HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄN RYM-SHOK OY:N OSAKKAAKSI

Khs 2009-540

KJ Kaupunginhallitus päättänee

- että kaupunki liittyy perustettavan rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymän, RYM-SHOK Oy:n osakkaaksi

- oikeuttaa rakennusviraston merkitsemään kaupungin lukuun yhden (1) A-kategorian osakkeen hintaan 100 000 euroa per osake, yhteensä 100 000 euroa ja allekirjoittamaan kaupungin puolesta RYM-SHOK Oy:hyn liittymistä koskevat osakkuussopimuksen ja muut asiakirjat sekä hyväksymään niihin mahdollisesti tehtävät vähäiset muutokset.

- kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta maksamaan osakkeen merkintähinnan, 100 000 euroa, vuoden 2009 talousarvion kohdalta 8 22 19 arvopaperit, muut kohteet.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Matti-Pekka Rasilainen), taloushallintopalvelulle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestys 9.3.2009
	Liite 2	Osakassopimus 9.3.2009

RYM-SHOK Oy:n valmisteluaineistossa todetaan, että kiinteistö- ja rakennusalalle on tarkoitus perustaa oma strategisen huippuosaamisen keskittymä (RYM-SHOK Oy, Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä). Asian hyväksyi 28.1.2009 työ- ja elinkeinoministeriön strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä. Tavoitteena on vahvistaa suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla laaja-alaista ja kansainvälisesti verkottunutta huippututkimusta.

Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK Oy:n) perustajajäseniksi on tähän mennessä ilmoittautunut 50 organisaatiota. Joukossa on 39 yritystä, 4 kaupunkia ja 7 yliopistoa, tutkimuslaitosta tai ammattikorkeakoulua. Mukana ovat maan suurimmat rakennusliikkeet, keskeisimmät liike-, toimisto- ja julkisten tilojen sekä asuntojen rakennuttajat, merkittävimmät rakennusmateriaalien ja -järjes-telmien valmistajat, eri suunnittelualojen edustajia sekä alalle erikoistuneita ohjelmistotaloja ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä.

Yritysjoukko kattaa sekä talonrakentamisen että yhdyskuntarakentamisen. Mukaan ilmoittautuneet kaupungit edustavat rakennetun ympäristön (rakennukset, tiet, ulkoalueet) tärkeimpiä tilaaja- ja päätöksentekotahoja, jotka voivat testata tutkimusohjelmista saatuja tuloksia ja käynnistää pilottihankkeita.

Yhtiön toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan. ..organisoida, koordinoida ja hallinnoida kiinteistö- ja rakentamistoimialalla toimivien yritysten liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa, tutkimusyhteistyötä ja näiden toteuttamiseen tarvittavaa rahoitusta ja huolehtia tutkimustoiminnan tulosten hyväksikäyttöä ja tutkimusyhteistyötä koskevien periaatteiden noudattamisesta.

RYM-SHOK Oy:n tutkimusstrategia painottuu neljälle teema-alueelle: energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat.

Tavoitteena on nostaa kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus Suomessa nykyisestä noin 230 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Rym-Shok Oy:n tutkimusohjelmien volyymitavoite on 40 - 50 milj. euroa vuodessa sisältäen 350–400 henkilötyövuotta.

RYM-SHOK:n valmistelu on tehty osakkeenomistajiksi tulevien yritysten ja tutkimuslaitosten johdolla. Selvitystyö käynnistyi syksyllä 2007 työryhmässä, jossa olivat edustettuina Rakennusteollisuus RT ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, LVI -talotekniikka-teollisuus ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, VTT ja Tekes.

RYM-SHOK Oy tarjoaa yrityksille, tutkimuslaitoksille ja kaupungeille merkittäväksi A-, B- ja C-lajin osakkeita siten, että A-lajin osakkeita merkitään 1 kpl hintaan 100 0000 euroa per osake eli 100 000 euron sijoitusta vastaava määrä, B-lajin osakkeita merkitään 1 kpl hintaan 50 000 euroa per osake eli 50 000 euron sijoitusta vastaava määrä ja C-lajin osakkeita 1 kpl hintaan 25 000 euroa per osake eli 25 000 euron sijoitusta vastaava määrä. Osakelajien osakkeet tuottavat yhtiössä samanlaiset oikeudet paitsi, että A-osakkeet tuottavat neljä (4) ääntä, B-osakkeet tuottavat kaksi (2) ääntä ja C-osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin sanotun lajin osaketta kohden.

Osakkeenomistajat ovat lisäksi velvollisia suorittamaan yhtiölle sen juoksevien kulujen peittämiseksi lisämaksua, jonka suuruuden yhtiökokous vuosittain päättää. Maksu on A-osakkeelta 10 000 euroa/v, B-osakkeelta 5000 euroa/v ja C-osakkeelta 2500 euroa/v. Osakkeenomistajaa kohden lisämaksu saa olla enintään kaksikymmentä (20) prosenttia hänen omistamiensa osakkaiden merkintähinnasta.

Kj toteaa, että Suomeen perustettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Keskittymät ovat valintoja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Niitä perustetaan aihealueille, joiden katsotaan parhaiten vastaavan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin pitkällä aikavälillä. Keskittyminen taustalla on valtioneuvoston globalisaatioraportti, Suomen tieteen ja teknologian kansainvälistämisen strategia ja valtioneuvoston tekemä periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Tekes on sitoutunut strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan ja toiminnan kehittämiseen ja rahoittaa keskittymien tutkimusohjelmia ja hankkeita.

Kaupunginhallituksen hyväksymän Helsingin elinkeinostrategia 2007:n keskeisenä tavoitteena on mm. organisoida kolmikantayhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoitten kesken. Yhtiöön osakkaaksi meneminen tukee erinomaisesti tämän tavoitteen saavuttamista samoin kuin koko metropolialueen kilpailukykystrategian toteutusta.

Helsingin kaupunki on kansallisesti merkittävä kiinteistö- ja rakennusalan toimija, joten kaupunki on myös alan tutkimustoiminnan edelläkävijä. Tutkimusstrategian kaikki neljä teema-aluetta (energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat) ovat kaupungin ajankohtaisia ja kehittämisen kannalta kiinnostavia tutkimusalueita.

Nykyisessä suhdannetilanteessa on lisäksi perusteltua pyrkiä kehittämän rakennusalan toimintaedellytyksiä pitkäjänteisellä innovaatiotoiminnalla. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa kaupungin strategiaohjelmaksi vuosiksi 2009–2012 ehdotetaan, että kaupunki osallistuu kansallisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiin.

Kaupunki on ilmaissut kiinnostuksestaan perustettavaan yhtiöön ja tehnyt alustavan A-lajin osakkeen merkintävarausilmoituksen (100 000 euroa) edellyttäen että kaupunginhallitus hyväksyy lopullisen merkintäsitoumuksen. Yhtiön perustamista valmistelevassa työryhmässä on ollut kaupungin edustajana kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilainen.

A-lajin osakkeenomistajana kaupungilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön toimintaan, sillä yritysosakasryhmän A- ja B- lajin osakkeiden osakkeenomistajat, joita on viisitoista, valitsevat yhteensä kuusi (6) hallituksen yhdestätoista (11) varsinaisesta jäsenestä.

LAUSUNTO PSYKIATRIAN PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA

Khs 2009-254

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon psykiatrian palvelujen kehittämistä koskevasta selvitysmies Juhani Aerin raportista:

Helsingin kaupungin psykiatria ja sairaansijat

Selvitysmies ehdottaa, että Helsingin kaupunki hoitaa jatkossakin osan psykiatrisista palveluista. Helsingin kaupungin ja HUS-psykiatrian toiminnan päällekkäisyyksiä selvitysmies ei ole löytänyt. Kaupungin ja HUSin yhteistyötä tulisi parantaa palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, mutta konkreettisia ehdotuksia raportissa ei esitetä. Tilanne ehdotetaan arvioitavaksi uudelleen viiden vuoden kuluttua. Helsingin kaupungin psykiatriaa pidetään monipuolisena ja dynaamisesti kehitettynä. Tammikuussa 2009 valmistunut Oulun yliopiston psykiatrian klinikan tekemä Helsingin psykiatrisen avohoidon ulkopuolinen arviointi pitää nykyistä työnjakosopimusta pääosin toimivana.

Psykiatrista sairaansijamäärää ei selvitysmiehen mukaan tule Uudellamaalla missään tai millään perusteella lisätä ennen vuotta 2030. Kaikki sairaanhoitoalueet kehitetään omavaraisiksi akuuttisairaansijojen suhteen. Helsingin väestöön suhteutettu psykiatrinen sairaansijamäärä on suurempi kuin muissa kunnissa, mutta selvitysmies löytää sille perusteita mm. suurkaupunki-ilmiöihin liittyen. Raporttiin on jäänyt Helsingin sairaansijamäärää koskeva epätarkkuus, jossa psykiatrisen perhehoidon paikkoja pidetään sairaansijoina. Helsingissä psykoosisairastavuus on yleisempää kuin muualla Suomessa keskimäärin ja kaupunkilaisista melkein puolet on yksin asuvia. Lisäksi Helsingissä näkyvät kaupunkiympäristöön liittyvät terveysongelmat kuten alkoholiriippuvuus ja laittomien huumeiden käyttö. Helsingin psykiatristen sairaansijojen määrä on vuosina 2008–2009 vähentynyt vuodeosastoilla tehtyjen korjaustöiden myötä. Helsingin psykiatriassa pidetään tärkeänä sairaalahoitoa korvaavien palvelujen ja ns. intensiivisen avohoidon kehittämistä. Selvitysmiehen esitys sairaalatoiminnan sisällön kehittämisestä on kannatettava.

HYKS-psykiatriakeskuksen tehtävät

Arvioidessaan HYKS-psykiatriakeskuksen (ent. Hesperian sairaala) tehtävää selvitysmies esittää, että HYKS-psykiatriakeskuksessa tulee kaikille palveluille määrittää väestövastuualue ja siellä tulee suunnitella toteutettavaksi pääasiassa sellaisia toimintoja, joilla on useita alueita, mahdollisesti koko HUSia koskeva väestövastuualue. Selvitysmies esittää Helsingin ja HUSin välisen työnjakosopimuksen uudelleen neuvottelemista.

Kaupunginhallitus toteaa, että HUSin perustamisen yhteydessä vuonna 2000 Helsinki siirsi silloin perustetulle psykiatrian toimialalle eräitä omia toimintojaan, mm. vanhuspsykiatrian ja päihdepsykiatrian palvelut sekä vaikeahoitoisten ja ruotsinkielisten potilaiden vuodeosastot. Siirretyistä helsinkiläisiä palvelemaan tarkoitetuista toiminnoista on sittemmin palautettu takaisin Helsingin kaupungin toiminnaksi kuntoutuspsykiatrian vuodeosastoja sekä päivystystoiminta vuonna 2003. Kaupunginhallitus katsoo, että ajankohtaisten palvelujärjestelmää koskevien suunnitteluprosessien (esim. terveydenhuoltolain valmistelu) keskeneräisyyden vuoksi ei tässä vaiheessa ole perusteltua lähteä toteuttamaan suuria organisaatiomuutoksia. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että HUS noudattaa nykyistä työnjakosopimusta ns. Helsingin osastojen osalta. Työnjakoseurantaa on mahdollista tiivistää vuosittaisesta puolivuosittaiseksi ja hoitoprosessien yhteensovittamista on tarpeen edelleen jatkaa.

