LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2008 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2009-697

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2008 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuosina 2000–2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sitovia tavoitteita määriteltäessä tulee tunnistaa tavoitetila ja keino tavoitteen saavuttamiseksi

- on kiinnitettävä huomio myös siihen, kuinka olennainen tavoite on.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion noudattamisohjeita on tarkastellulla ajanjaksolla 2000–2008 kehitetty esitettyyn suuntaan. Tavoitteiden olennaisuuden määrittelyyn ei kuitenkaan ole löydettävissä yksiselitteisiä kriteerejä johtuen yleisesti mm. kunnan toimialan laajuudesta ja Helsingissä erityisesti suuren kaupungin ohjauksen monitasoisuudesta.

3.1.3 Tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- poikkihallinnollisten tavoitteiden määrä on vähäinen. Hallintokuntien tulee kehittää poikkihallinnollisia tavoitteita, jotka ottavat huomioon palvelujen järjestämisen kokonaisuutena.

- tavoitetta asetettaessa tulee varmistua siitä, että sen toteumasta myös pystytään raportoimaan

- asuntotuotantotoimiston uudistuotantoa koskevan sitovan toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen ei vaikuta realistiselta.

Kaupunginhallitus toteaa, että poikkihallinnollisten tavoitteiden lisääminen ja kaupungin palvelutuotannon ohjaaminen niiden avulla tulee olemaan tulevien vuosien keskeinen kehittämisen painopistealue. Kaupunginhallitus on esittänyt tähän yksilöityjä toimenpiteitä talousarvion 2010 valmistelua ohjaavissa kannanotoissa.

Asuntotuotantotoimiston po. sitova tavoite perustuu Kvston 13.2.2008 hyväksymän MA-ohjelman 5000 asunnon tuotantotavoitteeseen ja sen sisältämään kaupungin oman tuotannon määrätavoitteeseen.

Khn toteuttamisohjelman täytäntöönpanopäätöksessä 14.4.2008 todetaan, että asuntotuotantotoimisto, kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto luovat yhdessä toimintaedellytykset kaupungin oman asuntotuotannon nostamiseksi 1500 asunnon vuosituotantoon vuoteen 2012 mennessä.

ATT:n tuotantotavoitteeseen on tarkoitus siirtyä vaiheittain siten, että tavoite on 1100 asuntoa vuonna 2010 ja 1300 asuntoa vuonna 2011. On selvää, että tavoite on tässä taloudellisessa tilanteessa haasteellinen ja sen saavuttamiseen liittyy epävarmuutta.

3.1.4 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tulee kehittää, jotta jatkuvilta määrärahan ylityksiltä vältyttäisiin

- hallintokuntien tulee edelleen kehittää sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyviä sitovia toiminnallisia tavoitteita

- investointimäärärahoihin liittyen tulee asettaa myös sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion laadinnassa merkittävä ongelmakohta on talousarvioon liittyvien ulkoisten tekijöiden ennakoiminen. Budjetoinnin ongelmakohtia ovat asiakasmäärien ennakoinnin vaikeus, alueellisten väestömuutosten ja -ennusteiden epätarkkuus sekä yleensäkin palvelujen käyttöön liittyvät kuntalaisten valinnat. Toimintaympäristön analyysia ja toimintaympäristömuutosten tuomia resurssikohdennuksia tarkennetaan talousarvioehdotuksen laatimisen jälkeenkin tulosbudjettien laatimisen yhteydessä syksyllä.

Sosiaaliviraston vastuualueiden talousjohtamista on vahvistettu palkkaamalla huhtikuussa 2008 vastuualuejohtajien käyttöön neljä johdon asiantuntijaa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimistojako on uudistettu 1.1.2009 lukien. Keskeistä uudistuksessa on, että kaikki taloustoiminnot on koottu yhteen yksikköön.

Sosiaali- ja terveystoimen talouden ja palvelujen rakennemuutoksen keskeisiä kysymyksiä koordinoidaan kaupunginjohtajan johtamassa työryhmässä. Tähän työryhmään kuuluu kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon lisäksi kaupungin rahoitusjohto sekä HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja.

Talousarvion laatimisohjeissa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeita täydentävässä viestinnässä ja koulutuksessa korostetaan jatkuvasti taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kiinteää yhteyttä. Tiukkenevassa taloustilanteessa korostuu mm. palvelujen tuottavuuteen liittyvien konkreettisten tavoitteiden asettaminen, mitä on korostettu kaupunginhallituksen kannanotoissa koskien talousarvion 2010 valmistelua.

Toistaiseksi investointimäärärahojen käyttö on mm. talonrakennuksessa ja katurakentamisessa liitetty ao. määrärahoja käyttävien virastojen tulospalkkiotavoitteisiin. Tämä on jo parantanut investointien toteutumista talousarvion mukaisesti. Lautakunnan ehdotus on perusteltua selvittää seuraavalla talousarviokierroksella.

3.1.5 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toteumatietojen käsittely muiden kuin lauta- ja johtokuntien alaisuudessa toimivien hallintokuntien osalta tulee ohjeistaa

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia siitä, että hallintokunnat noudattavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentointia koskevia ohjeita. Lisäksi ohjetta tulee kehittää siten, että tarpeelliset tiedot annetaan esimerkiksi erillistä lomaketta käyttäen.

- työterveyskeskuksen tulee kehittää sitovaan toiminnalliseen tavoitteeseen liittyvää seurantaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien hallintokuntien toteumatiedot sisällytetään Khssa käsiteltävään seurantaraporttiin.

Vuoden 2008 tilinpäätösohjeisiin ja vuoden 2009 talousarvion noudattamisohjeisiin sisällytettiin ensimmäisen kerran sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnin ohjeistus kaupunginhallituksen vuoden 2007 arviointikertomuksesta antaman lausunnon perusteella.

Talous- ja suunnittelukeskuksen maaliskuussa lähettämässä vuoden 2009 talousarvion toteutumisennusteen laatimista koskevassa ohjeessa pyydettiin vuoden 2009 ensimmäisen toteutumisennusteen mukana toimittamaan tilinpäätösohjeiden mukainen kuvaus sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentoinnista.

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnin ohjeistusta kehitetään vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelussa saatujen kokemusten ja vuoden 2008 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen perusteella. Ohjeet sisällytetään edelleen tilinpäätösohjeeseen ja talousarvion noudattamisohjeeseen.

Työterveyskeskuksen sitovia ja muita tavoitteita on tarkoitus kehittää vuoden 2010 talousarvioehdotusta varten ja samalla niiden seurantaa.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin kannattaa säilyttää peruspalveluiden edellyttämien investointien taso korkeana matalasuhdanteessa

- toimintamenoja tulee kasvattaa hillitysti vain niissä palveluissa, joissa palvelutarve on kasvava

- peruspalveluja tuottavien yksiköiden toiminnan tehostamista tulee parantaa rakennemuutosten, toiminnan kehittämisen ja tilojen yhteiskäytön avulla tavoitteena vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen.

Kaupunginhallitus toteaa, että tähän on pyritty mm. vuoden 2010 talousarvion raamin valmistelussa siten, että peruspalveluhankkeet sisältävä talonrakennuksen investointiraami on 184 milj. euroa eli huomattavasti enemmän kuin kun vuoden 2009 talousarviossa, jossa määrärahataso on 150 milj. euroa.

Kaupungin toimintamenojen kasvattamista ei tule pitää kaupungin tavoitteena. Kaupunginhallitus toteaa hyväksyneensä vuodelle 2010 vuoden 2009 talousarviota pienemmän raamin ja silti talousarvion 2010 raamiin sisältyy kaupungin lainakannan erittäin merkittävä 300 miljoonan euron lisäys. Tarkastuskertomuksessa esitetyt keinot palvelutoiminnan tehostamiseksi sisältyvät kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2009–2012.

3.2.2 Helsingin elinkeinostrategia – yritysmyönteiseksi kumppaniksi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin elinkeinostrategia ja sen toimenpiteet ovat tärkeitä kaupungin alueella toimivien sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Elinkeinostrategian toteuttamisen ohella tulee seurata sen vaikuttavuutta.

- tulee edelleen panostaa koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen, samoin kuin yhteistyöhön tiedemaailman kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin elinkeinopolitiikan tulosten kuvaamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan myös tilastollisia mittareita. Elinkeinopalvelu on osana elinkeinostrategian toteutusta määritellyt keväällä 2008 yhdessä tietokeskuksen kanssa sellaiset tilastolliset mittarit, jotka parhaiten kuvaavat kaupungin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Mittarit on alustavasti otettu käyttöön vuoden 2008 syksyllä. Vuoden 2009 aikana elinkeinostrategian vaikuttavuutta kuvaavia tilastollisia ja muita mittareita selkiytetään ja tarkennetaan, minkä lisäksi vaikuttavuuden arviointi otetaan osaksi strategian toteutuksen seurantaa.

Toinen seurantaraportti elinkeinostrategian toteuttamisesta valmistuu loppukesästä 2009. Tässä yhteydessä arvioidaan myös tehtyjen linjausten ajantasaisuutta ja toimenpiteitä esitetään mahdollisesti painotettavan uudella tavalla. Taloustilanteen ollessa nyt toisenlainen kuin keväällä 2007 koulutuksen ja työelämän vastaavuus samoin kuin yhteistyö elinkeinoelämän kanssa uusien tuloksellisten toimenpiteiden löytämiseksi korostuvat entisestään.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vastedes tiivistää yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä kehittyä kansainväliseksi usean kampuksen opiskelijakaupungiksi. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun on keväällä 2009 perustettu uusi erityissuunnittelijan toimi, jonka tehtävänä on vastata kaupungin korkeakoulu- ja opiskelijakaupunkiasioiden valmistelusta.

3.2.3 Palvelujen kustannustehokkuus ja vertailu muihin kaupunkeihin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- valtionosuuksien määräytymisperusteisiin on sisällytettävä suurkaupunkipoliittisia tarvemuuttujia. Kaupungin on pidettävä aihetta jatkuvasti esillä kaupunkipoliittisessa edunvalvonnassa.

- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kuusikkovertailuja vastaava työ tulisi käynnistää myös muissa palveluissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –työryhmään oli nimetty edustajat sekä Kuntaliitosta että Helsingin kaupungilta. Työryhmä on kuullut asiantuntijoita suurkaupunkipoliittisista tarvemuuttujista mm. maahanmuuttajien tarpeista. Esityksen mukaan muutokset kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään tulevat olemaan tämän hallituskauden aikana vähäiset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kuusikkovertailujen lisäksi vastaavanlaisia tietoja on saatavissa useilta hallinnonaloilta. Eri yhteisöt keräävät tiedot omien toimintojensa osalta (esim. kirjastot). Lisäksi tietokeskus on julkaissut mm. sivistystoimen kustannuksista tutkimuksia (orkesterit, teatterit). Lakisääteisten palvelujen osalta on syytä tarkasti seurata ja analysoida kustannuksia ja niiden kehittymistä. Kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamat kustannustiedot ovat pohjana valtionosuuslaskelmissa ja siksi erittäin tärkeitä. Yhteistyö Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen kanssa tilastoitavien tietojen yhdenmukaistamiseksi on siksi myös erittäin tärkeää. Tämäkin työ on ollut jo vuosia jatkuvan kehittämisen kohde.

3.2.4 Savuton Helsinki -ohjelma

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ohjelman tavoitteita tulee täydentää lisäämällä niihin Helsingin kaupungin oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähentäminen

- lasten ja nuorten päivittäisen tupakoinnin seurantamittareiksi on perusteltua ottaa käyttöön kouluterveyskyselyn mukaisesti myös peruskoulujen 8. luokkien oppilaiden, lukioiden 2. vuoden opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien 2. vuoden opiskelijoiden tupakointitottumukset

- Savuton Helsinki -ohjelman toimenpiteet on ajoitettu ulottumaan aina vuoteen 2015 saakka. Ohjelman yhteydessä ei ole päätetty seurantaraportin esittämisestä kaupunginvaltuustolle. Se olisi tarpeellista, jotta kaupunginvaltuusto voi arvioida ohjelman toteutumista ja mahdollisesti päivittää toimenpiteitä ja tavoitteitakin.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähentäminen ei ole ollut erillisenä tavoitteena on henkilökuntaa tuettu tupakoinnin lopettamisessa työterveyskeskuksen ja tupakkaklinikan yhteistyönä. Tupakasta vieroitusryhmien lukumäärää ja ryhmiin osallistuneiden lukumäärää seurataan.

Terveyskeskuksen kaikissa työpaikkailmoituksissa on ollut keväästä 2007 lähtien merkintä ”Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti”. Merkinnän käyttöä voidaan soveltuvin osin laajentaa.

Tupakointitiedon kysyminen terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuu luontevasti. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ja terveystarkastusten yhteydessä saadut tiedot ovat samansuuntaisia ja toisiaan vahvistavia.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja nimesi vuosiksi 2007 - 2008 ohjausryhmän, jonka tehtävä on ohjata, seurata ja arvioida kaupunginvaltuuston hyväksymän tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista terveyskeskuksen toiminnassa sekä toimia myös kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen koordinaatiokanavana tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyössä. Ohjelman valmisteluryhmä jatkoi ohjausryhmänä. Ohjausryhmä on tehnyt yhteistyötä Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnan kanssa Savuton Helsinki -ohjelman toteutuksen seurannassa kaupunkitasolla. Kaupunginhallitus kehotti 22.1.2007 päivätyssä päätöksessään Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukuntaa huolehtimaan myös osaltaan Savuton Helsinki -ohjelman toteutuksen seurannasta kaupunkitasolla.

Selvitys Savuton Helsinki –ohjelman toimeenpanosta terveyskeskuksessa 2007-2008 ja toimeenpanon linjaukset 2009- 2010 on käsitelty terveyslautakunnassa 31.3.2009.

3.2.5 Kaupungin virastojen yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- maahanmuuttajien erityistarpeet pitäisi pystyä huomioimaan nykyistä paremmin peruspalveluissa, esimerkiksi tulkkipalvelun aktiivisemmalla käytöllä

- kansalaisten kohtelun yhdenvertaisuutta tulee parantaa siten, että eri väestöryhmien (maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön) erilaiset tarpeet tunnistetaan ja niihin kyetään vastaamaan

- erilaisten tarpeiden ottaminen huomioon resurssien jakamisessa edellyttää sitä, että selvitetään esimerkiksi, kuinka paljon aikaa eri väestöryhmien palvelu tai asiointi vie

- kaupungilta edellytetään aktiivisuutta maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa parantavan toimenpideohjelman käynnistämisessä ja toimenpideohjelman laatimisessa vieraskielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin

- hallintokuntien välisen yhteistyön kannustamiseksi ja lisäämiseksi maahanmuuttajakysymyksissä tulee harkita yhteistä budjetointia siten, että resursseja on mahdollista liikutella tulosvastuun mukaisesti ja tarpeen mukaan joustavasti

- avustusten myöntämisen maahanmuuttajien toimintaan tulee olla koordinoitua.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy maahanmuuttajien palveluihin liittyvät strategiset linjaukset valtuustokaudeksi. Strategiaohjelman mukaisia linjauksia jalkautetaan erillisen toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

Maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä palveluprosesseja tulee selkeyttää niin, että kotouttamistoimet voivat vastata maahanmuuttajan osalta hänen tosiasiallisiin tarpeisiinsa. Kotoutumissuunnitelmien ja – toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta niiden kohdentaminen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen on keskeistä. Nopeutunut kotoutuminen säästää kustannuksia ja henkilöresursseja.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta on valmistelu huhtikuusta 2008 lähtien yhteistyössä valtionhallinnon kanssa (SM, OPM, TEM) aiesopimusta maahanmuuttajien työllistymiseksi ja kotoutumisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Sopimusvalmistelussa on keskitytty erityisesti työllistymisen ja kotoutumisen alkuvaiheen tehostamiseen ja ohjauksen kokonaisjärjestelmän kehittämiseen asiakasnäkökulmasta. Vaikka neuvotteluissa on löydetty yhteisymmärrys keskeisistä ongelmakohdista ja niiden ratkaisuehdotuksista, ei sopimukseen ole toistaiseksi päästy. Pääkaupunkiseudun kaupungit pitävät sopimuksen aikaansaamista tärkeänä ja ovat omalta osaltaan valmiita sen toteuttamiseen. Valtion sitoutuminen on toistaiseksi jäänyt auki.

Vuoden 2009 talousarvioon sisältyy 2,5 milj. euron määräraha maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen liittyviin hankkeisiin.

Hallintokuntien maahanmuuttajia koskevia yhteistyöhankkeita laadittaessa tulee sopia hankkeen kustannusjaosta hallintokuntien kesken sekä hankkeen koordinointivastuusta.

Maahanmuuttajajärjestöjä käsitellään yhdenvertaisesti muiden avustuksia hakevien järjestöjen kanssa nykyisten avustuksia koskevien ohjeiden mukaisesti.

3.2.6 Henkilöstöstrategia: henkilöstön osallistuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- luopuminen erillisestä henkilöstöstrategiasta ja sen sisällyttäminen kaupungin strategiaan 2009–2012 on menettelynä selkiyttänyt henkilöstöstrategisten asioiden viemistä käytännön tasolle

- henkilöstön osallistuminen kaupungin strategian henkilöstöosuuden laadintaan sekä ”kentän äänen” kuuleminen ja vuorovaikutteinen johtaminen osallistavat henkilöstöä

- henkilöstön eri osallistumismuotojen (yhteistoiminta, työsuojelu, luottamusmiesjärjestelmä) työnjaon selkiyttäminen on ollut aiheellista

- kokonaisuudessaan henkilöstöstrategian 2006–2008 toimenpiteiden toteutuminen strategiakaudella on ollut hyvä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymä strategiaohjelma antaa hyvät edellytykset henkilöstöstrategisten asioiden edistämiselle ja käytännön toteuttamiselle. On tärkeää, että sama periaate henkilöstöstrategian yhdistymisestä toiminnalliseen strategiaan toteutetaan myös virastojen ja liikelaitosten tasolla.

