HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vuosaaren satama-projektin seurantaraportti

Tilahankkeiden käsittelyohjeiden 2004 tarkistaminen

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Pääomasijoituksen maksaminen Töölönlahden pysäköinti osakeyhtiölle

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuella toteutettavat toimenpiteet vuonna 2009

Kantatien 51 (Länsiväylä) parantamista ja rampin siirtoa Salmisaaren kohdalla koskevan tiesuunnitelman hyväksyminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Uudentyyppisen nuoriso- ja opiskelija-asumisen suunnittelun mahdollisuuksien selvittäminen

Vt Osku Pajamäen toivomusponsi: Nuorisoasuntojen riittävä tuotanto ja tontinvaraus maankäytön ja asumisen toteutusohjelmakaudella 2008 - 2017

Vt Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Yhteisöllisyyden ja energian säästön edistäminen korvaamalla asuntokohtaiset saunat yhteisillä saunatiloilla

Herttoniemen sairaalan C-rakennuksen korjaustyön teknisen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kulosaaren tontin 42014/7 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11867)

Itäsaariston alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11866)

Käpylän tontin 821/2 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11864)

VALTION SUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENNETUELLA TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET VUONNA 2009

Khs 2008-1579

RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa HKL -liikelaitoksen yhteistyössä YTV:n kanssa valmistelemaan valtiolle hakemuksen suurten kaupunkien joukkoliikennetuen käytöstä joukkoliikennelautakunnan esityksessä 19.12.2008 esitetyn mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa HKL -liikelaitoksen tekemään tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia kaupunginhallituksen nyt hyväksymään joukkoliikennetuen käyttöä koskevaan esitykseen.

Pöytäkirjanote HKL -liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen lausunto 1.9.2008
	Liite 2	YTV:n kirje 24.10.2008

Joukkoliikennelautakunta esittää (19.12.2008 seuraavaa:

Taustaa Nyt käsittelyssä oleva esitys koskee lautakunnan 2.10.2008 päätöksen tarkistamista. 2.10.2008 jälkeen on käynyt ilmi, ettei Helsingin osalta ole mahdollista alentaa lippujen hintoja vielä vuoden 2009 alussa, koska muodollisesti valtion päätös suurille kaupungeille kohdennettavasta joukkoliikennetuesta tehdään vasta keväällä, arviolta huhtikuussa. Näin ollen tarkistetussa esityksessä lipun hintoihin esitetään tehtävän tarkistus vasta valtion tukipäätöksen jälkeen keväällä 2009. Tukipäätöksen ajankohta tulee osaltaan vaikuttamaan myös lipun hintojen alennusprosenttiin ja koska kaupunginvaltuusto on Helsingissä joukkoliikenteen tariffeista päättävä elin, tuodaan uusi tariffi valtuustoon päätettäväksi keväällä 2009.

Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetukea useaan otteeseen, esimerkiksi

- kokouksessaan 2.10.2008, jolloin lautakunta päätti kehottaa liikennelaitosta valmistelemaan kaupunginhallitukselle tehtävän esityksen koskien valtiolle tehtävää hakemusta suurten kaupunkien joukkoliikennetuen käytöstä esityksen mukaisesti

- kokouksessaan 23.8.2007 antaessaan lausunnon kaupunginvaltuutettu Saarnion talousarvion 2007 toivomusponnesta aktiivisiin toimiin ryhtymisestä valtion joukkoliikennetukijärjestelmän ulottamiseksi koskemaan myös Helsinkiä, pääkaupunkiseutua ja muita suuria kaupunkeja,

- kokouksessaan 15.11.2007 päättäessään lähettää Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjeen osallistumisesta Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit –hankkeeseen

- päättäessään kokouksessaan 30.4.2008 uuden bussilinjan 56 perustamisesta syksyllä 2009 ehdolla, että linjan rahoitus toteutuu valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta

- sekä kokouksessaan 7.8.2008 antaessaan kaupunginhallitukselle lausunnon suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustuksella 2009 - 2011 toteutettavista toimenpiteistä.

Kaupunginhallitus lähetti 1.9.2008 YTV:lle lausunnon suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustuksella 2009 – 2011 toteutettavista

toimenpiteistä. Lausunto oli joukkoliikennelautakunnan 7.8. esityksen mukainen. Lisäksi lausunnossa kaupunginhallitus totesi, että

”Valtion vuoden 2009 budjettikehyksen perusteella 5 milj. euron tuki on

kuitenkin vaatimaton suhteessa suurten kaupunkien omaan

joukkoliikennetukeen, joka on noin 200 milj. euroa. Esillä olevan

suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi

parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Valtion tuen tulisi olla jatkossa moninkertainen, jotta sillä olisi todellista merkitystä joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea. Valtion ei tulisi myöskään puuttua joukkoliikennetuen kohdentumiseen yksityiskohtaisesti, vaan sen tulisi olla kuntien omassa päätösvallassa.”

Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuki tulee haettavaksi tammikuussa 2009. Tarkoitus on, että pääkaupunkiseudulta tehdään yksi HKL:n ja YTV:n yhteinen hakemus. Vuonna 2009 tuki kohdennettaneen erikseen HKL:lle ja YTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen perustettavalle uudelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaiselle (Helsingin Seudun Liikenne –kuntayhtymälle). Ainakin vuoden 2009 osalta tukihakemuksessa on olennaista yksilöidä tuen käyttö eri kohteisiin. Valtion budjettiesityksessä on suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea 5 miljoonaa euroa vuodelle 2009. Tuen jakoperusteena valtion budjettiesityksessä esitetään kaupunkien asukasluku. Jakoperuste poikkeaa Paikallisliikenneliiton esityksestä, jonka mukaan tuki tulisi jakaa käyttäen jakoperusteena sekä asukaslukua että kaupunkien omaa tariffitukea. Valtion esittämä jakoperuste on erityisesti Helsingille, mutta myös Espoolle ja Vantaalle, heikompi kuin Paikallisliikenneliiton esitys. Paikallisliikenneliiton esittämä jakoperuste myös kannustaisi kaupunkeja lisäämään omaa joukkoliikennerahoitustaan, mikä on myös valtion tavoitteena.

Valtion budjettiesityksen mukainen suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jakaantuisi vuonna 2009 seuraavasti:

	Euroa
Helsinki	2 043 954
Espoo	855 814
Vantaa	692 145
Kauniainen	30 598
Tampere	747 309
Turku	630 179

Tuen käyttö

Kaupunginhallituksen (1.9.2008) lausunnon mukaisesti valtion joukkoliikennetuesta on tarkoituksenmukaisinta kohdentaa 30 % lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.

Helsingin sisäisessä liikenteessä käytettävä valtion joukkoliikennetuki vuonna 2009 on (valtion budjettiesityksen toteutuessa) yhteensä 1 362 636 euroa. Helsingin seutuliikenteeseen kohdentama tukiosuus on vuonna 2009 yhteensä 681 318 euroa.

Seutuliikenteessä toteutettavia toimenpiteitä on eri tahojen intressejä yhteen sovittaen valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja YTV:n työryhmässä, jossa liikennelaitos on edustanut Helsingin kaupunkia. Helsingin sisäisessä liikenteessä toteuttavia toimenpiteitä liikennelaitos on valmistellut kaupunginhallituksen lausunto lähtökohtana.

