HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

18 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

4.5.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Alankomaihin

3

 

4

Vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaalien 2009 yhteydessä järjestettävää ennakkoäänestystä varten ja jäsenten valinta asetettaviin toimikuntiin

5

 

5

Vaalilautakuntien asettaminen vuoden 2009 europarlamenttivaaleja varten ja jäsenten valinta asetettaviin lautakuntiin

7

 

6

Iltakouluasia: Energiaselvitys

9

 

7

Iltakouluasia: Vantaan vastaus Helsingin kaupunginhallituksen kirjeeseen

10

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto luonnoksesta seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksista palvelusopimusasetuksen voimaantulon jälkeen

11

 

2

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: Tilaajavastuun toteuttaminen

23

 

3

Valtuutettu Sole Molanderin toivomusponsi: Kilpailuttamisen osaamisen seuranta

31

 

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksen täydennyksestä

37

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan viran täyttäminen

43

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston poikkeamishakemuksesta

49

 

2

Lausunto Uudenmaan maanmittaustoimistolle rekisterikylien rinnakkaisnimistä

53

 

3

27.4.2009 pöydälle pantu asia
Vesialueen varauksen jatkaminen Eläintarhanlahdelta Helsingin työväenyhdistys ry:lle ravintolapaviljongin suunnittelua varten

55

 

4

27.4.2009 pöydälle pantu asia
Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45199 tontin nro 2 varauksen jatkaminen Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen suunnittelua varten

59

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Räty) ja Rauhamäen (varalla Urho) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 

3

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN

 

Khs 2009-947

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Alankomaihin Amsterdamiin 24. – 26.5.2009 kaupungin kulttuuripalveluihin, julkisen ja yksityisen kulttuurirahoituksen malleihin sekä tukijärjestelmiin tutustumista varten.

 

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan puoliksi kulttuuriasiainkeskuksen ja kaupunginkirjaston käytettävissä olevista määrärahoista.

 

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle kehotuksin toimittaa päätös virkamatkalle lähtijöille (Irmeli Niemi) sekä kulttuuriasiainkeskukselle ja kaupunginkirjastolle.

 

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITE

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kirje 14.4.2009 nro 18

 

Kj toteaa, että kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityksen mukaan uusi lautakunta on suunnitellut virkamatkaa Alankomaihin Amsterdamiin 24. – 26.5.2009. Virkamatkalla on tarkoitus tutustua Amsterdamin kulttuuripalveluihin, julkisen ja yksityisen kulttuurirahoituksen malleihin sekä tukijärjestelmiin.

 

Esityksessä ehdotetaan osallistujiksi varsinaisia jäseniä sekä mahdollisen esteen sattuessa varajäsentä. Kj toteaa, että vakiintuneen käytännön mukaan virkamatkoihin on oikeutettu osallistumaan vain varsinaiset jäsenet.

 

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 650 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin puoliksi kulttuuriasiainkeskuksen ja kaupunginkirjaston käytettävissä olevista määrärahoista.

 

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Venäjällä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

 

 

 

 

4

VAALITOIMIKUNTIEN ASETTAMINEN EUROPARLAMENTTIVAALIEN 2009 YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTÄVÄÄ ENNAKKOÄÄNESTYSTÄ VARTEN JA JÄSENTEN VALINTA ASETETTAVIIN TOIMIKUNTIIN

 

Khs 2009-996

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

1                    asettaa 26 vaalitoimikuntaa vuoden 2009 europarlamenttivaalien yhteydessä laitoksissa järjestettävää ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten ja

 

2                    valita jäsenet ja varajäsenet samoin kuin puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat edellä mainittuihin vaalitoimikuntiin esityslistan liitteen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle, jota pyydetään ilmoittamaan valituiksi tulleille.

 

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

 

 

LIITE

Yhdistelmä valittavista luottamushenkilöistä

 

Kj toteaa, että europarlamenttivaalit toimitetaan 7.6.2009.

 

Kaupunginhallituksen on vaalilain 15 §:n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava laitoksien ja kotiäänestyksen ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme.

 

Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen, saa äänestää ennakolta laissa tarkemmin säädetyllä tavalla (laitosäänestys).

 

Lisäksi äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotona. Tällöin on kyseessä kotiäänestys.

 

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys toimitetaan 27.–30.5. ja 1.–2.6.2009. Ennakkoäänestystä ei toimiteta helluntaipäivänä sunnuntaina 31.5.2009. Laitoksissa ennakkoäänestys tapahtuu vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä. Kotiäänestys tulee toimittaa kello 9–20 välisenä aikana.

 

Vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten tulee europarlamenttivaaleissa mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalikelpoinen toimikuntaan on jokainen, jonka kotikunta on Helsinki ja jolla on äänioikeus vaaleissa.

 

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan kunnallisessa toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

Kj toteaa, että päätösehdotus on laadittu sosiaaliviraston, terveysviraston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antamien tietojen perusteella. Vaalitoimikuntia ehdotetaan asetettavaksi 26, joista neljä on tarkoitettu huolehtimaan yksinomaan kotiäänestyksen toimittamisesta. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja voi tarvittaessa määrätä muidenkin toimikuntien jäseniä ja varajäseniä kyseiseen tehtävään.

 

 

 

 

5

VAALILAUTAKUNTIEN ASETTAMINEN VUODEN 2009 EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN JA JÄSENTEN VALINTA ASETETTAVIIN LAUTAKUNTIIN

 

Khs 2009-997

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

1                    valita vuoden 2009 europarlamenttivaalia varten puheen-johtajat ja varapuheenjohtajat sekä jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntiin esityslistan liitteen mukaisesti sekä

 

2                    panna valinnan eräiden vaalilautakuntien puuttuvien luottamushenkilöiden osalta pöydälle.

 

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle, jota pyydetään ilmoittamaan valituiksi tulleille.

 

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

 

 

LIITE

Yhdistelmä valittavista luottamushenkilöistä

 

Kj toteaa, että europarlamenttivaalit toimitetaan 7.6.2009. Kaupunginhallituksen on vaalilain 15 §:n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä vähintään kolme varajäsentä. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

 

Vaaleissa noudatetaan Kvston 9.4.2008 vahvistamaa äänestysaluejakoa, jonka mukaan Helsingissä on äänestysalueita 159. Kaupunginhallitus on 2.3.2009 päättänyt kunkin äänestysalueen äänestyspaikoista. Vaalilautakuntiin tarvitaan jäseniä ja varajäseniä yhteensä 1 272.

 

Vaalikelpoinen lautakuntaan on jokainen, jonka kotikunta on Helsinki ja jolla on äänioikeus vaaleissa.

 

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten tulee europarlamenttivaaleissa mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita.

 

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan kunnallisessa toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

 

 

 

6

ILTAKOULUASIA: ENERGIASELVITYS

 

Khs 2009-1021

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä informaation tiedoksi.

 

Alustus                              johtaja, TkT Heli Anttila, Pöyry Energy Oy

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

 

 

7

ILTAKOULUASIA: VANTAAN VASTAUS HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSEN KIRJEESEEN

 

Khs 2009-1021

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä informaation tiedoksi.

 

Alustus                              kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

 

 

 

 

 

1

LAUSUNTO LUONNOKSESTA SEUTULIPPUJEN HALLINNOINNISTA, HINNOITTELUSTA JA KORVAUKSISTA PALVELUSOPIMUSASETUKSEN VOIMAANTULON JÄLKEEN

 

Khs 2009-804

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksista palvelusopimuksen voimaantulon jälkeen seuraavan lausunnon:

 

Ministeriön malliluonnos ei koske pääkaupunkiseudun eikä muiden suurten kaupunkiseutujen seutulippuja. Palvelusopimusasetuksen voimaantulolla on kuitenkin vaikutusta pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseen lippuyhteistyöhön sekä YTV:n ja liikennöitsijöiden välisiin ns. U-liikennesopimuksiin. Ministeriön, Etelä-Suomen lääninhallituksen ja YTV:n asiantuntijat ovat keskustelleet vaikutuksista ministeriön valmistelutyön eri vaiheissa.

 

YTV:n ja kehyskuntien lippuyhteistyösopimuksissa on kolme osapuolta. Kun runkomatka tehdään bussissa, osapuolina ovat kehyskunta, YTV ja Matkahuolto. Helsingin sopimuksessa Hyvinkään kanssa osapuolina ovat kehyskunta, HKL -liikelaitos ja Ventoniemi. Kun runkomatka tehdään junalla, osapuolina ovat YTV tai HKL -liikelaitos, kehyskunta ja VR. Alustavien näkemysten mukaan nämä sopimukset tulisi korvata kehyskunnan ja YTV:n välisillä sopimuksilla.

 

Ministeriön ja lääninhallituksen kanssa on keskusteltu siitä, että pääkaupunkisedun alueen (PKS -alueen) liityntälippuja voitaisiin myydä kehyskuntien asukkaille subventoituun hintaan nykyistä vapaammin. Jos PKS -alueen liityntälippuja voitaisiin myydä kehyskuntien asukkaille tarkistamatta bussilla tai junalla tehdyn runkomatkan voimassaoloa, lippuja voitaisiin myydä lähes kaikissa lippujen myyntipisteissä. Lippuja voitaisiin myydä samoin kuin muita PKS -kausilippuja ajalle 14 - 366 vrk, kun lippuja voidaan nykyisin useimpien lippuyhteistyösopimusten mukaan myydä vain 30 vuorokauden ajaksi (runkomatkan lipun voimassaoloajaksi). Kehyskunta korvaisi jatkossakin YTV:lle tai HKL:lle asiakashinnan ja sisäisen- tai seutuyleiskausilipun välisen hintaeron.

 

Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittava Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) on avoin myös muille kuin PKS -kunnille. Seudun joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman moni kehyskunta liittyy lähivuosina Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään ja tulee sen myötä osaksi Helsingin seutulippualuetta. Kehyskuntien lippuyhteistyösopimukset (työmatkalippujärjestelmä) on kuitenkin syytä säilyttää vaihtoehtona niille kunnille, jotka eivät halua liittyä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään, tai välivaiheena ennen liittymistä. Kehyskuntien ratkaisuihin vaikuttanee myös se, jatkuuko valtion kehyskunnille myöntämä tuki PKS -alueen liityntälippuihin vai ei.

 

YTV tekee nykyisin sopimukset YTV-alueen ulkopuolelle ulottuvan U-liikenteen kanssa YTV-alueen lippujen kelpoisuudesta. U-liikenne on luvanvaraista liikennettä, jonka toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen lääninhallitus (ESLH). Siirtymäajan liikennöintisopimukset 3.12.2009 alkaen ovat siten liikennöitsijän ja Etelä-Suomen lääninhallituksen välisiä lupakohtaisia sopimuksia. Niihin tulee hintavelvoite kaikkien niiden seutulippualueiden lippujen kelpoisuudesta, joiden kautta kyseinen liikenne kulkee.

 

Ajatuksena on, että YTV maksaisi jatkossa Etelä-Suomen lääninhallitukselle (tai suoraan liikennöitsijälle) korvauksen YTV-lippujen kelpoisuudesta U-linjalla YTV:n seutulippualueella. Asiasta tulee laatia YTV:n ja Etelä-Suomen lääninhallituksen välinen sopimus. Sopimusmallia ei vielä ole.

 

Toistaiseksi on epäselvää, sopiiko palvelusopimusasetuksen mukainen laskentamalli U-liikenteen lipputulon aleneman selvittämiseen pääkaupunkiseudun osalta. Yhtenä vaihtoehtona on keskusteltu siitä, että Etelä-Suomen lääninhallitus maksaa liikennöitsijälle palvelusopimusasetuksen mukaisen korvauksen ennakkomaksuina ja hoitaa vuoden päätyttyä tasauslaskut liikennöitsijälle. YTV maksaisi Etelä-Suomen lääninhallituksen nykyisiä U-liikennesopimuksia vastaavan korvauksen. Asia tulee selvittää jatkotarkasteluissa.

 

Pääkaupunkiseutu on viime vuosina kasvanut ja laajentunut kehyskuntien suuntaan. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittavaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) kuuluvat PKS -kuntien lisäksi Kerava ja Kirkkonummi. Uusi organisaatio on avoin myös muille Helsingin seudun kunnille. Seudun joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman moni kehyskunta liittyy lähivuosina Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään ja tulee sen myötä osaksi Helsingin seutulippualuetta.

 

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien lippuyhteistyösopimukset (työmatkalippujärjestelmä) on kuitenkin syytä säilyttää vaihtoehtona niille kehyskunnille, jotka eivät halua liittyä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään, tai välivaiheena ennen liittymistä. Helsingin kaupunki pitää hyvänä ministeriön tavoitetta saada aikaan mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen malli palvelusopimusasetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

 

Jatkotyössä tulisi selvittää ainakin seuraavia asioita:

 

-                                       Pääkaupunkiseudun (PKS) seutulippualueen ulkopuolelle ulottuvan ns. U-liikenteen sopimukset 3.12.2009 jälkeen ja ministeriön esittämän laskentamallin soveltuvuus

-                                       YTV:n sekä tarvittaessa HKL -liikelaitoksen ja lääninhallituksen (jatkossa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ELY) välinen yhteistyösopimus siirtymäajan liikennöintisopimuksiin tulevasta hintavelvoitteesta ja korvausten maksamisesta

-                                       YTV:n (jatkossa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän) ja kehyskuntien uusi lippuyhteistyösopimusmalli Pääkaupunkiseudun (PKS) seutulippualueen liityntälipuista (työmatkalippujärjestelmä) ja valtion tukipolitiikasta (runkomatka, liityntäliput).

