HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HALLINTOKESKUKSEN KAUPUNGINSIHTEERIN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2009-227

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa oikeustieteen kandidaatti Hannu Hyttisen hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virkaan (vak.nro 088150) 4879,00 euron suuruisen tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että valinta tehdään ehdollisena siten, että virkaan otettavan on esitettävä hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannistaan lukien tai ottamispäätös todetaan rauenneeksi.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, taloushallintopalveluille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITE

Yhdistelmä hakijoiden ansioista

Kj toteaa, että hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoitusvälineissä 4.2.2009 ja hakuaika päättyi 24.2.2009.

Hallintokeskuksen johtosäännön 12 §:n mukaan kaupunginsihteerin ottaa kaupunginhallitus.

Kaupunginsihteerin viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon tai kokemusta vaativista valmistelu- tai asiantuntijatehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on kielitaitosäännön mukaan suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 86 henkilöä. Muodolliset kelpoisuusvaatimukset täytti 76 hakijaa. Kaksi hakijaa peruutti hakemuksensa.

./. Yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxx Xxxxxxx, Hannu Hyttinen, Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx. Haastattelun suorittivat sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Lisäksi kaupunginjohtaja haastatteli Hannu Hyttisen ja Xxxxx Xxxxxxx.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Hannu Hyttinen on oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 2003 Savonlinnan kaupungin kaupunginsihteerinä sekä kaupunginlakimiehenä oman viran ohella. Tätä ennen hän on työskennellyt Savonlinnan kaupungin kuluttajaneuvojana ja sosiaaliasiamiehenä sekä lakimiehenä Pakolaisneuvonta ry:ssä.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kj toteaa, että virkaan otettaessa ottajan tulee kunnallisissa viroissa erityisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon. Mikäli virkaan valitaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on valinta tehtävä ehdollisena. Valitun on esitettävä hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannistaan lukien. Muutoin ottamispäätös todetaan rauenneeksi.

Kj toteaa lisäksi, että kaupunginsihteerit huolehtivat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston päätösvalmistelusta sekä avustavat päätösten täytäntöönpanossa. Valittava kaupunginsihteeri huolehtii sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta.

Kj toteaa, että Hannu Hyttinen on hakemusten ja haastattelujen perusteella tehdyn ansioiden kokonaisarvioinnin mukaan hakijoista ansioitunein ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin täytettävänä olevaan kaupunginsihteerin virkaan.

Hannu Hyttisellä on pitkä kunnallishallinnon kokemus Savonlinnan kaupungin palveluksesta. Hän on toimiessaan kaupunginsihteerinä huolehtinut yleishallinnon lisäksi erityisesti sivistystoimen asioiden valmistelusta valtuustolle ja kaupunginhallitukselle. Näissä tehtävissä Hyttinen on perehtynyt sekä perus- ja toisen asteen koulutukseen että ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen yhteistyöhön. Hoitaessaan oman viran ohella kaupunginlakimiehen tehtäviä Hyttinen on hoitanut myös henkilöstöhallinnon asioita. Lisäksi Hyttisellä on pitkää ja monipuolista kulttuurialan kokemusta niin kaupungin toiminnoista kuin eri kulttuuritoimijoiden hallitustyöskentelystä. Maahanmuuttoasioihin hän on perehtynyt toimiessaan Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehenä.

14.4.2009 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU TARJA TENKULAN TOIVOMUSPONSI: TERVEYDENHOITAJAN LÄSNÄOLO PERUSOPETUKSEN KOULUILLA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ

Khs 2008-2410

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tarja Tenkula) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tenkula) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tarja Tenkulalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan lausunto 3.2.2009
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 10.3.2009
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 27.1.2009
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 18.3.2009

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009 – 2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

15 (43) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seuraavalla taloussuunnittelukaudella pyritään saaman jokaiselle perusopetuksen koululle oma terveydenhoitaja, jokaisena koulupäivänä.” (Tarja Tenkula, äänin 67 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Opetuslautakunta toteaa (3.2.2009) mm., että kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Em. pykälän 6 momentin mukaan kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain (628/1998) mukaisiin oppilashuollon palveluihin.

Perusopetuslain 31 a §:n mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

Terveyslautakunta toteaa (10.3.2009) mm., että Helsingin terveyskeskus tuottaa lukuvuonna 2008 - 2009 kouluterveydenhuollon palveluja runsaalle 46 400:lle Helsingin kaupungin alueen perusasteen koululaiselle, joista 3,6 % on ulkokuntalaisia. Helsingin peruskouluissa on käytössä 82,2 terveydenhoitajan työpanos, mikä laskennallisesti merkitsee yhtä terveydenhoitajaa kohden keskimäärin 565 koululaista. Siten terveydenhoitajien mitoitus Helsingin peruskouluissa on jopa hieman parempi kuin sosiaali- ja terveysministeriön mitoitussuositus (= 600 peruskoululaista/kokopäiväinen terveydenhoitaja). Lisäksi Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on 7 psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia, joista 2,5 henkilön työpanos kohdistuu viidelle eri yläasteelle. Koulut on valittu yhdessä opetusviraston kanssa.

Terveydenhoitajaresursseja jaettaessa on otettu huomioon STM :n mitoitussuosituksen lisäksi koulujen paikalliset olosuhteet, yhteistyötarpeet, psykososiaalisen työn vaativuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja erityistukea vaativien koululaisten määrä ja terveydenhoitajalla olevien koulujen lukumäärä. Joillakin kouluilla mitoitus onkin vain noin 500 koululaista terveydenhoitajaa kohden.

Lisäksi oppilaiden yhteydensaamista kouluterveydenhuoltoon on helpotettu antamalla kaikkien kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien ja lääkäreiden käyttöön matkapuhelimet. Yhteyden saaminen koulun terveydenhoitajaan on siis mahdollista päivittäin puhelimitse. Matkapuhelinnumero on ilmoitettu koululla.

Haasteelliseksi terveydenhoitajien mitoituksien tasapuolisen jaon tekee koulujen koon vaihtelu. Kouluja on pienestä ruotsinkielisestä yhdeksän oppilaan koulusta suurimpaan suomenkieliseen peruskouluun, jossa on 768 oppilasta. Suuremmilla peruskouluilla työskentelee yleensä osan viikkoa toinenkin terveydenhoitaja. Peruskouluilla on tänä lukuvuonna yhteensä 178 toimipisteitä.

Terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksia on lisätty viime vuosina. Vuosina 2007 - 2008 on koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon lisätty yhteensä 5 lääkärin, 4 terveydenhoitajan ja 5 psykiatrisen sairaanhoitajan uutta vakanssia. Vuoden 2009 talousarvioon sisältyy määräraha 2 lääkärin, 2 terveydenhoitajan ja 4 psykiatrisen sairaanhoitajan uudelle vakanssille.

Ehdotus omasta terveydenhoitajasta jokaiseen kouluun on ongelmallinen koulujen koon ja oppilasmäärien vaihtelun vuoksi. Palvelujen tuottajana terveyskeskus katsoo, että koulukohtainen kokopäiväinen terveydenhoitaja loisi eriarvoisuutta helsinkiläisten koululaisten terveydenhoitajapalveluihin. Pienimmillä kouluilla terveydenhoitajan työmäärä olisi vähäinen eikä toiminta siten pienillä kouluilla olisi kovinkaan kustannustehokasta. Myöskään oppilaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteutuisi, ellei isoihin kouluihin sijoitettaisi useita terveydenhoitajia.

Mikäli jokaisella koululla koosta riippumatta olisi oma terveydenhoitaja, tarvittaisiin laskennallisesti lisää 96 terveydenhoitajaa. Sen kustannusvaikutus vuositasolla olisi noin 4,8 miljoonaa euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kaikkia helsinkiläisiä peruskoulun oppilaita ja kouluterveydenhuollon henkilökuntaa on kohdeltava yhdenvertaisesti, lisähenkilökuntaa tarvittaisiin vielä tätäkin enemmän. Välillisiä kustannuksia syntyisi lisäksi pienten koulujen vastaanottotilojen lisätarpeista. Tällaisiin resurssilisäyksiin ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä se olisi myöskään toiminnallisesti perusteltua.

Jos taas yhden terveydenhoitajan työpanos jaettaisiin useammalle koululle saman päivän aikana, palattaisiin entiseen. Aiemmin kouluilla oli terveydenhoitajan osapäiväisiä vastaanottoja. Käytäntö ei ollut toimiva eikä kustannusvaikuttava ja sen vuoksi siitä on luovuttu. Terveydenhoitajan työ on välttämätön osa oppilashuoltoa ja jos terveydenhoitaja olisi koululla vain osapäiväisesti, vaikeutuisivat hänen mahdollisuutensa osallistua oppilashuollon toimintaan, mikä puolestaan heikentäisi oppilaiden saamaa kokonaisvaltaista tukea.

Terveyslautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että Helsingin koululaisilla olisi mahdollisuus saada päivittäin oppilashuollollista tukea ja apua. Yhteyden saaminen koulun terveydenhoitajaan on luonnollisesti tärkeää ja luo oppilaille turvallisuudentunnetta, mutta myös muilla oppilashuollon jäsenillä, kuten kuraattoreilla ja psykologeilla on ammatillista osaamista kuunnella oppilaan huolia. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kouluyhteisön vastuulla. Luokanopettaja näkee oppilaan joka päivä ja on avainhenkilö viestimään muille toimijoille.

Edellä todetuista syistä terveyslautakunta katsoo, että terveydenhoitajien jokapäiväisen läsnäolon sijasta yhdessä opetusviraston kanssa valmistellen voitaisiin ottaa käyttöön uusi toimintamalli, jossa terveydenhoitaja tai joku muu oppilashuollon työntekijöistä olisi jokaisena koulupäivän ainakin osan aikaa koululla oppilaiden tavattavissa. Tähän tiimiin kuuluisivat terveydenhoitajan lisäksi ainakin koulupsykologi ja koulukuraattori. Opetusvirastossa on käynnistymässä tutkimushanke, jonka tavoite on selvittää perusopetuksessa oppilashuollon kokonaisuutta ja keinoja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan. Edellä ehdotettua yhteistoiminnan mallia voitaisiin kehitellä tutkimushankkeen yhteydessä.

Sosiaalilautakunta toteaa (27.1.2009) mm., että hallintokunnat ovat lähteneet yhteistyössä kehittämään internetissä tarjottavaa apua ja tukea nuorille. Nuorisotoimi on jo käynnistänyt internetissä (Netari.fi) verkkonuorisotyötoimintaa. Vuoden 2009 alusta käynnistyy myös verkkoterveydenhoitajien työ. Myöhemmässä vaiheessa on suunnitteilla myös sosiaalityön ammatillisen osaamisen tuomista verkkoympäristöön. Tämä tarjoaa nuorille yhden kanavan hakea matalan kynnyksen tukea ja apua ammattilaisilta. Se ei ole tarkoitettu korvaamaan henkilökohtaista kohtaamista, vaan täydentämään palvelukokonaisuutta. Internetissä tarjottavan moniammatillisen tuen lisääminen on yksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvistä kärkihankkeista.

Oppilashuoltoon on lisäksi tulossa tutkimushanke, jonka tavoite on selvittää perusopetuksessa oppilashuollon kokonaisuutta ja keinoja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä edellyttää lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen organisoimisen ja tuottamisen tarkastelua kunnassa palvelukokonaisuutena. Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on 11.11.2008 kehottanut opetusvirastoa olemaan yhteydessä sekä tietokeskukseen että sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimeen tutkimushankkeen yhteisten edellytysten tarkempia selvittelyjä varten sekä tutkimushankkeen käynnistämiseksi. Tässä tultaneen ottamaan kantaa myös kouluterveydenhuollon rooliin ja resursseihin.

Kouluterveydenhuollon resursoinnissa otetaan jo nyt huomioon erilaiset alueelliset tarpeet. Tätä niin sanottua positiivisen diskriminaation käytäntöä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä eri puolilla kaupunkia on erilainen, mikä tulee ottaa huomioon koulukohtaisen kouluterveydenhuollon resursoinnissa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.3.2009) mm., että toivomusponnen mukaiset resurssilisäykset eivät tässä taloudellisessa tilanteessa näytä mahdollisilta. Uuden toimintamallin kehittämistä terveydenhoitajien ja muun oppilashuollon välille talous- ja suunnittelukeskus pitää hyvänä ja kannatettavana.

Uudenlaisten hallintokuntarajat ylittävien ja synergiaetuja hyödyntävien toimintamallien kehittäminen on keskeinen periaate myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä valtuuston hyväksymän erillismäärärahan käyttösuunnitelman valmistelussa.

./. Opetuslautakunnan, terveyslautakunnan, sosiaalilautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot ovat esityslistan liitteinä 1 – 4.

SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ SELVITYSHENKILÖ PENTTI ARAJÄRVEN SELVITYKSESTÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN JA KANNUSTINLOUKUT

Khs 2009-400

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon.

Kirje sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle jäljennöksin lausunnoista sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä opetusvirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, sosiaalivirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut -selvitys
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 7.4.2009
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 24.3.2009
	Liite 4	Nuorisolautakunnan lausunto 26.3.2009
	Liite 5	Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto 24.3.2009
	Liite 6	Työllistämistoimikunnan lausunto 26.3.2009
	Liite 7	Henkilöstökeskuksen (Maahanmuutto) lausunto 27.3.2009
	Liite 8	Henkilöstökeskuksen (Henkilöstövoimavara) lausunto 3.4.2009
	Liite 9	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 17.3.2009

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto toteaa (24.2.2009), että ministeriö asetti 16.5.2008 maahanmuuttajien työllistymisesteitä ja kannustinloukkuja koskevan selvityshankkeen selvityshenkilöksi Pentti Arajärven. Selvityksen tuloksia käytetään hyödyksi, kun sisäasiainministeriö aloittaa kotouttamislainsäädännön uudistustyön kevään 2009 aikana.

Ministeriö pyytää eri tahoja antamaan lausuntonsa edellä mainitusta selvityksestä ja erityisesti siitä, miten lausunnon antajat voisivat omalta osaltaan edistää ja viedä eteenpäin raportin esityksiä.

Sj toteaa, että selvityshenkilö Pentti Arajärven selvitys Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut on esityslistan liitteenä 1. Selvityksen sisältö on tiivistelmässä kuvattu seuraavasti:

”Selvityksen ehdotuksilla pyritään vahvistamaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työhön sitoutumista ja tarkastellaan heidän toimeentuloaan erityisesti kannustinloukkujen kannalta. Yleisenä tavoitteena on koota työllistymisprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen sisältyisivät maahanmuuttajille annettavat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin perustiedot, suomen tai ruotsin kielen opetus, työelämän edellyttämät pätevyyden saavuttaminen sekä itse työllistyminen. Ehdotuksissa esitetään näkökohtia, joita työnantajien tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajia työllistäessään. Huomiota kiinnitetään myös maahanmuuttajan perheeseen ja maahanmuuttajayhteisöihin.

Ehdotukset koskevat kotoutumissuunnitelmien soveltamisalan laajentamista ja sen muuntamista oikeudeksi. Selvityksessä ehdotetaan myös neuvonnan ja ohjauksen lisäämistä, viranomaisten voimavarojen varmistamista, viranomaisvastuiden selkeyttämistä, eräiden toimenpiteiden muuttamista viranomaista velvoittavaksi sekä seurantajärjestelmän ja kehittämisindikaattorien luomista.

Kehittämisehdotusten painopiste on koulutuksessa ja työssä tarvittavan suomen tai ruotsin kielen taidon antamisessa, ammatillisen pätevyyden saavuttamisessa ja arvioinnin tehostamisesta sekä kotouttamissuunnitelman laadinnan ja vaikuttavuuden nopeuttamisesta ja parantamisesta.

Työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä työyhteisöä kohtaamaan kulttuureja sekä käytetään hyväksi henkilöstökoulutusta maahanmuuttajien integroinnissa.

Maahanmuuttajien lasten aseman kehittämiseksi ehdotetaan vahvistettavaksi lasten suomen tai ruotsin kielen osaamista ja heidän äidinkielensä tukemista, koulutukseen pääsyn varmistamista sekä opettajien ja oppilashuollon osaamisen lisäämistä. Maahanmuuttajatyötä esitetään parannettavaksi tukemalla heidän omaa järjestötoimintaansa erityisesti vertaistuen vahvistamisella, rohkaisemalla maahanmuuttajia osallistumaan yleiseen järjestötoimintaan, erityisesti työelämän järjestöihin sekä luomalla heille yleisesti edellytyksiä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.”

Sj esittää, että kaupunginhallitus antaisi selvityksestä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallituksen lausunto selvityshenkilö Pentti Arajärven selvityksestä Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009 – 2012. Strategiaohjelmassa määritellään kaupungin strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja toimenpiteet. Lisääntyvä maahanmuutto, ja sen vaatimat toimenpiteet ja tuomat mahdollisuudet näkyvät strategiaohjelmassa vahvasti. Monet toimenpiteistä on suunnattu edistämään maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä. Samalla seurataan maahanmuuttajien ja koko väestön hyvinvointieroja, tavoitteena niiden kaventuminen, ja sitä, että muunkielinen väestönosa sijoittuu nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin. Strategiaohjelma tavoittelee kansainvälistynyttä Helsinkiä ja kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia taustasta ja lähtökohdista riippumatta. Huono-osaisuuden kasautuminen joihinkin maahanmuuttajaryhmiin ja etnisen hierarkian muodostuminen kaupunkilaisten välille ovat riskejä kaupungin tasapainoiselle kehitykselle.

