HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE-KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN TARKISTAMINEN

Khs 2009-1120

VS. KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän perussopimuksen tarkistukset liitteen 1 mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa (YTV) kutsumaan koolle Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän yhtymäkokouksen päättämään kuntayhtymän hallituksen valitsemisesta ja muista toiminnan käynnistämiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, HKL –liikelaitokselle sekä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungeille ja Kirkkonummen kunnalle sekä YTV:lle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Perussopimus
	Liite 2	Tarkistettu perussopimus (muutokset)

Vs. Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2008 (§ 295) hyväksyä joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän perustamisen yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan kanssa siten, että Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja YTV:n joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään perustettavaan kuntayhtymään 1.1.2010 alkaen.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kuntayhtymän perussopimuksen oikeuttaen kaupunginhallituksen päättämään perussopimukseen tehtävistä tarpeellisista teknisluonteisista ja vähäisistä muutoksista.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä, että kuntayhtymä voidaan perustaa ennen toiminnan aloittamista niin, että se voi päättää kaikista toiminnan aloittamiseen liittyvistä tarpeellisista asioista.

Vs. Kj toteaa, että Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymän (HSL) vuoden 2008 puolella aloitettua perustamisvalmistelua on jatkettu jäsenkuntien ja YTV:n yhteisessä ohjausryhmässä ja hankeryhmässä. Valmistelutyön painopisteitä ovat olleet HSL:n strategia, tehtävät, talous, tietojärjestelmät, tilat ja henkilöstö.

Valmisteluun on liittynyt keskeisesti myös valtiovarainministeriön johdolla tapahtunut säädösvalmistelu, johon ovat osallistuneet myös jäsenkuntien ja YTV:n edustajat. Työryhmä kuuli työnsä aikana Keravan ja Kirkkonummen kunnan sekä YTV:n ja HKL:n henkilöstöjärjestöjen edustajia. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut oman lausuntonsa.

Valtiovarainministeriön työryhmässä valmistellun hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan kumottavaksi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annettu laki ja säädettäväksi sen sijaan laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi jätelakia ja joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettua lakia.

Lailla säädettäisiin pääkaupunkiseudun neljälle kunnalle eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeille velvoite hoitaa yhteistoiminnassa jätehuollon järjestämiseen sekä alueen joukkoliikenteen suunnitteluun ja palvelujen hankkimiseen liittyvät tehtävät. Tehtäviä hoitaisi kaksi erillistä kuntayhtymää.

Esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi perustettavien kuntayhtymien hallinnosta tai taloudesta, vaan kunnat voisivat sopia näistä kuntayhtymien perussopimuksessa. Kuntayhtymiin sovellettaisiin, mitä säädetään kuntayhtymästä kuntalain 10 luvussa. Kuntayhtymien jäsenkuntana voisi olla myös muita kuntia ja kuntayhtymille voisi siirtää myös muita tehtäviä kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti.

YTV:n omaisuus, varat, velat ja vastuut jaettaisiin tehtäväsiirron mukaisesti ja ne siirtyisivät lain perusteella kuntayhtymille vuoden 2010 alusta. Omaisuus jaettaisiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan pääomaosuuksiksi kuntayhtymässä siinä suhteessa kuin kunnat ovat vastanneet Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan varoista ja veloista, jolleivät kunnat kuntayhtymän perussopimuksessa toisin sovi.

Lakiin otettavalla siirtymäsäännöksellä vastaanottavat kuntayhtymät vapautettaisiin velvollisuudesta suorittaa varainsiirtoveroa niille siirtyvistä, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan käytössä olevan kiinteistöosakeyhtiön osakkeista samoin kuin muista osakkeista.

Jätelakia ja joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettua lakia muutettaisiin korvaamalla viittaukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaan viittauksella asianomaiseen tehtävää hoitavaan kuntayhtymään.

Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2009 kuitenkin siten, että muita säännöksiä kuin loppuselvityksen laatimista koskevaa säännöstä sovelletaan vuoden 2010 alusta. Muut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta lukien.

./. Vs. Kj toteaa, että nyt päätettävänä olevan perussopimuksen tarkistukset ovat lähinnä teknisluonteisia perustuen eräiden sopimuskohtien täsmällisempään ja kielellisesti oikeampaan ilmaisuun, kuntalaista johtuviin täsmennyksiin sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain kumoamisesta ja pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annettavasta laista johtuviin muutostarpeisiin. Perussopimukseen tehdyt tarkistukset käyvät selville liitteestä 2.

Peruspääoman osalta perussopimusta on täydennetty pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annettavan lain 8 §:n perusteella siltä osin kuin kyse on YTV:n omaisuuden siirtymisestä HSL:lle sen jäsenkuntien pääomaosuuksiksi sekä Keravan ja Kirkkonummen osallistumisesta näin täydentyvien peruspääomaosuuksiensa maksamiseen. YTV:ltä HSL:lle siirtyvän omaisuuden nettoarvo on 3,8 milj. euroa.

Vs. Kj toteaa lisäksi, että mikäli Khs hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, vs. Kj tulee tekemään kaupunginhallituksen konsernijaostolle esityksen Helsingin kaupungin edustajan nimeämisestä HSL:n koolle kutsuttavaan yhtymäkokoukseen sekä kaupungin edustajien nimeämisestä HSL:n hallitukseen ja edustajan hallituksen puheenjohtajaksi.

SIEMENLIIKE SIREN OY:N ANOMUS MAANVUOKRASOPIMUKSEN PIDENTÄMISEKSI

Khs 2009-722

RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Tukkutorin jatkamaan Siemenliike Siren Oy:n kanssa 26.2.1999 ja 19.10.2004 tehtyjä maanvuokrasopimuksia 21. kaupunginosan Hermannin korttelin 274 tontilla 4 olevan määräalan ja tontilla 7 olevan määräalan osalta voimassa olevien sopimusten mukaisin ehdoin 31.12.2036 asti edellyttäen, että Siemenliike Siren Oy sitoutuu korjaamaan huonokuntoisen rakennuksen viiden vuoden kuluessa uusien vuokrasopimusten allekirjoittamisesta.

Pöytäkirjanote Siemenliike Siren Oy:lle ja Tukkutorille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Siemenliike Siren Oy:n maapohjan vuokra-ajan jatkoanomus
	Liite 2	Suunnitelma rakennuksen kunnostamisesta
	Liite 3	Salassa pidettävä liite JulkL § 24 kohta17
	Liite 4	Salassa pidettävä liite JulkL § 24 kohta17

Ryj pitää maanvuokrasopimusten jatkamista perusteltuna Tukkutorin alueen kehittämisen kannalta.

Teknisen palvelun lautakunta toteaa (24.3.2009) mm. seuraavaa:

Siemenliike Siren Oy on toimittanut 9.2.2009 mennessä Tukkutorille anomuksen, missä esitetään vuokrasopimusten maanvuokra-ajan pidennystä 31.12.2036 asti.

Siemenliike Siren Oy harjoittaa siementen ja viljelytarvikkeiden tukkukauppaa omissa kiinteistöissään (rakennukset 12 ja 13 Tukkutorilla). Vuokrasopimus koostuu kahdesta eri tontista, jotka ovat kooltaan 828 m² (alkaen vuodesta 1999) ja 700 m² (alkaen vuodesta 2004). Vanhat sopimukset päättyvät vuosina 2019 ja 2009. Pitkän sopimuksen tavoitteena ovat tontilla sijaitsevien kiinteistöjen saneeraus- ja yritystoiminnan laajennustyöt Tukkutorin kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Nykyinen toiminta ja suunnitellut muutokset sopivat hyvin Tukkutorin toimintoihin ja ovat tulevan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisia. Vanhempi kahdesta rakennuksesta on 1930-luvulta ja perusteellisen korjauksen tarpeessa. Rakennuksen omistaja Siemenliike Siren Oy on sitoutunut kunnostamaan tämän rakennuksen.

Tukkutorin alueen voimassa oleva kaava ja tontin maanvuokrasopimus kiinteistöviraston kanssa mahdollistavat vuokraamaan alueelta maata 31.12.2036 saakka.

Anomuksessaan ja kunnostussuunnitelmassaan maanvuokraaja esittää perustelut ja taustatietonsa, joiden perusteella vuokra-ajan pidennystä haetaan. Sopimuksen ehtoihin lisätään vaade, jonka mukaan huonokuntoinen rakennus korjataan viiden vuoden kuluessa anomuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Sopimusehtoihin lisätään myös vuokraajan velvollisuus hyväksyttää korjaussuunnitelmansa vuokranantajalla.

Anomukseen tulisi suostua viitaten perusteluihin investoida kiinteistöihin ja tukkutorialuetta parantaviin muutoksiin. Tukkutori esittää, että sopimuksia jatketaan voimassa olevin ehdoin.

