HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

25 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

22.6.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Lainan myöntäminen Sovinto ry:lle

3

 

4

Europarlamenttivaalien vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien muutokset

6

 

5

Projektipäällikön viran nimikkeen muuttaminen johtavaksi turvallisuuskoordinaattoriksi

7

 

6

Kaupunginorkesterin konserttimatkat

8

 

7

15.6.2009 pöydälle pantu asia
Strategiaohjelman 2009-2012 täytäntöönpano ja seuranta

9

 

8

Yleisten töiden lautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Alankomaihin

16

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Tutkimusprofessorin nimikkeen muuttaminen tutkimuspäälliköksi

18

 

2

Vt Ville Ylikahrin toivomusponsi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioon ottaminen kaupungin palveluissa

20

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kuninkaantammen alueen määrääminen rakennuskieltoon (nro 11892)

22

 

2

Ruskeasuon korttelin nro 16703 asemakaavan muuttaminen (nro 11893)

24

 

3

Vartiokylän tontin 45287/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11896)

30

 

4

Itä-Pasilan kalliosuojan vuokrasopimuksen muuttaminen

34

 

5

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen Osatontti Ky:n sekä NCC Rakennus Oy:n välisissä kiinteistökaupoissa

38

 

6

Sopimus St1 Oy:n kanssa yhtiön omistaman Koirasaaren alueen maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyn periaatteista

41

 

7

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeuden Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Vuosaaren kortteleiden nro 54080 ja 54084 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11672)

45

 

8

Kiinteistö Oy Järvensuon poikkeamishakemus

51

 

9

VR-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus

54

 

10

XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemus

57

 

11

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen poikkeamishakemuksesta

63

 

12

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Kalevankatu 21:n poikkeamishakemuksesta

66

 

13

15.6.2009 pöydälle pantu asia
Asunto Oy Helsingin Mäkituvan poikkeamishakemus

70

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Puoskari) ja Urhon (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

LAINAN MYÖNTÄMINEN SOVINTO RY:LLE

 

Khs 2009-931

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Sovinto ry:lle 150 000 euron suuruisen lainan Roihupellossa Pulttitie 9-11 sijaitsevan koulukiinteistön katon uusimista sekä auto- ja venehallin laajentamista varten talousarvion kohdalta 9 01 02 04 seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin 10 vuoden kuluessa tasalyhennyksin kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.

 

Lainan korko: Lainan korko on peruskoron suuruinen.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi Pulttitie 9-11:ssa sijaitsevaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

 

Pöytäkirjanote hakijalle, sosiaalilautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

Kj toteaa viitaten sosiaalilautakunnan lausuntoon, että lainan myöntäminen Sovinto ry:lle on perusteltua. Sovinto ry:llä on kaupungilta Vaihtoehtoisen Ammatti- ja oppisopimuskoulutuksen toimintaan liittyvien asuntolatilojen hankkimiseen ja kunnostamiseen myönnetty laina (Khs 9.5.2005, 656 §), jonka jäljellä oleva pääoma on 306 666,69 euroa. Vuoden 2009 talousarvion kohdassa 9 01 02 04 sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettäviä lainoja varten varattua määrärahaa on jäljellä 1 300 000 euroa.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (2.6.2009) mm., että Sovinto ry. on ylläpitänyt Vaihtoehtoista Ammatti- ja oppisopimuskoulua 23 vuotta pääkaupunkiseudulla. Koulussa opiskelee vuosittain noin 250 oppilasta. Oppilasmäärät ovat nousseet tuntuvasti viime aikoina johtuen nuorisotyöttömyyden lisääntymisestä ja lomautettujen määrästä. Koulutuslinjoina toimivat auto- ja pienkonealan, puusepän, kauneudenhoidon ja uutena veneen huolto- ja korjausalan koulutuslinjat. Yli puolet oppilaista on tällä hetkellä maahanmuuttajia, jotka ovat jääneet virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle heikon suomen kielen taitonsa tai jonkin muun esteen vuoksi.

 

Sovinto ry:n selvityksen mukaan Roihupellossa sijaitsevan koulukiinteistön katto on ehdottomasti uusittava, sillä talven aikana se alkoi vuotaa monesta eri kohdasta. Katon korjaaminen on tarkoitus tehdä 1.5. -30.6.2009. Kattotyön kokonaiskustannukset ovat noin 80 000 euroa. 

 

Välttämättömän kattoremontin lisäksi tarvitaan lisätilaa veneen huolto- ja korjauslinjalle. Yhdistys on suunnitellut autohallin laajennusta niin, että noin 100 m2:n lisätila olisi venepuolen käytössä. Tarkoitus on, että tila rakennettaisiin vuoden 2009 ja 2010 aikana. Kustannusarvio on noin 70 000 euroa.

 

Sovinto ry. hakee 150 000 euron suuruista luottoa 10 vuoden takaisin-maksuajalla.

 

Sosiaaliviraston ja Sovinto ry:n kesken ei ole tehty ostopalvelusopimusta.

 

Sosiaalilautakunta hyväksyi 7.4.2009 omalta osaltaan Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2009 - 2012. Sen neljäntenä hyvinvointitavoitteena on, että lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku. Tähän tavoitteeseen edetään mm. kehittämällä toimintatapoja, joilla tuetaan peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria, ohjataan koulutukseen sekä muiden tarvittavien palvelujen piiriin. Vuosittain noin 300 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa.

 

Sosiaaliviraston tavoitteena on nopeasti uudistaa laitospainotteista palvelurakennetta kevyemmäksi palvelukokonaisuudeksi. Tätä tavoitetta tukee tieto siitä, että monissa elämäntilanteissa palvelujen vaikuttavuus lisääntyy, kun tuen tarve todetaan ja tuki järjestetään varhaisessa vaiheessa ja asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen.

 

Sosiaaliviraston vuosien 2009 – 2011 taloussuunnitelma rakentuu viiteen strategiseen päälinjaan, joista yksi on, että heitteille ei jätetä ketään.  Tämän strategisen päälinjan painopisteet suunnitelmakaudella ovat mm.

 

-        kodittomuuden poistaminen

-        köyhyyden vähentäminen

-        syrjäytymisen ehkäiseminen.

 

Edellä mainituin perustein sosiaalilautakunta toteaa, että Sovinto ry:n toiminta tukee hyvin sosiaaliviraston vuosien 2009 – 2011 strategia-suunnitelman toimeenpanoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyä tavoitetta.

 

Sosiaalilautakunta puoltaa 150 000 euron suuruisen lainan myöntämistä Roihupellossa Pulttitie 9-11 sijaitsevan koulukiinteistön katon uusimista sekä auto- ja venehallin laajentamista varten.

 

 

 

 


4

EUROPARLAMENTTIVAALIEN VAALITOIMIKUNTIEN JA VAALILAUTAKUNTIEN MUUTOKSET

 

Khs 2009-996, 2009-997

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä toimenpiteet, joilla europarlamenttivaalien vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien kokoonpanoja on muutettu esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

 

 

LIITE

Yhdistelmä vaalitoimikuntiin ja vaalilautakuntiin tehdyistä muutoksista

 

Kj toteaa, että Khs valitsi europarlamenttivaalien vaalitoimikunnat ja vaalilautakunnat 4.5.2009 ja teki muutoksia niiden kokoonpanoihin 25.5.2009. Tämän jälkeen ovat eräät henkilöt työn, matkan, sairauden tms. syyn takia ilmoittaneet olevansa esteellisiä toimimaan lauta- tai toimikunnassa. Viimeisimmät muutokset keskusvaalilautakunnan toimisto on joutunut tekemään vaalipäivänä 7.6.2009.

 

 

 

 


5

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN JOHTAVAKSI TURVALLISUUSKOORDINAATTORIKSI

 

Khs 2009-1314

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee muuttaa hallintokeskuksen projektipäällikön viran (vakanssinumero 088077) nimikkeen johtavaksi turvallisuuskoordinaattoriksi.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Pirjo Vartiainen) ja taloushallintopalvelulle (Kaija Nousiainen).

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

 

Kj toteaa, että turvallisuus- ja valmiusosaston toimintasääntö on valmisteilla. Turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön päätöksen (12.3.2009, § 4) mukaan osastolla toimii turvallisuusryhmä, jonka päällikkönä toimii projektipäällikkö Johanna Seppälä toistaiseksi ja kunnes toimintasäännöstä päätetään. Turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö määrää turvallisuusryhmään kuuluvat osaston työntekijät.

 

Nykyisen projektipäällikkö -nimikkeen taustalla on ollut eläkkeelle siirtymiseen liittyviä tehtäväjärjestelyjä. Nimike ei vastaa tehtävän sisältöä, minkä vuoksi se tulisi muuttaa.

 

Kj toteaa lisäksi, että johtava turvallisuuskoordinaattori -nimike kuvaa selkeämmin tehtävän sisältöä ja asemaa organisaatiossa. Nykyinen projektipäällikön nimike puolestaan viittaa erityiseen, tietyn aikajanan puitteissa päättyvään toimintaan, mistä nyt käsiteltävän viran kohdalla ei ole kysymys.

 

Henkilöstökeskus toteaa (10.6.2009), että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

 

 

 

 


6

KAUPUNGINORKESTERIN KONSERTTIMATKAT

 

Khs 2009-1421

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää kaupunginorkesterin käytettäväksi 300 000 euroa talousarvion kohdalta 4 19 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi vuonna 2009 elokuussa Itämeri-festivaalille Ruotsiin, sekä marraskuussa Espanjaan, Itävaltaan ja Unkariin tehtäviä konserttimatkoja varten siten, että kiertueiden nettokustannukset saavat olla talousarvion mukaisesti enintään -216 000 euroa.

 

Pöytäkirjanote kaupunginorkesterin johtokunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelut-liikelaitokselle (Heljä Huusko) sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36279

 

 

LIITE

Kaupunginorkesterin konserttimatkat vuonna 2009

 

Kj toteaa, että konserttikiertueet ovat perusteltuja paitsi orkesterin

myös kaupungin tunnetuksi tekemisessä ja näkyvyyden edistämisessä.

 

Kaupunginorkesteri (11.6.2009) esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaisi sen tekemään vuonna 2009 elokuussa konserttimatkat Itämeri-festivaalille Ruotsiin, sekä marraskuussa Espanjaan, Itävaltaan ja Unkariin

 

Talousarvion tili 3 19 02 on nettobudjetoitu, sitova toimintakate on

-216 000 euroa.  Arvioidut tulot matkoista vuonna 2009 ovat noin 90 000 euroa ja arvioidut menot noin 277 000 000 euroa, joten toimintakate ei ylity.

 

 

 

 


7

15.6.2009 pöydälle pantu asia

STRATEGIAOHJELMAN 2009-2012 TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA

 

Khs 2009-348

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymää strategiaohjelmaa 2009–2012.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia ottamaan huomioon, että strategiaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat koko valtuustokautta 2009–2012 ja että toimenpiteiden toteutus ja priorisointi tapahtuu osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua talousarvion laatimisen yhteydessä kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin puitteissa.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa jäljempänä mainittuja tahoja toimimaan seuraavasti:

 

1.    Kansanvaltahanke

kaupunginjohtajaa valmistelemaan kaupunginhallitukselle selvityksen kansanvaltahankkeen valmistelun lähtötilanteesta strategiaohjelman Demokratia ja vaikuttaminen -kohdan toimenpiteiden osalta elokuun  2009 loppuun mennessä jatkotoimenpiteiden määrittelyä varten. Selvityksessä otetaan huomioon jäljempänä kohdan 22 seudulliset selvitykset.

 

2. Palvelulupaukset

talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan talousarvio-ohjeiden yhteyteen hallintokunnille ohjeet, kuinka palvelulupaukset määritetään ydinpalveluille

 

3.    Palvelusetelien käyttö

terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston, hankintakeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun mennessä.


 

4.    Terveysasemayksikön kilpailuttaminen

terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa esiselvityksen yhden terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

 

5.    Palveluverkkojen kehittäminen

talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, suomenkielisen työväenopiston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston kanssa esityksen palveluverkkojen kehittämisestä siten, että asukkaiden kannalta keskeisimpien toimipisteiden (mm. koulut, päiväkodit ja muut sosiaalitoimen tilat, nuorisotilat ja terveysasemat) verkkoja tarkastellaan kokonaisuutena. Palveluverkon kehittämisestä valmistellaan esitys valtuustolle 31.12.2009 mennessä.