 

HKL -liikelaitos osallistuu tarvittaessa jatkotyöhön ja sopimusmallien valmisteluun.

 

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote HKL –liikelaitok-selle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 1.4.2009

 

Liite 2

Luonnos seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksista liitteineen

 

Liite 3

Ministeriön 9.4.2009 esittelytilaisuuden aineisto

 

Ryj toteaa, että liikenne- ja viestintäministeriö pyytää (1.4.2009) lausuntoa luonnoksesta seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksista palvelusopimuksen voimaantulon jälkeen. Lausunnon määräaika on 30.4.2009.

 

./.                   Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö sekä luonnos seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksista liitteineen ovat liitteinä 1 ja 2. Ministeriön 9.4.2009 esittelytilaisuuden aineisto (Seutulippujen hallinnointi, hinnoittelu ja korvaukset 3.12.2009 jälkeen) on liitteenä 3. Muu aineisto on nähtävillä kokouksessa.

 

Ryj toteaa, että ns. palvelusopimusasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten ETY N:o 1191/69 ja ETY N:o 1107/70 kumoamisesta) tulee voimaan 3.12.2009. Samalla tulee voimaan asetusta täydentävä joukkoliikennelaki, jonka luonnoksesta Khs on 9.2.2009 antanut liikenne- ja viestintäministeriölle lausuntonsa.

 

Palvelusopimusasetusta sovelletaan yleishyödyllisiin liikennepalveluihin, kun julkisen liikenteen toimivaltaiset viranomaiset haluavat varmistaa markkinaehtoista paremmat julkisen liikenteen palvelut. Asetuksessa on määräyksiä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemisestä ja julkisista palveluista maksettavista korvauksista.

 

Joukkoliikennelain myötä toimivaltainen viranomainen tekee linjaliikenneluvista yrittäjien kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset. Seutu- ja kaupunkilippuliikenteen osalta sopimuksiin sisällytetään näitä lippuja koskeva hintavelvoite eli toimivaltainen viranomainen määrää lipun hinnan. Myös voimassa oleviin ostoliikennesopimuksiin sisällytetään hintavelvoite. Hintavelvoitteen noudattamisesta maksetaan korvaus, jota määritettäessä on noudatettava palvelusopimusasetuksen liitteen mukaisia perusteita.

 

Nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa on hahmoteltu seutulippuja ja kaupunkilippuja koskevaa yksinkertaista hallinnointi- ja korvausmallia, joka täyttää palvelusopimusasetuksen vaatimukset.

 

Ryj viittaa HKL -liikelaitoksen lausuntoon ja toteaa, että Helsingin kannalta keskeistä asioita ovat pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välinen lippuyhteistyö sekä YTV:n ja liikennöitsijöiden välinen U-liikenne.

 

HKL-liikelaitos toteaa (20.4.2009) seuraavaa:

 

Kyseessä on luonnos seutulippujen hallinnoinnista, hinnoittelusta ja korvauksesta EU:n palvelusopimusasetuksen voimaantulon jälkeen.

Malli ei koske pääkaupunkiseudun eikä muiden suurten kaupunkiseutujen seutulippuja. Muutoksilla on kuitenkin vaikutusta pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseen lippuyhteistyöhön sekä YTV:n ja liikennöitsijöiden välisiin ns. U-liikennesopimuksiin.

 

Nykytila

 

Seutu- ja kaupunkiliput suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella

 

Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella on useita seutulippualueita. Yli puolessa Suomen kunnista on käytössä seutulippu. Kunnat ovat alentaneet asukkaidensa seutulippujen hintaa tekemällä ns. seutu- ja kaupunkilippusopimuksia liikennöitsijöiden kanssa. Sopimuksissa on sovittu lippujen hinnoittelusta ja hinnan alentamisesta maksettavista korvauksista liikennöitsijöille sekä lipputulojen selvittäjälle. Linjaliikenneluvissa ja ostoliikennesopimuksissa ei ole sovittu lippujen hinnoista.

 

Valtio on myöntänyt lääninhallitusten kautta harkinnanvaraista tukea lippujen hinnanalennuksiin. Tuki on ollut enintään 48 % alennuksesta. Edellytyksenä on, että kunnan tuki on vähintään sama kuin valtion.

 

Valtionavustuksen kohteet on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenteen valtionavustuksista (1153/2008). Harkinnanvaraista valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin lipputyyppeihin:

 

1                          Seutulippu: Seutulipun kelpoisuusalue muodostuu ao. keskuskaupungista ja sitä ympäröivästä työssäkäyntialueesta. Lippu on yleensä Matkahuollon kortille ladattu henkilökohtainen 30 päivän kausilippu, jota myydään subventoituun hintaan ao. alueen kuntien asukkaille. (Ministeriön luonnoksessa on käsitelty ensisijaisesti seutulippuja).

2                          Kaupunkilippu: Lipun kelpoisuusalue on kaupunki tai taajama. Lippu on yleensä Matkahuollon kortille ladattu henkilökohtainen 30 päivän kausilippu tai 44 matkan sarjalippu, jota myydään subventoituun hintaan kunnan asukkaille tai tietylle asiakasryhmälle. (Ministeriö arvioi, että mallia voidaan käyttää soveltuvin osin myös kaupunkilippuihin. Toimivaltainen viranomainen on silloin kaupunki/seutu).

3                          Työmatkalippu: Henkilökohtainen subventoitu kausi- tai arvolippu, joka kelpaa kahdella matkalla työpäivää kohden asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.

 

Kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun lippuyhteistyö

 

Työmatkalippujärjestelmä on suunniteltu pääkaupunkiseudulle suuntautuvien työmatkojen tukemiseen. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1997 alkaen. Kehyskunta - pääkaupunkiseutu - välin bussiliikenteen runkomatkan lipun hintaa on alennettu kunnan ja valtion tuella. Vastaavan junamatkan hintaa ei ole tuettu. Runkomatkan bussi- tai junalippuun on mahdollisuus ostaa liityntälippu lähtökunnassa, määränpäässä tai molemmissa.

 

YTV:llä on sopimukset lippuyhteistyöstä 15 ja Helsingillä 4 kehyskunnan kanssa. Näiden kuntien ja pääkaupunkiseudun väliseen runkomatkaan liittyen voi ostaa Espoon, Helsingin tai Vantaan sisäisen tai YTV-alueen seutulipun samaan hintaan kuin pääkaupunkiseudun kuntien asukkaat. Helsingin omien sopimusten osalta voi ostaa Helsingin si­säisen lipun samaan hintaan kuin helsinkiläiset. Kehyskunta korvaa YTV:lle tai HKL:lle lipun asia­kashinnan ja omakustannushinnan välisen eron. Omakustannushintana käytetään aikuisten yleiskausilipun hintaa.

 

Kehyskuntien lippuyhteistyösopimuksia on kahta tyyppiä sen mukaan, tehdäänkö runkomatka bussilla vai junalla. Bussiliikenteen runkomatkalle asiakkaalla on Matkahuollon matkakortti ja liityntälippu ladataan PKS:n matkakortille. Junaliikenteen runkomatkan lippu on VR:n paperinen matkalippu, johon liityntäoikeus tulostetaan. Kehyskunta voi saada liityntälippujen hinnanalennukseen valtion tukea enintään 48 %.

 

U-liikennesopimukset

 

YTV:llä on U-liikennesopimuksia yhteensä 10 liikennöitsijän kanssa. U-liikenne täydentää seudun kilpailutettua ostoliikennettä. U-liikenne on PKS-alueen ulkopuolelle ulottuvaa bussiliikennettä, jossa kelpaavat PKS-alueen matkakortille ladatut kausi- ja arvoliput (kertaliput vain erikseen sovituissa poikkeustapauksissa). YTV maksaa liikennöitsijälle aiheutuvasta lipputulomenetyksestä korvausta, joka perustuu PKS-lipuilla tehtyihin nousuihin. Nousut rekisteröidään matkakorttijärjestelmään.   

 

Joukkoliikennelakiluonnos ja palvelusopimusasetus (PSA)

 

EU:n palvelusopimusasetus astuu voimaan jäsenvaltioissa 3.12.2009. Sitä täydentävät kansalliset lait. Suomessa luonnos uudesta joukkoliikennelais­ta on ollut lausunnoilla.

 

Uusi joukkoliikennelaki astuu myös voimaan 3.12.2009. Sen myötä toimivaltainen viranomainen tekee nykyisistä linjaliikenneluvista yrittäjien kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset. Seutu- ja kaupunkilippujen säilyttämiseksi em. sopimuksissa tulee sopia lippuja koskevasta hintavelvoitteesta. Toimivaltainen viranomainen määrää näiden lippujen hinnan ja maksaa liikennöitsijälle korvausta lipun hinnan alentamisesta. Liikennöinnistä ei makseta erillistä rahallista korvausta, koska liikennöitsijä saa korvauksena oikeuden liikennöidä linjaliikenneluvan luonteisella yksinoikeudella.

 

Lääninhallituksen ja kuntien ostamassa liikenteessä hintavelvoite tulee sisällyttää ostoliikennesopimuksiin, jotta seutu- ja kaupunkiliput voidaan säilyttää myös tässä liikenteessä.

 

Hintavelvoitteen noudattamisesta maksetaan liikennöitsijöille korvaus, jonka periaatteista määrätään PSA:n liitteessä.  Velvoitteen noudattamisesta ei saa maksaa liiallisia korvauksia (ylikompensaatiota), koska sopimuksiin sisällytettävää hintavelvoitetta ei kilpailuteta.

 

Seutulippujen hallinnointi, hinnoittelu ja korvaukset 3.12.2009 jälkeen

 

Tavoitteena on säilyttää nykyiset seutu- ja kaupunkiliput. PSA:n tavoitteet täyttävästä hallinnointi- ja korvausmallista pyritään rakentamaan mahdollisimman yksinkertainen. Lähtökohtana on, että valtio ja kunta rahoittavat edelleen lippujen hinnan alentamista. Kunnat määrittävät seutulipun asiakashinnan ja mahdollisen vyöhykejaon.

 

Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella toimivaltaisia viranomaisia tulevat olemaan aluehallintoviranomaiset. Lääninhallitukset (1.1.2010 alkaen ELY:t) tulevat tekemään liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, joihin sisällytetään seutulippujen hintavelvoite (sopimusliite hinnoittelusta, korvauksista ja raportoinnista). Vastuu liikennöitsijälle maksettavasta korvauksesta siirtyy lääninhallituksille, kun siitä nykyisin vastaavat kunnat.

 

Kuntien osallistuminen lippujen hinnanalennusten rahoittamiseen on tarkoitus turvata lääninhallituksen ja kuntien välisellä yhteistyösopimuksella. Sopimuksessa sovitaan seutulipun hinnoittelusta sekä rahoitusosuuksista hintavelvoitteen korvaamiseksi:

 

-                                       Jos lipun hinnanalennus on enintään 50 %, valtio ja kunta korvaavat kumpikin 50 % alennuksesta liikennöitsijälle (50/50/50-sääntö). Jos alennus on yli 50 %, kunta korvaa yli menevän osan.

-                                       Lupaviranomaiskaupunkien omat liput kelpaavat seutuliikenteessä ja seutuliput kaupunkiliikenteessä. Lupaviranomaiskaupunki maksaa hintavelvoitteen mukaisen korvauksen seutuliikenteen liikennöitsijälle siitä, että kaupunkiliput kelpaavat sen busseissa ao. kaupungin alueella. Vastaavasti lääninhallitus ja kunnat maksavat kaupunkiliikenteen liikennöitsijälle korvauksen seutulipulla kaupunkiliikenteessä tehdyistä matkoista. 

-                                       Lääninhallituksen toimivalta-alueella olevissa kunnissa, joissa on kaupunkimaista paikallisliikennettä, noudatetaan seutulippusopimuksen periaatteita.

-                                       Selvittäjän toiminta: seutulipulla kaupunkiliikenteessä tehdyt matkat voidaan korvata vain, jos selvittäjä saa liikennöitsijältä tiedot seutulipulla tehtyjen matkojen määrästä ja pituudesta. Selvittäjä laatii raportit ja laskut eri osapuolille. 

 

Liikennöitsijät ja selvittäjä laativat keskenään selvittäjäsopimuksen, jossa sovitaan selvittäjän tehtävistä ja palkkiosta.

 

Ministeriön valmistelussa keskeisenä jatkotoimenpiteenä on lääninhallituksen ja kunnan välisen yhteistyösopimuksen sekä siirtymäajan liikennöintisopimuksen ja ostoliikennesopimuksen seutu- ja kaupunkilippuja koskevien liitemallien valmistelu. 