Vanhuspsykiatrian palvelut

Vanhuspsykiatrian kasvava palvelutarve edellyttää palvelujärjestelmän parantamista erityisesti avohoitopalvelujen osalta, mutta myös osastopaikkojen määrän uudelleen arviointia. Palvelujen parantamisen edellytys on, että koko hoitoketjua sujuvoitetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Lisääntyvä palvelutarve edellyttää joustavia konsultaatiopalveluja. Tulevaisuudessa tulisi selvittää HUS-vanhuspsykiatriaan jäävän yksikön mahdollisuus toimia osaamiskeskustyyppisesti koko HUS-aluetta palvellen. Helsingin psykiatrisen avohoidon ulkopuolisessa arvioinnissa ehdotetaan perustason vanhuspsykiatria palautettavaksi kaupungin toiminnaksi.

Esitys vanhuspsykiatrian professuurista on kannatettava alan kasvavan koulutustarpeen vuoksi.

Ruotsinkieliset palvelut

Ruotsinkielinen kuntoutusosasto esitetään sijoitettavaksi HYKS-psykiatriakeskukseen. Helsingin terveyskeskus ei näe voivansa ottaa vastuuta HUS-alueen ruotsinkielisten kuntoutuspalvelujen järjestämisestä tilanteessa, missä ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointi on varsin työlästä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että ruotsinkielisiä aikuispsykiatrian palveluja tarkastellaan pääkaupunkiseutunäkökulmasta.

Päihdehuollon ja psykiatrian yhteistyö

Raportissa viitataan epätäsmällisesti Mieli 2009-suunnitelmaan ja todetaan, että suunnitelman tavoitteena on koko maan psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon yhdistäminen. Mieli 2009-suunnitelmassa ehdotetaan kuitenkin vain erikoistason psykiatristen ja päihdehuollon erityispalvelujen avohoitoyksiköiden yhdistämistä. Raportissa ehdotetaan, ettei HUS-alueella ryhdytä toimiin psykiatrisen sairaanhoidon ja päihdehuollon yhdistämiseksi, vaikka toisaalta yhdistämistä perustellaan ja tuodaan esiin tuki halukkaiden alueiden pilotoivalle yhteistyölle. Kaupunginhallituksen mielestä tulisi selvittää mahdollisuus ohjata HUS-päihdepsykiatrian toimintaa nykyistä enemmän osaamiskeskuksen suuntaan ja myös tarkistaa päihdepsykiatrian kohdealuetta.

Päihde- ja mielenterveysongelmien yleisyyden, korkean samanaikaissairastavuuden ja tuoreen kansallisen suunnitelman pohjalta olisi voinut odottaa vielä selkeämpää kannanottoa päihde- ja mielenterveyshoidon nykyistä toimivamman yhteistyökehityksen tukemiseksi. Psykiatriassa ja päihdehoidossa on tarpeen etsiä uusia konkreettisia yhteistyömuotoja ja lisätä liikkuvaa toimintaa. Toiminnallisten yhteistyömallien innovointi voidaan aloittaa jo olemassa olevissa organisaatiorakenteissa.

Raporttiin sisältyy väittämä, jonka mukaan päihdehuollon työntekijät suhtautuvat erittäin kriittisesti psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa tehtävään yhteistyöhön. Helsingin päihdehuollon toimijoita ei haastateltu lainkaan eikä haastateltujen luettelosta löydy alueellisia päihdehuollon toimijoita. Väittämän perusteet jäävät epäselviksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että raportissa maininnalle jäänyt A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan asema ja tehtävä tulisi ottaa selvitettäväksi.

Raportissa ehdotetaan, että aina sairaaloiden uudisrakentamista suunniteltaessa tutkittaisiin mahdollisuutta sijoittaa avohoidon tiloja samaan rakennukseen ja aina kun avohoidon uusia tilatarpeita esiintyy, selvitettäisiin yhtenä vaihtoehtona sijoittamista sairaalan yhteyteen. Kaupunginhallitus pitää kuitenkin parempana avohoidon mielenterveyspalvelujen sijoittamista perusterveydenhuollon yhteyteen, milloin se on mahdollista. Selvitysmiehen mukaan avohoidon resursseja lisätään sairaanhoitopiirissä 20 % nykyisestä seuraavan 5 -10 vuoden aikana. Helsingin psykiatrian avohoidon ulkopuolisen arvioinnin mukaan Helsingin mielenterveystyötä tulisi ensisijaisesti tukea vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Raportin ansiona on huomion kiinnittäminen arvohoitoon. Avo- ja kotihoidon kehityksen ei pidä olla pelkkää nykyisen toiminnan lisäämistä ja monistamista, vaan tarvitaan uusien toimintamallien käyttöönottoa ja potilasryhmien profilointia. Näin kaikkien asiakasryhmien kohdalla voidaan taata riittävä osaamistaso.

Oikeuspsykiatria

Selvitysmies ehdottaa, että oikeuspsykiatrinen toiminta siirtyisi kokonaisuudessaan Kellokoskelle ja Helsinkiin jäisi vain oikeuspsykiatrian poliklinikka. Kaupunginhallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että helsinkiläisiä potilaita palveleva ns. vaikeahoitoisten potilaiden akuuttihoito-osasto toimii kaupungin alueella psykiatriakeskuksessa.

Nuorisopsykiatria

Selvitysmies pitää nykyisiä nuorisopsykiatrian kehittämissuunnitelmia järkevinä ja perusteltuina. Kaupunginhallitus katsoo, että avohoidon sisällöllinen kehittäminen on tärkeää ja korostaa erityisesti nuorten perustason mielenterveyspalvelujen riittävyyttä.

Nuorten matalan kynnyksen hoitopaikat ja riittävin voimavaroin toimivat moniammatilliset työryhmät ovat tärkeitä. Nuorten päihdepalvelujen ja lastensuojelun näkökulmasta on olennaista riittävä konsultointi diagnostiikan ja hoidon osalta. Psykiatrian toimijoiden tulee tarvittaessa ottaa hoitovastuu nuorisoasemien matalan kynnyksen arvioinnin jälkeen. Nuorten päihde- ja mielenterveysoirehdinnassa korostuu yhteistyön merkitys, koska 80 %:lla päihteillä oireilevista nuorista on myös psykiatrinen sairaus.

Kuntoutuskodit ja palveluasuminen

Helsingissä palveluasumista on kehitetty Helsingin mielenterveysohjelman linjausten mukaisesti, mutta nykyinen palvelutarjonta ei vastaa tarvetta. Asumispalveluja koskeva kehittämissuositus on päivitetty vuonna 2008, jolloin pidettiin tärkeänä eri palveluntuottajien roolin selkeyttämistä palveluketjussa. Mielenterveyskuntoutujien asuminen järjestetään ensisijaisesti kuntoutujan omassa kodissa riittävillä tukipalveluilla. Raportissa olisi voitu selkeämmin tuoda esiin palveluasumisen erilaistumisen tärkeys ja lisääntyvä tarve eri asiakasryhmille (mm. päihdeongelmaiset kuntoutujat) tuotettuihin palveluihin.

Lopuksi Kaupunginhallitus toteaa, että tärkeänä kehitystrendinä pidetty erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistyö puuttuu selvitysmiehen raportista. Toimintaympäristöanalyysissä otetaan huomioon päihdepalvelujen, päihde- ja vanhuspsykiatrian palvelutarpeen kasvu ja mainitaan iäkkäiden henkilöiden päihdeongelmien yleistyminen, mutta ei kasvavan maahanmuuttajaväestön palvelujen kehittämistä.

Kehittämisehdotuksista Helsingin kaupungille mahdollisesti koituvat kustannusvaikutukset tulee arvioida tarkemmin ennen suunnitelmien etenemistä.

Kirje Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle ja pöytäkirjanote terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö 6.2.2009
	Liite 2	HUS-psykiatria, selvitysmiehen raportti 10.1.2009
	Liite 3	Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan kirje 12.2.2009 liitteineen
	Liite 4	Terveyskeskuksen lausunto 3.3.2009
	Liite 5	Sosiaaliviraston lausunto 2.3.2009
	Liite 6	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 6.3.2009

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus pyytää (6.2.2009) lausuntoa 20.3.2009 mennessä selvitysmies, LKT, psykiatri Juhani Aerin laatimasta HUS-psykiatrian palvelujen kehittämissuunnitelmaehdotuksesta.

Selvitysmiehen toimeksianto koski nuorisopsykiatriaa, mutta ei lastenpsykiatriaa. Ehdotuksessa tuli ottaa huomioon aiemmin tehdyt selvitykset ja niistä annetut lausunnot sekä psykiatriassa tapahtuvat kehityssuuntaukset. Selvityksessä oli viitoitettava myös avohoidon kehitystä.

./. Lausuntopyyntö, selvitysmiehen raportti ja raporttia koskeva Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan kirje liitteineen on jaettu esityslistan liitteinä 1 – 3.

Terveyskeskus toteaa (3.3.2009) mm., että raportti on laadittu kirjallisuuskatsauksen ja laajan haastattelukierroksen perusteella. Yli 80 haastatellusta henkilöstä vain neljä edusti Helsingin kaupunkia. Raportin luettavuutta haittaavat eritasoiset epätarkkuudet. Samanaikaisesti selvitysmiehen raportin kanssa on viimeistelty valtakunnallista Mieli 2009 – mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa, jonka korostama perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen vahvistaminen jää HUS-raportissa melko vähälle huomiolle.

Sosiaalivirasto toteaa (2.3.2009) mm., että palveluketjujen toiminnan parantaminen vaatii jatkossa yhteistyön tiivistämistä palvelujen suunnittelun osalta HUSin ja Helsingin välillä kuten raportissa todetaan. HUSin nuorten päihdepsykiatrian poliklinikan toiminnan suunnittelu on sosiaaliviraston näkökulmasta hyvä esimerkki toimivasta ja tuloksellisesta, monihallintokuntaisesta yhteissuunnittelusta HUSin ja Helsingin kesken. Yksikön toimintaan ja yhteistyöhön ollaan laajasti tyytyväisiä lastensuojelun kentällä.

Raportin ansiona on huomion kiinnittäminen avohoidon kehittämiseen ja sen alimitoitettuun resurssointiin. Sairaalahoidon alasajo on toteutunut ilman rinnakkaista avohoidon kehittämistä ja voimavaralisäystä. Sosiaaliviraston näkökulmasta hoitoon pääsyn kynnys psykiatrisessa avo-hoidossa on noussut korkeaksi. Avo- ja kotihoidon kehityksen ei pidä olla pelkkää nykyisen toiminnan lisäämistä ja monistamista, vaan tarvitaan uusien toimintamallien käyttöönottoa ja potilasryhmien profilointia. Näin kaikkien asiakasryhmien kohdalla voidaan taata riittävä osaamis-taso.

