HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Eräiden asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittaminen

Maailman muotoilupääkaupungin (World design capital) aseman hakeminen vuodeksi 2012

Rakennuslautakunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Espanjaan

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen ja hallinnon selkeyttäminen

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Juna- ja metroasemien puhtaanapito

Xxxxx Xxxxxxxx oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen 7.1.2009 § 17 tekemästä viran lakkauttamista koskevasta päätöksestä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Otto Lehtipuun toivomusponsi: Adoptioneuvonnan jonojen purku

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Omaishoitajien vapaapäivät

Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluja koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyt oikaisuvaatimukset

Lausunto julkisissa tiloissa tapahtuvan yksityisen terveydenhuollon korvaamista selvittäneen työryhmän ehdotuksista

16.3.2009 pöydälle pantu asia
Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ottama asia: Kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankinta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan 18.12.2008 tekemästä päätöksestä

Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:n oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan 18.12.2008 tekemästä päätöksestä

Valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: lasten liikunnan edistäminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vt Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: Oy Iittala Ab:n toimintaedellytysten säilymisestä huolehtiminen Arabian taideteollisuuskeskuksen alueella

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Ulappasaarentien ympäristön asemakaavamuutosalueen parkkipaikkojen uudesta sijoittamisesta johtuvien ongelmien ratkaiseminen jatkosuunnittelussa ja käytännön keinoin

Sigrid Jusélius Stiftelsen kanssa asemakaavan muutoksen nro 11826 johdosta tehtävä maankäyttösopimus

Kannanotto Xxx Xxxxxxxx muistukseen Malmin korttelin nro 38066 sekä puisto- ja katualueiden (Longinojan ja Latokartanontien ympäristö) asemakaava-asiassa (nro 11710)

Kannanotto Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxxxx muistutuksiin Viikin virkistys-, kesämaja- ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11775)

Etelä-Haagan Vihdintien länsipuolisen ns. Kultareuna-alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11876)

Vuosaaren kortteleiden nro 54080 ja 54084 ym. alueiden asemakaavan muutoksen määrääminen osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta (nro 11672)

Asunto Oy Vuorikatu 8:n poikkeamishakemus

Asunto Oy Kuuluttajan poikkeamishakemus

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2009-601

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista tertiääri- ja primäärilainoja seuraavasti:

Yhtiö	Tertiäärilaina €	Primäärilaina €

Puotilan Kiinteistöt Oy Fallpakantie	344 766,00	3 057 181,00
Helsingin Asumisoikeus Oy Sippolan Hovi		46 268,00
Yhteensä	Yhteensä	3 103 449,00

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Asuntotuotantotoimikunta esittää (18.2.2009), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin lainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Puotilan Kiinteistöt Oy / Fallpakantie on Mellunkylään rakennettava 26 rivitalo- ja 2 kerrostaloasuntoa sekä kehitysvammaisten ryhmäkodin ja 2 tukiasunnon sekä lastenkodin ja 1 tukiasunnon sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 13 495 857 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 7 496 340 euroa, valtion asuntorahaston käynnistysavustuksella 280 000 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 344 766 euroa, primäärilainalla 3 057 181 euroa, investointiavustuksella 817 191 euroa ja omilla varoilla 1 500 379 euroa.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Sippolan Hovi on Viikkiin rakennettu 74 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 11 062 368 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 9 363 600 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 1 652 500 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 46 268 euroa.

Helsingin kaupungin tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka valtion asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.

Helsingin kaupungin primäärilaina on Helsingin kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 5,35 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja

n. 26 milj. euroa.

MAAILMAN MUOTOILUPÄÄKAUPUNGIN (WORLD DESIGN CAPITAL) ASEMAN HAKEMINEN VUODEKSI 2012

Khs 2009-621

KJ Kaupunginhallitus päättänee hakea Helsingille vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin nimitystä.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin nimityksen haku avautui kaupungeille marraskuussa 2008 ja päättyy 31.3.2009.

Maailman muotoilupääkaupunki (World Design Capital, jäljempänä WDC) on kansainvälisten muotoilujärjestöjen - teolliset muotoilijat, graafiset suunnittelijat ja sisustusarkkitehdit - yhteisen katto-organisaation (International Design Association, IDA) hanke. Sen tarkoituksena on antaa joka toinen vuosi yhdelle kaupungille maailman muotoilupääkaupungin asema.

Kaupungilta edellytetään muotoilun käyttämisessä ja edistämisessä osoitettua hyvää mainetta, johtajuutta ja toimintaa. Lisäksi valitulta kaupungilta edellytetään kansainvälisesti merkittävää ohjelmaa muotoilupääkaupunkivuodelle.

Järjestäjien mukaan WDC antaa järjestävälle kaupungille:

- näkyvyyttä luovana ja innovatiivisena keskuksena

- innostaa luovia ja innovatiivisia ihmisiä

- vahvistaa taloudellista kehitystä

- edistää kaupungin elämänlaatua

- sijoittaa kaupungin kansainvälisesti johtavien muotoilukaupunkien joukkoon

- edistää kaupungin kansainvälistä imagoa ja edistää verkostoitumista muotoilun alueella

Ensimmäinen muotoilupääkaupunki oli vuonna 2008 Italian Torino. Vuonna 2010 WDC on Etelä-Korean Soul. Kaupunki valittiin noin neljänkymmenen hakijan joukosta tiukan kansainvälisen kilpailun jälkeen. Lopullinen valinta tehtiin kuuden kaupungin kesken.

Hakemus vuoden 2012 muotoilupääkaupungiksi tulee jättää kuluvan maaliskuun loppuun mennessä. Hakijana on ensisijaisesti kaupunki. Hakija voi olla myös muu organisaatio, mutta siinä tapauksessa edellytetään kaupungin erityinen tuki.

Muotoilupääkaupungin valitsee kansainvälinen nelihenkinen jury, jonka jäsenenä on mm. Soulin kaupunginjohtaja. Valinta vuoden 2012 World Design Capitaliksi julkistetaan muotoilujärjestöjen maailmankongressin yhteydessä Singaporessa marraskuussa 2009.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat kokouksessaan 13.1.2009 käynnistäneet Maailman muotoilupääkaupunki 2012 –hakemuksen valmistelun. Kaupunginjohtaja on 18.2.2009 asettanut hakemusta valmistelevan valtuuskunnan, jossa on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien edustus ja johon ulkoasianministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö ovat nimenneet edustajansa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii kulttuurijohtaja Pekka Timonen.

Valtuuskunnan puheenjohtajan kutsusta on talven aikana kokoontunut neljä kertaa laaja neuvottelukokous, jonka kokouksiin on hakukomitean lisäksi osallistunut korkeakoulujen, alan järjestöjen ja Lahden kaupungin edustajia. Myös useat alan johtavat yritykset kuten Nokia, Kone, Iittala ja Marimekko ovat olleet valmistelussa mukana. Muotoilupääkaupunkihanke on saanut osapuolten laajan tuen. Hankkeen on todettu tukevan Suomen innovaatio- ja kulttuuristrategioita, maabrändin rakentamista ja pääkaupunkiseudun kilpailukykystrategian toteuttamista.

Hakemuksen laatimiseen on osallistunut edellä mainittujen tahojen lisäksi konsultteina Eera, Helsinki Design Week, Pluto Finland ja hakemuksen ulkoasun suunnittelijana Kokomo&Moi Oy.

Hakemus perustuu Helsingin seudun kansainvälisesti tunnustettuihin vahvuuksiin muotoilun alalla. Näitä ovat:

- merkittävä muotoiluperinne, laaja merkitys nykypäivässä ja usko alan tulevaisuuteen

- muotoilun rooli elämänlaadun ja arjen näkökulmasta, muotoilu osa elämää.

- maailman tärkeimpiä ja tunnetuimpia yrityksiä toimii seudulla, esimerkiksi Nokia tärkeä

- koko Helsingin seutu yhtenäisesti hankkeen takana

- alan arvostettu yliopisto TaiK sijaitsee alueella, Aalto-korkeakoulu maailmanlaajuisesti kiinnostava.

- uudet kaupunginosat ja hankkeet (esim. Arabianranta, Kalasatama, Jätkäsaari, Tapiolan-Otaniemen alue, Finlandia-puisto, – arkkitehtuuri ja aluesuunnittelu ylipäätään).

Hakemuksen mukaan Helsinki suuntautuu muotoilupääkaupunkina vahvasti tulevaisuuteen ja osoittaa kykynsä liittää muotoilu tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun kansainvälistä vuorovaikutusta ja kansalaisten elinolojen kehittämistä.

Helsingin WDC-hakemuksen avainkäsite on avoimuus - ”Open Helsinki enabled by Embedded Design”. Muotoilupääkaupungin lähtökohtana on toimiva kansalaisyhteiskunta ja suomalaisen designin tasa-arvoinen perintö. Muotoilu ymmärretään hakemuksessa laajana käsitteenä, joka kokoaa ja yhdistää erilaisia lähestymistapoja ja yhteiskuntapiirejä.

Hakemukseen tulee sisältymään alustava ehdotus Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden ohjelmaksi, joka on kolmiosainen. Ensimmäinen osio sisältää World Design Capital -päätapahtumat kuten viralliset avajaiset, konferenssit ja näyttelyt. Toisen pääosion muodostavat erilaiset yleisötapahtumat ja kansalaisjärjestöjen aktiviteetit eri puolella pääkaupunkiseutua ja Lahdessa. Kolmas kokonaisuus koostuu kansainvälisestä vuoropuhelusta, jolla Helsingin muotoiluvuoden sanomaa tehdään tunnetuksi satelliittitapahtumissa eri puolilla maailmaa.

Muotoiluvuoden 2012 tapahtumien, organisaation ja viestinnän kokonaiskustannukset on arvioitu 15 miljoonaksi euroksi. Hakemuksen valmistelussa esitellyn jaon mukaan hakevat kaupungit kattaisivat yhdessä 6 miljoonaa, valtion suora rahoitus olisi 5 miljoonaa ja loput 4 miljoonaa tulisi muista lähteistä. Helsingin osuudeksi on tässä mallissa kaavailtu suurusluokaltaan noin 3 miljoonaa euroa, riippuen kaupunkien välisen jakosuhteen vahvistamisesta. Merkittävin osa kustannuksista tulisi sisältymään vuoden 2012 talousarvioon.

Virallinen hakumaksu on 5000 euroa. Lisäksi mahdollinen pääsy kuuden ehdokaskaupungin joukkoon aiheuttaa 15 000 euron lisämaksun. Talous- ja suunnittelukeskus on varautunut tapahtumabudjetissaan näihin kuluihin. Hakemuksen valmisteluun talous- ja suunnittelukeskus käyttää 70 000 euroa. Lisäksi pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta on myönnetty tarkoitukseen 32 000 euron rahoitus.

Kj toteaa, että Helsingin kehittäminen muotoilun kaupunkina sisältyy kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 luonnokseen. Maailman muotoilupääkaupungin aseman tavoittelu toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa.

Hakemuksen valmisteluprosessi on jo tähän mennessä vahvistanut Helsingin metropolialueen muotoilualan yhteistoimintaa tavalla, joka edistää toimialan tulevaa kehittämistä ja seudun kansainvälistä profiilia. Tiivis yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on tässä suhteessa tärkeää. Haussa syntynyttä aineistoa voidaan hyödyntää mm. Shanghain maailmannäyttelyssä ensi vuonna ja muissa Helsingin kansainvälisissä esiintuloissa.

Vuosi 2012 on Helsingille merkittävä juhlavuosi, jolloin tulee kuluneeksi 200 vuotta kaupungin nimeämisestä Suomen pääkaupungiksi. Maailman muotoilupääkaupungin status ja siihen liittyvät tapahtumat sopisivat erinomaisesti osaksi juhlavuoden ohjelmaa.

Kj toteaa lisäksi, että muotoilun vuoden tapahtumaohjelmaan varaudutaan tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.

RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ESPANJAAN

Khs 2009-624

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa rakennuslautakunnan varsinaiset jäsenet, kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnan kaksi rakennuslautakunnan valitsemaa asiantuntijajäsentä ynnä teknillisen neuvottelukunnan yhden rakennuslautakunnan valitseman asiantuntijajäsenen tekemään kauintaan neljä matkavuorokautta kestävä virkamatka Espanjaan Barcelonaan 19.5. – 22.5.2009 Barcelonan liikkumisesteettömyyden politiikkaan sekä ranta-alueiden rakentamiseen tutustumista varten.

Virkamatkasta on laadittava matkalasku voimassa olevien säännösten mukaisesti. Matkalasku on esitettävä välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä lukien hallintokeskukselle hyväksyttäväksi. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset ynnä mahdolliset avustajan aiheuttamat kustannukset.

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, virkamatkalle lähtijöille ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Rakennuslautakunnan kirje 17.3.2009 nro 11

Kj toteaa, että rakennuslautakunta on valmistellut ulkomaille suuntautuvaa virkamatkaa. Käytäntönä on ollut, että lautakunta on voinut toimikautensa aikana tehdä yhden ulkomaisen virkamatkan. Tällaisiksi matkoiksi luokitellaan Pohjoismaiden, Baltian, Pietarin ja Moskovan ulkopuolelle suuntautuvat matkat, joista päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen 22.1.2007 tekemän päätöksen mukaan kaupunginhallitukselle.

Matka on tarkoitus tehdä Barcelonaan Kataloniaan. Ajankohta olisi tiistai 19.5.- perjantai 22.5.2009.

Matkalle osallistuisivat rakennuslautakunnan varsinaisten jäsenten (ja tarvittaessa avustajan) lisäksi myös kaupunkikuvaneuvottelukunnan kaksi rakennuslautakunnan valitsemaa asiantuntijajäsentä sekä teknillisen neuvottelukunnan yksi, rakennuslautakunnan valitsema asiantuntijajäsen. Kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen mukaan myös heidän osaltaan matkasta päättää kaupunginhallitus. Rakennusvalvontavirastosta matkalle osallistuisivat lautakunnan kaikki esittelijät (virastopäällikkö ja kolme osastopäällikköä), lautakunnan sihteeri ja tarvittaessa yksi viraston muu työntekijä. Haluttaessa voi matkalle osallistua myös kaupunginhallituksen edustaja rakennuslautakunnassa.

Barcelona on Espanjan erään vauraimman alueen Katalonian moderni keskus ja pääkaupunki, jonka asukasluku on yli 2 miljoonaa. Kaupunki on tunnettu monipuolisesta kulttuuristaan. Barcelonassa ovat työskennelleet monet 1900 -luvun kuuluisat kuvataiteilijat ja arkkitehdit, kuten Picasso, Miro, Tapies ja Gaudi.

Merkittävä piristysruiske Francon aikana hienoisesti rapistuneelle Barcelonalle olivat vuoden 1992 kesäolympialaiset. Paitsi monia näyttäviä urheilurakennuksia kohennettiin erityisesti julkisia ulkotiloja, ranta-alueita ja aukioita.

Erityisen tunnetuksi on Barcelona tullut 2000 -luvulla kaupungin määrätietoisesta julkisten ulkotilojen liikkumisesteettömyysprojektista. Epämääräiset ranta-alueet on kohennettu erittäin korkeatasoisiksi ja viihtyisiksi kävelyn ja oleskelun keitaiksi.

Opintomatkan kaksi tärkeintä tutustumiskohdetta ovat juuri Barcelonan liikkumisesteettömyyden politiikka sekä ranta-alueiden rakentaminen. Molemmat kysymykset ovat ajankohtaisia myös Helsingissä. Matkaohjelmaan sovitetaan myös yksi tai useampi viranomaistapaaminen.

Matkakustannukset (laskettuna 20 osanottajan mukaan) ovat alustavasti 1 200 euroa/henkilöltä. Lisäksi maksettavaksi tulevat mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset.

Virkamatkan kustannukset maksetaan rakennusvalvontaviraston määrärahoista.

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN LISÄÄMINEN JA HALLINNON SELKEYTTÄMINEN

Khs 2008-2395

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

6 (21) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että metro- ja juna-asemien liityntäpysäköintipaikkoja pyritään lisäämään ja samalla selkiytetään niiden hallintoa.” (Kauko Koskinen, äänin 82-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (29.1.2009), että pääkaupunkiseudulle YTV:n vetämänä tehdyssä liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmassa on arvioitu liityntäpysäköintipaikkojen tarvetta vuoteen 2020 asti. Tässä strategisessa ohjelmassa pysäköintipaikkojen lisäämistä esitetään nimenomaan raskaan raideliikenteen asemille. Uusien ratahankkeiden yhteydessä liityntäpysäköinnin olosuhteita onkin aina kohennettu. Länsimetroa ja Kalasataman metrokortteleita rakennettaessa liityntäpysäköintipaikkoja tullaan rakentamaan lisää. Herttoniemen metroasemaa ja sen ympäristöä koskeneen arkkitehtikilpailun myötä valittu ratkaisu parantaa liityntäpysäköintimahdollisuuksia Herttoniemessä.

Liityntäpysäköinnin hallinto ei tällä hetkellä ole yhtenäistä. Pääkaupunkiseudun toimijoita, jotka suunnittelevat, rahoittavat tai toteuttavat liityntäpysäköintipaikkoja, ovat mm. pääkaupunkiseudun kunnat, ratahallintokeskus, YTV, tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö ja Uudenmaan liitto.

Liityntäpysäköintijärjestelmä on myös asiakkaan näkökulmasta epäyhtenäinen. Eri pysäköintialueilla maksut, pysäköintiajat ja pysäköinnin sallittu kesto vaihtelevat.

Helsingin juna- ja metroasemilla on nykyisin autoliikenteen liityntäpysäköintipaikkoja 2 711 kpl ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikkoja 4 037 kpl. Liityntäpysäköinnin lisääminen ja kehittäminen tulevaisuudessa on tärkeää. Kaupungin tulisikin, yhteistyössä naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, muodostaa toimiva malli kattaen liityntäpysäköinnin investointien rahoittamisen (kuntien välinen kustannusjako, kunnan sisäinen kustannusjako, yksityisen rahoituksen hyödyntäminen) ja käytännön operoinnin. Myös liityntäpysäköinnin liikennepoliittiset tavoitteet tulee määritellä. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseksi ja näin vahvistamalla liityntäpysäköinnistä kaupungille aiheutuvia hyötyjä, joita joukkoliikennematkojen lisääntymisen lisäksi ovat keskustan toimivuus ja elinvoimaisuus ja henkilöautoliikenteen väheneminen.

Helsingin kaupunki on aloittanut liityntäpysäköinnin kehittämiseen, selkeyttämiseen ja rahoittamiseen tähtäävän valmistelun kaupunginkanslian kehittämistoimiston, talous- ja suunnittelukeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston, HKL:n, kiinteistöviraston ja HKR:n yhteistyönä. Valmistelun tavoitteena on muodostaa Helsingin eri hallinnonalojen yhtenäinen kanta liityntäpysäköintiin ja sen kehittämiseen sekä esitys jatkotoimenpiteistä alkuvuoden 2009 aikana.

YTV toteaa (27.2.2009) seuraavaa:

YTV:n rooli liityntäpysäköinnissä on sen suunnittelun koordinointi, siihen liittyvä tiedotus ja markkinointi, sekä liityntäpysäköintiä koskevien tutkimusten ja selvitysten tekeminen sen mukaan kuin niistä yhdessä sovitaan jäsen kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisesta, ylläpidosta ja varustelutasosta vastaavat tapauksesta riippuen kunta, ratahallintokeskus, VR Osakeyhtiö tai tiehallinto.