Teknisen palvelun lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Tukkutori oikeutetaan jatkamaan Siemenliike Siren Oy:n maanvuokrasopimuksia voimassa olevin ehdoin 31.12.2036 asti. Edellytyksenä jatkamiselle on, että Siemenliike Siren Oy sitoutuu korjaamaan huonokuntoisen rakennuksen viiden vuoden kuluessa.

./. Siemenliike Siren Oy:n anomus ja suunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2. Salassa pidettävät liitteet on jaettu erikseen.

Kiinteistövirasto toteaa (28.4.2008) seuraavaa:

Kiinteistölautakunta on jatkanut 3.4.2007 Helsingin Tukkutorin tontin 21274/7 sisäistä vuokrausta 31.12.2036 saakka. Helsingin Tukkutorille vuokratun tontin pinta-ala on noin 13,1 ha:ia. Tontille 21274/7 on vahvistettu 17.2.2009 asemakaavan muutos, minkä johdosta Helsingin Tukkutorille vuokrattavan alueen pinta-ala muuttuu noin 11,6 ha:n suuruiseksi. Vahvistetussa asemakaavassa tukkutorin toiminta tulee jatkumaan alueella ja tontti on osoitettu elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan toimintaa palvelevien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TE).

Siemenliike Siren Oy:lle on vuokrattu kahdella eri sopimuksella noin 828 m² ja 700 m²:n suuruiset alueet. Sopimukset päättyvät vuosina 2019 ja 2009.

Todettakoon, että samalla kun lautakunta päätti sisäisen vuokrauksen jatkosta, lautakunta päätti Helsingin Tukkutorilla vuokratun tontin 21274/7 vuokrasta seuraavaa:

Helsingin Tukkutorin vuosivuokra on määritelty pääoma-arvon 8,40 euroa/m² (ind. 100) mukaisesti. Tontin vuosivuokrasta peritään 38,5 % lautakunnan 20.6.2000 tekemän päätöksen mukaisesti. Perittävä vuokra perustuu johtajiston 29.9.1993 tekemään päätökseen. Perittävä vuokra
vastaa tämän päivän pääoma-arvoa noin 137 euroa/m²
(ind. 1632).

Helsingin Tukkutorin maanvuokra säilytetään nykyisellä
tasolla ja vuokrasta peritään 38,5 prosenttia 31.12.2023 saakka.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista Siemenliike Siren Oy:n maanvuokrasopimuksen jatkamiselle 31.12.2036 saakka.

Ryj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa anomuksen johdosta.

KOHDUNKAULAOSAN SYÖVÄN SEULONTATUTKIMUSTEN HANKINTAA KOSKEVAT OIKAISUVAATIMUKSET

Khs 2009-581

STJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityslistalta ilmenevien perustein Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx yhteisen, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxxx oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen 23.3.2009 § 422 tekemästä kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta kaupunginhallituksen tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä terveyslautakunnalle, terveyskeskuksen toimitusjohtajalle, hankintakeskukselle (Anne Brax) ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Oikaisuvaatimus 7.4.2009, Hilkka Raita ja Leena Sulka
	Liite 2	Oikaisuvaatimus 7.4.2009, Mervi Suvanto
	Liite 3	Oikaisuvaatimus 9.4.2009, Martin Renlund
	Liite 4	Vastaus 7.5.2009, Hilkka Raita ja Leena Sulka
	Liite 5	Vastaus 8.5.2009, Martin Renlund
	Liite 6	Vastaus 8.5.2009, Vita-Terveyspalvelut Oy

Khs päätti 23.3.2009 § 422 kumota terveyslautakunnan päätöksen 10.3.2009 § 52 ja hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä, y-tunnus 0973282-2, kunnes markkinaoikeudelle kyseisien seulontapalvelujen hankinnasta tehtyyn muutoksenhakuun on annettu lainvoimainen päätös ja seulontatutkimuksesta tehdyn tai tehtävän hankintapäätöksen perusteella tehtävä sopimus tulee voimaan, hintaan 21,80 euroa/tutkimus ja, mikäli kalenterivuoden aikana tutkimukseen osallistuu yli 75 % kutsutuista, ylimenevien tutkimuksien osalta hintaan 26,16 euroa/tutkimus.

Samalla kaupunginhallitus päätti määrätä, että tämän päätöksen perusteella tehtävän sopimuksen allekirjoittaa terveyskeskuksen toimitusjohtaja.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun sopijapuolet ovat allekirjoittaneet hankinnasta sopimuksen.

Khn päätös syntyi seuraavan äänestyksen jälkeen:

Moisio teki Ojalan kannattamana vastaesityksen, jonka mukaan kaupunginhallituksen tulisi päättää pitää voimassa terveyslautakunnan päätös, jonka mukaan kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset tulisi hankkia Huslabilta, kunnes markkinaoikeudelle kyseisien seulontapalvelujen hankinnasta tehdystä valituksesta on annettu lainvoimainen päätös.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esitys voitti Moision vastaesityksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Bryggare, Kantola, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Vesikansa.

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja oli päättänyt 12.3.2009 § 5 ottaa seuraavan terveyslautakunnan päätöksen Khn käsiteltäväksi:

Terveyslautakunta oli päättänyt 10.3.2009 § 52 äänin 6 (Asko-Seljavaara, Autti, Kousa, Kuuskoski, Ravela, Tuominen) – 3 (Razai, Muurinen, Malinen) varapuheenjohtaja Asko-Seljavaaran jäsen Kuuskosken kannattamana tekemän esityksen mukaisesti vastoin esittelijän ehdotusta hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset Huslabilta, kunnes markkinaoikeudelle kyseisien seulontapalvelujen hankinnasta tehdystä valituksesta on annettu lainvoimainen päätös ja seulontatutkimuksesta tehdyn tai tehtävän hankintapäätöksen perusteella tehtävä sopimus tulee voimaan. Muilta osin lautakunnan päätös oli Khn päätöksen mukainen.

Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxx yhdessä (7.4.2009), Xxxxx Xxxxxxx (7.4.2009) ja Xxxxx Xxxxxxxxx (9.4.2009) ovat tehneet oikaisuvaatimukset ja vaativat Khn päätöksen 23.3.2009 § 422 kumoamista lainvastaisena. Oikaisuvaatimusten tekijät katsovat, että Khn kaksi jäsentä olivat esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn.

Xxxxx ja Xxxxx sekä Xxxxxxx vaativat, että terveyslautakunnan päätös tulee pitää voimassa. Xxxxxxx vaatii asian uutta käsittelyä.

./. Oikaisuvaatimukset ovat esityslistan liitteinä 1 – 3.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on (21.4.2009) antanut seuraavan lausunnon:

Johdanto Helsingin kaupunginhallitus päätti 23.3.2009 kumota terveyslautakunnan päätöksen 10.3.2009 § 52 ja hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (jäljempänä HUS kuntayhtymä) Huslab liikelaitoksen sijasta Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin väliaikaisesti kunnes hankinta-asian oikeuskäsittelyssä on annettu lainvoimainen ratkaisu.

Xxxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx (jäljempänä hakijat) tekivät kunnan jäseninä päätöksestä oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle seuraavasti: Xxxxx ja Xxxxx 7.4.2009, Xxxxxxx 8.4.2009 ja Xxxxxxxx 9.4.2009.

Xxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxx vaativat, että kaupunginhallitus kumoaa päätöksensä ja pitää voimassa terveyslautakunnan päätöksen hankkia palvelut HUS kuntayhtymän Huslab liikelaitokselta.

Xxxxxxxx vaatii, että kaupunginhallitus kumoaa päätöksensä ja ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen.

Oikaisuvaatimusten tutkiminen

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeuspalvelut toteaa kuitenkin, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsittelijän harkintavaltaa on rajoitettu siten, että tarjouksista on valittava tarjouspyynnön valintaperusteen mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 31.3.2009. Hakijat, joiden kaikkien kotikunta on Helsingin kaupunki, ovat jättäneet oikaisuvaatimuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään 9.4.2009. Oikaisuvaatimukset on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Hakijoiden oikaisuvaatimusten perustelut

Hakijat katsovat, että kaupunginhallituksen päätös on lainvastainen, koska asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa ovat osallistuneet Minerva Krohn ja Ulla-Marja Urho, jotka ovat hakijoiden käsityksen mukaan olleet esteellisiä.

Krohn on asiaa käsiteltäessä toiminut yleislääketieteen kehitysjohtajana Suomen Terveystalo Oy:ssä, joka on tehnyt tarjouksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimuksia koskeneessa hankinnassa. Tämän vuoksi Krohnin puolueettomuus on hakijoiden mielestä vaarantunut.