Talous- ja suunnittelukeskus edellyttää (6.3.2009) mm. kustannusvaikutusten tarkempaa arviointia ennen kehittämissuunnitelmissa etenemistä.

./. Terveyskeskuksen, sosiaaliviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteinä 4 – 6.

Stj toteaa, että Helsingillä on myös omaa vankkaa psykiatrian erikoisosaamista. Uudentyyppisiä, muuttuvan asiakaskunnan tarpeita vastaavia palveluja kehitetään dynaamisesti.

OPETUSVIRASTON RUOTSINKIELISEN KOULUTUSLINJAN LINJANJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-515

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa filosofian maisteri Mikael Flemmichin ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virkaan 1.5.2009 lukien 6 042 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Mikael Flemmichin on esitettävä kaupungin työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys terveydellisistä edellytyksistään hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Virkaanottamispäätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja muille viranhakijoille muutoksenhakuosoituksin sekä opetuslautakunnalle, opetisvirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Yhteenveto hakijoista

Sj esittää opetuslautakunnan ja sen ruotsinkielisen jaoston yksimielisin lausuntoihin viitaten, että filosofian maisteri Mikael Flemmich tulisi ottaa ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virkaan.

Sj ilmoittaa, että hakemusasiakirjat ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

Opetuslautakunta toteaa (24.2.2009) mm., että linjanjohtajan virka julistettiin haettavaksi 30.11.2008 neljässä sanomalehdessä ja kaupungin Internet-sivustolla. Hakuaika päättyi 19.12.2008. Hakuajan päättyessä virkaa haki 16 henkilöä.

Haettavaksi julistetun viran kelpoisuusvaatimukset ovat Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön mukaan seuraavat:

- soveltuva ylempi korkeakoulututkinto

- tehtävän edellyttämä perehtyneisyys opetustoimeen

- kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä.

Kielitaitovaatimukset ovat ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Kaikki hakijat täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset.

Hakijoiden suorittamien tutkintojen ja muiden opintojen, työkokemuksen, opetustoimen tuntemuksen sekä johtamistehtäviin liittyvän kokemuksen perusteella seuraavat henkilöt valittiin henkilökohtaiseen haastatteluun: Xxxxx Xxxx, Mikael Flemmich, Xxxxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxx.

Näistä kuudesta henkilöstä Mikael Flemmich on ainoa, joka ei ole toiminut koulunjohtajana, mutta hänellä on pisin kokemus rehtorina toimimisesta, kun taas muut viisi ovat työskennelleet koulunjohtajina. Ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bernt Nordman, varapuheenjohtaja Maria Björnberg-Enckell ja opetuspäällikkö Niclas Grönholm haastattelivat edellä mainitut hakijat.

Haastattelujen perusteella hakijat Xxxxx Xxxx, Mikael Flemmich ja Xx-xxx Xxxxxxxx valittiin soveltuvuuskokeeseen. Kokeet järjestettiin konsulttiyhtiö Psycon Oy:ssä 16.1.–2.2.2009.

Viranhaltijoiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota varsinaisten kelpoisuusvaatimuksien lisäksi myös yleisiin nimitysperusteisiin, jotka ovat Suomen perustuslain 125 §:n mukaan taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Toimenkuvauksen mukaan linjanjohtaja johtaa kaupungin ruotsinkielistä opetustointa. Muodollisen kelpoisuuden lisäksi tehtävä edellyttää yhteistyökykyä ja kykyä hoitaa toimintaan liittyvää hallintoa. Hakuilmoituksessa haettiin ulospäinsuuntautuvaa johtajaa, joka osaa tukea ja motivoida henkilöstöä. Visiointi ja kyky vastata luovasti uusiin haasteisiin ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Hakija Mikael Flemmich on toiminut yhtenäisen peruskoulun rehtorina Kirkkonummella vuodesta 1997. Flemmich toimi vuosina 1986–1997 vieraiden kielien opettajana pääkaupunkiseudun eri kouluissa. Hänellä on kokemusta peruskoulun opettajana toimimisesta mutta myös toisen asteen kouluista ja vapaan sivistystyön alalta. Hän valmistui filosofian maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1992. Opetushallinnon tutkinnon suorittamisen lisäksi hän on osallistunut useille johtamista käsitelleille jatkokoulutuskursseille. Hänellä on hyvä kielitaito ja hyvät tietotekniset valmiudet. Hänellä on käytännön kokemusta koulujen hallintoon liittyvien ohjelmien kehittämisestä. Flemmich on rehtorina toiminut yhtenäisen perusopetuksen alullepanijana Kirkkonummella ja tehnyt tiivistä yhteistyötä esikoulujen ja päivähoidon kanssa.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Opetuslautakunta toteaa, että kullakin kolmesta hakijasta, Xxxxx Xxxx-xx, Mikael Flemmichillä ja Xxxxxx Xxxxxxxxx, on edellytykset hoitaa ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virkaa. Lautakunta katsoo ansioiden, haastattelun ja soveltuvuusarvioinnin perusteella kuitenkin, että Mikael Flemmich on pätevin hoitamaan virkaa.

Mikael Flemmich on toiminut pitkään peruskoulun ja lukion opettajana. Hän tuntee hyvin Helsingin kaupungin opetustoimen ja hallinnon, mikä johtuu osittain siitä, että hän on toiminut opettajana Helsingissä. Flemmich on nykyisessä työympäristössään osoittanut pystyvänsä johtamaan muuttuvaa organisaatiota. Hän on osallistunut yhtenäisen peruskoulun suunnittelemiseen ja toteuttamiseen hyödyntäen etuja, joita ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen yhteinen hallinto tarjoaa. Soveltuvuustestin tulokset osoittavat, että Flemmich kykenee vastaamaan uusiin haasteisiin ja katsomaan tulevaisuuteen. Hän on työskennellyt rehtorina useissa alueen työryhmissä ja verkostoissa. Hänellä on kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä, mikä on tärkeää Helsingin kaupungin opetustoimen kannalta. Hän on myös toiminut kieltenopettajien yhdistyksen puheenjohtajana, mikä osoittaa, että häneen luotetaan opetuskysymyksissä. Mikael Flemmich puhuu erinomaisesti useita vieraita kieliä.

Mikael Flemmichillä on pisin kokemus hallinnosta ja johtajuudesta. Hän on toiminut rehtorina vuodesta 1997. Flemmichin kokemuksesta, jota hän on saanut johtaessaan noin 80 työntekijän työyhteisöä, olisi hyötyä Helsingin ruotsinkieliselle opetustoimelle. Lautakunta katsoo, että Mikael Flemmich olisi yhteistyökykyisenä johtajana soveltuvin tukemaan ja motivoimaan Helsingin ruotsinkielisen opetustoimen henkilöstöä ja kehittämään ruotsinkielistä opetustointa. Soveltuvuustestin tulokset tukevat tätä arviota. Flemmichillä on myös kokemusta poliittisin perustein nimitetystä johtokunnasta. Hänen pitkäaikainen sitoutumisensa sivistyksen puolesta osoittaa hänen olevan erittäin motivoitunut.

Opetuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus nimittää filosofian maisteri Mikael Flemmichin ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajaksi 1.5.2009 lukien.

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on antanut lausuntonsa 12.2.2009 ja esittänyt, että linjanjohtajaksi valitaan filosofian maisteri Mikael Flemmich.

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: AURINKOMÄEN TILAN RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN TARPEELLISIN OSIN

Khs 2008-916

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.3.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Koskinen) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Kiinteistölautakunnan lausunto 16.9.2008

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 26.3.2008 Suurmetsän virkistys- ym. alueiden asemakaavan hyväksymisen sekä tonttien 41033/4 ja 13, 41034/1–4, 41035/5, 41041/4, 41088/2 ja 41097/1 ym. alueiden (Aurinkomäki) asemakaavan muuttamisen (11680) yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet liittää kaavassa olevan Solbackan tilan rakennukset kunnallistekniikkaan tarpeellisin osin.” (Kauko Koskinen, äänin 84–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta (12.6.2008) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Kaupunginvaltuuston 26.3.2008 hyväksymässä Puistolan Aurinkomäen asemakaavassa Aurinkomäen tilan pihapiiri (n. 5 300 m²) on merkitty maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tilakokonaisuudeksi (MA-1), joka on varattu kotieläinten hoitoa, ratsastustallitoimintaa, virkistystä tai opetusta varten. Maisemakokonaisuutta on hoidettava siten, että maiseman ja kasvillisuuden olennaiset piirteet säilyvät. Tilan kaksikerroksinen päärakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä
sr-3. Piharakennukset on merkitty kaavaehdotukseen rakennusaloin, joille on merkitty rakennusoikeudet seuraavasti: tallirakennus 200 k-m², aittarakennus 120 k-m² ja sauna 60 k-m². Rakennuksissa on sähkö, mutta mm. vesi ja viemäröinti puuttuvat.

Yleinen vesihuoltoverkosto sijaitsee tilakokonaisuuden länsipuolella vain muutaman kymmenen metrin päässä tila-alueen rajasta. Muodostuvan kiinteistön liittäminen kunnallisteknisiin verkostoihin on täysin mahdollista. Liittyminen toteutettaneen tarvittaessa yksityisinä tonttijohtoina. Kaavan saatua lainvoiman kiinteistövirasto huolehtinee kiinteistön jatkovuokrauksen tai myynnin yhteydessä, että ko. rakennukset liitetään kunnallistekniikkaan tarpeellisin osin.

Kiinteistölautakunta (16.9.2008) toteaa vastauksenaan mm. seuraavaa:

Rakennuksia ei ole liitetty vesi- ja viemäriverkostoihin. Helsingin Vedestä saadun tiedon mukaan nykyistä yleistä vesihuoltoverkostoa ei tulla jatkamaan, joten rakennusten vesi- ja viemäriliittymät on tehtävä nykyiseen verkostoon.

Aurinkomäentie 19 A:n tonttiliittymän pituudeksi muodostuu noin 90 metriä. Liittymäkustannukset ovat noin 33 000 euroa (alv. 0 %). Tämän lisäksi rakennusten sisäiset huonetilajärjestelyt ja vesikalusteiden rakentaminen aiheuttavat noin 7 000 euron (6 m² á 1 200 euroa/ m²) kustannukset.

Aurinkomäentien pohjoispuolelle on asemakaavassa merkitty MA-alue, jolle on mahdollista rakentaa 1000 kerrosneliömetrin tallirakennus. Tallirakennus muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden vieressä sijaitsevien Aurinkomäentie 19 A kanssa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että tällä hetkellä ei ole tiedossa kaupungin omien hallintokuntien tarpeita, jotka tulisi hoidettua peruskorjaamalla rakennukset. Toisaalta rakennusten peruskorjaaminen talousarviomäärärahoin ja vuokraaminen ulkopuoliselle taholle ei ole perusteltua. Näin ollen rakennusten myyminen ja maapohjan vuokraaminen tulee jatkossa harkittavaksi.