Viimeisin YTV:n yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tekemä liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma on vuodelta 2007. Sen mukaan Helsingin alueelle vuodesta 2005 vuoteen 2020 liityntäpysäköintipaikkoja lisätään runsaalla 5000 paikalla henkilöautoille ja noin 6700 paikalla polkupyörille. Suurimmat lisäykset on esitetty Kalasataman metroaseman yhteyteen (300 paikka henkilöautoille ja 100 paikkaa pyörille), Herttoniemeen (299 auto paikkaa), Puotilaan (356 autopaikkaa ja 32 pyöräpaikkaa) ja Kontulaan (343 autopaikkaa) ja Lauttasaaren rakennettavan metroaseman yhteyteen (100 autopaikkaa ja 120 pyöräpaikkaa).

Ruokakesko, YTV, HKL ja liikenne- ja viestintäministeriö teettivät vuonna 2007 selvityksen "Julkisen ja yksityisen tahon yhteistyö ja kustannustenjako liityntäpysäköinnissä". Siinä päädyttiin suosittelemaan järjestelyä, jossa liityntäpysäköinnin sekä kaupallisten palvelujen pysäköintipaikat on yhdistetty toisiinsa. Tämä olisi mahdollista asemilla, joiden välittömässä läheisyydessä on kaupan palveluja. Käyttäen esimerkkinä Herttoniemen metroaseman liityntäpysäköintipaikkoja ja aseman vieressä olevan kaupan pysäköintipaikkoja arvioitiin pysäköintipaikkojen kokonaismäärässä saavutettavan noin 20 %:n säästö, jos kaupan ja liityntäpysäköinnin paikat yhdistettäisiin.

Nykyisin Helsingissä on kaksi maksullista liityntäpysäköintipaikkaa. Tulevaisuudessa maksullisien paikkojen määrän lisäämistä kannattaa harkita. Tämä parantaisi mahdollisuuksia perustaa liityntäpysäköintiyhtiö, joka huolehtisi paikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Päävastuu liityntäpysäköinti paikkojen rakentamisen rahoituksessa tullee kuitenkin säilymään kunnilla, mutta yhteistyö yksityisen sektorin kanssa pienentäisi kuntien rahoitus osuutta ja myös yksityinen sektori hyötyisi yhteistyöstä.

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin organisaatiossa päävastuu liityntäpysäköinnistä on HKL:lla. Vuoden 2010 alussa aloittavan Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän tehtäviä selvitetään parhaillaan yhteistyössä YTV Liikenteen ja HKL:n kanssa. Selvityksessä otetaan kantaa myös liityntäpysäköinnin järjestämiseen ja sen työnjakoon uuden organisaation ja kuntien organisaatioiden välillä.

Ratahallintokeskus toteaa (2.3.2009), että Helsingin alueella Ratahallintokeskus (RHK) hallinnoi laiturialueita, lukuun ottamatta Pohjois-Haagaa, Kannelmäkeä ja Malminkartanoa.

Ratahallintokeskuksen näkemyksen mukaan liityntäpysäköintialueiden hallinto juna-asemien yhteydessä on selkeä ja perustuu alueiden omistussuhteisiin eikä vaadi selkiyttämistä. Helsingin alueella RHK:lla ei ole yhtään liityntäpysäköintialuetta hallinnassaan.

Ratahallintokeskus näkee liityntäpysäköintipaikkojen lisäämisen tärkeäksi tavoitteeksi, missä ensisijainen vastuu on kaavoittajalla. Helsingin juna-asemien läheisyydessä maanvaraiset liityntäpaikat on jo toteutettu, jolloin on ensiarvoisen tärkeää, että edellytykset lisäpaikkojen toteuttamiseen varmistetaan kaavallisesti ja toteutusvastuukin voitaisiin osoittaa kiinteistökehityshankkeiden vastuulle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että liityntäpysäköinnin kehittämistä selvitetään parhaillaan kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä sekä myös osana seudun liikenneyhteistyön kehittämistä.

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: JUNA- JA METROASEMIEN PUHTAANAPITO

Khs 2008-2396

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

7 (22) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että juna- ja metroasemien puhtaanapidon vastuut selkeytetään ja puhtaanapidon tasoa nostetaan.” (Kauko Koskinen, äänin 81-0)

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (12.2.2009), että vastuut juna- ja metroasemien puhtaanapidosta ovat yksiselitteiset. HKL vastaa kaikkien 17 metroaseman sekä Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon rautatieasemien puhtaanapidosta.

Puhtaanapidon tasoa nostettiin vuonna 2007 tehdyllä siivoussopimuksella kehittämällä ilmaisjakelulehtien keräilyjärjestelmä ja sisällyttämällä keräily sopimukseen. Tällä tavoin ilmaisjakelulehdet on otettu huomioon sekä puhtaanapidon järjestämisessä että sen mitoituksessa.

Vuonna 2008 HKL sai 300 000 euroa kaupungin avustusta turvallisuuden ja siisteyden edistämiseen metroasemilla sekä metro- ja raitiovaunuissa ja ko. asioiden viestimiseen joukkoliikenteessä. Avustuksesta 100 000 euroa käytettiin juna- ja metroasemien suur- ja erikoissiivouksiin, joilla kohennettiin asemien perusilmettä. Siivoukset pitivät sisällään muun muassa normaalin ulottumakorkeuden yläpuolella olevien yläpalkkien puhdistamisia. Avustuksesta 20 000 euroa käytettiin suurten roskakorien hankintaan. Roskakoreissa on vaihdettavissa oleva päällyste, jolle painetulla informaatiolla pyritään edistämään asemien siisteyttä.

Myös vuonna 2009 HKL on saamassa erillisavustuksen 132 600 euroa kaupungilta liittyen turvallisuuden ja siisteyden edistämiseen metroasemilla yms.

Puhtaanapidon nykyisen tason oleellinen nostaminen merkitsisi huomattavia lisäkustannuksia, johon tulosbudjetissa 2009 ei ole varauduttu.

YTV toteaa (9.2.2009) seuraavaa:

HKL vastaa Helsingin metroasemien puhtaanapidosta.

Juna-asemien ja liikennepaikkojen sekä niiden ympäristöjen (laiturialueet, alikulut, kevyen liikenteen väylät, portaat tms.) kunnossapitovastuut jakautuvat Ratahallintokeskuksen (RHK), VR yhtymän (VRY) ja Helsingin kaupungin (kaupunki) kesken seuraavasti:

- Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat (myöslaiturialueet): kaupunki

- Pasilan ja Helsingin rautatieasemat, Malmin uusi asemarakennus: VRY

- Pääradan ja rantaradan asemien ja liikennepaikkojen laiturialueet: RHK

- Kaisaniemen tunneli: kaupunki

- Kaisaniemen tunnellin hissit ja porrasnousut: RHK

- Käpylän ylikulku: kaupunki

- Oulunkylän alikulku, raitit, portaat (ei laiturialueelle johtavat portaat), liityntäpysäköinti: kaupunki

- Pukinmäki; alikulku, raitit, liityntäpysäköinti: kaupunki

- Tapanila; ali- ja ylikulut, liukuportaat: kaupunki

- Puistolan alikulku: kaupunki

- Ilmala; liityntäpysäköinti, raitit: kaupunki

- Huopalahti; kevyen liikenteen väylä, alikulku, Jokerilinja, liityntäpysäköinti: kaupunki

- Valimo alikulku: kaupunki

- Pitäjänmäki alikulku, liityntäpysäköinti: kaupunki

YTV on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen tilaajana sopimussuhteessa VR:ään, mutta YTV ei osallistu millään lailla rautatieliikenteen infran hoitoon tai ylläpitoon.

Ratahallintokeskus toteaa (2.3.2009), että Helsingin alueella Ratahallintokeskus (RHK) hallinnoi laiturialueita, lukuun ottamatta Pohjois-Haagaa, Kannelmäkeä ja Malminkartanoa. Kunnossa ja puhtaanapito suoritetaan kohteesta riippuen 1-2 kertaa vuorokaudessa. Laiturialueella työskentely edellyttää työntekijöiltä turvallisuuskoulutusta ja työskentely työkoneiden kanssa edellyttää junaliikenteen katkaisemista laiturin viereiseltä raiteelta.

Ryj toteaa, että HKL ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat vuonna 2007 teettäneet kehittämisselvityksen Vantaankosken radan Helsingin alueen lähijuna-asemien (Huopalahti, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano) sekä pääradan Malmin ja Puistolan lähijuna-asemista. Radat omistaa ratahallintokeskus. Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat ovat liikennelaitoksen omistuksessa. Muiden asemien omistus on tapauskohtaisesti jaettu VR:n ja ratahallintokeskuksen kesken. YTV ja Vantaan kaupunki ovat syksyllä 2007 yhdessä teettäneet vastaavan kehittämisselvityksen Vantaan juna-asemista.

Helsingin selvityksessä esitetään parannuksia tarkasteltavien asemien sähköiseen ja kiinteään informaatioon, valaistukseen, esteettömyyteen, turvallisuuteen, kunnossapitoon ja oheistoimintaan. Eräänä kehittämistoimenpiteenä todettiin mm. huollon ja ylläpidon edistäminen tarkistamalla kunnossapitorajat ja kunnossapitomallit (HKL, HKR, VR, RHK) asiakasnäkökulmasta katsottuna kokonaisuutena toimiviksi.

Ryj viittaa HKL-liikelaitoksen johtokunnan lausuntoon ja toteaa, että juna- ja metroasemien siisteyteen ja viihtyisyyteen on panostettu viime vuosina.

XXXXX XXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN 7.1.2009 § 17 TEKEMÄSTÄ VIRAN LAKKAUTTAMISTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2003-1679

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esityslistalla ilmenevin perustein hylätä Xxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimuksen katupäällikön viran lakkauttamista koskevasta Khn päätöksestä 7.1.2009 § 17, koska oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta Khn tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä pöytäkirjanote valitusosoituksin Xxxxx Xxxxxxx.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Xxxxxxxx oikaisuvaatimus 23.1.2009
	Liite 2	Xxxxxxxx selitys 5.3.2009

Ryj toteaa, että Khs päätti 16.2.2004 § 199 Kvston 11.2.2004 tekemän rakennustoimen johtosäännön hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä mm. lakkauttaa 1.6.2004 alkaen osastopäällikkötasoiset katupäällikön viran (vakanssinumero 055101).

Xxxxx Xxxxxxx teki oikaisuvaatimuksen katupäällikön viran lakkauttamista koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä, ja asiaa käsiteltiin hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 21.11.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt Helsingin kaupunginhallituksen tekemän valituksen asiassa.

Koska asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa todettiin tapahtuneeksi kuulemisvirhe, Xxxxx Xxxxxxx varattiin 15.1.2008 tiedoksi annetulla kirjeellä tilaisuus hallintolain 34 §:n mukaisesti lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä katupäällikön viran lakkauttamista koskevasta asiasta. Menettelyvirheen johdosta Khn oli tehtävä kumotun päätöksen tilalle uusi päätös viran lakkauttamisesta.

Khs päätti 7.1.2009 § 17 lakkauttaa 1.6.2004 alkaen osastopäällikkötasoisen katupäällikön viran (vakanssinumero 055101).

./. Diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxxx on (28.1.2009) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn 7.1.2009 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimus on liitteenä 1. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat oikaisuvaatimuksen johdosta (19.2.2009) lausuntonaan seuraavaa:

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Xxxxxxx oikaisuvaatimus, joka on saapunut 26.1.2009, on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.2.2004, 10 §, rakennustoimen johtosäännön, joka tuli voimaan 1.6.2004. Johtosäännön mukaan yksi rakennusviraston kuudesta osastosta on katu- ja puisto-osasto. Osasto on muodostettu yhdistämällä entiset katuosasto ja viherosasto.

Kaupunginhallitus päätti 16.2.2004, 199 §, kohta 10, perustaa rakennusvirastoon 1.6.2004 alkaen katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran ja lakkauttaa 1.6.2004 alkaen osastotasopäällikkötasoiset katupäällikön viran ja kaupunginpuutarhurin viran.

Xxxxxxx oli katupäällikön viran haltija. Hän teki oikaisuvaatimuksen katupäällikön viran lakkauttamista koskevasta kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemästä päätöksestä. Asiaa käsiteltiin Xxxxxxxx valituksen johdosta ensin Helsingin hallinto-oikeudessa ja kaupungin asiassa tekemän valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 30.11.2006 n:o 06/1400/2 kaupunginhallituksen 23.5.2005, 732 §, tekemän päätöksen ja kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemän päätöksen siltä osin, kuin niissä oli kysymys katupäällikön viran lakkauttamisesta. Hallinto-oikeus katsoi, että Xxxxxxxx ei ole ennen asian ratkaisemista kuultu siten kuin hallintolain 34 §:ssä edellytetään. Kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 21.11.2007 antamallaan päätöksellä, taltionumero 3018, hylännyt valituksen.

Kaupunginhallitus teki 7.1.2009,17 §, uuden päätöksen osastopäällikkötasoisen katupäällikön viran (vakanssinumero 055101) lakkauttamisesta 1.6.2004 alkaen.

Xxxxxxx vaatii 26.1.2009 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan, että kaupunginhallitus kumoaa 7.1.2009, 17 §, tekemänsä päätöksen ja suorittaa virkasuhteesta johtuvat etuudet 1.1.2009 alkaen.

Xxxxxxx toteaa oikaisuvaatimuksessaan mm., että kaupunginhallitus on lakkauttanut katupäällikön viran takautuvasti 1.6.2004 alkaen ja että korkein hallinto-oikeus on 21.11.2007, taltionumero 3019, kumonnut kaupungininsinöörin tekemät päätökset, joilla katupäällikön virkasuhde on muutettu 1.6.2004 alkaen alemmin palkatuiksi määräaikaisiksi työsuhteiksi. Hän toteaa saaneensa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen palkatonta virkavapaata katupäällikön virasta kolmella eri päätöksellä 23.11.2007 – 31.1.2008, 1.2.2008 – 31.5.2008 ja 1.6.2008 – 31.12.2008. Tämän jälkeen hän ilmoitti palaavansa viranhoitoon, mutta viranhaltijan asema ja tehtävät ovat kokonaan järjestämättä. Hän viittaa myös korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 21.11.2007, taltionumero 3018, jolla korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen ja pysytti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen kumota kuulemisvirheen takia kaupunginhallituksen 16.2.2004,199 §, tekemä päätös lakkauttaa katupäällikön virka.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole mm. viran perustaminen ja lakkauttaminen. Kunta voi yksipuolisesti perustaa tai lakkauttaa viran.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 luvun 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tuulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.

Hallituksen esityksessä laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002) on 23 §:n perustelujen kohdalla todettu, että säännöksessä annetaan työnantajalle oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin sillä olisi oikeus pelkästään normaalin direktio-oikeuden perusteella. Säännöksen lähtökohtana on toiminnan sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Mikäli työnantajan toiminnan tai hallinnon uudelleenjärjestelyt merkitsevät niin laajoja viranhaltijoiden tehtävien muutoksia, että virka voidaan katsoa sisällöltään ja luonteeltaan uudeksi viraksi, virka tulee yleensä lakkauttaa ja perustaa uusi virka. Tällöin viranhaltijan asema määräytyy lakiehdotuksen 37 §:n mukaisesti.

Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetään taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista.

Organisaatioita ja toimintayksiköitä uudelleen järjesteltäessä voi käydä niin, että osa aikaisemmin hoidetuista tehtävistä jää tarpeettomaksi ja loppuu. Tällaisessa tilanteessa voi tulla kysymykseen palvelussuhteen päättäminen taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella. Kaupunki on kuitenkin henkilöstöpolitiikassaan sitoutunut siihen, että työtä vaille jäänyt vakinainen viranhaltija tai työntekijä sijoitetaan toiseen hänelle soveltuvaan tehtävään.

Kaupungilla ei ole velvollisuutta perustaa uutta virkaa organisaatiomuutoksen yhteydessä vaille tehtäviä jäävälle viranhaltijalle. Raiskilan palvelussuhdetta ei ole päätetty, vaikka hänen hoitamansa virka on lakkautettu. Xxxxxxx on edelleen virkasuhteessa kaupunkiin, vaikkei hän hoida erikseen määriteltyä virkaa.

Xxxxxxx on oikaisuvaatimuksessaan erityisesti tuonut esiin seuraavaa:

1. Viran lakkauttaminen taannehtivasti 1.6.2004 alkaen

Xxxxxxx toteaa, että viran lakkauttaminen taannehtivasti asettaa kyseenalaiseksi kaikkien 1.6.2004 jälkeen tehtyjen virkaan ja viranhaltijaan kohdistuneiden muiden hallinnollisten päätösten pätevyyden. Hän toteaa takautuvan päätöksen olevan epälooginen ja mahdoton.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että Xxxxxxxx on maksettu katupäällikön viran mukaisia etuja lukuun ottamatta autoetua, koska korkein hallinto-oikeus kumosi 21.11.2007 kaupunginhallituksen 16.2.2004 tekemän päätöksen lakkauttaa katupäällikön virka 1.6.2004 alkaen. Xxxxxxx on ollut palkattomalla virkavapaalla 23.11.2006 lukien.

Kaupunginhallitus on 7.1.2009 lakkauttanut katupäällikön viran 1.6.2004 lukien, jolloin rakennusviraston johtosääntö tuli voimaan ja jolloin katupäällikön virkaan kuuluvat tehtävät on järjestetty uudelleen ja jonka jälkeen katupäällikön virkaa ei tosiasiallisesti ole ollut olemassa. Loogista on, että katupäällikön virka lakkautetaan siitä ajankohdasta, jolloin johtosääntö tuli voimaan.

Xxxxxxx mainitsemat seikat eivät ole huonontaneet hänen asemaansa. Hänelle ei ole löytynyt rakennusvirastosta katupäällikköä vastaavaa virkaa, minkä takia hän on uudelleensijoitusmenettelyssä.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun noudattaminen

Xxxxxxx on todennut, että kaupungin tulee noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua ja tyytyä siihen.

Korkein hallinto-oikeus on 21.11.2007 kumonnut katupäällikön viran lakkauttamisen kuulemisvirheen takia. Xxxxxxx on kuultu ennen kaupunginhallituksen 7.1.2009, 17 §, tekemää katupäällikön viran lakkautuspäätöstä. Näin ollen virhe on korjattu ja viran lakkautuspäätös on voitu tehdä alkuperäisen esityksen mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus on 21.11.2007 kumonnut kaupungininsinöörin tekemät päätökset ja todennut, että Xxxxxxx tehtävät olivat organisaatiomuutoksen johdosta tapahtuneen katupäällikön viran lakkauttamisen vuoksi vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, mutta että kaupunki ei ole täyttänyt kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentissa säädettyä uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan sijoittaessaan Xxxxxxx määräajaksi kerrallaan projektipäällikön/projektinjohtajan tehtäviin.

Koska Xxxxxxx ei ole löytynyt rakennusvirastosta katupäällikköä vastaavaa tehtävää, hänelle etsitään tehtävää kaupungin uudelleensijoitusperiaatteiden mukaisesti.

3. Uudelleensijoittaminen

Xxxxxxx on todennut, että kaupunki laiminlyö uudelleensijoitusvelvollisuutensa.

Helsingin kaupungin uudelleensijoitusperiaatteiden mukaan kaupunki ei irtisano palveluksessaan olevaa henkilöä tilanteessa, jossa oma työ organisaatiomuutoksen tai toimintojen uudelleenjärjestelyjen vuoksi loppuu, ellei henkilö kieltäydy ottamasta vastaan hänelle tarjottua soveltuvaa ja työsopimuslaissa tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua työtä.

Uudelleensijoitustilanteissa ratkaisu etsitään ensisijaisesti omasta virastosta tai laitoksesta. Mikäli ratkaisua ei löydy viraston sisältä, henkilöstä tehdään uudelleensijoitusesitys henkilöstökeskukselle, jossa etsitään soveltuva ratkaisu.

