Kokousaika

1038 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Peltokorven (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1039 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1040 - 1045 §

Kaupunginvaltuuston 24.9.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1040 §

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan viran täyttäminen

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

1041 §

Eräiden vuoden 2008 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1042 §

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtajan viran täyttäminen

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1043 §

Taka-Töölön tontin 478/2 asemakaavan muuttaminen (nro 11736)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1044 §

Tuomarinkylän tonttien 35166/5, 6, 11, 29 - 32, 34 - 36 ja 41 - 44 sekä kortteleiden 35167 ja 35168 ym. alueiden (Torpparinmäen itäosa) asemakaavan muuttaminen (nro 11625)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1045 §

Vuosaaren kortteleiden nro 54002, 54003 ja 54008 - 54010 sekä katualueen (Retkeilijänkadun korttelit) asemakaavan muuttaminen (nro 11685)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1046 §

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE

Khs 2007-19

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 1 810 200 euroa saadaan maksaa vuoden 2008 talousarvion kohdalta 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1047 §

HELSINGIN KAUPUNGIN ILMOITUSLEHDET

Khs 2008-1775

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2009 alussa alkavan ja vuoden 2012 loppuun kestävän valtuustokauden ajaksi Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset jättäneiden Helsingin Sanomat Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat ja Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema Metro. Kaupungin ruotsinkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi kaupunginhallitus päätti valita samaksi ajaksi tarjouskilpailussa ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättäneen Hufvudstadsbladet Ab:n julkaiseman Hufvudstadsbladetin sekä oikeuttaa hallintokeskuksen tekemään lehti-ilmoittelua koskevat sopimukset seuraavan valtuustokauden ajaksi.

Pöytäkirjanote muutoksenhakuohjeineen, esityslistateksteineen ja liitteineen tarjoajille, sekä pöytäkirjanote hankintakeskukselle, hallintokeskukselle ja kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073

LIITE

Päätöksen perustelut

1048 §

25.8.2008 pöydälle pantu asia

ASIANHALLINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-1497

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä edellä esitetyt linjaukset asianhallinnan kehittämisestä.

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 64032
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Päätöksen perustelut

1049 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 29.8.2008

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1050 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1051 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE NORDICA RE (FINLAND) OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1383

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re (Finland) Oy:lle asemakaavamääräysten mukaisesti ehdolla, että hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Kemikaalien purku- ja lastaus tapahtuu sellaisella alueella, jossa ei ole lähellä avoimia sadevesikaivoja.

- Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

- Ongelmajätteet ja muut jätteet viedään säännöllisesti käsittelyyn.

- Tislauksessa syntyvä jätevesi voidaan johtaa myös vesihuoltolaitoksen suostumuksella jätevesiviemäriin, jos sen laatu täyttää viemäröinnille asetetut vaatimukset.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota myös kiinteistön sijaintiin lähellä pohjavesialuetta. Luvassa tulee huolehtia riittävällä tavalla mahdollisten kemikaalivuotojen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta siten, ettei toiminnasta mahdollisessa häiriötilanteessakaan aiheudu pohja- ja pintavesien tai maaperän pilaantumista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

1052 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN 18.8.2008 KÄSITELTÄVÄKSEEN OTTAMA ASIA: HKR-TEKNIIKAN MATERIAALIPALVELUYKSIKÖN KULJETUSPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN 1.9.2008 ALKAEN

Khs 2008-1773

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa yleisten töiden lautakunnan 14.8.2008 §:n 486 kohdalla tekemän päätöksen, jolla lautakunta päätti valita insinööri Paavo Lehmosen 3825,80 euroa/kk tehtäväkohtaisella palkalla HKR-Tekniikan kuljetuspäällikön vakinaiseen virkaan 1.9.2008 lähtien.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Moisio teki Hellströmin kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

Asia tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että virka laitetaan avoimeen hakuun. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Moision ehdotuksen äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Moisio.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän esityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1053 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA

Khs 2008-1669

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että luonnos asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista on laaja ja yksityiskohtainen ja, että se selventää asfalttiasemien toiminnan ympäristövaatimuksia sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa asfalttiasemien valvontaa.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi seuraavaa:

4 § Poikkeus luvanvaraisuudesta

Asetuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan asfalttiaseman toimintaan ei tarvittaisi ympäristölupaa, ellei ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentissa toisin edellytettäisi. Ympäristönsuojelulain muutosehdotuksen (Luonnos 15.6.2008) 30 §:n 4 momentin 1 kohdan mukaan ympäristölupaa olisi haettava, jos toiminta edellyttäisi ympäristölupaa 28 §:n 2 momentin 1–3 tai 5 kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa olisi oltava toimintaan, josta saattaisi ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asetuksen perustelumuistiossa (Muistio 8.7.08, s. 1 Pääasiallinen sisältö, 3. kappale) kuitenkin todetaan, että asfalttiaseman toimiessa asetuksen mukaisesti toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapureille, että toiminta tarvitsisi ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesti ympäristöluvan.

Kaupunginhallitus toteaa, että muistion edellä mainittu kohta ja asetusehdotus näyttäisivät poikkeavan toisistaan naapureille mahdollisesti aiheutuvan haitan arviointitarpeen osalta.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että informatiivisuuden vuoksi pykälään tulisi lisätä säännös, jonka mukaan poikkeaminen luvanvaraisuudesta ei olisi mahdollista, jos toimintaan olisi haettava ympäristönsuojelulain 30 §:n mukaisesti ympäristölupaa jätteen laitos- tai ammattimaisen hyödyntämisen tai käsittelyn perusteella.

Tämä poikkeamisen rajaus on mainittu perustelumuistiossa (sivu 6). Asetus sallisi siis ylijäämäasfaltin hyödyntämisen asfaltin raaka-aineena ilman ympäristölupaa, mutta esimerkiksi lentotuhkan käyttö asfaltin lisäaineena edellyttäisi jatkossakin lupaa. Tämä todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan hyötykäyttöä.

5 § Ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten

Kaupunginhallitus katsoo, että siirryttäessä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn tulee valvontaviranomaisen edelleen voida varmistua siitä, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitus jätettäisiin mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista, jotta ilmoituksen tarkistamiselle, sen täydentämiselle ja muille toiminnanharjoittajilta edellytettäville toimenpiteille jää riittävästi aikaa. Kaupunginhallitus toteaa, että rekisteröintimenettely lisännee jälkivalvonnan tarvetta ympäristölupamenettelyyn verrattuna.

Mikäli ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten käsittely siirretään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, tulee valtionhallinnon huolehtia siitä, että rajapinnat kuntien ympäristönsuojelun tietojärjestelmien ja valtionhallinnon järjestelmien välillä toimivat. Vaihtoehtoisesti valtionhallinnon järjestelmiä tulee muuttaa siten, että ne mahdollisimman sujuvasti voivat palvella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa rekisteröintimenettelyyn siirryttäessä.

6 § Ilmoituksen sisältö Kaupunginhallitus toteaa, että asfalttiasemat kuuluvat pelastusviranomaisen valvottaviksi mm. kemikaaliturvallisuussäädösten perusteella (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, § 24 ja 115). Asfalttiasemien on tehtävä asemilla varastoitavien polttonesteiden ja nestekaasun varastointimäärien johdosta kemikaali-ilmoitus pelastusviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Kaupunginhallitus katsoo, että ilmoituksessa tulisi esittää tiedot myös käytettävistä kemikaaleista, niiden luokituksesta ja varastointimääristä.