Strategian toteutumiseksi on tärkeää, että asetetut tavoitteet konkretisoidaan kehittämistehtäviksi ja niiden toteuttamiseen osallistuu henkilöstöä kaikilta toimialoilta ja organisaatiotasoilta.

3.2.7 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäyttö

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- pääkaupunkiseudun yhteistyössä Helsingin edustajien tulee huolehtia siitä, että asiat viedään jo valmisteluvaiheessa tiedoksi ja myöhemmin käsiteltäväksi niihin luottamuselimiin, joiden vastuualueeseen asia kuuluu

- tiedonkulun parantamiseksi yhteistyöhankkeita ja niiden toteuttamista tulee käsitellä sosiaali- ja terveystoimen eri päätöksentekotasoilla siten, että tieto tavoittaa myös henkilöstön

- yhteistyöhankkeissa tulee jatkaa järjestelmien yhteensovittamista (yhteiset tietojärjestelmät, yhteiset tai yhteisessä käytössä olevat tietokannat, palvelusisältöjen ja niihin liittyvien ohjeiden yhdenmukaistaminen, tiedottaminen kuntalaisille).

Kaupunginhallitus toteaa, että asiat Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen 2009–2012 mukaan neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän päätökset ovat yhteisesti sovittuja suosituksia. Kaupunkeja sitovat päätökset tehdään kunkin kaupungin omissa luottamushenkilöelimissä.

Yhteistyöhankkeita ja niiden toteuttamista koskevat asiat tuodaan normaalin yhteistoimintamenettelyn kautta henkilöstölle.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen eri toimijoiden kanssa terveyskeskus on mukana määrittelemässä yhdenmukaisia potilasasiakirjojen tietorakenteita sekä tarvittavia tietojen luokitteluja, jotka eri perusjärjestelmien toimittajat tulevat toteuttamaan omiin järjestelmiinsä. Palveluiden antajien tietojärjestelmien yhteen toimivat tietorakenteet ja yhtenäinen tietojen luokittelu mahdollistavat yhtenäisen valtakunnallisen tiedon luovutus- ja arkistointijärjestelmän. HUS:n ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tietojärjestelmien riittävä yhdenmukaisuus tulee toteutettua em. valtakunnallisten määrittelyiden avulla.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön edellyttämää tietojärjestelmien yhteensovittamista ohjaamaan on perustettu tietohallintoryhmä, joka on puolestaan kutsunut kokoon sosiaali- terveydenhuollon edustajista kootun ryhmän huolehtimaan toteutuksesta. Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä vastaavat sosiaalivirasto ja terveysvirasto, joiden edustajat ovat po. työryhmässä.

Kaupungin tietotekniikkastrategiassa vuosille 2007–2010 painotetaan pääkaupunkiseudun yhteistyön edellyttämää tietojärjestelmien yhteen toimivuutta. Strategian toteutuksen ohjauksessa ja seurannassa kiinnitetään tähän huomiota.

3.2.8 Sukupuolivaikutuksen arviointi hallintokuntien toiminnassa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tasa-arvosuunnitelman tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Virastojen tulee ryhtyä kaupungin tasa-arvoperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin siltä osin kuin niihin ei ole jo ryhdytty.

- Helsingin kaupungin virastojen ja liikelaitosten tulee arvioida sukupuolivaikutuksia omassa toiminnassaan. Aiheesta tulee järjestää tarpeen mukaan koulutusta ja laatia kirjallinen ohje.

- virastojen ja liikelaitosten tulee seurata palkkoja naisten ja miesten osalta erikseen. Samasta ja työn keskeisiltä osiltaan yhtä vaativasta työstä tulee maksaa samansuuruinen tehtäväkohtainen palkka. Virastojen tulee myös laatia kirjallinen palkkaohjelma samapalkkaisuuden edistämiseksi.

- tietojärjestelmien tulee tukea tasa-arvoasioiden raportointia ja niistä tulee saada helposti tietoa eroteltuna naisten ja miesten kesken.

Kaupunginhallitus toteaa, että tasa-arvosuunnitelman 2006 – 2008 tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin. Seuraavan tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 valmistelu on jo pitkällä ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota mm. tietojärjestelmien antamiin raportointimahdollisuuksiin ja siihen, että kunkin viraston tai liikelaitoksen palkitsemisohjelmaan tulee sisältyä palkkauksen tasa-arvoisuutta koskeva osio.

Henkilöstökeskus järjestää syksyllä 2009 tasa-arvosuunnittelua ja sukupuolivaikutusten arviointia koskevan koulutuspäivän.

3.2.10 Asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- niitä kaupungin strategioita, joilla on vaikutusta kaupunginosien eriarvoistumiseen, vetovoimaisuuteen tai voimavaroihin, tulisi painottaa siten, että kehittämiseen otetaan vahvempi ote alueen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti

- palvelu, joka on luonteeltaan jatkuvaa, tulee rahoittaa normaalitoiminnan kautta, ei projektiluonteisesti. Alueiden väestön erilaiset tarpeet olisi lähtökohtaisesti otettava huomioon kaikissa kaupungin palveluissa ja ohjattava resursseja enemmän tarpeen mukaisesti.

- hallintokuntien tulee lisätä keskinäistä aktiivista yhteistyötä positiivisen diskriminaation keinojen tehokkaammaksi käyttämiseksi

- kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista tulee jatkaa siten, että alueiden asukkaiden oma aktiivisuus kehittämisessä säilyy.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelma vuosille 2009–2012 sisältää useita tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kaupunkilaisten alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisäämään kaupunkilaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Keskeinen keino tässä on mm. positiivisen diskriminaation periaatteiden soveltaminen eri palvelualoilla.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.2 Konserniohjeen noudattaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- konserniohje on tärkeä konsernijohtamisen näkökulmasta

- konserniohje tulee laatia sellaiseksi, että se ei vaikeuta vaan tukee tytäryhteisöjen toimintaa ja ottaa eri organisaatioiden toimintaympäristöt huomioon. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tulee selvittää ohjeen epäselvät kohdat tytäryhteisöjen näkökulmasta.

- tytäryhteisöjen konsernijohdolta pyytämät ennakkosuostumukset tulee dokumentoida asianmukaisella tavalla

- konserniohjeeseen tulee lisätä kohta, että ohje käsitellään tytäryhteisön hallituksen vaihtuessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyinen konserniohje tullaan uusimaan vielä kuluvan vuoden aikana sisällyttämällä siihen mm. uuden osakeyhtiölain aiheuttamat muutokset ja nykyisestä ohjauskäytännöstä saaduista kokemuksista aiheutuvat muutostarpeet.

3.3.3 Finlandia-talo Oy:n toiminta ja talous 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- vuonna 2008 kaupungin avustus oli 1,2 milj. euroa. Avustuksen määrä Finlandia-talo Oy:lle on melkein yhtä suuri kuin ennen yhtiöittämistä. Finlandia-talo Oy:n liiketoiminnan tulee olla niin kannattavaa, ettei kaupungin avustusta tarvita lainkaan.

- Finlandia-talo Oy:n toimintaa tulee seurata erittäin tarkkaan, sillä nykyinen taloudellinen tilanne ja Musiikkitalon valmistuminen voivat vaikuttaa merkittävästi sen toimintaedellytyksiin. Muutoksilla voi olla vaikutusta toiminta-avustuksen suuruuteen.

- jatkossa yhtiöittämisratkaisuja tehtäessä tulee tarkkaan harkita, onko yhtiömuoto toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimintamuoto.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiön toimintaa tullaan ohjaamaan kaupunginvaltuuston Finlandia-talon toiminnan yhtiöittämistä koskevan 15.3.2006 päätöksen mukaisesti niin, että toiminta-avustusta vähennetään vuosittain. Tämän mukaisesti kun yhtiön tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja vuodelta 2008 oli 243 970 euroa, niin se tullaan ottamaan huomioon myös vuoden 2009 toiminta-avustusta vähentävänä perusteena loppuvuoden maksatuksessa.

Khs toteaa edelleen, että Finlandia-talon yhtiöittämispäätöksen mukaisesti Finlandia-talon toiminta-avustuksen tarpeeksi vuodelle 2006 arvioitiin 1 460 000 euroa. Yhtiömuotoisen toiminnan alkaessa kuitenkin vuonna 2006 vasta kesken vuotta eli kesäkuun alusta vuodelle 2006 toiminta-avustusta myönnettiin 1 200 000 euroa. Päätöksen mukaan Finlandia-talon avustusta pienennetään vuosittain 100 000 eurolla. Vuonna 2009 yhtiölle myönnettiin avustusta 1 160 000 euroa.

Liiketoiminnan kehittämisen kannustavuutta lisättiin päätöksen mukaan myös niin, että avustustarpeen jäädessä tavoitetasoa yli viisi prosenttia pienemmäksi jaetaan tämän rajan alittava osuus kaupungin ja yhtiön kesken tasan. Finlandia-talo on vuosina 2007 ja 2008 jättänyt nostamatta osan myönnetystä avustuksesta voitollisen tuloksen perusteella.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Hallintokuntien toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee selvittää luopumista lausuntokierroksesta keväällä edellisen vuoden arviointikertomuksen valmistuttua. Tämä edellyttää muutosta tarkastussääntöön niin, että kaupunginhallituksen hankkimat lausunnot tulevat valtuustokäsittelyyn vuoden loppuun mennessä. Menettely olisi kustannustehokkaampaa hallintoa ja myös tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen käsittelyä voitaisiin aikaistaa kuukaudella toukokuuhun.

- arviointikertomuksissa esitettyjen suositusten vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä tähtäyksellä, useinkin yli kaupunginvaltuuston nelivuotisen toimikauden

- vuosien 2004–2007 arviointikertomusten suosituksista selkeä vaikutus on ollut muun muassa maininnoilla kehittää toiminnallisten tavoitteiden asettamista ja laajentaa konserniohjausta.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyinen arviointikertomukseen liittyvä lausuntomenettely on edelleen tarkoituksenmukainen. Khs sekä lauta- ja johtokunnat voivat heti arviointikertomuksen valmistuttua antaa vastineensa ja esittää mahdolliset kehittämistoimenpiteet kertomuksessa esittelyihin kannanottoihin. Kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen voidaan aloittaa sen jälkeen kun lausunto arviointikertomuksesta on annettu.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Tulospalkkiot ja sitovat toiminnalliset tavoitteet

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallintokuntien tulee lisätä sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrää tulostekijöissä, mikäli se tulosyksikkö huomioon ottaen on mahdollista. Lisäksi niiden painoarvon tulostekijänä tulee olla vähintään 10–20 prosenttia.

- tulospalkkiota tulee maksaa ainoastaan viraston toiminnasta aikaan saaduilla säästöillä. Talous- ja suunnittelukeskuksen tulee huolehtia siitä, että hallintokuntien talousarviot ovat riittävän tarkkoja.

- johdon tulospalkkiojärjestelmään liittyviä menettelyjä tulee yhtenäistää. Koordinointia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä voidaan kehittää esimerkiksi keskittämällä sitä johtajistolle.

- tulospalkkiojärjestelmiä kehitettäessä tulee varmistua siitä, että hallintokuntien tulospalkkiotavoitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia ja siten kaupungin kokonaisedun vastaisia.

Kaupunginhallitus toteaa, että sitovien toiminnallisten tavoitteiden merkitystä ja painoarvoa tulospalkkiojärjestelmien tulostekijöissä on kasvatettu viime vuosina ja niiden toimintaa ohjaavaa vaikutusta on korostettu eri yhteyksissä. Koska tulospalkkiojärjestelmää pidetään tärkeänä johtamisvälineenä, sitovien tavoitteiden painoarvoa on syytä kasvattaa edelleen tarkastuslautakunnan ehdottamalla tavalla.

Hallintokuntien tulospalkkiotavoitteiden koordinointi tehostuu nykyisestä, kun hallintokuntien rajat ylittävät prosessit kuvataan, niille asetetaan mittarit ja niitä kehitetään käsiteltävänä olevan strategian mukaisesti.

Kaupungin tulospalkkioperiaatteita uudistettaessa tarkastuslautakunnan esittämät kehittämissuositukset otetaan huomioon ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Helsingin ulkomaille suuntautuva toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kansainvälisen toiminnan strategia ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Strategian toteutumista ja vaikutuksia on suunniteltu seurattavan toimintakertomuksissa ja valtuustoseminaareissa. Olisi perusteltua, että kaupunginvaltuusto saa tiedokseen esimerkiksi kerran valtuustokaudessa, ja myös tarvittaessa, selvityksen kansainvälisen toiminnan strategian toteutumisesta ja sen vaikuttavuudesta.

- kansainvälisen toiminnan strategian 2008 mukaan laadittavassa kansainvälisessä viestintäsuunnitelmassa tulee ottaa huomioon eri toimijoiden välinen koordinointi

- myös ulkomailla toimiville, kehittämisen välineiksi luokitelluille tytäryhtiöille tulee asettaa kuntalain tarkoittamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Näin pyritään varmistamaan, ettei yhtiön toiminta ole mahdollisesti jatkuvan, ylimääräisen omistajatuen varassa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan visio ulottuu vuoteen 2025. Strategia on voimassa toistaiseksi. Kansainvälisen toiminnan luonteesta johtuen sen vaikuttavuuden arvioiminen yksinkertaisin määrällisin mittarein on vaikeaa. Tästä syystä riittänee valtuustokausittain toteutettava perusteellisempi arviointi.

Kansainvälinen viestintäsuunnitelma, jossa eritellään kansainvälisen toiminnan ohjausryhmään osallistuvien yksiköiden vastuut, valmistui keväällä 2009. Kansainvälisen osaston johtama kansainvälisen toiminnan ohjausryhmä vastaa kansainvälisen viestinnän koordinoimisesta. Ohjausryhmään kuuluu edustus hallintokeskuksen kansainvälisestä toiminnasta ja viestinnästä, talous- ja suunnittelukeskuksen talous- suunnitteluosastolta ja elinkeinopalvelusta, tietokeskuksesta sekä henkilöstökeskuksesta.

Ulkomailla toimiville tytäryhtiöille asetetaan kaupunkikonsernin muiden tytäryhteisöjen tavoin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tätä koskevat omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet valmistellaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsiteltäväksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Helsingin oma vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto vuonna 2008

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee harkita kaupungin oman vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon roolin selkeyttämistä

- omistusasuntojen aiheuttamaa taloudellista riskiä suhteessa tuotantokustannuksiin ja markkinatilanteeseen tulee ennalta arvioida ja myös harkita asuntojen keskikoon uudelleen määrittämistä.

Vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin toiminnallisen suunnittelun kannalta on tärkeää, että kaupungilla on itsellään toimijana konkreettinen kokonaisnäkemys kaikista asuntotuotannon hallintamuodoista niin suunnittelun kuin toteutuksen osalta. Kaupungin tontinluovutuksessa on tavoitteena pyrkiä myös suurempien aluekokonaisuuksien luovuttamiseen. Sosiaalisen sekoittumisen periaatteen mukaan alueellisesti ja kortteleittain tulee sijoittaa erilaisia asumisen hallinta- ja rahoitusmuotoja, jolloin mukana tulee olla myös vapaarahoitteisia asuntoja.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Ohjelmassa kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi on asetettu 1500 asunnon rakentaminen. Tavoitteiden mukaan rakennettavista asunnoista valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus tulee olla vähintään 50 %, hitas-omistusasuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen osuus 40 % ja sääntelemättömien vapaarahoitteisten omistusasuntojen osuus korkeintaan 10 %.

Syksyllä 2008 asuntomarkkinat ja erityisesti asuntorahoitus kriisiytyivät ja asuntokauppojen määrä väheni voimakkaasti. Rakennusteollisuuden 21.4.2009 julkaisemien tilastojen mukaan myymättömiä omistusasuntoja on tällä hetkellä koko maassa noin 2 600 asuntoa. Omistusasuntojen edelleen jatkuvan heikon markkinatilanteen ja myymättömien asuntojen suuren määrän vuoksi monet asuntotuottajat ovat vetäytyneet uusien omistuskohteiden käynnistämisestä. Asunnontarve ei kuitenkaan ole vähentynyt ja kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on edelleen kysyntää. Asuntotarjonnan monipuolisuus on keskeinen asuntopoliittinen tavoite ja siten kaupungin omalla asuntotuotannolla on sekä tarjontaa tasapainottava että talonrakennusalaa elvyttävä rooli.

Kaupunginhallituksen 14.4.2009 tekemän päätöksen mukaisesti asuntotuotantotoimikunta tulee käynnistämään vuonna 2009 asuntotuotantohankkeita siten, että alkava tuotanto on MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti hallinta- ja rahoitusmuodoltaan monipuolista ja sisältää myös osaomistusta ja vapaarahoitteista hitas-ehdoin toteutettavaa omistusasuntotuotantoa. Kaupunginhallitus päätti, että mikäli valmistuvia omistusasuntoja ei saada kohtuullisessa ajassa myytyä, asunnot vuokrataan Koy Auroranlinnan välityksellä vapaille vuokramarkkinoille joko viiden vuoden määräaikaisin tai toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin. Asukkaille jää mahdollisuus lunastaa asunto itselleen. Vastaavanlainen käytäntö otetaan käyttöön myös myymättömässä kannassa. Samassa yhteydessä päätettiin, että mikäli markkinaehtoisesti määräytyvä vuokrataso ei riitä kattamaan mainittujen asuntojen vastikkeita, voidaan erotuksen kattamiseen käyttää asuntotuotantorahaston lyhyen korkotuen tuottoja.