 

Hintavelvoitteen mukaista tilannetta verrataan tilanteeseen, jossa velvoitetta ei ole. Vertailutilanteen lähtökohtana luonnoksessa on, että

 

-                                       Asiakashinta on markkinahinta. Laskentamallissa markkinahintana käytetään valtakunnallisen 44 matkan sarjakortin hintaa matkaa kohden. Hinta lasketaan keskipituuden mukaiselle matkalle ja ker­rotaan matkojen määrällä. Hintaa tarkistetaan vuosittain linja-auto­liikenteen kokonaisindeksin perusteella.

-                                       Matkustuskysyntä on pienempi kuin hintavelvoitteen mukaisessa tilanteessa. Kysyntä lasketaan käyttämällä hintajoustoa -0,3 eli jos lipun hinta nousee 10 %, matkustaminen vähenee 3 %.

-                                       Liikennöitsijän kustannukset ovat samat kuin hintavelvoitteen mu­kaisessa tilanteessa.

 

Korvausperusteena on hintavelvoitteen aiheuttama tulon alenema. Sen laskemiseksi tarvitaan samat tiedot, jotka selvittäjä kerää nykyisinkin: myytyjen lippujen määrä, asiakastulot (myydyt liput * kunnan määrittelemä asiakashinta), matkojen määrä ja pituus. Liikennöitsijän ei tarvitse pitää erillistä kirjanpitoa hintavelvoitteen mukaisesta liikenteestä. 

 

Liikennöitsijälle korvattava lipputulon alenema lasketaan seuraavasti: las­kennallisista tuloista (markkinahinnan mukainen kysyntä * markkinahinta) vähennetään todelliset tulot (myytyjen lippujen määrä * kunnan määrittelemä asiakashinta).

 

Liikennöitsijälle maksettava korvaus määritellään edellisen vuoden toteumatietojen perusteella. Vuoden päätyttyä tehdään tasauslaskelma toteutuman perusteella.

 

Jos liikennöitsijä katsoo, että hintavelvoite aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, hänen tulee pitää erillistä sopimuskohtaista kirjanpitoa. Liikennöintisopimuksessa yksilöidään kustannukset ja sovitaan niitä koskevat korvausperiaatteet.

 

Selvittäjä tekee lääninhallitukselle ja kunnille laskut, jotka maksetaan suoraan liikennöitsijöille.

 

Ministeriön malliluonnoksen vaikutuksia on arvioitu vuoden 2008 tietojen perusteella. Kunnat ja valtio maksoivat liikennöitsijöille seutulippukorvauksia yhteensä 13,9 milj. euroa. Mallin mukainen korvaus olisi ollut 23 % alempi eli 10,8 milj. euroa.

 

Sopimukset kehyskuntien lippuyhteistyöstä ja U-liikenteestä 3.12.2009 jälkeen

 

Ministeriön malliluonnos ei koske pääkaupunkiseudun eikä muiden suurten kaupunkiseutujen seutulippuja. PSA:n voimaantulolla on kuitenkin vaikutusta pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseen lippuyhteistyöhön sekä YTV:n ja liikennöitsijöiden välisiin ns. U-liikennesopimuksiin. Ministeriön, Etelä-Suomen lääninhallituksen ja YTV:n asiantuntijat ovat keskustelleet vaikutuksista ministeriön valmistelutyön eri vaiheissa.  

 

YTV:n ja kehyskuntien lippuyhteistyösopimuksissa on kolme osapuolta. Kun runkomatka tehdään bussissa, osapuolina ovat kehyskunta, YTV ja Matkahuolto. Helsingin hyvinkään kanssa tehdyssä spoimuksessa kehyskunta HKL-liikelaitos ja Ventoniemi. Kun runkomatka tehdään junalla, osapuolina ovat YTV tai HKL-liikelaitos, kehyskunta ja VR. Alustavien näkemysten mukaan nämä sopimukset tulisi korvata kehyskunnan ja YTV:n välisillä sopimuksilla.

 

Ministeriön ja lääninhallituksen kanssa on keskusteltu siitä, että PKS-alueen liityntälippuja voitaisiin myydä kehyskuntien asukkaille subventoituun hintaan nykyistä vapaammin. Jos PKS-alueen liityntälippuja voitaisiin myydä kehyskuntien asukkaille tarkistamatta bussilla tai junalla tehdyn runkomatkan voimassaoloa, lippuja voitaisiin myydä lähes kaikissa lippujen myyntipisteissä. Lippuja voitaisiin myydä samoin kuin muita PKS-kausilippuja ajalle 14-366 vrk, kun lippuja voidaan nykyisin useimpien lippuyhteistyösopimusten mukaan myydä vain 30 vuorokauden ajaksi (runkomatkan lipun voimassaoloajaksi). Kehyskunta korvaisi jatkossakin YTV:lle tai HKL:lle asiakashinnan ja sisäisen- tai seutuyleiskausilipun välisen hintaeron.

 

Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittava Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä on avoin myös muille kuin PKS-kunnille. Seudun joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman moni kehyskunta liittyy lähivuosina HSL:ään ja tulee sen myötä osaksi Helsingin seutulippualuetta. Kehyskuntien lippuyhteistyösopimukset (työmatkalippujärjestelmä) on kuitenkin syytä säilyttää vaihtoehtona niille kunnille, jotka eivät halua liittyä HSL:ään, tai välivaiheena ennen liittymistä.  Kehyskuntien ratkaisuihin vaikuttanee myös se, jatkuuko valtion kehyskunnille myöntämä tuki PKS-alueen liityntälippuihin vai ei.

 

U-liikennesopimukset

 

YTV tekee nykyisin sopimukset YTV-alueen ulkopuolelle ulottuvan U-liikenteen kanssa YTV-alueen lippujen kelpoisuudesta. U-liikenne on luvanvaraista liikennettä, jonka toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen lääninhallitus (ESLH). Siirtymäajan liikennöintisopimukset 3.12.2009 alkaen ovat siten liikennöitsijän ja ESHL:n välisiä lupakohtaisia sopimuksia. Niihin tulee hintavelvoite kaikkien niiden seutulippualueiden lippujen kelpoisuudesta, joiden kautta kyseinen liikenne kulkee.

 

Ajatuksena on, että YTV maksaisi jatkossa ESHL:lle (tai suoraan liikennöitsijälle) korvauksen YTV-lippujen kelpoisuudesta U-linjalla YTV:n seutulippualueella. Asiasta tulee laatia YTV:n ja ESHL:n välinen sopimus. Sopi­musmallia ei vielä ole.

 

Toistaiseksi on epäselvää, sopiiko PSA:n mukainen laskentamalli U-liikenteen lipputulon aleneman selvittämiseen pääkaupunkiseudun osalta. Yhtenä vaihtoehtona on keskusteltu siitä, että ESHL maksaa liikennöitsijälle PSA:n mukaisen korvauksen ennakkomaksuina ja hoitaa vuoden päätyttyä tasauslaskut liikennöitsijälle. YTV maksaisi ESHL:lle nykyisiä U-liikennesopimuksia vastaavan korvauksen. Asia tulee selvittää jatkotarkasteluissa. 

 

Pääkaupunkiseutu on viime vuosina kasvanut ja laajentunut kehyskuntien suuntaan.  Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittavaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) kuuluvat PKS-kuntien lisäksi Kerava ja Kirkkonummi. Uusi organisaatio on avoin myös muille Helsingin seudun kunnille. Seudun joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman moni kehyskunta liittyy lähivuosina HSL:ään ja tulee sen myötä osaksi Helsingin seutulippualuetta.

 

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien lippuyhteistyösopimukset (työmatkalippujärjestelmä) on kuitenkin syytä säilyttää vaihtoehtona niille kehyskunnille, jotka eivät halua liittyä HSL:ään, tai välivaiheena ennen liittymistä. HKL-liikelaitos pitää hyvänä ministeriön tavoitetta saada aikaan mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen malli PSA:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

 

Jatkotyössä tulisi selvittää ainakin seuraavia asioita:

 

-                                       PKS:n seutulippualueen ulkopuolelle ulottuvan ns. U-liikenteen so­pimukset 3.12.2009 jälkeen ja ministeriön esittämän laskentamal­lin soveltuvuus

-                                       YTV:n sekä tarvittaessa HKL-liikelaitoksen ja lääninhallituksen (jatkossa HSL:n ja ELY:n) välinen yh­teistyösopimus siirtymäajan liikennöintisopimuksiin tulevasta hinta­velvoitteesta ja korvausten maksamisesta

-                                       YTV:n (jatkossa HSL:n) ja kehyskuntien uusi lippuyhteistyösopi­musmalli PKS:n seutulippualueen liityntälipuista (työmatkalippujär­jestelmä) ja valtion tukipolitiikka (runkomatka, liityntäliput).

 

HKL-liikelaitos osallistuu tarvittaessa jatkotyöhön ja sopimusmallien valmisteluun.  

 

 

 

 

2

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: TILAAJAVASTUUN TOTEUTTAMINEN

 

Khs 2008-2408

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

Ryj toteaa, että hankintasäännön tarkistamisen yhteydessä 12.11.2008 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

4                          ”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen ryhtyvän toimiin, joilla varmistetaan riittävä valvonta tilaajavastuun toteuttamiseen niin, että hankintojen hinta ei perustu esimerkiksi alihankintaketjun kautta tapahtuvaan työehtojen, verojen, työsuojelu- tai ympäristönormien kiertämiseen.” (Yrjö Hakanen, äänin 45-2)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupungilla on riittävä ohjeistus harmaiden markkinoiden torjumiseksi. Valvonta tapahtuu käytännön työprosessin yhteydessä mm. työmaakokouksissa.

 

Lisäksi Ryj toteaa, että kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä noudatetaan samoja harmaan talouden torjuntaan liittyviä periaatteita ja käytänteitä kuin virastoissa ja liikelaitoksissakin. Tytäryhteisöjen johdolle ja hankinnoista vastaaville on järjestetty ja tullaan jatkossakin järjestämään tilaajavastuu- ja hankintalainsäädäntöön liittyvää koulutusta.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (17.2.2009) seuraavaa:

 

Perustelu    Kiinteistöviraston Tilakeskus on ottanut huomioon tilaajavastuulain edellyttämät valvontatoimet toimiessaan rakennuttamis-, rakennussuunnittelu- ja urakkapalveluita hankkivana tilaajana.

 

Tilakeskuksessa on tilaajavastuulain edellyttämät toimet kirjattu noudatettaviin malliasiakirjoihin. HKR-Rakennuttajan, joka rakennuttaa suurimman osan tilakeskuksen tilaamista hankkeista, asiakirjat ovat saman sisältöiset kuin Tilakeskuksen asiakirjat.

 

Suunnitteluvaiheessa konsulttien hankinta kilpailutetaan hankkeittain tai palvelu kilpailutetaan puitesopimuksena. Hankintakilpailutuksessa konsulttien tulee toimittaa tarjouksen yhteydessä todistus verojen maksamisesta, todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Näillä asiakirjoilla suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että verot on maksettu, työehtosopimukset on tarkistettu sekä, että työsuojelunäkökohdat ja kestävät ympäristönormit on otettu huomioon.

 

Toteutusvaiheessa tilakeskuksen malliasiakirjoissa huomioidaan tilaajavastuulain velvoitteet seuraavasti:

 

14.1              Työnantajavelvoitteet ja rekisteri-ilmoitukset

 

Urakoitsijan on toimitettava tilaajavastuulain mukaisesti seuraavat selvitykset rakennuttajalle:

 

1

-                                       todistus ajantasatiedoin Rakentamisen Laatu RALA ry:n jäsenyydestä ja kaupparekisteriote

 

tai sille vaihtoehtoisesti

 

-                                       selvitys, siitä että yritys on merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin (www.ytj.fi).

 

-                                       kaupparekisteriote, josta selviää yrityksen rekisteriin merkitsemisaika, toimiala, hallitus, muu johto, nimenkirjoittajat, tilintarkastajat, vastuuhenkilöiden henkilötiedot sekä onko viimeisimmät tilinpäätösasiakirjat toimitettu lainmukaisesti rekisteriviranomaisille sekä merkintä tai selvitys ettei yritystä tai sen toimihenkilöitä ole määrätty liiketoimintakieltoon.

 

-                                       todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.

 

-                                       todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty.

 

-                                       tilinpäätöstiedot kolmelta viimeiseltä tilikaudelta.

 

2

-                                       kirjallinen selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvityksen antaa ainoastaan valituksi tullut urakoitsija eikä sitä anneta urakkatarjouksen yhteydessä. Soveltuva työehtosopimus voi olla joko työnantajaa sitova työehtosopimus tai yleissitova työehtosopimus tai sellainen muu työehtosopimus, jota työnantaja käytännössä soveltaa. Selvitys keskeisistä työehdoista kattaa tiedot työntekijöiden pääasiallisista työtehtävistä, palkanmaksukausista, säännöllisestä työajasta, vuosiloman määräytymisestä, irtisanomisajasta ja selvityksen miten palkka ja sen osat määräytyvät - ei henkilökohtaisia palkkatietoja.