12 § Melutason raja-arvot

Kaupunginhallitus toteaa, että yöaikaisen meluhaitan suuruutta ei voida arvioida pelkästään ulkoalueiden koko yöajan kello 22.00–7.00 keskiäänitason (L_Aeq,klo22-7) perusteella, jos melutaso on vaihteleva. Lyhytkestoinen, voimakas melu saattaa aiheuttaa yöaikaan vakavaa meluhaittaa (lähialueen asukkaiden unen häirintää), vaikka asetuksen mukainen raja-arvo ei ulkona ylittyisikään. Esimerkiksi asfalttiaseman kuorma-autoliikenne voi olla tällainen yöaikaista, hetkellistä meluhaittaa aiheuttava toiminta. Pykälää 12 tulisikin täydentää siten, että meluhaitan suuruus voitaisiin arvioida tarvittaessa myös sisätiloissa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Asumisterveysohje ja sen soveltamisopas, 2008).

14 § Hule- ja jätevedet

Pykälän 4 momentissa (Muistio 8.7.08, s. 13) lienee kirjoitusvirhe: mineraalipitoisuuden tilalla pitänee olla mineraaliöljypitoisuus.

15 § Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

Kaupunginhallitus toteaa, että asetus sallisi ylijäämäasfaltin käytön asfaltin raaka-aineena ilman ympäristölupaa, mutta asfaltin lisäaineena yleisesti käytettävän lentotuhkan käyttö edellyttäisi asetuksen mukaan jatkossakin lupaa. Tämä todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan hyötykäyttöä. Asetuksen perusteluista ei käy ilmi, miksi lentotuhkan käyttöä ei ole vapautettu ympäristölupamenettelystä. Kuitenkin valtioneuvoston asetuksella (591/2006) on sallittu lentotuhkan käyttö maarakentamisessa tietyin edellytyksin ilman ympäristölupaa.

Kaupunginhallitus esittää, että pykälää täydennetään siten, että lentotuhkaa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käyttää asfaltin lisäaineena.

17 § Toiminnan tarkkailu

Asetuksessa on säädetty raja-arvot pölynerottimesta ulos johdettavan kaasuvirran hiukkaspitoisuudelle (8 §), ympäristön ilmanlaadulle (9 §) ja melutasolle (12 §) sekä öljynerottimesta avo-ojaan johdettavan veden mineraaliöljypitoisuudelle (14 §). Näiden raja-arvojen noudattamisen valvomiseksi toiminnanharjoittajan olisi asetuksen mukaan esitettävä tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi (17 §).

Tarkkailusuunnitelmaan sisältyvien mittausten ja muiden selvitysten laadun varmistamiseksi olisi välttämätöntä, että ne tehtäisiin ja niistä raportoitaisiin tarkoitukseen laadittujen tarkkojen ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus katsoo, että asetusta tulisikin täydentää ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaisella liitteellä, joka sisältäisi nämä ohjeet.

Toiminnan tarkkailusta ehdotettu 17 §:n 4 momentti on sisällöltään yhteneväinen valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (711/2001) 3 §:n kanssa. Momentti 4 voitaisiinkin poistaa ja 5 momenttiin voitaisiin lisätä viittaus asetukseen 711/2001.

19 § Toiminnan lopettaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan lopettamisesta valvontaviranomaiselle. Kaupunginhallitus katsoo, että toiminnan lopettamisesta tulisi ilmoittaa myös pelastusviranomaiselle.

Taloudelliset vaikutukset (Muistio 8.7.08, sivu 3)

Muistion mukaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä perittäisiin ympäristöministeriön asetuksen (830/2004) mukainen suorite.

Kaupunginhallitus toteaa, että säädöksellä 830/2004 (Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta) on muutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa perittäviä maksuja. Asetuksessa 1237/2003 (Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista) säädetään alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista, niiden maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.

Kaupunginhallitus toteaa, että viittaus oikeaan säädökseen on tarpeen tarkistaa ennen asetuksen voimaantuloa.

Kaupunginhallitus puoltaa luonnoksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-7

1054 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1682

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Murskaamo sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan murskaamattoman ja murskatun betonin varastokasoihin nähden siten, että ne estävät mahdollisimman hyvin melun leviämisen asuinrakennuksiin päin.

- Murskaamon kuljettimien ja mahdollisten seulojen päälle asennetaan tiiviit pölykatteet.

- Murskaamo varustetaan riittävän tehokkaalla kastelujärjestelmällä, jossa vettä sumutetaan ainakin murskaimen ylä- ja alapuolelle ja kuljettimien purkukohtaan.

- Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä kokonaisuudessaan aina, kun murskaustyötä tehdään. Mikäli pölynpoisto- tai kastelulaitteissa esiintyy häiriöitä, murskaamo pysäytetään heti ja laitevika korjataan ennen murskaamon käynnistämistä.

- Mikäli pölykatteista ja kastelusta huolimatta pölyä leviää ympäristöön, tulee murskaustyö välittömästi keskeyttää.

- Murskaustyötä ei saa tehdä alle 0 °C:n lämpötilassa, ellei murskaamoa ole varustettu riittävän tehokkaalla pölynerottimella pölypitoisen ilman suodattamiseksi tai kastelujärjestelmällä, joka sisältää suuttimien ja putkistojen jäätymisen eston.

- Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines tulee poistaa imulakaisukalustolla, joka sisältää puhdistettavan pinnan kastelulaitteiston.

- Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat sijoitetaan tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen tulee varata imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.

- Sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, tulee välittömästi ilmoittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

- Murskaustyön aloittamisesta ja lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta tulee ilmoittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Toiminta voidaan aloittaa ympäristölupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräyksillä on mahdollista rajoittaa riittävästi toiminnasta aiheutuvia työnaikaisia haittoja eikä toiminnasta aiheudu peruuttamatonta ympäristön pilaantumista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5

1055 §

25.8.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUKSELLA 2009-2011 TOTEUTETTAVISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2008-1579

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa YTV:lle suurten kaupunkiseutujen valtionavustuksella 2009 – 2011 toteutettavista kehitystoimenpiteistä seuraavan lausunnon:

Yleistä Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteen käyttökustannuksiin on periaatteessa myönteinen askel kestävän liikennepolitiikan edistämiseksi ja konkreettinen toimenpide ilmastonmuutosta vastaan ja valtion taholta sinällään erinomainen avaus. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2006 alusta toteutetussa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Helsinki menetti yleiseen valtionosuuteen sisältyneen liikenteen taajamalisän, jonka vielä vuonna 2005 oli 6,7 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kokonaismäärä on 5 milj. euroa. Valtion budjettikehyksen mukaan tuki tulisi olemaan 7,5 milj. euroa vuonna 2010 ja 10 milj. euroa vuonna 2011.

Valtion vuoden 2009 budjettikehyksen perusteella 5 milj. euron tuki on kuitenkin vaatimaton suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen, joka on noin 200 milj. euroa. Esillä olevan suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Valtion tuen tulisi olla jatkossa moninkertainen, jotta sillä olisi todellista merkitystä joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea. Valtion ei tulisi myöskään puuttua joukkoliikennetuen kohdentumiseen yksityiskohtaisesti, vaan sen tulisi olla kuntien omassa päätösvallassa.

Tuen jakaminen kaupunkien kesken

Valtio on suurten kaupunkien joukkoliikennetukea koskevissa linjauksissaan korostanut kaupunkien oman joukkoliikennetuen merkitystä ja sitä, että valtion panostuksen ohella kaupunkien tulisi lisätä omaa panostustaan.

Helsingin kaupunki on viime vuosina merkittävästi lisännyt joukkoliikennetukeaan. Vuonna 2008 kaupungin joukkoliikennetuki on 108,3 milj. euroa. Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesityksessä tukea esitetään nostettavaksi 6,7 milj. eurolla vuodelle 2009 tuen kokonaissumman ollessa tällöin noin 115 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannuskasvupaineet ovat mm. energia- ja työvoimakustannusten kasvun johdosta kovat, ja kaupungin oman tuen lisäys ei tästä syystä mahdollista merkittäviä palvelutason parannuksia.

Valtio ei ole toistaiseksi esittänyt, millä perusteilla suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jaetaan eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kesken. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että tuen jakoperusteena kaupunkien kesken käytetään asukasmääriä. Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki suurten kaupunkien joukkoliikenteen tilaajat eli HKL, YTV sekä Tampereen ja Turun kaupungit, on esittänyt, että tuki jaettaisiin painottamalla 50 %:lla kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrää ja 50 %:lla kaupunkien asukaslukuja. Tuen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon myös kaupunkien oma panostus joukkoliikenteeseen, niin kuin Suomen Paikallisliikenneliittokin on esittänyt.

Helsingin kaupunki pitääkin perusteltuna ja kannatettavana valtion joukkoliikennetuen kohdentamista suurille kaupungeille Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n ehdottaman mukaisesti painottaen 50 % kaupungin omaa joukkoliikennetukea ja 50 % kaupungin asukaslukua. Malli kannustaisi kaupunkeja panostamaan joukkoliikenteeseen, koska valtion tuki kasvaa kaupungin oman tuen kasvaessa. Käytännössä jakotapa tarkoittaisi, että vuonna 2009 valtion 5 milj. euroa joukkoliikennetuesta noin 2,4 milj. euroa kohdistuisi Helsingille, 0,9 milj. euroa Espoolle ja Kauniaisille, 0,7 milj. euroa Vantaalle, 0,5 milj. euroa Tampereelle ja 0,5 milj. euroa Turulle.

Tuen kohdentaminen eri kehittämiskohteisiin

Valtion joukkoliikennetukea pääkaupunkiseudulla on tarkoituksenmukaista kohdentaa lipunhintojen subventoimiseen, palvelutasoparannuksiin ja turvallisuuden parantamiseen.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on kohdentaa Helsingin seudun tukiosuudesta 30 % lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.

Tuen käyttökohteiden erittelystä hakemusvaiheessa nykyisellä tarkkuudella tulisi jatkossa kuitenkin luopua.

Lipunhintojen korotuspaineiden hillitseminen

Lipunhintojen subventoinnissa valtion tuki merkitsee joukkoliikenteen kustannuspaineet huomioon ottaen käytännössä pikemminkin lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemistä kuin lipunhintojen alentamista.

Joukkoliikenteen tariffipolitiikkaa Helsingissä koskevan 2008 valmistuneen selvityksen perusteella joukkoliikenteen matkustajamääriä niin sisäisessä kuin seutuliikenteessä lisää voimakkaimmin, mikäli lipun hintojen alennukset kohdennetaan kausi- ja arvolippuihin. Valtion joukkoliikennetuki tulee kohdentaa näille lippulajeille siten, kuin pääkaupunkiseudun yhteisessä työryhmässä syksyn aikana linjataan.

Tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäisen liikenteen taksoihin ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteen taksoihin.

Palvelutarjonnan parantaminen

Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen työryhmä on valmistelussaan todennut, ovat liikennetarjonnan kehittämisessä tärkeimmät toimenpiteet poikittaisliikenteen parantaminen ja uusien alueiden joukkoliikennepalvelut.

Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 30.4.2008, että uusi poikittaista joukkoliikennettä vahvistava bussilinja 56, Kalasatama – Metsäläntie – Kannelmäki, kilpailutetaan kohteena 84 siten, että linjan liikennöinti alkaa ehdollisesti syysliikenteen alussa 2009 ja sopimusaika päättyy 31.12.2013. Linjan käynnistämisen ehtona on linjan rahoituksen toteutuminen valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta. Linjan 56 liikennöintikustannuksiin tulisi kohdentaa valtion tukea vuonna 2009 arviolta 340 000 euroa ja vuosina 2010 ja 2011 noin 850 000 euroa.

Poikittaisliikenteen tarjonnan vahvistusten osalta valtion joukkoliikennetukea tulisi lisäksi vuosina 2009 – 2011 kohdistaa ainakin poikittaislinjojen 50, 51, 52, 52A, 53, 54, 54B, 57, 58, 58B, 59, 78 ja 79 vuorovälien tihentämiseen ja liikennöintiaikojen jatkamiseen. Seudullisen poikittaisliikenteen vahvistamisen osalta tarkoituksenmukaista on vahvistaa Jokeri-linjan ja Tiedelinjan tarjontaa.

Uusien alueiden joukkoliikennepalvelujen parantamisessa tarkoituksenmukaisia kohteita valtion joukkoliikennetuelle ovat Sipoon liitosalueen joukkoliikennepalvelut (2009 – 2011) ja Jätkäsaaren joukkoliikennepalvelut (2010 – 2011).

Helsingin palvelutarjontaan kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Turvallisuuden parantaminen

Vartiointia lisäämällä aikaansaadusta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paranemisesta on liikennelaitoksella erittäin hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta.

Turvallisuuden parantamisen osalta valtion tuki Helsingissä tulisi kohdentaa kahden liikkuvan partion lisäämiseen viikonlopuiksi (pe ilta ja la ilta) metron ja raitioliikenteen vartiointiin. Vuosikustannukseltaan tämä tarkoittaa yhteensä 160 000 euron lisärahoitustarvetta. Liikennelaitos on vastaavasti itse lisäämässä vartiointiin, siivoukseen ja turvallisuutta edistävään viestintään yhteensä 300 000 euroa jo vuonna 2008. Metron ja raitioliikenteen vartiointiin kohdennettava valtion tuki tulee osoittaa liikennelaitokselle.

Seudullisen liikenteen, lähinnä lähijunaliikenteen, osalta hyvä kehittämiskohde on sosiaalisen turvallisuuden parantaminen juna-asemien turvallisuus- ja kunnossapitopalveluihin panostamalla.

Turvallisuuden parantamiseen osoitettavasta Helsingin tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Muut kehittämiskohteet

Tarkoituksenmukainen kohde valtion joukkoliikennetuelle olisi tukiresurssien niin mahdollistaessa edellä mainittujen lisäksi Helmi2-hankkeen edistäminen. Järjestelmässä kaikkiin busseihin ja raitiovaunuihin tulee mobiililaajakaistayhteys sekä liikennevaloetuudet. Tämän ohella matkustajille voidaan mobiililaajakaistan kautta tarjota matkan ajaksi käyttöön langaton Internet-yhteys niin, että liikenteen tilaajan kustannukset eivät kasva. Mobiililaajakaistaa voidaan lisäksi hyödyntää useissa muissa matkustajien viihtyvyyttä ja turvallisuutta edistävissä palveluissa sekä liikennesuunnittelussa. Hankkeen kokonaiskustannukset Helsingissä ovat noin 3,4 milj. euroa.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 44 ensimmäisen kappaleen teksti oli seuraava:

… joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Valtion tuen tulisi olla jatkossa moninkertainen, jotta sillä olisi todellista merkitystä joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea. Valtion ei tulisi myöskään puuttua joukkoliikennetuen kohdentumiseen yksityiskohtaisesti, vaan sen tulisi olla kuntien omassa päätösvallassa.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän muutetun esityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

1056 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota yleisten töiden lautakunnan 28.8.2008 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1057 §

UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-1658

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Helsinkiläisten hoitovuorokaudet Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa ovat vähentyneet erittäin voimakkaasti. Vähennys johtuu ensisijaisesti siitä, että pääosaan laitoskuntoutustarpeesta on kyetty vastamaan kaupungin omissa yksiköissä.

Kaupungin tavoitteena on monimuotoinen ja hallittava päihdepalvelujen kokonaisuus, jossa asiakkaiden tarpeet ja kokonaistaloudellisuus ohjaavat toiminnan kehittämistä. Nämä periaatteet ohjaavat myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksen palvelujen käyttöä.

Kirje Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1058 §

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE REKISTERÖIDYN PERHEEN SISÄISTÄ ADOPTIOTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Khs 2008-1440

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1059 §

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS TERVEYSASEMAVERKON KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA KUNNALLISVALITUKSESTA

Khs 2005-2283

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden 21.8.2008 antaman kunnallisvalitusta koskevan päätöksen taltionumero 2038.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle jäljennöksin korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1060 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta 26.8.2008

sosiaalilautakunta

lasten päivähoitojaosto 27.8.2008

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle ja lasten päivähoitojaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

1061 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ammattikorkeakoulun hallitus	29.5.2008
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	11.6.2008
liikuntalautakunta	26.8.2008

eläintarhan johtaja	21.8.2008
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	27.8.2008
museonjohtaja	21. ja 25.8.2008
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	22.8.2008
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori	22. – 27.8.2008
taidemuseon johtaja	25.8.2008
tietokeskus
- johtaja	22.8.2008
työterveysjohtaja	22. – 27.8.2008

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1062 §

LAAJASALON KORTTELEIDEN NRO 49265 - 49268 JA HUVILA- YM. ALUEIDEN (ITÄNIITYNNIEMI) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11470)

Khs 2005-2472

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä 49. kaupunginosan kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavan sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11470 voimaan lukuun ottamatta tilaa RN:o 1:886 ja tämän asian liitteenä olevaan kaavakarttaan merkittyä osaa yhteisestä vesialueesta RN:o 1:980.

Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Carita Nybomille ja Kim Nybomille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1063 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY LIIKEPRIMON SEKÄ KIINTEISTÖ OY HELSINGIN MALMINPUISTON VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2008-1733

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 5.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Liikeprimo on myynyt Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38273 tontin nro 4 Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuistolle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuistolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1064 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN VALTION SEKÄ ARI JA KARI PYLVÄNÄISEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2008-1732

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 12.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Tonttuvuori-nimisestä tilasta RN:o 1:881 Ari ja Kari Pylvänäiselle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Ari ja Kari Pylvänäiselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1065 §

VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI ERITYISEN HUOMION KIINNITTÄMISESTÄ LEIKKI- JA OLESKELUALUEIDEN RIITTÄVYYTEEN JA VIIHTYISYYTEEN RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISEN YHTEYDESSÄ (PUNAVUOREN TONTTI 118/3)

Khs 2007-2257

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.10.2007 hyväksymän toivomusponnen (Irmeli Wallden-Paulig) johdosta ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1066 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MCDONALD´S OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1613

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1067 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	26.8.2008
kaupunkisuunnittelulautakunta	21.8.2008

asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	25.8. ja 27.8.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:
1065 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN IRMELI
WALLDEN-PAULIG: ÄGNANDE AV SÄRSKILD UPPMÄRKSAMHET
ÅT ATT PLATSERNA FÖR LEK OCH UTEVISTELSE ÄR TILLRÄCKLIGA
OCH TRIVSAMMA DÅ BYGGLOV BEVILJAS (TOMTEN 118/3 I RÖDBERGEN)

Stn 2007-2257

Ärende Kaj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 10.10.2007 (Irmeli Wallden-Paulig), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Irmeli Wallden-Paulig och för kännedom till fullmäktige, med en kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Reijo Forssander
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ulla-Marja Urho

Terhi Peltokorpi

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 9.9.2008 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Reijo Forssander

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1038-1051, 1053-1061 ja 1065-1067 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 1063-1064 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1038-1051, 1053-1061 ja 1065-1067 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				1063-1064 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		1.9.2008 kello 16.00 – 17.50

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto			I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Meriläinen, Risto			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1062-1067 §)
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi 1051-1067 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja (paitsi 1062-1067 §)
	Summanen, Juha			vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Vanne, Pertti			neuvotteleva viranhaltija (paitsi 1049-1067 §)
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Forssander, Reijo			vs. hallintosihteeri
	Karakorpi, Tuomo			tietotekniikkapäällikkö (1048 §:n kohdalla)
	Alasuvanto, Juha			projektipäällikkö (1048 §:n kohdalla)
	Päivärinta, Sari			vs. erityissuunnittelija (1048 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Forssander, Reijo

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1038-1039,	1040-1041,	1046-1049,
		Sauri			1050,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,	1051-1056,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,	1057-1060,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		1042,	1061,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		1043-1045,	1062-1067,