Helsingin maahanmuuttajia koskevia väestö-, työvoima-, asumis- ja koulutustilastoja on koottu Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuun ”Helsingin ulkomaalaisväestä vuonna 2008”. Jatkuva tilastotuotanto onkin kehittämisen ja varautumisen keskeinen työkalu. Tilastotietojen perusteella maahanmuuttajat ovat Helsingissä 2,5 -kertaisesti yliedustettuina toimeentulon saajien piirissä, ja muodostavat neljänneksen kaikista toimeentulotukea saavista talouksista. Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan maahanmuuttotaustaisen eli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön työllisyysaste oli 51 %, kun kaikkien helsinkiläisten työllisyysaste oli 76 %.

Kaupunginhallitus pitää selvitystä maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista ansiokkaana ja selvityksen sisältämiä ehdotuksia pääosin hyvin perusteltuina. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat monimuotoisia, ja vaativat sekä henkilötyövoimaa että muita resursseja. Maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettava voimakkaasti. Valtiovallan on kannettava oma vastuunsa niin työllistämisen prosessien sujuvoittamisessa, määrärahojen mitoituksessa ja kohdentamisessa kuin muissakin selvityksessä mainituissa toimenpiteissä. Yhteistyö kuntien ja valtion välillä on välttämätöntä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

Kaupunginhallitus viittaa liitteenä oleviin opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan, nuorisolautakunnan, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, työllistämistoimikunnan sekä kaupungin henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin. Näissä lausunnoissa on käyty yksityiskohtaisesti läpi sekä selvitysmiehen ehdotuksia että kaupungin omia toimenpiteitä maahanmuuttoasioissa. Niissä on myös kiinnitetty huomiota pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion väliseen aiesopimukseen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Lausunnoissa on lisäksi esitetty joukko täydennysehdotuksia ja tarkennuksia, joista seuraavassa esimerkkejä:

Sosiaalilautakunta katsoo omassa lausunnossaan, että sosiaalityön merkittävä rooli maahanmuuttajien työllistämis- ja kotoutumisprosessissa on selvityksessä sivuutettu. Lautakunta toteaa edelleen, että sosiaalityön ja sen kehittämisen prosessit ja resurssit maahanmuuttajien kotouttamistyössä tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi vastaavasti kuin työvoimahallinto. Lausunnossa suhtaudutaan varauksellisesti toimeentulotuen maksatuksen siirtämiseen Kelan hoidettavaksi.

Opetuslautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota mm. siihen, että ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ei ole riittävä ratkaisu työvoiman saatavuuteen. Varsinkin suoritusportaan työntekijöille on tärkeämpää hallita tehtäväkohtainen substanssi ja omata riittävä suomen tai ruotsinkielen taito. Opetuslautakunnan lausunnossa todetaan myös, että suurin osa Helsingin peruskoulujen oppilaista on Suomessa syntyneitä, eivätkä siten kuulu kotouttamislain piiriin. Lautakunta kiinnittää myös huomiota niihin maahanmuuttajiin, joilta koulutuspolku puuttuu kokonaan, koska he eivät ole eri syistä voineet osallistua suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen. Heille olisi järjestettävä peruskoulun 1-6 -luokkien opetusta ja muuta erityistä oppimisen tukea.

Nuorisolautakunnan lausuntoon sisältyy joukko täydentäviä kehittämisehdotuksia kuten se, että nuorilla tulisi olla tarvittaessa tarjolla pidempikestoista henkilökohtaista tukea myös oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen. Nuorisolautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ammatillisella puolella aloituspaikkojen määrä on riittämätön. Lautakunta ehdottaa myös, että kaikille 12-vuotiaina tai vanhempina maahan saapuville pitäisi tehdä kotoutumissuunnitelman kaltainen tukiohjelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma tai vastaava.

Kaupungin eri tahojen kommentit ja ehdotukset ilmenevät tarkemmin liitteenä olevista lausunnoista. Kaupunginhallitus haluaa kuitenkin vielä korostaa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien tarvitsemien palvelujen riittävää resurssointia ja määrärahatarpeita. Mm. opetuslautakunnan lausunnossa on käsitelty sangen yksityiskohtaisesti opetustoimen valtionosuuksia, jotka eivät vastaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asianmukaisten palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Monissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että pakolaisten vastaanotosta maksettavia kuntakorvauksia ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen. Työllistämistoimikunnan lausunnosta ilmenee puolestaan, että Helsingin kaupunki käytti vuonna 2008 työllisyydenhoitoon yli 38 miljoonaa euroa, joista palautui valtiolta palkkatukina ja muina korvauksina vajaa miljoona euroa. Työllisyydenhoidon määrärahoilla toteutettuja palveluita käytti noin 4 000 työtöntä helsinkiläistä, ja heistä merkittävä osa oli maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajien neuvonta- ja työllistämispalvelut vaativat onnistuakseen riittävästi henkilöstöä. Neuvottelut pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välillä solmittavasta aiesopimuksesta ovat edelleen kesken, eikä valtio ole osoittanut aiesopimuksen toteuttamiseen määrärahoja vuodelle 2009, toisin kuin pääkaupunkiseudun kaupungit.

Maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetusta on pyrittävä järjestelmällisesti kehittämään. Koulutuksen tilaajatahot, kuten työvoimahallinto ja kunnat, eivät tällä hetkellä pysty arvioimaan kielikoulutuksen määrällistä tai laadullista tarvetta. Koulutustarpeesta ei ole saatavissa tietoa, koska hakijat voivat hakeutua useille eri kursseille, ja heidän valikoitumisensa kolutukseen on usein sattumanvaraista. Koulutuksen pääsyn ohjausjärjestelmiä täytyy kehittää niin, että koulutuksen määrällinen tarve on tiedossa ja maahanmuuttajat ohjautuvat tarvettaan vastaaviin kieliopintoihin. Kielikoulutukseen hakeutumiseen on luotava yhteishakujärjestelmä, jonka kautta saadaan luotettavaa tietoa kielenopetukseen pyrkijöiden määrästä ja kielenopetuksen tarpeesta eri tasoilla. Pääkaupunkiseudulla onkin käynnistynyt yhteishakujärjestelmään tähtäävä projekti ESR-hankkeena. Projektin vetovastuu on Helsingin kaupungilla. Helsingissä on käynnissä myös hanke, jossa pyritään määrittelemään eri ammateissa tarvittava kielitaidon taso ja ammatillinen terminologia. Samalla on tärkeää muistaa, että työvoimahallinnon ja kaupungin tarjoamiin kielikoulutuksiin kytkeytyy myös muita osioita, jotka tähtäävät maahanmuuttajien hyvään kotoutumiseen ja työelämävalmiuksien parantamiseen. Maahanmuuttajanaisilla saattaa olla erityisiä tarpeita, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa heidän kielikoulutustaan ja muuta työelämävalmiuksien parantamiseen tähtäävää koulutusta. Yksi erityisryhmä maahanmuuttajanaisten joukossa ovat kotiäidit, joista osa saattaa olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Nämä maahanmuuttajanaiset ovat mahdollisesti asuneet Suomessa jo pitkään. He eivät kuitenkaan voi lähteä opiskelemaan edes perustaitoja, ellei lastenhoitoa ole järjestetty samalla.

Selvityshenkilö Arajärvi toteaa selvityksensä loppupuolella, jaksossa ”Näkökohtia ehdotusten toteuttamisesta”, että esitysten toteuttaminen vaatii lisärahoitusta ja että maahanmuuton voimavarat ovat nykyisellään vähäiset. Hän toteaa edelleen, että työvoimahallinnon henkilöstön vähentäminen valtion tuottavuusohjelman seurauksena merkitsee vaikeutuvaa maahanmuuttajien työllistymisen palvelua osana yleistä toiminnan vaikeutumista meneillään olevan taloudellisen taantuman oloissa. Selvityshenkilö huomauttaa, että varhaiset, tietoja ja taitoja lisäävät ja ongelmien synnyn ehkäisyyn keskittyvät toimenpiteet ovat vähänkään pidemmällä aikavälillä halvimpia, tehokkaimpia ja vaikuttavimpia. Kaupunginhallitus yhtyy näihin näkemyksiin.