Sekä sisäisessä että seutuliikenteessä esitettäväksi toteutettavat toimenpiteet tukevat strategista tavoitetta poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseksi. Taksojen osalta toimenpiteet ovat joukkoliikennelautakunnan hyväksymän tariffipolitiikan mukaisia kohdentaen alennukset arvo- ja kausilippuihin.

Toimenpiteet Helsingin sisäisessä liikenteessä:

Palvelutarjonnan kehittäminen (yhteensä 490 000 euroa vuonna 2009)

- kokonaan uuden poikittaislinjan 56 (Kalasatama – Kannelmäki) perustaminen (kustannusvaikutus 340 000 euroa vuonna 2009)

- poikittaislinjan 51 vuorovälin tihennys ruuhka-aikana (kustannusvaikutus 30 000 euroa vuonna 2009)

- poikittaislinjan 52 vuorovälin tihennys ruuhka-aikana (kustannusvaikutus 25 000 euroa vuonna 2009)

- poikittaislinjan 52A vuorovälin tihennys ruuhka-aikana (kustannusvaikutus 25 000 euroa vuonna 2009)

- poikittaislinjan 59 vuorovälin tihennys ruuhka-aikana (kustannusvaikutus 30 000 euroa vuonna 2009)

- poikittaislinjan 78 (Jokeri 2 esiaste) kehittäminen myöhemmin päätettävällä tavalla joko vuoroväliä tihentämällä ruuhka-aikana tai liikennöintiaikaa jatkamalla (kustannusvaikutus 40 000 euroa vuonna 2009).

Taksojen alentaminen (yhteensä 752 636 euroa vuonna 2009)

- Taksoja esitetään alennettavan siten, että alennukset kohdennetaan arvo- ja kausilippuihin. Taksat tuodaan yksityiskohdissaan Helsingin kaupunginvaltuuston päätettäväksi keväällä 2009.

Turvallisuuden parantaminen (yhteensä 120 000 euroa vuonna 2009)

- Kahden liikkuvan vartijapartion lisääminen viikonlopuiksi (pe ilta ja la ilta) metron ja raitioliikenteen vartiointiin.

Toimenpiteet seutuliikenteessä:

Palvelutarjonnan kehittäminen

- Jokeri-linjan 550 tarjonnan vahvistaminen (kustannusvaikutus 360 000 euroa, josta Helsingin osuus 249 000 euroa)

- Tiedelinjan 506 tarjonnan vahvistaminen (kustannusvaikutus 95 000 euroa, josta Helsingin osuus 71 000 euroa)

- Edellä mainitut seutuliikenteen lisäykset sisältyvät jo hyväksyttyihin suunnitelmiin, ja osa on aloitettu jo elokuussa 2008.

Seutulippujen ja lähiseutu 2 ja 3 lippujen hintojen alentaminen (kustannusvaikutus 849 000 euroa, josta Helsingin osuus 303 000 euroa)

- seutulipun hinnan alentaminen keskimäärin 0,9 %

Turvallisuuden parantaminen

- Junissa ja asemilla ilta- ja viikonloppuaikoina liikkuvien partioiden lisääminen (kustannusvaikutus 254 000 euroa, josta Helsingin osuus 63 000 euroa)

Lisäksi Espoon tukiosuutta kohdennetaan Espoon sisäisen linjan 46 tarjonnan parantamiseen ja Vantaan tukiosuutta Vantaan sisäisen lipun hinnan alentamiseen lähemmäksi Helsingin ja Espoon hintatasoa.

Kokonaisuudessaan YTV:n päätös (24.10.2008) valtion tuen käytöstä seutuliikenteeseen ylittää Helsingin osalta kaupunginhallituksen 1.9.2008 antaman raamin noin 5000 eurolla (kaupunginhallituksen lausunto 681 318 euroa, YTV:n päätös 686 000 euroa). Valtiolle osoitettavan tukihakemuksen valmisteluvaiheessa HKL ja YTV korjaavat asian pienentämällä seutulippujen hinnan alennuksiin tai junaliikenteen turvallisuuteen seutuliikenteessä osoitettavaa rahoitusta vastaavalla summalla, jolloin valtion rahan kohdentaminen tehdään kaupunginhallituksen lausunnon mukaisesti.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi liikennelaitoksen yhteistyössä YTV:n kanssa valmistelemaan valtiolle hakemuksen suurten kaupunkien joukkoliikennetuen käytöstä listatekstissä esitetyn mukaisesti. Samalla lautakunta oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään tarvittaessa pienehköjä muutoksia esitykseen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.12.2008), että joukkoliikennelautakunnan esityksen lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen YTV:lle joukkoliikenteen valtionavustuksella toteutettavista hankkeista antaman lausunnon (1.9.2008) periaatelinjaukset. Seutuliikenteen osalta toimenpiteitä on valmisteltu liikennelaitoksen, pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja YTV:n yhteistyönä.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa joukkoliikennelautakunnan esitykseen.

./. Ryj toteaa, että Khn 1.9.2008 antama lausunto YTV:lle on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. YTV:n hallitus on 24.10.2008 osaltaan hyväksynyt valtion tuen käyttöä koskevat linjaukset. YTV:n päätös on liitteenä 2.

Joukkoliikennelautakunnan esitys on Khn syyskuussa hyväksymien linjausten mukainen.

KANTATIEN 51 (LÄNSIVÄYLÄ) PARANTAMISTA JA RAMPIN SIIRTOA SALMISAAREN KOHDALLA KOSKEVAN TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1878

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Kantatien 51 (Länsiväylä) parantamista ja rampin siirtoa Salmisaaren kohdalla koskevasta tiesuunnitelmasta Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

Vastauksena Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

- Kaupunki toteuttaa hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle.

- Suunnittelualueella olevat laitteet ja niiden siirtotarve on selvitetty. Kaupunki suojaa tai siirtää kustannuksellaan kaupungin omistamat laitteet siten, ettei niistä ole haittaa tien tekemiselle.

Tiesuunnitelman kuivatussuunnitelman mukaan alueelle rakennetaan uutta sadevesiviemäriä yhteensä noin 250 metriä. EV-alueelta ja Salmiparkin ajoluiskasta tuleva sv-viemäri on yksityinen. Rantaraitin (K1J) pintakuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi puolirummuin mereen ja laitteet kuuluvat rakennusviraston vastuulle.

Ramppien alla sijaitsee Helsingin Energian kolme mittavaa raskaan ja kevyen polttoöljyn kalliovarastoa. Salmisaaren voimalaitokselta lähtevät kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot sekä 110 kV kaapeli ovat tunnelissa nyt rakennettavan rampin alueella.

Ramppia rakennettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Siirtojohtojen suojaustoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava yhdessä Helsingin Energian kanssa

- Kaupunki luovuttaa suunnitelma-alueella omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on moottoriväylän, energiahuollon, keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Tiesuunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alueella on seuraavia kaavamerkintöjä: teknisen huollon alue, kaupunkipuisto, virkistysalue, keskustatoimintojen alue, moottorikatu ja toimitilavaltaisena kehitettävä kerrostalovaltainen alue. Tiesuunnitelma on yleiskaavan mukainen.

