HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

17 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

27.4.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Vuoden 2009 talousarvion luvun 3 22, käyttövarat, Khn käytettäväksi, määrärahan osoittaminen sosiaaliviraston käyttöön

3

 

4

Lausunto kuntajakolakityöryhmän ehdotuksesta uudeksi kuntajakolaiksi

7

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

14

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta

21

 

3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjän ja Saksan välinen merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

26

 

4

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta

39

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös opioidiriippuvaisten korvaushoidosta

44

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Englantilaisen koulun järjestämisluvan muutos

46

 

2

Diakonissalaitoksen aikuisten perusopetuksen järjestämislupahakemus

48

 

3

Henkilöstökeskuksen henkilöstöpolitiikkaosaston osastopäällikön viran täyttäminen

50

 

4

20.4.2009 pöydälle pantu asia
Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut

54

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Vesialueen varauksen jatkaminen Eläintarhanlahdelta Helsingin työväenyhdistys ry:lle ravintolapaviljongin suunnittelua varten

61

 

2

Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45199 tontin nro 2 varauksen jatkaminen Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen suunnittelua varten

65

 

3

Esisopimus NCC Rakennus Oy:n kanssa Oulunkylän korttelin nro 28156 tonttien nro 10 ja 11 toteuttamiseksi

69

 

4

Tekniikan alan oppilaitoksen kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäisten vuokratilojen hankkiminen

75

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Oker-Blomin (varalla Hakola) ja Peltokorven (varalla Rauhamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

VUODEN 2009 TALOUSARVION LUVUN 3 22, KÄYTTÖVARAT, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN SOSIAALIVIRASTON KÄYTTÖÖN

 

Khs 2009-527

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee, että talousarvion 2009 luvun 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatusta 3,7 milj. euron määrärahasta myönnetään sosiaaliviraston käytettäviksi 1,7 milj. euroa kotihoidontuen Helsinki-lisän ja yksityisen hoidon kuntalisän nostamiseksi 1.8.2009 alkaen alle 3-vuotiaille lapsille, 1,0 milj. euroa kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen hankkeelle ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan kustannuksiin.

 

Pöytäkirjanote taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko),

sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

 

 

Vs. Kj toteaa, että talousarviossa kohdassa 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, on vuodelle 2009 varattu 1,7 milj. euroa kotihoidontuen Helsinki-lisän ja yksityisen hoidon kuntalisän nostamiseksi 1.8.2009 alkaen alle 3-vuotiaille lapsille, 1,0 milj. euroa kehitysvammaisten laitosasumisen purkuhankkeen käynnistämiseen ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan kustannuksiin.

 

Kaupunginhallitus päätti 12.11.2008 kehottaa sosiaalilautakuntaa valmistelemaan esitykset lukuun 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatuista määrärahoista edellä mainittuihin tarkoituksiin.

 

Sosiaalilautakunta esittää (24.2.2009) kaupunginhallitukselle, että varatusta 3,7 milj. euron määrärahasta myönnetään sosiaaliviraston käytettäviksi 1,7 milj. euroa kotihoidontuen Helsinki-lisän ja yksityisen hoidon kuntalisän nostamiseksi 1.8.2009 alkaen alle 3-vuotiaille lapsille, 1,0 milj. euroa kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen hankkeelle ja 1,0 milj. euroa 50 palveluasumispaikan kustannuksiin.

 

Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisien korotus

 

Vuoden 2009 alusta tuli voimaan kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitorahan valtakunnallinen korotus. Kotihoidon tuen hoitoraha nousi 294,28 eurosta 314,28 euroon ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 eurosta 160 euroon. Korotukset on otettu huomioon sosiaaliviraston vuoden 2009 käyttösuunnitelmassa.

 

Edelliset korotukset kuntakohtaiseen Helsinki-lisään tehtiin vuosina 2005 ja 2007. Korotusten vaikutuksista voidaan todeta, että esimerkiksi vuoden 2007 korotus kohdentui yksityisen hoidon tuen alle 3-vuotiaiden kokopäiväiseen päiväkotihoitoon ja korotuksen jälkeen tuen käyttäjien määrä kasvoi vuoden aikana 12,5 prosenttia.

 

Kotihoidon tukea esitetään korotettavaksi alle 1,5-vuotiaan lapsen osalta 45,36 euroa. Alle 1,5-vuotiaita lapsia tuen piirissä oli vuoden 2008 lopussa noin 2 900.

 

Alla olevassa taulukossa on esitetty kotihoidon voimassa olevat tuet ja tuet korotuksen jälkeen 1.8.2009 sekä korotus prosentteina.

 

 

Kotihoidon

kuntalisä (ns. Helsinki-lisä)

nykyinen tuki euroina

korotus

euroina

tuki 1.8.2009 lukien

muutos %

kun perheessä on

alle 1,5 -vuotias lapsi

 

218,64

 

45,36

 

264

 

21 %

kun lapsi on

1,5 – 2-vuotias

 

218,64

 

-

 

218,64

 

-

kun lapsi on täyttänyt

2 vuotta, mutta on

alle 3-vuotias

 

134,55

 

-

 

134,55

 

-

 

Kaupungin talousarviossa sosiaaliviraston sitovana tavoitteena on päivähoidon palvelurakenteen monipuolistaminen niin, että vuoden 2009 lopussa yksityisen hoidon tuen piirissä on 6 % alle kouluikäisistä lapsista. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän nosto parantaa vanhempien taloudellisia mahdollisuuksia valita lapsille yksityinen päivähoito.

 

Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on viime vuosina kasvanut hitaasti. Vuonna 2008 yksityisen hoidon tuen piirissä oli noin 5 % (1 522 lasta) alle kouluikäisistä lapsista. Vuoden 2009 käyttötavoite, 6 %, merkitsee, että yksityisen hoidon tuen piirissä on vuoden lopussa 1 877 lasta.

 

Yksityisen hoidon tuen kuntalisään esitetään korotusta alle 3-vuotiaan kokopäiväiseen päiväkotihoitoon ja perheen palkkaamaa hoitajaa varten. Korotus on 200 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä yksityisen hoidon tuen piirissä olevista lapsista alle 3-vuotiaita on 17 %, joista päiväkotihoidossa on 6 % (noin 110), perhepäivähoidossa 6 % ja hoitajan kotona hoitamina 5 % (noin 70).

 

Yksityisten päiväkotien päivähoitomaksut on usein porrastettu lasten iän mukaan. Yksityisen hoidon kuntalisän kohdennuksella pienimpiin lapsiin tähdätään siihen, että vanhempien taloudellinen mahdollisuus aloittaa lasten päivähoito yksityisen palvelun piirissä jo alle kolmivuotiaana toteutuisi nykyistä paremmin ja että pienimmille lapsille olisi mahdollista valita yksityinen päiväkotihoito samasta paikasta, jossa myös perheen vanhemmat lapset jo ovat. Vaihtoehtoisesti tuetaan perheiden taloudellista mahdollisuutta palkata alle 3-vuotiaalle lapselleen hoitajan kotiin.

 

Yksityisen hoidon tuen eri hoitomuodoissa voimassa oleva Helsinki lisä ja korotettu tuki on esitetty seuraavassa taulukossa.

 

Yksityisen hoidon

kuntalisä (ns. Helsinki-lisä)

nykyinen tuki euroina

korotus

euroina

tuki 1.8.09

lukien

muutos %

Päivähoito

alle 3-vuotias

 

290

 

200

 

490

 

69 %

 

yli 3-vuotias

 

280

 

-

 

280

 

-

Perhepäivähoito

alle 3-vuotias

 

290

 

-

 

290

 

-

 

yli 3-vuotias

 

150

 

-

 

150

 

-

Työsopimussuhteinen hoitaja, kun lapsi on

alle 3-vuotias

 

290

 

200

 

490

 

69 %

 

yli 3-vuotias

 

150

 

-

 

150

 

-

 

Ehdotettujen korotusten kustannukset ovat arviolta yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa mukaan luettuna molempien tukimuotojen palvelun piirissä jo olevien lasten tukien korotuksesta aiheutuvat kustannukset ja tuen piiriin siirtyvien lasten kustannukset. Oletuksena on, että sekä kotihoidon tuelle että yksityisen hoidon tuelle siirtyy 150 lasta.

 

Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen hankkeen käynnistäminen

 

Kehitysvammahuollon yksilöllisen asumisen hankkeen (ASU) käynnistämiseen on sosiaaliviraston vuoden 2009 käyttösuunnitelmassa varattu 0,5 milj. euroa, jolla rahoitetaan 20 -paikkaisen ryhmäkoti Käpytikan toiminta. Tämän lisäksi yksilöllisiä asumispalveluja lisätään vuoden 2009 aikana runsaalla 20 paikalla. Tammikuun alussa toimintansa aloitti 11 -paikkainen Auran ryhmäkoti ja kaksi Auran tukiasuntoa aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. Rentolan ryhmäkotiin tulee maaliskuussa neljä uutta paikkaa ja Solakallionkujalle avataan toukokuussa perhekoti, jonne tulee 4-5 paikkaa. Paikkojen lisäys kasvattaa menoja 1,0 milj. euroa vuonna 2009.

 

Vanhusten palveluasumispaikkojen lisääminen

 

Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu 2 268 palveluasumispaikkaan. Paikkoja oli vuoden alussa 8 suunniteltua enemmän.

 

Palveluasumispaikkojen määrää on tarkoitus kasvattaa siten, että vuoden lopussa paikkoja olisi 50 enemmän kuin mihin talousarviossa on varauduttu. Hankittavat paikat kohdennetaan vanhuspalvelujen linjauksen mukaan muistisairaille vanhuksille. Lisäpaikat saadaan käyttöön tänä vuonna valmistuvasta Kontulan vanhustenkeskuksen uudisrakennuksesta sekä hankkimalla osa paikoista vuonna 2008 toteutetun palveluasumisen kilpailutuksen perusteella hyväksytyiltä palveluntuottajilta. Lisäys toteutetaan vuoden 2009 syksyllä.

 

Nykyisten ylimääräisten paikkojen vuositason kustannukset ovat noin 0,35 euroa ja lisättävät paikat kasvattavat kustannuksia 0,65 euroa. Yhteensä paikkojen lisäys kasvattaa viraston menoja 1 milj. euroa.

 

 

 

 


4

LAUSUNTO KUNTAJAKOLAKITYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA UUDEKSI KUNTAJAKOLAIKSI

 

Khs 2009-724

 

VS. KJ                                                     Kaupunginhallitus päättänee antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntajakolakityöryhmän ehdotuksesta uudeksi kuntajakolaiksi:

 

Kaupunginhallitus pitää kuntajakolain uudistusta ja sen tavoitteita ajankohtaisina ja kannatettavina. Kuntajakolain kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Työryhmän ehdotus uudeksi kuntajakolaiksi on pääosin oikeansuuntainen ja tuo nykyiseen kuntajakolakiin tarpeellisia tarkennuksia lain soveltamisongelmien tultua käytännössä esille myös Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan vuoden 2009 alusta voimaan tulleen kunnanosaliitoksen yhteydessä.

 

Lakiesitys selkiyttäisi päätöksentekoa edellä mainitun kunnanosaliitoksen kaltaisissa tulevissa tilanteissa, kun laissa ei enää säädettäisi tiukoista siirtyvän alueen asukasmäärää tai pinta-alaa koskevista rajoista, vaan kuntajaon muutoksen perusteena voisi olla sen laajempi merkitys kunnille ja se, että alueen kehittäminen edellyttää tällaista muutosta. Esitys vastaa tältä osin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussaan KHO 2008:1 omaksumaa linjaa.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että uudistus on erityisesti kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevilta osin valmisteltu tukemaan erityisesti asukasmäärältään pienten kuntien yhdistämistä. Suurten kuntien yhdistämiseen liittyvät tilanteet ovat jääneet lakiehdotuksessa vähemmälle tarkastelulle.

 

Kuntien yhdistymisen vireillepanoon ja valmisteluun liittyen lakiehdotus selkeyttää kuntajakomuutosten valmistelua. Työryhmän ehdottama yhdistymishallitus selkeyttää muutosvaiheen valmistelu- ja toimivaltakysymyksiä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus lakiesityksen yksityiskohdista seuraavaa:

 

Omaisuuden siirtyminen ja taloudellinen selvitys

 

Lakiesityksen 8 luku koskee omaisuuden siirtymistä ja taloudellista selvitystä. Taloudellista selvitystä koskeva säännös sisältyy myös esityksen 16 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan erityiseen kuntajakoselvitykseen tulee tarvittaessa ottaa myös erillinen tätä koskeva ehdotus. Esitetty säännös on hyvä, koska taloudelliset kysymykset ja niiden ratkaiseminen ovat käytännössä usein keskeisessä asemassa jo kuntaliitoksesta päätettäessä. Asian tärkeän merkityksen vuoksi esitystä olisi silti paikallaan täsmentää siten, että esitetyssä säännöksessä irralliseksi jäävän ”tarvittaessa” -muotoilun sijasta kuntajakoselvittäjän tulisi aina tehdä ehdotus taloudelliseksi selvitykseksi, ellei selvityksen toimittaminen olisi esityksen 36 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarpeetonta sen vähäisten vaikutusten tai muun syyn vuoksi.

 

Lakiesityksen 36 § koskee taloudellisen selvityksen toimittamista siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan. Sen perusteluiden mukaan muutettujen säännösten tarkoituksena on ilmaista nykyistä täsmällisemmin, mitkä alueiden siirtymiseen liittyvät taloudelliset menetykset selvityksessä tulee ottaa huomioon ja korvata toiselle kunnalle. Kaupunginhallitus pitää tavoitetta oikeaan osuneena, kun otetaan huomioon, että voimassa olevan kuntajakolain säännökset ovat osoittautuneet tältä osin jossain määrin ongelmallisiksi Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan vuoden 2009 kunnanosaliitosta toimeenpantaessa.

 

Työryhmä ehdottaa kuitenkin myös joitakin sellaisia kokonaan uusia ratkaisuja, joita ei voitane perustella yksinomaan voimassaolevan lain epätäsmällisyydellä. Näitä ovat esimerkiksi esitetty pakollinen välitysmenettely ja välittäjien lakiin perustuva oikeus tehdä kuntia sitovia ratkaisuja ns. kohtuusperusteella.

 

Lakiesityksessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että alueen siirtymiseen saattaa alueeltaan pienenevän kunnan kannalta liittyä taloudellisen menetyksen ohella myös taloudellista hyötyä, esimerkiksi siten, ettei kunnan enää tarvitse tarjota kunnallisia palveluita siirtyvän alueen asukkaille.

 

Lakiesityksessä omaksuttua kantaa, jonka mukaan kuntien välisten taloudellisten suhteiden järjestäminen on julkisoikeudellisten oikeussuhteiden uudelleenjärjestelyä eikä yksityisoikeudellista omaisuuserien järjestelyä, on pidettävä oikeaan osuneena. Esityksen 36 §:n 2 momentin lisäys siitä, että siirtyvällä alueella sijaitsevien ns. palvelukiinteistöjen lisäksi myös kiinteistöillä sijaitseva palveluirtaimisto siirtyy kunnalta toiselle, on perusteltua kirjata lakiin. Kunnallisten palveluiden jatkuvuuden kannalta momenttiin olisi tarpeen sisällyttää myös maininta siitä, että palveluomaisuuden hallintaoikeus siirtyy kunnalta toiselle samaan aikaan kun kuntajaon muutos tulee voimaan. Tällainen käytännön palvelutoimintaa palveleva ratkaisu ei vaikuttaisi mahdollisen korvauserimielisyyden myöhempään käsittelyyn.

 

Lakiesityksen 36 §:n 3 momentti koskee siirtyvästä omaisuudesta suoritettavaa korvausta. Kunnat voisivat sopia korvauksesta, ottaen huomioon kunnille muutoksesta aiheutuvat muut velvoitteet ja taloudelliset vaikutukset. Korvausmäärä olisi sekin vapaasti sovittavissa, nollakorvauksesta omaisuuden täyteen käypään hintaan. Esityksen perusteluissa on kuvattu mahdollisia arvostamisperiaatteita ja seikkoja, jotka selvityksessä voidaan ottaa huomioon. Esitettyä sääntelyä ja sen perusteluja on pidettävä käyttökelpoisina tilanteessa, jossa kunnat pyrkivät keskenään sopimukseen taloudellisen selvityksen sisällöstä. Ne ovat kuitenkin liian väljiä sovellettaviksi sellaisinaan esityksen 37 §:n mukaisessa välitysmenettelyssä tai hallintolainkäyttömenettelyssä. Näin erityisesti siksi, ettei esityksessä ole kiinnitetty juurikaan huomiota siihen kustannussäästöön, joka alueen luovuttavalle kunnalle syntyy sen palveluvelvoitteen pienentyessä. Palveluomaisuuden täyteen hintaan arvostamista tulee ilman muuta rajata, mutta ei yksinomaan sillä perusteella, että alueen väestö on jo luovuttavan kunnan asukkaina osallistunut sen rahoittamiseen. Rajaus on paikallaan myös sillä painavammalla perusteella, että palveluomaisuus on ainakin lähipalveluiden (esimerkiksi koulut ja päiväkodit) osalta yleensä tarkoitettu juuri siirtyvien asukkaiden palvelemiseen eikä alueeltaan pienenevällä kunnalla siten ole sille enää samanlaista tarvetta. Tämä vastaisi myös lakiesityksen perusteluissa omaksuttua periaatetta siitä, ettei taloudellisessa selvityksessä ole kyse yksityisoikeudellisesta oikeustoimesta vaan julkisoikeudellisesta omaisuusjärjestelystä.

 

Kaupunginhallitus korostaa, ettei lakiesityksen perusteluissa tulisi käyttää käsitettä ”käypä hinta”. Käyvällä hinnalla tarkoitetaan sitä hintaa, jota markkinoilla oleva ostaja todennäköisesti olisi valmis maksamaan omaisuudesta arviointihetkellä. Kunnallisella palveluomaisuudella ei kuitenkaan ole markkinoita, joten käsite on tässä yhteydessä harhaanjohtava ja joka tapauksessa tulkinnanvarainen.

 

Lakiesityksen 37 §:ssä säädetään erityisestä välitysmenettelystä tilanteissa, joissa kunnat eivät pääse yksimielisyyteen taloudellisesta selvityksestä. Esitetty sääntely poikkeaa nykytilasta, jonka mukaan julkisyhteisöjen julkisoikeudelliset erimielisyydet ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, tässä tapauksessa hallintoriita-asiana. Esitetyn sääntelyn taustalla oleva yksityisoikeudellinen välimiesmenettely puolestaan on riidanratkaisutapa, johon osapuolet sitoutuvat vapaaehtoisesti ja jossa tehtyyn aineelliseen ratkaisuun voidaan hakea muutosta vain poikkeuksellisesti.