Helsinki on panostanut vahvasti maahanmuuttoasioihin niin sosiaalitoimessa, opetustoimessa, työllistämistoiminnassaan kuin muutenkin kautta kaupungin koko hallinnon. Helsinki on myös valmis hyvässä yhteistyössä valtion eri toimijoiden kanssa kehittämään prosesseja, joilla tuetaan maahanmuuttajien hyvinvointia, oppimista ja työllistymistä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että valtiovalta osaltaan vastaa näiden toimintojen riittävistä voimavaroista. Keskeisiä alueita syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta ovat opetus- ja sosiaalitoimen sekä maahanmuuttajien neuvonta- ja työllistämispalvelujen riittävä resursointi. Maahanmuuttajien erityistarpeet, ja ne kustannukset, joita näihin tarpeisiin vastaaminen aiheuttaa, on otettava huomioon myös valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa.

Metropolipolitiikan aiesopimusneuvottelujen yhteydessä pääkaupunkiseudun kaupungit ja valtio kävivät keskusteluja maahanmuuttajien työllistymisen tukemisesta, tuen ajoittamisesta ja siihen liittyvien tukitoimien järjestämisestä pääkaupunkiseudulla. Helsinki varasi vuoden 2009 talousarviossaan 2,5 milj.euroa tähän pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena oli maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen. Valtio ei ole toistaiseksi talousarviossaan eikä myöskään lisätalousarviossaan osoittanut hankkeelle rahoitusta.

VIRANHALTIJOILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE SUORITETTAVAT ERÄÄT PALKKIOT

Khs 2009-830

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevat viranhaltijoille ja
työntekijöille suoritettavia

- kaupungin palveluksessa olevien työnohjaajakoulutuksen suorittaneiden työnohjaajien palkkioita,

- kaupungin henkilökunnalle maksettavia kouluttajapalkkioita sekä

- oppisopimusopiskelijoiden ja rekrytointikoulutukseen osallistuvien henkilöiden työpaikkakouluttajien palkkioita

koskevat periaatteet 1.5.2009 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että

- oppisopimusoppilaiden työpaikkakouluttajille maksettavia palkkioita

- oppisopimusoppilaiden tuntipalkkaisille työpaikkakouluttajille maksettavia palkkioita,

- työvoimakoulutuksessa olevien henkilöiden työpaikkakouluttajille maksettavia palkkioita sekä

- kaupungin henkilökunnalle maksettavia luentopalkkioita

koskevat paikalliset sopimukset päättyvät 30.4.2009.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Savolainen Kimmo, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 64667

LIITTEET	Liite 1	Kaupungin palveluksessa olevien työnohjaajakoulutuksen suorittaneiden työnohjaajien palkkiot
	Liite 2	Kaupungin henkilökunnalle maksettavat kouluttajapalkkiot
	Liite 3	Oppisopimusopiskelijan ja rekrytointikoulutukseen osallistuvan henkilön työpaikkakouluttajan palkkio

Sj toteaa, että viranhaltijoille ja työntekijöille maksettavia

- kaupungin palveluksessa olevien työnohjaajakoulutuksen suorittaneiden työnohjaajien palkkioita,

- oppisopimusopiskelijoiden ja työvoimakoulutukseen osallistuvien henkilöiden työpaikkakouluttajien palkkioita ja

- kaupungin henkilökunnalle maksettavia luentopalkkioita

tarkistettiin viimeksi vuonna 2001.

./. Työnohjaajien ja työpaikkakouluttajien palkkioita tulisi korottaa vuoden 2001 jälkeen tehtyjen yleiskorotusten yhteismäärällä ja niiden myöntämisperiaatteet tulisi samalla ajanmukaistaa. Lisäksi Sj ehdottaa, että luentopalkkioperiaatteet uudistetaan ja nimi muutetaan kouluttajapalkkioksi, koska se kuvaa paremmin palkkion käyttötilanteita. Ehdotukset uusiksi periaatteiksi ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Sj toteaa samalla, että kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ei enää edellytä paikallisen sopimuksen tekemistä edellä mainituista palkkioista, vaan kaupunginhallitus voi päättää niiden suuruudesta ja myöntämisperiaatteista.

Sj toteaa vielä, että kaupungin edustajat ja asianomaiset paikallisjärjestöjen edustajat ovat keskustelleet asiaa koskevien voimassa olevien paikallisten sopimusten voimassaolon päättymisestä ilman irtisanomisaikaa. Paikallisjärjestöjen edustajat puoltavat sopimusten voimassaolon päättymistä 30.4.2009, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy esitetyt tarkistetut palkkiot.

SUUTARILAN TONTIN 40202/17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11878)

Khs 2009-375

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40202 tontin nro 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.2.2009 päivätyn piirustuksen nro 11878 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan liitolle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11878 (Suutarilan tontti 40202/17)

40. kaupunginosan (Suutarila, Töyrynummi) korttelin nro 40202 tontin nro 17 asemakaavan muutosehdotus

Vaskikaivonpolku 12

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.2.2009) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tontin omistajan hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 9842 (vahvistettu 17.4.1991).

Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto.

Tontti on rajattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasaita.

Nykytilanne Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja. Tontti on rakentamaton.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin käyttötarkoitus (erillispientalojen korttelialue) ja suurin sallittu kerrosluku (kaksi) säilyvät ennallaan. Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Asemakaavaan merkitystä kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on laskettu 5 m:stä 4 m:iin.

Puiston puoleinen osa tontilla olevasta istutettavan alueen merkinnästä on poistettu, sekä samalla sallittu asuinrakennuksen vähimmäisetäisyys 2 m:ksi puiston puoleisesta rajasta. Näin on kooltaan pieni tontti saatu käyttökelpoisemmaksi.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 512 m² ja kerrosala 128 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin rakennusoikeus lisääntyy 26 k-m². Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.–28.1.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.3.–3.4.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muutoksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

TONTTIEN 49143/26 JA 27 OMISTAJIEN ESITYS LAAJASALON KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

Khs 2008-2577

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityksen 49. kaupunginosan korttelin nro 49143 tonttien nro 26 ja 27 asemakaavan muuttamisesta siten, että niihin liitettäisiin katualuetta.

Pöytäkirjanote valitusosoituksin Xxx ja Xxx Xxxxxx sekä ote kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Nykytilanne ja ehdotus (Ruorimiehentie)
	Liite 2	Xxxxxxx ehdotus (Ruorimiehentie)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.11.2008) em. esityksestä mm. seuraavaa:

Asemakaavan muutosesitys

Xxx ja Xxx Xxxxx esittävät (18.9.2007) asemakaavan muuttamista niin, että Ruorimiehentien katualuetta liitettäisiin heidän omistamaan kiinteistöön. He haluavat käyttää lisäaluetta uuden omakotitalon rakentamiseen.

Kiinteistö (entinen 49143/5) koostuu nyt tonttijaon mukaisista tonteista 49143/26 ja 27. Tontteja ei ole voitu viedä tonttirekisteriin, koska niille valmistuneiden uudisrakennusten ikkunarakenteet eivät täytä eri tonteilla sijaitsevia rakennuksia koskevia palomääräyksiä, ja tontit on tarkoitus yhdistää uudestaan. Tontteja voidaan näin ollen pitää samana kiinteistönä.

Esityksessä ja sitä täydentävissä myöhemmin toimitetuissa suunnitelmissa esitetään kolmionmuotoisen katualueen (n. 1 100 m²) liittämistä siihen rajautuviin tontteihin. Tonttien 26 ja 27 yhteyteen liitettäisiin tästä noin puolet, ja uudelle tonttimaalle tulisi omakotitalon rakennuspaikka. Muutos edellyttäisi myös n. 330 m²:n suuruisen alueen liittämistä tonttiin 49143/3, runsaan 110 m²:n suuruisen alueen liittämistä tonttiin 49143/6 sekä tontin 49143/4 osalta ajoyhteyden järjestämistä joko pistokatuna tai liittämällä se ”kirvesvartena” tonttiin. Muutoshakemuslomakkeeseen hakijoiksi on merkitty myös Tonttien 49143/3, 4 ja 6 omistajat, mutta nämä osapuolet ovat myöhemmin ilmoittaneet vastustavansa esitystä.

Esitykseen on myöhemmin liitetty lisäselvitys, jonka tarkoituksena on selventää perusteluita muutoksen edellytyksille, sekä selvityksen täydennys. Selvityksen ja sen täydennyksen mukaan muutoksen tavoitteena on jatkaa Ruorimiehentien tonttijaon ja kadunvarren viimeaikaista kehitystä kaavan muuttamisesta tarkoituksenmukaisemmaksi. Ruorimiehentien varrella on hyväksytty aikaisemmin vastaavia asemakaavan muutoshakemuksia, joissa on liitetty ajoradan ja tontin väliin jäävä kaupungin omistama katualue tonttiin.