Alueella on voimassa asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11140, joka on hyväksytty 11.5.2005. Kaavan mukaan alueelle on osoitettu yleisen tien alue, toimitilarakennusten korttelialue, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue ja suojaviheralue.

Kaavamuutosalueen eteläosassa on voimassa asemakaava nro 10707, joka on hyväksytty 7.6.2000. Kaavan mukaan alue kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen.

Lisäksi alueella on voimassa asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10590, joka on hyväksytty 9.12.1998. Kaavan mukaan alue kuuluu katualueeseen. Salmisaarenkadun katualue on osana vuonna 1999 hyväksyttyä asemakaavaa nro 10590.

Tiesuunnitelmassa esitetään liikennealueiden supistamista Energiakadun jatkeen sekä pohjoisen rantaraitin kohdalla. Tiesuunnitelman järjestelyt edellyttävät asemakaavan muutosta. Asemakaavan muuttaminen on vireillä, ja asia tulee kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2009.

Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa 19.9.- 20.10.2008. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lausunnon mukana palautetaan todistus nähtävänäolosta sekä suunnitelma-asiakirjat.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelmaselostus
	Liite 2	Tiesuunnitelman kustannusarvio
	Liite 3	Tiesuunnitelman asemapiirustus
	Liite 4	Tieympäristökartta

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri lähettää (5.9.2008) tiesuunnitelman maanteistä annetun lain 27 §:n mukaista käsittelyä varten.

Kaupungin tulee pitää suunnitelma yleisesti nähtävänä kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja –ajasta on kaupungin toimesta kuulutettava samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset saatetaan kaupungissa tiedoksi.

Suunnitelmaa koskevat muistutukset on osoitettava Tiehallinnolle ja ne on toimitettava kaupungille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 2,954 milj. euroksi (Mr-indeksi 136,5; 03/2008). Hankkeen kustannusjakoehdotus on esitetty tiesuunnitelmassa.

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan,

- toteuttaako kaupunki hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle.

- onko suunnitelman tarkoittamalla alueella kaupungin omistamia laitteita ja siirtääkö, suojaako tai poistaako kaupunki ne siten, ettei niistä ole haittaa tien tekemiseen.

- onko kaupunki valmis luovuttamaan suunnitelma-alueella omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin.

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan (tai maakunnan liitto maakunta- tai seutukaavan) tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueelle hyväksytystä tai vahvistetusta kaavasta.

Jos kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei suunnitelmaa voida hyväksyä ennen kuin lainvoimainen asemakaava tai maakunta-, (seutu-) tai yleiskaava on muutettu tiesuunnitelman mukaiseksi.

Kaupungin tulee antaa lausunto tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista ja toimittaa lausuntonsa sekä muistutukset ja suunnitelman nähtävilläolotodistus nähtävinä olleiden suunnitelma-asiakirjojen mukana tiepiirille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Tiesuunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Suunnittelualue sijoittuu vahvistetulle asemakaava-alueelle. Tiesuunnitelman järjestelyt edellyttävät asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutostyö on tekeillä ja se on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2009.

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa hanke esitetään rakennettavaksi vuosina 2009–2010.

Maankäyttöasiat

Suunnittelualue sijoittuu vahvistetulle asemakaava-alueelle. Tiesuunnitelman järjestelyt edellyttävät asemakaavan muutosta. Nykyistä moottoritien liikennealuetta supistetaan nykyisen rampin osalta ja muutetaan katualueeksi sekä suojaviheralueeksi. Samoin pohjoisreunaan suunniteltu rantaväylä jätetään liikennealueen ulkopuolelle. Asemakaavan muutostyö on tekeillä ja se on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2009.

Liikennejärjestelyt

Tiesuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin sekä Helsingin kaupungin edustajien kesken. Suunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Järjestelyt parantavat Salmisaaren hiilivarastoalueen toimistokortteleiden liikenneyhteyksiä. Salmisaarenkadun ruuhka-ajan liikennettä helpotetaan toisella etelään päin suuntautuvalla kaistalla. Näin voidaan varmistaa, ettei katuverkon liikenne haittaa moottoritien liikenteen sujuvuutta.

Uusilla liikennejärjestelyillä on myös verkollista merkitystä, kun Salmisaaresta Länsiväylälle tuleva liikenne ei kuormita Porkkalankadun ja Salmisaarenkadun liittymää, vaan kulkee Energiakadun kautta.

Ympäristö Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä maiseman tai ympäristön arvokohteita, jotka vaarantuisivat toimenpiteiden takia. Suunnittelualueeseen rajautuva Lapinlahden sairaalaa ympäröivä puisto otetaan suunnitelmassa huomioon siten, että kookkaan puuston ja muun kasvillisuuden vihervyöhyke jatkuu visuaalisesti Länsiväylän yli voimalaitosta ympäröivälle piha-alueelle, tiealueelle ja suojaviheralueelle istutettavine puuryhmien avulla.

Länsiväylän pohjoispuolinen jalankulku- ja pyörätie toteutetaan siten, että lisätäyttöjä tarvitaan mahdollisimman vähän. Ympäristön laatu paranee, kun pohjoispuolen luiska siistitään ja päällystetään uudelleen. Rantojen käyttömahdollisuudet paranevat, kun Lapinlahtea kiertävä rantaraitti saadaan yhtenäisemmäksi.

Vastaukset Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki toteuttaa hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle. Kaupunki vastaa kaikista suunnittelukustannuksista. Varsinaisista hankkeen toteutuskustannuksista vastaa yleisten töiden lautakunta.

Suunnittelualueella olevat laitteet ja niiden siirtotarve on selvitetty ja niihin varaudutaan. Yksityiskohtaiset siirto- ja suojaustoimenpiteet laaditaan laiteomistajien toimesta.

Kysymykseen ”Onko kaupunki valmis luovuttamaan suunnitelma-alueella omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin” vastaa kiinteistölautakunta.

Tällä hetkellä alueen asemakaava ei ole tiesuunnitelman kanssa yhdenmukainen, mutta kaavamuutosta ollaan valmistelemassa ja se on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2009.

Toteuttaminen

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa hanke esitetään rakennettavaksi vuosina 2009–2010.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) seuraavaa:

Vastaukset Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Suunnittelualueella olevat laitteet ja niiden siirtotarve on selvitetty ja niihin varaudutaan. Yksityiskohtaiset siirto- ja suojaustoimenpiteet laaditaan laiteomistajien toimesta.

Tällä hetkellä alueen asemakaava ei ole tiesuunnitelman kanssa yhdenmukainen, mutta kaavamuutosta ollaan valmistelemassa ja se on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2009.

Toteuttaminen

Liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa (kaupunkisuunnittelu-lautakunta 29.4.2008) hanke esitetään rakennettavaksi vuosina 2009 - 2010.

Tiesuunnitelmaan ei ole huomautettavaa

Suunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Suunnitelma toteutuessaan parantaa Salmisaaren uuden toimitila-alueen toteuttamista ja liikennejärjestelyjä.

Koska po. tiesuunnitelma liittyy ensisijaisesti Salmisaaren asemakaavan ja toimitila-alueen toteuttamiseen ja kaupunki maksaa tien rakentamiskustannukset, kaupungin ei tule vaatia maapohjasta korvausta.