Asuntotuotantotoimiston tuotanto-ohjelman mukaan vuonna 2009 on alkamassa vuokra-asuntotuotannon lisäksi neljä hitas-omistuskohdetta (156 asuntoa) ja kaksi osaomistuskohdetta (63 asuntoa). Vapaarahoitteisia omistusasuntokohteita ei ole käynnistymässä.

Asuntotuotannon keskikoko

Asunto-ohjelman 2004–2008 ja maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitteiden mukaan asuntotuotannossa tulee painottaa riittävän suurien asuntoja rakentamista, jotta perheille soveltuvien asuntojen määrää voidaan lisätä ja asumisväljyyden kasvu mahdollistaa. Uustuotannon keskikokotavoitteeksi on asetettu 75 huoneistoneliömetriä. Tavoitteena on, että huoneistojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. MA-ohjelman tavoitteiden mukaan keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokratuotannossa. Valmistuneiden asuinhuoneistojen keskipinta-ala on vuonna 2008 ollut 81,0 m² ja rivitalojen keskipinta-ala on ollut 101,9 m².

MA-ohjelman seurantaraportin käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto (Kvsto 29.4.2009) päätti täsmentää MA-ohjelman tavoitetta uustuotannon keskipinta-alasta. Omistus- ja osaomistustuotannossa on tavoitteena 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala kaupunginosatasolla. Tavoitetta ei kuitenkaan noudatettaisi vuokra- eikä asumisoikeustuotannossa. Tavoitteena on, että jatkossa keskipinta-alatavoitetta ohjattaisiin tontinluovutuksessa ja vain poikkeustapauksissa keskipinta-ala merkittäisiin asemakaavaan. Kaupunginhallitus voi myöntää poikkeamisluvan voimassa olevien asemakaavojen keskipinta-alamääräyksestä.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Tilannekatsaus energia-alan toimijoihin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulee laatia aikataulu siitä, kuinka uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja lisäksi tulee selvittää kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi

- vuosittaisen raportoinnin yhteydessä tulee valtuustolle raportoida myös hankkeiden toteutuminen ja uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta

- kaikkien osapuolten tulee sitoutua tavoitteen saavuttamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Energia on käynnistänyt useita hankkeita uusiutuvien energialähteiden käytölle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeet on todettu energiapoliittisten linjausten toimenpanoa koskevassa seurantaraportissa, jonka Kvsto merkitsi tiedoksi 26.11.2008.

Uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen tähtäävien hankkeiden toteutettavuus ja aikataulu tarkentuvat selvitysten edetessä. Joidenkin hankkeiden mm. monipolttoainekonseptin vaikutus uusiutuvan energian osuuteen selviää vasta tutkimusten kautta. Lisäksi monien toimenpiteiden vaikuttavuus näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

Kuten tarkastuslautakuntakin toteaa, raportissa mainituilla hankkeilla on mahdollista nostaa uusiutuvan energian osuus 12,9–17,3 prosenttiin, jos kaikki hankkeet toteutuvat. Tämä vastaa lähes valtuuston asettamaa tavoitetta, mutta vielä tarvitaan lisää toimenpiteitä. Kaupunki onkin käynnistänyt ulkopuolisen asiantuntijan kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on muodostaa vaihtoehtoiset skenaariot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi energian tuotannossa. Selvitys toimii lähtökohtana Kvston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009 - 2012 edellytetyn Helsingin energiantuotannon pitkän aikavälin vision luomiselle.

Kaupunginvaltuustolle raportoidaan energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen energiantuotannossa 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä sisältyy myös Kvston hyväksymään strategiaohjelmaan 2009 - 2012. Strategiaohjelman toteuttamisen ja seurannan välineitä ovat Kvston strategian seurantaseminaarit, Khn strategiaohjelman seuranta ja kaupungin talousarvio. Strategian tarkistamistarvetta arvioidaan vuosittain kaupunginvaltuuston talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Hankinta- ja kilpailuttamisosaamistarpeet virastojen palveluhankinnoissa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- koska hallintokeskuksen oikeuspalvelut kuuluvat kaupunginjohtajan alaisuuteen ja hankintakeskus sekä muut virastot apulaiskaupunginjohtajien alaisuuteen, kaupunginjohtajiston olisi nimettävä palveluhankintojen prosessien kehittämistä ja organisointia valmisteleva työryhmä.

- työryhmän tavoite olisi laatia esitys kaupungin palveluhankintojen tehostamiselle ja keskittämiselle sekä hankintaprosessin kehittämiselle siten, että sekä palvelujen kustannustehokkuus että hankintalain edellytykset toteutuvat joustavasti

- sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen olisi lisättävä omien palveluhankintojensa sopimus- ja juridiikkaosaamisen resurssejaan joko palkkaamalla lisähenkilöstöä, tekemällä tiiviimpää yhteistyötä hankintakeskuksen kanssa tai pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUS:n kanssa niissä palveluissa, joissa yhteishankinta on mahdollista ja järkevää toteuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että hankintojen nykyistä laajempi keskittäminen ja erityisesti palveluhankintojen nykyistä tehokkaampi ohjaus ovat hankintatoimen kehittämisessä tärkeitä toimenpiteitä. Hankintakeskus valmistelee niitä koskevia esityksiä.

Tiivis yhteistyö hankintakeskuksen kanssa tai pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUS:n kanssa on resurssilisäyksiin nähden ensisijainen vaihtoehto.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Katujen kunnossapidon toimivuus ja kokonaisvastuuhoidon laskutus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- rakennusviraston tulee harkita sähköiseen laskutusprosessiin siirtymistä katujen kokonaisvastuuhoidon laskutusprosessin tehostamiseksi

- kaupunginhallituksen tulee jatkaa toimenpiteitä kaupungin atk-järjestelmien yhteensopivuuden parantamiseksi

- kuntalaisten on voitava hoitaa asioitaan mahdollisimman paljon ns. yhden luukun periaatteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tietotekniikkastrategian keskeisiä periaatteita ovat hallinnon tukijärjestelmien sähköistäminen, tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen noudattaen ns. yhden luukun periaatetta. Hallintokuntien pitää toteuttaa tietotekniikkastrategian periaatteita kehittäessään järjestelmiään.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilahankkeiden kustannusarvioiden luotettavuutta tulee parantaa panostamalla entistä enemmän suunnitteluun ja ennakoivaan valmisteluun, jotta enimmäishintojen ylityksiltä vältyttäisiin

- kustannussuunnittelun merkitystä ja kytkeytymistä muuhun suunnitteluun tulee korostaa esimerkiksi edellyttämällä pääsuunnittelijalta kustannusosaamista

- tulee selvittää, miten tilahankkeiden päätöksentekoa voitaisiin nopeuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että suunnittelupanostuksen lisäämiseen on kiinnitetty huomiota mm. tilahankkeiden käsittelyohjeiden tämän vuoden alun päivityksessä (Khs 12.1.2009). Suunnittelua on vietävä hankesuunnitteluvaiheessa riittävän pitkälle luotettavan kustannusarvion saamiseksi. Suunnittelun ohjaus on tärkeätä ja sen tulee olla kustannustietoista. Peruskorjauskohteissa kustannusarvion perusteeksi on tehtävä riittävät, rakennuksen kuntoon liittyvät selvitykset ja tarvittaessa rakenteiden aukaisut.

Talous- ja suunnittelukeskuksen vetämässä hankeohjausryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset tilahankkeita rakennuttavat ja tilaavat virasto, on pyritty puuttumaan enimmäishintojen ylityksiin ja hankesuunnitelmien sisältöön ja kustannuksiin jo ennen suunnitelmien päätöskäsittelyä.

Kustannussuunnittelun merkitys on tärkeä ja se kytkeytyy poikkeuksetta hankesuunnitteluun. Erityisesti isoissa hankkeissa kustannuskonsultin palkkaaminen suunnittelijaryhmään luo mahdollisuudet hankkeen kaikkien suunnittelijoiden kustannustietoiselle suunnittelulle.

Päätöksentekoa voitaisiin nopeuttaa toteutus- ja hankintaprosesseja kehittämällä.

Arviointikertomuksen kohta 4.10 Liikennelaitoksen sanktiot ajamatta jääneestä bussiliikenteestä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- keskeisin ongelma, tilatun palvelun toteutumatta jääminen, ei ratkea vain sanktioin tilanteessa, jossa alalla on voimakas henkilöstöpula ja kalustolle asetetut vaatimukset kärsivät hintakilpailutuksen myötä

- ajamatta jääneen liikenteen sanktioiden tulee olla riittävän suuret siten, että ne kannustavat kaikkien vuorojen ajamiseen

- tulevan bussiliikenteen tilaajayksikön olisi käytettävä tulevissa kilpailutuksissaan riittävästi laadullisia ja toimintavarmuuteen liittyviä sekä ekologisesti kestäviä kriteerejä.

Kaupunginhallitus toteaa, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään vuoden 2010 alusta yhteiseen organisaatioon. Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen tilaajatoiminnoista vastaa jatkossa yksi organisaatio, jolla on kokonaisvastuu myös kilpailutusmenettelyn kehittämisestä. Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen lautakunnan esiin nostamien kriteerien riittävästä painotuksesta tulevissa kilpailutuksissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.17 Hitas-järjestelmä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- nykyisin käytössä oleva Hitas-järjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi asuntotuotantojärjestelmäksi

- järjestelmä on saavuttanut sille asetetun tavoitteen tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja

- asuntotoimen on luotava rekisteröintijärjestelmä, joka estää usean Hitas-asunnon omistamiseen liittyvät ongelmat.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kvstolle esiteltiin Hitas-järjestelmän kehittämisehdotus 18.3.2009. Kaupunginvaltuusto palautti kehittämisehdotuksen ja liitti palautukseen mm. seuraavan valmistelukehotuksen nro 3:

”Hitas-järjestelmää tulee kehittää siten, että uuden Hitas-asunnon ostaja ei omista pysyvästi toista Hitas-asuntoa.”

Kaupunginhallitus jätti 20.4.2009 pöydälle uuden esityksen Hitas-järjestelmän kehittämisestä. Sen estämiseksi, ettei Hitas-asuntojen uustuotanto muodostuisi sijoituskohteeksi, uudessa kehittämisehdotuksessa esitetään, että uustuotantokohteen rakennuttaja/myyjä varmistaa ostajalta ja kiinteistövirastolta, ettei ostaja omista pysyvästi toista Hitas-asuntoa. Myyjän ja ostajan väliseen kauppakirjaan tulee lisätä maininta, että tehdyn kaupan ehtona on nykyisen Hitas-asunnon myyminen ennen kuin kauppa uudesta tulee lopulliseksi.

Rakentamisaikana sama omistaja voisi omistaa useamman Hitas-asunnon, koska kauppa tehdään yleensä jo vuosi jopa kaksi vuotta ennen asunnon valmistumista. Samoin on syytä ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet, joista voi täysin hyväksyttävästi johtua se, että samalla omistajalla on useampi kuin yksi Hitas-asunto.

Uusien Hitas-asuntojen rakennuttajia on vähän, joten rakennuttajien ohjeistus on järjestettävissä suhteellisen vaivattomasti.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Arviointikertomus vuodelta 2008

Tarkastuslautakunta pyytää (24.4.2009) kaupunginhallitukselta 20.5.2009 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

./. Kj toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2008 toimintaa koskevista arvioista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ESITYKSESTÄ SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTOEHDOTUKSEN TÄYDENTÄMISEKSI

Khs 2009-737

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ehdotuksesta Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi seuraavan lausunnon:

Ympäristöministeriön Natura 2000 -verkostoa koskeva ehdotus sisältää useita eri alueita, joista Vantaanjoen alue (FI0100104) on tärkein Helsingin kaupungin kannalta. Vantaanjoesta kulkee Helsingin kaupungin alueella n. 6,5 km, minkä lisäksi Keravanjoen yhtymäkohdan yläpuolella pääuoma muodostaa Helsingin ja Vantaan rajan siten, että oikea ranta kulkee Helsingin alueella n. 5,5 kilometrin matkan Pitkäkosken niskalta alkaen.

Alueen keskeisenä valintaperusteena on luontodirektiivin liitteen II laji, vuollejokisimpukka (Unio crassus). Vantaanjoen muita suojeluarvoja ovat mm. saukko (luontodirektiivin liite II), kohdassa 3.3. (Muut tärkeät eläin- ja kasvilajit) mainittu virtalude, joiden lisäksi Vantaanjoen uomalla on merkitystä ainakin muutto- ja saalistusalueena kalatiiralle (lintudirektiivin liite I).

Alueen rajaus Vantaanjoen Natura 2000 -alue käsittää vain pääuoman vesialueen. Keravanjoki ei sisälly rajaukseen, mutta sen veden laadulla on merkittävä vaikutus Vantaan pääuoman veden laatuun Helsingissä. Keravanjoki muodostaa Helsingin ja Vantaan rajan n. 6 kilometrin matkalla. Vähäisempiä sivupuroja ovat Helsingin alueella Haltialasta lähtevä Näsinoja ja Malmilta lähtevä Longinoja.

Alueen maankäyttö - tavoitteet

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 vision mukaan Helsingin kaupungin aluetta sekä metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö. Helsingin tavoitteena on sovittaa yhteen virkistyskäyttö, luontosuhteet sekä kulttuurimaisema ja -historia. Erityisen tärkeinä viheralueina kehitetään meren- ja joen rantoja. Helsingin kaupungin arvona on mm. ekologisuus. Kaupungin eettisten periaatteiden mukaan Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristönsuojelussa.

Kaupungin strategisena tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Maankäytössä ja kaupunkisuunnittelussa keskeisenä periaatteena on mm. kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Periaatteena on myös yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

Alueen maankäyttö - kaavoitus

Helsingin Yleiskaava 2002 on laadittu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja edistämisen periaatetta noudattaen. Vantaanjoki on Helsingin Yleiskaava 2002:ssa varattu vesialueeksi ja Vantaanjoen rannat pääosin virkistyskäyttöön. Vantaanjoen varret ovatkin Helsingissä erittäin vilkkaan virkistyskäytön aluetta. Joen varrella on useita uimapaikkoja, laitureita, siirtolapuutarha-alueita, viljelypalstoja sekä ulkoilureittejä.

Laajoilla alueilla on maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkintä. Suojelualueeksi on merkitty luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut Pitkäkosken rinnelehdot ja Ruutinkosken lehto. Myös jo Natura 2000-verkkoon kuuluva Vanhankaupunginlahti on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Vantaanjoki ympäristöineen sisältyy lisäksi Yleiskaava 2002:ssa osoitetun Helsinki-puiston alueeseen. Arvokkaiden luontokohteiden ja elinympäristöjen lisäksi Helsinki-puisto sisältää merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoja ja viheralueita. Yleiskaava 2002:een merkitty Helsinki-puisto ja alueen asemakaavat turvaavat kaavoituksen keinoin Vantaanjoen virkistyskäytön ja suojelukohteet.

Valtaosa Vantaanjoen aluekokonaisuudesta on siten jo asemakaavoin osoitettu suojelukäyttöön. Yleiskaava 2002:n maankäyttövaraukset ja Helsinki-puisto turvaavat Vantaajoen ja sen ympäristön säilymisen sekä kehittymisen vesi-, virkistys- ja suojelualueena.

Alueen maankäyttö - suunnitelmat, ohjelmat, hankkeet

Vantaanjoen veden laadun turvaaminen ja jokiluonto on otettu huomioon monissa kaupungin toteuttamissa suunnitelmassa, ohjelmissa ja hankkeissa, kuten Vantaanjoen varren maiseman- ja kasvillisuuden kehittämisohjelmassa 2006 - 2015, Helsingin pienvesiohjelmassa 2007 sekä Helsingin hulevesistrategiassa vuodelta 2007. Hankkeista erikseen mainittakoon Vanhankaupungin koskelle rakennetut kalaportaat, joiden kautta mm. taimen nousee jokeen ja monille sen latvavesille kutemaan. Vaelluskalojen lisäksi Vantaanjoessa ja sen ranta-alueilla on vuollejokisimpukan, saukon ja virtaluteen lisäksi muitakin huomion arvoisia ja kaupungin hallintokuntien toimenpiteissä jo huomioon otettuja eliölajeja. Lisäksi jokivarsi itsessään on kaupungin suunnitelmissa ja ohjelmissa otettu huomioon luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaana alueena sekä tärkeänä viheryhteytenä kaupungissa.

Pitkäkosken ja Ruutinkosken luonnonsuojelualueille on valmistunut Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymät hoito- ja käyttösuunnitelmat vuonna 2008. Niissä on otettu muun muassa vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset huomioon. Näiden olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välisen jokijakson ranta-alue nimeltään Vantaanjoen ahde on ehdolla uudeksi luonnonsuojelualueeksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008 - 2017.

Pelloilta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi kaupungin hallintokunnat ovat tehneet Haltialan tilalla ja Tuomarinkylän kartanon mailla jo vuosia erilaisia vesiensuojelullisia toimenpiteitä. Kyseiset tilat ovat viime vuosien aikana siirtyneet osittain luomuviljelyyn ja suorakylvöön, mikä omalta osaltaan vähentää Vantaanjoen kuormitusta ja parantaa vuollejokisimpukan, saukon ja virtaluteen elinoloja. Tämän lisäksi kaikilla Vantaanjoen valuma-alueella olevilla Helsingin kaupungin omistamilla maanviljelys- ja laidunalueilla vesistönsuojelutoimenpiteet on tehty EU:n ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Rakentaminen Vantaanjoen Natura-aluetta ollaan perustamassa etenkin Helsingin osalta valmiiksi kaupunkimaiseen ympäristöön. Ympäristöministeriö on kuitenkin arvioinut, että ympäröivän valuma-alueen rakentamisella on vain vähän sellaisia vaikutuksia, joita tulisi joen suojelutavoitteiden vuoksi tarkistaa ja että useimmat hankkeet selviävät 1. vaiheen Natura-arvioinnilla. Suojelun vuoksi säänneltäviksi tulevat jokiuoman toimenpiteet, kuten ruoppaaminen tai putkilinjojen vetäminen, kuuluvat sääntelyn piiriin jo nykyisen lainsäädännönkin perusteella.