 

-                                       Ulkomaisen sopimuspuolen on annettava tilaajalle edellä tarkoitettuja selvityksiä ja todistuksia vastaavat tiedot sijoittumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Selvitykset tulee olla käännetty suomeksi.

 

-                                       Jos sijoittautumisvaltiossa ei anneta edellä mainittuja asiakirjoja, tulee tarjoajan toimittaa edustajansa sijoittautumisvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

 

-                                       Edellä mainitut selvitykset saavat olla enintään kahden kuukauden vanhoja tarjouksentekohetkellä.

 

Urakoitsijan tulee sisällyttää aliurakoitsijoita tai hankintoja koskeviin tarjouspyyntöihin tilaajavastuulain edellytykset. Urakoitsijan tulee lisäksi esittää selvitykset vaadittaessa myös rakennuttajalle.

 

Pääurakoitsijan tulee varmistautua ja varmistaa, että jokaisella työmaalla toimivalla työlupavelvollisella työntekijällä on voimassa oleva työn mukainen työntekijän oleskelulupa. Varmistuksestaan urakoitsija antaa erillisen ilmoituksen jokaisessa työmaakokouksessa. Urakoitsijan varmistusvelvollisuus kattaa kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden, alihankkijoiden ja työvoimaa vuokraavien yritysten työntekijät.

 

Rakennuttajalla ja urakan tilaajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaista urakoitsijaa tai aliurakoitsijaa, joka ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä.

 

Kaupungilla on oikeus purkaa sopimus verojen ja sosiaalimaksujen maksamisen laiminlyönnin johdosta, ellei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä tai ellei kaupungille toimiteta viranomaisen hyväksymää maksu suunnitelmaa.

 

Tilaaja ilmoittaa veroviranomaisille neljännesvuosittain tiedot sovituista urakoista.

 

Mikäli tilaajan ja sopimuspuolen välillä tehdään yli 12 kuukautta voimassa oleva sopimus, on sopijapuolen annettava tilaajalle myös sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein todistukset veroista ja eläkevakuutuksista.

 

14.2              Työvoiman kirjaus ja kulkulupa

 

Pääurakoitsija kokoaa kaikkien urakoitsijoiden jokaisesta (myös ketjutetuista) työmaalla toimivasta aliurakoitsijasta, -hankkijasta ja työvoimaa vuokraavasta yrityksestä rakennuttajan laatimalle kaavakkeelle luettelon, vahvistaa sen allekirjoituksellaan sekä liittää ilmoituksen aina jokaiseen työmaakokouspöytäkirjaan pääurakoitsijan liitteeksi. Ilmoitusjakson pituus on kahden työmaakokouksen välinen ajanjakso.

 

Urakoitsija on velvollinen pitämään ajantasaluetteloa kaikista niistä henkilöistä, joilla on voimassa oleva kulkulupa työmaalla.

 

Urakoitsijan pitämään kulkuluparekisteriin tulee kirjata henkilötietolain 523/99 § 10:n mukaan:

 

-                                       Kulkuluparekisterin käyttötarkoitus:

"Urakoitsija pitää yllä luetteloa työmaalla kulkuun oikeutetuista henkilöistä. Luettelon avulla pyritään estämään asiattomien henkilöiden pääsy työmaalle. Luettelo toimii työntekijöiden mukanaan pitämien tunnisteiden kanssa,"

 

-                                       Rekisterinpitäjä:

(mikäli rekisterinpitäjällä ei ole toimipaikkaa EU:n alueella lisätään myös edustaja)

-       nimi

-       postiosoite

-       postinumero

-       puhelin

-       käyntiosoite

 

-                                       Rekisteriasioita hoitava henkilö tai yhdyshenkilö:

-       nimi

-       puhelin

 

-                                       Rekisterin tietosisältö:

-                                       Työmaalla työskentelevien henkilöiden

-       nimet

-       syntymäajat

-       kotipaikat

-       työnantajien ly-tunnukset

-       työnantajien nimet

 

Kulkuluparekisteriin kirjattavat tiedot tulee urakoitsijan saada työntekijän hallussaan pitämästä kulkulupakortista ja/tai työntekijän työnantajalta.

 

Rekisterinpitäjä ei saa luovuttaa hallussaan olevia tietoja säännönmukaisesti minnekään oman yhteisönsä (EU ja ETA) ulkopuolelle. Veroviranomaisella tulee olla vero- tai vertailutietotarkastuksen yhteydessä mahdollisuus saada tietoja rekisteristä. 

 

Manuaaliset luettelot tulee säilyttää suojatussa paikassa ulkopuolisten ulottumattomissa.

 

Atk:lle tallennettujen tiedostojen käyttäjäjoukko tulee olla rajoitettu. Käyttöoikeus ja tulostus ovat mahdolliset vain salasanalla. Ohjelman tulee lukkiutua automaattisesti tietyn ajan kuluttua, ellei sitä käytetä.

 

14.3              Henkilötunnisteet

 

Pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Työntekijän tunnisteessa tulee olla työnantajan nimi.

 

Jokaisen urakoitsijan on ilmoitettava ennen työvaiheen aloittamista omien ja alihankkijoidensa työmaalla työskentelevien työntekijöiden nimet ja syntymäajat pääurakoitsijalle työmaalle tarvittavien kulkulupien myöntämiseksi. Kulkulupa kiinnitetään työvaatetukseen siten, että se voidaan helposti nähdä. Näin voidaan seurata, että työmaalla on vain henkilöitä, joilla on siihen oikeus. Kulkuluvan luovutuksen yhteydessä kunkin urakoitsijan työnjohtajan on perehdytettävä työntekijä työmaan turvallisuuteen.

 

14.4                   Alihankinnan ketjuttamisen rajoittaminen

 

Rakennuttajaan (alueurakassa kaupunkiin) sopimussuhteessa olevan urakoitsijan aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Urakan ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole mahdollista ilman erityisen perusteltua syytä ja siihen on saatava rakennuttajan (kaupungin) kirjallinen suostumus. Kaikki hankkeessa käytettävät aliurakoitsijat tulee hyväksyttää rakennuttajalla (kaupungilla) yleisten sopimusehtojen YSE 1998 7 §:n / Alueurakan yleisten sopimusehtojen AYSE 2003 5 §:n mukaisesti.

 

Ennen sopimuksen tekemistä aliurakan tilaajan on vaadittava ja aliurakoitsijalta on saatava tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä koskevan lain (Tilaajavastuulaki 1233 /2006) mukaiset selvitykset ellei selvitysten pyytämättä jättämiselle ole tilaajavastuulain 5 § 4 momentin mukaista perusteltua syytä. Selvityksenä hyväksytään Rakentamisen Laatu RALA ry:n antama selvitys. Selvitykset on vaadittaessa esitettävä rakennuttajalle (kaupungille) aliurakoitsijan hyväksyttämisen yhteydessä.

 

Rakennuttaja (kaupunki) ei hyväksy aliurakoitsijaa (YSE 7 §:n 3 momentin ja AYSE 5 §:n mukaisten pätevien syiden lisäksi), jos

 

-                                       tämä on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisen. Rakennuttaja voi hyväksyä aliurakoitsijan, jos maksujen laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä tai jos aliurakoitsija on toimittanut maksunsaajan hyväksymän maksusuunnitelman,

-                                       tämä ei ole rekisteröitynyt kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos laki tällaista merkitsemistä edellyttää,

-                                       tämä ei ole toimittanut selvitystä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista tai

-                                       tämä on elinkeinonharjoittaja, joka on määrätty liiketoimintakieltoon tai yritys, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.4.2009), että Khs hyväksyi jo 28.10.2002 toimintaohjeen harmaiden markkinoiden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 23.5.2005 kehottaa hallintokuntia edellyttämään henkilötunnisteen käyttöä kaikissa työmaakohteissa sekä siivous-, kiinteistönhoito- ja muissa ostopalvelukohteissa, joissa käytetään ulkopuolista työvoimaa.

 

Tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007. Tilaajavastuulain ja hankintalainsäädännön velvoitteiden yhteensovittamisen vuoksi laadittiin aiempaa laajempi ohje harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi sen 17.11.2008.

 

Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osalta hankintayksikkö selvittää tarjoajan rekisteröitymisen, verojen ja lakisääteisten maksujen maksamisen sekä hankinnan yhteydessä ja sopimussuhteen aikana, työhön sovellettavan työehtosopimuksen tai keskeiset työehdot ja henkilötunnisteiden käytön.

 

Ohjeessa on oma lukunsa alihankinnan ketjuttamisen rajoittamisesta. Tämän rajoituksen toteuttamiseksi rakennusurakoissa sekä katujen ja muden yleisten alueiden ylläpitourakoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen tulee ottaa ehto, että rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan urakoitsijan aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Pidemmälle menevä ketjuttaminen ei ole sallittua ilman erityisen perusteltua syytä ja siihen on saatava kaupungin kirjallinen suostumus.

 

Kaupungin virastot ilmoittavat lisäksi rakennusurakkansa ja palvelujen ostonsa verohallinnolle kaupunginjohtajan tekemän kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti.

 

Työsuojelupiiri on tarkastanut HKR-Rakennuttajan tilaajavastuulain valvontamenettelyt jo vuonna 2007 ja todennut ne täysin lain mukaisiksi.

 

 

 

 

3

VALTUUTETTU SOLE MOLANDERIN TOIVOMUSPONSI: KILPAILUTTAMISEN OSAAMISEN SEURANTA

 

Khs 2008-2405

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sole Molander) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sole Molanderille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

Ryj toteaa, että hankintasäännön tarkistamisen yhteydessä 12.11.2008 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

3     ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seurataan kaupungin kilpailuttamisen osaamista ja siinä esiintyviä ongelmia.” (Sole Molander, äänin 64-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kilpailuttamisen osaamista vahvistavaa koulutusta annetaan hallintokunnille jatkuvasti eri tavoin. Asiantuntijayksiköiden, kuten hankintakeskuksen, rakennusviraston ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen apu on hallintokuntien käytettävissä.

 

Helsingin Energian johtokunta toteaa (24.2.2009) seuraavaa:

 

Helsingin Vedelle kaupungin hankintasäännön tarkistaminen marraskuussa 2008 ja hankintalainsäädännön uusiutuminen jo 1½ vuotta aiemmin eivät tuoneet merkittäviä muutoksia. Helsingin Energia kuuluu erityisalojen hankintalain (349/2007) piiriin ja tällä sektorilla säännösmuutokset olivat varsin pienet. Myös ns. tilaajavastuulaista (1233/2006) aiheutuneet tarkennukset harmaan talouden torjuntaohjeisiin ovat Helsingin Energian jo käyttämien toimintatapojen kanssa hyvin samansuuntaisia. Helsingin Energia on kuitenkin järjestänyt omalle henkilöstölleen (m. Helen Sähköverkko Oy ja Mitox Oy) koulutustilaisuudet erityisalojen hankintalain soveltamisesta.

 

Sen sijaan viranomaissektoria koskeva hankintalaki (348/2007) muuttui varsin perusteellisesti, mikä aiheuttaa merkittävän kouluttamistarpeen ja toimintatapojen muutoksen. Erityisen haastavaa on kaupunkilaisille tarkoitettujen palveluiden kilpailuttaminen (esim. sosiaali- ja terveyssektorilla). Koulutustarve on suurin niissä hallintokunnissa, joissa ei ole keskitettyä omaa hankintatointa. Kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut (Oiva Akatemia) onkin yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa järjestänyt aiheesta useita koulutustilaisuuksia. Hankintakeskus on myös julkaissut kaupungin intranetissa hankintakäsikirjan, johon on koottu tärkeimmät tavara- ja palveluhankintojen menettelyohjeet sekä malliasiakirjoja. Hankintakeskus tarjoaa myös kilpailuttamispalvelua muille virastoille. Juridista apua on saatavissa oikeuspalveluista. Mainitut tahot seurannevat myös kaupungin kilpailuttamisen osaamista ja siinä esiintyviä ongelmia, kuten toivomusponnessa on esitetty.

 

Helsingin Vesi toteaa (19.2.2009) seuraavaa:

 

Helsingin Vedelle kaupungin hankintasäännön tarkistaminen marraskuussa 2008 ja hankintalainsäädännön uusiutuminen jo 1½ vuotta aiemmin eivät tuoneet merkittäviä muutoksia. Helsingin Vesi kuuluu erityisalojen hankintalain (349/2007) piiriin ja tällä sektorilla säännösmuutokset olivat varsin pienet. Myös ns. tilaajavastuulaista (1233/2006) aiheutuneet tarkennukset harmaan talouden torjuntaohjeisiin ovat Helsingin Veden jo käyttämien toimintatapojen kanssa hyvin samansuuntaisia. Helsingin Vesi on järjestänyt omalle hankintoja hoitavalle henkilöstölleen koulutusta erityisalojen hankintalain soveltamisesta sekä tiedotustilaisuuden kaikille esimiehille Helsingin kaupungin hankintasäännöstä.