Rakennusten liittäminen vesihuoltoverkostoihin on perusteltua ratkaista osana joka tapauksessa välttämätöntä peruskorjaushanketta ja mahdollisesti yhdessä uudisrakennettavan tallirakennuksen kanssa.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun ja toteaa, että kaupungin palveluhallintokunnat eivät ole ilmaisseet tarvetta tilan rakennusten käyttöön. Tilan ratsastustallitoiminnan jatkaminen edellyttää mm. tallirakennusten saattamista nykyisten määräysten mukaisiksi. Tilamiljöön ja pihapiirin rakennusten kunnostaminen on joka tapauksessa ajankohtaista riippumatta siitä, mitä toimintaa tilalla jatkossa on. Rakennusten liittäminen vesihuoltoverkostoon on syytä tehdä kunnostuksen yhteydessä. Tarkoituksenmukaisinta olisi myydä rakennukset ja vuokrata maapohja tilan kehittämisestä kiinnostuneelle toimijalle.

HIETAKUMMUN ALA-ASTEEN NÄYTTÄMÖN, MUSIIKKILUOKAN JA LIIKUNNAN PESU- JA PUKUTILOJEN SEKÄ LUOKKIEN KIINTEIDEN KALUSTEIDEN JA OPETTAJIEN KEITTIÖN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-30

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 29.8.2008 päivätyn Hietakummun ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 960 huoneisto-m² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana enintään 1,10 miljoonaa euroa ja arvonlisäverollisena 1,34 miljoonaa euroa (RI = 128,2 ja THI = 156,0, 6/2008), edellyttäen, että tilakeskus osoittaa hankkeen puuttuvan rahoituksen käytettävissään olevista vuoden 2009 koulujen peruskorjausmäärärahoista.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 29.8.2008
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 4.11.2008

Tiivistelmä Hietakummun ala-aste toimii Malmilla vuonna 1956 valmistuneessa koulurakennuksessa. Ilmaisupainotteisessa koulussa annetaan opetusta luokka-asteilla 1–4, viidesluokkalaiset siirtyvät Ala-Malmin peruskouluun. Luokkia on yhteensä 15, joista 10 on yleisopetuksen ja 5 erityisopetuksen luokkaa. Oppilaita on yleisopetuksessa 214 ja erityisopetuksessa 48, yhteensä 262. Opettajia on 18. Koulun laskennallinen kapasiteettiluku on 344. Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston yleissivistävän koulu- ja oppilasverkoston tarkistamispäätöksen (15.5.2007 § 49) mukaan rakennus säilyy opetuskäytössä.

Kouluun on tehty teknisiä ja toiminnallisia perusparannuksia. Vuonna 1972 on lisätty juhla- ja liikuntasalin käsittävä laajennus, vanha liikuntasali on muutettu auditorioksi ja oppilashuollon tiloiksi. Keittiö on perusparannettu 1983 ja 1985 ensimmäisen kerroksen kahdesta opetustilasta on rakennettu mediateekki. Rakennuksen vanhassa osassa on koneellinen poistoilmanvaihto ja laajennusosassa koneellinen tulo-poistoilmanvaihto.

Ilmaisupainotteisen koulun näyttämön tekniikka ja laitteet ovat elinkaarensa lopussa eikä laitteisiin ole enää saatavissa varaosia. Juhlasalin ja pääosin muidenkin tilojen sähkökeskukset ovat alkuperäisiä ja riittämättömiä nykyisen tekniikan tarpeisiin. Liikuntatilojen puku- ja pesutilat ovat huonokuntoiset, kuvaamataidon luokka ja musiikkiluokka ovat
lähes alkuperäisessä asussaan ja musiikkiluokka tarvitsee sekä
ääneneristystä että äänen vaimennusta. Osassa opetustiloja on vielä alkuperäiset, loppuun kuluneet kiintokalusteet ja opettajien huoneen keittokomeron lastulevykalusteet ja pinnat ovat uusimisen tarpeessa.

Hankesuunnitelmassa Hietakummun ala-asteen koulun juhla- ja liikuntasalin alkuperäinen näyttämön tekniikka ja valaistus sekä puku- ja pesutilat uusitaan. Musiikkiluokan huonoa äänieristystä ja äänen vaimennusta parannetaan, opetustilojen alkuperäiset kiintokalusteet ja opettajien huoneen rikkinäiset keittiökalusteet ja pinnat uusitaan sekä perusparannettavien tilojen alkuperäiset sähköryhmäkeskukset uusitaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Hankesuunnitelma Hankkeen hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksessa yhteistyössä käyttäjän ja opetusviraston kanssa.

./. Hankesuunnitelma on liitteenä 1.

./. Opetusvirasto on antanut lausuntonsa 4.11.2008 hankesuunnitelmasta, liitteenä 2.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 1 960 m² huoneistoalaa. Hankesuunnitelman kustannusarvion mukaan rakennuskustannukset ovat 1 083 145 euroa arvonlisäverottomana eli 552,62 euroa/huoneistoala-m² ja 1 321 436,90 euroa arvonlisäverollisena eli 674,20 euroa/huoneistoala-m². Kustannukset ovat hintatasossa RI 128,2 ja THI 156,0 kausi 6/2008.

Kustannuslaskelma sisältyy hankesuunnitelmaan.

Laskennallisesti kohteessa on 1 960 m² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Vuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta. Siten kuukausivuokra on 3 544 euroa ja vuosivuokra noin 42 528 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 02 01 opetustoimen korjaushankkeet vuosina 2008 - 2009 toteutettavana hankkeena.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa 2/09 - 8/09.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii ja kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lautakunta esittää 29.8.2008 päivätyn Hietakummun ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 960 huoneisto-m² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 083 145 euroa ja arvonlisäverollisena 1 321 436,90 euroa, RI = 128,2 ja THI = 156,0 kustannustasossa kesäkuu 2008.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.2.2009) hankesuunnitelmasta seuraavaa:

Hietakummun ala-aste on rakennettu vuonna 1956. Siellä on tehty joitakin perusparannuksia, mutta otsikossa mainituilta osiltaan koulurakennus ja sen tekniikka on puutteellista ja huonokuntoista.

Koulun osittaisen perusparannuksen kustannusarvio on kesäkuun 2008 hintatasossa 1,1 milj. euroa (alv=0%). Vuoden 2009 talousarviossa hankkeelle on varattu määrärahaa 270 000 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä enimmäishinnalla 1,1 milj. euroa, mutta edellyttää, että tilakeskus osoittaa hankkeen puuttuvan rahoituksen käytettävissään olevista vuoden 2009 koulujen peruskorjausmäärärahoista.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN MERIMIESELÄKEKASSAN JA PERUSTETTAVIEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN VÄLISISSÄ KIINTEISTÖNLUOVUTUKSISSA

Khs 2009-373

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 5.1.2009 tehdyissä apporteissa, joissa Merimieseläkekassa on luovuttanut Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) tontin 38004/5 perustettavalle Asunto Oy Helsingin Vuolukiventie 11:lle ja tontin 38019/1 perustettavalle Asunto Oy Helsingin Kiillekuja 3:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus (Vuolukiventie)
	Liite 4	Luovutuskirja (Vuolukiventie)
	Liite 5	Kiinteistönluovutusilmoitus (Kiillekuja)
	Liite 6	Luovutuskirja (Kiillekuja)
	Liite 7	Merimieseläkekassan kirje 27.1.2009

Kaj toteaa, että etuostoharkinnan kohteena olevat luovutukset tarkoittavat kahden asuintalokiinteistön siirtämistä Merimieseläkekassan suorasta omistuksesta eläkekassan perustamille ja kokonaan omistamille asunto‑osakeyhtiöille. Vuokrakäytössä olevat valtion tuella rakennetut talot ovat viime ja toissa vuoden vaihteessa vapautuneet käyttö‑ ja luovutusrajoituksista. Omistajan tarkoituksena on pitää asunnot edelleen vuokrakäytössä.

Etuosto‑oikeuden käyttäminen ei olisi perusteltua eikä tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on yhtiön sisäinen järjestely eikä ole olemassa erityistä syytä hankkia vuokrakäytössä pysyviä asuintaloja kaupungille.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.2.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitukset seuraavista apporteista, joihin kaupungilla on etu-ostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Luovuttaja/Saaja

Oik.tod.pvm. ja

luovutusarvo

38. kaupunginosa

kortteli 38004

tontti 5

38. kaupunginosa

kortteli 38019

tontti 1

Merimieseläkekassa/ Asunto Oy Helsingin Vuolukiventie 11 (perustettava asunto-osakeyhtiö)

Merimieseläkekassa/ Asunto Oy Kiillekuja 3 (perustettava asunto-osakeyhtiö)

5.1.2009

3 800 000 euroa

5.1.2009

6 300 000 euroa

Luovutettavat kohteet Kiinteistöluovutusten kohteina ovat Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) tontti 38004/5 ja tontti 38019/1 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin 38004/5 pinta-ala on 9 798 m² ja rakennusoikeus 5 350 k-m². Tontin 38019/1 pinta-ala on 9 909 m² ja rakennusoikeus 6 730 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 38004/5 sijaitsee vuonna 1963 valmistunut 7 072 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja tontilla 38019/1 sijaitsee vuonna 1964 valmistunut 5 446 k-m²:n suuruinen asuinrakennus.

Apportti Etuostolain 2 §:n 2 momentin mukaan kiinteistökauppana pidetään sellaista vastikkeellista kiinteistönluovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan. Apportti luovutusmuotona ei sulje etuosto-oikeutta pois.

Kauppahinta ja muut ehdot

Luovutuskirjan mukaan tontin 38004/5 käypä arvo on 3 800 000 euroa. Luovutusehtojen mukaan arvo jakautuu seuraavasti: tontin osuus on 1 566 000 euroa ja rakennuksen osuus on 2 234 000 euroa. Tontin arvo (1 566 000 euroa) vastaa yksikköhintoja noin 159,8 euroa/m² ja noin 292,7 euroa/k-m².

Tontin 38019/1 käypä arvo on 6 300 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti: Tontin osuus on 2 019 000 euroa ja rakennuksen 4 281 000
euroa. Tontin arvo (2 019 000 euroa) vastaa yksikköhintoja noin 203,8 euroa/m² ja noin 300 euroa/k-m².

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun luovuttaja on toimittanut selvityksen, jonka mukaan perustettaville yhtiöille siirretään apporttina vuokrauskäytössä olevat rakennukset sekä tontit. Merimieseläkekassa omistaa kokonaisuudessaan uudet asunto-osake-yhtiöt ja yhtiöitettävät asuintalot on tarkoitus pitää edelleen vuokrauskäytössä.