Henkilölle haetaan ensisijaisesti hänen entistä työtään vastaavaa työtä ja toissijaisesti hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Tehtävän soveltuvuuden ratkaisee viime kädessä työnantaja.

Xxxxxxx on jo vuonna 2004 tarjottu talous- ja suunnittelukeskuksesta projektipäällikön tehtävää, mutta hän ei ottanut tarjottua tehtävää vastaan.

Xxxxxxx on edelleen uudelleensijoitettavana.

Virkasuhteesta johtuvat etuudet

Xxxxxxx katsoo edelleen olevansa katupäällikön viran haltija ja vaatii virkasuhteesta johtuvat etuudet 1.1.2009 alkaen.

Kuten edellä on todettu, katupäällikön virka on lakkautettu. Xxxxxxx on edelleen virkasuhteessa kaupunkiin. Hänen etuutensa määräytyvät henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteiden ja hänen hoitamansa tehtävän mukaisesti.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että Xxxxxxx ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaisia perusteita, joiden perusteella kaupunginhallituksen 7.1.2009, 17 §, tekemää päätöstä tulisi muuttaa.

DI Xxxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

./. Ryj toteaa, että Xxxxxx Xxxxxxx on hallintolain 34 §:n mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausunnon johdosta. Xxxxxxxx selitys on liitteenä 2.

Ryj toteaa, että kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Ryj viittaa kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen antamaan lausuntoon ja toteaa, että oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole oikeudellisia perusteita.

Kunta voi yksipuolisesti perustaa tai lakkauttaa viran. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta pitää hoitamaansa virkaa. Kaupunginhallituksen tekemässä päätöksessä on ollut kysymys katupäällikön viran lakkauttamista koskevan uuden päätöksen tekemisestä kuulemisvirheen johdosta tehdyn päätöksen tilalle.

Viran lakkauttamispäätöksellä ei ole ollut tarkoitus päättää Veikko Xxxxxxxx palvelussuhdetta. Päätöksellä ei ole myöskään ratkaistu Xxxxxx Xxxxxxx palvelussuhdeasioita.

Ryj katsoo, ettei Khn tekemän päätöksen muuttamiseen tarkoituksenmukaisuusperusteella ole aihetta.

VALTUUTETTU OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: ADOPTIONEUVONNAN JONOJEN PURKU

Khs 2008-2390

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Otto Lehtipuu) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Otto Lehtipuulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

2 (2) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot adoptioneuvonnan jonojen purkamiseksi.” (Otto Lehtipuu, äänin 83-0)

Sosiaalilautakunta toteaa (10.2.2009), että ottolapsineuvonta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua lapseksiottamista koskevassa asiassa sekä auttaa lasta, lapsen vanhempia ja lapseksiottajia ennen lapseksiottamisen vahvistamista sekä tarvittaessa myös sen jälkeen. Ottolapsineuvonnassa selvitetään, ovatko edellytykset ottolapsisuhteen perustamiselle olemassa ja voidaanko lapsen ja lapseksiottajan välille perustaa lapsen kannalta myönteinen ja pysyvä lapsen ja vanhemman välinen suhde.

Perheoikeudellisten asioiden yksikössä ottolapsineuvontaa antaa kolme sosiaalityöntekijää päätoimisesti ja johtava sosiaalityöntekijä muun työnsä ohella. Jonotusaika ottolapsineuvontaan on tällä hetkellä pariskunnille noin kymmenen kuukautta. Ottolasta yksin hakevien jonotusaika ottolapsineuvontaan on pidempi. Yksinhakijoita otetaan ottolapsineuvontaan vain muutama kerrallaan, koska lapsiesityksiä yksinhakijoille tulee vuosittain myös vain muutamia.

Perheoikeudellisten asioiden yksikkö on antanut maksusitoumuksen ottolapsineuvontaan Pelastakaa lapset ry:ltä vuosittain noin 20:lle ottolapsineuvonnan asiakkaalle.

Adoptio on pitkä prosessi. Ottolapsineuvonta kestää yleensä noin vuoden ja lapsiesitystä ulkomaisesta adoptiolapsesta joudutaan kohdemaasta riippuen odottamaan joskus useita vuosia. Ottolapsineuvonta ei luonteensa vuoksi ole sellaista sosiaalipalvelua, jota kuntalaisten tulisi saada välittömästi palvelutarpeen synnyttyä. Kohtuullinen odotusaika ottolapsineuvontaan on perusteltua. Kohtuullinen odotusaika ottolapsineuvontaan olisi neljästä kuuteen kuukautta.

Helsingin sosiaalilautakunnalla on ollut lupa toimia palvelunantajana kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa vuodesta 1985 lähtien. Tällä hetkellä kohdemaina ovat Thaimaa, Kolumbia, Etelä-Afrikka ja Viro. Suomeen on saapunut Helsingin sosiaalilautakunnan palvelunannon välityksellä 440 ulkomaalaista adoptiolasta vuoden 2008 loppuun mennessä. Kohdemaista saatujen tietojen mukaan lapsiesitykset tulevat lähivuosina vähenemään. Ellei uusia kohdemaita löydy, ulkomailta adoptiolasta toivovien odotusajat pitenevät entisestään. Tieto adoptoitavien lasten määrän vähenemisestä tulee vaikuttamaan myös ottolapsineuvonnan kysyntään.

Ottolapsineuvontaan kuuluu myös ns. jälkipalvelu, jolla tarkoitetaan ottolapsineuvonnan antajan tarjoamaa apua ja tukea adoptioon liittyvissä asioissa kaikille asianosaisille jopa vuosia tai vuosikymmeniä lapseksiottamisen jälkeen. Tuen tarve erityisesti ulkomailta adoptoitujen lasten perheissä on kasvamassa. Yhä useampi adoptioperhe tarvitsee intensiivistä tukea adoption alkuvaiheessa ja erityistä tukea myös myöhemmin adoptiolasten tullessa murrosikään ja aikuistuessa.

Hallituksen esitys rekisteröidyistä parisuhteista annetun lain 9 §:n muuttamisesta on annettu eduskunnalle 21.11.2008. Lakiesityksen mukaan perheen sisäinen adoptio olisi mahdollista myös rekisteröidyssä parisuhteessa. Ennen adoption vahvistamista tulee myös näille perheille antaa lakisääteistä ottolapsineuvontaa. Tästä syystä ottolapsineuvonnan tarve kasvaa ainakin lakimuutoksen voimaantulon alkuvaiheessa.

Perheoikeudellisten asioiden yksikön nykyisillä ottolapsineuvonnan resursseilla ei neuvonnan jonotusaikaa voida olennaisesti lyhentää. Keinot, joilla jonotusaikaa voidaan lyhentää, ovat joko henkilöstöresurssien tai maksusitoumusten lisääminen. Kun otetaan huomioon tavoite ottolapsineuvonnan odotusajan lyhenemisestä ja ottolapsineuvonnan jälkipalvelun lisääntyvä tarve sekä ottolapsineuvonnan uudet asiakasryhmät, on perusteltua lisätä perheoikeudellisten asioiden yksikön ottolapsineuvontaa tekevää henkilöstöä yhdellä sosiaalityöntekijällä. Vakanssisiirto otetaan huomioon lapsiperheiden palvelujen sisäisessä resurssien kohdentamisessa, eikä siitä aiheudu määrärahamuutostarpeita.

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: OMAISHOITAJIEN VAPAAPÄIVÄT

Khs 2008-2397

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.11.2008 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

Stj toteaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2009-2011 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

8 (23) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään syyt siihen, miksi vain vajaa puolet omaishoitajista pitää heille kuuluvat vapaapäivät, ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin asiantilan parantamiseksi.” (Kauko Koskinen, äänin 82-0)

Sosiaalilautakunta toteaa (24.2.2009), että valtuutetun esille ottama omaishoitajien vapaapäivien käyttöä koskeva asia on tärkeä ja ajankohtainen.

Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajaksi on Helsingissä tarjolla erilaisia korvaavan hoidon järjestelyjä: lyhytaikainen hoito laitoksessa tai asumispalvelussa, sijaisomaishoitaja, kotiin annettava yksityinen hoito, päivätoiminta ja perhehoito.

Helsingin sosiaalivirasto teki kyselyn omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien käyttämättä jättämisen syistä lokakuussa 2008. Kysely suunniteltiin yhdessä Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Kysely kohdistettiin kaikille niille 375 helsinkiläiselle omaishoitajalle, jotka eivät ole lainkaan käyttäneet lakisääteisiä vapaitaan vuosina 2007 – 2008.

Kyselyyn vastasi 149 (43 %) otokseen kuuluvista omaishoitajista. Vastanneissa painottuivat iäkkäät, pitkään puolisoaan hoitaneet omaishoitajat.

Kyselyyn vastanneista 42 % ei ainakaan vielä kokenut tarvetta lakisääteisiin vapaapäiviin. Usein syynä oli se, että apua saatiin tarvittaessa muualta, kuten sukulaisilta tai tuttavilta. Jotkut vastaajat pitivät riittävinä erilaisten palvelujen, kuten sosiaaliviraston omaishoidon tuuraajapalvelu- tai Kelan kuntoutusjaksojen tuomia lepo- ja virkistysmahdollisuuksia.

Noin puolelle vastanneista tarjottu lomitusjärjestely ei tuntunut muutoin sopivalta. Erityisen hankalana koettiin se, että hoidettava olisi hoidossa kodin ulkopuolella. Yleinen oli myös huoli, että kukaan muu kuin omais-hoitaja ei voi riittävän hyvin ymmärtää hoidettavan tarpeita.

Sijaisomaishoitoa, jossa omaishoitaja itse esittää sijaishoitajan omasta lähipiiristään, pidettiin tarpeellisena ja tervetulleena vaihtoehtona. Monet vastaajat totesivatkin, että vaikka muut lomitusjärjestelyt eivät heille ole sopineet, sijaisomaisomaishoito saattaa olla hyvä ratkaisu. Sijaisomaishoito toimi Helsingissä vuoden 2008 kokeiluna ja se on vakinaistettu vuoden 2009 alusta. Käyttäjiä oli vuoden 2008 loppuun mennessä 179 ja määrä lisääntyy kuukausittain.

Kyselyn vastauksista oli todettavissa, että vapaapäiväoikeus sinänsä oli hyvin vastaajien tiedossa, mutta konkreettinen tieto siitä, miten toteuttaa vapaita, puuttui monelta.

Sosiaalivirastossa suunnitellaan parhaillaan, miten omaishoitajille tarjotaan parhaiten soveltuvia tukimuotoja ja miten sosiaaliohjaajat voisivat nykyistä enemmän tukea omaishoitajia käyttämään niitä.

Kyselyn yhteydessä jaettiin omaishoitajille tietoa vapaapäivien aikaisista hoitojärjestelyistä ja kannustettiin vapaapäivien käyttöön. Vapaapäivien käyttö onkin yleistymässä: lokakuussa 2007 44 % vapaapäiviin oikeutetuista käytti niitä, mutta joulukuussa 2008 jo 53 %.

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOPALVELUJA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA TEHDYT OIKAISUVAATIMUKSET

Khs 2009-129

STJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta ilmenevin perustein jättää tutkimatta Xxxx Xxxxxxxxxxx, Asunto Oy Uudenmaankatu 25:n, Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21:n ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13:n oikaisuvaatimukset, jotka koskevat kaupunginhallituksen päätöstä 2.2.2009 (§ 155) turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluista.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxxx, Asunto Oy Uudenmaankatu 25:lle, Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21:lle ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13:lle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen päätös 2.2.2009
	Liite 2	Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus
	Liite 3	Asunto Oy Uudenmaankatu 25:n oikaisuvaatimus
	Liite 4	Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21:n ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13:n oikaisuvaatimus

Kaupunginhallitus päätti 2.2.2009 (§ 155) hyväksyä 30.6.1994 allekirjoitetun, turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen kohdan 1, 1. kappaleen muuttamisen muotoon:

”Kaupunki perustaa ja ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle. Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana. Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”

Samalla kaupunginhallitus päätti perustaa toiminnan edellyttämät määräaikaiset virat ajaksi 1.2.2009-31.1.2011 sekä kehotti sosiaalivirastoa jatkamaan tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 10-5.

./. Kaupunginhallituksen päätös on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Xxxxx Xxxxxxxx (13.2.2009), Asunto Oy Uudenmaankatu 25 (16.2.2009), Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21 ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13 (16.2.2009) ovat jättäneet oikaisuvaatimukset em. kaupunginhallituksen päätökseen muuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevaa sopimusta.

./. Oikaisuvaatimukset ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-4.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (9.3.2009) yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa valmisteltuna lausuntona seuraavaa:

Sosiaalilautakunnan 13.1.2009 7 §, kaupunginhallitukselle tekemässä esityksessä Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välisen turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen muuttamiseksi oli selvitys siihen mennessä kartoitettujen tilavaihtoehtojen käyttöönoton mahdollisuuksista sekä kustannustasosta. Sosiaalilautakunta totesi kaupunginhallitukselle, että sosiaalivirasto jatkaa myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla. Tilavaihtoehtojen selvitystyön jatkamista edellyttivät myös keskeneräiset neuvottelut niin Kaarlenkatu 7:n kuin Uudenmaankatu 24:n vuokranantajien kanssa.

Tilavaihtoehtojen selvittämistä on loppuvuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana ohjannut sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kirjeessä 3.11.2008 SMDno/2008/116 mainittu noin 400 majoituspaikan lisäys. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu edellyttää pikaisia toimia valtakunnallisesti majoituskapasiteetin nostossa, jotta tilanteen hallinta säilytetään.

Kaupunginhallitukselle annettuun sosiaalilautakunnan esitykseen ei sisältynyt esitystä vuokrattavista tiloista. Lisäksi sosiaalivirasto katsoo, että valmistelun keskeneräisyydestä johtuen ei ole ollut myöskään mahdollista nimetä asianosaisia.

Oikaisuvaatimusten tutkiminen

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa päätöksentekoon liittyvään tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusten kohteena oleva päätös on tehty 2.2.2009, se on ollut yleisesti nähtävänä 10.2.2009 ja kunnan jäsenenä tehdyt oikaisuvaatimukset ovat saapuneet kaupunginhallitukselle 13. ja 16.2. 2009. Oikaisuvaatimukset on näin ollen tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21:n ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13:n oikaisuvaatimus

Asunto Oy Uudenmaankatu 19-21 ja Fastighetsaktiebolaget Annegatan 13 ovat oikaisuvaatimuksessaan esittäneet, että yhtiöitä on pidettävä asiassa asianosaisina, koska yhtiöiden omistamat rakennukset sijaitsevat sen kiinteistön välittömässä läheisyydessä, jota oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös koskee. Joka tapauksessa yhtiöt ovat helsinkiläisinä yhtiöinä kunnan jäseniä.

Oikeuspalvelut toteaa, että edellä mainittuja oikaisuvaatimuksen tekijöitä ei voida pitää asiassa kuntalain 92.1 §:n mukaisina asianosaisina, koska kaupunginhallituksen päätös ei koske yhtiöiden omistamien rakennusten naapurissa olevaa kiinteistöä eikä siten vaikuta välittömästi yhtiöiden oikeuteen tai etuun. Sen sijaan yhtiöt ovat voineet tehdä oikaisuvaatimuksen kunnan jäseninä.

Oikaisuvaatimuksessaan yhtiöt ovat vaatineet, että kaupunginhallituksen tulee tarkentaa tulkinnanvaraista päätöstään, muuttaa päätöstään siten, että siitä poistetaan lausuma ”kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän esityksen mukaisena” ja todeta kaupunginhallituksen kokouksessa tehdyn vastaehdotuksen mukaisesti, että kaupunginhallitus ei pidä sosiaaliviraston nyt esittämää kohdetta Uudenmaankadulla tarkoitukseen sopivana. Perusteinaan oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat kaupunginhallituksen esityslistatekstiin.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallitus on päättänyt

1 hyväksyä vuonna 1994 allekirjoitetun turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen yhden kappaleen muuttamisen,

2 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan em. tavalla muutetun sopimuksen,

3 perustaa päätöksessä luetellut määräaikaiset virat ja

4 kehottaa sosiaalivirastoa jatkamaan tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjaan 2.2.2009,155 §, päätöstekstin jälkeen on merkitty asian käsittelytiedot. Siinä on selostettu kokouksessa tehty vastaehdotus, toimitettu äänestys ja todettu äänestyksen tulos. Äänestyksessä esittelijän ehdotus on voittanut tehdyn vastaehdotuksen. Pöytäkirjan liitteenä on päätöksen perusteluina oleva esityslistateksti.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä, mutta ei sen perusteluista. Muutosta ei saa hakea päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen pöytäkirjassa on selkeästi todettu tehdyt päätökset eikä niitä voida pitää tulkinnanvaraisina kuten oikaisuvaatimuksen tekijät ovat väittäneet. Lisäksi pöytäkirjaan on nimenomaan merkittävä myös asian käsittelytiedot kokouksen kulun mukaisina. Oikaisuvaatimus koskee päätöksen perusteluja ja asian käsittelytietoja, joista ei saa tehdä oikaisuvaatimusta.

Edellä olevan nojalla oikaisuvaatimus tulisi jättää tutkimatta.

Xxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Uudenmaankatu 25:n oikaisuvaatimus

Xxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Uudenmaankatu 25 ovat samansisältöisissä oikaisuvaatimuksissaan vaatineet kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee Uudenmaankatu 24:ää.

Perusteluinaan ne esittävät, että vastaanottopalvelujen järjestäminen kohteessa on voimassa olevan kaavan vastaista ja että ennen päätöksentekoa olisi pitänyt kuulla lähellä olevia asunto-osakeyhtiöitä, asukkaita ja pienkauppaliikkeitä. Lisäksi ne esittävät mm., että päätöksen mukainen toiminta on omiaan vaikuttamaan negatiivisesti alueen kauppakatuihin.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen päätös ei koske vastaanottopalvelujen järjestämistä kohteessa Uudenmaankatu 24. Oikaisuvaatimusten on katsottava koskevan päätöksen perusteluja, joista ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Näin ollen oikaisuvaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Stj toteaa, että hallintolain 34 § 2 mom. 1 kohdan mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta.

LAUSUNTO JULKISISSA TILOISSA TAPAHTUVAN YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KORVAAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2009-219

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon julkisissa tiloissa tapahtuvan yksityisen terveydenhuollon korvaamista selvittäneen työryhmän ehdotuksista:

Uudistuksen tavoitteena on julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen käytön tehostaminen sekä yksityisten palvelujen saatavuuden edistäminen etenkin syrjäseuduilla ja pienillä paikkakunnilla tekemällä mahdolliseksi sairausvakuutuslain mukaisten korvausten myöntäminen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja vuokranneen yksityisen terveydenhuollon palveluntarjoajan antamasta hoidosta.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotettujen muutosten vaikutukset olisivat maan eri osissa toisistaan poikkeavat. Helsingissä on riittävästi terveydenhuollon palveluntarjoajien käyttöön soveltuvia toimitiloja eikä toimitilojen saatavuus ole palvelujen saatavuutta rajoittava tekijä.

Uudistuksen vaikutus jäisi todennäköisesti Helsingissä ainakin alkuvaiheessa vähäiseksi ja se tuskin synnyttäisi uutta terveyspalvelujen tuotantoa.

Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston hallinnassa olevista tiloista terveydenhuollon ammattihenkilöiden työ- ja vastaanottotiloiksi soveltuisivat sellaisinaan lähinnä tilat, jotka jo tällä hetkellä toimivat vastaanottotiloina. Käytännössä näiden jo käytössä olevien tilojen vuokraaminen ulkopuoliseen toimintaan aiheuttaisi monia ongelmia.

Vuokrasopimuksen ohella olisi sovittava monista kiinteistön ja tilojen käyttöön ja hallintaan liittyvistä asioista, kuten tilojen huoltoon, turvallisuuteen, siivoukseen ja isännöintiin samoin kuin koneiden ja laitteiden kunnossapitoon ja huoltoon liittyvistä palveluista ja vastuista. Myös tietosuojaan liittyvistä asioista olisi sovittava yksityiskohtaisesti. Lisäksi vuokrattujen tilojen luovuttamiseen edelleen kolmannelle osapuolelle tarvitaan vuokranantajan suostumus, ellei asiasta ole sovittu jo vuokrasopimuksen teon yhteydessä. Koska toimitilojen mahdollinen vuokraus ei saa haitata tiloissa tapahtuvaa normaalia päivittäistä toimintaa, tilojen yhteiskäyttö voisi osoittautua ongelmalliseksi.

Mikäli tiloja vuokraamaan ilmoittautuisi useita vuokranantajan ehdot täyttäviä ehdokkaita, vuokraajan valinnassa tulisi käyttää erityisiä ennalta määriteltyjä valintakriteereitä, kuten esimerkiksi alueen palvelutarvetta. Työryhmän mukaan tasavertaisissa tilanteissa voitaisiin käyttää myös arvontaa. Kaupunginhallitus katsoo, että kaikissa tilanteissa vuokranantajan tulee kokonaisvaltaisen vertailun perusteella päätyä tiettyyn vuokralaiseen eikä arpomista tule käyttää.

Kuten työryhmä on todennut julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen mahdollisen vuokraamisen tulee aina tapahtua avoimesti ja ketään syrjimättä. Tilojen vuokrauksen tulee aina olla julkista ja kaikkien halukkaiden on voitava osallistua kilpailuun. Tiloista perittävän vuokran tulee olla paikkakunnan vuokratason mukainen ns. käypä vuokra. Tiloista maksettavan vuokran on määräydyttävä siten, ettei tilojen vuokraajalle kanavoidu julkista tukea, mikä saattaisi tämän kilpailijoihinsa nähden parempaan asemaan markkinoilla.

Jos kaupungin tiloja vuokrattaisiin jatkossa yksityisten tahojen harjoittamaan verottomaan terveydenhuollon käyttöön, tulisi tällöin myös selvitettäväksi kaupungin mahdollisten kiinteistöinvestointikulujen kuntapalautuksena haettujen arvonlisäverojen takaisinpalautukset valtiolle.

Julkisten terveydenhuoltotilojen vuokraamisen yhteydessä vuokranantajan tulisi huolehtia siitä, ettei julkisen terveydenhuollon tiloissa tapahtuva yksityinen terveydenhuoltopalvelutoiminta vaaranna julkisen terveydenhuollon toimintaa, potilaiden pääsyä julkisen hoidon piiriin tai hoitotakuun toteutumista. Julkisen terveydenhuollon tilojen tulee olla aina tarvittaessa julkisen terveydenhuollon palveluiden käytettävissä. Ennen tilojen vuokraamista vuokranantajan tulisi varmistua siitä, ettei kunta tai kuntayhtymä tarvitse tiloja hoitotakuun toteuttamiseen.

Kaupunginhallitus korostaa, että mahdollisen tilojen vuokraamisen tulee olla täysin kunnan harkinnassa.

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että ehdotettu julkisten tilojen yksityinen käyttö jäisi Helsingissä vähämerkityksiseksi, mutta periaatteellista estettä esitetylle sairausvakuutuskorvaukselle ei ole.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että muistiossa on vain muutama pääkohta ja ehdotus, mutta ei varsinaisia konkreettisia ehdotuksia, mitä eri lakeja ja miten tultaisiin muuttamaan. Konkreettiset lainsäädännön muutosehdotukset tulisi tehdä nyt saatavien lausuntojen perusteella ja pyytää tämän jälkeen uudesta, konkreettisesta ehdotuksesta uudelleen lausunnot.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 28.1.2009
	Liite 2	Sairaanhoitokorvaukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollosta, työryhmän muistio, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:49
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 10.3.2009
	Liite 4	Sosiaalilautakunnan lausunto 12.3.2009
	Liite 5	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 10.3.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää (28.1.2009) lausuntoa 1.4.2009 mennessä julkisissa tiloissa tapahtuvan yksityisen terveydenhuollon korvaamista selvittäneen työryhmän ehdotuksista.

Työryhmän toimeksiantona oli tehdä ehdotus julkisten tilojen käytön tehostamiseksi terveydenhuollossa laajentamalla sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset koskemaan myös julkisissa tiloissa tapahtuvaa yksityistä terveydenhuoltoa sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi uudistuksen toteuttamiseksi. Työryhmän tuli selvittää julkisen terveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon kannalta tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa uudistus. Selvitystyössä oli toimeksiannon mukaan otettava huomioon kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen, uudistuksen vaatima rahoitus ja kilpailunäkökohdat. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeriölle 3.11.2008.

./. Lausuntopyyntö ja työryhmän muistio on jaettu esityslistan liitteinä 1 ja 2. Muistio on luettavissa myös sähköisessä muodossa osoitteessa:

http://www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja/nayta/_julkaisu/1374661#fi

Terveyslautakunnan (10.3.2009), sosiaalilautakunnan (12.3.2009) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (10.3.2009) lausunnot ovat liitteinä 3 – 5.

Stj toteaa, että työryhmä ehdottaa uudistuksen toteuttamista tekemällä mahdolliseksi sairausvakuutuslain mukaisten korvausten myöntäminen julkisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja vuokranneen yksityisen terveydenhuollon palveluntarjoajan antamasta hoidosta. Korvausta voitaisiin myöntää niin ulkopuolisen palveluntarjoajan kuin myös julkisen terveydenhuollon henkilöstön yksityisvastaanotollaan antamasta hoidosta.

Korvauksen myöntämisen edellytyksenä tulisi olla julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen vuokraaminen avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä ja käyvän vuokran periminen ko. tiloista. Korvauksen myöntämiseksi lääninhallitukselta luvan saaneen yksityisen terveydenhoitopalveluiden tuottajan tai lääninhallitukselle ilmoituksen tehneen yksityisen ammatinharjoittajan tulisi tehdä erillinen rekisteröitymisilmoitus lääninhallitukseen ennen toiminnan aloittamista. Julkisissa tiloissa annettuun hoitoon sovellettaisiin samoja korvausperiaatteita ja korvaustasoa kuin muuhunkin sairausvakuutuksesta korvattavaan hoitoon.

Vuokranantajan vastuulla olisi varmistaa, että tiloja vuokrataan terveydenhuollon järjestämisen ja hoitotakuun toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tiloja vuokrattaessa tulisi ottaa huomioon tiloihin ja niissä tapahtuvaan toimintaan kohdistuneet valtionosuudet, yksityisen ja julkisen terveydenhuollon rajanvedon säilyminen, vastuukysymykset ja potilaan asema.

Koska pidemmällä aikavälillä uudistuksella saattaa olla merkittäviäkin vaikutuksia yksityisten palveluntarjoajien toimintaan, työryhmä ehdottaa, että uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset palveluntarjoajien toimintaan arvioitaisiin erikseen ennen uudistuksen toteuttamista.

16.3.2009 pöydälle pantu asia

SOSIAALI- JA TERVEYSTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTTAMA ASIA: KOHDUNKAULAOSAN SYÖVÄN SEULONTATUTKIMUSTEN HANKINTA

Khs 2009-581

STJ Kaupunginhallitus päättänee kumota terveyslautakunnan päätöksen 10.3.2009 § 52 ja hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä, y-tunnus 0973282-2, kunnes markkinaoikeudelle kyseisien seulontapalvelujen hankinnasta tehtyyn muutoksenhakuun on annettu lainvoimainen päätös ja seulontatutkimuksesta tehdyn tai tehtävän hankintapäätöksen perusteella tehtävä sopimus tulee voimaan, hintaan 21,80 euroa/tutkimus ja, mikäli kalenterivuoden aikana tutkimukseen osallistuu yli 75 % kutsutuista, ylimenevien tutkimuksien osalta hintaan 26,16 euroa/tutkimus.

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä, että tämän päätöksen perusteella tehtävän sopimuksen allekirjoittaa terveyskeskuksen toimitusjohtaja.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun sopijapuolet ovat allekirjoittaneet hankinnasta sopimuksen.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjein Vita-Terveyspalvelut Oy:lle sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, terveyskeskuksen toimitusjohtajalle ja hankintakeskukselle (Anne Brax).

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Khs päätti 8.12.2008 § 1480 ottaa käsiteltäväkseen terveyslautakunnan 2.12.2008 § 355 tekemän päätöksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankinnasta. Khs päätti 15.12.2008 § 1517 kumota terveyslautakunnan päätöksen 2.12.2008 § 355 ja tehdä seuraavan päätöksen kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimuksista:

1 Sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyyntöä vastaamattomana Syöpäjärjestöjen poliklinikan tarjouksen.

2 Hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset ajalla 1.1.2009 – 31.12.2011 kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä Vita-Terveyspalvelut Oy:ltä, y-tunnus 0973282-2, hintaan 21,80 euroa/tutkimus. Jos tutkimukseen yhden kalenterivuoden aikana osallistuu yli 75 % ao. kalenterivuonna tutkimukseen kutsutuista, niin tästä ylimenevästä osasta palvelun tuottaja saa lisäksi tutkimuksen yksikköhintaan 20 %:n korotuksen.

3 Todeta, että tilaaja ja toimittaja voivat keskenään sopia suoraa hankintaa käyttäen palvelun oston jatkamisesta alkuperäistä toimitusta vastaavilla ehdoilla, sen mukaisina kuin ne ovat voimassa sopimuskauden päättyessä enintään kahden (2) vuoden ajaksi (optiokausi).

4 Määrätä, että tämän päätöksen perusteella tehtävän sopimuksen allekirjoittaa terveyskeskuksen toimitusjohtaja ja että kohdassa 3 tarkoitetun päätöksen option käyttämisestä tekee terveyskeskuksen toimitusjohtaja.

5 Todeta, että osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Huslab-liikelaitos teki (12.1.2009) Khn päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja vaati, että Khs kumoaa päätöksensä, keskeyttää kyseisen hankinnan ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Khs hylkäsi oikaisuvaatimuksen 23.2.2009 § 261 hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja terveyskeskuksen yhteisessä lausunnossa esitetyillä perusteilla.

Huslab teki myös hakemuksen markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus kielsi 21.1.2009 Helsingin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä Khn päätöksen 15.12.2008 § 1517 perusteella hankintasopimusta tai panemasta ko. päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kielto on voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian, taikka toisin määrätään. Väliaikaista kieltoa on noudatettava asetetun 100 000 euron sakon uhalla. menettely on säännönmukainen ja markkinaoikeus jatkaa asian käsittelyä ja antaa aikanaan päätöksensä, johon on mahdollista hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Terveyslautakunta päätti 10.3.2009 § 52 äänin 6 (Asko-Seljavaara, Autti, Kousa, Kuuskoski, Ravela, Tuominen) – 3 (Razai, Muurinen, Malinen) varapuheenjohtaja Asko-Seljavaaran jäsen Kuuskosken kannattamana tekemän esityksen mukaisesti vastoin esittelijän ehdotusta hankkia kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimukset Huslabilta, kunnes markkinaoikeudelle kyseisien seulontapalvelujen hankinnasta tehdystä valituksesta on annettu lainvoimainen päätös ja seulontatutkimuksesta tehdyn tai tehtävän hankintapäätöksen perusteella tehtävä sopimus tulee voimaan.

Muilta osin lautakunnan päätös oli päätösehdotuksen mukainen.

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 12.3.2009 § 5 ottaa terveyslautakunnan päätöksen Khn käsiteltäväksi.

Stj toteaa, että kohdunkaulaosan syövän seulontojen järjestäminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Markkinaoikeuden käsittelyajat ovat keskimäärin yli vuoden pituisia ja usein runsaasti tätä pitempiä, joten seulontojen toteutus on hankittava väliaikaisella sopimuksella markkinaoikeuden käsittelyn vaatimaksi ajaksi.

Hankintalain 27 §:n 3 kohdan mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankinta on ehdottoman välttämätön eikä hankintaa voida kilpailuttaa Helsingin kaupungista riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä eli markkinaoikeuteen tehdystä hakemuksesta aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalainsäädäntö ei aseta rajoituksia sille, minkä yrityksen kanssa väliaikainen sopimus tehdään, kunhan noudatetaan hankintalainsäädännön yleisiä periaatteita eli tasapuolisuutta, syrjimättömyyttä, avoimuutta ja suhteellisuutta.

Stj katsoo, että väliaikainen sopimus on tehtävä jonkin sellaisen yrityksen kanssa, joka jätti tarjouskilpailuun tarjouksen ja täytti tarjoajille asetetut vaatimukset. Ei ole todennäköistä, että palveluntuottajaksi löytyisi jokin muu yritys. Lisäksi näiden yritysten edellytykset palvelun tuottamiseen ovat pääosin tulleet selvitetyiksi hankinnan valmistelun aikana.

Stj pitää tarkoituksenmukaisimpana tehdä väliaikainen sopimus Vita-Terveyspalvelut Oy:n kanssa. Tämä mahdollistaa sen, ettei palveluntuottaja vaihdu kesken vuoden, mikäli markkinaoikeus hylkää hankintapäätöksestä tehdyn hakemuksen. Markkinaoikeuden väliaikaisen täytäntöönpanokiellon vuoksi seulontatutkimuksia ei voida jättää tekemättä ja tällaisissa tapauksissa hankintalaissa olevaa suorahankinnan perustetta on mahdollista soveltaa.

Todettakoon, että hankinnassa Vita-Terveyspalvelut Oyl:tä kustannuksia säästyy HUSLABiin verrattuna vuositasolla ainakin noin 130 000 euroa.

Lisäksi Stj katsoo, että väliaikaista sopimusta ei yleensäkään ole tarkoituksenmukaista tehdä päätöksestä valittaneen yrityksen kanssa, sillä tämä olisi omiaan houkuttelemaan yrityksiä tarpeettomien valitusten tekemiseen. Tarkoituksenmukaista ei olisi myöskään tehdä sopimusta jonkin muun yrityksen kuin nykyisen palveluntuottajan tai valitun palveluntuottajan kanssa, sillä tämä tulisi toimimaan palveluntuottajana vain suhteellisen lyhyen ajan. Nämäkin perustelut tukevat sitä, että palveluntuottajaksi valitaan Vita-Terveyspalvelut Oy.

Terveyskeskus on neuvotellut väliaikaisesta sopimuksesta Vita-Terveyspalvelut Oy:n kanssa. Vita-Terveyspalvelut Oy on ilmoittanut olevansa halukas tekemään väliaikaisen sopimuksen päätösehdotuksessa mainituilla hinnoilla.

Vita-Terveyspalvelut Oy on toimittanut tilaajavastuulain ja Helsingin kaupungin harmaan talouden torjuntaa koskevien toimintaohjeiden mukaiset selvitykset syksyllä 2008 eli vähemmän kuin vuosi sitten. Näin ollen niitä ei tarvitse pyytää eikä toimittaa tässä vaiheessa uudelleen.

Hankinnan ennakoitu arvo on 628 000 euroa vuodessa. Koska sopimus joudutaan tekemään toistaiseksi voimassa olevana, hankintalain mukaisesti ennakoitu arvo lasketaan 48 kuukaudelta, miltä ajalta se on 2,512 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunnan päätös 10.3.2009 § 52 tulee kumota ja kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimusten hankinnasta päättää päätösehdotuksen mukaisesti.

Päätösehdotus on terveyslautakunnan esittelijän kannan mukainen.

INKERIN KULTTUURISEURAN OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN 18.12.2008 TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2009-2

SJ Kaupunginhallitus päättänee sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämillä perusteilla hylätä Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan 18.12.2008 (§ 130) tekemästä päätöksestä koskien työllistämistoimintaan myönnettäviä avustuksia.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Inkerin kulttuuriseuralle, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Inkerin kulttuuriseuran avustushakemus
	Liite 2	Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimus 30.12.2008
	Liite 3	Inkerin kulttuuriseuran vastine 17.2.2009
	Liite 4	Henkilöstökeskuksen lisäselvitys 11.3.2009

Sj toteaa, että asiassa on kysymys työllistämistoimintaan vuosittain myönnettävistä avustuksista. Avustusta voidaan hakea työttömien yhdistyksen tms. yhteisön toimintamenoihin, työttömien koulutukseen, tilavuokriin ja muihin työllisyyttä edistäviin hankekustannuksiin. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä on ilmennyt, että asiassa on tapahtunut menettelyvirhe: sekä avustuspäätös että sitä edeltänyt pyyntö hakemuksen täydentämisestä on postitettu väärään osoitteeseen.

Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimus on selostettu jäljempänä, samoin henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnot.

Inkerin kulttuuriseura on mainittujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa (17.2.2009) todennut, että oikaisuvaatimuksen kohteena olleesta henkilöstöjohtajan päätöksestä ei riittävän hyvin käynyt ilmi hakemuksen hylkäämisen peruste eli se, että hakemuksessa ei ollut edellisen vuoden tilinpäätöstä liitteenä. Inkerin kulttuuriseura viittaa siihen, että hallintomenettelyssä annetaan yleensä mahdollisuus täydentää hakemusta. Vuoden 2007 tilinpäätöstiedot ovat nyt vastineen liitteenä. Henkilöstökeskus on toimittanut tämän johdosta lisäselvityksen.

Selvityksestä ilmenee, että seuralle oli lähetetty täydennyspyyntö. Hakemuksen kirjaamisvaiheessa tapahtuneen valitettavan virheen johdosta myös täydennyspyyntö oli lähtenyt väärään osoitteeseen.

./. Inkerin kulttuuriseuran vastine liitteineen ja henkilöstökeskuksen lisäselvitys ovat liitteinä 3 ja 4.

Sj huomauttaa, että kyse on harkinnanvaraisten avustusten myöntämisestä. Avustuksia haetaan vuosittain huomattavasti enemmän kuin niitä pystytään myöntämään. Inkerin kulttuuriseura ei ole aiempinakaan vuosina ollut avustusten saajien joukossa.

Inkerin kulttuuriseuran hakemus on nyt oikaisuvaatimuksen johdosta tullut kaupunginhallituksen päätettäväksi. Inkerin kulttuuriseura on täydentänyt hakemustaan vuoden 2007 tilinpäätöstiedoilla, joten hakemuksessa ollut puute on korjaantunut.

Työllistämistoimintaan myönnettävien avustusten tavoitteena on tukea toimintaa, joka täydentää kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteitä. Inkerin kulttuuriseuran toiminta painottuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen, heidän sosiaalisten verkkojensa rakentumiseen ja vertaisryhmissä tapahtuvaan voimauttavaan toimintaan. Tällainen toiminta edistää pitkällä tähtäimellä myös maahanmuuttajien työllistämistä, mutta on luonteeltaan yleistä ja kulttuurisesti painottunutta.

Inkerin kulttuuriseuran toiminnan luonteen ja työllistämistoimintaan myönnettävien avustusten harkinnanvaraisuuden ja tavoitteet huomioon ottaen Sj katsoo, että Inkerin kulttuuriseura ei ole esittänyt sellaisia avustuksen myöntämisen tarkoituksenmukaisuuteen tai laillisuuteen liittyviä seikkoja, joiden perusteella seuralle tulisi myöntää työllistämistoimintaan tarkoitettua avustusta. Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimus tulisi näillä perusteilla hylätä.

Inkerin kulttuuriseura on (30.12.2008) tehnyt oikaisuvaatimuksen henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 18.12.2008 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimuksessaan seura ilmoittaa hakeneensa henkilöstökeskukselta avustusta, jonka turvin se olisi pystynyt työllistämään kerrallaan 2-3 uutta pitkäaikaistyötöntä. Tuki olisi käytetty lisätyötilasta ja välineistä syntyviin kustannuksiin. Perusteluinaan seura toteaa mm., että henkilöstökeskuksen päätöksen lähettäminen Inkerikeskukselle peilaa vallalla olevaa käsitystä inkeriläistoimijoista.

Kuitenkin Inkerin kulttuuriseura toimii paitsi inkeriläisen kulttuurin edistäjänä ja elvyttäjänä myös venäjänsuomalaisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukijana. Seura tekee täydentävää kotoutumistyötä erityisesti ikääntyneiden ja jo jonkin aikaa Suomessa asuneiden henkilöiden parissa. Seuran toiminnassa painottuu erityisesti sosiaalisen verkon rakentuminen sekä vertaisryhmissä tapahtuva voimauttava toiminta.

Seura voi tarjota mielekästä työtä ja mahdollisuuksia kehittymiseen vaikeasti työllistettäville pitkäaikaistyöttömille. Esimerkiksi jokaisen kulttuuriseuran palveluksessa olleen maahanmuuttajan suomen kielen taito on merkittävästi lisääntynyt, samoin suomalaisen kulttuurin ja työelämän sääntöjen tunteminen.

Tukipäätösten pitäisi perustua faktoihin. Yhdistystoiminnan kohdalla tällaisia faktoja ovat mm. toiminnan tavoitteellisuus, volyymi, laatu, innovatiivisuus sekä kustannusten ja panosten hyvä hyötysuhde.

Inkerin kulttuuriseura pärjää hyvin tällaisessa vertailussa. Pitkäaikaistyöttömien osalta hyötyä kertyy työ- ja toimintakyvyn kohenemisen muodossa. Seuran asiakaskunnan kohdalla – esim. iäkkäät maahanmuuttajat – kustannussäästöillä tulee elämänlaadun ja mm. psyykkisen kunnon parantumisena. Seuralle pienikin tuki on tärkeä.

./. Jäljennökset hakemuksesta ja oikaisuvaatimuksesta ovat liitteinä 1 ja 2.

Henkilöstökeskus toteaa (30.1.2009), että Inkerin kulttuuriseura haki vuodelle 2009 työllistämistoimikunnan avustusta toimintaansa yhteensä 10 000 euroa. Työllistämistoimikunta käsitteli avustushakemukset kokouksessaan 15.12.2008. Inkerin kulttuuriseuralle ei myönnetty työllistämistoimikunnan avustusta puutteellisen hakemuksen vuoksi. 18.12.2008 tehty kielteinen päätös lähti vahingossa väärään osoitteeseen Inkerikeskukseen, mistä vastaanottaja toimitti sen oikeaan osoitteeseen. Henkilöstökeskuksen pahoittelu asiasta toimitettiin sähköpostitse Inkerin kulttuuriseuraan tammikuun alussa 2009. Postituksessa tapahtuneesta virheestä huolimatta Inkerin kulttuuriseuralla on ollut mahdollisuus toimittaa oikaisuvaatimus avustuksen hylkäämiseen määräajassa käsiteltäväksi.

Työllistämistoimikunnalla oli käytettävissään määrärahaa yhdistysten avustamiseen yhteensä 300 000 euroa. Avustuksia haki vuodelle 2009 yhteensä 26 järjestöä. Haettujen avustusten kokonaissumma oli 604 647,76 euroa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 17 yhdistykselle koko jaossa ollut määrä 300 000 euroa. Haettujen avustusten määrä on kuluneina vuosina toistuvasti ylittänyt jaossa olleen määrärahan määrän.

Työllistämistoimikunnan avustusta ovat voineet hakea helsinkiläiset yhdistykset työllisyyttä edistäviin kuluihin. Työllistämistoimikunnan avustusta ei voi hakea työttömien henkilöiden palkkauskustannuksiin. Niitä varten yhdistyksille voidaan myöntää Helsinki-lisää, jota voidaan hakea ympäri vuoden.

Henkilöstökeskuksen selvitykset oikaisupyynnön argumentteihin:

Työllistämistoimikunnan avustushakemusten liitteenä tulee olla yhdistysten toimintakertomukset. Avustushakemusten käsittelyvaiheessa ne käydään huolellisesti läpi, jotta avustusesitykset työllistämistoimikunnalle voidaan tehdä. Henkilöstökeskuksen avustushakemuksia käsitelleet henkilöt tietävät, että Inkerin kulttuuriseura ja Inkerikeskus ovat erillisiä yhdistyksiä, joilla on omat erilliset toimintansa ja tavoitteensa. Lisäksi henkilöstökeskuksen käsittelijät ovat täysin tietoisia siitä, että molemmat yhdistykset toimivat omissa tiloissaan. Hakemusten käsittelyvaiheessa tapahtunut virhe ei siis liity tähän tietämättömyyteen, kuten Inkerin kulttuuriseuran oikaisuvaatimus antaa ymmärtää vaan oli puhdas epähuomiossa tehty virhe.

Inkerin kulttuuriseura voi hakea henkilöstökeskuksesta avustusta Helsinki-lisän muodossa ympäri vuoden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Työllistämistoimikunnan avustuksia ei ole tarkoitettu näihin palkkauskustannuksiin. Helsinki-lisää myönnettiin vuonna 2008 yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa yhdistyksiin ja yrityksiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteena on yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa hoitaa Helsingin työttömyyttä. Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon painopisteenä on varhainen tuki ja painopisteryhminä ovat nuoret, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat sekä vaikeasti työllistyvät. Suunniteltavien ja toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on edesauttaa työttömien tai työttömyysuhan alaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen avulla voidaan katkaista tukiriippuvuus, esimerkiksi kotoutuvien venäjänsuomalaisten osalta.

Työllistämistoimikunnan avustuksia myönnettiin vuodelle 2009 yhteensä 17 yhdistykselle. Mukana on sekä työttömien yhdistyksiä että sellaisia maahanmuuttajajärjestöjä, jotka tekevät työtä työllisyyden edistämiseksi.

Helsingin kaupunki arvostaa yhdistysten palveluja työttömyyden hoidossa. Työllisyydenhoidon määrärahoista on käytetty vuonna 2008 yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa yhdistysten työllisyyttä edistävän toiminnan tukemiseen. Työllistämistoimikunnan 17 avustusta saaneen yhdistyksen lisäksi 135 yhdistystä ja säätiötä ovat saaneet vuoden 2008 aikana Helsinki-lisää pitkäaikaistyöttömien palkkauskustannuksiin. Yhdistysten ja säätiöiden määrästä voidaan päätellä, että Helsingin kaupungilla on työllisyyden hoidossa laaja yhteistyöverkosto myös järjestökentällä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (21.1.2009) mm., että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja on 18.12.2008 päättänyt helsinkiläisille rekisteröidyille yhdistyksille, vastaaville rekisteröidyille yhteisöille ja rekisteröidyille vapaaehtoistyötä tekeville työyhteisöille myönnettävistä avustuksista vuodelle 2009. Tukea myönnettiin työllistämistoimikunnan ehdotuksen mukaisesti yhteensä 300 000 euroa. Inkerin kulttuuriseura ry:n hakemus on hylätty, koska hakemus on ollut puutteellinen.

Inkerin kulttuuriseura ry on pyytänyt, että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 18.12.2008 avustuksista antamaa päätöstä muutetaan niin, että Inkerin kulttuuriseuralle myönnetään avustusta työllistämistoimikunnan varoista. Inkerin kulttuuriseura ry:n mukaan hylkäävä päätös on perustunut siihen, että toista hakijaa, Inkerikeskus ry:tä, pidetään inkeriläiskohderyhmän edunvalvojana ja vain yhtä kohderyhmän tahoa on päätetty tukea. Oikaisuvaatimuksessa ei ole otettu kantaa siihen, että hakemus on hylätty puuttuvien liiteasiakirjojen vuoksi.

Oikeuspalvelut toteaa, että oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Inkerin kulttuuriseura ry on tuonut esille, että kirje on lähetetty väärään osoitteeseen. Asialla ei oikaisuvaatimusta käsiteltäessä ole merkitystä, sillä Inkerin kulttuuriseura ry on tosiasiallisesti saanut tiedon päätöksestä ja vaatinut oikaisua määräajassa.

Avustuskuulutuksessa on mainittu, että avustushakemus liitteineen tulee toimittaa Henkilöstökeskuksen kirjaamoon. Henkilöstökeskukselle osoitettavaan työllisyyshakemuspohjaan on merkitty, että vaadittuja liitteinä ovat muun muassa vahvistettu tuloslaskelma ja tase 2007. Inkerin kulttuuriseura ry:n hakemukseen ei ollut liitetty vuoden 2007 tuloslaskelmaa ja tasetta, minkä vuoksi hakemus on hylätty puutteellisena.

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikaisuvaatimus laillisuusperusteella ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

PROJEKTI- JA YHTEISTYÖN EDISTÄMISKESKUS ALTERNATIIVI RY:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN 18.12.2008 TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2009-138

SJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnoista ilmenevin perustein Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:n oikaisuvaatimuksen henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 18.12.2008 (§ 130) tekemästä päätöksestä koskien työllistämistoimintaan myönnetyistä avustuksista.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:lle, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:n oikaisuvaatimus 20.1.2009

Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry on (20.1.2009) tehnyt oikaisuvaatimuksen henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 18.12.2008 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimuksessaan yhdistys pyytää korjaamaan avustuksen tarkoituksen, joka päätöksen mukaan on vain työttömien koulutukseen ja toimintamenoihin. Lisäksi yhdistys pyytää lisäavustusta toimitilavuokraa varten. Myönnetty avustus on 3 637, 16 euroa, yhdistys pyytää lisäavustusta 951,08 euroa.

Perusteluina yhdistys toteaa, että järjestöllä on velvollisuus järjestää työ-, työelämävalmennusta sekä työharjoittelumahdollisuus keskimäärin viidelletoista vaikeasti pitkäaikaistyöttömille henkilölle kuukaudessa. Yhdistys viittaa tältä osin Uudenmaan TE-keskuksen projektisääntöihin ja toteaa tarvitsevansa näin ollen toimitilaa, sähköä yms. Järjestö ei ole saanut samaan tarkoitukseen avustuksia. Järjestön työllistämistoiminta on sujunut hyvin jo yli 5 vuotta, ja täydentää kaupungin toimintaa.

Sj totea, että kysymys on työllistämistoimintaan vuosittain myönnettävistä avustuksista. Avustusten myöntäminen perustuu kaupunginhallituksen päätökseen (21.2.2002) kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista ja vuosittaiseen kaupunginhallituksen päätökseen talousarvioon merkittyjen avustusten määrärahojen jako-ohjeista.

Sj viittaa jäljempänä oleviin henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoihin ja katsoo, että oikaisuvaatimus olisi hylättävä lausunnoista ilmenevin perusteluin.

Vielä Sj toteaa, että Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:lle on annettu tilaisuus antaa vastineensa henkilöstökeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunnoista, mutta yhdistys ei ole toimittanut vastinetta annetussa määräajassa.

Henkilöstökeskus toteaa (13.2.2009), että Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry haki vuodelle 2009 työllistämistoimikunnan avustusta toimintaansa yhteensä 17 238,28 euroa. Haettu avustussumma jakautui seuraavasti:

Toimistovuokra	11 163,12
Toimintakulut	1 455,00
Työttömien koulutus	2 182,16
Muut työllisyyttä edistävät kustannukset	2 438,00
Yhteensä	17 238,28

Työllistämistoimikunta käsitteli avustushakemukset kokouksessaan 15.12.2008. Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:lle myönnettiin avustusta yhteensä 3 637,16 euroa käytettäväksi työttömien koulutukseen ja toimintakuluihin. Avustussumma on maksettu yhdistyksen tilille yhdessä erässä 6.2.2009. Vuodelle 2008 yhdistys sai työllistämistoimikunnan avustusta yhteensä 4 239 euroa.

Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry on hakenut määräajan puitteissa muutosta työllistämistoimikunnan tekemään päätökseen. Oikaisuvaatimuksessa haetaan avustuksen käyttötarkoituksen muutosta sekä lisäavustusta toimitilavuokraa varten yhteensä 951,08 euroa. Yhdistys perustelee oikaisuvaatimustaan sillä, että sillä on Uudenmaan TE -keskuksen projektisäännön mukaan velvoite järjestää keskimäärin 15 pitkäaikaistyöttömälle/kk työ-, työelämävalmennus- sekä työharjoittelumahdollisuuksia. Tämä toiminta vaatii toimitilaa, sähköjä yms. Lisäksi yhdistys ei ole hakenut eikä saanut muualta samaa toimintaa varten avustuksia. Oikaisuvaatimuksessa todetaan lisäksi, että yhdistyksen työllistämistoiminta on sujunut hyvin yli viiden vuoden ajan.

Helsingin kaupunki arvostaa yhdistysten panosta työllisyydenhoidossa. Työllisyysavustusten myöntämisessä noudatetaan ohjeiden mukaisia yleisiä avustusperiaatteita. Vuoden 2009 työllisyysavustuspäätöksiä valmisteltaessa on huomioitu Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry:n hakemuksessa olleet ja nyt myös oikaisuvaatimukseen kirjatut perustelut. Yhdistys haki neljään käyttötarkoitukseen yhteensä 17 238,28 euroa ja työllistämistoimikunta päätti puoltaa 3 637,16 euron avustuksen myöntämistä hakemuksessa olleisiin toimintakuluihin ja työttömien koulutukseen. Oikaisuvaatimuksessa ei näin ollen ole noussut esille uusia seikkoja, jotka eivät olisi olleet tiedossa avustuspäätöstä valmisteltaessa. Työllisyysavustussumma vuodelle yhteensä 300 000 euroa on myönnetty kokonaisuudessaan yhdistyksille avustuksina.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (16.2.2009) seuraavaa:

Taustaa Projekti- ja yhteistyön edistämiskeskus Alternatiivi ry (jäljempänä Alternatiivi) on (21.11.2008) toimittanut henkilöstökeskukselle hakemuksen kaupungin avustuksen saamiseksi vuodelle 2009. Haettu määrä oli yhteensä 17.238,28 euroa.

Henkilöstöjohtaja päätti 18.12.2008 (§ 130) myöntää vuodelle 2009 liitteenä olleen ehdotuksen kohdassa 17 Alternatiiville 3.637,16 euroa työttömien koulutukseen ja toimintamenoihin. Summa vastaa haettua käyttötarkoitusta; toimintamenot 1.455,00 euroa ja työttömien koulutus 2.182,16 euroa, yhteensä 3.637,16 euroa. Alternatiiville ei myönnetty avustusta haettuun toimistovuokraan 11.163,12 euroa eikä muihin työllistämisen edellyttämiin kustannuksiin 2.438,00 euroa.

Myönnetty avustusmäärä on maksettu Alternatiivin ilmoittamalle pankkitilille.

Alternatiivi on hakenut oikaisua (22.1.2009) henkilöstöjohtajan päätökseen. Päätöstä on vaadittu muuttamaan siten, että Alternatiiville myönnetään lisäavustusta 951,08 euroa toimitilavuokraan ja korjataan myönnetyn avustuksen tarkoitus koskemaan työttömien koulutusta ja toimintamenoja. Perusteiksi Alternatiivi esittää velvollisuuden järjestää työ-, työelämävalmennusta ja työharjoittelumahdollisuutta. Lisäksi Alternatiivi katsoo, että yhdistyksen työllistämistoiminta täydentää Helsingin kaupungin toimintaa työllistämisalalla. Yhdistys ilmoittaa, ettei muualta ole haettu ja saatu samaa tarkoitusta varten avustuksia.

Lausunto Oikeuspalvelut toteaa, että kysymys ei ole lakiin perustuvasta kunnan velvollisuudesta myöntää avustuksia. Avustuksen myöntäminen perustuu kaupunginhallituksen 21.1.2002 (§ 93) päätökseen kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista ja vuosittaiseen kaupunginhallituksen päätökseen talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeista. Kaupunginhallituksen päätös on

viimeksi annettu 8.12.2008 (§ 1463).

Henkilöstökeskuksen jaettava avustusmääräraha on ollut kaikkiaan 300.000 euroa, kun taas haettujen avustusten kokonaismäärä on ollut yli 600.000 euroa. Hakijoita oli ollut yhteensä 26. Kokonaan hylättyjen hakemusten määrä on ollut yhdeksän. Hylkääminen on perustunut puutteellisiin hakemusasiakirjoihin tai hakijan toiminta ei muutoin ole täyttänyt avustustarkoitusta.

Alternatiivin oikaisuvaatimuksesta oikeuspalvelut toteaa, että yhdistykselle myönnetyn avustuksen määrä 3.637,16 euroa vastaa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan hakijan esittämää käyttötarkoitusta. Näin ollen oikaisuvaatimus tältä osin on aiheeton. Alternatiivin vaatimuksesta saada 951,08 euroa lisäavustusta, oikeuspalvelut toteaa, ettei hakijalla ole subjektiivista oikeutta vaatimaansa lisäavustukseen.

Edellä olevan nojalla oikeuspalvelut lausuntonaan katsoo, että henkilöstöjohtaja on oikaisunalaisessa päätöksenteossa noudattanut kaupunginhallituksen antamia avustuksen yleisohjeita ja talousarvioon

merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeita. Henkilöstöjohtajan päätös ei ole ollut lainvastainen, joten oikaisuvaatimusta ei tulisi tällä perusteella hyväksyä. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen.

VALTUUTETTU IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: LASTEN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISY

Khs 2008-1998

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 24.9.2008 hyväksymän toivomusponnen (Irmeli Wallden-Paulig) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan lausunto 27.1.2009
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 24.2.2009

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 24.9.2008 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita (asia 8) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetus- ja liikuntavirasto ryhtyvät pikaisesti kehittämään yhteistyössä koulujen ja liikuntaseurojen ja eri liikuntajärjestöjen kanssa sekä oppilas-/opiskelija- että koulukohtaisia hankkeita, joissa liikuntaa käytetään mm. syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla parannetaan oppilaiden/opiskelijoiden minäkuvaa, itsetuntoa, arkirytmiä ja hyvinvointia kaikilla kouluasteilla sekä lisätään fyysistä kuntoa ja liikuntataitoja." (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 75-0)

Sj toteaa, että rootelin hallintokuntien yhteistyön tiivistäminen on ollut yksi rootelin keskeisistä ja tavoitteista. Yhteistyötä on tehty myös yli rootelirajojen. Nuoriso-, opetus- ja liikuntatoimi ovat esimerkiksi työstäneet lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Rootelissa on myös käynnissä palveluverkkotarkastelu. Tavoitteena on saada palveluverkot joustamaan väestökehityksen mukaan ja samalla huolehtia siitä, että niin nykyisten kuin tulevienkin asuinalueiden opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelutarpeita tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteistyön mahdollisuudet hyödyntäen. Tarkastelu pohjautuu kaupungin yhteisstrategioihin, joissa yhtenä toimenpiteenä on palveluverkon ja palvelukapasiteetin laadullinen ja alueellinen sopeuttaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja hallintokuntien yhteistyö näissä kysymyksissä ovat siten olleet rootelin työskentelyn keskiössä. Tähän on osaltaan liittynyt opetustoimen ja liikuntatoimen yhteistyö konkreettisissa kysymyksissä.

./. Sj viittaa vielä liikuntalautakunnan 27.1.2008 ja opetuslautakunnan 24.2.2009 antamiin seikkaperäisiin lausuntoihin, jotka ovat liitteinä 1 ja 2. Opetuslautakunta toteaa lausunnossaan, että koulun liikunnan opetuksen tavoite on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikuntavirasto on tukenut opetustointa tässä merkittävällä tavalla: Liikuntavirasto on tarjonnut lasten ja nuorten liikuntatottumusten vahvistamiseksi vuoden 2007 alusta alkaen peruskouluille klo 8–14 välisenä aikana tekojääratojen, ulkokenttien, sisäliikuntapaikkojen sekä liikunta- ja palloiluhallien käyttöä maksutta. Tämä monipuolistaa koulujen liikuntatuntien sisältöjä ja tarjoaa lapsille ja nuorille spontaanin liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia.

Lasten ja nuorten liikunnan tukemiseksi poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Terveellinen kaupunginosa –hanke Herttoniemessä, jossa liikunta- ja opetustoimi ovat ydintoimijoita. Toisena esimerkkinä voidaan mainita ylipainoisten lasten ja perheiden painonhallintaryhmä, joka toteutettiin yhteistyössä terveyskeskuksen, opetusviraston sekä Helsingin sydänpiirin kanssa. Erityisen tärkeää on, että liikuntatoimi aktivoi kaupungin muita hallintokuntia, liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä järjestämään liikuntaa lapsille ja nuorille. Pelkästään liikuntatoimen omilla toimilla ei ole mahdollista vastata kasvaviin haasteisiin.

VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: OY IITTALA AB:N TOIMINTAEDELLYTYSTEN SÄILYMISESTÄ HUOLEHTIMINEN ARABIAN TAIDETEOLLISUUSKESKUKSEN ALUEELLA

Khs 2008-1121

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.4.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Wallden-Paulig) ja tiedoksi valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Rakennuslautakunnan lausunto 23.12.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 25.4.2008 Toukolan tonttien 23669/13 ja 14 sekä katualueen (Arabian taideteollisuuskeskuksen osa) asemakaavan muuttamisen (11615) yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus seuraa kaavamuutoksen toteutumista ja huolehtii siitä, että Iittala Oy Ab:n toimintaedellytykset alueetta säilyvät.” (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 46–0)

Ympäristölautakunta (16.12.2008) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Arabian taideteollisuuskeskuksen osaa koskevan asemakaavamuutoksen valmisteluaikana tehtiin monia keramiikkatehtaan ympäristövaikutuksiin ja riskeihin liittyviä selvityksiä. Asemakaavamuutoksessa on kaavamääräyksillä pyritty haittojen lieventämiseen. Lähimmillään uudet asuinrakennukset tulevat kuitenkin olemaan vain noin kahdeksan metrin etäisyydellä tehtaasta. Arabianrannan nykyiset lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 25 metrin päässä teollisuusrakennuksista.

Asemakaavamuutoksen toteuttaminen tarkoittaa asuntojen rakentamista teollisuusalueelle, mikä joudutaan ottamaan huomioon tehtaan ympäristölupaehtoja määriteltäessä. Ympäristölupaviranomainen on Uudenmaan ympäristökeskus, jolle laitoksen tulee toimittaa vuoden 2008 loppuun mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Valitukset ovat koskeneet laitoksen aiheuttamaa hajua ja pölyä.

Rakennuslautakunta (23.12.2008) toteaa vastauksenaan mm. seuraavaa:

Korttelissa sijaitsevien naapuritonttien tulevaan asuntokäyttöön liittyvien asemakaavamääräysten mukaan teollisuustoiminnan ja varastoinnin tulee tontilla 23669/23 loppua ja eikä tehtaalle saa toimittaa kuljetuksia tonttien 23669/22 ja 23 kautta aiempaan tai nykyiseen tapaan. Nämä kaavan määräykset eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne johtaisivat tuotannollisen toiminnan estymiseen.

Asuinkerrostaloille nyt osoitetun kulmatontin 23 669/23 kaavan mukainen teollisuus- ja varastotoiminnan loppuminen ei estä suurtontilla 23669/12 sijaitsevan Iittala Oy Ab:n tehtaan toiminnan jatkumista. Tontilla 23669/23 nykyisellään toimivat, Iittalan tehdasta palvelevat raaka-aineen vastaanottokenttä suojakatoksineen, avovarasto ja kaoliinimylly tullaan korvaamaan järjestelyllä, jossa tehtaalla tarvittava kaoliinimassa toimitetaan valmistuotteena muualla sijaitsevasta myllystä.

Lisäksi asemakaavakarttaan on merkitty tonttien 23669/22–23 alueelle pihakannen alle ajoyhteysvaraus tontin 23669/12 raaka-ainekuljetuksia varten. Ajoyhteys on tarkoitettu mm. trukkikuljetuksia varten.

Kaavallinen ehto korvaavasta kuljetusreitistä katualueilta tehdastontille 23669/12 toteutetaan Toini Muonan kadun katulinjaa jatkavalla kaavan mukaisella suoralinjaisella ajoyhteydellä ("ajo") tonttien 23669/23 ja 22 rajalla, nykyisestä tonttiliittymästä noin 35–40 metriä lounaaseen. Uusi järjestely tulee eroamaan nykyisestä kuljetustapansa ympäristöystävällisyydellä: rekka-autolla tuotava, tiiviisiin säkkeihin pakattu kaoliini siirretään suurtontin 23669/12 varastotilassa konttiin, joka vedetään rullalavetilla pitkin alueella olevaa ajoyhteyttä tehtaaseen edelleen jaettavaksi. Työ suoritetaan kaasukäyttöisin trukein.

Asemakaavan tavoitteet tuntien ja em. seikat huomioiden rakennusvalvontavirastossa pidetään todennäköisenä, että uusien rakennusten rakennuslupien ehdoksi tullaan asettamaan tontteja 23669/22, 23 ja 12 koskeva yhteisjärjestelysopimus. Osaltaan tällä tullaan huolehtimaan Iittala Oy Ab:n toimintaedellytysten säilymisestä.

Tehdastontilta 23669/12 asuinrakennusten parvekkeille ja tuuletusikkunoiden edustalle kantautuvalle LVIS -laitemelulle asetettu enimmäisäänitaso 45 dB ei rakennusvalvontaviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan ole muodostumassa esteeksi tehtaan toiminnalle tai asuntojen käyttöönotolle. Kaavan tarkoittamat olosuhteet ovat saavutettavissa yhdellä piipun korotuksella ja eräiden ilmanvaihtolaitteiden koneistuksen uusimisella. Nämä tehdaskiinteistöön suoritettavat muutokset on saatujen tietojen mukaan yksityisoikeudellisesti sovittu hoidettavan tontin 23669/14 osaomistajan toimesta. Rakennusvalvontaviraston ennakkoarvion mukaan pidennetty piippu on tehtävissä siten, ettei toimenpiteelle olisi kaupunkikuvallisia esteitä.

Asemakaavan nro 11615 kaavakartan ja määräysten sekä rakennusvalvontaviraston käytettävissä olevien muiden asiakirjojen ja tietojen perusteella voidaan todeta, että Iittala Oy Ab:n toimintaedellytykset nykyisessä tehdaskiinteistössä taideteollisuuskorttelin suurtontilla 23669/12 säilyvät.

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: ULAPPASAARENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN PARKKIPAIKKOJEN UUDESTA SIJOITTAMISESTA JOHTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN JATKOSUUNNITTELUSSA JA KÄYTÄNNÖN KEINOIN

Khs 2008-1205

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 7.5.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Rantanen) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä Asunto Oy Säästöniemelle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 13.11.2008
	Liite 2	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.12.2008
	Liite 3	Rakennuslautakunnan lausunto 23.12.2008
	Liite 4	Asunto Oy Säästöniemen kirje 30.12.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 7.5.2008 Vuosaaren kortteleiden 54080 ja 54084 ym. alueiden (Ulappasaarentien ympäristö) asemakaavan muuttamisen (11672) yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että parkkipaikkojen uudesta sijoittamisesta johtuvia ongelmia yritetään ratkaista käytännön keinoin ja jatkosuunnittelussa huomioiden.” (Tuomas Rantanen, äänin 44–0)

Ponnesta on saatu yleisten töiden lautakunnan (13.11.2008), kaupunkisuunnittelulautakunnan (11.12.2008) ja rakennuslautakunnan

./. (23.12.2008). Lausunnot ovat tämän asian liitteinä 1–3. Yhteenvetona lausunnoista todetaan seuraavaa:

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut mahdollistaa Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämmön (nykyään Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3) omistamalle ns. lämpökeskustontille (54084/2) asuntorakentamista yhtiön kaavamuutoshakemuksen mukaisesti. Samalla tavoitteeksi on asetettu lämpökeskuksen säilyttäminen piippuineen siten, että sille osoitetaan toteutettavissa oleva uusi käyttötarkoitus. Ratkaistavana kysymyksenä on ollut terassitalotontin 54084/1 (Asunto Oy Säästöniemi) pysäköinti. Asunto Oy Säästöniemen autopaikat oli vanhassa vuoden 1977 asemakaavassa määrätty lämpökeskustontille. Niitä varten on rakennettu osittain maanalainen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksessa on ollut rasitteena Asunto Oy Säästöniemen 146 autopaikkaa. Rasiteoikeus poistui 26 autopaikan osalta vuonna 2004, joten Asunto Oy Säästöniemellä on rasiteoikeutena 120 autopaikkaa lämpökeskustontilla.

Uudessa kaavassa lämpökeskustontista on muodostettu asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee rakentaa uusi terassitalo. Lämpökeskus piippuineen sekä autohallin maanpäällinen itäreuna on osoitettu asuntokäyttöön. Lämpökeskukseen on mahdollista tehdä kolme parvellista asuntoa. Keskus piippuineen on varustettu suojelumerkinnällä sr-2a. Kaavassa on myös rakenteiden kunnostamista koskeva määräys. Terassitalotontin uusi numero on 3 ja lämpökeskustontin uusi numero
on 4.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uuden perustettavan asuntoyhtiön tontille ei voida edellyttää rakennettavaksi vastikkeetta uutta pysäköintilaitosta naapuriyhtiön käyttöön entisin ehdoin. Asunto Oy Säästöniemen autopaikat, jotka sijaitsisivat uuden asuntoyhtiön pysäköintilaitoksessa ilman, että niistä saadaan vuokratuloja, on kohtuuton rasite uudelle perustettavalle asuntoyhtiölle eikä ratkaisua ole pidetty tästä syystä mahdollisena. Asemakaavalla ei MRL 54 §:n 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Uusien asuinrakennusten autopaikat sijoitettaneen tonteille kannen alle ja vieraspysäköinti sijoitetaan katualueelle. Asunto-Oy Säästöniemen lämpökeskustontilta siirrettävistä autopaikoista osa osoitetaan kaavassa Ulappasaarentien varteen kahdelle uudelle pysäköintitontille. Loput autopaikoista sijoitetaan tontin nykyisille pysäköintialueille sekä tontin eteläreunaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uudet autopaikat sijaitsevat vieraspysäköintiä lukuun ottamatta tonteilla. Näin ollen liikennesuunnitteluosasto ei voi juuri vaikuttaa jatkosuunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin. Liikennesuunnitteluosasto seuraa kuitenkin tilannetta muutosten valmistuttua ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että Ulappasaarentien varteen merkityt LPA-alueet ovat autopaikkojen korttelialuetta ja niiden rakentaminen, hallinnointi ja kunnossapito kuuluvat kiinteistölle. Ajoradan ja autopaikkojen rajalle rakennetaan viistetty reunakivi. Nykyään terassitalojen edessä tontilla on koko julkisivun pituudelta vinopysäköintipaikat. Suurimman osan autopaikoista siirtyessä ajoradan reunaan siirtyy niiden ajoyhteyskin kadulle ja näin ollen rauhoittaa kiinteistön edustan liikennettä. Ulappasaarentien ajorata pysyy likimain saman levyisenä kuin aiemminkin mutta kohtisuoraan sijoitetut pysäköintipaikat hillitsevät todennäköisesti sekä ajonopeuksia että läpiajohalukkuutta. Katulinja on suora ja sen vuoksi näkymät LPA-alueilta peruttaviin ajoneuvoihin ovat esteettömät. Liikenneturvallisuus ei näin ollen ole uhattuna.

Jalkakäytävä poistuu kaavamuutoksen myötä Ulappasaarentien itä-reunalta ja säilyy kadun länsipuolella, jossa liike- ja toimitilat sijaitsevat. Jalankulkuyhteys terassitalojen tontilla palvelee kiinteistöjen asukkaita eikä pysäköintipaikoilta kiinteistölle kuljettaessa kadunylitys ole tarpeen.

Nurmikkoa ja puita on mahdollista istuttaa jonkin verran pysäköinti-alueiden ja terassitalojen väliin. Edelleen puurivi autopaikkojen välissä on käytetty suunnitteluratkaisu, jos halutaan jalostaa miljöötä ja katunäkymää. Suunnitteluratkaisut ovat toteuttajan eli kiinteistön omistajan harkinnassa. Mahdollisten puiden sijoittelussa tulisi huomioida näkemät tonttiliittymissä sekä kadun valaisinpylväät, joiden osalta Helsingin Energiaan on tarvittaessa oltava yhteydessä.

Kaj toteaa, että Asunto Oy Säästöniemi on valittanut asemakaavan muutoksesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Yhtiön mukaan asemakaavan muutos aiheuttaa yhtiölle kohtuutonta haittaa eikä uusi asemakaava täytä laissa asetettuja sisältövaatimuksia. Jalkakäytävän poistaminen Ulappasaarentien varrelta ja autopaikkojen korttelialueen sijoittaminen terassitalojen julkisivun eteen heikentää elinympäristön laatua merkityksellisesti, on pahoin ristiriidassa asemakaavalla tavoitellun yhtiön asuinrakennusten suojelun kanssa eikä täytä liikenneturvallisuudelle tai turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle asetettavia vaatimuksia.

Valituksessa todetaan, että asemakaavan autopaikkavaatimus alenee 208 autopaikasta 155 autopaikkaan. Vanhan asemakaavan mukaan autopaikkoja tuli olla yksi autopaikka huoneistoa kohti, asemakaavan muutoksen mukaan yksi autopaikka / 95 k-m². Yhtiön mukaan autopaikkamäärän vähentäminen heikentää taloyhtiön huoneistojen käytettävyyttä ja vähentää asukasviihtyvyyttä. Asemakaavan muutos on kohtuuton, koska kaupunki ei ole osoittanut sellaista ratkaisua, jossa vanhan asemakaavan edellyttämä lukumäärä autopaikkoja voitaisiin sijoittaa turvallisella ja tyydyttävällä tavalla Asunto Oy Säästöniemen tontille tai sen välittömään läheisyyteen. Yhtiön mukaan autopaikkojen vähentämisestä koituu yksityistä taloudellista hyötyä rasitetun tontin omistajalle Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:lle ja maankäyttösopimukseen liittyvän merkittävän arvonnousun leikkaamisen myötä myös kaupungille.

Asunto Oy Säästöniemi on esittänyt, että kaupunki osoittaisi yhtiötä varten autopaikkoja maanalaiseen paikoitustilaan, joka tulee rakennettavaksi tontille 4 asuintalon yhteyteen. Vaihtoehtoisesti Ulappasaarentien ja Vuosaarentien kulmaukseen esitetylle uudelle paikoitusalueelle tulisi saada rakentaa pysäköintilaitos, jossa on yksi maanalainen kerros.

Kaupunginhallitus antoi valituksesta lausunnon hallinto-oikeudelle 8.9.2008 (1087 §) todeten mm., että kaavassa oleva autopaikkoja koskeva määräys on miniminormi, joka perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin autopaikkamäärien laskentaohjeisiin esikaupunkialueiden kerrostalotonteilla. Asemakaavassa ei ole syytä edellyttää Asunto Oy Säästöniemen tontille tiukempaa pysäköintivaatimusta kuin muualla Vuosaaressa ja esikaupunkialueilla yleensä.

Kaavamuutos mahdollistaa sen, että lämpökeskustontille muodostettavan uuden asuintontin pysäköintilaitoksesta on myös jatkossa mahdollista osoittaa Asunto Oy Säästöniemen käyttöön autopaikkoja (noin 40 kpl), mikäli yhtiöt keskenään niin sopivat. Tällöin Asunto Oy Säästöniemen käyttöön saadaan autopaikkoja enemmän kuin mitä kaavamuutoksessa oleva autopaikkoja koskeva minimivaatimus edellyttää. Autopaikkoja koskeva miniminormi kaavassa ei vähennä rasitesopimuksen mukaisia autopaikkoja. Yhtiöiden on neuvoteltava rasitteiden mahdollisesta purkamisesta ja korvauksiin liittyvistä asioista keskenään. Rasite- ja korvauskysymykset eivät kuulu asemakaavan yhteydessä ratkaistaviksi. Asemakaavan muutos ei siten aiheuta Asunto Oy Säästöniemelle MRL 54 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Yhtiön valituksessa esittämän pysäköintikellarivaihtoehdon kohdalla kulkee tällä hetkellä maanalainen kaukolämpöjohto, jonka siirtäminen olisi kallis ratkaisu. Ainoaksi taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi kaavaratkaisuksi arvioitiin maantasopaikoitus.

Asemakaavan muutos täyttää lisäksi liikenneturvallisuudelle sekä turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle MRL 54 §:ssä asetetut vaatimukset eikä aiheuta mainitussa pykälässä tarkoitettua elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Toinen jalkakäytävä Ulappasaarentiellä on riittävä. Katu on hiljainen, eikä sillä ole läpiajotarvetta. Jalkakäytävä on kadun länsipuolella, jossa on myös liike- ja toimitiloja.

Pysäköinti kadun reunalla on normaali ratkaisu eikä vaaranna liikenne-turvallisuutta hiljaisella kadulla. Pysäköintiratkaisu ei ole ristiriidassa terassitalojen suojelun kanssa. Kaupunginmuseolla ei ole ollut asema-kaavan muutoksen johdosta huomautettavaa. Kaavamuutos täyttää siten myös MRL 54 §:n vaatimuksen rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Terassitalojen edessä on jo nykyisin vinopysäköintipaikat koko julkisivujen pituudelta. Kaavan havainnekuvan osoittamalla tavalla nämä autopaikat on mahdollista muuttaa pitkittäispaikoiksi ja saada kapea istutuskaista kyseisten autopaikkojen ja uusien pysäköintitonttien väliin.

Kaj yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan, rakennuslautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan ponnesta antamissa lausunnoissa mainittuun sekä kaupunginhallituksen Asunto Oy Säästöniemen valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa mainittuun.

Kaj viittaa edellä mainittuihin lausuntoihin ja toteaa, että autopaikkarasitetta ei ole aiemmin ollut mahdollista purkaa kuin vähäiseltä osin muun muassa siitä syystä, että rasitteet ovat olleet vanhan asemakaavan mukaisessa tilanteessa tarpeellisia. Asemakaavan muutoksessa Asunto Oy Säästöniemen autopaikat on osoitettu uusille muodostettaville pysäköintitonteille Ulappasaarentien varteen ja yhtiön omalle tontille. Uuden asemakaavan tultua voimaan on mahdollista arvioida uudelta pohjalta rasiteoikeuden muuttamista tai kumoamista.

Kaj toteaa vielä, että Asunto Oy Säästöniemi on lähettänyt toivomusponnen johdosta kaupunginhallitukselle yhtiön pysäköintijärjestelyjä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan ponnesta antamaa lausuntoa koske-

./. van kirjeen (30.12.2008). Kirje on tämän asian liitteenä 4.

SIGRID JUSÉLIUS STIFTELSEN KANSSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11826 JOHDOSTA TEHTÄVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUS

Khs 2009-261

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Sigrid Jusélius Stiftelse -nimisen säätiön (y-tunnus: 0116570-4) kanssa liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen sekä tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote Sigrid Jusélius Stiftelse -nimiselle säätiölle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Maankäyttösopimusluonnos

Kaj toteaa, että Aleksanterinkatu 48:ssa sijaitsevan tontin omistaja
Sigrid Jusélius Stiftelse on hakenut tontilleen asemakaavamuutosta, jossa tontille osoitetaan maanpäällistä ja ‑alaista lisärakentamisoikeutta yhteensä 2 130 k‑m2. Koska tontin omistajalle koituu asemakaavamuutoksesta merkittävää hyötyä, tämän kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimus.

Hyväksyttäväksi esitettävän sopimuksen mukaan Sigrid Jusélius Stiftelse-säätiö suorittaa kaupungille osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin korvausta 355 930 euroa. Sopimus tulee allekirjoittaa ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.2.2009) mm. seuraavaa:

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut Kluuvin (2.) kaupunginosan tonttia 2008/20 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11826, joka on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Kaupunkisuunnittelu-lautakunta päätti 6.11.2008 (503 §) lähettää po. kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen samalla sen hyväksymistä.

Kaavaehdotus koskee yksityisessä omistuksessa olevaa nykyisin pää-osin liike-, ravintola- ja toimistokäyttöä palvelevaa tonttia 2008/20
(Aleksanterinkatu 48). Kaavamuutoksella tontille osoitetaan lisärakennusoikeutta yhteensä 2 130 k-m². Tästä lisärakennusoikeudesta
1 100 k-m² sijoittuu maanalaiseen kellarikerrokseen ja 1 030 k-m²
katutasoon sekä rakennuksen toiseen kerrokseen.

Tontille ei ole voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitusta. Tontin nykyinen käytetty rakennusoikeus on 12 570 k-m². Kaavamuutoksella tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Tontin uusi rakennusoikeus on kaava-muutoksen jälkeen yhteensä 14 700 k-m².

Tonttitiedot ja maanomistus

Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 2008 tontti nro 20 (Aleksanterinkatu 48). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.

Tontin omistaa Sigrid Jusélius Stiftelse ‑niminen säätiö (y-tunnus: 0116570-4) ja tontilla on säätiön omistama liike- ja toimistorakennus.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Edellä mainitun kaavamuutoksen johdosta tontin 2008/20 käyttömahdollisuudet paranevat, josta koituu tontin omistajalle merkittävää hyötyä. Tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 (172 §) tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu maankäyttösopimusehdotus, joka on esityksen liitteenä.

Neuvottelutuloksen mukaisesti Sigrid Jusélius Stiftelse-säätiö suorittaa kaupungille osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin korvausta 355 930 euroa.

Edellä mainitun maankäyttökorvauksen perimisen edellytyksenä on,
että kaavamuutos tulee voimaan olennaisilta osin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan 6.11.2008 (503 §) hyväksymän kaavamuutosehdotuksen mukaisena tai vastaavanlainen rakentaminen on mahdollista poikkeamispäätöksin.

Korvaus erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluttua siitä kun kaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle maksetaan 2 %:n suuruista vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen.

Maankäyttösopimuksen ehdot ilmenevät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta sopimusehdotuksesta.

KANNANOTTO XXX XXXXXXXXX MUISTUKSEEN MALMIN KORTTELIN NRO 38066 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN (LONGINOJAN JA LATOKARTANONTIEN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11710)

Khs 2007-2781

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxx Xxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Malmin korttelin 38066 ym. alueiden asemakaavan muutosehdotus nro 11710)

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen muutetun 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.10.2008 hyväksynyt 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38066 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.10.2007 päivätyn piirustuksen mukaisena. Muistutus ja lausunnot eivät antaneet aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Alue sijaitsee Malmilla Latokartanontien ympäristössä Longinojan kohdalla.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Longinojan puistoalueella olevan ulkoilureitistön jatkamisen esteettömästi ja turvallisesti alikulkutunnelin kautta Latokartanontien länsipuolelle. Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan myös pohjoiseen päin Karviaismäen suuntaan uudella sillalla ja raitistolla. Latokartanontien itäpuolelle rakennetaan uusi Longinojan ylittävä silta ja raitistoa uusitaan osittain. Ala-Malmin peruskoulutontin pohjoispäästä liitetään 2 996 m² puistoon, jotta raitit voidaan sijoittaa tontin ulkopuolelle. Tontin pienentämisen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta jää tontille 5 353 m². Tontin rakennusoikeus on 11 729 k-m²).

Longinojan laakso Latokartanontien liepeillä on vanhinta ja ympäristöarvoiltaan hienointa Malmia. Tästä syystä uudet sillat ja raitit on asemakaavassa esitetty ohjeellisina siten, että maaston liialliselta muokkaamiselta vältytään ja olemassa olevaa puustoa säästetään mahdollisimman paljon. Latokartanontie, jonka nimi kaava-alueella muuttuu Vanhaksi Helsingintieksi, säilyy mäkineen ja mutkineen fyysisesti nykymitoissaan. Kaava-alueella Vanha Helsingintie vastaa ajorataleveydeltään nykytilanteen mukaista leveyttä kuitenkin niin, että myös tien länsipuolelle on mahdollista rakentaa jalkakäytävä. Longinojan ylittävällä ja suojelluksi merkityllä sillalla tie säilyy nykymitoissaan ilman jalkakäytäviä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa suojeltaviksi kohteiksi on merkitty puistoalueella oleva Pehrsin tilan päärakennus ja maakellari, vanha kivisilta sekä tontilla 38066/1 oleva koulurakennus.

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Xxx Xxxxxxxxx toteaa (21.1.2008) mm., että kaava on huomattava parannus kesäaikaiseen nykytilanteeseen ja kevyen liikenteen osalta hyvin suunniteltu, mutta talviaikainen käyttö kaipaa täydennystä. Asemakaavaehdotuksesta puuttuu varaus maastohiihdon yhdysladulle, joka yhdistäisi Vantaanjoenvarren ja Ruotutorpan niittypuistoalueen Itäisen Malmin peltoalueeseen ja Malmin lentokenttää kiertävään latuun. Asemakaavoitettu väylä Longinojan varressa on niin kapea, että siihen ei mahdu vierekkäin kunnossapidettävää kevyen liikenteen väylää ja hiihtolatua, jota ei heti tallattaisi rikki. Longinojan varteen tulisi rakentaa erillinen latupohja.

Muistuttaja ehdottaa, että latupohjaksi ei tehdä raskaasti perustettua soratietä, vaan ainoastaan tasoitettu, heinikkoa kasvava väylä, joka niitetään 1–2 kertaa vuodessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.12.2008), että alue on ympäristöarvoiltaan hienointa Malmia ja kaikissa asemaakaavasta aiemmin esitetyissä mielipiteissä on korostettu luonnon ja puuston säilyttämistä. Myös Longinojan suojeltavaksi esitetty vanha kivisilta asettaa huomattavia vaatimuksia ympäristön muokkaamiselle. Suunniteltu alikulkutunneli on mitoitettu nimenomaan kivisillan mittasuhteet huomioon ottaen.

Asemakaava ei poista mahdollisuutta hiihtää Longinojan varressa. Latokartanontien länsipuolella kaava-alueella maasto on metsäistä aluetta, jolla arvokasta puustoa on tarkoitus varjella tarvittavin toimenpitein. Myös rakennettavien yhteyksien linjauksessa arvopuiden säästäminen on otettu huomioon. Hiihtoladun tekeminen puiden lomaan on täysin mahdollista. Erillisen, puustosta raivatun, koneellisesti hoidettavan ja mahdollisesti luisteluhiihtoonkin soveltuvan latupohjan tekeminen Latokartanontien länsipuolelle ei ole järkevää. Se olisi ristiriidassa arvopuiden suojaamistarpeen kanssa. Vähemmän tilaa vievä yksittäinen latu on mahdollista tehdä myös kaava-alueen länsipuolelle Longinojan suuntaan. Jos kuitenkin myös luisteluhiihtoon hyvin soveltuva hiihtoreitti haluttaisiin perustaa, tulisi se tehdä liikuntaviraston toimesta rakennettavalle raitille talvi-ajaksi. Asemakaava ei aseta estettä tälle. Latokartanontien alikäytävä on mitoitettu siten, että kapean lumetettavan hiihtouran tekeminen jompaankumpaan laitaan on mahdollista. Kaava-alueella Latokartanontien itäpuolella on pääosin avoimena pidettävää maastoa ja hiihtoreittien tekeminen puistoalueelle on Latokartanontien länsipuolta helpompaa, eikä asemakaava aseta sille estettä. Asemakaavalla on pyritty tukemaan myös liikuntamahdollisuuksien monimuotoisuutta, kuten hiihtämistä.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXX, XXXX XXXXXXX JA XXX XXXXX-XXXX MUISTUTUKSIIN VIIKIN VIRKISTYS-, KESÄMAJA- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11775)

Khs 2008-1375

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistalta jäljempänä ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirja jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxx-xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Xxxx Xxxxxxxx muistutus
	Liite 2	Xxxx Xxxxxxxxx muistutus
	Liite 3	Xxx Xxxxxxxxxx muistutus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.12.2008 käsitellyt otsikossa ilmenevää asemakaavan hyväksymistä koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perusteltuun kannanoton antamiseen, joten päätös valta asiassa on Khlla. Toistaiseksi Khn kannanotto asemakaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltuna kannanottona muistuttaneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Kaavan keskeinen sisältö

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.12.2008 hyväksynyt 36. kaupunginosan (Viikki) kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavaehdotuksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.4.2008 päivätyn ja 4.12.2008 muutetun piirustuksen nro 11775 mukaisena. Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavaehdotukseen on tehty eräitä muutoksia.

Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä.

Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää virkistysaluetta. Saaren ympärillä on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä vesialuetta. Kuusiluoto on virkistysaluetta.

Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on Lammassaaressa saada rannat yleiseen virkistyskäyttöön, kesämajojen lukumäärän lisääminen ja mahdollistaa myös tulevaisuudessa lomanvietto ekologisesti keskellä kaupunkia. Tavoitteena on saarien kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten merkittävien rakennusten ja maisemakulttuuristen arvojen sekä luontoarvojen säilyttäminen ja ylläpito luontevana osana vapaa-ajan vieton ympäristöä.

Rannat, saaren laki ja itärinne osoitetaan selkeästi yleiseen virkistyskäyttöön. Virkistysalue ja kesämaja-alue jäsennetään siten, että niiden luonteva käyttö on mahdollista. Kesämaja-alueiksi rajataan kaksi aluetta, joilla on jo kesämajoja. Tulvavyöhykkeellä sijaitsevalle 17 majalle osoitetaan korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueelta ja eteläranta tulee vapautumaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueet tulevat tiivistymään yhteensä 39 uuden majapaikan verran. Kuusiluodossa asemakaava mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön sekä sen kehittämisen. Lammassaari rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen, Kuusiluoto on suojelualueiden ulkopuolella.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine muistutuksiin

Xxxx Xxxxxxx toteaa (25.6.2008) mm., että hänellä on mökki (nro 9) rantavyöhykkeessä ns. tulva-alueella, eikä ole tarpeeksi tullut kuulluksi kaava-asiassa. Arabianrannan asukastilaisuudessa tuli ilmi, että (valmistelija kertoi) maja on tehty väärin mitoin ja luvatta. Luvat ja mitat oli saatu Xxxx Xxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxxxx. He olivat tarkistaneet myös uudet perustukset. Työ on aloitettu 2007 syksyllä. Hän kokee, että häntä on johdettu harhaan ja siitä on koitunut taloudellista haittaa. Tieto asukastilaisuuksista tuli liian myöhään. Majan uudelleensijoittaminen on kiireellistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että Lammassaaresta on laadittu yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21), jossa mökkialueet on sijoitettu lakialueille ja rinteille rantojen jäädessä yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa on maininta kaupungin tavoitteesta keskittää kesämajat yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Tämä tavoite on ollut maanvuokraajaosapuolen ja kesämajan omistajia edustavan Koitto ry:n tiedossa yli 10 vuotta.

Keväällä 2007, ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa neuvoteltiin Lammassaaren majan vuokralaisia edustavan Koitto ry:n kanssa, jolle tiedotettiin suunnittelun tavoitteita ja esiteltiin suunnitelmaluonnos.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin Lammassaaressa Pohjolan pirtissä lauantaina 5.5.2007 klo 13–15. Saman päivän aamupäivällä Koitto ry järjesti Lammassaaressa talkoot, joten tilaisuuteen tuli runsaasti osallistujia. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnos, jossa kesämaja-alueiden ja virkistysalueiden rajaus oli pääpiirteissään aiemmin laaditun suunnitelman kaltainen (Lammassaaren ja Kuusiluodon yleissuunnitelma, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21).

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 29.10.–16.11.2007, sekä siihen on voinut tutustua netissä. Ilmoitus asemakaavaluonnoksen yleisötilaisuudesta oli Helsingin Uutisissa 28.10.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007, jossa Lauri Jokiselle kävi ilmi (maja nro 9) tulva-alueella ja virkistysalueeksi suunnitellulla alueella sijaitsevan majansa tilanne. Asemakaavaluonnos noudatti maja-alueiden sijoittelussa aiempaa suunnitteluperiaatetta, jossa rannat ovat julkista virkistysaluetta.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti 25.3.2008 tiedotteen jokaiselle kesämajan omistajalle, joiden yhteystiedot olivat Koitto ry:llä. Tiedotteessa selostettiin suunnittelutilannetta, rannoilla sijaitsevien kesämajojen siirtymäaikataulua ja tiedotuksen liitteenä oli kesämajaohjeisto tyyppipiirustuksineen.

Maanvuokrasopimuksessa mainitaan, että vuokramies on velvollinen valvomaan alueella tapahtuvaa rakentamista ja huolehtimaan, että kesämajoja korjattaessa ja uudistettaessa ja korvattaessa niitä uusilla noudatetaan alueelle laadittua kesämajaohjeistoa, joka on vuokrasopimuksen liitteenä, ottaen kuitenkin huomioon alueen suunnittelutilanteen. Kesämajaohjeistossa on tarkat ohjeet rakentamisesta, majojen tyyppipiirustukset sekä lupakäytännöstä uusia majoja rakennettaessa. Rakentamistoimenpiteille tulee hakea yhdistyksen suostumus. Uudelle (myös uudelleenrakennetulle) majalle tarvitaan myös rakennusvalvontaviraston lupa. Mökkiläisiä edustava yhdistys eli vuokramies ei voi antaa rakentamislupaa.

Majalle nro 9 osoitetaan korvaava paikka, kun Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaava on hyväksytty. Korvaavat paikat arvotaan hakijoiden kesken tai jaetaan muulla tasapuolisella tavalla.

./. Xxxx Xxxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Xxxx Xxxxxx mainitsee (1.7.2008) mm., että Lammassaaren kesämaja-aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa todetaan kohdassa ”yleistä”, että kesämajojen alapohjan on oltava vähintään korkeustasolla +2.6. Saaren korkeuserot ovat suuret, joten majojen siirto tarkoittaa käytännössä niiden purkamista ja uudelleenrakentamista. Majat ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan kesämajakäytössä ja suurimmalta osaltaan hyväkuntoisia, joten niiden siirtäminen tuntuu ekologisesti turhalta tuhlaukselta. Eikä edes muutaman vuoden takainen tammikuun ”vuosisadan huipputulva” nostanut vettä kesämajojen alapohjaan nykyisillä paikoillaan. Mikäli kaavassa on jostakin syystä välttämätöntä pitää tuo ”korkeusero +2,6”, kaupunki voisi poikkeusluvalla antaa nykyisten rajan alapuolella olevien kesämajojen olla paikoillaan. Helsingissä on useita alueita, joilla asemakaava määrää ”tulvarajan” mutta sen alapuolella sijaitsee rakennuksia. Lisäksi voidaan aiheellisesti kysyä, kohteleeko kaavaluonnos kesämajojen omistajia tasapuolisesti, kun siitä johtuva siirtokehotus kohdistuu vain pieneen vähemmistöön kesämajojen omistajia, jotka majojen perinteisestä sijoittelusta johtuen sattuvat omistamaan majan rajan alapuolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavan tavoitteena on taata kaikille virkistysalueen ja kesämajojen käyttäjille yhteinen julkinen ranta-alue. Lammassaaren korkeuserot ovat suuret ja siten virkistysalueeksi osoitettu rantakaistale jää kapeaksi. Tämä etelään suuntautuva rantaosuus on virkistyskäytön kannalta vetovoimaisinta aluetta ja siksi se tulee olla esteettömässä julkisessa käytössä. Kaavassa on osoitettu majoille paikat korkeustason +2,6 yläpuolelta. Asemakaavassa tulee taata majapaikan riittävä korkeusasema suhteessa merenpintaan ja huomioida ilmastomuutoksen vaikutukset. Ratkaisu on tarpeen tulvariskin ja ranta-alueen julkiseen virkistyskäyttöön saattamisen vuoksi.

Rannalla sijaitseville kesämajoille on kaavassa osoitettu korvaavia majan rakentamisalueita. Majojen siirto koskee kaikkia tällä alueella sijaitsevia ja on tarpeen kaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Majojen omistajia kohdellaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamassa mielessä tasapuolisesti.

./. Xxxx Xxxxxxx muistutus on esityslistan tämä asian liitteenä nro 2.

Xxx Xxxxxxxx (3.7.2008) toteaa mm., että asemakaavaehdotuksessa on maininta kesämajojen välisestä vähimmäisetäisyydestä, joka on 6 m. Tämä etäisyys on riittämätön paloturvallisuuden kannalta saaren korkeusmuotoa huomioitaessa. Mikäli enintään 6 m:n etäisyydellä ja alapuolella oleva kesämaja syttyy tuleen, tarttuu tuli tällä etäisyydellä olevaan yläpuoliseen majaan.

Tästä syystä hän vaatii, että asemakaavaan tulee maininta vähimmäisetäisyydestä siten, että korkeuserot tulevat huomioiduiksi, esim. ”jos majat sijaitsevat rinteessä tulee etäisyyttä lisätä 5 x nousuprosentti” ts. jos nousuprosentti on 6 %, lisätään vähimmäisetäisyyttä (6 m x 6 % x 5) + 6 m = 7,8 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavassa uusien kesämajojen paikat on merkitty 25 m² rakennusaloina, jossa rakennuksen enimmäiskoko on 16 k-m². Joidenkin uusien kesämajojen sijoitteluvaihtoehdoissa oli mahdollista, että majojen väliseksi etäisyydeksi jäi vain 6 m. Uusien majojen rakennusalaa on nyt tarkennettu siten, että majojen välinen etäisyys on vähintään 8 m.

./. Xxx Xxxxxxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

ETELÄ-HAAGAN VIHDINTIEN LÄNSIPUOLISEN NS. KULTAREUNA-ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11876)

Khs 2009-377

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 29. kaupunginosan kortteleiden nro 29061–29063, 29065–29068 ja 29069 sekä korttelin nro 29071 tonttien nro 1 ja 3, korttelin nro 29072 tontin nro 1 ja korttelin nro 29073 tonttien nro 2, 5–8 ja 11 rakennuskieltoaikaa 25.4.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11876 (ns. Kultareuna-alue Etelä-Haagassa)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.2.2009) mm., että rakennuskielto on voimassa 25.4.2009 saakka 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleissa 29061–29063, 29065–29069 sekä tonteilla 29071/1 ja 3, 29072/1 ja 29073/2, 5–8 ja 11 Vihdintien, Lapinmäentien, Vanhan viertotien, Kangaspellontien, Ansaritien, Ruusutarhantien ja Korppaantien varrella.

Kaavatilanne Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueella ovat voimassa vuosina 1952, 1959, 1960, 1969, 1975 ja 1989 vahvistetut asemakaavat. Asemakaavojen mukaan tontit ovat asuinkerrostalojen ja asuin-liiketalojen korttelialueita. Voimassa olevat asemakaavat eivät sisällä rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä.

Nykytilanne Alue on yhtenäinen 1950- ja 1960-luvun taitteessa rakennettu asuntoalue. Pääosan rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Eino Tuompo. Vallitseva asuintalotyyppi on kolmikerroksinen punatiilinen pienkerrostalo, jossa on kaksoispulpettikatto. Alueen reunoilla on myös kaksikerroksisia rivitaloja, joiden muotokieli on sopusoinnussa em. pienkerrostalojen kanssa. Rakennukset edustavat aikakautensa korkeatasoista asuntorakentamista, ja ne muodostavat yhdessä vanhan puuston ja maastoa mukailevien katujen kanssa yhtenäisen harmonisen kokonaisuuden. Tämä viihtyisä asuntoalue, ns. Kultareuna-alue, on alun perin kuulunut vakuutusyhtiö Pohjolalle, ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Alueen omistussuhteet ovat viime vuosina muuttuneet, ja rakennusten peruskorjaus hissi- ja ullakkorakentamishankkeineen on tullut ajankohtaiseksi. Rakennusten ja alueen suojeluarvojen turvaamiseksi on perusteltua jatkaa alueen rakennuskieltoa.

Alueelle tullaan laatimaan alustavan arvion mukaan vuonna 2010 asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajanmukaistetaan.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi vuonna 2005 alkanutta rakennuskieltoa jatkaa edellä mainituilla alueilla maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla kahdella vuodella eli 25.4.2011 saakka.

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54080 JA 54084 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11672)

Khs 2007-1259

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueiden asemakaavan muutoksen nro 11672 voimaan lukuun ottamatta korttelia nro 54084.

Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Asunto-Oy Säästöniemelle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11672 (Vuosaaren korttelit 54080 ja 54084 ym.)

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.3.2009) mm., että hallintokeskus pyytää kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan Khlle lausunnon 9.3.2009 mennessä koskien rakennuskiellon kumoamista Vuosaaren keskuspuiston alueella Keski-Vuosaaressa.

Rakennuskielto koskee 54. kaupunginosan (Vuosaari) kortteleita 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueita. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan muutoksen voimaantuloon saakka.

Alue sijaitsee Keski-Vuosaaressa Ulappasaarentien, Satamasaarentien ja Vuosaarentien välisellä alueella. Alueella toimii leikkipuisto Lohikäärmepuisto osana Vuosaaren keskuspuistoa.

Alueella on voimassa asemakaava nro 6310, jonka mukaan Lohikäärmepuiston alue on leikkikenttäaluetta (UL). Kaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa leikkipuistorakennukselle, mutta alueelle on rakennettu 1970-luvulla yksikerroksinen leikkipuistorakennus.

Alueelle on laadittu Ulappasaarentien ympäristöä koskeva asemakaavan muutos nro 11672, jonka Kvsto on hyväksynyt 7.5.2008. Leikkipuistoalue on kaavamuutoksessa osoitettu puistoalueeksi (VP) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Nykyisen leikkipuistorakennuksen kohdalle on merkitty rakennusala ja 250 k-m²:n rakennusoikeus leikkipuistorakennukselle. Kaavamuutoksessa alue on nimetty Punakivenpuistoksi.

Asemakaavan muutoksesta on valitettu ja prosessi on kesken.

Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt Khlta, että se kumoaisi asemakaavan muutosalueen rakennuskiellon siltä osin kuin se koskee Lohikäärmepuiston aluetta (Punakivenpuisto) ja siihen liittyvää leikkipuistorakennusta. Tarkoitus on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tilalle uusi leikkipuistorakennus kaavamuutoksen mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan Khs voi määrätä asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan.

Asemakaavan muutoksesta nro 11672 tehty valitus koskee asuntoyhtiöiden autopaikkajärjestelyjä korttelissa 54084 ja Ulappasaarentien varrella sekä Ulappasaarentien katujärjestelyjä. Liitteenä olevaan karttaan on merkitty alue, jota valitus koskee. Valitus ei koske asemakaavan muutoksessa puistoalueeksi (VP) osoitettua aluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) osoitettua aluetta, osaa katualuetta eikä korttelia 54080.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että täten ei ole estettä määrätä asemakaavan muutosta voimaan puistoalueella, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella, osassa katualuetta sekä korttelissa 54080 valituksista huolimatta.

Edellä esitetyillä perusteilla Kaj katsoo, että asemakaavan muutos on mahdollista ja tarkoituksenmukaista saattaa voimaan lukuun ottamatta valituksen alaista aluetta.

ASUNTO OY VUORIKATU 8:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1803

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1803/526 mukaisena edellyttäen, että suunnitelmiin lisätään riittävän suuri, asuntoja palveleva polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto tai varastoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kluuvin tontti 2002/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kluuvin tontti 2002/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Kluuvin tontti 2002/4)
	Liite 4	Kaupunginmuseon muistio

Asunto Oy Helsingin Vuorikatu 8 pyytää (29.5.2008) poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 2002 tontille nro 4 (Vuorikatu 8).

Lupaa haetaan rakennuskiellosta poikkeamiseen. Kadunvarsirakennuksen ullakolle rakennetaan kaksi asuntoa ja piharakennuksen ullakolle neuvottelu- ja taukotilaa. Piharakennuksen matkustajakodin tilat muutetaan toimistoiksi.

Hakemusta perustellaan kiinteistön kehittämisellä ja perusparantamisella sekä rakennussuojelun tavoitteilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.12.2008), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Helsingin yleiskaavassa 2002 tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C).

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa (Khs 24.8.1987) tontti on merkitty liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Asumisosuuden tavoite on vähintään 30 % tontin kerrosalasta. Periaatteiden mukaan liikekeskustan tonteille saa rakentaa ullakkoasuntoja. Kadunvarsirakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana (sr-1).

Tontilla on voimassa 21.7.1914 hyväksytty asemakaava nro 209. Asemakaavassa on merkitty vain tontin rajat.

Tontin maanalaisia tiloja (tason -6.00 alapuolella) koskee 21.3.1988 vahvistettu Kluuvin huoltotunnelin asemakaava nro 9332. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia tontin käyttöön.

Tontin kadunvarsirakennus on vuonna 1906 valmistunut arkkitehti John Settergrenin suunnittelema 5-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuksessa on asuntoja, toimistoja sekä liiketiloja.

Piharakennus on vuonna 1898 valmistunut Waldemar Aspelinin suunnittelema 3-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuksessa toimii matkustajakoti.

Tontilla nyt olevat rakennukset käsittävät 3309 k-m² (kadunvarsirakennus 2160 k-m², piharakennus 1149 k-m² tontin pinta-ala on 1296 m², tonttitehokkuus e = 2.6).

Laadittavassa asemakaavan muutoksessa tontti merkitään liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi siten, että asumisen osuuden tulee olla vähintään 30 % tontin kerrosalasta. Molemmat rakennukset merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojeltaviksi (sr-1).

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kadunvarsirakennuksen ullakolle kaksi asuntoa (327 k-m²). Asuntokohtaiset varastotilat sijaitsevat rakennuksen pihatasossa olevassa tilassa. Piharakennuksen ullakolle rakennetaan neuvottelu- ja taukotilaa (156 k-m²). Piharakennuksen matkustajakodin tilat muutetaan toimistotiloiksi. Muutoksen yhteydessä palautetaan piharakennuksen alkuperäinen huonejako. Uusi kerrosala on yhteensä 3792 k-m² (e=2.9). Asumisen osuus on 43 %. Suunnitelmissa ei ole esitetty ulkoiluvälinevarastoa eikä sen sijaintia.

Kaupunginmuseon muistio 29.3.2008

Hakija on neuvotellut molempien rakennusten rakennussuojelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä porrashuoneiden käsittelyttelyohjeista kaupunginmuseon kanssa. Hakemuksen liitteenä on kaupunginmuseon muistio, jossa on kuvattu kadunvarsirakennuksen arvoa sekä rakennussuojelun tavoitteita.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen toimenpiteet kadunvarsirakennuksen ullakkoasuntojen sekä piharakennuksen ullakon neuvottelu- ja taukotilojen rakentamiseksi ovat yleiskaavan, liikekeskustan kehittämistavoitteiden sekä laadittavana olevan asemakaavan muutoksen mukaisia sekä rakennussuojelun tavoitteiden mukaisia puuttuvaa ulkoiluvälinevarastoa lukuunottamatta.

Asemakaavan muutos laaditaan arviolta vuonna 2010 osana Kluuvin alueen rakennuskieltotonttien asemakaavan muutosta (hanke nro 0890).

Asumisen lisääminen kadunvarsirakennuksessa ja ullakkoasuntojen rakentaminen on korttelin asemakaavoitustavoitteiden mukaista. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt 4.12.2008 puoltaa saman korttelin 2002 tonttien 2, 3, 5, 7 ja 9 asemakaavan muutosehdotusta, jonka mukaan kortteliin rakennetaan noin 100 uutta asuntoa tontille 9.

Piharakennuksen käyttötarkoituksen muutos palauttaa alkuperäisen huonejaon, mikä tukee rakennussuojelun tavoitetta. Alkuperäisen huoneistojaon palauttaminen helpottaa myös tilojen mahdollista muuttamista asunnoiksi tulevaisuudessa. Ullakolle sisutettavat neuvottelu- ja taukotilat parantavat tilojen toimivuutta.

Suunnitelmiin tulee lisätä riittävän suuri, asuntoja palveleva polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto tai varastoja.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukainen käyttö ja kehittäminen sekä rakennussuojelun tavoitteiden toteuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli suunnitelmaa täydennetään ulkoiluvälinevaraston osalta. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että lausunto merkitsee samalla muiden vastaavien toimenpiteiden puoltamista Asunto Oy Vuorikatu 8:n kiinteistössä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemuksen toimenpiteitä sekä poikkeamista rakennuskiellosta em. ulkoiluvälinevarastoa koskevalla ehdolla.

ASUNTO OY KUULUTTAJAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-2347

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2008-2347/526 mukaisesti myönnä poikkeamista Pasilan korttelin nro 17051 tontille nro 13 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pasilan tontti 17051/13)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pasilan tontti 17051/13)
	Liite 3	Asemapiirros (Pasilan tontti 17051/13)

Asunto Oy Helsingin Kuuluttaja (12.8.2008 alkaen Kiinteistö Oy Kuuluttaja) pyytää (26.5.2008) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17051 tontille nro 13 (Kuuluttajankatu 6).

Hakijan tarkoituksena on asuinkerrostalojen (4 700 k-m²) rakentaminen kaavoitusperiaatteista poiketen siten, että asuntojen keskipinta-alanvähimmäisvaatimus alittuu. Asemakaavassa olevan lamellitalon paikalle haetaan rakennuslupaa sivukäytävätalolle (2 600 k-m²), jonka asuntojen keskipinta-ala on 46,3 m², kun asemakaavan mukaan sen tulee olla yli 75 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tarkoituksena on monipuolistaa alueen uusien asuntotyyppien tarjontaa vastaamaan kysyntää.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.11.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 31.1.2006 vahvistettu asemakaava nro 11345. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla saa rakentaa kaksi kaupunkihuvilaa puiston laitaan ja yhden lamellitalon Kuuluttajankadun varteen. Kaupunkihuviloiden yhteenlaskettu kerrosala on 2 100 k-m² ja niiden suurin sallittu kerrosluku on IV (2/3). Kaupunkihuviloihin saa rakentaa enintään 3 asuntoa porrastasannetta kohden. Lamellitalon rakennusoikeus on 2 600 k-m² ja sen suurin sallittu kerrosluku on kadun varressa VI ja pihan puolella IV. Lamellitalon asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla yli 75 m².

Asemakaavan asuinkorttelin tärkeimpänä suunnitteluperiaatteena on ollut pientalomainen asuinympäristö. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti alueen asemakaavaluonnoksen 5.6.2003 uudelleen valmisteltavaksi siten, että asuinkorttelit suunnitellaan pientalovaltaisemmiksi. Asemakaavassa keskeinen pientalomaisuutta ohjaava määräys on asuntojen keskipinta-alan sääntely, joka tapahtuu kaupunkihuviloissa rajoittamalla asuntojen lukumäärää porraskohtaisesti ja lamellitaloissa asuntojen keskipinta-alan vähimmäiskoolla. Muita pientalomaisuutta edistäviä määräyksiä ovat rakennusmassojen polveileminen ja porrastaminen pienimittakaavaisemmaksi ja matalammaksi pihan ja puiston suuntaan, ylimmän kerroksen asuntoihin rakennettava kattoterassi ja maantasokerroksen asuntoihin rakennettava tukimuurein korotettu ja pergoloin rajattu pihaterassi sekä muut pihan käyttöä ja sen rakentamista koskevat määräykset.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille kaksi kaupunkihuvilaa puiston laitaan ja kadunvarren lamellitalon paikalle 6-kerroksinen sivukäytävätalo.

Kaupunkihuviloiden suunnitelmat ovat asemakaavan mukaiset: niissä on neljä kerrosta, siten että ylin on 2/3 suurimman kerroksen alasta, ja enintään 3 asuntoa porrastasannetta kohden. Kaupunkihuviloiden asuntojen keskipinta-ala on 85,2 m².

Lamellitalon paikalle esitetään rakennettavaksi 6-kerroksinen sivukäytävätalo, jonka kaikki kerrokset ovat identtiset. Asemakaavan mukaiset pihalle päin madaltuvat 4-kerroksiset rakennusmassat jäävät siten toteutumatta. Myös asemakaavan määräys ylimpään kerrokseen rakennettavasta kattoterassista ei toteudu. Sivukäytävätalossa on yhteensä 48 asuntoa, joiden keskipinta-ala on 46,3 m². Koko tontin asuntojen keskipinta-ala on 58,2 m².

Hakija on 4.9.2008 pidetyssä kokouksessa esitellyt uutta osa-aikaisen asumisen konseptiaan, jota se haluaa kohteessa toteuttaa. Kyseessä on muuttuvan työelämän tarpeisiin kehitetty hotellityyppinen palveluasuminen, jossa osakkeen omistaja voi palveluntarjoajan välityksellä vuokrata asuntonsa lyhytaikaisin vuokrasopimuksin niinä aikoina kun ei itse käytä huoneistoaan.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hakemus on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta, että perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa vuokra-asumista lukuun ottamatta.

Länsi-Pasilassa asuntojen keskikoko on 62,4 m², Itä-Pasilassa 57,3 m² ja koko Pasilan peruspiirissä 59,7 m². Keski-Pasilaan suunnitellut uudet asuinkorttelit sijoittuvat tiiviisti rakennettavalle keskusta-alueelle, joten niiden suunnitteluperiaatteena tulee olemaan uudentyyppisten kaupunkimaisten kerrostaloasuntojen kehittäminen. Keski-Pasilan asunnot siten tuskin nostavat Pasilan alueen asuntojen keskipinta-alaa. Ilmalan alueelle on rakenteilla uusia asuntoja MTV:n alueen lisäksi myös Radiokadun varteen. Näiden tonttien asuntojen keskipinta-alat vaihtelevat välillä 68,5–70,9 m².

Kuuluttajankadun varteen suunniteltu sivukäytävätalo on myös alueen kaupunkikuvallisten periaatteiden vastainen. Tasakorkeana ja suorajulkisivuisena ratkaisuna se ei edistä alueen pientalomaisten tavoitteiden toteutumista, vaan muodostaa tyypillisen kerrostalorivistön pientalomaisten kaupunkihuviloiden pihapiirin toiseen reunaan. Asemakaava edellyttää pihalle päin madaltuvaa ja pienimittakaavaista ratkaisua.

Rakennukseen suunniteltu hotellimainen toiminta ei myöskään vastaa pientalomaisen asumisen tavoitteita. Uudenlaisen kerrostalo- ja palveluasumisen kehittäminen on sinänsä tavoiteltavaa, mutta ei sellaisenaan sovellu kyseiselle asuinkerrostalojen korttelialueelle, vaan vaatii ympäristöltään erilaista lähtökohtaa ja palveluasumisen tai hotellitoiminnan sallivaa kaavamääräystä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.9.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide on asemakaavan vastainen sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hanke on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alasta uustuotannossa, jolla pyritään lisäämään perheille soveltuvia asuntoja ja asumisväljyyden kasvua.

Lamellitalon paikalle suunnitellun sivukäytävätalon asuntojen keskipinta-ala 46,3 m² on huomattavasti alle asemakaavan lamellitaloille määräämää 75 m²:n vähimmäispinta-alaa. Isoja asuntoja sisältävät kaupunkihuvilat mukaan lukienkin koko tontin asuntojen keski-pinta-alaksi jää 58,2 m². Kun koko Pasilan asuntojen keskikoko on nyt 59,7 m² ja Keski-Pasilan uudet asuinalueet sijoittuvat tiiviisti rakennettavalle keskusta-alueelle, ei Ilmalan alueella ole perusteltua lähteä alentamaan tavoitetta asuntojen 75 m²:n keskipinta-alasta.

Sivukäytävätalo on myös alueen kaupunkikuvallisten periaatteiden vastainen. Asemakaavan tavoitteena on pientalomainen asuinkortteli, joka edellyttää myös lamellitalojen suunnittelua siten, että huomioidaan pihanpuolen mittakaava, madaltuva rakennusmassa sekä piha- ja kattoterassit. Myös rakennukseen suunniteltu hotellimainen palveluasuminen on toimintaa, joka vaatii erilaisen asemakaavaratkaisun eikä sellaisenaan sovellu pientalomaiseen asuinkortteliin.

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 30.10.2008 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 28.11.2008 mennessä.

Asunto Oy Helsingin Kuuluttaja on 28.11.2008 antanut vastineensa asiassa. Yhtiö lausuu seuraavaa:

Poikkeamishakemuksemme perusteet eivät ole muuttuneet. Haluamme kuitenkin lyhyesti oikaista muutaman asian kaupunkisuunnitteluviraston 3.11.2008 antamaa lausuntoa koskien.

Lausunnossa on todettu, että asemakaavan mukaiset pihalle päin madaltuvat 4-kerroksiset rakennusmassat jäävät toteutumatta. Tähän toteamme, että kyseessä ei ole kaavasta poikkeaminen. Kaava mahdollistaa 4-kerroksisen osan rakentamisen, nyt sitä mahdollisuutta ei käytetä, sillä rakennus sijoittuu kokonaan asemakaavan 6-kerroksiselle rakennusalalle.

Lausunnossa on todettu, että asemakaava edellyttää pihalle päin madaltuvaa ja pienmittakaavaista ratkaisua. Tähän toteamme, että kaava ei velvoita vaan mahdollistaa sen. Nyt sitä mahdollisuutta ei käytetä.

Lausunnossa on todettu, että suunniteltu hotellimainen toiminta ei myöskään vastaa pientalomaisen asumisen tavoitetta. Tähän toteamme, että lamellitalo on normaali osakeyhtiö, yhtiöjärjestystä ei ole vielä tehty. Kohteessa on toki osakkeen omistajan mahdollista vuokrata asuntoaan, kuten missä tahansa osakeyhtiössä. Kyseessä ei ole hotellikonsepti, vaan konsepti, jossa osakkeen omistajan on oman asumisen lisäksi mahdollista helposti antaa asuntonsa vuokralle silloin kuin omistaja ei itse käytä sitä.

Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston asiassa lausumaan ja toteaa, että haettu toimenpide on asemakaavan vastainen sekä asuntojen keskipinta-alan, kaupunkikuvallisten periaatteiden että suunnitellun toiminnan osalta. Hanke on myös vastoin Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitetta keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alasta uustuotannossa. Kaj katsoo, että poikkeamista haettuun toimenpiteeseen ei tule myöntää.



Kokousaika	23.3.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	17 210 676,60 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	9 389 272,60 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	9 278 050,80 euroa	(25,86 %)
Yhteensä	35 878 000,00 euroa	(100,00 %)