Kokousaika

1278 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1279 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1280 - 1290 §

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1280 §

Valtuuston kokousajan muutos

Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 36060

1281 §

Vuoden 2009 tuloveroprosentin määrääminen

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

1282 §

Vuoden 2009 kiinteistöveroprosentin määrääminen

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

1283 §

Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista Helsinkiin siirtyvien alueiden asukkaisiin kohdistuvat kunnalliset maksut ja säännöt

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, lakimies, puhelin 310 37451
Leppäniemi-Myllynen Ritva, kaupunginasiamies, puhelin 310 36182

Rakennus- ja ympäristötoimi

1284 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 27.10.2008 pöydälle pantu asia
Rakentamispalvelun toimitusjohtajan viran täyttäminen

Ojala teki ehdotuksen, jonka mukaan asiassa tulisi pyytää ennen päätöksentekoa yleisten töiden lautakunnan lausunto.

Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Ojala jätti asiassa ehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

1285 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 27.10.2008 pöydälle pantu asia
Hankintasäännön tarkistaminen

Ojala teki vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 26 toisen kappaleen teksti tulisi muuttaa muotoon:

”...urakoitsijan aliurakoitsijalla ei ole oikeutta antaa urakkaa edelleen aliurakkana.”

Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Ojala jätti asiassa ehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1286 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

1287 §

Työterveysjohtajan viran täyttäminen

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1288 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 27.10.2008 pöydälle pantu asia
Sörnäisten kortteleiden nro 10252 ja 10571 osien ym. alueiden (Kalasataman metrokorttelit) asemakaavan muuttaminen (nro 11760)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1289 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 27.10.2008 pöydälle pantu asia
Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1290 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 27.10.2008 pöydälle pantu asia
Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu

Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:

Sivu 106, 4. kappale:

”...laatiman hankesuunnitelman ja asemakaavan raitiotielle…”

Sivu 106, Päätösehdotuksen 1. kappale:

”…joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie‑ ja siltavaihtoehdon…”

Kaupunginhallitus päätti asiassa esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1291 §

Kaupunginvaltuuston 26.11.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1291 §

Energiapoliittisten linjausten toimeenpanon seurantaraportti

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

1292 §

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI HELSINKILÄISTEN VETERAANIEN HUOMIOIMISEKSI

Khs 2007-2514

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007

hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITE

Päätöksen perustelut

1293 §

SIPOON KUNNASTA JA VANTAAN KAUPUNGISTA HELSINKIIN SIIRTYVIEN ALUEIDEN ASUKKAISIIN KOHDISTUVAT KUNNALLISET MAKSUT JA SÄÄNNÖT

Khs 2008-2182

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunginvaltuuston 12.12.2001 (357 §) hyväksymiä kaupungin asiakirjoista perittävien lunastusten ja lähettämismaksujen perusteita ja 12.12.2001 (358 §) hyväksymää taksaa oikeaksi todistamattomista jäljennöksistä kaupungille perittävistä maksuista sovelletaan 1.1.2009 alkaen myös valtioneuvoston 28.6.2007 tekemällä päätöksellä Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista siirretyillä alueilla.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, rakennusvalvontavirastolle, opetusvirastolle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Riitta Venesmaa, lakimies, puhelin 310 37451
Ritva Leppäniemi-Myllynen, kaupunginasiamies, puhelin 310 36182

LIITE

Päätöksen perustelut

1294 §

KUNNALLISVAALIEN VAALITOIMIKUNTIEN JA VAALILAUTAKUNTIEN MUUTOKSET

Khs 2008-1720, 2008-1766

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä toimenpiteet, joilla kunnallisvaa-

lien vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien kokoonpanoja on muutettu esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

LIITE

Päätöksen perustelut

1295 §

27.10.2008 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN HELSINGIN UUSYRITYSPALVELU RY:N HALLITUKSEEN

Khs 2006-2624

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua edustamaan kaupunkia yhdistyksen syyskokouksessa 18.11.2008 ja ehdottamaan, että Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n hallitukseen valitaan kaupungin edustajaksi vuoden 2009 loppuun päättyväksi toimintakaudeksi Arja Hörhammerin tilalle Pekka Paunion.

Pöytäkirjanote hallitukseen nimetylle henkilölle, Arja Hörhammerille, hallintokeskuksen oikeuspalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle (elinkeinopalvelu) sekä Helsingin Uusyrityspalvelu ry:lle.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Päätöksen perustelut

1296 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 44 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 29.10.2008, 31.10.2008

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 27.10.2008

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1297 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 44 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1298 §

RAKENTAMISPALVELUN HALLINNON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2008-1869

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti ottaa ekonomi Kirsi Remeksen rakentamispalvelun hallinnon osastopäällikön virkaan 1.1.2009 lukien 4 800 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, liikepalvelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1299 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 29.10.2008

yleisten töiden lautakunta 30.10.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1300 §

20.10.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2008-1759

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28.

Suuren kaupungin näkökulmasta lakiehdotus ei vahvista perusterveydenhuoltoa, vaan tulee entisestään sitä heikentämään. Ehdotuksen mukaan keskeisenä tavoitteena oleva perusterveydenhuollon vahvistaminen tapahtuisi kytkemällä perusterveydenhuolto aiempaa olennaisesti tiukemmin sairaanhoitopiireihin (esimerkiksi 46 §: perusterveydenhuollon yksikön sijoittaminen sairaanhoitopiiriin ja ko. yksikön määrääminen vastaamaan kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laatimisesta).

Pienten kuntien osalta tämä saattaa ollakin oikea ratkaisu. Sen sijaan suuren kunnan näkökulmasta lakiehdotus ja sen perustelut viestivät, että perusterveydenhuoltoa pidetään heikkona koko maassa ja että suurten kuntien vahvat ja osaavat terveyskeskukset on esitystä valmisteltaessa jätetty huomiotta.