 

asettaa työryhmän ohjaamaan ja seuramaan palveluverkkojen kehittämisen valmistelua

 

valita palveluverkkojen kehittämistä ohjaavan työryhmän jäsenet ja puheenjohtajan seuraavasti:

_____________________________,

_____________________________,

_____________________________,

_____________________________,

_____________________________,

 

6. Toimenpideohjelma muunkielisen väestön sijoittumisesta

asunto-ohjelmasihteeristöä yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa osana MA -ohjelman tarkistamista valmistelemaan toimenpideohjelman muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoiltaan erilaisiin asuntoihin

 

7. Väkivallan ehkäisyn ohjelma

sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta osana toiminnan suunnittelua päivittämään väkivallan ehkäisyn ohjelman

 

8. Koululiikunta

opetusvirastoa osana toiminnan suunnittelua selvittämään mahdollisuudet koululiikunnan ja välituntien hyötyliikunnan lisäämiseen


 

9. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma

terveyskeskusta valmistelemaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman

 

10. Lukioiden oppilaanohjauspalvelut

opetusvirastoa selvittämään osana toiminnan suunnittelua mahdollisuudet tarjota lukioiden opiskelijoille oppilaanohjauspalveluja myös muulloin kuin koulupäivien aikana

 

11. Oppilaitospaikkoja vaille jääneet nuoret

opetusvirastoa ja henkilöstökeskusta selvittämään osana toiminnan suunnittelua oppilaitospaikkoja vaille jääneiden helsinkiläisten 15–17-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia oppisopimus- tai muuhun työsuhteeseen kaupungin kanssa

 

12. Työllisyydenhoito

henkilöstökeskusta, sosiaalivirastoa, opetusvirastoa, nuorisoasiainkeskusta, talous- ja suunnittelukeskusta ja terveyskeskusta selvittämään osana toiminnan suunnittelua työllisyydenhoidon palvelujen uudelleensuuntaamista työllisyystilanteeseen vastaamiseksi

 

13. Matkailupalvelut

talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelua selvittämään osana toiminnan suunnittelua matkailutuotteiden ja -palveluiden kysyntää sekä toteuttamismahdollisuuksia

 

14. Euroopan nuorisopääkaupunki

nuorisoasiainkeskusta selvittämään osana toiminnan suunnittelua edellytykset hakea EU:n Euroopan nuorisopääkaupungiksi

 

15. Sipoonkorpi

kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa osana toiminnan suunnittelua Sipoonkorven kansallispuiston perustamista, Sipoonkorven arvokkaiden alueiden suojelua, Sipoonkorven metsämantereen säilyttämistä yhtenäisenä ja riittävien ekologisten käytävien turvaamista metsämantereen ja merenrannan välillä sekä tekemään Sipoonkorven kansallispuiston rajaukset kokonaissuunnittelun yhteydessä.

 

16. Energiantuotannon ja -säästön visio

talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä Helsingin Energian ja rakennusviraston kanssa valmistelemaan pitkän aikavälin vision Helsingin energiatuotannosta ja energiansäästötoimista        

 

17. Pyöräilyprojekti

kaupunkisuunnitteluvirastoa valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen kaupungin pyöräilytyöryhmän uudelleennimeämiseksi ja sisällyttämään työryhmän tehtäväksi pyöräilyn kaksinkertaistamisen toteuttamisohjelman laatimisen vuonna 2010

 

18. Metroliikenteen ja raitioliikenteen hallintomallit

talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä HKL:n kanssa selvittämään metroliikenteen ja raitioliikenteen vaihtoehtoiset hallintomallit vuoden 2009 loppuun mennessä

 

19. Ruuhkamaksut

kaupunkisuunnitteluvirastoa osallistumaan ruuhkamaksujen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseen seudullisesti yhteistyössä valtion kanssa.

 

20. Hybridibussit

HKL-liikelaitosta yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa selvittämään hybridibussien käyttöä

 

21. Johdinautojärjestelmä

HKL-liikelaitosta yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa selvittämään johdinautojärjestelmän käyttöä

 

22. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ja seutuhallinto

kaupunginjohtajaa osana pääkaupunkiseudun yhteistyötä tekemään esityksen kaupunginhallitukselle Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisen hyötyjä ja haittoja koskevan selvityksen laatimiseksi ja seutuhallinnon eri mahdollisuuksien selvittämiseksi elokuun 2009 loppuun mennessä

 

23. Rakennuttamispalvelut

talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan ehdotuksen työryhmän nimeämisestä selvittämään rakennuttamispalveluiden keskittämistä

 

24. Sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen organisointi

kaupunginjohtajaa asettamaan johtajistokäsittelyssä työryhmän laatimaan vuoden 2009 loppuun mennessä esiselvityksen sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen mahdollisesta uudelleenorganisoinnista. Esiselvityksen tulee sisältää myös tarkastelu vanhuspalveluiden, päivähoidon ja oppilashuollon uudelleenorganisoinnista kaupungin sisällä.


 

25. Asuinkiinteistöyhtiöiden hallinto

kaupunginjohtajaa asettamaan johtajistokäsittelyssä työryhmän laatimaan esiselvityksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta

 

26. Liikelaitosmallin käyttö

talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä ao. toimintayksiköiden kanssa selvittämään liikelaitosmallin käytön lisäämismahdollisuudet toimenpide-ehdotuksineen

 

27. Tytär- ja osakkuusyhtiöt

talous- ja suunnittelukeskusta selvittämään toimenpiteet kaupungin ydintoimintaan kuulumattomien tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistuksista luopumiseksi

 

Valtuustokauden 2009–12 toimintaohjelmat

 

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

kaupunkisuunnitteluvirastoa ja HKL-liikelaitosta osallistumaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun sekä Helsingin edustajia tulevassa Helsingin seudun liikennekuntayhtymässä huolehtimaan, että suunnitelma tulee riittävän varhaisessa vaiheessa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi

 

Ympäristöpolitiikka

kaupunginjohtajaa asettamaan johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista

 

Hankintastrategia

hankintakeskusta valmistelemaan kaupunginjohtajan aiemmin hyväksymän hankintastrategian pohjalta tarkistetun hankintastrategian kaupunginhallituksen päätettäväksi

 

Kulttuuristrategia

kulttuurikeskusta valmistelemaan johtajistolle ehdotuksen kulttuuristrategian valmistelusta

 

Globaalin vastuun strategia

kaupunginjohtajaa asettamaan johtajistokäsittelyssä työryhmän valmistelemaan esiselvityksen globaalin vastuun strategian valmistelun lähtötilanteesta lokakuun 2009 loppuun mennessä jatkotoimenpiteiden määrittelyä varten

 

Toimintaohjelmat

talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan ohjeen strategiaohjelmassa mainittujen toimintaohjelmien ja toimialarajat ylittävien prosessien käsittelystä ja ohjauksesta kaupunginhallituksen päätettäväksi

 

Strategiaohjelman seuranta

talous- ja suunnittelukeskusta raportoimaan strategiaohjelman toteutuksen etenemisestä kaupunginhallitukselle

 

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille sekä valituiksi tulleille.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

 

LIITE

Strategiaohjelma 2009-2012

 

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 29.4.2009 strategiaohjelman 2009–2012. Khs päätti 4.5.2009, että Kj tekee erillisen esityksen asian täytäntöönpanoksi. Kvston strategiaohjelman yhteydessä hyväksymät toivomusponnet on Khs 4.5.2009 osoittanut ao. kaupunginjohtajien valmisteltaviksi.

 

./.                   Strategiaohjelma on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Kj toteaa, että strategiaohjelma sisältää eräitä kiireellisiä ja toimialarajat ylittäviä toimenpiteitä, joista on toimeenpanopäätökseen sisällytetty erilliset kehotukset. Kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n mukaan kaupunginjohtaja päättää kahden tai useamman kaupunginjohtajiston jäsenen toimialaa käsittelevien työryhmien asettamisesta johtajistokäsittelyssä. Toimeenpanopäätöksessä mainittujen työryhmien asettamisessa noudatetaan tätä käytäntöä siten, että kehotuksessa ensimmäisenä mainittu virasto valmistelee esityksen johtajistolle. Virastojen ja liikelaitosten edustajista koostuvat työryhmät laativat täytäntöönpanopäätöksessä mainitut esiselvitykset ja selvitykset johtajiston määrittelemän ohjeistuksen mukaisesti ja raportoivat johtajistolle.  Selvitysten edetessä varmistetaan, että kaupungin yhteistoimintamenettelyä noudatetaan.

 

Muiden strategiaohjelman toimenpiteiden osalta Kj toteaa seuraavaa.

 

Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010–12 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Strategiaohjelman toteuttamisen ja seurannan väline on kaupungin talousarvio. Virastot ja liikelaitokset valmistelevat keväisin talousarvioehdotuksensa lauta- ja johtokuntien päätettäväksi. Talousarvion laatimisen yhteydessä virastot ja liikelaitokset määrittelevät omassa strategiatyössään kaupungin strategiaohjelmasta johdetut oman toimialansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä yhteydet henkilöstön palkitsemiseen kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin puitteissa. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä sitovista ja muista toiminnallista tavoitteista. Vastaavasti tytäryhteisöt määrittelevät strategiaohjelmasta johdetut tavoitteensa omassa toiminnan ja talouden suunnittelussaan.

 

Strategiaohjelman kaupunkitasoinen seuranta tapahtuu ensisijaisesti talousarvion seurantaraporttien, tytär- ja osakkuusyhteisöjen seurantaraporttien, rakennushankkeiden seurantaraporttien, henkilöstöraportin, ympäristöraportin, energiankäyttöraportin, hankintatoimen raportin ja MA-ohjelman raportoinnin sekä tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja arviointikertomuksen avulla. Lisäksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tullaan raportoimaan strategiaohjelman toimenpiteiden etenemisestä ja talousarviotavoitteiden yhteydestä strategiaohjelmaan. Kaupunginvaltuusto arvioi erikseen strategiaohjelman toteutusta valtuustokauden puolivälin ja lopun seminaareissa.

 

 

 

 


8

YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN

 

Khs 2009-1453

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa yleisten töiden lautakunnan yhdeksän varsinaista jäsentä sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Alankomaihin Hollantiin, Delftiin, Rotterdamiin ja Amsterdamiin 17. – 19.9.2009 kaupunki-, maisema- ja julkisten tilojen suunnitteluun sekä asuntoalueiksi muutettuihin satama-alueisiin tutustumista varten. 

 

                                            Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan yleisten töiden lautakunnan käyttövaroista.

 

                                            Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle (Antti Rautiainen) kehotuksin toimittaa päätös virkamatkalle lähtijöille sekä rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITE

Yleisten töiden lautakunnan esitykset

 

Kj toteaa, että yleisten töiden lautakunta on esityksensä mukaan valmistellut virkamatkaa Alankomaihin Hollantiin, Delftiin, Rotterdamiin ja Amsterdamiin 17. – 19.9.2009.

 

Matkan tarkoituksena on tutustua maan kaupunki-, maisema- ja julkisten tilojen suunnitteluun sekä perehtyä mm. asuinalueiksi muutettujen satama-alueiden rakentamiseen.

 

Lautakunta esittää virkamatkalle lautakunnan varsinaisia jäseniä sekä kaupunginhallituksen edustajaa lautakunnassa. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 000 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin yleisten töiden lautakunnan käyttövaroista.

 


Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Venäjällä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja. 

 

 

 

 


1

TUTKIMUSPROFESSORIN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN TUTKIMUSPÄÄLLIKÖKSI

 

Khs 2009-1395

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee muuttaa tietokeskuksen tutkimusprofessorin nimikkeen tutkimuspäälliköksi 1.7.2009 lukien.

 

Samalla kaupunginhallitus kehottaa tietokeskusta julistamaan kyseinen virka tutkimuspäällikön nimikkeellä uudelleen haettavaksi 4 921,46 euron kokonaiskuukausi­palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Pöytäkirjanote tietokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Tietokeskus toteaa (10.6.2009), että Khs myönsi 20.10.2008 FT Harry Schulmanille eron tietokeskuksen tutkimusprofessorin virasta 1.11.2008 lukien. Samalla Khs kehotti tietokeskusta julistamaan tutkimusprofessorin viran haettavaksi.

 

Tutkimusprofessorin virka on ollut haettavana ja virkaan oli 28.2.2009 mennessä päättyneen hakuajan kuluessa hakenut 23 henkilöä. Alkuhaastatteluun kutsuttiin kymmenen henkilöä, joista kaksi henkilöä kutsuttiin loppuhaastatteluun ja soveltuvuustestiin. Haastatteluissa tietokeskusta auttoi ja soveltuvuustestit suoritti PD Search. Haastateltavien joukossa oli XXXX XXXX, joka hoitaa parhaillaan avointa tutkimusprofessorin virkaa ja joka toimi vs. tutkimusprofessorina 1.11.2008 – 31.10.2009 ja va. tutkimusprofessorina 1.11.2008 alkaen. Hän on kuitenkin peruuttanut hakemuksensa.

 

Tutkimusprofessorin tehtävänä on tietokeskuksen kaupunkitutkimusyksikön johtaminen. Tutkimusprofessori toimii myös tietokeskuksen johtoryhmän jäsenenä. Viran menestyksellistä hoitoa edistää näin ollen se, että valittavalla on kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta.

 

Viran täyttöprosessin aikana kävi ilmeiseksi, että tutkimusprofessorin nimike yhdistetään vahvasti nimenomaan tutkijakompetenssiin ja -tehtäviin. Valtaosa haastatelluista hakijoista painottikin tutkimustoimintaa ja hahmotti tutkimusprofessorin työtä sitä kautta. Samalla haku ei tuottanut juurikaan hakijoita, joilla olisi ollut organisaation johtamiskokemusta.

 

Todettakoon vielä, että virka oli nyt ensimmäistä kertaa haettavana tutkimusprofessorin nimikkeellä.

 

Edellä kuvatun perusteella tietokeskus esittää, että tutkimusprofessorin viran nimike muutetaan tutkimuspäälliköksi viran pätevyysvaatimuksen ja tehtävien säilyessä ennallaan. Henkilöstökeskus on 26.5.2009 puoltanut tutkimusprofessorin nimikkeen muuttamista tutkimuspäälliköksi. Samalla tietokeskus esittää, että virka tutkimuspäällikön nimikkeellä laitetaan uudestaan julkiseen hakuun.

 

Viran kokonaiskuukausipalkka on 4 921,46euroa.