Periaatteessa koko valuma-alueella on vältettävä toimia, jotka voisivat hävittää tai heikentää vuollejokisimpukan esiintymiä. Kaikki joen rantojen ja valuma-alueen rakentaminen tai muutoin muuttaminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi veden samentumisen kautta lajien viihtyvyyteen. Mikäli kaikista toimenpiteistä olisi tehtävä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio, johtaisi se laajoihin selvityksiin ja aikaa vieviin lausuntomenettelyihin. Selvitykset olisi tehtävä aina hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan toimesta. Näin ollen Helsingin kaupungille aiheutuisi tulevaisuudessa kyseisistä selvityksistä merkittäviä kustannuksia.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan erityistapauksen vaatima toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä.

Vesihuolto Kaupunginhallitus toteaa, että Vantaajoki on tärkeä Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähde, minkä lisäksi Vantaanjoki toimii jäteveden laskuvesistönä poikkeustilanteessa sekä hulevesien purkuvesistönä. Mikäli Päijännetunnelin käyttö estyy tai Päijänteen vettä ei jostain muusta syystä saada käyttöön, toimii Vantaajoki kriisitilanteessa yli puolen miljoonan asukkaan juomaveden varalähteenä. Kaupunginhallitus katsoo, että Vantaanjoen vesivarojen käyttö kriisitilanteessa tulee pystyä varmuudella turvaamaan.

Natura 2000-verkoston laajentaminen voi tuoda mukanaan mahdollisia lisävelvoitteita alueen raakaveden otolle sekä hulevesien käsittelylle. Teknistaloudellisesti merkittävien muutoksien toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä on erittäin vaativaa ja kallista. Kaupunginhallitus toteaa, että lähivuosien taloudellisessa tilanteessa Helsingin kaupungilla ei Natura 2000-verkoston laajentamisen seurauksena ole mahdollista kohdistaa merkittäviä uusia voimavaroja Vantaajoen alueen hulevesien käsittelyn sekä raakavedenoton uudelleenjärjestämiseen.

Luontodirektiivin liitteen III mukaisena valintaperusteena on mainittu yleisarviointi alueen merkityksestä lajin suojelulle. Lisäksi Euroopan Unionin perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan mm. ihmisten terveyden suojelua ja luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Kaupunginhallitus katsoo, että perustamissopimuksesta ilmenevät tavoitteet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa tärkeänä varaveden lähteenä toimivan Vantaanjoen sisällyttämistä Natura-verkostoon. Ympäristöministeriön ehdotuksessa tulisikin maankäyttö- ja rakentamisvaikutusten lisäksi tarkastella ja arvioida vesivarojen käyttömahdollisuuksia kriisitilanteessa.

Vuollejokisimpukka Ympäristöministeriön ehdotuksen asiakirjojen mukaan vuonna 2008 valmistuneiden lisätutkimusten tulosten mukaan Vantaanjoen vuollejokisimpukkapopulaation käsittää vähintään noin 2 miljoonaa yksilöä ja on siten Suomen tärkein tunnettu esiintymä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Suomessa on arvioitu olevan yli 20 vuollejokisimpukkajokea, joista kolme kuuluu entuudestaan Natura 2000-verkostoon. Muiden jokien vuollesimpukkakantoja ei ole selvitetty vastaavalla systemaattisuudella kuin Vantaanjoen. Ehdotuksessa mainitaan, että Vantaajoessa suoritettiin vuosina 2004-2007 simpukkainventointi. Ehdotukseen liittyvät asiakirjat eivät kuitenkaan sisällä kyseistä inventointia, minkä johdosta selvityksen riittävyyttä ei voida tarkemmin arvioida. Ehdotukseen sisältyvien asiakirjojen perusteella ei siten edelleenkään voida korkeimman hallinto-oikeuden toteamin tavoin luotettavasti arvioida mm. lajin kannan kokoa ja tiheyttä Vantaanjoessa verrattuna Suomen muihin kantoihin eikä siten Vantaanjoen suhteellista merkitystä simpukan suojelulle.

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen Natura-päätöstä asiassa tulisi selvittää luontodirektiivin edellyttämin tavoin lajin kanta ja alueen merkitys suojelukohteena verrattuna Suomen muiden jokien kantoihin.

Lausunto ehdotuksesta Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen päätöstä alueen liittämisestä Natura 2000 -ohjelmaan siitä aiheutuvat edut ja haitat sekä eri hankkeissa vaadittavat selvitykset on monipuolisesti alueen yhdyskuntarakenne ja sen asettamat tarpeet huomioon ottaen selvitetty ja täsmennetty. Kaupunginhallitus toteaa, että erityisesti Vantaanjoen asema Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähteenä tulee varmistaa. Kaupunginhallitus ehdottaa edelleen, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on ilman Natura 2000-verkostoon kuulumistakin luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty, eikä esitetyn Natura-verkoston laajentaminen Helsingin kaupungin alueelle sinänsä paranna tai suojaa vuollejokisimpukan elinolosuhteita.

Kaupunginhallitus esittää lopuksi, että ympäristöministeriö laatisi lisäohjeita vuollejokisimpukan huomioon ottamiseksi ja suojelemiseksi käytännön toimijoita, kuten joen varren kuntia varten. Ne tulisivat otettavaksi huomioon joen virkistyskäytössä, joen varren rakentamisessa sekä viheralueiden, jokeen virtaavien pienvesien ja koko valuma-alueen ylläpidossa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, liikuntavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Khs 4.10.2004 § 1231
	Liite 2	Ehdotus Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi
	Liite 3	Aluetta kuvaava tietolomake
	Liite 4	Kartta Vantaan ehdotetusta Natura 2000 -alueesta
	Liite 5	Saadut lausunnot

Ryj toteaa, että Khs päätti 4.10.2004 § 1231 antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Natura 2000-verkoston täydentämisestä. Khs totesi mm., ettei esitetyn Natura-verkoston laajentaminen Helsingin kaupungin alueelle sinänsä paranna tai suojaa perusteluna olleiden vedessä elävien eläinlajien elinolosuhteita.

Khs totesi, että vuollejokisimpukkaa, joka on pääasiallinen suojeluperuste Vantaanjoen osalta, on Suomessa tutkittu hyvin vähän. Khs katsoi, että valtion ympäristöhallinnon olisikin selvitettävä tarkemmin vuollejokisimpukan nykyinen esiintyminen ja lajin ympäristövaatimukset Vantaanjoessa, jotta erilaisten toimintojen ja toimenpiteiden vaikutuksia pystyttäisiin paremmin arvioimaan. Ilman arviota lajin populaatiokoosta, esiintymisalueen laajuudesta ja elinympäristövaatimuksista Vantaanjoessa jäävät erilaisten hankkeiden vaikutusarviot poikkeuksetta yleispiirteisiksi ja liian ylimalkaisiksi. Selvitys olisi tehtävä ennen kuin Natura 2000-verkoston laajentamisesta tehdään esitystä.

Khs ei pitänyt Natura 2000-verkoston laajentamista Vantaanjoen uomaan Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna. Khs vastusti Vantaanjoen liittämistä Natura 2000-verkostoon.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen (äänin 10-5).

./. Khs 4.10.2004 § 1231 on tämän asian liitteenä.

Uudenmaan ympäristökeskus on (26.3.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden lausunnon antamiseen ympäristöministeriön esityksestä Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämiseksi. Lausunto on pyydetty toimittamaan Uudenmaan ympäristökeskukseen viimeistään 30.4.2009.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 11.5.2009 saakka. Ympäristöministeriöltä saadun tiedon mukaan Natura 2000 -verkoston täydentämistä koskevan esityksen jatkovalmistelun aikataulu ei anna mahdollisuutta myöntää pidempää jatkoaikaa.

Valtioneuvosto on tehnyt 8.5.2002 ja 2.6.2005 päätökset Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen ehdotuksen täydentämisestä. Päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta korkein hallinto-oikeus on palauttanut asian eräiden alueiden osalta valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Tämän johdosta ympäristöministeriö valmistelee Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydennysalueiden lisäksi Vantaanjoen aluetta kahden muun alueen ohella valtioneuvoston uudeksi päätökseksi.

Ehdotusta koskeva aineisto on toimitettu asianomaisiin kuntiin 1.4.–30.4.2009 suoritettavaa kuulemismenettelyä varten. Valtioneuvosto päättää kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin mukaisesti Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämisestä.

./. Ympäristöministeriön ehdotus Suomen Natura 2000 -verkoston täydentämiseksi, aluetta kuvaava tietolomake sekä kartta Vantaan ehdotetusta Natura 2000 -alueesta ovat tämän asian liitteinä.

Ympäristöministeriö esittää Suomen Natura 2000-ohjelman täydennysalueeksi Vantaanjokea (Vantaanjoen Natura-alue Fl0100104). Jokijakso sijaitsee Helsingin, Vantaan, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien alueella. Vantaanjoen Natura 2000 -alueeseen kuuluu 59 kilometrin pituinen osa Vantaanjoen pääuomaa jokisuulta Vanhankaupunginlahdelta Nurmijärven Nukarinkoskeen saakka. Joen suurimmat ja merkittävimmät kosket sijaitsevat alueella. Natura 2000 -alue käsittää vain pääuoman vesialueen.

Alueen valintaperusteena verkostoon on joessa esiintyvä luontodirektiivin liitteeseen II sisältyvä simpukkalaji, vuollejokisimpukka (Unio crassus). Laji on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu. Alueella on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymä Suomessa. Vuosina 2004-2007 kerätyn inventointiaineiston mukaan lajia esiintyy jokseenkin yhtenäisesti Vanhankaupunginkoskelta aina Nukarinkoskelle saakka.

Luontodirektiivin liitteen II lajia saukkoa (Lutra lutra) esiintyy säännöllisesti Vantaanjoen pääuomassa.

Natura 2000-alueelta on havaittu virtalude (Aphelocheirus aestivalis), joka on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä laji. Sitä esiintyy Helsingin Ruutinkoskella, mikä on jo luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu alue.

Ehdotuksen vaikutukset

Vantaanjoen tapauksessa selvitystarvetta voi tulla esiin jokeen rajautuvien kaavoitushankkeiden tai esim. joen poikki suunniteltavien väylä- tai putkihankkeiden osalta. Ympäröivien alueiden kaavoituksella ja rakentamisella voidaan kuitenkin ennakoida olevan vain vähän tai ei ollenkaan sellaisia vaikutuksia, joiden vuoksi suunnitelmia olisi tarpeen Natura 2000 -alueen suojelutavoitteiden vuoksi tarkistaa. Lähinnä tarkasteltavaksi voivat nousta joen välittömällä reuna-alueella olevan kasvillisuuden ja varjostavan puuston säilymiseen liittyvät kysymykset sekä hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyvät seikat. Itse jokiuomassa mahdolliset tapahtuvat toimenpiteet sen sijaan voivat tulla säänneltäviksi. Tällaisia voisivat olla esim. jokiuoman ruoppaaminen tai liikenneväylien tai putkien rakentamistoimenpiteet, joissa joen pohjaan tehtävillä rakenteilla voisi olla joen ekosysteemin toimintaan kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia.

Lausuntokierros Ryj toteaa, että Khs päätti 4.10.2004 § 1231 antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Natura 2000-verkoston täydentämisestä (Khs 2004-1796). Asiassa olivat antaneet lausuntonsa kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikuntavirasto, rakennusvirasto ja ympäristökeskus. Hallintokeskus on pyytänyt nyt käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta lausunnot samoilta virastoilta, minkä lisäksi Helsingin Vedelle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle varattiin mahdollisuus lausua asiassa.

./. Saadut lausunnot ovat kokonaisuudessaan tämän asian liitteinä.

Ympäristökeskus katsoo (9.4.2009) että Vantaanjoen liittäminen Natura 2000 -verkostoon on perusteltua vuollejokisimpukan suojelemiseksi luontodirektiivin liitteen II mukaisesti sekä eräiden muiden lajien suojelemiseksi. Hyvä vesiensuojelun taso Helsingin alueella ja ylempänä Vantaanjoen valuma-alueella on kaupungin edun mukaista. Ympäristökeskus toteaa, että Natura-tasoinen suojelu vahvistaa Vantaanjoen vesiensuojelulle asetettuja tavoitteita ja Helsingin yleiskaava 2002:n mukaisia maankäyttötavoitteita, kuten Helsinki-puistoa. Vantaanjoen Natura-status vahvistaa myös Helsingin kansainvälistä mainetta luonnonarvoiltaan erityisen edustavana pääkaupunkina.

Ympäristökeskus huomauttaa, että Vantaanjoen vuollejokisimpukkapopulaatio on aivan ilmeisesti elänyt joessa satoja vuosia ja selvinnyt aiempien vuosikymmenten paljon nykyistä huonommasta veden laadusta. Vuollejokisimpukan tämän taustatiedon valossa ilmeisen hyvä sietokyky tulee ottaa huomioon yksittäisiin hankkeisiin liittyviä selvitystarpeita arvioitaessa.

Ympäristökeskus huomauttaa, että Vantaanjoen Natura-aluetta ollaan perustamassa etenkin Helsingin osalta valmiiksi kaupunkimaiseen ympäristöön. Ympäristöministeriö on kuitenkin arvioinut, että ympäröivän valuma-alueen rakentamisella on vain vähän sellaisia vaikutuksia, joita tulisi joen suojelutavoitteiden vuoksi tarkistaa ja että useimmat hankkeet selviävät 1. vaiheen Natura-arvioinnilla. Suojelun vuoksi säänneltäviksi tulevat jokiuoman toimenpiteet, kuten ruoppaaminen tai putkilinjojen vetäminen, kuuluvat sääntelyn piiriin jo nykyisen lainsäädännönkin perusteella.

Ympäristökeskus ehdottaa, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan erityistapauksen vaatima toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.4.2009) mm., että Helsingin kaupunkisuunnittelun ja maankäytön ympäristöä sekä luonnon monimuotoisuutta koskevana tavoitteena on pitkään ollut luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen ja myös Helsingin Yleiskaava 2002 on laadittu tätä periaatetta noudattaen. Vantaanjoki on Yleiskaava 2002:ssa varattu vesialueeksi ja Vantaanjoen rannat pääosin virkistyskäyttöön. Pitkäkosken ja Ruutinkosken alueet ovat osoitettu luonnonsuojelualueiksi kuten myös jo Natura 2000-verkkoon kuuluva Vanhankaupunginlahti. Vantaanjoki ympäristöineen sisältyy lisäksi Yleiskaava 2002:ssa osoitetun Helsinki-puiston alueeseen, joka ulottuu merialueelta Harmajalta aina Haltialaan asti. Helsinki-puiston osoittamisen perusteet vastaavat maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:n kansallisen kaupunkipuiston määrittelyä, vaikka Helsinki-puistolle ei haeta kansallisen kaupunkipuiston statusta. Yleiskaava 2002:n maankäyttövaraukset ja Helsinki-puisto turvaavat Vantaajoen ja sen ympäristön säilymisen sekä kehittymisen vesi-, virkistys- ja suojelualueena.

Helsingin tavoitteena on sovittaa yhteen virkistyskäyttö, luontosuhteet sekä kulttuurimaisema ja -historia. Erityisen tärkeinä viheralueina kehitetään meren- ja joen rantoja. Yhtenäiset viheralueet toimivat ulkoiluteiden runkona, eläinten ja kasvien elinympäristöinä ja ekologisina käytävinä. Vantaanjoen alue on ollut useiden suunnittelukierrosten kohteena, joiden yhteydessä Vantaanjoen tila, suojelutavoitteet ja -näkökoh-dat ovat tulleet monipuolisesti esiin ja punnituiksi. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ja muut nykyiset suunnitelmat ohjaavat ja turvaavat riittävästi Vantaanjoen eloyhteisön säilymisen parhaalla tavalla. Vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on ilman Natura 2000-verkostoon kuulumistakin luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty.

Vantaajoen varaaminen Natura 2000-alueeksi ei Helsingin kaupungin alueella tuo Vantaanjoen lajiston suojelulle lisäarvoa eikä se siten ole tarpeen eikä perusteltu.

Vantaajoki on tärkeä Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähde ja sillä on seudullista merkitystä. Mikäli Päijännetunnelin käyttö estyy tai Päijänteen vettä ei jostain muusta syystä saada käyttöön, toimii Vantaajoki varalähteenä. Tarkoituksena on käyttää jokivettä ja lisäksi pumpata Hiidenvedestä lisävettä tarvittaessa Vantaanjokeen. Natura-esityksellä on siten laajempaakin, koko seudulle ja seudun ihmisten terveydelle elintärkeää vesihuoltoa koskevaa vaikutusta.

Ympäristöministeriön ehdotukseen liittyy suppea tarkastelu ehdotuksen vaikutuksista. Ympäristöministeriö toteaa omassa arviossaan, ettei Vantaanjoen ympäristön kaavoituksella ja rakentamisella juurikaan ole vaikutuksia, joiden vuoksi suunnitelmia olisi tarpeen Natura 2000-alueen suojelutavoitteiden vuoksi tarkistaa. Tämä ei kuitenkaan estä käyttämästä Natura 2000-verkostoon kuulumista valitusperusteena, mikäli hankkeiden toteuttamista halutaan viivyttää. Ympäristöministeriö ei ehdotuksensa vaikutustarkastelussa käsittele lainkaan tilannetta, jossa lyhyemmän tai pitkäkestoisemman kriisin vuoksi pääkaupunkiseudun makeavesihuollon turvaamiseksi joudutaan käyttämään Vantaanjoen vettä. Tällaisessa tapauksessa mahdollisten valitusten aiheuttama viivytys koituisi kohtalokkaaksi pääkaupunkiseudun vesihuollon toimintavarmuudelle ja sen seurauksena asukkaiden terveydelle.

