HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

15 - 2009

Kokousaika	14.4.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Ormuspellon ja Maunulan koillisosan esirakentamiseen

3

4

Sosiaaliviraston kuva- ja videopäiväkirjapalvelun pilotointi-projektin jatkorahoitus innovaatiorahastosta

5

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomus vuodelta 2008 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009

7

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Valtuutettu Tarja Tenkulan toivomusponsi: Terveydenhoitajan läsnäolo perusopetuksen kouluilla jokaisena koulupäivänä

8

2

Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi: Riittävät päivähoitotilat jokaiseen kaupunginosaan

13

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Työnantajan edustajan nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan Raija Peltosen tilalle

15

2

Paikallinen sopimus Helsingin kaupungin ylläpitämän Helsingin Tekniikan alan oppilaitoksen aikuiskoulutusyksikön eräiden opettajien palvelussuhteen ehdoista

16

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kannanotto Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxx muistutuksiin Oulunkylän urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katu- ja puistoalueiden (Oulunkylän liikuntapuisto) asemakaava-asiassa (nro 11804)

17

2

Kannanotto Asunto Oy Ihannemäen, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx-Xxxx Xxxxxxx ym. muistutuksiin Vartiokylän tonttien 45453/4 ja 12 sekä 45454/30 ym. alueiden (Varjakanmäki) asemakaava-asiassa (nro 11717)

24

3

Asunto Oy Helsingin Pelimannin poikkeamishakemus

39

4

Asunto Oy Helsingin Tampuriinin poikkeamishakemus

44

5

Suostumuksen antaminen Senaatti-kiinteistöille kaupungin omistamien alueiden hallintaoikeuden siirtämiseksi valtiolta perustettaville yliopistokiinteistöyhtiöille

48

6

Asuntotuotantotoimiston vuoden 2009 tuotanto-ohjelma sekä toimenpiteet asuntotuotantotoimiston vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseksi

53

7

Malmin lentokentän ja eräiden sen ympäristön alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11879)

57

8

Sato-Rakennuttajat Oy:n poikkeamishakemus

60

9

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 9.4.2009 § 46 ottama asia: Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma

64

10

6.4.2009 pöydälle pantu asia Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-asiassa (nro 11756)

71

11

6.4.2009 pöydälle pantu asia Xxx Xxxxxxxx, xxxx Xxxxxxxx ja Ajanta Oy:n/Fastighets Ab Norra Kajen 4 poikkeamishakemukset

107

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Bryggaren (varalla Pajamäki) ja Kantolan (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE ORMUSPELLON JA MAUNULAN KOILLISOSAN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2009-672, 2009-674

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, muu esirakentaminen,

- 2 150 000 euroa käytettäväksi Ormuspellon esirakentamiseen ja

- 520 000 euroa käytettäväksi Maunulan koillisosan uuden asuntoalueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, viraston katu- ja puisto-osastolle (Markku Miettinen), taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

Rakennusvirasto toteaa 19.3.2009, että Helsingin Malmilla käynnistyi Ormuspellon uuden asuntoalueen alueellinen esirakentaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen elokuussa 2008 ja urakka valmistuu urakkaohjelman mukaisesti lokakuun 2009 lopussa. Asuntokatujen viimeistely tehdään eri työnä kiinteistöjen valmistumisen mukaisessa aikataulussa.

Yleisten töiden lautakunnan 12.6.2008, 418 §, hyväksymän urakkatarjouksen mukaan alueellisen esirakentamisen kustannukset vuosille 2008 - 2009 ovat noin 4,25 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti 15.9.2008, 1100 §, rakennusviraston hakemuksesta myöntää vuodelle 2008 Ormuspellon esirakentamiseen 2 100 000 euroa, mikä vastasi varsin tarkkaan esirakentamisen toteutuneita kustannuksia.

Vuoden 2008 määrärahasta päätettäessä päätöksen perusteluissa todettiin vuoden 2009 määräraha haettavaksi rakennusviraston eri hakemuksella vuoden alussa.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Ormuspellon esirakentamiseen 2 150 000 euron jatkorahoituksen vuodelle 2009 talousarviokohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet). Ormuspelto on merkittävä ja tiivis asuntotuotantoalue, jossa esirakentaminen on tarpeen laadukkaan kunnallistekniikan rakentamista ja asunto-ohjelman toteuttamista varten.

Rakennusvirasto toteaa 19.3.2009 lisäksi, että Maunulan koillisosan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 11570) hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 24.10.2007. Uuden pientaloalueen kunnallistekniset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 2009.

Uuden kaava-alueen rakentaminen on tarkoitus käynnistää pohjoisreunasta Pakilan kaupunginosaan kuuluvien Heinäsarantien ja Heinäsarankaaren rakentamisella kevättalvella 2009 niin, että alueelle tulevien pientalojen rakentaminen on mahdollista käynnistyä vuoden 2009 lopulla. Valmiiksi kadut rakennetaan kiinteistöjen valmistuttua.

Alueen eteläosan kunnallistekniikan rakentaminen (vesihuolto ja kadut) on mahdollista vasta sen jälkeen, kun Gasumin Etelä-Suomea palveleva korkeapaineinen maakaasun siirtojohto on siirretty. Gasum on esittänyt siirron ajankohdaksi syksyä 2011, jolloin valmistuu uusi siirtoyhteys Siuntio – Mäntsälä, jolla varmistetaan keskeytymätön kaasunjakelu Helsingin läntisille alueille sekä läntiselle Uudellemaalle.

Maunulan koillisosan kaava-alueen esirakentamisesta on järjestetty urakkakilpailu ja urakoitsijan valinta on päätetty yleisten töiden lautakunnassa 5.3.2009, 141 §. Kaava-alueella oleva maakaasuputki ei estä esirakentamista ja näin ollen suunnitelmien mukainen esirakentaminen tehdään keväällä 2009 koko kaava-alueelle.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Maunulan koillisosan esirakentamiseen 520 000 euroa talousarviokohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet).

Kj toteaa, että molempien alueiden esirakentamiseen on varauduttu vuoden 2009 talousarvion alakohdassa 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen, josta määrärahat tulisi myöntää.

4

SOSIAALIVIRASTON KUVA- JA VIDEOPÄIVÄKIRJAPALVELUN PILOTOINTI-PROJEKTIN JATKORAHOITUS INNOVAATIORAHASTOSTA

Khs 2008-1306

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää sosiaalivirastolle innovaatiorahastosta 97 000 euroa kuva- ja videopäiväkirjapalvelun pilotointi
–projektin vuoden 2009 rahoitukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus projektin toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2009 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2010 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 29.10.2009 mennessä.

Hankkeen päätyttyä sosiaaliviraston on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, taloushallintopalvelulle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Hakemus kaupunginhallitukselle kuva- ja videopäiväkirjapalvelun pilotoinnin vuoden 2009 rahoituksesta

Kj toteaa, että Khs on myöntänyt 2.6.2008 (810 §) sosiaalivirastolle päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja – projektiin 250 000 euron kokonaisrahoituksen vuosille 2008–2010. Vuonna 2008 projektiin käytettiin yhteensä 59 130 euroa. Projektin kustannusarvio vuodelle 2009 on n. 96 264 euroa.

Kj pitää perusteltuna, että projektin jatkaminen turvataan myöntämällä sosiaalivirastolle vuodelle 2009 haettu rahoitus, 97 000 euroa, innovaatiorahastosta projektille sidotusta kokonaisrahoituksesta. Projektin vuoden 2010 sidotuksi rahoitusosuudeksi jää 93 870 euroa.

Lisäksi Kj toteaa, että sosiaaliviraston on toimitettava tilannekatsaus projektin toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2009 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2010 päätösehdotuksen mukaisesti.

Sosiaalivirasto toteaa (20.3.2009) mm., että kaupunginhallitus päätti myöntää 2.6.2008 sosiaalivirastolle päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja – projektiin 250 000 euron kokonaisrahoituksen vuosille 2008–2010 (810 §).

Sosiaalivirasto hakee kaupunginhallituksen myöntämän kokonaisrahoituksen vuoden 2009 osuutta 97 000 euroa kuva- ja videopäiväkirjapalvelun pilotointiin.

Kustannukset koostuvat palvelumaksuista 93 000 euroa, käyttöönottokoulutuksen sijaiskuluista noin 600 euroa ja verkoston sijaiskustannuksista, noin 3 000 euroa.

1

HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Khs 2009-743

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen vuodelta 2008 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2009.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Helsinki kaikille toimintakertomus 2008
	Liite 2	Helsinki kaikille toimintasuunnitelma 2009

Khs päätti (15.10.2001 § 1353) perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki –projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki -projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä.

Ryj toteaa, että Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.

Helsinki kaikille -projekti on lähettänyt (26.3.2009) tiedoksi projektin toimintakertomuksen vuodelta 2008 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2009.

./. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2.

1

VALTUUTETTU TARJA TENKULAN TOIVOMUSPONSI: TERVEYDENHOITAJAN LÄSNÄOLO PERUSOPETUKSEN KOULUILLA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ

Khs 2008-2410

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tarja Tenkula) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tenkula) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tarja Tenkulalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan lausunto 3.2.2009
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 10.3.2009
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 27.1.2009
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 18.3.2009

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009 – 2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

15 (43) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seuraavalla taloussuunnittelukaudella pyritään saaman jokaiselle perusopetuksen koululle oma terveydenhoitaja, jokaisena koulupäivänä.” (Tarja Tenkula, äänin 67 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Opetuslautakunta toteaa (3.2.2009) mm., että kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Em. pykälän 6 momentin mukaan kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain (628/1998) mukaisiin oppilashuollon palveluihin.

Perusopetuslain 31 a §:n mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

Terveyslautakunta toteaa (10.3.2009) mm., että Helsingin terveyskeskus tuottaa lukuvuonna 2008 - 2009 kouluterveydenhuollon palveluja runsaalle 46 400:lle Helsingin kaupungin alueen perusasteen koululaiselle, joista 3,6 % on ulkokuntalaisia. Helsingin peruskouluissa on käytössä 82,2 terveydenhoitajan työpanos, mikä laskennallisesti merkitsee yhtä terveydenhoitajaa kohden keskimäärin 565 koululaista. Siten terveydenhoitajien mitoitus Helsingin peruskouluissa on jopa hieman parempi kuin sosiaali- ja terveysministeriön mitoitussuositus (= 600 peruskoululaista/kokopäiväinen terveydenhoitaja). Lisäksi Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on 7 psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia, joista 2,5 henkilön työpanos kohdistuu viidelle eri yläasteelle. Koulut on valittu yhdessä opetusviraston kanssa.

Terveydenhoitajaresursseja jaettaessa on otettu huomioon STM :n mitoitussuosituksen lisäksi koulujen paikalliset olosuhteet, yhteistyötarpeet, psykososiaalisen työn vaativuus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja erityistukea vaativien koululaisten määrä ja terveydenhoitajalla olevien koulujen lukumäärä. Joillakin kouluilla mitoitus onkin vain noin 500 koululaista terveydenhoitajaa kohden.

Lisäksi oppilaiden yhteydensaamista kouluterveydenhuoltoon on helpotettu antamalla kaikkien kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien ja lääkäreiden käyttöön matkapuhelimet. Yhteyden saaminen koulun terveydenhoitajaan on siis mahdollista päivittäin puhelimitse. Matkapuhelinnumero on ilmoitettu koululla.

Haasteelliseksi terveydenhoitajien mitoituksien tasapuolisen jaon tekee koulujen koon vaihtelu. Kouluja on pienestä ruotsinkielisestä yhdeksän oppilaan koulusta suurimpaan suomenkieliseen peruskouluun, jossa on 768 oppilasta. Suuremmilla peruskouluilla työskentelee yleensä osan viikkoa toinenkin terveydenhoitaja. Peruskouluilla on tänä lukuvuonna yhteensä 178 toimipisteitä.

Terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksia on lisätty viime vuosina. Vuosina 2007 - 2008 on koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon lisätty yhteensä 5 lääkärin, 4 terveydenhoitajan ja 5 psykiatrisen sairaanhoitajan uutta vakanssia. Vuoden 2009 talousarvioon sisältyy määräraha 2 lääkärin, 2 terveydenhoitajan ja 4 psykiatrisen sairaanhoitajan uudelle vakanssille.

Ehdotus omasta terveydenhoitajasta jokaiseen kouluun on ongelmallinen koulujen koon ja oppilasmäärien vaihtelun vuoksi. Palvelujen tuottajana terveyskeskus katsoo, että koulukohtainen kokopäiväinen terveydenhoitaja loisi eriarvoisuutta helsinkiläisten koululaisten terveydenhoitajapalveluihin. Pienimmillä kouluilla terveydenhoitajan työmäärä olisi vähäinen eikä toiminta siten pienillä kouluilla olisi kovinkaan kustannustehokasta. Myöskään oppilaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteutuisi, ellei isoihin kouluihin sijoitettaisi useita terveydenhoitajia.

Mikäli jokaisella koululla koosta riippumatta olisi oma terveydenhoitaja, tarvittaisiin laskennallisesti lisää 96 terveydenhoitajaa. Sen kustannusvaikutus vuositasolla olisi noin 4,8 miljoonaa euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kaikkia helsinkiläisiä peruskoulun oppilaita ja kouluterveydenhuollon henkilökuntaa on kohdeltava yhdenvertaisesti, lisähenkilökuntaa tarvittaisiin vielä tätäkin enemmän. Välillisiä kustannuksia syntyisi lisäksi pienten koulujen vastaanottotilojen lisätarpeista. Tällaisiin resurssilisäyksiin ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä se olisi myöskään toiminnallisesti perusteltua.

Jos taas yhden terveydenhoitajan työpanos jaettaisiin useammalle koululle saman päivän aikana, palattaisiin entiseen. Aiemmin kouluilla oli terveydenhoitajan osapäiväisiä vastaanottoja. Käytäntö ei ollut toimiva eikä kustannusvaikuttava ja sen vuoksi siitä on luovuttu. Terveydenhoitajan työ on välttämätön osa oppilashuoltoa ja jos terveydenhoitaja olisi koululla vain osapäiväisesti, vaikeutuisivat hänen mahdollisuutensa osallistua oppilashuollon toimintaan, mikä puolestaan heikentäisi oppilaiden saamaa kokonaisvaltaista tukea.

Terveyslautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että Helsingin koululaisilla olisi mahdollisuus saada päivittäin oppilashuollollista tukea ja apua. Yhteyden saaminen koulun terveydenhoitajaan on luonnollisesti tärkeää ja luo oppilaille turvallisuudentunnetta, mutta myös muilla oppilashuollon jäsenillä, kuten kuraattoreilla ja psykologeilla on ammatillista osaamista kuunnella oppilaan huolia. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kouluyhteisön vastuulla. Luokanopettaja näkee oppilaan joka päivä ja on avainhenkilö viestimään muille toimijoille.

Edellä todetuista syistä terveyslautakunta katsoo, että terveydenhoitajien jokapäiväisen läsnäolon sijasta yhdessä opetusviraston kanssa valmistellen voitaisiin ottaa käyttöön uusi toimintamalli, jossa terveydenhoitaja tai joku muu oppilashuollon työntekijöistä olisi jokaisena koulupäivän ainakin osan aikaa koululla oppilaiden tavattavissa. Tähän tiimiin kuuluisivat terveydenhoitajan lisäksi ainakin koulupsykologi ja koulukuraattori. Opetusvirastossa on käynnistymässä tutkimushanke, jonka tavoite on selvittää perusopetuksessa oppilashuollon kokonaisuutta ja keinoja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan. Edellä ehdotettua yhteistoiminnan mallia voitaisiin kehitellä tutkimushankkeen yhteydessä.

Sosiaalilautakunta toteaa (27.1.2009) mm., että hallintokunnat ovat lähteneet yhteistyössä kehittämään internetissä tarjottavaa apua ja tukea nuorille. Nuorisotoimi on jo käynnistänyt internetissä (Netari.fi) verkkonuorisotyötoimintaa. Vuoden 2009 alusta käynnistyy myös verkkoterveydenhoitajien työ. Myöhemmässä vaiheessa on suunnitteilla myös sosiaalityön ammatillisen osaamisen tuomista verkkoympäristöön. Tämä tarjoaa nuorille yhden kanavan hakea matalan kynnyksen tukea ja apua ammattilaisilta. Se ei ole tarkoitettu korvaamaan henkilökohtaista kohtaamista, vaan täydentämään palvelukokonaisuutta. Internetissä tarjottavan moniammatillisen tuen lisääminen on yksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvistä kärkihankkeista.

Oppilashuoltoon on lisäksi tulossa tutkimushanke, jonka tavoite on selvittää perusopetuksessa oppilashuollon kokonaisuutta ja keinoja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä edellyttää lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen organisoimisen ja tuottamisen tarkastelua kunnassa palvelukokonaisuutena. Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on 11.11.2008 kehottanut opetusvirastoa olemaan yhteydessä sekä tietokeskukseen että sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimeen tutkimushankkeen yhteisten edellytysten tarkempia selvittelyjä varten sekä tutkimushankkeen käynnistämiseksi. Tässä tultaneen ottamaan kantaa myös kouluterveydenhuollon rooliin ja resursseihin.

Kouluterveydenhuollon resursoinnissa otetaan jo nyt huomioon erilaiset alueelliset tarpeet. Tätä niin sanottua positiivisen diskriminaation käytäntöä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä eri puolilla kaupunkia on erilainen, mikä tulee ottaa huomioon koulukohtaisen kouluterveydenhuollon resursoinnissa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.3.2009) mm., että toivomusponnen mukaiset resurssilisäykset eivät tässä taloudellisessa tilanteessa näytä mahdollisilta. Uuden toimintamallin kehittämistä terveydenhoitajien ja muun oppilashuollon välille talous- ja suunnittelukeskus pitää hyvänä ja kannatettavana.

Uudenlaisten hallintokuntarajat ylittävien ja synergiaetuja hyödyntävien toimintamallien kehittäminen on keskeinen periaate myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä valtuuston hyväksymän erillismäärärahan käyttösuunnitelman valmistelussa.

./. Opetuslautakunnan, terveyslautakunnan, sosiaalilautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot ovat esityslistan liitteinä 1 – 4.

2

VALTUUTETTU SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: RIITTÄVÄT PÄIVÄHOITOTILAT JOKAISEEN KAUPUNGINOSAAN

Khs 2008-2530

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Stj toteaa, että käsitellessään 26.11.2008 valtuutettujen eräitä aloitteita (asia 19) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiirehditään päivähoitotilojen järjestämistä jokaisessa kaupunginosassa, jossa syntyneiden/syntyvien lasten määrä ylittää ennusteet.” (Sari Näre, äänin 47-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (24.3.2009), että lasten päivähoidon palvelujen suunnittelun pohjana käytetään vuosittain laadittavia, alueittaisia väestöennusteita, kaksi kertaa vuodessa tarkistettavia palveluverkkosuunnitelmia ja niin kutsuttua rullaavaa palveluverkkoa. Rullaavan palveluverkon avulla tarkastellaan kuukausittain ja päivähoitoalueittain hakijoiden määrää ja mahdollista lisätilan tarvetta. Lisäksi seurataan päivähoidon eri palvelumuotojen käyttöä päivähoitoalueittain. Palveluverkkosuunnitelmassa otetaan huomioon toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja linjaukset kuten esim. perhepäivähoidon määrän säilyttäminen ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuuden lisääminen.

Vuosittain tehtävän talousarvion yhteydessä hyväksytään hankeohjelma, jossa on tuleville vuosille suunniteltavat uudet päiväkodit. Päivähoidolle rakennettavien tilojen aikataulussa pysyminen on erittäin tärkeää, sillä varsinkin uusilla asuinalueilla tulee olla päivähoitopalvelut asukkaiden sinne muuttaessa. Tilakeskuksen hallinnoimien päivähoidon tilojen investointiin ja peruskorjauksiin liittyvät suunnitelmat tehdään yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa määrärahojen puitteissa.

Päivähoidon palvelujen verkko on Helsingissä tiheä. Suurin osa

n. 20 000 päivähoidossa olevasta lapsesta on hoidossa lähellä kotia.

Päivähoitotilojen tarpeen arviointia vaikeuttaa jossakin määrin väestöennusteisiin ja perheiden päivähoitopalvelujen valintaan liittyvät muutokset. Syksyllä 2008 hoidossa oli 850 lasta enemmän kuin vuoden 2005 syksyllä. Kasvusta 500 johtui päivähoitoon osallistumisen lisääntymisestä ja 350 lasten väestömäärän kasvusta. Päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on kasvanut selvästi muutaman vuoden aikana, osin johtuen viime vuosien parantuneesta työllisyystilanteesta. Esimerkiksi vuonna 2008 hoidettiin päiväkotihoidossa n. 700 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan 1-6-vuotiaan lapsiväestön oli ennustettu olevan noin 350 lasta enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan arvioidaan, että nuoret perheet siirtävät muuttopäätöksiään taloudellisen epävarmuuden aikana. Tämä muuttoliikkeen väheneminen on ollut näkyvissä etenkin kantakaupungissa mutta myös muualla kaupungissa.

Edellä mainitusta väestönkehityksestä ja päivähoitopalvelujen käyttöön liittyvistä tekijöistä johtuen otettiin vuonna 2008 useita tiloja päivähoitokäyttöön varsinaisessa hankeohjelmassa olevien hankkeiden lisäksi. Päivähoitotilojen vaatimukset: ilmastointi, piha-alueet, sijainti, saniteettitilat ja ruokahuollon edellyttämät tilat eivät monissa vuokrattavina olevissa tiloissa täyty tai niiden kunnostaminen osoittautuu erittäin kalliiksi ja aikaa vieväksi. Myös päiväkotien peruskorjaukset tulee hoitaa ajallaan, mistä aiheutuu väistötilojen tarvetta. Tehtäessä lapsimäärää koskevia ennusteita on jatkossa syytä kartoittaa myös asuntokannassa ennakoitavat sukupolvenvaihdokset.

Parhaillaan ollaan koko kaupungin alueella kartoittamassa tilatarpeita ja tilaselvityksiä tehdään edelleen kantakaupungin ja esimerkiksi Vuosaaren alueilla.

1

TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN RAIJA PELTOSEN TILALLE

Khs 2008-906

SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon henkilökohtaiseksi varajäseneksi va. osastopäällikkö Marju Pohjaniemen siksi ajaksi, kun hän hoitaa avoinna olevaa osastopäällikön virkaa.

Pöytäkirjanote Marju Pohjaniemelle ja henkilöstötoimikunnalle.

Lisätiedot:
Savolainen Kimmo, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 64667

Sj toteaa, että osastopäällikkö Raija Peltosen virkasuhde kaupunkiin on päättynyt 31.3.2009. Raija Peltonen on toiminut henkilöstötoimikunnan varsinaisen jäsenen Hannu Tulensalon varajäsenenä palvelussuhteensa päättymiseen asti. Osastopäällikön avoinna olevaa virkaa hoitaa Marju Pohjaniemi.

2

PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN YLLÄPITÄMÄN HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN AIKUISKOULUTUSYKSIKÖN ERÄIDEN OPETTAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA

Khs 2009-813

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen Helsingin kaupungin ylläpitämän Helsingin tekniikan alan
oppilaitoksen aikuiskoulutusyksikön eräiden opettajien palvelussuhteen ehdoista ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, va. osastopäällikkö, puhelin 310 37965

LIITTEET	Liite 1	Neuvottelupöytäkirja
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

Sj toteaa, että Helsingin kaupungin liikennealan ammattioppilaitoksen opetus siirtyi 1.1.2007 lukien Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen aikuiskoulutusyksikköön. Koska siirtynyt opetushenkilöstö ei ollut opetusvelvollisuustyössä, heihin ei ollut tarkoituksenmukaista soveltaa tekniikan alan oppilaitoksen muiden yksiköiden opetushenkilöstöön sovellettavaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osion C liitettä 4, vaan osiota E, jota sovelletaan kunnallisissa ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa.

Osion E soveltaminen on osoittautunut toimivaksi käytännöksi sekä työnantajan että opetushenkilöstön kannalta. Käytäntö on tarkoituksenmukaista vakiinnuttaa sopimalla siitä paikallisella sopimuksella.

./. Neuvottelutulos sekä ehdotus paikalliseksi sopimukseksi on esityslistan tämän asian liitteenä.

1

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXX, XXXX XXXXX JA XXXX XXXXXXX MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN (OULUNKYLÄN LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11804)

Khs 2008-1647

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta jäljempänä ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirja jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Oulunkylän liikuntapuiston asemakaava-asiassa (nro 11804)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen muutetun 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 26.2.2009 käsitellyt otsikosta ilmenevän asemakaavan hyväksymistä koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perusteltuun kannanoton antamiseen, joten päätös valta asiassa on Khlla. Toistaiseksi Khn kannanotto asemakaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltuna kannanottona muistuttaneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavaehdotuksen keskeinen sisältö

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentamisen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajentamisen, tekojääradan/tenniskenttien osavuotisen kattamisen ja urheilukenttäalueen kehittämisen paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Pysäköintialueita laajennetaan. Autopaikkojen määrä kasvaa nykyisestä n. 250 autopaikasta 359 autopaikkaan. Liikuntapuiston rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 9 200 k-m²:stä 13 700 k‑m²:iin.

Kevyen liikenteen väyliä siirrellään keskeiset yhteydet säilyttäen. Liikuntapuiston liittymään rakennetaan korotettu suojatie. Maakaasuputken linjausta siirretään.

Käskynhaltijantien katualuetta muutetaan liittämällä siihen puistoaluetta uusissa Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymissä vastaamaan niiden laajuutta ja kaventamalla katualuetta liikuntapuiston pysäköintialueen laajennuksen kohdalla. Katualuetta poistuu 259 m² ja puistoa 391 m². Liikuntapuiston alue kasvaa 650 m².

Alueen pinta-ala on 15,3 ha, josta urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) on 11,7 ha ja katualuetta 3,6 ha.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Xxxx Xxxxxxxx toteaa (4.9.2008) mm., että urheilupuiston pohjoispuoleisen pysäköintialueen laajennus on tarpeeton. Laajennuksella ovat voimistelutelineet, jotka jouduttaisiin hävittämään ja näin ollen alueen asukkaiden ulkoliikuntamahdollisuudet oleellisesti alenisivat. Alue on myös lähialueen ihmisten tärkeä ja vakiintunut tapaamispaikka. Pysäköintialueen vuotuinen käyttöaste on n. 45 %. Tämä johtuu Käskynhaltijantieltä puuttuvista opasteista kyseiselle alueelle ja jo nyt olemassa olevasta ylisuuresta pysäköintikapasiteetista.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi perinnemaiseman ja ihmisten tapaamispaikan häviämisen ja olisi oleellisesti asumisviihtyvyyttä alentava tekijä. Lisäksi pysäköintialueelle tulisi häiritsevää ajoa, turhaa pysäköintiä ja epämääräisiä moottoriajoneuvojen kokoontumisia. Tämä aiheuttaisi jatkuvaa haittaa alueen asukkaille. Jos on tarve esimerkiksi vamman tai muun syyn takia pysäköidä aivan kentän viereen, voisi Oulunkylän yhteiskoulun pihaa käyttää rajoitetusti pysäköintiin.