 

 

 

 


2

VT VILLE YLIKAHRIN TOIVOMUSPONSI: SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖJEN HUOMIOON OTTAMINEN KAUPUNGIN PALVELUISSA

 

Khs 2009-1063

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Ville Ylikahri) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Ville Ylikahrille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009 – 2012 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin työntekijöille annetaan koulutusta siitä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt otetaan huomioon kaupungin palveluissa ja miten ehkäistään näihin vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää." (Ville Ylikahri, äänin 56-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Henkilöstökeskus toteaa (5.6.2009), että kaupungin palvelutoiminnassa on tärkeää kuntalaisten tasavertaisen kohtelun toteutuminen riippumatta henkilön sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, kielestä, vakaumuksesta, vammaisuudesta, perhesuhteista ym. Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus ovat siten kaiken palvelutoiminnan lähtökohtana.

 

Helsingin kaupungin strategiaohjelma vuosille 2009 -2012 sisältää tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämisen liittyviä tavoitteita. Ohjelmassa painotetaan kaupungin ammattilaisten osaamista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän perheidensä erityistarpeiden tunnistamisessa. Tarkoituksena on myös arvioida kaiken julkisen toiminnan sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia etukäteen järjestelmällisesti ja avoimesti. Uuden palvelukulttuurin luominen ja asiakaskuulemisjärjestelmän kehittäminen sisältyvät niin ikään strategiaohjelmaan.

 

Henkilöstökeskus on antanut ohjeet yhdenvertaisuuslain toteuttamisesta kaupungilla. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Ohjeilla varmistetaan yhdenvertaisuuden toteutuminen työhönottoperusteissa, työoloissa ja työehdoissa, henkilöstökoulutuksessa tai uralla etenemisessä.

 

Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden teemoja sisältyy jo nyt erilaisiin henkilöstökoulutuksiin, joissa aiheena on asiakkaan kohtaaminen. Toimialan luonteesta riippuen koulutuksessa voivat painottua erilaiset näkökulmat. Monimuotoisuuden johtaminen –uusia työkaluja vuorovaikutukseen – koulutus on sisältänyt mm. laajasti erilaisia näkökulmia, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kysymyksiä.

 

Henkilöstökeskus toteaa, että monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen niin palvelutoiminnassa kuin henkilöstöpolitiikassa on yksi keskeisistä painotuksista tulevaisuudessa. Koulutusta on tarpeen jatkaa ja kehittää siten, että henkilöstö tiedostaa entistä paremmin yhdenvertaisuuden lähtökohdat ja tunnistaa syrjinnän elementtejä. Koulutustoiminnalla ja ohjeistuksella pyritään vaikuttamaan henkilöstön asenteisiin ja toimintatapoihin siten, että kuntalaisten tasavertainen kohtelu toteutuu myös käytännössä.

 

Henkilöstökeskus katsoo, ettei toivomusponsi aiheuta erillisiä toimenpiteitä koulutustoiminnan järjestämisen osalta tässä vaiheessa.

 

 

 

 


1

KUNINKAANTAMMEN ALUEEN MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11892)

 

Khs 2009-1163

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston ase­makaavaosaston piirustuksesta nro 11892/23.4.2009 ilmenevän 33. kau­punginosan Kuninkaantammen alueen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11892 (Kuninkaantammi)

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.4.2009) mm., että rakennuskiellon kohteena on Kaarelan uusi osa-alue, Kuninkaantammi, joka rajautuu Keskuspuistoon, Vantaanjokeen ja Hämeenlinnanväylään, sekä asemakaavoittamaton alue, johon kuuluu osa Hämeenlinnanväylää ja sen länsipuoliset pientalot.

 

Kaavatilanne                    Kuninkaantammen osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi 8.12.2008. Alueella on voimassa vuosina 1989 ja 1999 vahvistetut asemakaavat, joiden mukaan alue on teollisuus- ja varastorakennusten, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten, asuinrakennusten ja erillispientalojen korttelialuetta sekä lähivirkistysaluetta ja retkeily- ja ulkoilualuetta. Vireillä ovat Kuninkaantammen keskustan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen sekä maanalaisen asemakaavan laatiminen Helsingin Veden vesisäiliötä varten.

 

Nykytilanne                      Teollisuusalueella toimii mm. Editan painotalo, Suomen ympäristökeskus, A-Katsastuksen katsastusasema sekä Paperinkeräys Oy. Teollisuusalueen itäpuolella on Helsingin Veden Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Kuninkaantammentien varressa sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolella on pientaloasutusta. Alueella on Helsingin kaupungin lisäksi useita muita maanomistajia.

 

Asemakaava ja asemakaavan muutos

 

Kuninkaantammen osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti alueelle suunnitellaan noin 5 000 asukkaan asuinaluetta sekä työpaikkoja. Editan painotalo ja Pitkäkosken vedenpuhdistamo jatkavat toimintaansa Kuninkaantammessa. Uudet kerrostalokorttelit sijoittuvat nykyiselle teollisuusalueelle ja pientalokorttelit eteläisen metsävyöhykkeen reunaan sekä vedenpuhdistamolta vapautuneen, virkistyskäyttöön kunnostettavan lammen ympärille.

 

Rakennuskiellon määrääminen

 

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi alueelle on syytä määrätä rakennuskielto kahden vuoden ajaksi.

 

Lautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11892/23.4.2009 ilmenevä alue (33. kaupunginosan, Kaarela, Kuninkaantammi, korttelit 33314–33322, retkeily- ja virkistysalueet sekä asemakaavoittamaton alue) määrätään rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaan kahdeksi vuodeksi.

 

 

 

 


2

RUSKEASUON KORTTELIN NRO 16703 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11893)

 

Khs 2009-1186

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 16. kaupunginosan korttelin nro 16703 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.4.2009 päivätyn piirustuksen nro 11893 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11893 (Ruskeasuon kortteli nro 16703)

 

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16703 asemakaavan muutosehdotus.

 

Taavetti Laitisen katu 6

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa ikääntyneille ihmisille suunnatun toimintapuiston rakentamisen Pikku Huopalahdessa toimivan Miina Sillanpään Säätiön toimitalon viereiselle alueelle. Kaavamuutoksessa autopaikkatontin (LPA) istutettavaksi osoitettu alue muutetaan puistoksi (VP).

 

Asemakaavan perusteet

 

Tilkankadun Pysäköinti Oy pyytää (27.11.2008) otsikossa mainitun vuokraamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että pysäköintikäytössä olevat alueet jäävät yhtiön käyttöön, mutta korttelin istutettava osa kaavoitetaan puistoksi. Puisto-osuutta suunnitellaan senioreille suunnatuksi liikuntapuistoksi ja se on osa Miina Sillanpään Säätiön Pik­ku Huopalahteen suunnittelemaa Ikiliikkujareittiä. Kaavamuutoksesta on neuvoteltu kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston, pysäköintiyhtiön ja Miina Sillanpään Säätiön kanssa ja kaikki tahot ovat yksi­mielisiä kaavamuutoksen sisällöstä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.4.2009) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava 

 

Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumiseen ja toimitiloille tarkoitettua aluetta.

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa vuonna 1989 vahvistunut asemakaava. Siinä muutosalue on autopaikkojen korttelialuetta. Alueen keskiosa on merkitty istutettavaksi alueen osaksi.

 

Maanomistus

 

Alue on kaupungin omistuksessa. Se on vuokrattu Tilkankadun Pysäköinti Oy:lle vuoden 2055 loppuun saakka.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Kaavamuutosalue sijaitsee Pikku Huopalahden tiiviisti rakennetulla asuinalueella. Autopaikkojen korttelialuetta olevan kolmiomaisen tontin kahdella sivulla on pysäköintipaikkoja ja alueen keskiosa on nurmikenttää. Istutetun alueen reunoilla on koivurivit. Muutosaluetta ympäröivät asuinkerrostalot, joiden pohjakerroksissa on liiketiloja. Korttelin itäpuolella on Miina Sillanpään Säätiön omistuksessa oleva asuinpalvelukeskus, joka tarjoaa palveluja vanhuksille. Alueen rakennuskanta on värikästä ja monimuotoista.

 

Palvelut       Pikku Huopalahdessa on kattava ja monimuotoinen palvelurakenne.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Maaperä      Kaavamuutosalue sijaitsee täytealueella, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 m. Saven alapinnan arvioitu syvyys maanpinnasta on n. 10 m.

 

Maaperän puhtaus

 

Pikku Huopalahdessa on harjoitettu toimintaa, josta on saattanut aiheutua maaperän pilaantumista. Taavetinpuiston läheisyydessä on aiemmin toiminut mm. romuliikkeitä. Maaperän puhtaus varmistetaan tutkimuksin suunnittelun aikana. Kaavassa on annettu maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä koskeva kaavamääräys.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhemmalle väelle suunnatun toimintapuiston rakentaminen. Pysäköintitontin vieressä olevassa Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa toimiva Miina Sillanpään Säätiö on yhdessä rakennusviraston kanssa suunnitellut vanhuksille sopivaa liikuntareittiä Pikku Huopalahteen. Reitin yhteyteen, kaavamuutosalueen tontille, on tarkoitus sijoittaa senioripuisto. Puistos­sa tarjotaan vanhuksille turvallisia liikuntavälineitä omatoimista tasapai­no- ja lihasvoimaharjoittelua varten.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

 

Koko muutosalueen pinta-ala on 1 617 m2. Nykyisinkin pysäköintikäytössä oleva alueen osa, 810 m2, säilyy autopaikkojen korttelialueena (LPA). Alueella on yhteensä 36 autopaikkaa.

 

Puisto (VP)

 

Istutettava osa autopaikkojen korttelialueesta, 807 m2, muuttuu puistoksi (VP). Puistosta on määrätty, että vähintään puolet sen pinta-alas­ta tulee istuttaa. Puiston rajoille on määrätty istutettavaksi puurivit. Puis­tossa on tarkoitus järjestää senioreille suunnattuja ohjattuja liikuntatuokioita. Olemassa olevat puurivit on merkitty merkinnällä istutettava puurivi. Lisäksi on merkitty istutettava puurivi Taavetinkujan varteen.

 

Nimistö        Puiston nimeksi kaavailtiin Miina Sillanpään Säätiön puolesta Miinanpuistoa. Nimi olisi sopinut hyvin säätiön vieressä olevan puiston nimeksi. Nimistötoimikunta on kuitenkin jo aiemmin esittänyt Miina Sillanpään aukiota Sörnäisiin, joten nimeä ei selkeyden vuoksi voida tässä yhteydessä käyttää. Viereisten kadun (Taavetti Laitisen katu) ja kujan (Taavetinkuja) mukaisesti on puisto nimetty Taavetinpuistoksi (Taavettiparken).

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kaupunkikuvallisesti hankkeella ei ole suuria vaikutuksia, koska nykyisin istutettavaksi merkitty alue säilyy pääosin vehreänä ja alueella olevat puuistutukset säilyvät. Puistoon tuotavat liikuntavälineet elävöittävät aluetta sekä visuaalisesti että toiminnallisesti. Hanke parantaa ja monipuolistaa alueen vanhusten toimintamahdollisuuksia ja samalla tarjoaa kohtaamispaikan eri-ikäisille ihmisille. Puiston käyttämisellä on toivottavasti pitkällä tähtäimellä myös vanhusten toimintakykyä ja mielialaa parantavia vaikutuksia.

 

Muutosalueella olevien autopaikkojen määrä säilyy nykyisellään.

 

Kaavan toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille kustannuksia puiston maanrakennustöinä n. 60 000 euroa (ALV 0 %).

 

Toteutus                            Puistoon suunniteltava toimintapuisto pyritään toteuttamaan jo kesän 2009 aikana. Alueen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta huolehtii rakennusviraston katu- ja puisto-osasto.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.1.2009).

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Asemakaavan muutosluonnos lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana. Kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluviraston internet sivuilla 2.2.–13.2.2009.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kiinteistöviraston tonttiosastolla ei ole (4.12.2008) huomauttamista ase­makaavan muuttamista koskevasta hakemuksesta. Mikäli asemakaavan muutos saa lainvoiman, tonttiosasto esittelee vuokralaisen hakemuk­sesta kiinteistölautakunnalle maanvuokrasopimuksen muuttamista koskemaan asemakaavan muutoksen mukaista tonttia. Tonttiosasto ei vastaa asemakaavan muutoksesta eikä kiinteistörekisteriin merkitsemisestä koituvista kustannuksista.

 

Ympäristökeskus on (27.1.2009) ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Terveyskeskus on (20.2.2009) ilmoittanut puoltavansa asemakaavan muutosta ja senioripuiston rakentamista, jonka avulla voidaan tukea ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa.

 

Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

 

 

m2

k-m2

 

 

Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)

810

 

 

Puistoaluetta (VP)

 

807

 

 

Yhteensä

1 617

 

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.–18.6.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

 

3                    muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyk­siä

6                    muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7                    tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


3

VARTIOKYLÄN TONTIN 45287/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11896)

 

Khs 2009-1198

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45287 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.4.2009 päivätyn piirustuksen nro 11896 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11896 (Vartiokylän tontti 45287/3)

 

                                            45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45287 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus.

 

Peilitie 12

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.4.2009), että yllä mainitun tontin omistajat ovat hakeneet (20.3.2009) tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

 

Asemakaavatilanne        Tontilla 45287/3 olevassa asemakaavassa nro 10206 tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, au­tokatoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 30 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Asema­kaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Nykytilanne                      Tontilla on vuonna 2008 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja. Tontti on yksityisomistuksessa.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennus­oikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille toinen omakotitalo.

 

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

 

Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

 

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

 

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Tontin koillisreunaan on merkitty olemassa olevia vesi- ja viemärijohtoja varten varattu alueen osa.

 

Tontin pinta-ala on 1 204 m2 ja kerrosala 301 m2.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo. Tontin rakennusoikeus nousee 60 k-m2.