Suuressa kunnassa sairaanhoitopiirikytkennän vahvistaminen heikentää terveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon toimintamahdollisuuksia, yhteistyön toteutumista sosiaalitoimen kanssa ja vahvistaa väistämättä sairaanhoitopiirin asemaa, siis johtaa päinvastaiseen kehitykseen kuin lakiehdotuksen tavoitteeksi on esitetty.

Ehdotuksen käsitteistössä ei määritellä terveyskeskusta, vaikka väestön kokemuksena ja käsitteistössä juuri terveyskeskus on vakiinnuttanut asemansa lähipalvelut antavana terveyspalveluorganisaationa. Ehdotuksessa on kuitenkin viitattu eräissä kohdissa, esim. 45 §, terveyskeskukseen. Terveyskeskus-käsite tulisi määritellä ja säilyttää myös lainsäädännössä ainakin kunnan ja kuntien yhteistoiminta-alueen kansanterveystyön ja sen yhteydessä hoidettavia palveluja järjestävän organisaation nimenä.

Ehdotuksen useissa kohdissa sairaanhoitopiirille määritellyt koordinointi- ja yhteisvalmistelutehtävät ovat ongelmallisia siksi, että ne jättävät vastuukysymykset epäselviksi ja mahdollistavat potilaiden epätarkoituksenmukaisen hoitovastuun siirtelyn eri tahojen kesken (esimerkiksi 24 §, 45 §, 46 §, 50 §, 51 §). Laissa tulee vastuut määritellä eikä jättää niitä pelkästään koordinaatiovastuun varaan.

Lausunnon kannanotot on ryhmitelty noudattaen ministeriön lausuntopyynnön mukaista jaottelua:

1. Arvio ehdotetusta potilaan valinnanvapaudesta

Kaupunginhallitus kannattaa potilaan valintaoikeuden laajentamista esitettyä laajemmaksi siten, että potilas voisi vapaasti valita hoitopaikkansa joko oman kunnan tai minkä tahansa muun kunnan palvelujärjestelmän yksiköstä sekä siten, että kiireettömän hoidon järjestämistä koskevat enimmäisodotusajat koskisivat vain oman kunnan, terveyspiirin ja sairaanhoitopiirin järjestämiä palveluja.

Näin potilaat saisivat palvelunsa voimavarojen sallimissa rajoissa haluamastaan paikasta ja koko maan voimavarat saataisiin tehokkaaseen käyttöön.

Hoitotakuun rajaaminen koskemaan kunnan asukkaita on välttämätöntä potilaille annettavan valinnan vapauden laajuudesta riippumatta ottaen huomioon, että kunnan velvollisuus järjestää palveluja koskee ensisijaisesti kunnan asukkaita. Lisäksi on lähes mahdotonta suunnitella toimintaa ja sen tarvitsemaa rahoitusta ja henkilövoimavaroja, jos ulkokuntalaisilla on täysin sama oikeus päästä hoitoon ja saada palvelut kuin oman kunnan asukkailla.

Myöskään jälkikäteen maksettavat korvaukset eivät poista voimavarojen suunnittelun ja kohdentamisen ongelmia, joita syntyisi, mikäli hoitotakuu koskisi myös oman kunnan palvelujärjestelmän ulkopuolista hoitopaikan valintaa.

Ehdotuksen 54 §:ssä olevan määräyksen potilaan kodin ja hoitopaikan välisen etäisyyden huomioonottamisesta rinnalla vähintään yhtä
tärkeää on ottaa huomioon potilaan omaisten kodin ja hoitopaikan välinen etäisyys.

2. Arvio ehdotetuista terveydenhuollon järjestämismalleista ja niiden soveltuvuudesta koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen

Järjestämismalliratkaisussa keskeistä on, millaisella mallilla pystytään tuottamaan asiantuntevia ja kustannustehokkaita palveluja. Tässä onnistuminen riippuu olennaisesti toiminnan ja sen johtamisen organisoinnin toimivuudesta, johon taas vaikuttaa kuntien koon suuret vaihtelut sekä väestön rakenne. Kuntien kokoerot ja muut eroavaisuudet huomioon ottaen on välttämätöntä, että järjestämisvaihtoehtoja on useita. Ehdotuksessa niitä on perusterveydenhuollon osalta kolme: kunta, terveyspiiri ja kuntien yhteistoiminta-alue.

Ehdotuksen heikkoutena on, että se on rakennettu pienen ja keskisuuren kunnan näkökulmasta ja suuren kunnan näkökulmasta tehty tarkastelu puuttuu kautta koko lakiehdotuksen. Lakiehdotukseen ei sisälly mahdollisuutta hyödyntää suuren kunnan vahvan ja asiantuntevan perusterveydenhuollon organisaation mahdollisuuksia.

Helsingin väestö on 10 % koko maamme asukkaista ja lähes neljä kertaa suurempi kuin sairaanhoitopiirin väestöpohjaksi ehdotettu 150 000 asukasta. Suomen sairaanhoitopiireistä ainoastaan HUS on väestöpohjaltaan suurempi kuin Helsingin terveyskeskus. On selvää, että Helsingin terveyskeskuksella on aivan toiset valmiudet väestönsä terveyspalvelujen järjestämiseen kuin pienellä kunnalla.

Helsingin terveyskeskus on palveluiltaan ja asiantuntemukseltaan monipuolinen ja kykenee olennaisesti sairaanhoitopiiriä paremmin arvioimaan väestönsä perusterveydenhuollon palvelutarpeen ja suunnittelemaan väestönsä palvelut.

Helsingin terveyskeskus valmistelee vuosittain väestönsä terveyspalvelujen suunnittelun pohjaksi toimintaympäristön analyysin, joka sisältää analyysin myös väestön erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen vaikuttavista tekijöistä ja muutoksista. Vastaavaa ei yksikään sairaanhoitopiiri tai kunta ole tiettävästi valmistellut.

On myös huomattava, että väestöpohjaltaan suuressa kunnassa terveyskeskus yksin väistämättä jo muodostaa niin suuren organisaation, että sen toiminnan ja johtamisen organisointi tehokkaaksi ja sujuvaksi on haasteellista. Myös sujuvan yhteistyön mahdollistaminen ja yhteistyötä edistävien rakenteiden aikaansaaminen sosiaalitoimen kanssa on vaativaa, kun suuressa kunnassa sosiaalitoimenkin organisaatio on suuri ja yhteistyökumppaneita paljon.