Tekninen lautakunta toteaa (25.11.2008) Helsingin Veden osalta seuraavaa:

Tiesuunnitelman kuivatussuunnitelman mukaan alueelle rakennetaan uutta sadevesiviemäriä yhteensä noin 250 metriä. EV-alueelta ja Salmiparkin ajoluiskasta tuleva sv-viemäri, jonka pituus on noin 100 metriä, on yksityinen ja sen toteutus ja ylläpito tulee hoitaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella. Rantaraitin (K1J) pintakuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi puolirummuin mereen ja ne kuuluvat HKR:n vastuulle.

Energiakadulle ja Salmisaarenkadulle rakennetaan uutta yleistä sadevesiviemäriä noin 150 metriä. Yleisten sadevesiviemäreiden rakentamiskustannukset ovat noin 100 000 euroa (alv 0 %). Helsingin Vesi varautuu uuden sadevesiviemärin rakentamiseen hankkeen edellyttämässä aikataulussa.

Energiakadun ja Salmisaarenkadun sadevesijärjestelyt tulee suunnitella yhteistyössä muun Salmisaaren vesihuollon suunnittelun kanssa tiehankkeen yhteydessä. Tulevassa rakennussuunnittelussa tulee vesihuollon järjestelyt suunnitella nykyistä yksityiskohtaisemmin. Vesihuollon osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä.

Helsingin Energian osalta lautakunta toteaa seuraavaa:

Esitetyssä suunnitelmassa on otettu huomioon kolme Salmisaaren voimalaitosten toiminnan kannalta oleellista asiaa:

1 Rampin etäisyys öljyn pumppaamoihin nähden

2 Maanalaisten öljyvarastojen peilausreiät

3 Kallioon louhittujen öljyvarastojen kestävyys räjäytys-töitä/louhintoja tehtäessä.

Helsingin Energia korostaa, että ramppien alla sijaitsee kolme mittavaa raskaan ja kevyen polttoöljyn kalliovarastoa, minkä vuoksi on noudatettava erityistä varovaisuutta ramppia rakennettaessa.

Salmisaaren voimalaitokselta lähtevät kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot sekä 110 kV kaapeli ovat tunnelissa nyt rakennettavan rampin alueella. Johdot ovat oleellinen osa Salmisaaren voimalaitoksen toimintaa ja Helsingin keskustan energiahuoltoa, joten johtojen jatkuva häiriötön käyttö on välttämätöntä. Nykyisten suunnitelmien mukaan energiatunnelin, jossa johdot sijaitsevat, kalliokatto jää riittämättömäksi. Siirtojohtojen suojaustoimenpiteet ovat varsin vaativat ja ne on suunniteltava ja toteutettava yhdessä Helsingin Energian kanssa.

Kaikista kantatien parantamisesta ja rampin siirrosta Helsingin Energialle aiheutuvista kustannuksista vastaa Tiehallinto.

Helsingin Energia antaa asiasta saman sisältöisen lausunnon myös suoraan Tiehallinnolle naapurin kuulemisen perusteella.

Helen Sähköverkko Oy antaa asiassa oman lausuntonsa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (20.11.2008), että tiesuunnitelman mukaisiin tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa.

Tiesuunnitelman tilavaraukset ja liikennejärjestelyt rakenteineen ovat sopusoinnussa voimassa olevan kaavoituksen kanssa alueella.

Tiesuunnitelmassa esitetty hankkeen kustannusarvio 2 954 000
euroa vastaa hankkeen toteutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Ehdotus kustannusjaoksi Tiehallinnon ja kaupungin kesken perustuu siihen, että suunnitelman mukaiset ramppi- ja katujärjestelyt johtuvat yksinomaan kaupungin tarpeesta toteuttaa Salmisaaren toimistoalueen maankäytön vaatimat liikennejärjestelyt. Näin ollen tiesuunnitelman mukaiset rakennuskustannukset ovat kokonaan kaupungin maksuosuutta ja ehdotus voidaan hyväksyä. Hankkeen toteutukseen on varauduttu valmisteilla olevassa kaupungin taloussuunnitelmassa vuosina 2010 - 2011.

Vastaukset tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki toteuttaa hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle.

Kaupunki suojaa tai siirtää kustannuksellaan kaupungin omistamat laitteet siten, ettei niistä ole haittaa tien tekemiselle.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämään korvauksia koskevaan kysymykseen vastaa kiinteistölautakunta.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämiin kaavoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa kaupunkisuunnittelulautakunta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.12.2008), että rampin siirto johtuu Salmisaaren toimistoalueen yhteyksien järjestämisestä. Tiesuunnitelman kustannukset ovat sen vuoksi kokonaan kaupungin maksuosuutta (lukuun ottamatta johtojen ja laitteiden omistajien noin 200 000 euron osuutta).

Tiesuunnitelman rakentamiskustannukset ovat 2,95 milj. euroa (alv=0) kustannustasossa 3/2008, josta kaupungin osuus on noin 2,76 milj. euroa. Hankkeen toteutukseen on varauduttu vuoden 2009 talousarviossa vuosina 2009-2010.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

./. Ryj toteaa, että tiesuunnitelman selostus sekä kustannusarvio ovat liitteinä 1 ja 2 sekä tiesuunnitelman asemapiirustus ja tieympäristökartta liitteinä 3 ja 4.

Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa 19.9.- 20.10.2008. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: UUDENTYYPPISEN NUORISO- JA OPISKELIJA-ASUMISEN SUUNNITTELUN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN

Khs 2008-383

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kolbe) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 13.11.2008
	Liite 2	Nuorisolautakunnan lausunto 20.11.2008
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 25.11.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki ryhtyy yhdessä opiskelijajärjestöjen ja nuorten suunnittelijoiden kanssa selvittämään mahdollisuuksia uudentyyppisen, tulevaisuutta ennakoivan, kaupunkimaisen nuoriso- ja opiskelija-asumisen suunnitteluun.” (Laura Kolbe, äänin 78–1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (13.11.2008), nuorisolautakunnan (20.11.2008) ja talous- ja suunnittelukeskuk-

./. sen (25.11.2008) lausunnot. Lausunnot ovat esityslistan liitteinä. Yhteenvetona lausunnoista todetaan seuraavaa:

Useimmat nuoriso- ja opiskelija-asuntohankkeet toteutetaan varsin perinteisin keinoin pinta-alaltaan ja varustelultaan niukoilla asuntoratkaisuilla, mutta vastapainoksi hankkeissa panostetaan laadukkaisiin yhteistiloihin ja asukkaiden palveluihin. Kaavoituksen tulisi mahdollistaa ja tukea näitä normaalirakentamisesta poikkeavia ominaisuuksia. Kaavoituksen tehtävä on huolehtia siitä, että nuorisoasuntohankkeille löytyy sopivia tontteja eri kaupunginosissa. Asuntotonttien tulisi sijaita kaupunkirakenteen keskellä ja usein myös lähellä koulutuskeskittymiä. Koska nuoret yleensä liikkuvat paljon, tonttien tulisi sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa.