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 18.3.2009), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla ei ollut huomautettavaa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.–18.6.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

 

2                    muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b                    asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keut­ta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3                    muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyk­siä

6                    muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7                    tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­ta­vissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van


yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

 

 

 


4

ITÄ-PASILAN KALLIOSUOJAN VUOKRASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2009-1140

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä pelastuslautakunnan esittämien ehtojen mukaisen pelastuslaitoksen ja Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n välillä tehtävän vuokrasopimusmuutoksen.

 

Pöytäkirjanote Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:lle ja pelastuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n muistio

 

Vs. Kaj toteaa, että pelastuslaitoksen ja Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n kesken on voimassa vuokrasopimus, jolla pelastuslaitos on oikeuttanut pysäköintiyhtiön käyttämään kallioväestönsuojaansa pysäköintilaitoksena. Järjestely perustuu Kvston hyväksymään alueen kiinteistöjen autopaikkojen rakentamisvelvoitteiden täyttämistä koskevaan järjestelysopimuk­seen. Kallioväestösuojaan on sijoitettu 40 % asuintalojen rakennusluvan mukaisista autopaikoista.

 

Pysäköintitoiminnan ylläpito vaatii kohteen perusparantamista. Pelastuslaitos ja Itä-Pasilan Pysäköinti Oy teettivät peruskorjaustöistä hankesuunnitelman HKR - Rakennuttajalla vuonna 2007. Hankesuunnitelma sisälsi sekä normaaliajan käyttöön että poikkeusolojen käyttöön liittyviä korjaustoimenpiteitä. Suuri osa korjaustoimenpiteistä palvelee niin pysäköintitoimintaa kuin poikkeusolojen tarpeita.

 

Esitettävän vuokrasopimusmuutoksen ehtojen mukaan pysäköintiyhtiö suorittaa kustannuksellaan pysäköintitoiminnan ylläpidon kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet vuoden 2009 aikana. Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan 1 390 000 € (alv 0 %). Vastineeksi investoinnista Itä-Pasilan Pysäköinti Oy esittää, että Itä-Pasilan kallioväestösuojan vuokrasopimus yhtiön kanssa muutettaisiin määräaikaiseksi seuraavaksi 15 vuodeksi, jonka jälkeen sopi­mus jatkuisi toistaiseksi voimassaolevana 6 kuukauden irtisanomisajalla.

 

Nykyinen vuosivuokra on 31 570,80 euroa (alv 0 %).

 

Vuokra sidottaisiin elinkustannusindeksiin ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksin nousua vastaavasti. Kohteen perusvuosivuokraa nostettaisiin vuoden 2012 alusta 5 000 €. Sama 5 000 euron korotus perusvuosivuokraan tehtäisiin myös seuraavien 5 vuoden aikana tammikuun ensimmäisenä päivänä, jolloin arvonlisäveroton vuosivuokra 1.1.2017 olisi noin kaksinkertainen tämän hetkiseen vuokraan nähden. Pysäköin­tiyhtiö vastaa tilojen kunnossapidosta ja hoidosta ja kaikista normaa­liajan käytön kustannuksista.

 

Pelastuslaitos maksaa kiinteistöviraston tilakeskukselle pääomavuokraa 325 369,56 € vuodessa (2009, alv 0 %) ja vastaa vuokrasopimuksessa eriteltyjen poikkeusolojen laitteiden ylläpidosta.

 

Pysäköintiyhtiö on kaupungin tytäryhtiö 51 %:n omistusosuuden perusteella.

 

Liitteenä on Itä‑Pasilan Pysäköinti Oy:n asiaa koskeva muistio, josta ilmenee mm., että hanke on pysäköintiyhtiön kannalta kiireellinen ja pyritään käynnistämään kuluvana kesänä.

 

Sopimusjärjestelyä voidaan pitää kaupungin edun mukaisena, kun sen kautta saadaan turvattua alueen asemakaavojen edellyttämien pysäköintijärjestelyjen toimivuus ja pelastustoimen väestönsuojeluun liittyvät tarpeet.

 

Pelastuslautakunta toteaa (12.5.2009) seuraavaa:

 

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n välillä on voimassa kiinteistölautakunnan 22.12.1987 hyväksymä vuokrasopimus Itä-Pasilan kallioväestönsuojan käytöstä pysäköintilaitoksena. Vuokrasopimus on tehty 17.2.1988 ja on voimassa edelleen. Sopimus perustuu Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n, yhtiön osakkaina olevien asuin- ja liikekiinteistöjen, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välillä allekirjoitettuun alueen kiinteistöjen jonka periaatteet Helsingin kaupungin valtuusto on hyväksynyt 24.8.1983. Helsingin kaupunki on myös yhtiön osakas ja yhtiö on kaupungin tytäryhtiö.

 

Järjestelysopimuksen mukaisesti Itä-Pasilan Pysäköinti Oy on sitoutunut rakennuttamaan ja ylläpitämään osakkaidensa asemakaavan ja rakennuslupaehdon edellyttämät tontin ulkopuolelle sijoitettavat autopaikat. Pysäköintiyhtiö on sitoutunut toteuttamaan autopaikkojen rakentamisen asemakaavamuutoksen edellyttämällä tavalla, jotta Itä-Pasilan kiinteistöille kaavassa tarkoitetut LPY -tontit saatiin myöhemmin toteutetulla asemakaavamuutoksella liikekerrosalan käyttöön. Kaavamuutoksen jälkeen pysäköintiyhtiö toteutti osan liiketaloyhtiöiden autopaikoista mainituille tonteille ja osan asuintaloyhtiöiden autopaikoista vuok­rasopimuksella Itä-Pasilan kallioväestösuojaan, johon on sijoitettu 40 % asuintalojen rakennusluvan mukaisista autopaikoista.

 

Pysäköintitoiminnan ylläpito vaatii kohteen perusparantamista. Käytön kannalta välttämättömiä peruskorjauksen kohteita ovat hissit, valaistus, lämmönjakokeskus ja palvelutasoa kohottavat rakennustekniset pintatyöt.  Pelastuslaitos ja Itä-Pasilan Pysäköinti Oy teettivät peruskorjaustöistä hankesuunnitelman HKR - Rakennuttajalla vuonna 2007. Hankesuunnitelma sisälsi sekä normaaliajan käyttöön että poikkeusolojen käyttöön liittyviä korjaustoimenpiteitä. Pelastuslaitoksen väestönsuojien perus-korjausohjelmassa Itä-Pasilan kalliosuojan peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2019 - 2020.

 

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy esittää, että pysäköintiyhtiö suorittaa kustannuksellaan pysäköintitoiminnan ylläpidon kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet vuoden 2009 aikana. Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan 1 390 000 € (alv 0 %). Vastineeksi investoinnista Itä-Pasilan Pysäköinti Oy esittää, että Itä-Pasilan kallioväestösuojan vuokrasopimus yhtiön kanssa muutettaisiin määräaikaiseksi seuraavaksi 15 vuodeksi, jonka jälkeen sopimus jatkuisi toistaiseksi voimassaolevana 6 kuukauden irtisanomisajalla.

 

Nykyiseen vuosivuokraan (31 570,80 € alv 0 %) lisättäisiin arvonlisävero 22 %. Vuokra sidottaisiin elinkustannusindeksiin ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksin nousua vastaavasti. Kohteen perusvuosivuokraa nostettaisiin vuoden 2012 alusta 5 000 €. Sama 5 000 euron korotus perusvuosivuokraan tehtäisiin myös seuraavien 5 vuoden aikana tammikuun ensimmäisenä päivänä, jolloin arvonlisäveroton vuosivuokra 1.1.2017 olisi noin kaksinkertainen tämän hetkiseen vuokraan nähden.

 

Pysäköintiyhtiö vastaa tilojen kunnossapidosta ja hoidosta ja kaikista normaaliajan käytön kustannuksista. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöviraston tilakeskukselle pääomavuokraa 325 369,56 € vuodessa (2009, alv 0 %) ja vastaa vuokrasopimuksessa eriteltyjen poikkeusolojen laitteiden ylläpidosta.
Pelastuslautakunta päätti hyväksyä Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n ja pelastuslaitoksen välisen vuokrasopimuksen muuttamisen ja lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

 

 

 


5

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN OSATONTTI KY:N SEKÄ NCC RAKENNUS OY:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

 

Khs 2009-1463

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee jättää käyttämättä etuosto-oikeuttaan 5.6.2009 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Suomen Osatontti Ky
on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) tontit 32033/8, ja 33 sekä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) tontit 38091/7 ja 14 NCC Rakennus Oy:n omistamille yhtiöille.

 

Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartat

 

Liite 2

Kartat kohteista

 

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32033 tontit nro 8 ja 33;

Seltterikuja 4, Ristipellontie
38. kaupunginosa (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38091 tontit nro 7 ja 14; Malminkaari 25 a ja b

 

Vs. Kaj toteaa, että kaupungilla on etuosto-oikeus järjestelyssä, jossa NCC Rakennus Oy:n kokonaan omistamat yhtiöt ostavat Suomen Osatontti Oy:ltä neljä asuntorakentamiseen asemakaavoitettua tonttia Konalassa ja Malmilla. NCC Rakennus Oy ilmoittaa tarkoituksenaan olevan myydä ostajayhtiöt rakennuttajatahoille korkotuettujen vuokra-asuntojen rakentamista varten. Tonteilla on voimassa olevat rakennusluvat.

 

Kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupoissa, koska tontit tulevat järjestelyn tuloksena joka tapauksessa rakentumaan kaavojen mukaisiin käyttötarkoituksiin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (9.6.2009) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu kauppakirjajäljennökset seuraavista kiinteistökaupoista, joihin kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

 

32. kaupunginosa
kortteli nro 32033
tontti nro 8

 

 

Suomen Osatontti Ky/ Asunto Oy Helsingin Seltteri (NCC Rakennus Oy)

 

5.6.2009
1 188 845 euroa

 

 

 

32. kaupunginosa
kortteli nro 32033
tontti nro 33

 

Suomen Osatontti Ky/ Asunto Oy Helsingin Ajuri (NCC Rakennus Oy)

 

5.6.2009
4 309 562 euroa

 

 

38. kaupunginosa
kortteli nro 38091
tontti nro 7

 

Suomen Osatontti Ky/ Asunto Oy Helsingin Malminhovi (NCC Rakennus Oy)

 

5.6.2009
1 510 036,03 euroa

 

38. kaupunginosa
kortteli nro 38091
tontti nro 14

 

Suomen Osatontti Ky/ Kiinteistö Oy Teerisuontie 35 (NCC Rakennus Oy)

 

5.6.2009
1 711 836,87 euroa

 

Kauppojen kohteet          Kiinteistökauppojen kohteina ovat Helsingin kaupungin 32. kaupungin-osan (Konala) tontit nro 32033/8 ja 33 sekä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) tontit nro 38091/7 ja 14. Tontit ovat rakentamattomia.

 

Voimassa olevien asemakaavojen mukaan tontit 32033/8 ja 33 kuuluvat asuinrakennusten korttelialueeseen (A) ja tontit 38091/7 ja 14 kuu-lu­vat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 11 313 m2 ja rakennusoikeus 17 600 k-m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 32033/8 on voimassa olevat rakennusluvat kahden kerrostalorakennuksen ja pysäköintitalon rakentamiseen. Tonteilla 32033/33, 38091/7 ja 38091/14 on voimassaolevat rakennusluvat kerrostalorakennusten rakentamiseen.

 

./.                   Kartat alueista ovat esityslistan liitteinä 1 - 2.

 

Kauppahinta ja muut ehdot

 

Tonttien kokonaiskauppahinnat ovat yhteensä 8 720 279,90 euroa. Tonttikohtaiset kauppahinnat ja niitä vastaavat yksikköhinnat ovat
seuraavat:

 

Tontin 32033/8 kokonaiskauppahinta on 1 188 845 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 774,49 euroa/m2 ja noin 495,35 euroa/k-m2. 

 

Tontin 32033/33 kokonaiskauppahinta on 4 309 562 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 732,30 euroa/m2 ja noin 495,35 euroa/k-m2.

 

Tontin 38091/7 kokonaiskauppahinta on 1 510 036,03 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 727,38 euroa/m2 ja noin 487,11 euroa/k-m2.

 

Tontin 38091/14 kokonaiskauppahinta on 1 711 836,87 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 942,12 euroa/m2 ja noin 503,48 euroa/k-m2.

 

Ostajan edustajan ilmoituksen mukaan kiinteistökaupoissa ei ole luovutuskirjoissa mainitsemattomia ehtoja ja ostaja ei edellytä erillisen kyselyn lähettämistä myyjälle.

 

Kauppakirjojen mukaan tontteihin 32033/8 ja 33 kohdistuu maanvuokraoikeuden kirjaus, joka on tehty NCC Rakennus Oy:n ja Suomen Osa-tontti Ky:n välillä. Kiinteistö Oy Teerisuontie 35 ja Asunto Oy Helsingin Malminhovi ovat hallinneet jo aiemmin ostamiaan tontteja maanvuokra-sopimusten perusteella.

 

Ostajan ilmoituksen mukaan ostajayhtiöt on tarkoitus myydä rakennuttajatahoille ja tonteille rakennetaan korkotuettuja vuokra-asuntoja.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupoissa, koska ostajat ovat hallinneet tontteja jo aiemmin maanvuokrasopimusten perusteella ja tontit tulevat rakentumaan kaavojen mukaisiin käyttötarkoituksiin.

 

 

 

 


6

SOPIMUS ST1 OY:N KANSSA YHTIÖN OMISTAMAN KOIRASAAREN ALUEEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA ALUEJÄRJESTELYN PERIAATTEISTA

 

Khs 2009-1224

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään St1 Oy:n kanssa liitteenä 5 olevan sopimuksen yhtiön omistaman Koira­saaren maa-alueen tulevan maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyjen periaatteista.

