltuun Magnus Schjerfbeckin vanhaan sairaalaan. Kanteleen piirtämän sairaalan purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen suunnitelmissa esitetyllä tavalla selkeyttäisi kaupunginmuseon näkemyksen mukaan suojellun rakennuksen asemaa korttelin rakennuskannassa.

Kaupunginmuseo pitää sen sijaan ongelmallisena Kolmannen linjan ja Alppikadun varteen arkkitehti Eino Tuompon vuonna 1954 suunnitteleman rakennuksen ja sen yhteyteen rakennetun matalan ruokalasiiven purkamista. Tornimainen rakennus muodostaa tontin korkeimmassa paikassa maanmerkinomaisen kohteen, ja se on ainoa 1950-luvun rakennuskannan esimerkki korttelissa. Rakennus edustaa aikakautensa tyypillistä rakentamista, muttei arkkitehtonisesti ole niin ainutlaatuinen, että kaupunginmuseo edellyttäisi rakennuksen suojelemista asemakaavalla. Kaupunginmuseo kuitenkin huomauttaa, että sen purkaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi (4.6.2008) kokonaissuunnitelman ottavan esimerkillisellä tavalla huomioon kaupunkirakenteen mahdollisuudet ja vallitsevat epäkohdat. Ajallisesti kerroksellisen ja tyylillisesti monimuotoisen rakennuskannan hallitseminen edellyttää kokonaisnäkemystä joka välittyi suunnitelmasta. Kokonaissuunnitelman päätavoitteiden toteutumisen kannalta avainasemaan nousee ajatus järjestää pysäköinti Alppikadun puolelta käytettävään maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Neuvottelukunta totesi että pitkästä toteutusajasta johtuen myös väliaikaiset ratkaisut vaativat tarkkaa suunnittelua.

Helsinginkadun suuntaisen uudisrakentamisen todettiin vaikuttavan voimakkaasti kaupunkikuvaan ja katutilaan. Neuvottelukunta toivoi että Helsinginkadun puoleisen julkisivun materiaalivalintoja vielä harkittaisiin ja tutkittaisiin tiilen ohella rappausta. Arkadiaihe sitoo rakennukset ja katutilan voimakkaasti yhteen ja aihetta pidettiin mahdollisena. Tuleva julkisivu muodostaa voimakasluonteisen tilan kadun vastakkaisen puolen kallioiden parina. Huoltoajon ja kevyenliikenteen risteäminen Helsinginkadulla nähtiin ristiriitaisena mutta mahdollisena ratkaista.

Osallisten kuuleminen Aiemmasta hakemuksesta, jossa kerrosalan ylitys oli suurempi, on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin kolme. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kallio-Seura ry (23.10.2008) ei pidä mahdollisena eikä erityistä syytä poiketa nykyisestä asemakaavasta ilman poikkeamisen vaikutusten arviointia. Kallio-Seuran mielestä poikkeamislupahakemuksen asiakirjoista ei selviä missä kaikessa nykyisestä asemakaavasta on tarkoitus poiketa. Kallio-Seura on huolissaan siitä että käyttötarkoituksen muuttamisella hotellitoiminnasta muun kaltaiseen majoitustoimintaan voi olla suuren sosiaalisen toiminnan keskittymisen vuoksi ympäristölle merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Kallio-Seura on huolissaan mikäli nykyistä toimintaa on tarkoitus kasvattaa lisärakentamisella myös Diakonissapuiston alueella Helsinginkadun varrella. Seura huomauttaa, että poikkeamislupaan liittyvät asiakirjat toimitettiin seuralle myöhässä ja vasta sen jälkeen kun seura niitä tiedusteli. Kallio-Seura pitää sinänsä hyvänä Diakonissalaitoksen alueen selkiinnyttämistä sekä Helsinginkadulle näkyvän kaupunkikuvan kohentamista.

Asunto Oy Helsinginkatu 42 (23.10.2008) vastustaa rakennushanketta ja sille myönnettävää poikkeamispäätöstä, koska heidän mielestään alkoholistien ja narkomaanien asumispalvelujen lisääminen lisää jo nykyisinkin ongelmallista häiriökäyttäytymistä alueella. Rakennuskompleksin korottaminen Helsinginkadun puolelta tekee koko korttelista pimeän ja onnettomuuden sattuessa vaikeasti suojeltavan kokonaisuuden.