On välttämätöntä, että lainsäädännössä suuren kunnan erityisolosuhteet otetaan huomioon ja mahdollistetaan sellaiset hallinnolliset rakenteet, joissa suuruudesta huolimatta voidaan paikallisista lähtökohdista ja tarpeista lähtien aikaansaada tehokkaan ja asiantuntevan toiminnan edellyttämät palvelurakenteet.

Kaupunginhallitus painottaa, että ehdotukseen tulee lisätä suurta kuntaa varten yhden kunnan palvelurakennevaihtoehdolle oma pykälänsä, jossa suuren kunnan tehtäviin ja palvelujen järjestämiseen esim. soveltuvin osin sovelletaan terveyspiiriä koskevia määräyksiä.

Joka tapauksessa suuren kunnan tulee voida mm. järjestää ja tuottaa perustason erikoissairaanhoidon lisäksi muutakin sellaista erikoissairaanhoitoa, jonka tuottaminen terveyskeskuksen toiminnan yhteydessä on tarkoituksenmukaista (kuten Helsingin terveyskeskuksessa tällä hetkellä mm. psykiatrian ja perustason sisätautien päivystyspalvelut, psykiatrinen erikoissairaanhoito, sisätautien, geriatrian, neurologian, fysiatrian erikoisalan poliklinikkapalvelut) kuten ehdotuksen 45 §:ssäkin todetaan. Esityksen 8 §:n 3 momentin viittaus pelkkään perustason erikoissairaanhoitoon on ristiriidassa em. 45 §:n määräyksen kanssa.

Edelliseen liittyen suuren kunnan terveyskeskuksen tulee voida terveyspiirin tavoin sopia erikoissairaanhoidon työnjaosta tekemällä siitä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus.

STAKESin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämisen yhteydessä uuteen organisaatioon ollaan perustamassa perusterveydenhuollon yksikkö. Nyt ehdotetaan myös sairaanhoitopiiriin perustettavaksi perusterveydenhuollon yksikkö, joka koordinoisi perusterveydenhuollossa tehtävää tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä sekä hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista. Se vastaisi kansanterveystyön ja yhteistyösuunnitelman laatimisesta yhdessä erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Suunnitelma antaisi mahdollisuuden sopia työnjaosta mm. lähipalvelujen, kuvantamis-, päivystys- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen suhteen.

On tärkeää myös lainsäädännöllisin toimin edistää yhteistyön kehittämistä. Viimeksi mainitun tavoitteen toteutumista koko pääkaupunkiseudun alueella edistäisi olennaisesti paremmin, jos sairaanhoitopiirin osaksi perustamisen sijasta kyseinen perusterveydenhuollon yksikkö Helsingissä perustettaisiin osaksi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskusta SOCCAa, jota vahvistettaisiin terveydenhuollon osaamisella ja siitä muodostuisi pääkaupunkiseudun yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitelman laatimisesta vastaava yksikkö.

Kaupunginhallitus katsoo myös, että pelkästään palveluvalikoiman, voimavarojen, asiantuntijuuden ja mahdollisuuksien suurista eroista johtuen ei ole asianmukaista, että suurella ja pienellä kunnalla olisi sama asema ja vaikutusmahdollisuus (ehdotuksen 11 §:n 3 momentti) sairaanhoitopiirin alueen kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laadinnassa.

Suuren kunnan kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma ei myöskään sisällöllisesti voi olla yhtenevä osa sairaanhoitopiiriin yhteistä suunnitelmaa, jossa osapuolina ovat pienimmät ja kapea-alaisimmin palveluja tarjoavat kunnat ja yhteistoiminta-alueet. Suuren kunnan tulee voida valmistella oma tai vähintään muiden saman sairaanhoitoalueen suurten kuntien kanssa yhteinen kansanterveystyön yhteistyösuunnitelmansa.

Ehdotuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän tulee olla sosiaalihuollon kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnassa on useita keskeisiä alueita, kuten vanhustenhuolto, päihdetyö, mielenterveystyö, vammaispalvelut sekä lastensuojelun toimenpiteiden piirissä olevien lasten tuki. Näissä rajapinnoissa on lukuisia käytännössä esiintyviä tilanteita, joissa on epäselvää, kuuluuko asia terveydenhuollon vai sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Erityisesti lastensuojelussa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännösten tulkinnanvaraisuus aiheuttaa ongelmia.

Laissa tulisikin määritellä järjestämisvastuut ja kirjoittaa nämä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lainsäädäntöä koskevat kohdat niin, että laki mahdollistaa kunnalle vapauden järjestää toiminnot tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti toiminnon hallinnollisesta sijoittumisesta riippumatta.

Ehdotukseen tulee lisätä terveyspiirin ja sairaanhoitopiirin rinnalla suurelle kunnalle mahdollisuus säilyttää ensihoitopalvelu kunnan järjestämisvastuulla (ehdotuksen 51 §). On muistettava erityisesti, että ensihoito on kiinteästi sidoksissa päivystykseen ja että Helsingin kaupungin alueella olennaisen osan päivystystoiminnoista hoitaa kaupungin oma terveyskeskus (Auroran, Marian ja Malmin sairaalat). Auroran sairaalan psykiatrian päivystys on ainoa psykiatrian päivystyspoliklinikka koko maassa ja vuosittaisten päivystyspoliklinikkakäyntien määrä siellä on 9 000. Malmin ja Marian sairaaloiden päivystysten yhteinen käyntimäärä on vuodessa noin 32 000 käyntiä, helsinkiläisten sisätautipäivystyskäyntien määrä HYKSissä on puolet tästä eli noin 16 000 vuodessa.