 

Sen sijaan viranomaissektoria koskeva hankintalaki (348/2007) muuttui varsin perusteellisesti, mikä aiheuttaa merkittävän kouluttamistarpeen ja toimintatapojen muutoksen. Erityisen haastavaa on kaupunkilaisille tarkoitettujen palveluiden kilpailuttaminen (esim. sosiaali- ja terveyssektorilla). Koulutustarve on suurin niissä hallintokunnissa, joissa ei ole keskitettyä omaa hankintatointa. Kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut (Oiva Akatemia) onkin yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa järjestänyt aiheesta useita koulutustilaisuuksia. Hankintakeskus on myös julkaissut kaupungin intranetissa hankintakäsikirjan, johon on koottu tärkeimmät tavara- ja palveluhankintojen menettelyohjeet sekä malliasiakirjoja. Hankintakeskus tarjoaa myös kilpailuttamispalvelua muille virastoille. Juridista apua on saatavissa oikeuspalveluista. Mainitut tahot seurannevat myös kaupungin kilpailuttamisen osaamista ja siinä esiintyviä ongelmia, kuten toivomusponnessa on esitetty.

 

Opetuslautakunta toteaa (24.2.2009), että hankintaprosessi opetustoimessa on kuvattu vaiheittain. Kuvauksesta ilmenevät prosessin eri vaiheet yksityiskohtaisesti, kunkin vaiheen valmistelu/päätösvastuu, ao. kohtaan sovellettavat säännökset, määräykset, ohjeet ja mahdollisesti käytettävissä olevat asiakirjamallit sekä kustakin prosessin vaiheesta syntyvät asiakirjat. Kilpailuttaminen eri vaiheineen on kuvattu osana tätä hankintaprosessia.

 

Opetusvirastossa on laadittu vuonna 2008 hankinnan linjauksiksi nimetty hankintastrategia, jossa hankintojen nykytila on kuvattu ja joka sisältää hankintatoimen tavoitetilan ja aikataulutetun toimenpideohjelman. Tällä toimenpideohjelmalla pyritään entisestään kehittämään hankintatoimintaa ja hankintojen laatua.

 

Opetustoimessa hankintoja koskeva ohjaus-, neuvonta-, ohjeistus-, koordinointi- ja valvontavastuu on keskitetty hankintapalvelut-ryhmään. Hankintapalveluissa tarkastetaan hankintastrategian mukaisesti esimerkiksi kaikki arvoltaan yli 80 000 euron (sis. alv.) tarjouspyynnöt. Hankintapalvelut huolehtii myös opetustoimen keskitetyistä tavara- ja palveluhankinnoista. Ryhmässä on ao. alueiden asiantuntijat sekä hankintajuridista osaamista.

 

Hankintaosaamisen tason seuraamista varten on asetettu mittareita, joilla seurataan esimerkiksi toimenpiteisiin johtaneiden oikaisuvaatimusten ja markkinaoikeuteen tehtyjen hakemusten määrää. Oikaisuvaatimuksia ja hakemuksia on ollut vain joitakin yksittäisiä tapauksia. Myös tarjouspyyntöjen, laskujen ja toimittajien määrän kehitystä sekä hankintakoulutuksiin osallistuneiden määriä seurataan.

 

Hankintojen laillisuutta valvovat lisäksi kaupungin sisäiset sekä ulkoiset tilintarkastajat. Tilintarkastajien antamissa raporteissa mahdollisesti esille tulleet puutteet huomioidaan toiminnassa.

 

Hankintayksikköihin kohdistuvat haasteet ovat lisääntyneet lainsäädännön ja hankintojen monimutkaistuessa. Riittävien resurssien ja koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää hankintojen laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa.

 

Hankinnoissa otetaan huomioon myös niiden mahdolliset terveysvaikutukset.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (12.3.2009), että sosiaalivirastossa kilpailutuksia valmistelevat hankittavan palvelun asiantuntijat yhteistyössä hankintayksikön kanssa. Hankintayksikkö koordinoi kilpailutuksia ja kilpailuttamisprosessi on kuvattu. Juridinen asiantuntemus saadaan hallintokeskuksen hankintajuristeilta. Kilpailutus-osaaminen on keskittynyt hankintayksikköön, jossa on myös ruoka- ja siivouspalvelujen kilpailuttamiseen tarvittavat asiantuntijaresurssit. Hyvää osaamista on myös kilpailutuksia omalla toimialallaan usein järjestävillä tietohallinnolla ja kuljetuspalveluyksiköllä. Hankintayksikkö vastaa aina tarjouspyyntöasiakirjojen viimeistelystä ja julkaisusta hankintalain edellyttämällä tavalla.

                     

Vastuualueiden kilpailutusten valmisteluun osallistuvat henkilöt ovat osallistuneet kaupungin yhteisiin uutta hankintalakia koskeviin koulutustilaisuuksiin ja esimiehillä on lisäksi ollut mahdollisuus saada kilpailutuskoulutusta vuosittain viraston omassa kustannustietoisen johtamisen koulutuspaketissa. Uusille esimiehille kilpailutuksen merkitystä on valotettu perehdyttämiskoulutuksissa. Hankintayksikkö tarjoaa lisäksi jatkuvasti opastusta vastuualueille kilpailutuksen valmistelun aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä, jotta prosessi lähtisi alusta pitäen onnistuneesti liikkeelle.

 

Kilpailutusten onnistumista ja mahdollisia ongelmia on seurattu pääasiallisesti sopimusaikana palvelun vastuuyksikön tai -henkilön toimesta.  Edellisen kilpailutuksen ja sopimuskauden kokemukset on läpikäyty seuraavaa kilpailutuskierrosta käynnistettäessä. Luonnollisesti hankintayksiköllä koordinoijana kertyy kokemuksia hyvin monenlaisista kilpailutuksista ja näitä voidaan hyödyntää aina jatkossa.

Mahdollisia ongelmia on kartoitettu myös toisten virastojen ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kilpailutuksista vastaavien kanssa.

 

Kilpailutusten onnistumisen seurantaa on tarkoitus jatkossa vielä tehostaa luomalla määrättyihin arviointiperusteisiin pohjautuva jälkiseurantakäytäntö. Tästä syntyvä dokumentti tallennetaan asianmukaisesti, jolloin tieto on jatkossa helposti käytettävissä.

 

Kilpailuttamisosaamista tarvitaan kaikissa kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Näin ollen siihen liittyvän koulutustarpeen seuranta sopii edelleenkin Oiva Akatemialle, hallintokeskukselle ja hankintakeskukselle.

 

Sosiaalivirastossakin kilpailutusten määrä lisääntyy, kun uusintakilpailutusten lisäksi myös tähän saakka kilpailuttamattomia palveluja kilpailutetaan. Tämä edellyttää, että virastossa on kilpailutukseen perehtynyttä ammattihenkilöstöä. Osaaminen turvataan määrärahojen puitteissa.

 

Teknisen palvelun lautakunta toteaa (12.2.2009), että kaupungin hankintaosaamista on viime vuosina seurattu hyvin aktiivisesti ja sitä on pyritty lisäämään lukuisin eri toimenpitein. Myös tulevina vuosina hankintaosaamiseen tullaan kiinnittämään paljon huomiota.

 

Hankintakeskus, Oiva Akatemia ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut tekevät tällä hetkellä läheistä yhteistyötä hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestämisessä. Kevään 2009 aikana on tarkoitus kouluttaa suurilla massakoulutuksilla kaupungin uutta hankintasääntöä ja harmaan talouden torjunnan ohjetta sekä muita ajankohtaisia hankinta-asioita hyvin laajalle joukolle kaupungilla. Tämän lisäksi Oiva akatemia järjestää yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa hankinnan ABC kurssia, hankinnan jatkokurssia sekä muun muassa IT-hankinta ja rakennusurakkakoulutusta.

 

Vuoden 2009 aikana hankintakeskuksen hankintalakimiehen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tarkoituksena on järjestää myös räätälöityä koulutusta yksittäisille virastoille tai laitoksille juuri heidän toimialaltaan. Virastot ja laitokset saavat itse toivoa koulutuksen aiheita ja koulutukset räätälöidään kunkin viraston ja laitoksen tarpeisiin.

 

Hankintakeskuksen hankintalakimies on viimeisen kahden vuoden ajan vieraillut lukuisissa eri virastoissa ja laitoksissa kouluttamassa ja keskustelemassa hankinnoista sekä järjestänyt muun muassa kohdennettua koulutusta pienille virastoille, joiden hankintaosaamisen ja -resurssien kehittämiselle on suurempaa tarvetta kuin suurissa virastoissa. Pienten virastojen koulutukset olivat joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009 ja näille perushankintakoulutuksille on toivottu jatkoa.

 

Viime syksynä hankintakeskus laati yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kanssa sähköisen hankintakäsikirjan, johon on koottu runsaasti tietoa ja malleja kaupungin työntekijöiden tueksi heidän kilpailuttaessaan hankintoja. Ohjeistusta ja asiakirjamalleja päivitetään jatkuvasti kaupungin tarpeiden mukaan.

 

Hankintakeskus pyrkii tukemaan kaupungin kilpailuttamisosaamista myös tarkistamalla yhteishankintapäätöksiä ja ottamalla entistä laajemmin palveluhankintoja yhteishankinnan piiriin sekä pyrkimällä lisäämään erillishankintoja ja siten avustamaan entistä useammassa yksittäisen viraston tai laitoksen hankinnassa.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.4.2009), että Helsingin kaupunki järjestää jatkuvasti omaa kaikille hallintokunnille tarkoitettua sekä perustason että syventävää hankintakoulutusta. Tällä hetkellä koulutusta on järjestetty erityisesti 1.1.2009 voimaan tulleesta hankintasäännöstä. Näissä hankintasääntökoulutuksissa käydään läpi myös sekä hankintalainsäädännön että harmaan talouden ehkäisemistä koskevan lainsäädännön perusasiat. Kaupungin intra-sivuilla on käytettävissä kaikille hankintoja valmisteleville ja tekeville sekä niissä mukana oleville henkilöille tarkoitettu sähköinen Hankintakäsikirja. Hankintakäsikirjaa päivitetään jatkuvasti, joten sen sisältämä tieto on aina ajan tasalla.

 

Kaupungin intra-sivuilla on hankintoja valmisteleville käytössä lisäksi ajantasaiset malliasiakirjat tarjouspyynnöistä aina erilaisiin hankintapäätöksiin asti.

 

Rakennusvirasto on asiantuntijavirasto. Viraston hankintaosaamisen varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi rakennusvirasto järjestää edellä mainitun kaupungin yhteisen hankintakoulutuksen lisäksi vuosittain myös omaa sisäistä hankintakoulutusta hankinnan eri osa-alueista. Tarjouspyyntöjä valmistellaan tarvittaessa yhdessä viraston lakimiesten kanssa, jotka tarkastavat myös pääosan virastossa tehtävistä hankintapäätöksistä. Lakimiehet voivat viraston sisäisessä hankintakoulutuksessa keskittyä toimialan hankintatoimen erityiskysymyksiin.

 

HKR-Rakennuttajan tehtävänä on toimia kaupungin rakentamista ostavana erikoisyksikkönä. HKR-Rakennuttajalla on käytössään tehtävään soveltuva laatujärjestelmä, jolla varmistetaan rakentamiseen liittyvissä kilpailutuksissa hankintalainsäädännön- ja ohjeistuksen noudattaminen.

 

 

 

 

4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE NORDICA RE (FINLAND) OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYKSESTÄ

 

Khs 2008-1383

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee Nordica Re (Finland) Oy:n Vartiokylän teollisuusalueelle sijoittuvan laitoksen täydennettyä ympäristölupahakemusta:

 

Kaupunginhallitus viittaa 1.9.2008 ja 10.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle asiassa antamiinsa lausuntoihin ja toteaa seuraavaa:

 

Kaupunginhallitus puoltaa Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat seikat:

 

-    Toiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tulee pitää mahdollisimman pieninä. Toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä tulee selvittää.

 

-    Toiminnassa mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti jatkokäsittelyyn. Ongelmajätteet tulee pitää erillään toisistaan sekä pakata ja merkitä asianmukaisesti. Mahdolliset hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyödynnettäväksi.

 

-    Vesihuoltolaitoksen viemäriin saa päästää vain sellaisia laitoksen toiminnassa syntyneitä jätevesiä, joista ei aiheudu vaaraa tai haittaa viemäriverkoston tai puhdistamon toiminalle.

 

-    Toiminta tulee järjestää siten, että onnettomuusriskit ovat mahdollisimman pieniä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä tarvittavat kirjalliset turvallisuusohjeet onnettomuuksien estämiseksi ja ohjeet toiminnasta häiriötilanteissa. Varautumistoimenpiteet ja vuodontorjuntavälineistö tulee mitoittaa vastaamaan mahdollisten onnettomuustilanteiden laajuutta. Suunnitellut toimenpiteet tulee olla hyväksytty ja toteutettu ennen toiminnan aloittamista.

 

-    Laitosalueelta tulee järjestää riittävät poistumistiet myös mahdollisen tulipalotilanteen varalta. Poistumisteiden hyväksyttävyys tulee varmistaa pelastuslaitokselta.

 

-    Kemikaalien pääsy sadeviemäreihin tulee pyrkiä estämään mahdollisimman tehokkaasti.