Tulevina vuosina Helsingissä rakennetaan erityisesti satamilta vapautuville alueille: Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan. Rakentaminen jatkuu Viikissä ja Arabianrannassa. Kaikki mainitut alueet ovat sijainniltaan erityisen hyviä nuoria ja opiskelijoita ajatellen. Asuminen näillä alueilla on urbaania, opiskelupaikkoihin on erinomaiset yhteydet tai ne sijaitsevat lähellä näitä uusia alueita.

Nuorten taloudelliset voimavarat ovat yleensä niukat, ja he ovat usein halukkaita uusien asumismuotojen kokeilemiseen. Viime aikoina on entistä enemmän noussut esiin nuorten liiallinen eristäytyneisyys ja yksinäisyys. Kotoa muuttavien nuorten itsenäistymistä helpottavat asumisratkaisut, jotka tuovat yhteisöllisyyden tukea esimerkiksi kotipaikkakunnaltaan poismuuttaville nuorille. Nuoren kehitykselle muutto on tärkeä siirtymävaihe, jonka onnistuminen edesauttaa jatkossa sijoittumista ja sopeutumista yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi, sosiaalisten verkostojen syntymistä ja yleisesti hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteisöasuminen ei ole Suomessa yleistä, mutta se voisi tuoda uusia, ennakkoluulottomia ja myös taloudellisia ratkaisuja asumiseen. Niin ikään erillisistä pienasunnoista luontevasti muodostuvat pienyhteisöt voivat kasvattaa turvallisuuden tunnetta. Asumisratkaisuissa tulisi huomioida myös tietotekniikan mahdollisuudet sekä kommunikoinnin että tiedonvälityksen ja niiden myötä syntyvän yhteisöllisyyden edistämisessä.

Helsingin Viikissä on esimerkki ajankohtaisesta opiskelija-asumisen kehitystyöstä. Helsingin opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) käynnisti talvella 2007 Viikin Tiedepuiston asuntokorttelin arkkitehtisuunnittelukilpailun valmistelun avaamalla opiskelijoille internet-pohjaisen Tutka-kyselyn. Kyselyssä selvitettiin tulevien asukkaiden näkemyksiä sopivan kodin ominaisuuksista. Kyselyyn saatiin kuuden viikon aikana 1 500 vastausta. Vastaajilla oli erilaisia arvostuksia ja tarpeita ja vastaajat olivat myös ryhminä erilaisia. Suunnittelukilpailun arvioinnissa huomioitiin, miten eri ehdotukset vastasivat Tutka-kyselyn tavoitteita. Kilpailun voitti nuoren suunnittelijaryhmän Playa Arkkitehdit Oy:n ehdotus, joka nyt on jatkokehitelty rakennuslupavaiheeseen. Viikintien varteen tulevan, noin 140 asuntoa käsittävän ja runsaasti yhteistiloja sisältävän opiskelija-asuntokorttelin rakentaminen aloitetaan vuoden 2009 alussa. Rakennuksia on suunnattu eri ryhmille tutkimuksen perusteella. Kortteliin on opiskelija-asuntojen lisäksi suunniteltu Tiedepuiston henkilökunnan asuntoja, mikä monipuolistaisi lähiympäristön asukaskantaa.

Helsingin kerrostalorakentamisen kehittämiseen tähtäävä Kehittyvä kerrostalo ‑ohjelma käsitellään tammikuussa 2009 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Ohjelman kehittämisteemat liittyvät paitsi asuntoihin ja rakennuksiin, myös lähiympäristöihin sekä prosesseihin. Ohjelman tärkeimmiksi sisällöllisiksi tavoitteiksi ovat nousseet talotyyppien monipuolisuus, asuntojen muuntojoustavuus, kohtuuhintaisuus, asukaslähtöisyys sekä pihojen viihtyisyys ja toimivuus. Ohjelman periaatteena on, että myös rakennuttajat, rakentajat, asukasryhmät sekä muut tahot voivat tehdä kehittämisaloitteita.

Nuorisoasuntoja Helsingissä rakennuttavat Nuorisoasuntosäätiö ja Nuorisoasuntoliitto. Opiskelija-asuntoja rakennuttavat pääasiassa Helsingin opiskelija-asuntosäätiö ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Yksittäisten hankkeiden rakennuttajina ovat lisäksi toimineet Arcada ja Folkhälsan, Lääketieteen opiskelijoiden asuntola- ja tukisäätiö, Latokartanosäätiö sekä Metsäylioppilaat ry. Uudenlaisten asuntoratkaisujen kehitystyö on pitkälti riippuvainen näiden tahojen halusta ja aloitteesta. Tuleviin uusiin kaupunginosiin on tarkoitus luoda kuhunkin omat kehittämisteemansa, jotka tukevat alueen tavoiteltua luonnetta. Kehittämisteemat huomioidaan tontinluovutus- ja arkkitehtikilpailujen ohjelmissa sekä suorissa tontinvarauksissa.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

VT OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: NUORISOASUNTOJEN RIITTÄVÄ TUOTANTO JA TONTINVARAUS MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAKAUDELLA 2008 - 2017

Khs 2008-423

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Pajamäki) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Osku Pajamäelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 28.11.2008
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 18.11.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungissa rakennetaan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 aikana riittävästi nuorisoasuntoja ja hankkeelle varataan riittävästi kaupungin tontteja.” (Osku Pajamäki, äänin 51–0)

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.11.2008) vastauksenaan mm. seuraavaa:

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaan nuorisoasuntoja pyritään toteuttamaan sekä uudistuotantona että saneeraamalla muusta käytöstä vapautuvaa rakennuskantaa. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan edistämään tällaista olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tarkoituksenmukaista käyttöä.

Seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan periaatteiden mukaan opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamiselle varataan vuosittain tontteja 100 asunnon rakentamiseksi. Asumisessaan tukea tarvitsevien nuorten, vaikeasti asutettavien asunnottomien ja muiden erityisryhmien asuntojen rakentamiselle varataan tontteja 250 asunnon rakentamiseksi vuosittain.

Kaupungin ja valtion välisessä, 1.9.2008 voimaan astuneessa aiesopimuksessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi on asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyen sovittu, että kaupunki osoittaa nuorisoasuntojen rakentamista varten viisi tonttia ohjelmakaudella 2008–2011.

Nuorten kaupunkilaisten vuokra-asuntotarpeeseen vastataan myös muulla kuin nuorisoasuntotuotannolla. Opiskelija-asuntoja rakennetaan vuosittain noin 100 asunnon verran. Kaupungin vuokra-asuntoa hakeneista talouksista noin puolet kuuluu 18–29‑vuotiaiden ikäluokkaan, ja myös asunnon saaneista heitä on noin puolet. Osa kaupungin ns. normaalista valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta palvelee siten myös nuoria asunnontarvitsijoita.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto on asian liitteenä.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.11.2008) vastauksenaan mm. seuraavaa:

Nuorisoasuntoliiton Alkuasunnot Oy:llä ja Nuorisosäätiöllä on tällä hetkellä aloittamattomia tontinvarauksia kaupungin maalla yhteensä 15 300 k-m² eli noin 365 nuorisoasunnon rakennuttamista varten Vanhassakaupungissa, Haagassa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Lisäksi Nuorisosäätiöllä on yksityisellä maalla hankkeita noin 200 asunnon (8 550 k-m²) tuotantoa vastaavasti. Säätiö on aktiivisesti kehittänyt kohteita yksityiselle maalle.

Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasilla on aloittamattomia tontinvarauksia kaupungin maalla noin 385 asuntoa varten (16 150 k‑m²). Opiskelija- ja nuorisoasuntoja voidaan siis alkaa rakentaa vuosina 2009–2010 yhteensä noin 950 asuntoa vastaavasti eli lähes 500 asuntoa vuodessa.

Molemmat nuorisoasuntoja rakennuttavat järjestöt ovat hakeneet uusia tontinvarauksia nuorisoasunnoille mm. Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta. Nämä alueet soveltuisivatkin hyvin nuorisoasuntojen rakennuttamiseen ja sieltä tultaneen esittämään varauksia kyseiseen tuotantoon.

Toivomusponnen mukaan nuorisoasuntoja tulisi rakentaa riittävästi. Nuorisoasuntoja rakennuttavien ja omistavien toimijoiden antamien tietojen mukaan nuorisoasuntojen hakijajonot ovat varsin mittavia. Varmaankaan Helsinkiin ei lähivuosina pystytä rakennuttamaan nuorisoasuntoja tarvetta vastaavasti. Lähivuosien tuotanto on kuitenkin jo varmistettu tonttien varauksilla, joita on MA-ohjelman tavoitteisiin verrattuna runsaasti. Kiinteistölautakunta pitää nykyisessä suhdannetilanteessa kuitenkin hyvänä, että näitä erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja tuotetaan mahdollisimman paljon. Opiskelija-asuntojen rakentaminen kohentaa kaupungin imagoa korkeakoulukaupunkina ja sitouttaa opiskelijoita Helsinkiin. Asuntojen rakentaminen työssä käyville nuorille ennaltaehkäisee nuorten asunnottomuutta. Lisäksi se takaa määräaikaisia asuntoja kaupunkiin työpaikan vuoksi muuttaville, mikä on tärkeätä sekä julkisten että yksityisten työnantajien työvoiman saannin kannalta.

./. Kiinteistölautakunnan lausunto on asian liitteenä.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

VT TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: YHTEISÖLLISYYDEN JA ENERGIAN SÄÄSTÖN EDISTÄMINEN KORVAAMALLA ASUNTOKOHTAISET SAUNAT YHTEISILLÄ SAUNATILOILLA

Khs 2008-427

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Aarnipuu) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Lausunto kaupunginvaltuuston hyväksymästä yhteisiä saunatiloja koskevasta toivomusponnesta
	Liite 2	Rakennuslautakunnan lausunto 11.11.2008
	Liite 3	Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 3.12.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki lisää yhteisöllisyyttä ja energian säästöä edistämällä sellaista asuntorakentamista, jossa asuntokohtaiset saunat korvataan talon yhteisillä saunatiloilla.” (Tiia Aarnipuu, äänin 48–0)

Ponnesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (30.10.2008), rakennuslautakunnan (11.11.2008) ja asuntotuotantotoimikunnan

./. (3.12.2008) lausunnot. Lausunnot ovat asian liitteinä. Yhteenvetona lausunnoista todetaan seuraavaa:

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että Motiva ry. on tutkinut talosaunan ja asuntokohtaisen saunan energiankulutuseroja ja arvioinut, että talosaunan asuntoa kohti laskettu kulutus olisi vuodessa noin 47 % alhaisempi kuin asuntokohtaisen saunan kulutus. MA-ohjelman mukaisessa 1 500 asunnon vuosituotannossa tämä merkitsisi 540 MWh:n vuotuista energiansäästöä. Kaupungin omistukseen tulevien vuokra-asuntojen osuus säästöstä olisi 50 %.

Asuntotuotantotoimisto on vuonna 2006 ottanut käyttöön omilla nettisivuillaan kyselyn ”Räätälöi itsellesi asunto”, jonka avulla saadaan tietoa asunnon ostoa tai vaihtoa harkitsevien toiveista. Tällä hetkellä vastauksia on saatu noin 900 kappaletta. Asunto- ja talosaunojen soveltuvuutta asunnon hankkijoiden tarpeisiin on kartoitettu useilla, eri näkökulmista asetetuilla kysymyksillä kolmesta vaihtoehdosta: 1) oma asuntosauna, 2) talosauna – ei asuntosaunaa, 3) sekä asunto- että talosauna. Nettikyselyn perusteella voidaan päätellä, että molempien saunavaihtoehtojen toteutus samassa kohteessa ei saa kannatusta ja että vuokrakohteisiin talosaunan kysyntä on suurempi kuin muiden hallintamuotojen kohteisiin. Oman asuntosaunan ensisijaisuuden osalta trendi on hieman laskeva: vuoden 2006 prosenttiosuudesta 57 % on tultu vuonna 2008 prosenttiosuuteen 51 %. Vastaavasti asuntosaunaa piti vähiten sopivana itselleen 11 % vastaajista vuonna 2006 ja 15 % vuonna 2008.

Kaupungin maalle rakennettaessa ohjauskeinoina voidaan käyttää asemakaavamääräyksiä ja erilaisia tontinluovutusehtoja. Nykyään asemakaavoissa on usein määräys, jonka mukaan yhteiset saunatilat voidaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi. Arabianrannassa, Etelä-Hermannissa ja Kalasataman aloitusalueilla on yhteisistä saunatiloista määrätty muita alueita tarkemmin. Siellä asemakaavoissa on määräys: ”AK-korttelialueilla ullakkokerrokseen tai ylimpään kerrokseen on jokaiselle tontille rakennettava sauna ja monikäyttötila asukkaiden käyttöön, joka saadaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan asemakaavamääräys on tuottanut poikkeuksellisen hienoja merinäköalalla varustettuja kattosaunoja, jotka ovat muodostuneet terasseineen asukkaiden ylpeyden
aiheiksi. Ne tarjoavat mahdollisuuden näköaloihin kaikille taloyhtiön asukkaille riippumatta oman asunnon sijainnista. Hienot kattosaunat ovat myös vähentäneet asuntokohtaisten saunojen rakentamista. Erityisesti pienimmissä asunnoissa asuntokohtaisen saunan rakentaminen on ollut asunnon pohjaratkaisun kannalta ongelmallista. Asuntotuotantotoimikunta toteaa kuitenkin, että asemakaavoissa edellytetty talosaunojen rakentaminen rakennusten katolle on myytävissä kohteissa johtanut ns. tuplaratkaisuun eli kohteeseen on jouduttu rakentamaan asuntosaunat myytävyyden ja talosaunat asemakaavamääräyksen vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan asemakaavoituksella pyritään edelleenkin edistämään yhteisten saunatilojen rakentamista ja
sellaista asumiskulttuurin muutosta, jonka myötä pienten asuntokohtaisten saunojen rakentaminen vähenisi merkittävästi kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asuntokannan monipuolisuuden saavuttamiseksi ja erilaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi asuntokohtaisten saunojen rakentamisen kieltäminen asemakaavoissa ei ole tarkoituksenmukaista. Myöskään asuntotuotantotoimikunnan ja rakennuslautakunnan lausuntojen perusteella asuntokohtaisten saunojen rakentamisen estämistä tai hankkeiden tilaohjelmiin puuttumista ei myöskään pidetä suotavana.