 

Pöytäkirjanote St1 Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Maanomistuskartta

 

Liite 2

Vuokrauskartta

 

Liite 3

Kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelma

 

Liite 4

Havainnekuva

 

Liite 5

Sopimusluonnos

 

Vs. Kaj toteaa, että St1 Oy omistaa Laajasalon Koirasaaren alueella noin 2,72 hehtaarin suuruisen maa‑ ja vesialueen, jolle on Kruunuvuoren osayleiskaavassa osoitettu ja ennakoitu pien- ja kerrostalovaltaista asuinrakennusoikeutta noin 10 000 k-m2.

 

Yhtiön kanssa esitetään tehtäväksi alueen tulevan maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyjen periaatteista sopimus, jonka mukaan yhtiö ja kaupunki järjestävät osayleiskaavan pohjalta Koirasaarta koskevan suunnittelukilpailun siten, että alueen asemakaava voisi valmistua 2014. Yhtiö sitoutuu sopimuksessa lopettamaan omistamallaan alueella polttonestevarastotoiminnan vuoden 2010 loppuun mennessä ja puh­distamaan alueen maaperän.

 

Sopimuksen tarkoituksena on nopeuttaa usealla vuodella St1 Oy:n omistaman öljynhuoltoalueen alasajoa ja Koirasaaren sekä koko Kruunuvuorenrannan eteläisen osan kaavoitusta ja rakentamista.

 

Sopimuksessa yhtiölle sitoudutaan vuokraamaan tavanomaisin ehdoin jakeluasematontti Mellunkylästä, minkä lisäksi yhtiölle pyritään osoittamaan toinen jakeluasematontti muualta kaupungin alueelta.

 

Tulevan asemakaavaehdotuksen sisällöstä riippuen yhtiön kanssa tehdään tulevaisuudessa erikseen maankäyttösopimus, jossa lähtökohtana pidetään yhtiön maiden arvoa nykyisessä varasto- ja teollisuuskäytössä.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (12.5.2009) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että St1 Oy:n kanssa tehtäisiin sopimus, jossa Laajasalon öljysatama-alueella sijaitsevalle yhtiön omistamalle Koirasaaren alueelle hyväksyttäisiin tulevan maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyn periaatteita. Periaatteita on valmisteltu tontinomistajan pyynnöstä ja yhteistyössä kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen edustajien kanssa.

 

Periaatteiden hyväksymisen tavoitteena on nopeuttaa usealla vuodella St1 Oy:n omistaman öljynhuoltoalueen alasajoa ja Koirasaaren sekä koko Kruunuvuorenrannan eteläisen osan kaavoitusta ja rakentamista.

 

Kruunuvuorenrannan eteläisen osan maanomistus- ja maanvuokraus-
tilanne

 

St1 Oy omistaa Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä Hundholmen
-nimisen tilan RN:o 1:252. Tilan kokonaispinta-ala on 2,72 ha, josta maapinta-ala on 2,161 ha ja vesipinta-ala 0,562 ha. Yhtiön omistama alue käsittää pääosan Koirasaaresta ja sitä ympäröivästä vesialueesta sekä Koiraluodot. Muu osa Koirasaarta ja sitä ympäröivää vesialuetta sekä Koirasaaren pohjoispuolella olevat maa-alueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

 

Satamalautakunta on 12.12.2000 jatkanut Koirasaaren pohjoispuolella olevia St1 Oy:n Laajasalon öljysatama-alueen maanvuokrasopimuksia vuoden 2010 loppuun saakka.

 

Sopimusehtojen mukaan vuokralainen on velvollinen purkamaan ja vie­mään pois omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sokkeleineen sekä muun vuokra-alueilla olevan omaisuutensa vuokra-ajan päättymiseen eli 31.12.2010 mennessä. Edelleen yhtiö on vuokrasopimuksissa velvoitettu suorittamaan maaperän, pinta- ja pohjavesien sekä sediment­tien osalta tutkimukset, ja mikäli vuokra-alueet tai niiden ulkopuoliset alueet ovat pilaantuneet, vuokralainen on velvoitettu hakemaan lakien edellyttämät ympäristöviranomaisten päätökset sekä puhdistamaan alueet mainittujen päätösten mukaisesti vuokrasopimusten päättymiseen mennessä.

 

Vuokra-alueet ovat tällä hetkellä Helsingin Sataman hallinnossa. Sen jälkeen, kun St1 Oy:n vuokrasopimukset päättyvät ja kaupungin maat on luovutettu takaisin kaupungin hallintaan purettuina ja puhdistettuina, maa-alueet tullaan siirtämään kiinteistöviraston hallintoon.

 

./.                   Maanomistus- sekä vuokrauskartat ovat esityslistan liitteinä 1 - 2.

 

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus

 

Kaupunginvaltuusto on 10.12.2008 (305 §) hyväksynyt Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeudelle.

 

Osayleiskaavan mukaan Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uusi kaupunginosa alueelta poistuvan öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Pääosa alueen asunnoista, palveluista ja toimitiloista sijoittuu entisen sataman alueelle. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu asuntorakentamista noin 375 000 k-m2 (7 500 asukasta, 1 asukas/50 k-m2) ja toimitiloja noin 50 000 k-m2. Kaava-alue rakennetaan kerrostalovaltaisena ja pientalovaltaisena kohteena.

 

St1 Oy:n omistamalle alueelle on osayleiskaavassa osoitettu ja ennakoitu pien- ja kerrostalovaltaista asuinrakennusoikeutta noin 10 000
k-m2.

 

./.                   Kaupunkisuunnitteluviraston laatimat alustava Kruunuvuorenrannan kaavoitusohjelma ja Koirasaaren havainnekuva ovat esityslistan liitteinä 3 - 4.

 

Sopimus Koirasaaren tulevan maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyn
periaatteista

 

./.                   St1 Oy:n kanssa on neuvoteltu esityslistan liitteenä 5 oleva sopimus.  Periaatteita on valmisteltu tontinomistajan pyynnöstä ja yhteistyössä kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen edustajien kanssa.

 

St1 Oy lopettaa omistamallaan alueella Koirasaaressa ja myös kaupungin vuokra-alueilla polttonestevarastotoiminnan 31.12.2010 ja purkaa rakennukset sekä puhdistaa alueiden maaperän. Yhtiön jo hakemien puhdistuslupien mukaisesti maaperän kunnostus suoritetaan tulevan maankäytön eli asumisen vaatimaan puhtaustasoon.

 

Kaupunki ja yhtiö järjestävät yhdessä Kruunuvuoren osayleiskaavan pohjalta Koirasaarta koskevan suunnittelukilpailun siten, että alueen asemakaava voisi valmistua vuonna 2014. Kilpailun tarkemmasta muodosta ja laajuudesta päätettäisiin myöhemmin.

 

Kaupunki pyrkii ohjelmoimaan Kruunuvuoren toteutusaikataulun siten, että Koirasaaren asemakaavan toteuttaminen voisi alkaa mahdollisimman pian asemakaavan saatua lainvoiman.

 

Laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjalta arvioidaan maankäyttösopimustarve Koirasaaren osalta ja tarvittaessa tehdään yhtiön kanssa maankäyttösopimus yhtiön omistamasta alueesta kaupungin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Maankäyttösopimuksessa yhtiön omis­taman alueen lähtöarvo määritellään nykykäytön perusteella varasto- ja teollisuusalueena.

 

Laadittavan asemakaavan mukaan yhtiö ja kaupunki suorittavat aluejärjestelyn, jossa yhtiö luovuttaa kaupungille yleiseen käyttöön varattavat alueet ja Koiraluodot sekä kaupunki yhtiölle sen omistamaan Koirasaaren tonttimaahan välittömästi liittyvät alueet. Alueiden hinnoittelussa otetaan huomioon se, että ne ovat osin vesialuetta. Yhtiön omistukseen jää Koirasaaren länsipuolella sijaitseva laiturialue ja sen välitön vesialue, jolle tutkitaan kaavoituksen yhteydessä matkailutoiminnan sijoitta­mista.

 

Kaupunki vuokraa yhtiölle Mellunkylästä yhden jakeluasematontin kaupungin tavanomaisin ehdoin. Lisäksi kaupunki pyrkii osoittamaan yhtiön käyttöön toisen jakeluasematontin muualta kaupungin alueelta.

 

Esittelijä toteaa, että sopimus ja siinä esitetyt periaatteet ovat kaupungin maapoliittisten päätösten sekä maakäyttö-, asunto- ja elinkeinopoliittisten ohjelmien tavoitteiden mukaisia. Esittelijä pitää sopimuksen tekemistä perusteltuna, koska siinä hyväksytyt asiat nopeuttavat usealla vuodella St1 Oy:n omistaman öljynhuoltoalueen alasajoa ja Koirasaaren sekä koko Kruunuvuorenrannan eteläisen osan kaavoitusta ja rakentamista.

 

 

 

 


7

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDEN HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54080 JA 54084 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11672)

 

Khs 2007-1259

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeu­delle jäljempänä esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalve­luiden lausunnon mukaisen selityksen. 

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (Keski-Vuosaaren asemakaavan muutos nro 11672)

 

Liite 2

Kaupunginhallituksen lausunto 10.9.2008 Helsingin hallinto-oikeuden (Keski-Vuosaaren asemakaavan muutos nro 11672)

 

Liite 3

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 7.4.2009 (Keski-Vuosaaren asemakaavan muutos nro 11672)

 

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 7.5.2008 hyväksynyt 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.4.2007 päivätyn ja 31.1.2008 muutetun piirustuksen nro 11672 mukaisena.

 

Asunto-Oy Säästöniemi valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi 7.4.2009 valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Kaupunginhallitus antoi 10.9.2008 lausunnon hallinto-oikeudelle valituksen johdosta. 

 

Kaupunginhallitus määräsi 23.3.3009 asemakaavan muutoksen osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta. Kaava on kuulutettu 24.4.2009 voimaan lukuun ottamatta korttelia 54084.  

 

Asunto-Oy Säästöniemi on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

./.                   Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

 

Korkein hallinto-oikeus pyytää (11.5.2009) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.  

 

Hallintokekuksen oikeuspalvelut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmisteltuna lausuntoa toteaa (9.6.2009) seuraavaa.

 

Valituksen pääasiallinen sisältö

 

Valittaja on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeu­den päätöksen ja velvoittaa kaupungin korvaamaan valittajan oikeuden­käyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

 

Valittaja on valituksessaan uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja todennut, että asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja että muutos ei täytä lainkohdassa mainittuja sisältövaatimuksia. Valitus koskee valittajan autopaikkojen sijoittumista ja tontilla nro 2 sijaitsevien autopaikkojen määrän vähentymistä 53 paikalla. Kaava asettaa valittajalle kohtuuttoman rajoituksen sopimukseen perustuvan autopaikkoja koskevan rasiteoikeuden käyttämiselle. Kaavan johdosta tontti nro 2 vapautuu rasitteista. Kohtuuttomuus olisi ollut vältettävissä kaavalle asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia syrjäyttämättä.

 

Valituksen mukaan kaavamuutoksessa poistetaan jalkakäytävä Ulappa­saarentien varrelta ja sen paikalle sijoitetaan autopaikkojen korttelialue (LPA), mikä johtaa siihen, että vastapäisen kaupan asiakkaat käyttävät aluetta pysäköintiin. Ratkaisu merkitsee elinympäristön laadun olennaista heikkenemistä ja on myös liikenneturvallisuuden kannalta perusteeton.

 

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

 

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu 7.4.2009. Valitus on saapunut KHO:lle 6.5.2009, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajalla, joka on hakenut muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi pyytää valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä perusteettomina.

 

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 10.9.2008 lausuttuun ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

 

 Kaavamuutoksen kohtuullisuus

 

Kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on suunnitella lämpökeskuksen tontille (54084/2) asuntorakentamista ja säilyttää lämpökeskus piippuineen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ratkaista kaavalla valittajan pysäköinti siten, että yhtiön autopaikat voidaan siirtää pois uudelta muodostettavalta asuintontilta.

 

Osa lämpökeskuksen tontin nykyisestä pysäköintihallista voidaan kaa­van mukaan kunnostaa tai purkaa tai rakentaa uusi pysäköintihalli. Kaa­va mahdollistaa tontille kaksi maanalaista pysäköintikerrosta.

 

Kaavamuutoksessa valittajan autopaikat on osoitettu pääosin uusille muodostettaville pysäköintitonteille Ulappasaarentien varteen ja myös valittajan tontin nykyisille pysäköintialueille sekä tontin eteläreunaan, miltä osin tonttia on laajennettu hieman katualueelle.

 

Asemakaavassa ei ole perusteltua asettaa valittajan tontille tiukempaa pysäköintivaatimusta kuin muualla Vuosaaressa ja esikaupunkialueilla yleensä. Kaavassa oleva autopaikkoja koskeva määräys on minimi­nor­mi, joka perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin auto­paikkamäärien laskentaohjeisiin esikaupunkialueiden kerrostalo­ton­teil­la.

 

Uuden perustettavan asuntoyhtiön tontille ei voida asemakaavassa edellyttää rakennettavaksi vastikkeetta uutta pysäköintilaitosta valittajan käyttöön. Valittajan pysäköintipaikat olisivat taloudellisesti kohtuuton rasite uudelle asuntoyhtiölle. Kaava mahdollistaa kuitenkin sen, että uuden asuintontin pysäköintilaitoksesta voidaan osoittaa valittajan käyttöön autopaikkoja (noin 40 kpl), mikäli yhtiöt keskenään niin sopivat tai kiinteistönmuodostamislain mukaiset edellytykset täyttyvät. Tällöin valittajan käyttöön saadaan autopaikkoja enemmän kuin mitä kaavamuutok­sessa oleva autopaikkoja koskeva minimivaatimus edellyttää.