Yleisesti voidaan todeta pysäköintialueiden lisärakentamisen yllyttävän autoilun lisääntymiseen eikä vähentämiseen, mikä on yleinen kanta kaupungissamme. Lisäksi kavennetaan alueen asukkaiden ulkoliikunta- ja virkistymismahdollisuuksia. Voidaanko enää puhua urheilupuistosta vai puhutaanko moottoriurheilupuistosta?

Xxxx Xxx ihmettelee (8.9.2008) mm., miksi pohjoista pysäköintialuetta pitää laajentaa ja vieläpä liikuntatelineiden päälle, kun nykyinen pysäköintialue on muutenkin vajaakäytössä. Laajennus aiheuttaa vain lisää häiriöitä ja roskaamista. Pelkkä pysäköintiruutujen maalaaminen ja muu alueen siistiminen olisi paikallaan. Opastus Käskynhaltijantien puoleiselta pysäköintialueelta voisi lisätä pohjoisen pysäköintialueen käyttöastetta.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi Oulunkylän viheralueiden ja viihtyisyyden vähenemistä entisestään. Turha kruisailu, autojen varastointi pysäköintialueelle ja muu roskaaminen lisääntyvät. Harjoituskentän käyttäjät voisivat pysäköidä koulun pihalle, kuten koululla iltaisin harrastavat tekevät. Urheilupuiston eteläiseltä pysäköintialueelta ei myöskään ole kovin pitkä matka harjoituskentälle.

Xxxx Xxxxxxx mainitsee (8.9.2008) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunnan evästyksiä ei ole otettu huomioon. Suunnitelmassa esitetyt ympäristöarviot ovat puutteellisia ja ylimalkaisia. Suunnitelman esittelyaineistossa on monia oleellisia asioita täysin sivuutettu.

Eteläisen pysäköintialueen laajennus ja pyörätien siirto Käskynhaltijantien tuntumaan tuhoaa Käskynhaltijantien ja pysäköintialueen välissä olevan metsäkaistan. Nykyiselle pysäköintialueelle voidaan sijoittaa n. 150 autopaikkaa ilman laajennuksia (autopaikka 2,5 m x 5 m, autopaikkarivien väli 6 m). Kevyen liikenteen väylä pysäköintialueen eteläsivulle tarvitsee parin metrin asfalttialueen levennyksen. Puustoalue säilyisi lähes koskemattomana.

Rakentamalla uusi jäähalli samaan lattiatasoon vanhan kanssa on mahdollista sijoittaa autopaikkoja uuden rakennuksen eteläpäädyn alle avotilana sisäänajosuunnalle. Autopaikoille olisi ajoyhteys itäsivulta, jonne tulee huoltoajoyhteys mm. urheilukentälle. Erillisiä ramppeja ei tarvittaisi.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on metsärinnettä, joten kaivamiset ja pengerrykset mukaan lukien pysäköintikenttä tulisi olemaan huomattavasti laajempi kuin varsinaisesti autoille varattu asfaltoitu alue. Alueelta poistuisi täysikasvuisia puita, erityisesti järeitä kuusia, mukana myös pienpuustoa. Ulkoilutie tulisi risteämään pysäköintialueen kanssa. Gurlinghallin laajennuksen takia ulkoilureitin siirron alle jäisi täysikasvuisia puita, kuusia, mäntyjä, koivuja sekä pienpuustoa.

Pysäköintipaikkanormeissa täytyy olla joustoa ja tapauskohtaisen harkinnan varaa. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on hylättävä mittavan metsätuhon takia ja tarpeettomana.

Suunnitelman selostuksessa todetaan, että liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Metsäpuuston kaatamiset tekevät lisää tilaa yksityisautoilulle julkisen liikenteen kustannuksella. Tämä linjaus on täysin päinvastaista kuin mitä kaupungin virallisesta liikennepolitiikasta on annettu ymmärtää.

./. Muistutukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009) vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Uudet pysäköintialueet ja laajennukset

Alueen saavutettavuus on julkisen liikenteen, kävely- ja polkupyöräyhteyksien osalta hyvä. Tämän vuoksi alueen pysäköintinormia on pystytty lieventämään. Oulunkylän liikuntapuisto on kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymissä autopaikkamäärien laskentaohjeissa esikaupunkialuetta. Ohjeen mukaan urheilurakennusten autopaikkavaatimus esikaupunkialueilla on 1 autopaikka/25 k-m², (13 700 k-m², 548 autopaikkaa). Oulunkylän liikuntapuistossa on käytetty lievempää aluekeskusten urheilurakennuksia koskevaa laskentaohjetta 1 autopaikka/40 k-m² (343 autopaikkaa).

Kaavassa esitetyt uudet pysäköintialueet ovat varauksia, joilla pyritään vastaamaan pysäköintitarpeeseen liikuntapuiston toimintojen lisääntyessä. Alueet toteutetaan tarpeen mukaan. Kaavassa osoitetuilla pysäköintivarauksilla pyritään varmistamaan, että toimintojen tuottama pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti liikuntapuiston alueella myös tulevaisuudessa. Varausten avulla pyritään estämään pysäköinnin leviäminen pysäköintipaikkojen puutteen vuoksi ympäröiville asuntokaduille.

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä selventämällä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Kuntoiluvälineet pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen kohdalta voidaan tarvittaessa siirtää sen pohjois- tai eteläpuolelle kuntopolun varteen.

Koulun piha ei ole yleinen pysäköintialue, jonne liikennettä voitaisiin ohjata. Rajoitettu päällekkäiskäyttö erityisryhmälle kouluajan ulkopuolella saattaisi olla mahdollista. Harjoituskentän pohjoispuolelle osoitetun pysäköintialueen (50 autopaikkaa) puhelinkeskustelussa (Xxxx Xxxxxxxx 15.1.2009) esitetty siirtäminen koulun länsipuolen metsikköön Siltavoudinkujan kääntöpaikan eteläpuolelle toisi pysäköintiliikenteen kokoojakadun sijasta pienelle asuntokadulle. Pysäköintialue supistaisi liikuntapuiston koillisosan yhtenäisiä metsäalueita ja olisi lisäksi huonosti valvottavissa.

Puusto ja istutukset

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien ja maakaasuputken siirtämisen yhteydessä. Uusi jäähalli sijoittuu olemassa olevan hallin jatkeeksi lähelle Käskynhaltijantietä ja puustoa poistuu uuden hallin tieltä. Jäähalli tulee näkymään Käskynhaltijantielle ja se toimii liikuntapuiston maamerkkinä. Hallin päätyä voidaan käyttää liikuntapuiston informaatiotauluna. Länsipuolella olevan laajennetun pysäköintialueen eteläreunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi korvaamaan poistuvaa luonnonpuustoa. Puurivi rajaa pysäköintialueen katualueen suuntaan ja luo uuden jäähallin kanssa rakennetun, kaupunkimaisen ympäristön leiman Käskynhaltijantien varteen.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen toteutuessa poistuu pääasiassa vanhoja kuusia. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. Curlinghallin koillispuolella on puustoa harvennettu metsänhoidollisista syistä. Hallin laajennus ja ulkoilureitin vähäinen siirto pohjoiseen poistavat lisäksi jossain määrin puustoa curlinghallin kohdalla. Harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen kohdalta poistuu puustoa. Pysäköintialueen ja koulun tontin väliin jää puustovyöhyke.

Pysäköintialueiden mitoitus

Autojen koko on kasvanut, joten ohjeiden mukainen autopaikkojen mitoitus, eli leveys 2,5 m ja pituus 5 m, on minimi, joka mieluummin tulisi ylittää. Samasta syystä ja koska nykyisten lähinnä etuvetoisten autojen kääntösäde on suhteellisen suuri, vastakkaisten autopaikkarivien välin tulee olla vähintään 7 m.

Eteläisen pysäköintialueen nykyinen leveys on n. 32 m ja sen pohjoisreunassa olevan kevyen liikenteen väylän leveys 3,5 m. Nykyinen jalkakäytävä/pyörätie on syytä säilyttää pysäköintialueen reunassa liikuntapuiston sisäistä liikennettä palvelevana reittinä. Pysäköintialueen leventäminen etelään mahdollistaa nykyistä pitkittäistä ns. kampapysäköintiä tehokkaamman autopaikkajärjestelyn havainnekuvan mukaisena poikittaisena kampapysäköintinä ja samalla linja-autopaikkojen (2 paikkaa) sijoittamisen pysäköintialueen itäreunaan. Maakaasuputki linjataan 16 m:n päähän jäähallista pysäköintialueen itäreunaan viherkaistaleelle linja-autopaikkojen ja pysäköintialueen väliin. Havainnekuvassa esitetty autopaikkajärjestely on viitteellinen ja paikat voidaan ryhmitellä toisinkin.

Kellaripysäköinti

Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti asemakaavan muutosehdotusta koskeneessa päätöksessään 17.6 2008 jatkosuunnittelussa selvitettäväksi pysäköintimahdollisuudet jäähallin kellarikerrokseen.

Uuden jäähallin eteläpäädyn ja Käskynhaltijantien katualueen välinen etäisyys on liian pieni, jotta jäähallin kellarin pysäköintiliikenteen voisi kääntää välittömästi hallin eteläpäädystä hallin itäpuolelle. Vain itäpuolella maaston korkeussuhteet mahdollistaisivat luontevan kellariin ajon. Ruuhkatilanteissa kääntyvä liikenne aiheuttaisi myös Käskynhaltijantiellä häiriöitä. Länsipuolelta olisi vaikea järjestää ramppia kellariin liikuntapuiston muun liikenteen takia ja se vähentäisi autopaikkoja. Sujuva liikennöinti kellariin edellyttäisi liikuntapuiston liittymän siirtämistä hallin itäpuolelle, mikä ei taas ole mahdollista liikuntapuiston muiden toimintojen ja liikennejärjestelyjen kannalta. Liikenne eteläiselle pysäköintialueelle ja muille halleille jouduttaisiin vastaavasti kääntämään uuden hallin eteläpäädyn ohi liian lähellä Käskynhaltijantietä. Kahta liittymää Käskynhalijantielle ei ole mahdollista tehdä.

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle hallin itäreunaan voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja länsipuolen ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpäällistä pysäköintialuetta. Maakaasuputki muun infrastruktuurin lisäksi joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta. Kaavaehdotus ei kuitenkaan estä kellaripysäköinnin toteuttamista.

Seudullinen kevyen liikenteen väylä

Käskynhaltijantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kulkee tällä hetkellä melko etäällä ajoradasta eteläisen pysäköintialueen pohjoisreunassa. Reitin kulkeminen kaukana ajoradasta pienentää usein sen käyttöastetta. Kevyen liikenteen väylä on linjattu uuden jäähallin kohdalla sen eteläpuolelle Käskynhaltijantien katualueelle, missä se jatkuu kadun suuntaisena länteen pysäköintialueen ohi ja kääntyy vanhalle reitille ennen Käskynhaltijantien kevyen liikenteen alikulkua Hirsipadontien kiertoliittymän itäpuolella. Kevyen liikenteen reitin pohjoispuolelle pysäköintialueen reunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi.

Kaj:lla ei ole lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineeseen muistutusten johdosta.

2

KANNANOTTO ASUNTO OY IHANNEMÄEN, XXXXX XXXXXXXXXX, XXXXX XXXXXXX JA XXXX-XXXX XXXXXXXX YM. MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45453/4 JA 12 SEKÄ 45454/30 YM. ALUEIDEN (VARJAKANMÄKI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11717)

Khs 2007-2779

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Asunto Oy Ihannemäelle, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxx-Xxxx Xxxxxxxxxx, Asunto Oy Vehkalahdentie 9–11:lle ja Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asunto Oy Ihannemäen muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 2	Xxxxx Xxxxxxxxx muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 3	Xxxxx Xxxxxxx muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 4	Xxx-Xxxx Xxxxxxxxx muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 5	Asunto Oy Vehkalahdentie 9 - 11:n muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 6	Asunto Oy Varjakankuja 3:n muistutus (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)
	Liite 7	Asunto Oy Varjakankuja 3:n kirje 26.2.2009 (Varjakanmäen asemakaava nro 11717)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen muutetun 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 27.11.2008 käsitellyt otsikosta ilmenevän asemakaavan hyväksymistä koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perusteltuun kannanoton antamiseen, joten päätös valta asiassa on Khlla. Toistaiseksi Khn kannanotto asemakaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltuna kannanottona muistuttaneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan keskeinen sisältö

Vartioharjun Varjakanmäen puistoalueen ympärillä olevan kuuden tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta siten, että ajoyhteys tonteille järjestetään Varjakanmäen puistoalueen kautta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.11.2005 alueelle laaditun 10.11.2005 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotuksessa puiston eteläreunaan oli merkitty uusi ajoyhteys tonteille 45453/13 ja 45453/4. Varjakankujalta Varjakanmäki-puistoon johtava puistokaistale oli liitetty viereisiin tontteihin. Puistoalue säilyi muutoin ennallaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on valmistellut uuden asemakaavan muutosehdotuksen, jossa puistoalueella on uusi kevyen liikenteen katu, jolla tonteille ajo on sallittu, sekä neljä uutta pientalotonttia. Mäen keskiosa säilyy edelleen puistona. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on n. 730 m². Uusien tonttien tehokkuusluku on e = 0.25. Tehokkuusluku nostetaan lukuun 0.25 myös tonteilla 4 ja 12.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

Asunto Oy Ihannemäki (tontin 45453/11 omistaja) toteaa (17.2.2008) mm., ettei yhtiö hyväksy kaavamuutosehdotusta. Yhtiö viittaa jo aiemmin esittämiinsä perusteluihin ja katsoo, että lisärakennusoikeus ja voimassa olevien tonttien liikenneyhteyksien muuttaminen lisäisi huomattavasti liikennettä Vehkalahdenkujalla ja liikkuminen kapealla kadulla vaarantuisi. Muistutuksessa viitataan edelleen myös 23.10.2000 päivättyyn kaavoitusosaston kirjeeseen, jonka mukaan kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osiksi, ja pyydetään perusteluja kaupungin kannan muuttumiselle.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien järjestäminen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tontille, joilla on ongelmia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Uusien katujen varrelle kaavoitetaan myös neljä uutta omakotitonttia. Tonttien keskelle jää puistoaluetta.

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on vähäinen.

Lautakunta toteaa lisäksi, että uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi. Sen vuoksi tilanne on vuoden 2000 kirjeestä muuttunut. Puistoa jää kuitenkin alueen keskelle leikkiä ja oleskelua varten.

Xxxx Xxxxxxxxxx (tontin 45453/13 omistaja) vastustaa (17.2.2008) asemakaavan muutosehdotusta lisätonttien muodostamiseksi puistoon ja toteaa (17.2.2008) mm., että tonttitehokkuuden nostoa vanhoilla tonteilla 0.20–0.25 hän ei periaatteessa vastusta, mutta mikäli kulku kyseisille tonteille tulisi kulkemaan kaavassa esitetyllä tavalla Varjakanmäen puiston kautta, hän ei tule sitä hyväksymään. Hänkin alueen omistajana osallistui luovuttamalla maata kaupungille puistoksi puistomaan hinnalla, eikä suinkaan tonttimaaksi. Mikäli näin kuitenkin kävisi, hän tulisi vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta törkeästä tontinmyyjän harhauttamisesta. Silloin hän kävi neuvotteluja tien siirtämiseksi nykyisen puiston kautta, silloin se ei käynyt. Hän ei ymmärrä, mikä on muuttunut. Hän on ratkaissut tieyhteyden tontillensa sopimalla rasitteesta naapuritontin kautta ja se on ollut toimiva ratkaisu, eikä hänellä ole tarkoitus muuttaa ajoyhteyttä.

Tie hänen tontillensa kulkee tontin 12 kautta rasitteena, eikä hänellä ole tarkoitus sitä muuttaa. Rasite tonttien välillä säilyy. Rasitetta toisen tontin omistajan toimesta ei hänen tietääkseen voi muuttaa ilman toisen osapuolen lupaa, eikä myöskään kaupungin päätöksellä.

Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla tulisi aiheuttamaan vaaratilanteita. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille.

Lisäksi Vartiokylän korkeimmalle kohdalle mahdollisesti rakennettavat talot eivät sovi esteettisesti maisemaan.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muistutus on pääosin samansisältöinen muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 käsitellessään todennut sen johdosta mm. seuraavaa:

Alueelle vuonna 1981 vahvistettua asemakaavaa toteutettaessa kaupunki on ostanut alueen maanomistajilta aluetta Varjakanmäki-puistoa varten. Vaikka kaavassa kaikki tontit liittyvät katuun, tontille ajo ei ole kuitenkaan käytännössä ollut maaston jyrkkyyden kannalta kaikissa tapauksissa mahdollista. Näitä ongelmia ei ole alueen ensimmäistä asemakaavaa valmisteltaessa otettu riittävästi huomioon. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tässä mielessä tasapuoliseen menettelyyn.

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan kautta aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on erittäin vähäinen.

Lautakunta toteaa lisäksi, että kaavamuutoksen uudet liikennejärjestelyt mahdollistavat yksityisten välisen rasitteen poistamisen, mutta eivät velvoita siihen. Muistuttajan tontti on asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolella, eikä muutoksesta aiheudu tontinomistajalle kustannuksia.

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maaston korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutosehdotus ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista.

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta edelleen perusteltuna.

Xxxxx Xxxxxx (tontin 45453/4 omistaja) muistuttaa (14.2.2008) mm. kaavamuutoksen kohtuuttoman pitkästä käsittelyajasta. Tämä on merkinnyt kaava-alueen tonteilla pitkäaikaista ”rakennuskieltoa”. Muualla on sallittu poikkeuksetta tehokkuusluvun nosto tonteilla luvusta 0.20 lukuun 0.25. Kaava-alueen tonteilla kaavamuutosprosessi on estänyt tiivistämisrakentamisen jo kuusi vuotta. Tilanne ei ole ollut kaavamuutosalueen asukkaita kohtaan tasapuolinen.

Muistuttaja esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti tai kaavamuutoksen pikaista purkamista kokonaan. Tällöin kaupungin tiivistämisrakentaminen voisi käynnistyä niillä tonteilla, joilla se muutoin olisi mahdollista.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muutosalueen tonttien 45453/4 ja 12 omistajat ovat hakeneet tonttiensa tehokkuusluvun nostoa lukuun e = 0.25. Kyseiset tontit sisältyivät asemakaavan muutosehdotukseen (nro 11489), jonka lautakunta palautti uudelleen valmisteltavaksi 17.11.2005. Muutosehdotuksessa ei ollut kaikilta osin ratkaistu ajoyhteyksien järjestämistä Varjakanmäen puistoalueen kautta, mitä useammat tontinomistajat, mm. muistuttaja, olivat hakeneet.

Tontit eivät ole rakennuskiellossa vaan tonteille voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan mukaisesti.

Nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu laajempana kokonaisuutena, koska kaikilla tonteilla on ajoyhteysjärjestelyjä nykyisen Varjankanmäen alueella.

Kaavamuutoksen käsittelyn pitkittyminen johtuu pääasiassa alueen maanomistajien erimielisyydestä puistoa koskevista suunnitelmista. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely jatkuu maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaisesti.

Xxxx-Xxxx Xxxxxx (tontti 45454/37) vastustaa kaavamuutosta ja toteaa omasta ja asunto-osakeyhtiön puolesta (7.2.2008) mm., että tehokkuusluvun nostoa he eivät vastusta. Tämä nosto on heidän käsityksensä mukaan yhtenevä alueen yleislinjausten kanssa.

Ajoyhteyksien uudelleen järjestämistä he vastustavat. Kuten he aikaisemmin pelkäsivät, toimenpiteellä sallitaan Varjakanmäen puiston määrätietoinen muuttaminen puistoalueesta pientalotonteiksi. Kyseisille tonteille on olemassa toimivat tieyhteydet.

On törkeää, että rakennusaikaiseksi tarkoitetut tieosuudet saavatkin äkkiä jäädä niille sijoilleen ja toimia uutena tonttikatuna.

Tien siirtoa puistoalueelle he puoltavat, edellyttäen, että uuden ajoyhteyden kautta on pääsy vain tonteille 45453/13 ja 12 ja että tonttien omistajat siihen suostuvat.

Uusia pientalotontteja he vastustavat jyrkästi. Suunnitellut tontit on sijoitettu niin, että niiden keskelle jäävä puisto toimisi lähinnä uudisrakennusten pihana eikä yleisenä puistona.

Puiston lisäksi maisemallisesti arvokas näköala tonttien 21, 24–26 ja 28 rajalla menetetään.

He vastustavat kaupunkikuvallisesti arvokkaan Varjakanmäen alueen rakentamista. Suunniteltu alue on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto puustoineen ja eläimineen.

Alueelle jo tehtyä puistosuunnitelmaa tulisi noudattaa ja puisto kunnostaa pikimmiten. On myös törkeää, että alun alkaen puistoksi yksityishenkilöiltä lunastettua aluetta ruvetaan edes miettimään kaavoitettavaksi uusille pientaloille. Alueelle on tehty puistosuunnitelma ja sitä tulisi noudattaa eikä ruveta tekemään juuri päinvastoin kuin on luvattu.

Kaavoitusosasto on todennut kirjeessään (Kslk 2000–2069), ”että kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osaksi. Mitä ihmettä asialle on tapahtunut?”

He vastustavat Varjakanmäen puiston muuttamista eri tonttien tieyhteyksiksi sekä puiston pienentämistä liittämällä osia tontteihin tai kaavoittamalla puistoa tonttimaaksi. Puisto pitää säilyttää ja se pitää kunnostaa, kuten oli alun perin tarkoitettu.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008) kuten muistutuksessa, että kaavaehdotuksessa pääosa puistosta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi. Alueelle on vuonna 2005 laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa alue säilyi puistona. Lautakunta palautti ehdotuksen 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi.

Muistutus on muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa samansisältöinen. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 käsitellessään todennut mm. seuraavaa:

Varjakanmäen yleinen virkistyskäyttö on erittäin vähäistä. Uusien tonttien keskelle jäävä pieni puistoalue on turvallinen leikkipaikka ja oleskelualue naapurustolle. Vehkalahdenkujan päästä Vartiokylänlahden laajalle rantapuistoalueelle on vain n. 150 m, joten ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

Nykyiseltä puistoalueelta on tehty puustokartoitus. Kadut ja tonttien rakennusalat on suunniteltu siten, että mahdollisimman vähän suuria puita kaadettaisiin. Asemakaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueella oleva muinaisjäännös on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi.

Lautakunta toteaa lisäksi, että alueelle laadittu puistosuunnitelma perustuu nykyisin voimassa olevaan asemakaavaan, joten sitä ei voida sellaisenaan toteuttaa asemakaavan muuttamisen jälkeen. Alueelle jäävälle puistoalueelle laaditaan uusi puistosuunnitelma asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Vuonna 2000 lähetetyn kirjeen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäelle antamaansa vastineeseen.

Asunto Oy Vehkalahdentie 9–11 (tonttien 45454/35 ja 36 omistaja) vastustaa (18.2.2008) neljän uuden pientalotontin muodostamista ja puiston muuttamista asuntotonteiksi. Asuntotonttien väliin jäävä pieni puisto on keskellä tulevia asuinrakennuksia, joten sen virkistyskäyttö muilta on mahdotonta ilman haittaa uusien talojen asukkaille. Siitä muodostuu käytännössä heidän pihansa.

Vehkalahdenkujaa pitkin tulevat maanrakennustyöt häiritsevät kohtuuttomasti tien varren asukkaita. Lisäksi tonttien rakentamisesta aiheutuvat häiriöt ovat suuret. Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla rakennusaikana ja myöhemmin tulisi aiheuttamaan vaaralilanteiden lisääntymistä. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille. Yhtiö katsoo, ettei uusia pientalotontteja pidä rakentaa Varjakanmäen puistoon.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 5.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että alueen keskellä säilyvä puistoalue palvelee lähinaapuruston lasten leikkipaikkana ja oleskelualueena. Asemakaavan muutosehdotuksessa määrätään, että tontin saa aidata enintään 90 cm korkealla harvalla säleaidalla. Aita on sijoitettava ainakin tontin puiston vastaiselle rajalle. Tällainen aita on sijoitettava myös kadun ja puiston rajalle. Näin puistoalue erottuu selvästi yksityisistä tonteista.

Kunnallisteknisen verkoston sekä alueen muu rakentaminen aiheuttaa häiriötä alueen nykyisille asukkaille. Alue ei poikkea muista uudisrakentamiskohteista, joten rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työmaajärjestelyin.

Ajoneuvoliikenteen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäen muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 (tontin 45454/30 omistaja) toteaa (12.2.2008) mm., että yhtiö vastustaa ehdotusta jyrkästi Varjakanmäen puiston perusteetonta tontittamista, minkä johdosta yhtiö edellyttää ehdotuksen palauttamista asemakaavaosastolle uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2005 ehdotuksen mukaiseksi. Lainvoiman saaneen puiston tai puiston osan asemakaavan muuttaminen rakennusmaaksi vaatii aina painavia perusteita. Ehdotus ei sisällä ainuttakaan.

Perustelujen puuttumisen johdosta ehdotus on korkeimman hallinto-oikeuden ottaman kannan ja lakien, asetusten sekä hallituksen esitysten perustelujen vastainen, moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen sekä lisäksi monissa kohdin tarkoitushakuinen.

Perusteluna ei voida käyttää ao. lain 5 §:ään 2006 tehtyä 2 a lisäystä, vaikka hallituksen perusteluissa todetaan, että suunnittelun tavoitteisiin kuuluu riittävän asuntotuotannon turvaaminen, ja että vastaava näkökulma on jo yleis- ja asemakaavojen oikeudellisissa sisältövaatimuksissa, sillä lisäys tarkoittaa alueiden käytön suunnittelua, eikä siihen voida vedota Varjakanmäen kaltaisia pieniä lainvoimaisia puistoja kaavoitettaessa.

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta mm., jos muutetaan alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita tai heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä.

Yhtiötä hämmentää vastausta vaille jääneet kysymyksensä kuten:

Miksi yksin Varjakanmäen puistokaavaa ollaan muuttamassa muutaman tontin tähden rakennusmaaksi?

Puiston ympärillä oleva omakotialue kuuluu kallioräjäytysten johdosta "vaaralliseen alueeseen", minkä johdosta yhtiö on erittäin huolestunut mm. yhtiön viiden alle kouluikäisen lapsen puolesta.