 

Ehdotusta välitysmenettelystä ei voida pitää onnistuneena. Uuden, pakollisen menettelyn perustamiseen vain yhdenlaisia asioita varten on syytä suhtautua varauksellisesti, semminkin kun taloudellista selvitystä koskevien erimielisyyksien ratkaisemisesta tuomioistuimessa ei vielä ole kokemuksia.

 

Kuntien valitsemien välittäjien ja tarvittaessa näiden valitseman puolueettomana puheenjohtajana toimivan välittäjän edellytettäisiin tekevän päätöksen taloudellisesta selvityksestä. Välittäjien ollessa taloudelliseen selvitykseen liittyvässä asiassa erimielisiä enemmistön kanta olisi ratkaiseva. On mahdollista, että tällä menettelyllä ei vältetä mahdollisia tulkinnan erimielisyyksiä ja hallintoriitojen syntymistä jo lähtökohtaisesti ristiriitaisessa tilanteessa, jollaiseen ehdotus on ilmeisesti laadittu. Yhdenkin kunnan vaatimuksesta käynnistettävä välitysmenettelyprosessi aiheuttaisi kustannuksia menettelyyn osallistuville kunnille.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että välitysmenettelyyn ryhtyminen sopimusperusteisesti voisi olla käyttökelpoinen tapa pyrkiä ratkaisemaan erimielisyyksiä. Kun esitettyyn sääntelyyn kuitenkin aiheesta sisältyy myös mahdollisuus hakea muutosta välittäjien tekemään päätökseen, menettelyn pakollisuus vain yhden osapuolen vaatimuksesta johtaisi todennäköisesti nykyisen kaksiportaisen hallintoriitamenettelyn muuttumiseen kolmiportaiseksi välitys- ja hallintoriitamenettelyksi.  Esitetystä pykälästä tulisi vähimmillään poistaa säännös siitä, että kunta voi vaatia asian ratkaisemista välitysmenettelyssä. Tällöin menettely jäisi käytettäväksi kuntien niin sopiessa.

 

Lakiesityksen mukaan välittäjät voisivat taloudellista selvitystä tehdessään ottaa suoraan lain nojalla kohtuusnäkökohtia huomioon yli sen jo sinänsä väljän sääntelyn, joka sisältyy esityksen 36 §:ään. Tältä osin on syytä erikseen todeta, että yksityisoikeudellisessa välimiesmenettelyssä tuomion on perustuttava lakiin ja että välimiehet voivat perustaa tuomionsa kohtuusnäkökohtiin vain asianosaisten suostumuksella. Olisi johdonmukaista ja hallinnon lainalaisuuden periaatteen mukaista, että lakiperustan ulkopuoliset kohtuusnäkökohdat voitaisiin ottaa myös kuntajakolain mukaisen välitysmenettelyn perustaksi vain kuntien suostumuksella.

 

Muutoksenhaku

 

Lakiesityksen 11 lukuun sisältyy ehdotus muutoksenhakua koskevien säännösten osittaisesta uudistamisesta. Ehdotuksen perustelujen mukaan päätösten valituskelpoisuudessa ja muutoksenhakuoikeudessa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota siihen päätöksentekotilanteeseen, joka on ratkaiseva kuntajaon muutospäätöksen syntymisen kannalta. Tavoitetta on pidettävä perusteltuna.

 

Lakiesityksen 51 §:n 1 momenttiin sisältyy säännös siitä, että hallinto-oikeus voi kumota kunnanvaltuuston esityksen kuntajaon muuttamisesta kuntalain 90 §:ssä säädettyjen kunnallisvalituksen yleisten perusteiden lisäksi myös silloin, jos esitys on ilmeisesti vastoin lakiesityksen 4 §:ssä säädettyjä kuntajaon muutoksen edellytyksiä. Kyseessä on laajennus hallinto-oikeuden toimivaltaan puuttua kunnalliseen päätöksentekoon. Esitystä voitaneen kuitenkin pitää perusteltuna, koska laajennus ei ole suuri ja säännöksen soveltamiskynnys on varsin korkea, ja koska lopullinen ratkaisu myös tällaisessa kysymyksessä on hyödyllistä saada mahdollisimman nopeasti. Tuomioiden ja päätösten oikeusvoimaa koskevien periaatteiden mukaisesti säännökseen tulisi kuitenkin sisällyttää maininta siitä, että jos valtuuston esitykseen jo on kohdistettu valitus, joka perustuu kuntajaon muutoksen edellytysten puuttumiseen, ja tämä valitus on lainvoimaisella tuomiolla kumottu, myöskään valtioneuvosto ei voisi myöhemmässä lakiesityksen 17 §:ssä tarkoitetussa päätöksenteossaan hylätä kuntien yhdistymisesitystä edellytysten puuttumisen perusteella.

 

Yhdistymisavustukset ja taloudellisten vaikutusten arviointi

 

Lakiesityksen 41 §:ssä tarkoitetun yhdistymisavustuksen perusosan osalta kaupunginhallitus toteaa, että yhdistymisavustusten määrä perustuu tavoitteeseen pienten kuntien yhdistymisestä eikä ota huomioon Helsingin seudun erityispiirteitä.

 

Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että valtion talousarviossa kehyskaudelle 2008–11 yhdistymisavustuksiin varatun yhteensä 200 miljoonan euron ylittyessä rahoitetaan ylitys vähentämällä kuntien valtionosuuslain mukaista yleistä valtionosuutta. Ylitystä vastaava valtionosuuden vähennys olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtiontalouden kehyksissä oletetaan yhdistymisavustusten 2008–11 olevan 267 miljoonaa euroa, joten ylitystä syntyy 67 miljoonaa euroa. Vähennys toteutetaan vuonna 2011. Kaupunginhallitus toteaa, että ei ole perusteltua heikentää kuntien tulopohjaa tällä tavoin. Vähennys ei myöskään kokonaisuutena toimi kannustimena uusiin kuntaliitoksiin. Lisäksi vuosi 2011 tulee ennusteiden mukaan muutoinkin olemaan vaikea kuntataloudessa.

 

Kuntien yhdistymisestä aiheutuva valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen lakiesityksen 43 §:ssä tarkoitetuin tavoin on lähtökohtaisesti oikeansuuntainen ehdotus. Valtionosuusjärjestelmään tehtävät muut muutokset vaikeuttavat kuitenkin ehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointia, kun selvitykset mahdollisista kuntajakomuutosten vaikutuksista Helsingin seudulla tulevat ajankohtaisiksi.

 

Kirje valtiovarainministeriölle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874

 

 

LIITTEET

Liite 1

Lausuntopyyntö 25.3.2009

 

Liite 2

Ehdotus uudeksi kuntajakolaiksi, kuntajakolakityöryhmän muistio 13/2009

 

Liite 3

Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 15.4.2009

 

Liite 4

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 15.4.2009

 

Liite 5

Henkilöstökeskuksen lausunto 15.4.2009

 

Valtiovarainministeriö pyytää (25.3.2009) lausuntoa 30.4.2009 mennessä kuntajakolakityöryhmän ehdotuksesta uudeksi kuntajakolaiksi.

 

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimeksiannon mukaan kuntajakolain uudistamisen lähtökohtana on hallitusohjelman mukaisesti kuntien vapaaehtoisten liitosten tukeminen. Uudistuksessa keskitytään pääasiassa kuntajaon muutosprosessin hallintaan ja menettelysäännösten ajanmukaistamiseen. Huomiota kiinnitetään erityisesti niihin ongelmiin, joita kuntajakolain soveltamisessa on havaittu viime vuosien aikana. Lisäksi tarkoituksena on kehittää kunnallisen päätöksenteon asemaa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kuntajaon muutosprosessissa sekä etsiä keino eri tahojen ristiriitaisten näkökulmien ja intressien huomioon ottamiseen.

 

./.                   Lausuntopyyntö ja työryhmän muistio ovat esityslistan liitteinä 1-2. Muistio on luettavissa myös valtiovarainministeriön nettisivuilla osoitteessa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090325Kuntaj/Kuntajakolakityoeryhmae_NETTIversio.pdf

 

./.                                         Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden (15.4.2009), talous- ja suunnittelukeskuksen (15.4.2009) ja henkilöstökeskuksen (15.4.2009) lausunnot ovat liitteinä 3 - 5.

 

Kiinteistövirasto ilmoittaa (17.4.2009), ettei sillä ei ole huomautettavaa lakiehdotuksen luvun 10 (Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen suhde) osalta. Viraston lakiehdotuksen 8 lukuun (Omaisuuden siirtyminen ja taloudellinen selvitys) esittämät näkökohdat on huomioitu päätösehdotuksessa.

 

Vs. Kj toteaa, että kuntajakolain uudistus on tarpeellinen lainsäädännön selkiyttämisen ja käytännön toimivuuden kannalta.

 

Kuntajakolakityöryhmän ehdotuksen mukaan kuntajakolain rakennetta ja käsitteitä sekä kuntajaon muutospäätöksen luonnetta hallintopäätöksenä selkiytettäisiin. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä täsmennettäisiin. Kuntien roolia kuntajaon muuttamisen vireillepanossa, valmistelussa ja päätöksenteossa korostettaisiin. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tehostettaisiin kuntien valmistellessa kuntajaon muutosesitystä. Tähän liittyen muutoksenhakujärjestelmää uudistettaisiin. Laissa säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin muun muassa kuntien yhdistymissopimuksesta ja yhdistymishallituksesta sekä taloudellisesta selvityksestä. Säännöksiä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta ja henkilöstön asemasta ei muutettaisi.

 

 

 

 


1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-574

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Jätkäsaaressa koskevasta ympäristölupa-hakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 7.4.2009 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Jätkäsaaren rakentamisessa tarvittavan louheen ja maa-aineksen välivarasto- ja käsittelyalue on Jätkäsaaren rakentamisen kannalta välttämätön. Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden hallintaan on kuitenkin tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisesti häiriintyviä kohteita on jo nykyisellään alueen lähellä, minkä lisäksi Saukonpaaden ja Jätkäsaaren rakentaminen tuovat lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että eniten häiriötä aiheuttavia toimintoja, kuten murskausta ja rikotusta, tulisi alueella harjoittaa vain välttämättömässä määrin. Melun ja pölyn aiheuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakenteellisella suojauksella, mikäli ympäristölupahakemuksessa esitetyillä maavalleilla ja pölyämisen estokeinoilla ei saavuteta riittävää suojausta.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan 7.4.2009 antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat. Kaupunginhallitus katsoo, että toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa nykyisille toiminnoille eikä Saukonpaaden ja Jätkäsaaren tulevalle käytölle. Välivarastointi- ja käsittelyalueen toiminnan ympäristövaikutuksia on välttämätöntä seurata ja sopeuttaa muuttuvaan tilanteeseen rakentamisen edetessä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (11.3.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 14.4.2009 mennessä.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 27.4.2009 saakka.

 

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Jätkäsaaressa.

 

Välivarastointialueen koko on noin 20 hehtaaria ja se sijaitsee Jätkäsaaren lounaisosassa satamakäytöstä poistuneen satamakentän alueella. Alueella on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä Jätkäsaaren alueen rakentamisessa käytettäviä erityyppisiä massoja. Välivarastointialueen koko pienenee Jätkäsaaren rakentamisen edetessä. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2009 aikana. Lupaa toiminnalle haetaan Jätkäsaaren rakentamisen ajaksi vuoteen 2025 asti. Toiminnan aloittamiselle haetaan lupaa mahdollisesti muutoksenhausta huolimatta.

 

Alueella välivarastoitavia massoja ovat mm. louhe (enintään 800 000 m3), puhtaat maa-ainekset (enintään 500 000 m3), pilaantuneet maa-ainekset (enintään 15 000 m3), haitta-ainepitoiset ruoppausmassat (enintään 80 000 m3), betoni-, tiili- ja asfalttijäte (enintään joitakin kymmeniä tuhansia m3) sekä haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen stabiloinnissa käytettävät sideaineet, kuten esimerkiksi lehtotuhka, rikinpoiston lopputuote ja masuunikuona. Alueelle suunniteltuja esikäsittelytoimenpiteitä ovat massojen seulonta ja välppäys, murskaus ja rikotus sekä ruoppausmassojen kuivatus. Lisäksi alueella voidaan tehdä haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää sideaineiden sekoitusta ruoppausmassoihin.

 

Välivarastoinnin ja esikäsittelyn merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi on hakemuksessa arvioitu murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuva melu. Melun leviämistä estetään sijoittamalla varastokasat meluvalliksi asutuksen suuntaan. Eniten melua aiheuttavat toiminnot tapahtuvat arkipäivisin. Massojen pölyämistä vähennetään mm. toimintojen sijoittelulla, massojen kastelulla ja peittämisellä ja murskainten koteloinnilla. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ottamalla vesinäytteitä alueelta poistuvasta vedestä sekä melu- ja pölymittauksilla.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (26.3.2009), että sillä ei ole asiaan lausuttavaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että Jätkäsaaren massalogistiikan hallinta on erittäin haasteellista poikkeuksellisen suurten massamäärien vuoksi. Jätkäsaaressa on vireillä useita ympäristö- ja vesilupaa edellyttäviä hankkeita, joiden koordinoimiseksi kaupunginjohtaja on nimittänyt kaupungin hallintokuntien edustajista ja lupaviranomaisista koostuvan seurantaryhmän.

 

Jätkäsaaren rakentamisessa tarvittavan louheen ja maa-aineksen oikea-aikaisen saatavuuden varmistaminen ja rakentamisessa syntyvien ylijäämämassojen saaminen hyötykäyttöön edellyttävät riittävää välivarastointi- ja käsittelykapasiteettia. Välivarastointi- ja käsittelyalueen on tarkoituksenmukaista sijaita lähellä rakentamisaluetta. Jätkäsaareen esitetty välivarasto- ja käsittelyalue on rakentamisen kannalta välttämätön, eikä sille ole lähialueilla vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

 

Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden hallintaan on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisesti häiriintyviä kohteita on jo nykyisellään alueen lähellä, minkä lisäksi Saukonpaaden ja Jätkäsaaren rakentaminen tuovat lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille.

 

Eniten häiriötä aiheuttavia toimintoja, kuten murskausta ja rikotusta, tulisi alueella harjoittaa vain välttämättömässä määrin. Alueelle muualta tulevaa louhetta ja kalliomursketta tulisi pyrkiä saamaan muodossa, jonka käsittelytarve Jätkäsaaren alueella on vähäinen. Melun ja pölyn aiheuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakenteellisella suojauksella, mikäli ympäristölupahakemuksessa esitetyillä maavalleilla ja pölyämisen estokeinoilla ei saavuteta riittävää suojausta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin rakennusvirastolle ehdolla, että toiminta järjestetään siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa nykyisille toiminnoille eikä Saukonpaaden ja Jätkäsaaren tulevalle käytölle. Lähellä olevan asutuksen kannalta on oleellista pitää toiminnasta aiheutuvat häiriöt mahdollisimman vähäisinä. Välivarastointi- ja käsittelyalueen toiminnan ympäristövaikutuksia on välttämätöntä seurata ja sopeuttaa muuttuvaan tilanteeseen rakentamisen edetessä.

 

Ympäristölautakunta päätti (7.4.2009) antaa seuraavan lausunnon:

 

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaressa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

Välivarastointi- ja esikäsittelyalueen toiminta-aika

 

Alueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa on otettava huomioon Jätkäsaaren alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Erityisesti murskaustoiminta vähentää merkittävästi lähialueen asumisviihtyisyyttä. Siksi ympäristölautakunta katsookin, että murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää vain viideksi vuodeksi kerrallaan. Myös välivarastointi- ja esikäsittelyalueen viereen tulevan betoniaseman ympäristölupa myönnettäneen vain 30.12.2013 asti (ympäristölautakunta 7.4.2009).

 

Välivarastointialueen asfaltti

 

Paikoitellen alueella oleva asfalttikerros on jouduttu rikkomaan satamatoimintojen loppuessa ja vanhoja rakenteita purettaessa. Välivarastointitoiminta edellyttää yhtenäistä ja tiivistä pohjarakennetta, kuten asfalttia. Siten on alueella olevan asfaltin kunto tarkistettava ja puutteet korjattava ennen alueen käyttöönottoa.

 

Poikkeukselliset sääolot

 

Alueen toiminnan ennakkosuunnittelussa tulee varautua poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten tulviin ja myrskyihin, jotka saattavat vaikeuttaa toimintaa ja lisätä päästöjä ympäristöön.

 

Pilaantuneet maa-ainekset, haitta-ainepitoiset sedimentit ja sideaineet

 

Pilaantunen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin sekä sedimentin stabiloinnissa käytettävien sideaineiden välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta, haitta-ainepitoista sedimenttiä tai sideaineita ei leviä ympäristöön valumavesien, pölyn tai työkoneiden mukana eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille.

 

Välivarastointialueella varastoitavat pilaantuneet maa-ainekset ja sedimenttien sideaineet on pidettävä peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan mahdollisen pölyämisen ja haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Haitta-ainepitoiset sedimentit on pölyämisen estämiseksi peitettävä tarvittaessa.

 

Välivarastokasojen peitteiden paikallaan pysymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet tulee korjata viipymättä.

 

Pilaantuneet maa-ainekset ja stabiloidut haitta-ainepitoiset sedimentit on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisten massojen käsittely.

 

Pilaantuneiden maiden ja haitta-ainepitoisten sedimenttien välivarastoalueiden suoto- ja valumavesiä on riittävästi tarkkailtava.

 

Murskaus

 

Hakemuksen mukaan murskausalue sijaitsee toiminnan alkuvuosina noin 450 metrin päässä Ruoholahden lähimmistä asuinrakennuksista. Kun ensimmäiset uudet asuinrakennukset valmistuvat Saukonpaateen, etäisyys pienenee arviolta 200 metriin.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että jo tilapäinen murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa. Jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista, laitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle.

 

Tielaitoksen luokittelun mukaan B-luokan murskaamon hiukkasten kokonaisleijuma toiminta-aikana määritettyjen kahden tunnin ajanjaksojen keskiarvona alittaa 400 μg/m3 300 metrin päässä murskaamosta. B-luokan murskaamon aiheuttama pölyäminen voi ylittää kuitenkin valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) esitetyt ilmanlaadun ohjearvot, joiden mukaan hiukkasten kokonaisleijuma (TSP) muut toiminnat huomioon ottaen saa olla enintään 120 μg/m3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä tai 50 μg/m3 vuosikeskiarvona määritettynä. Suojarakennuksen sisään sijoitettu murskaamo on A-luokan murskaamo, jonka pölyntorjunta edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja sen suojaetäisyys on pienempi kuin B-luokan murskaamon.