 

Valituksessa on vedottu kaavan vaikutuksiin valittajan rasiteoikeuteen ja viitattu KHO:n ratkaisuun 2008:60, jossa on valittajan mukaan todettu, että asemakaavan oikeudelliset vaikutukset myöhempään toimintaan tulisi ottaa kaavassa huomioon.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että mainittu ratkaisu ei ole sellaisenaan sovellettavissa kysymyksessä olevaan tapaukseen, koska ratkaisussa on ollut kysymys asemakaavan vaikutusten arvioinnista kiinteistönmuodostamislain 62 §:ssä säädetyn lunastusoikeuden toteuttamiseen ja yksityishenkilöiden asuinkäytössä olevien kiinteistön osien menettämisuhkaan.

 

Kaavan autopaikkoja koskevalla miniminormilla ei ole välitöntä oikeudellista vaikutusta rasitesopimuksen sisältöön eikä se vähennä sopimuk­sen mukaisia autopaikkoja. Yhtiöiden on neuvoteltava rasitteiden mahdollisesta purkamisesta ja korvauksiin liittyvistä asioista keskenään kiinteistönmuodostamislain mukaisessa järjestyksessä. Kuten hallinto-oikeus on todennut, rasitekysymykset eivät kuulu asemakaavan yhteydessä ratkaistaviksi.

 

Hallinto-oikeus on siten päätynyt oikeaan ratkaisuun katsoessaan, ettei kaavassa olevaa autopaikkojen vähimmäisvaatimuksen alentumista voida pitää MRL 54 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana eikä kaava aiheuta lainkohdassa mainittua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

 

Voidaan myös todeta, että valittaja ei ole kaavoitusvaiheessa käydyissä keskusteluissa halunnut tontilleen tarjottua lisärakennusoikeutta mm. pysäköintilaitoksen rakentamista varten.

 

Valituksessa on lisäksi todettu, että valittaja on esittänyt lukuisia vaihto­ehtoisia ratkaisuja autopaikkojen toteuttamisesta. Nämä eivät valittajan mukaan ole kaavan tarkoituksenmukaisuuteen kuuluvia seikkoja, minkä johdosta hallinto-oikeuden olisi tullut ne tutkia.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että yhtiön valituksessa hallinto-oikeudelle esitetty ratkaisu, jossa terassitalotontin eteläpäähän merkitylle uudelle pysäköintialueelle mahdollistettaisiin kaksitasoinen pysäköinti, on epätaloudellinen ratkaisu. Lisäksi valituksessa hallinto-oikeudelle esitetyn py­säköintikellarivaihtoehdon kohdalla kulkee tällä hetkellä maanalainen kaukolämpöjohto, jonka siirtäminen olisi myös taloudellisesti kallis ratkaisu. Ainoaksi taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi kaavaratkaisuksi on kaavan valmistelussa arvioitu maantasopaikoitus.

 

Kysymyksessä oleva kaavaratkaisujen taloudelliseen toteuttamiseen liittyvä arviointi kuuluu kaavoittajan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Hallinto-oikeus on siten oikein katsonut, että hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta.

 

Kaavan muiden sisältövaatimusten täyttyminen

 

Asemakaavan muutos täyttää lisäksi liikenneturvallisuudelle MRL 54 §:ssä asetetut vaatimukset. Pysäköinti Ulappasaarentien reunalla (autopaikkojen korttelialue LPA) on normaali ratkaisu eikä vaaranna liikenneturvallisuutta. Katu on hiljainen, eikä sillä ole läpiajotarvetta. Toinen jalkakäytävä kadulla on riittävä. Jalkakäytävä on kadun länsipuolella, jossa on myös liike- ja toimitiloja.

 

Pysäköintialueen sijaitseminen vähittäiskaupan läheisyydessä on kaupunkirakenteessa tavallista. Yhtiön pysäköintialueella sijaitsevat autopaikat voidaan merkitä taloyhtiön paikoiksi, mikä estää kaupan asiakkaiden pysäköinnin.

 

Myös hallinto-oikeuden mukaan autopaikkojen korttelialue sopeutuu olemassa olevaan korttelialueeseen ottaen huomioon alueella jo tapahtunut rakentaminen ja liikenneolosuhteet. Kaavamuutos luo riittävät edellytykset turvalliselle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle.

 

Yhteenveto                       Oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain eikä muunkaan lain vastainen.

 

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten yhtyä hallinto-oikeuden päätökseen sekä pyytää valituksen ja oikeuden­käyntikuluvaatimuksen hylkäämistä perusteettomina.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan


valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

 

 

 

 


8

KIINTEISTÖ OY JÄRVENSUON POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1315

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1315/526 mukaisena edellyttäen, että

 

-                     vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja

 

-                     rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta.

 

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että muuttuneet suunnitelmat tulee esitellä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Lauttasaaren tontti 31135/11)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Lauttasaaren tontti 31135/11)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Lauttasaaren tontti 31135/11)

 

Kiinteistö Oy Järvensuo, c/o YIT Rakennus Oy pyytää (3.2.2009) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31135 tontille nro 11 (osoite Itälahdenkatu 9-11, Melkonkatu 10-12).

 

Hakijan tarkoituksena on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) määrätyn tontin toteuttaminen siten, että tontin neljästä asuinrakennuksesta kaksi tai kolme toteutetaan vuokrataloina niin, että asuntojen keskipinta-ala on 45–55 huoneistoneliömetriä.

 

Hakija perustelee hakemustaan asuntomarkkinoiden pysähtymisellä, jolloin hanketta ei ole mahdollista toteuttaa alun perin suunnitellulla 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alalla.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.5.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 


Selostus                            Tonttia koskevassa, 18.4.2008 lainvoiman saaneessa asemakaavassa nro 11658 tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka neljän asuinkerrostalon rakennusoikeus on yhteensä 10 630 kerrosala-neliö–metriä ja tonttitehokkuus on e=1,7. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 neliömetriä. Asemakaavan autopaikkamääräys on vähintään yksi autopaikka rakennettua 95 asuntokerrosneliömetriä kohti.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kaksi tai kolme tontin neljästä asuinrakennuksesta vuokrataloina 45–55 neliömetrin keskipinta-alan mukaisesti. Asemakaavan autopaikkamääräyksen mukaiset 112 autopaikkaa sijoitettaisiin pihan alaiseen pysäköintilaitokseen.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta vain asuntojen keskipinta-ala-vaatimuksen osalta.

 

Viranomaisneuvottelut   Kiinteistöviraston kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 24.4.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

 

Hakemuksesta ei ole saatu mielipiteitä.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että keskipinta-alavaatimus asetettiin asemakaavassa erittelemättä erikseen vuokra- ja omistustuotantoa, mikä sittemmin on osoittautunut vaikeasti sovellettavaksi. Uudemmissa asemakaavoissa keskipinta-alavaatimus on kohdennettu vain omistus­asuntotuotantoa koskevaksi. Hakemuksen mukaista poikkeamista voidaan pitää perusteltuna, mikäli kyseiset kaksi tai kolme asuinrakennusta toteutetaan vuokrataloina.

 

Muuttuneet suunnitelmat tulee esitellä kaupunkikuvaneuvottelukunnalle.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan jälkeen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta seuraavilla ehdoilla:

 

-                     Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

 

-                     Rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta.

 

Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Järvensuon kanssa on yhtiön omistaman tontin 31135/11 kaavamuutosta nro 11658 koskien allekirjoitettu Khn 18.2.2008 (222 §) tekemän päätöksen nojalla 25.2.2008 maankäyttösopimus, jonka mukaisesti tontinomistaja mm. suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 1 080 000 euroa.

 

 

 

 


9

VR-YHTYMÄ OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1316

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1316/526 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Ratahallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Vähä-Huopalahden kylän tila 3:9)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Vähä-Huopalahden kylän tila 3:9)

 

Liite 3

Asemapiirros (Vähä-Huopalahden kylän tila 3:9)

 

VR-Yhtymä Oy pyytää (24.3.2009) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) 436 Vähä-Huopalahden kylässä olevalle tilalle RN:o 3:9 (Postintaival 1).

 

Hakijan tarkoituksena on Pohjois-Pasilan ratapihalla sijaitsevan junien huoltorakennuksen laajentaminen (2 717 k-m2) laadittavana olevan asemakaavan muutoksen mukaisesti.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uusien junien huoltotoiminnan vaatimukset edellyttävät huoltorakennuksen muutoksia ja laajennusta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.5.2009), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

 

Selostus                            Pohjois-Pasilan ratapihalla on voimassa 29.9.1978 vahvistettu asemakaava nro 7510. Asemakaavan mukaan alue on varattu rautatiealueeksi, jolle saa sijoittaa huoltorakennuksia ja liikenteen hoitoon liittyviä toimisto-, koulutus-, majoitus- ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Alu­een rakennusoikeus on 120 000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku neljä. Alueella on rakennettu noin 64 600 k-m2.

 

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa ratapiha-alueen eteläosa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja pohjoisosa liikennealueeksi LR.

 

Pohjois-Pasilan ratapihan asemakaavan muutostyö on vireillä. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää Pohjois-Pasilan varikko Suomen henkilöjunaliikenteen päähuoltopaikkana. Alueen eteläosassa varaudutaan yleiskaava 2002:n mukaiseen keskustarakentamiseen kansiratkaisuna ratojen päälle. Alueen pohjoisosa on tarkoitus säilyttää ratapiha-aluee­na. Pohjois-Pasilan ratapihan kaavoitustyö on viivästynyt ympäröivään maankäyttöön liittyvien tavoitteiden keskeneräisyyden vuoksi.

 

Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä suunnittelevat Pohjois-Pasilan ratapiha-alueelle perusparannus- ja kehittämistoimenpiteitä, joita ovat mm. kauko- ja lähijunien hallien laajennukset, erilaisten uusien huolto- ja seisontaraiteistojen rakentaminen, päällysrakenteen uusinta ja aluevalaistuksen uusiminen. Hankkeista ovat jo toteutuneet tai rakenteilla uusi pendolinohalli, valaistuksen uusiminen, käyttöhyödyketunnelit, veturipesuhalli ja liinavaatevarasto. Haettu toimenpide on osa tätä suunniteltua uudistustyötä.

 

Hakijan tarkoituksena on laajentaa ja muuttaa olemassa olevaa junien huoltohallia. Haettu toimenpide on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja valmisteilla olevan asemakaavan mukainen siten, että se sijaitsee nykyisen ratapiha-alueen pohjoisosassa liikennealueena säilyvällä alueella.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Ratahallintokeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta. Muita muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska toimenpidealue sijaitsee laajan ratapiha-alueen keskellä, jonka ympäröivät alueet myös liittyvät suurelta osalta ratapiha- ja kuljetustoimintoihin.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Pohjois-Pasilan ratapiha-alueel­la voidaan toteuttaa junien huoltohallin laajennus, koska se sijaitsee yleiskaavan liikennealueella ja valmisteilla olevan asemakaavamuutoksen ratapihaksi jäävällä alueella. Hanke on siten alueen suunnittelutavoitteiden mukainen.

 

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen sekä junaliikenneolojen parantaminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

Vs. Kaj toteaa, että Khs on 25.8.2008 § 1030 edellä mainittujen Pohjois-Pasilan ratapiha-alueen perusparannus- ja kehittämistoimenpiteiden mukaisesti myöntänyt VR-Yhtymä Oy:lle poikkeuksen liinavaatevaraston rakentamiseksi nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaiselle rakennuspaikalle.

 

 

 

 


10

XXXX JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-1333

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-1333/526 mukaisena.

 

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että uudisrakentaminen ei millään tavalla saa haitata lähiympäristön tulevia esirakentamistoimenpiteitä tai ruoppausmahdollisuuksia.

 

Rajalinja tontin itäreunalla tulee toteuttaa esimerkiksi paaluilla perustetun tukimuurin avulla siten, ettei maarakentaminen pohjanvahvistuksineen ulotu naapurikiinteistöjen puolelle, eivätkä mahdolliset naapurikiinteistöjen ruoppaukset tai rantaviivojen muutokset aiheuta stabiliteettiongelmaa hakijan kiinteistölle.

 

Tontin itäreunan stabiliteetti tulee arvioida siten, että rajan itäpuolisella ruovikkoalueella voidaan tehdä ruoppaus vapaan vesialueen laajentamiseksi tasoon noin -1.0….-2,0. Stabiliteettilaskelmat ja tontin itäreunan toteutus tulee esittää lupahakemuksen liitteenä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että Helsingin kaupunki ei tule toteuttamaan rakennuspaikan ympäristöön liittyviä asemakaavan mukaisia esirakentamis- tai katurakentamistoimenpiteitä. Pohja- ja kadunrakentamistyöt suoritetaan vasta tulevan asemakaavan mukaisesti. Liikennöinti ja kulku kiinteistöön tapahtuu olemassa olevan tilanteen ehdoilla, ja voimassa olevan asemakaavan mukaiselle kääntöpaikalle mahdollisesti tarvittavista pohjavahvistuksista ja tilapäistäytöistä sekä niiden tulevasta poistosta vastaa hakija rakennusvalvonnan määräyksiä noudattaen paikan päällä tehtävien katselmusten jälkeen.

 

Kaupunginhallitus päättänee lopuksi todeta, että olemassa olevia rasitteita tulee noudattaa.