Lainvoiman saaneeseen puistokaavaan luottaminen ja rauhallinen sijainti on luonnollisesti ollut myös asunnonhankinnan pääsyy.

Ehdotuksessa on vähätelty puiston virkistysarvoja, mutta ilman perusteluja. Mistä virkamiehet voivat tietää virkistysarvon vähäisyyden?

Muistutuksessa viitataan lisäksi Varjakanmäen, Vehkalahdentien ja Uiskotien alueelle vuonna 1979 laadittuun kaavarunkoon, jossa alue oli merkitty erillisten pientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AOR). Muistuttaja katsoo, että alueen muuttaminen rakennusmaasta ensin puistoksi ja takaisin rakennusmaaksi vain keinotellakseen kunnan asukkaiden oikeuksilla on kaupunkisuunnittelulautakunnalta moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen teko Varjakanmäen puiston yksityisiä omistajia kohtaan.

Vuoden 2007 ehdotus on tarkoitushakuinen. Kautta linjan esityksessä painotetaan puistoalueelle tulevaa uutta kevyen liikenteen katua. Tontitus tulee siinä sivutuotteena. Todetaan, että puiston pinta-ala pienenee 3 900 m², mutta ei paljonko jää jäljelle. Tarkoitushakuisuuden mukaisesti esittelijä myös ilmoittaa, että enemmistö mielipiteistä on ollut puiston säilyttämisen kannalla, vaikka paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat puiston säilyttämisen kannalla.

Ehdotuksesta myös puuttuu lain edellyttämien kunnallisteknillisten töiden selvitys. Vehkalahdenkuja on kapeimmalta kohdaltaan 3 m 7 cm eikä 4 m, kuten esittelijä tarkoitushakuisesti väittää. Asukkaille ei ehdotusvaiheessa riitä, että tarkempi selvitys annetaan asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Esittelijä puhuu vastoin parempaa tietoa, kun hän väittää, että tonttien tuoma autoliikenteen lisäys on vähäistä, vaikka liikenne lisääntyy yli puolella, pahimmassa tapauksessa 16 autolla.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 6.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutostyö on käynnistynyt nykyisten puiston ympärillä olevien jyrkkien tonttien tarpeesta saada tonteillensa ajoyhteys puiston kautta. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) muistuttajan tontille 45454/30. Myös kolme muuta tonttia toivovat vastaavaa ajoyhteyttä.

Tontin 45454/20 omistajat ovat hakeneet ajoyhteyttä puiston kautta tontin jyrkkyyden vuoksi. Tontin 45453/4 omistaja on toivonut ajoyhteyttä puiston kautta, jotta lisärakentaminen tontille helpottuisi. Tontin 45453/12 omistajat ovat hakeneet puistoon ajoyhteyttä, joka mahdollistaisi tontille 13 johtavan ajorasitteen poistamisen. Uusien ajoyhteyksien rakentaminen aiheuttaisi puiston luonteen muuttumisen ja alue pirstoutuisi entisestään. Lautakunta palautti 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi asemakaavan muutosehdotuksen, jossa kaikkia ajoyhteyksiä ei ollut ratkaistu.

Asemakaavan muutosehdotuksessa järjestetään ajoyhteys puiston kautta nykyisille jyrkille tonteille ja samassa yhteydessä alueelle voidaan kaavoittaa neljä uutta pientalotonttia. Vartioharjun pientaloalue on erittäin viihtyisä asuinalue ja uusille tonteille on kysyntää. Varjakanmäen asemakaavaa muutetaan näistä erityissyistä.

Koska alue on kalliomaastoa, tulevat työmaajärjestelyt ja rakennusaikaiset räjäytystyöt aiheuttamaan häiriötä nykyisille asukkaille, joten muistuttajien huoli asiasta on ymmärrettävä. Kyseisten töiden järjestelyistä on omat erityismääräyksensä, joten niitä ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan.

Alueelle laadittu asemakaavan muutosehdotus on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Muistuttajan tontin ajoyhteys säilyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta kaupunki hoitaa tulevaisuudessa katualueen rakentamisen ja ylläpidon, joten tilanne paranee nykyisestään.

Puistoalue sijaitsee korttelialueen keskellä ja lähietäisyydellä on Vartiokylänlahden suuret rantapuistot, joten on todennäköistä, että puistoa käyttävät nykyisin lähinnä lähitonttien asukkaat. Alue on osittain pysäköintikäytössä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa alueen keskelle jäävä puistoalue palvelee pienuudestaan huolimatta nykytilannetta paremmin lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena. Puistoalueen pinta-ala oli mainittu lautakunnan esityslistatekstin lopussa olevassa taulukossa. Pinta-ala on 741 m².

Muistutuksessa viitataan yksilöimättömään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun sekä aikaisempiin alueen kaavoituspäätöksiin ja niitä pidetään epäeettisinä, moraalittomina ja tarkoitushakuisina. Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutos on valmistelu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutosehdotuksessa on pyritty kokonaisratkaisuun, jolla ristiriidat puistoalueen käytöstä saataisiin ratkaistua.

Varjakanmäen osalta viheraluesuunnitelma on laadittu nykyisen asemakaavan pohjalta, joten suunnitelma tulee päivittää asemakaavan muutosehdotuksen tultua voimaan.

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa pitkin tonteille. Muutokset verkostossa eivät vaikuta heikentävästi nykyisten tonttien kunnallistekniikan toimintaan.

Vehkalahdenkujan nykyinen rakennettu ajotie on kapeimmillaan muistutuksessa mainitun noin 3 m:n levyinen. Katualue on voimassa olevassa asemakaavassa vähintään 6 m leveä, joten ajotietä on mahdollista leventää. Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Autoliikenne saattaa lisääntyä muistutuksessa mainitulla 16 autolla päivässä, riippuen siitä kuinka monta autoa perheissä on. Lautakunta pitää syntyvää liikennemäärää vähäisenä pientalotonteille ajona, koska läpikulkuliikennettä ei ole.

Aluetta koskevien aiempien kaavoituspäätösten osalta lautakunta toteaa seuraavaa:

Vartioharjun kaakkoisosaa koskeva asemakaavoitus on alkanut 1960-luvun alussa. Kvsto hyväksyi 13.11.1963 alueen asemakaavan nro 5363. Kyseisessä asemakaavassa nykyinen Varjakanmäen alue oli kokonaan rivitaloaluetta (AR) tai katualuetta. Kaavapäätös alistettiin sisäasianministeriön vahvistettavaksi. Sisäasiainministeriö palautti asian 2.11.1964 kaupungille lausunnon antamista varten, koska rakennushallitus ei ollut lausunnossaan puoltanut asemakaavan nro 5363 vahvistamista.

Kaupungin lausuntoa ei annettu välittömästi mm., koska palauttamisajankohdan jälkeen Itäväylää alettiin suunnitella uudelleen. Khs päätti 24.1.1972 ilmoittaa sisäasianministeriölle antamassaan lausunnossa peruuttavansa Vartioharjun kaakkoisosaa koskevan asemakaavan nro 5363 hyväksymistä tarkoittavan päätöksen. Kyseinen asemakaava ei siis saanut koskaan lainvoimaa.

Lautakunta hyväksyi 28.10.1976 Vartioharjun kaavarungon nro 7609. Kaavarungon maankäyttökartassa Varjakanmäen alue oli merkitty vanhaksi pientaloalueeksi. Koko alueella esitettiin tutkittavaksi asemakaavoituksen yhteydessä olemassa oleviin palveluihin ja asuntoalueisiin tukeutuvien uusien pientalotonttien lisäämistä (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 30.9.1976).

Esikaupunkialueiden yleiskaavassa, jonka lautakunta hyväksyi 28.6.1979, Vartioharjun alue oli merkitty vajaasti rakennetuksi alueeksi, joka varataan asumiseen (A2).

Vartioharjun kaakkoisosan ensimmäinen lainvoimainen asemakaava nro 8145 on vahvistettu 10.10.1981. Tässä asemakaavassa Varjakanmäen puiston rajat ovat samat kuin nykyisinkin. Puiston viereinen tontti 45454/30 oli asemakaavassa merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku oli e = 0.2.

Tontti 45454/30 kuului asemakaavan nro 8145 laatimisen aikana tilaan RN:o 5:49. Kaupunki osti Sulo Lehdon kuolinpesältä puistoalueen osan 29.6.1983. Kauppahinta oli silloisen hintatason mukainen.

Kaj toteaa, että saatuaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineen annettuun muistutukseen, Asunto Oy Varjakankuja 3 on (27.2.2009) toimittanut Khlle seikkaperäisen lisäkirjeen, jossa pyydetään, että ehdotus hylätään ja ettei sitä viedä valtuustoon. Yhtiö vetoaa pyyntönsä perusteluissa viiteen asiakohtaan, jotka ovat seuraavat: Entisen kaupunginkanslian kaupunginsihteerin toiminta läheisensä asiamiehenä ja siten esteellisenä toimimaan asiassa, kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksen puuttuvat perustelut ja motiivit ym., alueen yleiskaavat ja asemakaavat, Soile Karjalaisen kirje apulaiskaupunginjohtaja Penttilälle 12.9.2008 sekä yhtiön ajotiehen liittyvä koko prosessi vuodesta 1982 lukien.

Seuraavassa perustelukohtien I-IV sisältö pääpiirteissään ja Kaj:n vastine niihin. Perustelukohta V on yhteenveto tieyhteyden vaiheista, johon ei sisälly varsinaista kysymystä.

I Yhtiön mukaan Kaj-rootelissa työskennellyt henkilö, joka jäi eläkkeelle vuonna 2004, ajoi poikansa rakennushanketta hyödyttääkseen kaupungin elimissä kaavahanketta, jonka mukaisesti ao. tontille Varjakanmäen puiston kautta osoitettava tieyhteys olisi mahdollistanut uuden omakotitontin erottamisen Haaksikujan puolelta.

Kaj toteaa, että tuolloin apulaiskaupunginjohtajana toimineen Pekka Korpisen tietoon saatettiin puiston kohtalosta huolestuneen asukkaan taholta, että kyseisen tontin olemassa olevan rakennuksen peruskorjaushankkeelle oli rakennusviraston päätöksellä saatu lupa osoittaa tilapäinen, rakennusaikainen työmaatieyhteys puiston poikki tontille 45454/20. Samalla kävi ilmi, että kaupunkisuunnitteluvirastoon oli jätetty tämän tontin omistajien ja eräiden naapuritonttien omistajien hakemus asemakaavan muuttamisesta. Kyseinen, sittemmin eläkkeelle jäänyt kaupunginsihteeri ei käynyt asiasta minkäänlaista keskustelua apulaiskaupunginjohtajan tai kaava-asioita elokuusta 2001 lähtien valmistelleen kaupunginsihteerin kanssa. Tuolloin todettiin, että asia on valmistelussa kaupunkisuunnitteluvirastossa ja lautakunnassa ja tulee asianmukaista valmistelureittiä aikanaan päätettäväksi. Nykyisin tontti ei ole enää kyseisen, jo eläkkeelle jääneen virkamiehen läheisen omistuksessa.

Kaavaehdotuksella onkin poikkeuksellisen pitkä historia. Asiaa on tarkasteltu monelta eri näkökulmalta ja monen eri kaavavaihtoehdon pohjalta. Kaavanmuutosasiaa läheisensä puolesta sen alkumetreillä ajanut henkilö ei tosiasiallisesti ole hoitanut virkaa kaupunginkansliassa (nykyinen hallintokeskus) kesän 2003 jälkeen. Ensimmäisen kerran kaavanmuutosehdotus oli esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.11.2005. Tässä ehdotuksessa ei ollut osoitettu pysyvää kulkuyhteyttä edellä kuvatun virkamiehen läheisen omistamalle tontille, eikä myöskään Varjakanmäelle ollut kaavoitettu uusia omakotitontteja. Lautakunta kuitenkin palautti esityksen uudelleen valmisteltavaksi ilman pöytäkirjassa julkilausuttuja perusteluja.

II ja III Asunto Oy Varjakankuja 3 katsoo, että lautakunnan kaavaehdotukselle, jossa Varjakanmäen puistoon on nyt käsillä olevassa asemakaavaehdotuksessa osoitettu neljä uutta omakotitonttia, ei ole olemassa maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattuja laillisia perusteita vaan lautakunnan päätöksentekoa ovat ohjanneet hämäriksi jääneet motiivit. Kaava ei ratkaise asuntopulaa ja eri selvityksissä Varjakanmäki on todettu yhdessä Linnavuoren ja Maalinnoitusten kanssa historialliseksi ja säilytettäväksi kohteeksi. Yhtiö pitää puistoon osoitettuja tontteja ja siitä aiheutuvia räjäytystöitä myös terveellisyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden kannalta kyseenalaisena.

Se viittaa myös lainkohtaan, jonka mukaan kenenkään elinympäristön laatua ei saa merkityksellisesti heikentää, ellei se ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vielä yhtiö katsoo, että kaavan esittelijällä on ollut lähes mahdoton toimeksianto yrittää muuttaa 17.11.2005 lautakunnassa käsittelyssä olleen esityksen perustelut päinvastaisiksi. Tuo kaavaehdotus sisälsi vain kulkuyhteydet tonteille 45453/4 ja 13 ja perustelujen mukaan puiston uusimista voitaisiin jatkaa, kun työmaatiealue on ennallistettu vuokrasopimuksen mukaisesti. Yhtiö viittaa myös rakennusvirastosta saatuun virkamiesmielipiteeseen, jonka mukaan ei aiemmin olisi ollut esillä tilannetta, jossa kaupunki ensin muuttaisi asuntoaluetta omistajan vahingoksi puistoksi ja sen jälkeen muuttaisi sen takaisin asuntoalueeksi.

Kaj toteaa näiden väitteiden osalta ensinnäkin, että Varjakanmäen puistoksi osoittanut ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 10.10.1981. Voimassa oleva puiston asemakaava on vahvistettu 1.3.1989. Lautakunnan palautettua kaavaehdotuksen vuonna 2005 kaupunkisuunnitteluvirasto kävi läpi monia eri kaavavaihtoehtoja. Viraston asemakaavaosastolta saadun selvityksen mukaan lopulta pidettiin tarkoituksenmukaisimpana kaavoittaa mäelle myös joitakin uusia tontteja, jos kerran puistoon tulisi sallittavaksi myös uusia kulkuyhteyksiä eri tonteille pysyvästi. Kaupungin linjana ei luonnollisestikaan voi olla se, että yksityisten tonteista ensin ostettaisiin alueita puistoon liitettäväksi ja sitten muutettaisiin niitä tonttimaaksi. Tällaista menettelyä voitaisiin lyhyen aikajakson sisällä pitää jopa harkintavallan väärinkäyttönä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan suurin osa puistosta on ostettu eräältä perikunnalta vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan toteuttamiseksi. Samasta tilasta on muodostettu tontti nro 30. Näistä tapahtumista on nyt kulunut yli 25 vuotta. Varjakanmäki ei myöskään ole alueen asukkaiden pääasiallinen virkistyspuisto, vaan sellaisena toimii Vartiokylänlahden rantapuisto. Ottaen huomioon puiston toteuttamiseksi tehdyistä maakaupoista kulunut pitkä aika, jonka kuluessa kaupunkilaisten kysyntä pientalotontteja kohtaan on edelleen kasvanut, ja laajan rantapuiston läheisyys, Kaj ei pidä lautakunnan kaavaehdotusta laillisuuden kannalta ongelmallisena.

Ehdotus mahdollistaa uudet, helpommat kulkuyhteydet tonteille 45453/13, 4 (uusi nro 14) ja 45454/ 20 ja saattaa tontin 30 (Asunto Oy Varjakankuja 3) kulkuyhteyden kaupungin kunnossapidettäväksi. Samalla alueelle voidaan osoittaa neljä uutta omakotitonttia, mahdollistaa tehokkuuden nostolla kaksi uudisrakennusta tontille nro 4 ja silti jättää korkein mäen kohta oleskelu-, leikki- ja näköalapaikaksi. Asunto Oy Varjakankuja 3 on alueen tonteista hyötynyt aiemmista kaavamuutoksista eniten, sillä vuonna 1989 vahvistettu kaavan muutos mahdollisti yhtiölle ensimmäisenä kulkuyhteyden puiston halki ja vuonna 2000 sen tonttitehokkuus nostettiin yhtiön hakemuksen johdosta e = 0.25:een. Nyt käsiteltävänä oleva kaavan muutos tuo samat edut myös joukolle naapuritontteja.

IV Yhtiö viittaa vielä yhtiön osakkaan Xxxx Xxxxxxxx apulaiskaupunginjohtaja Penttilälle osoittamaansa kirjeeseen syksyltä 2008. Se on lähetetty saapumisensa jälkeen kaupunkisuunnitteluvirastolle asemakaavaehdotuksen yhteydessä käsiteltäväksi ja näihin väitteisiin on lautakunta vastannut.

./. Asunto Oy Varjakankuja 3:n kirje 27.2.2009 on esityslistan tämän asian liitteenä nro 7.

Kaj:lla ei ole muuta lisättävää muistutuksiin annettuihin kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineisiin.

3

ASUNTO OY HELSINGIN PELIMANNIN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-2655

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2655/526 mukaisena edellyttäen, että

– asunnot suunnitellaan siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

– rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta.

– ensimmäisessä kerroksessa tontin koillis- ja lounaispuolelle avautuvat julkisivut varustetaan 21.11.2008 päivättyjen piirustusten mukaisilla ikkunallisilla yhteistiloilla. Lisäksi autohallin julkisivujen tulee olla osittain lasia kaupunkikuvan elävöittämiseksi.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaarelan tontti 33192/16)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaarelan tontti 33192/16)
	Liite 3	Asemapiirros (Kaarelan tontti 33192/16)
	Liite 4	Havainnekuva. Julkisivu lounaaseen (21.11.2008)

Asunto Oy Helsingin Pelimanni pyytää (30.10.2008) poikkeamislupaa 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin nro 33192 tontille nro 16 (osoite: Pasuunatie 4 a A, 4 a B ja 4 a C).

Asemakaavan mukaiset ohjeelliset tontit 8, 10 ja 12 on yhdistetty tontinmittauksessa yhdeksi tontiksi 16.

Hakemus koskee poikkeamista asemakaavassa määritellystä asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta (75 m²). Keskipinta-ala tulisi olemaan n. 50 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että 50 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala vastaa kysyntää. Yleisen asuntokauppatilanteen muututtua radikaalisti heikommaksi viime vuosiin verrattuna hakija on tehnyt päätöksen muuttaa korttelin 33192 tontin 16 vuokra-asunnoiksi. Kohteelle on haettu ehdollinen korkotukilainavaraus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (Ara).

Hakija perustelee hanketta lisäksi sillä, että VVO on käynnistänyt korttelin 33192 tonttien 15 ja 17 rakennustyöt keväällä 2008. Tontille 15 on rakenteilla 59 kpl vuokra-asuntoja ja tontille 17 on rakenteilla 40 vapaarahoitteista asuntoa. Tontin 17 asuntojen keskipinta-ala on asemakaavamääräysten edellyttämä (75 m² huoneistoalaa). Kohteen asuntojen

myynti on käynnistynyt kesäkuussa 2008, mutta yhtään reaalista varausta asunnoista ei ole.

Lisäksi poiketaan asemakaavamääräyksestä, joka edellyttää tonttien koillis- ja lounaispuolelle rakennettavaksi ensimmäiseen kerrokseen työ- ja liiketiloja, jotka voidaan yhdistää sisäisellä porrasyhteydellä ko. tilan yläpuolella olevaan asuinhuoneistoon.

Hakija perustelee poikkeamista sillä, että alueella ei ole kysyntää asuntoihin yhdistettävistä työ- ja liiketiloista. Näihin tiloihin hakija sijoittaisi korttelin yhteiskäyttötiloja. Tilojen rajaantuminen lännessä pysäköintialueeseen estää vuokrattavien/myytävien tilojen sijoittamisen 1. kerrokseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.12.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 17.1.2007 hyväksytty asemakaava nro 11496. Asemakaavan mukaan kortteli 33192 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jolla on yhteensä 14 000 k-m² rakennusoikeutta. Kaikki autopaikat rakennetaan omalle tontille ensimmäiseen kerrokseen, jonka päälle rakennetaan pihakansi, joka on rakennettava pääosin leikki-, jalankulku- ja oleskelualueeksi. Asuinkerrostalot on ryhmitelty tontille siten, että tontin radan puoleiseen reunaan ja Soittajantiehen rajoittuen on sijoitettu VI-kerroksisia asuinkerrostaloja ja tontin lounaispuoleiseen reunaan rajoittuen V(½)-kerroksisia asuinkerrostaloja.

Asemakaavassa on seuraava kaavamääräys: ”Korttelissa asuntojen keskipinta-alan on oltava 75 m² huoneistoalaa lukuun ottamatta ohjeellisia tontteja 6 ja 7 (tontinmittauksessa yhdistetty tontiksi 15), joilla keskipinta-alan on oltava vähintään 50 m² huoneistoalaa.

Asemakaavassa on myös kaavamääräys ”Tonttien koillis- ja lounaispuolelle tulee rakentaa ensimmäiseen kerrokseen työ- ja liiketiloja, jotka voidaan yhdistää sisäisellä porrasyhteydellä ko. tilan yläpuolella olevaan asuinhuoneistoon.” Tämän kaavamääräyksen tavoitteena on turvata se, että ensimmäisen kerroksen julkisivuihin tulisi ikkunoita ja näin ollen vältyttäisiin pitkältä kellarimaiselta julkisivulta jalankulkijan tasossa.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.11.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen 5.12.2008 mennessä. Määräpäivään mennessä on saapunut yksi muistutus. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Asunto Oy Helsingin Pasuunapuisto (Pasuunatie 7 ja Pasuunatie 11) vastustaa As Oy Helsingin Pelimannin hakemusta poiketa asemakaavan ja asunto-ohjelman edellyttämästä vähintään 75 m² keskipinta-alasta.

Keskipinta-alan pienentäminen aiheuttaa muistuttajan mukaan merkittävästi sen, että asunnoista tulee lapsiperheille sopimattomia. Alueella on valmiit palvelut lapsiperheille, peruskoulut, päiväkodit ja leikkipuistot. Koska alue on vanha, asukkaiden keski-ikä on nousemassa, mistä seurauksena koulut ja päiväkodit kärsivät lapsipulasta. Pelimannin koulu on jo lakkautusuhan alla. Koska alueella on enää hyvin vähän mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen, tulisi niissä keskittyä lapsiperheille sopivien asuntojen rakentamiseen.

Pieniä asuntoja on jo paljon Pasuunatiellä kaupungin vuokrakerrostaloissa ja lisää ollaan rakentamassa As Oy Pelimannin kanssa samaan kortteliin. Aivan äsken on haettu samanlaista muutoslupaa As Oy Helsingin Tampuriinille. Muuallakin Kannelmäen aseman ympäristössä on paljon pieniä asuntoja, mikä vähentää alueen monimuotoisuutta ja tekee aseman alueesta rauhattoman. Asuntojen pienentäminen, määrän lisääminen ja samassa yhteydessä muuttaminen vuokra-asunnoiksi slummiuttaa aluetta, mikä on vastoin asemakaavan muutosehdotuksen (nro 11496) tavoitetta rakentaa tontti ”korkeatasoiseksi asuntoalueeksi”.

Kaava-alueen tonttitehokkuusluku e = 1,85 on poikkeuksellisen korkea kantakaupungin ulkopuolella, joka yhdistettynä asuntojen pieneen keskipinta-alaan ei tue alueen korkeatasoisuutta.

Muistuttaja huomauttaa myös virheestä asemakaavan muutosehdotuksessa (nro 11496) siltä osin, kun ehdotuksen lähtökohdissa sanotaan alueen ympäristössä olevan 3–6-kerroksisia asuinrakennuksia. Ainakin muistuttajan edustaman yhtiön As Oy Helsingin Pasuunapuiston molemmilla tonteilla Pasuunatie 7:ssä ja Pasuunatie 11:ssä on pelkästään 2-kerroksisia asuinrakennuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että korttelin 33192 tontilla 17 on noudatettu asemakaavamääräystä asuntojen 75 m²:n vähimmäiskeskipinta-alasta. Muilla korttelin tonteilla asuntojen keskipinta-ala voi myöhemmin kasvaa suuremmaksi kuin 50 m², sillä kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa ehtona on mainittu, että asunnot on suunniteltava siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

Lausunto Taloudellinen suhdanne rakennusalalla on muuttunut huonommaksi. Suurien uusien omistusasuntojen kauppa käy huonosti tai on lähes pysähtynyt. Sen sijaan vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut ja se kohdistuu nimenomaan pienempiin asuntoihin.

Nyt käsiteltävänä olevaa poikkeamista asemakaavassa määritellystä asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta voidaan pitää perusteltuna, koska tontille 16 on tarkoitus rakentaa vuokra-asuntoja.

Poikkeamisten erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnittelu virasto puoltaa hakemusta ehdolla, että

– asunnot suunnitellaan siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

– rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta. Tämän toteuttamiseksi kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa neuvottelut tarvittavista sopimuksista.

– ensimmäisessä kerroksessa tontin koillis- ja lounaispuolelle avautuvat julkisivut varustetaan 21.11.2008 päivättyjen piirustusten mukaisilla ikkunallisilla yhteistiloilla. Lisäksi autohallin julkisivujen tulee olla osittain lasia kaupunkikuvan elävöittämiseksi.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston esittämää ehtoa, jonka mukaan kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa neuvottelut tarvittavista sopimuksista, ei sisällytetä poikkeamispäätökseen.

4

ASUNTO OY HELSINGIN TAMPURIININ POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-2639

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2639/526 mukaisena edellyttäen, että

– asunnot suunnitellaan siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

– rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta.

– ensimmäisessä kerroksessa tontin koillis- ja lounaispuolelle avautuvat julkisivut varustetaan 14.10.2008 ja 31.10.2008 päivättyjen piirustusten mukaisilla ikkunallisilla yhteistiloilla. Lisäksi autohallin julkisivujen tulee olla osittain lasia kaupunkikuvan elävöittämiseksi.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaarelan tontti 33192/18)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaarelan tontti 33192/18)
	Liite 3	Asemapiirros (Kaarelan tontti 33192/18)
	Liite 4	Havainnekuva. Julkisivut (14.10.2008)

Asunto Oy Helsingin Tampuriini pyytää (22.9.2008) poikkeamislupaa 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin nro 33192 tontille nro 18 (Pasuunatie 4 b A).

Asemakaavan mukaiset ohjeelliset tontit 13 ja 14 on yhdistetty tontinmittauksessa yhdeksi tontiksi 18. VVO Rakennuttaja Oy hallitsee ko. tonttia. Asunto Oy Helsingin Tampuriinin nimi on 29.9.2008 muuttunut Kiinteistö Oy Helsingin Pasuunatie 4 b:ksi.

Hakemus koskee poikkeamista asemakaavassa määritellystä asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta (75 m²). Keskipinta-ala tulisi olemaan n. 50 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että yleisen asuntokauppatilanteen muututtua radikaalisti heikommaksi viime vuosiin verrattuna hakija on tehnyt päätöksen muuttaa korttelin 33192 tontin 18 vuokra-asunnoiksi. Kohteelle on haettu ehdollinen korkotukilainavaraus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (Ara).

Hakija perustelee hanketta lisäksi sillä, että VVO on käynnistänyt korttelin nro 33192 tonttien nro 15 ja 17 rakennustyöt keväällä 2008. Tontille 15 on rakenteilla 59 kpl vuokra-asuntoja ja tontille 17 on rakenteilla 40 vapaarahoitteista asuntoa. Tontin 17 asuntojen keskipinta-ala on asemakaavamääräysten edellyttämä (75 m² huoneistoalaa). Kohteen asuntojen myynti on käynnistynyt kesäkuussa 2008, mutta yhtään reaalista varausta asunnoista ei ole.

Lisäksi haetaan poikkeamista asemakaavamääräyksestä, joka edellyttää rakennettavaksi ensimmäiseen kerrokseen työ- ja liiketiloja, jotka voidaan yhdistää sisäisellä porrasyhteydellä ko. tilan yläpuolella olevaan asuinhuoneistoon.

Hakija perustelee poikkeusta työ- ja liiketilojen realistinen kysynnän puutteella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.12.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 17.1.2007 hyväksytty asemakaava nro 11496. Asemakaavan mukaan kortteli 33192 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jolla on yhteensä 14 000 k-m² rakennusoikeutta. Kaikki autopaikat rakennetaan omalle tontille ensimmäiseen kerrokseen, jonka päälle rakennetaan pihakansi, joka on rakennettava pääosin leikki-, jalankulku- ja oleskelualueeksi. Asuinkerrostalot on ryhmitelty tontille siten, että tontin radan puoleiseen reunaan ja Soittajantiehen rajoittuen on sijoitettu VI-kerroksisia asuinkerrostaloja ja tontin lounaispuoleiseen reunaan rajoittuen V(½)-kerroksisia asuinkerrostaloja.

Asemakaavassa on seuraava kaavamääräys: ”Korttelissa asuntojen keskipinta-alan on oltava 75 m² huoneistoalaa lukuun ottamatta ohjeellisia tontteja 6 ja 7 (tontinmittauksessa yhdistetty tontiksi 15), joilla keskipinta-alan on oltava vähintään 50 m² huoneistoalaa.

Asemakaavassa on myös kaavamääräys ”Tonttien koillis- ja lounaispuolelle tulee rakentaa ensimmäiseen kerrokseen työ- ja liiketiloja, jotka voidaan yhdistää sisäisellä porrasyhteydellä ko. tilan yläpuolella olevaan asuinhuoneistoon.” Tämän kaavamääräyksen tavoitteena on turvata se, että ensimmäisen kerroksen julkisivuihin tulisi ikkunoita ja näin ollen vältyttäisiin pitkältä kellarimaiselta julkisivulta jalankulkijan tasossa.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (15.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi muistutus on esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Asunto Oy Helsingin Pasuunapuisto (Pasuunatie 7 ja Pasuunatie 11) vastustaa Asunto Oy Helsingin Tampuriinin hakemusta poiketa asemakaavan ja asunto-ohjelman edellyttämästä vähintään 75 m² keskipinta-alasta.

Keskipinta-alan pienentäminen aiheuttaa muistuttajan mukaan merkittävästi sen, että asunnoista tulee lapsiperheille sopimattomia. Alueella on valmiit palvelut lapsiperheille, peruskoulut, päiväkodit ja leikkipuistot. Koska alue on vanha, asukkaiden keski-ikä on nousemassa, mistä seurauksena koulut ja päiväkodit kärsivät lapsipulasta. Pelimannin koulu on jo lakkautusuhan alla.

Koska alueella on enää hyvin vähän mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen, tulisi niissä keskittyä lapsiperheille sopivien asuntojen rakentamiseen. Pieniä asuntoja on jo paljon Pasuunatiellä kaupungin vuokrakerrostaloissa ja lisää ollaan rakentamassa Asunto Oy Helsingin Tampuriinin kanssa samaan kortteliin. Muuallakin Kannelmäen aseman ympäristössä on paljon pieniä asuntoja, mikä vähentää alueen monimuotoisuutta ja tekee aseman alueesta rauhattoman.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että korttelin nro 33192 tontilla nro 17 on noudatettu asemakaavamääräystä asuntojen 75 m²:n vähimmäiskeskipinta-alasta. Muilla korttelin tonteilla asuntojen keskipinta-ala voi myöhemmin kasvaa suuremmaksi kuin 50 m², sillä kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa ehtona on mainittu, että asunnot on suunniteltava siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

Lausunto Taloudellinen suhdanne rakennusalalla on muuttunut huonommaksi. Suurien uusien omistusasuntojen kauppa käy huonosti tai on lähes pysähtynyt. Sen sijaan vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut ja se kohdistuu nimenomaan pienempiin asuntoihin.

Nyt käsiteltävänä olevaa poikkeamista asemakaavassa määritellystä asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta voidaan pitää perusteltuna, koska tontille 18 on tarkoitus rakentaa vuokra-asuntoja.

Poikkeamisten erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että

– asunnot suunnitellaan siten, että osa asunnoista on yhdistettävissä myöhemmin suuremmiksi asunnoiksi (sivuasuntomahdollisuus).

– rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta. Tämän toteuttamiseksi kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa maapoliittiset neuvottelut.

– ensimmäisessä kerroksessa tontin koillis- ja lounaispuolelle avautuvat julkisivut varustetaan 14.10.2008 ja 31.10.2008 päivättyjen piirustusten mukaisilla ikkunallisilla yhteistiloilla. Lisäksi autohallin julkisivujen tulee olla osittain lasia kaupunkikuvan elävöittämiseksi.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston esittämää ehtoa, jonka mukaan kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa maapoliittiset neuvottelut, ei sisällytetä poikkeamispäätökseen.

5

SUOSTUMUKSEN ANTAMINEN SENAATTI-KIINTEISTÖILLE KAUPUNGIN OMISTAMIEN ALUEIDEN HALLINTAOIKEUDEN SIIRTÄMISEKSI VALTIOLTA PERUSTETTAVILLE YLIOPISTOKIINTEISTÖYHTIÖILLE

Khs 2009-372

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

hyväksyä siirron, jolla valtio luovuttaa korvauksettomat käyttöoikeutensa Helsingin kaupungin omistamiin 13. kaupunginosan (Töölö) korttelin nro 432 tonttiin nro 1, 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 211 tonttiin nro 1 ja 2. kaupunginosan (Kluuvi) yleiseen alueeseen P 103 (2‑9903-103) perustettavalle kiinteistöyhtiölle alueita koskevien sopimusten ja määräysten mukaisin ehdoin, joita kiinteistöyhtiö kirjallisesti sitoutuu noudattamaan, sekä lisäksi seuraavin ehdoin:

1 Ennen kuin alueisiin kohdistuvat käyttöoikeudet luovutetaan kiinteistöosakeyhtiölle, Helsingin kaupunki hakee Senaatti-kiinteistöjen myötävaikutuksella kiinteistörekisterijärjestelmän luotettavuuden edistämiseksi ja varmistamiseksi lainhuudon 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 211 tonttiin nro 1.

2 Kaisaniemenpuiston vireillä olevan asemakaavan muutoksen nro 11808 (kaupunkisuunnittelulautakunta 4.9.2008) toteuttamiseksi ja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarha-alueen rakennusten omistuksen yhtenäistämiseksi alueella sijaitsevien kolmen Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen omistusoikeudet luovutetaan erikseen sovittavin ehdoin yliopistolle ja edelleen kaupungin samalla antamalla suostumuksella perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle.

oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kustakin mainitusta alueesta korvauksetonta käyttöoikeutta tarkentavan sopimuksen lautakunnan päättämin ehdoin Senaatti‑kiinteistöjen kanssa.

Pöytäkirjanote Senaatti-kiinteistöille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Senaatti-kiinteistöjen kirje 16.1.2009
	Liite 2	Alueiden sijainti- ja asemakaavakartat

Kaj toteaa seuraavaa:

Yliopistokiinteistöyhtiöiden muodostaminen

Yliopistojen, opetusministeriön, valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen edustajat ovat päässeet yksimieliseen ratkaisuun yliopistokiinteistöyhtiöille siirrettävien kiinteistöjen rajauksista ja yhtiöiden perustamisasiakirjoista. Työryhmien ratkaisuehdotus on 6.3.2009 lähetetty lausunnolle yliopistoihin.

Yliopistokiinteistöyhtiöiden perustaminen ja valtion omaisuuden siirtäminen yhtiöihin liittyy uusien taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisten yliopistojen pääomittamiseen kiinteistövarallisuuden avulla. Perustettaviin yhtiöihin, Helsingissä Helsingin yliopistokiinteistöt Oy ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, on tarkoitus siirtää yliopistojen käytössä olevia Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattuja valtion kiinteistöjä. Valtion on tarkoitus luovuttaa vastikkeetta 2/3 yhtiöiden osakkeista yliopistoille.

Järjestelyssä yliopistokiinteistöyhtiöihin siirtyisi vuoden 2010 alusta yliopistojen käytössä olevia ja Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattuja toimitiloja mm. siten, että Helsingin yliopistokiinteistöt -yhtiöön siirtyisi 0,4 milj. m² ja Aalto-yliopistokiinteistöt -yhtiöön 0,3 milj. m². Rakennusten lisäksi yhtiöihin siirtyisivät myös rakennusten alla olevat tontit.

Yhtiöiden tavoitteena on toimia siten, että yliopistoilla on käytettävissään toiminnan edellyttämät tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat, kiinteistöjen arvo säilyy myös pitkällä aikavälillä, kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta, yliopistojen tasapuolinen kohtelu otetaan huomioon ja järjestely tukee yliopistouudistuksen tavoitteita.

Yhtiön osakkeilla tuetaan yliopistojen vakavaraisuutta. Yhtiöiden hallituksiin yliopistot nimeävät ehdotuksen mukaan puheenjohtajan ja kolme jäsentä ja valtio varapuheenjohtajan ja jäsenen.

Kaupungin omistamien tonttien ja alueen siirron hyväksyminen

Siirrettäväksi esitettäviin kiinteistöihin sisältyy kolme kiinteistöä, joiden maapohjan omistusoikeus on Helsingin kaupungilla. Nämä ovat nykyään Kauppakorkeakoulun käytössä oleva Töölössä sijaitseva ns. Tyttönormaalilyseon tontti, Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion tontti Ullanlinnan Tähtitorninmäellä ja samoin Helsingin yliopiston käytössä oleva Kasvitieteellinen puutarha Kluuvin Kaisaniemessä. Kaikki nämä on luovutettu valtiolle vastikkeettomalla käyttöoikeudella, ja ne on nyt yliopistokiinteistöjen järjestelyn yhteydessä tarkoitus siirtää valtiolta perustettavalle tai perustettaville kiinteistöosakeyhtiöille. Koska hallintaoikeudet eivät ole vapaasti siirrettävissä, siirto edellyttää kaupungin suostumusta.

Yliopistojen käytössä olevien kiinteistöjen uudelleen järjestely merkitsee uusien taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisten yliopistojen pääomittamista kiinteistövarallisuuden avulla, mutta kiinteistöt säilyvät yliopistojen käytössä.

Siirrolle ei ole estettä edellyttäen, että kaupungin asema tonttien ja puiston omistajana edelleen turvataan hallintaoikeuden haltijan vaihdoksesta huolimatta. Tämä on tarkoitus varmistaa nykyiset hallintaoikeussopimukset ajantasaistaen ja edelleen hallintaoikeuksien käyttötarkoitussidonnaisuus ylläpitäen. Samalla on tarkoitus erillisin sopimuksin siirtää kolme Kaisaniemenrannassa osin Kasvitieteellisen puutarhan alueella sijaitsevaa puurakennusta valtion ja edelleen perustettavan tai perustettavien kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.2.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Valtion omistamat ja Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat yliopistokiinteistöt yhtiöitetään kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön. Kiinteistöyhtiöissä yliopistojen omistus-osuus olisi 2/3 ja valtion 1/3.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on selvittää yliopistokäyttöön tarkoitettujen lahjoitusmaiden (sekä omistusoikeuksin että käyttöoikeudella luovutetut) siirtäminen kiinteistöyhtiöille edellyttäen, että lahjoittajien kanssa päästään asiassa sopimukseen. Tämän johdosta Senaatti-kiinteistöt

./. on osoittanut Helsingin kaupungille kirjeen, jossa tiedustellaan, onko kaupungin puolesta estettä kolmen jäljempänä mainitun alueen valtion korvauksettoman käyttöoikeuden luovutukseen yhdessä valtion alueilla omistamien rakennusten kanssa perustettavalle kiinteistöyhtiölle.

./. Helsingin kaupungin omistamat alueet, joihin kohdistuu valtion korvaukseton käyttöoikeus, ovat Töölössä sijaitseva Kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen tontti 13432/1, Kaisaniemenpuistossa sijaitseva Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alue 91-2-9903-103 ja Ullanlinnassa sijaitseva Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion tontti 211/1.

Lautakunta esittää Khlle, että Helsingin kaupunki antaisi suostumuksensa siihen, että valtio siirtää alueiden käyttöoikeudet perustettavalle kiinteistöyhtiölle alueiden sopimusten mukaisin entisin ehdoin, joita kiinteistöyhtiö sitoutuu kirjallisesti noudattamaan. Edelleen kaupunki asettaa suostumuksen ehdoksi sen, että ennen kuin alueisiin kohdistuvat käyttöoikeudet luovutetaan kiinteistöyhtiölle, kaupunki hakee Senaatti-kiinteistöjen myötävaikutuksella Ullanlinnan tonttiin 211/1 lainhuudon ja, että Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alueella sijaitsevien kolmen Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen omistusoikeudet luovutetaan erikseen sovittavin ehdoin yliopistolle ja edelleen perustettavalle kiinteistöyhtiölle. Vielä kiinteistölautakunta oikeutettaisiin tekemään kustakin alueesta korvauksetonta käyttöoikeutta koskevat sopimukset Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Siirron kohteet Kaupungin ja valtion kesken on 7.7.1921 allekirjoitetulla sopimuksella sovittu Kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen tontin 13432/1 käytöstä. Sopimuksella kaupunki luovutti tontin maksutta valtiolle koulutarkoituksiin. Siinä tapauksessa, että tonttia tai rakennusta käytetään muihin kuin koulutarkoituksiin, valtion tulee lunastaa tontti silloin toimitettavan arvion mukaan. Helsingin kaupungilla on tonttiin lainhuuto.

Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alueen omistus on ratkaistu korkeimman oikeuden 26.2.1985 tekemällä päätöksellä. Maa-alueen omistusoikeus on kaupungilla ja valtiolla on oikeus vapaasti hallita sille Helsingin yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa varten luovutettua maa-aluetta. Kaupungin ja Helsingin yliopiston kesken on 31.5.1983 tehty sopimus kaupungin omistamien kolmen puretun puutalon pystyttämisestä ja käytöstä yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alueelle Kaisaniemenrantaan. Rakennukset sijaitsevat osittain valtion hallitsemalla alueella ja osittain katualueella.

Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion tontti 211/1 Ullanlinnassa on Keisarin määräyksellä 14.1.1828 osoitettu observatoriokäyttöön. Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta valtiolla on tonttiin korvaukseton käyttöoikeus. Kaupungilla ei ole tonttiin lainhuutoa.

Kiinteistölautakunta katsoo, ettei käyttö-oikeuksien siirron hyväksymiselle ole estettä, mikäli alueiden käyttö jatkuu tehtyjen sopimusten ja määräysten mukaisin ehdoin ja perustettava kiinteistöosakeyhtiö sitoutuu kirjallisesti niitä noudattamaan.

Samalla kaupungin suostumuksen ehdoksi tulisi asettaa, että ennen kuin alueisiin kohdistuvat käyttöoikeudet luovutetaan kiinteistöyhtiölle, Helsingin kaupunki hakee Ullanlinnan observatoriotonttiin 211/1 lainhuudon ja Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alueella sijaitsevien kolmen Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen omistusoikeudet luovutetaan erikseen sovittavin ehdoin yliopistolle ja edelleen perustettavalle kiinteistöyhtiölle.

Lopuksi lautakunta toteaa, että kustakin em. alueesta on syytä tehdä valtion kanssa erilliset korvauksettomat käyttöoikeussopimukset, joissa osin erittäin vanhat sopimukset ja määräykset päivitetään tämän päivän tietoja ja terminologiaa vastaaviksi. Samalla kaupunki antaisi kunkin sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä valtiolle oikeuden siirtää sopimukset edelleen perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle samoin ehdoin.

6

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON VUODEN 2009 TUOTANTO-OHJELMA SEKÄ TOIMENPITEET ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON VAPAARAHOITTEISEN OMISTUSASUNTOTUOTANNON TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI

Khs 2009-590

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ja asian liitteestä ilmenevät selvitykset asuntotuotantotoimiston tuotanto-ohjelmasta vuodelle 2009 sekä alustavasta tuotanto-ohjelmasta vuodelle 2010.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa käynnistämään vuonna 2009 asuntotuotantohankkeita siten, että alkava tuotanto on maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden mukaisesti hallinta- ja rahoitusmuodoltaan monipuolista ja sisältää myös osaomistustuotantoa ja vapaarahoitteista Hitas-ehdoin toteutettavaa omistusasuntotuotantoa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa ja Kiinteistö Oy Auroranlinnaa varautumaan siihen, että mikäli valmistuvia omistusasuntoja ei saada myytyä kohtuullisessa ajassa, asunnot voidaan vuokrata Kiinteistö Oy Auroranlinnan välityksellä vapaille vuokramarkkinoille joko viiden vuoden määräaikaisin tai toistaiseksi voimassa olevin vuokrasopimuksin siten, että vuokrataso noudattaa alueen markkinavuokraa. Vuokrasopimuksiin sisällytetään vuokralaisen mahdollisuus lunastaa asunto omaksi. Vastaavaa menettelyä noudatetaan myös valmiissa myymättömässä asuntokannassa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että mikäli markkinaehtoisesti määräytyvä vuokrataso ei riitä kattamaan mainittujen asuntojen vastikkeita, erotuksen kattamiseen voidaan käyttää asuntotuotantorahaston lyhyen korkotuen tuottoja.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen kaupungin asuntolainarahaston lainaehtojen muuttamisesta siten, että lainaa voidaan myöntää myös asumisoikeusasuntojen ostamiseen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta asuntotuotantotoimikunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Asuntotuotantotoimiston kirje 4.3.2009

Kaj ilmoittaa, että asuntotuotantotoimikunta lähettää Khlle tiedoksi asuntotuotantotoimiston vuoden 2009 tuotanto-ohjelmat ja alustavat tuotanto-ohjelmat vuodelle 2010.

Kaj viittaa asuntotuotantotoimikunnan kirjeeseen ja toteaa, että omistusasuntojen tämänhetkisen heikon markkinatilanteen ja myymättömien asuntojen suuren määrän vuoksi muut tuottajat ovat vetäytyneet uusien omistuskohteiden käynnistämisestä.

Asuntotuotantotoimiston vapaarahoitteiseen Hitas-omistusasuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien varanto on tällä hetkellä hyvä, koska vuosien 2007 ja 2008 liian korkeiksi arvioitujen urakkatarjousten vuoksi asuntotuotantotoimisto jätti käynnistämättä Hitas-omistusasuntokohteita. Asuntotuotantotoimistolla on näin ollen suunnitelmien valmiuden kannalta mahdollisuudet useiden kohteiden käynnistämiseen nopealla aikataululla. Asuntotuotantotoimisto arvioi, että laskeneen urakkatarjoushintatason ja kohteiden sijainnin perusteella vuonna 2009 olisi mahdollista käynnistää neljä Hitas-omistuskohdetta (156 asuntoa) ja kaksi osaomistuskohdetta (63 asuntoa) eli yhteensä 219 vapaarahoitteisen omistus- tai osaomistusasunnon tuotanto. Kaj toteaa, että tässä ilmoitetut luvut perustuvat tuoreeseen asuntotuotantotoimiston ilmoittamaan arvioon ja poikkeavat hieman asuntotuotantotoimikunnan kirjeessä esitetyistä luvuista.

MA-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen tältä osin epävarmassa kysyntätilanteessa tarkoittaa kuitenkin tietoista riskinottoa. Asuntotuotantotoimikunta esittää, että periaatteellinen päätös riskien ottamisesta ja hankkeiden käynnistämisestä tulisi tehdä Khssa, vaikka päätöksenteko asuntotuotannon käynnistämisestä kuuluukin normaalitilanteessa asuntotuotantotoimikunnan päätösvaltaan.

Kaj toteaa, että päätökset asuntotuotannon käynnistämisestä kuuluvat asuntotuotantotoimikunnan toimivaltaan, eikä Khs voi tehdä kohdekohtaisia ratkaisuja rakentamisen aloittamisesta. Asuntotuotantotoimikunnan esitys Khn periaatepäätöksestä on kuitenkin perusteltu. Uusien omistusasuntojen rakentaminen vallitsevassa suhdanne- ja markkinatilanteessa, jossa kysyntä on vähäistä, myyntiajat pitkiä ja valmiiden myymättömien asuntojen varanto verraten suuri, sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä.

Toisaalta, vaikka omistusasuntojen kauppa käy tällä hetkellä hitaasti, asunnontarve sinänsä ei ole vähentynyt. Nyt käynnistettävät hankkeet valmistuvat keskimääräisen rakentamisajan perusteella arvioiden noin kahden vuoden päästä, jolloin asuntomarkkinatilanne saattaa olla elpynyt. Kaj toteaa, että maankäytön ja asumisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti kaikilla alueilla tulisi toteuttaa eri hallinta- ja rahoitusmuotoja. Asuntotarjonnan monipuolisuus on yksi kaupungin kriittisiä menestystekijöitä ja siitä näkökulmasta kaupungin omalla asuntotuotannolla voidaan nähdä tarjontaa tasapainottava rooli.

Mikäli Khs arvioituaan epävarmuustekijät sekä saavutettavat hyödyt pitää kaupungin oman omistusasuntotuotannon ylläpitämistä myös vallitsevassa vaativassa suhdannetilanteessa kannatettavana, se voi merkitessään tuotanto-ohjelman tiedoksi samalla päättää varautumisesta riskien realisoitumiseen päätösehdotuksessa kuvatulla tavalla.

Asuntotuotantotoimikunta esittää myös, että kaupungin asuntolainarahaston lainaehtoja muutettaisiin siten, että lainaa voidaan myöntää myös asumisoikeusasuntojen ostamiseen. Kaj pitää esitystä kannatettavana.

Lisäksi asuntotuotantotoimikunta esittää, että Hitas-omistustuotantoon varattuja tontteja voitaisiin muuttaa asumisoikeustuotantoon. Kaj toteaa, että Khs on 3.11.2008 (1311 §) päättänyt oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään asuntotonttien rahoitus- ja hallintamuotoa koskeviin varausehtoihin perustelluista syistä muutoksia edellyttäen, etteivät muutokset merkitse rahoitus- ja hallintamuodon muuttamista valtion tukemaksi vuokra‑asuntotuotannoksi.

./. Asuntotuotantotoimikunnan (4.3.2009) kirje on asian liitteenä. Esittelijän osuudessa mainitun lisäksi yhteenvetona kirjeestä todetaan seuraavaa:

Asuntotuotantotoimikunnalle vuosien 2009–2012 tuotantoon tällä hetkellä varattujen tonttien varanto vastaa noin 3 300 asuntoa. Vuoden 2009 tuotanto-ohjelma sisältää 476 asuntoa, joista 322 on ARA-vuokra-asuntoja ja 154 muita vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. MA‑ohjelman mukaisesti asuntotuotantotoimiston keskimääräinen vuosittainen tuotanto tulee nostaa 1 500 asuntoon vuoteen 2012 mennessä. Vuoden 2009 tuotanto-ohjelmaan sisällytetty tuotanto vastaisi noin 32 % mainitusta vuotuisesta tuotantotavoitteesta. Edellä mainitut myytävät kohteet eivät sisälly tuotanto-ohjelmaan eikä niitä ole tarkoitus käynnistää kuluvana vuonna ilman Khn myönteistä periaatepäätöstä. Mikäli esittelijän osuudessa kuvattu myytävä tuotanto käynnistyisi täysimääräisenä (219 asuntoa), käynnistyvä tuotanto toteuttaisi noin 46 % tulevasta 1 500 asunnon kokonaistavoitteesta.

Tuotanto-ohjelman mukaan vuonna 2009 käynnistyy kahdeksan peruskorjaushanketta, jotka sisältävät yhteensä 1 038 asunnon peruskorjauksen. Lisäksi on mahdollista, että asuntotuotantotoimisto toteuttaa kiinteistöyhtiöille vuosikorjaustyyppisiä korjaushankkeita. Peruskorjauksen tuotanto-ohjelman toteutuminen edellyttää hankkeiden rahoituksen turvaamista.

Tonttivarantoon perustuva arvio vuoden 2010 tuotannosta sisältää noin 1 160 asuntoa, mikä vastaisi noin 77 % tulevasta vuotuisesta tuotantotavoitteesta. Lisää tontteja tarvitaan erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Korjausrakentamisen määrän arvioidaan asettuvan suunnilleen samalle tasolle kuin kuluvana vuonna.

7

MALMIN LENTOKENTÄN JA ERÄIDEN SEN YMPÄRISTÖN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11879)

Khs 2009-649

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11879/26.2.2009 ilmenevien 38. ja 41. kaupunginosien eräiden alueiden (Malmin lentokenttä) rakennuskieltoaikaa 23.4.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11879 (Malmin lentokenttä)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009) mm. seuraavaa:

Taustaa Malmin lentokentälle ympäristöineen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Työ on aloitettu jo vuonna 2001. Vuoden 2004 loppuun asti kaavoituksen aikataulun lähtökohtana pidettiin valtioneuvoston 11.5.2000 tekemää päätöstä yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä. Asiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen, mikäli kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja sovitaan korvauksista sekä Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä. Valtio ei luopunut kentän käytöstä sovittuun päivämäärään mennessä. Vuonna 2004 Kiikalan kunta ilmoitti olevansa halukas ottamaan vastaan Malmin lentotoiminnat. Mm. tällä perusteella Khs päätti 17.1.2005 ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset päättää Malmin lentokenttää koskevat maanvuokrasopimukset. Khs päätti pyytää valtiota luovuttamaan maanvuokrasopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Asian käsittely on edennyt valtion suunnalla, mutta odotettua hitaammin. Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla valmistui kesällä 2007. Tämän selvityksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö esitti, että selvityksessä esille nostetuista päävaihtoehdoista käynnistetään tarkentavat selvitykset ainakin kolmen vaihtoehdon osalta:

- lentokentän kehittäminen Malmilla

- uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas)

- Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö määräsi 8.2.2008 Tiehallinnon vastaamaan tarkentavista selvityksistä pysyvän ratkaisun saamiseksi Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta. Vähintään em. vaihtoehdoista tulisi käynnistää myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tiehallinto vastaa YVA:n laatimisesta. Kaikkia tutkittavia sijaintivaihtoehtoja ei liikenne- ja viestintäministeriö ole toistaiseksi määritellyt. YVA-selvitysten laatiminen kestänee n. 1,5 vuotta, jonka jälkeen voitaisiin mahdollisesti tehdä päätös kentän siirrosta ja sen kustannusvastuista. Näiden kaikkien asioiden käsittely kestänee n. 3–4 vuotta.

Khs on päättänyt alueen rakennuskiellosta nyt neljä kertaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy 23.4.2009. Rakennuskieltoa on syytä edelleen jatkaa asian käsittelyn ollessa kesken.

Kaavatilanne

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on liikennealuetta, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan 19.1.2007 lukuun ottamatta Malmin lentokenttää. Korkein hallinto-oikeus on 7.11.2006 kumonnut yleiskaavan hyväksymispäätöksen tältä osin. Kvston 9.12.1992 hyväksymässä Yleiskaava 1992:ssa alue on osoitettu liikennealueeksi (L), joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy pois.

Pääosalla aluetta on voimassa 21.4.1964 vahvistettu asemakaava nro 5343, jossa suurin osa on merkitty lentokentäksi. Lentokentän ympäristössä on voimassa muitakin eri aikoina hyväksyttyjä asemakaavoja:

- Tattarisuon pienteollisuus- ja varastoalueen asemakaava nro 9200, vahv. 11.8.1987

- Tattariharjun teollisuusalueen osalla asemakaava nro 9337, vahv. 15.12.1987

- Tattariharjuntien varren lumenkaatopaikan asemakaava nro 10648, vahv. 12.10.1999.

Osalla aluetta ei ole asemakaavaa. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut ehdotettavasta rakennuskieltoalueesta kartan, jossa kieltoalueen pinta-ala on 211,5 ha. Alue on sama kuin aikaisemmissa rakennuskieltopäätöksissä.

Lautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11879/26.2.2009 ilmenevien 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) ja 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Tattarisuo) alueiden rakennuskieltoa jatketaan 23.4.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

8

SATO-RAKENNUTTAJAT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-2654

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2654/526 mukaisena edellyttäen, että

– vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista, ja

– rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pitäjänmäen tontti 46002/20)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pitäjänmäen tontti 46002/20)
	Liite 3	Asemapiirros (Pitäjänmäen tontti 46002/20)

Asunto Oy Helsingin Kutomotie 8a, Asunto Oy Helsingin Kutomotie 12a, Asunto Oy Helsingin Kutomotie 12b, Asunto Oy Talin Lumikki, Asunto Oy Talin Tuhkimo, Asunto Oy Talin Ariel ja Asunto Oy Talin Aurora pyytävät (14.8.2008) poikkeamislupaa 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46002 tontille nro 20 (Kutomotie 8 ja 12). Asunto-osakeyhtiöiden asiamiehenä toimii Sato-Rakennuttajat Oy (jäljempänä: hakija).

Hakijan tarkoituksena on asuinkerrostalojen (23 000 k-m²) rakentaminen poiketen asemakaavassa määritellystä asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta (75 m² huoneistoalaa).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että monipuolisen asukasrakenteen saavuttamiseksi suurkortteli toteutetaan niin hallinta- kuin asumismuodoiltaan monipuolisena kokonaisuutena. Asemakaavan vaatimus yhteen suuntaan aukeavasta rakennustyypistä ja senioritalojen toteuttaminen eivät mahdollista 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.12.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.6.2007 hyväksytty asemakaava nro 11568. Asemakaavan mukaan tontti 46002/20 on kokonaisuus, jossa asuntokerrosalaa on kaikkiaan 23 000 k-m². Kutomotien varteen on sijoitettu yhtenäinen lamellirakennus sekä tontin etelä- ja länsiosaan viisi pistetaloa. Asemakaavassa on keskipinta-alan vähimmäisvaatimus koko kohteelle 75 m² huoneistoalaa. Piha-alueella säilyy aikaisempi toimistorakennus, joka muutetaan asunnoiksi. Keskipinta-alavaatimus ei koske tätä palveluasunnoiksi suunniteltua rakennusta. Pysäköinti on ratkaistu kauttaaltaan maanalaisena, kellaritiloissa ja pihakannen alla.

Nykytilanne Hakijan tarkoituksena on rakentaa korttelikokonaisuus useana yhtiönä, joiden tuotanto- ja rahoitusmuoto tulee olemaan erilainen. Hakija esittää 48,9 m² huoneistoalaa rakennettavien vuokra-asuntojen keskipinta-alaksi ja omistusasuntojen keskipinta-alaksi 74,9 m² huoneistoalaa, mikä kohteessa kokonaisuutena tarkoittaa 58,5 m² huoneistoalaa keskipinta-alaksi. Aikaisempi toimistorakennus muutetaan palveluasunnoiksi, joiden yhteyteen tulee palvelutiloja koko asuntokorttelin käyttöön.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksesta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (15.9.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontti 46002/20 on osa entistä teollisuus- ja varastorakennusten tonttia. Ympärillä olevan työpaikkatoiminnan ja Kutomotien liikenteen vaikutusten takia asemakaavassa on määritelty, ettei asuntoja saa avata pelkästään Kutomotielle päin, eikä sijoittaa katusivulle muita asuinhuoneita kuin keittiöitä ja huoltotiloja.

Keskipinta-alavaatimus asetettiin asemakaavassa koskemaan koko korttelinosaa, erittelemättä erikseen vuokra- ja omistustuotantoa. Tämä menettely on sittemmin osoittautunut vaikeasti sovellettavaksi vaiheittain tapahtuvassa rakentamisessa ja siksi uudemmissa asemakaavoissa on keskipinta-alavaatimus kohdistettu erikseen rakennusala- tai tonttikohtaisena sekä eritelty eri tuotantomuotoja koskevana.

Kutomotien alueella on muutettu muitakin teollisuustontteja asumiseen. Niiden valmistelun aikaan, 2000-luvun alussa, ei keskipinta-alavaatimusta pidetty tarpeellisena tai tarkoituksenmukaisena merkitä asemakaavaan. Pitäjänmäellä Strömbergin alueella ja Talinlehdossa rakennettujen asuntojen keskipinta-alajakautuma on niiden toteuttamisajankohdan, 1990-luvun lopun, mukaisesti melko pieni. Alueilla sijaitsee yhteensä 83 valmista kerrostaloa, joissa on yhteensä 3 541 asuntoa ja niiden keskipinta-ala on noin 60,9 m² huoneistoalaa (Helsingin tilastollinen vuosikirja 2007/tilanne 31.12.2005).

Nyt käsiteltävänä olevaa poikkeamista voidaan pitää perusteltuna vuokra-asuntojen osalta. Korttelikokonaisuuden keskipinta-alasta poikkeaminen muodostuu kohteeseen suunniteltujen vuokra-asuntojen runsaasta määrästä, koska omistusasuntojen keskipinta-ala on lähes asemakaavan vaatimusten mukainen. Pienasuntovaltaisuutta perustelee osittain asemakaavassa Kutomotien varren rakennuksille asetetut vaatimukset. Vuokra-asuntojen toteuttaminen on sinällään hyvä asia ja lisäksi kohteeseen tulee palveluasuntojen yhteyteen palveluja, jotka ovat koko korttelikokonaisuuden tulevien asukkaiden käytettävissä.

Poikkeamisen erityinen syy on määräysten tai tilanteen muuttuminen asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta seuraavilla ehdoilla:

– Tontille 46002/20 toteutettavien omistusasuntojen keskipinta-ala on asemakaavan edellyttämä 75 m² huoneistoalaa.

– Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

– Rakennettavien vuokra-asuntojen tulee pysyä vuokrakäytössä vähintään 5–10 vuotta. Tämän toteuttamiseksi kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa neuvottelut tarvittavista sopimuksista.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston esittämää ehtoa, jonka mukaan kiinteistövirasto käynnistänee hakijan kanssa neuvottelut tarvittavista sopimuksista, ei sisällytetä poikkeamispäätökseen.

Kaj toteaa lisäksi, että asemakaavassa keskipinta-alan vähimmäisvaatimus koko kohteelle on 75 m² huoneistoalaa. Kaj katsoo, että haettua poikkeamista asuntojen vähimmäiskeskipinta-alaa koskevasta asemakaavamääräyksestä voidaan vuokra-asuntojen osalta pitää perusteltuna. Korttelin vapaarahoitteisten kohteiden osalta asemakaavamääräyksen mukaisesta keskipinta-alamääräyksestä ei haeta poikkeusta, joten tontille 46002/20 toteutettavien omistusasuntojen osalta noudatetaan asemakaavan määräystä.

9

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN 9.4.2009 § 46 OTTAMA ASIA: PIETARI KALMIN KADUN JOUKKOLIIKENNEKADUN LIIKENNESUUNNITELMA

Khs 2009-861

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 2.4.2009 § 634.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston 19.3.2009 päivätyn piirustuksen nro 5738-7 mukaisena.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle sekä ote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxxx ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Piirustus 5738-7 (Pietari Kalmin katu)

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.4.2009 hylätä esittelijän ehdotuksen Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelmasta.

Samalla lautakunta kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään

Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista.

Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia:

– raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin

– joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen pitkin Vallilan laakson käytöstä poistettua ratapohjaa

– erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa

– koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteuttavaan rakentamiseen liittyen.

Samalla lautakunta kehotti virastoa aloittamaan kevyen liikenteen väylien parantamisen suunnittelun Kumpulanmäelle välittömästi.

Samalla lautakunta päätti lähettää päätöksen tiedoksi Khlle.

Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Soininvaara jäsen Palmroth-Leinon ja Niemen kannattamana teki seuraavan hylkäysesityksen:

Lautakunta hylkäsi esityksen.

Samalla lautakunta kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia:

– raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin

– joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunua ja/tai bussi) käyttäen pitkin Vallilan laakson käytöstä poistettua ratapohjaa

– erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa

– koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tietä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteuttavaan rakentamiseen liittyen.

Samalla lautakunta päätti lähettää päätöksen tiedoksi Khlle.

Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan hylkäysesitys voitti äänin 7–1 (Männistö).

Keskustelun kuluessa jäsen Palmroth-Leino jäsen Holopaisen kannattamana teki päätökseen seuraavan lisäysehdotuksen:

Kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa virastoa aloittamaan kevyen liikenteen väylien parantamisen suunnittelun Kumpulanmäelle välittömästi.

Lautakunta hyväksyi lisäysehdotuksen yksimielisesti.

Kaj toteaa päättäneensä 7.4.2009 § 46 ottaa em. liikennesuunnitelmaa koskevan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen Khn käsiteltäväksi. Perusteluna päätökselleen Kaj toteaa asian aiemmista vaiheista seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Palmroth-Leinon tekemästä ja jäsen Puoskarin kannattamasta ehdotuksesta palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: ”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”

Kj päätti 29.12.2009 § ottaa otto-oikeuden nojalla edellä olevan päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Khs päätti, kahden äänestyksen jälkeen, 2.2.2009 kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.

Lisäksi Khs päätti ”kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimassa olevan asemakaavan mukainen yhteys, Pietari Kalmin kadun jatkeeseen perustuva joukkoliikennekatu voitaisiin toteuttaa”.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaupunkisuunnittelulautakunnalle edellä olevan Khn kehotuksen mukaisesti liikennesuunnitelman, joka on pohjana tulevalle katusuunnitelmalle, jonka yleisten töiden lautakunta hyväksyy. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.4.2009 kieltäytynyt Khn kehotuksen täytäntöönpanosta ja hylännyt kyseisen joukkoliikennekadun liikennesuunnitelman.

Kaj:n mielestä pääkaupunkiseudun yliopistokampusten välillä liikennöivän nk. tiedelinjan nopeuttamisen mahdollistavaa joukkoliikennekadun suunnittelua tulisi jatkaa Khn 2.2.2009 päättämällä tavalla. Sen vuoksi lautakunnalle esitelty liikennesuunnitelma tulisi hyväksyä lautakunnan esittelijän esittämässä muodossa, piirustuksen nro 5738-7 mukaisena.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 2.4.2009 todettiin mm. seuraavaa:

Tiivistelmä

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu uusi Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma Kumpulanmäen ja Isonniitynkadun välille Khn 2.2.2009 tekemän päätöksen mukaisesti.

Joukkoliikennekatu on voimassa olevan asemakaavan mukainen lukuun ottamatta kadun itäpäässä olevaa lyhyttä katuosuutta, jonka toteuttaminen edellyttää poikkeamista asemakaavasta.

Päätökset

Kumpulan ja Kumpulan yliopistoalueen 1980-luvulla tehdyissä asemakaavoissa on varauduttu sekä Kumpulan että Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Pietari Kalmin kadun jatkeen joukkoliikennekadulla Kumpulanmäeltä Isonniitynkadulle Kätilöopiston edustalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 13.10.2005 palauttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelman ja velvoitti virastoa tutkimaan satamaradan tilan käyttöä joukkoliikennekaduksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.1.2006 hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksissa 5423-7 ja 5424-7 esitetyt Vallilanlaakson joukkoliikennekadun yleissuunnitelman vaihtoehdot 1 ja 2 jatkosuunnittelun pohjaksi. Samalla lautakunta päätti kehottaa asemakaavaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin Vallilanlaakson joukkoliikennekadun edellyttämien asemakaavojen muuttamiseksi. Kummassakin vaihtoehdossa katu sijoittuu käytöstä poistuvan satamaradan paikalle, josta se kääntyy Mäkelänkadulle Vallilanlaakson puistoalueen eteläreunassa. Vaihtoehdossa 1 katu liittyy Hämeentiehen ilman yhteyttä Kumpulanmäelle. Vaihtoehdossa 2 katu on johdettu Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun päähän.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV esitti 26.1.2007 kaupungille Tiedelinjan reitin nopeuttamisen kiirehtimistä Pasilan ja Kumpulan välillä. Khs päätti 25.6.2007 kehottaa rakennusvirastoa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin Kumpulan kampuksen liittämiseksi osaksi Tiedelinjan reittiä nykyistä katuverkkoa Kumpulassa hyödyntäen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti:

”Tiedelinjan liikennöintiä nopeutetaan kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä. Satamaradan alueelle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä varten. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle.”

Khs päätti 2.2.2009 kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 18.12.2008 § 634.

Lisäksi Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimassa olevan asemakaavan mukainen yhteys, Pietari Kalmin kadun jatkeeseen perustuva joukkoliikennekatu, voitaisiin toteuttaa.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu uusi Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma (piirustus 5738-7). Suunnitelmassa on esitetty 530 metrin pituisen joukkoliikennekadun toteuttaminen Pietari Kalmin kadun jatkeeksi Ilmatieteen- ja merentutkimuslaitoksen tontin ja Isonniitynkadun välille.

Joukkoliikennekadun leveys on sekä länsi- että itäpäässä 7 metriä. Katuosuuden keskellä on noin 350 metrin pituinen yksikaistainen, vaihtuvasuuntainen katuosuus, joka on liikennevalo-ohjattu ja varustettu puomilaitteilla. Yksikaistaisen katuosuuden ajoradan leveys on 4,5 metriä. Isonniitynkadun liittymän itäpuolella on linja-autopysäkit ja linja-autojen odotuspaikka liikenteen vuorottelulle. Joukkoliikennekadun pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, jonka leveys on 3,5 metriä. Kadulla on kaksi suojatietä, joista pääraitin kohdalla oleva suojatie tehdään korotettuna. Suojatiet palvelevat puistossa sijaitsevia ulkoilureittejä.

Tiedelinja kulkee nykyisin Kustaa Vaasan tieltä Intiankadun, Koskelantien ja Ratapihantien kautta Pasilaan. Reitin matka-aika Kumtähden kentän ja Pasilan asema välillä on 12 minuuttia. Liikennesuunnitelmassa esitettyä Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatua käyttävän vastaavan reitin matka-aika on 7 minuuttia.

Uusi reitti edellyttää pysäköinnin kieltämistä nykyisillä katuosuuksilla Isonniitynkadulla ja Pietari Kalmin kadulla. Isonniitynkadun välillä Sofianlehdonkatu Pietari Kalmin katu pysäköinti kielletään kadun pohjoisreunalla. Pietari Kalmin kadulla pysäköinti kielletään kadun itäreunalla sekä Ilmatieteen- ja merentutkimuslaitoksen kohdalla kokonaan. Kadunvarsipysäköintipaikkojen vähenemä Isonniitynkadulla on noin 20 ja Pietari Kalmin kadulla noin 60 autopaikkaa. Pysäköintirajoituksista sekä joukkoliikennekadulla tarvittavista liikenteenohjausjärjestelyistä päätetään ennen kadun toteuttamista erikseen.

Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatu on voimassa olevan asemakaavan mukainen lukuun ottamatta kadun itäpäässä olevaa, noin 60 metrin pituista osuutta kadusta, jonka toteuttaminen edellyttää poikkeamista asemakaavasta.

Suunnitelmassa esitettyjen liikennejärjestelyjen kustannusennuste on ilman arvonlisäveroa 940 000 euroa.

Esitetyt mielipiteet

Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelman valmisteluun liittyen on liikennesuunnitteluosastolle saapunut kaksi mielipidettä.

Xxxx Xxxxxxx on 17.3.2009 pyytänyt ottamaan huomioon päätöksenteossa Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimushankkeen tuloksia, jotka koskevat Kumpulan kampuksen liikennejärjestelyjä ja niiden kehittämistarpeita. Tutkimuksessa on kartoitettu noin 6 000 kampusalueella työskentelevän tai opiskelevan henkilön työmatkaliikkumista sekä tarvetta parantaa kampuksen liikennejärjestelyjä.

Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry on 17.3.2009 esittänyt mielipiteenään, että he pitävät tärkeänä Vallilanlaakson säilyttämistä puistomaisena ympäristönä, jotta siirtolapuutarha kytkeytyy luonnollisena jatkeena Kumpulan kartanoon ja Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Yhdistys pitää voimassa olevan asemakaavan mukaista Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun linjausta vähemmän haitallisena puistomaiselle ympäristölle kuin aiemmin esitetty vaihtoehto Vallilanlaaksossa.

Esittelijä

Khs päätti 2.2.2009 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimassa olevan asemakaavan mukainen yhteys, Pietari Kalmin kadun jatkeeseen perustuva joukkoliikennekatu, voitaisiin toteuttaa. Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma on voimassa olevan asemakaavan mukainen lukuun ottamatta kadun itäpäässä olevaa lyhyttä katuosuutta, jonka toteuttaminen edellyttää poikkeamista asemakaavasta.

Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimushanke tuo osaltaan arvokasta tietoa päätöksenteon valmisteluun, mikä otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

10

6.4.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11756)

Khs 2008-1039

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava nro 11756)

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 10.12.2008 (305 §) hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalon) Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn ja 6.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11756 mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

Laajasalo-Degerö Seura ry, Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxx jakamaton kuolinpesä, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Stansvikin kyläyhdistys ry, Xxxxx-Xxxx Xxxxxxx, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Xxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxx, Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (20.1.2009) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (24.3.2009) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston yleiskaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 19.12.2008. Valitusaika hallinto-oikeudelle on päättynyt 19.1.2009. Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamaton kuolinpesä ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 15.1.2009. Stansvikin kyläyhdistys ry, Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja Xxx Xxxxxxx ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 16.1.2009. Laajasalo-Degerö Seura ry, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xx-xxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxja Xxxx Xxxxx ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 19.1.2009. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx on toimittanut hallinto-oikeudelle valituksen täydennyksen 10.2.2009 ja Xxxxx Xxxxxxxx 11.2.2009. Oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valitusten täydennysten jättämistä tutkimatta, koska ne ovat saapuneet hallinto-oikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen. Kuntalain 90 §:n mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Oikeuspalvelut lisäksi toteaa, että perintökaaren 18 luvun 1 ja 2 §:n mukaan perintökaaressa mainitut mm. perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat ovat kuolinpesän osakkaita, jotka edustavat pesää yhdessä. Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesän valituksessa ei ole valittajina mainittu kuolinpesän osakkaita. Valitusta tulisi tältä osin täydentää.

Osayleiskaavan keskeinen sisältö

Osayleiskaavan mukaan Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uusi kaupunginosa alueelta poistuvan öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Pääosa kaava-alueen asunnoista, palveluista ja toimitiloista sijoittuvat entisen sataman alueelle. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu asuntorakentamista noin 375 000 k-m² (7 500 asukasta, 1 asukas/50 k-m²) ja toimitiloja noin 50 000 k-m². Kaava-alue rakennetaan kerrostalovaltaisena ja pientalovaltaisena alueena. Alue on tarkoitus yhdistää raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteydellä suoraan keskustaan. Kaavassa kulkee Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella keskuspuistomainen laaja virkistysalue, johon kuuluvat Stansvikin kartanoalue, Tahvolahden itäranta huviloineen, hopeakaivoksen luonnonsuojelualue sekä Kruunuvuoren merelliset kalliot. Kaava-alueeseen kuuluvia meren rantoja pitkin kulkee kevyeen liikenteen reitti, joka yhdistää osa-alueita. Entisen öljysataman alueelle on suunniteltu alueen sisäisiä puistoja.

Valitusten pääasiallinen sisältö

Xxxxx Xxxxxxx on vaatinut osayleiskaavan kumoamista siltä osin kuin se koskee Stansvikin aluetta. Hän on lisäksi vaatinut valtuuston kaavapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja on perustellut vaatimuksiaan sillä, että kaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valituksen mukaan kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi selvitetty alueen ympäristövaikutuksia sekä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Valittaja katsoo, että luontoselvityksiä ei ole tehty kaavassa rakennettavaksi merkityltä Stansvikin Uusikylän alueelta lainkaan.

Valituksen mukaan ympäristökeskuksen lausunnon perustana ollut luontotietorekisteri on rajallinen ja sen tutkimuspiiriin eivät kuulu kallioperä eivätkä sammal- ja jäkälälajistot. Alue ei ole ollut myöskään Helsingin arvokkaita kallioalueita koskevan tutkimuksen kohteena. Alueella ei ole järjestetty maastokatselmusta, eikä aidattua öljysataman aluetta ole osin päästy tutkimaan. Alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa merkitty kaupunkipuistoksi ja lomakyläksi sekä maisemakulttuurin kannalta edustavaksi kohteeksi. Valittajan mukaan asiassa ei ole ollut perusteita mökkien siirtämiselle Vanhakylään. Lisäksi asukkaiden mielipiteet on asiassa jätetty huomioimatta.

Laajasalo-Degerö Seura ry on vaatinut kaavapäätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteluun. Valituksen mukaan osayleiskaavassa ei ole riittävästi otettu huomioon luonto- ja virkistysalueiden vaatimuksia. Valituksessa on todettu, että osayleiskaava ei ole maakuntakaavan eikä yleiskaava 2002:n mukainen. Yleiskaavassa ei ole esitetty sitovia maankäytön rajoja, minkä vuoksi osayleiskaavan tulee noudattaa maakuntakaavaa, jossa nyt rakennettavaksi suunniteltu alue on viheraluetta. Osayleiskaavassa on muutettu yleiskaava 2002:n mukaista asumisen ja virkistysalueiden suhdetta. Osayleiskaava ei noudata myöskään ympäristöministeriön vuonna 1992 yleiskaavasta tekemää päätöstä. Valituksen mukaan maankäyttösuunnitelman mukaisen alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen jälkeen on menettelyvirhe.

Valituksessa on lisäksi todettu, että rakentamisen vaikutuksia alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta ei ole arvioitu ja asiassa tehdyt luontoselvitykset ovat puutteellisia erityisesti Stansvikin länsiosan osalta. Tutkimatta on jäänyt kalliometsäalueen geologinen osuus ja valituksessa mainitut lajit ja luontokohteet. Valituksen mukaan mm. Läntisen Stansvikin rannat ja Uusikylän mökkialue tulee jättää suojavyöhykkeeksi. Rakennusten korkeus ja rakennusoikeus tulee esittää kaavassa. Rakentaminen Kruunuvuorenlammen läheisyydessä on liian korkeaa ja rakentaminen lammen valuma-alueelle on vesilain 15 §:n vastaista. Liikenteen meluhaitat erityisesti Tahvonlahden hiljaiselle virkistysalueelle ovat suuret ja niitä ei ole lainmukaisesti selvitetty.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry on vaatinut osayleiskaavan kumoamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun menettelytapavirheiden takia. Valittaja on perustellut vaatimuksiaan sillä, että osayleiskaavapäätös on yleiskaava 2002:n ja maakuntakaavan vastainen. Rakentamisen ja virkistysalueiden suhde sekä kerrostalojen ja pientalojen suhde ei ole yleiskaavan mukainen. Rakentamisalueiden tulee noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan, ympäristöministeriön vuoden 1992 päätöksen sekä Uudenmaan vanhan seutukaavan rajauksia. Ranta-alueilta puuttuu maakuntakaavan edellyttämä viheryhteys. Kerrosalan suhde asukasmäärään on osayleiskaavassa ilmoitettu väärin.

Valituksen mukaan maankäyttösuunnitelman mukainen alue on erotettu kesken kaavaprosessin osayleiskaava-alueesta ja että kaavakarttaan on lisätty korkea joukkoliikennesilta osayleiskaavan nähtävillä olon jälkeen syksyllä 2008. Silta rikkoo Kruunuvuoren, uhkaa Kruunuvuorenlampea ja aiheuttaa maisemahaittaa. Kaava olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville muutoksen jälkeen.

Lisäksi asiassa tehdyt luontoselvitykset ja meluselvitykset erityisesti hiljaisten alueiden osalta ovat puutteellisia. Eteläosiin kaava-aluetta Koirasaareen on esitetty merkittäviä meritäyttöjä ilman selvityksiä ja saaren kallioalueista ei ole kattavaa selvitystä. Luonnontilainen Huttuvati-lampi tulee myös säilyttää osana etelärannan luontotyyppiä. Kruunuvuoren laen kerrostalorakentaminen tulee poistaa vuoren historiallista arvoa ja Kruunuvuorenlammen tilaa uhkaavana.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut osayleiskaavan kumoamista ja sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valituksessa on toissijaisesti esitetty poistettavaksi maakuntakaavan virkistysalueiden ja viheryhteysmerkintöjen päälle tehdyt rakentamismerkinnät. Valituksessa on perusteltu vaatimuksia sillä, että osayleiskaavassa on rikottu osin ylempiä kaavoja, maankäyttö- ja rakennuslakia sekä vesilain 15a §:ää.

Valituksessa on todettu, ettei osayleiskaavassa ole merkitty suunniteltua raitiotiesiltaa Kruununhaasta Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrantaan. Joukkoliikenteen lain mukainen järjestäminen on laiminlyöty. Sillan rakentaminen on ympäristö- ja maisemavaikutuksiltaan merkittävä, minkä vuoksi sen suunnittelu tulee osoittaa osayleiskaavassa. Raitiotieyhteyttä ei ole merkitty maakuntakaavaan eikä yleiskaava 2002:een. Osayleiskaavan hyväksyminen ennen sillan ympäristövaikutusten arviointia on menettelyvirhe.

Valituksen mukaan osayleiskaava ei noudata ylempien kaavojen rakentamiselle asetettuja rajoja virkistysalueen osalta. Rakentamismerkinnät ovat valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden vastaisia. Osayleiskaavassa mahdollistetaan rakentaminen rannalle maakuntakaavan viherkäytävän päälle. Valituksessa on edelleen todettu, että Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle rakentaminen uhkaa tehdyn luontoselvityksen mukaan lampea ja on vesilain vastaista. Lampea ja sen lähiympäristöä suunnitellaan luonnonsuojelualueeksi. Tahvonlahden harjun virkistysalue olisi pitänyt merkitä kaavassa Helsingin luonnonsuojeluohjelman mukaisesti suojelualueeksi (SL).

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx ovat valittaneet kaavapäätöksestä sen perusteella, että kaavan valmistelussa ei ole otettu huomioon asukkaiden mielipiteitä ja että osayleiskaava on yleiskaava 2002:n ja maakuntakaavan vastainen. Valituksen mukaan alueella on voimassa maakuntakaavan asuntoalueita ja viheralueita koskevat rajaukset. Borgströminmäeksi nimitetty alue on määritelty luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita koskevassa Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, minkä johdosta alue on säilytettävä virkistyskäytössä. Valituksessa on lisäksi todettu, että maankäyttösuunnitelman mukaisen alueen erottaminen osayleiskaavasta kesken kaavoitusprosessin on menettelyvirhe. Maankäyttösuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen käsite, minkä vuoksi kaavoittajat saavat vapaammin kaavoittaa alueella. Osayleiskaavan suunnitteluohjelma ei ole myöskään laillinen asiakirja, koska sitä ei ole hyväksytty demokraattisessa päätöksentekojärjestyksessä.

Stansvikin kyläyhdistys ry ja Xxxxx-Xxxx Xxxxxxx ovat toimittaneet hallinto-oikeudelle samansisältöiset valitukset. Valituksissa on vaadittu kaavan kumoamista siltä osin kuin se koskee Stansvikin aluetta ja erityisesti Uusikylän säilymistä. Alue on merkittävä kaavaan virkistysalueeksi. Valittajat ovat lisäksi vaatineet kaavapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

Valittajat ovat perustelleet vaatimuksiaan sillä, että osayleiskaavapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kaavan valmistelu on ollut puutteellista. Valitusten mukaan osayleiskaava on maakuntakaavan ja yleiskaava 2002:n vastainen, koska osayleiskaava ei noudata ylempiasteisten kaavojen rakentamiselle asetettuja rajoja virkistysalueen osalta. Yleiskaavan virkistysalueen raja on MRL 33 §:n rakentamisrajoituksen mukaan sitova. Stansvikin läntinen alue on merkitty yleiskaavassa historiallisesti erityisen arvokkaaksi alueeksi ja hiljaiseksi alueeksi.

Valitusten mukaan Stansvikin läntistä osaa koskevia luonto- ja ympäristövaikutuksia sekä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Alueelta on tehty luontoselvityksiä vain kapealta rantakaistaleelta. Tutkimatta ovat mm. geologiset alueet ja valituksissa mainitut lajit ja luontokohteet. Valittajat ovat katsoneet puutteelliseksi myös ympäristöselvitykset Stansvikin kartanoalueen ja siellä sijaitsevan Tahvonlahden harjun osalta. Kaavan valmistelussa ei ole esitetty vaihtoehtoa, jossa Uusikylä säilyisi nykyisellä paikallaan, mitä on pidettävä menettelyvirheenä. Riittävää selvitystä mökkien siirtämisestä Vanhakylän alueelle ei ole esitetty. Kysymykseen tulee vain uusien mökkien rakentaminen, mikä on omistajille kohtuuton kustannus. Mökit tulevat sijaitsemaan tulvarajan alapuolella ja lietemaalla. Tulevien tiesuunnitelmien tuomaa meluhaittaa ei ole myöskään selvitetty.

Lisäksi kaavan vuorovaikutusmenettely ei ole valittajien mukaan toteutunut lain hengen mukaisesti. Osallisille ei ole tiedotettu kaikista kaavaluonnoksen muutoksista ja osallisten mielipiteitä ei ole otettu asiassa huomioon.

Xxxxx Xxxxxxx on vaatinut osayleiskaavan kumoamista ja kaavapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja on vaatinut, että kaava-alueen rakentamista ja asukaslukua tulee vähentää, yleiskaavassa oleva hiljainen alue tulee säilyttää, Uusikylä tulee säilyttää osana Stansvikin kartanoaluetta ja rakentamisen vaikutukset tulee selvittää Stansvikin alueella.

Valittaja on perustellut vaatimuksiaan sillä, että osayleiskaava on maakuntakaavan ja yleiskaava 2002:n vastainen. Osayleiskaavan tulee noudattaa ylempiasteisten kaavojen rakentamiselle asettuja rajoja, niissä määriteltyjä viheralueita ja suojella kaavoihin merkittyä hiljaista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää Uusikylän aluetta. Valituksen mukaan Stansvikin ja Uusikylän osalta ympäristönvaikutusten arviointi on ollut puutteellista, koska arviointi on tehty yleiskaavassa 2002 merkityn rakentamisen rajoissa ja A-alue on lisätty osayleiskaavaan vasta luontoselvityksen jälkeen. Muuttuvien tiejärjestelyjen ja lisääntyvän vaikutus alueen luontoon ja ympäristöön on valittajan mukaan selvittämättä.

Xxxx Xxxxxx on todennut, että osayleiskaavapäätös on vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia, vesilakia, yleiskaava 2002:ta ja maakuntakaavaa. Valituksen mukaan osayleiskaavaa ei ole valmisteltu MRL:n vuorovaikutusta koskevien säännösten mukaisesti, koska osallisten mielipiteitä ei ole otettu huomioon. Kaavan valmistelussa on lisäksi pidetty asianosaisina vain lähitalojen asukkaita, eikä kaikkia laajasalolaisia. Valittajalle ei ole tullut kutsua viimeisimpiin asukastilaisuuksiin.

Valittajan mukaan asiassa ei ole tehty erityisesti Stansvikin Uusikylän osalta lain edellyttämiä kunnollisia luontoselvityksiä, osayleiskaavassa ei ole otettu huomioon luonto-, maisema- eikä kulttuuriarvoja lain edellyttämällä tavalla, virkistysalueet eivät riitä kasvavan väestön tarpeisiin ja luontoalueiden vähäisyys tulee vaarantamaan luonnonsuojelualueiden tilan. Valittaja on lisäksi todennut, että yleiskaava 2002 ja maakuntakaava eivät ulota rakentamista Stansvikin Uuteenkylään ja maankäyttösuunnitelman mukainen alue on erotettu osayleiskaava-alueesta kesken kaavoitusprosessin. Valittaja on edelleen todennut, että rakentaminen ulottuu Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle ja että Kruunuvuorenlammen läheisyyteen on suunniteltu liian korkeaa rakentamista.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on vaatinut osayleiskaavapäätöksen kumoamista tai vaihtoehtoisesti kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Valittaja on perustellut vaatimuksiaan mm. sillä, että osayleiskaavapäätös on yleiskaava 2002:n ja maakuntakaavan vastainen, maankäyttösuunnitelman mukaisen alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta on MRL:n sekä yleiskaava 2002:n ja maakuntakaavan vastaista ja että vuorovaikutusta ei ole tehty MRL:n mukaisesti. Valittaja on lisäksi todennut, ettei kaavan valmistelussa ole arvioitu liikenteen haittoja ja ettei osayleiskaavaselostuksessa ole kuvattu riittävästi luonnonsuojelualueita. Valittaja on edelleen todennut, että asiassa tehdyt luontoselvitykset ovat puutteellisia, ettei Koirasaarentien meluhaittoja ole selvitetty ja ettei kevyen liikenteen verkkoa ole kuvattu oikein kaavaselostuksessa.

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamaton kuolinpesä ovat vaatineet osayleiskaavapäätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että kaava-alueen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu varmistetaan siten, että myös muutoksenhakijoiden omistamille maa-alueille osoitetaan rakennusoikeutta kaava-alueen keskimääräisen rakennustehokkuuden mukaisesti.

Valittajat ovat perustelleet vaatimuksiaan sillä, että Kruunuvuoren alueen osayleiskaava poikkeaa olennaisesti ilman maankäytöllisiä perusteita yleiskaavasta 2002, osayleiskaavapäätös loukkaa ilman asianmukaisia perusteita kaava-alueen kiinteistönomistajien perustuslaillista yhdenvertaisuutta sekä päätös on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n, kuntalain 90 §:n ja perustuslain 6 §:n vastainen.

Valituksessa on todettu, ettei asiassa ole ollut perusteita rakennusoikeuden poistamiseen muutoksenhakijoiden omistamilta alueilta ja alueiden osoittamiseen virkistyskäyttöön saamaan aikaan kun muiden maanomistajien alueilla rakentamista on tehostettu. Virkistysalueiden määrä ylittää muiden kaupunginosien virkistysalueiden määrän ja alueiden perustamista ei voida perustella luonto- ja ympäristöarvoilla. Selvityksissä ei ole osoitettu valittajien omistamalta alueelta kasvillisuutta, joka edellyttäisi suojelua tai linnustoa, joka edellyttäisi laajojen alueiden varaamista virkistyskäyttöön. Asiassa ei ole esitetty perusteita Kruunuvuoren kaakkoisrinteeseen sijoitetun asuinkerrostalokorttelin ja huvilatyyppisen alueen poistamiseen kaavaluonnoksesta. Huvilarakennusten alueen osalta on sivuutettu alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueen rajaus on laajempi kuin aiemmissa esityksissä ja alueeseen on ilman perusteluita liitetty suojavyöhykkeeksi koko lammen valuma-alue.

Valituksen mukaan kaava-alueelle sijoitettu rakennusoikeus on osoitettu pääosin Helsingin kaupungin omistamille alueille ja asetettu siten kaupunki eriarvoiseen asemaan yksityisiin maanomistajiin nähden. Myös yksityiset maanomistajat on asetettu keskenään eriarvoiseen asemaan, koska muiden yksityisten maanomistajien alueiden rakennustehokkuus on huomattavasti suurempi kuin valittajien. MRL 39 §:n mukaan kaava ei saa aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa.

Lausunto valitusten johdosta

Oikeuspalvelut lausuu edellä esitettyjen valitusten johdosta asiakohdittain seuraavaa.

Osayleiskaavan tarkoitus ja tehtävä

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

MRL 41 §:n mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Määräykset voivat koskea mm. maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä.

Yleiskaava on MRL 42 §:n mukaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Vuorovaikutus- ja osallistumismenettely

MRL 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

MRL 63 §:n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä menettelystä. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 §:n mukaan MRL:n 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti tai erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla.

MRL 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville, mistä on ilmoitettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta (muistutus).

Oikeuspalvelut toteaa, että kuten kaavaselostuksesta ja kaavapäätöksen perusteluista ilmenee, kaavan valmistelusta tiedottaminen ja mahdollisuuden varaaminen siihen osallistumiseen on ollut asiassa laajaa.

Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kirjeellä, jonka mukana on lähetetty 4.6.2003 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asiasta on ilmoitettu myös sanomalehdissä ja vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa.

Kaavaa valmisteltaessa on suunnitelmia ja työn etenemistä esitelty osallisille kaikissa suunnitteluvaiheissa ja kulloinkin esitellyistä suunnitelmista on ollut mahdollisuus antaa palautetta, jota on hyödynnetty suunnittelussa. Yleisötilaisuuksissa on ollut osallistujia runsaasti, noin 60–120 henkeä tilaisuutta kohden. Suunnitelmat on esitelty aina ensin osallisille ja vasta tämän jälkeen saadun palautteen kanssa kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Tilaisuuksien järjestämisestä on tiedotettu etukäteen myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille. Saadut kirjalliset mielipiteet on esitetty lautakunnalle esityslistatekstillä ja kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat olleet listatekstien liitteinä.

Osayleiskaavatyön ohjelmavaiheessa syksyllä 2004 on järjestetty kaikille avoin yleisötilaisuus sekä Kaitalahden aluetta käsittelevä työpaja. Laajasalo-Seuran edustajille sekä alueen mökkikylien edustajille on järjestetty myös tilaisuudet, joissa on esitelty suunnittelutilannetta. Suunnittelua on esitelty myös Laajasalo-Seuran ja Stansvikin mökkiläisten järjestämissä tilaisuuksissa loppuvuodesta 2004 sekä syyskuussa 2005. Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelman sisällöstä on järjestetty oma asukasilta syksyllä 2005.

Alustavaa osayleiskaavaluonnosta on esitelty Laajasalo-Seuran edustajille alkuvuodesta 2006. Varsinainen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on esitelty mökkiläisten edustajille järjestetyssä palaverissa sekä yleisötilaisuudessa toukokuussa 2006. Kaavan laatijat ovat olleet myös tavattavissa Laajasalon kirjastossa kahtena päivänä kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana. Osayleiskaavaluonnosta ja suunnitelia Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyksiksi on esitelty uudestaan yleisötilaisuudessa tammikuussa 2007.

Työn edistymisestä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti päivälehdissä sekä kirjeitse alueen maanomistajille, alueella toimiville yrityksille, asukkaita edustaville yhdistyksille, muille seuroille ja yhdistyksille sekä suunnittelualueeseen kuuluville tai siihen rajautuvien kortteleiden asuinkiinteistöille ja -osakeyhtiöille. Lisäksi Laajasalon ja Herttoniemen kirjastoissa on ollut nähtävillä kunkin vaiheen aineistoa. Koirasaarentien maankäyttösuunnitelmaa käsitelleestä tilaisuudesta ja kaavaluonnosta käsittelevästä tilaisuudesta on tiedotettu lehti-ilmoitusten lisäksi suorajakelukutsuin 3 500 laajasalolaiseen kotitalouteen.

Suunnitteluun liittyvät viralliset dokumentit, selvitykset, raportit ja muuta aineistoa on ollut vapaasti saatavilla kaupunkisuunnitteluviraston Suunnitelmat kartalla -nettipalvelusta sekä Kruunuvuoriprojektin nettisivuilla.

Kaupunkisuunnittelu-lehden Kruunuvuori-teemanumerossa 2/2008 on esitelty osayleiskaavaa ja joukkoliikenneyhteyttä ja samaan aikaan on avattu asiasta omat nettisivut ja keskustelupalsta palautteen saamiseksi. Lehden painos on ollut 17 000 kpl ja se on jaettu julkisena tiedotteena Laajasalon, Jollaksen ja Herttoniemen kotitalouksiin. Lisäksi lehti on ollut jaossa Laajasalon, Herttoniemen ja Kulosaaren kirjastoissa sekä Helsinki tiedotuksen Jugendsalissa.

Osayleiskaavaluonnos ja maankäyttöluonnos ovat olleet nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 2.–19.5.2006. Saadut mielipiteet ja niihin laaditut vastineet on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle kaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä 20.6.2006. Kaava- ja maankäyttöluonnos ja niihin liittyvät joukkoliikennevaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 23.1.–7.2.2007. Saadut mielipiteet ja niiden vastineet on esitelty lautakunnalle luonnoksen käsittelyn yhteydessä 10.5.2007. Kaavaluonnoksesta pyydetyt ja annetut lausunnot, osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 2.–23.1.2008. Lausunnot, mielipiteet ja niiden vastineet on esitelty lautakunnalle ehdotuksen käsittelyn yhteydessä 14.2.2008.

Kaavoitusprosessi tapahtuu MRL:n mukaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavan laadinta on kuitenkin erilaisten etujen ja näkemysten yhteensovittamista kaavan tavoitteen ja lain mukaisten kaavan sisältövaatimusten huomioon ottavalla tavalla. Tämän vuoksi kaavoitusmenettelyssä ei voi ottaa kaikkia asiassa esitettyjä mielipiteitä huomioon. Valittajille ja muille osallisille on varattu MRL 62 §:n edellyttämällä tavalla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

Osayleiskaavan vuorovaikutus- ja osallistumismenettely on siten järjestetty asiassa MRL:n ja MRA:n mukaisesti.

Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta

MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä ja kaavan vaikutusten arvioinnista. Lain hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset.

Kaavoitusprosessin tulee tapahtua vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin näkökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutuksen vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin valituksissa esitetyllä tavalla.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Lautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Oikeuspalvelut toteaa, ettei laissa ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan. Osayleiskaava-alue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, jonka puitteissa voidaan arvioida mm. MRL:n mukaisten kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia valituksia siltä osin kuin ne koskevat maankäyttösuunnitelman hyväksymistä osayleiskaavan ulkopuoliselle alueelle ja suunnitelman sisältöä. Maankäyttösuunnitelma on oikeudelliselta merkitykseltään vain kaava-asian valmistelua, josta ei voida kuntalain 91 §:n mukaan erikseen valittaa. Maankäyttösuunnitelmasta ja asemakaavan valmistelusta voidaan valittaa mahdollisen valtuuston asemakaavapäätöstä koskevan muutoksenhaun yhteydessä.

Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, että MRL ei edellytä osayleiskaavan hyväksymistä ennen asemakaavan laatimista alueelle, jolle on hyväksytty koko kuntaa koskeva oikeusvaikutteinen yleiskaava, vaan asemakaava voidaan laatia yleiskaavan pohjalta.

Lisäksi maankäyttösuunnitelma-alueen sisältäneestä suunnitteluohjelmasta on tiedotettu osallisille. Ohjelmaluonnos on ollut nähtävillä 25.10.–10.11.2004, jolloin siitä on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä. Suunnitteluohjelmaa koskeva esittely- ja keskustelutilaisuus on pidetty 25.10.2004 kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Suunnittelualuetta (osayleiskaava- ja maakäyttösuunnitelma-alue) on koko ajan suunniteltu yhtenä kokonaisuutena ja suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle osallistumis- ja arviointimenettely-, osayleiskaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Myös vaikutusarviot on laadittu koko suunnittelualueesta. Suunnitelmat ovat olleet myös samanaikaisesti nähtävillä kaikissa suunnitteluvaiheissa siihen saakka, kun lautakunta on hyväksynyt maankäyttösuunnitelman ja lähettänyt osayleiskaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle 14.2.2008.

Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville

Osassa valituksia on todettu, että kaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville. Oikeuspalvelut toteaa, että MRA 32 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos sitä on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Kaavaehdotusta ei ole muutettu asiassa laissa mainitulla tavalla, joten sitä ei ole tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Yleiskaavan sisältövaatimukset ja vaikutusten selvittämistä ja arviointia

koskevat säännökset

MRL 39.1 ja 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin tässä tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

MRL 39.2 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä esitetyt seikat on MRL 39.3 §:n mukaan selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yleiskaava ei saa MRL 39.4 §:n mukaan aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maakuntakaavan ja yleiskaavojen huomioon ottaminen

Kruunuvuorenrannan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen, kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymä Helsingin yleiskaava 2002. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei ole tämän alueen osalta valitettu. Yleiskaava 2002 on korvannut Helsingissä MRL 42.3 §:n mukaisesti Yleiskaava 1992:n.

MRL 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin ohjeena yleiskaavaa muutettaessa. Ko. lainkohta ei merkitse sitä, että maakuntakaavaa olisi välttämätöntä noudattaa sellaisenaan. Lain esitöiden mukaan maakuntakaavan yleispiirteinen luonne ja tarkoitus on otettava huomioon kaavan ohjausvaikutusta koskevan säännöksen soveltamisessa (hallituksen esitys 101/1998). Maakuntakaavassa esitetyt maakunnallisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan alueiden käytön suunnittelussa.

Ympäristöministeriön lain soveltamista koskevan oppaan mukaan lähtökohtana maakuntakaavan tulkinnassa on yleispiirteisyys. Maakuntakaava sallii yleensä tietyn liikkumavaran yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000-julkaisusarjan opas 7 ”Maakuntakaavan oikeusvaikutukset” s. 34–40).

Oikeuskirjallisuuden mukaan kunnan kaavallinen harkintavalta antaa mahdollisuuden hyvin pitkällekin menevään poikkeamiseen maakuntakaavasta, jos poikkeaminen voidaan perustella eikä se johda maakuntakaavan perusteena olevien seudullisten tavoitteiden heikentymiseen. Yksityiskohtaisemmat kaavat perustuvat aina tarkempaan tutkimukseen ja suunnitteluun (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta: maankäyttö ja rakennuslaki 2006 s. 160).

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan on todettu olevan Uudenmaan maakuntakaavan mukainen mm. Uudenmaan liiton osayleiskaavaehdotuksesta 28.6.2008 antamassa lausunnossa. Lausunnon mukaan osayleiskaavaehdotuksen tavoite suunnitella Kruunuvuorenranta merelliseksi kaupunginosaksi on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu turvaa lausunnon mukaan maakuntakaavan seudullisen virkistysalueen ja viheryhteyden sekä kulttuurihistoriallisten ja geologisten arvojen toteutumista alueella. Osayleiskaava ei siten vaaranna maakuntakaavan seudullisia ratkaisuja ja tavoitteita.

MRL ei nimenomaisesti edellytä, että koko kuntaa koskeva oikeusvaikutteinen yleiskaava olisi ohjeena laadittaessa osayleiskaavaa, vaan MRL:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa osayleiskaavaa. Yleiskaavan oikeusvaikutuksiin kuuluu, että yleiskaava on MRL 42 §:n mukaan ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Maankäytön suunnittelussa on kuitenkin periaatteena, että yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Ympäristöministeriön oppaan ”Yleiskaavan sisältö ja esitystapa” mukaan eri vaiheessa laaditut ja eritasoiset yleiskaavat eivät saisi olla asemakaavoitusta ohjaavassa tehtävässä ristiriidassa keskenään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas nro 13 s. 21–24).

Kruunuvuoren osayleiskaava noudattaa pääosin yleiskaava 2002:n maankäytön rajauksia. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: Yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset osayleiskaavassa.

Kerrostalojen ja pientalojen suhde

Yleiskaava 2002:ssa puolet öljysataman alueesta on merkitty kerrostalovaltaiseksi ja puolet pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavamerkinnän mukaisella kerrostalovaltaisella alueella voi olla myös pientaloja ja pientalovaltaisella alueella vastaavasti kerrostaloja, kunhan pääosa alueesta on kaavoitettu merkinnän mukaisille rakennustyypeille. Osayleiskaavassa on öljysatama-alueen asuntoalueista merkitty kerrostalovaltaisiksi alueiksi (AK) noin 40 % ja loput on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) tai asuinalueeksi (A), joka sallii sekä pientalo- että kerrostalovaltaisen rakentamisen. Käyttämällä A-merkintää osayleiskaavassa voidaan toteuttaa yleiskaavan tavoitetta ja samalla varata mahdollisuudet jatkosuunnittelussa erilaisiin osa-alueiden sisäisiin ratkaisuihin kerros- ja pientalojen sijoittumisen suhteen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat osayleiskaavassa otettavaksi huomioon maakuntakaavan kautta. Valtioneuvoston 30.11.2000 päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät.

Osayleiskaava on mainittujen tavoitteiden mukainen. Stansvikin kartanoalue, joka on kehittynyt 1700-luvulta nykypäivään, säilytetään ja suojellaan asianomaisin merkinnöin. Tahvonlahdenniemen harjualue liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen ja harjun luonnonperinnön arvot (geologia ja luontoarvot) sekä maisema on turvattu osayleiskaavassa ja jatkossa tullaan turvaamaan asemakaavalla. Uusikylää, joka joutuu rakentamisen alle, on alettu rakentaa vuonna 1957 kartanopuiston idänpuoleiseen metsään, eikä sen voida katsoa kuuluvan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen.

Kaavan muut sisältövaatimukset ja ympäristövaikutusten selvittäminen

ja arviointi

Rakentamisen vaikutusten arviointi

Osayleiskaavan rakentamisen vaikutusarviot on esitetty osayleiskaavaehdotuksen selostuksen luvussa 6: Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset. Suunnitteluprosessin kuluessa on arvioitu yhteistyössä asianomaisten kaupungin virastojen kanssa alueen luontoarvot, maisema-arvot sekä kulttuuriarvot sekä rakentamisen vaikutus niihin. Selvitykset vaikutuksista virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön sekä vaikutuksista maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön on koottu osayleiskaavan liiteraporteiksi, kuten selvitykseen Kruunuvuorenranta, osayleiskaavaehdotus: Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä selvitykseen Kruunuvuorenranta, osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelmaehdotus: Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön.

Vaikutusarvioita täydennetään edelleen asemakaavoitusvaiheessa.

Luonto- ja kulttuurilliset selvitykset

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on pitänyt alueella tehtyjä luontoselvityksiä ja ympäristövaikutusarvioita riittävinä. Ympäristökeskus on aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja päivittänyt alueen luontotiedot vuonna 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005) alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

Osayleiskaavan liiteraportissa vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön on esitetty yksityiskohtaiset kuvaukset osayleiskaavaan merkityistä luonnonsuojelualueista ja niiden arvosta. Jo aiemmin lailla suojellut alueet on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan luonnonsuojelualueiksi. Osayleiskaavaan on merkitty kolme luonnonsuojelualuetta. Lehmusmetsikkö on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, jonka ominaisuudet on lain mukaan turvattava. Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva kallioalue, lehto ja tervaleppäkorpi Stansvikin luonnonsuojelualue, on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Perusteet Kruunuvuorenlammen merkitsemiseksi luonnonsuojelualueeksi käyvät ilmi edellä mainitusta osayleiskaavan liiteraportista. Selvityksessä on lisäksi todettu, että lampi on luokiteltu Helsingissä arvokkaaksi kasvillisuus- ja kasvistokohteeksi ja varattu Helsingin yleiskaava 2002:ssa luonnonsuojelualueeksi. Kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuorenlampi rantavyöhykkeineen on todettu suojelun arvoiseksi, mutta sitä ei ole yksityisen omistamana rauhoitettu.

Toisin kuin valituksissa on esitetty, kaavan valmistelussa on selvitetty lain edellyttämät ympäristövaikutukset koko Stansvikin ja Uusikylän alueelta. Vaikutusarviointia tullaan tarkentamaan asemakaavoitusvaiheessa.

Stansvikin kartanoalueen suunnittelun pohjaksi on laadittu vuonna 2003 Stansvikin kartanoalueen ympäristöhistoriallinen selvitys, joka käsittelee paitsi alueen historiallista taustaa myös sen luonnonolosuhteita ja rakennettua ympäristöä. Selvityksen pohjalta on laadittu alueen hoito- ja kehittämisperiaatteet sekä suositukset jatkosuunnittelulle.

Stansvikin alueen historia kartanona ulottuu 1700-luvulle. Vuodelta 1946 peräisin olevassa kartassa kartanopuisto sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle nykyisinkin johtavan tien itäpuolelle. Mökkikylistä Vanhakylää alettiin rakentaa vuonna 1953 entiselle Stansvikin saarelle ja Uusikylää vuonna 1957 kallioalueelle Stansvikin kartanoalueen itäpuolelle.

Kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämistä määräyksistä on neuvoteltu Museoviraston kanssa. Stansvikin kartanoalue on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää ja Stansvikin niemi ja siihen sisältyvä Tahvolahden harju on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen sekä geologiset ja muut luonnonarvot tulee säilyttää.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet vuonna 2005 konsulttityön, jossa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia Tahvonlahden harjuun ja Stansvikin kartanoympäristöön. Arvioinnissa ei ilmennyt sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat perustelleet Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön muuttamista luonnonsuojelualueeksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut tammikuussa 2008 Tahvonlahden harjun liittämisestä Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kielteisen lausunnon. Perusteluina on ollut, että aluetta ei ole merkitty yleiskaava 2002:een luonnonsuojelualueeksi. Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön rauhoitus olisi vastoin yleiskaavassa 2002 ja Stansvikin yleissuunnitelmassa alueelle osoitettua virkistyskäyttötarkoitusta. Tahvonlahden harjun suojeluarvon säilyttäminen on mahdollista taata suunnittelun keinoin ja kaavamääräyksin.

Ympäristölautakunta on hyväksynyt 12.8.2008 Tahvonlahden harjun luonnonsuojeluohjelman. Rauhoituksen tarkoituksena on suojella Helsingin ainoa hyvin säilynyt ja maisemallisesti eheä soraharju sekä lepakoiden tärkeä esiintymisalue.

Luontotietojärjestelmä ja suoritetut maastokatselmukset

Valituksissa on viitattu mm. luontorekisterin tietojen rajallisuuteen mm. Stansvikin alueen kallioperän ja valituksissa mainittujen lajien ja luontokohteiden osalta sekä mm. siihen, ettei Stansvikin ja Uusikylän alue ole ollut Helsingin arvokkaita kallioalueita koskevan tutkimuksen eikä maastokatselmusten kohteena.

Oikeuspalvelut toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ylläpitämään luontotietorekisteriin sisältyvät arvokkaat kohteet on selvitetty valituksissa viitatuilta koko rakennettavaksi merkityiltä Stansvikin ja Uusikylän alueilta. Ympäristökeskuksen mukaan lisäselvityksiä ei ole ollut tarpeen tehdä.

Luontotietojärjestelmä ei ole vain rekisteri, johon tallennetaan muiden toimijoiden keräämää tietoa, vaan ympäristökeskus täydentää vuosittain aineistoja aktiivisesti. Järjestelmän tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tämä vähentää hankekohtaisten perusselvitysten tarvetta ja mahdollistaa selvitysten ohjaamisen kunkin alueen luonteen edellyttämiin erityiskysymyksiin.

Luontotietojärjestelmän tiedon taso vaihtelee eliöryhmittäin, mutta se vastaa hyvää yleiskaavatasoa ja monilta osin myös asemakaavatason luontoselvityksiä. Täydentävien kaavaselvitysten tarvetta arvioidaan kaavakohtaisesti kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kruunuvuorenrannan tapauksessa alueen huomattavat luontoarvot ovat puoltaneet tarkentavien kaavaselvitysten tekemistä tietyillä kaavan osa-alueilla. Muilla alueilla ei ole tehty täydentäviä selvityksiä, mutta alueet on käyty läpi aiempien selvitysten yhteydessä.

Luontotietojärjestelmässä on vakiintuneen käytännön mukaan rajattu vain arvokkaat alueet. Järjestelmä ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta myös niiden ominaispiirteet on riittävällä tarkkuudella toisaalta tutkittu järjestelmäinventointien yhteydessä ja toisaalta kuvattu kaavaselvityksissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpinta-alan.

Esimerkiksi Helsingin arvokkaita kallioalueita koskeva luontokohdeselvitys (Salla 2004) sisältää koko Laajasalon öljysataman aluetta lukuun ottamatta. Stansvikin alueella arvokkaiksi Helsingin kohteiksi ovat inventointien jälkeen valikoituneet Tahvonlahdenharju ja Tahvonlahden liejukerrostuma. Myös Uusikylän pohjoispuoliselle kallioalueelle on tehty maastokäyntejä, mutta aluetta ei ole arvioitu poikkeukselliseksi Helsingin mittakaavassa.

Laajasalo on ollut kesken jääneen biotooppikartoituksen pilottikohteena 1990-luvulla, jolloin myös öljysataman alue on kartoitettu. Öljysataman alue sisältyy myös rakennusviraston metsätietojärjestelmään. Luontotietojärjestelmän kohteita öljysataman alueella ei sen luonteen vuoksi ole. Kaupungin viranomaiset pääsevät öljysatama-alueelle aina halutessaan sopimalla pääsystä öljy-yhtiöiden kanssa. Kruunuvuorenrannan suunnittelijat ovat, toisin kuin valituksissa on väitetty, tutkineet koko aluetta lukuisia kertoja osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Öljysatama-alue on inventoitu vastaavalla tarkkuudella kuin ympäröivät alueet.

Luontotietojärjestelmä sisältää 1990-luvulta alkaen koottuja tietoja sellaisista eliöryhmistä, joiden inventointeihin on ollut mahdollisuuksia ja jotka hyvin tunnettuina indikoivat parhaiten alueiden ekologista arvoa. Myös Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta esimerkiksi sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva (ent. Hertta-)järjestelmään. Tällaisia lajeja ei ole havaittu eikä pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta mm. kallioperän ominaisuuksien vuoksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut MRL:n edellyttämistä riittävistä selvityksistä ympäristökeskuksen kanssa ja noudattanut siltä saamiaan suosituksia. Ympäristökeskuksen suositukset perustuvat kaavoituksessa tavanomaiseen käytäntöön sekä Helsingin luonnon paikallistuntemukseen. Ympäristökeskus on noudattanut Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaa ohjetta selvitysten laatimisesta (Tarja Söderman: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Ympäristöopas 109).

Ohjeen mukaan esimerkiksi kääpäselvityksellä saadaan kustannustehokkaasti arvioitua metsäalueiden potentiaalinen arvo vaateliaiden ja uhanalaisten lahopuulajien osalta. Käävät toimivat hyvin sateenvarjo- ja indikaattorilajeina, koska lajiryhmä on suhteellisen pieni. Lisäksi valtaosa uhanalaisista ja vaateliaista lajeista on mahdollista tunnistaa jo maastossa. Niin ikään lajien ekologia ja levinneisyys tunnetaan hyvin. Tällöin niiden perusteella voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida alueen potentiaalista merkitystä esimerkiksi vaateliaille kovakuoriaisille, joiden selvitys vaatii moninkertaiset resurssit. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen suosituksesta kaava-alueella on inventoitu käävät niiltä osa-alueilta, jotka ovat olleet metsän ikärakenteen puolesta siihen sopivimmat.

Luonnoltaan arvokkaiden alueiden inventointi ei perustu maastokatselmuksiin, vaan asiantuntijoiden laajempiin maastotyökokonaisuuksiin. Maastokatselmusta käytetään menettelynä mm. MRL 128 §:n mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointia varten metsänhoidon yhteydessä, ei kaavoitusvaiheessa.

Asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella ja Uusikylä

Kruunuvuorenrannan asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella tulee olemaan pientalovaltaista rakentamista (merkintä A). Lähimmät rakennukset sijoittuvat viereisen mäen harjanteelle siten, että metsäinen rinne erottaa ne Stansvikin kartanopuistosta. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanopuiston keskeiselle alueelle. Rakentamisen vaikutuksia näkymiin kartanoalueelle on arvioitu osayleiskaavaa laadittaessa (Loci maisema-arkkitehdit, Kruunuvuorenranta – julkisten tilojen ideasuunnitelma 31.1.2007). Vaikutusten arviointia jatketaan asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin määritellään lopullisesti rakentamisen raja.

Uusikylän mökkien säilyttäminen ja niiden suoja-alueen jättäminen rakentamattomaksi pienentäisi rakentamiseen varattavaa aluetta niin, että yleiskaavan määrittämän rakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Helsingissä on suuri tarve asunnoista. Kruunuvuorenrantaan yleiskaavassa esitetty kerrosalatavoite edellyttää kauttaaltaan tehokasta rakentamista. Uusikylän säilyttäminen edellyttäisi suoja-alueineen noin 2 ha:n alueen rakentamatta jättämistä, jolloin menetettäisiin noin 10 000–20 000 k-m² (e = 0.5–1.0). Mökkien säilyttäminen edellyttäisi myös Uusikylän eteläpuolella olevan suunnitellun uimaranta-alueen supistamista. Uimaranta-alue on ainoa Kruunuvuorenrannan uimarannaksi soveltuva alue suunnittelualueella.

Noin 10 000 asukkaan lisäys välittömästi Uusikylän viereen on suuri muutos nykyiseen tilanteeseen. Nykyisen kaltaiselle häiriöttömälle kesänvietolle ei rakentamisen jälkeen enää ole edellytyksiä Uusikylässä. Kesämaja-alueet ovat Helsingissä aitaamattomia alueita ilman omia pihoja ja uusi asutus toisi väistämättä jalankulkijoita aivan Uusikylän vieritse ja kautta. Tarjoamalla korvaavat paikat Stansvikin alueeseen kuuluvalle entiselle saarelle vuonna 1953 rakennetusta laajan virkistysalueen keskellä sijaitsevasta Vanhakylästä, uusikyläläisille on annettu mahdollisuus pysyä Stansvikin alueella ja sen sosiaalisessa ympäristössä. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma 23.1.2008, jossa on osoitettu paikat Vanhakylästä uusille mökeille. Ne mökkien omistajat ja haltijat, jotka eivät halua siirtyä Vanhakylään, voivat myydä option mökistä Vanhakylässä.

Kaavoitusohjelmassa Stansvikinnummi, jossa Uusikylä sijaitsee, on Kruunuvuorenrannan viimeisenä, vuonna 2016, asemakaavoitettava alue. Uusikylän vuokrasopimuksia voidaan jatkaa niin kauan, kun alueen rakentaminen antaa siihen edellytykset ja siirtyminen Vanhakylään voi tapahtua mökkiläisten valitsemassa yksilöllisessä aikataulussa.

Valituksissa on todettu, ettei asiassa ole esitetty päättäjille vaihtoehtoa, jossa Uusikylä säilyisi nykyisellä paikallaan eikä selvitystä mökkien siirtämisestä Vanhakylään.

Oikeuspalvelut toteaa, että osayleiskaavaa laadittaessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Uusikylän säilyttäminen on ollut esillä kaikissa osayleiskaavan käsittelyvaiheissa kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitettyjen mielipiteiden johdosta. Lautakunnalle on esitetty lautakuntakäsittelyssä, mihin Uusikylän säilyttäminen johtaisi ja miksi Uusikylää ei ole katsottu voitavan säilyttää. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa 15.6.2006 kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt myös maastokäynnin Kruunuvuorenrannan alueelle. Yksi kolmesta lautakunnan kohteesta on ollut juuri Stansvikin alue, Uusikylän säilyttämiskysymyksen vuoksi.

Vanhakylään on Stansvikin alueen asemakaavaluonnoksessa osoitettu 31 uutta majojen rakentamisaluetta, joista 30 on korvaavia paikkoja Uusikylästä kesämajan menettäneille ja yksi korvaava paikka majalle, joka sijaitsee Vanhakylässä liian matalalla. Vanhakylä tulee tiivistymään nykyisestä 23 kesämajasta 53 kesämajaan. Muutos on huomattava, mutta ei poikkea muista Helsingissä sijaitsevien kesämaja-alueiden tiiviydestä.

Vanhakylän uusien kesämajojen sijoittelun pohjana on ollut olemassa oleva puusto, joka on maastossa mitattu ja kartoitettu. Majoja on sijoitettu pääasiassa nykyisten kesämajojen ulkopuolelle, alueen pohjois-, itä-, etelä- ja länsirinteille siten, että ne sijoittuvat lomittain ja jokaisesta majasta on vapaa näköala ja jokaisella on oma pihapiiri. Uudet kesämajojen rakennusalat eivät ole tulva-alueella, eivätkä ne sijaitse vesijättömaalla, vaan valoisassa harvassa mäntymetsässä, jossa osa männyistä on huomattavan kookkaita ns. kilpikaarnamäntyjä.

Vanhakylä tulee muodostamaan oman yhteisön. Kesämaja-alueelle on mahdollisuus rakentaa rantasauna sekä huoltotilat ja vapaata ulkotilaa jää vielä esimerkiksi juhlakenttää varten. Huolto- ja pelastusajo on linjattu pohjoisen kautta, itärantaa pitkin. Uusi liikennesuunnitelma mahdollistaa Stansvikin kartanopuiston rauhoittamisen ajoneuvoliikenteeltä ja pysäköinniltä. Kesämaja-aluetta ympäröivät laajat virkistysalueet, kartanopuisto ja meri.

Selvitys muista kallioalueista ja Koirasaaren täytöistä

Osayleiskaava-alueen kallioalueet on selvitetty osayleiskaavatarkkuudella.

Valituksessa viitatun Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin ”Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla” mukaan valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on Uudellamaalla 161, joista 4 Helsingin alueella. Raportissa kallioalueet on luokiteltu 7-luokkaisen arvoluokituksen mukaan (arvoluokka 1 on arvokkain). Kaitalahti on merkitty arvoluokkaan 4, ”arvokas kallioalue”. Selvitys on laadittu ensisijaisesti maa-aineslain tarpeisiin, mutta myös maankäytön suunnittelu mainitaan. Mainittu selvitys ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Valituksessa viitattu Borgströminmäen kallioalue sijoittuu Koirasaarentien pohjoispuolelle osittain osayleiskaava- osittain maankäyttösuunnitelman alueelle. Pääosa kallioalueesta ja koko osayleiskaava-alueen osuus jää virkistysalueeksi. Rakentamista sijoittuu Helsingin yleiskaava 2002:n mukaisesti maankäyttösuunnitelman alueelle Koirasaarentien varteen.

Koirasaari on ollut ennen täyttöjä pieni kallioinen merenrantasaari, jonka laki nousee tasolle noin + 5.00. Kallio on kallion laadun osalta tavanomaista eikä sillä ole erityistä geologista, geomorfologista, biologista tai maisemallista merkitystä, joka vaatisi erillisselvityksiä.

Pääosa nykyisestä Koirasaaren alueesta, sen kallioinen merelle näkyvä länsiranta jää puistoksi. Rakentamista sijoittuu pääosin itärannalle ja siihen liittyviin täyttöihin.

Koirasaareen liittyvien täyttöjen suunnittelussa otetaan huomioon ennakoitu merenpinnan nousu. Geologisesti merenpohja edustaa alueella tavanomaista merenpohjaa, ei ole oletettavaa, että pohjaan liittyisi erityisiä luontoarvoja.

Kruunuvuorenrannan merialueen pohjasedimenttejä on tutkittu. Merkittävimmät täytöt on osayleiskaavassa merkitty Koirasaaren itäpuolelle. Täyttöalueen pintasedimentissä on todettu haitta-aineiden pitoisuuksia siten, että täytettävien merialueiden jatkosuunnittelussa on tarpeen varautua ruoppausmassojen sijoittamiseen muualle kuin meriläjitysalueille. Tietoja sedimenttien pilaantuneisuudesta ja massoista tarkennetaan asemakaavoituksen ja muun jatkosuunnittelun yhteydessä.

Rakentaminen Kruunuvuorelle ja Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle

Osayleiskaavassa Kruunuvuori on merkitty virkistysalueeksi lukuun ottamatta eteläisintä osaa. Kruunuvuoren eteläosan asuntorakentamisen (A-alue) ulottuu vähäisessä määrin lammen valuma-alueelle. Valuma-alueen koko on noin 6,2 ha ja A-alue ulottuu valuma-alueelle noin 0,5 ha. Rakentamisalueen raja on osayleiskaavatasoisessa suunnitelmassa yleispiirteinen ja tarkentuu asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Luontoselvityksessä on todettu, että vähäinen rakentaminen suojavyöhykkeelle on mahdollista, jos suojelutavoitteet otetaan huomioon.

Kruunuvuoren pohjoisosa on korkealle nousevaa kallioaluetta. Osayleiskaavassa Kruunuvuoren pohjoisosan rakennusten korkeuden laskennallisena maksimina on pidetty 8–9 kerrosta. Tällöin rakennukset näkyvät sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille. Niiden korkeus ei kuitenkaan ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Rakennusten lopullinen korkeus selviää vasta asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Asemakaavaa laadittaessa jatketaan tarkastelua rakennusten vaikutuksista näkymiin luonnonsuojelualueelta ja merialueelta.

Vesilain mukaiset elinympäristöt on otettu kaavoituksessa huomioon yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeus ei kaavavalitusmenettelyssä tutki tarkemmin kaavan vesilain mukaisuutta. Rakentamisen vesilain mukaisuus arvioidaan tarkemmin mahdollisessa kaavamenettelystä erillisessä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, ettei kaava ole valituksissa esitetyin tavoin vesilain säännösten vastainen.

Huttuvati-lampi

Valituksissa viitattu nykyinen Huttuvati ei ole luonnontilainen lampi. Huttuvatia on muokattu ja laajennettu öljyhuoltoalueen valumavesien puhdistusaltaaksi. Huttuvadin pohjaan on toiminnan aikana kertynyt paksulti öljyistä lietettä.

Virkistysalueiden riittävyys

Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue käsittävät noin 200 ha:n maa-alueen. Siitä noin puolet, noin 100 ha, on suunnitelmissa esitetty virkistysalueiksi.

Jättämällä Kruunuvuorenrannan ja Koirasaarentien alueen väliseen laajaan, keskuspuistonomaiseen, maastoltaan hyvin vaihtelevaan metsäalueeseen välittömästi liittyvät osa-alueet rakentamisen ulkopuolelle on aikaansaatu yhtenäinen ja laaja virkistysalue, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia luonnonalueita. Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohtaan on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastelualueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Rakennusten korkeus, rakennusoikeus ja asukasmäärä

Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty osayleiskaava-alueelle sijoittuva rakennusoikeus sekä arvio rakentamisen korkeudesta yleispiirteisesti. Osayleiskaavakartassa ei esitetä osayleiskaavan tarkoituksen mukaisesti osa-alueiden rakennusoikeuksia tai rakentamisen korkeuksia. Yleiskaavan suunnittelutarkkuus ei anna tähän edellytyksiä, mainitut tekijät määritellään tarkasti vasta asemakaavoissa.

Koko Kruunuvuorenrannan alueen mitoituksen lähtökohtana on yleiskaava 2002:n alueelle arvioitu mitoitus 500 000 k-m² asuntotuotantoa ja 50 000 k-m² toimitiloja. Asukasmääräksi on tältä pohjalta arvioitu 10 000 asukasta (1 asukas/50 k-m²). Samaa mitoitusta on käytetty myös muissa uusissa osayleiskaavoissa esimerkiksi Kalasataman ja Jätkäsaaren osayleiskaavoissa. Mitoitus perustuu Helsingissä tapahtuvaan ennakoituun väljyyskasvuun. Osayleiskaavan alueelle tästä rakennusoikeudesta arvioidaan sijoittuvan 375 000 k-m² asuinrakentamista ja 50 000 k-m² toimitilaa.

Liikenteen meluhaitat

Liikenteen meluhaittojen selvittäminen on esitetty osayleiskaavan selostuksen kohdassa 4.15. Vuonna 2003 valmistuneeseen Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvitykseen on sisältynyt mm. Laajasalontie.

Kruunuvuorenrannan ajoneuvoliikenne Laajasalosta kulkee pääosin nykyistä Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentietä levennetään siten, että uudessa poikkileikkauksessa on keskellä joukkoliikenteen kaista raitiotielle ja busseille, sen molemmin puolin istutuskaistat puukujanteineen sekä yksi ajoneuvoliikenteen kaista ja kevyen liikenteen väylät kumpaankin suuntaan.

Koirasaarentien linjausta on tarkistettu siten, että nykyistä leveämpi katu asettuu mahdollisimman luontevasti kallioiseen maastoon. Tahvonlahden pohjukan kohdalla nykyinen Koirasaarentie kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten 1700-luvulta peräisin olevan ns. Kaivoshuvilan sekä 1800-luvun loppupuolen Schaumannin huvilan ja Alppimajan välistä. Levennetty poikkileikkaus ei mahdu kulkemaan entistä linjausta pitkin. Siirtämällä katu Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolelle on voitu samalla yhdistää arvokkaat huvilat samaan pihapiiriin.

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Yksi vaihtoehto on kadun päällystäminen nk. hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti vähentäisi melua ainakin 3 dB, joka vastaa liikennemäärän puolittumista kadulla. Toinen keino on rakentaa matala melukaide kadun eteläreunaan. Korkeiden meluesteiden rakentaminen kadun varteen ei ole todennäköistä.

Helsingin kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Kruunuvuorenrannan suunnittelussa raitiotien ja muun katuliikenteen aiheuttama melu otetaan tarkemmin huomioon asemakaavoitusvaiheessa.

Joukkoliikennesiltaa koskevan merkinnän puuttuminen kaavasta

Keskustasta Laajasaloon johtavan joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on edennyt rinnan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa tammikuussa 2008 varauduttiin sekä metroon että raitiotiehen joko sillalla tai tunnelissa välillä Korkeasaari-Kruunuvuorenranta. Kaavaehdotukseen oli merkitty myös ohjeellinen metrorata, joka kulkee Kruunuvuorenrannan kautta Laajasalon suuntaan. Joukkoliikennevaihtoehdot oli kuvattu osayleiskaavaselostuksessa. Kaupunkisuunnittelu-lehden Kruunuvuori-teemanumerossa 2/2008 esiteltiin osayleiskaavaa ja joukkoliikenneyhteyttä ja samaan aikaan avattiin asiasta omat nettisivut ja keskustelupalsta palautteen saamiseksi.

Joukkoliikenneyhteyden vaihtoehdoista laaditut yleissuunnitelmat ja alustavat kustannusarviot valmistuivat osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.6.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että Laajasalon ensimmäisen vaiheen raideyhteydeksi varattaisiin raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten, että raitiotie toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina. Lausuntokierroksen ja nähtävillä olon jälkeen osayleiskaavaehdotusta tarkistettiin siten, että ohjeellinen metrorata poistettiin ja esitettiin varaus raitiotielle. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2008, että joukkoliikenneyhteyden suunnittelua jatketaan lautakunnan esityksen pohjalta.

Kaavaehdotusta ei ole siten muutettu valituksissa esitetyin tavoin ja MRA 32 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen.

Kruunuvuorenrannan suunnittelu ja rakentaminen ei ole riippuvainen suorasta joukkoliikenneyhteydestä keskustaan. Alueen joukkoliikenne voidaan hoitaa syöttöliikenteenä Herttoniemen metroasemalle, jota täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan. Raitiotiesiltaa ei myöskään voi rakentaa Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan pohjalta. Joukkoliikenneyhteydelle laaditaan oma asemakaava, jonka laatimiseen liittyy MRL:n mukainen vuorovaikutus osallisten kanssa sekä jo laadittujen vaikutusarvioiden täydentäminen. On myös harkittavana, edellyttääkö joukkoliikenneyhteyden rakentaminen yleiskaava 2002:n tarkistamista.

Joukkoliikenneyhteyden vaikutuksia mm. kaupunkirakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriaan, vesiliikenteeseen, Helsinkipuistoon, virkistykseen, Kruunuvuorenrannan maankäyttöön, maanarvoon sekä liikennekäyttäytymiseen on alustavasti arvioitu. Vaikutusarvioita täydennetään jatkossa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisten vaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta on neuvoteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole vielä määritellyt kantaansa.

Kruunuvuoren puhkaisevalla raitiotietunnelilla ei ole vaikutuksia Kruunuvuorenlampeen.

Kevyt liikenne

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavatasoisen liikennesuunnitelman yhtenä lähtökohtana on nimenomaan ollut tukea kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja käyttömahdollisuuksia. Osayleiskaavakartassa on ulkoilureitti-merkinnällä osoitettu ulkoilureittien sijainti virkistysalueilla ja sellaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä alueelle on suunniteltu eri hallintokuntien yhteistyössä kattava kevyen liikenteen verkosto, joka käsittää kaavakarttaan merkittyjen ulkoilureittien lisäksi erityisesti pyöräilyyn tarkoitetut pääraitit, pääulkoilureitistöä täydentävät alueverkkotasoiset reitit sekä kapeammat polkumaiset reitit. Lisäksi suunnitelmaan on merkitty kaikki uudet kevyen liikenteen alikulut ja sillat sekä alueelle suunniteltu latuverkko. Tämä suunnitelma on asemakaavatasoisen suunnittelun pohjana ja verkosto tulee tarkentumaan ja myös tihentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun myötä. Keskustaan suuntautuvan suoran raitiotiesiltayhteyden suunnittelussa kevyt liikenne on ehdottomasti mukana.

Kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista

Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ilmenevät kaavaselostuksesta ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä 6.11.2008.

Muun muassa Uudenmaan ympäristökeskus on kaavaehdotuksesta 28.8.2008 antamassaan lausunnossa todennut, että kaavaehdotus on kehittynyt erittäin hyvään suuntaan. Ympäristökeskus on esittänyt joitain muutoksia ehdotukseen mm. öljysataman pohjoispuolelle ulottuvan Kruunuvuoren A-korttelialueen pienentämistä, Tahvonlahden lomamajojen säilyttämistä ja Stansvikin kartanoalueen viereisen A-alueen supistamista.

Ympäristökeskus ei ole käyttänyt asiassa MRL 191 §:n mukaista valitusoikeuttaan eikä MRL 195 §:n mukaista oikeuttaan tehdä kunnalle oikaisukehotus mahdollisesta lain ja yleisen edun vastaisesta yleiskaavasta.

Museovirasto on 29.8.2008 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa pitänyt kaavan suojelutavoitteita myönteisinä ja todennut, että luonnonsuojelulliset ja kulttuuriarvot on otettu kaavassa huomioon.

Oikeuspalvelut toteaa kokoavasti, että osayleiskaava on laadittu Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin yleiskaava 2002:n tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Kaavan laadinnassa on selvitetty ja otettu huomioon yleiskaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet, mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, ympäristöhaittojen vähentäminen, virkistysalueiden riittävyys sekä mahdollisuudet liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.

Toisin kuin valituksissa on esitetty, kaavan valmistelussa on selvitetty lain edellyttämät ympäristövaikutukset koko Stansvikin alueelta. Vaikutusarviointia tullaan tarkentamaan ja syventämään asemakaavoitusvaiheessa.

Osayleiskaava täyttää siten näiltä osin MRL 39 §:ssä säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Maankäytölliset perusteet osayleiskaavalle ja väitetty haitta

maanomistajalle

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamaton kuolinpesä omistavat Kruunuvuoressa noin 16,6 ha maa- ja vesialuetta. Valittajien omistuksessa oleva alue on merkitty osayleiskaavaan virkistysalueeksi lukuun ottamatta öljysataman puolelta alueen eteläosaan ulottuvaa A-alueen osaa, noin 0,61 ha.

Valittajien omistuksessa oleva alue on yleiskaava 2002:ssa merkitty pääosin virkistysalueeksi. Virkistysalueen pohjois- ja länsiosaa kattaa yleiskaavassa merkintä ”kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue”. Alueen keskellä oleva suolampi sekä pääosin alueella sijaitseva metsälehmusmetsikkö on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Kaitalahden nykyisen pientaloalueen kohdalla oleva yleiskaavan merkintä ”pientalovaltainen alue, asuminen” ulottuu osalle valittajien maata.

Koko osayleiskaava-alueen ympärillä on yleiskaavassa merkintä, jonka mukaan yleiskaava osoittaa maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Osayleiskaava on yleiskaava 2002:n mukainen. Merkintä pientalovaltainen alue, asuminen on osayleiskaavassa rajattu koskemaan vain Kaitalahtea. Osayleiskaavaa laadittaessa ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi sijoittaa rakentamista suoraan nykyisten tonttien yläpuolelle jyrkkään kallioiseen itärinteeseen. Mm. ajoyhteyksien johtaminen alueelle olisi erittäin hankalaa. Sen sijaan osayleiskaavaluonnosvaiheessa selvitettiin mahdollisuuksia sijoittaa AK-korttelialue kallion lakialueelle sekä huvilatyyppistä asumista Kruunuvuoren vanhojen huviloiden yhteyteen.

Sekä huvilatyyppinen asutus että kerrostalojen rakentaminen välittömästi omakotitonttien yläpuolelle aiheutti asukkaissa laajaa vastustusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jatkosuunnitteluohjeissa 31.5.2007 edellytettiin Kaitalahden viereiselle kalliolle esitetyn kerrostalokorttelin sekä huvilatyyppisen asutuksen poistamista Kruunuvuoresta. Jatkosuunnitteluohjeissa edellytettiin, että poistuva rakennusoikeus tuli pyrkiä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan öljysatama-alueeseen liittyvän A-alueen tehostamiseen.

Suunnitteluohjeissa myös todettiin, että ”Kruunuvuoren pohjoisosan huvilatyyppisestä asumisesta luovuttaisiin laajalla alueella ja rakentamisessa keskityttäisiin reuna-alueille. Olemassa olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden säilyttämistä tulee harkita uudestaan. Virkistysreittien, huvimajojen ja näköalapaikkojen suunnittelua jatketaan”.

Kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti rakentamisen tehostamismahdollisuuksia ja päätyi pysymään yleiskaavaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa. A-alueen laajentaminen olisi tarkoittanut rakentamisen viemistä yhä enemmän luonnonsuojelualueiden suoja-alueille.

Suolammen ja sen ympäristön luonnonsuojelualueen rajausta selvitettiin konsulttityössä, jonka kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi ja valvoi yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Osayleiskaavan liiteraportissa ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön” on analyysi luonnonsuojelualueesta ja perustelut sen rajaukselle. Luonnonsuojelualue on selvityksen mukaisena, 2,2 ha, merkitty osayleiskaavakarttaan. Lammen valuma-aluetta ei ole esitetty osayleiskaavassa. Laaditussa selvityksessä todetaan valuma-alueesta mm. seuraavaa: ”Lammella on pieni valuma-alue. Pienen valuma-alueen omaava suorantainen lampi kärsii herkästi valuman vähenemisestä. Kaikki maankäytön muutokset lammen valuma-alueella voivat vaikuttaa vesitalouteen ja olla haitaksi suojelutavoitteille. Luonnonsuojelualueella tulee tämän vuoksi olla suojavyöhyke, jonka maankäyttö suunnitellaan siten, että luontainen valunta ei muutu. Suojavyöhykkeeksi sopii koko lammen valuma-alue, jonka pinta-ala on noin 6,2 ha. Vähäinen rakentaminen suojavyöhykkeellä on mahdollista, jos suojelutavoitteet otetaan huomioon.” Suojavyöhyke on pyritty selvityksen ohjeiden mukaisesti pitämään rakentamattomana. A‑alue ulottuu kuitenkin vähäisessä määrin, noin 1 000 m² valuma-alueelle.

Valittajien maalla sijaitsee pääosa toisesta luonnonsuojelualueesta, lehmusesiintymä 0,62 ha, joka on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisena luontotyyppinä ja merkitty luonnonsuojelualueena osayleiskaavakarttaan. Lehmusmetsikön lähiympäristö on tuoretta ja kosteaa lehtoa 0,8 ha, jolla on huomattavia luontoarvoja. Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa: ”Lehmusmetsikön ja sitä ympäröivän lehdon säilyminen on turvattavissa jättämällä alue luonnontilaiseksi.” Osayleiskaavan mukainen A-alue ulottuu noin 1 000 m² lehtokasvillisuuden esiintymisalueelle.

Valittajien alueella on lisäksi linnustollisesti arvokas kohde (III:n arvoluokan kohde, Helsingin ympäristökeskus 2005). Alueeseen kuuluu suolammen lisäksi sen kaakkoispuolella sijaitsevat kuusivaltaiset metsät ja lehdot 4,23 ha. A-alue ulottuu vähäisessä määrin linnustollisesti arvokkaalle alueelle.

Muun muassa Uudenmaan ympäristökeskus on kaavaehdotuksesta 28.8.2008 antamassaan lausunnossa esittänyt, että mm. Kruunuvuoren A-korttelialuetta, joka ulottuu nykyisen öljysataman pohjoispuolelle, tulee pienentää siten, että suojellun lehmusmetsikön ja sitä ympäröivän lehdon säilyminen sekä linnustollisesti arvokkaan alueen säilyminen on turvattavissa.

Myös Museovirasto on 29.8.2008 antamassaan lausunnossaan pitänyt myönteisenä, että Kruunuvuoren huvila-alueen itäpuolelle kaavaluonnoksessa osoitettu kerrostaloalue (AK-alue) on poistettu kaavaehdotuksesta, ja esittänyt, että Kruunuvuoren alueen eteläpuolella sijaitsevaa A-aluetta tulee pienentää siten, että kallioiden laet jäävät osaksi viher- ja virkistysaluetta. A-alueiden kerroskorkeudet eivät saa nousta liian korkeiksi suhteessa luonnonmaisemaan ja Kruunuvuoreen.

Rakentamisen edelleen tehostaminen on kaupunkikuvallisesti ongelmallista. Valittajien maa, jolle rakentamista osoitetaan, sijaitsee korkealla Kruunuvuoren kalliolla. Osayleiskaavaehdotuksessa rakennusten korkeuden laskennallisena maksimina on pidetty 8–9 kerrosta. Tällöinkin rakennukset näkyvät laajalti sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille, mutta niiden korkeus ei ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävä öljysäiliön korkeutta. Paikka on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja lopullisen rakennusoikeuden määrittäminen edellyttää asemakaavatasoista suunnittelua. Alueelle on arvioitu osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa voitavan osoittaa rakennusoikeutta enintään 9 000 k-m².

Osayleiskaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Aarne Aarnion ja Saara Aarnion jakamattoman kuolinpesän lisäksi Oy Shell Ab ja St1 Oy omistavat maata alueella. Karkeiden osayleiskaavatasoisten laskelmien perusteella Oy Shell Ab:n ja St1 Oy:n alueelle on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella noin e = 0.45–0.5, kun Aarne Aarnion ja Saara Aarnion jakamattoman kuolinpesän maalla tehokkuus jää noin e = 0.05:en. Kaupungin omistamalla maalla tehokkuus koko Kruunuvuorenrannan alueella (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma) on e = 0.27.

Oikeuspalvelut toteaa, että MRL 39 §:ssä määritellään yleiskaavan sisältövaatimukset, jotka tulee ottaa huomioon siinä määrin, kuin kaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. MRL:n 39.4 §:n mukaan yleiskaava ei saa lisäksi aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa.

Kohtuullisuusharkinnassa tulee ottaa huomioon yleiskaavan aluevarausten ja kaavamääräysten muodostama kokonaisuus maanomistajan kannalta (hallituksen esitys 101/1998). Myös oikeuskirjallisuuden mukaan maanomistajalle aiheutuvaa haittaa peilataan suunnitelmaan kokonaisuudessaan. Huomioon otetaan paitsi maanomistajalle yleiskaavasta tuleva hyöty, myös alueen sijainti, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuus ja muiden maanomistajien kohtelu kaavoituksessa (Hallberg ym., Maankäyttö- ja rakennuslaki s. 202).

Yleiskaavan laatiminen on erilaisten intressien yhteensovittamista ja eri arvojen painotuksen harkitsemista siten, että vastakkaisia intressejä edustavat varaukset sijoitetaan toisiinsa nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaavan ns. sosiaalifunktio on ensisijainen punnittaessa yleistä etua ja yksityistä intressiä. MRL ei myöskään edellytä vallitsevien maanomistusolojen ottamista huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Tämä ei merkitse, ettei niitä mahdollisuuksien mukaan oteta huomioon MRL:n mukaisia ratkaisuja tehtäessä muiden kaavan sisältövaatimusten ja tavoitteiden rinnalla.

Maanomistajan oikeudet silloin, kun kaavoituksella syrjäytetään hänen etunsa tai huononnetaan hänen asemaansa, turvataan lunastusmenettelyä koskevilla säännöksillä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava on yleispiirteinen. Se osoittaa kaupunkirakenteen ja alueiden pääkäyttötarkoitukset. Esimerkiksi kaavaan merkityt rakennusoikeudet ovat arvioita. Kaavan maanomistajille aiheuttamaa haittaakin voidaan siten arvioida vasta yleiskaavatasoisesti.

Osayleiskaava on laadittu suunnittelullisista lähtökohdista. Alueen luonne kauas merialueelle näkyvänä, kallioisena kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävänä alueena sekä alueelle osoitetut kaksi luonnonsuojelualuetta suoja-alueineen ovat ristiriidassa maanomistajan rakentamistavoitteiden kanssa. Asemakaavoitusvaiheessa kaupunki tulee neuvottelemaan maanomistajien kanssa aluetta koskevista maakäyttösopimuksista. Tässä vaiheessa tullaan päättämään myös suojelualueiden toteuttamistavasta.

Valittajien omistaman alueen osalta on ollut MRL:n 39 §:stä johdetut maankäytölliset perusteet asettaa maiseman sekä luonnon- ja kulttuurihistoriallisiin arvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen liittyvä yleinen etu maanomistajan edun edelle. Kaava ei aiheuta, ottaen myös huomioon kaavasta tuleva hyöty valittajille, MRL 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden maanomistajalle kohtuutonta haittaa.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Perustuslain 6 §:stä ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Maankäytön suunnittelussa tämä merkitsee sitä, että maanomistajia tulee kohdella samalla tavalla samanlaisissa tilanteissa. Vaatimus ei tarkoita, että saman kaava-alueen sisällä ratkaisujen tulisi olla yhdenmukaiset, vaan perusteen maanomistajan erilaiselle kohtelulle tulee löytyä MRL:n aineellisoikeudellisista säännöksistä. Oikeuskäytännön mukaan maanomistajat voidaan asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan, jos siihen on kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen hyväksyttävät maankäytölliset perusteet (mm. KHO 2005:5, KHO 2006:6).

Kruunuvuoren rinne ja laki, jonne Aarnioiden maanomistus sijoittuu, on ainutlaatuinen alue, jonka maankäyttötarkoituksia osayleiskaavassa ei olisi voitu korvata muulla, esimerkiksi kaupungin omistamalla maalla. Alueen luonne kauas merelle näkyvänä, kallioisena kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävänä alueena sekä alueelle osoitetut kaksi luonnonsuojelualuetta suoja-alueineen ovat edellä todetuin tavoin määränneet sen, että kaavassa asuntorakentamista on sijoitettu Kruunuvuoressa vain sen eteläosaan. Kaavan vuorovaikutusmenettelyssä ovat asukkaiden mielipiteet Kruunuvuoren säilymisenä virkistyskäytössä tulleet myös voimakkaasti esille.

Kuten edellä on todettu, rakentamisen tehostaminen valittajien omistuksessa olevalla asuntorakentamiseen osoitetulla korkealla Kruunuvuoren kallioalueella on kaupunkikuvallisesti ongelmallista. Muiden maanomistajien maat sijaitsevat kaavan alueilla, joille voidaan osoittaa maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisemmin ja ongelmitta tehokkaampaa rakentamista. Rakennusoikeuden lopullinen määrä tarkentuu asemakaavoituksessa.

Asiassa on ollut siten MRL 39 §:n sisältövaatimuksiin perustuvat hyväksyttävät maankäytölliset perusteet osoittaa osayleiskaavassa Aarnioiden omistamalle maalle pääosin virkistysaluetta ja asuntorakentamista vain Kruunuvuoren eteläosaan arvioidun rakennustehokkuuden mukaisesti. Kaava ei loukkaa siten maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Valituksessa on esitetty, että maanomistajat on saatettu menettelyllisesti eriarvoiseen asemaan, koska valittajien oikeuksien toteutuminen on jätetty mahdollisten jatkoneuvottelujen varaan. Tätä tukee valituksen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouspöytäkirjan 6.11.2008 maininta: ”Kiinteistövirasto neuvottelee jatkossa maanomistajan kanssa maapoliittisen ratkaisun.”

Oikeuspalvelut toteaa, että lautakunnan edellä mainittu pöytäkirjamerkintä tarkoittaa käytännössä, että asemakaavoitusvaiheessa kaupunki neuvottelee maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Maankäyttösopimusten tekeminen on MRL 91 b:n mukainen menettely, jossa kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia. Maankäyttösopimuksesta on lain mukaan tiedotettava kaavan laatimisen yhteydessä.

Valituksessa on lisäksi katsottu, että kaupunkisuunnittelulautakunta on tietoisesti siirtänyt maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun harkinnan kaupunginhallitukselle, koska lautakunnan pöytäkirjaan on kirjattu lause: ”kaupunginhallituksen tulee jatkossa huolehtia maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta”.

Oikeuspalvelut toteaa, että maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen huomioon ottaminen on ollut osayleiskaavan valmistelussa mukana alusta lähtien. Se, että osayleiskaava-alueen eri osiin kohdistuu erilaisia kaavallisia käyttötarkoituksia, johtuu maankäytön suunnittelullisista syistä. Syyt ovat osayleiskaavan kokonaisuutta ajatellen perusteltuja. Lautakunnan pöytäkirjan edellä mainittu lause ei merkitse sitä, ettei tasapuolisen kohtelun periaatetta olisi noudatettu koko kaavan valmistelun ajan.

Tarkoituksenmukaisuusharkinta ja hallinto-oikeuden toimivalta

Kaavaa koskevassa valitusmenettelyssä ei voi kuntalain 90 §:n mukaan vedota kaavoittajan tarkoituksenmukaisuusharkintaan kuuluviin seikkoihin, kuten kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen. Hallinto-oikeudella on toimivalta tutkia vain kaavapäätöksen lainmukaisuus.

Hallinto-oikeudella ei ole myöskään toimivaltaa muuttaa osayleiskaavan sisältöä valitusten johdosta. MRL 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan vain oikaisunluonteisia korjauksia ja kunnan suostumuksella vähäisiä tarkistuksia, joilla ei ole vaikutusta muiden etuun tai oikeuteen. Jos hallinto-oikeus katsoisi kaavan olevan lainvastainen, se voisi vain kumota kaavapäätöksen ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi.

Oikeuspalvelut toteaa edellä lausuttuun viitaten, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava.

Yhteenveto Osayleiskaava täyttää MRL 62 §:ssä säädetyn vaatimuksen vuorovaikutuksen järjestämisestä kaavoituksessa sekä MRL 39 §:ssä säädetyt kaavan sisältövaatimukset. Kaava on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen. Kaavan laadinnassa on otettu huomioon kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, ympäristöhaittojen vähentäminen, virkistysalueiden riittävyys sekä mahdollisuudet liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.

Kaava ei aiheuta maanomistajille tai -haltijoille kohtuutonta haittaa eikä ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastainen.

Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

11

6.4.2009 pöydälle pantu asia

XXX XXXXXXXX, XXXX XXXXXXXX JA AJANTA OY:N/FASTIGHETS AB NORRA KAJEN 4 POIKKEAMISHAKEMUKSET

Khs 2008-2172

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemuksiin 1-1782-08-S (Xxx Xxxxxxx) ja 1-2799-08-S (Ajanta Oy) päätösten nro 2008-2172-1/526 ja nro 2008-2172-2/526 mukaisina ehdoilla, että:

- uusien asuntojen vaatimat autopaikat osoitetaan lähialueen pysäköintilaitoksesta,

- kaikki autopaikat pihalta poistetaan,

- asuntojen yhteistilat ja jätehuone rakennetaan koko kiinteistölle (vaiheet 1, 2, 3 ja 4) rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaisesti,

- pihan reunimmaisena vasemmalla ja oikealla sijaitsevien autotallien ottamista yhteistilakäyttöön tutkitaan kertaalleen pihan käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, ja että

- hakija hyväksyttää pihasuunnitelman rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että hakemus 1-1783-08-S on peruutettu hakemuksen käsittelyn jo alettua. Kaupunginhallitus päättänee antaa hakemuksesta 1-1783-08-S päätöksen nro 2008-2172-3/526.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Xxx Xxxxxx)
	Liite 2	Poikkeamispäätösluonnos (Ajanta Oy)
	Liite 3	Poikkeamispäätösluonnos (Xxxx Xxxxxxx)
	Liite 4	Ympäristökartta (Kruununhaan tontti 1/8/9)
	Liite 5	Asemapiirros (Kruununhaan tontti 1/8/9)

Xxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja Ajanta Oy pyytävät poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 8 tontille nro 9 (osoite Pohjoisranta 4). Fastighets Ab Norra Kajen 4 (jäljempänä: hakija) omistaa ja hallitsee ko. kiinteistöä.

Hakijan tarkoituksena on palauttaa Pohjoisrannan puoleisen rakennuksen (Standertskjöldin talo) ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevia toimistoja (191 k-m² ja 47 k-m²) sekä 4. kerros ja osa 3. ja 5. kerroksista (1750 k-m²) pysyvästi asemakaavan mukaiseen asuinkäyttöön.

Yhtiön antamien valtakirjojen perusteella hakemuksensa edellä mainittuihin toimenpiteisiin ovat jättäneet Xxx Xxxxx (hakemus 1-1782-08-S/ 47 k-m², jättöpäivämäärä 27.5.2008), Xxxx Xxxxxxx (1-1783-08-S/
191 k-m², 27.5.2008) sekä Ajanta Oy (1-2779-08-S/ 1750 k-m², 22.8.2008).

Xxxx Xxxxxx on 12.12.2008 hallintokeskukseen saapuneessa kirjeessään pyytänyt, että poikkeamishakemus hänen osaltaan (191 k-m²) poistetaan kaupunginhallituksen käsittelystä.

Kaj toteaa, että hakemukset on valmisteltu yhdessä hallintolain 25 §:n mukaisesti.

Kaupunginsuunnitteluvirasto toteaa (8.10.2008), että hakemukset koskevat aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa vuonna 1836 hyväksytty asemakaava nro 461. Asemakaavan mukaan tontti kuluu asuinrakennusten korttelialueeseen. Rakennusoikeutta ei kaavassa ole määritelty.

Tällä läpi korttelin ulottuvalla tontilla on kaksi rakennusta, joista Pohjoisrannan puoleisen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer vuonna 1885. Kyseinen rakennus oli alun perin nelikerroksinen, mutta korotettiin 1950-luvulla kerroksella. Kivijalassa on lisäksi myymälätilaa. Talo on rakennettu alunperin asuinkäyttöön, mutta on myöhemmin muutettu toimistokäyttöön. Rakennus on keskeinen osa Höijerin 1880-luvun tuotannossa. Sen julkisivut edustavat Helsingin parhaiten säilyneitä 1800-luvun stucco-julkisivuja. Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa rakennus on luokiteltu ylimpään luokkaan rakennustaiteellisin, historiallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala koko tontilla on 10 806 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e_t=4,54. Piha on asfaltoitu ja siellä on useita autotalleja. Pihalla pysäköidään autoja.

Tontille on myönnetty jo aiemmin vuosina 2007–2008 Meritullinkadun puoleiseen rakennukseen (vaihe 1, Meritullinkatu 3, 2459 k-m²) ja Pohjoisrannan ja Kirkkokadun puoleiseen rakennukseen (vaihe 2, Pohjoisranta 4, 1068 k-m²) poikkeamispäätökset toimistotilojen muuttamisesta asunnoiksi. Tällöin kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa todettiin, että näiden jälkeen tontti on jo suurimmalta osaltaan muutettu asuinkäyttöön, ja odotettavissa on, että loputkin tilat muutetaan asunnoiksi lähiaikoina. Kaupunginhallituksen tontin Meritullinkadun puoleisesta rakennuksesta ja Pohjoisrannan puoleisesta rakennuksesta tehtyjen poikkeamispäätösten (2007-2453/526 ja 2008-393/526) ehtoina oli, että ennen rakennusluvan myöntämistä uusien asuntojen vaatimat autopaikat osoitetaan lähialueen pysäköintilaitoksista, pihalta poistetaan kaikki autopaikat ja esitetään pihasuunnitelma, osa autotalleista otetaan ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastokäyttöön, asuntojen yhteistilat ja jätehuone koko kiinteistölle rakennetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeiden mukaisesti sekä pihan autotalleista ainakin reunimmaiset otetaan yhteistilakäyttöön pihan käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Nyt käsillä oleva hanke (1988 k-m²) on muutostyön vaihe 3.

Fastighets Ab Norra Kajen 4 selvitti yhtiössä tehtyjä toimistotilojen muutoksia asuinkäyttöön (12.9.2008). Vuosina 2004–2005 on aloitettu huoneistojen muuttaminen asuinkäyttöön. Tätä ennen vain kolme huoneistoa oli asuinkäytössä. Taloyhtiön saaman tiedon mukaan vielä n. 780 k-m²:n osalta tullaan myöhemmin tekemään hakemus asunnoiksi muuttamiseksi. Muiden tilojen osalta yhtiöllä ei ole tietoa. Yhtiön antamien valtakirjojen mukaan toimistoista asunnoiksi muuttamiseen on haettu poikkeuslupia nyt kyseessä olevien (vaihe 3) lisäksi 2459 k-m² ja 1068 k-m² (vaiheet 1 ja 2). Kiinteistön pohjakerroksessa oleva vanha öljykattila poistetaan ja tilalle on tarkoitus rakentaa polkupyörien ja lastenvaunujen säilytystila. Nykyisen jätehuoneen yhteydessä oleva varastotila on tarkoitus ottaa kiinteistöjätteiden käyttöön. Jätetilan laajennus sekä polkupyörien ja lastenvaunujen säilytystilojen tekeminen on käynnissä paraikaa. Kiinteistöyhtiössä suunnitellaan kaikkien julkisivujen kunnostustöitä näillä näkymin vuosina 2009–2010. Julkisivutöiden valmistuttua suoritetaan pihojen kunnostustyöt.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennuksen 1., 3., 4. ja 5. kerroksissa sijaitsevia tiloja toimistokäytöstä takaisin asuinkäyttöön.

Osallisten kuuleminen Hakemuksista 1-1783-08-S ja 1-1782-08-S on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (13.8.2008). Heille varattiin tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Hakemuksessa 1-2799-08-S selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että periaatteessa rakennuksen palauttamiseen pääosin asuinkäyttöön ei ole estettä. Pihan autoliikennettä tulee pihan turvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi vähentää muuttamalla autotallitiloja yhteistiloiksi. Autopaikat tulee pihalta poistaa ja piha tulee suunnitella oleskelukäyttöön. Pihan oleskelualueen, yhteistilojen sekä jätetilan määrä tulee suunnitella koko taloyhtiön muutokset huomioiden. Ulkoiluvälinevaraston, lastenvaunuvaraston ja jätetilan suunnittelussa on noudatettava rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen yhteistilojen mitoitusohjeita. Jätetilan riittävyys koko yhtiölle tulee tarkistaa. Asuinkäytön vaatimat autopaikat (1/140 saneeraus -k-m², yht. 15 kpl) on osoitettava lähialueen pysäköintilaitoksista. Tähän on laskettu myös tulevien n. 780 k-m² (vaihe 4) autopaikkatarve, sekä vähennetty 2. vaiheeseen lasketut viisi ylimääräistä autopaikkaa.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haetut toimenpiteet eivät aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haetut toimenpiteet eivät myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemuksia ehdoilla että:

- uusien asuntojen vaatimat autopaikat (yht. 15 kpl) on osoitettava lähialueen pysäköintilaitoksesta

- kaikki autopaikat tulee pihalta poistaa

- asuntojen yhteistilat ja jätehuone tulee rakentaa koko kiinteistölle (vaiheet 1, 2, 3 ja 4 -> 2459 + 1068 + 1988 + 780 = 6295 k-m²) rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaisesti

- pihan reunimmaisena vasemmalla ja oikealla sijaitsevien autotallien ottamista yhteistilakäyttöön tulee kertaalleen tutkia pihan käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi

- hakija hyväksyttää pihasuunnitelman kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

Kaj toteaa, että nyt haetut toimenpiteet ovat osa vaiheittaista hanketta muuttaa toimistotiloja asuinkäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto (Ksv) on 24.3.2009 ilmoittanut, että yhden toimenpiteen (191 k-m²) peruuttamisen vuoksi autopaikkatarve ei muutu siten, että Ksv:n edellä olevaa lausuntoa olisi tarpeen muuttaa. Ksv on tarkastellut hanketta kokonaisuutena ja pyrkinyt varmistamaan jo myönnetyille toimenpiteille ja myöhemmin tuleville muutoksille yhtäläiset edut ja oikeudet. Toimenpiteiden vaatimat autopaikat tarkistetaan rakennuslupien myöntämisen yhteydessä.