XXXX XXXX (22.10.2008) toteaa, että lupaa asemakaavasta poikkeamiselle ei tule myöntää Helsingin Diakonissalaitokselle, koska hänen asunnostaan (XXXXXXXX) parvekenäkymät puistoon päin muuttuisivat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Poikkeamishakemuksessa ei poiketa asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta (YS-d, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, jossa saa olla myös muita diakoniatoimintaan liittyviä tiloja). Aurora-taloon sijoittuva noin sadan asunnon asumisyksikkö on osa valtioneuvoston alaista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa vuosille 2008–2011. Diakonissapuiston alueelle ei ole tarkoitus valmistella rakentamista mahdollistavaa asemakaavan muutosta. Konsultti on laajentanut tarkastelualuetta tutkimalla aluetta osana Diakonissalaitoksen korttelin kokonaissuunnitelmaa.

Poikkeamishakemuksessa esitetyllä rakentamisella ei katsota olevan huomattavia vaikutuksia asumiseen tai työntekoon, jolloin ei ole tarvetta kuulla muita kuin naapureita. Diakonissalaitoksen korttelialueella tapahtuvat suhteellisesti vähäiset muutokset vaikuttavat eniten Helsinginkadulle ja Alppipuistoon päin. Kallio-Seuralle on pyynnöstä lähetetty kuulemiskirje ja poikkeuksellisesti myös koko nähtävilläolomateriaali vielä nähtävilläoloaikana. Lisäksi Kallio-Seuralle on ilmoitettu, että he voivat esittää mielipiteensä määräajan jälkeenkin.

Helsinginkadun puolella D-taloon liittyvän nivelosan korottaminen muuttaa katujulkisivua vähäiseltä matkalta, eikä tule varjostamaan koko korttelia saati tule muuttamaan korttelin turvallisuutta. Esitetyssä poikkeamishakemuksessa lisärakentaminen ei muuta puistonäkymiä oleellisesti. Rakennuksen korottaminen naapurikorttelin toisella laidalla vähäiseltä matkalta noin 150 metrin etäisyydellä Alppikatu 5:stä ei katsota muuttavan näkymiä oleellisesti.

Rakennusvalvontavirasto on huolehtinut naapureiden kuulemisesta. Nykyisistä muokatuista suunnitelmista on tiedotettu naapureille rakennusvalvontaviraston kirjeellä (24.4.2009). Naapureilla ei ollut asiasta huomautettavaa.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että voimassa oleva kaava vuodelta 1980 on monin osin vanhentunut. Suojeltaviksi luokiteltavia rakennuksia on enemmän kuin kaavassa on määritelty. Diakonissalaitos on huomioinut tämän; kaupunginmuseon kanssa on tehty yhteistyötä entisen lastensairaalan muutos- ja laajennussuunnittelun sekä D-talon julkisivumuutoksen ja siihen liittyvien uusien rakennusrungon ulkopuolisten porrastornien rakentamisen yhteydessä, vaikka nykykaava ei näitä rakennuksia suojele. Kaavassa koko piha-alue on osoitettu istutettavaksi alueeksi. Silti lähes puolet kaavan edellyttämistä autopaikoista on tällä hetkellä sijoitettu sisäpihalle. Tontin rakennusoikeus on lähestulkoon käytetty. Korttelista on laadittu kokonaissuunnitelma (Juha Leiviskä / arkkitehtitoimisto Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit Safa 26.5.2008), jonka perusteella asemakaavamuutos on vireillä.

Poikkeamisen erityinen syy on edistää alueen tarkoituksenmukaista ja jatkuvaa käyttöä. Aurora-taloon sijoittuva noin sadan asunnon asumisyksikkö on osa valtioneuvoston alaista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa vuosille 2008–2011. Aikatauluun vaikuttaa lisäksi se, että nykyinen sairaalatoiminta on siirtynyt muualle vuoden 2009 alussa, jolloin pääosa Aurora-talon tiloista on jäänyt tyhjilleen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee laatimaan vuosina 2009–2010 Diakonissalaitoksen kortteliin asemakaavan muutoksen kokonaissuunnitelman pohjalta.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 30.3.2009 päivättyä suunnitelmaa.

HKL–liikelaitoksen johtokunta	18.6.2009
Palmia–liikelaitoksen johtokunta	16.6.2009
ympäristölautakunta	16.6.2009

asuntolautakunta	16.6.2009
kaupunkisuunnittelulautakunta	11.6.2009

asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	15.6. ja 17.6.2009

sosiaalilautakunta	16.6.2009
- lapsi- ja perhejaosto	11.6.2009
terveyslautakunta	16.6.2009