 

Pöytäkirjanote XXXX ja XXXX XXXX:lle, Asunto-Osakeyhtiö Villanellantie 17:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Östersundomin tilat RN:o 2:79 ja 2:85)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Östersundomin tilat RN:o 2:79 ja 2:85)

 

Liite 3

Asemapiirros (Östersundomin tilat RN:o 2:79 ja 2:85)

 

XXXX ja XXXX XXXX (jäljempänä: hakija) pyytävät (25.3.2009) poikkeamislupaa 55. kaupunginosan (Östersundom) tiloille RN:o 2:79 ja 2:85 (Korsnäsintie 21).

 

Vs. Kaj toteaa, että rakennuspaikka kuuluu Sipoosta 1.1.2009 Helsinkiin liitettyyn alueeseen. Hakemus koskee aluetta, jonka Khs päätti 23.6.2008 § 943 määrätä rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten.

 

Alueella on voimassa 9.7.1993 vahvistettu Korsnäsin rakennuskaava. Kaavassa tilat Örnudd I RN:o 2:79 ja Annikkala RN:o 2:85 kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO-1) nro 209.

 

Rakennuslain (370/1958) nojalla voimaan tullut rakennuskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 213 §:n 1 momentin mukaan voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa rakennuspaikalle erillispientalo (435 k-m2). Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennus sijoittuu suurelta osin rakennusalan ulkopuolelle.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakentamishankkeeseen on ryhdytty alueella voimassa olevaa asemakaavaa noudattaen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.6.2009) mm., että haettu toimenpide on osittain vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Rakennuspaikka kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen. Rakennuspaikka rajautuu merenrantaan, kiinteistöön kuuluu vesialuetta.

 

Rakennuspaikalla on vanha saunarakennus, muutoin tontti on rakentamatonta täyttömaata.

 

Hakijan tarkoituksena on voimassa olevaan asemakaavaan perustuen rakentaa paikalle erillispientalo. Alueliitoksesta johtuen asemakaavan mukainen rakennushanke ja lupaprosessi Sipoon kunnan kanssa jäi kesken vuonna 2008. Hanketta on tarkoitus jatkaa nyt Helsingin kaupungin kanssa.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennus sijoittuu suurelta osin rakennusalan ulkopuolelle. Alkuperäinen kaupunkisuunnitteluvirastolle esitelty lupahakemus oli tältäkin osin asemakaavan mukainen, mutta kaupunkisuunnitteluviraston toivomuksesta suunnitelmaa muutettiin sellaiseksi, että Helsingin kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukainen nykyistä korkeampi rakennustehokkuus voisi toteutua tulevaisuudessa. Tästä syystä kaupunkisuunnitteluvirasto esitti hakijalle rakennuksen sijoittamista asemakaavasta poikkeavalla tavalla.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta tiedotettiin naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.5.2009). Heille varattiin tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen.

 

Huomautuksia esitettiin kuusi kappaletta.

 

Viisi huomautusta tehtiin rakennuspaikan itäpuolella sijaitsevan Villanellan alueella asuvilta tontinomistajilta. Pääosin samansisältöisissä huomautuksissa todetaan seuraavaa:

 

"Kyseinen rakennuspaikka sijaitsee Sipoon kunnan vuonna 1992 laatimalla Korsnäsin asemakaava-alueella. Perimätiedon mukaan kyseinen tontti on muodostunut 70-luvulla alavalle ranta-alueelle tehdyllä louhostäytteellä ilman maaperän vahvistuksia ja rakennuspaikka on merkitty nykyiseen asemakaavaan muilla perusteilla kuin uusien asuinrakennusten tarkoituksenmukaisella sijoittelulla.

 

Korsnäsin asemakaava-alue on merkittäviltä osiltaan edelleen toteutumatta, eikä asemakaavan ajanmukaisuutta ole tietääksemme arvioitu vuoden 1992 jälkeen (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 60 ja 61 §). Asemakaavan toteuttamisen edellyttämät esirakennustoimenpiteet ovat kaavan laatineen Sipoon kunnan toimesta edelleen suorittamatta, minkä vuoksi kyseinen rakennuspaikka on edelleen vain kesäasuntokäytössä.

 

Rakennuspaikka sijaitsee merenpinnan nousun aiheuttamalla tulva-alueella, eikä sovellu ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikaksi ennen kuin rakennuspaikka ympäristöineen on esirakennettu siten, että mm. kulkuyhteydet ovat merenpinnan noususta riippumatta turvallisesti käytettävissä kaikkina vuodenaikoina.

 

Alueelle ollaan nyt Helsingin kaupungin toimesta laatimassa uutta, tarkoituksenmukaista, kaupunkirakenteeseen soveltuvaa asemakaavaa, jolla uudisrakentamista ohjataan laadukkaan ja ympäristöön soveltuvan rakennuskannan aikaansaamiseksi. Alueelle on asetettu rakennuskielto mm. sen vuoksi, ettei haja-asutustyyppinen rakennuskanta enää lisääntyisi alueella.

 

Tulevan uuden asemakaavan toteuttamiseksi alueella joudutaan suorittamaan voimakasta esirakentamista, kuten esim. alavien savipohjaisten alueiden maanpinnan kohotuksia syvästabilointeineen, rantaviivan hallittuja linjauksia nykyisillä ruovikkoisilla ranta-alueilla, yms. Uudisrakennuksen rakentaminen nyt kyseiselle rakennuspaikalle tulisi kohtuuttomasti vaikeuttamaan lähialueen tulevia esirakentamistoimenpiteitä ja uusien asemakaavavaihtoehtojen toteutuskelpoisuuden arviointeja.

 

Ehdotetussa asemapiirroksessa uudisrakennus tulisi sijaitsemaan kokonaan aikaisemmassa Sipoon kaavassa merkityn rakennusalueen rajojen ulkopuolella. Siinä ei ole myöskään esitetty, miten rajalinjat on tarkoitus toteuttaa niin, ettei maarakentaminen pohjanvahvistuksineen ulotu naapurikiinteistöjen puolelle. Ottaen huomioon ympäristöolosuhteet ja tulevat esirakennus-toimenpiteet, tulisi rakennuksen sijaita juuri tontin vastakkaisella reunalla ja mahdollisimman kaukana nykyisestä ruovikkoisesta rantaviivasta.

 

Huomautan, että esitetystä karttapiirroksesta puuttuu vesiväylä, joka kulkee ajatellun rakennuksen kohdalla. Tähän laskee oja, josta sateet tuovat ajoittain suuria määriä vettä. Tällainen luonnon monimuotoisuutta korostava vesiväylä tulisi mieluiten laajentaa ja veden vapaa virtaus tulee joka tapauksessa huomioida alueen käyttösuunnitelmassa.

 

Kyseisestä rakennusalueesta tulisi – tontin uusien omistajien edunkin vuoksi – laatia rakennettavuusselvitys ennen kuin poikkeamisesta nyt voimassa olevasta rakennuskiellosta päätetään.

 

Mikäli poikkeus rakennuskiellosta kuitenkin päätetään myöntää, tulisi kiinnittää erityistä huomiota kohteen pää- ja pohjarakennussuunnittelijoiden pätevyyteen suoriutua velvollisuuksistaan.

 

Kyseisille rakennuspaikoille ei tulisi myöntää lupaa poiketa rakennuskiellosta ennen kuin Korsnäsin asemakaava-alueelle on laadittu uudet alueelliset suunnitteluperiaatteet ja asemakaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että alueen nykyiset asukkaat ovat saaneet tilaisuuden ilmaista mielipiteensä uusista asemakaavaluonnoksista vuorovaikutteisen asemakaavasuunnittelun periaatteiden mukaisesti."

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa edellä esitettyihin huomautuksiin seuraavaa:

 

Ilman v. 2009 tapahtunutta kuntaliitosta tai mikäli hakija olisi tehnyt alkuperäisen Sipoon kunnalle osoitetun rakennuslupahakemuksensa pari kuukautta aikaisemmin, hanke olisi jo toteutunut lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti sellaisenaan ja ilman koko alueen esirakentamistoimenpiteitä. Tämä olisi näin ollen periaatteessa voinut olla annettuna lähtökohtana myös alueen yleiskaavan ja tulevien asemakaavan muutosten laatimisellekin. Ympäristön esirakentamistoimenpiteet suoritetaan tulevaisuudessa asianmukaisesti kaupungin puolelta. Rakennuspaikan pohjarakentamisesta vastaa hakija rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla, eikä hakijalla ole tietenkään oikeutta tehdä niitä sellaisella tavalla, jolla olisi vaikutusta naapurikiinteistöihin tai joka estäisi toimenpiteitä naapuritonteilla. Hakemuksen liitteenä on perustiedot rakennuspaikan pohjaolosuhteista ja pätevän suunnittelijan esittämät suunnitteluperiaatteet.

 

Alueella voimassa olevaa asemakaavaa tullaan varmastikin muuttamaan Helsingin kaupungin suunnitteluperiaatteiden ja tulevan yleiskaavan mukaiseksi mm. rakennustehokkuuden suhteen. Tämä koskee myös Villanellan aluetta. Muistutuksessa viitataan tavoitteeseen, ettei tehoton haja-asutustyyppinen rakennuskanta enää lisääntyisi alueella. Tästä syystä kaupunkisuunnitteluvirasto ohjeisti hakijaa sijoittamaan rakennuksen asemakaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, jotta rakentamistehokkuuden nostaminen ja lisärakentaminen olisi mahdollista asemakaavaa uudistettaessa.

 

XXXX XXXX (rakennuspaikan pohjoispuolella olevien tilojen RN:o 2:83 ja RN:o 2:16 omistaja) huomauttaa, että tilaan kuuluu rasitteena kahden metrin levyinen polku sekä vene- ja laituripaikka.

 

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rakennuskiellosta voidaan poiketa, eikä poikkeaminen haittaa laadittavana olevan yleiskaavan valmistelua hankkeen koon ja sijainnin vuoksi. Kiinteistö huomioidaan yleiskaavasuunnittelussa samalla tavalla kuin muutkin Helsinkiin liitetyllä alueella olevat kiinteistöt. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta rakennusalasta on perusteltua alueen tulevan asemakaavan kannalta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto edellyttää, että uudisrakentaminen ei millään tavalla saa haitata lähiympäristön tulevia esirakentamistoimenpiteitä tai ruoppausmahdollisuuksia. Rajalinja tontin itäreunalla tulee toteuttaa esimerkiksi paaluilla perustetun tukimuurin avulla siten, ettei maarakentaminen pohjanvahvistuksineen ulotu naapurikiinteistöjen puolelle, eivätkä mahdolliset naapurikiinteistöjen ruoppaukset tai rantaviivojen muutokset aiheuta stabiliteettiongelmaa hakijan kiinteistölle. Tontin itäreunan stabiliteetti tulee arvioida siten, että rajan itäpuolisella ruovikkoalueella voidaan tehdä ruoppaus vapaan vesialueen laajentamiseksi tasoon noin -1.0….-2,0. Stabiliteettilaskelmat ja tontin itäreunan toteutus tulee esittää lupahakemuksen liitteenä. Helsingin kaupunki ei tule toteuttamaan rakennuspaikan ympäristöön liittyviä asemakaavan mukaisia esirakentamis- tai katurakentamistoimenpiteitä. Pohja- ja kadunrakentamistyöt suoritetaan vasta tulevan asemakaavan mukaisesti. Liikennöinti ja kulku kiinteistöön tapahtuu olemassa olevan tilanteen ehdoilla ja voimassa olevan asemakaavan mukaiselle kääntöpaikalle mahdollisesti tarvittavista pohjavahvistuksista ja tilapäistäytöistä sekä niiden tulevasta poistosta vastaa hakija rakennusvalvonnan määräyksiä noudattaen paikan päällä tehtävien katselmusten jälkeen. Olemassa olevia rasitteita tulee noudattaa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

 

Vs. Kaj toteaa lopuksi, että kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 3.6.2009 on annettu tiedoksi hakijalle sekä huomautusten tekijöille.

 

 

 

 


11

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY HELSINGIN PALVELUASUNTOJEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-1279

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille haettuun toimenpiteeseen 45. kaupunginosan korttelin nro 45150 tontille nro 1 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 23.1.2009 päivättyä suunnitelmaa.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Vartiokylän tontti 45150/1)

 

Liite 2

Asemapiirros (Vartiokylän tontti 45150/1)

 

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot (30.1.2009) pyytää poikkeamislupaa 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45150 tontille nro 1 (Neulapadontie 1).

 

Hakijan tarkoituksena on vanhusten palvelutalon laajentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden ylitys on 1600 k-m2, josta varsinainen laajennusosa on 231 k-m2. Muu ylitys syntyy, kun kellaritiloja muutetaan kerrosalaan kuuluviksi tiloiksi. Tämä johtaa myös suurimman sallitun kerrosluvun ylittämiseen. Lisäksi asemakaavasta poiketaan laajentamalla rakennusta rakennusalan ulkopuolelle.

 

Hakija perustelee hakemustaan talon asukkaiden hoitoisuusasteen kasvulla ja sillä, että talossa tulisi tarjota enemmän palveluja omille asukkaille ja ympäristön vanhuksille.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.5.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 


Selostus                            Alueella on voimassa asemakaava nro 5205 vuodelta 1962. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), rakennusoikeus on 4570 k-m2 ja enimmäiskerrosluku on neljä. Autopaikkamääräystä ei ole.

 

Tontilla on vuonna 1964 rakennettu vanhusten asuintalo. Talo on muutettu palvelutaloksi 1997 laajahkon peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen. Vuonna 2004 rakennuksen ylimpään kerrokseen on rakennettu ryhmäkoti dementoituneille ja katolle tiloihin liittyvä ilmanvaihtokonehuone.