Edellisen ehdotuksen yhteydessä vuonna 2004 valmistuneen selvityksen mukaan simpukoiden inventointi on erittäin vaikeaa ja aikaaviepää ”lumienkelimenetelmällä”. Ehdotuksen liitteenä ei ole toimitettu lausuntoasiakirjojen joukossa raporttia vuonna 2008 valmistuneesta inventoinnista, johon nyt tehty ehdotus perustuu. Raporttia näkemättä on vaikea ottaa kantaa siinä käytettyyn menetelmään, jota ehdotustekstissä kuvataan systemaattisiksi sukellusinventoinneiksi: onko esimerkiksi koko 76 km matka tutkittu aiemmassa selvityksessä kuvatulla ”lumienkelimenetelmällä” vai onko yksilömääräarvioon päädytty jollakin muulla tavalla. Mihin perustuu tietolomakkeen väite: Siellä elävä yksilömäärä on varmuudella yli 15 % Suomen kaikkien vuollesimpukkajokien yksilömäärästä?

Suomessa on arvioitu olevan yli 20 vuollejokisimpukkajokea, joista 3 kuuluu entuudestaan Natura 2000-verkostoon. Muiden jokien vuollesimpukkakantoja ei ole selvitetty vastaavalla systemaattisuudella kuin Vantaanjoen. Ehdotusasiakirjojen liitteenä ei ole aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista luotettavasti arvioida Vantaanjoen suhteellista merkitystä vuollejokisimpukan suojelulle. Tehdyt lisäselvitykset ja tietolomakkeessa varmoina esitetyt perustelemattomat väitteet tuntuvat tarkoitushakuisilta. Ehdotukseen ei sisälly aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista luotettavasti arvioida Vantaanjoen suhteellista merkitystä vuollejokisimpukan suojelulle Suomessa.

Vantaanjoen liittäminen Natura 2000-verkostoon saattaa kriisitilanteessa muodostaa uhkan alueen väestön terveydelle vaarantaessaan juomaveden saannin. Aineistoon sisältyy ainoastaan arvio suojelun vaikutuksista maankäyttöön ja rakentamiseen, mutta ei arviota vesivarojen käyttämisestä kriisitilanteessa.

Vantaanjoki tulee liittää Natura 2000-verkostoon ainoastaan siinä tapauksessa, että on olemassa kattava ja perusteellinen selvitys muista vuollejokisimpukkajoista ja selvityksen perusteella Vantaanjoen liittäminen osoittautuu välttämättömäksi.

Toinen edellytys on, että yli puolen miljoonan asukkaan juomaveden saanti kriisitilanteissa pystytään varmuudella turvaamaan.

On erittäin ilmeistä, että vuollejokisimpukan suojelun suotuisa taso on mahdollista toteuttaa sisällyttämällä muita jokia Natura 2000-verkostoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei esitetyn Natura-verkoston laajentaminen Helsingin kaupungin alueelle sinänsä paranna tai suojaa vuollejokisimpukan elinolosuhteita. Nämä on otettu huomioon ja turvattu kaikissa Helsingin suunnitelmissa.

Edellä mainituista syistä kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä Natura 2000-verkoston laajentamista Vantaanjoen uomaan Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna. Ehdotukseen ei sisälly aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista luotettavasti arvioida Vantaanjoen suhteellista merkitystä vuollejokisimpukan suojelulle Suomessa. Vantaanjoen liittäminen Natura 2000-verkostoon saattaa kriisitilanteessa muodostaa uhkan alueen väestön terveydelle vaarantaessaan juomaveden saannin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto vastustaa Vantaanjoen liittämistä Natura 2000-verkostoon.

Kiinteistövirasto toteaa (14.4.2009) mm., että esityksessä jää selvittämättä, onko vuollejokisimpukka Vantaanjoessa lisäsuojelun tarpeessa, kun tiedetään, että se on pysynyt joessa hengissä huomattavasti nykyistä vaikeammissakin oloissa joen veden ollessa aikaisemmin nykyistä huomattavasti huonolaatuisempaa.

Ennen Vantaanjoen liittämistä Natura 2000 -ohjelmaan tulisi arvioida monipuolisesti liittämisestä aiheutuvat edut ja haitat sekä todellinen suojelutarve. Arvion tulisi sisältää vaikutukset suojeltavien lajien elinolosuhteiden parantumiseen, joen ja sen valuma-alueen nykyisiin toimintoihin ja tulevien rakennus- ym. hankkeiden toteutumiseen sekä edellä mainituista aiheutuviin kustannuksiin.

Ympäristöhallinnon tulisi myös ennen Natura-alueen perustamista selvittää tarkemmin, minkälaisia selvityksiä eri hankkeissa vaaditaan ja millaisia mahdollisia valitusprosesseja erilaisiin hankkeisiin voi liittyä. Kyseisistä tarvittavista selvityksistä ja valitusmahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista esim. hankkeiden aikatauluihin tulisi tiedottaa laajasti Natura-alueen vaikutuspiirissä oleville.

Kiinteistövirasto esittää, että Vantaanjoen uhanalaisten eläinten suojelu toteutetaan tehokkaasti, mutta aluetta ei tulisi liittää Natura 2000
-ohjelmaan ennen kuin siitä aiheutuvat edut ja haitat sekä eri hankkeissa vaadittavat selvitykset on monipuolisesti alueen yhdyskuntarakenne ja sen asettamat tarpeet huomioon ottaen selvitetty.

Lisäksi kiinteistövirasto toteaa, että ympäristöministeriön esityksestä tulisi pyytää Helsingin Veden lausunto, koska Vantaanjoen suojelulla saattaa olla huomattava merkitys vesilaitoksen toiminnalle.

Rakennusvirasto toteaa (14.4.2009) mm., että se suhtautuu kielteisesti Ympäristöministeriön esitykseen Vantaanjoen liittämisestä Natura 2000 -verkoston täydennysalueeksi. Liittäminen Natura 2000 -ohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista, koska rakennusvirasto katsoo, että Vantaanjoen vuollejokisimpukan, saukon ja virtaluteen elinympäristöjen suojelu on jo pitkälti toteutettu ja voidaan toteuttaa muilla keinoin. Hyvänä merkkinä tästä on vuoden 2008 selvityksissä havaittu vuollejokisimpukan runsas esiintyminen sekä Vantaanjoessa että erityisesti Helsingin alueella olevilla jo suojelluilla koskialueilla.

Vantaanjoen suojelu osana Natura 2000 -ohjelmaa ei ole tarkoituksenmukaista, sillä se lisää joen ja sen lähiympäristön hoidon toteuttamisessa tarvittavaa virkatyön määrää sekä vaatii laajoja, toistuvia ja kalliita Natura-arviointeja. Tämä vaikeuttaisi sekä hankaloittaisi kaikkia jokiympäristössä tehtäviä rakentamis- ja hoitotoimenpiteitä.

Yleiskaava 2002:n mukaan Vantaanjoen rannat on pääosin merkitty virkistysalueeksi. Laajoilla alueilla on maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkintä. Suojelualueeksi on merkitty luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut Pitkäkosken rinnelehdot ja Ruutinkosken lehto. Ruutinkosken suojelualueeseen sisältyy sekä ranta- että vesialuetta. Valtaosa tästä aluekokonaisuudesta on jo asemakaavoin osoitettu suojelukäyttöön. Pitkäkosken ja Ruutinkosken luonnonsuojelualueille on valmistunut Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymät hoito- ja käyttösuunnitelmat vuonna 2008. Niissä on otettu muun muassa vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset huomioon. Näiden olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välisen jokijakson ranta-alue nimeltään Vantaanjoen ahde on ehdolla uudeksi luonnonsuojelualueeksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008 - 2017.

Vantaanjoen veden laadun turvaaminen ja jokiluonto on otettu huomioon monissa rakennusviraston toteuttamissa suunnitelmassa, ohjelmissa ja hankkeissa, kuten Vantaanjoen varren maiseman- ja kasvillisuuden kehittämisohjelmassa 2006 - 2015, Helsingin pienvesiohjelmassa 2007 sekä Helsingin hulevesistrategiassa vuodelta 2007. Hankkeista erikseen mainittakoon Vanhankaupungin koskelle rakennetut kalaportaat, joiden kautta mm. taimen nousee jokeen ja monille sen latvavesille kutemaan. Vaelluskalojen lisäksi Vantaanjoessa ja sen ranta-alueilla on edellä mainittujen lajien lisäksi muitakin huomion arvoisia ja rakennusviraston toimenpiteissä jo huomioon otettuja eliölajeja. Lisäksi rakennusvirastossa laadittujen suunnitelmien ja ohjelmien mukaan jokivarsi itsessään on luonnon monimuotoisuudeltaan arvokasta aluetta ja tärkeä viheryhteys kaupungissa.

Vantaanjoen vaikutuspiirissä asuu yli 400 000 ihmistä, joista merkittävä osa asuu Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella. Vantaanjoen varret ovat Helsingissä erittäin vilkkaan virkistyskäytön aluetta. Joen varrella on useita uimapaikkoja, laitureita, siirtolapuutarha-alueita, viljelypalstoja sekä ulkoilureittejä.

Vantaanjoki sisältyy kokonaisuutena Helsinki-puistoon, mikä on yleiskaava 2002:ssa merkitty erillisenä aluekokonaisuutena. Arvokkaiden luontokohteiden ja elinympäristöjen lisäksi Helsinki-puisto sisältää merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoja ja viheralueita. Yleiskaava 2002:een merkitty Helsinki-puisto ja alueen asemakaavat turvaavat kaavoituksen keinoin Vantaanjoen virkistyskäytön ja suojelukohteet. Yleiskaava 2002 esitetty virkistyskäyttö -merkintä Vantaanjoella on ristiriidassa esitetyn Natura-alueen kanssa.

Rakennusviraston suunnittelujärjestelmän avulla on mahdollisuus ottaa huomioon ja säilyttää uhanalaisten lajien elinympäristöt ilman varsinaisten suojelualueiden perustamista. Erinomaisena työkaluna tähän on Helsingin ympäristökeskuksen ylläpitämä luontotietojärjestelmä.

Pelloilta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi rakennusvirasto on tehnyt Haltialan tilalla ja Tuomarinkylän kartanon mailla jo vuosia erilaisia vesiensuojelullisia toimenpiteitä. Haltialan ja Tuomarinkylän tilat ovat viime vuosien aikana siirtyneet osittain luomuviljelyyn ja suorakylvöön, mikä omalta osaltaan vähentää Vantaanjoen kuormitusta ja parantaa edellä mainittujen lajien elinoloja. Tämän lisäksi kaikilla Vantaanjoen valuma-alueella olevilla Helsingin kaupungin omistamilla maanviljelys- ja laidunalueilla vesistönsuojelutoimenpiteet on tehty EU:n ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Rakennusviraston mielestä vuollejokisimpukan, saukon ja muiden arvokkaiden eliöiden elinolosuhteita ja suojelua ajatellen on tarkasteltava koko Vantaanjoen valuma-aluetta. Tarkasteluun ei voida rajata vain joen pääuomaa, sillä jokeen virtaavilla pienvesillä, kuten ojilla sekä hulevesillä on suuri merkitys vedenlaatuun. Näiden vaikutuksia on mahdotonta kontrolloida ja arvioida siinä laajuudessa mitä Natura-alueille laadittavat Natura-arvioinnit edellyttäisivät.

Rakennusvirasto esittää, että ympäristöministeriö laatisi lisäohjeita vuollejokisimpukan huomioon ottamiseksi ja suojelemiseksi käytännön toimijoita, kuten joen varren kuntia varten. Ne tulisivat otettavaksi huomioon joen virkistyskäytössä, joen varren rakentamisessa sekä viheralueiden, jokeen virtaavien pienvesien ja koko valuma-alueen ylläpidossa.

Liikuntavirasto toteaa (17.4.2009) mm., että Vantaanjoen alavirran alue kuuluu nykyisin Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin. Joen vesi on savisameaa ja ravinteikasta.

Vantaanjoen kunnostamiseksi ja sen veden laadun parantamiseksi on useamman vuosikymmenen ajan tehty määrätietoista työtä. Vesiensuojelutoimilla, kalojen nousuesteiden poistamisella sekä jokiuoman ja ranta-alueiden kunnostuksilla on kalakantoja saatu elpymään ja jokialueesta on muotoutunut tärkeä ja paikallisesti hyvin merkittävä virkistysalue. Jokiuomaan ja sen rannoille on myös muodostettu useita luonnonsuojelualueita.

Toimenpiteitä Vantaanjoen vedenlaadun parantamiseksi, joen kala- ja muiden eliökantojen turvaamiseksi ja voimistamiseksi, jokivarren kulttuurimiljöön turvaamiseksi sekä jokialueen virkistysaluekäytön parantamiseksi tulee ehdottomasti jatkaa ja tehostaa. Etenkin alajuoksun ja jokisuun alueiden osalta toimii Vantaanjoki hyvin merkittävänä virkistysalueena ympäröivälle ja lähitulevaisuudessa edelleen nykyisestään tiivistyvälle asutukselle ja alueiden asukkaille.

Vantaanjoen kannalta olisikin tärkeää saada pienennettyä joen ravinnekuormitusta sekä jokeen huuhtoutuvan kiintoaineksen määrää. Tämän saavuttamiseksi tulisi parantaa peltoalueiden suojavyöhykkeitä ja lisätä jokeen laskevien ojien ja purojen vedenlaadun parantaseen tähtääviä toimia. Samoin tulee parantaa jokivarren kulttuurimaisemien hoitoa sekä maisema-arvojen vaalimista. Valuma- ja hulevesien järjestämiseen ja puhdistukseen tähtääviä toimenpiteitä on jokivarren taajama-alueilla jo käynnissä ja niitä tulee jatkaa.

Vantaanjoella on kuitenkin myös merkittävä virkistysaluefunktio. Niin jokiuoma, kuin joen ranta-alueet ympäristöineen toimivat jokivarren taajamien asukkaiden monenlaisen virkistystoiminnan ja aktiviteettien alueena, jolla on alueellisesti hyvin tärkeä merkitys asukkaiden lähivirkistysalueena. Näin ollen tulisi jokialueeseen ja jokiuomaan kohdistettavat suojelutoimet suunnitella sellaisiksi, että jokialueen virkistyskäyttö ja sen toiminta asukkaiden lähivirkistysalueena ei vaarannu uhanalaisten eläin- ja eliökantojen elinolosuhteiden turvaamisesta ja uhattuina olevien biotooppien suojaamisesta tinkimättä.

Koko Vantaanjoki-alueeseen ei tulisi kohdistaa sellaisia suojelutoimenpiteitä, jotka estävät jokivarren virkistysalueiden sekä niiden rakenteiden toteuttamisen, korjaamisen ja ylläpidon. Jokiuomassa, sen ranta- ja vesialueella, olevien kevyiden laituri ym. rakenteiden tai uimarannan hiekkaranta-alueen kunnostuksen ja toteutuksen kaltaisien, asukkaille merkittävien lähivirkistyspalveluiden tuottamisen estäviä suojelutoimista tulisi pidättäytyä.

Helsingin Vesi toteaa (21.4.2009) mm., että Helsingin Vesi on osaltaan tekemässä merkittävää vesiensuojelutyötä jätevesien korkealaatuisen puhdistuksen kautta ja suhtautuu siten positiivisesti kokonaisvaltaiseen ympäristönsuojelutyöhön toiminta-alueellaan sekä koko Itämeren valuma-alueella.

Helsingin Vesi katsoo, että toimintavarman ja kestävän vesihuollon merkittävyys on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleellinen tekijä, ja vesihuollon kokonaisratkaisuun vaikuttavia tai sen vakautta heikentäviä ratkaisuja ei tule sellaisenaan toteuttaa. Vantaanjoen merkitys Helsingin Veden raakavesilähteenä on korvaamaton, ja pääkaupunkiseudun vesihuollon turvaaminen on ensisijaisesti turvattava nykyisille vedenpuhdistuslaitoksille. Lisäksi lisäveden johtaminen sekä Päijänne-tunnelista että Hiidenvedestä tulee edelleen ehdottomasti säilyttää osana raakavesijärjestelmän hallintaa.

Helsingin Veden hulevesiverkoston osalta Vantaanjoki on merkittävä hulevesien purkuvesistö, ja Natura 2000-hankkeen osalta on huomattava, että hulevesien määrän ja laadun osalta on teknistaloudellisesti merkittävien muutoksien toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä erittäin vaativaa ja kallista voimavarojen kohdistuessa pääosin viemäriverkoston ja vesijohtojen yleiseen saneeraukseen.

Jäteveden poikkeustilanteiden varapurkuyhteys Vantaanjokeen tulee niin ikään säilyttää, koska pumppaamoiden varapurku muulla tavoin ei ole teknistaloudellisesti mahdollista. Jätevesien osalta on selvää, että Helsingin Vesi tekee kaikkensa, että pumppaamoiden ohituksia ei tulisi tapahtumaan ja siltä osin varautumistasoa ja kapasiteettia on jo nostettukin. Ilmastonmuutoksen edetessä on kuitenkin ilmeistä, että rankkasateiden intensiteetti kasvaa ja vuotovesien kautta sateiden vaikutus ulottuu myös jätevesiverkostoon. Tällöin on mahdollista, että jätevesien kokonaishallittavuus heikkenee ja ohitusriski pumppaamoilta säilyy myös tulevaisuudessa.