Etuostolain 6 §:n mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupoissa, koska kyseessä on yhtiön sisäinen järjestely eikä ole olemassa erityistä syytä hankkia vuokrakäytössä pysyviä asuintaloja kaupungille. Ottaen huomioon osapuolten välisen suhteen etuosto-oikeuden käyttämistä voisi pitää ilmeisen kohtuuttomana.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA PUISTOLAN AURINKOMÄEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11680)

Khs 2007-1697

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.12.2008 Puistolan Aurinkomäen asemakaava-asiassa (nro 11680)
	Liite 2	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Puistolan Aurinkomäen asemakaava-asiassa (nro 11680)

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 26.3.2008 hyväksynyt 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) virkistysalueiden ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden asemakaavan ja 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41033 tonttien nro 4 ja 13, korttelin nro 41034 tonttien nro 1–4, korttelin nro 41035 tontin nro 5, korttelin nro 41041 tontin nro 4, korttelin nro 41088 tontin nro 2 ja korttelin nro 41097 tontin nro 1 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11680.

Asunto-osakeyhtiö Päiväperhontie 9 ja Xxxx ja Xxxx Xxxxxxx valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus antoi 2.7.2008 lausunnon valitusten johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi 12.12.2008 valitukset ja Vienoloiden vaatimuksen päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.12.2008 on esityslistan liitteenä nro 1.

Kaj toteaa vielä, että valitusasiakirjat ovat nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Asunto-osakeyhtiö Päiväperhontie 9 sekä Xxxx ja Xxxxx Xxxxxx ovat hakeneet muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

./. Valitus on esityslistan liitteenä nro 2.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (16.1.2009) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (24.2.2009) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksessa on vaadittu korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan hallinto-oikeuden päätös, jolla on hylätty kaupunginvaltuuston 26.3.2008 tekemän kaavapäätöksen kumoamista koskevat valitukset. Päätöksen kumoamista on vaadittu siltä osin kuin voimassa olevassa asemakaavassa oleva puisto on muutettu erillispientalojen alueeksi. Valittajat ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valituksen mukaan valittajilla on asiassa valitusoikeus, koska kysymyksessä on niin pieni puistoalue, ettei sen käyttöä ole yleiskaavan tarkkuustaso huomioon ottaen voitu ratkaista oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.

Valittajat ovat valituksen perusteluina uudistaneet hallinto-oikeudessa lausumansa ja mm. todenneet, että valittajana oleva asunto-osakeyhtiö on vuonna 1994 tehdyllä kaupalla myynyt P-alueeseen sisältyvän n. 700 m²:n suuruisen määräalan kaupungille nimenomaan puistoa varten. Kaupunki on vahvistanut velvoitteen pitää alue puistona, millä on vaikutusta maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 §:n) mukaiseen kaavan sisältövaatimusten arviointiin. Kaupunki on kauppaa tehdessään tiennyt, että alue tullaan muuttamaan asuinrakennusalueeksi. Valittajilla on ollut puolestaan vahva käsitys, että alue säilyy puistoalueena vuosikymmeniä. Valituksen mukaan kaupunki ei ole esittänyt näyttöä siitä, että puistoalue olisi ollut kaavassa alun perin varattuna päiväkodin lähivirkistysalueeksi. Lehtomaisella alueella on merkitystä maisemallisten ja luonnonarvojen kannalta sekä virkistysalueena. Kaava ei vaali ympäristöä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 §:n) tarkoittamalla tavalla ja se hävittää niihin liittyviä erityisiä arvoja. Alueen asukkaiden elinympäristö merkityksellisesti heikkenee siten, ettei se ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Valituksessa on uutena väitteenä esitetty, että asemakaava ei ole yleiskaavan mukainen, koska erillinen puisto on yleiskaavassa määritelty puistoalueeksi. Valittajat ovat myös uusina väitteinä todenneet, että kaavassa suunniteltu rakennus peittää täysin asunto-osakeyhtiön huoneiston 9 C entisen maiseman ja että rakentaminen johtaa läheisen Aurinkomäen puiston kasvavaan käyttöön, mikä voi vaikuttaa puistossa esiintyvän harajuuren selviytymismahdollisuuksiin.

Valitusten laillisuus ja valitusoikeus

Oikeuspalvelut toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 188 §:n) mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kuin alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Kysymyksessä oleva puistoalue on Helsingin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2002 pientalovaltaista asuinaluetta. Lainkohdan perustelujen mukaan yleiskaavassa asuntoalueeksi osoitetulle alueelle laaditusta asemakaavasta ei saa valittaa sillä perusteella, että alueelle kaavoitetaan asumista (hallituksen esitys 81/2006). Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valituksen jättämistä tutkimatta.

Oikeuspalvelut muilta osin toteaa, että kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin, kun se on annettu 12.12.2008. Valitus on toimitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle 12.1.2009. Valitus on siten saapunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin vaatimuksiin

Siltä varalta, että korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa, oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeus on tutkinut kaupunginvaltuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi yhtyä hallinto-oikeuden antamaan päätökseen sekä pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä 26.3.2008 (§ 88) ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä 2.7.2008 lausuttuun.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset alueen pientalojen täydennysrakentamiselle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan 13,8 ha, josta puistoa ja lähivirkistysaluetta on n. 6,5 ha ja katualuetta n. 0,5 ha. Virkistysalueen käyttöä edistetään parantamalla alueen kevyen liikenteen reittiverkostoa ja yhteyksiä puistoon.

Pääosa täydennysrakentamisesta sijoittuu uudelleen linjatun Aurinkotien asuntokadun varteen Aurinkomäen puistoalueen pohjois- ja luoteispuolelle. Valituksen kohteena oleva pieni erillinen puistoalue otetaan rakentamiskäyttöön yleiskaavan mukaisesti ja ottamalla huomioon lähiympäristön suunnittelunäkökohdat ja pientalotonttien suuri tarve. Kyseinen puisto on alun perin kaavoitettu lähellä sijaitsevalle Ys-tontille suunnitellun päiväkodin lähivirkistysalueeksi. Päiväkodin rakentamisesta on myöhemmin luovuttu ja kaava on tullut sisällöltään vanhentuneeksi. Kaavamuutokseen on ollut maankäytölliset perusteet.

Valituksen kohteena oleva puistoalue ei sisälly ympäristökeskuksen suunnittelualueen arvokkaita kasvillisuus- ja kasvistokohteita koskevassa inventoinnissa (2005) rajaamaan kohteeseen 15/93 Aurinkomäenpuiston korpi.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavamuutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 §:n) tarkoittamalla tavalla hävitetty luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Lisäksi kaavoitettavalle alueelle jää edelleen riittävästi lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta. Aurinkomäen puisto sijaitsee asuinalueen keskellä. Pienen puistoalueen poistaminen kaavasta ei siten aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 §:ssä) mainittua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemaakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Puistoon sisältyvän määräalan myyminen vuonna 1994 kaupungille puistoalueeksi ei ole hallinto-oikeuden toteamin tavoin lain mukainen este alueen käyttötarkoituksen muuttamiselle.

Oikeuspalvelut lisäksi toteaa, että valituksessa esitetyt väitteet kaavamuutoksen yleiskaavan vastaisuudesta ja rakentamisen sijoittumisesta ja vaikutuksista Aurinkomäen puistoon tulee jättää kuntalain 90.3 §:n nojalla tutkimatta, koska valitusperusteet on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, että asemakaava ei ole edellä todetun mukaisesti yleiskaavan vastainen. Asukkaiden elinympäristö ei myöskään kaavamuutoksen johdosta heikkene maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 §:n) tarkoittamalla tavalla merkityksellisesti. Kaavan mukainen rakennusten välinen etäisyys on väljä suhteessa Helsingin pientaloalueilla yleensä vallitseviin rakennusten välisiin etäisyyksiin. Varjotutkielmien mukaan esitetyt uudisrakennukset eivät häiritsevästi varjosta nykyisiä rakennuksia. Näkymien ei voida katsoa huonontuvan ottaen lisäksi huomioon, että kaavaan on merkitty pensasaidat ja istutettava alue.

Asiassa ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutonta, että valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, minkä johdosta vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulisi hylätä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

9.3.2009 pöydälle pantu asia

OSAKEYHTIÖ VILHOLAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-2447

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-2447/526 mukaisena edellyttäen, että hankkeiden toteutuksessa noudatetaan seuraavia ehtoja:

A-portaaseen sijoitettava hissi:

- Hissin ovi on sovitettava porrashuoneen arkkitehtuuriin sekä materiaaliltaan, väritykseltään että yksityiskohdiltaan.

- Porrasaskelmia ei saa leikata.

D-portaiseen sijoitettava hissi:

- D-porrashuone uusine hisseineen suunnitellaan kokonaisuutena. Yksityiskohdat vanhan ja uuden liittymäkohdissa suunnitellaan ja rakennetaan erityisen huolellisesti.

- Porrashuoneen tilallisesta ilmeestä ja yksityiskohdista tulee yhtä harkittuja kuin alkuperäinen.

- Porrassyöksyjen keskelle valitaan niin pieni hissi, ettei portaita tarvitsisi leikata yläkerroksissa (kuilun leveys n. 75 cm).

- Hissi ja sen rakenteet on sovitettava materiaaleiltaan, väritykseltään ja yksityiskohdiltaan porrashuoneen arkkitehtuuriin.

Rakennusvalvontavirasto ja tarvittaessa kaupunginmuseo ohjaavat hissin ja porrashuoneen suunnittelua siten, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kluuvin tontti 2003/6)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kluuvin tontti 2003/6)
	Liite 3	Asemapiirustus (Kluuvin tontti 2003/6)
	Liite 4	Pohjapiirros
	Liite 5	Valokuva - porras A
	Liite 6	Valokuva - porras D
	Liite 7	Uuden hissin periaate - porras D

Osakeyhtiö Vilhola pyytää (4.1.2008) poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 2003 tontille nro 6 (Vilhonkatu 9) kahden uuden hissin rakentamiseksi suojeltaviin porrashuoneisiin A ja D. A-portaassa hissi sijoitetaan asuinhuoneista lohkaistavaan tilaan, D-portaaseen hissi on esitetty sijoitettavaksi keskelle porrassyöksyjä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissit parantavat asumisolosuhteita kiinteistössä niin, että kaikkiin huoneistoihin on hissiyhteys.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.11.2008), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto 11.10.2010 asti asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto liittyy kaupunginvaltuuston vuonna 1961 päättämään kantakaupungin alueelliseen rakennuskieltoon.

Selostus Tontilla 2003/6 sijaitseva rakennus (Vilhola) sijaitsee keskeisellä paikalla Rautatientorin laidalla, Kansallisteatterin vieressä ja Ateneumia vastapäätä. Tontilla sijaitseva rakennus on vuodelta 1906 ja arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa wieniläisjugendia.

Tontilla on voimassa asemakaava nro 1397 vuodelta 1937. Kaavaan on merkitty vain korttelin ja tontin rajat. Tontin rakennettu kerrosala on 4 336 m² (e=3,9). Rakennuksessa on liike- ja toimistotilaa sekä asuntoja, joiden osuus huoneistoalasta on 50 %. Rakennuksessa ei ole yhtään hissiä.