 

Hakemuksessa ei ole esitetty arviota murskaamon vuosittaisesta toiminta-ajasta. Kun otetaan huomioon, että murskaamo kuitenkin toimii alueella useita vuosia, tulee sen pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään (A-luokan murskaamo) ja tulee varustaa pölykatteilla ja kastelujärjestelmällä. Lisäksi pölyntorjuntajärjestelmä tulee olla käytössä aina kun murskaustyötä tehdään.

 

Mikäli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta pölyä leviää ympäristöön, tulee murskaustyö välittömästi keskeyttää.

 

Lisäksi hakemuksen meluselvitys on puutteellinen ja sitä on täydennettävä. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan tela-alustaisen, siirrettävän kivenmurskausyksikön lähtömelutaso (LWA) on tyypillisesti 122–125 dB. Hakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on käytetty arvoa 120 dB. Hakemuksen meluselvityksessä ei myöskään ole otettu huomioon murskaamon kokoonpanoa. Tyypillisessä murskaamossa on useita murskaus- ja seulontayksiköitä, mikä lisää murskaamon lähtömelutasoa. Meluselvityksessä ei myöskään ole esitetty arviota melun iskumaisuudesta.

 

Hakemuksen perusteella on epäselvää, voidaanko meluselvityksen edellyttämä 10 metriä korkea melueste rakentaa louheesta. Mikäli rakentaminen ei ole mahdollista, on riittävä ja toimiva melueste rakennettava muusta sopivasta materiaalista.

 

Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat

 

Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.

 


Liikenne

 

Välivarastointialueen toiminnan vaikutuksissa ympäristöön, erityisesti liikenteeseen, tulee ottaa huomioon myös välivarastointialueen vieressä toimivan betonitehtaan aiheuttama liikennekuormitus.

 

Välivarastointi- ja esikäsittelyalueella on raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä ja välivarastoitava maa-aines ja louhe pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.

 

Välivarastointi- ja esikäsittelyalueella saattaa toiminnan mukainen liikenne, esimerkiksi louheen ajo ja purku, aiheuttaa häiritsevää melua, mikäli sitä tehdään yöaikaan klo 22.00–7.00. Tämän vuoksi kyseisen toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää, ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan.

 

Poikkeukselliset tilanteet

 

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Tiedotus

 

Toiminnan alkamisesta ja vastuuhenkilöistä on tiedotettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

 

 

 


2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2009-704

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä Sörnäistenniemen asemakaava-alueella:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 7.4.2009 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Sörnäistenniemen asemakaava 11780 on lainvoimainen. Asemakaavassa alue on pääosin varattu asumiseen, toimitiloille ja virkistykseen. Asemakaavassa on annettu määräys, jonka mukaan alueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitettävä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamista.

 

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan 7.4.2009 antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (24.3.2009) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 28.4.2009 mennessä.

 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä Sörnäistenniemen asemakaava-alueella Helsingissä.

 

Lupahakemus koskee 16 hehtaarin kokoista Sörnäistenniemen asemakaava-aluetta. Satamatoiminta alueella on loppunut ja alue on suunniteltu muutettavaksi asuin-, työpaikka- ja puistoalueeksi. Alueen maaperässä on todettu paikoin kohonneita raskasmetallien, öljyn ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

 

Lupahakemuksen mukaan maaperä kunnostetaan massanvaihdolla poistamalla rakentamisen vuoksi kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset sekä maa-ainekset, joissa ylittyvät riskinarvion perusteella määritetyt haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Alueelle jäävät haitta-ainepitoiset maa-ainekset peitetään pilaantumattomilla maa-aineksilla ja muilla rakennekerroksilla. Kaivettavien pilaantuneiden maiden määräksi arvioidaan noin 24 500 m3.

 

Alueen rakentamisessa arvioidaan tarvittavan noin 300 000 m3 täyttömassoja. Täyttöihin on suunniteltu käytettävän sekä kohteesta kaivettuja että muista Helsingin alueen rakennuskohteista tuotuja maa-aineksia. Hakemuksen mukaan maa-ainekset voivat sisältää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvoihin asti.

 

Kunnostustoimenpiteet on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2009. Toiminnan aloittamiselle haetaan lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että Sörnäistenniemen asemakaava 11780 on lainvoimainen. Asemakaavassa alue on pääosin varattu asumiseen, toimitiloille ja virkistykseen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt maaperän pilaantuneisuutta kaavoituksen yhteydessä. Alueen maaperä on pääosin täyttöä, jonka seassa on paikoin joko aiemmista toiminnoista tai täyttömaasta aiheutuvaa pilaantuneisuutta. Alueen muuttaminen satamasta asumiseen edellyttää maaperän puhdistamistoimia. Asemakaavassa on annettu määräys, jonka mukaan alueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitettävä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamista.

 

Kiinteistövirasto on tehnyt alueella tarpeelliset lisäselvitykset maaperän kunnostussuunnittelua varten. Alueen kunnostaminen on edellytyksenä alueen muuttamiseksi asemakaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kiinteistövirastolle.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (3.4.2009) mm., että kunnostussuunnittelun yhteydessä arvioidut puhdistamiskustannukset ovat noin 800 000 € (alv 0 %). Puhdistamiskustannuksiin on varauduttu vuoden 2009 talousarviossa ja vuoden 2009-2011 taloussuunnitelmassa. Kustannukset jakautuvat usealle vuodelle alueen rakentamisajan mukaisesti.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ja toteaa, että ympäristölupa olisi tärkeää saada mahdollisimman pian, koska esirakentaminen on tarkoitus aloittaa kesäkuussa 2009.

 

Ympäristölautakunta puoltaa (7.4.2009) Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tekemän Sörnäistenniemen asemakaava-alueen maaperän puhdistamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

Alueen lisätutkimustarve

 

Koko alueen maaperä on tutkittava riittävän tarkasti, sillä kunnostettavan alueen maaperä on pääasiassa täyttömaata, jossa maaperän sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet voivat vaihdella alueella aiemmasta toiminnasta riippumatta.

 

Kunnostustavoitteet

 

Kunnostustavoitteiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös lisätutkimuksissa mahdollisesti havaittavat korkeammat haitta-aine-pitoisuudet.

 

Kunnostustavoitteiden määrittelyn tulee perustua riskinarviointiin.

 

Kunnallistekniikka ja muut vastaavat rakenteet tulee asentaa pilaantumattomaan maahan siten, ettei työntekijöiden ole mahdollista altistua haitallisille aineille myöhemmin tehtävien kaivu- tai korjaustöiden aikana.

 

Alueelta tulee poistaa tiedossa olevat ongelmajätteeksi luokiteltavat maa-ainekset.

 


Pohjaveden tarkkailu

 

Alueen pohjaveden tilaa on tarkkailtava riittävästi myös muualta tulevan kulkeuman havaitsemiseksi.

 

Hyötykäyttö

 

Maamassojen, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, hyötykäytön on oltava suunniteltua ja se tulee dokumentoida. Käytettävien maamassojen sisältämien haitta-aineiden alueelle aiheuttamaa riskiä tulee arvioida riittävän tarkasti. Myös muualta tuotavan, hyötykäytettävän maa-aineksen haitta-aineiden pitoisuuksien tutkimustiheys tulee määritellä. Betonimurskeen hyötykäyttö vaatii valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisen suunnitelman sisältävän ilmoituksen tekemisen tai ympäristöluvan hakemisen.

 

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi

 

Kohteessa tapahtuvan pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnin on oltava lyhytaikaista, eikä se saa aiheuttaa maaperän lisäpilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa. Tämän vuoksi välivarastoinnin tulee tapahtua kiinteällä alustalla, ja pilaantuneen maa-aineksen on oltava peitettynä koko välivarastoinnin ajan.

 

Pilaantuneeksi jäävien alueiden merkitseminen

 

Alueen maaperään jäävät maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, tulee erottaa pilaantumattomista maakerroksista selvästi tavanomaisista rakennusmateriaaleista erottuvalla havainnointikerroksella.

 

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

 

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää.

 

Muut aluetta koskevat päätökset

 

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut 21.8.2008 pilaantuneen maaperän puhdistusta koskevan ilmoituspäätöksen, joka koskee osaa ympäristölupahakemuksessa ilmoitetusta alueesta.

 

Alueella on käynnissä satamatoiminnassa käytettyjen rakennusten purku. Purkamisen yhteydessä on tarkoitus kunnostaa ilmoitusmenettelyllä alueella toimineiden yritysten aiheuttamaa maaperän pilaantuneisuutta.

 

 

 

 


3

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VENÄJÄN JA SAKSAN VÄLINEN MERENALAINEN MAAKAASUPUTKI SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Khs 2009-528

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellyt vaihtoehdot ja arvioinnin huomioonottaminen

 

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa Suomen hankealueella tarkastellut vaihtoehdot eroavat hyvin vähän toisistaan eikä todellisia reittivaihtoehtoja käytännössä ole.

 

Valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaman asetuksen (713/2006) mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin mm. selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen, sekä selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että hankkeen toteutuksen valmistelu on viety jo pitkälle ennen YVA-selostuksen ja vaikutusarvioiden valmistumista. Hanke on kuvattu selkeästi, mutta yleispiirteisesti. Hankkeen, YVA-arviointiohjelman ja YVA-selostuksen yleispiirteinen kuvaus vaikeuttaa hahmottamaan, miten YVA-selostus otetaan huomioon päätöksenteossa.

 

Tutkimukset ja vaikutukset

 

YVA-selostuksessa on esitetty projektin arviointimenetelmät ja tietolähteet. Vaikutusten merkityksen arviointi ja vaihtoehtojen vertailu painottuu kuitenkin enemmän hankkeen ja sen vaikutusalueen olosuhteiden kuvaukseen, ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointi jää vähemmälle.

 

Eri tekijöiden yhteisvaikutusten ja keskinäisten vuorovaikutussuhteiden arviointi puuttuu. Suomen hankealueen arviointiraportissa tulisi tuoda esiin ja pitää taustalla vertailutietoina myös koko merialueella hankkeesta aiheutuvat vaikutukset. Itämerta tulisi käsitellä kokonaisuutena.

 

Arviointiselostuksessa esitetään, että ruoppaukset, täytöt, räjäytykset ja putken asentaminen muokkaavat merenpohjaa ja muuttavat pohjavirtauksia sekä vapauttavat pohjasedimenttiin varastoituneita ravinteita. Vaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että hankkeen vaikutukset Itämeren luonnontilaan on selvitettävä huolella, sillä Itämeri ja erityisesti Suomenlahti ovat erityisen herkkiä, luonnonoloiltaan ainutlaatuisia ja kärsivät liiallisesta kuormituksesta. Vähäisetkään vaikutukset eivät siten ole suotavia. Itämeren alueella kaikkien toimijoiden tulisi pikemminkin pyrkiä vähentämään alueen kuormitusta ja parantamaan merialueen tilaa. Pohjasedimenteistä vapautuvat ravinteet, erityisesti fosfori, saattavat sopivissa olosuhteissa synnyttää voimakkaita sinileväkukintoja.

 

Vaikutusten lieventämisen, seurannan ja avoimen tiedotuksen tärkeys

 

Arviointiselostuksessa on kuvattu myös vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimia. Haitallisten vaikutusten minimointi ja lieventäminen on tarpeen pitää mukana hankkeen kaikessa suunnittelussa siten, että suunnittelutason tarkentuessa myös lievennyssuunnitelmat tarkennetaan. Lievennystoimien vaikuttavuus voidaan varmentaa ja dokumentoida perusteellisilla seurannoilla.

 

Arviointiselostuksessa on käsitelty vaikutusten seurantatarpeita, jotka kohdistuvat eläimistöön, meriliikenteeseen, kulttuuriperintökohteisiin, pohjasedimenttiin, vedenlaatuun, pohjaeläimistöön ja kaloihin. Suuren hankkeen rakennusaikaista ja käytönaikaista seurantaa varten tarvitaan lisäksi kattava seurantaohjelma, joka käsittää koko hankkeen vaikutusalueen Itämerellä. Erityisesti on etu- ja jälkikäteen selvitettävä erilaisten selkeiden vaikutusten yhteisvaikutuksia, esimerkiksi pohjan vähäisten virtausten muutosten ja muiden putken aiheuttamien muutosten vaikutusta hapettomiin alueisiin ja sisäiseen kuormitukseen ravinteiden kierron häiriintyessä.

 

Toteutussuunnittelun, rakentamisen ja mahdollisten käyttöaikaisten ongelmatilanteiden aikana on erityisesti laivaliikenteelle ja kalastukselle suunnattu avoin ja oikea-aikainen tiedotus välttämätöntä.

 


Vaikutukset merinisäkkäille ja linnustolle

 

Merinisäkkäistä Suomen hankealueella esiintyy harmaahylkeitä ja itämerennorppia. Putkilinja kulkee hylkeiden lisääntymisalueen poikki.

 

Itämeri on myös tärkeä lintujen muuttoreitti sekä pesintä- ja lepoalue. Haittojen lieventämiseksi töiden ajoituksessa tulee ottaa huomioon merinisäkkäiden ja linnuston suojelu. Suomen alueella tulisi haittojen lieventämisen suunnittelussa ottaa myös huomioon, että reittivaihtoehto 2 kulkee kauempana Kalbådagrundin alueella lintujen pesintäyhdyskunnista.

 

Suojelualueet, Natura 2000-verkoston laajentaminen talousvyöhykkeellä

 

YVA-selostuksen mukaan suunnitellun Nord Stream -putkilinjan läheisyydessä ei ole suojelualueita. Kaasuputken reitti kulkee Suomenlahdella suurimmaksi osaksi 20-30 kilometrin etäisyydellä Suomen rannikosta, ja lähin suojelualue (Natura 2000-alue) sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä putkilinjan suunnitellusta reitistä. Natura 2000-alueille ja muille suojelualueilla ei odoteta aiheutuvan fyysisiä vaikutuksia (esim. melua tai sedimenttien leviämistä), jotka kohdistuisivat alueiden eliöstöön.

 

Ympäristöministeriö on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa kuitenkin todennut, että Suomi on selvittämässä Natura 2000-verkoston mahdollista laajentamista talousvyöhykkeelle. Suomenlahden rannikolle on tulossa neljä uutta, avomerelle sijoittuvaa Natura-aluetta. YVA-selostuksessa olisi tullut kertoa näistä suunnitelmista, esimerkiksi luvussa 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiselostusta tulee täydentää arvioimalla vaikutukset suunnitelluille Natura-kohteille.

 

Vaikutukset meriliikenteelle ja kalastukselle

 

Kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle ilmenevät etupäässä putken rakennusvaiheessa. Koska kaasuputki tullaan rakentamaan kahdessa vaiheessa, rakentamisajan haitat ovat kaksinkertaiset laivaliikenteelle verrattuna siinä, että rakentaminen tehtäisiin kerralla.

 

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä laivaliikennealueita. YVA-selostuksen mukaan liikenteelle ja väylille ei aiheudu haittoja. Toisaalta olisi tarkemmin tiedettävä, miten mahdollinen putken vaurioituminen vaikuttaisi luontoon. Esimerkiksi Helsingin edustalla putki kulkee alueella, jossa itä-länsisuuntainen laivaliikenne risteää Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kanssa. Mahdolliset onnettomuudet voivat teoriassa ehkä vahingoittaa myös putkea.

 

Vaikutukset arviointiselostuksessa arvioidaan yleisesti vähäisiksi, mutta vaikutukset kalastukselle arvioidaan kohtalaisiksi. Putkilinja kulkee troolikalastusalueilla ja aiheuttaa kalastajille rakennusaikana huomattavaa haittaa ja toiminta-aikanakin pysyviä rajoituksia. Kalastukselle ja kalastolle aiheutettavia vaikutuksia olisi arvioitava tarkemmin, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon lievennystoimien ja mahdollisten kompensaatioiden suunnittelussa.

 

Infrastruktuuri                  Helsingin Energia on osallisena hankkeessa, jossa on rakennettu sähkökaapeliyhteys Viron ja Suomen välille. Kaupunginhallitus katsoo, että Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken rakentaminen ja käyttö tulee toteuttaa siten, etteivät sähkökaapelit vahingoitu eikä niiden käyttöä tai myöhempää rakentamista vaaranneta.

 

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle sekä Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtokunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Nord Stream. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja. Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä. Helmikuu 2009.

 

Liite 2

YVA-arviointiselostuksen sisällysluettelo

 

Liite 3

Yhteenveto ympäristövaikutusten arvioinnista Suomen talousvyöhykkeellä

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (6.3.2009) varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 5.5.2009 mennessä.

 

Uudenmaan ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena Nord Stream AG yhtiön hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) kahden merenalaisen maakaasuputken rakentamiseksi Venäjältä Itämeren halki Saksaan ja ilmoittaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vireilläolosta (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä) ja mahdollisuudesta esittää siitä mielipiteitä.

 

Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Hankkeesta ja sen vaikutuksista on laadittu sekä Suomen talousvyöhykettä koskeva arviointiselostus ja siihen kuuluva kartasto että koko hanketta koskeva arviointiraportti ja siihen kuuluva kartasto, joka sisältää myös kuvauksen valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista.

 

Hankkeeseen sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus SopS 67/1997), jonka perusteella suomalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä myös koko hankkeen ympäristövaikutuksista ennen kaikkea niiltä osin, kun ympäristövaikutusten voidaan katsoa koskevan Suomea. Asiaan voi ottaa kantaa samassa lausunnossa Suomea koskevan menettelyn kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus välittää nämä kannanotot ympäristöministeriölle, joka koordinoi Suomen vastauksen muille valtioille.

 

Hanke                                Hanke käsittää kaksi rinnakkaista merenalaista kaasuputkea Venäjältä Suomenlahden ja Itämeren halki Saksaan. Putkien reitti kulkee Venäjän ja Saksan aluevesillä sekä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä. Suunniteltujen putkien sisähalkaisija on 1158 mm ja kummankin putken pituus on noin 1200 km. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvien putkien pituus on noin 375 km. Talousvyöhykkeelle sijoittuvat putket ovat Suomen aluevesirajan ulkopuolella.

 

Hankkeen ensimmäinen maakaasuputki on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2011 ja toinen vuonna 2012. Hankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Euroopan unionin kasvavaan maakaasun tarpeeseen.

 

Hankkeen vaihtoehdot

 

Vaihtoehto 0: Maakaasuputkia ei toteuteta.

 

Vaihtoehto 1: Maakaasuputket kulkevat Suomen talousvyöhykkeellä Venäjän aluevesien rajalta Ruotsin talousvyöhykkeen rajalle. Maakaasuputkien reitti kulkee Kalbådagrundin matalikkoalueen kohdalla.