Helsingin Vesi esittää, että Vantaanjoen uhanalaisten eläinten - vuollejokisimpukan ja saukon - suojelu toteutuu tehokkaasti hyödyntämällä normaaleja, lainsäädännöllisiä uhanalaisten lajien suojeluun tarkoitettuja mekanismeja.

Helsingin Vesi katsoo, että esitetty Vantaanjoen liittäminen osaksi Natura 2000-ohjelmaa vaarantaa koko Pääkaupunkiseudun vesihuollon kokonaisvaltaisen toteuttamisen sekä normaali- että poikkeusoloissa. Helsingin Vesi lausuu, että nykyisenkaltaiset ympäristölupiin ja vesioikeuden päätöksiin perustuvat vesihuollon toimintaedellytykset Vantaanjoen alueella tulee säilyttää, jotta Helsingin Veden harjoittama vesihuollon perustehtävä on mahdollista toteuttaa kaikissa olosuhteissa, ja näin ollen Vantaanjokea ei tule liittää osaksi Natura 2000-ohjelmaa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (8.5.2009) mm., että asiassa voidaan ympäristöministeriön ehdotuksessa esitetyn perusteella katsoa, että vuollejokisimpukan kannan koko ja tiheys Vantaanjoessa on selvitetty luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Ehdotukseen liittyvät asiakirjat eivät kuitenkaan sisällä ehdotuksessa mainittua Vantaajoessa vuosina 2004-2007 suoritettua simpukkainventointia, minkä johdosta selvityksen riittävyyttä ei voida tarkemmin arvioida.

Sen sijaan ehdotukseen sisältyvien asiakirjojen perusteella ei voida edelleenkään korkeimman hallinto-oikeuden toteamin tavoin luotettavasti arvioida mm. lajin kannan kokoa ja tiheyttä Vantaanjoessa verrattuna Suomen muihin kantoihin eikä siten Vantaanjoen suhteellista merkitystä simpukan suojelulle.

Luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan tietolomakkeella on toimitettava komissiolle direktiivin liitteessä III eriteltyjen perusteiden soveltamisesta saadut tiedot, joihin kuuluvat mm. alueella elävän lajin kannan koko ja tiheys verrattuna kansallisen alueen muihin kantoihin.

Ehdotukseen liitetyssä tietolomakkeessa on todettu, että alueella on ”merkittävin” vuollejokisimpukan esiintymä Suomessa. Siellä elävä yksilömäärä on ”varmuudella” yli 15 % Suomen kaikkien vuollejokisimpukkajokien arvioidusta yksilömäärästä. Ehdotuksesta ei ilmene, mihin kysymyksessä olevat maininnat perustuvat. Ehdotukseen liittyviin asiakirjoihin ei sisälly selvitystä Vantaanjoen simpukkakannan vertailusta Suomen muihin kantoihin.

Tietolomakkeen tietolähteinä ei ole mainittu ehdotuksessa viitattua Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon ja Suomen WWF:n ns. nilviäistyöryhmän kokoamaa aineistoa.

Suomessa on arvioitu olevan yli 20 vuollejokisimpukkajokea, joista kolme sisältyy Natura 2000-verkostoon. Muiden Suomen jokien kantoja ei ole selvitetty samalla tarkkuudella kuin Vantaanjoen.

Tietolomakkeessa on lisäksi kohdassa alueen hoito ja suunnitelmat nimenomaisesti mainittu, että simpukkalajia on tutkittu Suomessa hyvin vähän ja että lajin levinneisyydestä ja esiintymien elinvoimaisuudesta

sekä niihin vaikuttavista ympäristömuutoksista tarvitaan lisää tietoa.

Juomaveden saanti Luontodirektiivin liitteen III mukaisena valintaperusteena on mainittu myös yleisarviointi alueen merkityksestä lajin suojelulle. Kaupunkisuunnitteluviraston 9.4.2009 ja Helsingin Veden 20.4.2009 asiassa antamien lausuntojen mukaan Vantaanjoen liittäminen Natura-2000-verkostoon saattaa kriisitilanteessa muodostaa uhan väestön terveydelle vaarantaessaan juomaveden saannin. Tämä seikka voidaan ottaa huomioon arvioitaessa joen merkitystä lajin suojelulle.

Lisäksi Euroopan Unionin perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan mm. ihmisten terveyden suojelua ja luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi neuvosto vahvistaa 175 artiklan 2 kohdan mukaan toimenpiteet, jotka koskevat mm. vesivarojen saatavuutta. Perustamissopimuksen 152 artiklan mukaan kaikkien politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

Oikeuspalvelut katsoo, että perustamissopimuksesta ilmenevät tavoitteet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa tärkeänä varaveden lähteenä toimivan Vantaanjoen sisällyttämistä Natura-verkostoon. Perustamissopimuksen määräyksillä on välitön oikeusvaikutus kansallisten viranomaisten ratkaisutoimintaan.

Yhteenveto Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida riittävästi osoittaa, että Vantaanjoki ja sen Helsingin alueella kulkeva osuus ovat lajien suojelulle merkittäviä alueita. Asiassa tulisi selvittää luontodirektiivin edellyttämin tavoin lajin kanta ja alueen merkitys suojelukohteena verrattuna Suomen muiden jokien kantoihin. Selvityksen tulisi olla Natura-verkostoehdotusta koskevan päätöksen perusteena.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.5.2009) mm., että Vantaanjoen Natura-aluetta ehdotetaan perustettavaksi etenkin Helsingin osalta valmiiksi kaupunkimaiseen ympäristöön. Valuma-alueella on aina käynnissä suuri määrä hankkeita, joilla on vähintään teoriassa vaikutusta veden laatuun. Periaatteessa koko valuma-alueella on kuitenkin vältettävä toimia, jotka voisivat hävittää tai heikentää vuollejokisimpukan esiintymiä. Kaikki joen rantojen ja valuma-alueen rakentaminen tai muutoin muuttaminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi veden samentumisen kautta lajien viihtyvyyteen. Jos kaikista toimenpiteistä olisi tehtävä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio, johtaisi se laajoihin selvityksiin ja aikaa vieviin lausuntomenettelyihin. Selvitykset olisi tehtävä aina hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan toimesta. Näin ollen Helsingin kaupungille aiheutuisi tulevaisuudessa kyseisistä selvityksistä merkittäviä kustannuksia.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vuonna 2004 Helsingin kaupunki antoi lausunnon (Khs 4.10.2004 § 1231) Uudenmaan ympäristökeskukselle kyseisestä asiasta. Tällöin Khs ei pitänyt Natura 2000-verkoston laajentamista Vantaajoen uomaan Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna. Tämän jälkeen asian suhteen on ainoastaan tehty lisäselvityksiä (sukellusinventoinnit) liittyen vuollejokisimpukkapopulaation suuruuteen Vantaanjoessa. Muut näkökohdat liittyen Natura 2000-verkoston laajentamiseen kyseiselle alueelle eivät ole muuttuneet vuodesta 2004. Näin ollen talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Khn vuonna 2004 lausunnossaan esittämät näkökannat ovat edelleen relevantteja, ja näin ollen Helsingin kaupungin kanta verkoston laajentamiseen Vantaajoen uomaan Helsingin kaupungin alueelle tulisi olla vuonna 2004 annetun lausunnon tapaan kielteinen.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus korostaa Helsingin Veden asiasta esittämien näkökohtien merkitystä liittyen Vantaanjoen rooliin (1) mahdollisena jäteveden laskuvesistönä poikkeustilanteessa (2) raakavesilähteenä sekä (3) hulevesien purkuvesistönä. Natura 2000-verkoston laajentaminen voi tuoda mukanaan mahdollisia lisävelvoitteita alueen raakaveden otolle sekä hulevesien käsittelylle. Teknistaloudellisesti merkittävien muutoksien toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä on erittäin vaativaa ja kallista Helsingin Veden voimavarojen kohdistuessa pääosin viemäriverkoston ja vesijohtojen yleiseen saneeraukseen. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että lähivuosien taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista Natura 2000-verkoston laajentamisen seurauksena kohdistaa merkittäviä uusia voimavaroja Vantaajoen alueen hulevesien käsittelyn sekä raakavedenoton uudelleenjärjestämiseen.

4.5.2009 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: TILAAJAVASTUUN TOTEUTTAMINEN

Khs 2008-2408

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että hankintasäännön tarkistamisen yhteydessä 12.11.2008 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

4 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen ryhtyvän toimiin, joilla varmistetaan riittävä valvonta tilaajavastuun toteuttamiseen niin, että hankintojen hinta ei perustu esimerkiksi alihankintaketjun kautta tapahtuvaan työehtojen, verojen, työsuojelu- tai ympäristönormien kiertämiseen.” (Yrjö Hakanen, äänin 45-2)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupungilla on riittävä ohjeistus harmaiden markkinoiden torjumiseksi. Valvonta tapahtuu käytännön työprosessin yhteydessä mm. työmaakokouksissa.

Lisäksi Ryj toteaa, että kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä noudatetaan samoja harmaan talouden torjuntaan liittyviä periaatteita ja käytänteitä kuin virastoissa ja liikelaitoksissakin. Tytäryhteisöjen johdolle ja hankinnoista vastaaville on järjestetty ja tullaan jatkossakin järjestämään tilaajavastuu- ja hankintalainsäädäntöön liittyvää koulutusta.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.2.2009) seuraavaa:

Perustelu Kiinteistöviraston Tilakeskus on ottanut huomioon tilaajavastuulain edellyttämät valvontatoimet toimiessaan rakennuttamis-, rakennussuunnittelu- ja urakkapalveluita hankkivana tilaajana.

Tilakeskuksessa on tilaajavastuulain edellyttämät toimet kirjattu noudatettaviin malliasiakirjoihin. HKR-Rakennuttajan, joka rakennuttaa suurimman osan tilakeskuksen tilaamista hankkeista, asiakirjat ovat saman sisältöiset kuin Tilakeskuksen asiakirjat.

Suunnitteluvaiheessa konsulttien hankinta kilpailutetaan hankkeittain tai palvelu kilpailutetaan puitesopimuksena. Hankintakilpailutuksessa konsulttien tulee toimittaa tarjouksen yhteydessä todistus verojen maksamisesta, todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Näillä asiakirjoilla suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että verot on maksettu, työehtosopimukset on tarkistettu sekä, että työsuojelunäkökohdat ja kestävät ympäristönormit on otettu huomioon.

Toteutusvaiheessa tilakeskuksen malliasiakirjoissa huomioidaan tilaajavastuulain velvoitteet seuraavasti:

14.1 Työnantajavelvoitteet ja rekisteri-ilmoitukset

Urakoitsijan on toimitettava tilaajavastuulain mukaisesti seuraavat selvitykset rakennuttajalle:

- todistus ajantasatiedoin Rakentamisen Laatu RALA ry:n jäsenyydestä ja kaupparekisteriote

tai sille vaihtoehtoisesti

- selvitys, siitä että yritys on merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin (www.ytj.fi).

- kaupparekisteriote, josta selviää yrityksen rekisteriin merkitsemisaika, toimiala, hallitus, muu johto, nimenkirjoittajat, tilintarkastajat, vastuuhenkilöiden henkilötiedot sekä onko viimeisimmät tilinpäätösasiakirjat toimitettu lainmukaisesti rekisteriviranomaisille sekä merkintä tai selvitys ettei yritystä tai sen toimihenkilöitä ole määrätty liiketoimintakieltoon.

- todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.

- todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty.

- tilinpäätöstiedot kolmelta viimeiseltä tilikaudelta.

- kirjallinen selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvityksen antaa ainoastaan valituksi tullut urakoitsija eikä sitä anneta urakkatarjouksen yhteydessä. Soveltuva työehtosopimus voi olla joko työnantajaa sitova työehtosopimus tai yleissitova työehtosopimus tai sellainen muu työehtosopimus, jota työnantaja käytännössä soveltaa. Selvitys keskeisistä työehdoista kattaa tiedot työntekijöiden pääasiallisista työtehtävistä, palkanmaksukausista, säännöllisestä työajasta, vuosiloman määräytymisestä, irtisanomisajasta ja selvityksen miten palkka ja sen osat määräytyvät - ei henkilökohtaisia palkkatietoja.

- Ulkomaisen sopimuspuolen on annettava tilaajalle edellä tarkoitettuja selvityksiä ja todistuksia vastaavat tiedot sijoittumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Selvitykset tulee olla käännetty suomeksi.

- Jos sijoittautumisvaltiossa ei anneta edellä mainittuja asiakirjoja, tulee tarjoajan toimittaa edustajansa sijoittautumisvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

- Edellä mainitut selvitykset saavat olla enintään kahden kuukauden vanhoja tarjouksentekohetkellä.

Urakoitsijan tulee sisällyttää aliurakoitsijoita tai hankintoja koskeviin tarjouspyyntöihin tilaajavastuulain edellytykset. Urakoitsijan tulee lisäksi esittää selvitykset vaadittaessa myös rakennuttajalle.

Pääurakoitsijan tulee varmistautua ja varmistaa, että jokaisella työmaalla toimivalla työlupavelvollisella työntekijällä on voimassa oleva työn mukainen työntekijän oleskelulupa. Varmistuksestaan urakoitsija antaa erillisen ilmoituksen jokaisessa työmaakokouksessa. Urakoitsijan varmistusvelvollisuus kattaa kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden, alihankkijoiden ja työvoimaa vuokraavien yritysten työntekijät.

Rakennuttajalla ja urakan tilaajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaista urakoitsijaa tai aliurakoitsijaa, joka ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä.

Kaupungilla on oikeus purkaa sopimus verojen ja sosiaalimaksujen maksamisen laiminlyönnin johdosta, ellei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä tai ellei kaupungille toimiteta viranomaisen hyväksymää maksu suunnitelmaa.

Tilaaja ilmoittaa veroviranomaisille neljännesvuosittain tiedot sovituista urakoista.

Mikäli tilaajan ja sopimuspuolen välillä tehdään yli 12 kuukautta voimassa oleva sopimus, on sopijapuolen annettava tilaajalle myös sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein todistukset veroista ja eläkevakuutuksista.

14.2 Työvoiman kirjaus ja kulkulupa

Pääurakoitsija kokoaa kaikkien urakoitsijoiden jokaisesta (myös ketjutetuista) työmaalla toimivasta aliurakoitsijasta, -hankkijasta ja työvoimaa vuokraavasta yrityksestä rakennuttajan laatimalle kaavakkeelle luettelon, vahvistaa sen allekirjoituksellaan sekä liittää ilmoituksen aina jokaiseen työmaakokouspöytäkirjaan pääurakoitsijan liitteeksi. Ilmoitusjakson pituus on kahden työmaakokouksen välinen ajanjakso.

Urakoitsija on velvollinen pitämään ajantasaluetteloa kaikista niistä henkilöistä, joilla on voimassa oleva kulkulupa työmaalla.

Urakoitsijan pitämään kulkuluparekisteriin tulee kirjata henkilötietolain 523/99 § 10:n mukaan:

- Kulkuluparekisterin käyttötarkoitus:

"Urakoitsija pitää yllä luetteloa työmaalla kulkuun oikeutetuista henkilöistä. Luettelon avulla pyritään estämään asiattomien henkilöiden pääsy työmaalle. Luettelo toimii työntekijöiden mukanaan pitämien tunnisteiden kanssa,"

- Rekisterinpitäjä:

(mikäli rekisterinpitäjällä ei ole toimipaikkaa EU:n alueella lisätään myös edustaja)

- nimi

- postiosoite

- postinumero

- puhelin

- käyntiosoite

- Rekisteriasioita hoitava henkilö tai yhdyshenkilö:

- nimi

- puhelin

- Rekisterin tietosisältö:

- Työmaalla työskentelevien henkilöiden

- nimet

- syntymäajat

- kotipaikat

- työnantajien ly-tunnukset

- työnantajien nimet

Kulkuluparekisteriin kirjattavat tiedot tulee urakoitsijan saada työntekijän hallussaan pitämästä kulkulupakortista ja/tai työntekijän työnantajalta.

Rekisterinpitäjä ei saa luovuttaa hallussaan olevia tietoja säännönmukaisesti minnekään oman yhteisönsä (EU ja ETA) ulkopuolelle. Veroviranomaisella tulee olla vero- tai vertailutietotarkastuksen yhteydessä mahdollisuus saada tietoja rekisteristä.

Manuaaliset luettelot tulee säilyttää suojatussa paikassa ulkopuolisten ulottumattomissa.

Atk:lle tallennettujen tiedostojen käyttäjäjoukko tulee olla rajoitettu. Käyttöoikeus ja tulostus ovat mahdolliset vain salasanalla. Ohjelman tulee lukkiutua automaattisesti tietyn ajan kuluttua, ellei sitä käytetä.

14.3 Henkilötunnisteet

Pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Työntekijän tunnisteessa tulee olla työnantajan nimi.

Jokaisen urakoitsijan on ilmoitettava ennen työvaiheen aloittamista omien ja alihankkijoidensa työmaalla työskentelevien työntekijöiden nimet ja syntymäajat pääurakoitsijalle työmaalle tarvittavien kulkulupien myöntämiseksi. Kulkulupa kiinnitetään työvaatetukseen siten, että se voidaan helposti nähdä. Näin voidaan seurata, että työmaalla on vain henkilöitä, joilla on siihen oikeus. Kulkuluvan luovutuksen yhteydessä kunkin urakoitsijan työnjohtajan on perehdytettävä työntekijä työmaan turvallisuuteen.