Kaupunginhallituksen 24.8.1987 hyväksymien liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteiden mukaan tontti on merkitty liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA, e=4,0). Ullakkoasuminen sallitaan myös liiketontilla, mikäli asumisedellytykset ovat hyvät ja rakennussuojeluun ja kaupunkikuvaan liittyvät tavoitteet voidaan turvata. Rakennussuojelun ohjeet ja suositukset -liitekartassa rakennus on suojeltava rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana sr-1. Merkinnän tarkempi muotoilu päätetään kun kaavoitus on ajankohtainen.

Kaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2000 Helsingin kaupungin hissiprojektin ja kaupunginhallitus hyväksyi 14.11.2005 rakennusviraston Helsinki kaikille -projektin laatiman esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005–2010. Liikekeskustan alue, jossa rakennus sijaitsee, kuuluu myös yleiskaava 2002 kävelykeskustan alueelle ja esteettömyysohjelman pilottikohteisiin.

- As. Oy Vilhola on hakenut hisseille rakennuslupaa porrashuoneisiin A, B, ja D portaiden keskelle ja porrashuoneeseen C liike- ja asuintiloista lohkaistavaan tilaan vuonna 2000. (Rakvv 2-2649-00-C). Lupa on myönnetty C-portaan hissille 19.9.2000. Lupaan ei liittynyt ullakkoasumista.

- As. Oy Vilhola on hakenut portaisiin A, B ja D uudestaan rakennuslupaa hissien rakentamiseksi portaiden keskelle 23.11.2000.

- Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut 24.11.2000 ennakkolausunnon (Kslk 2000-2011, Rakvv 2-3801-00-E 9.10.2000), jossa todetaan, että rakennuksen varustaminen hisseillä edistää rakennuksen käytettävyyttä ja että arvokkaassa porrashuoneessa hissin ensisijainen sijoituspaikka on porrashuoneen ulkopuolella.

- Rakennuslautakunta on evännyt luvan hissien rakentamiseen porrashuoneisiin A, B ja D 10.4.2001.

- Asunto-osakeyhtiö valitti luvan epäämisestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 1.7.2002 sillä perusteella, että alueella on voimassa rakennuskielto, ja lupa rakentamiseen vaatii poikkeusluvan. Se ei ottanut kantaa siihen, ovatko tarvittavan luvan edellytykset muutoin olemassa.

- Hissiä C-portaaseen ei vielä tuolloin rakennettu. Asunto-osakeyhtiö teetti uusia suunnitelmia, joihin liittyi ullakkoasuntojen ja yhteisen saunaosaston rakentamista tulevan hissillisen C-portaan yhteyteen.

Rakennuspaikalla on rakennuslupa 2-1012-04-B, jonka mukaan voidaan C-portaan yhteyteen rakentaa uusi hissi ja ullakkokerrokseen kaksi uutta asuntoa (huoneistoala yhteensä 395 m²).

Nyt käsillä olevassa poikkeamishakemuksessa esitetään, että luvanmukaiset kaksi ylisuurta ullakkoasuntoa on tarkoitus muuttaa jatkossa kolmeksi tilavaksi kolmioksi ja yhdeksi kaksioksi. Samalla taloyhtiön saunaosastoa on tarkoitus laajentaa ja sen paikkaa muuttaa A-portaan yhteyteen. B- ja E-portaisiin ei tulisi hissejä lainkaan.

A-portaaseen sijoitettava hissi on tarkoitus rakentaa huoneistosta erotettavaan tilaan, entisen keittiön sisäänkäynnin kohdalle. Portaan interiööri voidaan säilyttää ennallaan lukuun ottamatta uutta hissinovea sekä katutasokerroksessa alimman portaan leikkausta ja uudelleen muotoilua.

D-porrashuoneen hissi on tarkoitus sijoittaa kaksivartisen portaan keskelle teräsprofiilirunkoiseen verkkokuiluun. Kuilu ulottuisi alimmasta kerroksesta ullakolle. Toista porrassyöksyä jouduttaisiin leikkaamaan siten, että se kaventuisi minimissään 900 mm:iin. Vanhat kaiteet on tarkoitus säilyttää ja siirtää.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo on antanut neljä lausuntoa Oy Vilholan hissisuunnitelmista (15.11.1999, 11.8.2000, 26.2.2001 ja 9.10.2003). Lausunnoissa todetaan, että uudessa asemakaavassa rakennus tulisi suojella sr-1 -merkinnällä ja suojelun piiriin tulisi ulottaa myös arvokkaat porrashuoneet. Vilholan porrashuoneet ovat arkkitehtonisesti ja historiallisesti niin merkittäviä, ettei niihin tule rakentaa hissejä leikkaamalla porrassyöksyjä kapeammiksi, tai rakennusrungon ulkopuolelle. Näin tekemällä menetettäisiin harkitut porrashuonetila ja yksityiskohdat, osa arkkitehtuurin olennaisista piirteistä. Myöskään rakennusrungon ulkopuoliset hissit eivät ole mahdollisia pihajulkisivujen monimuotoisuuden vuoksi.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (13.5.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Vuodesta 2000 Helsinki on tukenut hissien rakentamista sekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa 2005–2010 Helsingin liikekeskusta on priorisoitu Helsingin tärkeimmäksi kehittämisalueeksi. Hissien rakentaminen korjaus- ja saneerauskohteisiin on nykyisten tavoitteiden mukaista.

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa vuodelta 1987 ei ole juurikaan huomioitu esteettömyysasioita, joten niitä ei tuolloin ole voitu arvioida yhdessä rakennussuojelukysymysten kanssa eivätkä keskustan asemakaavojen rakennussuojelumääräykset yleensä ole niin yksityiskohtaisia, että niissä käsiteltäisiin hissien sijoittamista porrashuoneisiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen toimenpide voidaan toteuttaa A-portaan osalta, koska A-portaan hissi sijoitetaan huoneistosta erotettavaan tilaan siten, että hissi ei muuta porrashuoneen tilallisuutta. Hissin oven yksityiskohdat, materiaalit ja väritys tulee suunnitella porrashuoneen arkkitehtuuriin sopiviksi. Hissi tulee kuitenkin sijoittaa siten, ettei kahta alinta porrasaskelmaa tarvitse leikata.

Haettu toimenpide D-portaan kohdalla muuttaa alkuperäisessä asussaan säilyneen porrashuoneen arkkitehtuuria ja tilallisuutta. Ensisijainen sijoituspaikka jälkiasennushissille historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaassa rakennuksessa on porrashuoneen ulkopuolella asunnoista lohkaistavassa tilassa, tai rakennusrungon ulkopuolella. Mikäli joudutaan harkitsemaan hissin sijoittamista porrassyöksyjen keskelle, on se tehtävä harkiten ja erityisen hyvää rakentamistapaa noudattaen.

Hyvä rakentamistapa korjaus- ja saneerausrakentamisessa tarkoittaa sitä, että korjaus- ja muutostyöt tehdään niin, että uudesta lisäyksestä vanhaan rakennukseen tulee arkkitehtonisesti korkeatasoinen kerrostuma rakennuksen historiaan. Tällöin suojellun rakennuksen rakennustaiteellinen taikka historialliset arvot eivät katoa, vaan täydentyvät. Tämä edellyttää hissien rakennuttajalta, suunnittelijalta ja tekijöiltä paneutumista hissin ja porrashuoneen tilallisuuden ja yksityiskohtien suunnitteluun kokonaisuutena. Valmiit hissistandardiratkaisut eivät sellaisenaan sovellu yli sata vuotta vanhaan rakennukseen. Nykyisiä rakenteita ei saa rikkoa tarpeettomasti ja porrassyöksyt on säilytettävä väljinä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että D-portaassa jälkiasennushissi voidaan sijoittaa porrassyöksyjen keskelle edellä selostettuja tavoitteita noudattaen, mikäli porrashuoneen ulkopuolelle sijoittaminen ei ole mahdollista.

Rakennuksen A-, B, C ja E-porrashuoneet säilyvät alkuperäisinä ja niiden mahdolliset hissit sijoitetaan asuin- ja liiketiloista lohkaistavaan tilaan.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen käyttö ja kehittäminen sekä keskustan elinvoimaisuuden ja asumisen tukeminen kaikkien käyttäjien kannalta.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan edellä olevia ehtoja. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta hissin sijoittamiseksi
A-portaaseen sen sijoittelun yksityiskohtia ja ulkoasua koskevilla ehdoilla:

- Hissin ovi on sovitettava porrashuoneen arkkitehtuuriin sekä materiaaliltaan, väritykseltään että yksityiskohdiltaan.

- Porrasaskelmia ei saa leikata.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta hissien sijoittamiseksi D-portaiseen seuraavilla ehdoilla:

- D-porrashuone uusine hisseineen suunnitellaan kokonaisuutena. Yksityiskohdat vanhan ja uuden liittymäkohdissa suunnitellaan ja rakennetaan erityisen huolellisesti.

- Porrashuoneen tilallisesta ilmeestä ja yksityiskohdista tulee yhtä harkittuja kuin alkuperäinen.

- Porrassyöksyjen keskelle valitaan niin pieni hissi, ettei portaita tarvitsisi leikata yläkerroksissa (kuilun leveys n. 75 cm).

- Hissi ja sen rakenteet on sovitettava materiaaleiltaan, väritykseltään ja yksityiskohdiltaan porrashuoneen arkkitehtuuriin.

Rakennusvalvontavirasto ja tarvittaessa kaupunginmuseo ohjaavat hissin ja porrashuoneen suunnittelua siten, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

9.3.2009 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY NORMA BOSTADS AB:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-988

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Norma Bostads Ab:lle haettuun toimenpiteeseen 8. kaupunginosan korttelin nro 149 tontille nro 10 ehdolla, että hissien rakentamismahdollisuus tutkitaan siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi sijoittamalla hissit rakennuksen rungon ulkopuolelle pihanpuoleiselle julkisivulle.

Mikäli jälkiasennushissit sijoitetaan porrashuoneisiin, jälkiasennushissien suunnittelua tulee jatkaa ottaen huomioon seuraavat ehdot:

- Hissit tulee sijoittaa porrashuoneisiin harkiten ja erityisen hyvää rakentamistapaa noudattaen. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä niin, että uusista lisäyksistä vanhaan rakennukseen tulee arkkitehtonisesti korkeatasoinen kerrostuma rakennuksen historiaan.

- Ratkaisujen tulee olla laadukkaita ja niiden tulee soveltua rakennuksen arkkitehtuuriin. Ratkaisut eivät saa muuttaa porrashuoneen tilallisuutta eivätkä turmella porrashuoneiden tai rakennuksen arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja. Ratkaisujen tulee olla realistisesti toteutettavissa.

- Hissikokonaisuuksien yksityiskohdat, materiaalit ja väritys tulee suunnitella porrashuoneen arkkitehtuuriin sopiviksi.