 

Vaihtoehto 2: Maakaasuputket kulkevat Suomen talousvyöhykkeellä Venäjän aluevesien rajalta Ruotsin talousvyöhykkeen rajalle. Maakaasuputkien reitti kulkee Kalbådagrundin matalikkoalueen eteläpuolitse.

 

Vaihtoehdoilla 1 ja 2 on kummallakin alavaihtoehdot 1a ja 2a, joissa maakaasuputkilinjat kulkevat Suomen talousvyöhykkeen itäpäässä etelämpänä kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 riippuen Venäjän Suursaaren vaihtoehtolinjauksesta.

 

Ryj toteaa, että hankkeen käsittelystä Uudenmaan ympäristökeskuksessa voi lukea internet-osoitteessa www.ymparisto.fi > Uusimaa > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Energian ja aineiden siirto sekä varastointi, vireillä olevat YVA-hankkeet > Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä.

 

Merenalaista maakaasuputkea koskevaan aineistoon voi tutustua Nord Streamin internet-sivuilla www.nord-stream.com/fi > Putkilinja.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

 

Suomen kansallinen YVA-selostus sisältää kansallisen YVA-selostuksen, erillisen kansallisen kartaston sekä Nord Streamin Espoo-raportin ja Espoo-kartaston. Espoo-raportti ja Espoo-kartasto ovat varsinaisen kansallisen YVA-selostuksen liitteitä. Kansallinen YVA-selostus sisältää kansallisen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset, ja kartastossa on aiheeseen liittyviä perustietoja ja ympäristövaikutusten arviointeja sisältäviä karttoja.

 

./.                   Lausunnon kohteena oleva asiakirja Nord Stream. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja. Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä. Helmikuu 2009. on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana (pdf, 954 sivua, ~100MB). Arviointiselostus on lisäksi luettavissa Nord Streamin internet-sivuilla www.nord-stream.com/fi > Ympäristövaikutusten arviointi ja lupamenettely > YVA-menettely Suomessa > YVA-aineistot > Suomen kansallinen YVA-selostus, kartasto ja Espoo-raportti > Suomen kansallinen YVA-selostus (FIN).

 

./.                   YVA-arviointiselostuksen sisällysluettelo sekä yhteenveto ympäristövaikutusten arvioinnista Suomen talousvyöhykkeellä ovat tämän asian liitteinä.

 


Yhteenveto tärkeimmistä ympäristökysymyksistä

 

YVA-menettelyn aikana tunnistettiin seuraavat tärkeät putkilinjan rakentamiseen ja käyttöön liittyvät ympäristökysymykset:

 

1. Yleinen ympäristönsuojelua ja sotilasturvallisuutta koskeva huolestuneisuus

 

Tärkein sosiaalinen vaikutus on haitallinen vaikutus suuren yleisön turvallisuudentunteeseen. Hankkeen aiheuttamien fyysiseen ympäristöön kohdistuvien varsinaisten vaikutusten odotetaan olevan pieniä. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan ja epävarmoja Itämeren tilasta, kansallisesta turvallisuudesta ja hankkeen ympäristöriskeistä. Turvallisuudentunteeseen liittyvät huolenaiheet johtuvat osittain historiallisista syistä, ja tällaista huolestuneisuutta ilmenisi, vaikka Nord Stream-hanketta ei olisi. Jotkin huolenaiheet liittyvät kuitenkin suoraan hankkeeseen eli ovat sen ympäristövaikutuksia koskevia huolenaiheita. Sosiaaliset vaikutukset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, miten ihminen näkee hankkeen, ja myös muut kuin rannikkoalueilla elävät ovat huolissaan asiasta.

 

2. Kaupallinen kalastus

 

Hanke saattaa vaikuttaa pysyvästi pohjatroolaukseen joissakin putkilinjan reitin osissa. Putkilinjalla muodostuu vapaita jännevälejä sellaisiin kohtiin, joissa putkilinjaa ei lasketa suoraan merenpohjaan vaan se asetetaan kahden paikallisesti korkeamman merenpohjan kohdan varaan. Koska troolausverkot voivat juuttua tällaiseen merenpohjasta irti olevaan putkilinjan osaan, pohjatroolausta saatetaan rajoittaa näillä alueilla kalastusalusten ja niiden miehistöjen turvallisuuden vuoksi. On kuitenkin huomattava, että suomalaiset ammattikalastajat harjoittavat näillä alueilla yleensä väliveden troolausta eli pelagista troolausta. Nord Stream AG ratkoo näitä ongelmia aktiivisessa yhteistyössä ammattikalastajien kanssa.

 

3. Sedimenttien leviäminen

 

Merenpohjan muokkaustyöt, ankkurien käsittely ja ammusten raivaus putkilinjan rakennusvaiheen aikana vapauttavat merenpohjan sedimenttejä veteen, jossa ne leviävät virtausten mukana. Samalla leviävät sedimenttien sisältämät kemialliset yhdisteet. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska toimet sijoittuvat pääasiallisesti Suomenlahden keskiosien syviin vesiin.

 

4. Laivaliikenteen turvallisuus

 

Rakennusvaiheen aikana putkenlaskualus ja muut rakennustyötä tekevät alukset työskentelevät noin kolmen kilometrin säteellä putkilinjan reitistä. Tähän sisältyy 500 metrin turva-alue ankkureita käsittelevien alusten työskentelyä varten. Jotta laivaliikenteen turvallisuus on taattu, muut rakennusaluetta lähestyvät alukset ohjataan toiselle reitille niin, että tästä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa laivaliikenteelle. Nord Stream AG tekee yhteistyötä asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, jotta muut merellä liikkuvat alukset ovat koko ajan tietoisia mahdollisista navigointirajoituksista.

 

5. Sotatarvikkeet ja kulttuuriperintö

 

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Itämereen, ja varsinkin Suomenlahteen, laskettiin paljon miinoja. Sotien jälkeen Suomenlahdesta on poistettu ammuksia, mutta niitä on silti yhä paljon. Nord Stream AG paikantaa ammukset ja kulttuuriperintökohteet asennuskäytävässä ja määrittää niiden tyypit. Kun tällaisia kohteita havaitaan, rakennustoimia muutetaan niiden mukaan ja ammukset poistetaan tarvittaessa. Raivaus suoritetaan mahdollisimman turvallisesti. Ammusten raivaus aiheuttaa väliaikaista sedimenttien leviämistä ja uudelleen sedimentoitumista sekä ääni- ja/tai paineaaltoja. Raivaus voi aiheuttaa myös painaumia ja kohoumia merenpohjaan.

 

Vedenalaiset kulttuurijäänteet, kuten laivahylyt, ovat säilyneet hyvin Itämerellä meren ainutlaatuisten fysikaalisten ja kemiallisten olosuhteiden ansiosta. Näitä olosuhteita ovat alhainen suolapitoisuus, pieni lajikirjo, suhteellisen alhainen lämpötila ja alhainen happipitoisuus. Havaitut hylyt tutkitaan tarkasti. Nord Stream AG ja Museovirasto arvioivat yhdessä hylkyjen kulttuuriperintöarvon.

 

6. Pitkäaikaiset vaikutukset

 

Suurin osa Nord Stream-hankkeen vaikutuksista on lyhytaikaisia eli vain rakennusvaiheen aikana ilmeneviä. Joitakin pysyviä vaikutuksia kuitenkin on. Pysyvät vaikutukset kuvataan seuraavassa:

-    Kiviaineksen kasaamisen aiheuttamat penkereet ja itse putkilinja jäävät pysyvästi merenpohjaan. Tämän keinotekoisen riutan peittoalue on melko pieni (1,1km2), ja siksi vaikutukset merenpohjaan arvioidaan paikallisiksi, pieniksi ja vähämerkityksisiksi.

-    Merenpohjan eliöstön elinympäristöjä häviää pysyvästi putkilinjan peittoalueella. Vaikutukset ovat paikallisia ja vähämerkityksisiä, koska peittoalue on pieni verrattuna kaikkien pohjaeliöille sopivien elinympäristöjen pinta-alaan.

-    Virtaava kaasu aiheuttaa pysyvää ääntä merenpohjassa. Äänen uskotaan vastaavan merenpohjan taustamelua, ja sen merkityksen uskotaan olevan vähäinen.

-    Putkilinjan vapaat jännevälit vaikuttavat pysyvästi kaupalliseen troolaukseen. Turvallisuussyistä pohjatroolausta tietyillä putkilinjan alueilla saatetaan rajoittaa. Vapaiden jännevälien kokonaispituudeksi arvioidaan noin 33 kilometriä. Vaikutusten uskotaan olevan merkitykseltään keskisuuria, koska troolausalukset voivat joko välttää putkilinja-alueen tai nostaa troolejaan kulkiessaan putkilinjan ylitse.

 

Lausuntokierros              Ryj toteaa, että hallintokeskus on pyytänyt asiassa lausuntoa ympäristölautakunnalta, pelastuslautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta, Helsingin Sataman johtokunnalta, Helsingin Energian johtokunnalta sekä Helsingin Veden johtokunnalta.

 

Helsingin Sataman johtokunta toteaa (24.3.2009) mm., että satamalautakunta antoi joulukuussa 2006 lausunnon hankkeen arviointiohjelmasta ja joulukuussa 2007 lausunnon arviointiohjelman väliraportista.

 

Arviointiselostuksessa ei ole esitetty uusia Helsingin varsinaiseen satamatoimintaan liittyviä vaikutuksia eikä Helsingin Sataman johtokunnalla ole uutta lisättävää satamalautakunnan lausuntoon joulukuulta 2007.

 

Kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle ilmenevät etupäässä putken rakennusvaiheessa. Koska kaasuputki tullaan rakentamaan kahdessa vaiheessa, rakentamisajan haitat ovat kaksinkertaiset laivaliikenteelle verrattuna siinä, että rakentaminen tehtäisiin kerralla.

 

Varsinaiseen satamatoimintaan hankkeella ei ole vaikutuksia.

 

Helsingin Energian johtokunta toteaa (24.3.2009) mm., että tekninen lautakunta on antanut lausunnon 19.12.2006 hankkeen YVA-ohjelmasta. Siinä korostettiin Viron ja Suomen välisen sähkökaapeliyhteyden huomioon ottamista putkilinjan rakentamisessa ja käytössä. Edelleen tekniseltä lautakunnalta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiohjelman väliraportista.

 


Tekninen lautakunta on esittänyt 18.12.2007 Helsingin Energian osalta asiasta lausuntonaan seuraavaa:

 

Maakaasun osuus Helsingin Energian polttoaineenkäytöstä on yli puolet. Maakaasu tulee Venäjältä Suomeen Karjalan kannakselle rakennettua putkilinjaa pitkin. Viron ja Suomen välille aikanaan mahdollisesti rakennettava maakaasuputki tulisi risteämään Nord Stream -putkilinjan kanssa.

 

Helsingin Energia on osallisena Viron ja Suomen välisessä sähkökaapeliyhteydessä. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennetaan uusia kaapeliyhteyksiä. Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken rakentaminen ja käyttö tulee toteuttaa siten, etteivät kaapelit vahingoitu, eikä niiden käyttöä tai myöhempää rakentamista vaaranneta.

 

Helsingin Energialla ei ole annettuihin lausuntoihin muuta lausuttavaa.

 

Pelastuslautakunta toteaa (31.3.2009), että pelastuslaitoksella ei ole asiaan huomautettavaa.

 

Helsingin Veden johtokunta toteaa (31.3.2009), että Helsingin Vedellä ei ole hankkeen vaikutuksista toimialaansa liittyvää lausuttavaa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.4.2009), ettei sillä ole arviointiselostuksesta huomautettavaa.

 

Ympäristölautakunta toteaa (7.4.2009) mm. seuraavaa:

 

Vaihtoehdot ja arvioinnin huomioonottaminen

 

Arviointiselostuksen mukaan merenalainen putkilinja on maalla kulkevaa kustannustehokkaampi pitkällä aikavälillä. Putkilinjalle on etsitty rakennettavuudeltaan helpoin reitti, ja YVA:ssa Suomen hankealueella tarkastellut vaihtoehdot eroavat hyvin vähän toisistaan. Todellisia reittivaihtoehtoja ei ole. Ennen YVA-selostuksen ja vaikutusarvioiden valmistumista on hankkeen toteutuksen valmistelu viety jo pitkälle. YVA-selostuksen huomioon ottaminen päätöksenteossa jää hämäräksi.

 

Tutkimukset ja vaikutukset

 

Arviointiselostuksessa on kuvattu hyvin hankkeen historia, kaasuputken ja sen asentamisen tekniset seikat sekä Suomenlahden ympäristöolosuhteet. Hankkeesta vastaava on todennut käyttäneensä 100 miljoonaa euroa ympäristövaikutusten tutkimiseen ja ympäristösuunnittelun varmistamiseen. Vuosina 2005 - 2008 tehdyistä tutkimuksista merkittävä osa onkin teknisiä geologisia tutkimuksia, joilla on selvitetty putkireitin rakennettavuutta ja reitin optimointia.

 

Arviointimenetelmät ja tietolähteet on esitetty raportissa. Selostus painottuu kuitenkin enemmän hankkeen ja sen vaikutusalueen olosuhteiden kuvaukseen, ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointi jää vähemmälle. Vaikutuksia kuvataan yleisesti vähäisiksi, paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi. Eri tekijöiden yhteisvaikutusten ja keskinäisten vuorovaikutussuhteiden arviointi puuttuu. Suomen hankealueen arviointiraportissa tulisi tuoda esiin ja pitää taustalla vertailutietoina myös koko merialueella hankkeesta aiheutuvat vaikutukset. Itämerta tulisi käsitellä kokonaisuutena.

 

Ruoppaukset, täytöt, räjäytykset ja putken asentaminen muokkaavat merenpohjaa ja muuttavat pohjavirtauksia sekä vapauttavat pohjasedimenttiin varastoituneita ravinteita. Arviointiselostuksessa esitetään, että pelkästään Suomen hankealueella vapautuu sedimentistä 64 tonnia fosforia ja 308 tonnia typpeä. Fosforin osalta se vastaa 3,2 Viikinmäen jätevesipuhdistamon vuodessa aiheuttamaa fosforikuormaa (20 tonnia P, vuonna 2007). Kaasuputken rakentamisaikana fosfori vapautuu huomattavasti nopeammin, joten vaikutukset voivat olla merkittäviä vaikka lyhytkestoisia.

 

Vaikutusten vähäisyyttä perustellaan mm. sillä, että putkireitti kulkee syvällä alueella, jolla merenpohja on jo kuollutta. Perustelu on huono, sillä Itämeren alueella kaikkien toimijoiden tulisi pikemminkin pyrkiä vähentämään alueen kuormitusta ja parantamaan merialueen tilaa. Pohjasedimenteistä vapautuvat ravinteet, erityisesti fosfori, saattavat sopivissa olosuhteissa synnyttää voimakkaita sinileväkukintoja.

 

Vaikutukset suojelualueisiin

 

Kaasuputken reitti kulkee Suomenlahdella suurimmaksi osaksi 20-30 km etäisyydellä Suomen rannikosta. Vaikutuksia Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin ei oleteta olevan. Ympäristöministeriö on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa todennut, että Suomi on selvittämässä Natura 2000-verkoston mahdollista laajentamista talousvyöhykkeelle. YVA-selostuksessa olisi tullut kertoa näistä suunnitelmista esimerkiksi epävarmuustekijöiden kuvauksessa. Suomenlahden rannikolle on tulossa neljä uutta, avomerelle sijoittuvaa Natura-aluetta: Länsileton alue 1. Kotka, Pyhtää, 2. Luodematalat Pyhtää Ruotsinpyhtää, 3. Sandkallanin eteläpuolinen merialue Porvoo ja 4. Hangon itäinen selkä Hanko, Raasepori. Kaasuputken ympäristövaikutusten arviointiselostusta tulee täydentää arvioimalla vaikutukset suunnitelluille Natura-kohteille.

 

Vaikutukset merinisäkkäille ja linnustolle

 

Merinisäkkäistä vaikutusalueella esiintyy harmaahylkeitä ja itämerennorppia. Putkilinja kulkee hylkeiden lisääntymisalueen poikki. Raportissa todetaan, ettei merinisäkkäiden herkkyyttä melulle tunneta. Meluhaitat saattavat räjäytysten aikana olla suuria.

 

Itämeri on myös tärkeä lintujen muuttoreitti sekä pesintä- ja lepoalue. Haittojen lieventämiseksi tulee töiden ajoituksessa ottaa huomioon merinisäkkäiden ja linnuston suojelu. Suomen alueella tulisi haittojen lieventämisen suunnittelussa ottaa myös huomioon, että reittivaihtoehto 2 kulkee kauempana Kalbådagrundin alueella lintujen pesintäyhdyskunnista.

 

Vaikutukset laivaliikenteelle ja kalastukselle

 

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä laivaliikennealueita. Selostuksen mukaan liikenteelle ja väylille ei aiheudu haittoja. Toisaalta olisi tarkemmin tiedettävä miten mahdollinen putken vaurioituminen vaikuttaisi luontoon. Esimerkiksi Helsingin edustalla putki kulkee alueella, jossa itä-länsisuuntainen laivaliikenne risteää Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kanssa. Mahdolliset onnettomuudet voivat teoriassa ehkä vahingoittaa myös putkea.

 

Vaikutukset arviointiselostuksessa arvioidaan yleisesti vähäisiksi, mutta vaikutukset kalastukselle arvioidaan kohtalaisiksi. Putkilinja kulkee troolikalastusalueilla ja aiheuttaa kalastajille rakennusaikana huomattavaa haittaa ja toiminta-aikanakin pysyviä rajoituksia. Kalastukselle ja kalastolle aiheutettavia vaikutuksia olisi arvioitava tarkemmin, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon lievennystoimien ja mahdollisten kompensaatioiden suunnittelussa.

 

Vaikutusten lieventämisen, seurannan ja avoimen tiedotuksen tärkeys

 

Merenalaisen maakaasuputken Suomea koskevassa arviointiselostuksessa on kuvattu yleispiirteisesti myös haittojen lieventämismahdollisuuksia. Haitallisten vaikutusten minimointi ja lieventäminen on tarpeen pitää mukana hankkeen kaikessa suunnittelussa niin että suunnittelutason tarkentuessa lievennyssuunnitelmatkin tarkennetaan. Lievennystoimien vaikuttavuus voidaan varmentaa ja dokumentoida perusteellisilla seurannoilla.

 

Arviointiselostuksessa on käsitelty vaikutusten seurantatarpeita, jotka kohdistuvat eläimistöön, meriliikenteeseen, kulttuuriperintökohteisiin, pohjasedimenttiin, vedenlaatuun, pohjaeläimistöön ja kaloihin. Suuren hankkeen rakennusaikaista ja käytönaikaista seurantaa varten tarvitaan lisäksi kattava seurantaohjelma, joka käsittää koko hankkeen vaikutusalueen Itämerellä. Erityisesti on etu- ja jälkikäteen selvitettävä erilaisten selkeiden vaikutusten yhteisvaikutuksia: esimerkiksi pohjan vähäisten virtausten muutosten ja muiden putken aiheuttamien muutosten vaikutusta hapettomiin alueisiin ja sisäiseen kuormitukseen ravinteiden kierron häiriintyessä.