14.4 Alihankinnan ketjuttamisen rajoittaminen

Rakennuttajaan (alueurakassa kaupunkiin) sopimussuhteessa olevan urakoitsijan aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Urakan ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole mahdollista ilman erityisen perusteltua syytä ja siihen on saatava rakennuttajan (kaupungin) kirjallinen suostumus. Kaikki hankkeessa käytettävät aliurakoitsijat tulee hyväksyttää rakennuttajalla (kaupungilla) yleisten sopimusehtojen YSE 1998 7 §:n / Alueurakan yleisten sopimusehtojen AYSE 2003 5 §:n mukaisesti.

Ennen sopimuksen tekemistä aliurakan tilaajan on vaadittava ja aliurakoitsijalta on saatava tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä koskevan lain (Tilaajavastuulaki 1233 /2006) mukaiset selvitykset ellei selvitysten pyytämättä jättämiselle ole tilaajavastuulain 5 § 4 momentin mukaista perusteltua syytä. Selvityksenä hyväksytään Rakentamisen Laatu RALA ry:n antama selvitys. Selvitykset on vaadittaessa esitettävä rakennuttajalle (kaupungille) aliurakoitsijan hyväksyttämisen yhteydessä.

Rakennuttaja (kaupunki) ei hyväksy aliurakoitsijaa (YSE 7 §:n 3 momentin ja AYSE 5 §:n mukaisten pätevien syiden lisäksi), jos

- tämä on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisen. Rakennuttaja voi hyväksyä aliurakoitsijan, jos maksujen laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä tai jos aliurakoitsija on toimittanut maksunsaajan hyväksymän maksusuunnitelman,

- tämä ei ole rekisteröitynyt kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos laki tällaista merkitsemistä edellyttää,

- tämä ei ole toimittanut selvitystä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista tai

- tämä on elinkeinonharjoittaja, joka on määrätty liiketoimintakieltoon tai yritys, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.4.2009), että Khs hyväksyi jo 28.10.2002 toimintaohjeen harmaiden markkinoiden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 23.5.2005 kehottaa hallintokuntia edellyttämään henkilötunnisteen käyttöä kaikissa työmaakohteissa sekä siivous-, kiinteistönhoito- ja muissa ostopalvelukohteissa, joissa käytetään ulkopuolista työvoimaa.

Tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007. Tilaajavastuulain ja hankintalainsäädännön velvoitteiden yhteensovittamisen vuoksi laadittiin aiempaa laajempi ohje harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi sen 17.11.2008.

Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osalta hankintayksikkö selvittää tarjoajan rekisteröitymisen, verojen ja lakisääteisten maksujen maksamisen sekä hankinnan yhteydessä ja sopimussuhteen aikana, työhön sovellettavan työehtosopimuksen tai keskeiset työehdot ja henkilötunnisteiden käytön.

Ohjeessa on oma lukunsa alihankinnan ketjuttamisen rajoittamisesta. Tämän rajoituksen toteuttamiseksi rakennusurakoissa sekä katujen ja muden yleisten alueiden ylläpitourakoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen tulee ottaa ehto, että rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan urakoitsijan aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Pidemmälle menevä ketjuttaminen ei ole sallittua ilman erityisen perusteltua syytä ja siihen on saatava kaupungin kirjallinen suostumus.

Kaupungin virastot ilmoittavat lisäksi rakennusurakkansa ja palvelujen ostonsa verohallinnolle kaupunginjohtajan tekemän kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti.

Työsuojelupiiri on tarkastanut HKR-Rakennuttajan tilaajavastuulain valvontamenettelyt jo vuonna 2007 ja todennut ne täysin lain mukaisiksi.

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2009-929

STJ Kaupunginhallitus päättänee 1.6.2009 lukien muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan ja nimikkeen muuttuessa:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike ja tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

011299

päiväkotiapulainen

1 588,26

2 623,64

päiväkodinjohtaja

023248

erityisavustaja

1 578,87

2 623,64

päiväkodinjohtaja

012820

lastenhoitaja

1 792,17

2 623,64

päiväkodinjohtaja

Samalla kaupunginhallitus päättänee 1.6.2009 lukien muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan ja nimikkeen pysyessä samana:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

028679

sosiaaliohjaaja

2 049,08

028680

sosiaaliohjaaja

2 049,08

039018

sosiaalityöntekijä

2 587,54

084564

lainopillinen avustaja

2 647,04

Vielä kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.6.2009 lukien seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

083383

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

025429

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026488

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026487

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

039027

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

038988

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

025442

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

042192

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

024770

sosiaalityöntekijä

2 587,54

sosiaaliterapeutti

026486

johtava sosiaalityöntekijä

2 828,26

johtava sosiaaliterapeutti

Edelleen kaupunginhallitus päättänee 1.6.2009 lukien perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa:

Vakanssinumero

Nykyinen nimike ja tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Uusi nimike

031181

sosiaalityöntekijä

2 786,21

2 940,90

johtava sosiaalityöntekijä

025899

päivähoitoalueen päällikkö

3 176,45

2 623,64

päiväkodinjohtaja

016325

perhepäivähoidon ohjaaja

2 433,41

2 623,64

päiväkodinjohtaja

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Sosiaalilautakunta toteaa (7.4.2009), että sosiaalivirastossa on toiminnallisista syistä tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia. Lasten päivähoidon vastuualueella esitetään päiväkotiapulaisen, erityisavustajan ja lastenhoitajan toimien tilalle perustettavaksi kolme päiväkodinjohtajan virkaa. Lasten päivähoidon vastuualueella päivähoitopaikkojen lisäämisen tarve on edellyttänyt uusien yksiköiden käyttöönottoa nopealla aikataululla. Virkamuutoksilla pyritään takamaan uusien tarpeiden aiheuttamat mahdolliset vajeet päivähoidossa. Edellä mainitun vuoksi myös päivähoitoalueen päällikön ja perhepäivähoidon ohjaajan viran tilalle esitetään perustettavaksi kaksi päiväkodinjohtajan virkaa.

Aikuisten palvelujen vastuualueella esitetään yhdeksän sosiaalityöntekijän viran tilalle perustettavaksi yhdeksän sosiaaliterapeutin virkaa sekä yhden johtavan sosiaalityöntekijän viran tilalle perustettavaksi johtavan sosiaaliterapeutin virka. Tarkoitus on yhdistää ja yhdenmukaistaa virkanimikkeet muiden sosiaaliviraston A-klinikoiden kanssa. Samoin esitetään kahden sosiaaliohjaajan toimen tilalle perustettavaksi kaksi sosiaaliohjaajan virkaa koska tehtävät edellyttävät yksilöhuollon päätöksentekoa. Aikuisten palvelujen vastuualueella esitetään myös sosiaalityöntekijän toimen muuttamista sosiaalityöntekijän viraksi, koska tehtävässä joudutaan tekemään sijoituspäätöksiä laitoskatkaisuhoitoon.

Hallinto- ja kehittämiskeskus esittää lainopillisen avustajan toimen tilalle perustettavaksi lainopillisen avustajan virkaa. Tehtävä edellyttää julkisen vallan käyttöä. Lainopillinen avustaja valmistelee hakemuksia käräjäoikeudelle, maistraatille ja muille viranomaisille sekä tekee esityksiä ja lausuntoja (vireillepanot) erityisesti poliisille, holhousviranomaisille ja syyttäjälle. Samoin tehtävässä on tarkoitus käyttää myös puhevaltaa hallintotuomioistuimissa.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella esitetään sosiaalityöntekijän viran tilalle perustettavaksi johtavan sosiaalityöntekijän virka. Itäisen perhekeskuksen Vuosaaren alueella lastensuojelutyön paineet ovat merkittävästi kasvaneet ja edellyttävät näin kolmannen alueellisen lastensuojelutyöryhmän perustamista. Ryhmää varten tarvitaan esimieheksi johtava sosiaalityöntekijä.

Muutokset kasvattavat palkkamenoja 44 000 euroa vuodessa. Palkkamenojen kasvu kompensoidaan muita menoja vähentämällä viraston talousarvion puitteissa.

Sosiaalilautakunta esittää virkamuutoksia 1.6.2009 lukien päätösehdotuksen mukaisina.

NUORISOASIAINKESKUKSEN KESKITETTYJEN PALVELUJEN OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN JA ASIAAN LIITTYVÄN OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELEMINEN

Khs 2009-744

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa sosionomi Leena Ruotsalaisen keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan 1.6.2009 alkaen/lukien 4 741,12 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevanpäätöksen tiedoksi saannista lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee jättää tutkimatta kaupunginhallituksen 30.4.2009 tekemään päätökseen § 459 kohdistuneen, Xxxxx Xxx-xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx tekemän oikaisuvaatimuksen esityslistatekstistä ilmenevin perustein.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, Xxxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx muutoksenhakuohjein ja jäljennöksin esityslistatekstistä, nuorisolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Oikaisuvaatimus

Sj toteaa aluksi, että tällä esityslistalla käsitellään ensiksi osastopäällikön ottamista nuorisotoimen keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan ja listatekstin lopussa oikaisuvaatimusta, joka kohdistui Khn päätökseen olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan asiassa antamaa lausuntoa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perusteluissa todetaan, että yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

Keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön tehtävänä on johtaa osastoa, joka muodostuu kohdennetun nuorisotyön, kulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kansalaistoiminnan toimistoista. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto, minkä lisäksi edellytetään tuntemusta nuorisotyöstä sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Nuorisolautakunta käsitteli keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön valinnasta annettavaa lausuntoa kokouksessaan 26.3.2009. Hakijoista nousivat tuolloin esille erityisesti xxxxxxxxxxxxxxxx, xxxxxxxxxx-xxxxx xxxxx Xxxxx Xxxxxxx ja sosionomi Leena Ruotsalainen. Lautakunta äänesti lausunnostaan näiden kahden välillä. Äänet jakautuivat 4-4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Sj viittaa lautakunnan jäljempänä olevaan lausuntoon ja hakijoista tehtyyn yhteenvetoon sekä hakemusasiakirjoihin. Niistä ilmenee mm., että Xxxxxxxxx ja Ruotsalainen täyttävät kumpikin viran kelpoisuusehdot, [Hakijan tietoja poistettu] ja Ruotsalaisella Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto. Xxxxxxxx menestyi hakijoille tehdyissä soveltuvuustesteissä parhaiten. [Hakijan tietoja poistettu], kun taas Ruotsalaisella on vahva ja monipuolinen nuorisotyön tuntemus. Ruotsalaisen nuorisotyön tuntemus kohdistuu näin ollen niihin ikäryhmiin, joita Helsingin nuorisotoimi on määritellyt kohderyhmäkseen eli pääkohderyhmänä ovat 10 – 18 -vuotiaat nuoret, ja erityisesti 13 – 17 ‑vuotiaat nuoret. Molemmilla hakijoilla on viran menestykselliseen hoitamiseen tarvittava johtamis- ja hallintokokemus.

Nuorisolautakunnan annettua lausuntonsa Sj Tuula Haatainen ja henkilöstökeskuksen va. osastopäällikkö Marja-Liisa Pohjaniemi haastattelivat Xxxxx Xxxxxxxx ja Leena Ruotsalaista. Molemmat osoittautuivat haastatteluissa hyviksi ja valmiuksiltaan monipuolisiksi hakijoiksi. Ruotsalainen nousi kuitenkin haastattelussa selkeästi ensimmäiselle sijalle. Tähän, molempien haastattelijoiden jakamaan arvioon vaikuttivat erityisesti Ruotsalaisen osoittama syvällinen tuntemus Helsingin kaupungin nuorisotoimesta ja hänen asiantuntevat näkemyksensä toiminnan kehittämisestä. Tätä osaamistaan Ruotsalainen on entisestään syventänyt hoitamalla nyt haettavana olevaa vs. ja va. osastopäällikön virkaa yli kahden vuoden ajan.

Sj katsoo, asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että Ruotsalaisella on hakijoista parhaat mahdollisuudet osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Sj huomauttaa vielä, että nuorisotoimen johtaja ja kaksi muuta osastopäällikköä ovat miehiä. Ruotsalainen tulisi sukupuolten tasa-arvoa lähtökohtana pitäen asettaa sen vuoksi ykkössijalle siinäkin tapauksessa, että hakijat Xxxxxxx ja Ruotsalainen katsottaisiin pätevyydeltään ja sopivuudeltaan yhdenvertaisiksi.

Sj toteaa vielä, että hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Khn kokouksessa.

Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx ovat tehneet 2.4.2009 oikaisuvaatimuksen Khn päätöksestä 30.4.2009, § 459. Khs päätti tuolloin olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan tekemää päätöstä (Nlk 26.3.2009 § 41) eli lautakunnan lausuntoa osastopäällikön viran hakijoista.

Sj toteaa, että kuntalain 51 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus voi ottaa käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Nuorisotoimen johtosäännön 14 §:n mukaan osaston päällikön valitsee Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Kun päätösvalta asiassa on Khlla, eikä nuorisolautakunnalla, katsoo Sj, että päätös lausunnon antamisesta ei ollut ottokelpoinen ja oikaisuvaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

./. Oikaisuvaatimus liitteenä 2.

Nuorisolautakunta toteaa lausuntonaan (26.3.2009), että kaupunginhallitus päätti 22.9.2009 kehottaa nuorisoasiainkeskusta julistamaan nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön viran haettavaksi nuorisotoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja 4 741,12 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön tehtävänä on johtaa osastoa, joka muodostuu kohdennetun nuorisotyön, kulttuurisen nuorisotyön, ja nuorten kansalaistoiminnan toimistoista. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää osaamista asianomaisella toimialalla, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tuntemusta nuorisotyöstä sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallinta sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Johtosäännön mukaan osastopäällikön valitsee kaupunginhallitus.

Virkaa on 19.12.2008 päättyneen hakuajan kuluessa hakenut 44 henkilöä. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin.

Hakemusasiakirjat olivat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa.

Haastatteluihin valittiin 10 henkilöä: Xxx Xxxxxxx, Xxx-Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxx xxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxx, Leena Ruotsalainen, Xxxxxx xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx. Haastattelut suoritettiin 28.1. ja 2.2.2009 ja haastattelijoina toimivat nuorisotoimenjohtaja, erityissuunnittelija (Sihvonen), va. henkilöstöpäällikkö sekä lautakunnan jäsenet Tiihonen, Perälä, Toivonen ja Ahola.

Hakijoista Xxxxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxxxxx ja Xxxxxx johtamis- ja hallintotehtävien kokemus on selvästi vähäisempi kuin Xxx-xxxx, Xxxxxxxx, xxx Xxxxxxxx ja Ruotsalaisen vastaava kokemus. Xxx-xxx, Xxxxxxxx, xxx Xxxxxx ja Ruotsalainen osoitettiin ulkopuolisen yrityksen suorittamaan henkilöarviointiin.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Leena Ruotsalainen (s. 1959) on sosionomi (Tampereen yliopisto 1983), jolla on lisäksi mm opettajan pedagogisia opintoja (60 op, Helia), näyttötutkintomestarin opinnot (15 ov, Helia) ja aikuiskasvatustieteen ja kehittävän työntutkimuksen maisteriohjelman opintoja (90 op). Hän on toiminut SDNL ry:n puheenjohtajana (1987-91), pääsihteerinä (1987-88), Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotalon isäntänä (1991-93), alueellisen nuorisokeskuksen nuorisosihteerinä (1994-97) ja vt. aluepäällikkönä (1997), Nuorten mediakeskuksen projektisuunnittelijana ja toiminnanjohtajana (2000-2003) sekä keskitettyjen palvelujen osaston vs. (ja 1.6.2008 alkaen va.) osastopäällikkönä (1.8.2006 - 31.7.2007, 1.2.2008 alkaen). Lisäksi hän on toiminut mm nuorisotyön ammattiaineiden lehtorina (2003-05, 19 kk). Ruotsalainen on nimitetty kulttuurisen nuorisotyön toimistopäälliköksi 1.8.2007 lukien.

Nuorisotoimen johtosäännön (27.11.2002 kvs) pätevyysvaatimuksena on koulutusvaatimuksen lisäksi tuntemus nuorisotyöstä ja kokemus hallinto- ja johtamistehtävässä. Työkokemuksensa kautta Ruotsalaisella ja Xxxxxxxx on vahva nuorisotyön tuntemus. Xxxxxxx ja xxx Xxxxxxxxx nuorisotyön tuntemuksen voi katsoa syntyvän toisaalta koulutuksen kautta – molemmat ovat kasvatustieteiden maistereita - ja toisaalta työkokemuksen kautta – Xxxxxxx koululaisten kanssa toimimisesta ja Xxx-xxxxx päivähoitoikäisten lasten kanssa tehdystä työstä (Nuorisolain mukaan nuoriksi määritellään kaikki alle 29 –vuotiaat). Selvästi laajin ja tuorein nuorisotyön tuntemus näistä kaikista on kuitenkin Ruotsalaisella.

Kaikilla hakijoilla on vahva hallinto- ja johtamistehtävien kokemus. Xxx-xxxx ja Ruotsalaisen etuna on ajantasainen hallinto- ja johtamiskokemus Helsingin kaupungista. Xxxxxxx etuna on vielä hänen hankkimansa johtamiskoulutus sekä se, että hän menestyi soveltuvuusteissä parhaiten.

Pätevyysvaatimusten mukaisessa tarkastelussa Xxxxxxx ja Ruotsalainen asettuvat siten Xxxxxx ja xxx Xxxxxxxx edelle. Lopullisessa valinnassa on vastakkain kaksi ansiokasta hakijaa, joista toisen vahvuutena on nuorisotyön tuntemus ja toisen johtamiskokemus.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Ruotsalaisen vahvuutena ja rasitteena on, että hän nousee johtamansa osaston sisältä. Etuna on tällöin toimialan, työntekijöiden ja keskeisten verkostojen erinomainen tuntemus, mutta mahdollisena rasitteena sidoksisuus yhteen kolmesta johdettavana olevasta toimistosta.

