HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

22 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

1.6.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Käytöstä poistuneen ajoneuvokaluston ja pelastuskaluston lahjoitukset sopimuspalokunnille

3

 

4

Projektipäällikön viran nimikkeen muuttaminen päätösvalmisteluyksikön päälliköksi

5

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksesta

6

 

2

25.5.2009 pöydälle pantu asia
Lausunto luonnoksesta seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi 2010-2014

11

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Paikallinen sopimus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteestä 12 poikkeavista perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista

17

 

2

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: Liikuntatilojen vuokrien määräytymisperusteet

19

 

3

Valtuutettu Tea Vikstedtin toivomusponsi: Kaupallisten, tonttisubvention piirissä olevien liikuntapaikkojen tilojen käyttöön osoittaminen

22

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kannanotto XXXX XXXX:n muistutukseen Vartiokylän liikenne- ym. alueiden sekä Mellunkylän kortteleiden nro 47050 ja 47051 ym. alueiden (mm. Myllypuron voimalaitorkortteli) asemakaava-asiassa nro 11810)

24

 

2

Eron myöntäminen rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston osastopäällikkö Kauko Juutiselle

28

 

3

Westpro cc Oy:n poikkeamishakemus

30

 

4

Redaktio Oy:n poikkeamishakemus

35

 

5

Helsingin seurakuntayhtymän poikkeamishakemus

38

 

6

25.5.2009 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Kalevankatu 21:n poikkeamishakemuksesta

43

 

7

18.5.2009 ja 25.5.2009 pöydälle pantu asia
Lausunto uudenmaan ympäristökeskukselle Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeellisuudesta (asianosaisen kuuleminen)

48

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kantolan (varalla Ojala) ja Pajamäen (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

KÄYTÖSTÄ POISTUNEEN AJONEUVOKALUSTON JA PELASTUSKALUSTON LAHJOITUKSET SOPIMUSPALOKUNNILLE

 

Khs 2009-817

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pelastuslautakunnan lahjoittamaan seuraavat neljä ajoneuvoa sekä pelastuskalustoa (liitteen mukaan) sopimuspalokunnille ehdolla, että luovutusasiakirjoihin liitetään ehto, jonka mukaan kaupunki ei vastaa luovutetun omaisuuden toimivuudesta, ominaisuuksista eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

 

-                                       pelastusauto Sisu SK 210 CK, vuosimalli 1990, rekisterinumero AFM-566 (huoltonumero A19), auton käypä arvo on n. 12 000 euroa, lahjoitetaan OULUNKYLÄN VPK:lle

 

-                                       pelastusauto Sisu SK 210 CK, vuosimalli 1992, rekisterinumero SJS-951 (huoltonumero A 20), auton käypä arvo on n. 13 000 euroa, lahjoitetaan MALMIN VPK:lle

 

-                                       pelastusauto Sisu SK 210 CK, vuosimalli 1990, rekisterinumero AFF-591 (huoltonumero A 27), auton käypä arvo on n. 12 000 euroa, lahjoitetaan LAUTTASAAREN VPK:lle

 

-                                       pelastusauto Sisu SK 210 CK, vuosimalli 1990, rekisterinumero AFI-867 (huoltonumero A 30), auton käypä arvo on n. 12 000 euroa, lahjoitetaan PAKINKYLÄN VPK:lle

 

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle, taloushallintopalvelulle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567

 

 

LIITE

Sopimuspalokunnille luovutettava kalusto

 

Pelastuslautakunta toteaa (31.3.2009), että pelastuslaitoksen pelastusautojen uudishankintojen yhteydessä käytäntönä on ollut antaa poistettava auto vaihdossa tai poistaa autot kaupungin yleisessä huutokaupassa mikäli on ollut kyseessä ns. korvaava hankinta.

 

Tästä käytännöstä poiketen on joitakin autoja luovutettu kaupungin sopimuspalokuntien käyttöön. Tällä menettelyllä on voitu turvata sopimuspalokunnilta edellytetty valmius. Näiden hälytyslaitteilla varustettujen ajoneuvojen käyttö sopimuspalokuntien valmiudessa on katsottu olevan tarkoituksenmukaisempaa kuin luovuttaa autot vaihdossa tai huutokaupassa.

 

Nyt poistettavien autojen tilalle on hankittu vuonna 2006-7
korvaushankintana vastaavia autoja.

 

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle päätösehdotuksessa eriteltyjen neljän ajoneuvon sekä pelastuskaluston (päätösehdotuksen liitteen mukaisesti) lahjoittamista sopimuspalokunnille.

 

Lahjoitettavien autojen käypä arvo on yhteensä n. 49 000 euroa ja
kaluston käypä arvo n. 9 000 euroa.

 

Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden lahjoitusohjeiden (Khs 30.5.2005) mukaan kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vastikkeettomasta tai alle käypää arvoa tapahtuvasta luovuttamisesta mikäli kerrallaan luovutettavan omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa.

 

 

 

 


4

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN PÄÄTÖSVALMISTELUYKSIKÖN PÄÄLLIKÖKSI

 

Khs 2009-1090

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee muuttaa hallintokeskuksen projektipäällikön viran (vakanssinumero 081013) nimikkeen päätösvalmisteluyksikön päälliköksi.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Pirjo Vartiainen).

 

Lisätiedot:
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin 310 64032

 

 

Kj toteaa, että vuoden 2008 alussa voimaan astuneen hallintopalvelut -osaston toimintasäännön mukaan osasto muodostuu virastopalveluyksiköstä, tietopalveluista, henkilöstö- ja talousyksiköstä sekä päätösvalmisteluyksiköstä. Yksiköiden päällikköinä toimivat virastopalvelupäällikkö, informaatikko, talous- ja henkilöstösuunnittelija sekä projektipäällikkö.

 

Päätösvalmisteluyksikön päällikkö toimii kaupunginvaltuuston sihteerinä, valmistelee asioita kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi sekä toimii 33 työntekijän esimiehenä. Nykyisen projektipäällikkö-nimikkeen taustalla on ollut eläkkeelle siirtymiseen liittyviä tehtäväjärjestelyjä. Nimike ei vastaa tehtävän sisältöä, minkä vuoksi se tulisi muuttaa.

 

Kj toteaa lisäksi, että päätösvalmisteluyksikön päällikkö -nimike kuvaa selkeämmin tehtävän sisältöä ja asemaa organisaatiossa. Nykyinen projektipäällikön nimike puolestaan viittaa erityiseen, tietyn aikajanan puitteissa päättyvään toimintaan, mistä yksiköiden päälliköiden tehtävissä ei ole kysymys.

 

Henkilöstökeskus toteaa (6.5.2009), että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

 

 

 

 


1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE EDITA PRIMA OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-951

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnan jatkamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Edita Prima Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Kuninkaantammen suunnittelualueella. Lainvoimaisessa osayleiskaavassa painolaitoksen etelä- ja itäpuolisille alueille on osoitettu kerrostalovaltaisia asuntoalueita.

 

Ympäristölupahakemuksen mukaan laitoksen aiheuttamaa melua pyritään vähentämään sijoittamalla melua aiheuttavia toimintoja sisätiloihin. Lupahakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on esitetty arvio melun vähentämistoimien toteuttamisen jälkeisestä melutilanteesta suunniteltujen asuintalojen julkisivuilla eri kerroskorkeuksissa.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että esitetyt toimenpiteet melupäästöjen vähentämiseksi saattavat olla riittämättömiä. Kaupunginhallitus katsookin, että päätöksessä tulee varautua siihen, että melua koskevia määräyksiä tarkistetaan tarvittaessa viimeistään siinä vaiheessa, kun uudet laitoksen läheisyyteen tehtävät asuinrakennukset valmistuvat. Koska kyseessä on uusi asuinalue, tulee lähtökohtana lupamääräyksiä harkittaessa olla se, että yöajan (klo 22-7) keskiäänitason (LAeq) lähimpien asuinrakennusten kohdalla on alle 45 dB.

 

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että melukysymyksestä tulee neuvotella toiminnanharjoittajan ja ympäristölupaviranomaisen kanssa ennen ympäristöluvan myöntämistä.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa sekä edellä esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

-    Toiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tulee pitää mahdollisimman pieninä. Laitteiden uusimisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet hankkia sellaisia painokoneita, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Hakijan tulee muutoinkin olla selvillä mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia haitallisia päästöjä.

 

-    Häiriötilanteista, joista aiheutuu merkittäviä päästöjä ympäristöön, tulee viipymättä ilmoittaa valvontaviranomaisille.

 

-       Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tulee vuosittain toimittaa tiedot vähintäänkin seuraavista seikoista: tiedot laitoksen tuotannosta, syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, sekä tiedot päästöistä ilmaan, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (17.4.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 22.5.2009 mennessä.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 3.6.2009 saakka.

 

Edita Prima Oy on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnan jatkamista. Toiminta on alkanut vuonna 1975. Ympäristölautakunta on myöntänyt toiminalle ympäristöluvan 28.10.1996 § 309.

 

Tuotantolaitos sijaitsee osoitteessa Hakuninmaantie 2 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) kaavoitetulla tontilla. Alueen asemakaavamuutos on vireillä. Kuninkaantammen osayleiskaavassa painolaitoksen toiminta-alue on merkitty työpaikka-alueeksi ja osin katualueeksi sekä asuinalueeksi. Painolaitoksen työpaikka-alueen pohjoiskulmassa on ohjeellinen varaus tekniselle huollolle. Tuotantolaitos sijaitsee kokonaisuudessaan osayleiskaavassa määritellyllä työpaikka-alueella. Kuninkaantammen keskustan asemakaavaluonnos on tarkoitus laatia vuoden 2009 aikana.

 

Tuotantolaitoksessa valmistetaan erilaisia painotuotteita (mm. kirjoja, lehtiä, esitteitä) ja tuotetaan näihin liittyviä palveluja. Käytössä on sekä offset- että digitaalipainotekniikkaa. Laitoksella käytetään vuosittain paperia n. 8 600 tonnia, painovärejä n. 50 tonnia ja liuottimia yli 50 tonnia. Laitos toimii neljässä vuorossa maanantai-aamusta perjantai-iltaan, viikonloppuisin 12 h/vrk. Työntekijöitä laitoksella on noin 400. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästö ilmaan on arviolta 50 t/a (tonnia vuodessa). Jätevedet johdetaan pääsääntöisesti viemäriverkkoon ja osa toimitetaan ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi. Jätteitä muodostuu keskimäärin 2 200 t/a jätepaperia, 52 t/a pahvia, 52 t/a metallijätettä ja 100 t/a ongelmajätteitä. Jätteiden kierrätys- ja hyödyntämisaste on n. 90 %, loput jätteistä toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

 

Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutui vuonna 2007 runsas 64 tonnia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä. Merkittävimpiä jätejakeita vuonna 2007 olivat keräyspaperi sekä energiajäte. Jätteistä kierrätettiin noin 90 %. Eniten ongelmajätejakeita syntyi liuotinpitoisesta painovärijätteestä. Ongelmajätteet toimitettiin ongelmajätekäsittelyyn.

 

Melua aiheutuu erilaisista katolla olevista ilmanvaihtopuhaltimista sekä jätepaperin keräysjärjestelmään kuuluvista puhaltimista. Materiaalikuljetukset tapahtuvat arkisin klo 7-17 ja aiheuttavat alle 10 rekkakäyntiä päivässä. Valmiiden tuotteiden jakelu tapahtuu arkisin klo 8-18 ja aiheuttaa alle 50 käyntiä päivässä. Melun leviämistä on arvioitu nykytilanteessa sekä tulevassa tilanteessa, jossa ns. reunanauhapuhaltimet siirretään uuden jätepaperin keräysaseman sisään, mikä vaimentaa niiden aiheuttaman melun käytännössä kokonaan. Tilanteessa, jossa kaikki melulähteet (liikennettä lukuun ottamatta) ovat toiminnassa ja reunanauhapuhaltimet on siirretty sisätiloihin, korkein laskennallinen melutaso (LAeq) suunnitellulla asuinalueella on 54 dB.

 

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

 

Laitoksen toimintaan liittyvät merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja ympäristövaikutukset arvioidaan vuosittain. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma ja toimintaa koskee räjähdyssuojausasiakirja.

 

Ympäristölautakunta puoltaa (12.5.2009) Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat seikat.

 

Toiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Laitteiden uusimisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet hankkia sellaisia painokoneita, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Hakijan on oltava muutenkin selvillä mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia haitallisia päästöjä.

 

Laitoksen läheisyyteen ollaan osayleiskaavan mukaisesti kaavoittamassa uutta asuinaluetta. Sen vuoksi on mahdollista, että esitetyt toimenpiteet melupäästöjen vähentämiseksi (uuden jätepaperiaseman rakentaminen) eivät ole riittäviä. Päätöksessä tulee varautua siihen, että melua koskevia määräyksiä tarkistetaan tarvittaessa viimeistään siinä vaiheessa kun uudet laitoksen läheisyyteen tehtävät asuinrakennukset valmistuvat. Koska kyseessä on uusi asuinalue, tulisi lähtökohtana lupamääräyksiä harkittaessa olla se, että yöajan (klo 22-7) keskiäänitason (LAeq) lähimpien asuinrakennusten kohdalla on alle 45 dB.