Asuntotuotantotoimisto on toteuttanut vuokrakohteita pääosin pelkillä talosaunoilla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin toive asuntosaunallisten kohteiden toteuttamisesta on tullut kaupungin kiinteistöyhtiöiltä ja asukasvalinnat tekevältä asuntoasiainosastolta. Perusteluina on esitetty muun muassa alueellisen imagon parantaminen ja vuokra-asuntojen houkuttelevuuden lisääminen tasapainoisen asukasrakenteen saavuttamiseksi. Asumisoikeuskohteet on rakennettu pääosin asuntosaunallisina. Useissa asuntotuotantotoimiston myytävissä kohteissa osa asunnoista on toteutettu saunattomina ja ostajille on tarjottu mahdollisuus valita huoneistokohtaisen saunan, vaatehuoneen tai tavanomaista väljemmän kylpyhuoneen/kodinhoitohuoneen vaihtoehdoista.

Asuntotuotantotoimikunnan mielestä kaupungin omistukseen rakennettavat vuokra-asuntokohteet ja asumisoikeuskohteet tulisi toteuttaa
energiapoliittisen selonteon linjausten mukaisesti pääosin talosaunallisena ilman asuntosaunoja. Hyvin perustellusta syystä voitaisiin toteuttaa myös asuntosaunallisia kohteita. Muun kuin vuokratuotannon osalta saunatyypin valinta tulisi jättää myyntiriskin kantavan rakennuttajan päätettäväksi.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

HERTTONIEMEN SAIRAALAN C-RAKENNUKSEN KORJAUSTYÖN TEKNISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2359

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 28.10 2008 päivätyn Herttoniemen sairaalan C-rakennuksen korjaustöiden hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten arvonlisäverollinen enimmäishinta on 3 204 000 euroa (veroton hinta 2 630 000 euroa) kustannustasossa syyskuu 2008 (RI = 128,5 ja THI = 158,7).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 28.10.2008
	Liite 2	Kustannusarvio 28.10.2008

Kiinteistölautakunta toteaa (4.11.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Herttoniemen sairaalan C-rakennus on valmistunut vuonna 1987 ja on toiminut valmistumisestaan lähtien nykyisessä käyttötarkoituksessa sairaalan vuodeosastorakennuksena.

Rakennuksessa tehdyn kuntotutkimuksen perusteella kiinteistön omistajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin huonetiloissa todennäköistä terveyshaittaa aiheuttavien mikrobivaurioiden poistamiseksi. Mikrobivaurioiden syynä ovat märkätilojen seinälaattojen rikkoutuminen ja puutteelliset vesieristykset.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ja terveyskeskuksen yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtisuunnitelmat on laatinut tilakeskuksen puitesopimusyritys Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy.

Yleistä hankkeesta Herttoniemen sairaalan henkilökunta on pitkään oireillut ja ollut yhteydessä työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Rakennuksessa on tehty useita työsuojelutarkastuksia vuosina 2004 - 2006. HKR-Rakennuttajan tilaama käyttäjäkysely ja olosuhdekartoitus tehtiin Herttoniemen sairaalan A ja C-rakennuksissa vuonna 2007. Lisäksi HKR-Rakennuttaja teki osastoilla 5 ja 7 kosteusvauriokartoituksen ja pölyn laadun raportin.

Kartoitusten perusteella suositeltiin osastojen rei’itettyjen alakattojen yläpuolella olevien mineraalivillojen poistoa mahdollisen sisäilman kuitulähteen poistamiseksi. Lisäksi suositeltiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamista ja tasapainottamista. Edelleen suositeltiin havaittujen kosteusvaurioiden välitöntä korjaamista ja kattavan kosteusteknisen kuntotutkimuksen aloittamista.

Kosteustekninen kuntotutkimus käynnistettiin vuoden 2008 alussa. Tutkimuksen loppuraportti on valmistunut C-talon osalta 8.8.2008. Selosteen johtopäätösten mukaan sisäilman mikrobitason määritysten perusteella liittyy potilashuoneiden märkätiloihin vakavia mikrobivaurioita, jotka synnyttävät materiaalinäytetulosten ja sisäilmanäytetulosten perusteella mahdollista tai todennäköistä terveyshaittaa.

Raportissa esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan, ettei toimenpiteiden suorituksen jälkeen huonetiloissa ole sellaisia rakennusteknisiä tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa terveyshaittaa. Toimenpide-ehdotuksia ovat:

1 osastojen märkätilojen levyrakenteisten väliseinien uusiminen

2 ikkunoiden kotelorakenteiden uusiminen

3 kuntotutkimuksen edellyttämät ilmanvaihtoon tehtävät toimenpiteet.

Toimenpiteisiin on selvityksen perusteella ryhdyttävä välittömästi.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 9 117 brm². HKR- Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 630 000 euroa arvonlisäverottomana eli 288,50 euroa/brm² ja 3 204 000 euroa arvonlisäverollisena eli 351,40 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 128,5 ja THI 158,7 syyskuu 2008.

Tekninen korjaushanke ei vaikuta vuokraan.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2007 - 2011 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2007 - 2009 toteutettavana hankkeena.

Terveyskeskus sairaalan käyttäjänä ja tilakeskus toteavat, että raportin perusteella korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Rakentaminen voi alkaa 12/08 ja hanke valmistuu 11/09.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Hankkeen korjaustöistä vastaa HKR-Tekniikka. Urakkaa ei ole kilpailutettu, vaan se toteutetaan kaupungin omana työnä hankintalain 10 §:n ”Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä” perusteella. Näin toteutettuna korjaustyöt voidaan aloittaa välittömästi.

Urakkapäätösesitys tullaan viemään kiinteistölautakunnan käsittelyyn mahdollisimman nopeasti.

Tilakeskus on käynnistänyt hankkeen kiireellisenä, jotta mahdollinen terveyshaitta estetään.

Terveyskeskus on järjestänyt väistötilan Malmin sairaalaan. C-raken-nuksen korjaustyöt tehdään kerroksittain alkaen ylimmästä 5. kerroksesta. Korjaustyöt jatkuvat alaspäin kerroksittain terveyskeskuksen kanssa yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti.

Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston
tilakeskuksen jatkamaan hankkeen suunnittelua odottamatta hankepäätöstä.

Edelleen lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston
tilakeskuksen aloittamaan korjaustyöt hankintalain 10 §:n perusteella kosteusvaurion yllättävän laajuuden takia ja terveysriskin estämisen varmistamiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.12.2008), että kosteusvaurioiden korjaustyö on aloitettu kiireellisenä mahdollisten terveyshaittojen estämiseksi.

Hankealueen laajuus on 4 120 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 3 204 000 euroa (veroton hinta 2 630 000 euroa) kustannustasossa 9/2008. Neliöhinnaksi tulee 780 euroa/brm².

Hanke rahoitetaan tilakeskuksen vuosien 2008 ja 2009 peruskorjausmäärärahoilla.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kaj toteaa, että C-rakennuksen kokonaisala on 9 117 brm² ja rakennuksessa tehtävien märkätilojen korjaustyön laajuus lattiapinta‑alaltaan 4 120 brm². Märkätilojen korjauksen ohella hankkeessa on kysymys koko rakennuksen nykyisten paneelialakattojen ja ikkunoiden kotelorakenteiden uusimisesta sekä korjattavien osastojen seinien korjaus- ja huoltomaalauksesta neljässä ylimmässä kerroksessa.