 

Poikkeamisella haettu rakennusoikeuden ylitys on 1600 k-m2, joka on 35 % asemakaavan osoittamasta rakennusoikeudesta.

 

Hakijan tarkoituksena on sijoittaa joka asuinkerrokseen 14-paikkaiset ryhmäkodit muistisairaille. Palveluasuntoja jää A-, B- ja C-portaiden yhteyteen 36 kpl. Kaikki palvelutalossa asuvat tulevat ruokapalveluiden piiriin. Nykyisen pienen jakelukeittiön lisäksi tarvitaan uusi laitoskeittiö, joka sijoitetaan uuteen lisärakennukseen tontin eteläosaan. Talon sisällä muutetaan maanpäällisiä kellaritiloja pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi tiloiksi. Autopaikkoja on tontilla tällä hetkellä yhdeksän, joista rakentamisen myötä poistuisi neljä.

 

Hanke poikkeaa asemakaavasta usealta kohdin. Rakennusoikeuden ylitystä syntyy laitoskeittiön käsittävästä lisärakennuksesta (231 k-m2), vanhan parvekkeen yhteyteen sijoitettavasta uudesta uloskäytävästä ja maanpäällisen kellarin muuttamisesta pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi tiloiksi. Hanke ylittää rakennusalan rajan lisärakennuksen ja uuden uloskäytävän osalta. Hankkeessa poiketaan myös neljän kerroksen enimmäiskerrosluvusta, kun maanpäällinen kellari pääosin muuttuu sekakerrokseksi.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (20.4.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että palvelutalojen muuttaminen ja kehittäminen tällä tavoin on tarpeellista ikääntyneen väestön lukumäärän ja hoitoisuusasteen kasvun vuoksi.

 

Helsingin palveluasumisen kehittämisohjelman mukaan palvelua kohdennetaan entistä enemmän hoitoa tai tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Palvelutalossa tulee tulevaisuudessa asumaan pääosin muistisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua. Henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa tarvitsevat vanhukset sijoitetaan ryhmäkoteihin. Henkilökunnan määrää tulee myös lisääntymään.

 

Myllypuron palvelutalo tulee tarjoamaan omien asukkaiden lisäksi palveluja myös ympäristön vanhuksille. Helsingin palveluasumisen kehittämisohjelmassa ikäihmisen kotona asumisen tukeminen ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen on listattu strategisiin tavoitteisiin.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan palvelutalorakennuksen palvelukyvyn ylläpitäminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 23.1.2009 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevalla ehdolla.

 

 

 

 


12

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY KALEVANKATU 21:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-380

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Kalevankatu 21:lle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 69 tontille nro 10.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Kampin tontti 69/10)

 

Liite 2

Asemapiirros (Kampin tontti 69/10)

 

Liite 3

Hakijan vastine 9.3.2009

 

Asunto Oy Kalevankatu 21 pyytää (21.5.2008) poikkeamislupaa
4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 69 tontille nro 10 (Kalevankatu 21).

 

Hakijan tarkoituksena on uuden kerroksen (110 k-m2) rakentaminen pihasiiven päälle niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Pihasiipi sijaitsee rakennusalan ulkopuolella.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hankkeessa pihasiiven harjakorkeus nostetaan samalle tasolle kuin kadunvierirakennuksen harjakorkeus, ja pihasiiven harjakorkeuden nostaminen esitetyllä tavalla muuttaa ympäristöä hyvin vähän. Taloyhtiöllä on pyrkimys rakentaa pihasiipeen ullakkoasunto. Jos lupa hankkeelle myönnetään, taloyhtiö tekisi asumisviihtyvyyden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä piha-alueelle sekä asukkaiden yhteistiloja koskevia toimenpiteitä. Piha-alueen parantamiseksi sadevesiviemäröinti ja rapautuneet pintarakenteet uusittaisiin, pihalle tehtäisiin leikkipaikka ja oleskelutila, istutuksia kunnostettaisiin ja kasvillisuutta lisättäisiin. Asukkaiden yhteistiloja koskevia toimenpiteitä olisivat piharakennukseen tehtävät saunatilat, talopesula, yhteistila sekä huoltotilat, irtaimistovarasto kellariin ja uusi jätekatos ja pyörien säilytystilan tekeminen sisääntulopihan yhteyteen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.2.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Alueella on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961. Asemakaavan mukaan tontti 4/69/10 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kaavassa on osoitettu kadun varrelle rakennusala
5-kerroksiselle rakennukselle. Rakennusoikeus on 1740 k-m2 ja kerrosten määrä viisi. Asemakaavassa on rakennusoikeudesta ns. kaksitaso­määräys eli rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, silloin kun olemassa olevan rakennuksen kerrosala ylittää tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan tai mitä on määrätty tontin rakennusalasta silloin, kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merkitty rakennusalaksi. Tontin autopaikkamäärä on 1/120 m2 asuntokerrosalaa.

 

Tontilla kadun varrella sijaitsee Einar Finckenbergin vuonna 1890 suunnittelema rakennus. Rakennus on 5-kerroksinen, jonka katutasossa on liiketilaa. Pihasiipi on niin ikään myös 5-kerroksinen. Sen pihatasossa on asukastila sekä irtaimisto- ja ulkovarasto. Kiinteistön kokonaiskerrosala on 2853 k-m2 ja kokonaispinta-ala on 3162 m2.

 

Kiinteistön kadun varrella sijaitsevaan osaan myönnettiin rakennuslupa neljälle ullakkoasunnolle 25.5.1984. Ullakkoasuntojen kokonaiskerros­ala on 284 k-m2. Asuntoihin on kulku sekä porrastasanteelta että A-por­taan hissillä. Kadun puolella on 9 vesikatolla olevaa ikkunalyhtyä.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa 110 m2  kokoinen asunto ullakkokerrokseen. Asuntoon liittyy luoteeseen suuntaava parveke. Nykyinen ullakko on kylmää tilaa, jonka lattiapinnan ja katon harjan korkeimman kohdan etäisyys on 2,6 m.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy ja pihasiivestä tulisi 6-kerroksinen.

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Hakijan mukaan rakennusvalvontavirastossa 25.7.2006 käydyssä neuvottelussa Marjut Kauppisen kanssa todettiin, että ullakkoasunnon rakentaminen edellyttää kohdekohtaisen poikkeamisluvan hakemista, koska tarkoituksena on nostaa pihasiiven harjakorkeutta. Neuvottelussa todettiin myös, että rakennuslupaa haettaessa tulee selvittää lisäksi mm. huoneistokohtaisten irtaimistovarastojen normien mukainen riittävyys ja piha-alueen käyttömahdollisuudet pyrittäessä lisäämää asukkaiden viihtyvyyttä.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että ullakkorakentaminen Helsingissä tapahtuu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeamispäätöksen ehtojen nojalla. Uudenmaan ympäristökeskus on ullakkorakentamista koskevan alueellisen poikkeamispäätöksen myöntäessään edellyttänyt, että rakentaminen tapahtuu tiettyjen ehtojen puitteissa, jotka suunnitelman on täytettävä, jotta rakennuslupa ullakkorakentamiselle voitaisiin myöntää. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut lisäohjeita, joiden puitteissa rakentamisen on tapahduttava. Alueellinen poikkeamispäätös edellyttää, että rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakolle tehtävät järjestelyt edellyttävät ullakon sisätilalta riittävää vähimmäiskorkeutta, yleensä vähintään 3,5 m. Katon lappeen nosto voidaan sallia yksittäistapauksissa vain erittäin painavilla perusteilla.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hankkeessa ei ole kyse katon lappeen nostamisesta, eikä rakentaminen tapahdu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Hankkeessa on kyse kokonaisen uuden kerroksen rakentamisesta, jonka osalta hanke ei noudata ullakkorakentamisessa edellytettyjä ehtoja. Hankkeen toteuttaminen myös heikentäisi ahtaan pihan valaistusolosuhteita. Taloyhtiöiden tasapuolisen kohtelun takia ullakkorakentamisen tulee noudattaa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeusluvan ehtoja. Nyt esillä olevan kaltaisia hankkeita ei voida toteuttaa kohdekohtaisella

poikkeusluvalla. Asemakaavaa muuttamalla se voidaan tehdä, mutta se edellyttää laajempaa tarkastelua. Kaavapäätös voidaan tehdä vasta tämän jälkeen. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.2.2009 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 11.3.2009 mennessä.

 

Hakijan kuuleminen       Asunto Oy Kalevankatu 21 on 9.3.2009 päivätyssä kaupunginhallitukselle antamassaan vastineessa todennut, että asiassa on täysin perusteltua myöntää haettu poikkeamislupa. Ullakkorakentaminen mahdollistaisi piha-alueiden kunnostamisen ja asukkaiden yhteistilojen rakentamisen. Helsingin kaupungilla on myös tarkoitus edistää asuntojen rakentamista ullakoille kaupungin alueella. Hakija pitää lisäksi teoreettisena väittämää, jonka mukaan rakennettaessa olemassa olevalle ullakolle asunto ja nostamalla vesikaton pintaa noin 0,5 metriä, rakennukseen tehtäisiin uusi kerros. Pihan valaistusolosuhteiden heikentymistä koskeva lausuma vaikuttaa myös perustelemattomalta.

 

Hakijan mukaan lupahakemuksen liitteessä oleva esimerkki osoittaa, että paljon suurempiakin poikkeamia on sallittu ympäristökeskuksen alueelliseen poikkeamispäätökseen sisältyvistä ehdoista. Hakija viittaa edelleen hakemuksen tueksi lausuntoprosessin pitkään kestoon.

 

Vs. Kaj toteaa, että kysymys ei ole hakijan toteamalla tavalla ullakkoasunnon rakentamisesta. Hakemuksen mukainen korotus koskee koko katon nostamista. Räystäslinja nousee kolme metriä ja harja 1,5 metriä.

 

Hakijan viittaamassa rakennusluvan saaneessa esimerkkitapauksessa on korotettu harjaa noin 80 cm ja vain kadun puolen lapetta räystäslinjojen pysyessä ennallaan. Hanke poikkeaa siten ullakkorakentamista koskevista pääperiaatteista.

 

Hakijan mukaan toimenpide mahdollistaa kuitenkin asunto-osakeyhtiön piha-alueiden kunnostamisen ja asukkaiden yhteistilojen rakentamisen. Ottaen huomioon hankkeen vähäisyys, paikalliset olosuhteet ja se, ettei toimenpiteellä ole haitallisia kiinteistön naapureihin ulottuvia vaikutuksia, Vs. Kaj katsoo, että toimenpidettä voidaan pitää hyväksyttävänä poikkeamisena asemakaavasta.

 

 

 

 


13

15.6.2009 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY HELSINGIN MÄKITUVAN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-592

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2009-592/526 mukaisesti myönnä poikkeusta Konalan korttelin nro 32013 tontille nro 16 haettuun toimenpiteeseen.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Konalan tontti 32013/16)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Konalan tontti 32013/16)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Konalan tontti 32013/16)

 

Asunto Oy Helsingin Mäkitupa pyytää (12.1.2009) poikkeamislupaa 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32013 tontille nro 16 (Vähäntuvantie 1a/Kolsarintie 2).

 

Hakijan tarkoituksena on kahden asuinkerrostalon (3 800 k-m2) rakentaminen poiketen asemakaavan keskipinta-alaa koskevasta määräyksestä.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyisessä markkinatilanteessa omistusasuntojen kysyntä suuntautuu pääosin pieniin asuntoihin. Isoille asunnoille on vaikea löytää ostajaa. Kohteen asunnot ovat pohjaratkaisuiltaan selkeät ja helposti kalustettavia (2 h+kk asunnot 52,0 ja 43,0 m2 sekä 53,0 ja 56,5 m2 ovat tarvittaessa yhdistettävissä yhdeksi 4–5 h+k asunnoiksi).

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.3.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 3.8.2007 hyväksytty asemakaava nro 11613. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa kaksi asuinkerrostaloa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 3 800 k-m2. Lisäksi tontille saa rakentaa myymälä- ja liiketilaa enintään 600 k-m2. Myymälätilaa tulee rakentaa vähintään 300 k-m2. Asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m2 huoneistoalaa.

 

Tontilta on purettu aikaisemman yksikerroksisen ostoskeskuksen liike- ja myymälärakennukset. Tontti on osa Konalan Kolsarintien ja Vähäntuvantien molemmin puolin sijaitsevaa kerrostaloaluetta.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kaksi 4–6-kerroksista asuinrakennusta. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu 61,7 m2 huoneistoalaa. Rakennusten maan tasoon liittyvään kerrokseen tulee liike- ja myymälätilaa sekä autopaikkoja kellariin ja pihakannen alle.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan asuntojen keskipinta-alaa koskevasta vähimmäisvaatimuksesta.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (26.1.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että maankäyttö- ja asunto-ohjel­masta tekemänsä päätöksen yhteydessä valtuusto on edellyttänyt, että vapaarahoitteisten omistusasuntojen keskipinta-alan tulee olla 75 m2 huoneistoalaa. Korttelin 32013 asemakaavassa on asiaa koskeva määräys. Erityinen perustelu määräyksen käyttämiselle on, että Konalassa olemassa olevien kerrostalojen asuntojen keskipinta-ala on tällä hetkellä alle 50 m2 huoneistoalaa.

 

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.3.2009 merkinnyt edellä olevan lausunnon tiedoksi.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 6.4.2009 mennessä.

 

Kaj toteaa, että hakija ei ole lausunut mielipidettään asiasta.