Hakemuksen mukaiset muutokset selkeyttävät korttelin rajaa ja poistavat kaupungilta alueen kunnossapitovelvoitteen. Muutos ei aikaansaa ympäristön tonteille mitään muutoksia tai haittaa. Hakemuksen kohteena oleva alue ei ole maisemallisesti merkittävä eikä sillä ole arvoa ympäristölle. Uusi rakennusala tuo Helsingille myyntituloja ja kiinteistöverotuloa. Muutoshakemus palvelee Helsingin asuntotuotantoa koskevaa tavoitetta. Hyöty on mahdollisesti aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattava, ei pelkästään yksityiselle hakijalle, vaan yleisen edun kannalta. Mikäli asemakaavaa ei voi muuttaa esitetyssä laajuudessa, muutos tulisi tehdä niin, että vain Xxxxxxxx kiinteistöön liitetään katumaata.

Lautakunnan vastine

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.11.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Länsi-Jollaksen omakotiasutus perustuu 1900-luvun alkupuolen palstoitussuunnitelmaan. Asemakaavassa nro 9265, vahvistettu 19.4.1988, alue merkittiin omakotialueeksi tehokkuudella e = 0.2. Tonteilla on yleensä, mm. Ruorimiehentiellä, istutusvyöhyke kadun varressa, joka käytännössä määrää rakennusten vähimmäisetäisyyden kadun rajasta.

Ruorimiehentien keskivaiheilla ajoradan eteläpuolella on katualueen kolmionmuotoinen osa, jolla on ollut merkittävää puustoa ja joka asemakaavassa on pääosin merkitty istutettavaksi. Kolmioon rajoittuvat tontit 49143/3, 4, 6, 26 ja 27. Kolmion itäosassa on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohtoja. Ajoyhteys tontille 4 on kolmion poikki sen lounaiskulmaan. Tonteille 26 ja 27 on valmistumassa kaksi omakotitaloa, joille tulee ajoyhteys putkilinjojen kohdalta. Osa katualueesta on ollut vuokrattuna tonttien 26 ja 27 työmaa-aikaisia järjestelyjä varten, ja puita on tältä osalta kaadettu. Tonttien 26 ja 27 omistajat ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita siirtämään kaukolämpöputkia, jotta mahdollisesta uudesta rakennuspaikasta tulisi väljempi.

Muutosesitys

Turhien katualueiden muuttaminen tonttimaaksi on periaatteessa varsin tarkoituksenmukaista. Uudet rakennuspaikat ovat arvokkaita kaupungille, ja näin voidaan usein myös eheyttää kaupunkiympäristöä.

Ruorimiehentielle ehdotettu uusi tonttimaa soveltuu kuitenkin huonosti rakentamiseen. Kaukolämpöjohtojen mahdollisesta siirrosta huolimatta Xxxxxx esittämä uusi rakennuspaikka on varsin ahdas tontille 4 johtavan tien ja vasta valmistuneiden omakotitalojen ajoyhteyden sekä johtolinjojen takia. Rakennus olisi ajoteiden ympäröimä eikä tyydyttävälle pihalle jäisi tilaa. Rakennus jouduttaisiin myös sijoittamaan lähemmäksi ajorataa kuin Ruorimiehentien muut rakennukset, mikä poikkeaisi alueen kaupunkikuvallisista periaatteista.

Tonttien 3, 4 ja 6 omistajat ovat ilmoittaneet vastustavansa asemakaavan muuttamista. Muutos koskettaisi heitä kaikkia, koska muutosta ei olisi tarkoituksenmukaista tehdä niin, että se koskisi vain tonttien 26 ja 27 edustalla olevaa katualueen osaa, jolloin jäljelle jäävä katualue olisi korttelin sisään työntyvä kiila eikä muodostaisi enää aukiota. Tontin 3 kannalta muutos johtaisi erityisen hankalaan tilanteeseen. Tonttiin liitettävää lisäpalaa ei voisi käyttää rakennuspaikkana nykyisen rakennuksen sijainnin ja lisäpalan muodon takia. Tontin nyt jäljellä olevalle rakennusoikeudelle on luonteva rakennuspaikka tontin eteläosassa, mutta maaston ja naapuritontin rakennusten takia lisärakentaminen vaikeutuu, jos tontin rakennusoikeus kasvaisi lisäpalan takia nykyisestä. Tontin nykyistäkään rakennusoikeutta ei kuitenkaan voisi käyttää ostamatta lisäpalaa, koska tontin rakennuskelpoisuus edellyttää kaavan mukaisen tontin rekisteröinnin yhdelle omistajalle. Muutos tuottaisi siis selvää haittaa varsinkin tälle naapurille.

Ruorimiehentien pohjoispuolella on kaavanmuutoksella vuonna 2003 liitetty katumaata tonttiin 49140/2. Ruorimiehentien tällä osuudella tontit 49140/3–5 oli muodostettu liittämällä kaupungin maata tonttien istutettaviksi osiksi jo ensimmäisessä asemakaavassa, mutta tontin 49140/2 osalta asia tuli ajankohtaiseksi vasta omistajan vaihduttua. Tämä tapaus on siis lähtökohdiltaan ratkaisevasti erilainen, eikä muutos vaikuttanut katukuvaan millään tavalla.

Lautakunta katsoo, ettei Ruorimiehentien katualueen kyseisen osan asemakaavaa tulisi muuttaa.

Hakijalle varataan tilaisuus toimittaa kannanottonsa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä Khlle 12.12.2008 mennessä.

Lautakunta päätti lähettää Khlle esittelijän ehdotuksen mukaisen kielteisen lausunnon asemakaavan muutosesityksestä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (15.1.2009) mm., että hakijoille varattiin tilaisuus toimittaa kannanottonsa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä Khlle. Hakijoista Xxxxxxxx kannanotto saapui 11.12.2008.

Kannanotto Hakijoiden kannanotossa esitetään, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistan teksti sisältää olennaisia virheitä. Hakijoiden käsityksen mukaan naapureiden vastustukselle on annettu ratkaiseva merkitys, koska muut esitetyt perusteet ovat virheellisiä. Hakijan toimittamia lausumia virheistä ei ole otettu huomioon. Kannanoton mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa on seuraavat virheet:

1–2 Lausunnon lähtötiedoissa ilmoitetaan että ”alueella on ollut merkittävää puustoa” ja että ”alue on kaavamerkinnällä merkitty istutettavaksi”. Xxxxxxx puunkaato on kuitenkin ollut luvallista. Merkintä on ”ohjeellisesti istutettava”, eikä aluetta ole koskaan istutettu.

3–5 Lausunnon mukaan ”rakennuspaikka olisi ahdas ja rakennus jouduttaisiin sijoittamaan lähemmäksi ajorataa kuin Ruorimiehentien muut rakennukset”. Kulkuyhteyttä muuttamalla piha-alue kuitenkin paranisi ja olisi parempi kuin tontilla 5 (Xxxxxxx tontti). Lähikortteleissa on tontteja, joiden etäisyys kadusta on pienempi. Ruorimiehentien pohjoispuolelle on tehty vastaava muutos kuin nyt haettu.

6 Lausunnossa pääasiallinen syy hakemuksen vastustamiselle näyttäisi olevan naapureiden vastustavat kannat ja erityisesti tonttiin 3 kohdistuva haitta. Perustelu on huono, haittaa ei ole. Katualuetta on nytkin tontin 3 käytössä. On ajan kysymys, milloin tonteille 3 ja 6 haetaan lisärakennusoikeutta. Naapurien vastustus, joka koskee sitäkin tapausta että katualueen kaavaa muutettaisiin pelkästään tontin 5 kohdalla, johtuu ilmeisesti tontin 5 tiiviistä rakentamisesta. Mitään luvatonta ei kuitenkaan ole tehty.

Hakemuksen puolesta puhuvina seikkoina kannanotossa tuodaan esille toisaalta ehdotetun rakennuspaikan erinomaiset perustamisolosuhteet, toisaalta edut kaupungin kannalta. Hyödyttömien ja kustannuksia tuottavien pienten maa-alueiden liittäminen tontteihin on järkevää. On myös merkittävää, että taantuman aikana lisätään rakentamista.

Kannanotossa ilmaistaan valmius kaventaa hakemus koskemaan vain Xxxxxxx tonttien edustaa, mahdollisesti niin, että tehokkuus olisi alhaisempi ja kerrosmäärä pienempi tai jopa niin, että alue liitetään vain rakentamattomana piha-alueena.