Rakennusvalvontavirasto ja tarvittaessa kaupunginmuseo ohjaa hissien ja porrashuoneiden suunnittelua siten, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Katajanokan tontti 149/10)
	Liite 2	Asemapiirustus (Katajanokan tontti 149/10)
	Liite 3	Valokuva: B-portaan sisääntulotaso
	Liite 4	Valokuva: B-portaan vakiokerros ja ylin taso
	Liite 5	Havainnekuva: B-porrashuone, verkkokuilu
	Liite 6	Havainnekuva: B-porrashuone, lasikuilu
	Liite 7	Valokuva: C-portaan sisääntulotaso ja vakiokerros
	Liite 8	Valokuva: C-portaan vakiokerros ja ylin taso
	Liite 9	Havainnekuva: C-porrashuone
	Liite 10	Asunto Oy Norma Bostads Ab:n lausunto 28.4.2008

Asunto Oy Norma Bostads Ab pyytää (24.10.2007) poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 149 tontille nro 10 (Katajanokankatu 3 - Luotsikatu 10) kahden jälkiasennushissin rakentamiseksi poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että yhtiön asukkaat ovat poikkeuksellisen yksimielisesti esittäneet tahtonsa B- ja C-portaiden hissien rakentamiseen, jotta kaikkiin asuinhuoneistoihin tulisi esteetön pääsy katu- tai pihatasolta hissillä, johon mahtuvat lastenvaunut tai pyörätuoli.

Kaj toteaa, että yhtiö haki aiemmin vuonna 2005 lupaa kahden hissin rakentamiseksi. Helsingin rakennuslautakunta myönsi 27.5.2005 Asunto Oy Norma Bostads Ab:lle rakennusluvan hissien rakentamiseen porrashuoneisiin B ja C. Uudenmaan ympäristökeskus valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle ja vaati, että rakennuslautakunnan päätös kumotaan. Uudenmaan ympäristökeskus katsoi, että hissihanke tarkoittaa sellaisia muutostöitä porrashuoneissa, että ne edellyttävät erillistä poikkeamispäätöstä rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Helsingin hallinto-oikeus kumosi ja poisti 26.6.2006 Helsingin rakennuslautakunnan päätöksen. Asunto Oy Norma Bostads Ab valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi 30.8.2007 asunto-osakeyhtiön valituksen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hissien rakentamiseen ei voitu myöntää rakennuslupaa ilman, että Uudenmaan ympäristökeskus on ensin myöntänyt maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetun poikkeamisluvan rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.4.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Asunto Oy Norma Bostads Ab sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa (Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993) hyvin säilyneessä 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskannasta koostuvassa Katajanokan kaupunginosassa.

Alueella on voimassa 18.6.1984 vahvistettu asemakaava nro 8340. Tontti 8/149/10 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta ja rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: ”Rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy.”

Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläinen on suunnitellut tontille viisikerroksisen asuinkerrostalon, joka valmistui 1904. Rakennus on Luotsikadun puolelta neljäkerroksinen ja Katajanokankadun puolelta viisikerroksinen. Vuonna 1979 rakennettiin lisäksi pihan puolelle neljä ullakkoasuntoa. Rakennuksen A-portaaseen on rakennettu hissi 1930-luvulla. A-porrashuone on B- ja C-porrashuoneita huomattavasti tilavampi, joten hissin rakentamiselle oli olemassa paremmat edellytykset. Pyöreä hissikuilu on sijoitettu pyöreän porrashuoneen keskellä valmiiksi olevaan tyhjään tilaan leikkaamatta porrassyöksyjä ja rakenteisiin puuttumatta. A-portaasta ei pääse ullakkoasuntoihin.

Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen B- ja C-porrashuoneiden kaksivartisten portaiden väliin leikkaamalla porrassyöksyistä tila hissikuiluille. Hissikuilut olisi tarkoitus tehdä teräsprofiilirunkoisina verkkokuiluina. Hissikuilut ulottuisivat alimmasta kerroksesta ullakkokerrokseen. Porrassyöksyt kaventuisivat hissikuilujen kohdalta noin 935 mm:iin täyttäen siten Helsingin pelastuslaitoksen edellyttämän vähimmäisleveyden 900 mm. Vanha kaide ja käsijohde siirrettäisiin hissikuilujen sivuille.

Hissittömiin rakennuksiin voi tarpeen vaatiessa asentaa porrasnostimen. Porrasnostimella voi kuljettaa henkilön pyörätuoleineen ja siihen voidaan asentaa rollaattoria varten myös istuinlevy ja kaide. Porrasnostin on toteutettu useissa kohteissa Helsingissä, myös asuinrakennuksessa. Porrasnostimen toteuttaminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia ja kustannukset ovat vähäisemmät kuin jälkiasennushissin rakentamisessa.

Haettu toimenpide on asemakaavan suojelumääräysten vastainen. Hissien rakentaminen porrassyöksyjen väliin heikentää porrashuoneiden rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa, muuttaa oleellisesti niiden alkuperäistä luonnetta ja turmelee arvokkaan ja hyvin alkuperäisessä asussa säilyneen sisätilan.

Kaupunkisuunnitteluvirastolta ei ole aiemmin pyydetty asiasta virallista lausuntoa.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan (23.2.2005), että Asunto-osakeyhtiö Norman B- ja C-porrashuoneet ovat aikakautensa korkeatasoista suunnittelua edustavina ja hyvin alkuperäisasussaan säilyneinä vaalittavia 1900-luvun alun asuinkerrostalon porrashuoneita. Erityisesti porrashuoneiden hienostuneet tilalliset ratkaisut nostavat niiden arvoa. Uusi hissi muuttaisi ratkaisevasti juuri porrashuoneiden tilasarjoja ja hieman hämyisten porrashuoneiden valaistusolosuhteita. Lisäksi tilojen alkuperäisyys heikkenisi olennaisesti porrassyöksyjen leikkaamisen ja kaiteen katkaisemisen myötä.

Kaupunginmuseo korosti edelleen Asunto-osakeyhtiö Norman merkitystä osana Katajanokan valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää art nouveau -aluetta. Katajanokan erityisyys piilee yksilöllisten rakennusten muodostamassa elävässä kokonaisuudessa. Yksittäisten rakennusten arkkitehtuurille luonteenomaista on taidokkaan suunnittelun ja toteutuksen ulottuminen julkisivujen massoittelusta ja koristeaiheiden sommittelusta ikkunoiden ja ovien kautta sisätilojen ornamentteihin ja porraskaiteisiin. Alueella jo tapahtuneista muutoksista johtuen kaupunginmuseo pitikin erityisen tärkeänä, että alkuperäisasussaan hyvin säilyneitä kohteita vaalittaisiin niiden ominaisluonteen mukaisesti ulko- ja sisätilojen muodostamina kokonaisuuksina. Asunto-osakeyhtiö Norman kohdalla tämä on mahdollistettu suojelemalla se asemakaavassa merkinnällä sr-2.

Kaupunginmuseo katsoi, että hissien rakentaminen Asunto-osakeyhtiö Norman B- ja C-porrashuoneiden porrassyöksyjen väliin vähentäisi rakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa ja olisi siten asemakaavan suojelumääräyksen vastainen. Kaupunginmuseo ei puoltanut suunnitelmien hyväksymistä.

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi lausunnossaan (9.3.2005), että yhtiön tulisi tutkia muita mahdollisuuksia, esimerkiksi lohkaisemalla hissikuiluille tarvittava tila asunnoista. Neuvottelukunta ei puoltanut hanketta esitetyssä muodossa.

Kaj toteaa, että Pelastuslaitos puolsi (17.3.2005) hissien rakentamista, jos tiettyjä paloturvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että voimassa olevassa Katajanokan kaupunginosaa koskevassa asemakaavassa suojeltiin porrashuoneet tavoitteena niiden rakennustaiteellisen arvon säilyminen. Kysymyksessä on määrätietoinen ja nykyisin museoviranomaisten entistä keskeisempänä pitämä tavoite arvokkaiden sisätilojen suojelemiseksi. Tästä syystä sisätiloja koskevia suojelumääräyksiä sisällytetään kaavoihin aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi Kruunuhaan tontit, joilla on arvokkaita porrashuoneita, on asetettu rakennuskieltoon suojelukaavojen tekemistä varten.

Rakennustaiteellisesti merkittävissä sisätiloissa tulee kaikki korjaus- ja muutostyöt suorittaa niiden arvon edellyttämällä tavalla. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että hissien rakentaminen Asunto Oy Norma Bostads Ab:n porrassyöksyjen väliin heikentää B- ja C-porrashuoneiden arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä niiden valaistusolosuhteita ja merkitsee portaikon rakenteiden ja yksityiskohtien rikkomista. Siten hissien rakentaminen esitetyllä tavalla heikentää porrashuoneiden rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa, muuttaa oleellisesti niiden alkuperäistä luonnetta ja turmelee arvokkaan ja hyvin alkuperäisessä asussa säilyneen sisätilan. Näin ollen haettu toimenpide vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää hanketta asemakaavan vastaisena ja siten poikkeamisena kaavasta.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.4.2008 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 30.4.2008 mennessä.

./. Asunto Oy Norma Bostads Ab on 30.4.2008 toimittanut 28.4.2008 päivätyn lausunnon asiassa. Asunto Oy Norma Bostads Ab toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Yhtiö katsoo ensisijaisesti, että haettu toimenpide ei ole asemakaavan suojelumääräysten vastainen eikä heikennä porrashuoneena rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Toissijaisesti yhtiö katsoo, että joka tapauksessa on olemassa erityisiä syitä poikkeamisluvan myöntämiselle siinäkin tapauksessa, että vastoin asunto-osakeyhtiön kantaa hanke katsottaisiin kaavamääräysten vastaiseksi.

Hanke on kaavamääräysten mukainen

Kysymyksessä oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Ko. rakennus on varustettu suojelumerkinnällä SR-2. Sen mukaan mm. rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia purkamis- tai muutostöitä, jotka turmelevat porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Asunto Oy Norma Bostads Ab katsoo, että tällaista turmeltumista ei nyt kysymyksessä olevan hankkeen osalta ole tapahtumassa. Pelkästään se seikka, että kaavassa suojeltavaksi merkityissä rakenteissa tehdään muutoksia, ei merkitse poikkeamista kaavamääräyksistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan keskeisenä seikkana rakentamisessa on rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Nyt kysymyksessä on asuinrakennus. Huoneistoon pääseminen myös liikuntarajoitteiselle on keskeinen edellytys rakennuksen käytölle. Hissin jälkikäteisen rakentamisen vaikeuttaminen merkitsisi sitä, että vanhassa rakennuksessa osakkeenomistajan mahdollisuus päästä huoneistoon olisi olennaisesti huonompaa kuin uusissa rakennuksissa, joissa hissin rakentaminen on nykymääräysten mukaan jopa pakollista yli 3-kerroksisissa tai sitä korkeammissa rakennuksissa.