 

-    Selvitys toteutuneista tuulilasinpesunesteiden varastointiin ja valmistukseen liittyvästä riskienhallintatoimista tulee toimittaa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 6 kuukauden kuluttua toiminnan alkamisesta. Kemikaalien varastointi tulee järjestää Turvatekniikan keskuksen hyväksymällä tavalla.

 

-    Säiliöt ja laitteistot tulee tarkastuttaa säännöllisesti niiden kunnon seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi.

 

-    Toiminnanharjoittajalla tulee olla valmius sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät. Onnettomuuksien ennalta ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden tulee kattaa koko tuotantolaitoksen toiminta. Työntekijöille tulee antaa koulutusta ympäristöriskien torjuntaan.

 

-    Sivullisten pääsy alueelle tulee estää.

 

-    Häiriötilanteista, joista aiheutuu merkittäviä päästöjä ympäristöön, tulee ilmoittaa viipymättä valvontaviranomaisille.

 

-    Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tulee vuosittain raportoida vähintään tiedot laitoksen tuotannosta, syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, tiedot päästöistä ilmaan, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

 

Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että jatkosuunnittelussa tulisi tutkia myös mahdollisuutta varustaa ulkosäiliöt suoja-altaalla, johon mahtuu molempien säiliöiden sisältö.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Lausunto Khs 1.9.2008 § 1051

 

Liite 2

Lausunto Khs 10.11.2008 § 1339

 

Liite 3

Nordica Re (Finland) Oy:n vastine 13.3.2009

 

Uudenmaan ympäristökeskuksessa on tullut vireille 22.4.2008 Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemus, jota on täydennetty 8.9.2008. Helsingin kaupunginhallitus (12.11.2008) sekä ympäristölautakunta (6.11.2008) ovat antaneet lausuntona uudelleen kuulutetusta ympäristölupahakemuksesta. Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakijalta vastinetta edellä mainituista lausunnoista. Hakija on toimittanut 23.3.2009 vastineensa annettuihin lausuntoihin sekä annettujen lausuntojen pohjalta täydentänyt lupahakemustaan.

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa Nordica Re (Finland) Oy:n lupahakemuksen täydennyksestä. Mahdollinen kirjallinen lausunto pyydetään antamaan 8.5.2009 mennessä.

 

Ryj toteaa, että Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupalupahakemus koskee käytetyn jäähdytinnesteen keräämistä ja tuulilasinpesunesteen valmistusta sekoitussäiliössä ja valmiiden tuotteiden pakkaamista. Toimintaa harjoitetaan Helsingin Vartiokylän teollisuusalueella osoitteessa Linnavuorentie 19 B. Kaikki työvaiheet ja jätteiden ja tuotteiden varastointi tehdään sisätiloissa. Muodostuva jätevesi toimitetaan muiden ongelmajätteiden kanssa asianmukaiseen käsittelyyn.

 

Ryj toteaa lisäksi, että Khs on 1.9.2008 puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re (Finland) Oy:lle lausunnossaan erikseen esitetyillä ehdoilla. Täydennetystä lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa Khs on 10.11.2008 katsonut, että asiassa esitettyjen tietojen perusteella ei ole edellytyksiä ratkaista ympäristölupa-asiaa ja, että hakemusta tulee täydentää tietyin osin.

 

./.                   Lausunto Khs 1.9.2008 § 1051 ja Khs 10.11.2008 § 1339 sekä Nordica Re (Finland) Oy:n vastine 13.3.2009 ovat esityslistan tämän asian liitteinä.

 

Nordica Re (Finland) Oy on saamiensa lausuntojen pohjalta laatinut täydennyksen lupahakemukseensa. Täydennyksessä Nordica Re (Finland) Oy muuttaa lupahakemustaan kemikaalimäärien varastointi- ja käsittelymäärien osalta. Lisäksi täydennyksessä on esitetty suunnitelma toimintojen, laitteistojen ja varastojen sijoittumisesta ja toteutustavasta sekä arvioitu toiminnasta aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Tiedot toimitetaan myös TUKES:lle.

 

Pelastuslaitos toteaa (15.4.2009) mm., että hakemuksessa esitetyt suunnitelmat toiminnan turvallisesta toteutuksesta ovat osittain keskeneräisiä. Suunnitellut toimenpiteet tulee olla hyväksytty ja toteutettu ennen toiminnan aloittamista.

 

Hakemuksen mukaan riskinarvioinnissa ei ole todettu sellaisia riskejä, jotka olisivat Nordica Re (Finland) Oy:n toiminnassa todennäköisiä. Mahdolliset riskit liittyvät poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten onnettomuuteen. Toisaalta hakemuksessa todetaan, ettei tulipalon aiheuttamia riskejä ole arvioitu. Hakemuksessa esitetyistä kemikaaleista osa on kuitenkin luokiteltu syttyviksi tai helposti syttyviksi.

 

Vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tulee kokonaisvaltaisesti huomioida ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön liittyvät merkittävimmät onnettomuusriskit sekä niiden hallinta. Toiminnanharjoittajalla tulee olla valmius sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät. Onnettomuuksien ennalta ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden tulee kattaa koko tuotantolaitoksen toiminta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto antoi 23.10.2008 lausunnon Nordica Re Finland Oy:n täydennetystä ympäristölupahakemuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossaan esittämiä lisäselvitystarpeita ja näkökohtia on nyt uudelleen täydennetyssä ja muutetussa lupahakemuksessa otettu huomioon. Aiemmissa käsittelyvaiheissa yritys on esittänyt varastoivansa alkoholeja yli 500 tonnia, valopetrolia 100 tonnia ja glykolia 250 tonnia. Määrät ovat viimeisimmässä ympäristölupahakemuksessa huomattavasti pienemmät: alkoholien määräksi esitetään hieman alle 60 tonnia ja glykolin määräksi noin 114 tonnia. Valopetrolin käytölle ei enää haeta lupaa.

 

Esitetty muutos luo aiempaa huomattavasti paremmat edellytykset sijoittaa toiminta kyseiselle tontille. Normaalista toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön olisivat esitettyjen tietojen perusteella pieniä. Alueen ulkopuolelle kohdistuvia vaikutuksia voisi syntyä onnettomuustilanteessa, kuten suuressa kemikaalivuodossa tai tulipalossa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re Finland Oy:lle seuraavin ehdoin:

 

- Kemikaalien varastointi on järjestettävä Turvatekniikan keskuksen hyväksymällä tavalla.

 

- Laitosalueelta on järjestettävä riittävät poistumistiet myös mahdollisen tulipalotilanteen varalta. Poistumisteiden hyväksyttävyys tulee varmistaa pelastuslaitokselta.

 

- Jatkosuunnittelussa tulisi tutkia myös mahdollisuutta varustaa ulkosäiliöt suoja-altaalla, johon mahtuu molempien säiliöiden sisältö.

 

Ympäristölautakunta viittaa (28.4.2009) aiemmin 1.7.2008 § 263 käytettyjen jäähdytinnesteiden käsittelyn osalta antamaansa lausuntoon.

 

Ympäristölautakunta puoltaa täydennetyn ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat seikat.

 

Toiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä on selvitettävä.

 

Toiminnassa mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti jatkokäsittelyyn. Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan sekä pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. Mahdolliset hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyödynnettäväksi.

 

Vesihuoltolaitoksen viemäriin saa päästää vain sellaisia laitoksen toiminnassa syntyneitä jätevesiä, joista ei aiheudu vaaraa tai haittaa viemäriverkoston tai puhdistamon toiminalle.

 

Toiminta on järjestettävä siten, että onnettomuusriskit ovat mahdollisimman pieniä. Toiminnanharjoittajan on tehtävä tarvittavat kirjalliset turvallisuusohjeet onnettomuuksien estämiseksi ja ohjeet toiminnasta häiriötilanteissa. Varautumistoimenpiteet ja vuodontorjuntavälineistö on mitoitettava vastaamaan mahdollisten onnettomuustilanteiden laajuutta.

 

Kemikaalien pääsy sadeviemäreihin on pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnanharjoittajan on esimerkiksi hankittava tiiviitä kansia pihaviemärikaivojen sulkemiseksi onnettomuustilanteissa.

 

Selvitys toteutuneista tuulilasinpesunesteiden varastointiin ja valmistukseen liittyvästä riskienhallintatoimista on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 6 kk:n kuluttua toiminnan alkamisesta.

 

Säiliöt ja laitteistot on tarkastutettava säännöllisesti niiden kunnon seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi.

 

Työntekijöille on annettava koulutusta ympäristöriskien torjuntaan.

 

Sivullisten pääsy alueelle on estettävä.

 

Häiriötilanteista, joista aiheutuu merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on vuosittain raportoitava vähintään tiedot laitoksen tuotannosta, syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, tiedot päästöistä ilmaan, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

 

 

 

 

1

NUORISO- JA AIKUISKOULUTUSLINJAN LINJANJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2009-897

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee ottaa filosofian kandidaatti Liisa Pohjolaisen nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajaksi 1.6.2009 lukien 6 042 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee ottaa nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan avoimen viran hoitajaksi ajalle 1. – 31.5.2009 filosofian tohtori Mervi Pekkarin 6 042 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, Mervi Pekkarille, opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Yhteenveto hakijoista

 

Sj viittaa opetuslautakunnan lausuntoon ja esittää filosofian kandidaatti Liisa Pohjalaisen ottamista nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virkaan.

 

Opetuslautakunta toteaa (7.4.2009), että nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja huolehtii kaupungin suomenkielisestä nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta, oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta ja nuorten työpajatoiminnasta, suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä oppisopimusmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta sekä suomi toisena kielenä -opetuksen koordinoinnista.

 

Linjanjohtajan virka julistettiin haettavaksi 4.2.2009 kolmessa Helsingin kaupungin valitsemassa ilmoituslehdessä ja kaupungin internet-sivustolla. Hakuaika päättyi 20.2.2009. Hakuajan päättyessä virkaa oli hakenut 38 hakijaa: Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxx-Xxxxxxx, Xxxx Xxxx, Xxxx Xxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxxxx Xxxxx, Xxxx Xxx-xxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxx Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxx-Xxxxxx, Xxxx Xx-xxxx. Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxx-Xxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxx-Xxxxxxx, Liisa Pohjolainen, Xxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxx xxxxxxxx, Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xx-xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxx-Xxxxx, Xxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx, Xxx Xxxxxxx ja Xxxxx-xx Xxxx Xxxxxxx.

 

Hakijoille on annettu tilaisuus täydentää hakemustaan hallintolain 22 §:n nojalla. Hakemusasiakirjat olivat kokonaisuudessaan nähtävillä kokouksen aikana ja ennen kokousta pöytäkirjanpitäjällä.

 

Opetustoimen johtosäännön mukaan linjanjohtajan ottaa kaupunginhallitus opetuslautakunnan ja lautakunnan asianomaisen jaoston annettua asiasta lausunnon.

 

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on antanut hakijoista lausuntonsa 7.4.2009.

 

Haettavaksi julistetun viran kelpoisuusvaatimukset ovat opetustoimen johtosäännön mukaan seuraavat:

-     soveltuva ylempi korkeakoulututkinto

-     tehtävän edellyttämä perehtyneisyys opetustoimeen

-     kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä.

 

Kielitaitovaatimukset ovat suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

 

Viranhaltijoiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota varsinaisten kelpoisuusvaatimuksien lisäksi myös yleisiin nimitysperusteisiin, jotka ovat Suomen perustuslain 125 §:n mukaan taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

 

Toimenkuvauksen mukaan linjanjohtaja johtaa opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjaa. Muodollisen kelpoisuuden lisäksi tehtävä edellyttää englannin kielen taitoa ja kykyä seurata perusopetuksen jälkeisen koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Hakuilmoituksessa haettiin johtajaa, jolla on opetus- ja kunnallishallinnon johtamiskokemusta sekä kokemusta koulutusta koskevien EU-ohjelmien muiden kehittämishankkeiden ohjaamisessa ja projektitoiminnassa.

 

Hakemusasiakirjoista ilmenneiden hakijoiden suorittamien tutkintojen ja muiden opintojen, opetustoimen tuntemuksen sekä opetus- ja kunnallishallinnon johtamiskokemuksen perusteella seuraavat henkilöt valittiin henkilökohtaiseen haastatteluun: Xxxx Xxxxxxxxxx, Liisa Pohjolainen, Xxxxxx Xxxxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxx. Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen haastattelivat edellä mainitut hakijat.

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Hakija Liisa Pohjolainen on filosofian kandidaatti (ylempi korkeakoulututkinto) ja erityisopettaja. Hän on suorittanut myös aineenopettajan pedagogiset opinnot. Hän on toiminut rehtorina vuodesta 2007 Lahden kaupungin ylläpitämässä Tiirismaan lukiossa, jolla on kuvataiteen ja musiikin erityistehtävä, ja vuosina 2001–2007 valtion ylläpitämässä Suomalais-venäläisessä koulussa, joka on kielikoulu ja jossa järjestetään esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Helsingin kaupungin palvelualojen oppilaitoksessa Pohjolainen on toiminut apulaisrehtorina vuosina1993–2001 ja rehtorin sijaisena syyslukukauden 1998. Hän on toiminut Opetushallituksessa ESR-projektipäällikkönä ammatillisen perustutkinnon näyttöpilottien ja näyttökoeaineistoprojektien hankkeissa vuosina 2000–2001. Pohjolainen on osallistunut Helsingin kaupungin järjestämään johtamisvalmennukseen sekä valtion järjestämään konsultaatiokoulutusohjelmaan ja työhyvinvoinnin kehittämiskoulutukseen.

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Esittelijä totesi, että kullakin neljästä hakijasta, Xxxx Xxxxxxxxx, Liisa Pohjolaisella, Xxxxxxx Xxxxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxxx, on edellytykset hoitaa nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virkaa.

 

Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hakijat Xxxxxxxxx ja Pohjolainen valittiin soveltuvuuskokeeseen. Kokeet järjestettiin konsulttiyhtiö Psycon Oy:ssä. Soveltuvuuskokeen perusteella laaditut arvioinnit olivat nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

 

Esittelijä katsoi, että hakemusasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuuden kokonaisarvioinnin perusteella Xxxx Xxxxxxxxx on asetettava ansioiltaan muiden hakijoiden edelle.

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Esittelijä esitti, että kaupunginhallitus ottaa xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx, xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajaksi 1.5.2009 lukien.

 

Asian käsittely lautakunnan kokouksessa

 

Keskustelu.

 

Jäsen Aaltio esitti jäsen Rydmanin kannattamana, että linjanjohtajaksi esitetään Liisa Pohjolaista.

 

Asiassa äänestettiin, jolloin kaikki jäsenet (Aaltio, Abib, Gröhn, Björnberg-Enckell, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Virkkunen, Pakarinen) äänestivät jäsen Aaltion esityksen puolesta.

 

Hyväksyttiin jäsen Aaltion esitys äänin 11-0.

 

Opetuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus ottaa filosofian kandidaatti Liisa Pohjolaisen nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajaksi 1.5.2009 alkaen.

 

Ennen opetuslautakunnan kokousta pidetyn opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksen käsittely ilmenee jaoston kirjeestä 7.4.2009 nro 85.

 

 

 

 

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-868

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskukselle haettuun toimenpiteeseen 54. kaupunginosan (Vuosaari) Vuosaaren kylän (435)  tilalle RN:o 1:153 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 21.10.2008 päivättyä suunnitelmaa, laiturin rakenteet ja väritys sovitetaan maisemaan ja laituri palvelee myös yleistä virkistyskäyttöä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Vuosaaren tila RN:o 1:153)

 

Liite 2

Asemapiirros (Vuosaaren tila RN:o 1:153)

 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus (13.11.2008) pyytää poikkeamislupaa 54. kaupunginosan Vuosaaren kylässä olevalle tilalle RN:o 1:153 (Kuningatar). Hakijan tarkoituksena on laiturin rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

 

Hakijan tarkoituksena on uuden laiturin rakentaminen vanhalle laituripaikalle Kuningattaren matkailu- ja virkistyspalvelualuetta varten. Laituri koostuu kiinteästä ja kelluvasta osasta. Kiinteän osan pituus rantaviivasta on noin 29 m. Kelluvaksi osaksi asennetaan alkuvaiheessa kaksi ponttonia, joiden pituus on 20 m/kpl. Mikäli käytössä ilmenee, että liikenteelle riittävää vedensyvyyttä ei tällä saavuteta, asennetaan näiden jatkoksi vielä kolmas ponttoni. Laiturin pituus rantaviivasta on kahdella ponttonilla noin 74 m ja kolmella ponttonilla noin 95 m.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (31.3.2009), että hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 (ja 2) momenttia.

 

Selostus                            Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty sekä virkistysalueeksi että kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Merialue on merkitty Natura-alueeksi.

 

Kallahdenniemen asemakaavoitus on tullut vireille 24.4.2001 ja asemakaavan suunnitteluperiaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 31.10.2002. Alueen kaavoitus on viivästynyt. Kaupunkisuunnitteluviraston nykyisen toimintasuunnitelman mukaan kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2009.

 

Kallahdenniemen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteissa mainitaan, että Kallahdenniemi suunnitellaan luonnon, maiseman ja kulttuurihistorian kannalta arvokkaaksi ympäristöksi, luonnonsuojeluarvot säilytetään ja virkistyskäyttöä ja -reittejä kehitetään sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja pihapiirit kaavoitetaan pääasiassa asumisen tai virkistyspalvelujen käyttöön.

 

Kallahdenniemen kaavoitusta varten on tehty seuraavat selvitykset:

 

-                     Kallahdenniemi, osa 1: Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma.

-                     Kallahdenniemi, osa 2: Rakennusperinnön arvot

-                     Kallahdenniemen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutukset

-                     Kallahdenniemen ympäristön vesikasvillisuus

-                     Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

 

Kuningattaren niemi sijaitsee Kallahdenniemen kärjessä, johon päästään luonnonsuojelualueen kautta. Suunnitteluperiaatteiden mukaan ajoyhteys Kuningattarelle on mahdollista vain huoltoliikenteellä ja tontille ajolla.

 

Kaupungin kiinteistövirasto on teettänyt suunnitelman Kuningattaren niemi Vuosaaressa, Kehittämissuunnitelma, 31.10.2007. Suunnitelman tavoitteena on, että Kuningattaren alue muodostaisi vetovoimaisen helsinkiläistä saaristoperinnettä esittelevän alueen, jossa voisi toimia esim. tilausravintola ja sauna.

 

Haettu laiturin rakentaminen liittyy Kuningattaren niemen kehittämiseen saaristoperinnettä esittelevänä alueena, johon päästään myös meritse laiturin kautta.

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 2.11.2007 kiinteistöviraston tilakeskukselle lausunnon Kuningattaren niemen suunniteltuun maankäyttöön liittyvästä Natura-selvityksestä. Lausunnossaan Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun Kallahden rantaniityn vuonna 2003 laaditussa luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, hanke ei yksinään tai yhdessä muiden tiedossa olevassa hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Kallahden niitty-, harju-vesialueet Natura 2000 -alueen perusteena olevia luontodirektiivin liitteen l luontotyyppejä siten, että luontotyyppien suojelun taso vaarantaisi Natura 2000 -alueella.

 

Syksyllä 2008 Uudenmaan ympäristökeskus on todennut tilakeskukselle annetussa sähköpostilausunnossaan nyt kyseessä olevasta, aikaisempaa pidemmästä laiturisuunnitelmasta, että laiturisuunnitelmaa on jonkin verran muutettu ja että muutos ei vaikuta ympäristökeskuksen lausunnon lopputulokseen.

 

Hakija on jättänyt rakennusvalvontavirastoon toimenpidelupahakemuksen 13.11.2008. Rakennusvalvontavirasto on pyytänyt kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa toimenpidelupahakemuksesta 18.11.2008. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut hakemuksesta Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, ja neuvottelussa on todettu, että hanke on maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten vuoksi sen verran merkittävä, että se edellyttää Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapurustolle ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kuulutuksella Vuosaarilehdessä 25.2.2009 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 25.2.–9.3.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

 

Lausunto                          Hakemuksessa esitetty laituri on kolmella ponttonilla varustettuna 60 m pitempi kuin vuoden 2007 suunnitelmassa esitetty laituri, joka oli Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin pohjana. Edellä mainitun Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon ja sähköpostilausunnon perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että tietyillä lieventämistoimenpiteillä toteutettuna laiturin rakentaminen ei todennäköisesti heikennä Natura 2000-alueen luontoarvoja.

 

74–95 metriä pitkän laiturin rakentamisella on todennäköisesti huomattava vaikutus maisemaan. Koska kyseessä on vanha laituripaikka ja koska vastaavan pituiset laiturit ovat tyypillisiä Kallahdenniemellä, kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että laituri ei ole ristiriidassa maiseman luonteen kanssa. Laiturin toteutuksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota rakenteen sovittamiseen maisemaan.

 

Kallahdenniemen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti kaavoituksen tavoitteena on kehittää alueen virkistyskäyttöä, ja ottaen huomioon Vuosaaren ja Itä-Helsingin kasvavat virkistystarpeet, painopiste on yleisessä virkistyskäytössä. On järkevää tarjota mahdollisuus saapua Kallahdenniemelle veneellä, koska maaliikenneyhteys mm. suositulle uimarannalle kulkee luonnonsuojelualueiden ja maisemallisesti herkkien alueiden läpi, eikä sen kapasiteettiä voida lisätä. Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että laiturin rakentaminen edistää alueen virkistyskäyttöä. Laituria ei kuitenkaan tule varata yksinomaan alueella toimivan virkistyspalveluyrittäjän käyttöön, vaan sen tulee palvella myös yleistä virkistyskäyttöä ja tarjota Kallahdenniemellä vieraileville mahdollisuus ainakin lyhytaikaisesti kiinnittää oma veneensä laituriin.

 

Edellä olevaan viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukaisen laiturin rakentaminen ei ole ristiriidassa kaavoituksen tavoitteiden ja alueen suunnitteluperiaatteiden kanssa. Kallahdenniemen muitten laiturien osalta mahdollisia rakentamis- ja muutostarpeita tullaan tarkastelemaan tapauskohtaisesti.

 

Poikkeamisen erityinen syy on alueen suunnitteluperiaatteiden toteutumisen ja yleisen virkistyskäytön edistäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 21.10.2008 päivättyä suunnitelmaa, laiturin rakenteet ja väritys sovitetaan harkiten maisemaan ja laituri palvelee myös yleistä virkistyskäyttöä tarjoten veneilijöille mahdollisuuden vierailla Kallahdenniemellä.  Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

 

 

 

 

2

LAUSUNTO UUDENMAAN MAANMITTAUSTOIMISTOLLE REKISTERIKYLIEN RINNAKKAISNIMISTÄ

 

Khs 2009-968

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Uudenmaan maanmittaustoimistolle nimistötoimikunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje Uudenmaan maanmittaustoimistolle sekä pöytäkirjanote nimistötoimikunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Uudenmaan maanmittaustoimiston lausuntopyyntö 26.2.2009 (rekisterikylien rinnakkaisnimet)

 

Vs. Kaj toteaa, että Uudenmaan maanmittaustoimisto pyytää kaupunkisuunnitteluvirastolle 2.3.2009 saapuneessa kirjeessä Helsingin kaupungin lausuntoa suomenkielisten rinnakkaisnimien antamisesta Helsingin kaupungin Gumbölen, Immersbyn ja Kärrin rekisterikylille, jotka mm. siirtyivät Sipoosta Helsingin kaupunkiin 1.1.2009. Husön ja Östersundom kylillä on vanhastaan olemassa viralliset suomenkieliset rinnakkaisnimet: Talosaa­ri ja Itäsalmi. 

 

./.                   Lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Nimistötoimikunta toteaa (18.3.2009) mm., että osa Sipoon kunnasta liitettiin 1.1.2009 Helsingin kaupunkiin. Tässä yhteydessä Helsingin kaupungille siirtyi osia Gumbölen, Husön, Immersbyn, Kärrin ja Östersundomin rekisterikylistä. Näistä rekisterikylistä kahdella on viralliset ja vakiintuneet suomenkieliset rinnakkaisnimet: Itäsalmi–Östersundom ja Talosaari–Husö. Sen sijaan Gumbölen, Immersbyn ja Kärrin rekisterikylillä ei ole virallisia, vakiintuneita suomenkielisiä rinnakkaisnimiä.

 

Nimistötoimikunta katsoo, että koska Gumbölen, Immersbyn ja Kärrin rekisterikylillä ei ole olemassa vakiintuneita suomenkielisiä rinnakkaisnimiä, eikä vakiintuneita, laajalti käytössä olevia suomenkielisiä rinnakkaisnimiä ilmennyt myöskään syksyllä 2008 alueella suoritetussa nimes­­tyksessä, näistä nimistä käytetään niiden alkuperäisiä, ruotsin kielen mukaisia muotoja. Vakiintuneita nimiä ei tule kääntää kielestä toiseen keinotekoisesti. Alueen suomenkielinen väestö käyttää luontevasti nykyisten rekisterikylien ruotsinkielisiä nimiä, eli ruotsinkieliset nimet ovat vakiintuneet myös suomenkieliseen käyttöön.

 

Ei ole olemassa pakottavaa syytä kääntää vakiintuneita yksikielisiä nimiä toiselle kielelle. Esimerkkeinä pääkaupunkiseudun nykyisistä yksikielisis­tä nimistä ovat mm. Bodom, Jollas, Kalajärvi ja Tali.

 

Alueen asemakaavoitus on käynnistymässä. Vanha rekisterikyläjärjestelmä tulee näin ollen vähitellen väistymään ja korvautumaan asemakaavoilla.

 

Kaupunginhallitus on 9.2.2009 päättänyt Helsingin 55. kaupunginosan nimeksi Östersundom myös suomenkieliseen käyttöön. Kaupunginhallitus on samassa yhteydessä antanut Helsingin uuden kahdeksannen suurpiirin nimeksi Östersundomin suurpiiri–Östersundoms stordistrikt ja peruspiirin nimeksi Östersundom.