 

Toteutussuunnittelun, rakentamisen ja mahdollisten käyttöaikaisten ongelmatilanteiden aikana on erityisesti laivaliikenteelle ja kalastukselle suunnattu avoin ja oikea-aikainen tiedotus välttämätöntä.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa merinisäkkäiden osalta, että harmaahylje ja itämerennorppa ovat ainoat merinisäkäslajit, joita esiintyy Suomen hankealueella. YVA-selostuksessa todetaan, että itämerennorpat ovat suhteellisen herkkiä häiriöille. Suurin vaikutus merinisäkkäisiin aiheutuu ammusten raivaamisesta räjäyttämällä. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, olettaen, että räjäytyksiä suoritetaan vain, jos merinisäkkäitä ei ole turva-alueen sisällä.

 

 

 

 


4

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI JULKISYHTEISÖJEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

 

Khs 2009-770

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta seuraavan lausunnon:

 

Helsingin kaupunki toteaa, että kokonaisuudessaan lakiesitys on hyvä toimiessaan niissä julkisyhteisöissä, joissa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta ei ole tehty. Tällöin laki täydentää sitä työtä ja energiaohjelman järjestelmää, joka jo on käynnissä vapaaehtoisen sopimuksen tehneillä tahoilla.

 

Kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan kirjatut ja näihin liittyneiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetyt toimenpiteet ovat, vuodelle 2020 asetettavaa julkisyhteisön energiankäytön tavoitetta lukuun ottamatta, yhteneväiset tai yksityiskohtaisemmat, kuin tästä laista kunnille ja kuntayhtymille kohdistuvat velvoitteet. Useat kaupungit ovat tehneet energiatehokkuussopimuksen. Tämä on sinällään osoitus esimerkillisestä toiminnasta, ja itse laissa tulisi olla oma kohtansa, jossa sopimuksen suhde lakiin selvitetään.

 

Laissa mainitaan joitakin laadittavia asetuksia, joilla lain edellytyksiä täsmennetään. Asetusten tulisi olla linjassa energiatehokkuussopimusten kanssa.

 

Lakia ei sovelleta valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksiin eikä julkisyhteisöjen kokonaan taikka osittain omistamiin yhtiöihin. Myöskään kuntien asuntokiinteistöyhtiöt eivät kuuluisi lain piiriin. Epäselväksi jää, miten tällaisten yhteisöjen energiatehokkuuden edistämisvelvoitteet hoidetaan.

 

Laissa mainitaan myös energiakatselmukset. Tekniikka kehittyy ja uuden tekniikan soveltamisen ja muuttuneen käytön tai muun syyn vuoksi seuranta- ja käyttöönottokatselmukset ovat tarpeellista. Asuntopuolella katselmukset ovat useissa kunnissa vasta aluillaan. Energiatuki katselmuksiin on erittäin tärkeä. Energiatehokkuussopimuksissa on mainittu tuki niin katselmuksiin kuin toimenpiteisiinkin. Laki tulee muotoilla siten, että se ei estä tuen jakamista.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että 5 §:ssä tarkoitettuun energiansäästötavoitteeseen voidaan sisällyttää ainoastaan se energiansäästömäärä, joka 2005 tai sen jälkeen toteutetuilla energiasäästötoimilla voidaan osoittaa olevan jäljellä vuonna 2016. Tämä asettaa huonompaan asemaan ne tahot, jotka ovat jo ennen vuotta 2005 tehneet paljon energiansäästötyötä. Jos kunta on tehnyt oman sopimuksensa ennen tämän lain voimaantuloa, pitäisi lakiesitystä korjata siten, että sopimuksen tehneet tahot voisivat hyödyntää myös aiemmat toimet sopimuksen ja energiapalveludirektiivin mukaisesti.

 

Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimuksessa kokonaistavoitteeseen voidaan sisällyttää myös vuosina 1995 – 2007 toteutettujen toimien vaikutuksia.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että julkisyhteisöjen on asetettava energiankäytön vähentämiselle tavoite siten, että julkisyhteisön energian loppukulutus on vuonna 2020 vähemmän kuin mitä se on vuonna 2010. Laissa on kohtuullistamispykälä (8 §), mutta lain edellyttämän säästövaateen tarkempi määrittely on tarpeen esim. kaupunkien kasvun, elinkeinorakenteen muutoksen tai muun vastaavan takia.

 

Laissa edellytetään, että säästötavoite on laskettava ensisijaisesti energian loppukulutuksesta tai painavasta syystä ostoenergian määrästä. Loppukulutuksen selvittäminen voi usein olla työläämpää kuin saavutettavissa oleva hyöty. Tämän vuoksi olisi hyvä vielä harkita, voitaisiinko säästö laskea loppukulutuksesta tai ostoenergian määrästä.

 

Kirje työ- ja elinkeinoministeriölle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Luonnos hallituksen esitykseksi 25.3.2009

 

Ryj toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriö pyytää 31.3.2009 saapuneella kirjeellä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta. Lausunnon antamisen määräaika on 17.4.2009, mutta siihen on saatu lisäaikaa siten, että Khs voi käsitellä asian 27.4.2009.

 

./                    Luonnos hallituksen esitykseksi on liitteenä 1. Luonnos on myös luettavissa työ – ja elinkeinoministeriön sivuilla osoitteessa: http://www.tem.fi kohdasta Vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet.

 

Uudistuksella pannaan täytäntöön energiapalveludirektiivi (2006/32/EY), joka on jo pääosin pantu täytäntöön vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla.

 

Esitys täydentäisi kuntien energiatehokkuussopimusten ja energiaohjelman järjestelmää. Kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan kirjatut ja näihin liittyneiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetyt toimenpiteet ovat, vuodelle 2020 asetettavaa julkisyhteisön energiankäytön tavoitetta lukuun ottamatta, yhteneväiset tai vaativammat, kuin laista kunnille ja kuntayhtymille kohdistuvat velvoitteet. Helsingin kaupunki on 4.12.2007 tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa energiatehokkuussopimuksen (KETS).

 

Ryj viittaa rakennusviraston lausuntoon ja toteaa, että energiapalveludirektiivi antaa mahdollisuuden ottaa huomioon myös ennen vuotta 2005 toteutettuja toimenpiteitä.

 

Lisäksi Ryj toteaa, että energiatehokkuussopimuksessa edellytetyn energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksymistä koskeva asia on tämän esityslistan asiana RYJ/x.

 

Rakennusvirasto toteaa (7.4.2009) seuraavaa:

 

Lain tavoitteena on asettaa määrälliset tavoitteet ja luoda toiminnalliset puitteet julkisyhteisöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energian loppukulutuksen vähentämiseksi.

 

Lisäksi lailla pannaan täytäntöön energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY julkisyhteisöjen energiansäästötavoitteiden osalta.

 

Helsingin kaupunki ja kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen TEM) solmivat vuonna 2007 joulukuussa Energiatehokkuussopimuksen (KETS) vuosille 2008 – 2016. Siinä Helsingin kaupungille asetettiin selkeät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla pyritään energiatehokkuuden parantamiseen. Sopimuksen keskeinen tavoite on energiapalveludirektiivin mukainen yhdeksän prosentin energiasäästö jaksolla 2008 – 2016.

 

Lausunnon kohteena olevassa lakiesityksessä julkisyhteisöille asetettaisiin energiansäästölle yhdeksän prosentin vähimmäistavoite. Kuntien ja kuntayhtymien olisi yhdeksän prosentin tavoitteen sijaan energiasäästötavoitteessaan otettava huomioon niiden todenmukaiset mahdollisuudet säästää energiaa. Lisäksi julkisyhteisöille asetettaisiin energiankäytön vähentämiselle tavoite vuodelle 2020 siten, että kaikkien julkisyhteisöjen energiankäyttö tulisi olla vuonna 2020 vähemmän kuin mitä se on vuonna 2010.

 

Lausunto

 

Kokonaisuudessaan lakiesitys on hyvä toimiessaan niissä julkisyhteisöissä, missä ei vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta ole tehty. Tällöin laki täydentää sitä työtä ja energiaohjelman järjestelmää, joka jo on käynnissä vapaaehtoisen sopimuksen tehneillä tahoilla.

 

Kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan kirjatut ja näihin liittyneiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetyt toimenpiteet ovat, vuodelle 2020 asetettavaa julkisyhteisön energiankäytön tavoitetta lukuun ottamatta, yhteneväiset tai yksityiskohtaisemmat, kuin tästä laista kunnille ja kuntayhtymille kohdistuvat velvoitteet. Useat kaupungit ovat tehneet energiatehokkuussopimuksen. Tämä on sinällään osoitus esimerkillisestä toiminnasta ja itse laissa tulisi olla oma kohtansa, jossa sopimuksen suhde lakiin selvitetään.

 

Laissa mainitaan joitakin laadittavia asetuksia, joilla lain edellytyksiä täsmennetään. Asetusten tulisi olla linjassa KETS :in kanssa.

 

Lakia ei sovelleta valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksiin eikä julkisyhteisöjen kokonaan taikka osittain omistamiin yhtiöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että liikelaitostamalla tai yhtiöittämällä voidaan siirtyä lain ulkopuolelle. Myöskään kuntien asuntokiinteistöyhtiöt eivät kuuluisi lain piiriin. Epäselväksi jää, miten tällaisten yhteisöjen energiatehokkuuden edistämisvelvoitteet hoidetaan.

 

Laissa mainitaan myös energiakatselmukset. Tekniikka kehittyy ja uuden tekniikan soveltamisen ja muuttuneen käytön tai muun syyn vuoksi seuranta- ja käyttöönottokatselmukset ovat tarpeellista. Asuntopuolella ovat useissa kunnissa katselmukset vasta aluillaan. Energiatuki katselmuksiin on erittäin tärkeä. Sopimuksissa (KETS) on tuki niin katselmuksiin kuin toimenpiteisiinkin mainittu. Laki tulee muotoilla siten, että se ei estä tuen jakamista.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että 5 §:ssä tarkoitettuun energiansäästötavoitteeseen voidaan sisällyttää ainoastaan se energiansäästömäärä, joka 2005 (KETS:ssä 1995) tai sen jälkeen toteutetuilla energiasäästötoimilla voidaan osoittaa olevan jäljellä vuonna 2016. Tämä asettaa huonompaan asemaan ne tahot, jotka ovat jo ennen vuotta 2005 tehneet paljon energiansäästötyötä. Jos kunta on tehnyt oman sopimuksensa ennen tämän lain voimaantuloa, pitäisi lakiesitystä korjata siten, että sopimuksen tehneet tahot voisivat hyödyntää myös aiemmat toimet sopimuksen ja energiapalveludirektiivin mukaisesti.

 

Lakiehdotuksessa todetaan, että julkisyhteisöjen on asetettava energiankäytön vähentämiselle tavoite siten, että julkisyhteisön energian loppukulutus on vuonna 2020 vähemmän kuin mitä se on vuonna 2010. Laissa on kohtuullistamispykälä (§ 8), mutta lain edellyttämän säästövaateen tarkempi määrittely on tarpeen esim. kaupunkien kasvun, elinkeinorakenteen muutoksen tai muun vastaavan takia.

 

Laissa edellytetään, että säästötavoite on laskettava loppukulutuksesta. Tämän selvittäminen voi usein olla työläämpää kuin saavutettavissa oleva hyöty. Esitämme, että säästö tulisi ensisijaisesti laskea ostoenergiasta.

 

Ryj toteaa lopuksi, että pykälässä 7 Energian vähentämisen tavoite tulisi mainita myös asukasmäärän huomioon ottaminen.

 

 

 

 


1

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS OPIOIDIRIIPPUVAISTEN KORVAUSHOIDOSTA

 

Khs 2008-1967

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen 1.4.2009 antaman päätöksen opioidiriippuvaisten korvaushoidosta dnro 3846/4/07.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin oikeusasiamiehen päätöksestä terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 1.4.2009/Dnro 3846/4/07

 

Khs antoi (27.10.2008) kantelun johdosta oikeusasiamiehelle lausuntonsa ja sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen selityksen, joiden mukaan mm. sosiaali- ja terveysministeriön kesällä 2008 tekemän selvityksen mukaan korvaushoitojonossa oli heinäkuussa 79 helsinkiläistä. Heistä 54 jonotti korvaushoitoon perustasolle ja 25 erikoissairaanhoitoon. Yli puoli vuotta jonottaneita eli hoitotakuun ylittäneitä asiakkaita oli 30.

 

Helsinki oli reagoinut kasvaneeseen korvaushoidon kysyntään lisäämällä korvaushoidon kapasiteettia yhteensä 55 paikalla. Ostopalvelupaikkoja oli lisätty 20 paikalla. Selityksessä todettiin, että uutena toimenpiteenä korvaushoito oli laajentunut terveysasemille, jolloin oli saatu 30 lisäpaikkaa. Lisäksi sosiaaliviraston paikkoja oli lisätty viidellä paikalla.

 

Lisäkapasiteetin nopeaksi käyttöön saamiseksi Helsinki oli muuttanut jonossa olevien korvaushoitoasiakkaiden siirtymisprosessia varsinaisen hoidon piiriin siten, että hoidon aloitusjaksoja toteutettiin HYKSin ohella myös perustason korvaushoidossa. 

 

Edellä kuvatuilla toimenpiteillä hoitotakuun todettiin toteutuvan Helsingissä. Samalla oli kuitenkin varauduttu siihen, että asiakaspaine tulee jatkumaan. Sosiaaliviraston yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä oli valmistauduttu joustavasti lisäämään korvaushoidon asiakaspaikkoja tarvetta vastaavasti. Lisäksi oli käynnistetty suunnitelmat apteekkijakelun aloittamiseksi.

 

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa 1.4.2009 antamassaan päätöksessä, että jonotusaika opioidiriippuvaisten korvaushoitoon Helsingin kaupungissa oli pisimmillään eli vuonna 2005 yli vuoden. Hoitotakuun myötä jonotusaika saatiin lyhenemään muutamaan kuukauteen. Vuoden 2006 tammikuun jälkeen jonotusaika oli jatkuvasti pidentynyt. Tammikuusta 2007 lukien jonotusaika korvaushoitoon oli jälleen ylittänyt kuuden kuukauden enimmäisajan. Vuoden 2008 tammikuussa korvaushoitopaikkaa jonotti 73 helsinkiläistä. Pisimmillään jonotusaika oli ollut 11,5 kuukautta.

 

Oikeusasiamies toteaa, että Helsingin kaupunki on laiminlyönyt lakisääteisen velvollisuutensa järjestää yli kuusi kuukautta korvaushoitoa odottaneille opioidiriippuvaisille potilaille hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun hoidon säädetyssä määräajassa. 

 

Koska Helsingin kaupunki on ryhtynyt selityksessä kuvaamiinsa toimenpiteisiin tilanteen saattamiseksi lainmukaiseksi ja ilmoittanut, että näillä toimenpiteillä hoitotakuu toteutuu, oikeusasiamies tyytyy saattamaan käsityksensä aikaisemman menettelyn lainvastaisuudesta Khn tietoon.

 

 

 

 


1

ENGLANTILAISEN KOULUN JÄRJESTÄMISLUVAN MUUTOS

 

Khs 2009-723

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Opetusministeriö on pyytänyt 24.3.2009 päivätyllä lausuntopyynnöllä viimeistään 30.4.2009 Helsingin kaupungin lausuntoa asiasta, joka koskee Englantilaisen koulun säätiön opetusministeriölle toimittamaa hakemusta koskien opintonsa aloittavien enimmäismäärien nostamista.

 

Opetuslautakunta toteaa (7.4.2009) seuraavaa:

 

Opetusministeriö on opetuksen järjestämisluvassa (19.4.2007) vahvistanut Englantilaisen koulun säätiön ylläpitämän Englantilaisen koulun/ The English School’n kaksivuotisen esiopetuksen kummankin vuosiluokan enimmäisoppilasmääräksi 40 sekä perusopetuksen aloittajien määräksi 36 ja lukion aloittajien määräksi 40.

 

Englantilaisen koulun säätiö hakee ensisijaisesti enimmäisoppilasmäärä- ja aloittajarajoitusten poistamista kokonaan taikka toissijaisesti esiopetuksen kummankin vuosiluokan enimmäisoppilasmääräksi 50 sekä perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan ja lukion aloittajien määräksi 50 syyslukukauden 2009 alusta lukien.

 

Opetuslautakunnan lausunto järjestämisluvan muutosta koskevasta hakemuksesta:

 

Englantilaisen koulun erityinen koulutustehtävä on englannin ja suomenkieliin ja kielialueiden kulttuureihin painottuva opetus. Opetussuunnitelmanmukaisen perusopetuksen ohella oppilailla on mahdollisuus suorittaa Cambridge Primary Program –ohjelman mukaiset tutkinnot ja lukiossa kansainväliset tasokokeet TSAT (Preliminary Scholastic
Aptitude Test), SAT (Scholastic Aptitude Test I ja II) ja AP (Advanced Placement program).

 

Helsingin kaupungissa englanninkielistä opetusta annetaan Englantilaisen koulun lisäksi Ressun peruskoulussa (IB), Kulosaaren ala-asteen koulussa ja Kulosaaren yhteiskoulussa, Maunulan ala-asteen koulussa ja Maunulan yhteiskoulussa sekä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, International School of Helsingissä ja Eurooppalaisessa koulussa. Lisäksi Töölön ala-asteen koulussa ja Töölön yhteiskoulussa annetaan kaksikielistä opetusta.

 

Englanninkielinen opetus on hyvin suosittua ja kouluihin on pyrkijöitä enemmän kuin niihin voidaan ottaa. Monikulttuuristen oppilaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2025 Helsingissä arvioidaan oppilaista jo joka neljännen olevan maahanmuuttajataustaisen. Yksi lisääntyvä ryhmä on määräaikaisesti työperäisesti Suomeen muuttavat perheet, joissa kumpikaan huoltaja ei puhu suomen kieltä eikä muutakaan Helsingin kouluissa kaksikielisenä opetuksena opiskeltavaa kieltä. Näiden oppilaiden osalta olisi perusteltua, että he pystyisivät opiskelemaan englannin kielellä.

 

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt kaupungin kouluille ja sopimuskouluille soveltuvuuskoepainotetun opetuksen koulukohtaiset vuosiluokkien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät, joilla opetusta voidaan järjestää. Nämä päätökset koskevat myös kaksikielistä opetusta.

 

Edellä esitettyyn perustuen opetuslautakunta puoltaa Englantilaisen koulun säätiön hakemusta siten, että perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan enimmäisoppilasmäärä on 50 oppilasta ja lukion aloittavien enimmäismäärä niin ikään 50 opiskelijaa syyslukukauden 2009 alusta.

 

 

 

 


2

DIAKONISSALAITOKSEN AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISLUPAHAKEMUS

 

Khs 2009-898

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto toteaa (7.4.2009), että Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa asiasta, joka koskee Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön opetusministeriölle toimittamaa aikuisten perusopetuksen järjestämislupahakemusta.

 

Järjestämislupa perustuu erityiseen koulutustehtävään, erityisryhmien kouluttamiseen, jolle Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön mukaan pääkaupunkiseudulla on ilmeinen tarve. Kohderyhminä ovat koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääneet oppivelvollisuusiän ylittäneet 1. nuoret koulupudokkaat ja alisuoriutujat, 2. maahanmuuttajat, 3. romanit ja 4. muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat aikuiset. Järjestämislupahakemus koskee neljääkymmentä (40) päätoimista vuosiopiskelijaa ja noin 50 yksittäisiä kursseja opiskelevia tai arvosanan korottajia. Opetus on tarkoitus järjestää monimuoto-opetuksena.

 

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto toteaa seuraavaa:

 

Tarve oppivelvollisuusiän ylittäneiden erityisryhmien perusasteen kouluttamiseen on merkittävä ja enenevä. Nykytilanteen mukaan Helsingin kaupungin Mäkelänrinteen ja Itäkeskuksen aikuislukioissa on opetettu peruskoulun opetussuunnitelman mukaan, mutta tarvetta on viime vuosiin asti ollut vain 7.-9. luokkien oppisisällöille. Toimintaympäristön muuttuessa Helsingin kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien 1.-6. luokkien perusopetuksen järjestämiseksi.

 

Helsingin kaupungin aikuislukioiden palveluja ollaan suuntaamassa nykyistä enemmän koulutustarpeiden mukaisesti maahanmuuttajille ja oppivelvollisuusiän ylittäneille ilman päättötutkintoa oleville asiakkaille. Suomenkielinen jaosto pitää tarpeellisena Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön järjestämisluvan mukaista opetusta ja puoltaa järjestämisluvan myöntämistä.

 

 

 

 


3

HENKILÖSTÖKESKUKSEN HENKILÖSTÖPOLITIIKKAOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2009-939

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee ottaa Marja-Liisa Pohjaniemen henkilöstökeskuksen osastopäällikön virkaan 6083 euron kokonaiskuukausipalkalla.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, ettei Marja-Liisa Pohjaniemeltä vaadita selvitystä terveydentilastaan, koska hän on jo Helsingin kaupungin palveluksessa vakinaisessa virkasuhteessa.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 vuorokauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Yhteenvetoluettelo virkaa hakeneista henkilöistä

 

Henkilöstökeskus vastaa kaupunginhallituksen alaisena virastona kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja työ­peräisestä maahanmuutosta, avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajistoa keskitetyssä työnantajatoiminnassa, edistää henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta sekä koordinoi kaupungin työllisyysasioiden hoitoa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

 

Henkilöstöpolitiikkaosasto huolehtii kaupungin henkilöstöpolitiikan valmistelusta, keskitetystä työnantajatoiminnasta, yhteistoimintajärjestelmien kehittämisestä, kaupungin työnantajakuvasta, henkilöstötiedottamisesta sekä viraston keskitetyistä tukipalveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstöpolitiikkaosaston päällikkö toimii henkilöstöjohtajan sijaisena.

 

Kaupunginhallitus päätti 9.3.2009 myöntää henkilöstökeskuksen henkilöstöpolitiikkaosaston osastopäällikölle Raija Peltoselle eron virastaan 1.4.2009 lukien. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta julistamaan osastopäällikön viran haettavaksi henkilöstökeskuksen johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin sekä 6 083 euron suuruisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Viranhakuilmoitus julkaistiin kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla. Osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena virkaan on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Edellä mainittujen lisäksi täytössä huomioidaan perustuslain 125 §:n mukaiset yleiset nimitysperusteet, eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Valitun tulee esittää 30 vuorokauden kuluessa valinnasta tiedon saatuaan hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan, mikäli hän ei ole valintahetkellä Helsingin kaupungin palveluksessa.

 

./.                   Osastopäällikön virkaa haki määräaikaan 3.4.2009 mennessä 69 henkilöä, joista 52 täyttää kelpoisuusvaatimukset. Yhteenvetoluettelo hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kaupunginhallituksen kokouksessa.

 

Haastatteluun kutsuttiin hakemusasiakirjojen perusteella 7 henkilöä.

 

Nimi

 

Xxxxxxx, Xxxxx

Xxxx, Xxxxx

Xxxxx, Xxxxx

Xxxxxxxxx, Xxxxx

Xxxx, Xxxxx

Pohjaniemi, Marja-Liisa

Xxxxxxxx, Xxxx

Ammatti/tehtävänimike

 

-

-

Xxxxxxxxxxxx

Xxxxxxxxxxx

Xxxxxxxxxxxxx

Va. osastopäällikkö

Xxxxxxxxxxxx

 

Sj toteaa haastateltujen henkilöiden osalta yhteenvetona seuraavaa:

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Marja-Liisa Pohjaniemi on koulutukseltaan hallintotieteen kandidaatti. Hän on toiminut 1.4.2009 alkaen Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen va. osastopäällikkönä. Ennen osastopäällikön viran sijaisuutta hän on toiminut henkilöstökeskuksen palvelussuhdepäällikkönä vuodesta 2004. Tässä tehtävässä hän toimi osastopäällikön sijaisena ja palvelussuhdeasioita hoitavan tiimin esimiehenä. Ennen palvelussuhdepäällikön tehtävää hän työskenteli vuosina 1997–2004 Helsingin kaupungilla työmarkkinakonsulttina ja oli mukana kehittämässä erityisesti kaupungin palkkausjärjestelmiä. Tätä ennen hän on hoitanut rakennusvirastossa henkilöstösuunnittelijana HR-asiantuntijan tehtävää vuosina 1987–1997.

 

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Sj toteaa vielä, että kaikilla seitsemällä haastatellulla henkilöllä on edellytykset osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Ottaen huomioon henkilöstöpolitiikkaosaston johtamisessa tarvittava Helsinki-konsernin tuntemus, erinomaiset yhteistyö-, verkostoitumis-, ja neuvottelutaidot sekä laaja-alainen työmarkkinakentän, palvelussuhdeasioiden ja muiden henkilöstöasioiden tuntemus sekä kokemus henkilöstön kehittämistyöstä samoin kuin haastattelussa esiin tulleet seikat Marja-Liisa Pohjaniemellä on katsottava olevan hakijoista parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

 

Sj toteaa edelleen, että henkilöstöpolitiikkaosaston osastopäällikön virkaan tulisi ottaa Marja-Liisa Pohjaniemi. Hänellä on laaja kaupunkikonsernin toiminnan tuntemus ja palvelussuhdepäällikkönä hän on osallistunut aktiivisesti kaupunkitasoisen henkilöstöpolitiikan kehittämis- ja toteuttamistyöhön sekä strategiaohjelman valmisteluun. Palvelussuhdepäällikön tehtävässä hän on myös ollut keskeinen toimija kaupunkitasoisessa työmarkkinatoiminnassa. Palvelussuhdepäällikkönä hän on lisäksi hankkinut vahvat neuvottelu- ja verkostoitumistaidot.

 

Sj toteaa lisäksi, ettei Marja-Liisa Pohjaniemelle ole syytä asettaa koeaikaa, koska hän on jo nykyisessä tehtävässään osallistunut laajasti henkilöstöpolitiikkaosaston toimintaan.

 

 

 

 


4

20.4.2009 pöydälle pantu asia

SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ SELVITYSHENKILÖ PENTTI ARAJÄRVEN SELVITYKSESTÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN JA KANNUSTINLOUKUT

 

Khs 2009-400

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon.

 

Kirje sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle jäljennöksin lausunnoista sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä opetusvirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, sosiaalivirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITTEET

Liite 1

Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut -selvitys

 

Liite 2

Opetuslautakunnan lausunto 7.4.2009

 

Liite 3

Sosiaalilautakunnan lausunto 24.3.2009

 

Liite 4

Nuorisolautakunnan lausunto 26.3.2009

 

Liite 5

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto 24.3.2009

 

Liite 6

Työllistämistoimikunnan lausunto 26.3.2009

 

Liite 7

Henkilöstökeskuksen (Maahanmuutto) lausunto 27.3.2009

 

Liite 8

Henkilöstökeskuksen (Henkilöstövoimavara) lausunto 3.4.2009

 

Liite 9

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 17.3.2009

 

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto toteaa (24.2.2009), että ministeriö asetti 16.5.2008 maahanmuuttajien työllistymisesteitä ja kannustinloukkuja koskevan selvityshankkeen selvityshenkilöksi Pentti Arajärven. Selvityksen tuloksia käytetään hyödyksi, kun sisäasiainministeriö aloittaa kotouttamislainsäädännön uudistustyön kevään 2009 aikana.

 

Ministeriö pyytää eri tahoja antamaan lausuntonsa edellä mainitusta selvityksestä ja erityisesti siitä, miten lausunnon antajat voisivat omalta osaltaan edistää ja viedä eteenpäin raportin esityksiä.

 

./.                   Sj toteaa, että selvityshenkilö Pentti Arajärven selvitys Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut on esityslistan liitteenä 1.  Selvityksen sisältö on tiivistelmässä kuvattu seuraavasti:

 

”Selvityksen ehdotuksilla pyritään vahvistamaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työhön sitoutumista ja tarkastellaan heidän toimeentuloaan erityisesti kannustinloukkujen kannalta. Yleisenä tavoitteena on koota työllistymisprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen sisältyisivät maahanmuuttajille annettavat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin perustiedot, suomen tai ruotsin kielen opetus, työelämän edellyttämät pätevyyden saavuttaminen sekä itse työllistyminen. Ehdotuksissa esitetään näkökohtia, joita työnantajien tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajia työllistäessään. Huomiota kiinnitetään myös maahanmuuttajan perheeseen ja maahanmuuttajayhteisöihin.

 

Ehdotukset koskevat kotoutumissuunnitelmien soveltamisalan laajentamista ja sen muuntamista oikeudeksi. Selvityksessä ehdotetaan myös neuvonnan ja ohjauksen lisäämistä, viranomaisten voimavarojen varmistamista, viranomaisvastuiden selkeyttämistä, eräiden toimenpiteiden muuttamista viranomaista velvoittavaksi sekä seurantajärjestelmän ja kehittämisindikaattorien luomista.

 

Kehittämisehdotusten painopiste on koulutuksessa ja työssä tarvittavan suomen tai ruotsin kielen taidon antamisessa, ammatillisen pätevyyden saavuttamisessa ja arvioinnin tehostamisesta sekä kotouttamissuunnitelman laadinnan ja vaikuttavuuden nopeuttamisesta ja parantamisesta.

 

Työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä työyhteisöä kohtaamaan kulttuureja sekä käytetään hyväksi henkilöstökoulutusta maahanmuuttajien integroinnissa.

 

Maahanmuuttajien lasten aseman kehittämiseksi ehdotetaan vahvistettavaksi lasten suomen tai ruotsin kielen osaamista ja heidän äidinkielensä tukemista, koulutukseen pääsyn varmistamista sekä opettajien ja oppilashuollon osaamisen lisäämistä. Maahanmuuttajatyötä esitetään parannettavaksi tukemalla heidän omaa järjestötoimintaansa erityisesti vertaistuen vahvistamisella, rohkaisemalla maahanmuuttajia osallistumaan yleiseen järjestötoimintaan, erityisesti työelämän järjestöihin sekä luomalla heille yleisesti edellytyksiä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.”

 

Sj esittää, että kaupunginhallitus antaisi selvityksestä seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallituksen lausunto selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut

 

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009 – 2012.  Strategiaohjelmassa määritellään kaupungin strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja toimenpiteet. Lisääntyvä maahanmuutto, ja sen vaatimat toimenpiteet ja tuomat mahdollisuudet näkyvät strategiaohjelmassa vahvasti. Monet toimenpiteistä on suunnattu edistämään maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä. Samalla seurataan maahanmuuttajien ja koko väestön hyvinvointieroja, tavoitteena niiden kaventuminen, ja sitä, että muunkielinen väestönosa sijoittuu nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin. Strategiaohjelma tavoittelee kansainvälistynyttä Helsinkiä ja kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia taustasta ja lähtökohdista riippumatta. Huono-osaisuuden kasautuminen joihinkin maahanmuuttajaryhmiin ja etnisen hierarkian muodostuminen kaupunkilaisten välille ovat riskejä kaupungin tasapainoiselle kehitykselle.

 

Helsingin maahanmuuttajia koskevia väestö-, työvoima-, asumis- ja koulutustilastoja on koottu Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuun ”Helsingin ulkomaalaisväestä vuonna 2008”.  Jatkuva tilastotuotanto onkin kehittämisen ja varautumisen keskeinen työkalu. Tilastotietojen perusteella maahanmuuttajat ovat Helsingissä 2,5 -kertaisesti yliedustettuina toimeentulon saajien piirissä, ja muodostavat neljänneksen kaikista toimeentulotukea saavista talouksista. Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan maahanmuuttotaustaisen eli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön työllisyysaste oli 51 %, kun kaikkien helsinkiläisten työllisyysaste oli 76 %.

 

Kaupunginhallitus pitää selvitystä maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista ansiokkaana ja selvityksen sisältämiä ehdotuksia pääosin hyvin perusteltuina. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat monimuotoisia, ja vaativat sekä henkilötyövoimaa että muita resursseja. Maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettava voimakkaasti. Valtiovallan on kannettava oma vastuunsa niin työllistämisen prosessien sujuvoittamisessa, määrärahojen mitoituksessa ja kohdentamisessa kuin muissakin selvityksessä mainituissa toimenpiteissä. Yhteistyö kuntien ja valtion välillä on välttämätöntä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

 

Kaupunginhallitus viittaa liitteenä oleviin opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan, nuorisolautakunnan, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, työllistämistoimikunnan sekä kaupungin henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin. Näissä lausunnoissa on käyty yksityiskohtaisesti läpi sekä selvitysmiehen ehdotuksia että kaupungin omia toimenpiteitä maahanmuuttoasioissa. Niissä on myös kiinnitetty huomiota pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion väliseen aiesopimukseen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Lausunnoissa on lisäksi esitetty joukko täydennysehdotuksia ja tarkennuksia, joista seuraavassa esimerkkejä:

 

Sosiaalilautakunta katsoo omassa lausunnossaan, että sosiaalityön merkittävä rooli maahanmuuttajien työllistämis- ja kotoutumisprosessissa on selvityksessä sivuutettu. Lautakunta toteaa edelleen, että sosiaalityön ja sen kehittämisen prosessit ja resurssit maahanmuuttajien kotouttamistyössä tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi vastaavasti kuin työvoimahallinto. Lausunnossa suhtaudutaan varauksellisesti toimeentulotuen maksatuksen siirtämiseen Kelan hoidettavaksi.

 

Opetuslautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota mm. siihen, että ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ei ole riittävä ratkaisu työvoiman saatavuuteen. Varsinkin suoritusportaan työntekijöille on tärkeämpää hallita tehtäväkohtainen substanssi ja omata riittävä suomen tai ruotsinkielen taito. Opetuslautakunnan lausunnossa todetaan myös, että suurin osa Helsingin peruskoulujen oppilaista on Suomessa syntyneitä, eivätkä siten kuulu kotouttamislain piiriin. Lautakunta kiinnittää myös huomiota niihin maahanmuuttajiin, joilta koulutuspolku puuttuu kokonaan, koska he eivät ole eri syistä voineet osallistua suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen. Heille olisi järjestettävä peruskoulun 1-6 -luokkien opetusta ja muuta erityistä oppimisen tukea.

 

Nuorisolautakunnan lausuntoon sisältyy joukko täydentäviä kehittämisehdotuksia kuten se, että nuorilla tulisi olla tarvittaessa tarjolla pidempikestoista henkilökohtaista tukea myös oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen. Nuorisolautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ammatillisella puolella aloituspaikkojen määrä on riittämätön. Lautakunta ehdottaa myös, että kaikille 12-vuotiaina tai vanhempina maahan saapuville pitäisi tehdä kotoutumissuunnitelman kaltainen tukiohjelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma tai vastaava.

 


Kaupungin eri tahojen kommentit ja ehdotukset ilmenevät tarkemmin liitteenä olevista lausunnoista. Kaupunginhallitus haluaa kuitenkin vielä korostaa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien tarvitsemien palvelujen riittävää resurssointia ja määrärahatarpeita. Mm. opetuslautakunnan lausunnossa on käsitelty sangen yksityiskohtaisesti opetustoimen valtionosuuksia, jotka eivät vastaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asianmukaisten palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Monissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että pakolaisten vastaanotosta maksettavia kuntakorvauksia ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen. Työllistämistoimikunnan lausunnosta ilmenee puolestaan, että Helsingin kaupunki käytti vuonna 2008 työllisyydenhoitoon yli 38 miljoonaa euroa, joista palautui valtiolta palkkatukina ja muina korvauksina vajaa miljoona euroa. Työllisyydenhoidon määrärahoilla toteutettuja palveluita käytti noin 4 000 työtöntä helsinkiläistä, ja heistä merkittävä osa oli maahanmuuttajia.

 

Maahanmuuttajien neuvonta- ja työllistämispalvelut vaativat onnistuakseen riittävästi henkilöstöä. Neuvottelut pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välillä solmittavasta aiesopimuksesta ovat edelleen kesken, eikä valtio ole osoittanut aiesopimuksen toteuttamiseen määrärahoja vuodelle 2009, toisin kuin pääkaupunkiseudun kaupungit.

 

Maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta on pyrittävä järjestelmällisesti kehittämään. Koulutuksen tilaajatahot, kuten työvoimahallinto ja kunnat, eivät tällä hetkellä pysty arvioimaan kielikoulutuksen määrällistä tai laadullista tarvetta. Koulutustarpeesta ei ole saatavissa tietoa, koska hakijat voivat hakeutua useille eri kursseille, ja heidän valikoitumisensa kolutukseen on usein sattumanvaraista. Koulutuksen pääsyn ohjausjärjestelmiä täytyy kehittää niin, että koulutuksen määrällinen tarve on tiedossa ja maahanmuuttajat ohjautuvat tarvettaan vastaaviin kieliopintoihin. Kielikoulutukseen hakeutumiseen on luotava yhteishakujärjestelmä, jonka kautta saadaan luotettavaa tietoa kielenopetukseen pyrkijöiden määrästä ja kielenopetuksen tarpeesta eri tasoilla. Pääkaupunkiseudulla onkin käynnistynyt yhteishakujärjestelmään tähtäävä projekti ESR-hankkeena. Projektin vetovastuu on Helsingin kaupungilla. Helsingissä on käynnissä myös hanke, jossa pyritään määrittelemään eri ammateissa tarvittava kielitaidon taso ja ammatillinen terminologia. Samalla on tärkeää muistaa, että työvoimahallinnon ja kaupungin tarjoamiin kielikoulutuksiin kytkeytyy myös muita osioita, jotka tähtäävät maahanmuuttajien hyvään kotoutumiseen ja työelämävalmiuksien parantamiseen. Maahanmuuttajanaisilla saattaa olla erityisiä tarpeita, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa heidän kielikoulutustaan ja muuta työelämävalmiuksien parantamiseen tähtäävää koulutusta. Yksi erityisryhmä maahanmuuttajanaisten joukossa ovat kotiäidit, joista osa saattaa olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Nämä maahanmuuttajanaiset ovat mahdollisesti asuneet Suomessa jo pitkään. He eivät kuitenkaan voi lähteä opiskelemaan edes perustaitoja, ellei lastenhoitoa ole järjestetty samalla.

 


Selvityshenkilö Arajärvi toteaa selvityksensä loppupuolella, jaksossa ”Näkökohtia ehdotusten toteuttamisesta”, että esitysten toteuttaminen vaatii lisärahoitusta ja että maahanmuuton voimavarat ovat nykyisellään vähäiset. Hän toteaa edelleen, että työvoimahallinnon henkilöstön vähentäminen valtion tuottavuusohjelman seurauksena merkitsee vaikeutuvaa maahanmuuttajien työllistymisen palvelua osana yleistä toiminnan vaikeutumista meneillään olevan taloudellisen taantuman oloissa. Selvityshenkilö huomauttaa, että varhaiset, tietoja ja taitoja lisäävät ja ongelmien synnyn ehkäisyyn keskittyvät toimenpiteet ovat vähänkään pidemmällä aikavälillä halvimpia, tehokkaimpia ja vaikuttavimpia. Kaupunginhallitus yhtyy näihin näkemyksiin.

 

Helsinki on panostanut vahvasti maahanmuuttoasioihin niin sosiaalitoimessa, opetustoimessa, työllistämistoiminnassaan kuin muutenkin kautta kaupungin koko hallinnon. Helsinki on myös valmis hyvässä yhteistyössä valtion eri toimijoiden kanssa kehittämään prosesseja, joilla tuetaan maahanmuuttajien hyvinvointia, oppimista ja työllistymistä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että valtiovalta osaltaan vastaa näiden toimintojen riittävistä voimavaroista. Keskeisiä alueita syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta ovat opetus- ja sosiaalitoimen sekä maahanmuuttajien neuvonta- ja työllistämispalvelujen riittävä resursointi. Maahanmuuttajien erityistarpeet, ja ne kustannukset, joita näihin tarpeisiin vastaaminen aiheuttaa, on otettava huomioon myös valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa.

 

Metropolipolitiikan aiesopimusneuvottelujen yhteydessä pääkaupunkiseudun kaupungit ja valtio kävivät keskusteluja maahanmuuttajien työllistymisen tukemisesta, tuen ajoittamisesta ja siihen liittyvien tukitoimien järjestämisestä pääkaupunkiseudulla. Helsinki varasi vuoden 2009 talousarviossaan 2,5 milj.euroa tähän pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena oli maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen. Valtio ei ole toistaiseksi talousarviossaan eikä myöskään lisätalousarviossaan osoittanut hankkeelle rahoitusta.

 

Muutosesitys Krohn ja Ojala

 

Lisätään lausuntoon sivulle 58 toisen kappaleen loppuun:

 

Kaupunginhallitus näkee kuitenkin, että toimeentulon maksatus tulisi siirtää Kelalle.

 

 

 

 


1

VESIALUEEN VARAUKSEN JATKAMINEN ELÄINTARHANLAHDELTA HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY:LLE RAVINTOLAPAVILJONGIN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-873

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Eläintarhanlahdelta Helsingin Työväenyhdistys ry:lle 31.12.2008 saakka vedenpäällisen ravintolapaviljongin suunnittelua varten varatun asemakaavamuutoksen (piirustus nro 11562) osoittaman alueen varausaikaa 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Hanke tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

 

2                    Alue luovutetaan hakijalle vuokraamalla, kun hankkeen edellyttämä asemakaava on vahvistettu tai rakennusluvan hakeminen on hankkeen toteuttamiseksi ajankohtaista.

 

3                    Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan ja pyytää suunnitelmista myös kaupunginmuseon lausunto.

 

4                    Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

5                    Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Asemakaavakartta

 

Vs. Kaj toteaa, että Helsingin Työväenyhdistys ry:lle on ollut varattuna vesialue Eläintarhanlahdenlahden rannalta vedenpäällisen noin 400 k‑m2:n suuruisen ravintolapaviljongin rakentamista varten. Hankkeen edellyttämä asemakaavamuutos vahvistui viime kesänä. Hanke on vaativa ja edellyttää pitkää suunnitteluaikaa. Hakijan käsityksen mukaan hanke voisi edetä rakentamisvaiheeseen vuoden 2010 lopussa. Varausta on perusteltua jatkaa päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (31.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Helsingin Työväenyhdistys ry:lle on ollut varattuna 31.12.2008 saakka vesialue Eläintarhanlahden rannalta vedenpäällisen ravintolapaviljongin rakentamista varten.

 

Vesialueelle on vahvistettu asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman 6.6.2008. Vesialueelle on kaavailtu sijoittuvan noin 400 k-m2:n suuruinen kelluva ravintola. Ravintolapaviljongin alustava suunnittelu on käynnistynyt ja hankkeen tarkempaa suunnittelua jatketaan siten, mahdollinen rakentaminen voisi käynnistyä loppuvuodesta 2010 tai vuoden 2011 keväällä.

 

Lautakunta esittää khlle, että HTY:lle varatun vesialueen varausaikaa jatkettaisiin vuoden 2010 loppuun saakka.

 

Hakemus                          Helsingin Työväenyhdistys ry. pyytää 10.3.2009 päivätyllä kirjeellään, että Eläintarhanlahdelta sille varatun vesialueen varausta jatkettaisiin 31.12.2010 saakka rantapaviljongin suunnittelua varten.

 

Varauspäätös                   Kaupunginhallitus päätti 6.8.2007 (999 §) varata Eläintarhanlahdelta alueen Helsingin Työväenyhdistys ry:lle vedenpäällisen ravintolapaviljongin suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Hanke tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-viraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tontti-osaston kanssa.

 

2                    Alue luovutetaan hakijalle vuokraamalla sitten, kun hankkeen edellyttämä asemakaavamuutos on vahvistettu tai rakennusluvan hakeminen on hankkeen toteuttamiseksi ajankohtaista.

 

3                    Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan ja pyytää suunnitelmista myös kaupunginmuseon lausunto.

 

4                    Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

5                    Mikäli hankkeen edellyttämää asemakaavaa ei saada vahvistettua, kaupunki ei vastaa varauksensaajalle hankkeesta tämän vuoksi aiheutuneista kustannuksista.

 

Asemakaavatilanne        Vesialueen asemakaavamuutos (nro 11562) on vahvistunut 6.6.2008. Asemakaavan muutos mahdollistaa pilareilla seisovan tai kelluvan yksikerroksisen ja 405 k-m2:n laajuisen ravintolapaviljongin sijoittamisen Paasitornin edustalle. Paviljongille varattu alue on merkitty vesialueelle sijoittuvaksi ravintolarakennuksen rakennusalaksi, jota ei saa täyttää. Rakennuksen tulee sijaita irti rannasta. Rakennus liittyy rantaan käyntisilloilla. Paviljongin itäpuolelle sijoittuu vierasvenelaituri. Länsipuolelle saa sijoittaa kelluvan ulkoterassin.

 

Asemakaavassa on määrätty, että uudisrakentamisen tulee sopeutua olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan, kaupunkinäkymiin ja kaupunkikuvaan. Myös ravintolarakennuksen merellinen sijainti tulee ottaa huomioon arkkitehtuurissa. Sisäänkäyntilaituri, vierasvenelaituri ja kelluva terassi tulee suunnitella kaupunkikuvaan ja rakennuksen arkkitehtuuriin hyvin soveltuvalla tavalla.

 

Sosiaalitilat sekä jätehuollon tilat ja ilmanvaihtokonehuoneet on sijoitettava rakennuksen sisäpuolelle siten, että ne eivät näy kaupunkikuvassa. Jätehuollon tiloja ja järjestelyjä ei saa sijoittaa laitureille eikä ranta-alueelle. Iv-koneiden aiheuttama melu on vaimennettava niin, ettei melu häiritse lähialueen asuinrakennuksia eikä ranta-alueen virkistyskäyttöä.

 

Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenpinnan vaihtelut ja talviolosuhteet. Eläintarhanlahden rantamuuri on merkitty säilytettäväksi kohteeksi.

 

Pysäköinti ja huoltoliikenne

 

Ravintolapaviljonkia varten tulee varata kaksi autopaikkaa. Ne tulee järjestää tontin 11299/5 alueelta tai yleisestä pysäköintilaitoksesta. Saatto- ja huoltoliikenne järjestetään Säästöpankinrannan kautta. Kaikki jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksen sisäpuolelle. Jätehuollon järjestelyjä ei saa sijoittaa laiturialueille eikä Säästöpankinrantaan.

 

Maaperän rakennettavuus ja yhdyskuntatekniikka

 

Rakennus perustetaan paaluille. Kelluva vaihtoehto puolestaan edellyttää pohjaan rakennettuja perustuksia, joiden varassa paviljonki voi levätä suorassa erityisen matalan veden aikana. Vesihuollon ja muut yhdyskuntatekniikan verkostot tulee johtaa joko vedenalaisesti tai käyntisiltojen alapuolelle asennettuina.

 

Varauksen jatko               Veden päälle rakennettavan ravintolapaviljongin toteuttaminen vaatii tavanomaisuudesta poikkeavaa suunnittelua. HTY ry:n tarkoituksena on aloittaa ravintolan rakentaminen vuoden 2010 lopussa tai 2011 keväällä. Kiinteistölautakunnan mielestä varausta on perusteltua jatkaa vuoden 2010 loppuun, jolloin hankkeen valmisteluun jää riittävästi aikaa. Varauksessa voidaan soveltaa pääosin entisiä ehtoja. Varausehtoja on tarkennettu ottaen huomioon asemakaavan vahvistuminen. Siltä varalta, että hanke edellyttää esimerkiksi ympäristölupaviraston lupaa varausehtoihin sisältyy määräys, jonka mukaan varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hanketta varten mahdollisesti tarvittavien lupien hakemisesta ja niissä asetettujen velvoitteiden täyttämisestä.

 

 

 

 


2

ROIHUPELLON YRITYSALUEEN KORTTELIN NRO 45199 TONTIN NRO 2 VARAUKSEN JATKAMINEN OY ALFRED A. PALMBERG AB:LLE SISUSTUSALAN KAUPPAKESKUKSEN LAAJENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-874

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin
nro 45199 tontin nro 2 varausta 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

 

2                    Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45199/3 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

 

3                    Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Asemakaavakartta

 

Vs. Kaj toteaa, että kysymyksessä on sisustus- ym. tilaa vievien tuotteiden kauppakeskuksen laajennushanke, jonka toteuttaminen ei kuitenkaan ole toistaiseksi edennyt taloustilanteen vuoksi. Hanke on suunniteltu rakennuslupavalmiuteen, joten on perusteltua jatkaa varausta edelleen päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (31.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Khlle esitetään, että Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle Roihupellon yritysalueella sijaitsevan liiketontin 45199/2 varausaikaa jatketaan 31.12.2009 saakka. Tontti on ollut aiemmin varattuna hakijalle 30.7.2008 saakka. Asemakaavan mukaan tontin rakennusoikeus on 20 000 k-m2 ja tontille on suunniteltu sisustusalan kauppakeskuksen rakentamista. Hanke täydentää kauppakeskus Lanternan palvelutarjontaa.

 

Hanketta on suunniteltu yhteistyössä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa, jolloin kauppakeskus voisi laajentua viereiselle tontille 45199/3. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä teollisuusrakennus, joka on vuokrattu vakuutusyhtiö
Varmalle.

 

Kauppakeskuksen rakentamisen oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2008 syksyllä. Taloudellisen tilanteen heikkenemisestä johtuen hankkeen valmistelulle haetaan jatkovarausta 31.12.2009 saakka. Hanke on valmisteltu lähes rakennuslupavaiheeseen. Hankkeen toteuttamista on viivästyttänyt taloudellisen tilanteen muuttuminen epävarmaksi. Koska hakija on valmistellut hanketta jo usean vuoden ajan ja laatinut kohteesta pitkälle menevät suunnitelmat, varauksen jatkaminen on
perusteltua.

 

Hakemus                          Oy Alfred A. Palmberg Ab pyytää (23.12.2008) Roihupellon yritysalueelta sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun tontin varauksen jatkamista 31.12.2009 saakka.

 

Varauspäätös                   Khs päätti 3.9.2007 (§ 1115) jatkaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan korttelin nro 45199 suunnitellun tontin nro 2 varausta 30.6.2008 saakka entisin ehdoin.

 

1                    Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

 

2                    Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

 

3                    Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

 

Taustatietoja                     Roihupeltoon valmistui vuoden 2005 marraskuussa sisustusalan kauppakeskus Lanterna. Hankkeen valmistumistuttua sisustusalan palvelutarjontaa haluttiin lisätä ja vahvistaa alueen kaupallista asemaa. Roihupellon alueelle on laadittu asemakaavan muutos, joka mahdollistaa 30 000 k-m2:n suuruisen lisärakentamisen.

 

Oy Alfred A. Palmberg Ab on valmistellut hanketta useamman vuoden ajan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Laaditun asemakaavan muutoksen mukaan varauksen mukaiselle tontille olisi mahdollista rakentaa 20 000 k-m2. Lisäksi naapuritontti 45199/3, joka on vuokralla Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalla, voitaisiin liittää osaksi suunniteltua kauppakeskusta, jolloin hankkeen koko nousisi 30 000 k-m2:iin. Varma on puoltanut hankkeen tutkimista vuokratonttinsa osalta.

 

Roihupellon yritysalueen vahvistamista sisustusalan kaupallisena keskittymänä voidaan pitää perusteltuna. Alue sijaitsee asuinalueisiin nähden keskeisellä paikalla ja palvelut ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa sekä henkilöautoilla että joukkoliikenteellä. Hanke tukee myös kaupungin elinkeinopoliittisia linjauksia kehittää Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

 

Aikaisemmat käsittelyt

 

Khs päätti 9.1.2006 (36 §) varata 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nro 1 - 3 ja korttelin nro 45512 tontit nro 1 ja 2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaavien tilojen suunnittelua varten 30.6.2008 saakka.

 

Asemakaavatilanne        Kauppakeskuksen asemakaavasuunnittelu on tapahtunut yhteistyössä varauksensaajan kanssa. Alueelle on laadittu asemakaavanmuutos (nro 11682), joka on vahvistunut 23.5.2008.

 

Asemakaavan muutoksen mukaan tontti 45199/2 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontin rakennusoikeus on 20 000 k-m2. Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liikerakennuksen, jonka alle tulee pysäköintikellari. Pysäköintitiloihin pääsee sekä Laippa- että Tulppatien kautta maanalaisiin tiloihin johtavia ajoluiskia pitkin.

 

Tontilla 45199/3 (Varman tontti) sijaitsee liiketilaksi muutettava teollisuusrakennus, joka liitetään osaksi suunniteltua kauppakeskusta. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontilla on alue, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa ja jota saa käyttää ulkomyyntitilana. Rakennukset saa rakentaa kiinni tontin rajaan yhtenäiseksi kauppakeskukseksi.

 

Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan luettavia toimialoja, jotka ovat huonekalu-, sisustus-, rakennustarvike-, rauta-, puutarha-alan tai kodintekniikkakauppaa. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden ja muun erikoiskaupan, joka ei ole paljon tilaa vaativaa, osuus koko kauppakeskuksen yhteenlasketusta myyntipinta-alasta saa olla enintään 35 %. Myymälän myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla saa myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tontille 45199/3 saa sijoittaa toimisto- ja muuta työtilaa enintään 15 % kerrosalasta.

 

Varauksen jatko               Ottaen huomioon Alfred A. Palmberg Ab:n hankkeen toteuttamiseen käytetty pitkäaikainen valmistelutyö sekä taloudellisen tilanteen heikkeneminen, on perusteltua jatkaa hakija varausta 31.12.2009 saakka. Varauksessa voidaan soveltaa pääosin entisiä ehtoja lukuun ottamatta  asemakaavan vahvistumisesta johtuvia muutoksia.

 

 

 

 


3

ESISOPIMUS NCC RAKENNUS OY:N KANSSA OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28156 TONTTIEN NRO 10 JA 11 TOTEUTTAMISEKSI

 

Khs 2009-685

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee

 

-        oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään seuraavan aluevaihdon esisopimuksen:

 

ESISOPIMUS ALUEVAIHDOSTA

 

A                   Helsingin kaupunki luovuttaa NCC Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun omistamansa noin 2 213 m2:n suuruisen puistoalueen 28P48 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28156 suunniteltuun tonttiin nro 10.

 

B                   NCC Rakennus Oy tai perustettu yhtiö luovuttaa Helsingin kaupungille omistamansa noin 910 m2:n suuruisen osan korttelin nro 28156 tontista nro 1 suunniteltuun LPA-tonttiin nro 28156/11.

 

Aluevaihdossa noudatetaan seuraavia ehtoja:

 

1                    NCC Rakennus Oy tai perustettu yhtiö maksaa vaihdossa välirahaa kaupungille 826 480 euroa. Välirahalle maksetaan kolmen prosentin vuotuista korkoa 1.1.2011 alkaen kaupantekopäivään saakka.

 

2                    NCC Rakennus Oy tai sen perustama yhtiö sitoutuu rakentamaan LPA-tontille nro 28156/11 kolmekymmentäyksi kestopäällystettyä autopaikkaa ajoteineen, maalauksineen, sadevesiviemäröinteineen, valaisimineen sekä asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvät
istutuskaistat puineen ja pensaineen. Suunnitelma
LPA-tontin rakentamisesta tulee esittää kiinteistöviraston hyväksyttäväksi ennen lopullisen vaihtokirjan allekirjoittamista.

 

3                    Lopullinen aluevaihto tehdään kuuden kuukauden kuluessa aluetta koskevan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

4                    Kaupungin luovuttaman alueen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy NCC Rakennus Oy:n perustamalle yhtiölle lopullisen vaihtokirjan allekirjoituksella. Alueella olevat autopaikat ovat Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian käytössä kunnes tontilla aloitetaan talonrakennustyöt. Autopaikkoja koskeva vuokrasopimus siirtyy omistus- ja hallintaoikeuden mukana NCC Rakennus Oy:lle tai sen perustamalle yhtiölle.

 

5                    Kaupungille luovutettavan LPA-tontin nro 28156/11 omistusoikeus siirtyy kaupungille lopullisen vaihtokirjan allekirjoituksella. Tontin hallintaoikeus siirtyy kaupungille, kun rakennustyöt tonteilla nro 28156/10 ja 11 on saatettu valmiiksi.

 

6                    NCC Rakennus Oy tai sen perustama yhtiö sitoutuu rakentamaan LPA-tontin nro 28156/11 valmiiksi kahden kuukauden kuluessa tontille nro 28156/10 rakennettavan kerrostalon valmistumisesta.

 

7                    Muutoin esisopimuksessa ja lopullisessa aluevaihdossa noudatetaan kaupungin yleisesti noudattamia ehtoja.

 

8                    Esisopimus raukeaa, ellei aluetta koskeva asemakaavan muutos nro 11841 ole saanut lainvoimaa 31.12.2012 mennessä. Mikäli esisopimus raukeaa, osapuolilla ei ole toisilleen mitään vaatimuksia.

 

-        oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään esisopimuksen ehtojen mukaisen lopullisen aluevaihdon sekä päättämään mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä vähäisistä muutoksista esisopimukseen ja lopulliseen vaihtokirjaan.

 

Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta määräyksineen

 

Liite 2

NCC Rakennus Oy:n kirje tonttivaihdosta

 

Liite 3

Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian viesti

 

Vs. Kaj toteaa, että Oulunkylän keskustaan on tehty asemakaavan muutosehdotus, jonka mukaan Mäkitorpantien varrelle muodostettavalle uudelle tontille 28156/10 voitaisiin rakentaa 3 - 4-kerroksinen rakennusoikeudeltaan 3 400 k-m2:n suuruinen asuinkerrostalo.

 

Asemakaavan muutosalueen tontit nro 28156/1 ja 2 ovat NCC Rakennus Oy:n omistuksessa ja kaupunki omistaa puistoalueen, joka muodostaa pääosan asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetusta uudesta tontista.

 

Esisopimuksella tähdätään järjestelyyn, jossa kaupunki luovuttaa omistamansa nyt viereisen Kiinteistö Oy Oulunkylän kauppagallerian käytössä vuokrasopimuksen perusteella olevan osan kerrostalotontista NCC Rakennus Oy:lle ja yhtiö puolestaan luovuttaa kaupungille asemakaavamuutoksessa autopaikkojen korttelialueen tontiksi osoitetun alueen. Samalla yhtiö sitoutuu rakentamaan uudelle autopaikkatontille nykyisen pysäköintijärjestelyn korvaavat 31 autopaikkaa, jotka kaupunki vuokraa kauppakeskukselle.

 

Aluevaihdossa NCC Rakennus Oy maksaa kaupungille 826 480 euroa, jolloin välirahaa vähentävänä tekijänä on osittain otettu huomioon
LPA-tontin rakentamisesta yhtiölle aiheutuvat kustannukset. Välirahan perusteena on yhtiölle luovutettavan rakennusoikeuden määrä ja yksikköhinta noin 520 euroa/k‑m2, mitä voidaan vaativa järjestely huomioon ottaen pitää kohtuullisena. NCC:n aiemmin omistukseensa hankkimilla tonteilla on vanhat omakotitalot, jotka yhtiö purkaa kustannuksellaan.

 

Lopullinen aluevaihto tehdään kuuden kuukauden kuluessa aluetta koskevan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Välirahalle maksetaan kolmen prosentin vuotuista korkoa 1.1.2011 alkaen kaupantekopäivään saakka.

 

Esisopimus tulee allekirjoittaa ennen kuin kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen nro 11841.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Oulunkylän keskustaan on tehty asemakaavan muutosehdotus, jonka mukaan Mäkitorpantien varrelle voitaisiin rakentaa 3 - 4-kerroksinen kerrostalo, jonka rakennusoikeus olisi 3 400 k-m2. Kaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää kiinteistöjärjestelyjä kaupungin ja NCC Rakennus Oy:n kesken. Järjestelyssä kaupunki luovuttaa NCC:lle nykyisen puistoalueen, jota nyt käytetään viereisen kauppakeskuksen tilapäisenä pysäköintipaikkana. NCC rakentaa kerrostalotontin lisäksi uuden pysäköintialueen ja luovuttaa sen kaupungille, joka vuokraa alueen kauppakeskukselle. Järjestelystä esitetään tehtäväksi esisopimus. Lopullinen aluevaihto tehdään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. NCC maksaa kaupungille välirahaa noin 830 000 euroa.

 

Asemakaavan muutosesitys

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle korttelin nro 28156 tonttien nro 1 ja 2 sekä puistoalueen asemakaavan muuttamista niin, että alueelle voidaan muodostaa kerrostalotontti ja autopaikkojen korttelialue.

 

Maanomistus ja kiinteistöjärjestelyt

 

Asemakaavan muutosalueen tontit nro 28156/1 ja 2 ovat NCC Rakennus Oy:n omistuksessa. Tonttien pinta-ala on yhteensä 2 155 m2. Alueen pohjoisosassa oleva 2 213 m2:n suuruinen puistoalue on kaupungin omistuksessa. Puistoksi asemakaavassa merkityllä alueella on tila-päisesti viereisen liikekeskuksen 44 pysäköintipaikkaa, jotka rakennus-virasto on vuokrannut tilapäisesti Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerialle. Sopimuksessa on lyhyt irtisanomisaika.

 

Pinta-alojen suhteessa kaupungin osuus uudesta rakennusoikeudesta on 1 724 k-m2 ja NCC:n osuus 1 677 k-m2. Tonttien vanha rakennus-oikeus on yhteensä 862 k-m2, joten NCC:lle tulee lisää rakennusoikeutta 815 k-m2. Arvonnousu ei ole niin suuri, että olisi tarpeen käydä neuvotteluja maankäyttösopimuksesta. Sen sijaan on tarpeen tehdä aluevaihto.

 

Asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjärjestely, jossa NCC tai sen perustama yhtiö saa omistukseensa uuden tontin nro 28156/10. Kaupunki luovuttaa tonttiin omistamansa puistoalueen. Hinnoittelun perusteena on kaupungin maan osuus koko alueen rakennusoikeudesta. Kaupunki hankkii järjestelyssä omistukseensa LPA-tontin nro 28156/11, jolle siirretään pysyvästi nyt puistoalueella olevat liikekeskuksen tilapäiset pysäköintipaikat.

 

Hinnoittelu

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan kerrostalotontin arvona olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää 520 euroa/k-m2, joten kaupungin osuuden 1 724 k-m2 arvo olisi 896 480 euroa. Tässä on tarkoituksenmukaista käyttää hinnoittelun perusteena maanomistajien osuuksia koko alueesta, eikä esim. rakennusoikeuden tarkkaa jakaumaa eri tontinosille.

 

NCC:n omistamilla tonteilla nro 1 ja 2 on vanhat omakotitalot, jotka NCC purkaa kustannuksellaan. Rakennuksille eikä purkamiselle lasketa vaihdossa erikseen arvoa.

 

LPA-tontille nro 28156/11 ei vaihdossa lasketa arvoa. LPA-tontin pinta-ala on 910 m2, ja NCC rakentaa tontille 31 autopaikkaa, jotka palvelevat viereisellä tontilla nro 28153/2 olevaa liikekeskusta. Korvauksena autopaikkojen rakentamisesta NCC saa hyvitystä 70 000 euroa, mikä vastaa noin puolta autopaikkojen rakennuskustannuksista. Vaihdossa NCC siis maksaa välirahaa 826 480 euroa. Väliraha on kiinteä 31.12.2010 saakka, mikä jälkeen sille maksetaan kolmen prosentin vuotuista korkoa kaupantekopäivään saakka.

 

NCC:n edustajat ovat hyväksyneet päätösehdotuksen mukaisen ratkaisun.

 

Esisopimus aluevaihdosta

 

Aluejärjestelystä on syytä tehdä esisopimus, ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Lopullinen vaihto tehdään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

Kauppakeskuksen autopaikat

 

Nykyiset pysäköintipaikat ovat kauppakeskuksen käytössä kunnes kerrostalon rakentaminen alkaa. Autopaikkoja koskeva rakennusviraston solmima vuokrasopimus siirtyy NCC:lle, joka sanoo sopimuksen tarvittaessa irti.

 

Uuden autopaikat tontilla nro 28156/11 tulisi saada käyttöön heti, kun alue vapautuu työmaakäytöstä. Esisopimuksen mukaan autopaikkojen tulee olla valmiina viimeistään kahden kuukauden kuluessa kerrostalon valmistumisesta. Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian asemakaa-

./.                   van muutosta ja autopaikkoja koskeva viesti on liitteenä 3. Liikekeskuksen hallitus hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen, mutta haluaa varmistaa uusien autopaikkojen saamisen mahdollisimman nopeasti käyttöönsä.

 


Järjestely on perusteltu ja edistää täydennysrakentamista

 

Kiinteistölautakunta pitää järjestelyä tarkoituksenmukaisena ja hinnoittelua kaupungin kannalta hyväksyttävänä. Asemakaavan muutos ja aluevaihto mahdollistavat asuntojen täydennysrakentamista raideliikenteen aseman ja Jokeri-reitin sekä hyvien kaupallisten ja julkisten palveluiden vaikutusalueella. On myös tärkeää edistää asemakaavoitusta ja kiinteistöjärjestelyitä vaikka juuri nyt suhdannetilanne on vaikea eikä omistusasuntotuotantoa juurikaan käynnisty.

 

 

 

 


4

TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN KONE- JA METALLIALAN SEKÄ RAKENNUSALAN TILAPÄISTEN VUOKRATILOJEN HANKKIMINEN

 

Khs 2009-901

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa opetuslautakunnan vuokraamaan Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:ltä tiloja Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen (Heltech) kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäiskäyttöön liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin ja samalla oikeuttaa opetusviraston tilapalvelupäällikön allekirjoittamaan sanotun vuokrasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:lle, opetusvirastolle, Helsingin tekniikan alan oppilaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tilakeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Opetuslautakunnan esitys 7.4.2009

 

Liite 2

Kiinteistöviraston tilakeskuksen lausunto 23.2.2009

 

Liite 3

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 17.4.2009

 

Vs. Kaj toteaa, että opetuslautakunnan 31.1.2008 hyväksymän logistiikkakeskuksen tarveselvityksen mukaan myös Heltechin Vallilan koulutusyksikön kone- ja metallialan koulutus tulisi siirrettäväksi suunnitellun logistiikkakeskuksen yhteyteen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen ei kuitenkaan sisälly vielä seuraavina viitenä vuonna talousarvion mukaisiin uudisrakennushankkeisiin, joten Heltechin kone- ja metallialan opetukselle on tarpeen osoittaa väliaikaiset tilat. Myös rakennusalan opetukselle tarvitaan opiskelijamäärän lisäyksestä johtuen tilapäistilaa viimeistään syksystä 2009 lähtien. Yhteensä Helsingin tekniikan alan oppilaitokselle on myönnetty vuosille 2008–10 lähes 500 uutta opiskelijapaikkaa. Tiloja lisääntyvälle opiskelijamäärälle tarvitaan kiireesti.

 

Koska on ilmeistä, ettei kaupungilla ole omistuksessaan tarvetta vastaavia tiloja, opetusvirasto on kartoittanut mahdollisia vuokratiloja eri puolella kaupunkia. Kartoituksen tuloksena on päädytty esittämään tilojen vuokraamista Herttoniemen teollisuusalueella kaupungin vuokramaalla sijaitsevasta kiinteistöstä. Neuvotellussa ratkaisussa järjestettäisiin väliaikaiset tilat niin kone- ja metallialan kuin rakennusalankin opetukselle. Vuokranantaja vastaisi työsuojelun, ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisvaatimusten huomioon ottamisesta tiloissa.

 

Vuokrattavan tilan laajuus olisi 5 098 m2 ja neliövuokra/kk 9,16 euroa (alv 0 %). Hoitokulut laskutettaisiin todellisten kulujen mukaan.

Vuokrasopimus olisi voimassa toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajoin niin, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä olisi 1.8.2013. Tilat olisivat käytettävissä 1.8.2009 lähtien.

 

Opetuslautakunta toteaa (7.4.2009) mm. seuraavaa:

 

Opetuslautakunta päätti (7.4.2009) hyväksyä 18.2.2009 päivätyn Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäisten vuokratilojen tarveselvityksen.

 

Tarveselvityksen mukaan tilapäistilaa tarvitaan kone- ja metallialan opetukselle kunnes logistiikkakeskus valmistuu. Samoin rakennusalan opiskelijoille tarvitaan opiskelijamäärän lisäyksestä johtuen tilapäistilaa viimeistään syksystä 2009 lähtien, kunnes osalle rakennusosastoa on löydetty pysyvät tilat mahdollisimman läheltä Vallilan tiloja.

 

Tavoitteena on saada tilat käyttöön 1.8.2009.

 

Tilapäisten tilojen on laskettu kattavan nyt päätetyt opiskelijalisäykset kone- ja metallialalle sekä rakennusalalle seuraavaksi viideksi vuodeksi: kone- ja metalliala 135 opiskelijaa ja rakennusala 105 opiskelijaa, yhteensä 240 opiskelijaa.

 

Opetusvirasto on yhdessä oppilaitoksen kanssa kartoittanut mahdollisia vuokratiloja eri puolella kaupunkia. Oppilaitoksen toiveena on löytää rakennusalan tilat mahdollisimman läheltä Vallilan koulutusyksikön tiloja. Vallilassa kohteena olleiden tilojen omistaja tuli tehtyään tarkat suunnitelmat ja laskelmat siihen johtopäätökseen, että ei voi jättää tarjousta. Varmistaakseen muiden talossa toimivien yritysten häiriöttömän toiminnan omistajan olisi tullut rakentaa tiloihin kelluvat rakenteet, jotka nostaisivat rakennuskustannukset ja vuokranhinnan erittäin korkeaksi. Toisaalta lattioiden kantavuudet eivät enää silloin täyttäisi Heltechin asettamia vaatimuksia. Tästä syystä omistaja joutui vetäytymään kyseisestä projektista.

 

Sveafastigheter-HGR Investment I Oy tarjoaa tiloja kone- ja metallialan ja rakennusalan opetukseen Kiinteistö Oy Herttokaari -nimisestä yhtiöstä osoitteessa Abraham Wetterintie 4 opetusviraston esittämien laatu-, laajuus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti.

 

Sveafastigheter-HGR Investment I Oy on antanut vuokratarjouksen, jossa on mukana sekä kone- ja metallialan että rakennusalan tarvittavat tilat. Vuokranantaja vastaa työsuojelun, ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisvaatimusten huomioon ottamisesta tiloissa.

 

Vuokrattavan tilan laajuus on 5 098 m2 ja kuukausivuokra ilman hoitokuluja 46 700 euroa. Neliövuokra/kk on 9,16 euroa (alv 0 %). Hoitokulut laskutetaan todellisten kulujen mukaan. Arvio hoitokuluista on 3 euroa/
m2. Vuokralainen vastaa lisäksi hallinnassaan olevien tilojen sähkökuluista, jotka veloitetaan pinta-alaperusteisesti vuokralaiselta. Arvio sähkökuluista on vuokrattujen tilojen osalta 1275 euroa/kk.

 

Vuokrasopimus olisi toistaiseksi voimassa oleva irtisanomisaikana 12 kuukautta. Ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 1.8.2013.
Tilat ovat käytettävissä 1.8.2009 lähtien.

 

Kone- ja metallialan ja rakennusalan toimintoja ei voi sijoittaa nykyisiin eikä Nilsiänkatu 3 tiloihin.

 

Opetustoimen johtosäännön 6 §:n 8 kohdan mukaan opetuslautakunnan tehtävänä on päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta. Rajat on määritelty tilahankkeiden käsittelyohjeessa, joiden tarkistamisen kaupunginhallitus on hyväksynyt 12.1.2009 (§ 33). Ohjeiden mukaan lautakunnan ja johtokunnan hyväksymisraja on 1 miljoona euroa (alv 0 %), jonka ylittävät tulevat kaupunginhallituksen päätettäviksi.

 

Opetuslautakunnan päätösvaltuudet ulottuisivat tässä tapauksessa vain noin 2 000 m2:n laajuisen tilan vuokraamiseen, joten kaupunginhallituksen on hyväksyttävä vuokralle ottaminen.

 

Opetuslautakunta pitää Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:n tarjouksen hyväksymistä perusteltuna.

 

Terveysvaikutukset         Uudet vuokratilat vaikuttavat oleellisesti sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvointiin tarjoamalla lisätilaa ja mahdollistamalla mm. laitteiden ja koneiden turvaetäisyyksien noudattamisen.

 

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (23.2.2009) lausunnossaan seuraavaa:

 

Tilakeskus toteaa, että tilakeskuksen hallinnassa olevista rakennuksista tai tiloista ei voida lähiaikoina osoittaa tekniikan alan oppilaitoksen kone- ja metallialan sekä rakennusalan lisätarpeisiin soveltuvia tiloja.

 

Opetusvirasto on neuvotellut Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:n kanssa tilojen vuokraamisesta osoitteesta Abraham Wetterintie 4. Tilakeskus pitää vuokratilahanketta toteutuskelpoisena. Tarjouksen mukainen noin 13 e/m2/kk vuokra on hyväksyttävällä tasolla, kun vuokraan sisältyvät vuokranantajan toimesta tehtävät kunnostus- ja muutostyöt, ylläpitomenot ja tontinvuokra.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (17.4.2009) lausunnossaan seuraavaa:

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa opetuslautakunnan ehdotusta Tekniikan alan oppilaitoksen kone- ja metallialan sekä rakennusalan tilapäisten vuokratilojen vuokraamista Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:ltä.

 

Helsingin tekniikan alan oppilaitokselle on myönnetty vuosille 2008–10 lähes 500 uutta opiskelijapaikkaa. Tiloja lisääntyvälle opiskelijamäärälle tarvitaan kiireesti. Kiinteistövirastolta tai muilta tahoilta ei ole löytynyt tarkoitukseen sopivia tiloja.

 

Sveafastigheter-HGR Investment I Oy:n tarjouksen mukainen vuokra on tilakeskuksen mukaan hyväksyttävällä tasolla.

 

Talous- ja suunnittelukeskus edellyttää vuokrattaville tiloille mahdollisimman tehokasta käyttöä.