Helsingissä on saavutettu ensihoidon tuottamisessa alan kansainvälistä kärkeä edustavat lääketieteelliset, taloudelliset ja asiakastyytyväisyystulokset. Ensihoidon toiminnan ja kustannustehokkuuden tason säilymisen turvaamiseksi tulee laissa sallia kunnalle tai kunnille toiminnan toteuttaminen kilpailutusmenettelyn ulkopuolella omana toimintana mahdollistamalla alueen sairaanhoitopiirin, terveyskeskuksen ja aluepelastuslaitoksen muodostama kumppanuus ensihoitopalvelun tuottamiseksi.

Lakiehdotus byrokratisoi terveydenhuoltoa olennaisesti aikaisempaa enemmän. Tämä on vakava heikkous lakiehdotuksessa. Tavoitteena lienee ollut raja-aitojen madaltaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä, mutta seurauksena on byrokraattisten yhteistyömuotojen kirjo. Lakiin kirjataan uusina yhteistyömuotoina seuraavia toimielimiä: 1. Erityisvastuualueella toimivan yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelin, joka valmistelee mm. erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämissopimuksen sekä tekee ehdotuksia erityisvastuualueiden valtakunnallisesta työnjaosta, 2. Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laatimisryhmä, joka muodostuu kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin edustajista, 3. Valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen asettama kansallinen terveydenhuollon neuvottelukunta, jolla on jaostojen asettamismahdollisuus,

4. Valtakunnallinen terveystieteellisen tutkimuksen lautakunta sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä, 5. Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta, joka päättää tutkimusrahoituksen jakamisesta vastuualueellaan.

Erilaisia sopimuksia ja suunnitelmia valmistellaan ja hyväksytään useissa päätöksentekoelimissä, mikä merkitsee valmistelun huomattavaa lisääntymistä. Se ei tapahdu ilman voimavaralisäyksiä. Jos joistakin em. tahoista lisäksi tulee poliittisia yhteistoimintaelimiä, tarvitaan valmisteluun työntekijöitä lisää vieläkin enemmän. Hallinto lisääntyy ja asiakastyöhön käytettävä aika vähenee entisestään.

3. Arvio erityisvastuualueen (ERVA) yhteistyön kehittämisehdotuksesta

Ks. kohta 5.

4. Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuiden lainsäädännöllisestä porrastamisesta. Millainen vastuun tulisi olla eri tasoilla: kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue, sosiaali- ja terveyspiiri, laajan väestöpohjan kuntayhtymä, erityisvastuualue, valtio

Sekä kansanterveystyön että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun todetaan ehdotuksen 4 §:n mukaan kuuluvan kunnalle. Järjestämisvastuu on määritelty laissa hierarkkiseksi siten, että päävastuu kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja rahoituksesta mm. riittävien voimavarojen varaamisesta, palvelujen määrästä, laadusta ja tuotantotavasta on kunnalla. Toinen taso järjestämisvastuusta on määritelty 8 §:ssä toteamalla, että kunnalla on järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille tehtyyn lähetteeseen asti tai kiireelliseen sairaanhoitoon hakeutumisen perusteella, minkä jälkeen järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä.

Pelkästään kiireelliseen hoitoon hakeutumisen perusteella ei järjestämisvastuu voi siirtyä, väestöähän hakeutuu päivystykseen myös vailla kiireellisen hoidon tarvetta ja erikoisalapäivystykseen terveyskeskustasoisen sairauden hoitoa varten. Siksi järjestämisvastuun siirtymiseksi tulee edellyttää ainakin todettua, erikoissairaanhoitoa edellyttävää kiireellisen hoidon tarvetta.

Kunta ei voi valvoa yksityislääkäreiden ja yksityisen työterveyshuollon lähetteitä sairaanhoitopiiriin eikä myöskään sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sisäisiä lähetteitä. Näin ollen kunnalla ei ole kattavaa mahdollisuutta toimia siinä vaiheessa, kun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille.

Sairaanhoitopiirit tuleekin velvoittaa noudattamaan hoitokriteerejä ja palauttamaan tarvittaessa lähetteitä.

Ehdotuksen 57 §:n mukaan sairaanhoitopiiri vastaa hoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein ja 18 §:ssä edellytetään, että yhtenäisten hoidon perusteiden (=hoitokriteerit) seurantaa ja valvontaa tekevät kaikki organisaatiot (terveyspiiri, sairaanhoitopiiri, erityisvastuualue, kunnat ja terveyskeskukset).

Kunnille tulee tämän lisäksi säätää oikeus valvoa hoitokriteerien noudattamista tarkastamalla sairaanhoitopiirin ja terveyspiirin asiakirjoista kriteerien noudattamista. Tällöin järjestämisvastuu voisi toimia tarkoitetulla tavalla.

Valmiussuunnittelun ja ensihoitopalvelun osalta (ehdotuksen 50 – 51 § ja 53 §, 55 §) kaupunginhallitus edellyttää, että uudistuksessa huolehditaan siitä, ettei terveydenhuollon valmiussuunnittelu eriydy muusta kunnallisten palvelujen valmiussuunnittelusta. Kolme koordinoivaa tahoa on liikaa. Mikäli sairaanhoitopiirille halutaan vahva rooli, sen ei tule olla koordinoiva, vaan suoraan ohjaava.

Laissa tulee määrätä selkeästi, että koko lääkinnällisen pelastuspalvelun järjestämisvastuu ja poikkeusolojen varautumisvelvoite on sairaanhoitopiirillä. Jos normaaliolojen järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille, tulee myös poikkeusolojen suunnittelun ja toiminnallisen vastuun siirtyä sille.

Jos HUS nimetään valtakunnalliseksi ilmaevakuoinnin viranomaiseksi, valtion tulee olla tämän valtakunnallisen valmiuden ylläpidon kustannusten maksajana.