 

Nimistötoimikunta esittää, että rekisterikylien nykyiset nimet säilytetään ennallaan.

 

 

 

 

3

27.4.2009 pöydälle pantu asia

VESIALUEEN VARAUKSEN JATKAMINEN ELÄINTARHANLAHDELTA HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY:LLE RAVINTOLAPAVILJONGIN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-873

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Eläintarhanlahdelta Helsingin Työväenyhdistys ry:lle 31.12.2008 saakka vedenpäällisen ravintolapaviljongin suunnittelua varten varatun asemakaavamuutoksen (piirustus nro 11562) osoittaman alueen varausaikaa 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Hanke tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

 

2                    Alue luovutetaan hakijalle vuokraamalla, kun hankkeen edellyttämä asemakaava on vahvistettu tai rakennusluvan hakeminen on hankkeen toteuttamiseksi ajankohtaista.

 

3                    Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan ja pyytää suunnitelmista myös kaupunginmuseon lausunto.

 

4                    Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

5                    Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Asemakaavakartta

 

Vs. Kaj toteaa, että Helsingin Työväenyhdistys ry:lle on ollut varattuna vesialue Eläintarhanlahdenlahden rannalta vedenpäällisen noin 400 k‑m2:n suuruisen ravintolapaviljongin rakentamista varten. Hankkeen edellyttämä asemakaavamuutos vahvistui viime kesänä. Hanke on vaativa ja edellyttää pitkää suunnitteluaikaa. Hakijan käsityksen mukaan hanke voisi edetä rakentamisvaiheeseen vuoden 2010 lopussa. Varausta on perusteltua jatkaa päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (31.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Helsingin Työväenyhdistys ry:lle on ollut varattuna 31.12.2008 saakka vesialue Eläintarhanlahden rannalta vedenpäällisen ravintolapaviljongin rakentamista varten.

 

Vesialueelle on vahvistettu asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman 6.6.2008. Vesialueelle on kaavailtu sijoittuvan noin 400 k-m2:n suuruinen kelluva ravintola. Ravintolapaviljongin alustava suunnittelu on käynnistynyt ja hankkeen tarkempaa suunnittelua jatketaan siten, mahdollinen rakentaminen voisi käynnistyä loppuvuodesta 2010 tai vuoden 2011 keväällä.

 

Lautakunta esittää khlle, että HTY:lle varatun vesialueen varausaikaa jatkettaisiin vuoden 2010 loppuun saakka.

 

Hakemus                          Helsingin Työväenyhdistys ry. pyytää 10.3.2009 päivätyllä kirjeellään, että Eläintarhanlahdelta sille varatun vesialueen varausta jatkettaisiin 31.12.2010 saakka rantapaviljongin suunnittelua varten.

 

Varauspäätös                   Kaupunginhallitus päätti 6.8.2007 (999 §) varata Eläintarhanlahdelta alueen Helsingin Työväenyhdistys ry:lle vedenpäällisen ravintolapaviljongin suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Hanke tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-viraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tontti-osaston kanssa.

 

2                    Alue luovutetaan hakijalle vuokraamalla sitten, kun hankkeen edellyttämä asemakaavamuutos on vahvistettu tai rakennusluvan hakeminen on hankkeen toteuttamiseksi ajankohtaista.

 

3                    Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan ja pyytää suunnitelmista myös kaupunginmuseon lausunto.

 

4                    Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

5                    Mikäli hankkeen edellyttämää asemakaavaa ei saada vahvistettua, kaupunki ei vastaa varauksensaajalle hankkeesta tämän vuoksi aiheutuneista kustannuksista.

 

Asemakaavatilanne        Vesialueen asemakaavamuutos (nro 11562) on vahvistunut 6.6.2008. Asemakaavan muutos mahdollistaa pilareilla seisovan tai kelluvan yksikerroksisen ja 405 k-m2:n laajuisen ravintolapaviljongin sijoittamisen Paasitornin edustalle. Paviljongille varattu alue on merkitty vesialueelle sijoittuvaksi ravintolarakennuksen rakennusalaksi, jota ei saa täyttää. Rakennuksen tulee sijaita irti rannasta. Rakennus liittyy rantaan käyntisilloilla. Paviljongin itäpuolelle sijoittuu vierasvenelaituri. Länsipuolelle saa sijoittaa kelluvan ulkoterassin.

 

Asemakaavassa on määrätty, että uudisrakentamisen tulee sopeutua olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan, kaupunkinäkymiin ja kaupunkikuvaan. Myös ravintolarakennuksen merellinen sijainti tulee ottaa huomioon arkkitehtuurissa. Sisäänkäyntilaituri, vierasvenelaituri ja kelluva terassi tulee suunnitella kaupunkikuvaan ja rakennuksen arkkitehtuuriin hyvin soveltuvalla tavalla.

 

Sosiaalitilat sekä jätehuollon tilat ja ilmanvaihtokonehuoneet on sijoitettava rakennuksen sisäpuolelle siten, että ne eivät näy kaupunkikuvassa. Jätehuollon tiloja ja järjestelyjä ei saa sijoittaa laitureille eikä ranta-alueelle. Iv-koneiden aiheuttama melu on vaimennettava niin, ettei melu häiritse lähialueen asuinrakennuksia eikä ranta-alueen virkistyskäyttöä.

 

Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenpinnan vaihtelut ja talviolosuhteet. Eläintarhanlahden rantamuuri on merkitty säilytettäväksi kohteeksi.

 

Pysäköinti ja huoltoliikenne

 

Ravintolapaviljonkia varten tulee varata kaksi autopaikkaa. Ne tulee järjestää tontin 11299/5 alueelta tai yleisestä pysäköintilaitoksesta. Saatto- ja huoltoliikenne järjestetään Säästöpankinrannan kautta. Kaikki jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksen sisäpuolelle. Jätehuollon järjestelyjä ei saa sijoittaa laiturialueille eikä Säästöpankinrantaan.

 

Maaperän rakennettavuus ja yhdyskuntatekniikka

 

Rakennus perustetaan paaluille. Kelluva vaihtoehto puolestaan edellyttää pohjaan rakennettuja perustuksia, joiden varassa paviljonki voi levätä suorassa erityisen matalan veden aikana. Vesihuollon ja muut yhdyskuntatekniikan verkostot tulee johtaa joko vedenalaisesti tai käyntisiltojen alapuolelle asennettuina.

 

Varauksen jatko               Veden päälle rakennettavan ravintolapaviljongin toteuttaminen vaatii tavanomaisuudesta poikkeavaa suunnittelua. HTY ry:n tarkoituksena on aloittaa ravintolan rakentaminen vuoden 2010 lopussa tai 2011 keväällä. Kiinteistölautakunnan mielestä varausta on perusteltua jatkaa vuoden 2010 loppuun, jolloin hankkeen valmisteluun jää riittävästi aikaa. Varauksessa voidaan soveltaa pääosin entisiä ehtoja. Varausehtoja on tarkennettu ottaen huomioon asemakaavan vahvistuminen. Siltä varalta, että hanke edellyttää esimerkiksi ympäristölupaviraston lupaa varausehtoihin sisältyy määräys, jonka mukaan varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

 

 

 

4

27.4.2009 pöydälle pantu asia

ROIHUPELLON YRITYSALUEEN KORTTELIN NRO 45199 TONTIN NRO 2 VARAUKSEN JATKAMINEN OY ALFRED A. PALMBERG AB:LLE SISUSTUSALAN KAUPPAKESKUKSEN LAAJENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-874

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin
nro 45199 tontin nro 2 varausta 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

 

2                    Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45199/3 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

 

3                    Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Asemakaavakartta

 

Vs. Kaj toteaa, että kysymyksessä on sisustus- ym. tilaa vievien tuotteiden kauppakeskuksen laajennushanke, jonka toteuttaminen ei kuitenkaan ole toistaiseksi edennyt taloustilanteen vuoksi. Hanke on suunniteltu rakennuslupavalmiuteen, joten on perusteltua jatkaa varausta edelleen päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (31.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Khlle esitetään, että Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle Roihupellon yritysalueella sijaitsevan liiketontin 45199/2 varausaikaa jatketaan 31.12.2009 saakka. Tontti on ollut aiemmin varattuna hakijalle 30.7.2008 saakka. Asemakaavan mukaan tontin rakennusoikeus on 20 000 k-m2 ja tontille on suunniteltu sisustusalan kauppakeskuksen rakentamista. Hanke täydentää kauppakeskus Lanternan palvelutarjontaa.

 

Hanketta on suunniteltu yhteistyössä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa, jolloin kauppakeskus voisi laajentua viereiselle tontille 45199/3. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä teollisuusrakennus, joka on vuokrattu vakuutusyhtiö
Varmalle.

 

Kauppakeskuksen rakentamisen oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2008 syksyllä. Taloudellisen tilanteen heikkenemisestä johtuen hankkeen valmistelulle haetaan jatkovarausta 31.12.2009 saakka. Hanke on valmisteltu lähes rakennuslupavaiheeseen. Hankkeen toteuttamista on viivästyttänyt taloudellisen tilanteen muuttuminen epävarmaksi. Koska hakija on valmistellut hanketta jo usean vuoden ajan ja laatinut kohteesta pitkälle menevät suunnitelmat, varauksen jatkaminen on
perusteltua.

 

Hakemus                          Oy Alfred A. Palmberg Ab pyytää (23.12.2008) Roihupellon yritysalueelta sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun tontin varauksen jatkamista 31.12.2009 saakka.

 

Varauspäätös                   Khs päätti 3.9.2007 (§ 1115) jatkaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan korttelin nro 45199 suunnitellun tontin nro 2 varausta 30.6.2008 saakka entisin ehdoin.

 

1                    Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

 

2                    Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

 

3                    Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

 

Taustatietoja                     Roihupeltoon valmistui vuoden 2005 marraskuussa sisustusalan kauppakeskus Lanterna. Hankkeen valmistumistuttua sisustusalan palvelutarjontaa haluttiin lisätä ja vahvistaa alueen kaupallista asemaa. Roihupellon alueelle on laadittu asemakaavan muutos, joka mahdollistaa 30 000 k-m2:n suuruisen lisärakentamisen.

 

Oy Alfred A. Palmberg Ab on valmistellut hanketta useamman vuoden ajan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Laaditun asemakaavan muutoksen mukaan varauksen mukaiselle tontille olisi mahdollista rakentaa 20 000 k-m2. Lisäksi naapuritontti 45199/3, joka on vuokralla Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalla, voitaisiin liittää osaksi suunniteltua kauppakeskusta, jolloin hankkeen koko nousisi 30 000 k-m2:iin. Varma on puoltanut hankkeen tutkimista vuokratonttinsa osalta.

 

Roihupellon yritysalueen vahvistamista sisustusalan kaupallisena keskittymänä voidaan pitää perusteltuna. Alue sijaitsee asuinalueisiin nähden keskeisellä paikalla ja palvelut ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa sekä henkilöautoilla että joukkoliikenteellä. Hanke tukee myös kaupungin elinkeinopoliittisia linjauksia kehittää Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

 

Aikaisemmat käsittelyt

 

Khs päätti 9.1.2006 (36 §) varata 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nro 1 - 3 ja korttelin nro 45512 tontit nro 1 ja 2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaavien tilojen suunnittelua varten 30.6.2008 saakka.

 

Asemakaavatilanne        Kauppakeskuksen asemakaavasuunnittelu on tapahtunut yhteistyössä varauksensaajan kanssa. Alueelle on laadittu asemakaavanmuutos (nro 11682), joka on vahvistunut 23.5.2008.

 

Asemakaavan muutoksen mukaan tontti 45199/2 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontin rakennusoikeus on 20 000 k-m2. Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liikerakennuksen, jonka alle tulee pysäköintikellari. Pysäköintitiloihin pääsee sekä Laippa- että Tulppatien kautta maanalaisiin tiloihin johtavia ajoluiskia pitkin.

 

Tontilla 45199/3 (Varman tontti) sijaitsee liiketilaksi muutettava teollisuusrakennus, joka liitetään osaksi suunniteltua kauppakeskusta. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontilla on alue, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa ja jota saa käyttää ulkomyyntitilana. Rakennukset saa rakentaa kiinni tontin rajaan yhtenäiseksi kauppakeskukseksi.

 

Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan luettavia toimialoja, jotka ovat huonekalu-, sisustus-, rakennustarvike-, rauta-, puutarha-alan tai kodintekniikkakauppaa. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden ja muun erikoiskaupan, joka ei ole paljon tilaa vaativaa, osuus koko kauppakeskuksen yhteenlasketusta myyntipinta-alasta saa olla enintään 35 %. Myymälän myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla saa myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tontille 45199/3 saa sijoittaa toimisto- ja muuta työtilaa enintään 15 % kerrosalasta.

 

Varauksen jatko               Ottaen huomioon Alfred A. Palmberg Ab:n hankkeen toteuttamiseen käytetty pitkäaikainen valmistelutyö sekä taloudellisen tilanteen heikkeneminen, on perusteltua jatkaa hakija varausta 31.12.2009 saakka. Varauksessa voidaan soveltaa pääosin entisiä ehtoja lukuun ottamatta  asemakaavan vahvistumisesta johtuvia muutoksia.