Keskitettyjen palvelujen osasto on luonteeltaan eräänlainen viraston kehittämisyksikkö, jossa siihen kuuluvien toimistojen eräänä tavoitteena on kehittää nuorisotyön tekemisen tapoja niin kulttuurin, kohdennetun nuorisotyön kuin nuorten kansalaistoimintaan aktivoinnin osalta koko virastossa, erityisesti sen alueellisessa nuorisotyössä käytettäväksi. Tämän kokonaisuuden menestyksellistä johtamista edistää nuorisotyön syvä ja laaja tuntemus. Tällä alueella Ruotsalaisen osaaminen on selkeästi vahvempaa kuin Xxxxxxx. Kuten edellä todettiin, Ruotsalaisella on myös vahva hallinto- ja johtamiskokemus. Kun arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden hallinto- ja johtamiskokemusta ja toimialan vaatimaa osaamista sekä haastatteluista ja soveltuvuuskokeista ilmenneitä seikkoja, asettuu Ruotsalainen hakijoista ensimmäiselle sijalle. Näin ollen on katsottava, että Ruotsalaisella on hakijoista parhaat edellytykset osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Todettakoon lisäksi, että Ruotsalaisen valinta tasapainottaisi nuorisoasiainkeskuksen johdon tämän hetkistä miesvaltaisuutta, kun sekä virastopäällikkö, että molemmat muut osastopäälliköt ovat miehiä.

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle sosionomi Leena Ruotsalaisen valitsemista keskitettyjen palvelujen osaston osastopäällikön virkaan 1.6.2009 alkaen kokonaiskuukausipalkalla 4 741,12 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Vähemmistöön jäi Tiihosen esitys Toivosen kannattamana, että kasvatustieteen maisteri Xxxxx Xxxxxxx esitetään valittavaksi keskitettyjen palvelujen osaston osastopäälliköksi (Tiihonen, Valtonen, Perry ja Toivonen). Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät (Sandberg, Ahola, Perälä ja Kari). Valokainen äänesti tyhjää.

Asiaa käsiteltäessä äänestettiin myös asian jättämisestä pöydälle. Perälä esitti ja Sandberg kannatti asian jättämistä pöydälle. Tiihonen vastusti pöydälle jättämistä. Asiasta äänestettiin. Perälän esitys jäi vähemmistöön äänin 4-5 (Perälä, Kari, Sandberg ja Ahola) ja Tiihosen esityksen puolesta äänestivät Tiihonen, Valtonen, Perry, Toivonen ja Valokainen.

PIKKUSUON PAVILJONKIPÄIVÄKODIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2501

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pikkusuon paviljonkipäiväkodin 29.10.2008 päivätyn hankesuunnitelman tilakeskuksen 16.4.2009 esittämin muutoksin siten, että hankkeen laajuus on 598 brm², 538 htm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 1 800 000 euroa (alv=0%).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 29.10.2008

Kaj toteaa, että Paloheinään suunniteltu Pikkusuon paviljonkipäiväkoti on todettu tarpeelliseksi pohjoisen päivähoitoalueen lisääntyneeseen päiväkotipaikkojen tarpeeseen vastaamiseksi.

Hanketta suunniteltiin ensin 10 vuoden vuokratilahankkeena. Hankkeen kymmenen vuoden vuokrakustannukset sekä rakennuttamis- ja aluetyökustannukset arvioitiin hankesuunnitelmassa arvonlisäverottomana 1 930 000 euroksi. Tilakeskuksen sosiaalivirastolta perimän vuokran arvioitiin olevan 31 euroa/htm²/kk.

Tilakeskus päätti kuitenkin kilpailuttaa Pikkusuon paviljonkipäiväkotihankkeen vaihtoehtoisesti myös ostohankkeena helmikuussa 2009. Kaksoiskilpailutuksen tarkoitus oli saada vertailuhinta vuokrahankkeelle ja samalla varmistua hankkeen kokonaistaloudellisuudesta.

Kilpailun tuloksena hankkeen kokonaiskustannukset ostohankkeena muodostuivat rakennuksen hinta, perustukset, pihatyöt ja rakennuttaminen huomioituna arvonlisäverottomina yhteensä 1 800 000 euroksi, kun hanke olisi 10 vuoden vuokratilana tullut maksamaan 1 930 000 euroa.

Tilakeskus totesi, että Pikkusuon paviljonkipäiväkotihanke tulee taloudellisesti edullisemmaksi ostohankkeena jo kymmenen vuoden aikajänteellä, lisäksi ostohankkeena omaisuus on pysyvästi kaupungin oma ja käytössä vähintään 30 vuotta.

Myös rakennuksesta tilakeskukselle maksettava vuokra voitiin arvioida uudelleen, jolloin se pidemmällä 30 vuoden poistoajalla muodostuisi ylläpitovuokrineen yhteensä 18 -19 euroksi huoneistoneliömetriltä kuukaudessa.

Talous- ja suunnittelukeskus ja sosiaalivirasto puoltavat hankkeen hyväksymistä tilakeskuksen esittämässä muodossa.

Kiinteistölautakunta totesi (18.11.2008) mm. seuraavaa:

Tilojen tarve ja kiireellisyys

Vuodesta 2006 alkaen on hoitosuhteessa olevien lasten määrä pohjoisen alueen päivähoidossa kasvanut 72 lapsella. Perhepäivähoidosta on samaan aikaan vähentynyt 20 hoitopaikkaa. Siten paine päiväkodissa järjestettävään päivähoitoon on lisääntynyt huomattavasti.

Pohjoisen alueen päiväkotien tilojen käyttöä on tehostettu vuoden 2008 aikana päivähoidon tarpeen kasvun vuoksi. Nykyisten tilojen täytön palauttaminen toiminnan järjestämisen kannalta sopivaksi, n. 9 m²/lapsi, edellyttää osaltaan lisätilojen saamista alueelle. Tilan tarve on kiireellinen erityisesti Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän alueella, joten sijainti Päiväkoti Pikkusuon yhteydessä palvelee päivähoitoa tarvitsevia perheitä parhaiten. Päivähoitopaikkaa tarvitsee 50 lasta enemmän kuin pohjoisen alueen päivähoidossa voidaan järjestää. Päivähoitopaikat on järjestetty määräaikaisesti osoitteessa Vetelintie 4 sijaitsevan päiväkoti Tiukun tiloissa, joka vapautui elokuun alussa Kaarelan alueen käytöstä.

Sosiaalilautakunta on 17.6.2008 hyväksynyt pohjoisen päivähoitoalueen tilapäisen paviljonkipäiväkodin tarveselvityksen ja tuolloin esittänyt, että tilakeskus suunnitteluttaa ja toteuttaa hankkeen niin, että paviljonkipäiväkoti voidaan ottaa käyttöön 2.1.2009.

Toiminta ja suunnitelmat

Pikkusuon paviljonkipäiväkotiin suunnitellaan tilat 1 - 6-vuotiaille lapsille, ryhmiä on kolme. Päiväkodin tilapaikkojen määrä tulee olemaan 3 x 21 eli yhteensä 63 tilapaikkaa.

Suunniteltu rakennus koostuu kuudestatoista vuokrattavasta tehdasvalmisteisesta tätä tarkoitusta varten valmistettavasta tilaelementistä. Tilapäisyydestä huolimatta rakenteissa noudatetaan voimassa olevia rakentamismääräyksiä.

Hankkeen suunnittelun lähtökohtana on ollut erilaisille lapsiryhmille soveltuva joustava tilaratkaisu. Tilojen mitoituksen sekä varusteiden ja kalustuksen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Helsingin kaupungin päiväkotien suunnitteluohjeet. Suunnittelussa on huomioitu liikunta- ja toimintaesteiset käyttäjät.

Paviljonkipäiväkodille on tarkoitus aidata tontista n. 2 000 m²:n suuruinen piha-alue, joka varustetaan leikkivälinein.

Rakennuspaikka ja asemakaava

Rakennuspaikka sijaitsee Paloheinässä osoitteessa Pikkusuonkuja 5. Viereisellä tontilla sijaitsee Päiväkoti Pikkusuo, jonka alaisuuteen paviljonkipäiväkodin toiminta hallinnollisesti tulee kuulumaan.

Tontin pinta-ala on 8 741m². Tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueella on voimassa 28.11.1989 ympäristöministeriön vahvistama asemakaava, merkintä YL, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Rakennusoikeus koko tontilla on 2 500 k-em². Tontilla on aiemmin sijainnut väliaikainen pieni parakkipäiväkoti.

Paviljonkipäiväkoti liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin sekä kaukolämpöverkostoon.

Laajuus, kustannukset ja rahoitus

Suunnitellun päiväkotirakennuksen huoneistoala on 538 htm², hyötyala 419,4 hym², bruttoala 598 brm². Hankkeen vuokrakustannukset kymmenen vuoden aikana sekä rakennuttamis- ja aluetyökustannukset tulisivat olemaan arvonlisäverottomana 1 930 000 euroa.

Hanke oli suunniteltu toteutettavaksi tilapäisenä vuokrahankkeena kymmenen vuoden vuokrakaudeksi. Vuokrakustannukset sekä rakennuttamis- ja aluetyökustannukset oli arvioitu arvonlisäverottomina yhteensä 1 930 000 euroksi ja tilakeskuksen sosiaalivirastolta perittäväksi sisäiseksi vuokraksi 31 euroa/htm²/kk.

Pihan rakentamiskustannukset rahoitetaan sosiaalitoimen käyttöön varatuista rakentamismäärärahoista.

Käyttötalous ja henkilöstö

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan Pikkusuon paviljonki-päiväkodin pääomavuokra kymmenen vuoden vuokra-ajalta tulisi olemaan 27,50 euroa/m² ja ylläpitovuokra 3,50 euroa/m², yhteensä 16 700 euroa/m²/kk.

Päiväkodin henkilökuntaa tulee olemaan yhteensä 11 työntekijää:
kolme lastentarhaopettajaa, kuusi lastenhoitajaa, yksi ruokapalvelutyöntekijä ja yksi päiväkotiapulainen.

Henkilöstömenot ovat 336 000 euroa/vuosi ja käyttökustannukset yhteensä ilman vuokramenoja ovat 388 000 euroa/vuosi.

Päiväkodin käynnistämiskustannukset ovat yhteensä 60 000 euroa. Kustannukset rahoitetaan sosiaaliviraston käyttötalousmäärärahoista.

Lautakunta esitti Pikkusuon paviljonkipäiväkodin 29.10.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen laajuus on 598 brm², 538 htm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 1 930 000 euroa ja ehdolla, että sosiaalivirasto antaa hankkeesta puoltavan lausunnon.

Kiinteistöviraston tilakeskus esittää sittemmin kirjeessään (16.4.2009) Pikkusuon paviljonkipäiväkodin toteuttamisesta mm. seuraavaa:

Kiinteistölautakunnan 18.11.2008 tekemä esitys Pikkusuon paviljonkipäiväkodin hankesuunnitelman hyväksymiseksi perustui siihen, että hanke olisi ollut kymmenen vuoden vuokrahanke. Hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana olisi silloin aluetöineen ja rakennuttamiskustannuksineen muodostunut 1 930 000 euroksi.

Tilakeskus päätti kuitenkin helmikuussa 2009 vielä kilpailuttaa Pikkusuon paviljonkipäiväkotihankkeen vaihtoehtoisesti myös ostohankkeena. Kaksoiskilpailutuksen tarkoitus oli saada vertailuhinta vuokrahankkeelle ja samalla varmistua hankkeen kokonaistaloudellisuudesta.

Ostohankkeena (rakennuksen osto/urakointihinta) hanke tulisi kilpailun perusteella arvonlisäverottomana maksamaan 1 800 000 euroa.

Paviljonkipäiväkodille aidataan tontista n. 2 000 m²:n suuruinen piha-alue, joka varustetaan leikkivälinein. Arvonlisäverottomana pihan aluetyöt tulevat maksamaan noin 210 000 euroa, minkä lisäksi hankkeen rakennuttamiseen ja valvontaan sekä työn aikaisiin varauksiin varataan noin 200 000 euroa.

Hankkeen kokonaiskustannukset ostohankkeena ovat näin rakennuksen hinta, perustukset, pihatyöt ja rakennuttaminen huomioituna arvonlisättömänä yhteensä 1 800 000 euroa.

Osoittautui, että Pikkusuon paviljonkipäiväkotihanke tulee taloudellisesti edullisemmaksi ostohankkeena jo kymmenen vuoden aikajänteellä, minkä lisäksi omaisuus pysyy edelleen kaupungin omistuksessa ja käytössä vähintään 30 vuotta.

Sosiaalivirasto toteaa (11.3.2009) lausunnossaan mm., että sosiaalilautakunta hyväksyi 17.6.2008 hankkeen tarveselvityksen, minkä seurauksena hankkeesta laadittiin yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa nyt käsiteltävänä oleva hankesuunnitelma. Hanke ei sisältynyt vuosien 2008–2012 eikä vuosien 2009–2013 rakentamisohjelmiin.

Päiväkoti Pikkusuolle ei ole esitetty oston edellyttämää investointimäärärahaa vuoden 2009 talousarviossa. Tilakeskus on neuvotellut hankkeen rahoittamisesta talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Neuvotteluissa on todettu, että mikäli hanke päätetään toteuttaa, rahoitus tulee osoittaa sosiaaliviraston käyttöön vuodelle 2009 esitetyistä määrärahoista.

Päivähoidon vastuualueen johtaja on omalta osaltaan esittänyt, että lasten päiväkoti Sepänmäen toteutuksen aloitusta voidaan alkuperäisestä aikataulusta poiketen siirtää loppuvuoteen 2009. Toisaalta on keskusteltu leikkipuistorakennusten Kiikku ja Lohikäärme toiminnan sisällön selvityksestä ja toteutuksen siirrosta sosiaaliviraston kanssa.

Paviljonkipäiväkotihankkeen rahoitus voitaisiin järjestää siirtämällä lasten päiväkoti Sepänmäen aloitus marraskuuhun 2009 sekä leikkipuistorakennus Kiikun toteutus vuodelle 2010. Tällöin leikkipuistorakennus Lohikäärmeen toteutus siirtyisi muutamia vuosia eteenpäin.

Tilakeskuksen ilmoituksen mukaan hankkeen käyttötalous kevenisi pääomavuokran osalta pidemmän 30 vuoden poistoajan ansiosta siten, että sisäisen vuokran määräksi ylläpitovuokrineen muodostuisi noin
19 euroa/htm2/kk.

Koska paviljonkipäiväkotihanke tulee taloudellisesti edullisemmaksi ostohankkeena ja päivähoidon tarve arvioidaan pysyväksi, tilakeskus esittää, että talous- ja suunnittelukeskus osaltaan puoltaisi hankkeen muuttamista ostohankkeeksi.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.4.2009) lausuntonaan hankkeesta seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa hankkeen tarpeelliseksi. Alueen päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvamassa ja perhepäivähoitopaikkojen määrä on puolestaan vähentynyt. Pikkusuon paviljonkipäiväkotiin päivähoitopaikkoja tulisi 63 lapselle.

Pikkusuon paviljonkipäiväkodin hankesuunnitelma 29.10.2008 perustui siihen, että hanke on kymmenen vuoden vuokrahanke. Tilakeskuksen lisäselvityksessä talous- ja suunnittelukeskukselle 16.4.2009 kerrotaan, että hanke on helmikuussa 2009 kilpailutettu sekä vuokrahankkeena että ostohankkeena ja molemmille toteutusmuodoille on saatu vertailuhinta. Arvonlisäverottomana hanke tulisi maksamaan kymmenen vuoden vuokrahankkeena 1 528 764 euroa ja ostohankkeena 1 390 000 euroa.

Pikkusuon paviljonkipäiväkotihanke tulee taloudellisesti edullisemmaksi ostohankkeena jo kymmenen vuoden aikajänteellä. Lisäksi ostohankkeena omaisuus on pysyvästi kaupungin oma ja käytössä vähintään
30 vuotta.

Sosiaalivirasto esitti lausunnossaan hankesuunnitelmasta 25.2.2009, että alueella on pysyvä tarve tämänkokoiselle päiväkotiyksikölle ja että hanke toteutettaisiin ostohankkeena.

Päiväkodin pihan aluetyöt tulevat maksamaan noin 210 000 euroa arvonlisäverottomana. Lisäksi hankkeen rakennuttamiseen ja valvontaan sekä työn aikaisiin varauksiin varataan noin 200 000 euroa (alv=0%).

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat rakennuksen hinta, perustukset, pihatyöt ja rakennuttaminen huomioituna arvonlisäverottomana yhteensä 1 800 000 euroa.

Päiväkoti Pikkusuolle ei ole esitetty oston edellyttämää investointimäärärahaa vuoden 2009 talousarviossa. Tilakeskus esittää, että lasten päiväkoti Sepänmäen aloitus siirretään marraskuuhun 2009 sekä leikkipuistorakennus Kiikun toteutus vuodelle 2010. Tällöin leikkipuistorakennus Lohikäärmeen toteutus siirtyisi muutamia vuosia eteenpäin ja päiväkoti Pikkusuo olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2009 aikana. Sosiaalivirasto on esittänyt järjestelyille hyväksyntänsä hankeohjausryhmän kokouksessa 2.4.2009.

Koska paviljonkipäiväkotihanke tulee taloudellisesti edullisemmaksi hankkeeksi ostohankkeena ja koska päivähoidon tarve arvioidaan pysyväksi, talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä tilakeskuksen 16.4.2009 esittämin muutoksin. Enimmäishinnan tulee olla 1 800 000 euroa (alv=0%).



Kokousaika	11.5.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	17 210 676,60 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	9 389 272,60 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	9 278 050,80 euroa	(25,86 %)
Yhteensä	35 878 000,00 euroa	(100,00 %)