Ehdotukseen sisältyy (53 §) päivystys- ja ensihoitokeskuksen perustaminen erityisvastuualueelle. Ensihoito on kuitenkin alueellinen palvelu, jonka koordinaation ja yhteen sovittamisen alueen muiden hätätilanteissa toimivien viranomaisten (poliisi-, pelastus- ja sosiaalitoimi) kanssa tulee olla oman alueen sairaanhoitopiirillä. Helsingin alueella nämä tehtävät tulee määrätä joko sairaanhoitopiirille tai sairaanhoitoalueelle, joka jo itsessään on riittävän suuri toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi. Erityisvastuualuetasoinen ensihoitokeskus heikentäisi Helsingin ensihoidon palveluja ja nostaisi olennaisesti kustannuksia.

Ehdotuksen 51 §:ssä sairaanhoitopiirille kuuluvana ensihoitopalvelun velvoitteena on psykososiaalisen tuen järjestäminen potilaalle, hänen läheisilleen ja tarvittaessa tapahtuman muille osallisille. Tällaisen uuden, laajan ja täysin rajaamattoman velvoitteen sälyttämiseen ensihoitopalvelulle tulee suhtautua kriittisesti. Ennen kannanottoja psykososiaalisen tuen järjestämislaajuuden ja -vastuiden määrittelyyn, tarvitaan vielä jatkovalmistelua.

5. Arvio ehdotetuista väestöpohjavaatimuksista

Sairaanhoitopiirien määrää rajoitetaan asukasluvun mukaan minimin ollessa 150 000 asukasta. Tämä ei vähennä sairaanhoitopiirejä riittävästi. Laissa tulisi laadun varmistamiseksi ja toiminnan kehittämisen sekä voimavarojen riittävyyden turvaamiseksi toteuttaa olennaisesti rohkeampi erikoissairaanhoidon keskittäminen siten, että sairaanhoitopiirit vähennetään tässä yhteydessä viiteen yliopistosairaalapiiriin (erityisvastuualueeseen), jotka tarpeen mukaan voivat jakautua sairaanhoito-alueisiin.

6. Arvio hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien rakenteiden sääntelytarpeesta

Ei lausuttavaa.

7. Arvio ympäristöterveydenhuollon kytkennästä terveydenhuoltoon

Ehdotuksen mukaan kansanterveystyö pidetään yhtenä kokonaisuutena sisältäen kokonaan muun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa. Tästä syystä on mahdollista, että vastaisuudessa ympäristöterveydenhuollosta vastaava yhteistoiminta-alue eroaa maantieteellisesti muusta kansanterveystyöstä vastaavasta yhteistoiminta-alueesta. Tämä saattaa johtaa ympäristöterveydenhuollon ja muun kansanterveystyön välillä ongelmiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että sekä ympäristöterveydenhuollon että muun kansanterveystyön yhteistoiminta-alueen tulee olla yhteneväinen.

8. Arvio työterveyshuollon kytkennästä terveydenhuoltoon

Työterveyshuollon osalta säädökset selkiintyvät.

9. Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja kehittämistä järjestävän lainsäädännön yhdistämisen tarpeellisuudesta

10. Arvio mahdollisista muista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämistarpeista

Kohdat 9 ja 10

Lainsäädännön yhdistämistä tärkeämpää on säännösten yhteensovittaminen.

11. Muuta huomattavaa

Kustannusvaikutukset

Kaupunginhallitus katsoo suureksi puutteeksi, ettei uudistuksen vaikutuksia kuntataloudelle ole arvioitu. Jatkovalmistelussa nämä vaikutukset on arvioitava ja ennen lain hyväksymistä varmistettava kuntien kyky selviytyä kustannuksista.

Nykyisestä valtionosuusjärjestelmästä on mainittu, että siihen on suunnitteilla muutoksia, jotka eivät muuttaisi valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Kokemukset aikaisemmista muutoksista ovat, että ne ovat olleet Helsingin kannalta kustannuksia lisääviä. Ehdotuksessa mainitut valtionosuuksien lisäykset v. 2009 ovat pääosin verotuksen muutosten kompensoinnista kunnille johtuvia eivätkä tuo rahoituksellista liikkumavaraa kuntatalouteen. Helsingin ja muiden suurten kaupunkien osalta taloudellista hyötyä ei ole osoitettavissa. Helsingin näkökulmasta mahdollisia kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat lakiehdotuksessa väljästi esitetty psykososiaalisen tuen järjestämisvelvoite, ensihoidon järjestämisvastuun siirtäminen sairaanhoitopiirille, terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisevän työn tiukka normiohjaus, jonka sisällöstä ei ole mitään viitteitä sekä ehdotetussa muodossaan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille lähetteen tai kiireelliseen sairaanhoitoon hakeutumisen perusteella.

Yleisperusteluissa taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä kohdassa kahta järjestämismallia arvioidaan ilman yhtäkään laskelmaa tai mainintaa euromääristä todeten vain, että kustannukset todennäköisesti alenisivat. Kunnan kannalta valittavalla kuntalaskutusvaihtoehdolla on suuri merkitys. Vaikka yleisperusteluissa todetaan suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän yhdeksi haasteeksi rahoituksen selkiyttäminen, minkäänlaista selkiyttämisehdotusta ei ole esitetty lakiehdotuksessa eikä sen perusteluissa.

Lisäksi työryhmän kehittämisehdotuksissa todetaan EVO-korvauksista, että valtion tulee korvata opetuksesta aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon yksiköille täysimääräisesti. Kuitenkin perusteluissa mainitaan, että valtion rahoituksen taso tulee pysymään alhaisempana kuin toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että monikanavainen rahoitus on todettu yhdeksi Suomen terveydenhuollon suurimmista ongelmista. Ongelmat ilmenevät muun muassa avohoidon ja laitoshoidon palvelujen erilaisissa korvauskäytännöissä, maksukattojen monimuotoisuutena, kustannusvastuun siirtoina osapuolelta toiselle, päällekkäisinä investointeina ja hoidon pirstoutumisena. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän selkiinnyttämistarve on ollut esillä mm. kansallisessa terveysprojektissa, OECD:n maa-arviossa ja useissa tutkimuksissa. Terveydenhuoltolakiehdotuksen heikkoutena on, että se sivuuttaa tämän terveydenhuollon keskeisen perusongelman. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän vaikutukset terveydenhuollon kokonaismenoihin tulisi arvioida nyt tehtävän uudistuksen osana.

Ensihoito ja sairaankuljetus

Ks. kohdat 2 ja 4.

Potilasrekisteri

Potilastietojen käsittely sairaanhoitopiirin eri yksiköissä työtehtävien edellyttämässä laajuudessa ilman potilaan erityistä lupaa on erittäin tervetullut uudistus. Kaupunginhallitus painottaa, että terveydenhuollon lisäksi laajennus tulee ulottaa myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliseen tietojen luovutukseen luonnollisesti työtehtävien edellyttämässä laajuudessa.

Ehdotuksessa (24 §) annetaan sairaanhoitopiirille tehtäväksi vastata rekisterinpidon ja potilasrekisterin käytön valvonnan koordinointitehtävistä alueellaan. Tämän järjestelyn tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen.

Potilasrekisteri sisältää tiedot myös hammashuollosta. Ottaen huomioon, että hammashuollon toiminnasta aivan marginaalinen osuus on sairaanhoitopiirin toimintaa ja hammashuollon toiminnan edellytykset tietojärjestelmälle eroavat olennaisesti muusta terveydenhuollosta, rekisterinpidon ja käytön valvonnan koordinointitehtävän määrääminen sairaanhoitopiirille aiheuttaa suuria ongelmia käytännön toiminnalle.

Ehdotuksessa käsitellään vain julkisen terveydenhuollon potilastietoja. Tiedonsaantioikeus ei siten koskisi henkilöitä, jotka työskentelevät ostopalveluorganisaatioissa. Käytännössä olisi hankittava suostumus tietojen luovuttamiseen, jos kunnallisen palvelun tuottaa kunnallisen organisaation toimeksiannosta joku muu kuin kunta tai kuntayhtymä.

Tässä yhteydessä tulisi hankalaksi ja työlääksi muodostuvien potilasrekisteriin ja rekisterinpitoon perustuvien oikeuksien laajennuksen vaihtoehtona harkita ns. potilaslain ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia koskevien lakien muutosta. Em. säädökset potilaan ja asiakkaan suostumuksesta potilas-/asiakastietojen luovuttamiseen voisi muuttaa siten, ettei potilaan/asiakkaan suostumusta tarvita tietojen luovuttamiseen julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävää hoitavien kesken siltä osin kuin tietoja luovutetaan tehtävien edellyttämässä laajuudessa. Rekisterinpitäjämääräyksiä ei tarvitsisi silloin ottaa terveydenhuoltolakiin erikseen.

Potilaan vapaan liikkumisoikeuden edellytyksenä on, että potilaan tiedot ovat noudettavissa yhdestä tietokannasta tai yhden järjestelmän kautta. Tiedon saannin on oltava riippumatonta hoitoa kulloinkin järjestävästä hallintokunnasta, sitä sääntelevästä lainsäädännöstä sekä siitä, asioiko potilas julkisella vai yksityisellä sektorilla.

Tasausjärjestelmä

Tasausjärjestelmä ei kata sairaalakuntoisina ja erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevina kotihoitoon siirtyvien, vaikeasti sairaiden potilaiden kotihoitoa (esim. ympärivuorokautiseen hoitoon ja valvontaan hengityskonehoidon vuoksi siirtyvät monivammaiset lapset) eikä muitakaan terveyskeskuksen vastuulla hoidettavien, erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoa. Tähän tulee uudessa lainsäädännössä määritellä sellaiset ratkaisut, ettei tasausjärjestelmän ulkopuolelle joutuminen ole syynä potilaan hoidon jatkamiseen sairaalassa.

Opetusvelvollisuus ja EVO-korvaukset

Koulutus-/opetusvelvollisuuden vastapainona ei ehdotuksessa todellisuudessa varmisteta kunnalle kattavia korvauksia toiminnasta aiheutuvista kustannuksista; päinvastoin perusteluissa todetaan, että vaikka koulutusmääriä on lisätty, valtion rahoitusta ei lisätä. Kunnalla tulee olla mahdollisuus rajata opetustoiminta korvausten kattamaan määrään.

Lopuksi

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että lakiehdotus sisältää runsaasti asetuksenantovaltuuksia, joiden kustannusvaikutuksia ei tässä yhteydessä ole mahdollista arvioida. Kokemusperäisesti tiedetään, että asetuksilla on ollut taipumus lisätä kuntien velvollisuuksia mm. henkilöstömitoituksia vahvistamalla lisäämättä vastaavasti valtion rahoitusta kunnille. Myöskään muita asetuksilla annettavien määräysten vaikutuksia, kuten esim. tarvittavan henkilökunnan saatavuuteen tai terveydenhuollon toimintaan muutoin, ei ole mahdollista arvioida mietinnön pohjalta.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuollon lainsäädännön on varmistettava kunnan asukkaille kattava ja korkeatasoinen terveydenhuolto ja että sen rahoitus turvataan ottaen huomioon suurille kaupungeille tyypilliset terveydenhuollon menoja kasvattavat erityispiirteet.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että lainsäädäntöteknisesti ehdotus vaatii vielä huolellista läpikäyntiä mm. eri säädösten sekä säädösten ja niiden perustelujen välisten ristiriitojen, puutteiden ja tulkinnallisuuksien korjaamiseksi.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle, pöytäkirjanotteet terveys-, sosiaali-, ympäristö- ja pelastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:

Sivu 35, tekstiin toiseksi viimeiseksi uusi kappale:

”Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuollon lainsäädännön on varmistettava kunnan asukkaille kattava ja korkeatasoinen terveydenhuolto ja että sen rahoitus turvataan ottaen huomioon suurille kaupungeille tyypilliset terveydenhuollon menoja kasvattavat erityispiirteet.”

Kaupunginhallitus päätti asiassa esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

1301 §

SIPOOSTA SIIRTYVÄN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKOJEN PERUSTAMINEN

Khs 2008-2217

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.1.2009 alkaen seuraavat virat:

Virkojen määrä	Nimike	Tehtäväkohtainen palkka vähintään euroa/kk
1	peruskoulun rehtori	3.131,71
15	peruskoulun luokanopettaja	2.283,80
2	peruskoulun erityisopettaja	2.451,37
1	peruskoulun erityisluokanopettaja	2.492,41

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1302 §

ERON MYÖNTÄMINEN ANNE LILJALLE TYÖTERVEYSKESKUKSEN VASTAAVAN LÄÄKÄRIN VIRASTA SEKÄ VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN

Khs 2008-2224

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti myöntää Anne Liljalle eron työterveyskeskuksen vastaavan lääkärin virasta 1.12.2008 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa työterveyskeskusta julistamaan vastaavan lääkärin viran haettavaksi niin, että viran pätevyysvaatimuksena on laillistetun lääkärin pätevyys ja kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä, ja että viran palkkaedut määräytyvät 5 663 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan.

Pöytäkirjanote Anne Liljalle sekä työterveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1303 §

ERÄIDEN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN

Khs 2008-2246

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa esityslistan liitteestä ilmenevät virat 1.1.2009 lukien.

Pöytäkirjanote asianomaisille virastoille.

Lisätiedot:
Rissanen Päivi, työmarkkinalakimies, puhelin 310 28915

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1304 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginorkesterin johtokunta	21.10.2008
liikuntalautakunta	28.10.2008

henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	30.10.2008
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	30.10.2008
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	30.10.2008
kaupunginorkesterin intendentti	29.10.2008
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	27.10.2008
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori	22.10.2008
taidemuseon johtaja	22. ja 27.10.2008
tietokeskus
- johtaja	22.10.2008
työterveysjohtaja	23.10.2008

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1305 §

ASUINKERROSTALOJEN ULLAKKORAKENTAMISTA KOSKEVA POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1828

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että Uudenmaan ympäristökeskus myöntäisi poikkeuksen Helsingin kaupungille Helsingin kaupungin kaikilla asuinkerrostaloalueilla ullakon käytölle asuinrakentamiseen viideksi vuodeksi siten, että rakentamisessa noudatettaisiin seuraavia ehtoja:

1. Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Poikkeamisen piiriin kuuluvat myös ne liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetut rakennukset, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.

2. Rakentamisen yhteydessä tehdään tarpeellisia parannuksia kiinteistön asukkaiden yhteistiloihin ja asumisviihtyisyyteen (esim. jätehuoltojärjestelyt, leikkipaikat, oleskelualueet, istutukset, sauna-, pesula-, säilytys-, harraste- ja kokoontumistilat).

3. Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on olemassa olevan ullakon lattiasta ullakon yläpohjan kantavan rakenteen alapintaan oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Ullakkorakentamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen ominaispiirteet. Ullakolla tehtävien järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan. Katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Perusteena voi olla rakennuksen katon nykyisen tason mataluus verrattuna viereisiin kattokorkeuksiin, ja jos vähäisellä korottamisella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää ja parantaa.

4. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavoin heikentäisi rakennuksen arvoa.

5. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on ullakkorakentamisessa turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla.

6. Kiinteistöissä olevat maanalaiset autonsäilytyspaikat ja autopaikoiksi soveltuvat kellaritilat, joita ei tarvita asukkaiden yhteistiloina, varataan asukkaiden autopaikoiksi. Ullakolle rakennettavien asuntojen osalta ei tarvitse osoittaa uusia autopaikkoja.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvalvontavirastoa, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaupunginmuseota noudattamaan ullakkorakentamista koskevia rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä edellä mainittujen poikkeamisen ehtojen (1.–6.) lisäksi seuraavia ohjeita:

a. Kiinteistönomistajia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Kerrosalan lisäys ei kuitenkaan saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät.

b. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa AA, koska ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Suunnitelmien on oltava laadukkaita ja innovatiivisia. Myös varustetasoltaan ja viimeistelyltään pelkistetymmät asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Kyseessä on erityisrakentaminen, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista.

c. Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma myös ullakkorakentamiseen liittyvistä muista järjestelyistä ja sitoumus niiden toteuttamisesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Ullakkorakentamista koskevan hakemuksen mukana on oltava mm. pohjapiirrokset ullakko- ja maantasokerroksen sekä yhteis- ja varastotilojen nykytilanteesta ja suunnitelmista, pihasuunnitelma, selvitys autopaikoista, selvitys jätehuoltojärjestelyistä sekä selvitys asumisviihtyisyyden parantamisesta.

Asumisviihtyisyyden parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi sekä sauna-, pesula-, harraste- ja kokoontumistilojen ja hissin rakentaminen. Säilytystilojen, kuten irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee mitoitukseltaan olla riittäviä. Polkupyörien säilytykseen on osoitettava tilaa myös ulkona olevista telineistä. Asemakaavan vastaiset autopaikat on poistettava tontilta. Autotalleista osa on tarvittaessa muutettava yhteiskäyttöön. Harkittaessa uusien hissien rakentamista tulee rakennuksen ja sen sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot ottaa huomioon. Ullakkorakentamisen yhteydessä vaadittavat parannustoimenpiteet suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen.

d. Uusien ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelussa ja niiden arkkitehtuurissa on otettava huomioon rakennuksen ja alueen arvot ja ominaispiirteet. Ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintaa esittävä vyöhykekartta (7.11.2007) antaa reunaehtoja uusien ikkuna-aukkojen avaamiselle.

e. Hankkeelle tulee nimetä pätevä rakennustöiden valvoja. Teknisten yksityiskohtien (parveke- ja kattoikkunadetaljit, ilmanvaihtolaitteet, lämpöeristäminen) suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Uudet rakenteet eivät saa aiheuttaa riskejä rakennukselle. Uudet ikkunat on ratkaistava siroin rakentein. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Katolle tulevat tekniset laitteet ja varusteet on sijoitettava pihan puolen lappeelle.

f. Toimenpiteestä kuullaan naapureita.

g. Kaupunkisuunnitteluvirastolta pyydetään lausunto tarvittaessa.

h. Kaupunginmuseolta pyydetään lausunto kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista.

i. Hakija saa tietoa kyseessä olevan alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautojen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta (www.hel.fi/ksv).

