Kokousaika

1216 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Peltokorven (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1217 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1218 §

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1218 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

1219 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN LAUTTASAAREN YKSITYISKOULUJEN KANNATUSYHDISTYS RY:LLE

Khs 2006-2846

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2008 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle 679 000 euron suuruisen korottoman lainan koulun uimahallin perusparannustöiden rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1220 §

VUOSAAREN VÄYLÄN NOPEUSRAJOITUKSET

Khs 2008-1922

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa merenkulkulaitokselle lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin kaupungilla ei ole huomauttamista merenkulkulaitoksen esitykseen asettaa esityksessä mainituille Vuosaaren väylän osille nopeusrajoituksia.

Kaupunki katsoo kuitenkin, että Vuosaaren sataman käyttöönoton jälkeen nopeusrajoituksen vaikutuksia kauppa - alusliikenteelle tulee seurata ja mikäli Vuosaaren väylän satamaa lähestyvän osuuden nopeusrajoitus 17 km/h osoittautuu laivojen ohjailuominaisuuksien säilyttämisen kannalta liian alhaiseksi, nopeusrajoitus otetaan uudelleen arvioitavaksi.

Lisäksi kaupunki esittää, että nopeusrajoitusten merkintään sekä rajoituksista tiedottamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota, koska Vuosaaren sataman vesialueen poikki kulkeva Helsinki-Sipoo väylä on veneilijöiden runsaasti käyttämä.

Kirje merenkulkulaitokselle sekä pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja liikuntavirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

1221 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2008-921

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 21.11.2008 klo 10.00 alkaen pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja

Pia Pakarinen	Pirjo Tolvanen
Esko Riihelä	Tuomo Valve
Juha Hakola	Risto Rautava
Hannele Luukkainen	Paula Kylä-Harakka
Jouko Malinen	Satu Pikkarainen
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä
Tero Tuomisto	Pentti Helo
Tapio Laakso	Kimmo Helistö
Maaria Haikarainen	Sanna Hellström
Pekka Saarnio	Hanna-Kaisa Siimes
Georg Henrik Wrede	Björn Fant

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1222 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 14.10.2008

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1223 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1224 §

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA

Khs 2006-2153

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 28.12.2007 päivätyn Helsingin kaupungin hulevesistrategian.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginjohtajaa asettamaan hulevesiryhmän, jonka tulee edistää hulevesistrategian täytäntöönpanoa sekä seurata strategian toimenpiteiden toteuttamista ja hulevesiasioiden kehitystä.

Pöytäkirjanote hulevesityöryhmän johtoryhmän puheenjohtajalle (Raimo K. Saarinen, HKR), pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä tekniselle lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 9

1225 §

VALTUUTETTU MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: HÄTÄKESKUKSEN VALTIOLLISTAMISEN VAIKUTUKSET PELASTUSTOIMINTAAN HELSINGISSÄ

Khs 2008-1629

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 18.6.2008 hyväksymän toivomusponnen (Maria Björnberg-Enckell) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Maria Björnberg-Enckell) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1226 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 14.10.2008

yleisten töiden lautakunta 16.10.2008

pelastuslautakunta 14.10.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1227 §

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2008-1759

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1228 §

LAUSUNTO EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE OPIOIDIRIIPPUVAISTEN KORVAUSHOITOA KOSKEVASTA KANTELUSTA

Khs 2008-1967

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1229 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan ruotsinkielisen jaoston 1.10.2008 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

1230 §

HENKILÖSTÖHANKINNAN PERIAATTEET

Khs 2008-1808

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat henkilöstöhankinnan periaatteet siten, että ne ovat voimassa enintään 31.12.2015 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 29.3.1999 pöytäkirjan 447 §:n kohdalla hyväksymänsä henkilöstöhankinnan periaatteet.

Pöytäkirjanote liitteineen (uudet henkilöstöhankinnan periaatteet) kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1231 §

VIRAN PERUSTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOKSEEN SEKÄ VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN OPETUSVIRASTON OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

Khs 2008-2040

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.11.2008 lukien opetusviraston Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen lehtorin viran (vakanssinumero 046291), jonka tehtäväkohtainen palkka on 2 728,41 euroa kuukaudessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan oppisopimustoimiston koulutussuunnittelijan (vakanssinumero 046019) nimike muutetaan koulutustarkastajaksi 1.11.2008 lukien.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1232 §

TOUKO VOUTILAISEN KOULUSÄÄTIÖN HAKEMUS PERUSOPETUSLAIN 7 §:N MUKAISEN SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI

Khs 2008-2043

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti suostua siihen, että Touko Voutilaisen koulusäätiö järjestää perusopetuslain mukaista lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä muiden kuin oppivelvollisten perusopetusta sekä oikeuttaa opetustoimen johtajan tekemään asiassa perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun sopimuksen siten, että sopimuksen todetaan tulleen voimaan 1.8.2008 lukien.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1233 §

HARRY SCHULMANIN ERO SEKÄ TUTKIMUSPROFESSORIN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

Khs 2008-2100

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää Harry Schulmanille eron tietokeskuksen tutkimusprofessorin virasta 1.11.2008 lukien.

Samalla kaupunginhallitus kehottaa tietokeskusta julistamaan tutkimusprofessorin viran haettavaksi 4 921,46 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Edelleen kaupunginhallitus päätti nimetä HT Markus Laineen hoitamaan tutkimusprofessorin virkaa 4 921,46 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.11.2008 – 31.5.2009 väliseksi ajaksi, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy virkaa hoitamaan.

Pöytäkirjanote tietokeskukselle, Harry Schulmanille sekä Markus Laineelle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1234 §

KAUPUNGIN EDUSTAJAN VALITSEMINEN SEURASAARISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN SEKÄ TILINTARKASTAJIEN NIMEÄMINEN

Khs 2008-1815

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti valita Seurasaarisäätiön hallituksen jäseneksi 1.1.2009 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi teologian maisteri Timo Ohmeron ja tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen sekä varatilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan sihteeri, JHTT Oiva Virran tarkastamaan säätiön vuoden 2009 tilejä ja hallintoa.

Pöytäkirjanote Seurasaarisäätiölle, valituille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1235 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta	14.10.2008
- suomenkielinen jaosto	14.10.2008
taidemuseon johtokunta	14.10.2008

eläintarhan johtaja	6. ja 10.10.2008
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	9. ja 15.10.2008
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	9., 14. ja 15.10.2008
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	10. ja 15.10.2008
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	9.10.2008
taidemuseon johtaja	9. – 13.10.2008
työterveysjohtaja	9.10.2008

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1236 §

MUNKKINIEMEN TONTIN 30070/3 SEKÄ KATU- JA VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11790)

Khs 2008-1860

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 30. kaupunginosan korttelin nro 30070 tontin nro 3 sekä katu- ja vesialuetta koskevan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.8.2008 päivätyn piirustuksen nro 11790 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1237 §

HERTTONIEMEN YRITYSALUEEN ETELÄOSAN MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11809)

Khs 2008-2017

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11809/18.9.2008 ilmenevän 43. kaupunginosan erään alueen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1238 §

LEIKKIPUISTO LINJAN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2008-1735

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Leikkipuisto Linjan uudisrakennuksen hankepäätöksen mukaisen enimmäishinnan korottamisen

arvonlisäverollisena 1 239 500 euroon (veroton hinta 1 022 000 euroa) hintatasossa 5/2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1239 §

VT YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: HELTECH HAAGAN KOULUTUSYKSIKÖN PERUSKORJAUKSEN AIHEUTTAMIEN VUOKRANKOROTUSTEN HILLITSEMINEN

Khs 2007-2484

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Hakanen) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Yrjö Hakaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1240 §

13.10.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA LAIKSI RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA

Khs 2008-1772

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Rakennussuojelulain muuttaminen on ollut vireillä pitkään. Monilta osin lakiehdotus on selkeyttävä ja uudistaa lainsäädäntöä oikeaan suuntaan mutta joiltakin osin se vaatii vielä tarkistamista.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä, kehittämistä ja hoitoa. Kulttuurihistorialliset arvot ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun yhtenä lähtökohtana ja kaavallisen suojelun menetelmiä on kehitetty aktiivisesti. Likipitäen koko nykyinen Helsingin alue on asemakaavoitettu ja lausuntoa laadittaessa lakiehdotusta tarkastellaan tämän lähtökohdan pohjalta.