Ulla-Marja Urho puolestaan on asiaa käsiteltäessä ollut HUS kuntayhtymän hallituksen jäsen. HUS konserniin kuuluu HUS kuntayhtymän Huslab laboratorioliikelaitos, joka on tehnyt tarjouksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimuksia koskeneessa hankinnassa.

Esteellisyyssäännöksistä

Kuntalain 52 § 2 ja 4 momenttien ja hallintolain 28 § 1 momentin 5-kohdan mukaan kaupunginhallituksen jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa, jos:

- hän on hallituksen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa ja jos

- kunnan ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Kaupunginhallituksen jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa myös silloin, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa on muusta erityisestä syystä vaarantunut.

Minerva Krohnin väitetty esteellisyys

Krohnin työnantaja Suomen Terveystalo Oy ei ollut millään tavalla osallinen nyt käsiteltävässä syöpäseulontojen suorahankinnassa. Tämän vuoksi yhtiö ei ole asiassa asianosainen eikä sille ole ollut odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Hakijat eivät myöskään ole esittäneet sellaisia erityisiä syitä, joiden johdosta luottamus Krohnin puolueettomuuteen olisi vaarantunut asiaa käsiteltäessä.

Ulla-Marja Urhon väitetty esteellisyys

HUS kuntayhtymän Huslab liikelaitos on nyt käsiteltävässä syöpäseulontojen suorahankinnassa asianosainen, koska:

- Helsingin kaupungin terveyslautakunta päätti 10.3.2009 hankkia syöpäseulonnat väliaikaisesti Huslab liikelaitokselta, minkä päätöksen kaupunginhallitus otti sittemmin käsiteltäväkseen, ja koska

- Helsingin kaupungin terveyskeskus tiedusteli terveyslautakunnan 10.3.2009 tekemän päätöksen jälkeen 11.3.2009 Huslabin kiinnostusta syöpäseulontojen toimittamiseen ja Huslab vastasi tiedusteluun myöntävästi.

Oikeuspalvelut katsoo, että kaupungin ja Huslab liikelaitoksen edut ovat ristiriidassa keskenään, koska asiassa kyse on yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemisestä, jossa sopijapuolet pyrkivät ensisijaisesti turvaamaan oman etunsa. Lisäksi Huslab liikelaitos on asiassa kilpailullisessa tilanteessa toisen tarjoajan kanssa.

HUS kuntayhtymä ei ole asiassa asianosainen. Jossain määrin tulkinnanvaraista sen sijaan on se:

- onko HUS kuntayhtymä asiaan sellaisessa suhteessa, että yhtymälle on ollut odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa ja

- ovatko kaupungin ja HUS kuntayhtymän edut asiassa ristiriidassa keskenään tai onko asian tasapuolinen käsittely edellyttänyt, että Urho ei olisi osallistunut asian käsittelyyn.

Vastaus edellä oleviin kysymyksiin ja samalla Urhon mahdolliseen esteellisyyteen ratkeaa sen mukaan, kuinka itsenäisenä Huslab liikelaitosta pidetään suhteessa HUS kuntayhtymään sen päätöksenteossa ja taloudessa. Mitä itsenäisempänä kyseistä liikelaitosta pidetään suhteessa kuntayhtymään, sitä epätodennäköisempää on, että Urho olisi ollut esteellinen. Tulkintakysymykseen ei kuitenkaan voida antaa täysin varmaa vastausta, koska asiaa ei ole käsitelty uusimuotoisia kunnallisia liikelaitoksia koskeneessa hallituksen esityksessä eikä asiasta ole vielä ehtinyt muodostua oikeuskäytäntöä.

Kuntalakiin 27.4.2007 tehdyllä muutoksella pyrittiin mm. korostamaan kunnallisen liikelaitoksen asemaa suhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Huslab liikelaitos on uusimuotoinen kuntayhtymän liikelaitos, jonka johtokunnalla on oikeus edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.

Vaikka Huslab liikelaitos ei olekaan HUS kuntayhtymästä erillinen oikeushenkilö, oikeuspalvelut katsoo, että HUS kuntayhtymällä ei ole ollut odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa eivätkä kaupungin ja HUS kuntayhtymän edut asiassa ole olleet ristiriidassa keskenään. Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan asian tasapuolinen käsittely ei ole edellyttänyt, että Urho ei olisi osallistunut asian käsittelyyn.

Johtopäätös

Minerva Krohn ei ole ollut Suomen Terveystalo Oy:n yleislääketieteen kehitysjohtajana eikä Ulla-Marja Urho HUS kuntayhtymän hallituksen jäsenenä esteellinen käsittelemään kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten suorahankintaa. Tämän vuoksi oikaisuvaatimukset tulisi hylätä.

Stj toteaa, että väliaikaisen sopimuksen tekeminen Vita-Terveyspal-velut Oy:n kanssa on tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Tämä mahdollistaa sen, ettei palveluntuottaja vaihdu kesken vuoden, mikäli markkinaoikeus hylkää Khn 15.12.2008 § 1517 seulontapalvelujen hankintapäätöksestä tehdyn hakemuksen. Markkinaoikeuden väliaikaisen täytäntöönpanokiellon vuoksi lakisääteisiä seulontatutkimuksia ei voida jättää tekemättä ja tällaisissa tapauksissa hankintalaissa olevaa suorahankinnan perustetta on mahdollista soveltaa.

Lisäksi Stj katsoo, että väliaikaista sopimusta ei yleensäkään ole tarkoituksenmukaista tehdä päätökseen muutosta hakeneen yrityksen kanssa, sillä tämä olisi omiaan houkuttelemaan yrityksiä valitusten tekemiseen.

Oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia seikkoja eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi Khn tekemää päätöstä tulisi muuttaa.

./. Hallintolain 34 §:n nojalla oikaisuvaatimusten tekijöille ja Vita-Terveyspalvelut Oy:lle on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä esitettyjen vaatimusten ja oikeuspalvelujen lausunnon johdosta. Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx yhteisesti, Xxxxx Xxxxxxxxxx sekä Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä on saatu vastaukset ja ne ovat esityslistan liitteinä 4 - 6.

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUEN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-2531

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan lausunto 17.3.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 24.2.2009

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 26.11.2008 valtuutettujen eräitä aloitteita (asia 19) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana romanilasten perusopetuksen tuen kehittämistä harkitaan mallia, jossa koulunkäyntiavustaja koulutetaan toimimaan myös oppilaan tukihenkilönä niin, että hän voi työskennellä koulun lisäksi myös oppilaan kotona ja toimia näin tärkeänä linkkinä kodin ja koulun välillä." (Tiia Aarnipuu, äänin 51-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Opetuslautakunta toteaa (17.3.2009) mm., että Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa työskentelee viidettä vuotta romanitaustainen koulunkäyntiavustaja, jonka tehtävänä on koulupäivän aikana tukea romanitaustaisia oppilaita koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä koulun opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Hän toimii myös romanikielen opettajana 10 tuntia viikossa.

Romanitaustaisia oppilaita tuetaan kouluissa tarpeen mukaan opetuksen, ohjauksen ja oppilashuollon keinoin. Tämän lisäksi opetustoimi on mukana seuraavissa romanilasten ja -nuorten koulunkäynnin tukemiseksi käynnistyneissä hankkeissa, jotka toteutetaan hallintokuntien yhteistyönä:

Helsingin nuorisoasiankeskus on käynnistänyt elokuussa 2008 opetusministeriön rahoituksen turvin kohdennetun nuorisososiaalityön hankkeen, NEVO DROM -projektin. Tavoitteena on kehittää työmalli, jonka avulla voidaan etsiä ja löytää tukea tarvitsevia romaninuoria (13–16 v), sekä edistää heidän elämänhallintaansa kodin, koulun ja vapaa-ajan osalta. Tavoitteena on tukea mukana olevia nuoria erityisesti peruskoulun suorittamisessa ja päättötodistuksen saamisessa, sekä etsiä ja järjestää mahdollisia polkuja jatko-opintoihin, työpajatoimintaan, työharjoitteluun tai työllistymiseen. Hanke kestää vuoden 2010 loppuun asti ja sen toteuttamisessa ovat mukana myös sosiaalivirasto ja opetusvirasto.

Opetusvirasto on saanut opetushallitukselta valtionavustusta 37 200 euroa romanilasten perusopetuksen tukemiseen vuosille 2008–2009.

Kehittämistoiminnan painopistealueiksi on Helsingissä valittu

- suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä romanikulttuurin tuntemuksen lisääminen ja erityisesti kouluyhteisön romaniväestön ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen

- romanioppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen ja materiaalin tuottaminen ja

- romanikodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.

Alueellisen toimintamallin suunnittelu on käynnistynyt yhdellä pilottialueella ja kehittämistyössä on mukana opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä sekä koulunkäyntiavustaja/romanikielen opettaja sekä nuorisotoimen edustaja. Romanilasten perusopetuksen tukemiseksi laaditaan suunnitelma, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulun arkea.