 

Häiriötilanteista, joista aiheutuu merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on vuosittain raportoitava vähintään tiedot laitoksen tuotannosta, syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, tiedot päästöistä ilmaan, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa (15.4.2009) tuoda esiin, että Kuninkaantammen kaavasuunnittelun yhteydessä on tehty hyvää yhteistyötä Edita Prima Oy:n kanssa. Osayleiskaavassa on turvattu painolaitoksen toimintaedellytykset alueella. Lisäksi painolaitos on aktiivisesti itse osallistunut läheisten, omistamiensa alueiden suunnitteluun ja toteuttamisen mahdollistamiseen. Asemakaavan laadinnan yhteydessä yhtenä kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on painolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen ja alueen suunnittelu yhteistyössä painolaitoksen kanssa.

 

Ympäristölupahakemuksessaan painolaitos esittää, kuinka laitoksen aiheuttamaa melua pyritään vähentämään sijoittamalla melua aiheuttavia toimintoja (hylkypaperin käsittely) sisätiloihin. Lainvoimaisessa osayleiskaavassa painolaitoksen etelä- ja itäpuolisille alueille on osoitettu kerrostalovaltaisia asuntoalueita. Lupahakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on esitetty arvio melun vähentämistoimien toteuttamisen jälkeisestä melutilanteesta suunniteltujen asuintalojen julkisivuilla eri kerroskorkeuksissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää huolensa tulevan lupapäätöksen melua koskevasta määräyksestä. Usein käytetty sitova lupaehto ”toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melutason ulko-ohjearvoja lähimmän häiriintyvän kohteen julkisivulla” ei tule meluselvityksen arvion mukaan täyttymään. Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan läheiset asuinkerrostalot voidaan kuitenkin suunnitella ja toteuttaa siten, että asuntojen sisätiloissa ja oleskelualueilla alitetaan melutason ohjearvot. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittääkin, että melua koskevia lupaehtoja määritettäessä otettaisiin edellä esitetty huomioon. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että sillä on tarkoitus järjestää asiaa koskeva neuvottelu toiminnanharjoittajan ja ympäristölupaviranomaisen kanssa lähitulevaisuudessa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Edita Prima Oy:n painolaitokselle. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa kuitenkin, että melukysymyksestä tulee neuvotella ennen ympäristöluvan myöntämistä.

 

 

 

 


2

25.5.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LUONNOKSESTA SEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAKSI 2010-2014

 

Khs 2009-499

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa luonnoksesta seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi 2010 – 2014 YTV:lle seuraavan lausunnon:

 

Luonnoksessa seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi 2010 – 2014 esitetään vuodelle 2010 Jokerilinjalle 550 ruuhka-ajan apulinja 550B välille Itäkeskus – Leppävaara ja Helsingin sisäisen linjan 54, Itäkeskus – Malmi – Pitäjänmäki, viikonloppuliikenteen, linja 54B, päätepysäkin siirtämistä Valimosta Leppävaaraan. Muutoksilla tehostetaan seudullista poikittaisliikennettä. Linjalla 550B saadaan tarjonnanlisäystä Jokerilinjan ruuhkaisimmalle reittiosalle ja linjan 54B muutoksella mahdollistetaan akselilla (Itäkeskus –) Malmi – Leppävaara arjen lisäksi viikonloppuliikenne.

 

Luoteis-Helsingissä esitetään myös Helsingin suunnitelmissa olevan Jokeri 2:n (suunnitelmassa linja 570) toteuttaminen vuonna 2012, Helsingin sisäisen linjan 45, Kamppi – Malminkartano, jatkaminen Honkasuon kautta Myyrmäkeen linjana 309 sekä Helsingin sisäisten linjojen 43, Elielinaukio – Kannelmäki – Hakuninmaa, ja 47, Kamppi – Hakuninmaa, jatkaminen Kuninkaantammen kautta Vantaalle Silvolaan. Muutokset ovat perusteltuja parantaessaan raja-alueiden yhteyksiä Myyrmäkeen ja turvatessaan uusien alueiden joukkoliikenneyhteydet.

 

Linjasta 309 (nykyinen Helsingin sisäinen linja 45) tulee esitetyssä muodossaan kuitenkin hyvin pitkä ja mutkikas. Tämän välttämiseksi tulisi harkita linjan 45 säilyttämistä nykyisellään ja Honkasuon alueen liikenteen hoitamista jonkun Myyrmäkeen päättyvän Vantaan liityntälinjan jatkamista Myyrmäestä Honkasuolle. Muutoksella vapautettaisiin sekä Myyrmäen aseman laiturikapasiteettia että yleisimminkin Myyrmäen laiturikapasiteettia esimerkiksi seudullisena runkolinjana toimivan Jokeri 2 -linjan palvelemiseksi.

 

Pohjois-Helsingissä esitetään Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki, jatkamista linjana 577 Tikkurilaan ja linjan 74, Hakaniemi – Sepänmäki – Tapanila – Puistola, jatkamista linjan 714 Porttipuiston työpaikka-alueelle. Linjan 577 mukanaan tuoma yhteys Tikkurilaan on paljon toivottu ja sisältyy myös Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmaan. Yhteys on perusteltu. Jatkossa tulee kuitenkin harkita linjan päättämistä Malmille. Malmi on tärkeä vaihto- ja työpaikka-alue, jonne päättäminen parantaisi myös linjan luotettavuutta aikataulujen suhteen. Linjan 74 jatkamisella saataneen linjalle uusia matkustajia, jotka puolestaan sitten mahdollistaisivat nykyisten suhteellisen pitkien vuorovälien (ruuhka 20 min ja päivä 30 min) lyhentämisen.

 

Suunnitelman mukaan tullaan em. seutulinjan 714, Hakaniemi – Sepänmäki – Tapanila – Puistola – Porttipuisto, seutulinjan 731, Helsinki – Kulomäki, ja seutulinjan 738, Helsinki – Ahjo – Kerava – Mattilanpuisto, päätepysäkit Helsingissä siirtämään Kalasataman metroasemalle. Tällä tavoin tullaan välttämään osin rinnakkaista palvelua junaliikenteen kanssa, parantamaan vaihtoyhteyksiä metroon ja helpottamaan Rautatientorin terminaalin ruuhkia erityisesti linjojen 731 ja 738 osalta. Esitetyn muutoksen jälkeenkin jää Kalasataman metroasemalle laituritilaa Helsingin sisäiselle liikenteelle, kuten poikittaislinjalle 56, Kalasatama – Metsälä – Kannelmäki, ja muulle seudulliselle tai Helsingin sisäiselle liikenteelle. Jatkossa tuleekin tutkia mahdollisuuksia päättää yhä useampi seudullinen linja Kalasataman metroasemalle.

 

Vuosaaren sataman kasvavaa liikennetarvetta varten esitetään suunnitelmassa uutta linjaa 562, Vuosaaren satama – Mellunmäki – Tikkurila, joka muodostettaisiin jatkamalla Vantaan sisäinen linja 62, Mellunmäki – Tikkurila, Mellunmäestä Vuosaaren satamaan. Tämä, yhdessä Helsingin sisäisten linjojen 90A, Rautatientori – Vuosaaren satama, ja 90B, Vuosaari (M) – Vuosaaren satama, kanssa parantaa Vuosaaren sataman saavutettavuutta eri puolilta seutua, samoin seutulinjan 519, Itäkeskus – Malmi – Lentoasema, joidenkin lähtöjen ulottaminen (jo kesällä 2009) Vuosaaren satamaan.

 

Joukkoliikennesuunnitelmassa esitettyjen muutosten arviointi ja tarkempi suunnittelu tehdään vuosittaisten liikennöintisuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Lausunnolla oleva joukkoliikennesuunnitelma on tehty taloudellisesti hyvänä aikana. Asioita joudutaan nyt arvioimaan mahdollisesti uudelleen erityisesti suunnitelman ensimmäisten vuosien 2010 ja 2011 osalta. Uudelleenarvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös pidemmän aikavälin tarkastelu niin, että ei tarpeettomasti heikennetä joukkoliikenteen asemaa pidemmällä tähtäimellä.

 

HKL:n ja YTV:n joukkoliikennetoimintojen vuoden 2010 alusta tapahtuvan yhdistymisen jälkeen tullaan myös tarkastelemaan perusteellisemmin Helsingin sisäisen liikenteen ja muun seudun joukkoliikenteen integrointimahdollisuuksia.

 


Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote HKL -liikelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

YTV:n lausuntopyyntö 27.2.2009

 

Liite 2

Tiivistelmä suunnitelmaluonnoksesta

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV pyytää (27.2.2009) lausuntoa luonnoksesta seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi 2010 – 2014. lausuntoa pyydetään 12.6.2009 mennessä.

 

./.                   YTV:n lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja tiivistelmä suunnitelmaluonnoksesta on liitteenä 2. Suunnitelmaluonnos on luettavissa internetissä osoitteessa www.ytv.fi/seudunjoukkoliikenne. Sivustolta löytyy myös suunnitelmaluonnosta esittelevä kalvosarja ja suunnitelmasta tehdyn Hyppää kyytiin –lehden sähköinen versio.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

HKL -liikelaitoksen johtokunta toteaa (16.4.2009) seuraavaa:

 

Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010 – 2014 keskittyy ennen muuta Espoon, Kauniaisten ja Keravan linjastosuunnitteluun sekä Vantaan poikittaislinjojen käsittelyyn. Helsingin sisäistä liikennettä käsitellään suunnitelmassa kaupunkien, lähinnä Vantaan suunnan raja-alueiden osalta. Helsingin sisäisen liikenteen ja muun seudun joukkoliikenteen nykyistä laajempia integrointimahdollisuuksia tullaan tarkastelemaan perusteellisemmin HKL:n ja YTV:n joukkoliikennetoimintojen yhdistymisen jälkeen vuonna 2010.

 

Johtokunnan lausunnossa keskitytään Helsingin sisäistä linjastoa ja Helsinkiä koskeviin esityksiin. Lausunnossa ei ole käsitelty lainkaan päivitettyä suunnitteluohjetta, koska toimintojen yhdistymisen jälkeen tullaan sen ja HKL:n suunnitteluohjeen (Joukkoliikenteen suunnitteluohje Helsingissä) pohjalta tekemään koko seutua koskeva suunnitteluohje.

 

Vuodelle 2010 esitetään Jokerilinjalle 550 ruuhka-ajan apulinja 550B välille Itäkeskus – Leppävaara ja Helsingin sisäisen linjan 54, Itäkeskus – Malmi – Pitäjänmäki, viikonloppuliikenteen, linja 54B, päätepysäkin siirtämistä Valimosta Leppävaaraan. Muutoksilla tehostetaan seudullista poikittaisliikennettä. Linjalla 550B saadaan tarjonnanlisäystä Jokerilinjan ruuhkaisimmalle reittiosalle ja linjan 54B muutoksella mahdollistetaan akselilla (Itäkeskus –) Malmi – Leppävaara arjen lisäksi viikonloppuliikenne.

 

Luoteis-Helsingissä esitetään myös Helsingin suunnitelmissa olevan Jokeri 2:n (suunnitelmassa linja 570) toteuttaminen vuonna 2012, Helsingin sisäisen linjan 45, Kamppi – Malminkartano, jatkaminen Honkasuon kautta Myyrmäkeen linjana 309 sekä Helsingin sisäisten linjojen 43, Elielinaukio – Kannelmäki – Hakuninmaa, ja 47, Kamppi – Hakuninmaa, jatkaminen Kuninkaantammen kautta Vantaalle Silvolaan. Muutokset ovat perusteltuja parantaessaan raja-alueiden yhteyksiä Myyrmäkeen ja turvatessaan uusien alueiden joukkoliikenneyhteydet.

 

Linjasta 309 (nykyinen Helsingin sisäinen linja 45) tulee esitetyssä muodossaan kuitenkin hyvin pitkä ja mutkikas. Tämän välttämiseksi tulisi harkita linjan 45 säilyttämistä nykyisellään ja Honkasuon alueen liikenteen hoitamista jonkun Myyrmäkeen päättyvän Vantaan liityntälinjan jatkamista Myyrmäestä Honkasuolle. Muutoksella vapautettaisiin sekä Myyrmäen aseman laiturikapasiteettia että yleisimminkin Myyrmäen laiturikapasiteettia esimerkiksi seudullisena runkolinjana toimivan Jokeri 2 -linjan palvelemiseksi.

 

Pohjois-Helsingissä esitetään Helsingin sisäisen linjan 77A, Jakomäki – Malmi – Siltamäki, jatkamista linjana 577 Tikkurilaan ja linjan 74, Hakaniemi – Sepänmäki – Tapanila – Puistola, jatkamista linjan 714 Porttipuiston työpaikka-alueelle. Linjan 577 mukanaan tuoma yhteys Tikkurilaan on paljon toivottu ja sisältyy myös Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmaan. Yhteys on perusteltu. Jatkossa tulee kuitenkin harkita linjan päättämistä Malmille. Malmi on tärkeä vaihto- ja työpaikka-alue, jonne päättäminen parantaisi myös linjan luotettavuutta aikataulujen suhteen. Linjan 74 jatkamisella saataneen linjalle uusia matkustajia, jotka puolestaan sitten mahdollistaisivat nykyisten suhteellisen pitkien vuorovälien (ruuhka 20 min ja päivä 30 min) lyhentämisen.