Hanke lienee riidattomasti sekä tavanmukainen että osakkeenomistajien liikkuvuuden ja yhteiskunnan kannalta tarpeellinen. Näin ollen tällaista muutoshanketta tulkittaessa rakentamista rajoittavan kaavamääräyksen tulkinnan tulisi olla suppea.

Kaavamääräys ei siis estä muutosten tekemistä porrashuoneisiin sinänsä, ainoastaan sellaisten muutosten tekemistä, jotka turmelevat porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Nyt kysymyksessä oleva hanke on suunniteltu toteutettavaksi niin, että rakennustaiteellinen arvo pysyy muuttumattomana.

Porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa arvioitaessa on huomattava, että se muodostuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Keskeistä rakennustaiteellisen arvon kannalta ovat ainakin sisääntuloaulan muodostama kokonaisuus, porrashuoneen seinien ja kattojen väritys ja maalaukset, porrasaskelmien materiaali, porraskaiteet ja rakennuksen sekä huoneiston ulko-ovet. Kaikki nämä kohdat porrashuoneessa säilyisivät hissien rakentamisesta huolimatta ennallaan. Ainoa tekninen muutos olisi siis se, että portaikon keskelle rakennettaisiin verkkoseinä ja sen keskelle hissikuilu. Koska toteutus perustuisi vanhoissa rakennuksissa tavanomaiseen verkkoratkaisuun, muutos ei olennaisesti vaikuttaisi porrashuoneiden valoisuuteen. Vanhat porraskaiteet on tarkoitus säilyttäen siirtää paikalleen. Niidenkään osalta ei siis tapahtuisi muutosta. Näkyvin muutos olisi hissien ovien rakentaminen. Ovet on tarkoitus toteuttaa niin, että ne rakennustaiteellisesti soveltuvat hyvin ympäristöönsä. Mikään edellä mainituista yksityiskohdista ei ole sellainen, että se muuttaisi porraskäytävän yleistä rakennustaiteellista arvoa, ei ainakaan turmelevalla tavalla.

Saaduissa lausunnoissa esitetyistä perusteluista

Asunto-osakeyhtiö katsoo, että kaupunginmuseon arvio porrashuoneiden arvon vähentymisestä on liioiteltu ja virheellinen. Koko toteutus on tarkoitus tehdä niin, että rakennustaiteellinen arvo säilyy ennallaan.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnossa esitetään tutkittavaksi ”muita mahdollisuuksia, esimerkiksi lohkaisemalla hissikuilulle tarvittava tila asunnoista.” Tämä vaihtoehto on täysin epärealistinen. Se tarkoittaisi, että olemassa olevista osakashallinnassa olevista tiloista lohkaistaisiin hissikuilu. Tällainen muutos ei ole käytännössä teknisesti mahdollinen eikä taloudellisesti järkevä. Taloyhtiössä on tutkittu mahdollisuudet hissien vaatiman tilan lohkaisemiseen asunnoista, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto käytännön syistä, koska siten toteutettuna hissi nimenomaan turmelisi porraskäytävän merkittävän osan eli porrasaulan.

Erityiset syyt

Siinäkin tapauksessa, että vastoin hakijan kantaa muutos olisi kaavan vastainen, on olemassa erityisiä syitä poikkeamiseen. Hakija viittaa erityisesti siihen edellä todettuun lähtökohtaan, että hissi merkitsee etenkin liikuntarajoitteisille vanhoille ihmisille ainoaa mahdollisuutta päästä omistamiinsa huoneistoihin.

Hakija kiinnittää huomiota siihen, että sekä valtiovallan että myös Helsingin kaupungin puolelta on voimakkaasti pyritty tukemaan hissien rakentamista mm. kaupungin hissiprojektin avulla. Tällainen tarkemmin perustelematon suojelumääräyksiin perustuva hissin rakentamisen estäminen on olennaisessa ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Nyt kysymys on merkittävän liikuntaesteen poistamisesta, minkä täytyy olla laissa tarkoitettu erityinen syy kaavamääräyksistä poikkeamiseen.

Poikkeamisluvan epääminen on perustuslain vastaista

Hissien rakentamisluvan epääminen olisi asukkaiden kannalta kohtuutonta. Se asettaisi asukkaat uudisrakennusten ja hissillisten vanhojen rakennusten asukkaisiin nähden eriarvoiseen asemaan ja vaikeuttaisi olennaisesti kiinteistön käyttöä verrattuna siihen, että porraskäytäviin saataisiin rakennettua nykyisen asumistason ja -tavan edellyttämät hissit.

Koska asemakaavan vahvistamisen aikaan 1982 suojelumääräys ei saanut olla kohtuuton, merkitsisi tämä kohtuuttoman määräyksen hyväksyminen jälkikäteen sitä, että kaava saisi taannehtivia vaikutuksia. Tällainen tulkinta olisi omaisuuden perustuslain suojaa koskevan perustuslain 15 §:n vastainen.

Koska hissien rakentaminen vastaaviin rakennuksiin uusissa rakennuksissa on pakollista ja vanhojenkin rakennusten osalta tavanmukaista, merkitsisi rakennusoikeuden epääminen sitä, että Asunto Oy Norma Bostads Ab ja sen osakkaat asetettaisiin perusteettomasti toiseen asemaan kuin muiden vastaavien rakennuksien omistajat. Päätös olisi siten perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Erityisesti yhdenvertaisuutta loukkaa se, että saman asemakaavamääräyksen voimassaolosta huolimatta ainakin kahdessa lähistöllä olevassa rakennuksessa on sallittu hissien rakentaminen. Näitä ovat Asunto Oy Satamakatu 5 ja Asunto Oy Laivastokatu 8-10.

Rakentamisoikeuden epääminen merkitsisi käytännössä Asunto Oy Norma Bostads Ab:n osakkeiden omaisuuden arvon alentumista, koska hissittömyys taloissa alentaa osakkeiden arvoa. Näin ollen epäämispäätös olisi myös tällä perusteella perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasäännöksen vastainen.

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutumien. Koska hissin rakentamisen epääminen olisi em. syistä perusoikeuksien vastaista, lupa tulee myöntää.

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys liittyy muun muassa hyvän ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön toteutumiseen rakentamisessa.

MRL asettaa vaatimuksia rakentamiselle ja rakennuksen käyttökelpoisuudelle. MRL 117 §:n mukaan rakennuksen tulee mm. olla tarkoitustaan vastaava ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa on puolestaan MRL 118 §:n mukaan huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Kaj toteaa, että Helsingin kaupunki myötävaikuttaa MRL:n tavoitteiden toteuttamiseen mm. hissiprojektin kautta. Kaupunginvaltuuston vuonna 2000 käynnistämän hissiprojektin tavoitteena on edistää hissien rakentamista sekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetätti selvityksen hissien sijoittamisesta eräisiin rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaisiin asuinkerrostalojen porrashuoneisiin. Kyseinen viranomaiskäyttöön tarkoitettu selvitys valmistui loppuvuonna 2008. Selvityksen mukaan porrashuoneita parhaiten säästävä ratkaisumalli on se, että uudet hissikuilut sijoitetaan porrashuoneiden ulkopuolelle esimerkiksi varaamalla kuilupaikat asuntojen aputiloista. Hissitilojen lohkaiseminen asunnoista todettiin tuottavan vaikeuksia taloyhtiöissä. Eräissä tapauksissa on luontevinta sijoittaa hissi rakennuksen rungon ulkopuolelle, esimerkiksi pihasivulle. Mikäli jälkiasennushissi sijoitettaisiin lohkaisemalla tila itse porrashuoneesta, ratkaisu edellyttäisi huomattavan taitavaa, huolellista ja yksityiskohtiin paneutuvaa suunnittelua. Selvityksen tekijät suosittelivat, että kaupunginmuseo voisi osallistua vaativien kohteiden yksityiskohtien suunnitteluun.

Selvityksessä todettiin myös se seikka, että porrashuoneiden säilymisellä on myös oma merkityksensä kiinteistöjen arvon kannalta, ja että tämän seikan vaikutus on ajan mittaan vain korostumassa.

Kaj katsoo, että asemakaavamääräyksen sr-2 velvoittamana nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaiset hissit tulisi rakentaa siten, että porrashuoneiden rakennustaiteellinen arvo voitaisiin säilyttää ennallaan. Arvokkaassa porrashuoneessa hissin ensisijainen sijoituspaikka on porrashuoneen ulkopuolella. Hakija on todennut vaihtoehdon, jonka mukaan hissikuilulle lohkaistaisiin tarvittava tila asunnoista, olevan täysin epärealistinen. Kaj katsoo kuitenkin, että myös muut toteutusvaihtoehdot, kuten hissien sijoittaminen rakennuksen rungon ulkopuolelle pihanpuoleiselle julkisivulle, tulisi tutkia.

Kaj viittaa edellä esitettyyn ja katsoo, että nyt haettua toimenpidettä voitaisiin puoltaa ehdolla, että hissien rakentamismahdollisuus tutkitaan siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi sijoittamalla hissit rakennuksen rungon ulkopuolelle pihanpuoleiselle julkisivulle.

Mikäli jälkiasennushissit sijoitetaan porrashuoneisiin, jälkiasennushissien suunnittelua tulee jatkaa ottaen huomioon seuraavat ehdot:

- Ratkaisujen tulee olla laadukkaita ja niiden tulee soveltua rakennuksen arkkitehtuuriin. Ratkaisut eivät saa muuttaa porrashuoneiden tilallisuutta eivätkä turmella porrashuoneiden tai rakennuksen arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja. Ratkaisujen tulee olla realistisesti toteutettavissa.

- Hissikokonaisuuksien yksityiskohdat, materiaalit ja väritys tulee suunnitella porrashuoneiden arkkitehtuuriin sopiviksi.

Ehtojen toteuttaminen edellyttää hissien rakennuttajalta, suunnittelijalta ja tekijöiltä paneutumista hissien ja porrashuoneiden tilallisuuden ja yksityiskohtien suunnitteluun kokonaisuutena. Kaj katsoo, että rakennusvalvontaviraston ja tarvittaessa kaupunginmuseon tulee ohjata hissien ja porrashuoneiden suunnittelua siten, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Kaj toteaa lopuksi, että hakijan asiamiehen viittaamalle Asunto Oy Laivastokatu 8-10:lle rakennuslautakunta on vuonna 2003 myöntänyt luvan hissin rakentamiseksi suojeltuun porrashuoneeseen. Luvan mukaan hissityypiksi on tullut valita pienin mahdollinen liikuntaesteisille soveltuva hissi. Alkuperäinen porraskaide on tullut säilyttää ja siirtää hissikuilun viereen.

Lupahakemusta hissin rakentamiseksi Asunto Oy Satamakatu 5:een ei asiaa selvitettäessä löytynyt.



Kokousaika	16.3.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 15.5.2008
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 16.9.2008

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkikuvaneuvottelukunnan pöytäkirjanote 21.5.2008
	Liite 2	Kaupunkikuvaneuvottelukunnan pöytäkirjanote 19.3.2008