Helsingissä asemakaava on ollut rakennussuojelun pääinstrumentti. Helsingissä rakennussuojelulakia on sovellettu erittäin harvoissa kohteissa – koko kaupungin alueella on suojeltu ainoastaan 17 keskenään hyvin erilaista kohdetta. Erityislain mukainen suojeluprosessi on joissain tapauksissa saattanut lähteä liikkeelle sattumanvaraisesti, esimerkiksi kohteen ollessa uhattuna, eivätkä erityislailla suojellut kohteet siten välttämättä edusta kaikkein arvokkainta rakennuskantaa. Olisi toivottavaa, että lainuudistus johtaisi johdonmukaisempiin menettelyihin rakennetun ympäristön arvojen vaalimisessa.

Käytännössä suojelukysymyksiä ratkaistaessa ja suojelun välinettä valittaessa on ongelmana ollut maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain soveltamisalojen epäselvyys. Asemakaavalla toteutetussa suojelussa tämä tulee esille erityisesti silloin, kun on kyseessä sisätilojen suojelun ulottuvuus. Tästä syystä uudistukseen onkin kohdistunut odotuksia erityisesti näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Näihin odotuksiin lakiehdotus ei kaikilta osin vastaa.

Lain soveltamisala Lain soveltamisala suhteessa maankäyttö- ja rakennuslakiin on lakiehdotuksen 2 §:ssä määritelty siten, että kuten aiemminkin, asemakaava-alueella ja alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, suojelu ensi sijassa tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Suojelu rakennusperinnön suojelemista koskevan lain nojalla on lisäksi kuitenkin mahdollista silloin kun kohteella on valtakunnallista merkitystä, kohteen säilymistä ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai kohteen suojeluun rakennusperinnön suojelemista koskevan lain nojalla on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

Näyttäisi siltä, että lain soveltamisalaa on supistettu 12.11.2007 laista järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen. Tuolloin esitellyn luonnoksen mukaan lain soveltaminen tuli kysymykseen silloin kun kohteella on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä. Perusteluista ei selviä, miksi soveltamisalan supistukseen on päädytty.

Lain soveltamisalan supistaminen jättämällä pois ”muutoin huomattavaa merkitystä omaavat kohteet” ja korvausvelvollisuuden siirtyminen valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavien kohteiden osalta valtiolle, tekee valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan luettelon luotettavuuden ja tasapuolisuuden entistä tärkeämmäksi, koska luettelo tulee olemaan lähtökohtana ja perusteena suojeluratkaisuista ja korvausvelvollisuudesta päätettäessä.

Helsinki onkin lausunnossaan Museovirastolle valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan luettelon tarkistamisesta (kaupunginhallitus 6.2.2006) kiinnittänyt huomiota siihen, että luetteloehdotus ei esitetyssä muodossa antanut oikeaa kuvaa Helsingin alueiden ja kohteiden valtakunnallisesta merkityksestä. Luettelosta oli jäänyt pois monia arvokkaita kohteita ja noussut mukaan uusia epäselviksi jäänein perustein.

Sinänsä kaupunginhallitus pitää ehdotuksen mukaista, suojelusta aiheutuvan korvausvelvollisuuden siirtymistä valtakunnallista merkitystä omaavissa kohteissa valtiolle erittäin hyvänä ja selkeyttävänä muutoksena. Lain soveltamisalan piirissä tulisi kuitenkin säilyttää myös lakiehdotusluonnoksen mukaiset ”muutoin huomattavaa merkitystä” omaavat kohteet.

Maankäyttö- ja rakennuslain keinojen riittämättömyys ja erityiset syyt

Suojelu rakennusperinnön suojelemista koskevan lain nojalla tulee kysymykseen silloin, kun kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai kohteen suojeluun lain nojalla on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

2 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa ei ole avattu sitä, mitä tarkoitetaan 2 kohdan kaavoituksen keinojen riittämättömyydellä suojelun tarpeeseen verrattuna. Ilmeisesti tässä on tarkoitettu perustelujen 7.2 kohdassa esimerkkeinä mainittuja sisätilojen suojelua tai muita kaavoituksen kannalta liian yksityiskohtaisia määräyksiä. Perusteluja tulisi tältä osin vieläkin täydentää ja selkeyttää.

2 §:n 3 momentin 3 kohdassa suojelu erityisistä syistä on sidottu asemakaavoitustilanteeseen. Perustelujen mukaan erityislakia voitaisiin soveltaa esimerkiksi silloin, kun asian selvittäminen ja ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella ei käynnisty tai kaavoitus viivästyy joko kunnan ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että rakennuksen purkaminen tai ajan kulumisesta johtuva kunnon rappeutuminen uhkaavat.

Rakennusperinnön suojelemista koskevan lain soveltamisen sitomista kunnan resursseihin ja tahtotilaan ei voida kaikilta osin pitää hyväksyttävänä. Tämä voi joissakin tapauksissa johtaa suojeluvelvoitteen välttelemiseen ja prosessien venymiseen, mikä on ollut nykyisellään hyvin ongelmallinen asia. Joissakin tapauksissa taas erityislain käyttäminen kunnan resurssitilanteen vuoksi voi olla tarkoituksenmukaista ja suotavaa.

Suojelutavoitteita tulee sekä valtion että kunnan päätöksenteossa kuitenkin arvioida aina ottaen huomioon myös muut alueidenkäyttötavoitteet. Kunnan ja valtion tavoitteet voivat eri näkökulmista katsottuna poiketa huomattavastikin toisistaan, ja lisäksi valtion eri viranomaisilla on keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Valtion rakennusten erityisasema

Suomen valtio on ryhtynyt järjestelemään rakennusomaisuuttaan monin tavoin. Suomen nuori valtio piti aikoinaan rakennusomaisuutta suuressa arvossa. Vähemmänkin merkittävät rakennukset, kuten postiasemat, sotilasrakennukset, oppilaitokset ja rautatierakennukset, koettiin symbolisesti tärkeiksi. Niiden suunnittelu annettiin maan johtavien arkkitehtien tehtäväksi. Rakennukset rakennettiin kestämään lukuisia sukupolvia. Rakennuksia myös hoidettiin hyvin.

Valtion nykykäytäntö omistamiensa rakennusten suhteen on toisenlainen ja tavoitteena on päästä eroon ”tarpeettomaksi” tulleesta rakennusmassasta. Politiikka, joka tällä hetkellä voi tuntua fiskaalisesti järkevältä, voi pitemmässä perspektiivissä osoittautua lyhytnäköiseksi. Samalla, kun valtio luopuu systemaattisesti kiinteästä ja rakennetusta omaisuudestaan, murentuvat valtion fyysisen olemassaolon ydin ja sen rakennetut symbolitkin pala palalta.

Kaupunginhallitus ei ole täysin vakuuttunut, että valtion rakennusten erityisasemasta luopuminen lainsäädännössä on kaikilta osin kannatettava uudistus. Vaikka jo suojeltujen valtion rakennusten suojelu säilyy ja täsmentyykin rakennusten luovutustilanteessa, on selvää, että yksityisten tahojen intressit ja mahdollisuudet suojeluun ovat usein tyystin erilaiset kuin budjettirahoituksella toimivan valtion. Entä mitä tulee aikanaan tapahtumaan niiden valtion rakennusten kohdalla, joita ei ole valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla suojeltu? Tätä kysymystä ei ole ehdotuksen perusteluissakaan käsitelty. Voiko luottaa siihen, että suojelun piiriin kuulumattoman valtion rakennuksen vaihtaessa omistajaa siitä huolehditaan kuten valtion omistusaikana?

Suojelun kohteet Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että rakennusperinnön säilyttämisestä annettavan lain nojalla voidaan aikaisempaa paremmin taata arvokkaiden sisätilojen ja niiden kiinteän sisustuksen säilyminen myös asemakaavoitetuilla alueilla.

Pykälän 2 momentin luetteloa tulisi kuitenkin täydentää siten, että huomioiduksi tulisivat myös tilajäsentely ja huonejako sekä rakenteet. Luettelointi on myös siinä mielessä ongelmallinen, että siitä helposti jää ulkopuolelle tärkeitäkin rakennusosia. Esimerkkinä voisi mainita portaikot kaiteineen sekä ovien ja ikkunoiden helat.

Samoin, 3 §:n säännöstekstistä ei riittävällä selvyydellä ilmene, että myös arvokas, nk. irtain sisustus on mahdollista suojella lain nojalla. Tämä on ristiriidassa perustelutekstin kanssa (sivut 16 ja 23). Esimerkiksi valaisimet, tietyt irtokalusteet tai rakennukseen liittyvät taideteokset voivat olla olennaisia ja arvokkaita rakennuksen osatekijöitä silloin, kun rakennus on suunniteltu kokonaistaideteokseksi, jossa kiinteä ja irtain sisustus on tarkoituksellisesti suunniteltu osaksi kokonaisuutta.

Kaupunkimaisessa ympäristössä myös aukioilla on erityinen merkitys. Ehdotuksen 3 §:ssä puhutaan ”rakennusryhmistä” ja ”muutoin rakennetuista alueista”, mutta aukioita ei erikseen mainita.

Lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin luetteloa suojelun kohteista tulisikin täsmentää siten, että puhuttaisiin rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen ja että luetteloon lisättäisiin tilajärjestely ja huonejako, edellä kuvatut irtaimen sisustuksen olennaiset osatekijät ja nimettäisiin suojelukohteeksi erikseen myös aukiot.

Lakiehdotuksen 8 §:n luetteloa kohteen merkittävyyttä arvioitaessa käytettävistä kriteereistä tulisi samoin selkeyttää ja täydentää esimerkiksi lakiehdotuksen perusteluosan 7.1 kohdassa esiin tuoduilla Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisilla tekijöillä. Ehdotuksen kriteereihin tulisi lisätä esimerkiksi rakennustaiteelliset sekä kaupunkikuvalliset ja -tilalliset arvot.

Sisätilojen suojelu Kuten esityksen perusteluissakin todetaan, on sisätilojen suojelu nykyisen suojelukäsityksen mukaan olennainen osa rakennuksen arvon säilyttämistä ja tarve sisätilojen suojelemiseen on huomattava myös muissa kuin valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluissa kohteissa.

Lakiehdotuksesta tai sen perusteluista ei löydy selkeää vastausta epätietoisuutta herättäneeseen kysymykseen sisätilojen suojelusta eri lakien nojalla. Perusteluista on kuitenkin pääteltävissä, että sisätilojen suojelu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on edelleenkin mahdollista vain poikkeuksellisesti ja niiden suojelu tulisi tapahtumaan pääsääntöisesti erityislain nojalla.

Perustelujen kohdassa 7.2 on rakennuksen sisätilojen säilyttämisen ja suojelemisen tarve esitetty esimerkkinä sellaisista tilanteista, joissa kaavoituksen keinoja ei voida pitää riittävinä rakennuksen kulttuurihistoriallisen ominaisluonteen ja erityispiirteiden vuoksi. Perusteluissa todetaan edelleen, että erityistapauksissa on mahdollista, että rakennuksen julkisivu suojellaan kaavamääräyksellä, kun taas sisätilojen suojelemista koskevat määräykset annetaan erityislain nojalla.

Kaupunginhallituksen mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että saman kohteen suojeluun käytettäisiin kahta eri instrumenttia, kuten ehdotuksen perustelujen kohdassa 7.2 esitetään. Yksittäistäkin rakennusta koskevat kahden lain mukaiset suojelupäätökset ja kaksi valvontaorganisaatiota on sekava ja aikaa vievä järjestelmä. Nykyisellään rakennussuojelulain mukaiset suojeluesitykset johtavat päätöksiin, joissa alueellinen ympäristökeskus toteaa, että suojelun ensisijaisesti tulee tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Kaavoitusprosessi usein kiistanalaisissa suojelutapauksissa on pitkä ja valitusherkkä eivätkä kaavoituksen keinot rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämiseen ole aina riittäviä.

Rakennusperinnön suojelemista koskevan lain mukainen suojelupäätös tulisikin myönteisissä tapauksissa tehdä heti hakemuksesta koko rakennusta koskevana silloin, kun todetaan, että esimerkiksi arvokkaat sisätilat edellyttävät rakennusperinnön suojelemista koskevan lain mukaista päätöstä asiassa.

Kun kaavasuojelun mahdollisuutta sisätilojen osalta ei lainmuutosehdotuksessa ole selkeytetty, on todennäköistä, että erityislain nojalla tehtävät esitykset sisätilojen suojelemiseksi tulisivat merkittävästi lisääntymään.

Kuten edellä on todettu, Helsingissä rakennussuojelulakia on toistaiseksi sovellettu erittäin harvoissa kohteissa. Asemakaavoitus on ollut rakennusperinnön suojelun pääinstrumentti. Myös rakennusten arvokkaita sisätiloja, muun muassa porrashuoneita, on suojeltu asemakaavalla. Kun rakennusperinnön suojelemisesta huolehdittaisiin lainmuutosesityksen mukaan asemakaava-alueella edelleenkin kaavoituksella, olisi selkeintä, että maankäyttö- ja rakennuslakiin tulisi maininta siitä, millaisia sisätiloja kaavasuojelu voisi koskea. Nykylainsäädännön voimassa ollessa tilanteet on testattu valitusmenettelyjen ja sitä kautta saadun oikeuskäytännön kautta. Tilanteet vaihtelevat kaupunkiympäristössä suojelun tarpeen suhteen suuresti. Lakien tulisi mahdollistaa tarpeellisen ja tarkoituksenmukaisen suojelukokonaisuuden syntyminen pääasiallisesti yhden lain perusteella.

Arvokkaiden rakennusten suojelussa on otettava huomioon rakennusten esteettömän kulun edellytykset ja vaatimukset. Esimerkiksi hyvin rakennusten tyyliin suunnitellut hissit joko porrashuoneisiin tai rakennusten ulkopuolelle parantavat vanhojen asuinkerrostalojen käyttöominaisuuksia oleellisesti rikkomatta rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Korvauskynnyksen määrittely

Lakiehdotuksen 13 §:ssä korvauskynnystä koskevaa sanamuotoa on ehdotuksessa muutettu. Kun korvauskynnyksen ylittyminen aiemman lain mukaan edellytti, ettei vahinko tai haitta ole merkitykseltään vähäinen, tulee vahingon tai haitan lakiehdotuksen mukaan olla merkityksellinen, jotta korvauskynnys ylittyisi. Perusteluissa on kuitenkin todettu, ettei 13 §:n mukaista korvauskynnystä ole ollut tarkoitus muuttaa. Lain sanamuodon muuttaminen saattaa johtaa turhiin tulkintaepäselvyyksiin.

On myönteistä, että ehdotuksen perusteluissa kohdassa 2.5 on käsitelty kysymystä rakennusoikeuden supistamisesta suojelun yhteydessä ja siitä aiheutuvaa korvausvelvollisuutta, vaikkakaan sitä ei ole kirjattu itse lakeihin. Korvauksen perusteena on se haitta tai vahinko, mikä aiheutuu rakennukselle annetuista suojelumääräyksistä, mutta ei esimerkiksi rakennussuojelun johdosta tapahtuva rakennusoikeuden supistuminen, jos kaava muutoin täyttää lain sisältövaatimukset.

Suojelun resurssit Suuri huoli liittyy valtion suojeluviranomaisten ja paikallisten museotoimijoiden voimavarojen riittävyyteen. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että Museoviraston ja alueellisten ympäristökeskusten työmäärä lisääntyy. Myös kuntatasolle kohdistuu lisääntyviä paineita muun muassa rakennusinventointien laatimisen kautta.

Valtiovallan tulee hyväksyä lisävoimavarojen tarve. Muutoin esimerkiksi perusteluissa korostettu tiedottamisen lisääminen ei onnistu.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä. Suojelu ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi kulttuuriympäristöjen tarkoituksenmukaiselle käytölle, sillä vain elävä ja ajassa eri käyttötarkoituksiin muuntuva rakennuskanta voi pitkällä aikavälillä säilyä. Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan myös luoda kestävää lisäarvoa ja käytettävyyttä kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille. Siksi rakennetun ympäristön suojelu ei voi perustua pelkästään museoivaan näkökulmaan.

Rakennetun ympäristön suojelukysymykset tulevat lainuudistusehdotuksen mukaan edelleenkin ratkaistaviksi pääosin kaavoituksen keinoin. Lainuudistuksen toimeenpanossa tulisi tämän takia huolehtia siitä, että eri toimijoilla on siihen riittävät resurssit ja kaavoittajalla käytössään myös riittävä keinovalikoima.

Kirje ympäristöministeriölle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Rautava teki Wallden-Pauligin kannattaman esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

Sivu 85, 3. kappale:

Esitän poistettavaksi kappaleen kohdassa sisätilojen suojelu suluissa olevan merkinnän: ”(esimerkiksi juuri puolijulkisiksi katsottavia porrashuoneita)”.

Suoritetussa äänestyksessä Rautavan ehdotus voitti äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Moisio, Ojala.

Rautava teki Wallden-Pauligin kannattaman esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

Sivu 85, 3. kappale:

Esitän lisättäväksi kappaleen loppuun seuraavan tekstin: Arvokkaiden rakennusten suojelussa on otettava huomioon rakennusten esteettömän kulun edellytykset ja vaatimukset. Esimerkiksi hyvin rakennusten tyyliin suunnitellut hissit joko porrashuoneisiin tai rakennusten ulkopuolelle parantavat vanhojen asuinkerrostalojen käyttöominaisuuksia oleellisesti rikkomatta rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Suoritetussa äänestyksessä Rautavan ehdotus voitti äänin 15-0.

Wallden-Pauligin teki Urhon kannattaman esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

Sivu 82, 3. kappale ylhäältä lisäykseksi viimeiseksi lauseeksi:

Suojelu ei saa estää rakennusten ja kulttuuriympäristöjen tarkoituksenmukaista käyttöä ja kehittämistä kaupungin tilatarpeiden aikaa myöten muuttuessa.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig, Rihtniemi.

Wallden-Pauligin teki Urhon kannattaman esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

Sivu 85, Korvauskynnyksen määrittely, 1. kappaleen viimeisen lauseen jatkoksi seuraava teksti: ”, siksi lakiehdotuksen sanamuoto ”merkityksellinen” tulee muuttaa sanamuotoon ”joka ei ole merkitykseltään vähäinen”.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig, Rihtniemi.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

1241 §

6.10.2008 ja 13.10.2008 pöydälle pantu asia

VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: MAUNULAN KOILLISOSAN KAAVAMUUTOSALUEEN LIIKENNE PAKILANTIELLE

Khs 2007-2351

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Wallden-Paulig teki Ojalan kannattamana esityksen asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Suoritetussa äänestyksessä Wallden-Pauligin ehdotus voitti äänin 11-3 poissa 1. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Moisio.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

1242 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	15.10.2008
kaupunkisuunnittelulautakunta	9.10.2008
kiinteistölautakunta	14.10.2008
rakennuslautakunta	14.10.2008
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	13.10. ja 15.10.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

1225 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MARIA

BJÖRNBERG-ENCKELL: VERKNINGAR AV FÖRSTATLIGANDET

AV NÖDCENTRALERNA PÅ RÄDDNINGSVERKSAMHETEN I

HELSINGFORS

Stn 2008-1629

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 18.6.2008 (Maria Björnberg-Enckell), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Maria Björnberg-Enckell och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 310 36102

Översättning:

1239 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN YRJÖ

HAKANEN: STÄVJANDE AV HYRESHÖJNINGEN EFTER

RENOVERINGEN AV HELTECHS BYGGNADER FÖR

UTBILDNINGSENHETEN I HAGA

Stn 2007-2484

Ärende Kaj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 14.11.2007 (Yrjö Hakanen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Yrjö Hakanen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Reijo Forssander
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Terhi Peltokorpi

Ulla-Marja Urho

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 28.10.2008 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Reijo Forssander

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1216-1218, 1220, 1222-1229, 1235 ja 1239-1242 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1237 §

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 1236 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1216-1218, 1220, 1222-1229, 1235 och 1239-1242 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1237 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1236 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		20.10.2008 kello 16.00 – 17.25

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto			I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Hellström, Sanna
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.			(paitsi 1241-1242 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1224-1242 §)
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi 1224-1242 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha			vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Forssander, Reijo			vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Forssander, Reijo

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1216-1217,		-,	1219-1222,
		Haatainen				1223,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Pajunen			-,	1224-1226,

Sosiaali- ja terveystoimi		Haatainen			-,	1227-1229,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			1218,	1230-1235,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Haatainen			-,	1236-1242,