Tukemalla romanitaustaisten oppilaiden koulunkäyntiä edellä kuvatuin monipuolisin tavoin huomioidaan romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä sekä parannetaan romanitaustaisten oppilaiden kodin ja koulun yhteistyötä. Koulutuksen turvaamisella on merkittävä myönteinen vaikutus oppilaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Lautakunta toteaa vielä, että ajatus oppilaan tukihenkilöstä on hyvä, mutta koulunkäyntiavustajien toimenkuvan mahdolliseen laajentamiseen toivomusponnessa tarkoitetulla vaikuttavat mm. työaikaa koskevat määräykset ja koulunkäyntiavustajat nykyiset tehtävät.

Sosiaalilautakunta toteaa (24.2.2009) mm., romaniperhetyö vakiintui vakinaiseksi työmuodoksi vuonna 2005. Tällä hetkellä työntekijöitä on kaksi. Työtä tehdään koko Helsingin alueella, käsittäen kaikki neljä perhekeskusta. Työssä toiminta-ajatuksena on asiakaslähtöisyys, romaniperheiden erityisen tuen tarpeen huomioon ottaminen sekä kulttuuritulkkina toimiminen viranomaisten ja asiakasperheiden välillä. Tavoitteina ovat perheiden ja lasten ongelmien ennaltaehkäisy, korjaava/hoitotyö, sekä muutostyö ja perheiden kokonaisvaltainen tukeminen. Työmuotoja ovat mm. kerhotoiminta, kotikäynnit asiakasperheissä, intensiivinen perhetyö, kulttuuritulkkina toimiminen yhteistyössä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa lasten koulunkäynnissä. Romaniperhetyöntekijät myös antavat muille työntekijöille ja viranomaisille konsultointitukea sekä kouluttavat romanikysymyksissä. Lisäksi panostetaan lasten ja nuorten koulutyön tukemiseen ja koulunkäynnin ongelmiin puuttumisen sekä niissä tukemiseen.

Sj toteaa lausunnoista ilmenevän, että romaninuorten tilanteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Sj on nyt myös kehottanut opetusvirastoa selvittämään koulunkäyntiavustajien työnkuvan laajentamista siten, että avustaja voisivat entistä paremmin toimia linkkinä romanilasten ja ‑nuorten kodin ja koulun välillä.

11.5.2009 pöydälle pantu asia

NUORISOASIAINKESKUKSEN KESKITETTYJEN PALVELUJEN OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN JA ASIAAN LIITTYVÄN OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELEMINEN

Khs 2009-744

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa sosionomi Leena Ruotsalaisen keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan 1.6.2009 alkaen/lukien 4 741,12 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevanpäätöksen tiedoksi saannista lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee jättää tutkimatta kaupunginhallituksen 30.4.2009 tekemään päätökseen § 459 kohdistuneen, Xxxxx Xxx-xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx tekemän oikaisuvaatimuksen esityslistatekstistä ilmenevin perustein.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, Xxxxx Xxxxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx muutoksenhakuohjein ja jäljennöksin esityslistatekstistä, nuorisolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Oikaisuvaatimus

Sj toteaa aluksi, että tällä esityslistalla käsitellään ensiksi osastopäällikön ottamista nuorisotoimen keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan ja listatekstin lopussa oikaisuvaatimusta, joka kohdistui Khn päätökseen olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan asiassa antamaa lausuntoa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perusteluissa todetaan, että yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

Keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön tehtävänä on johtaa osastoa, joka muodostuu kohdennetun nuorisotyön, kulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kansalaistoiminnan toimistoista. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto, minkä lisäksi edellytetään tuntemusta nuorisotyöstä sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Nuorisolautakunta käsitteli keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön valinnasta annettavaa lausuntoa kokouksessaan 26.3.2009. Hakijoista nousivat tuolloin esille erityisesti xxxxxxxxxxxxxxx, xxxxxxxxxx-xxxx xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ja sosionomi Leena Ruotsalainen. Lautakunta äänesti lausunnostaan näiden kahden välillä. Äänet jakautuivat 4-4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Sj viittaa lautakunnan jäljempänä olevaan lausuntoon ja hakijoista tehtyyn yhteenvetoon sekä hakemusasiakirjoihin. Niistä ilmenee mm., että Xxxxxxxxx ja Ruotsalainen täyttävät kumpikin viran kelpoisuusehdot, [Hakijan tietoja poistettu] ja Ruotsalaisella Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto. Xxxxxxxx menestyi hakijoille tehdyissä soveltuvuustesteissä parhaiten. [Hakijan tietoja poistettu], kun taas Ruotsalaisella on vahva ja monipuolinen nuorisotyön tuntemus. Ruotsalaisen nuorisotyön tuntemus kohdistuu näin ollen niihin ikäryhmiin, joita Helsingin nuorisotoimi on määritellyt kohderyhmäkseen eli pääkohderyhmänä ovat 10 – 18 -vuotiaat nuoret, ja erityisesti 13 – 17 ‑vuotiaat nuoret. Molemmilla hakijoilla on viran menestykselliseen hoitamiseen tarvittava johtamis- ja hallintokokemus.

Nuorisolautakunnan annettua lausuntonsa Sj Tuula Haatainen ja henkilöstökeskuksen va. osastopäällikkö Marja-Liisa Pohjaniemi haastattelivat Xxxxx Xxxxxxxx ja Leena Ruotsalaista. Molemmat osoittautuivat haastatteluissa hyviksi ja valmiuksiltaan monipuolisiksi hakijoiksi. Ruotsalainen nousi kuitenkin haastattelussa selkeästi ensimmäiselle sijalle. Tähän, molempien haastattelijoiden jakamaan arvioon vaikuttivat erityisesti Ruotsalaisen osoittama syvällinen tuntemus Helsingin kaupungin nuorisotoimesta ja hänen asiantuntevat näkemyksensä toiminnan kehittämisestä. Tätä osaamistaan Ruotsalainen on entisestään syventänyt hoitamalla nyt haettavana olevaa vs. ja va. osastopäällikön virkaa yli kahden vuoden ajan.

Sj katsoo, asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että Ruotsalaisella on hakijoista parhaat mahdollisuudet osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Sj huomauttaa vielä, että nuorisotoimen johtaja ja kaksi muuta osastopäällikköä ovat miehiä. Ruotsalainen tulisi sukupuolten tasa-arvoa lähtökohtana pitäen asettaa sen vuoksi ykkössijalle siinäkin tapauksessa, että hakijat Xxxxxxx ja Ruotsalainen katsottaisiin pätevyydeltään ja sopivuudeltaan yhdenvertaisiksi.

Sj toteaa vielä, että hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Khn kokouksessa.

Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx ovat tehneet 2.4.2009 oikaisuvaatimuksen Khn päätöksestä 30.4.2009, § 459. Khs päätti tuolloin olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan tekemää päätöstä (Nlk 26.3.2009 § 41) eli lautakunnan lausuntoa osastopäällikön viran hakijoista.

Sj toteaa, että kuntalain 51 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus voi ottaa käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Nuorisotoimen johtosäännön 14 §:n mukaan osaston päällikön valitsee Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Kun päätösvalta asiassa on Khlla, eikä nuorisolautakunnalla, katsoo Sj, että päätös lausunnon antamisesta ei ollut ottokelpoinen ja oikaisuvaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

./. Oikaisuvaatimus liitteenä 2.

Nuorisolautakunta toteaa lausuntonaan (26.3.2009), että kaupunginhallitus päätti 22.9.2009 kehottaa nuorisoasiainkeskusta julistamaan nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön viran haettavaksi nuorisotoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja 4 741,12 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön tehtävänä on johtaa osastoa, joka muodostuu kohdennetun nuorisotyön, kulttuurisen nuorisotyön, ja nuorten kansalaistoiminnan toimistoista. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää osaamista asianomaisella toimialalla, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tuntemusta nuorisotyöstä sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallinta sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Johtosäännön mukaan osastopäällikön valitsee kaupunginhallitus.

Virkaa on 19.12.2008 päättyneen hakuajan kuluessa hakenut 44 henkilöä. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin.

Hakemusasiakirjat olivat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa.

Haastatteluihin valittiin 10 henkilöä: Xxx Xxxxxxx, Xxx-Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxx xxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxx, Leena Ruotsalainen, Xxxxxx xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx. Haastattelut suoritettiin 28.1. ja 2.2.2009 ja haastattelijoina toimivat nuorisotoimenjohtaja, erityissuunnittelija (Sihvonen), va. henkilöstöpäällikkö sekä lautakunnan jäsenet Tiihonen, Perälä, Toivonen ja Ahola.

Hakijoista Xxxxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxxxxx ja Xxxxxx johtamis- ja hallintotehtävien kokemus on selvästi vähäisempi kuin Xxx-xxxx, Xxxxxxxx, xxx Xxxxxxxx ja Ruotsalaisen vastaava kokemus. Xxx-xxx, Xxxxxxxx, xxx Xxxxxx ja Ruotsalainen osoitettiin ulkopuolisen yrityksen suorittamaan henkilöarviointiin.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Leena Ruotsalainen (s. 1959) on sosionomi (Tampereen yliopisto 1983), jolla on lisäksi mm opettajan pedagogisia opintoja (60 op, Helia), näyttötutkintomestarin opinnot (15 ov, Helia) ja aikuiskasvatustieteen ja kehittävän työntutkimuksen maisteriohjelman opintoja (90 op). Hän on toiminut SDNL ry:n puheenjohtajana (1987-91), pääsihteerinä (1987-88), Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotalon isäntänä (1991-93), alueellisen nuorisokeskuksen nuorisosihteerinä (1994-97) ja vt. aluepäällikkönä (1997), Nuorten mediakeskuksen projektisuunnittelijana ja toiminnanjohtajana (2000-2003) sekä keskitettyjen palvelujen osaston vs. (ja 1.6.2008 alkaen va.) osastopäällikkönä (1.8.2006 - 31.7.2007, 1.2.2008 alkaen). Lisäksi hän on toiminut mm nuorisotyön ammattiaineiden lehtorina (2003-05, 19 kk). Ruotsalainen on nimitetty kulttuurisen nuorisotyön toimistopäälliköksi 1.8.2007 lukien.

Nuorisotoimen johtosäännön (27.11.2002 kvs) pätevyysvaatimuksena on koulutusvaatimuksen lisäksi tuntemus nuorisotyöstä ja kokemus hallinto- ja johtamistehtävässä. Työkokemuksensa kautta Ruotsalaisella ja Xxxxxxxx on vahva nuorisotyön tuntemus. Xxxxxxx ja xxx Xxxxxxxxx nuorisotyön tuntemuksen voi katsoa syntyvän toisaalta koulutuksen kautta – molemmat ovat kasvatustieteiden maistereita - ja toisaalta työkokemuksen kautta – Xxxxxxx koululaisten kanssa toimimisesta ja Xxx-xxxxx päivähoitoikäisten lasten kanssa tehdystä työstä (Nuorisolain mukaan nuoriksi määritellään kaikki alle 29 –vuotiaat). Selvästi laajin ja tuorein nuorisotyön tuntemus näistä kaikista on kuitenkin Ruotsalaisella.

Kaikilla hakijoilla on vahva hallinto- ja johtamistehtävien kokemus. Xxx-xxxx ja Ruotsalaisen etuna on ajantasainen hallinto- ja johtamiskokemus Helsingin kaupungista. Xxxxxxx etuna on vielä hänen hankkimansa johtamiskoulutus sekä se, että hän menestyi soveltuvuusteissä parhaiten.

Pätevyysvaatimusten mukaisessa tarkastelussa Xxxxxxx ja Ruotsalainen asettuvat siten Xxxxxx ja xxx Xxxxxxxx edelle. Lopullisessa valinnassa on vastakkain kaksi ansiokasta hakijaa, joista toisen vahvuutena on nuorisotyön tuntemus ja toisen johtamiskokemus.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Ruotsalaisen vahvuutena ja rasitteena on, että hän nousee johtamansa osaston sisältä. Etuna on tällöin toimialan, työntekijöiden ja keskeisten verkostojen erinomainen tuntemus, mutta mahdollisena rasitteena sidoksisuus yhteen kolmesta johdettavana olevasta toimistosta.

Keskitettyjen palvelujen osasto on luonteeltaan eräänlainen viraston kehittämisyksikkö, jossa siihen kuuluvien toimistojen eräänä tavoitteena on kehittää nuorisotyön tekemisen tapoja niin kulttuurin, kohdennetun nuorisotyön kuin nuorten kansalaistoimintaan aktivoinnin osalta koko virastossa, erityisesti sen alueellisessa nuorisotyössä käytettäväksi. Tämän kokonaisuuden menestyksellistä johtamista edistää nuorisotyön syvä ja laaja tuntemus. Tällä alueella Ruotsalaisen osaaminen on selkeästi vahvempaa kuin Xxxxxxx. Kuten edellä todettiin, Ruotsalaisella on myös vahva hallinto- ja johtamiskokemus. Kun arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden hallinto- ja johtamiskokemusta ja toimialan vaatimaa osaamista sekä haastatteluista ja soveltuvuuskokeista ilmenneitä seikkoja, asettuu Ruotsalainen hakijoista ensimmäiselle sijalle. Näin ollen on katsottava, että Ruotsalaisella on hakijoista parhaat edellytykset osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Todettakoon lisäksi, että Ruotsalaisen valinta tasapainottaisi nuorisoasiainkeskuksen johdon tämän hetkistä miesvaltaisuutta, kun sekä virastopäällikkö, että molemmat muut osastopäälliköt ovat miehiä.

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle sosionomi Leena Ruotsalaisen valitsemista keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan 1.6.2009 alkaen kokonaiskuukausipalkalla 4 741,12 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Vähemmistöön jäi Tiihosen esitys Toivosen kannattamana, että kasvatustieteen maisteri Xxxxx Xxxxxxx esitetään valittavaksi keskitettyjen palvelujen osaston osastopäälliköksi (Tiihonen, Valtonen, Perry ja Toivonen). Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät (Sandberg, Ahola, Perälä ja Kari). Valokainen äänesti tyhjää.

Asiaa käsiteltäessä äänestettiin myös asian jättämisestä pöydälle. Perälä esitti ja Sandberg kannatti asian jättämistä pöydälle. Tiihonen vastusti pöydälle jättämistä. Asiasta äänestettiin. Perälän esitys jäi vähemmistöön äänin 4-5 (Perälä, Kari, Sandberg ja Ahola) ja Tiihosen esityksen puolesta äänestivät Tiihonen, Valtonen, Perry, Toivonen ja Valokainen.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEELLISUUDESTA (ASIANOSAISEN KUULEMINEN)

Khs 2008-1648

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausunnonantamisvaltuutta koskevalla lausumalla täydennetyn lausunnon.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle liittein 2–7 ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle, Helsingin Satamalle ja ympäristökeskukselle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 6.4.2009 liitteineen
	Liite 2	Kuva siltavaihtoehdoista Kruununhaasta Laajasaloon
	Liite 3	Luettelo tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista
	Liite 4	Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -raportti (Internet-linkki http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008-10.pdf)
	Liite 5	Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintä ja vuorovaikutus 18.11.2008 KSV/A Juha-Pekka Turunen
	Liite 6	Lähdemuistio 1 Kruunuvuorenselän siltayhteys yleiskaava 2002:ssa 15.12.2008 KSV MLa KME
	Liite 7	Lähdemuistio 2 Siltayhteys Laajasaloon raitio- ja kevyen liikenteen yhteyden toteuttamiseksi. Jatkotyön ohjelmointi. KSV/LJJ 25.11.2008 P. Vuonokari

Kaj toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus ilmoittaa 6.4.2009 päivätyssä lausuntopyynnössään, että se on 6.2.2009 ottanut omasta aloitteestaan harkittavakseen Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen. Lausuntopyynnön mukaan hankkeella voi olla sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka saattavat edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista tapauskohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

YVA-lain 6 §:n 1.9.2006 voimaan tulleen muutoksen mukaan alueellinen ympäristökeskus tekee asiassa päätöksen viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ympäristökeskus on saanut riittävät tiedot. Ennen päätöstä on käytävä riittävät neuvottelut viranomaisten kesken ja hankkeesta vastaavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (asianosaisen kuuleminen).

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa edelleen, että YVA-menettelyn tarpeesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin Satama, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Merenkulkulaitos, Museovirasto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Samalla Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle varataan näin tilaisuus tulla kuulluksi asiassa 8.5.2009 mennessä (lisäaika 25.5.2009 mennessä.)

Kaj toteaa, että Laajasalon raidevaihtoehtojen hankkeesta vastaava viranomainen on Helsingin kaupunki eikä tätä tehtävää ole osoitettu millekään kaupungin virastolle. Kaupunginhallituksen johtosäännön 14 §:n mukaan kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja antavat kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaj katsoo, että Helsingin historiallisen kaupunkikeskustan ja uuden Kruunuvuorenrannan kaupunginosan raideliikenneratkaisun suunnitteluprosessiin liittyvät keskeiset menettelyt ovat sellainen asia, joka tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Niin ollen lausuntoa hankkeesta vastaavan kuulemiseksi olisi tullut pyytää kaupunginhallitukselta ja kaupungin eri virastojen olisi tullut pidättäytyä antamasta lausuntoja asiassa suoraan Uudenmaan ympäristökeskukselle. Näin ollen kaupungin eri virastojen suoraan antamia lausuntoja ei tule ottaa huomioon kaupungin kantana YVA-menettelyn tarpeellisuuteen siltä osin kuin ne poikkeavat kaupunginhallituksen lausunnosta.

Kaj katsoo, että edellä oleva kappale, joka sisältää lausuman kaupungin lausunnonantovaltuuksista tulisi liittää kaupunginhallituksen lausuntoon Uudenmaan ympäristökeskukselle. Muilta osin Kaj:lla ei ole lisättävää kaupunkisuunnitteluviraston kaupunginhallitukselle antamaan lausuntoon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (8.5.2009) lausuntonaan kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 §:n 1 momentin ja vastaavan asetuksen 6 §:n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi.

Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 §:n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

YVA-lain 4 §:n 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä 4 §:n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne.

Harkintaperusteista on säädetty tarkemmin YVA-asetuksen 7 §:ssä.

YVA-lain 3 §:n mukaan lakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon mitä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista on muussa yhteydessä selvitetty, sekä sovelletaan yhteen mahdollisuuksien mukaan YVA-laissa ja muussa lainsäädännössä edellytetyt selvitykset.

YVA-lain 5 §:ssä todetaan, että harkinnanvaraista arviointimenettelyä ei sovelleta, jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä.

Tarkasteltaessa Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA- tarvetta, voidaan todeta, että asetuksen 6 §:n 9 kohdan YVA-arviointia edellyttävien hankkeiden liikennettä koskevassa luettelossa raideliikennettä koskeva ksi hankkeeksi on nimetty kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen (d- kohta).

Muita YVA -arviointia edellyttäviä liikennehankkeita ovat 9-kohdan mukaan esimerkiksi moottoriliikenne- tai moottoriteiden rakentaminen, neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometriä pitkän yhtäjaksoisen tien rakentaminen, lentokenttien rakentaminen kun pääkiitorata on vähintään 2100 metriä pitkä.

Verrattaessa Laajasalon raidejärjestelyä asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin se on koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäinen. Kysymyksessä on noin kolmen kilometrin pituinen raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Kruunuvuorenrannan uuteen kaupunginosaan, josta Palosaari–Kruunuvuorenranta sillan osuus on noin yksi kilometri.

Arvioitaessa, tuleeko hankkeesta tehdä harkinnanvarainen YVA-arvio, tulee asetuksen 7 §:n luetelluista ominaisuuksista lähinnä tarkasteltavaksi hankkeen koko, sijainti, (nykyinen maankäyttö), ja suhde luonnon- ja maisemansuojelualueisiin sekä historiallisesti, kulttuurisesti ja arkeologisesti merkittäviin alueisiin sekä vaikutusten pysyvyys.

Kruunuvuorenrannan siltayhteys tulisi rakennettavaksi paikalle, joka visuaalisesti liittyy valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun maisema- ja kulttuuriympäristöön. Tällöin on ensisijaisesti kysymys silta osuuden arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut esiin myös vuorovaikutuksessa ja asian johdosta aiemmin annetuissa lausunnoissa.

Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin esittänyt Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA-tarvetta koskeneessa kokouksessa näkemyksenään (muistio 24.11.2008), että maisemavaikutukset eivät voisi olla ainoa syy YVA- prosessiin.

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteyden osuudesta välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio tullaan laatimaan ja samalla tarkentamaan vaikutusarvio ratkaisusta riippuen Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

Kun kyse on valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että nämä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Oikean maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on kuitenkin mahdollista vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän siltahankkeen konkreettisen visuaalisen hahmon tuottaman kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset.

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin nyt jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

YVA-prosessiin saattaa olla tarve myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Kuten jäljempänä olevasta selvityksestä ilmenee, ei YVA-prosessiin tässä tarkoituksessa ole tarvetta.

Hankkeessa on myös tehty vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä tarjoa lisäarvoa.

Sosiaaliset ja kulttuuriset sekä maisemaa koskevat vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

Hanketta koskevat päätökset

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 12.11.2008 ja päätti merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008-raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Valtuuston käsittelyn yhteydessä tehtiin lisäksi kymmenen toivomuspontta.

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 17.11.2008 hyväksynyt seuraavan tarkennetun esityksen: Kaupunginhallitus päätti kehottaa joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina."

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 tekemä päätös oli luonteeltaan asian valmistelua ja varsinaiset hankesuunnitelmaa ja tarvittavia kaavoja koskevat päätökset valmistellaan erikseen kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupungin johtosääntöjen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä.

Laajasalon raideliikenneyhteyden suunnittelutausta

Laajasalon raide- ja kevytliikenneyhteyden suunnittelusta tehtyjen päätösten taustalla on pitkä suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi, joka alkoi vuonna 1999 yleiskaava 2002:n valmistelulla ja jatkui sen hyväksymisen jälkeen vuonna 2003 sen pohjalta. Suunnittelun yhteydessä tehdyt tärkeimmät selvitykset ilmenevät lausunnon liitteistä.

Tehdyt suunnitelmat ja päätökset noudattavat yleiskaava 2002:n periaatteita.

Koko suunnitteluprosessin ajan on noudatettu periaatetta, joka on todettu yleiskaavan selostuksessa: avata Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010-luvun alussa uuden kaupunginosan edellyttämä kiinteä yhteys, joka toimii bussi- tai raitiolinjojen reittinä keskustaan.

Yleiskaava 2002 ei ottanut tarkemmin kantaa raitiolinjastoon eikä sen edellyttämän kiinteän yhteyden linjaukseen ja tekniseen ratkaisuun. Suunnitteluprosessin aikana tehdyt vaihtoehtojen vertailut, hyötykustannustarkastelut, ympäristövaikutusten arvioinnit ja rahassa mitattavien ominaisuuksien ja erilaisten arvojen keskinäinen painottaminen ovat johtaneet nyt valittuun ratkaisuun.

Yleiskaava 2002 varautui Santahaminan rakentamiseen asunto- ja virkistysalueeksi, jos nykyinen toiminta siirtyy pois alueelta. Alueelle varauduttiin toteuttamaan tällöin metromainen raideyhteys Helsingin keskustasta Katajanokan, Kruunuvuorenrannan ja ”vanhan” Laajasalon kautta. Tältäkään osin ei sitouduttu tiettyyn linjaukseen tai tekniseen ratkaisuun Kruunuvuorenselällä. Nyt tehdyn päätöksen mukaan Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Se merkitsee varautumista metromaiseen ratkaisuun yleiskaava 2002 periaateratkaisua noudattaen.

Metrovaraus osuudella Laajasalo–Kruunuvuorenranta–Katajanokka on korvattu ”Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008”-raportissa nopealla pikaraitiotiellä. Tällainen metromainen ratkaisu hyödyntää ensi vaiheen raitio- ja siltayhteyden investoinnit, säästää 200–250 milj. euroa metroratkaisuun verrattuna, on palvelutasoltaan tasavertainen vaihtoehto metrolle ja Kruunuvuorenrannassa varauksena ongelmattomampi kuin metro. Raide-Jokerin myötä pääkaupunkiseudulle on myös tulossa uusi pikaraitiojärjestelmä, jonka rata- ja kalustoteknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää tässä yhteydessä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus on myös laadittu tältä pohjalta. Kruunuvuorenselän siltayhteyttä yleiskaavassa on käsitelty tarkemmin lähdemuistiossa 1.

Liikennejärjestelmien vertailu

Raidehankkeen valmisteluun on liittynyt laaja ja perusteellinen liikennejärjestelmätarkastelu. Järjestelmävertailussa vaihtoehtoina ovat olleet Herttoniemen metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä (VE 0+), raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta keskustaan sekä supistettu metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin.

./. Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu-raportti on (internet linkki) on liitteenä 4.

Hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on ollut laajaa pitkän suunnitteluprosessin aikana. Yleiskaava 2002 prosessin jälkeen vaikutusten arviointia on tehty sekä Kruunuvuorenrannan suunnitteluun ja kaavoitukseen välittömästi liittyen että sen rinnalla.

Erityisen laajan selvittelyn ja vilkkaan keskustelun kohteena on ollut Kruunuvuorenselän silta. Myös sillan vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriympäristöön on jossain määrin selvitetty.

./. Lausunnon liitteenä 3 on luettelo, josta ilmenee selvityksiä, joihin liittyy merkittävästi ympäristövaikutuksia koskevia tarkasteluja. Ympäristövaikutusten arviointia on käsitelty myös lähdemuistiossa 2.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa vielä, että hankkeesta tehtyjen päätösten jälkeen on lisäksi mm. tehty täydentäviä pohjatutkimuksia siltayhteyden linjalla, otettu sedimenttinäytteitä ja teetetty niiden laboratorioanalyysit, teetetty Pohjoisranta–Sompasaari -väliseen läppäsiltaan liittyvät Hanasaari B:n laivaliikenteen simuloinnit ja tehty raitioliikenteen poikkeusjärjestelyihin liittyviä suunnitelmia. Laajasalossa on tehty raitiorataan liittyviä suunnitelmia ja asemakaavoja.

Ajankohtaisia suunnittelukohteita ovat muun muassa läppäsiltaan liittyvät venesatamien uudelleen järjestelyt erityisesti Tervasaarenkannaksen ympäristössä, Liisankadun raitiotiesuunnitelma, siltojen suunnitteluun liittyvät siltakilpailut ja raitioyhteyden suunnittelu Korkeasaaressa liittyen saaren kehittämisestä pidettyyn kansainväliseen ideakilpailuun. Täydentäviä suunnitelmia ja selvityksiä on käsitelty alustavasti myös lähdemuistiossa 2.

Hankkeeseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden suunnitteluun on liittynyt laaja viestintä- ja vuorovaikutusprosessi alkaen yleiskaava 2002 suunnitteluprosessista.

Vuorovaikutus on jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, koska joukkoliikenneyhteys on osa alueen kaupunkirakenneratkaisua. Vuosina 2006–2008 aiheesta on järjestetty useita asukastilaisuuksia. Asiasta on myös tiedotettu vuosien 2007 ja 2008 kaavoituskatsauksessa ja Kaupunkisuunnittelu-lehden numerossa 2/2008. Aiheeseen liittyvää aineistoa on ollut kaupunkisuunnitteluviraston ”Suunnitelmat kartalla”-nettipalvelussa sekä Kruunuvuorenranta-projektin kotisivuilla.

./. Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintää ja vuorovaikutusta on tarkemmin käsitelty liitteessä 5.

Viestintä ja vuorovaikutus jatkuvat edelleen normaalisti raitio- ja siltayhteyden jatkosuunnittelussa ja suunnitelmiin liittyvien tarvittavien asemakaavojen laadinnan yhteydessä.

Kaavoitus ja hankesuunnitelman laatiminen

Kaupunginhallituksen toimeenpanopäätökseen liittyy kehotus hankesuunnitelman ja tarpeellisten kaavojen laatimiseksi siten, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Suunnittelu jatkuu tämän päätöksen pohjalta. Raitiotie- ja siltayhteyden hankesuunnitelma on tarkoituksenmukaista viedä kaupunginvaltuustoon, kun suunnittelu on edennyt nykyisestä päätöksentekotilanteesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävän pitkälle. Tällainen ajankohta voisi olla vuoden 2010 keväällä tai myöhemmin. Oleellista on suunnittelu- ja kaavoitustyön ripeä eteneminen niin, että asetettu tavoite raitioyhteyden toteuttamiseksi Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina voi toteutua.

Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä on myös syytä pohtia seuraavan, rakentamissuunnitelmiin tähtäävän suunnittelukierroksen ohjelmointia niin, että se ottaa huomioon rakentamisen tarkoituksenmukaisen järjestyksen sekä rakentamisen että raitio- ja siltayhteyden vaiheittainen käyttöönoton kannalta.

Hankesuunnitelman laatimista on käsitelty tarkemmin lähdemuistiossa 2. Samassa muistiossa on myös pohdittu hankesuunnitelman suhdetta ympäristövaikutusten arviointiin.

Yhteenveto Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole tarpeen arvioida YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti, koska kyseessä ei ole sellainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarpeen tehdä siksikään, että hankkeesta on tehty

- runsaasti vaihtoehtojen vertailuja,

- suunnittelun aikana tehtyjen pohjatutkimusten ansiosta on tähän suunnitteluvaiheeseen riittävästi tietoa pohjasedimenttien tilasta,

- raideyhteyden toteuttamisvaihtoehdoista on tehty riittävästi teknisiä selvityksiä,

- liikennejärjestelmätason vaihtoehtojen vertailu on ollut perusteellista,

- tiedottaminen ja vuorovaikutus on ollut hankkeen yhteydessä laajaa. Se on alkanut jo yleiskaava 2002 laadinnan yhteydessä ja jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaprosessin sekä raidevaihtoehtojen suunnittelun yhteydessä ja

- maisema- ja kaupunkikuvallisia selvityksiä eri vaihtoehdoista on tehty, selvityksiä tehdään lisää.

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

YVA-prosessi on tärkeä vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Hankkeessa on tehty runsaasti vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä todennäköisesti toisi periaatteellisesti merkittäviä uusia vaihtoehtoja esiin.

Pelkästään maisemavaikutusten takia ei ole perusteltua ryhtyä YVA-menettelyyn, eikä sen voida arvioida myöskään tuovan lisäarvoa tarkasteluun. Tässä on ensisijaisesti kysymys arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut myös esiin vuorovaikutuksessa ja asian johdosta annetuissa lausunnoissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

Kruunuvuorenrannan siltayhteys rakennettaisiin näkymäetäisyydelle valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. On esitetty näkemyksiä, että hanke tällä perusteella mahdollisesti kuuluisi asetuksen soveltamisen piiriin.

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan, on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteydestä välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio laaditaan ja samalla tarkennetaan ratkaisusta riippuen vaikutusarvio Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

Kun on kyse valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että vielä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on mahdollista vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset.

FINLANDIA-TALON SÄHKÖVERKKOJEN PERUSKORJAUKSEN 2009 HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-686

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 4.3.2009 päivätyn Finlandia-talon sähköverkkojen peruskorjauksen 2009 hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 4 050 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 175 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 432 000 euroa (RI 127,0, THI 152,3) kustannustasossa 12/2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Finlandiatalolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 4.3.2009
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 26.1.2009

Kaj toteaa, että Finlandia-talon sähköjärjestelmien peruskorjaustöistä on laadittu hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä. Hankesuunnitelma liittyy oleellisesti HKR-Rakennuttajan laatimaan talon sähköjärjestelmien peruskorjausohjelmaan, jonka mukaisesti peruskorjaus- ja uusimistöitä on tehty vuodesta 2004 alkaen osana tilakeskuksen HKR-Rakennuttajalta tekemiä vuosittaisia muutos- ja peruskorjaustöiden rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamistilauksia.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Finlandia-talon alkuperäiset sähköjärjestelmät peruskorjataan. HKR- Rakennuttaja on laatinut sähköjärjestelmien peruskorjausohjelman, jonka mukaisesti sähköverkkojen, muuntamoiden sekä pää- ja ryhmäkeskusten peruskorjaus- ja uusimistöitä on tehty vuodesta 2004 alkaen osana tilakeskuksen HKR-Rakennuttajalta tekemiä vuosittaisia muutos- ja peruskorjaustöiden rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamistilauksia. Tämän hankesuunnitelman mukainen sähköverkkojen peruskorjaushanke liittyy oleellisesti aikaisemmin toteutettuihin vaiheisiin.

Hankkeen laajuus on 4 050 brm².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 1 175 000 euroa eli arvonlisäverollisena 1 432 000 euroa kustannustasossa 12/2008, RI 127,0, THI 152,3.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi 04/2009 - 2010 Finlandia-talon toiminnan kanssa sovitettuna.

Finlandia-talon sähköjärjestelmien peruskorjaustöistä 2009 on laadittu 4.3.2009 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

Hankkeen tarpeellisuus

Finlandia-talo on valmistunut vuonna 1971 ja sen kongressisiipi vuonna 1975. Finlandia-talon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla, valtioneuvoston päätös 6.5.1993.

Finlandia-talon ryhmäkeskukset ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän ja ne on siksi uusittava tämänhetkisten määräysten mukaisiksi. Osassa vanhoja asennuksia, erityisesti päärakennuksessa, on vielä käytössä kaapelointeja, joissa ei ole suoja (PE-) johdinta. Lisäksi käytössä on 2 x 1,5 mm² pistorasiaryhmiä, jotka eivät nykyään ole enää sallittuja.

Hankkeen laajuus Finlandia-talossa on tämän hankkeen yhteydessä uusittavia ryhmäkeskuksia yhteensä 23, joista 9 sijaitsee kongressisiivessä. Yhteensä uusia keskuksia hankitaan 30 kpl. Urakka-alueeseen kuuluvat uusittavien keskusten ohella päärakennuksen tilat, joissa uusitaan kaapelointeja ja pistorasiaryhmiä, sekä tilat, joissa joudutaan avaamaan ja sulkemaan alakattoja sähkötöitä varten. Urakka-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 4 050 m².

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 175 000 euroa arvonlisäverottomana, 1 432 000 euroa arvonlisäverollisena. Kustannukset ovat hintatasossa 12/2008, RI 127,0, THI 152,3.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio on liitteenä 2.

Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskukselle osoitetusta investointitalouden määrärahasta. Hankkeella ei ole vuokravaikutusta.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke toteutetaan 04/2009 - 2010 Finlandia-talon toiminnan mukaan sovitettuna.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (17.4.2009) kiinteistölautakunnan esitystä Finlandia-talon sähköverkkojen peruskorjauksesta niin, että enimmäiskustannus on verottomana 12/2008 hintatasoon laskettuna 1 175 000 euroa. Finlandia-talon peruskorjauksiin on varattu vuoden 2009 talousarviossa 1,5 milj. euroa ja vuotta 2010 koskevassa taloussuunnitelmassa 1,0 milj. euroa.

SUURSUON SAIRAALAN JA MAUNULAN TERVEYSASEMAN PIHAN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-260

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 26.1 2009 päivätyn Suursuon sairaalan ja Maunulan terveysaseman pihan perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen ensimmäinen osa, hankesuunnitelman vaihe 2, toteutetaan vuonna 2009, jolloin rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 000 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 220 000 euroa (RI = 128,0, THI = 155,3) kustannustasossa 11/2008, ja hankkeen toisen osan, vaihe 3, toteuttamisesta päätetään erikseen vuoden 2010 talousarviosta päätettäessä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 26.1.2009
	Liite 2	Hankesuunnitelmavaiheen kustannusarvio 13.1.2009
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 11.11.2008

Kaj toteaa, että Suursuon sairaalan ja Maunulan terveysaseman piha-alueiden järjestelyt ovat hankalia ja mitoitukset nykyiselle liikenteelle riittämättömiä ja jätehuolto epätarkoituksenmukaisesti järjestetty. Tilanteen parantamiseksi on laadittu piha-alueiden perusparantamisen hankesuunnitelma.

Suunnitelma on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen, vähäisin, on jo toteutettu. Nyt on kysymys kahden seuraavan vaiheen toteuttamisesta tänä ja ensi vuonna. Hanke sisältyy kiinteistöviraston talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan 2009 - 2013, jossa sille on varattu vuodelle 2009 määrärahaa 1 000 000 euroa ja vuodelle 2010 edelleen 900 000 euroa.

Talous- ja suunnitteluosasto puoltaa lausunnossaan perusparannushankkeen hankesuunnitelman hyväksymistä niin, että hankkeen ensimmäinen osa, vaihe 2, toteutetaan vuonna 2009 ja toteaa, että toisen osan, vaihe 3, toteutuksesta päätetään vuoden 2010 talousarviosta päätettäessä.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.2.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Suursuon sairaalan piha-alue on rakentunut nykyiselleen 1960-luvulta lähtien. Piha-aluetta on laajennettu ja muutettu aina uuden rakentamisen myötä. Nykyisellään pihan liikennejärjestelyt ovat hankalia ja mitoitukset nykyiselle liikenteelle riittämättömiä. Kierrätys ja jätteenkuljetus toimivat nykyisellään eri puolilla rakennuksia, joten liikennettä tulee paljon myös tontin kaukaisimpaan nurkkaan sairaalan luoteispuolelle.

Suursuon sairaalan ja Maunulan terveysaseman jätehuoltoa keskitetään yhteiseen, olemassa oleviin rakennuksiin nähden keskeisesti sijoitettuun uuteen jätesuojaan. Keskittäminen jätehuollossa vähentää huoltoliikenteen tarvetta tontilla ja mahdollistaa jätteiden tehokkaamman kierrätyksen. Lisäksi pihalle rakennetaan suoja polkupyörien säilytystä varten. Molemmat uudet rakennukset ovat lämmittämättömiä, lukittuja ja kulunvalvottuja.

Alueen autopaikoitus ja kevyen liikenteen reitit tarkistetaan suunnitelmassa kaavamääräysten mukaisiksi.

Rakennusten kunnossapito edellyttää pihojen teknisen tason parannusta. Molempien rakennusten vierellä pintavedet johdetaan poispäin rakennuksista ja sairaalarakennuksen kattovedet ohjataan sadevesijärjestelmään sekä salaojitus kunnostetaan.

Pihojen kokonaissuunnitelman avulla parannetaan ja päivitetään turvallisuuteen ja käytettävyyteen liittyviä asioita:

- kevyenliikenteen väylien erottaminen ajoneuvoliikenteestä

- kevyenliikenteen väylien jyrkkyyden loiventaminen

- hälytysajoneuvoliikenteen esteettömän liikkumisen mahdollistaminen

- valaistuksen ja kameravalvonnan parantaminen

Samalla uusitaan pihan kasvillisuutta, sekä tehdään kasvillisuudelle hoito-ohjeet.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

Yleistä hankkeesta Suursuon sairaala sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla alueella. Asemakaava on vahvistettu 19.2.1981.

Jäte- ja polkupyöräsuojat ovat luvanvaraisia rakennelmia ja vaativat rakennusluvan. Luvanvaraisuus on käyty läpi rakennusvalvontaviranomaisen kanssa ja pihasuunnitelma on esitelty alueen kaavoittajalle. Piha-alueen kaikille muutoksille haetaan yksi yhteinen lupa.

Suursuonlaidan keskimmäistä liittymää siirretään itään päin, jolloin liittymältä saadaan suora yhteys rakennusten välistä tontin eri osiin. Suursuonlaidan läntisin liittymä poistuu käytöstä. Terveysaseman itäisin liittymä säilyy paikallaan, mutta siitä tulee yksisuuntainen. Poistuva liikenne kulkee kaikki uuden liittymän kautta. Ajoneuvoliikenteen uudelleenjärjestely sekä selkeyttää koko pihan rakennetta että parantaa huoltoliikenteen toimivuutta. Molempien rakennusten pääovien edustalle sijoitetaan esteettömät inva-pysäköintipaikat ja saattoliikenteen paikat. Pysäköintipaikat ja peruutustilat mitoitetaan nykyisten normien mukaan.

Suunnitelman tavoitteena on turvallisuuden ja käytettävyyden lisääminen. Liikenne suunnitellaan niin, että ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne ovat toisistaan erillään, ja että molempien reitit ovat oikein mitoitettuja ja mahdollisimman selkeitä käyttäjille. Pelastusreitti suunnitellaan toimivaksi. Kadulta ja inva-pysäköintipaikoilta suunnitellaan esteettömät reitit molempien rakennusten sisäänkäynneille.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 19 045 m². HKR- Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 1 900 000 euroa arvonlisäverottomana ja 2 314 000 euroa arvonlisäverollisena. Kustannukset ovat marraskuun 2008 hintatasossa RI 128,0 ja THI 155,3.

./. HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio liitteenä 2.

Hankkeen vaikutus käyttökustannuksiin

Esityksen mukainen pääomavuokran muutos:

	vanha/kk	uusi/kk
sairaala	180 177,50	182 505,60
terveysasema	25 267,50	25 678,80
ruokala	19 982,70	20 167,20
yht.	225 427,70	228 351,60

Käyttömenot vuokran osalta kasvavat kuukaudessa 2 923,90 euroa ja vuodessa 35 086,80 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke sisältyy kiinteistöviraston talonrakennuksen investointiohjelmaan 2009 - 2013, jossa sille on varattu määrärahaa seuraavasti:

	vuodelle 2009	1 000 000 euroa arvonlisäverottomana
	vuodelle 2010	900 000 euroa arvonlisäverottomana

Rakentaminen alkaa 5/09 ja hanke valmistuu 10/10.

Toteutus- ja ylläpitovastuu

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lausunnot ./. Terveyslautakunnan lausunto hankkeesta on liitteessä 3.

Kiinteistölautakunnan esitys

Lautakunta esittää 26.1 2009 päivätyn Suursuon sairaalan ja Maunulan terveysaseman pihan perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 19 045 m² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 900 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 314 000 euroa, RI = 128,0 ja THI = 155,3 kustannustasossa marraskuu 2008.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan (20.4.2009) perusparannushankkeen hankesuunnitelman hyväksymistä niin, että hankeen ensimmäinen osa toteutetaan vuonna 2009. Toisen osan toteutuksesta päätetään vuoden 2010 talousarviosta päätettäessä.

Hanke sisältyy kiinteistöviraston talonrakennuksen investointiohjelmaan 2009 - 2013. Hankeen ensimmäisen vaiheen arvonlisäveroton enimmäishinta on 1 000 000 euroa.



Kokousaika	18.5.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Neuvottelupöytäkirja
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

LIITTEET	Liite 1	Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirje
	Liite 2	Hautausmaan sijaintikartta
	Liite 3	Kartta hautausmaa-alueesta