 

Suunnitelman mukaan tullaan em. seutulinjan 714, Hakaniemi – Sepänmäki – Tapanila – Puistola – Porttipuisto, seutulinjan 731, Helsinki – Kulomäki, ja seutulinjan 738, Helsinki – Ahjo – Kerava – Mattilanpuisto, päätepysäkit Helsingissä siirtämään Kalasataman metroasemalle. Tällä tavoin tullaan välttämään osin rinnakkaista palvelua junaliikenteen kanssa, parantamaan vaihtoyhteyksiä metroon ja helpottamaan Rautatientorin terminaalin ruuhkia erityisesti linjojen 731 ja 738 osalta. Esitetyn muutoksen jälkeenkin jää Kalasataman metroasemalle laituritilaa Helsingin sisäiselle liikenteelle, kuten poikittaislinjalle 56, Kalasatama – Metsälä – Kannelmäki, ja muulle seudulliselle tai Helsingin sisäiselle liikenteelle. Jatkossa tuleekin tutkia mahdollisuuksia päättää yhä useampi seudullinen linja Kalasataman metroasemalle.

 

Vuosaaren sataman kasvavaa liikennetarvetta varten esitetään suunnitelmassa uutta linjaa 562, Vuosaaren satama – Mellunmäki – Tikkurila, joka muodostettaisiin jatkamalla Vantaan sisäinen linja 62, Mellunmäki – Tikkurila, Mellunmäestä Vuosaaren satamaan. Tämä, yhdessä Helsingin sisäisten linjojen 90A, Rautatientori – Vuosaaren satama, ja 90B, Vuosaari (M) – Vuosaaren satama, sekä osan seutulinjan 519, Itäkeskus – Malmi – Lentoasema, lähdöistä ulottaminen (jo kesällä 2009) Vuosaaren satamaan, parantaa Vuosaaren sataman saavutettavuutta eri puolilta seutua.   

 

Joukkoliikennesuunnitelmassa esitettyjen muutosten arviointi ja tarkempi suunnittelu tehdään vuosittaisten liikennöintisuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Lausunnolla oleva joukkoliikennesuunnitelma on tehty taloudellisesti hyvänä aikana. Asioita joudutaan nyt arvioimaan mahdollisesti uudelleen erityisesti ensimmäisten vuosien (2010 ja 2011) osalta. Uudelleenarvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös pidemmän aikavälin tarkastelu niin, että ei tarpeettomasti heikennetä joukkoliikenteen asemaa pidemmällä tähtäimellä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (5.5.2009) seuraavaa:

 

Seudun joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena on hyvin palveleva, yhtenäinen ja tehokas joukkoliikennejärjestelmä pääkaupunkiseudulla ennen Länsimetron, Kehäradan ja Espoon kaupunkiradan jatkeen toteuttamista. Seudullisia ja kuntien sisäisiä poikittaisyhteyksiä kehitetään ja parannetaan joukkoliikenneyhteyksiä kasvavilla ja kehittyvillä asuin- ja työpaikka-alueilla.

 

Joukkoliikennesuunnitelmakaudella 2010–2014 parannetaan seudullisia poikittaisyhteyksiä. Joukkoliikennekaudeksi esitetään myös muutoksia hiljaisen ajan liikennöintiperiaatteisiin. Muutosten myötä hiljaisen ajan liikennöintiaika olisi nykyistä laajempi ja linjat palvelisivat normaaleja päiväreittejä laajempia alueita.

 

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo HKL-liikelaitoksen johtokunnan lausuntoon viitaten, että joukkoliikennesuunnitelmassa kaavaillut muutokset on laadittu taloudellisesti hyvänä aikana ennen vuoden 2008 loppupuolella tulleita talousuutisia. Joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksessa esitettyjä muutoksia joudutaan mahdollisesti arvioimaan uudelleen erityisesti suunnitelman ensimmäisten vuosien osalta. Tässä uudelleenarvioinnissa on huomioitava myös pidemmän aikavälin kehitys, ettei joukkoliikenteen asemaa heikennettä nyt tehtävillä ratkaisuilla. HKL:n ja YTV:n joukkoliikennetoimintojen vuoden 2010 alusta tapahtuvan yhdistymisen jälkeen tullaan myös tarkastelemaan perusteellisemmin Helsingin sisäisen liikenteen ja muun seudun joukkoliikenteen integrointimahdollisuuksia.

 

Ryj toteaa, että seudun joukkoliikennesuunnitelma on YTV-lakiin ja YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien väliseen joukkoliikenteen yhteistyösopimukseen perustuva useamman vuoden ajanjaksolle laadittava joukkoliikenteen palvelutasoa koskeva suunnitelma. Luonnos seudun joukkoliikennesuunnitelmaksi 2010 – 2014 sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja palvelutasosuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueilla vuosina 2010 – 2014. Helsingin sisäistä liikennettä käsitellään suunnitelmassa kaupunkien raja-alueiden osalta. Vantaan osalta suunnitelma sisältää ehdotuksia poikittaisyhteyksien kehittämiseksi. Ajallisesti suunnitelma ulottuu Länsimetron ja Kehäradan valmistumiseen.

 

Linjastosuunnitelmien lisäksi raportti sisältää päivitetyn joukkoliikenteen suunnitteluohjeen. Suunnitteluohjeessa määritetään erityyppisillä yhteysväleillä vaadittava joukkoliikenteen palvelutaso. Keskeisimmät ohjeessa määritetyt palvelutason osatekijät ovat liikennöintiaika, vuoroväli ja kävelyetäisyys.

 

Suunnitelma on tehty yhteistyössä YTV:n sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa.

 

Suunnitelma viimeistellään lausuntojen ja palautteiden perusteella ja viimeistelty suunnitelma hyväksytään YTV:n hallituksessa syksyllä 2009.

 

 

 

 


1

PAIKALLINEN SOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEESTÄ 12 POIKKEAVISTA PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA

 

Khs 2009-1176

 

                                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) liitteestä 12 poikkeavista perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle                    

 

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

 

 

LIITTEET

Liite 1

Neuvottelupöytäkirja

 

Liite 2

Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

 

Sosiaaliviraston perhepäivähoitajien ja kolmiperhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot määräytyivät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja paikallisen soveltamisohjeen mukaisesti vuoteen 2005 asti. Palvelussuhteen ehtoja koskevat sopimusmääräykset uusittiin 1.8.2005 alkaen ja sen jälkeen niistä poikkeaminen oli mahdollista vain paikallisella sopimuksella. Vuonna 2005 käydyissä neuvotteluissa todettiin, että työnantajan tarkoituksena oli ottaa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset käyttöön myöhemmin myös Helsingissä.

 

Sj toteaa, että Helsingissä on edelleen tarkoituksenmukaista sopia paikallisesti eräistä poikkeuksista kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Poikkeustarpeet johtuvat siitä, että työsuhteen keskeisistä ehdoista on sovittu aikaisemmissa paikallisissa soveltamisohjeissa ja sopimuksissa valtakunnallisista sopimuksista eroavalla tavalla. Nämä palvelussuhteen ehdot on syytä pitää edelleen voimassa, jotta perhepäivähoidon ja kolmiperhepäivähoidon hyvä taso ja laajuus voidaan turvata. Henkilöstökeskus on neuvotellut näitä poikkeuksia koskevasta paikallisesta sopimuksesta pääsopijajärjestöjen ja Tehy ry:n kanssa ja neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys.

 

KVTES:sta tehtävät poikkeukset koskevat palkan määräytymistä, lapsen hoidossa tapahtuvien tilapäisten muutosten vaikutusta palkkaan, ylityökorvauksia ja hoitajalle myönnettävää tilapäistä hoitovapaata. Paikallisessa sopimuksessa ehdotettavat palvelussuhteen ehdot eivät eroa nykyisestä käytännöstä eivätkä siten aiheuta lisäkustannuksia kaupungille.

 

./.                   Neuvottelutulos sekä ehdotus paikalliseksi sopimukseksi on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

 

 

 


2

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: LIIKUNTATILOJEN VUOKRIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET

 

Khs 2009-89

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.1.2009 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Yrjö Hakaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.1.2009 Salmisaaren tontin 20786/5 vuokraamisen ja vuokrasopimuksen tekemisen Kiinteistö Oy Salmisaaren liikuntakeskuksen kanssa (asia 10) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen erilaisten liikuntatilojen vuokrien määräytymisperusteista ottaen huomioon muun muassa erot mm. koulujen, urheilujärjestöjen ja kaupallisten yritysten toiminnan luonteesta." (Yrjö Hakanen, äänin 50-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Liikuntalautakunta toteaa (21.4.2009), että liikuntatoimen tilojensa käytöstä perimien hintojen ensisijainen määräytymisperuste on kaupunginvaltuuston liikuntatoimelle asettama tulojen keräystavoite. Hinnat määritellään vuosittain perustuen edellä mainittuun velvoitteeseen, eri käyttäjäryhmien hinnoitteluperusteet huomioiden. Kullekin tarjottavalle palvelulle ja tuotteelle määritellään vuosittain perushinta (100 %), joka on lähtökohta eri asiakas- ja käyttäjäryhmien hintojen määräytymiseen.

 

Liikuntavirasto vuokraa tilat käyttöönsä kiinteistövirastolta sisäisen vuokrauksen menettelyllä. Tarkoitusta varten kaupunginvaltuusto osoittaa liikuntavirastolle vuosittain määrärahan, jolla liikuntavirasto tilat kiinteistövirastolta vuokralle hankkii. Muita tilan käytöstä perittävään hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat aukioloajoista ja käyttöasteesta riippuvaiset käyttötalousmenot, henkilöstökulut ja muut muuttuvat kulut. Näihin kohdistuvat paineet näkyvät kustannusten noustessa tai määrärahojen supistuessa yleensä aukioloaikojen lyhennyksinä tai kokonaisen liikuntakohteen sulkemisena ja poistumisena liikuntaviraston tarjonnasta.

 

Liikuntaviraston pääasiallinen asiakasryhmä on helsinkiläiset avustettavat liikuntaseurat, joille liikuntatoimi osoittaa hallinnoimiaan tiloja käyttöön pääasiassa maksutta. Maksuja peritään silloin, kun tilan käyttö on muuta kuin säännöllistä ohjattua kausiharjoitustoimintaa, esim. kilpailuja, tapahtumia ja muuta vastaavaa.

 

Muilta kuin avustettavilta liikuntajärjestöiltä liikuntavirasto perii tilojen käytöstä nk. järjestöhinnan, joka on puolet tilan em. perushinnasta. Näin ollen myös muut liikuntajärjestöt (mm. kansalliset lajiliitot sekä liikunnan ja urheilun helsinkiläiset piiri- ja aluejärjestöt) saavat toiminnalleen tukea tässä muodossa.

 

Liikuntavirasto perii kouluilta ja oppilaitoksilta niille varattuun käyttöön osoitetuista tiloista maksun, joka on tilan perushinta vähennettynä arvonlisäverolla. Virasto on kuitenkin vapauttanut helsinkiläiset päiväkodit ja peruskoulut sisäliikuntatilojen (pois lukien uimahallit ja maauimalat) maksuista silloin, kun tilaa ei erikseen varata vain yhden koulun käyttöön. Näin ollen mm. koulujen liikuntatuntien pitäminen on liikuntaviraston tiloissa pääsääntöisesti maksutonta ja siten liikuntaviraston tukijärjestelmän piirissä.

 

Yksityisiltä kuntalaisilta ja yrityksiltä peritään tilojen käytöstä perushinta silloin, kun tilan varaaja ja käyttäjä on helsinkiläinen ja tilan käyttötarkoitus ei ole kaupallinen.

 

Muualta kuin Helsingistä olevilta käyttäjiltä peritään tilojen käytöstä kaksinkertainen hinta, tämä periaate pätee myös muualta oleville liikuntajärjestöille sekä kouluille ja oppilaitoksille.

 

Mikäli tilaa käytetään kaupalliseen tarkoitukseen (suljettu tilaisuus, jossa peritään pääsymaksua), peritään tilan käytöstä hinta kaksinkertaiseksi korotettuna huomioiden aiemmat alennukset ja korotukset käyttäjäryhmän luonteeseen. Esimerkiksi muualta kuin Helsingistä kotoisin oleva yritys maksaa vuokran nelinkertaisena järjestäessään suljetun pääsymaksullisen tilaisuuden liikuntaviraston tiloissa verrattuna helsinkiläiseen liikuntaseuraan sen järjestäessä vastaavan tapahtuman samassa tilassa.