Kannanoton lopussa korostetaan, että hakemus on jätetty, kun sille on näytetty periaatteessa vihreää valoa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Muut viranomaiset, mm. rakennusvirasto ja kiinteistövirasto, ovat edelleen hakemuksen kannalla. Miten naapurin vastustus voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen, vaikka muutos ei vaikuta naapurin asemaan juuri mitenkään? Miksei muutosta voi tehdä tonttikohtaisesti kuten aikaisemmin vastakkaisella puolella Ruorimiehentietä? Kuntalaisten tasavertainen kohtelu on keskeinen periaate oikeusjärjestelmässä.

Kaupunkisuunnitteluviraston vastine

Kannanotossa mainittu kirje, jossa on tehty väitteitä lautakunnan käsiteltävänä olleen esityslistatekstin virheellisyyksistä, tuli niin myöhään, että se ehdittiin ainoastaan jakaa kokouksessa lautakunnan jäsenille. Kirje oli siis lautakunnan tiedossa päätöstä tehtäessä ja sen sisältö käsiteltiin asian esittelyn yhteydessä.

Khlle osoitetun lausunnon osalta kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa muutoin seuraavaa:

1–2 Lausunnon lähtökohtatietojen maininta, että katualueen osalla on ollut merkittävää puustoa, on aikaisempaa tilannetta koskeva toteamus.

Istutettava katualue on ohjeellinen vain sen ja katualueen muiden osien rajauksien osalta. Rajaukset merkitään yleensä ohjeellisina, koska katua ja myös kunnallistekniikkaa suunnitellaan tarkemmin vasta kaavan laatimisen jälkeen. Seikalla ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä lopputuloksen kannalta.

3–5 Muutettu kulkuyhteys oli esillä jo kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitellessä asiaa. Muutos ei olennaisesti lisää esitetyn rakennuspaikan väljyyttä.

Rakennusten sijainnin ohjaaminen on eräs kaupunkisuunnittelun keino luoda kaupunkikuvaa ja mielekkäitä, erityispiirteiltään toisistaan erottuvia katu- ja muita tiloja. Eri paikkoja ei näin ollen voida suoraan rinnastaa toisiinsa. Ehdotettu uusi rakennus muodostaisi Ruorimiehentiellä erillisen, kaupunkikuvassa poikkeavan elementin (karttakuvassa on jatkettu Ruorimiehentien suuntaista rakennusalan rajaa; ks. kartta Xxxxxxx ehdotus).

Alueen ensimmäisessä asemakaavassa kaupungin omistamaa tiemaata liitettiin istutettaviksi tontinosiksi Ruorimiehentien pohjoispuolen tonttiriviin yhtä tonttia lukuun ottamatta (tontin omistajan vastustuksen takia). Omistajan vaihduttua vastaava liitos tehtiin myös tälle tontille (kartassa näkyy uusi numero 29). Muutos ei vaikuttanut rakennusten sijoitukseen. Kaupunkikuvan ja prosessin kannalta oli siis kyse aivan erilaisesta tapauksesta.

6 Rakennusoikeuden lisäämiselle tai tonttialueen kasvattamiselle tulee kussakin tapauksessa olla kaupunkikuvalliset ja muut maankäytölliset perusteet. Naapureiden ja muiden osallisten mielipiteet otetaan huomioon kaavoitusprosessissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Kaikki lähinaapurit ovat suullisesti ilmoittaneet, että he katsovat mahdollisen kaavanmuutoksen haittaavan heitä. Katuaukion muuttamista tonttimaaksi pidetään ympäristön merkittävänä kielteisenä muutoksena. Tontin 3 tilanne, jota kaavanmuutos erityisesti hankaloittaisi, on selostettu lausunnossa. Katualueella ei ole käyttöä tontin pihana, vaan piha on talon lounaispuolella.

Kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa on todettu, turhien katualueiden muuttaminen tonttimaaksi on periaatteessa varsin tarkoituksenmukaista ja uudet rakennuspaikat ovat arvokkaita. Ruorimiehentien tapauksessa, jossa on kyse yhdestä rakennuspaikasta, hyöty on kuitenkin niin vähäinen kaupunkikuvallisiin sekä naapureiden kokemiin haittoihin nähden, ettei muutos ole perusteltu.

Muutoksen laatiminen niin, että rakennusoikeus olisi pienempi tai sitä ei olisi lisäalueella ollenkaan, ei ole tarkoituksenmukaista. Tapaukseen on mahdollista palata myöhemmin alueen laajemman tarkastelun yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta otti kantaa muutosesitykseen marraskuussa 2008. Hakijan tiedusteluun ennen hakemuksen jättämistä todettiin, että hakemuksen mukainen asemakaavan muutos edellyttää kokonaistarkastelua, jossa otetaan huomioon myös naapuritonttien tilanne.

Muun muassa rakennuksen sijoittelua vaikeuttavista tekijöistä, eli kunnallisteknisistä johdoista ja tontin 5 uudisrakennusten ajoyhteydestä, ei tuolloin ollut vielä tietoa.

Kiinteistöviraston edustajan myönteinen suhtautuminen on luonnollisesti perustunut olettamukseen, että asemakaavan muutokselle olisi olemassa edellytykset.

Ehdotettu rakennuspaikka olisi ajoyhteyksien ja kunnallisteknisten johtojen takia ahdas ja rakennuksen sijoitus poikkeaisi alueen kaupunkikuvallisista periaatteista. Lisäksi naapurit, joiden tontteihin muutos vaikuttaisi, vastustavat jyrkästi muutosta.

Xxxxxxxx kirjelmässä ei ole tuotu esiin mitään sellaisia uusia näkökohtia, että asemakaavan muutoshakemuksesta annettua kielteistä lausuntoa olisi aiheellista muuttaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kielteinen kanta ei myöskään loukkaa kuntalaisten tasavertaisen kohtelun periaatetta.

Yhteenveto Kaj toteaa yhteenvetona, että tontinomistajien hakemuksessa esitettiin alun perin koko kolmionmuotoisen katualueen (n. 1 100 m²) liittämistä siihen rajautuviin tontteihin. Xxxxxxx omistamaan tonttiin 49143/5 (rekisteröimättömät tontit 26 ja 27) liitettäisiin tästä noin puolet, ja uudelle tonttimaalle tulisi omakotitalon rakennuspaikka. Muutos edellyttäisi myös n. 330 m²:n suuruisen alueen liittämistä tonttiin 49143/3, runsaan 110 m²:n suuruisen alueen liittämistä tonttiin 49143/6 sekä tontin 49143/4 osalta ajoyhteyden järjestämistä joko pistokatuna tai liittämällä se ”kirvesvartena” tonttiin.

Myöhemmin toimitetuissa kirjelmissä, kun hakemuksen muut osapuolet ovat irtisanoutuneet hankkeesta, Xxxxxxx ovat esittäneet myös muita ratkaisuja, mm. niin, että muutos koskisi vain heidän tonttiinsa liitettävää katumaan osaa. Tällöin muutos voitaisiin tehdä joko rakennusoikeuden sisältävänä tai lisätä se rakentamattomana lisäalueena tonttiin. Xxxxxxx ovat toimittaneet viimeisimmän lisäkirjelmän Khlle 10.2.2009, jossa toteavat eräänä päätelmänään mm., että kaupunkisuunnitteluviraston kielteisen kannantoton taustalla näyttäisi olevan naapurien kielteisyys, jonka syitä he eivät täysin ymmärrä.

Kaj toteaa, että muutoshakemuslomakkeessa ovat alun perin olleet mukana myös naapurit tonteilta 3, 4 ja 6. Nämä osapuolet ovat myöhemmin eri syistä ilmoittaneet vastustavansa esitystä. Asiasta järjestettiin hakemusosapuolten ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken neuvottelu 14.4.2008, jossa tilannetta käytiin läpi. Tuolloin havaittiin, että tontin 4 osalta lisäalueen liittäminen ei muuttaisi tilannetta lainkaan vaan nykyinen kulkuyhteys tontille vain muuttuisi kaduksi. Tontin 3 omistajat puolestaan ovat nähneet lisäalueen liittämisen tarkemman tarkastelun nojalla ainakin tässä vaiheessa hyödyttömäksi ja jo nykyisen tontin sisältämän lisärakennusoikeuden hankalaksi sijoittaa tontille tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tontin 6 omistajat puolestaan ovat tehneet, yhdessä Xxxxxxxx eteläpuolelle sijoittuvan naapuritontin 11 omistajien kanssa oikaisuvaatimuksen Xxxxxxxx tontille 5 valmistuvien omakotitalojen rakennusluvasta. Se jätettiin kuitenkin liian myöhään tehtynä tutkimatta. Hallinto-oikeus vahvisti tutkimatta jättämispäätöksen oikeellisuuden päätöksellään 24.2.2009.

Lupapiirustusten mukaan suurehkon omakotitalon varsinaisiin asuintiloihin kuuluu mm. vain yksi makuuhuone ja koko pohjakerros koostuu aputiloista, joita ei lueta kerrosalaan. Naapureiden käsitys tilojen käyttämisestä tosiasiallisesti suurelta osin pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön saattaa asiassa saadun selvityksen mukaan olla perusteltu.

Sinänsä katselmuksissa on pidetty huolta siitä, että aputilat eivät esimerkiksi ikkunoiltaan täytä asuinhuoneen vaatimuksia, mutta niiden muuttumista tosiasiallisesti asuinkäyttöön kuuluviksi on jälkeenpäin vaikea valvoa.

Kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun selvityksen mukaan virasto ryhtyi alun perin selvittämään rakennuspaikan muodostamisen mahdollisuutta myönteisessä hengessä. Osoittautui kuitenkin, että kolmas uudisrakennus olisi kunnallisteknisten johtojen ja tontin 5 uudisrakennusten ajoyhteyden takia sijoittunut ahtaasti ja kaupunkikuvan kannalta poikkeavasti. Myös naapureiden voimakas vastustus vaikutti siihen, ettei virasto pitänyt hanketta toteutuskelpoisena.

Kaj toteaa lopuksi, että kysymyksessä oli alun perin kolmen katuaukioon rajoittuvien tontinomistajien hakemus asemakaavan muuttamisesta niin, että koko katuaukio liitettäisiin tontteihin. Tarkempien selvitysten edetessä liittämisestä vähemmän tai ei lainkaan hyötyä kokevat naapurit ovat irrottautuneet hakemuksesta ja ilmoittaneet vastustavansa muutosta. Xxxxxxx aikomukset ovat prosessin eri vaiheissa myös vaihdelleet; on keskusteltu kaavamuutoksen tekemisestä vain heidän tonttinsa osalta joko ilman uuden omakotitalon rakennusoikeutta tai sen rakennusoikeuden sisältäen. Samoin on tunnusteltu mahdollisuutta joko vähentää tontin tehokkuuslukua tai mahdollisesti nostaa sitä meneillään olevan kaavamuutosharkinnan aikana.

Kaj:n mielestä prosessi on osoittanut, että ainakaan tällä hetkellä ei ole edellytyksiä suostua jäljelle jääneen yhden tontinomistajan kaavanmuutoshakemukseen. Kuten kaupunkisuunnitteluviraston vastineista ilmenee, alueelle tultaneen lähivuosina käynnistämään kaavamuutos, jossa tilannetta, myös tonttitehokkuuden nostamista voidaan tarkastella laajempana kaavallisena kokonaisuutena. Tällöin alueen suunnittelua ja kaikkien lähialueen tontinomistajien suunnitelmia ja rakentamistoiveita on mahdollista tarkastella uudelta pohjalta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että kaavoissa osoitetaan riittävä määrä kerrosalaa toimivan omakotitalon pääkäyttötarkoitukseen ilman, että selkeästi liian suuriksi määriteltyjä kellaritiloja tulee houkutus rakennusluvan vastaisesti muuttaa asuinhuoneiksi.

14.4.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXX, XXXX XXXXX JA XXXX XXXXXXX MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN (OULUNKYLÄN LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11804)

Khs 2008-1647

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta jäljempänä ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirja jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Oulunkylän liikuntapuiston asemakaava-asiassa (nro 11804)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen muutetun 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 26.2.2009 käsitellyt otsikosta ilmenevän asemakaavan hyväksymistä koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perusteltuun kannanoton antamiseen, joten päätös valta asiassa on Khlla. Toistaiseksi Khn kannanotto asemakaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltuna kannanottona muistuttaneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavaehdotuksen keskeinen sisältö

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentamisen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajentamisen, tekojääradan/tenniskenttien osavuotisen kattamisen ja urheilukenttäalueen kehittämisen paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Pysäköintialueita laajennetaan. Autopaikkojen määrä kasvaa nykyisestä n. 250 autopaikasta 359 autopaikkaan. Liikuntapuiston rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 9 200 k-m²:stä 13 700 k‑m²:iin.

Kevyen liikenteen väyliä siirrellään keskeiset yhteydet säilyttäen. Liikuntapuiston liittymään rakennetaan korotettu suojatie. Maakaasuputken linjausta siirretään.

Käskynhaltijantien katualuetta muutetaan liittämällä siihen puistoaluetta uusissa Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymissä vastaamaan niiden laajuutta ja kaventamalla katualuetta liikuntapuiston pysäköintialueen laajennuksen kohdalla. Katualuetta poistuu 259 m² ja puistoa 391 m². Liikuntapuiston alue kasvaa 650 m².

Alueen pinta-ala on 15,3 ha, josta urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) on 11,7 ha ja katualuetta 3,6 ha.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Xxxx Xxxxxxxx toteaa (4.9.2008) mm., että urheilupuiston pohjoispuoleisen pysäköintialueen laajennus on tarpeeton. Laajennuksella ovat voimistelutelineet, jotka jouduttaisiin hävittämään ja näin ollen alueen asukkaiden ulkoliikuntamahdollisuudet oleellisesti alenisivat. Alue on myös lähialueen ihmisten tärkeä ja vakiintunut tapaamispaikka. Pysäköintialueen vuotuinen käyttöaste on n. 45 %. Tämä johtuu Käskynhaltijantieltä puuttuvista opasteista kyseiselle alueelle ja jo nyt olemassa olevasta ylisuuresta pysäköintikapasiteetista.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi perinnemaiseman ja ihmisten tapaamispaikan häviämisen ja olisi oleellisesti asumisviihtyvyyttä alentava tekijä. Lisäksi pysäköintialueelle tulisi häiritsevää ajoa, turhaa pysäköintiä ja epämääräisiä moottoriajoneuvojen kokoontumisia. Tämä aiheuttaisi jatkuvaa haittaa alueen asukkaille. Jos on tarve esimerkiksi vamman tai muun syyn takia pysäköidä aivan kentän viereen, voisi Oulunkylän yhteiskoulun pihaa käyttää rajoitetusti pysäköintiin.

Yleisesti voidaan todeta pysäköintialueiden lisärakentamisen yllyttävän autoilun lisääntymiseen eikä vähentämiseen, mikä on yleinen kanta kaupungissamme. Lisäksi kavennetaan alueen asukkaiden ulkoliikunta- ja virkistymismahdollisuuksia. Voidaanko enää puhua urheilupuistosta vai puhutaanko moottoriurheilupuistosta?

Xxxx Xxx ihmettelee (8.9.2008) mm., miksi pohjoista pysäköintialuetta pitää laajentaa ja vieläpä liikuntatelineiden päälle, kun nykyinen pysäköintialue on muutenkin vajaakäytössä. Laajennus aiheuttaa vain lisää häiriöitä ja roskaamista. Pelkkä pysäköintiruutujen maalaaminen ja muu alueen siistiminen olisi paikallaan. Opastus Käskynhaltijantien puoleiselta pysäköintialueelta voisi lisätä pohjoisen pysäköintialueen käyttöastetta.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi Oulunkylän viheralueiden ja viihtyisyyden vähenemistä entisestään. Turha kruisailu, autojen varastointi pysäköintialueelle ja muu roskaaminen lisääntyvät. Harjoituskentän käyttäjät voisivat pysäköidä koulun pihalle, kuten koululla iltaisin harrastavat tekevät. Urheilupuiston eteläiseltä pysäköintialueelta ei myöskään ole kovin pitkä matka harjoituskentälle.

Xxxx Xxxxxx mainitsee (8.9.2008) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunnan evästyksiä ei ole otettu huomioon. Suunnitelmassa esitetyt ympäristöarviot ovat puutteellisia ja ylimalkaisia. Suunnitelman esittelyaineistossa on monia oleellisia asioita täysin sivuutettu.

Eteläisen pysäköintialueen laajennus ja pyörätien siirto Käskynhaltijantien tuntumaan tuhoaa Käskynhaltijantien ja pysäköintialueen välissä olevan metsäkaistan. Nykyiselle pysäköintialueelle voidaan sijoittaa n. 150 autopaikkaa ilman laajennuksia (autopaikka 2,5 m x 5 m, autopaikkarivien väli 6 m). Kevyen liikenteen väylä pysäköintialueen eteläsivulle tarvitsee parin metrin asfalttialueen levennyksen. Puustoalue säilyisi lähes koskemattomana.

Rakentamalla uusi jäähalli samaan lattiatasoon vanhan kanssa on mahdollista sijoittaa autopaikkoja uuden rakennuksen eteläpäädyn alle avotilana sisäänajosuunnalle. Autopaikoille olisi ajoyhteys itäsivulta, jonne tulee huoltoajoyhteys mm. urheilukentälle. Erillisiä ramppeja ei tarvittaisi.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on metsärinnettä, joten kaivamiset ja pengerrykset mukaan lukien pysäköintikenttä tulisi olemaan huomattavasti laajempi kuin varsinaisesti autoille varattu asfaltoitu alue. Alueelta poistuisi täysikasvuisia puita, erityisesti järeitä kuusia, mukana myös pienpuustoa. Ulkoilutie tulisi risteämään pysäköintialueen kanssa. Gurlinghallin laajennuksen takia ulkoilureitin siirron alle jäisi täysikasvuisia puita, kuusia, mäntyjä, koivuja sekä pienpuustoa.

Pysäköintipaikkanormeissa täytyy olla joustoa ja tapauskohtaisen harkinnan varaa. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on hylättävä mittavan metsätuhon takia ja tarpeettomana.

Suunnitelman selostuksessa todetaan, että liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Metsäpuuston kaatamiset tekevät lisää tilaa yksityisautoilulle julkisen liikenteen kustannuksella. Tämä linjaus on täysin päinvastaista kuin mitä kaupungin virallisesta liikennepolitiikasta on annettu ymmärtää.

./. Muistutukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009) vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Uudet pysäköintialueet ja laajennukset

Alueen saavutettavuus on julkisen liikenteen, kävely- ja polkupyöräyhteyksien osalta hyvä. Tämän vuoksi alueen pysäköintinormia on pystytty lieventämään. Oulunkylän liikuntapuisto on kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymissä autopaikkamäärien laskentaohjeissa esikaupunkialuetta. Ohjeen mukaan urheilurakennusten autopaikkavaatimus esikaupunkialueilla on 1 autopaikka/25 k-m², (13 700 k-m², 548 autopaikkaa). Oulunkylän liikuntapuistossa on käytetty lievempää aluekeskusten urheilurakennuksia koskevaa laskentaohjetta 1 autopaikka/40 k-m² (343 autopaikkaa).

Kaavassa esitetyt uudet pysäköintialueet ovat varauksia, joilla pyritään vastaamaan pysäköintitarpeeseen liikuntapuiston toimintojen lisääntyessä. Alueet toteutetaan tarpeen mukaan. Kaavassa osoitetuilla pysäköintivarauksilla pyritään varmistamaan, että toimintojen tuottama pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti liikuntapuiston alueella myös tulevaisuudessa. Varausten avulla pyritään estämään pysäköinnin leviäminen pysäköintipaikkojen puutteen vuoksi ympäröiville asuntokaduille.

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä selventämällä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Kuntoiluvälineet pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen kohdalta voidaan tarvittaessa siirtää sen pohjois- tai eteläpuolelle kuntopolun varteen.

Koulun piha ei ole yleinen pysäköintialue, jonne liikennettä voitaisiin ohjata. Rajoitettu päällekkäiskäyttö erityisryhmälle kouluajan ulkopuolella saattaisi olla mahdollista. Harjoituskentän pohjoispuolelle osoitetun pysäköintialueen (50 autopaikkaa) puhelinkeskustelussa (Juha Karvonen 15.1.2009) esitetty siirtäminen koulun länsipuolen metsikköön Siltavoudinkujan kääntöpaikan eteläpuolelle toisi pysäköintiliikenteen kokoojakadun sijasta pienelle asuntokadulle. Pysäköintialue supistaisi liikuntapuiston koillisosan yhtenäisiä metsäalueita ja olisi lisäksi huonosti valvottavissa.

Puusto ja istutukset

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien ja maakaasuputken siirtämisen yhteydessä. Uusi jäähalli sijoittuu olemassa olevan hallin jatkeeksi lähelle Käskynhaltijantietä ja puustoa poistuu uuden hallin tieltä. Jäähalli tulee näkymään Käskynhaltijantielle ja se toimii liikuntapuiston maamerkkinä. Hallin päätyä voidaan käyttää liikuntapuiston informaatiotauluna. Länsipuolella olevan laajennetun pysäköintialueen eteläreunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi korvaamaan poistuvaa luonnonpuustoa. Puurivi rajaa pysäköintialueen katualueen suuntaan ja luo uuden jäähallin kanssa rakennetun, kaupunkimaisen ympäristön leiman Käskynhaltijantien varteen.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen toteutuessa poistuu pääasiassa vanhoja kuusia. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. Curlinghallin koillispuolella on puustoa harvennettu metsänhoidollisista syistä. Hallin laajennus ja ulkoilureitin vähäinen siirto pohjoiseen poistavat lisäksi jossain määrin puustoa curlinghallin kohdalla. Harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen kohdalta poistuu puustoa. Pysäköintialueen ja koulun tontin väliin jää puustovyöhyke.

Pysäköintialueiden mitoitus

Autojen koko on kasvanut, joten ohjeiden mukainen autopaikkojen mitoitus, eli leveys 2,5 m ja pituus 5 m, on minimi, joka mieluummin tulisi ylittää. Samasta syystä ja koska nykyisten lähinnä etuvetoisten autojen kääntösäde on suhteellisen suuri, vastakkaisten autopaikkarivien välin tulee olla vähintään 7 m.

Eteläisen pysäköintialueen nykyinen leveys on n. 32 m ja sen pohjoisreunassa olevan kevyen liikenteen väylän leveys 3,5 m. Nykyinen jalkakäytävä/pyörätie on syytä säilyttää pysäköintialueen reunassa liikuntapuiston sisäistä liikennettä palvelevana reittinä. Pysäköintialueen leventäminen etelään mahdollistaa nykyistä pitkittäistä ns. kampapysäköintiä tehokkaamman autopaikkajärjestelyn havainnekuvan mukaisena poikittaisena kampapysäköintinä ja samalla linja-autopaikkojen (2 paikkaa) sijoittamisen pysäköintialueen itäreunaan. Maakaasuputki linjataan 16 m:n päähän jäähallista pysäköintialueen itäreunaan viherkaistaleelle linja-autopaikkojen ja pysäköintialueen väliin. Havainnekuvassa esitetty autopaikkajärjestely on viitteellinen ja paikat voidaan ryhmitellä toisinkin.

Kellaripysäköinti

Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti asemakaavan muutosehdotusta koskeneessa päätöksessään 17.6 2008 jatkosuunnittelussa selvitettäväksi pysäköintimahdollisuudet jäähallin kellarikerrokseen.

Uuden jäähallin eteläpäädyn ja Käskynhaltijantien katualueen välinen etäisyys on liian pieni, jotta jäähallin kellarin pysäköintiliikenteen voisi kääntää välittömästi hallin eteläpäädystä hallin itäpuolelle. Vain itäpuolella maaston korkeussuhteet mahdollistaisivat luontevan kellariin ajon. Ruuhkatilanteissa kääntyvä liikenne aiheuttaisi myös Käskynhaltijantiellä häiriöitä. Länsipuolelta olisi vaikea järjestää ramppia kellariin liikuntapuiston muun liikenteen takia ja se vähentäisi autopaikkoja. Sujuva liikennöinti kellariin edellyttäisi liikuntapuiston liittymän siirtämistä hallin itäpuolelle, mikä ei taas ole mahdollista liikuntapuiston muiden toimintojen ja liikennejärjestelyjen kannalta. Liikenne eteläiselle pysäköintialueelle ja muille halleille jouduttaisiin vastaavasti kääntämään uuden hallin eteläpäädyn ohi liian lähellä Käskynhaltijantietä. Kahta liittymää Käskynhalijantielle ei ole mahdollista tehdä.

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle hallin itäreunaan voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja länsipuolen ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpäällistä pysäköintialuetta. Maakaasuputki muun infrastruktuurin lisäksi joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta. Kaavaehdotus ei kuitenkaan estä kellaripysäköinnin toteuttamista.

Seudullinen kevyen liikenteen väylä

Käskynhaltijantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kulkee tällä hetkellä melko etäällä ajoradasta eteläisen pysäköintialueen pohjoisreunassa. Reitin kulkeminen kaukana ajoradasta pienentää usein sen käyttöastetta. Kevyen liikenteen väylä on linjattu uuden jäähallin kohdalla sen eteläpuolelle Käskynhaltijantien katualueelle, missä se jatkuu kadun suuntaisena länteen pysäköintialueen ohi ja kääntyy vanhalle reitille ennen Käskynhaltijantien kevyen liikenteen alikulkua Hirsipadontien kiertoliittymän itäpuolella. Kevyen liikenteen reitin pohjoispuolelle pysäköintialueen reunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi.

Kaj:lla ei ole lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineeseen muistutusten johdosta.



Kokousaika	20.4.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali