HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

13 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

30.3.2009 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2009 vuosilomien vahvistaminen lomakautena

3

 

4

Helsingin muuttuneet äänestyspaikat europarlamenttivaalien vaalipäivänä 7.6.2009

5

 

5

Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle

6

 

6

Lainan myöntäminen Kulosaaren yhteiskoulun Oy:lle

9

 

7

Vuoden 2008 tilinpäätöksen hyväksyminen

11

 

8

16.3.2009 pöydälle pantu asia
Vuoden 2010 talousarvioehdotuksen raami- ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2010-2012 laatimisohjeet

19

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Vantaan Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen YVA-arviointiohjelmasta

21

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Harry Bogomoloffin toivomusponsi: Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastukset

24

 

2

Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: Naisiin kohdistuvan väkivallan tilastointi Helsingissä

27

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Kaupungin henkilöstöraportti 2008

30

 

2

Henkilöstöstrategian seuranta

34

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

YIT Rakennus Oy:lle varatun toimitilatontin varauksen jatkaminen

38

 

2

NCC Property Development Oy:lle varatun toimitilatontin varauksen jatkaminen

41

 

3

Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalantori 2:n poikkeamishakemus

43

 

4

UAC-Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemus

49

 

5

Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

52

 

6

NCC Rakennus Oy:n poikkeamishakemus

57

 

7

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran poikkeamishakemus

61

 

8

Eron myöntäminen Hannu Määttäselle kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön virasta

69

 

9

23.3.2009 pöydälle pantu asia
Kannanotto Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxja Xxx Xxxxxxxxxx muistutuksiin Viikin virkistys-, kesämaja- ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11775)

71

 

10

23.3.2009 pöydälle pantu asia
Asunto Oy Kuuluttajan poikkeamishakemus

77

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Moisio) ja Puoskarin (varalla Ylikahri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

KAUPUNGINJOHTAJAN JA APULAISKAUPUNGINJOHTAJIEN VUODEN 2009 VUOSILOMIEN VAHVISTAMINEN LOMAKAUTENA

 

Khs 2009-655

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2009 vuosilomat lomakautena seuraavasti:

 

 

Pajunen Jussi,

kaupunginjohtaja

29.6. – 26.7.2009

(jää 15 päivää)

 

Haatainen Tuula

apulaiskaupunginjohtaja

29.6. – 26.7.2009

(jää 9 päivää)

 

Kokkonen Paula

apulaiskaupunginjohtaja                     

6.7. – 2.8.2009

(jää 18 päivää)

 

Penttilä Hannu

apulaiskaupunginjohtaja                     

22.5.2009

28. – 29.5.2009

18.6.2009

29.6. – 5.7.2009

10. – 27.9.2009

(jää 7 päivää)

 

Sauri Pekka                     

apulaiskaupunginjohtaja

29.6. – 2.8.2009

(jää 13 päivää)

 

 

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että vuosilomamuutosten ja myöhemmin pidettävien vuosilomapäivien ja säästövapaan ajankohdan päättää kaupunginjohtaja osalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajien osalta kaupunginjohtaja.

 


Pöytäkirjanote kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajille, hallintokeskuksen hallintojohtajalle, osastojen päälliköille, sihteeristölle ja henkilöstö- ja talousyksikölle.

 

 

Lisätiedot:
Vartiainen Pirjo, henkilöstöassistentti, puhelin 310 36138

 

 

 

 

 

 

 


4

HELSINGIN MUUTTUNEET ÄÄNESTYSPAIKAT EUROPARLAMENTTIVAALIEN VAALIPÄIVÄNÄ 7.6.2009

 

Khs 2009-393

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee määrätä liitteen mukaisesti vaalipäivän muuttuneet äänestyspaikat europarlamenttivaaleihin 2009.

 

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

 

 

LIITE

Muuttuneet äänestyspaikat europarlamenttivaalien vaalipäivänä 7.6.2009, luettelo

 

Kj toteaa, että kaupunginhallitus päätti 2.3.2009 (§ 290) europarlamenttivaalien varsinaisen vaalipäivän 7.6.2009 äänestyspaikoista. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunnan tietoon on tullut äänestyspaikkoina toimivissa kouluissa aloitettavat remontit. Näille äänestysalueille on etsitty korvaavat äänestyspaikat. Uusiksi äänestyspaikoiksi ehdotetut paikat sijaitsevat mahdollisimman lähellä aiempia äänestyspaikkoja ja ovat hyvin äänestäjien saavutettavissa.

 

 

 

 


5

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

 

Khs 2009-151

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 701 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Herttoniemen yhteiskoulun opetustilojen perusparannustyötä varten seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

 

Lainan erityisehdot: Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lainansaajan tulee hakea valtion perusparannusten rahoitusavustusta sekä esittää hakemuksen ja päätöksen opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille. Mahdollinen avustus pienentää kaupunginhallituksen myöntämää lainaa.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita osastoa tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiö hakee (26.1.2009)  701 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistön perusparannustyötä varten vuodelle 2009.

 

Opetuslautakunta toteaa (24.2.2009) mm., että Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiön osalta vuoden 2009 tulosbudjetin rahoitusosassa on peruskorjauksiin hyväksytty opetustilojen perusparannusta. Vuonna 2008 Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle on  annettu lainaa LVIS-korjauksiin ja opetustilojen perusparannukseen 345 000 euroa.

 

Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut sekä talouspalvelut ovat tarkastaneet hankesuunnitelman ja pitävät hanketta toiminnallisesti perusteltuna. Kaupungin kanssa 24.1.2008 tehdyn sopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta.

 

Lautakunta toteaa, että hyväksytyssä vuoden 2009 talousarviossa hankkeeseen on Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle varattu 701 000 euroa.

 

Opetuslautakunta puoltaa enintään 701 000 euron lainan myöntämistä Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle vuoden 2009 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

 

Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämis-keskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lautakunta edellyttää, että Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiö hakee valtion perusparannusten rahoitusavustusta ja esittää hakemuksen ja päätöksen opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille. Mahdollinen avustus pienentää kaupunginhallituksen myöntämää lainaa.

 

Hankkeen terveysvaikutusten arvioidaan olevan tuntuvat luokkien kunnon parantuessa ja mahdollisten piilevien vikojen löytyessä perusparannusta tehtäessä.

 


Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle perusteltuna. Vuoden 2009 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 4 204 000 euroa. Päätösehdotukseen on sisällytetty opetuslautakunnan edellyttämät erityisehdot.

 

 

 

 


6

LAINAN MYÖNTÄMINEN KULOSAAREN YHTEISKOULUN OY:LLE

 

Khs 2009-88

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Kulosaaren yhteiskoulun Oy:lle 750 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun viemäri- ja vesijohtosaneeraustöiden rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

 

Lainan erityisehdot: Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lainansaajan tulee hakea valtion perusparannusten rahoitusavustusta sekä esittää hakemuksen ja päätöksen opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille. Mahdollinen avustus pienentää kaupunginhallituksen myöntämää lainaa.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita osastoa tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

Kulosaaren yhteiskoulun Oy hakee (15.1.2009) 750 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistön perusparannustyötä varten vuodelle 2009.

 

Opetuslautakunta toteaa (24.2.2009) mm., että Kulosaaren yhteiskoulun Oy:n osalta vuoden 2009 tulosbudjetin rahoitusosassa on peruskorjauksiin hyväksytty viemäri- ja vesijohtosaneeraustyöt.

 

Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut sekä talouspalvelut ovat tarkastaneet hankesuunnitelman ja pitävät hanketta toiminnallisesti perusteltuna. Kaupungin kanssa 24.1.2008 tehdyn sopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti kaupungilta.

 

Lautakunta toteaa, että vuoden 2009 talousarviossa hankkeeseen on Kulosaaren yhteiskoulun Oy:lle varattu 752 000 euroa.

 

Opetuslautakunta puoltaa enintään 750 000 euron lainan myöntämistä Kulosaaren yhteiskoulun Oy:lle vuoden 2009 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

 

Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lautakunta edellyttää, että Kulosaaren yhteiskoulun Oy hakee valtion perusparannusten rahoitusavustusta ja esittää hakemuksen ja päätöksen opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille. Mahdollinen avustus pienentää kaupunginhallituksen myöntämää lainaa.

 

Hankkeen terveysvaikutusten arvioidaan olevan tuntuvat vesi- ja viemärijohtosaneerauksen vähentäessä vesivahinkoriskiä ja mahdollisten piilevien vikojen löytyessä perusparannusta tehtäessä.

 

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Kulosaaren yhteiskoulun Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2009 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 4 204 000 euroa. Päätösehdotukseen on sisällytetty opetuslautakunnan edellyttämät erityisehdot.

 

 

 

 


7

VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2009-697

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2008

tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen 290 728 335,10 euroa ennen varaus- ja rahastokirjauksia, käsittelystä seuraavaa:

 

Helsingin Energian ylijäämä, 229 851 271,08 euroa siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

 

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 323 997,83 euroa siirretään Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

 

Helsingin Sataman tilikauden ylijäämä, 11 104 698,32 euroa siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Sataman taseen omaan pääomaan.

 

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

 

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden ylijäämä, 178 630,83 euroa siirretään kaupungin omaan pääomaan.

 

Helsingin kaupungin palvelukeskuksen (Palmia) tilikauden ylijäämä, 3 225 991,70 euroa siirretään Palmia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

 

MetropoliLab -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 35 105,62 euroa siirretään MetropoliLab -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti MetropoliLab -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

 

Asuntolainarahaston ylijäämä 1 390 298,39 euroa, asuntotuotantorahaston ylijäämä 2 166 723,17 euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston ylijäämä 1 069 278,88 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä 2 128 896,46 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä 3 848 402,56 euroa siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin.

 

Kaupunginhallitus esittää lisäksi: että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

 

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti-alueen investointimenoja vastaava määrä 11 411 523,72 euroa.

 

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 7 822 949,31 euroa.

 

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 245 000 euroa.

 

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoerovarausta tuloutetaan 840 939,63 euroa.

 

Muun toiminnan tilikauden ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 47 589 175,87 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin.

 

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti 250 000 000 euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

 

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen selostaa kokouksessa kaupungin taloustilannetta tarkemmin tilinpäätöksen pohjalta.

 

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, toimitusjohtaja, puhelin 310 25100

 

 

LIITE

Helsingin kaupungin tilinpäätös 2008

 

Kj ilmoittaa, että vuoden 2008 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

 

Takana on vielä hyvä vuosi verotuloilla ja toiminnallisilla aikaansaannoksilla mitattuna. Kaupunkilaisille voitiin tarjota monipuolisia palveluja ja siistimpää ja turvallisempaa kaupunkiympäristöä. Vuoden alkupuolella kansantaloudella meni hyvin, mutta loppuvuonna talous heikkeni selvästi. Helsingin verotulot kasvoivat vuonna 2008. Myös Helsingin Energian hyvistä tuloksista otettiin ylimääräisiä tuloutuksia toiminnan rahoitukseen. Vaikka rakennus- ja ympäristötoimen ja sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät, pysyi kokonaisuus hyvin talousarviossa.

 

Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen teollisuuden vientinäkymät heikentyivät oleellisesti vuoden 2008 lopulla samoin kuin rakentamisen. Helsingin seudun talouden kehitys oli kaksijakoinen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla taloudellinen kasvu jatkui vahvana ja tuotanto kasvoi noin viiden prosentin vauhdilla. Koko vuoden ajan Helsingin seudulla tuotanto kasvoi selvästi nopeammin kuin koko maassa. Talouskasvu hidastui loppuvuodesta ja kolmannella vuosineljänneksellä se putosi noin kolmeen prosenttiin.

 

Vuoden 2008 aikana kaupungin organisaatiossa tapahtui muutoksia.

 

Ammattikorkeakoulu Stadian toiminta siirtyi uuteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:öön 1.8.2008 lukien. Vuoden 2008 alussa aloitti toimintansa Helsingin kaupungin organisaatiossa elintarvike- ja ympäristölaboratoriopalveluja tuottava MetropoliLab -liikelaitos.

 

Kaupunginvaltuusto päätti Helsingin Tekstiilipalvelu -liikelaitoksen toiminnan siirtämisestä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle 1.1.2009 lukien.

 

Kaupunginvaltuusto päätti perustaa vuoden 2009 alusta rakentamispalvelu-nimisen nettobudjetoidun yksikön, johon siirrettiin osa HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon tehtävistä ja henkilöstöstä sekä osia rakennusviraston hallinto-osastosta, kiinteistöviraston geoteknisestä osastosta ja Helsingin Sataman teknisestä osastosta.

 

Valtuusto päätti kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamisesta 1.1.2009 alkaen. Valtuuston päätöksellä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu-yksikkö ja henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut -yksikkö muuttuivat kunnan liikelaitokseksi.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kertomusvuonna energiapoliittiset linjaukset ja Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 – 2017 -Laadukkaan asumisen Helsinki.

 

Myös pääkaupunkiseudun yhteistyö oli vuoden aikana vilkasta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kertomusvuonna pääkaupunkiseudun vesihuollon yhdistämisen ja joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän perustamisen 1.1.2010 alkaen. Joulukuussa hyväksyttiin myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus.

 

Vuosaaren satama valmistui ja avajaisia vietettiin 24.11.2008. Länsisataman ja Sörnäisten sataman tavaratoimintojen päättyminen käynnisti uusien kaupunginosien toteuttamisen ranta-alueille.

Uusi raitiovaunulinja 9 aloitti toimintansa elokuussa. Länsimetron hankesuunnitelma ja uusien metrovaunujen hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa toukokuussa.

 

Sipoon lounaisosan ja Vantaan Västerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin varmistui tammikuussa 2008.

 

Kaupungin tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kaupunki laatii konsernitaseen, -tuloslaskelman ja -rahoituslaskelman.

 

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

 

 

Tuloslaskelma, milj. euroa

 

2008

2007

 

 

 

Toimintatuotot

1 592,6

1 477,7

Valmistus omaan käyttöön

125,2

102,4

Toimintakulut

-3 834,5

-3 538,3

Toimintakate

-2 116,7

-1 958,2

Verotulot

 2 412,7

2 262,3

Valtionosuudet

179,8

181,5

Rahoitustuotot

105,2

94,7

Rahoituskulut

-41,3

-35,6

Vuosikate

539,8

544,7

Poistot ja arvonalentumiset

-297,7

-298,7

Satunnaiset erät

48,7

117,0

Tilikauden tulos

290,7

363,0

Tilinpäätössiirrot

1,6

-105,2

Tilikauden ylijäämä

292,3

257,8

 

Vuoden 2008 tilikauden tulos oli 290,7 milj. euroa ja ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten jälkeen muodostui 292,3 milj. euroa. Liikelaitosten osuus ylijäämästä oli yhteensä 244,7 milj. euroa ja muun toiminnan osuus 47,6 milj. euroa.

 

Vuosikate, 539,8 milj. euroa, kattoi poistot, mutta 699,7 milj. investoinneista vain 77 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 942 euroa. Vuosikate per asukas on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 587 eurosta 958 euroon.

 

Kaupungin kokonaistulos vuosikatteella mitattuna on tasapainossa. Ilman liikelaitoksia tarkasteltuna tilanne on toinen. Vuosikate ilman liikelaitoksia oli 175,6 milj. euroa ja se kattoi muun toiminnan poistoista 89,4 prosenttia ja investoinneista vain 46 prosenttia.

 

Vuosikate ilman liikelaitoksia oli 306 euroa/asukas. Näin laskettu vuosikate on noussut vuoden 2003 arvosta 87 euroa/asukas vuoden 2008 arvoon 306 euroa/asukas.

 

Tilinpäätöksen vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen vaikeuttavat seuraavat tehtävien uudelleenjärjestelyt: Ammattikorkeakoulu Stadia siirtyi 1.8.2008 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:öön ja Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen Metropolilab -liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2008. Laboratorio tuli osaksi Helsingin kaupungin organisaatiota. Marian sairaala siirtyi 1.1.2008 osaksi kaupungin toimintaa. Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston lastenpsykiatrinen sekä lasten erityispalvelujen poliklinikan korvalääkäritoiminta siirrettiin HUS:iin. Helsingin Sataman autojen varastointi siirtyi Nurminen-konserniin ja meriliikenne- ja turvallisuusosaston meriliikenneohjaustoiminta Merenkulkulaitokselle. Hankintakeskuksen postipalvelut siirrettiin Itella Oy:lle.

 

Kaupungin toimintatuotot kasvoivat 7,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun toimintakulut puolestaan kasvoivat 8,4 prosenttia. Liiketoiminnan toimintatuotot ja -kulut kasvoivat muuta toimintaa enemmän. Muun toiminnan toimintatuotot kasvoivat 5,7 prosenttia ja toimintakulut 6,4 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysytellyt viiden viimeisen vuoden aikana samalla tasolla vaihdellen 41,5 prosentista 44,9 prosenttiin.

 

Satunnaisia tuottoja kirjattiin vuonna 2008 yhteensä 48,7 milj. euroa, pääasiassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden (=käyttöomaisuuden) myyntivoittoja. Tilikauden tuloksesta siirrettiin rahastoihin 3,2 milj. euroa. Rahastoista tuloutettiin 19,2 milj. euroa. Lisäksi poistoeron lisäys ja investointivarauksen vähennys kasvattivat tulosta 1,6 milj. euroa.

 

Tilikauden ylijäämäksi muodostui 292,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämään sisältyvät liikelaitosten ylijäämät, jotka olivat: Helsingin Energia 229,9 milj. euroa, Helsingin Vesi 0,3 milj. euroa, Helsingin Satama 11,1 milj. euroa, Helsingin Tekstiilipalvelu 0,2 milj. euroa, Helsingin kaupungin palvelukeskus (Palmia) 3,2 milj. euroa, MetropoliLab -liikelaitos 35 106 euroa. Liikennelaitos (HKL) teki nollatuloksen.

 

Rahavarat olivat vuoden lopussa 96,1 milj. euroa pienemmät kuin vuoden alussa. Kassa-alijäämä muodostui seuraavasti:

 

 

Rahoituslaskelma, milj. euroa

2008

2007

 

 

 

Toiminnan rahavirta

513,5

521,1

Investointien rahavirta

-630,7

-515,1

Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä

 

-117,2

 

6,0

Antolainojen muutokset

21,9

-44,9

Ottolainojen muutokset

-58,8

37,2

Oman pääoman muutokset

0,3

-0,1

Muut maksuvalmiuden muutokset

 

58,4

 

54,3

Rahoituksen rahavirta yhteensä

21,1

46,5

Rahavarojen muutos

-96,1

52,5

 

Kassatulot olivat 5 580 milj. euroa ja kassamenot 5 676,4 milj. euroa. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 55 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 55 päivän kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 55 päivästä 67 päivään, mikä kertoo, että kaupungin maksuvalmius on pysynyt hyvänä koko kauden.

 

Investointien tulorahoitusprosentti oli 77,9. Se on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 77,7 prosentista 85,3 prosenttiin. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

 

Lainanhoitokate oli 5,9 vuonna 2008. Se kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate on pysynyt viiden viimeisen vuoden aikana yli kahden.

 

Taseen 31.12.2008 loppusumma oli 10 512,3 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta on 300 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella suurin lisäys on aineettomissa ja aineellisissa hyödykkeissä, 355,4 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolella suurin lisäys on tilikauden tuloksen ylijäämäisyydestä johtuen omassa pääomassa 271,6 milj. euroa.

 

Ottolainoja lyhennettiin 58,8 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 33,4 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluvun arvo on vaihdellut viiden viime vuoden aikana 33,4 prosentista 39,6 prosenttiin. Lainakanta oli vuoden lopussa 659 milj. euroa eli 1 150 euroa/asukas.

 

Omavaraisuusaste, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta oli 77,5 prosenttia. Omavaraisuusaste on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 74,7 prosentista 77,5 prosenttiin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta.

 

Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan, lähinnä Helsingin Energian ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilassa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot, kun vuoden 2008 vuosikate kattoi poistoista 89,4 prosenttia.

 

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

 

Konsernituloslaskelma, milj. euroa

2008

2007

 

 

 

Toimintatuotot

2 489,5

1 997,3

Toimintakulut

-4 349,8

-3 712,1

Osuus osakkuusyhteisöjen

voitosta/tappiosta

14,8

13,4

Toimintakate

-1 845,4

-1 701,4

Verotulot

2 412,7

2 262,3

Valtionosuudet

179,8

181,5

Rahoitustuotot

77,5

69,0

Rahoituskulut

-130,6

-113,9

Vuosikate

694,0

697,5

Poistot ja arvonalentumiset

-430,3

-425,5

Satunnaiset erät

47,7

116,1

Tilikauden tulos

311,4

388,1

Tilinpäätössiirrot

-18,7

-127,6

Vähemmistöosuudet

0,2

0,6

Tilikauden ylijäämä

292,9

261,1

 

Konsernin tilikauden ylijäämä, 292,9 milj. euroa oli lähes sama kuin kaupungin ylijäämä. Konsernin vuosikate, 694,0 milj. euroa oli 1211 euroa/asukas. Konsernin vuosikate oli poistoista 161,3 %.

 

 

Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelman osoittama kassa-alijäämä muodostui seuraavasti:

 

 

Konsernirahoituslaskelma, milj. euroa

2008

 

 

Toiminnan rahavirta

653,8

Investointien rahavirta

-876,2

Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä

 

-222,4

Antolainojen muutokset

-12,8

Ottolainojen muutokset

59,7

Muut maksuvalmiuden muutokset

76,2

Rahoituksen rahavirta yhteensä

123,1

Rahavarojen muutos

-99,2

 

Konsernin rahoituslaskelma osoitti -99,2 milj. euron kassa-alijäämää. Kassa-alijäämä oli lähes sama kuin kaupungin kassa-alijäämä. Konsernin investointien tulorahoitus %-tunnusluku oli 69,8. Konsernin rahoituslaskelmasta ei esitetty vuoden 2007 lukuja niiden vertailukelvottomuuden vuoksi. Konsernin rahoituslaskelman laatiminen tuli lakisääteiseksi vuodesta 2008 lähtien.  

 

Kj toteaa, että

-                                       kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä,

 

-                                       liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä,

 

-                                       niistä sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka eivät toteutuneet tilikaudella, on tehty erillinen päätösesitys kaupunginvaltuustolle

 

 

 

 


8

16.3.2009 pöydälle pantu asia

VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI- JA TALOUSARVIO- SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2010-2012 LAATIMISOHJEET

 

Khs 2009-603

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2010 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2010-2012 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

 

Taloudellisen tilanteen muuttuessa Khs tarkentaa tarvittaessa talousarvioehdotuksen valmistelun perusteita ja raamia.

 

Pöytäkirjanote laatimisohjein kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

 

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

 

 

LIITE

Vuoden 2010 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä talous-suunnitelmaehdotuksen 2010-2012 laatimisohjeet

 

Kj toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

 

./.                   Laatimisohjeet, joihin sisältyy Khn valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2010 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Suomen kokonaistuotannon määrä on hidastunut vuoden 2008 puolivälistä alkaen nopeasti ja kasvuennusteet vuodelle 2009 ovat kääntyneet negatiivisiksi. Vuotta 2010 koskevat ennusteet ovat lopputalven 2009 tilanteesta katsottuna erittäin epävarmat ja on mahdollista, että tuotantoluvut ovat negatiivisia myös vuonna 2010.

 

Tuotannon kasvun kääntyminen negatiiviseksi ja työllisten määrän aleneminen vaikuttavat kertyviin verotuloihin. Vuonna 2009 kertyvät verotulot tulevat laskemaan vuoden 2008 tasosta. Vasta vuonna 2011 verotulot saavuttanevat vuonna 2008 toteutuneen tason. Se, kuinka nopeasti verotulot kääntyvät kasvu-uralle, riippuu yleisen taloustilanteen kehittymisestä.

 

Vuoden 2010 talousarvioehdotuksen raami lähtee siitä, että talous saatetaan tasapainoon pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon olemassa oleva tämänhetkinen yleinen taloustilanne sekä pidemmän aikavälin Suomen talouden rakenteelliset haasteet. Tavoitteena on taloussuunnitelmakaudella 2010–2012 saattaa peruspalvelujen rahoitus nykyistä kestävämmälle pohjalle ja ettei lainakantaa kasvateta enää taantumavaiheen vuoksi taloussuunnitelmakauden loppupuolella. Kaupungin järjestämien palvelujen tason tulisi perustua vakaaseen tulorahoitukseen. Tavoitetilanteessa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot.

 

Kaupunginvaltuuston käymästä raamin lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Lisäksi on otettava huomioon kaupunginvaltuuston huhtikuussa päätettäväksi tuleva strategiaohjelma vuosiksi 2009-2012.

 

                      Henkilöstötoimikunta on antanut (25.3.2009) laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

 

 

 

 


1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VANTAAN HAKKILAN ALUEEN KIVIAINEKSEN KIERRÄTYSHANKKEEN YVA-ARVIOINTIOHJELMASTA

 

Khs 2009-320

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Vantaan Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus katsoo, että arviointiohjelma on kattavasti laadittu ja ohjelmaan on hyvin tunnistettu toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ohjelma täyttää laissa asetetut vaatimukset.

 

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että mikäli toiminnalle ei 2-5 vuoden jälkeen löydetä korvaavaa paikkaa, jouduttaneen lähivuosina toimimaan vaihtoehdon 0 mukaan. Kaupunginhallitus katsookin, että nollavaihtoehto olisi tarpeen selvittää tarkemmin, jotta voidaan esittää sen todelliset vaikutukset vaihtoehtojen vertailua varten.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä

 

Liite 2

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

 

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Hakkilan alueen kiviaineksen kierrätyshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 31.3.2009 mennessä.

 

Lemminkäinen Infra Oy suunnittelee jatkavansa rakennustoiminnassa syntyvän ylijäämälouheen murskaustoimintaa Vantaan Hakkilassa. Toiminta sijoittuu osoitteeseen Itäisen Valkoisenlähteentie 25-27.

 

Alueelle tuodaan vuodessa maksimissaan 500 000 tonnia kiviaineksia murskattavaksi, varastoitavaksi ja edelleen pois kuljetettavaksi.

 

Toiminnanharjoittajan voimassa oleva ympäristölupa umpeutuu toukokuussa 2009. Nykyistä toimintaa on suunniteltu jatkettavan alueella vielä 2-5 vuotta. Toiminnan jatkaminen ja uuden ympäristöluvan saaminen edellyttävät YVA-menettelyä, koska kierrätettävän kiviaineksen määrä ylittää 100 tonnia vuorokaudessa.

 

Arvioitavina olevat vaihtoehdot ovat:

 

VE 0: Kiviaineksen kierrätys ja murskaus suunnittelualueella loppuu, jolloin toiminnalle joudutaan etsimään korvaavia alueita.

 

Lemminkäinen Infra Oy:lla ei tällä hetkellä ole tiedossa korvaavia alueita suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Vaihtoehdossa 0 kuljetusetäisyydet kasvavat, sillä kiviainekset kuljetetaan muihin pääkaupunkiseudun murskausalueisiin. Vaihtoehto 0 tarkoittaa hankkeen toteuttamatta jättämistä, jolloin toiminta suunnittelualueella loppuu nykyisen ympäristöluvan päättyessä.

 

VE 1: Kiviaineksen kierrätys ja murskaus jatkuvat suunnittelualueella nykyisten suunnitelmien mukaisesti, kunnes alue otetaan rakennuskäyttöön.

 

Alueelle tuodaan vuodessa maksimissaan 500 000 tonnia kiviaineksia murskattavaksi, varastoitavaksi ja edelleen pois kuljetettavaksi. Kiviainesta tuodaan alueelle pääasiassa Itä-Vantaalla sijaitsevilta rakennustyömailta, pääasiassa 3–5 kilometrin etäisyydeltä suunnittelualueelta. Maksimissaan kiviainesta tuodaan alueelle noin kymmenen kilometrin etäisyydeltä.

 

./.                   Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä on tämän asian liitteenä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana (35 sivua). Se on lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/uus > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Kiviaineksen kierrätys Hakkilan alueella (12.2.2009) > Arviointiohjelma.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.3.2009) toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten kohdistuvan lähinnä Vantaan kaupungin alueelle. Ohjelman mukaan suurin osa käsiteltävästä kiviaineksesta on peräisin Itä-Vantaan rakentamiskohteista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan arvion mukaan on kuitenkin todennäköistä, että kohteessa valmistettavaa mursketta hyödynnetään myös Helsingin kaupungin alueella olevissa rakentamiskohteissa, joten hankkeella voidaan arvioida olevan myönteinen välillinen vaikutus rakentamiseen kiviaineksen kuljetusmatkojen lyhentymisen kautta myös Helsingin alueella.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että arviointiohjelma on kattavasti laadittu ja ohjelmaan on hyvin tunnistettu toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ohjelma täyttää laissa asetetut vaatimukset. Hakemuksen mukaista toimintaa on tarkoitus jatkaa alueella ennallaan, murskattaviin ja varastoitaviin kiviainesmääriin tai käsittelytapoihin ei esitetä muutoksia. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole huomautettavaa arviointiohjelmasta.

 

Ympäristölautakunta päätti (17.3.2009) antaa seuraavan lausunnon:

 

Toiminta ei muutu nykyisestä vaihtoehdon 1 mukaan. Nykyinen alue soveltuu hyvin murskaustoimintaan sijaitessaan moottoritien varrella, kaukana asutuksesta ja lähellä (3-5 km) kohteita, joista ylijäämälouhe syntyy. Hankkeen haitallisten ympäristövaikutusten torjunta- ja lievennystoimien ja vaikutusten seurannan suunnittelu jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana nopeuttaa myös myöhemmin hankeen ympäristölupaprosessia.

 

Tarkoituksena on jatkaa toimintaa 2-5 vuotta, jonka jälkeen kiviainekset tultaneen kuljettamaan pääkaupunkiseudun muihin murskauspaikkoihin, mikäli korvaavaa paikkaa ei löydetä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jo lähivuosina joudutaan toimimaan vaihtoehdon 0 mukaan. Nollavaihtoehto olisikin tarpeen selvittää tarkemmin, jotta voidaan esittää sen todelliset vaikutukset vaihtoehtojen vertailua varten. Arviointiohjelmassa on todettu, että vaihtoehdon 0 korvaavat murskausalueet eivät ole kaikilta osin selvillä ja sen vuoksi arviointi tehdään yleispiirteisellä tasolla. Korvaavien paikkojen löytäminen kohtuullisen tiivisti rakennetulla pääkaupunkiseudulla voi olla vaikeaa toiminnan aiheuttaman pöly- ja meluhaitan vuoksi.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU HARRY BOGOMOLOFFIN TOIVOMUSPONSI: VÄHÄVARAISTEN PERHEIDEN LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA- JA KULTTUURIHARRASTUKSET

 

Khs 2008-2406

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Harry Bogomoloff) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Harry Bogomoloff) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Harry Bogomoloffille sekä tiedoksi muille valtuutetuille

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

12 (34)         ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että varaudutaan tukemaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sosiaaliviraston vuoden 2009 määrärahoista, ja että vuoden 2010 budjetin valmistelussa asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota.” (Harry Bogomoloff, äänin 83-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (10.2.2009), että liikunta- ja kulttuuriharrastukset tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia terveelliseen ja virikkeelliseen vapaa-ajanviettoon. Helsingin kaupungin eri hallintokunnat tarjoavat tähän monipuolisia mahdollisuuksia.

 

Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman mukaan (2001–2010) liikuntaviraston keskeinen perustehtävä on helsinkiläisten hyvinvoinnin lisääminen, jossa lasten ja nuorten liikunnan tukeminen on erityisasemassa. Helsingin liikuntatoimi on pitänyt lapsille ja nuorille toimintaa tarjoavien liikuntaseurojen maksut kohtuullisina. Helsingissä liikuntaseurojen toiminta tavoittaakin enemmän lapsia ja nuoria kuin maassa keskimäärin. Maksuttomia liikuntapaikkoja ovat mm. ulkoilualueet, luistelukentät, hiihtoladut ja valvotut uimarannat.

 

Lasten ja nuorten oma taidekeskus Annantalo tarjoaa kouluille ja päiväkodeille ilmaista, monipuolista taideopetusta. Kouluikäisille Annantalo järjestää teemallisia kursseja, joilla yhdistyvät taidelaitosten esitykset ja tapahtumat, taiteilijoiden vetämät työpajat sekä koulun oma opetus.

 

Kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaetaan Kulttikortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai edullisesti konsertteihin, teattereihin, tanssiesityksiin, elokuviin ja museoihin. Kortti on opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen sekä taidelaitosten yhteinen hanke.

 

Nuorisoasiainkeskus tarjoaa nuorille ja lapsille monipuolista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa alueellisissa nuorisotaloissa ja muissa kaupungin tiloissa. Lisäksi nuorisotoimella on kulttuuriin mm. musiikkiin, mediaan, kuvataiteeseen ja teatteriin keskittyneitä toimipisteitä. Toiminta on osallistujille joko ilmaista tai hyvin edullista. 

 

Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjestää monikulttuurisia kursseja ja työpajoja päiväkotilapsille ja koululaisryhmille.

 

Leikkipuistot tarjoavat pienten lasten perheille ja lapsille monia kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia ilmaiseksi tai vähin kustannuksin.

 

Sosiaaliviraston järjestämään loma- ja leiritoimintaan osallistuu vuosittain noin 900 lasta. 

 

Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli 6 079 vuonna 2007. Näissä perheissä oli lapsia ja nuoria 11 116. Lasten harrastusmenot sisältyvät osittain toimeentulotuen perusosaan. Toimeentulotukea saavan perheen lapsen yhtä harrastusta voidaan tukea Helsingin oman ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi toimeentulotuen asiakasperheiden lapsia tuetaan lasten varusteiden mm. luistimien, suksien ja polkupyörien hankinnassa. Erityisesti tulee myös ottaa huomioon yksinhuoltajaperheiden lasten harrastusmahdollisuudet.

 

Lastensuojeluperheiden lapsille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti lastensuojelun taloudellista avustusta sellaisiin hankintoihin tai harrastuksiin, joita toimeentulotuen maksamisen perusteissa ei oteta huomioon, mm. harrastusvälineiden hankintaan ja osallistumismaksuihin.

 

Lastensuojelulain velvoitteen mukaisesti lapsikohtaiseen asiakas-suunnitelmaan pyritään sisällyttämään lapsen yhden harrastuksen tukeminen taloudellisesti, mikäli perhe itse ei pysty sitä kustantamaan. Myös tässä tulee ottaa huomioon yksinhuoltajaperheiden lasten tilanne. Alustavan tiedon mukaan vuoden 2008 aikana oli lastensuojelun avohuollossa noin 7 200 lasta.

 

Sosiaalitoimen vuoden 2009 talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen antamaan määräraharaamiin. Se ei sisällä määrärahoja vähävaraisten lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastusten tuen lisäämiseen. Vuoden 2010 talousarvioehdotus laaditaan kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti annettuun raamiin. Määrärahoja kohdennettaessa arvioidaan niiden riittävyys palveluihin ja mahdollisiin lisäyksiin. 

 

Todettakoon, että kaupunginhallitus on myöntänyt vuoden 2009 talousarvioon 6 milj. euron määrärahan eri hallintokunnille käytettäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja linjannut keskeiseksi kohteeksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (23.2.2009) mm., että useat hallintokunnat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille terveelliseen ja virikkeelliseen vapaa-ajanviettoon. Toiminta on osallistujille joko ilmaista tai hyvin edullista. 

 

Sosiaalivirasto järjestää kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoavaa leikkipuistotoimintaa ilmaiseksi tai vähäisin kustannuksin. Sosiaaliviraston järjestämään loma- ja leiritoimintaan osallistuu vuosittain noin 900 lasta. Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksien taloudellinen tukeminen on mahdollista toimeentulotuen ja lastensuojelun taloudellisen avustuksen puitteissa.

 

Sosiaalitoimen oman määrärahan lisäksi on lähiörahastosta vuonna 2008 rahoitettu sosiaaliviraston lasten päivähoidon vastuualueen hallinnoimaa Lapsuus pihalla-hanketta, jossa eräiden päiväkotien pihoja kehitetään lähiliikuntapaikoiksi. Hanketta jatketaan vuonna 2009.

 

Todettakoon vielä, että vuoden 2009 kaupunginhallituksen käyttövaroihin sisältyy 6 milj. euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

 

 

 

 


2

VALTUUTETTU HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN TILASTOINTI HELSINGISSÄ

 

Khs 2008-2403

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Hanna-Kaisa Siimes) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Hanna-Kaisa Siimes sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITTEET

Liite 1

Tietokeskuksen lausunto 13.2.2009

 

Liite 2

Terveyslautakunnan lausunto 17.2.2009

 

Liite 3

Sosiaalilautakunnan lausunto 24.2.2009

 

Liite 4

Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston lausunto 24.2.2009

 

Liite 5

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan lausunto 24.2.2009

 

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

11 (32)         ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja terveystoimi kehittää tilastointikäytäntöjään naisiin kohdistuvan väkivallan esiintymisestä Helsingissä.” (Hanna-Kaisa Siimes, äänin 52-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Tietokeskus toteaa (13.2.2009) mm., että Suomessa ei tehdä perinteistä viranomaistilastointia ns. uhripohjaisesti eli valmiita tilastoja naisten kokemasta väkivallasta ei tuoteta säännöllisesti. Vuodesta 2005 lähtien Tilastokeskus on tehnyt perheväkivallan tilastointia, johon sisältyy myös muuta kuin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämä tilastointi perustuu poliisin tietoon tulleeseen väkivaltaan, joka on vain pieni osa kaikesta tapahtuneesta väkivallasta.

 

Tietokeskus pitää parhaana ratkaisuna uhripohjaisen tilastotuotannon kehittämistä kaikkia väestöryhmiä koskevana.

 

Terveyslautakunta toteaa (17.2.2009) mm., että vakavimmasta, poliisin tietoon tulevasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta on saatavissa tilastotietoa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta saadun tiedon mukaan missään Suomessa ei tiettävästi tilastoida erikseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

 

Terveyskeskus pitää perusteltuna selvittää, millaisia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä tilastoja on käytännössä mahdollista tuottaa. Mikäli selvitys osoittaa, että luotettavan tiedon kerääminen onnistuu suhteellisen helposti ja alhaisin kustannuksin, raportointiin voidaan ryhtyä. Säännönmukaisen raportoinnin käynnistäminen edellyttää kuitenkin, että tietoja voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ennaltaehkäisevässä työssä.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (24.2.2009) mm., että naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista on saatavilla tilastotietoja valtakunnallisesti ja osin alueittain poliisin perhe- ja parisuhdeväkivaltatilastoista. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi rekisteröi mm. palveluihin hakeutumisen tai hoidon tarpeen syytilastoihin tietoja tapauksista, joissa syynä on väkivalta. Myös Helsingin kaupungin sovittelutoimi tilastoi osaltaan tapaukset, joiden aiheena on lähi- ja parisuhdeväkivalta.

 

Perheväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, vapauden rajoittamista tai seksuaalista häirintää. Perheväkivalta on rikos ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan. Väkivalta kohdistuu yleensä naisiin, mutta myös miehet, vanhukset ja lapset joutuvat sen kohteiksi. Vuonna 2007 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 835 uhria, 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Naisia perheväkivallan uhreista oli 3 605. Miehiä uhreista oli 1 230.

 

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja parisuhde- ja perheväkivallan tilastokäytäntöjä kehitetään Helsingissä.  

 

Riittävän kattavan tilastoinnin varmistamiseksi tilastokäytäntöjen kehittäminen on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä Helsingin poliisi-laitoksen, tietokeskuksen, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden mahdollisten hallintokuntien kanssa. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi meneillään olevan Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisi-laitoksen yhteisen tietojärjestelmähankkeen puitteissa.

 

Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto toteaa (24.2.2009) mm., että osasto on koordinoinut vuodesta 2008 alkaen Helsingin kaupungin sekä Helsingin poliisilaitoksen yhteistä tietokantahanketta. Tietokantahanke on osa Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisin yhteistyötä. Hankkeessa kehitettävä tietojärjestelmä on strategisen suunnittelun ja operatiivisen johdon apuväline. Sen avulla voidaan tarkastella havainnollisesti eri asuinalueilla ilmeneviä ongelmia ja parantaa sekä alueiden turvallisuutta että viihtyisyyttä.

 

Turvallisuus- ja valmiusosasto korostaa, että hanke on selvittelyvaiheessa ja rahoituksen ollessa avoinna, voidaan hankkeen tässä vaiheessa esittää vain arvioita uuden tietokantahankkeen vaikutuksista viranomaisten tilastointikäytäntöihin.

 

Terve- ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (24.2.2009) mm., että aloitteessa puututaan tärkeään ongelmaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä ja sen ehkäisytyöllä on edessään pitkä työsarka. Uusia uhkia saattavat aiheuttaa alkoholin lisääntyvä käyttö, syrjäytyminen eri muodoissaan ja kulttuurien väliset eroavuudet.

 

Neuvottelukunta näkee sosiaalialan kehittämishankkeen tärkeäksi askeleeksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyössä. Väkivaltaa koskevien havaintojen huolellinen dokumentointi on kaikissa yksiköissä tärkeää. Kun eri toimipisteissä väkivallan uhreja kohtaavat työntekijät kokoavat yhteensopivia tilastoja, näin syntynyt tietopohja auttaa suuntaamaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaa. Helsingissäkin on tärkeää tilastoida kaupungin palveluja käyttäneet väkivallan naisuhrit, vaikka tiedetään, että sosiaali- ja terveystoimi kärsii aikapulasta ja perheväkivalta on vain yksi monista hoidettavaksi tulevista ongelmista.

 

./.                                         Tietokeskuksen, terveyslautakunnan, sosiaalilautakunnan, hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston ja terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan lausunnot ovat esityslistan liitteinä 1-5.

 

 

 

 


1

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

 

Khs 2009-628

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2008.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjonen Tiina, työterveysjohtaja, puhelin 310 54081

 

 

LIITE

Henkilöstöraportti

 

Asiantuntijana kokouksessa

Henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Raija Peltonen

 

./.                   Sj toteaa, että vuoden 2008 henkilöstöraportti on valmistunut.

Henkilöstöraportti on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja toimii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä käytävän keskustelun apuvälineenä.

 

Henkilöstöraportti kytkeytyy sisällöltään vuosille 2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian toteutumiseen ja palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa.

 

Henkilöstöstrategian toteuttamista vauhditettiin merkittävästi talousarvioon 2008 sisältyneellä erillisellä viiden miljoonan euron määrärahalla sekä erillislakiin perustuneella 2,5 miljoonan euron määrärahalla, niin sanotulla matalapalkkatuella.

 

Henkilöstöraportin johdannossa kerrotaan tiivistetysti kaupungin arvoista, visiosta, yhteisstrategioista ja henkilöstöstrategiasta sekä strategiavalintojen perusteluista. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstöön liittyviä tilastoja ja tietoja, kerrotaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja osallistumisesta työyhteisöissä sekä panostuksista henkilöstön osaamiseen ja palkitsemiseen.

 

Sj kiinnittää huomiota seuraaviin raportin tietoihin:

 

-                                       Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi hieman ja oli vuoden lopussa 38 915 eli 292 henkilöä suurempi kuin vuoden 2007 lopussa.

 

-                                       Sairaus- ja työtapaturmapoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja oli 5,5 % kokonaistyöajasta. Pitkät, yli 30 päivää kestävät poissaolot muodostavat edelleen kolmasosan poissaoloista, mutta positiivista on näiden poissaolojen laskeva trendi.

 

-                                       Työhyvinvointikyselyn tulokset osoittavat, että työyhteisötaidot ja yhteistyövalmiudet ovat entistä paremmat. Työssä jaksamisen voimavarana on työtovereilta ja esimiehiltä saatu apu ja tuki erilaisissa työhön liittyvissä ristiriitatilanteissa. Esimiestyötä arvioitiin kokonaisuutena kuitenkin kriittisemmin kuin edellisvuonna.

 

-                                       Vakinaisesta palveluksesta eronneiden määrä kasvoi hieman ja oli 3,6 % (2007: 3,3 %). Eronneiden keski-ikä oli 39,2 vuotta, mikä on selvästi alhaisempi kuin vakinaisen henkilöstön keski-ikä (46,5 vuotta). Eronneiden joukossa oli myös jonkin verran eläkeikää lähestyviä henkilöitä, joiden eron syynä on saattanut olla ”eläkeputkeen” siirtyminen.

 

-                                       Kehittämisen painopistealueena oli edelleen johtamisvalmiuksien ja esimiestyön kehittäminen. Asiantuntijoiden osaamista vahvistettiin sekä talous- että henkilöhallinnon osa-alueilla. Monimuotoisuuden kehittämisohjelman puitteissa tuettiin muun muassa maahanmuuttajataustaisen henkilöstön perehdytystä ja urapolkujen kehittämistä ammatillisen koulutuksen avulla sekä palkittiin työyhteisöjä monimuotoisuuden huomioinnista johtamisessa. Oppisopimus- ja rekrytointikoulutuksella tuettiin henkilöstön saatavuutta sellaisille aloille, joilla rekrytointitilanteet ovat erityisen haasteellisia.

 

-                                       Kaupungin palkkasumma ilman työllistettyjen palkkoja oli
1 210,1 miljoonaa euroa, joka on 6,7 % suurempi kuin vuonna 2007. Sopimuskorotuksia kohdennettiin erityisesti koulutetuille naisvaltaisille aloille. Tulospalkkiojärjestelmien soveltaminen lisääntyi edelleen ja palkkioita maksettiin enemmän kuin edellisinä vuosina.

 

-                                       Työsuojelun yhteistoiminnassa korostettiin ennakoivaa ja konsultoivaa otetta ja tuettiin erilaisten työkalujen, kuten Varhainen tuki- ja Paluun tuki –mallin käyttöönottoa. Laki työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta tuli voimaan syksyllä 2007, ja sen pohjalta valmisteltiin uusi sopimus yhteistoiminnasta, joka astui voimaan huhtikuussa 2008.

 

Sj toteaa henkilöstöraportin johtopäätöksistä seuraavaa:

 

-                                       Työvoiman saatavuuden heikentyessä ja rekrytoinnin vaikeutuessa on löydettävä keinoja tuottavuuden parantamiseen laadukkaan palvelutarjonnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kysymys asettaa yhä suurempia haasteita ennakoivalle henkilöstösuunnittelulle sekä koulutustarpeen ennakoinnille.

 

-                                       Työhyvinvoinnista huolehtiminen on entistä tärkeämpää. On huolehdittava siitä, että sairauspoissaolojen määrä ei käänny kasvavaksi. Työelämän joustomahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin, jotta voidaan sovittaa yhteen henkilökohtaisten elämäntilanteiden tarpeet ja työnteon vaatimukset.

 

-                                       Osaamisen, tietämyksen ja kokemuksen jakaminen ovat keskeisiä tekijöitä uudistumisessa. Osaamisen jakamisen haasteet ovat keskeisiä erityisesti muutostilanteissa, henkilöstön jäädessä eläkkeelle tai muuten siirtyessä toisiin tehtäviin.

 

-                                       Sähköisten palvelujen lisääntyminen niin palvelutuotannossa kuin sisäisessäkin toiminnassa asettaa haasteita osaamisen kehittämiselle organisaation kaikilla tasoilla. Verkko-oppimismenetelmien hyödyntämistä yhtenä oppimismuotona on selkeästi lisättävä, joskin on myös huomioitava virastojen ja liikelaitosten rakenteellisesti erilaiset mahdollisuudet tarjota verkko-oppimismahdollisuutta.

 

-                                       Sopimuskauden antamat mahdollisuudet palkkakilpailukyvyn parantamiseen käytetään hyväksi suuntaamalla sopimuskorotuksia tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilökohtaisten erinomaisten työsuoritusten palkitsemismahdollisuuksia on tarpeen lisätä edelleen. Tulospalkkioperiaatteita on edelleen kehitettävä ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöä laajennettava.

 

-                                       Henkilöstön osallistumista toiminnan kehittämiseen on vahvistettava erityisesti sellaisilla aloilla, joilla ennakoidaan keskimääräistä suurempia rakennemuutoksia. Yhteistoiminnalliset käytännöt muutostilanteiden hallinnassa ovat välttämättömiä uudistusten onnistumiseksi kaupungin sisäisissä ja pääkaupunkiseudun yhteisissä hankkeissa. Huomio kiinnitetään erityisesti henkilöstön välittömään osallistumiseen toimintaa suunniteltaessa ja muutoksia toteutettaessa.

 

Henkilöstötoimikunta on 25.3.2009 käsitellyt henkilöstöraportin.

 

Henkilöstöraportti painatetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen ja jaetaan virastoille ja liikelaitoksille sekä kaupungin yhteistyökumppaneille.

 

 

 

 


2

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN SEURANTA

 

Khs 2005-2322

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi henkilöstöstrategian seurantaraportin sekä vuonna 2008 henkilöstömäärärahalla ja matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden loppuraportit.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

 

 

LIITTEET

Liite 1

Henkilöstöstrategian 2006 - 2008 toteutumisen seurantamuistio

 

Liite 2

Loppuraportti henkilöstömäärärahalla (5 milj. euroa) toteutetuista hankkeista vuonna 2008

 

Liite 3

Henkilöstömääräraha -hankeyhteenvetotaulukko

 

Liite 4

Loppuraportti matalapalkkatuella (2,5 milj. euroa) toteutetuista hankkeista vuonna 2008

 

Liite 5

Matalapalkkatuki -hankeyhteenvetotaulukko

 

Asiantuntijana kokouksessa

 

Henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Raija Peltonen

 

Sj toteaa, että henkilöstökeskus on tehnyt loppuarvioinnin vuosille
2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian toteutumisesta kokonaisuudessaan. Henkilöstöstrategia vuosille 2006 - 2008 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2006. Henkilöstöstrategia koostui neljästä tavoitealueesta, jotka olivat henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus, osaaminen, palkitseminen ja osallistuminen. Jokaiselle tavoitealueelle määriteltiin toimenpiteet, joita oli yhteensä 39. Seurantaraportti on jaettu erillisenä liitteenä, liite 1.

 

Henkilöstön saatavuutta on parannettu kehittämällä rekrytointitoimintaa ja rekrytoinnin suunnitelmallisuutta virasto- ja liikelaitosyhteistyönä.

Henkilöstötarpeiden ja osaamisvaatimusten ennakointi on mallinnettu ja sitä ollaan kytkemässä strategialähtöiseen toiminnan suunnitteluun. Johtamis- ja esimiestyön kehittämiseen on panostettu vahvasti erilaisin valmennusohjelmin sekä valmennettu työyhteisöjä. Myös asiantuntijoiden osaamista on kehitetty. Tulos- ja kehityskeskustelut on otettu käyttöön kattavasti yksilötason keskustelujen käymiseksi toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi sekä osaamistarpeiden ja kehittymissuunnitelmien tekemiseksi. Palkitsemisen alueella on panostettu työn vaativuuden arvioinnin loppuunsaattamiseen sekä tulospalkkiojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönoton laajentamiseen. Henkilöstön osallistumisen edistämiseksi on uudistettu yhteistoimintasopimus perustuen kunta-alan yhteistoimintalakiin sekä pitkään, hyvään perinteeseen Helsingin kaupungilla. 

 

Sj toteaa lisäksi, että henkilöstömäärärahalla ja erityislakiin perustuvalla matalapalkkatuella toteutettujen hankkeiden loppuraportit vuodelta 2008 ovat valmistuneet. Loppuraportit on jaettu erillisinä liitteinä, liitteet 2 - 5.

 

Henkilöstömääräraha

 

Henkilöstömäärärahaa myönnettiin talousarvion koh­dalta 4 52 08 käytettäväksi seuraaviin tarkoituksiin:

·         rekrytoinnin tukeminen

·         henkilöstömitoituksen tarkistukset

·         kannustinjärjestelyjen kehittäminen

·         uusien toimintatapojen kehittäminen

 

Yhteensä rahoitusta myönnettiin 5 milj. euroa. Tällä määrärahalla toteutettavaksi suunniteltiin 20 hanketta. Suurin osa hankkeista toteutettiin keskitetysti henkilöstökeskuksesta ohjaten. Kokonaisuudessaan määrärahaa käytettiin 4 942 066 euroa eli 98,8 % koko myönnetystä rahoituksesta. Hankkeiden rahoituksen kesken tehtiin vuoden aikana pienessä määrin korjaavia toimenpiteitä perustuen hankevastaavilta saatuihin seurantatietoihin.

 

 

 

Kuva 1         Henkilöstömäärärahan käyttö vuonna 2008

 

Rekrytoinnin tukeminen käsitti kuusi hanketta, joihin myönnettiin 1 630 000 euroa. Tästä käytettiin 101,5 %. Henkilöstömitoituksen tarkistuksiin sijaismäärärahoina ja seuraajamallin rahoituksena myönnettiin 1 940 000 euroa, josta käytettiin 102,7 %. Kannustinjärjestelyt käsittivät kaupungin johtajan Vuoden saavutus –palkinnon, kannustuslisät sekä kulttuuriharrastusten tukemisen. Näihin myönnettiin 1 060 000 euroa, josta käytettiin 90,3 %. Uusien toimintatapojen kehittämiseen myönnettiin 370 000 euroa, josta käytettiin 91 %. Tällä osa-alueella toteutui viisi hanketta.

 

Matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet

 

Erillislakiin perustuvaa matalapalkkatukea käytettiin vuonna 2008 henkilöstöstrategiaa tukeviin hankkeisiin, joihin myönnettiin yhteensä 2,5 milj. euron määräraha. Matalapalkkatuella toteutettiin yhteensä 30 hanketta, joihin käytettiin 2 385 249 euroa eli 95,4 % myönnetystä määrärahasta.

 

Laajan monimuotoisuuden kehittämisohjelman hankekokonaisuuden puitteissa toteutettiin 22 osahanketta viidessä eri virastossa. Monimuotoisuuden kehittämisohjelmalle oli myönnetty 1 450 000 euroa, josta käytettiin 1 388 534 eli 95,8 %.

 

Toisen osa-alueen muodostivat työn ja työmenetelmien kehittämisen hankkeet. Tähän kuului 25 hanketta, jotka toteutettiin 18 virastossa. Näihin hankkeisiin myönnettiin 550 000 euroa, josta käytettiin 478 016 euroa eli 86,9 %.

 

Kolmas osa-alue oli työkyvyn ja työhyvinvoinnin hankkeet, jotka toteutettiin työterveyskeskuksen toimesta. Näitä hankkeita oli neljä, joille oli yhteensä myönnetty 500 000 euroa. Hankkeisiin käytettiin 497 969 euroa eli 99,6 %.

 

 

 

Kuva 2         Matalapalkkatuen käyttö vuonna 2008

 

 

 

 


1

YIT RAKENNUS OY:LLE VARATUN TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

 

Khs 2009-580

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee jatkaa YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10575 tontin nro 27 varausaikaa 30.6.2010 saakka sekä muutoin entisin ehdoin.

 

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Karttapiirros varattavasta tontista

 

Liite 2

YIT Rakennus Oy:n hakemus 8.12.2008

 

Kaj toteaa, että YIT Rakennus Oy:lle Kalasatamasta yrityspuiston suunnittelua varten varatun toimitilatontin varausaikaa on vielä syytä jatkaa, kun hanke ei mahdollisten käyttäjäyritysten taloustilanteesta johtuen ole voinut edetä toteutukseen asti huolimatta siitä, että hanke muutoin on valmisteltu rakennuslupavaiheeseen asti.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (3.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten Sörnäisistä varatun toimitilatontin 10575/27 varausaikaa esitetään jatkettavaksi 30.6.2010 saakka. Tontin rakennusoikeus on 13 200 k-m2. Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen ja edistää samalla osaltaan Kalasataman alueen kehittämistä.

 

Hakemus                          YIT Rakennus Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 8.12.2008 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää Sörnäisten tontin 10575/27 varauksen jatkamista. Yhtiö perustelee varauksen jatkohakemusta nykyisellä taloudellisella tilanteella, mistä johtuen käyttäjäyrityksillä ei ole ollut edellytyksiä tehdä vuokrauspäätöksiä.

 

Nykyinen varaus             Kiinteistölautakunta päätti 7.1.2003 (16 §) varata YIT Rakennus Oy:lle 10. kaupunginosasta (Sörnäinen) korttelin nro 10272 tontin nro 27 Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten 30.6.2004 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Varauksen kohde tarkentuu alueelle laadittavassa asema-kaavan muutoksessa.

 

2                    Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

 

3                    Varauksensaajan tulee sopia tonttiin mahdollisesti liitettävän Kiinteistö Oy Merihermannin vuokra-alueen osan vapauttamisesta nykyisestä sopimuksesta.

 

4                    Varauksensaajan tulee selvittää, voidaanko naapurikiinteistöjen pysäköintitarve toteuttaa po. hankkeen yhteydessä.

 

5                    Varaus johtaa tontinluovutukseen ehdolla, että alueelle laadittava asemakaavan muutos saa lainvoiman ja luovutusehdoista päästään sopimukseen. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei alueelle saada aikaan lainvoimaista asemakaavaa eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.

 

Lautakunta päätti 3.8.2004 (396 §) ja 9.8.2005 (475 §) jatkaa YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10272 tontin nro 27 varausta 30.6.2005 saakka entisin ehdoin, paitsi että varaus kohdistuu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237 mukaiseen saman kaupunginosan korttelin nro 10575 tonttiin nro 27.

 

Edelleen lautakunta päätti 9.8.2005 (475 §) varauksen jatkamisesta 30.6.2006 saakka. Tämän jälkeen varausajan jatkamisesta 31.3.2007 saakka päätti kaupunginhallitus 4.9.2006 (1089 §).

 

Tontti 10575/27 on vuokrattu YIT Rakennus Oy:lle lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten. Lyhytaikainen vuokrasopimus on päättynyt 30.9.2007.

 

Asemakaava ja tonttitiedot

 

Kaupunginvaltuusto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan pääosa tontista muodostaa uuden tontin 10575/27. Asemakaavan muutosehdotus on tullut lain-voimaiseksi 29.10.2004.

 

Tontti 10575/27 kuuluu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin pinta-ala on 4 032 m2 ja rakennusoikeus 13 200 k-m2.

 

Varauksen jatkaminen on perusteltua

 

Kiinteistölautakunta puoltaa varauksen jatkamista hakemuksen mukaisesti 30.6.2010 saakka.

 

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Kiinteistölautakunta toteaa, että hakija on osallistunut Kalasataman alueen kehittämiseen hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Hakijalla on parhaillaan rakenteilla po. korttelin pilottihanke Lindström Invest Oy:lle, joka valmistuu vuoden 2010 tammikuussa.

 

Varatulle tontille suunnitellun toimitalon vuokrausaste ei vielä ole ylittänyt rakentamispäätöksen ylittävää rajaa, joten varauksen jatkaminen nykyisessä markkinatilanteessa on perusteltua, jolloin varauksensaaja voisi jatkaa aktiivista markkinointiaan.

 

 

 

 


2

NCC PROPERTY DEVELOPMENT OY:LLE VARATUN TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

 

Khs 2009-579

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee jatkaa NCC Property Development Oy:lle toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten varatun 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 22400 suunnitellun tontin nro 1 varausta 31.12.2009 saakka ja muutoin entisin ehdoin.

 

Pöytäkirjanote NCC Property Development Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Karttapiirros varattavasta tontista

 

Liite 2

NCC Property Development Oy:n ja Alma Media Oyj:n hakemus 3.12.2008

 

Kiinteistölautakunta toteaa (3.3.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kaupunginhallitukselle esitetään Vallilassa Teollisuuskadun Pasilan puoleisessa päässä sijaitsevan asemakaavan muutoksen mukaisen toimistotontin 22400/1 (13 000 k-m2) varauksen jatkamista NCC
Property Development Oy:n lukuun. Suunniteltu toimitalon pääkäyttäjä on Alma Media Oyj. Yhtiö kustantaa sanomalehtiä ja verkkomediaa. Sen tunnetuimmat tuotteet ovat Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti ja
Etuovi.com. Yhtiön liikevaihto on noin 300 milj. euroa ja sen palveluksessa on noin 3 000 henkilöä.

 

Hanke tukee Pasilan seudun kehittymistä media-alan yritysten keskittymäksi ja on siten kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen.

 

Hakemus                          NCC Property Development Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle 3.12.2008 päivätyn kirjeen, johon Alma Media Oyj on yhtynyt ja jossa yhtiö pyytää Vallilan tontin 22403/1 varauksen jatkamista 31.12.2009 saakka. Yhtiö perustelee varauksen jatkohakemusta maailmanlaajuisella taloustilanteella. Päätös hankkeeseen ryhtymisestä pyritään tekemään vuoden 2009 aikana.

 

Nykyinen varaus             Kiinteistölautakunta päätti 8.12.2004 (664 §) varata NCC Property Development Oy:lle 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22403 suunnitellun tontin nro 1 SysOpen Oyj:n uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

 

2                    Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta, tonttia ei saada kokonaan kaupungin omistukseen eikä tonttia voida luovuttaa.

 

Tämän jälkeen kaupunginhallitus on päättänyt kaksi kertaa jatkaa
varausta, ensin 30.6.2007 saakka (Khs 21.8.2006 1025 §) ja sitten 31.12.2008 saakka (Khs 22.10.2007 1339 §). Varausta on viimeksi jatkettu entisin ehdoin ja lisäehdolla, että tontille sijoittuva pääkäyttäjäyritys on Alma Media Oyj.

 

Asemakaavatilanne        Kaupunginvaltuusto on 13.12.2006 hyväksynyt toimistotonttia koskevan asemakaavan muutoksen nro 11505, jonka mukaan tontin 22400/1 rakennusoikeus on 13 000 k-m2. Rakennus asettuu viereisen konepajan alueen uusien asuinrakennusten jatkeeksi ja päätteeksi. Pysäköintipaikat sijoitetaan kahteen kerrokseen maan alle ja niihin ajo tapahtuu Aleksis Kiven kadulta. Autopaikkojen enimmäisnormina on käytetty Vallilan teollisuusalueelle hyväksyttyä normia, joka on 1 ap/120 m2 toimistokerrosalaa.

 

Asemakaavasta valitettiin ja se tuli lainvoimaiseksi Korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksellä vasta 8.8.2008.

 

Varauksen jatkaminen on perusteltua

 

Kiinteistölautakunta puoltaa varauksen jatkamista hakemuksen mukaisesti vuoden 2009 loppuun saakka. Pääkäyttäjäksi nimetty Alma Media Oyj sopii hyvin alueelle, josta on muodostunut media-alan yritysten keskittymä. Alma Media ja nykyinen varauksensaaja ovat sopineet yhteistyöstä hankkeen toteuttamiseksi.

 

 

 

 


3

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ILMALANTORI 2:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-2464

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2464/526 mukaisena 31.12.2013 asti edellyttäen, että

 

-                     pysäköintitalon rakenteet ja muut suunnitteluratkaisut tehdään siten, että rakennuksen kaikki maapäälliset kerrokset on myöhemmin muutettavissa pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimitilakäyttöön, kuten hakemusta täydentävissä piirustuksissa (Vahanen Arkkitehdit 6.1.2008) on esitetty, ja että

 

-                     poikkeamishakemuksen liitteenä olevia pysäköintitalon piirustuksia (Vahanen Arkkitehdit 29.8.2008 ja 27.6.2008) vielä kehitetään erityisesti ottaen huomioon kaupunkikuvalliset seikat, kuten Ilmalankadun varren julkisivuratkaisut, materiaalit, liittyminen katuun sekä portaiden ja luiskien kattaminen.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Pasilan tontti 17051/6)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Pasilan tontti 17051/6)

 

Liite 3

Asemapiirros (Pasilan tontti 17051/6)

 

Liite 4

Asemakaavan vaiheittainen toteutus, Vaihe 1 (29.8.2008)

 

Liite 5

Havainnekuva. Julkisivu koilliseen (27.6.2008)

 

Liite 6

Havainnekuva. Julkisivu lounaaseen (27.6.2008)

 

Liite 7

Havainnekuva. Leikkaus A-A (27.6.2008)

 

Liite 8

Havainnekuva. Julkisivu kaakkoon (27.6.2008)

 

Liite 9

Havainnekuva. Poikkileikkaus (6.11.2008)

 

Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalantori 2 pyytää (3.9.2008) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17051 tontille nro 6
(Ilmalantori 2).

 

Lupaa haetaan pysäköintilaitoksen (1 500 k-m2, 101 autopaikkaa) rakentamiseksi toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY). Hanke poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

 

Pysäköintitalon käyttötarkoitus on määräaikainen. Pysäköintitalo on myöhemmin rakennettavan toimitilarakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe. Pysäköintitalo muutetaan toimitilakäyttöön lisärakentamisen yhteydessä.

 

Hakija hakee poikkeamista asemakaavassa määrätystä rajoittavasta pysäköintimitoituksesta, rakennusalan rajoista, ajoluiskista, julkisivumateriaaleista, tontin rajaan rakentamisesta ja autopaikkojen sijoittamisesta. Tämän lisäksi hakemus merkitsee määräaikaista käyttötarkoituksen muutosta toimitilarakentamisesta pysäköintikäyttöön.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autopaikkoja on voitava järjestää pois pihamaalta ennen kuin asemakaavan mukaista, pääasiassa maanalaista pysäköintitilaa on mahdollista järjestää. Radio- ja televisiotoiminta edellyttää ympärivuorokautista, riittävää pysäköintipaikkamäärää henkilöstön tarpeisiin.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (17.11.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 13.1.2006 vahvistettu asemakaava nro 11354. Asemakaavan mukaan tontti on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Koko korttelin rakennusoikeus on yhteensä 38 900 k-m2.

 

Alueella sijaitsee MTV Oy:n tuotanto- ja toimitilarakennuksia. Asemakaavan toteutuminen merkitsee nykyisen rakennuskannan lähes täydellistä korvaamista uudella. MTV Oy:n tarkoituksena on jatkaa toimintaa alueella nykyisissä rakennuksissa ja vähitellen korvata toimitilojansa uudisrakentamisella. Tontin eteläosassa sijainnut lavastevarasto on jo purettu Kuuluttajankadun ja asuinkorttelin rakentamisen tieltä.

 

Pääosa MTV Oy:n pysäköintipaikoista on sijainnut KTY-korttelin länsipuolella alueella, joka on muutettu asuinkortteliksi ja jonka rakentaminen on käynnistynyt. Uusi tilapäinen pysäköintialue on osoitettu Kuuluttajankadun eteläpuolelta AK-korttelialueelta, jonka rakentaminen käynnistynee vuonna 2009. MTV Oy:llä on ollut koko alueella kaikkiaan noin 450 autopaikkaa.


Asemakaavan mukaan autopaikkojen määrä KTY-korttelialueella on
1 ap/150 k-m2. Autopaikkoja saa sijoittaa saman korttelin toisen tontin pysäköintitiloihin ja vain asemakaavassa osoitetuille paikoille. Asemakaavan sallima korttelin autopaikkamäärä on yhteensä 259 autopaikkaa.

 

Hakemuksen liitteenä on suunnitelma MTV Oy:n korttelin 17051 vaiheittaisesta toteutuksesta ja pysäköinnin järjestelyistä. Sen mukaan korttelin lopullinen autopaikkamäärä on 324 autopaikkaa, joka vastaa autopaikkanormia 1 ap/120 k-m2. Ilmalan muissa, myöhemmin laadituissa asemakaavoissa pysäköintipaikkojen enimmäismäärä on
1 ap/120 k-m2. Hakija esittää sallitun autopaikkamäärän lisäämistä muualla Ilmalassa käytetyn normin mukaiseksi.

 

Hakija haluaa rakentaa määräaikaisen pysäköintilaitoksen Ilmalankadun varteen korvaamaan alueen rakentamisen tieltä poistuvia pysäköintipaikkoja kunnes asemakaavan mukaiset maanalaiset autopaikat voidaan toteuttaa. Pysäköintitalo on tarkoitettu ensimmäiseksi vaiheeksi sen paikalle myöhemmin rakennettavasta toimitilarakennuksesta. Pysäköintikerrokset muutettaisiin lisärakentamisen yhteydessä toimitiloiksi. Hakemuksen liitteenä on suunnitelma asemakaavan mukaisesta lopputilanteesta, jossa pysäköintitalon paikalle on suunniteltu 6-kerrok-sinen tiilipintainen toimistotalo, jonka ensimmäinen kerros ja kellari ovat pysäköintitiloja (27.6.2008) sekä hakemusta täydentävät piirustukset (6.11.2008), joissa kaikki maanpäälliset kerrokset on muutettu toimitiloiksi.

 

Asemakaavassa pysäköintilaitoksen kohdalla on 6-kerroksisen toimitilarakennuksen rakennusala, jonka rakennusoikeus on 6 200 k-m2. Asemakaavan mukaan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +54.0. Rakennus on rakennettava kiinni katuun ja sen pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla paikalla muurattu perinteisen värinen punatiili. Rakennusten maantasokerrokset eivät saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Pysäköintitiloihin johtavat ajoluiskat tulee sijoittaa rakennuksiin tai seinällisiin katoksiin.

 

Pysäköintitalon paikalla on nyt kadun varressa jyrkkä kallio, jonka tasoero Ilmalankadun ja alempana olevan MTV:n piha-alueen välillä on noin 7 metriä. Pysäköintitalon länsipuolelle jää Nova-talo, jonka julkisivut ovat umpinaisia, vaaleita betonielementtejä. Itäpuolella on MTV:n pääsisäänkäyntirakennus, joka edustaa 60-luvulla rakennettua modernismia ja siinä on pihatasolta katutasoon ulottuva tummanharmaaksi maalattu jalustarakennus ja sen päällä on voimakkaan ulokkeen muodostava nauhaikkunallinen ylin kerros, joka on maalattu valkoiseksi. Asemakaavassa molempien rakennusten kohdalle on merkitty uudisrakennukset.

 

Pysäköintilaitoksessa, jolle poikkeamista haetaan, on 101 autopaikkaa. Rakennuksessa on kellari ja 3 maanpäällistä kerrosta, joista ylin on Ilmalankadun tasossa. Ajo laitokseen tapahtuu sekä Ilmalankadulta että pihalta. Pihan puolella rakennusalan ulkopuolella on kerrosten väliset ajorampit, jotka on tarkoitus purkaa, kun pysäköintitalo muutetaan toimitiloiksi. Pysäköintitalon julkisivumateriaaleiksi esitetään kadun puolella alumiinisälettä ja muovipinnoitettua profiilipeltiä, pihan puolella lisäksi sinkittyä terästä ja sileävalettua betonia. Hakija perustelee materiaalivalintoja ympäröiviin rakennuksiin sopeuttamisella, rakenteiden tilapäisyydellä ja kierrätettävyydellä.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että toimitilakorttelin alueelle esitetään rakennettavaksi pääkäyttötarkoituksen vastaisesti määräaikaista pysäköintitaloa. Lisäksi hakemus poikkeaa asemakaavan sallimasta autopaikkojen määrästä. Toimenpide poikkeaa aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että esitetty pysäköintitalon ratkaisu ei sovi kaupunkimaiseen ympäristöön, joka on Ilmalaan laadituissa asemakaavoissa ja suunnitelmissa asetettu alueen ympäristön tavoitteeksi. Ilmala on muuttumassa väljästi rakennetusta työpaikka-alueesta kaupunkimaiseksi mediakeskukseksi ja asuinalueeksi, jonka ympäristön laatutavoitteet on asetettu korkeiksi.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (10.10.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Helsingin Vesi on ilmoittanut, että hakija on hakenut ao. työlle louhintalupaa, koska työn vaikutusalueella sijaitsee tärkeitä vesijohtotunneleita. Työlle on myönnetty lupa tietyin ehdoin. Helsingin Vesi toteaa lisäksi, että Ilmalan alueella on puute pysäköintipaikoista, joten hanke on näin ollen perustelua toteuttaa. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pysäköintitalo voidaan rakentaa määräaikaisena 31.12.2013 asti edellyttäen, että sen rakenteet ja muut suunnitteluratkaisut tehdään siten, että rakennuksen kaikki maapäälliset kerrokset on myöhemmin muutettavissa pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimitilakäyttöön, kuten hakemusta täydentävissä piirustuksissa (Vahanen Arkkitehdit 6.11.2008) on esitetty.


Poikkeamishakemuksen liitteenä olevat pysäköintitalon pääpiirustukset (Vahanen Arkkitehdit 29.8.2008 ja 27.6.2008) vaativat vielä kehittämistä. Pysäköintitalon tulee määräaikaisenakin muodostaa positiivinen lisä Ilmalan muuttuvassa ja kaupunkimaiseksi tiivistyvässä ympäristössä. Vaikka pysäköintitalo muutetaan myöhemmin osaksi toimistotaloa, toimii se pitkään pysäköintitalona näkyvällä paikalla alueen pääkadun varressa. Pysäköintitaloa tarkastellaan myös ylhäältä päin vastapäisen Helsingin Veden tontilta, joten sen kattomaisema on suunniteltava myös julkisivunomaisesti. Suunnitelmissa tulee erityisesti ottaa huomioon Ilmalankadun varren julkisivuratkaisut, materiaalit, liittyminen katuun sekä portaiden ja luiskien kattaminen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että KTY-korttelin 17051 autopaikkamäärää voidaan kasvattaa pysäköintinormin 1ap/120 k-m2 mukaiseksi. Pysäköintinormi vastaa Ilmalassa muilla asemakaava-aluilla käytettyä mitoitusta ja on siten alueen suunnitteluperiaatteiden mukainen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että muut pienet asemakaavasta poikkeamiset kuten rakennusalan rajan ylitykset, ajoluiskat, kadun rajaan rakentaminen ja julkisivumateriaalista poikkeaminen liittyvät määräaikaisen pysäköintitalon ratkaisuihin ja ovat siten perusteltavissa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö määräaikaisesti, kunnes asemakaava toteutuu sekä tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2013 asti ehdolla että:

 

-                     pysäköintitalon rakenteet ja muut suunnitteluratkaisut tehdään siten, että rakennuksen kaikki maapäälliset kerrokset on myöhemmin muutettavissa pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimitilakäyttöön, kuten hakemusta täydentävissä piirustuksissa (Vahanen Arkkitehdit 6.11.2008) on esitetty

-                     poikkeamishakemuksen liitteenä olevia pysäköintitalon piirustuksia (Vahanen Arkkitehdit 29.8.2008 ja 27.6.2008) vielä kehitetään erityisesti ottaen huomioon kaupunkikuvalliset seikat kuten Ilmalankadun varren julkisivuratkaisut, materiaalit, liittyminen katuun sekä portaiden ja luiskien kattaminen.

 

 

 

 


4

UAC-KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-2746

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2746/526 mukaisena.

 

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että ennen rakennusluvan myöntämistä lopulliset suunnitelmat tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Suutarilan tontti 40071/2)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Suutarilan tontti 40071/2)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Suutarilan tontti 40071/2)

 

UAC-Kiinteistöt Oy pyytää (10.10.2008) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40071 tontille nro 2 (Härkävaljakontie 28).

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille uudisrakennuksena varastohotelli, jonka käyttötarkoitus poikkeaa kaavan mukaisesta tontin pääkäyttötarkoituksesta TY (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue). Kaavan mukaan teollisuustiloja tulee olla vähintään 30 % sallitusta maanpäällisestä kerrosalasta.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennettava tila tarjoaa korkealuokkaista ja helppokäyttöistä piensäilytystilaa lähialueen yksityis- ja pienyritysasiakkaille. Toiminnan luonteen vuoksi sillä ei tule olemaan vaikutusta alueen liikennemääriin.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.12.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 13.6.1990 hyväksytty asemakaava nro 9716. Asemakaavan mukaan tontti 40071/2 on enintään kaksikerroksisten ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jossa rakennusoikeus on ilmaistu lukusarjalla 3264 + 1632. Lukusarja osoittaa yhteenlaskettuna rakennusalalla sallitun enimmäiskerrosalan, jossa edellinen luku osoittaa neliömetreinä rakennusalalle sallitun maanpäällisen enimmäiskerrosalan ja jälkimmäinen luku osoittaa neliömetreinä kellarikerroksessa sallitun enimmäiskerrosalan, joka ei kuitenkaan saa sisältää työhuoneiksi laskettavaa tilaa. Tontin reunoille on merkitty istutusalueet. Lisäksi tontille on merkitty kaksi maanalaista putkirasitetta.

 

Alueella on aikaisemmin sijainnut asuinrakennuksia, jotka on purettu Kehä III:n rakentamisen yhteydessä. Kaavatontti on nykyisin rakentamaton ja sitä on käytetty lähinnä väliaikaiseen varastointiin. Tontin eteläpuolella kulkee Kehä III ja pohjoispuolella Härkävaljakontie, jolta on ainoa ajoneuvoliittymä tontille. Tontin itäpuolella on puistokaistale, jonka takana on pientaloasutusta. Länsipuolella Tikkuritien laidassa on huoltoasema.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille varastohotelli. Tontin eteläosaan sijoitettavassa rakennuksessa olisi vuokrattavaa pienvarastotilaa kolmessa tasossa (2 kerrosta + kellari) sekä pienehkö toimisto- ja lastauslaituriosa rakennuksen pohjoissivulla. Kerrosalaa 1. ja 2. kerroksessa on yhteensä 3 276 k-m2. Kellari on kooltaan 1 595 m2.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen siten, että tontille ei rakenneta kaavan mukaisia teollisuustiloja vaan varastotilaa.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (20.11.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin nykyinen asemakaava on laadittu vuonna 1990 suunniteltua, mutta toteutumatta jäänyttä, autotalohanketta varten. Nyt suunnitellun hankkeen etuna on, että se ei tuo merkittävää lisäliikennettä Härkävaljakontielle, joka johtaa Ala-Tikku-rilan pientalovaltaiselle asuinalueelle. Vähäistä liikennemäärää voi pitää hyvänä asiana, koska Tikkuritien risteys ei ruuhkautumatta kestä kovin suuria liikennemääriä Härkävaljakontien suunnasta.

 

Suunniteltu rakennus on arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, peltikasettipintainen rakennus, jonka pääjulkisivu erityisesti Härkävaljakontien suuntaan on kovin umpinainen ja ilmeeltään sulkeutunut. Tontin sijainti Tikkurilan sisääntuloväylän ja pientaloasutuksen välissä on erityisesti Vantaan näkökulmasta keskeinen ja siksi rakennuksen toivoisi kaupunkikuvallisesti olevan Härkävaljakontien ja sisääntulopihan suunnasta avoimempi ja kutsuvampi. Ennen rakennusluvan myöntämistä lopulliset suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksen mukainen rakentaminen ja käyttö.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

 

 

 


5

LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

 

Khs 2009-303

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan liitolle seuraavan sisältöisen lausunnon.

 

Uudenmaan ja sen osana pääkaupunkiseudun nopeaa muuttumista kuvaa se, että ennen edellisen maakuntakaavan vahvistamista on tullut ajankohtaiseksi jo uusi tarkastelu. Kaavan nimittäminen ”2. vaihemaakuntakaavaksi” ei tee oikeutta sille, että jo osallistumis- ja arviointisuun­nitelman johdannossa todetaan kyseessä olevan molempien aiempien maakuntakaavojen tarkistaminen eli oikeammin maakuntakaavan uudistaminen. Selkeämpää olisi kutsua hanketta sen oikealla nimellä.

 

Maakuntakaavan ja uudistusprosessin haasteita

 

Helsingin kaupunginhallitus pitää erittäin suurena suunnittelullisena ongelmana sitä, ettei Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yh­distäminen edelleenkään ole toteutunut, vaikka sen edut ovat yleisesti tiedossa. Helsingin, Vantaan ja Sipoon osakuntaliitoksen toteuduttua on onnistuneen maakuntakaavan perusedellytyksenä se, että suunnitteluun voidaan ottaa mukaan paitsi liitosalue, myös koko Sipoon kunta. Sipoon kunnanvaltuusto on linjannut, että yleiskaavan tultua hyväksytyksi kunta hakee Uudenmaan liitos jäsenyyttä. Tämän vuoksi maakuntakaavan suunnittelualuetta ei pitäisi lyödä lukkoon ennen kuin Sipoon kunta on hyväksytty Uudenmaan liiton jäseneksi.

 

Tulevassa maakuntakaavassa on syytä ulottaa seudun rakennetarkastelut ja samalla vaikutusarvioinnit vieläkin laajemmalle alueelle eli tosiasialliselle metropolialueen työssäkäynti- ja vaikutusalueelle. Helsingin seudun kunnat ovat yhdessä määrittämässä yhteistä visiota seudun kehittämiselle vuoteen 2050. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen toimialan johtajista koostuva MAL-neuvottelu­kun­ta on määritellyt vision seuraavasti:

 

”Helsingin seutu on kansainvälisesti menestyvä ja kiehtova pohjoinen metropoli ja koko Suomen veturi. Vetovoimatekijöinä ovat luonnonläheisyys ja korkealaatuinen, turvallinen sekä monimuotoinen kaupunkiympäristö. Kansainväliset ja kansalliset yhteydet, asuminen, työ ja palvelut ovat huippuluokkaa. Nämä tekijät luovat pohjan taloudelliselle menestykselle.

 

Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Seutu on luova ja kannustava uusille elinkeinoille. Se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet uusille elintavoille ja kulttuureille.

 

Seutu tukee paikallisia vahvuuksia ja ominaispiirteitä ja on yhteistyöhön sitoutunut. Läpinäkyvät toimintatavat, kansalaisten luottamus ja päätöksenteko tuottavat kestäviä seudullisia päätöksiä.”

 

Yhteisesti on todettu, että keskeiset strategiset välineet, joilla visiota toteutetaan, ovat maakuntakaavat ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011. Helsingin seudun yhteistyössä on mukana myös Sipoon kunta. Maakuntakaavan yhteensovittaminen myös seudulliseen maankäyttö- ja raideverkkovisioon (MARA 2050) on olennaista. Yhteistyö ja yhteistarkastelu on hyvä lähtökohta sille, että voidaan riittävästi selvittää erilaisen maankäytön seuraukset, kuten yhdyskuntataloudelliset kustannukset, liikenteelliset vaikutukset, energian kulutus ja päästöt.

 

Helsingin kaupungin näkemys on, että vaikka pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin yhdyskuntarakennetta tiivistetään johdonmukaisesti, muualla Uudellamaalla jatkuu hajautumiskehitys. Maakuntakaavan ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä tarvitaan ja vaikutusarviointien tulisi ulottua myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kannalta olennaisiin skenaarioihin ja vaihtoehtoihin.

 

Tarkoitus on, että Uudenmaan liiton jäsenkuntien viranhaltijoista kootaan uudistamistyötä varten asiantuntijaryhmiä, joita ovat muun muassa suunnittelijaryhmä (kuntien kaavoittajat), liikenneryhmä ja ympäristöryhmä. Tällaisten ryhmien kautta saadaan käytännönläheinen ja ajankohtainen kunta- ja asiantuntijanäkökulma mukaan. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että harkittaisiin maankäytön ja liikenteen parissa nyt laadittavien suunnitelmien taustalla olevien ohjausryhmien kokousten mahdollisimman laajaa ajallista ja paikallista koordinointia niin, että myös työtavat säästäisivät aikaa ja tiedonvaihto olisi yhtäaikaisemmin välittyvää.

 

Malmin lentokentän kysymys ratkaistavana

 

Helsinki-Malmin lentokentän vuokra-ajan päättyminen osuu samaan ajankohtaan maakuntasuunnitelmakauden päättymisen kanssa. Mahdollisen uuden kentän sijainnin ja nykyisen kentän toimintojen uudelleen­sijoittamisen vaihtoehtojen täsmentäminen on nyt ajankohtaista, mi­hin myös vaikutusarviointien tulee kohdistua. Helsinki korostaa kentän sijoittamisessa kentän vaatimia hyviä liikenneyhteyksiä, myös joukkoliikenneyhteyksiä.

 

Ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot vaativat selvityksiä

 

Ilmastonmuutoksen haasteiden myötä korostuneet yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteet johtavat Uudenmaan väestön- ja talouskasvun myötä väistämättä asutuksen ja toimitilojen nykyistä suurempaan keskittämiseen ja mittavaan uudisrakentamiseen. Rakentamisen edellytyksenä oleva kiviaineshuolto sekä puhtaiden ja pilaantuneiden maamassojen hyödyntäminen ja loppusijoitus ovat edelleen ratkaisematta. Tämän seurauksena maa- ja kivimassojen kuljetusmatkat ja kuorma-autoliikenne ovat kasvaneet voimakkaasti ja osin turhaan.

 

Maankäytön tehostamistarpeet huomioon ottaen kaupunki esittää kallioiden syvälouhintamahdollisuuksien ja -tekniikoiden kartoittamista maa­kuntakaavoituksen yhteydessä. Myös jälkikäyttömahdollisuuksien innovointia tulisi edistää. Kysymys on polttava erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rakentamisen painopistealueet huomioon ottavan syvälou­hin­nan avulla voidaan minimoida kiviaineshuollon vaatima pinta-ala ja kuljetustarve sekä louhinnan haitat. Louhinnan päättymisen jälkeen syvälouhokset sopisivat erinomaisesti ylijäämämassojen ja asianmukaisin toimin myös pilaantuneiden maamassojen loppusijoituspaikoiksi. Jälkikäyttönä alueet sopisivat ainakin muun muassa erilaisiin virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.

 

Seudun, erityisesti pääkaupunkiseudun väestönkasvu vaatii seudullisia jätteenkäsittelyratkaisuja. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä ovat kaikki jätteiden elinkaaren osat. Hyötykäyttöä tulee tehostaa niin keräilyn, lajittelun ja logistiikan kuin itse jätteiden hyötykäyttömuotojen osalta. Biojätteiden käyttö mädättämällä biokaasun tuotantoon bussien, jäteautojen ja taksien polttoaineeksi voi tulevaisuudessa olla ajankohtaista.

 

Helsingin kaupunki ottaa esiin myös seudun kulttuurikirjon erään seurauksen eli eri kulttuuri- ja uskontotaustaisten hautausmaiden tarpeen. Niiden tarvetta ja sijaintia tulisi selvittää seudullisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä.

 

Seudulliset virkistystarpeet

 

Selvitettäessä virkistysalue- ja viheryhteystarpeita tulee metropolin vaikutusalueella ottaa arvioinnissa huomioon sen maakuntakeskuksista poikkeava luonne. Virkistysalueille kohdistuu paitsi alueen yhä monikulttuurisemmaksi muotoutuvan väestön, myös esimerkiksi matkailullisen käytön paine. Virkistysalueita voidaan runsaan kävijämäärän ansiosta toteuttaa myös palvelupainotteisempina kuin monilla muilla seuduilla. Alueiden raskas käyttöpaine on toisaalta otettava huomioon muun muassa liikkumisopasteiden, esteettömyyden ja kunnossapitoresurssien kannalta.

 

Puolustusvoimien muuttuvat aluetarpeet tulee ottaa erityiseen tarkasteluun ja mahdollisesti selvittää erikseen saaristoalueen virkistyksen kehittämismahdollisuuksia koko eteläisellä rannikkoalueella. Helsinki on osaltaan käynnistänyt merellistä aluettaan koskevan projektitoiminnan pyrkimyksenä useiden saarten laajempi avaaminen paitsi yleiseen virkistykseen, entistä laajemmin myös virkistysmökkeilyyn. Tarve olisi yleisselvityksen tekemiselle etenkin vuokrattavien loma-asuntojen ja
-majojen rakentamismahdollisuuksista osana seudullista virkistystarjontaa. Yleisselvityksen kautta Helsinkikin saisi taustatietoa muissa kunnissa olevien maidensa käyttömahdollisuuksista. Selvityksen tulisi kattaa paitsi saaristo, myös laajemmat seudulliset ulkoilu- ja virkistysalueet. Samassa yhteydessä voitaisiin selvittä myös uusien siirtolapuutarhojen mahdollisuuksia.

 

Vaikutusten arviointi       Sipoon yleiskaavan mukaan kunnan asukasmäärä lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä 35 000 asukkaalla ja työpaikkamäärä kasvaisi 13 000. Helsingin tavoitteena on nostaa Lounais-Sipoosta Helsinkiin liitettyjen alueiden asukasmäärä 30 000:en ja työpaikkamäärä 10 000:en. Molempien kuntien suunnitelmat asettavat uusia vaatimuksia myös maakuntatasoisten suunnitelmien vaikutusten arvioinnille ja työnjakoa liitosalueen tulevan yhteisen yleiskaavan ja maakuntakaavan kesken on syytä selvittää.

 

Maakuntakaavan tarkistamisessa on selvitettävä suunnitelmien vaikutuksia EU:n Natura 2000 -verkoston alueille ja erityisesti eri suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutuksia Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden lintuvesien natura-alueelle, koska tämän natura-alueen ympäristö on voimakkaasti muuttunut ja muuttumassa.

 

Yhteyksien tarve              Maakuntakaavoituksen yhteydessä on tärkeää tarkastella myös Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan alueiden rajapintaa ja erityisesti kaupunkirakenteen, liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden ja -yhteyksien jatkuvuutta. Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ja viheryhteyksien, ekologisten käytävien ja virkistysalueiden turvaaminen on sitä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

 

Maakuntakaavoituksessa on selvitettävä, miten kaavaratkaisu noudattaa ja tukee 1.3.2009 voimaan tulleita tarkistettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Tavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on pystyttävä aiempaa paremmin sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan muutoksiin. Maakuntakaavan tarkistamisen tulisi antaa vastauksia myös uudistetun Helsingin seutua koskevan osion tavoitteiden toteuttamiselle.

 

Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, HKL-liikelaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan liiton lausuntopyyntö 9.2.2009

 

Liite 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos 2.2.2009

 

Kaj toteaa, että lausuntoa valmisteltaessa sen pohjaksi on saatu joko lausunto tai kommentteja kaupunkisuunnitteluvirastolta, kiinteistövirastolta, HKL-liikelaitokselta, talous- ja suunnittelukeskukselta, rakennusvirastolta ja ympäristökeskukselta.

 

 

 

 


6

NCC RAKENNUS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2009-192

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-192/526 mukaisena seuraavasti:

 

-       Kortteliin 32033 toteutettavien vuokra-asuntojen keskipinta-ala saa poiketa asemakaavan 75 neliömetrin keskipinta-alavaatimuksesta niin, että se on keskimäärin 50 m2 huoneistoalaa.

 

-       Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

 

-       Erityisasumiseen rakennettavissa kohteissa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/120 k-m2.

 

Muilta osin kaupunginhallitus päättänee hylätä hakemuksen.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Konalan kortteli 32033)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Konalan kortteli 32033)

 

Liite 3

Jäljennös asemakaavasta nro 11558

 

Kaj toteaa, että hakemuksessa on haettu myös poikkeamista asemakaavan 75 neliömetrin keskipinta-alavaatimuksesta omistusasuntojen osalta niin, että keski-pinta-ala olisi 71 m2 huoneistoalaa. Tätä poikkeamista voidaan pitää sellaisena vähäisenä poikkeamisena asemakaavasta, että se on mahdollista myöntää rakennuslupaharkinnan yhteydessä.

 

NCC Rakennus Oy pyytää (24.10.2008) poikkeamislupaa 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32033 kaikille tonteille (Ajomiehentie 6).

 

Hakijan tarkoituksena on asuinrakennusten rakentaminen (50 000
k-m2) poiketen asemakaavan asuntojen keskipinta-alaa koskevasta
(75 huoneistom2) määräyksestä, sekä talosaunojen lukumäärää ja autopaikkojen vähimmäismäärää koskevasta asemakaavamääräyksestä.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että korttelissa 32033 on yhteensä 15 asuntorakennusten tonttia. Osa tonteista tullaan toteuttamaan vapaarahoitteisina omistusasunto-osakeyhtiöinä ja osa tonteista toteutetaan vuokra-asunto-osakeyhtiöinä. Omistusasuntojen vähimmäiskeskipinta-alaksi haetaan 71 huoneistom2 ja vuokra-asuntojen 50 huoneistom2. Hakijan mukaan nykyisessä markkinatilanteessa kysyntä suuntautuu pääosin pieniin omistusasuntoihin. Lisäksi pienten vuokra-asuntojen tarve on huomattava.

 

Vuokra-asuntoyhtiöihin rakennettaisiin 1 talosauna/60 saunatonta asuntoa asemakaavan edellyttämän 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa sijasta. Hakijan tavoitteena on toteuttaa alueelle kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Talosaunat sekä asuntokohtaiset saunat lisäävät kohtuuttomasti niin asuntokustannuksia kuin asumiskustannuksia.

 

Kortteliin tullaan rakentamaan myös vuokra-asuntoja erityisryhmille mm. nuorisoasuntoja Nuorisosäätiölle. Erityisryhmille tarkoitetuille vuokra-asunnoille rakennettaisiin 1 ap/150 k-m2, asemakaavan edellyttämän 1 ap/95 k-m2 sijasta. Erityisryhmien autopaikkatarve on huomattavasti vähäisempi kuin muiden ja lisäksi Konalasta on erinomaiset julkiset liikenneyhteydet.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.1.2009), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 28.2.2007 hyväksytty asemakaava nro 11558. Asemakaavan mukaan kortteli 32033 on asuntoaluekokonaisuus, joka muodostuu useasta tontista. Asuinrakennusten korttelialueiden (A) lisäksi korttelissa on asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä korttelialueita (AH) maanalaista pysäköintiä ja kulkuyhteyksiä varten. (Tonttirekisterin mukaiset A-tontit 6, 8, 9, 11, 12, 15, 17, 18, 22, 23, 26, 27, 30, 31, 32 ja AH-tontit 13, 14, 24, 25, 28, 29). Asuntokortteleissa enimmäiskerrosluvut vaihtelevat kahdesta kuuteen ja rakennustyypit kytketyistä pientaloista piste- ja lamellikerrostaloihin. Korttelin kokonaiskerrosala on 50 000 k-m2.

 

Kortteli on tällä hetkellä rakentamaton. Paikalta on purettu siinä aikaisemmin sijainneen Hartwallin juomatehtaan kaikki rakennukset.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kortteliin sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Vuokra-asunnoista osa olisi varattu erityisryhmiä varten mm. nuorisoasunnoiksi.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavamääräyksistä asuntojen keskipinta-alavaatimuksen, talosaunojen määrän ja autopaikkojen vähimmäismäärän osalta.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (21.11.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

 

Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on jättänyt huomautuksen, jossa todetaan, että asuntokorttelin naapurissa sijaitsevana ja suurehkon pysäköintialueen omistajana yhtiö näkee huolestuttavana asukkaiden pysäköintipaikkojen karsimisen. Suunniteltua suurempi pysäköintitarve voi aiheuttaa luvatonta pysäköintiä lähialueen toimitilakiinteistöjen pihoilla ja edelleen aiheuttaa ongelmia autojen haitatessa kunnossapito- ja huoltotoimintoja.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että keskipinta-alavaatimus asetettiin asemakaavassa koskemaan koko korttelia, erittelemättä erikseen vuokra- ja omistustuotantoa. Tämä menettely on sittemmin osoittautunut vaikeasti sovellettavaksi vaiheittain tapahtuvassa rakentamisessa ja siksi uudemmissa asemakaavoissa on keskipinta-alavaatimus kohdistettu erikseen rakennusala- tai tonttikohtaisena sekä eritelty eri tuotantomuotoja koskevana.

 

Nyt käsiteltävänä olevaa poikkeamista voidaan pitää perusteltuna vuokra-asuntojen osalta. Omistusasuntojen kohdalla ei ole perusteltua poiketa asemakaavan vaatimusten mukaisesta keskipinta-alavaati­muksesta, koska Konalassa kerrostaloasuntojen nykyinen keskipinta-ala on jo alle 50 huoneistom2. Vuokra-asuntojen toteuttaminen on sinällään hyvä asia, koska silloin kohteeseen tulee sekä monipuolinen asunto-, että asukasjakauma.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto noudattaa autopaikkojen mitoituksessa kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymää laskentaohjetta, jonka mukaan kaavoitettaessa tontteja asuntolakäyttöön, noudatetaan esikaupunkialueilla opiskelija-asuntoloissa 1 ap/120 k-m2 ja muiden asuntoloiden kohdalla 1 ap/200 k-m2. Nuorisoasunnot ovat rinnastettavissa opiskelija-asuntoihin, joten kortteliin 32033 rakennettavia nuorisoasuntoja varten voidaan sallia rakennettavaksi autopaikkoja 1 ap/120 k-m2, asemakaavan asuntoja koskevan vaatimuksen 1 ap/95 k-m2 sijasta.

 

Korttelikokonaisuus rakennetaan useana, erikokoisena itsenäisenä yhtiönä. Saunojen lukumäärää on tarkasteltava, paitsi mitoituksellisena vähimmäisvaatimuksena yksi sauna/tietty määrä saunattomia asuntoja, niin myös siten, että kussakin toteutettavassa yksikössä olisi ainakin vähintään yksi tai kaksi talosaunaa. Vuokra-asuntoyhtiöissä ja erityisasuntojen kohdalla yhteistilojen merkitys korostuu. Asemakaavassa on pidetty tarpeellisena määritellä yhteistilojen vähimmäistasosta asumisviihtyisyyden ja palvelutason turvaamiseksi. Yleisesti koko korttelia koskien ei ole tarkoituksenmukaista poiketa talosaunavaatimuksesta.

 

Poikkeamisen erityinen syy vuokra-asuntojen keskipinta-alan ja nuorisoasuntojen autopaikkojen osalta on tilanteen muuttuminen asemakaavan jälkeen sekä korttelikokonaisuuden tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta seuraavilla ehdoilla.

 

-                     Kortteliin 32033 toteutettavien omistusasuntojen keskipinta-ala on asemakaavan edellyttämä 75 neliömetriä huoneistoalaa, mutta että vuokra-asuntojen keskipinta-ala voi poiketa asemakaavan keskipinta-alavaatimuksesta.

-                     Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

 

-                     Erityisasumiseen rakennettavissa kohteissa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/120 k-m2.

 

-                     Talosaunojen osalta noudatetaan asemakaavan vaatimusta 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa.

 

 

 

 


7

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-2727

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2727/526 mukaisena edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 27.11.2008 puoltamaa asemakaavaehdotusta nro 11819.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Lauttasaaren tontti 31109/10)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Lauttasaaren tontti 31109/10)

 

Liite 3

Asemapiirros (Lauttasaaren tontti 31109/10)

 

Kaj toteaa, että poikkeamisluvan perusteena oleva asemakaavaehdotus nro 11819 on parhaillaan lausunnoilla ja lausunnot on pyydetty 27.3.2009 mennessä. Kaupunki omistaa maan ja myös tontilla tällä hetkellä vuokralaisena olevan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan. Kaupunki osti kyseiset osakkeet Stiftelsen Arcadalta (Kvsto 14.5.2003) siinä yhteydessä, kun ruotsinkielinen Arcada Nova –kampus syntyi Arabianrantaan. Kaupungin ja luvanhakijan, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, välillä on allekirjoitettu esisopimus tontin vuokralaisena olevan yhtiön osakekannan myymisestä ja tontin vuokraamisesta osto-optioin (Kvsto 27.9.2006, Khs 2.10.2006). Poikkeamisluvan myöntämisellä on mahdollista nopeuttaa rakennushankkeen käynnistymistä.

 

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera pyytää (16.6.2008, 30.10.2008) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31109 tontille nro 10 (Haahkapolku 3).

 

Hakijan tarkoituksena on koulurakennuksen (5017 k-m2) laajentaminen ja pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen seniorien asumiskäyttöön sekä lasten päiväkodiksi siten, että liikuntatilat pysyvät nykyisessä käyttötarkoituksessa. Hakemuksen liitteenä olevissa (muutetuissa) piirustuksissa ja kerrosalaerittelyssä hankkeen kerrosala on 5708,5 k-m2, joka ylittää kaavassa sallitun kerrosalan 8,5 k-m2. Hakija ilmoittaa, että rakennusoikeuden vähäistä ylitystä koskevaa poikkeamista tullaan hakemaan rakennusluvan haun yhteydessä. Hakemuksessa ei ilmoiteta nyt haettavan laajennuksen kerrosalaa. Suunnitelmassa on esitetty 26 autopaikkaa.

 

Hakemuksessa poiketaan voimassa olevasta asemakaavasta:

 

-       tontin käyttötarkoituksesta

-       rakennusalasta länsipäädyn laajennusosassa ja parvekkeissa

-       autopaikkojen vähimmäismäärästä kahden autopaikan verran.

 

Hakemuksessa on esitetty seuraavat perustelut:

 

”Tontilla on 1960 valmistunut koulurakennus, jonka koulukäyttö on päättynyt. Rakennus on tällä hetkellä tilapäisesti päiväkotina. Päiväkotikäyttö loppuu vuoden 2008 päättyessä. Helsingin kaupunki omistaa tontin. Kaupunki on tehnyt esisopimuksen tontin vuokrauksesta ja rakennuksen osakekannan myymisestä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle. Tontin asemakaavan muuttaminen on vireillä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että nykyinen koulurakennus voidaan muuttaa seniorien asumiskäyttöön sekä lasten päiväkodiksi ja että liikuntatila pysyy lauttasaarelaisten käytössä. Rakennuksen muutostyöt halutaan aloittaa vuoden 2009 alussa kun nykykäyttö on loppunut. Vireillä oleva asemakaavan muutos ei todennäköisesti ole lainvoimainen vuoden 2009 alussa, joten rakennusluvan saaminen muutos- ja laajennustöille edellyttää poikkeamispäätöksen. Hakemuksen mukainen toimenpide on vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukainen. Poikkeamisen erityisenä syynä on, että se mahdollistaa rakennuksen tarkoituksenmukaisen käytön.”

 

Hakemuksessa lupaa haetaan korttelin 31109 tontille 6. Kortteliin on tehty kuitenkin asemakaavan muutos, jossa tonttia 6 on mm. pienennetty. Asemakaavan mukainen uusi tontti on 10.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.12.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Hakemus koskee tonttia 10, jota ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin, joten alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

 

Selostus

 

Asemakaava

 

Tontilla 31109/10 on voimassa asemakaava nro. 10337, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.4.1996 (ei alistusta). Asemakaavassa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Rakennusoikeus on 5 700 k-m2. Kerrosluku on kolme. Tontti on pinta-alaltaan 5 315 m2. Ajo tontille on sallittu jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua myöten. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 28 autopaikkaa.

 

Asemakaavan muuttaminen

 

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on vireillä asemakaavan muutoksen laatiminen tontin käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 27.11.2008 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11819 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Muutosehdotuksessa tontti on merkitty asuinkerrostalojen ja julkisten palvelutilojen korttelialueeksi, jolla asuntoja saa sijoittaa rakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen (AK-Y). Rakennuksessa oleva liikuntatila aputiloineen tulee varata yleiseen liikuntakäyttöön ja ensimmäinen kerros ryhmäkoti- ja päiväkotikäyttöön tai muuta sosiaalista toimintaa palvelevaan käyttöön.

 

Rakennus on kaavamuutoksessa merkitty ympäristön ja paikallishistorian kannalta arvokkaaksi rakennukseksi (sr-3), eikä kaavamuutos salli sen purkamista. Kaavamääräyksissä rajoitetaan ja säädellään rakennuksen julkisivujen sekä sisätilojen muutoksia. Autopaikkoja edellytetään 26 paikkaa.

 

Nykytilanne

 

Kaupunki omistaa tontin. Kiinteistölautakunta on tehnyt esisopimuksen tontin vuokrauksesta ja rakennuksen osakekannan myymisestä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle. Tontilla on kolmikerroksinen koulurakennus. Rakennus on otettu käyttöön vuonna 1960. Rakennuksen toinen vaihe, itäinen siipiosa valmistui 1963. Kiinteistön koulukäyttö on loppunut v. 2004. Rakennuksen alin kerros ja osa toisen kerroksen tiloista ovat tilapäisesti päiväkotikäytössä. Liikuntatilat ovat myös iltakäytössä. Muutoin rakennuksen tilat ovat tyhjillään.

 

Rakennuksen suojeluarvo

 

Koulurakennuksen, entisen Drumsö svenska samskolan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erik Kråkström. Se on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi Helsingin kaupunginmuseon teettämässä Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003). Arvotuskriteereinä on todettu seuraavasti: ”Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.”

 

Kaupunginmuseo on 16.10.2002 antanut rakennusta koskevan asemakaavaosaston pyytämän lausunnon. Museo toteaa mm., että kolmikerroksisen pulpettikattoisen rakennuksen julkisivumateriaali on puhtaaksimuurattu kalkkihiekkatiili, Minerit-levy ja tummanruskea puupaneeli. ”Pitkää eteläjulkisivua jäsentävät tiukat ikkunoiden muodostamat nauhat, joissa vuorottelevat kahdenkokoiset ikkunaruudut ja pystypaneloidut tummat väliosat. Julkisivun ilme on tiukan horisontaalinen. Muissa julkisivuissa on käytetty runsaammin umpinaista seinäpintaa, jonka rinnalla jäsentävinä aiheina ovat edelleen ikkunanauhat, mutta myös yksittäiset ikkunat ja tummalla puupaneelilla verhottu leveä erkkerimäinen uloke sekä vertikaalisena aiheena länsipäädyn savupiippu. Drumsö svenska samskola on niin julkisivujen jäsentelyltään kuin materiaaleiltaankin tyypillinen esimerkki 1960-luvun niukkalinjaisesta koulurakentamisesta.”

 

Rakennuksen todetaan säilyttäneen arkkitehtuurinsa ominaispiirteet niin julkisivujen kuin sisätilojenkin osalta. ”Valkoiseksi maalatun puhtaaksivaletun betoni- ja tiilipinnan rinnalla sisätiloissa on käytetty tummaa puurimoitusta, näin julkisivujen värimaailma toistuu rakennuksen sisällä. Sisätilojen käsittely on julkisivuihin verrattuna huomattavasti rikkaampaa. Valkoruskean värityksen lisäksi sisätiloille erityisen leimallista on voimakkaiden betonirakenteiden ja epäsuoran ylävalon vuoropuhelu, mikä ilmenee erityisesti porrastiloissa. Käytävien seinien yläikkunoiden kautta luokkahuoneista siivilöityvä valo tekee myös muista liikennetiloista miellyttävän valoisia. Rakennus on erittäin hyväkuntoinen.”

 

Kaupunginmuseon mielestä Drumsö svenska samskolan rakennuksella on huomattavaa paikallishistoriallista arvoa. Yksityisten koulujen perustaminen, rahoitus ja rakentaminen kertoo lauttasaarelaisten määrätietoisista pyrkimyksistä ja saavutuksista monipuolisten koulupalvelujen takaamiseksi lapsille ja nuorille. Helsingissä 1960-luvulla tuotetun kouluarkkitehtuurin kentässä rakennus, etenkin ulkoarkkitehtuuriltaan, edustaa suhteellisen tyypillistä kohdetta. Kaupunginmuseo toivoo kuitenkin, että tämän lauttasaarelaisten kannalta merkittävän rakennuksen säilyminen voitaisiin taata myös etsimällä sille sopiva käyttäjä, joka mahdollisimman hyvin voisi hyödyntää olemassa olevia tiloja. Kaupunginmuseon mukaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista on säilyttää tämä suurikokoinen ja tontin tehokkaasti täyttävä kivirakennus.

 

Poikkeamishakemus

 

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen ja talon laajentaminen. Rakennukseen on suunniteltu ensimmäiseen kerrokseen ryhmäkoti ja lasten päiväkoti. Kahteen ylimpään kerrokseen on suunniteltu senioriasuntoja. Ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu myös lasten päiväkoti. Rakennuksen liikuntatila on esitetty säilyväksi entisessä käytössä ja suunnitelmien mukaan se on myös ulkopuolisten käytettävissä. Käyttötarkoituksen muutos aiheuttaa muutoksia rakennuksessa. Lähinnä ensimmäisen kerroksen toiminnalliset syyt aiheuttavat tarpeen laajentaa rakennusta jonkin verran länsipäädyssä, josta puretaan oleva uloke. Asumiskäyttö edellyttää muihinkin julkisivuihin muutoksia. Nykyiset luokkahuoneiden ikkunat ovat liian korkealla, joten julkisivut muuttuvat niiden vuoksi. Lisäksi asuntoihin on suunniteltu parvekkeet.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että koulutilat muutetaan asuinkäyttöön ja päiväkotitiloiksi ja rakennusta laajennetaan rakennusalan ulkopuolelle länsipäädyssä ja parvekkeiden osalta myös eteläjulkisivussa sekä itäpäädyssä. Lisäksi autopaikkoja rakennetaan 26, kun asemakaava edellyttää 28 autopaikkaa.

 

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta 10.10.2007, jolloin se päätti puoltaa suunnitelmaa eräin huomautuksin. Neuvottelukunta totesi mm., että kulku liikuntasaliin tulee tutkia uudelleen ja asuntojen pohjaratkaisuja tulee kehittää. Rakennuksen sisäiset pohjaratkaisujen yksityiskohdat tulevat rakennuslupavaiheessa huomioonotettaviksi. Naapureiden kuulemisessa ilmenneen vastustuksen johdosta hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että rakennuksen länsipäädyn laajennusosaa osittain madallettiin yksikerroksiseksi. Muutetusta suunnitelmasta ei ole pyydetty kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausuntoa.

 

Kaupunginmuseon, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa on oltu yhteistyössä asemakaavan muutosluonnoksen laatimisessa.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.8.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta.

 

Asunto-osakeyhtiö Otavantie 15 (Haahkatie 10) huomauttaa:

 

-       Ajoneuvoliikenne tontille tulee järjestää ensisijaisesti tontin länsipäädystä

 

-       Haahkapolun ominaisuutta kevyen liikenteen väylänä tulee erityisesti korostaa

 

-       Haahkapolulla tonttiimme rajoittuva aita tulee kunnostaa tai muilla keinoin ratkaista kevyt- ja huoltoliikenteestä mahdollisesti aiheutuvat vaaratilanteet.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa Asunto Oy Otavantie 15:n huomautuksesta, että ajoneuvoliikenne tontille on järjestetty nykyisinkin Haahkapolun kautta. Ajoyhteyden järjestäminen tontin länsipäädystä tarkoittaisi uutta ajoyhteyttä olemassa olevan puiston kautta. Tätä ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska tontin pysäköinti ja huoltoliikenne on mielekkäästi järjestettävissä vain tontin itäreunasta Haahkapolun vierestä. Muuttamalla Haahkapolku pihakaduksi halutaan korostaa kevyen liikenteen asemaa. Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Tätä tuetaan rakenteellisin ratkaisuin. Pihakadulla halutaan myös selkeyttää nykyisiä monille epäselviä väistämisjärjestelyjä Haahkapolun, Haahkatien ja Otavantien risteyksessä.

 

Asunto Oy Särki Bostads Ab huomauttaa, ettei tontin rakennusoikeuden ”vähäistä ylitystä” ja rakennuksen laajennusta parvekkeineen tontin rajaan saakka ole huomioitu poikkeamishakemuksessa, vaikka niiden merkitys kyseiselle rakennukselle ja nykyisille asukkaille on suurin. Viitaten 26.6.2008 tehtyyn kirjelmäänsä koskien tontin asemakaavan muutosta yhtiö edelleen huomauttaa:

 

-       Kaavamuutos, joka koskee 1950-luvun asuinaluetta, on suunniteltava olevaa rakennuskantaa kunnioittaen. Koulurakennus 1960-luvulta on sijoitettu puistomaisemaan huomioiden sen päädyn suhde naapurirakennukseen. Suunnitellun laajennusosan parvekkeineen on pysyttävä riittävällä etäisyydellä tontin rajasta. Naapuritalojen asukkaiden olosuhteita ei saa muuttaa huonompaan suuntaan.

 

-       Miten säilyvät kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen arvot ja ominaispiirteet? Suunnitellut laajennusosa ja parvekemuutokset eivät vastaa rakennuksen todettua arvoa.

 

-       Taloyhtiö haluaa varjotutkielman ja selvityksen päiväkodin pihajärjestelyistä. Muuttuuko puistoalue rakennuksen länsipuolella päiväkotipihaksi?

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Asunto Oy Särki Bostads Ab:n kaavaluonnosta ja poikkeamishakemusta koskevien samansisältöisten huomautusten johdosta hakija on muuttanut suunnitelmaansa siten, että naapuriyhtiötä lähimmäksi tuleva rakennuksen kulmaus on madallettu yksikerroksiseksi. Kokonaiskerrosala ylittää täten kaavan salliman vain 8,5 k-m2. Hakija pitää kulmausta ensimmäisessä kerroksessa tarpeellisena ryhmäkodin toimivuuden kannalta. Yksikerroksisen osan etäisyys naapurirakennuksesta on noin 12 metriä. Kolmikerroksinen laajennusosa on runsaan 23 metrin etäisyydellä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja hakija ovat neuvotelleet Asuntoyhtiön kanssa hankkeesta.

 

Hakija esitteli muutetun suunnitelman ja varjotutkielman ja yhtiölle kerrottiin, että päiväkodin leikkipaikka sijoitetaan rakennuksen itäpuolella olevaan puiston kohtaan, jossa on entisen leikkipaikan jäljiltä pyöreä tila. Varjotutkielman perusteella voi päätellä, että muutetun suunnitelman kolmikerroksinen laajennusosa ei kesäaikana lisää naapurirakennuksen varjostumista, ei myöskään merkittävästi lisää varjoa auringon ollessa matalalla. Yksikerroksinen osa ei aiheuta varjovaikutusta naapurin rakennukseen, koska se jää korkeampien varjoon. Asuntoyhtiö piti muutettua suunnitelmaa parempana vaihtoehtona. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että muutettu suunnitelma ottaa kohtuullisesti huomioon naapurin huomautuksen riittävästä etäisyydestä.

 

Kysymykseen rakennuksen arvojen ja ominaispiirteiden säilymisestä kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Drumsö svenska samskolan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, koska siihen liittyy huomattavia paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus ei kuitenkaan kuulu arkkitehtonisesti arvokkaimpiin helsinkiläisiin koulurakennuksiin vaan on tässä joukossa suhteellisen tyypillinen kohde. Kulttuurihistoriallisia arvoja säilytetään turvaamalla rakennuksen säilyminen osana lauttasaarelaista paikallishistoriaa ja mahdollistamalla rakennuksen käyttö. Rakennuksen alkuperäinen olemus ja arkkitehtuurin henki pyritään säilyttämään pääpiirteissään ja sopeuttamaan uudet rakenteet näihin. Tähän tähtäävät jäljempänä esitetyt poikkeamisluvan ehdot. 

 

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide on sopusoinnussa aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja laadittavan asemakaavan muutoksen kanssa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan jäljempänä lueteltuja ehtoja.

 

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 27.11.2008 puoltamaa asemakaavaehdotusta.

 

 

 

 


8

ERON MYÖNTÄMINEN HANNU MÄÄTTÄSELLE KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN PÄÄLLIKÖN VIRASTA

 

Khs 2009-687

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

-                     myöntää Hannu Määttäselle eron kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön virasta (vakanssinumero 061827) Määttäsen siirtyessä vanhuuseläkkeelle 1.1.2010 lukien, ja

 

-                     kehottaa kiinteistövirastoa viipymättä käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn.

 

Pöytäkirjanote Hannu Määttäselle, kiinteistölautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

Kaj toteaa, että kiinteistövirasto pyrkii täyttämään tilakeskuksen päällikön viran jo ennen nykyisen viranhaltijan eläkkeelle jäämistä ns. seuraajamallin mukaisesti, jolloin seuraajalla on mahdollisuus työskennellä jonkin aikaa nykyisen viranhaltijan rinnalla. Siksi virka on tarkoitus asettaa haettavaksi viipymättä eron myöntämisen jälkeen.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) seuraavaa:

 

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tehtävänä on vuokrata hallintokunnille ja yrittäjille toimitiloja sekä hoitaa kaupungin toimitilojen omistajahallintoa. Osastoa johtaa tilakeskuksen päällikkö.

 

Tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen on pyytänyt eroa virastaan, jonka kokonaispalkka on 5 990,40 euroa/kk, siirtyessään vanhuuseläkkeelle 1.1.2010 lukien.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että osastopäälliköiden pätevyysvaatimus on määritelty kiinteistöviraston johtosäännössä. Osastopäälliköiden pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä käytännön kokemus ja kokemusta johtamistehtävissä.

 

Edelleen kiinteistölautakunta toteaa, että osastopäälliköiltä edellytettävä kielitaito on määritelty Helsingin kaupungin kielitaitosäännössä,
minkä mukaisesti osastopäälliköiltä vaaditaan erinomaista suomen kielen taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

 

 

 

 


9

23.3.2009 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXXXXX, XXXX XXXXXXXX JA XXX XXXXX-XXXX MUISTUTUKSIIN VIIKIN VIRKISTYS-, KESÄMAJA- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11775)

 

Khs 2008-1375

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta jäljempänä ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirja jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxx-xxxx ja Xxx Xxxxxxxx.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Xxxxx Xxxxxxxx muistutus

 

Liite 2

Xxxx Xxxxxxx muistutus

 

Liite 3

Xxxx Xxxxxxxxxx muistutus

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen muutetun 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.12.2008 käsitellyt otsikossa ilmenevää asemakaavan hyväksymistä koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perusteltuun kannanoton antamiseen, joten päätös valta asiassa on Khlla. Toistaiseksi Khn kannanotto asemakaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltuna kannanottona muistuttaneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Kaavan keskeinen sisältö

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.12.2008 hyväksynyt 36. kaupunginosan (Viikki) kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavaehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.4.2008 päivätyn ja 4.12.2008 muutetun piirustuksen nro 11775 mukaisena. Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavaehdotukseen on tehty eräitä muutoksia.

 

Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä.

 

Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää virkistysaluetta. Saaren ympärillä on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä vesialuetta. Kuusiluoto on virkistysaluetta.

 

Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on Lammassaaressa saada rannat yleiseen virkistyskäyttöön, kesämajojen lukumäärän lisääminen ja mahdollistaa myös tulevaisuudessa lomanvietto ekologisesti keskellä kaupunkia. Tavoitteena on saarien kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten merkittävien rakennusten ja maisemakulttuuristen arvojen sekä luontoarvojen säilyttäminen ja ylläpito luontevana osana vapaa-ajan vieton ympäristöä.

 

Rannat, saaren laki ja itärinne osoitetaan selkeästi yleiseen virkistyskäyttöön. Virkistysalue ja kesämaja-alue jäsennetään siten, että niiden luonteva käyttö on mahdollista. Kesämaja-alueiksi rajataan kaksi aluetta, joilla on jo kesämajoja. Tulvavyöhykkeellä sijaitsevalle 17 majalle osoitetaan korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueelta ja eteläranta tulee vapautumaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueet tulevat tiivistymään yhteensä 39 uuden majapaikan verran. Kuusiluodossa asemakaava mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön sekä sen kehittämisen. Lammassaari rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen, Kuusiluoto on suojelualueiden ulkopuolella.

 

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine muistutuksiin

 

Xxxxx Xxxxxxx toteaa (25.6.2008) mm., että hänellä on mökki (nro 9) rantavyöhykkeessä ns. tulva-alueella, eikä ole tarpeeksi tullut kuulluksi kaava-asiassa. Arabianrannan asukastilaisuudessa tuli ilmi, että (valmistelija kertoi) maja on tehty väärin mitoin ja luvatta. Luvat ja mitat oli saatu Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx. He olivat tarkistaneet myös uudet perustukset. Työ on aloitettu 2007 syksyllä. Hän kokee, että häntä on johdettu harhaan ja siitä on koitunut taloudellista haittaa. Tieto asukastilaisuuksista tuli liian myöhään. Majan uudelleensijoittaminen on kiireellistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että Lammassaaresta on laadittu yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21), jossa mökkialueet on sijoitettu lakialueille ja rinteille rantojen jäädessä yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa on maininta kaupungin tavoitteesta keskittää kesämajat yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Tämä tavoite on ollut maanvuokraajaosapuolen ja kesämajan omistajia edustavan Koitto ry:n tiedossa yli 10 vuotta.

 

Keväällä 2007, ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa neuvoteltiin Lammassaaren majan vuokralaisia edustavan Koitto ry:n kanssa, jolle tiedotettiin suunnittelun tavoitteita ja esiteltiin suunnitelmaluonnos.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin Lammassaaressa Pohjolan pirtissä lauantaina 5.5.2007 klo 13–15. Saman päivän aamupäivällä Koitto ry järjesti Lammassaaressa talkoot, joten tilaisuuteen tuli runsaasti osallistujia. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnos, jossa kesämaja-alueiden ja virkistysalueiden rajaus oli pääpiirteissään aiemmin laaditun suunnitelman kaltainen (Lammassaaren ja Kuusiluodon yleissuunnitelma, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21).

 

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 29.10.–16.11.2007, sekä siihen on voinut tutustua netissä. Ilmoitus asemakaavaluonnoksen yleisötilaisuudesta oli Helsingin Uutisissa 28.10.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007, jossa Lauri Jokiselle kävi ilmi (maja nro 9) tulva-alueella ja virkistysalueeksi suunnitellulla alueella sijaitsevan majansa tilanne. Asemakaavaluonnos noudatti maja-alueiden sijoittelussa aiempaa suunnitteluperiaatetta, jossa rannat ovat julkista virkistysaluetta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti 25.3.2008 tiedotteen jokaiselle kesämajan omistajalle, joiden yhteystiedot olivat Koitto ry:llä. Tiedotteessa selostettiin suunnittelutilannetta, rannoilla sijaitsevien kesämajojen siirtymäaikataulua ja tiedotuksen liitteenä oli kesämajaohjeisto tyyppipiirustuksineen.

 

Maanvuokrasopimuksessa mainitaan, että vuokramies on velvollinen valvomaan alueella tapahtuvaa rakentamista ja huolehtimaan, että kesämajoja korjattaessa ja uudistettaessa ja korvattaessa niitä uusilla noudatetaan alueelle laadittua kesämajaohjeistoa, joka on vuokrasopimuksen liitteenä, ottaen kuitenkin huomioon alueen suunnittelutilanteen. Kesämajaohjeistossa on tarkat ohjeet rakentamisesta, majojen tyyppipiirustukset sekä lupakäytännöstä uusia majoja rakennettaessa. Rakentamistoimenpiteille tulee hakea yhdistyksen suostumus. Uudelle (myös uudelleenrakennetulle) majalle tarvitaan myös rakennusvalvontaviraston lupa. Mökkiläisiä edustava yhdistys eli vuokramies ei voi antaa rakentamislupaa.

 

Majalle nro 9 osoitetaan korvaava paikka, kun Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaava on hyväksytty. Korvaavat paikat arvotaan hakijoiden kesken tai jaetaan muulla tasapuolisella tavalla.

 

./.                   Xxxxx Xxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

 

Xxxx Xxxxxx mainitsee (1.7.2008) mm., että Lammassaaren kesämaja-aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa todetaan kohdassa ”yleistä”, että kesämajojen alapohjan on oltava vähintään korkeustasolla +2.6. Saaren korkeuserot ovat suuret, joten majojen siirto tarkoittaa käytännössä niiden purkamista ja uudelleenrakentamista. Majat ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan kesämajakäytössä ja suurimmalta osaltaan hyväkuntoisia, joten niiden siirtäminen tuntuu ekologisesti turhalta tuhlaukselta. Eikä edes muutaman vuoden takainen tammikuun ”vuosisadan huipputulva” nostanut vettä kesämajojen alapohjaan nykyisillä paikoillaan. Mikäli kaavassa on jostakin syystä välttämätöntä pitää tuo ”korkeusero +2,6”, kaupunki voisi poikkeusluvalla antaa nykyisten rajan alapuolella olevien kesämajojen olla paikoillaan. Helsingissä on useita alueita, joilla asemakaava määrää ”tulvarajan” mutta sen alapuolella sijaitsee rakennuksia. Lisäksi voidaan aiheellisesti kysyä, kohteleeko kaavaluonnos kesämajojen omistajia tasapuolisesti, kun siitä johtuva siirtokehotus kohdistuu vain pieneen vähemmistöön kesämajojen omistajia, jotka majojen perinteisestä sijoittelusta johtuen sattuvat omistamaan majan rajan alapuolella.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavan tavoitteena on taata kaikille virkistysalueen ja kesämajojen käyttäjille yhteinen julkinen ranta-alue. Lammassaaren korkeuserot ovat suuret ja siten virkistysalueeksi osoitettu rantakaistale jää kapeaksi. Tämä etelään suuntautuva rantaosuus on virkistyskäytön kannalta vetovoimaisinta aluetta ja siksi se tulee olla esteettömässä julkisessa käytössä. Kaavassa on osoitettu majoille paikat korkeustason +2,6 yläpuolelta. Asemakaavassa tulee taata majapaikan riittävä korkeusasema suhteessa merenpintaan ja huomioida ilmastomuutoksen vaikutukset. Ratkaisu on tarpeen tulvariskin ja ranta-alueen julkiseen virkistyskäyttöön saattamisen vuoksi.

 

Rannalla sijaitseville kesämajoille on kaavassa osoitettu korvaavia majan rakentamisalueita. Majojen siirto koskee kaikkia tällä alueella sijaitsevia ja on tarpeen kaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Majojen omistajia kohdellaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamassa mielessä tasapuolisesti.

 

./.                   Xxxx Xxxxxxxx muistutus on esityslistan tämä asian liitteenä nro 2.

 

Xxxx Xxxxxxx (3.7.2008) toteaa mm., että asemakaavaehdotuksessa on maininta kesämajojen välisestä vähimmäisetäisyydestä, joka on 6 m. Tämä etäisyys on riittämätön paloturvallisuuden kannalta saaren korkeusmuotoa huomioitaessa. Mikäli enintään 6 m:n etäisyydellä ja alapuolella oleva kesämaja syttyy tuleen, tarttuu tuli tällä etäisyydellä olevaan yläpuoliseen majaan.

 

Tästä syystä hän vaatii, että asemakaavaan tulee maininta vähimmäis­etäisyydestä siten, että korkeuserot tulevat huomioiduiksi, esim. ”jos majat sijaitsevat rinteessä tulee etäisyyttä lisätä 5 x nousuprosentti” ts. jos nousuprosentti on 6 %, lisätään vähimmäisetäisyyttä
(6 m x 6 % x 5) + 6 m = 7,8 m.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavassa uusien kesämajojen paikat on merkitty 25 m2 rakennusaloina, jossa rakennuksen enimmäiskoko on 16 k-m2. Joidenkin uusien kesämajojen sijoitteluvaihtoehdoissa oli mahdollista, että majojen väliseksi etäisyydeksi jäi vain 6 m. Uusien majojen rakennusalaa on nyt tarkennettu siten, että majojen välinen etäisyys on vähintään 8 m.

 

./.                   Xxxx Xxxxxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.


Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

 

 

 

 


10

23.3.2009 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY KUULUTTAJAN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-2347

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2008-2347/526 mukaisesti myönnä poikkeamista Pasilan korttelin nro 17051 tontille nro 13 haettuun toimenpiteeseen.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Pasilan tontti 17051/13)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Pasilan tontti 17051/13)

 

Liite 3

Asemapiirros (Pasilan tontti 17051/13)

 

Asunto Oy Helsingin Kuuluttaja (12.8.2008 alkaen Kiinteistö Oy Kuuluttaja) pyytää (26.5.2008) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17051 tontille nro 13 (Kuuluttajankatu 6).

 

Hakijan tarkoituksena on asuinkerrostalojen (4 700 k-m2) rakentaminen kaavoitusperiaatteista poiketen siten, että asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimus alittuu. Asemakaavassa olevan lamellitalon paikalle haetaan rakennuslupaa sivukäytävätalolle (2 600 k-m2), jonka asuntojen keskipinta-ala on 46,3 m2, kun asemakaavan mukaan sen tulee olla yli 75 m2.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tarkoituksena on monipuolistaa alueen uusien asuntotyyppien tarjontaa vastaamaan kysyntää.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.11.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 31.1.2006 vahvistettu asemakaava nro 11345. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla saa rakentaa kaksi kaupunkihuvilaa puiston laitaan ja yhden lamellitalon Kuuluttajankadun varteen. Kaupunkihuviloiden yhteenlaskettu kerrosala on 2 100 k-m2 ja niiden suurin sallittu kerrosluku on IV (2/3). Kaupunkihuviloihin saa rakentaa enintään 3 asuntoa porrastasannetta kohden. Lamellitalon rakennusoikeus on 2 600 k-m2 ja sen suurin sallittu kerrosluku on kadun varressa VI ja pihan puolella IV. Lamellitalon asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla yli 75 m2.

 

Asemakaavan asuinkorttelin tärkeimpänä suunnitteluperiaatteena on ollut pientalomainen asuinympäristö. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti alueen asemakaavaluonnoksen 5.6.2003 uudelleen valmisteltavaksi siten, että asuinkorttelit suunnitellaan pientalovaltaisemmiksi. Asemakaavassa keskeinen pientalomaisuutta ohjaava määräys on asuntojen keskipinta-alan sääntely, joka tapahtuu kaupunkihuviloissa rajoittamalla asuntojen lukumäärää porraskohtaisesti ja lamellitaloissa asuntojen keskipinta-alan vähimmäiskoolla. Muita pientalomaisuutta edistäviä määräyksiä ovat rakennusmassojen polveileminen ja porrastaminen pienimittakaavaisemmaksi ja matalammaksi pihan ja puiston suuntaan, ylimmän kerroksen asuntoihin rakennettava kattoterassi ja maantasokerroksen asuntoihin rakennettava tukimuurein korotettu ja pergoloin rajattu pihaterassi sekä muut pihan käyttöä ja sen rakentamista koskevat määräykset.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille kaksi kaupunkihuvilaa puiston laitaan ja kadunvarren lamellitalon paikalle 6-kerroksinen sivukäytävätalo.

 

Kaupunkihuviloiden suunnitelmat ovat asemakaavan mukaiset: niissä on neljä kerrosta, siten että ylin on 2/3 suurimman kerroksen alasta, ja enintään 3 asuntoa porrastasannetta kohden. Kaupunkihuviloiden asuntojen keskipinta-ala on 85,2 m2.

 

Lamellitalon paikalle esitetään rakennettavaksi 6-kerroksinen sivukäytävätalo, jonka kaikki kerrokset ovat identtiset. Asemakaavan mukaiset pihalle päin madaltuvat 4-kerroksiset rakennusmassat jäävät siten toteutumatta. Myös asemakaavan määräys ylimpään kerrokseen rakennettavasta kattoterassista ei toteudu. Sivukäytävätalossa on yhteensä 48 asuntoa, joiden keskipinta-ala on 46,3 m2. Koko tontin asuntojen keskipinta-ala on 58,2 m2.

 

Hakija on 4.9.2008 pidetyssä kokouksessa esitellyt uutta osa-aikaisen asumisen konseptiaan, jota se haluaa kohteessa toteuttaa. Kyseessä on muuttuvan työelämän tarpeisiin kehitetty hotellityyppinen palveluasuminen, jossa osakkeen omistaja voi palveluntarjoajan välityksellä vuokrata asuntonsa lyhytaikaisin vuokrasopimuksin niinä aikoina kun ei itse käytä huoneistoaan.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hakemus on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta, että perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa vuokra-asumista lukuun ottamatta.

 

Länsi-Pasilassa asuntojen keskikoko on 62,4 m2, Itä-Pasilassa 57,3 m2 ja koko Pasilan peruspiirissä 59,7 m2. Keski-Pasilaan suunnitellut uudet asuinkorttelit sijoittuvat tiiviisti rakennettavalle keskusta-alueelle, joten niiden suunnitteluperiaatteena tulee olemaan uudentyyppisten kaupunkimaisten kerrostaloasuntojen kehittäminen. Keski-Pasilan asunnot siten tuskin nostavat Pasilan alueen asuntojen keskipinta-alaa. Ilmalan alueelle on rakenteilla uusia asuntoja MTV:n alueen lisäksi myös Radiokadun varteen. Näiden tonttien asuntojen keskipinta-alat vaihtelevat välillä 68,5–70,9 m2.

 

Kuuluttajankadun varteen suunniteltu sivukäytävätalo on myös alueen kaupunkikuvallisten periaatteiden vastainen. Tasakorkeana ja suorajulkisivuisena ratkaisuna se ei edistä alueen pientalomaisten tavoitteiden toteutumista, vaan muodostaa tyypillisen kerrostalorivistön pientalomaisten kaupunkihuviloiden pihapiirin toiseen reunaan. Asemakaava edellyttää pihalle päin madaltuvaa ja pienimittakaavaista ratkaisua.

 

Rakennukseen suunniteltu hotellimainen toiminta ei myöskään vastaa pientalomaisen asumisen tavoitteita. Uudenlaisen kerrostalo- ja palveluasumisen kehittäminen on sinänsä tavoiteltavaa, mutta ei sellaisenaan sovellu kyseiselle asuinkerrostalojen korttelialueelle, vaan vaatii ympäristöltään erilaista lähtökohtaa ja palveluasumisen tai hotellitoiminnan sallivaa kaavamääräystä.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.9.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide on asemakaavan vastainen sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hanke on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alasta uustuotannossa, jolla pyritään lisäämään perheille soveltuvia asuntoja ja asumisväljyyden kasvua.

 

Lamellitalon paikalle suunnitellun sivukäytävätalon asuntojen keskipinta-ala 46,3 m2 on huomattavasti alle asemakaavan lamellitaloille määräämää 75 m2:n vähimmäispinta-alaa. Isoja asuntoja sisältävät kaupunkihuvilat mukaan lukienkin koko tontin asuntojen keski-pinta-alaksi jää 58,2 m2. Kun koko Pasilan asuntojen keskikoko on nyt 59,7 m2 ja Keski-Pasilan uudet asuinalueet sijoittuvat tiiviisti rakennettavalle keskusta-alueelle, ei Ilmalan alueella ole perusteltua lähteä alentamaan tavoitetta asuntojen 75 m2:n keskipinta-alasta.

 

Sivukäytävätalo on myös alueen kaupunkikuvallisten periaatteiden vastainen. Asemakaavan tavoitteena on pientalomainen asuinkortteli, joka edellyttää myös lamellitalojen suunnittelua siten, että huomioidaan pihanpuolen mittakaava, madaltuva rakennusmassa sekä piha- ja kattoterassit. Myös rakennukseen suunniteltu hotellimainen palveluasuminen on toimintaa, joka vaatii erilaisen asemakaavaratkaisun eikä sellaisenaan sovellu pientalomaiseen asuinkortteliin.

 

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 30.10.2008 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 28.11.2008 mennessä.

 

Asunto Oy Helsingin Kuuluttaja on 28.11.2008 antanut vastineensa asiassa. Yhtiö lausuu seuraavaa:

 

Poikkeamishakemuksemme perusteet eivät ole muuttuneet. Haluamme kuitenkin lyhyesti oikaista muutaman asian kaupunkisuunnitteluviraston 3.11.2008 antamaa lausuntoa koskien.

 

Lausunnossa on todettu, että asemakaavan mukaiset pihalle päin madaltuvat 4-kerroksiset rakennusmassat jäävät toteutumatta. Tähän toteamme, että kyseessä ei ole kaavasta poikkeaminen. Kaava mahdollistaa 4-kerroksisen osan rakentamisen, nyt sitä mahdollisuutta ei käytetä, sillä rakennus sijoittuu kokonaan asemakaavan 6-kerroksiselle rakennusalalle.

 

Lausunnossa on todettu, että asemakaava edellyttää pihalle päin madaltuvaa ja pienmittakaavaista ratkaisua. Tähän toteamme, että kaava ei velvoita vaan mahdollistaa sen. Nyt sitä mahdollisuutta ei käytetä.

 

Lausunnossa on todettu, että suunniteltu hotellimainen toiminta ei myöskään vastaa pientalomaisen asumisen tavoitetta. Tähän toteamme, että lamellitalo on normaali osakeyhtiö, yhtiöjärjestystä ei ole vielä tehty. Kohteessa on toki osakkeen omistajan mahdollista vuokrata asuntoaan, kuten missä tahansa osakeyhtiössä. Kyseessä ei ole hotellikonsepti, vaan konsepti, jossa osakkeen omistajan on oman asumisen lisäksi mahdollista helposti antaa asuntonsa vuokralle silloin kuin omistaja ei itse käytä sitä.

 

Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston asiassa lausumaan ja toteaa, että haettu toimenpide on asemakaavan vastainen sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hanke on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alasta uustuotannossa. Kaj katsoo, että poikkeamista haettuun toimenpiteeseen ei tule myöntää.