 

 

 

 


3

VALTUUTETTU TEA VIKSTEDTIN TOIVOMUSPONSI: KAUPALLISTEN, TONTTISUBVENTION PIIRISSÄ OLEVIEN LIIKUNTAPAIKKOJEN TILOJEN KÄYTTÖÖN OSOITTAMINEN

 

Khs 2009-90

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.1.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tea Vikstedt) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tea Vikstedtille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.1.2009 Salmisaaren tontin 20786/5 vuokraamisen ja vuokrasopimuksen tekemisen Kiinteistö Oy Salmisaaren liikuntakeskuksen kanssa (asia 10) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tutkii mahdollisuudet järjestää liikuntaseuroille tiloja myös kaupallisista liikuntatiloista, joita kaupunki subventoi tonttivuokrien alennuksilla." (Tea Vikstedt, äänin 74-1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Liikuntalautakunta toteaa (21.4.2009), että Helsingissä on puutetta liikuntatiloista, erityisesti sisäliikuntaloista eikä kaupungin oma tarjonta ole riittänyt kattamaan edellä mainittua tilatarvetta kokonaisuudessaan. Tätä vajetta täyttämään on kaupunkiin syntynyt yksityistä, kaupallisin perustein toimivaa liikuntapaikkatarjontaa. Kaupunki mahdollistaa edellä mainittua kaupallista liikuntatilatarjontaa mm. tarjoamalla syntyville hankkeille tontteja subventoidulla vuokralla, nykyisin subventio on 50 % kiinteistöviraston liikuntavirastolta perimästä vuokrasta. Näin ollen liikuntapaikan rakentaja maksaa tontistaan pääsääntöisesti vuokraa liikuntavirastolle vain puolet liikuntaviraston kiinteistövirastolle maksamasta sisäisestä vuokrasta.

 

Edellisen lisäksi kaupunki tukee liikuntapaikkarakentamista edullisella lainalla, jonka määrä voi olla enintään 40 % hankkeen koko kustannusarviosta.

 

Näiden lisäksi liikuntavirasto tukee yksityisissä liikuntapaikoissa toimivia helsinkiläisiä liikuntajärjestöjä vuokra-avustuksella. Tällä avustuksella liikuntavirasto maksaa järjestölle tukea taannehtivasti sen liikuntapaikan käytöstä maksamista vuokrista. Tuen määrä on ollut n. 60 % tasoa liikuntapaikan hyväksyttävistä vuokramenoista.

 

Edellä esitetty tuki- ja subventiomalli on ollut tehokas tapa luoda Helsinkiin uutta liikuntapaikkatarjontaa ilman kaupungin omaa suoraa panosta. Helsinkiläiset liikuntajärjestöt ja muut käyttäjäryhmät ovat saaneet käyttöönsä ajanmukaisia ja varustelutasoltaan moderneja liikuntapaikkoja kattamaan kaupungin liikuntakonsernin tarjonnan jättämiä aukkoja. Myös uusien lajien nopeaan muutostarpeeseen on voitu vastata joustavammin kuin kaupungin oman liikuntapaikkarakentamisen keinoin.

 

Helsingissä ei ole ollut tarvetta velvoittaa kaupallisten, kaupungin subvention ja muiden tukien piirissä toimivia liikuntapaikkatarjoajia osoittamaan tiloista erillisiä kiintiöitä helsinkiläisten liikuntaseurojen käyttöön. Helsinkiläiset liikuntaseurat ovat kyseisten liikuntakohteiden avainasiakasryhmiä liikuttaessaan yli 100 000 säännöllistä liikunnan harrastajaa vuosittain.

 

Liikuntaviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan helsinkiläiset liikuntaseurat saavat hyvin käyttöönsä vuoroja myös kaupallisin perustein toimivista liikuntapaikoista. Liikuntavirastossa ei ole nähtävissä tarvetta erikseen järjestää liikuntavuoroja ponnessa viitatulla tavalla tonttisubvention piirissä olevista, kaupallisin perustein toimivista yksityisistä liikuntapaikoista.

 

 

 

 


1

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN VARTIOKYLÄN LIIKENNE- YM. ALUEIDEN SEKÄ MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47050 JA 47051 YM. ALUEIDEN (MM. MYLLYPURON VOIMALAITORKORTTELI) ASEMAKAAVA-ASIASSA NRO 11810)

 

Khs 2008-2325

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuun­nittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vas­tauk­sen kau­pun­gin perusteltuna kannanottona muistutuk­seen. 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutus (Myllypuron voimalaitoskorttelin ja Myllypuron keskuksen itäosan ym. alueiden asemakaavan muutosehdotus nro 11810

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään 

 

Asemakaavan muutos mahdollistaa Yleiskaava 2002:n mukaisen pientalovaltaisen asuntorakentamisen Kehä I:n itäpuolelle Myllypuron entisen voimalaitoksen tontille ja Lallukantien–Ranckenintien ympäristöön.

 

Kehä I:n ja Kontulantien viereen on kaavassa osoitettu neljä- ja viisikerroksista terassitalorakentamista ja toimitiloja. Muilta osin alueelle on suunniteltu pientaloja. Kehä I:tä lähinnä olevassa rakentamisessa on otettu huomioon liikenteen haittavaikutukset.

 

Asuntorakennusoikeus on yhteensä 65 375 k-m2. Tästä rivitalojen tai yhtiömuotoisten erillistalojen rakennusoikeus on noin kolmasosa ja omakotitalojen rakennusoikeus lähes kolmasosa. Omakotitontteja on 115. Toi­mi­tilatontin ra­ken­nus­oikeus pysäköintilaitoksineen on 14 000 k‑m2.

 

Voimalaitostontilla toimisto- ja varastokäytössä oleva entinen kivihiilivoimala sekä käytössä olevat huippulämpökeskus ja sähköasema säilyvät. Voimalaitosrakennus voi säilyä Helsingin Energian käytössä tai se on mahdollista muuttaa monipuoliseen työpaikka- ja kulttuurikäyttöön.

 

Huippulämpökeskuksen ja sähköaseman toiminta säilyy nykyisellä paikalla. Öljysäiliöt siirretään korttelin keskiosasta lämpökeskuksen eteläpuolelle osittain maan alle. Tältä osin voimalaitoskorttelia on laajennettu etelään. Ajoyhteys polttoaineen kuljetuksia varten järjestetään Lallukantien suunnasta.

 

Mustapuronpuisto säilyy pääosin puistona kaavatyön aikana laaditun maisemasuunnitelman mukaisesti. Soraharjuntien ja Lallukantien ris­teyksessä sijaitseva avokytkinasema siirretään ja korvataan sähköasemarakennuksella.

 

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

 

XXXX XXXX toteaa (15.12.2008) mm., että hän esittää muistutuksen Soraharjuntien asukkaiden puolesta. Muistutuksessa vastustetaan Soraharjuntien muuttamista kokoojakaduksi ja liikenteen ohjaamis­ta kohteena olevalta kaava-alueelta Vartiokylän kaava-alueella olevalle Soraharjuntielle. Päätösesityksessä on lautakunta muuttanut Soraharjuntien luonteeltaan ilman rakenteellisia muutoksia kokoojakaduksi. Kaava-asiakirjoista eivät selviä Soraharjuntielle suuntautuvat liikennemäärät. Jo nykyisin Soraharjuntietä käyttää päivittäin yli 100 ajoneuvoa tunnissa.

 

Soraharjuntie ei nykyisellään ole turvallinen asuntokatu. Siinä ei ole jalkakäytävää ja kadulla on sattunut useita kolari- ja muita läheltäpiti-tilan­eita. Edelleen muistutuksessa todetaan, että liikennesuunnittelijan käsityksen mukaan jalkakäytävän rakentaminen kaventaisi ajoväylän vaarallisen kapeaksi.

 

Rautjärventiestä on jo noin puolet rakennettu mitoitukseltaan ja rakenteiltaan kokoojakadun vaatimuksin, mutta kaavoituspäätöksin sen raken­taminen keskeytettiin. Vielä 1970-luvulla kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö vakuutti Soraharjuntien asukkaille, että Rautjärventie raken­netaan läpiajettavaksi kokoojakaduksi Vartiokylän puolelta Kontulan puolelle ja Soraharjuntie päättyy asuntokatuna Vartiokylän kaava-alu­een rajalle Mustapuron kohdalle. Soraharjuntien asukkaat eivät pidä Rautjärventietä päättyvänä katuna, kuten lautakunnan päätöksessä sanotaan, sillä kadun päässä ei ole kääntöpaikkaa eikä sille ole varattu kaavassa aluetta.

 

Soraharjuntien rakentamiseen puistoalueella on muistutuksen mukaan käytetty voimalaitoksen tuhkaa. Sen turvallisuus on kytkinkentänkin osalta selvittämättä. Soraharjuntien sivuojasta Mustapuroon virtaava vesi on öljyisen näköistä ja haisee ajoittain. Soraharjuntien rakentamiseen puistoalueella käytettyjen materiaalien ympäristövaikutukset tulee selvittää.

 

Lopuksi muistutuksessa todetaan, että vuonna 1987 kaavaa vahvistettaessa välillä Mustapuro–Lallukantie, ei Vartiokylän puoleisen osan asukkaita ole kuultu. Menettely on erityisesti Soraharjuntien asukkaiden kannalta loukkaava.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.3.2009), että Soraharjuntietä ei tällä asemakaavan muutoksella muuteta kokoojakaduksi, vaan se on nykyisin olemassa oleva Kontulan ja Vartiokylän pientaloalueita yhdistävä kokoojakatu.

 

Soraharjuntie oli katkaistu Vartioharjun ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1961 (asemakaava nro 4933) ja Rautjärventie nimetty kokoojakaduksi. Asemakaavassa nro 7536 vuodelta 1976 on ratkaisu tehty päinvastoin – Soraharjuntie on jatkettu Mustapuronpuiston poikki ja Rautjärventie katkaistu. Kaavan selostuksessa viitattiin esikaupunkialueiden yleiskaavaehdotukseen, jonka valtuusto sittemmin vuonna 1981 hyväksyi ja jossa liikennealuetta on Soraharjuntie mutta ei Rautjärventie. Mustapuronpuiston asemakaavassa nro 9030 (vahvistunut 3.2.1987) Soraharjuntie on säilytetty nykyisellään eikä Rautjärventien jatkamiselle ole tehty tilavarausta. Asemakaavaehdotus on tältä osin voimassa olevan asemakaavan mukainen.

 

Kadun katkaiseminen ja Rautjärventien jatkaminen kokoojakaduksi siirtäisivät vastaavat liikenneongelmat toisaalle alueella. Tällä hetkellä sen varressa asuvat ovat todennäköisesti esimerkiksi asuntoa ostaessaan olettaneet kadun päättyvän Mustapuronpuistoon nykyisellä tavalla.

 

Pääosa uuden täydennysrakentamisen ajoneuvoliikenteestä kulkee suoraan Kehä I:lle Lallukantien kautta, koska se on suorin tie Itäkeskuk­seen ja esimerkiksi Myllypuron keskuksen palveluihin. Tarvetta läpi­ajoon Soraharjuntietä pitkin ei juuri ole. Soraharjuntien läpiajoliikenteen nopeudet voidaan pitää kohtuullisina rakentamalla hidasteita. Nykyinen katualueen tilavaraus (kapeimmillaan n. 9,7 m Vartioharjun puolella) mahdollistaa jalkakäytävän (2,5 m) rakentamisen kadun toiselle reunalle. Ajorata on tuolloin n. 5,5 m. Vartioharjun alueella on muitakin vastaavanlaisia kokoojakatuja (Rekitie, Uussillantie). Karjatanhuanpolun ja Klamintien/Soraharjuntien liittymässä tehtiin liikennelaskenta vuonna 2004. Soraharjuntien suuntaan vuorokausiliikennemäärä oli tuolloin 1 012 ajoneuvoa ja vilkkaimman huipputunnin liikennemäärä 120 ajoneuvoa. Tämä on hyvin tavanomainen tämän alueen pääkatuverkolle johtavilla kaduilla.

 

Muistutuksen johdosta Soraharjuntien itäpäähän välille Mustapurontai­val–Kiviportintie on laadittu jalkakäytävää ja hidasteita koskeva liikennesuunnitelma, joka on erillisenä liikennesuunnittelupäällikön asiana samassa lautakunnan kokouksessa.

 

Kytkinkentän osalta ympäristövaikutukset on arvioitu ja kaavassa on määräys maaperän puhdistamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Soraharjuntien osalta maaperän pilaantuneisuus on mahdollista selvittää ja tarvittaessa puhdistaa kadun korjaamisen tai parantamisen yhtey­dessä.

 

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

 

 

 

 


2

ERON MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVALVONTAVIRASTON RAKENNUSTEKNISEN OSASTON OSASTOPÄÄLLIKKÖ KAUKO JUUTISELLE

 

Khs 2009-1190

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee myöntää Kauko Juutiselle eron yli-insinöörin virasta (vakanssinumero 017602) Juutisen siirtyessä vanhuuseläkkeelle 1.2.2010 lukien.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvalvontavirastoa julistamaan osastopäällikön virka haettavaksi 21 päivän hakuajoin ja rakennusvalvonnan johtosäännön 20 §:ssä mainituin yli-insinöörin pätevyysvaatimuksin sekä Helsingin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin.

 

Pöytäkirjanote Kauko Juutiselle, rakennuslautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Rakennuslautakunta esittää (12.5.2009), että rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston osastopäällikölle Kauko Juutiselle myönnettäisiin ero yli-insinöörin virasta (vakanssinumero 017602) vanhuuseläkkeelle jäämistä varten 1.2.2010 lukien. Viran kokonaispalkka on 5 489,90 euroa/kk.

 

Samalla rakennuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi viran haettavaksi julistamisesta 21 päivän hakuajoin ja rakennusvalvonnan johtosäännön 20 §:ssä mainituin pätevyysvaatimuksin; yli-insinöö-rin pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta rakenteiden suunnittelussa. Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

 

Hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Rakennusvalvonnan johtosäännön 21 §:n mukaan osastopäälliköt


valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

 

 

 

 


3

WESTPRO CC OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-2665

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2665/526 mukaisena edellyttäen, että

 

-                     kaikki autopaikat lounaan puoleiselta pihalta poistetaan, ja että

 

-                     kiinteistöä varten osoitetaan yhteensä 32 autopaikkaa oman tontin kellarin autohallista ja naapuritontin (4154/11, Malminkatu 22 E, Asunto Oy Malmikoti) pihakannen alta.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että

 

-                     tontin 4154/10 piha tulee suunnitella asukkaiden oleskelukäyttöön,

 

-                     lastenvaunuvarasto tulee suunnitella kellariin, ja lastenvaunuvaraston, ulkoiluväline- ja irtaimistovarastojen sekä jätetilan suunnittelussa tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen yhteistilojen mitoitusohjeita, ja että

 

-                     naapuritontin (4154/11) kellariin tulevien autopaikkojen vaikutuksista tulee tiedottaa ko. kiinteistön omistajille (Asunto Oy Malmikoti). Lisäksi naapuritontin (4154/11) mahdollisten tulevien hankkeiden yhteydessä tulee tontin 4154/10 ja tontin 4154/11 omistajien yhdessä selvittää ja ratkaista asemakaavan mukaisten autopaikkojen tilanne tontilla 4154/11.

 

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että ennen rakennusluvan myöntämistä hankkeesta tulee pyytää kaupunginmuseon kanta.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Kampin tontti 154/10)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kampin tontti 154/10)

 

Liite 3

Asemapiirros (Kampin tontti 154/10)

 

Westpro cc Oy pyytää (13.6.2008) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 154 tontille nro 10 (Malminkatu 20).

 

Hakijan tarkoituksena on alun perin tehdasrakennuksena ja myöhemmin toimistorakennuksena toimineen rakennuskokonaisuuden muuttaminen asuinkäyttöön (4685 k-m2).

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.12.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 31.8.1981 vahvistettu asemakaava nro 7889. Asemakaavan mukaan tontti 4-154-10 kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Kaavassa on osoitettu kadun varrelle rakennusala
6-kerroksiselle ja pihalla 5-kerroksiselle rakennukselle. Rakennusoikeus on 4 515 k-m2, joka vastaa tonttitehokkuutta et = 2,4. Tontin autopaikkamäärä on 1 ap/350 m2 toimistokerrosalaa ja 1/120 m2 asuntokerrosalaa. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle huoltoajoneuvolle tarkoitettua paikkaa lukuun ottamatta.

 

Tontilla sijaitsee Malminkadun varrella vuonna 1928 Hartwallin virvoitusjuomatehtaaksi valmistunut 6-kerroksinen kiinteistö, joka on toiminut 1960-luvulta toimistorakennuksena, vakuutusyhtiö Veritaksen pääkonttorina. Rakennus ei enää vastaa nykyisen toimistorakennuksen tarpeita, joten vakuutusyhtiö on luopunut kiinteistöstä. Tontin sisäosassa on 3-kerroksinen toimistorakennus. Alun perin 2-kerroksista kadun varren rakennusmassaa on korotettu useaan otteeseen, piharakennus on säilynyt alkuperäisen kokoisena. Näitä kahta yhdistää tontin luoteisrajalla 1½ -kerroksinen ”nivel”. Rakennuksen runko on kantava massiivitiilijulkisivu ja betonipilarit. Välipohjat ovat vaihtelevia betonirakenteita. Piharakennukset sijaitsevat puoliksi kaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolella. Tontille on ajoyhteys Malminkadulta. Rasitteena on ajoyhteys tontille ja edelleen lounaan puoleisen pihan kautta kellarin paikoitushalliin Lapinlahdenkadulta asuinkerrostalotontin 4-154-6 pihan läpi.

 

Hakijan tarkoituksena on purkaa toimistohuoneet, säilyttää alkuperäinen rakenne, ja muuttaa rakennus kokonaan asuinkäyttöön. Alkuperäiset porrashuoneet ja tavarahissit säilytetään. Toinen myöhemmin rakennetuista porrashuoneista sekä 1930-luvulla rakennettu hissi puretaan, koska se ei täytä tämän päivän esteettömyysvaatimuksia. Kiinteistöön rakennetaan yksi uusi hissi. Kaavassa rakennusoikeus on 4515 k-m2. Hakijan toimittaman laskelman mukaan kiinteistön rakennettu nykyinen kerrosala on 4 521 k-m2. Ullakkojen muutostyöt ja niveleen tehtyjen parvien rakentaminen kasvattaa kerrosalan 4685 k-m2:ksi. Kerrosalan lisäys on tällöin 170 k-m2 eli 3,7 %. Vähäiselle kerrosalan ylitykselle ei haeta poikkeamispäätöstä, vaan päätös haetaan rakennusluvan yhteydessä. Kellarissa on 1369 k-m2, joka ei ole pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Kiinteistön jätehuolto sekä ulkoiluväline- ja irtaimistovarastot on sijoitettu kellarikerrokseen, johon on pääsy sekä hissillä että lounaan puoleiselta pihalta rampin kautta. Autopaikat sijoittuvat seuraavasti: 12 autopaikkaa kellarin autohallissa, 20 autopaikkaa naapuritontin pihakannen alla (4-154-11 Malminkatu 22 E), ja 4 autopaikkaa lounaan puoleisella pihalla. Pihalla olevat autopaikat ovat siellä nykyisin, mutta ovat kaavan vastaisia.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusalan rajojen, rakennuksen käyttötarkoituksen ja autopaikkojen suhteen.

 

Saadut lausunnot           Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa lausunnossaan (30.7.2008), että katujulkisivun muutokset ovat vähäisiä rajoittuen sisäänkäynnin rakentamiseen. Sisäpihojen puoleisten monimuotoisten rakennusmassojen julkisivuille esitetyt muutokset ovat näkyvämpiä, joskin aukotus säilytetään likipitäen ennallaan. Rakennuksen muuttaminen asunnoiksi on hyväksyttävä ratkaisu. Asunnot voisivat olla esitettyä monipuolisemmatkin; ylipäänsä asuntojen loft-tunnelmaa voisi kehittää ratkaisun edetessä. Välipihan rakenteita tulee keventää paikalle luonteenomaisemmilla yksinkertaisilla ja sopivan rosoisilla ratkaisuilla. Jatkosuunnittelussa on huolehdittava, ettei rakennuskokonaisuuden menneistä vaiheista kertovia jälkiä liikaa siistitä. Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoo, että suunnitelma em. ehdoilla täyttää poikkeamispäätöksen myöntämisen edellytykset.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta 4-2077-08-S on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.9.2008). Heille varattiin tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rakennuksen muuttamiseen asuinkäyttöön ei ole estettä tietyin ehdoin. Ulkoiluväline- ja irtaimistovarastojen sekä jätetilan suunnittelussa on noudatettava rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen yhteistilojen mitoitusohjeita. Lastenvaunuvarasto tulee myös suunnitella kellariin, ja noudatettava niin ikään em. mitoitusohjeita. Autopaikat tulee poistaa lounaan puoleiselta pihalta, ja se tulee suunnitella oleskelukäyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.6.2007 asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen. Ohjeessa kantakaupungin kerrostalotonttien autopaikkamääräksi tulee vähintään rakentaa 1 ap/125 k-m2. Saneerauskaavoituskohteissa (käyttötarkoituksen muutos yksittäisillä tonteilla) voidaan lautakunnan päättämän ohjeen mukaan Helsingin niemen alueella käyttää laskentaohjetta vähintään 1 ap/140 k-m2. Kyseistä kohdetta voidaan pitää saneerauskohteena, joten tontin kellarin autohallissa ja naapuritontin pihakannen alla olevat 32 autopaikkaa ovat riittävät laskentaohjeen mukaan.

 

Poikkeamisen erityinen syy on kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemuksia ehdoilla että:

 

-                     kaikki autopaikat tulee poistaa lounaan puoleiselta pihalta, ja piha suunnitella asukkaiden oleskelukäyttöön

 

-                     kiinteistöä varten osoitetaan yhteensä 32 autopaikkaa oman tontin kellarin autohallista ja naapuritontin (4-154-11 Malminkatu 22 E) pihakannen alta

 

-                     naapuritontin (4-154-11 Malminkatu 22 E) kellariin tulevien autopaikkojen vaikutuksista tiedotetaan ko. kiinteistön (Asunto Oy Malmikoti) omistajille. Kellaritilojen ulosmyynti Malminkatu 20:lle vaikuttaa Asunto oy Malmikodin mahdollisten tulevien hankkeiden toteuttamismahdollisuuksiin, koska kellaritilojen ulosmyynnin jälkeen tontilla ei ole enää osoitettavissa asemakaavan mukaisia autopaikkoja

 

-                     naapuritontin (4-154-11 Malminkatu 22 E) mahdollisten tulevien hankkeiden yhteydessä tulee Malminkatu 20 omistajien ja Malminkatu 22 E:n omistajien yhdessä selvittää ja ratkaista asemakaavan mukaisten autopaikkojen tilanne tontilla 4-154-11 Malminkatu 22 E

 

-                     ulkoiluväline- ja irtaimistovarastojen sekä jätetilan suunnittelussa on noudatettava rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen yhteistilojen mitoitusohjeita.

 

-                     lastenvaunuvarasto suunnitellaan kellariin ja suunnittelussa on noudatettava rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen yhteistilojen mitoitusohjeita

 

-                     ennen rakennusluvan myöntämistä hankkeesta on pyydettävä kaupunginmuseon kanta.

 

Kaj toteaa, että tontin 4154/10 ja sillä olevat rakennukset omistaa tällä hetkellä Kiinteistö Oy Jaffa, jonka osakekanta on kokonaisuudessaan Westpro cc Oy:n omistuksessa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa 28.4.2009, että poikkeamispäätöksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten poikkeamishakemuksesta on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämällä tavalla. Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusluonnos, jonka mukaan Kiinteistö Oy Jaffa suorittaa kaupungille 300 000 euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Sopimus on allekirjoitettava ennen kaupunginhallituksen poikkeamispäätöksen tekemistä.

 

Kaj toteaa, että Khs päätti 25.5.2009 oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Jaffan kanssa maankäyttösopimuksen sekä siihen mahdollisesti vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä. Sopimus on allekirjoitettu 27.5.2009.

 

 

 

 


4

REDAKTIO OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-193

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-193/526 mukaisena 1.1.2012 asti.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Kumpulan tontti 954/1)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kumpulan tontti 954/1)

 

Liite 3

Asemapiirros (Kumpulan tontti 954/1)

 

Redaktio Oy / Helsingin kaupungin liikennelaitos pyytää (27.11.2008) poikkeamislupaa 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin nro 954 tontille nro 1 (Valtimontie 2, Koskelantie 39).

 

Hakijan tarkoituksena on Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Koskelan varikon alueella sijaitsevan kahden mikroautoratakäyttöön muutetun säilytyshallitilan (yhteensä 5280 k-m2) käytön jatkaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alkuperäinen lupa oli voimassa viisi vuotta. Lupaan haetaan jatkoaikaa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.1.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 2.8.1951 vahvistettu asemakaava nro 3133. Asemakaavan mukaan alue on merkitty yleisten rakennusten tontiksi, jolle saadaan rakentaa liikennelaitoksen halleja ja huoltorakennuksia sekä asuntoja sitä kiinteistön huoltohenkilökuntaa varten, jonka asuminen paikalla on välttämätöntä.

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta teollisuutta toimistotilaa tai satamatiloja varten. Aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin palvelu- ja toimisto sekä satamatoimintojen käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen yhdyskuntateknisen huollon ja virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Seutukaavassa ja Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

 

Helsingin kaupungin liikennelaitos / Redaktio Oy on 26.11.1999 hakenut lupaa muuttaa Koskelantie 39 osoitteessa sijaitsevat kaksi säilytyshallia viideksi vuodeksi mikroautohalliksi. Koskelan varikkoalueen C-rakennuksen kaksi säilytyshallia on muutettu haetun luvan mukaisesti mikroautohalliksi, jonka mukaisessa käytössä tila toimii edelleen. C-rakennuksessa ei säilytetä tällä hetkellä busseja. Varikkotoiminta keskittyy pääosin rakennuksen piha-alueelle. Rakennuksessa sijaitsee bussien huolto- ja korjaustoiminta sekä raitiovaunujen ratakorjausyksikkö. Rakennuksen muut tilat on vuokrattu ulkopuolisille.

 

Hakijan tarkoituksena on käyttää edelleen vuokraamaansa bussien säilytyshallitilaa, joka on muutettu aikaisemmin hakemuksen mukaiseen käyttöön.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten että Koskelan varikon alueella sijaitsevan kahden bussien säilytyshallitilan (yhteensä 5280 k-m2) tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta mikroautohalliksi jatketaan määräajaksi.

 

Aluetta koskeva maankäytön selvitystyö, jonka vaihtoehtoina tutkitaan asumista ja varikkotoiminnan laajentamista tontille ovat parhaillaan käynnistymässä.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (16.12.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että esitetty bussien säilytyshallitilojen tilapäinen käyttö mikroautohallitiloina on luonteeltaan rakennusten alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaista.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö määräaikaisesti, kunnes alueen tuleva maankäyttö on ratkaistu.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 1.1.2012 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 1.1.2012 asti.

 

 

 

 


5

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-379

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2009-379/526 mukaisesti myönnä poikkeusta 30. kaupunginosan Munkkiniemen korttelin nro 30203 tontille nro 1 (Lehtisaarentie 2, Papinpöydänkuja 2) haettuun toimenpiteeseen.

 

Pöytäkirjanote opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, Ecole Francaise Jules Vernelle ja Lehtisaari Seura ry:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Munkkiniemen tontti 30203/1)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30203/1)

 

Liite 3

Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30203/1)

 

Helsingin seurakuntayhtymä pyytää (18.11.2008) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30203 tontille nro 1 (Lehtisaarentie 2, Papinpöydänkuja 2).

 

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistotalo (1 850 k-m2) pysyvästi vanhusten ryhmäkodiksi. Toimenpide poikkeaa asemakaavaan merkitystä liikerakennusten korttelialueen käyttötarkoituksesta. Rakennus on nykyisin koulukäytössä.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen muutos on vireillä olevan Lehtisaaren pohjoisosan asemakaavan muutoksen mukainen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.2.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 11.5.1977 vahvistettu asemakaava nro 7482. Asemakaavan mukaan tontti 30203/1 on liikerakennusten korttelialuetta (AL), jossa rakennusoikeus on ilmaistu lukusarjalla 1900 + 600. Lukusarjan edellinen luku osoittaa liiketilojen enimmäiskerrosalan neliömetreinä ja jälkimmäinen luku seurakuntatilojen vähimmäiskerrosalan neliömetreinä. Seurakuntatilat on merkitty rakennusalalla sijoitettaviksi korttelin itäosaan.

 

Nykytilanteessa tontin 30203/1 länsiosassa sijaitsee toimistotalorakennus (n. 1 860 k-m2) ja itäosassa Lehtisaaren seurakuntatalo/Pyhän Laurin kappeli (n. 640 k-m2). Rakennukset on rakennettu vuonna 1983. Hakemus koskee toimistorakennusta, joka on vuonna 2004 muutettu poikkeamispäätöksellä toimistokäytöstä koulurakennukseksi. Tässä rakennuksessa toimivat tällä hetkellä kansainvälinen ranskalainen koulu (Ecole Francaise Jules Verne), Munkkiniemen ala-asteen koulun sivukoulu (12 lk) sekä sosiaaliviraston esiopetusryhmä.

 

Hakijan tarkoituksena on peruskorjata nykyisin koulukäytössä oleva rakennus vanhusten ryhmäkodiksi, johon voidaan sijoittaa neljä 12 hengen ryhmäkotiyksikköä. Lehtisaareen vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa ko. rakennus on osoitettu ryhmäkotikäyttöön ja rakennuksen pohjoispuolelle on uudisrakennuksena osoitettu senioriasumista sekä vanhusten palvelutalo.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen.

 

Viranomaisneuvottelut ja saadut lausunnot

 

Poikkeamishakemuksen vireilletulon jälkeen järjestettiin hakijan ja rakennuksessa toimivien kaupungin hallintokuntien edustajien kesken kaksi neuvottelua 15. ja 17.12.2008, joista jälkimmäinen paikan päällä Lehtisaaressa. Läsnä olivat Helsingin seurakuntayhtymän edustajan lisäksi edustajat Helsingin opetusvirastosta ja sosiaalivirastosta sekä tilakeskuksesta. Opetusvirasto ja sosiaaliviraston tilapalvelu ovat myös jättäneet kirjallisen lausunnon asiasta.

 

Neuvotteluissa todettiin, että haettu käyttötarkoituksen muutos on pitkällä aikavälillä alueen suunnittelutavoitteiden mukainen, mutta kävi myös ilmeiseksi, että kiinteistön omistajan / hakijan esittämä käyttötarkoituksen muutoksen nopea aikataulu on rakennuksessa toimivien tahojen kannalta hyvin hankala asia.

 

Helsingin seurakuntayhtymän toive on päästä peruskorjaamaan rakennusta vuoden 2010 aikana. Nykyisten käyttäjien tilakysymyksiä on kuitenkin vaikea ratkaista tässä aikataulussa. Lehtisaaressa järjestetyssä kokouksessa 17.12.2008 kartoitettiin mahdollisia korvaavia tiloja paikan päällä, mutta toimivia ratkaisuja erillisen parakkijärjestelyn lisäksi ei nykyisistä rakennuksista voitu osoittaa. Todettiin, että mahdollinen parakkijärjestely tulisi hyvin kalliiksi ottaen huomioon sen käyttötarve vain muutaman vuoden ajaksi. Sosiaaliviraston ja opetusviraston edustajat painottivat, että jatkuva tilajärjestelyjen muutos on koulu- ja esikouluikäisten lasten, heidän perheidensä sekä koulujen ja esiopetuksen henkilökunnan kannalta erittäin raskas järjestely.

 

Lausunnot

 

Opetusvirasto (15.1.2009) toteaa, että opetusvirastolla on Lehtisaareen vireillä uuden asemakaavan mukainen tilakeskuksen vetämä yhteistyöhanke sosiaaliviraston kanssa uudeksi koulu- ja päiväkotirakennukseksi. Hanke on mitoitettu nykyiselle oppilasmäärälle ja sen arvioidaan valmistuvan aikaisintaan kesällä 2011.

 

Helsingin seurakuntayhtymän esittämä aikataulu koulun nyt käytössä olevien tilojen muuttamiseksi vanhusten ryhmäkotikäyttöön tarkoittaisi, että koulu joutuisi muuttamaan vuodenvaihteessa 2009–2010 väliaikaistiloihin vähintään 1,5 vuodeksi, kunnes uusi koulurakennus valmistuu. Koululaisten iltapäiväkerho toimii viereisessä seurakuntatalossa, joten koulun ei ole suotavaa siirtyä Lehtisaaren ulkopuolelle. Lehtisaaresta ei löydy tiloja, jotka voisi näin lyhyessä ajassa muuttaa koulukäyttöön soveltuviksi. Väliaikaisen viipalekoulun mahdollinen paikka on vaarallinen, sillä se olisi aivan tulevan koulutyömaan vieressä ja sen työmaaliikenteen väylän varrella. Ylimääräinen muutto ja väliaikaistilat asettaisivat koulun oppilaat ja henkilökunnan pitkäksi aikaa todella koettelevaan tilanteeseen. Opetustoimen käsityksen mukaan tulisi tehdä kaikki voitava, jotta koulutyö voisi jatkua nykyisissä tiloissa uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka.

 

Sosiaaliviraston tilapalvelu (16.1.2009) ei pidä poikkeamisluvan myöntämistä hankkeelle toivottavana. Lehtisaari kuuluu Munkkiniemen peruspiiriin. Vanhoista kaupunginosista muodostuneessa peruspiirissä on pula päivähoitopaikoista, koska sen rakenteeseen on erittäin vaikeata osoittaa lisärakentamiselle tilaa. Lehtisaaren osa-alueella asui 1.1.2008  87 päivähoitoikäistä (1–6 v) lasta. Helsingin kaupungin tietokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan lasten määrä kasvaa. Esikouluikäisiä 6-vuotiaita oli 1.1.2008  16 ja ennusteen mukaan heitä on tämän vuoden alkaessa 20.

 

Lehtisaaren päiväkoti Pastelli on pieni ja toimii vanhan ostoskeskuksen tiloissa. Esikoululaiset eivät nykyisellään mahdu päiväkodin tiloihin. Heidän 11 lapsen ryhmänsä kokoontuu Munkkiniemen ala-asteen sivukoulun tiloissa, rakennuksessa, jonka muuttamiseksi vanhusten ryhmäkodiksi nyt haetaan poikkeamispäätöstä. Koska esikouluikäisten määrän on ennustettu kasvavan juuri nyt, on tärkeää, että päivähoidossa voidaan varautua tarjoamaan palvelua omalla asuinalueella katkotta.

 

Uusi lasten päiväkoti Lehtisaareen on ollut sosiaaliviraston tilahankeohjelmassa jo 1990-luvulla. Hanketta on siirretty useaan kertaan. Uuden päiväkodin ja koulun alaluokkien rakennuksen suunnittelun tulee edetä sovitussa aikataulussa. Rakennushankkeen aikana tulee turvata nykyiset palvelut omalla asuinalueella. Lasten päivähoitopalvelujen, myös esikouluikäisten, tulee jatkua Lehtisaaressa keskeytyksettä.  Sosiaalivirasto toivoo voivansa tuottaa esikoululaisten palvelut nykyisissä tiloissa, kunnes uusi rakennus valmistuu.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille, Lehtisaari Seura ry:lle ja rakennuksessa toimiville vuokralaisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (15.12.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Huomautuksia on esitetty 2 kpl.

 

Yksityinen ranskalainen koulu, Ecole Francaise Jules Verne (14.1.2009) toteaa, että koulun vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi ja vuokrasopimusta ei ole vielä irtisanottu. Koulu ei ole vielä onnistunut Helsingin kaupungin viranomaisten avustuksella löytämään uusia koululle sopivia tiloja. Koulun toiminnan kannalta on välttämätöntä, että se voi jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa ainakin heinäkuuhun 2011. Perusteluna tälle vaatimukselle koulun edustajat esittävät, että koulu saatetaan joutua lakkauttamaan tai sen toimintaa merkittävästi supistamaan taloudellisista syistä, koska nopeampaan muuttoon ei ole taloudellisesti varauduttu.

 

Lehtisaari Seura ry (19.1.2009) esittää näkemyksenään, että alueelle tarvitaan nimenomaisesti valmisteilla olevan uuden asemakaavan mukainen uusi ja asianmukainen koulurakennus. Uusi koulurakennus tulee olla valmis ja käyttöönotettavissa ennen kuin Helsingin seurakuntayhtymä voi ryhtyä valmistelemaan toimistotalon muuttamista vanhusten ryhmäkodiksi.

 

Kaskisaaressa, Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa on runsaasti suuria 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja huoneistoja, joihin viime vuosien aikana on muuttanut runsaasti uusia lapsiperheitä. Uuden kaavan ja asuntojen myötä alueen lapsimäärä ja palveluiden tarve (esikoulu, koulu, päiväkoti) vain lisääntyy. Alueen lapset käyvät esikoulun ja 1. ja 2. luokan Munkkiniemen sivukoulussa, joka toimii juuri poikkeamisasian kohteena olevassa rakennuksessa. Lapset siirtyvät 3. luokalle Munkkiniemeen. Tosiasiallisesti ei ole mahdollista, että pienet esikoululaiset ja 1. ja 2. luokkalaiset kävisivät koulua Munkkiniemessä saakka eikä se edes Munkkiniemen koulun tilojen takiakaan olisi lainkaan mahdollista.

 

Lehtisaari Seura ry ei kannata esimerkiksi mitään väliaikaista parakkikouluratkaisua, vaan puoltaa esillä olevaa kaavamuutosta vain sillä edellytyksellä, että uusi koulurakennus on valmis ja lasten siirtyminen voi tapahtua nykyisestä toimistorakennuksesta uuteen koulurakennukseen.

 

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että vaikka hanke on pitkällä aikavälillä alueen suunnittelutavoitteiden mukainen, on sen aikataulu liian kireä alueelle tärkeiden toimijoiden ja palveluntuottajien (koulu ja esiopetus) näkökulmasta. Kun Lehtisaaren uusi koulu- ja päiväkotirakennus saadaan rakennettua ja sen toiminta käynnistettyä noin syksyllä 2011, voidaan myös tämän hakemuksen kohteena olevan, nykyisin kouluna toimivan rakennuksen peruskorjaus ryhmäkodiksi aloittaa. Tällöin ryhmäkotihanke on todennäköisesti myös mahdollista toteuttaa uuden asemakaavan mukaisesti siten, että yhteiset pysäköintijärjestelyt sen pohjoispuolelle sijoittuvan seniori- ja palvelutalokokonaisuuden kanssa sekä näiden rakennusten väliset toimivat sisäyhteydet ovat toteutettavissa samanaikaisesti peruskorjauksen kanssa. Näiden asioiden samanaikainen toteuttaminen on myös ryhmäkotirakennuksen tulevien asukkaiden asumisviihtyvyyden kannalta paras ratkaisu.

 

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei nykyisessä tilanteessa puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.2.2009 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 11.3.2009 mennessä.

 

Kaj toteaa, että hakija ei ole lausunut mielipidettään asiasta.