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1306 §

TAKA-TÖÖLÖN TONTIN 507/12 JA VUOSAAREN TONTIN 54200/1 (ALVAR AALLON SUUNNITTELEMAT RAKENNUKSET) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11835 JA 11836)

Khs 2008-2201

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti pidentää 14. kaupunginosan korttelin nro 507 tontin nro 12 sekä 54. kaupunginosan korttelin nro 54200 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 18.12.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1307 §

LAUTTASAAREN KOILLISOSAN KORTTELEIDEN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11833)

Khs 2008-2202

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11833/9.10.2008 ilmenevien 31. kaupunginosan eräiden tonttien rakennuskieltoaikaa 14.12.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Urho esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1308 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45281/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11817)

Khs 2008-1934

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45281 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.9.2008 päivätyn piirustuksen nro 11817 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1309 §

MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47171/22 JA 47172/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11816)

Khs 2008-1933

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47171 tontin nro 22 ja korttelin nro 47172 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.9.2008 päivätyn piirustuksen nro 11816 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1310 §

PITKÄAIKAISELLA MAANVUOKRASOPIMUKSELLA VUOKRATUN ASUINKERROSTALOTONTIN MYYMINEN TONTIN VUOKRALAISELLE

Khs 2008-2209

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä 3 olevan kauppakirjan mukaisen kiinteistökaupan, jolla myydään Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan korttelin nro 45224 tontti nro 3 Kiinteistö Helsingin Meripellonhoville 1 431 140 euron kauppahinnalla, edellyttäen, että kauppakirja allekirjoitetaan 31.12.2008 mennessä.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan mahdollisia vähäisiä täsmennyksiä ja korjauksia.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Meripellonhoville c/o OP-Eläkekassa ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1311 §

ERÄIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSEHTOJEN TARKENTAMINEN

Khs 2008-1798

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan poistamaan asuntotonttien varausehdoista asuntojen vähimmäiskeskikokoa koskevan määräyksen tapauksissa, joissa tontti luovutetaan vuokra-asuntokäyttöön.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan VVO Rakennuttaja Oy:lle 49. kaupunginosan korttelista nro 49029 varatun tontin valtion korkotuen avulla rahoitettavien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään asuntotonttien rahoitus- ja hallintamuotoa koskeviin varausehtoihin perustelluista syistä muutoksia edellyttäen, etteivät muutokset merkitse rahoitus- ja hallintamuodon muuttamista valtion tukemaksi vuokra‑asuntotuotannoksi.

Pöytäkirjanote VVO-Rakennuttaja Oy:lle, Sato-Rakennuttajat Oy, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1312 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	29.10.2008
kaupunkisuunnittelulautakunta	23.10.2008
kiinteistölautakunta	28.10.2008
rakennuslautakunta	28.10.2008
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	27.10. ja 29.10.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1313 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: SATAMALTA VAPAUTUVIEN ALUEIDEN RAKENTAMISEN KÄYNNISTYMISEN TILANNEKATSAUS

Khs 2008-154

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Oasmaa Kyösti, aluerakentamispäällikkö, puhelin 310 25957
Laitinen Timo, projektinjohtaja, puhelin 310 36114
Asikainen Hannu, projektinjohtaja, puhelin 310 79787
Puumalainen Niina, projektinjohtaja, puhelin 310 25475

LIITE

Päätöksen perustelut

1314 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: HELSINGIN KEHITTÄMINEN TAPAHTUMAKAUPUNKINA

Khs 2008-1384

Esityslistan asia Kj/4

Merkittiin tiedoksi.

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

1292 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KAUKO

KOSKINEN: UPPMÄRKSAMMANDE AV KRIGSVETERANERNA I

HELSINGFORS

Stn 2007-2514

Ärende Kj/5 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 14.11.2007 (Kauko Koskinen)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Kauko Koskinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Summanen Juha, stf. förvaltningsdirektör, telefon 310 36060

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Reijo Forssander
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sanna Hellström

Tarja Kantola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 11.11.2008 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Reijo Forssander

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1278-1292, 1296-1297, 1299-1300, 1304-1305 ja 1312-1314 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1306-1307 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 1308-1309 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1278-1292, 1296-1297, 1299-1300, 1304-1305 och 1312-1314 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1306-1307 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1308-1309 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		3.11.2008 kello 16.00 – 17.15 ja 17.35 –19.15

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha			(paitsi 1313-1314 §)
	Hellström, Sanna
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku			(paitsi 1314 §)
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja			(paitsi 1307 ja osa 1314 §)
	Laakso, Tapio			varajäsen
	Enroth, Matti			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1313-1314 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja (paitsi 1289-1314 §)
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 1314 §)
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha			vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja (paitsi 1313-1314 §)
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Vanne, Pertti			neuvotteleva viranhaltija (paitsi 1313-1314 §)
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta			kaupunginsihteeri (paitsi osa 1314 §)
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Forssander, Reijo			vs. hallintosihteeri
	Keinänen, Olli			johtava asiantuntija
	Poutanen, Olli-Pekka			liikennesuunnittelupäällikkö (1289 ja 1290 §:ien kohdalla)
	Asikainen, Hannu			projektinjohtaja (1313 §:n kohdalla)
	Riekko, Markku			projekti-insinööri (1313 §:n kohdalla)
	Korpi, Ilkka			projekti-insinööri (1313 §:n kohdalla)
	Oasmaa, Kyösti			aluerakentamispäällikkö (1313 §:n kohdalla)
	Holstila, Eero			elinkeinojohtaja (1314 §:n kohdalla)
	Machere, Saila			tapahtumapäällikkö (1314 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Forssander, Reijo

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1278-1279,	1280-1283,	1291,	1292-1296, 1313-1314,
		Sauri				1297,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1284-1285,	-,	1298-1299,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,	-,	1300,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		1286-1287,	-,	1301-1304,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		1288-1290,	-,	1305-1312,