ITÄSAARISTON ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11866)

Khs 2008-2670

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11866/4.12.2008 ilmenevän alueen (Itäsaaristo) rakennuskieltoaikaa 22.1.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11866 (Itäsaaristo)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että rakennuskieltoalue rajautuu idässä kaupungin rajaan ja lännessä Vartiosaareen, Paloluotoon, Jollakseen ja Santahaminaan. Sen pohjoispuolelle jäävät Vuosaaren edustan vesialueet ja eteläpuolelle joukko pieniä ulkosaariston saaria.

Khs päätti 22.1.2007 asettaa itäisten saarten alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojalla kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten. Rakennuskielto on päättymässä 22.1.2009 ja sitä on syytä jatkaa.

Maanomistus Rakennuskieltoalueen suurimmista saarista Villinki, Iso Villasaari ja Pikku Niinisaari ovat kokonaan tai osittain yksityisomistuksessa. Itä-Villinki on Puolustusvoimien saarena valtion omistama. Helsingin kaupunki omistaa Pikku Niinisaaren keskiosat ja joitakin tiloja Villingissä. Pienemmät saaret ovat kaupungin, valtion, Helsingin seurakuntayhtymän tai yksityisten maanomistajien omistuksessa.

Suunnittelutilanne Alueella ei ole asemakaavaa.

Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) itäisen saariston saaret on varattu virkistysalueiksi joitakin luonnonsuojelualueeksi merkittyjä saaria lukuun ottamatta. Loma-asumista tarkoittava RA-merkintä on pääkäyttötarkoitusta osoittavan virkistysaluemerkinnän lisäksi Villingissä, Itä-Villingissä, Pukkiluodossa, Pikku Niinisaaressa ja joissakin pienemmissä saarissa, joissa on kesähuviloita tai vastaavaa lomailutoimintaa. Villingin rantavyöhyke, Itä-Villingin pohjoisosa ja Satamasaari ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Luonnonsuojelualueiksi merkittyjen pienten saarten ja luotojen lisäksi on suurempiin saariin merkitty joitakin luonnonsuojelualuevarauksia. Kallahdenniemeltä kaakkoon jatkuva merenalainen harjumuodostelma on Natura-aluetta. Natura-alueen sisään jää useita saaria, jotka ovat osa harjumuodostelmaa, mutta eivät varsinaista Natura-aluetta.

Saariston ja merialueen osayleiskaavassa (Kvsto 23.4.1997) on saaristoaluetta tutkittu huomattavasti yleiskaavaa tarkemmin. Yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan. Osayleiskaava tarjoaa kuitenkin edelleen hyvän pohjan asemakaavojen laatimiselle.

Asemakaavan laatiminen itäiselle saaristoalueelle on tullut ajankohtaiseksi, koska saariston kehittäminen ei voi tapahtua pelkästään poikkeamispäätöksillä. Jätevesien käsittelyä koskevat tiukentuneet ympäristömääräykset ovat tehneet myös saarten vesihuoltoratkaisujen suunnittelun tarpeelliseksi. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan suojelu tapahtuu yleensä sopivimmin asemakaavan avulla.

Yleiskaava 2002:ssa ei ole määrätty ympäristöä muuttavia toimenpiteitä luvanvaraisiksi, joten asemakaavan laatiminen Itäsaariston alueelle on tarpeen myös siksi, että saaristoluonnon ja -maiseman kehittäminen ja suojelu voi tapahtua alueen erikoisluonteen mukaisesti.

Tavoitteet Merellisyys on eräs Itä-Helsingin vahvuuksista. Kaava-aluetta koskevana yleistavoitteena on saariston ja meren monipuolinen ja rikas käyttö ja saarten avoimuuden ja tavoitettavuuden parantaminen. Eri saarten luonne ja käyttö profiloidaan niiden ominaispiirteiden pohjalta.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 11.3.2008. Aluetta koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu on järjestetty 14.3.2008. Kevään 2008 aikana on järjestetty useita asukastilaisuuksia koko saaristoa ja erillisiä saaria tai saariryhmiä koskien. Asemakaavan suunnitteluperiaatteet on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2009 keväällä ja kaavaluonnos vuoden 2009 lopussa.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11866/4.12.2008 ilmenevän alueen rakennuskieltoa tulisi jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 22.1.2011 saakka.

KÄPYLÄN TONTIN 821/2 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11864)

Khs 2008-2669

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan korttelin nro 821 tontin nro 2 rakennuskieltoaikaa 21.2.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen, kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11864 (Käpylän tontti 821/2)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa 21.2.2009 saakka 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 821 tontilla nro 2 (Mäkelänkatu 56).

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot on tunnustettu myös valtakunnallisesti liittämällä alue Museoviraston rakennettu kulttuuriympäristö 2000 -tietokantaan, jolla täydennetään ”Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt” -luetteloa vuodelta 1993.

Asemakaava Alueella on voimassa 3.4.1941 vahvistettu asemakaava nro 2157. Asemakaavan mukaan tontilla 821/2 saadaan tontin pinta-alasta enintään 1/5 käyttää rakentamiseen. Tontille saadaan rakentaa enintään 5-kerroksisia, paloa pidättävään luokkaan kuuluvia rakennuksia, kuitenkin niin, että 5-kerroksista osaa saa olla yhteensä enintään 540 m². Eri rakennusten välimatkan täytyy olla vähintään yhtä suuri kuin käytetty rakennuskorkeus. Myös ulkoinen rakennusraja Mäkelänkadun puolella on määrätty.

Tontin pinta-ala on 14 927 m². Kokonaisrakennusoikeus on kaavamääräyksiä tulkiten 12 482 k-m².

Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Voimassa oleva kaava ei sisällä rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Rakennussuojelukysymykset tulisi selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Nykytilanne Tontilla on kuusi vuonna 1941 rakennusluvan saanutta asuinrakennusta ja vuonna 1962 rakennusluvan saanut 2-kerroksinen liikerakennus. Asuinrakennukset on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg ja liikerakennuksen arkkitehti Bertel Gripenberg. Rakennusoikeudesta on käytetty rekisterin mukaan 11 424 k-m². Käyttämättä on 1 058 k-m².

Tontin omistaa kaupunki. Tontti on vuokrattu yksityiselle asunto-osakeyhtiölle.

Rakennuskiellon jatkaminen

Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu useaan otteeseen tontin vuokranneen asunto-osakeyhtiön ja asiantuntijaviranomaisten kanssa. Vaikeasti ratkaistavat suojelu- ja ympäristökysymykset ovat viivyttäneet kaavamuutoksen laatimista. Kaavamuutoksen laatiminen sisältyy vuoden 2009 kaavoitusohjelmaan.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 21.2.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11864/4.12.2008).



Kokousaika	12.1.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	17 210 676,60 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	9 389 272,60 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	9 278 050,80 euroa	(25,86 %)
Yhteensä	35 878 000,00 euroa	(100,00 %)