 

 

 

 


6

25.5.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY KALEVANKATU 21:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-380

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Kalevankatu 21:lle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 69 tontille nro 10.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Kampin tontti 4/69/10)

 

Liite 2

Asemapiirros (Kampin tontti 4/69/10)

 

Liite 3

Hakijan vastine 9.3.2009

 

Asunto Oy Kalevankatu 21 pyytää (21.5.2008) poikkeamislupaa
4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 69 tontille nro 10 (Kalevankatu 21).

 

Hakijan tarkoituksena on uuden kerroksen (110 k-m2) rakentaminen pihasiiven päälle niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Pihasiipi sijaitsee rakennusalan ulkopuolella.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hankkeessa pihasiiven harjakorkeus nostetaan samalle tasolle kuin kadunvierirakennuksen harjakorkeus, ja pihasiiven harjakorkeuden nostaminen esitetyllä tavalla muuttaa ympäristöä hyvin vähän. Taloyhtiöllä on pyrkimys rakentaa pihasiipeen ullakkoasunto. Jos lupa hankkeelle myönnetään, taloyhtiö tekisi asumisviihtyvyyden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä piha-alueelle sekä asukkaiden yhteistiloja koskevia toimenpiteitä. Piha-alueen parantamiseksi sadevesiviemäröinti ja rapautuneet pintarakenteet uusittaisiin, pihalle tehtäisiin leikkipaikka ja oleskelutila, istutuksia kunnostettaisiin ja kasvillisuutta lisättäisiin. Asukkaiden yhteistiloja koskevia toimenpiteitä olisivat piharakennukseen tehtävät saunatilat, talopesula, yhteistila sekä huoltotilat, irtaimistovarasto kellariin ja uusi jätekatos ja pyörien säilytystilan tekeminen sisääntulopihan yhteyteen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.2.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Alueella on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961. Asemakaavan mukaan tontti 4/69/10 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kaavassa on osoitettu kadun varrelle rakennusala
5-kerroksiselle rakennukselle. Rakennusoikeus on 1740 k-m2 ja kerrosten määrä viisi. Asemakaavassa on rakennusoikeudesta ns. kaksitaso­määräys eli rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, silloin kun olemassa olevan rakennuksen kerrosala ylittää tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan tai mitä on määrätty tontin rakennusalasta silloin, kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merkitty rakennusalaksi. Tontin autopaikkamäärä on 1/120 m2 asuntokerrosalaa.

 

Tontilla kadun varrella sijaitsee Einar Finckenbergin vuonna 1890 suunnittelema rakennus. Rakennus on 5-kerroksinen, jonka katutasossa on liiketilaa. Pihasiipi on niin ikään myös 5-kerroksinen. Sen pihatasossa on asukastila sekä irtaimisto- ja ulkovarasto. Kiinteistön kokonaiskerrosala on 2853 k-m2 ja kokonaispinta-ala on 3162 m2.

 

Kiinteistön kadun varrella sijaitsevaan osaan myönnettiin rakennuslupa neljälle ullakkoasunnolle 25.5.1984. Ullakkoasuntojen kokonaiskerros­ala on 284 k-m2. Asuntoihin on kulku sekä porrastasanteelta että A-por­taan hissillä. Kadun puolella on 9 vesikatolla olevaa ikkunalyhtyä.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa 110 m2  kokoinen asunto ullakkokerrokseen. Asuntoon liittyy luoteeseen suuntaava parveke. Nykyinen ullakko on kylmää tilaa, jonka lattiapinnan ja katon harjan korkeimman kohdan etäisyys on 2,6 m.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy ja pihasiivestä tulisi 6-kerroksinen.

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Hakijan mukaan rakennusvalvontavirastossa 25.7.2006 käydyssä neuvottelussa Marjut Kauppisen kanssa todettiin, että ullakkoasunnon rakentaminen edellyttää kohdekohtaisen poikkeamisluvan hakemista, koska tarkoituksena on nostaa pihasiiven harjakorkeutta. Neuvottelussa todettiin myös, että rakennuslupaa haettaessa tulee selvittää lisäksi mm. huoneistokohtaisten irtaimistovarastojen normien mukainen riittävyys ja piha-alueen käyttömahdollisuudet pyrittäessä lisäämää asukkaiden viihtyvyyttä.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että ullakkorakentaminen Helsingissä tapahtuu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeamispäätöksen ehtojen nojalla. Uudenmaan ympäristökeskus on ullakkorakentamista koskevan alueellisen poikkeamispäätöksen myöntäessään edellyttänyt, että rakentaminen tapahtuu tiettyjen ehtojen puitteissa, jotka suunnitelman on täytettävä, jotta rakennuslupa ullakkorakentamiselle voitaisiin myöntää. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut lisäohjeita, joiden puitteissa rakentamisen on tapahduttava. Alueellinen poikkeamispäätös edellyttää, että rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakolle tehtävät järjestelyt edellyttävät ullakon sisätilalta riittävää vähimmäiskorkeutta, yleensä vähintään 3,5 m. Katon lappeen nosto voidaan sallia yksittäistapauksissa vain erittäin painavilla perusteilla.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hankkeessa ei ole kyse katon lappeen nostamisesta, eikä rakentaminen tapahdu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Hankkeessa on kyse kokonaisen uuden kerroksen rakentamisesta, jonka osalta hanke ei noudata ullakkorakentamisessa edellytettyjä ehtoja. Hankkeen toteuttaminen myös heikentäisi ahtaan pihan valaistusolosuhteita. Taloyhtiöiden tasapuolisen kohtelun takia ullakkorakentamisen tulee noudattaa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeusluvan ehtoja. Nyt esillä olevan kaltaisia hankkeita ei voida toteuttaa kohdekohtaisella

poikkeusluvalla. Asemakaavaa muuttamalla se voidaan tehdä, mutta se edellyttää laajempaa tarkastelua. Kaavapäätös voidaan tehdä vasta tämän jälkeen. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.2.2009 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 11.3.2009 mennessä.

 

Hakijan kuuleminen       Asunto Oy Kalevankatu 21 on 9.3.2009 päivätyssä kaupunginhallitukselle antamassaan vastineessa todennut, että asiassa on täysin perusteltua myöntää haettu poikkeamislupa. Ullakkorakentaminen mahdollistaisi piha-alueiden kunnostamisen ja asukkaiden yhteistilojen rakentamisen. Helsingin kaupungilla on myös tarkoitus edistää asuntojen rakentamista ullakoille kaupungin alueella. Hakija pitää lisäksi teoreettisena väittämää, jonka mukaan rakennettaessa olemassa olevalle ullakolle asunto ja nostamalla vesikaton pintaa noin 0,5 metriä, rakennukseen tehtäisiin uusi kerros. Pihan valaistusolosuhteiden heikentymistä koskeva lausuma vaikuttaa myös perustelemattomalta.

 

Hakijan mukaan lupahakemuksen liitteessä oleva esimerkki osoittaa, että paljon suurempiakin poikkeamia on sallittu ympäristökeskuksen alueelliseen poikkeamispäätökseen sisältyvistä ehdoista. Hakija viittaa edelleen hakemuksen tueksi lausuntoprosessin pitkään kestoon.

 

Kaj toteaa, että asiassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella poikkeus voitaisiin maankäyttö- ja rakennuslain nojalla myöntää.

 

Kysymys ei ole hakijan väittämällä tavalla ullakkoasunnon rakentamisesta. Kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun tiedon mukaan hakemuksen mukainen korotus koskee koko katon nostamista. Räystäslinja nousee kolme metriä ja harja 1,5 metriä, minkä vuoksi hakijan esittämä vesikaton nostaminen 0,5 metrillä ei pidä paikkaansa. Kattopinnan korottaminen hakijan esittämällä tavalla huonontaa myös tontin valaistusolosuhteita. Kysymyksessä on hyvin täyteen rakennettu tontti.

 

Lupahakemukseen liitetty esimerkki tarkoittaa vain kadunpuolen lappeen korottamista. Korotus on harjalla noin 80 cm ja vain osalla lapetta. Kysymyksessä olevia tapauksia ei voida siten verrata keskenään.

 

Perustuslain 6 §:stä ja hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisuusperiaatteen mukaan samanlaisia tapauksia on kohdeltava samalla tavoin ja noudatettava johdonmukaista ratkaisukäytäntöä, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteltua syytä. Asiassa ei ole ilmennyt perusteltua syytä poiketa poikkeusluvan hakijoiden tasapuolisesta kohtelusta.

 

Lisäksi lausuntoprosessin kesto aiheutuu hankkeen luonteesta. Hakijan suunnittelijalle on kaupunkisuunnitteluvirastosta 29.8.2008 ilmoitettu, että virasto ei puolla suunnitelmaa, koska kysymys ei ole ullakkorakentamisesta. Samalla on tiedusteltu, haluaako yhtiö luopua hakemuksesta. Yhtiön edustaja on ilmoittanut, että yhtiö jatkaa hakuprosessia ja asiassa toimitetaan lisäselvitystä. Samaan aikaan virasto on kuullut naapureita. Hakija on toimittanut lisäselvityksen 22.10.2008. Tämän jälkeen asiasta on neuvoteltu viraston sisällä. Kielteinen lausunto on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 22.1.2009. Lautakunta on päättänyt lausunnon antamisesta 12.2.2009.

 

 

 

 


7

18.5.2009 ja 25.5.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEELLISUUDESTA (ASIANOSAISEN KUULEMINEN)

 

Khs 2008-1648

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausunnonantamisvaltuutta koskevalla lausumalla täydennetyn lausunnon.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle liittein 2–7 ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle, Helsingin Satamalle ja ympäristökeskukselle

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 6.4.2009 liitteineen

 

Liite 2

Kuva siltavaihtoehdoista Kruununhaasta Laajasaloon

 

Liite 3

Luettelo tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista

 

Liite 4

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -raportti (Internet-linkki http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008-10.pdf)

 

Liite 5

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintä ja vuorovaikutus 18.11.2008 KSV/A Juha-Pekka Turunen

 

Liite 6

Lähdemuistio 1 Kruunuvuorenselän siltayhteys yleiskaava 2002:ssa 15.12.2008 KSV MLa KME

 

Liite 7

Lähdemuistio 2 Siltayhteys Laajasaloon raitio- ja kevyen liikenteen yhteyden toteuttamiseksi. Jatkotyön ohjelmointi. KSV/LJJ 25.11.2008 P. Vuonokari

 

Kaj toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus ilmoittaa 6.4.2009 päivätyssä lausuntopyynnössään, että se on 6.2.2009 ottanut omasta aloitteestaan harkittavakseen Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen. Lausuntopyynnön mukaan hankkeella voi olla sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka saattavat edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista tapauskohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

 

YVA-lain 6 §:n 1.9.2006 voimaan tulleen muutoksen mukaan alueellinen ympäristökeskus tekee asiassa päätöksen viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ympäristökeskus on saanut riittävät tiedot. Ennen päätöstä on käytävä riittävät neuvottelut viranomaisten kesken ja hankkeesta vastaavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (asianosaisen kuuleminen).

 

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa edelleen, että YVA-menettelyn tarpeesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin Satama, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Merenkulkulaitos, Museovirasto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Samalla Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle varataan näin tilaisuus tulla kuulluksi asiassa 8.5.2009 mennessä (lisäaika 25.5.2009 mennessä.)

 

Kaj toteaa, että Laajasalon raidevaihtoehtojen hankkeesta vastaava viranomainen on Helsingin kaupunki eikä tätä tehtävää ole osoitettu millekään kaupungin virastolle. Kaupunginhallituksen johtosäännön 14 §:n mukaan kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja antavat kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaj katsoo, että Helsingin historiallisen kaupunkikeskustan ja uuden Kruunuvuorenrannan kaupunginosan raideliikenneratkaisun suunnitteluprosessiin liittyvät keskeiset menettelyt ovat sellainen asia, joka tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Niin ollen lausuntoa hankkeesta vastaavan kuulemiseksi olisi tullut pyytää kaupunginhallitukselta ja kaupungin eri virastojen olisi tullut pidättäytyä antamasta lausuntoja asiassa suoraan Uudenmaan ympäristökeskukselle. Näin ollen kaupungin eri virastojen suoraan antamia lausuntoja ei tule ottaa huomioon kaupungin kantana YVA-menettelyn tarpeellisuuteen siltä osin kuin ne poikkeavat kaupunginhallituksen lausunnosta.  

 

Kaj katsoo, että edellä oleva kappale, joka sisältää lausuman kaupungin lausunnonantovaltuuksista tulisi liittää kaupunginhallituksen lausuntoon Uudenmaan ympäristökeskukselle. Muilta osin Kaj:lla ei ole lisättävää kaupunkisuunnitteluviraston kaupunginhallitukselle antamaan lausuntoon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (8.5.2009) lausuntonaan kaupunginhallitukselle seuraavaa:

 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 §:n 1 momentin ja vastaavan asetuksen 6 §:n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi.

 

Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 §:n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

 

YVA-lain 4 §:n 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä 4 §:n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne.

 

Harkintaperusteista on säädetty tarkemmin YVA-asetuksen 7 §:ssä.

 

YVA-lain 3 §:n mukaan lakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon mitä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista on muussa yhteydessä selvitetty, sekä sovelletaan yhteen mahdollisuuksien mukaan YVA-laissa ja muussa lainsäädännössä edellytetyt selvitykset.

 

YVA-lain 5 §:ssä todetaan, että harkinnanvaraista arviointimenettelyä ei sovelleta, jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä.

 

Tarkasteltaessa Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA- tarvetta, voidaan todeta, että asetuksen 6 §:n 9 kohdan YVA-arviointia edellyttävien hankkeiden liikennettä koskevassa luettelossa raideliikennettä koskeva ksi hankkeeksi on nimetty kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen (d- kohta). 

 

Muita YVA -arviointia edellyttäviä liikennehankkeita ovat 9-kohdan mukaan esimerkiksi moottoriliikenne- tai moottoriteiden rakentaminen, neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometriä pitkän yhtäjaksoisen tien rakentaminen, lentokenttien rakentaminen kun pääkiitorata on vähintään 2100 metriä pitkä.

 

Verrattaessa Laajasalon raidejärjestelyä asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin se on koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäinen. Kysymyksessä on noin kolmen kilometrin pituinen raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Kruunuvuorenrannan uuteen kaupunginosaan, josta Palosaari–Kruunuvuorenranta sillan osuus on noin yksi kilometri.

 

Arvioitaessa, tuleeko hankkeesta tehdä harkinnanvarainen YVA-arvio, tulee asetuksen 7 §:n luetelluista ominaisuuksista lähinnä tarkasteltavaksi hankkeen koko, sijainti, (nykyinen maankäyttö), ja suhde luonnon- ja maisemansuojelualueisiin sekä historiallisesti, kulttuurisesti ja arkeologisesti merkittäviin alueisiin sekä vaikutusten pysyvyys.

 

Kruunuvuorenrannan siltayhteys tulisi rakennettavaksi paikalle, joka visuaalisesti liittyy valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun maisema- ja kulttuuriympäristöön. Tällöin on ensisijaisesti kysymys silta osuuden arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut esiin myös vuorovaikutuksessa ja asian johdosta aiemmin annetuissa lausunnoissa.

 

Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin esittänyt Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA-tarvetta koskeneessa kokouksessa näkemyksenään (muistio 24.11.2008), että maisemavaikutukset eivät voisi olla ainoa syy YVA- prosessiin.

 

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteyden osuudesta välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio tullaan laatimaan ja samalla tarkentamaan vaikutusarvio ratkaisusta riippuen Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

 

Kun kyse on valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että nämä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Oikean maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on kuitenkin mahdollista vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän siltahankkeen konkreettisen visuaalisen hahmon tuottaman kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset. 

 

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin nyt jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

 

YVA-prosessiin saattaa olla tarve myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Kuten jäljempänä olevasta selvityksestä ilmenee, ei YVA-prosessiin tässä tarkoituksessa ole tarvetta.

 

Hankkeessa on myös tehty vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä tarjoa lisäarvoa.

 

Sosiaaliset ja kulttuuriset sekä maisemaa koskevat vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

 

Hanketta koskevat päätökset

 

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 12.11.2008 ja päätti merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008-raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaa­ri–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Valtuuston käsittelyn yhteydessä tehtiin lisäksi kymmenen toivomuspontta.

 

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 17.11.2008 hyväksynyt seuraavan tarkennetun esityksen: Kaupunginhallitus päätti kehottaa joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina."

 

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 tekemä päätös oli luonteeltaan asian valmistelua ja varsinaiset hankesuunnitelmaa ja tarvittavia kaavoja koskevat päätökset valmistellaan erikseen kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupungin johtosääntöjen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä.

 

Laajasalon raideliikenneyhteyden suunnittelutausta

 

Laajasalon raide- ja kevytliikenneyhteyden suunnittelusta tehtyjen päätösten taustalla on pitkä suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi, joka alkoi vuonna 1999 yleiskaava 2002:n valmistelulla ja jatkui sen hyväksymisen jälkeen vuonna 2003 sen pohjalta. Suunnittelun yhteydessä tehdyt tärkeimmät selvitykset ilmenevät lausunnon liitteistä.

 

Tehdyt suunnitelmat ja päätökset noudattavat yleiskaava 2002:n periaatteita.

 

Koko suunnitteluprosessin ajan on noudatettu periaatetta, joka on todettu yleiskaavan selostuksessa: avata Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010-luvun alussa uuden kaupunginosan edellyttämä kiinteä yhteys, joka toimii bussi- tai raitiolinjojen reittinä keskustaan.

 

Yleiskaava 2002 ei ottanut tarkemmin kantaa raitiolinjastoon eikä sen edellyttämän kiinteän yhteyden linjaukseen ja tekniseen ratkaisuun. Suunnitteluprosessin aikana tehdyt vaihtoehtojen vertailut, hyötykustannustarkastelut, ympäristövaikutusten arvioinnit ja rahassa mitattavien ominaisuuksien ja erilaisten arvojen keskinäinen painottaminen ovat johtaneet nyt valittuun ratkaisuun.

 

Yleiskaava 2002 varautui Santahaminan rakentamiseen asunto- ja virkistysalueeksi, jos nykyinen toiminta siirtyy pois alueelta. Alueelle varauduttiin toteuttamaan tällöin metromainen raideyhteys Helsingin keskustasta Katajanokan, Kruunuvuorenrannan ja ”vanhan” Laajasalon kautta. Tältäkään osin ei sitouduttu tiettyyn linjaukseen tai tekniseen ratkaisuun Kruunuvuorenselällä. Nyt tehdyn päätöksen mukaan Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Se merkitsee varautumista metromaiseen ratkaisuun yleiskaava 2002 periaateratkaisua noudattaen.

 

Metrovaraus osuudella Laajasalo–Kruunuvuorenranta–Katajanokka on korvattu ”Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008”-raportissa nopealla pikaraitiotiellä. Tällainen metromainen ratkaisu hyödyntää ensi vaiheen raitio- ja siltayhteyden investoinnit, säästää 200–250 milj. euroa metroratkaisuun verrattuna, on palvelutasoltaan tasavertainen vaihtoehto metrolle ja Kruunuvuorenrannassa varauksena ongelmattomampi kuin metro. Raide-Jokerin myötä pääkaupunkiseudulle on myös tulossa uusi pikaraitiojärjestelmä, jonka rata- ja kalustoteknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää tässä yhteydessä.

 

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus on myös laadittu tältä pohjalta. Kruunuvuorenselän siltayhteyttä yleiskaavassa on käsitelty tar-

./.                   kemmin lähdemuistiossa 1, liite 6.

 

Liikennejärjestelmien vertailu

 

Raidehankkeen valmisteluun on liittynyt laaja ja perusteellinen liikennejärjestelmätarkastelu. Järjestelmävertailussa vaihtoehtoina ovat olleet Herttoniemen metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä
(VE 0+), raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta keskustaan sekä supistettu metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin.

 

./.                   Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu-raportti on (Internet linkki) on liitteenä 4.

 

Hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä

 

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on ollut laajaa pitkän suunnitteluprosessin aikana. Yleiskaava 2002 prosessin jälkeen vaikutusten arviointia on tehty sekä Kruunuvuorenrannan suunnitteluun ja kaavoitukseen välittömästi liittyen että sen rinnalla.

 

Erityisen laajan selvittelyn ja vilkkaan keskustelun kohteena on ollut Kruunuvuorenselän silta. Myös sillan vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriympäristöön on jossain määrin selvitetty.

 

./.                   Lausunnon liitteenä 3 on luettelo, josta ilmenee selvityksiä, joihin liittyy merkittävästi ympäristövaikutuksia koskevia tarkasteluja. Ympäristövai-

./.                   kutusten arviointia on käsitelty myös lähdemuistiossa 2, liite 7.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa vielä, että hankkeesta tehtyjen päätösten jälkeen on lisäksi mm. tehty täydentäviä pohjatutkimuksia siltayhteyden linjalla, otettu sedimenttinäytteitä ja teetetty niiden laboratorioanalyysit, teetetty Pohjoisranta–Sompasaari -väliseen läppäsiltaan liittyvät Hanasaari B:n laivaliikenteen simuloinnit ja tehty raitioliikenteen poikkeusjärjestelyihin liittyviä suunnitelmia. Laajasalossa on tehty raitiorataan liittyviä suunnitelmia ja asemakaavoja.

 

Ajankohtaisia suunnittelukohteita ovat muun muassa läppäsiltaan liittyvät venesatamien uudelleen järjestelyt erityisesti Tervasaarenkannaksen ympäristössä, Liisankadun raitiotiesuunnitelma, siltojen suunnitteluun liittyvät siltakilpailut ja raitioyhteyden suunnittelu Korkeasaaressa liittyen saaren kehittämisestä pidettyyn kansainväliseen ideakilpailuun. Täydentäviä suunnitelmia ja selvityksiä on käsitelty alustavasti myös lähdemuistiossa 2.

 

Hankkeeseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus

 

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden suunnitteluun on liittynyt laaja viestintä- ja vuorovaikutusprosessi alkaen yleiskaava 2002 suunnitteluprosessista.

 

Vuorovaikutus on jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, koska joukkoliikenneyhteys on osa alueen kaupunkirakenneratkaisua. Vuosina 2006–2008 aiheesta on järjestetty useita asukastilaisuuksia. Asiasta on myös tiedotettu vuosien 2007 ja 2008 kaavoituskatsauksessa ja Kaupunkisuunnittelu-lehden numerossa 2/2008. Aiheeseen liittyvää aineistoa on ollut kaupunkisuunnitteluviraston ”Suunnitelmat kartalla”-nettipalvelussa sekä Kruunuvuorenranta-projektin kotisivuilla.

 

./.                   Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintää ja vuorovaikutusta on tarkemmin käsitelty liitteessä 5.

 

Viestintä ja vuorovaikutus jatkuvat edelleen normaalisti raitio- ja siltayhteyden jatkosuunnittelussa ja suunnitelmiin liittyvien tarvittavien asemakaavojen laadinnan yhteydessä.

 

Kaavoitus ja hankesuunnitelman laatiminen

 

Kaupunginhallituksen toimeenpanopäätökseen liittyy kehotus hankesuunnitelman ja tarpeellisten kaavojen laatimiseksi siten, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

 

Suunnittelu jatkuu tämän päätöksen pohjalta. Raitiotie- ja siltayhteyden hankesuunnitelma on tarkoituksenmukaista viedä kaupunginvaltuustoon, kun suunnittelu on edennyt nykyisestä päätöksentekotilanteesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävän pitkälle. Tällainen ajankohta voisi olla vuoden 2010 keväällä tai myöhemmin. Oleellista on suunnittelu- ja kaavoitustyön ripeä eteneminen niin, että asetettu tavoite raitioyhteyden toteuttamiseksi Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina voi toteutua.

 

Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä on myös syytä pohtia seuraavan, rakentamissuunnitelmiin tähtäävän suunnittelukierroksen ohjelmointia niin, että se ottaa huomioon rakentamisen tarkoituksenmukaisen järjestyksen sekä rakentamisen että raitio- ja siltayhteyden vaiheittainen käyttöönoton kannalta.

 

Hankesuunnitelman laatimista on käsitelty tarkemmin lähdemuistiossa 2. Samassa muistiossa on myös pohdittu hankesuunnitelman suhdetta ympäristövaikutusten arviointiin.

 

Yhteenveto                       Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole tarpeen arvioida YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti, koska kyseessä ei ole sellainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

 

Hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarpeen tehdä siksikään, että hankkeesta on tehty

 

-                     runsaasti vaihtoehtojen vertailuja,

 

-                     suunnittelun aikana tehtyjen pohjatutkimusten ansiosta on tähän suunnitteluvaiheeseen riittävästi tietoa pohjasedimenttien tilasta,

 

-                     raideyhteyden toteuttamisvaihtoehdoista on tehty riittävästi teknisiä selvityksiä,

 

-                     liikennejärjestelmätason vaihtoehtojen vertailu on ollut perusteellista,

 

-                     tiedottaminen ja vuorovaikutus on ollut hankkeen yhteydessä laajaa. Se on alkanut jo yleiskaava 2002 laadinnan yhteydessä ja jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaprosessin sekä raidevaihtoehtojen suunnittelun yhteydessä ja

 

-                     maisema- ja kaupunkikuvallisia selvityksiä eri vaihtoehdoista on tehty, selvityksiä tehdään lisää.

 

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

 

YVA-prosessi on tärkeä vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Hankkeessa on tehty runsaasti vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä todennäköisesti toisi periaatteellisesti merkittäviä uusia vaihtoehtoja esiin.

 

Pelkästään maisemavaikutusten takia ei ole perusteltua ryhtyä YVA-menettelyyn, eikä sen voida arvioida myöskään tuovan lisäarvoa tarkasteluun. Tässä on ensisijaisesti kysymys arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut myös esiin vuorovaikutuksessa ja asian johdosta annetuissa lausunnoissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

 

Kruunuvuorenrannan siltayhteys rakennettaisiin näkymäetäisyydelle valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. On esitetty näkemyksiä, että hanke tällä perusteella mahdollisesti kuuluisi asetuksen soveltamisen piiriin.  

 

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan, on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteydestä välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio laaditaan ja samalla tarkennetaan ratkaisusta riippuen vaikutusarvio Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

 

Kun on kyse valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että vielä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on mahdollista vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset.