Kokousaika

687 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja Vehviläisen (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

688 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

689 - 697 §

Kaupunginvaltuuston 21.5.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Rakennus- ja ympäristötoimi

689 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.5.2008 pöydälle pantu asia
Länsimetron hankesuunnitelman hyväksyminen

Esittelijä toi korjatun sivun 5 muuttaen siten aikaisempaa esitystään seuraavasti:

- Metrotunneli 235,8 milj. euroa,

- Rata 145,5 milj. euroa

- Asemat 240,3 milj. euroa

- Pohjatutkimukset, rakennussuunnittelu ja rakennuttaminen 92,0 milj. euroa.

Urho teki Oker-Blomin kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

”Ehdotetaan, että Koivusaaren asema jätetään Länsimetron hankesuunnitelmassa varaukseksi ja siitä päätetään alueen osayleiskaavan yhteydessä. Päätösesitykseen tehdään tämän esityksen mukaiset korjaukset.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Urhon ehdotuksen äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom, Peltokorpi, Urho.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän esityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Lahdenranta Matti, toimitusjohtaja, puhelin 310 35091
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

690 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.5.2008 pöydälle pantu asia
Uusien metrovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Sivistys- ja henkilöstötoimi

691 §

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

692 §

Lausunto Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx tekemästä kuntajakoesityksestä

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

693 §

Luettelo vuonna 2007 tehdyistä kiinteistökaupoista

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

694 §

Vartiokylän tonttien 45199/2 ja 3 (kauppakeskus Candela) vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

695 §

Myllypuron 15 asuinpientalotontin, 41 erillispientalotontin ja kahden yhteiskäyttötontin vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

696 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.5.2008 pöydälle pantu asia
Kunnallisaloite, joka koskee luopumista Keskustatunnelin rakentamisesta

Lehtipuu teki Vehviläisen kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättänee

1) lisätä s. 61 viimeiseksi kappaleeksi seuraavan:

”Lisäksi Khs toteaa, että keskustatunnelin toteuttamisedellytykset ovat ratkaisevasti muuttuneet sekä ilmastopoliittisten että taloudellisten perusteiden takia. Kaupunginhallituksen tarkoituksena on valtuuston päätösten täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa keskeyttämään keskustatunnelia koskeva asemakaavavalmistelu.”

2) muuttaa päätösesityksen muotoon:

”Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tehdyn aloitteen tiedoksi.”

Suoritetussa äänestyksessä Lehtipuun ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6.

Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Rautava, Wallden-Pailig, Rihtniemi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen Lehtipuun vastaesityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Kaupunginjohtaja

697 §

Taidehallin peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan ja kaupungin rahoitusosuuden korottaminen

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Mickwitz esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

698 §

Kaupunginvaltuuston 4.6.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Rakennus- ja ympäristötoimi

698 §

Helsingin Tekstiilipalvelu -liikelaitoksen toiminnan siirtäminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Malinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Esittelijä täydensi esitystään merkitsemällä sivulle 7 sivun 4. kappaleeseen viimeiseksi päivämääräksi 12.5.2008 (esityslistalla kohta x.x.2008).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

699 §

ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2008-1086

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen tertiäärilainoja seuraavasti:

	Tertiäärilaina €
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / Agronominraitti 26	587 230
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / Agronominraitti 18	717 465
Vallilan Kiinteistöt Oy / Muurikuja	1 027 620
Yhteensä	2 332 315

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

700 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2008-412

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 345 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Herttoniemen yhteiskoulun perusparannustyötä varten seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

701 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

VT ENROTHIN TOIVOMUSPONSI SÄHKÖLLÄ LÄMMITETTÄVIEN PIENTALOJEN SIIRTYMISESTÄ KAUKOLÄMPÖÖN

Khs 2008-258

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Matti Enroth) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Matti Enroth) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

702 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

JOHTAVAN KAUPUNGINASIAMIEHEN EERO PULKKISEN IRTISANOMISTA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUS

Khs 2008-401

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti henkilöstöjohtajan ja kaupunginlakimiehen 5.2.2008 lausunnossa sekä kaupunginlakimiehen 19.3.2008 lausunnossa mainituilla perusteilla hylätä Eero Pulkkisen tekemän oikaisuvaatimuksen.

Pöytäkirjanote liitteineen sekä muutoksenhakuosoituksin päätöksessä mainituille, hallintokeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin 310 64032

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

703 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 7.5.2008 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 7.5.2008 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Eero Vesteriselle ja Ville Rydmanille.

Pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, kiinteistövirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Koy Helsingin Musiikkitalolle.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle.

11 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

12, 13 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

14 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

15–17 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

6 Kaupunginhallitus päätti varata 29. kaupunginosan korttelin nro 29015 tontin nro 1 CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle uuden OneMed Group Oy:n toimistotalon suunnittelua varten 31.12.2008 saakka ehdolla, että tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, kaupunginmuseon johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, pelastuslaitokselle ja opetusvirastolle.

8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote valitusosoituksin Monica Mal-tuschille.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.

10 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

18, 19 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

LIITE

Päätöksen perustelut

704 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 8.5.2008

satamalautakunta 6.5.2008

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 7.5.2008

tekninen lautakunta 6.5.2008

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

705 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

706 §

LAUSUNTO TIEHALLINNOLLE MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMALUONNOKSESTA

Khs 2008-581

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti lähettää Tiehallinnolle meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Vuorovaikutteisen suunnittelun näkökulmasta on hyvä, että Helsingin kaupungille on varattu mahdollisuus antaa lausuntonsa vielä keskeneräisestä Tiehallinnolle meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnoksesta. Kaupunginhallitus toivoo, että jäljempänä esitetyt seikat otetaan huomioon lopullista meluntorjuntasuunnitelmaa laadittaessa.

Kaupunginhallitus katsoo, että meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnos sisältää joitakin epätarkkuuksia, siitä puuttuu joitain tärkeitä meluntorjuntakohteita ja kohdekohtaisista arvioista puuttuu arvio suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksista. Toimintasuunnitelmaluonnoksessa ei ole myöskään esitetty meluntorjuntatoimenpiteiden kustannuksia.

Valitut kohteet Tiehallinnon laatima luonnos meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi vuosille 2008 – 2012 sisältää pääosan tärkeimmistä Helsingin alueen maanteiden meluntorjuntakohteista. Siitä puuttuu kuitenkin joitain tärkeitä meluntorjuntakohteita.

Meluntorjuntakohteiden luettelosta puuttuvat mm. Kehä I:n länsiosan esteet Reimarlan kohdalla sekä Vihdintien tiesuunnitelman mukaiset meluesteet. Maantiestä 120 (Vihdintie) on laadittu tiesuunnitelma, johon sisältyy meluesteitä Helsingin kaupungin alueella. Kohteista U27 ja U40, jotka sijaitsevat Hämeenlinnanväylän varrella Haagan kohdalla, puuttuvat Keskuspuiston puoleiset meluesteet kokonaan.

Kohdeluettelossa on muutama vanhan meluesteen korotus (Kehä III, Ala-Tikkurila, Kehä I ja Kurkimäki). Monessa muussakin kohteessa on tarvetta parantaa ja korottaa vanhoja meluesteitä. Helsingin ensimmäiset meluesteet on rakennettu jo 1970-luvun lopulla. Tämän jälkeen liikennemäärät ovat moninkertaistuneet pääväylillä ja vanhat meluesteet ovat jääneet mitoitukseltaan liian mataliksi.

Taulukossa 3 (sivu 15) esitetyssä kohdeluettelossa on sarake, jossa kuvataan kohteen suunnittelutilanne. Tässä sarakkeessa on virheitä. Kaikki Kehä I:n ja Itäväylän kohteille esitetyt toimenpiteet perustuvat tiesuunnitelman ajantasaistamisselvitykseen, joka on tehty vuonna 2004. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäessä perustuu tiesuunnitelmaan. Lahden- ja Porvoonväylän meluesteet Jakomäessä ja Heikinlaaksossa perustuvat Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvitykseen vuodelta 2001.

Kaupunginhallitus toteaa, että Vuosaaren satamakeskuksen aloittassa vuoden 2008 lopussa toimintansa tulee Helsingin raskasliikenne oleellisesti muuttumaan meluselvityksen tekoajasta 2007. Kaupunginhallitus katsoo, että kyseinen liikenteen muutos tulisi huomioida Tiehallinnon melutorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008-2012.

Kaupunginhallitus katsoo, että toimintasuunnitelmassa tulisi olla liitteenä kartat, joista selviävät kaikki ne alueet, joissa yli 65 Db:n melutasolle altistuu vähintään 20 asukasta tai joilla on meluherkkiä toimintoja kuten koulu, päiväkoti tai hoitolaitos.

Ehdotetut toimenpiteet

Liikennemelua tulee ensisijaisesti vähentää melulähteessä. Toissijaisesti tulee melua pyrkiä vaimentamaan ja sen leviämistä estämään mahdollisimman lähellä melulähdettä.

Melun leviämistä voidaan rajoittaa ja melulle altistuvia voidaan suojata teknisin ratkaisuin, mm. meluaidat ja -vallit, mutta myös liikenneväylien linjauksella, toimintojen oikealla sijoittelulla tai jo rakennettujen liikenneväylien läheisyyteen suunniteltujen asuinalueiden kaavoituksella, liikenneohjauksella ja rajoituksilla.

Kaupunginhallitus katsoo, että liikenneväylien meluaitojen ja –vallien rakentamisen lisäksi liikennevälineiden nopeuden laskeminen, vähämeluisten tiepinnotteiden kehittäminen ja niiden käytön lisääminen pääväylillä ovat ensisijaisia toimia ympäristömelun torjumiseksi tiealueilla. Kaupunginhallitus toteaa, että liikenteen määrän ja nopeuksien rajoittamisella on mahdollisuus vähentää meluhaittojen lisäksi myös haitallisten pakokaasujen ja pölyn määrää.

Pääväylien nopeusrajoituksien alentaminen meluntorjunnan keinona on esitetty toimintasuunnitelmassa hieman epäselvästi. Kaupunginhallitus katsoo, että nopeusrajoituksia tulee voida alentaa myös muulloin kuin tienparantamisen yhteydessä.

Meluvallien rakentamisessa tulisi ottaa huomioon maisemalliset vaikutukset ja ympäristökysymykset. Kaupunginhallitus toteaa, että pilaantuneiden maiden ja erilaisten muiden jätteiden, kuten käytettyjen renkaiden, hyötykäytöllä meluvalleissa voitaisiin säästää niiden rakentamisen kustannuksia.

Kaupunginhallitus toteaa, että sääilmiöiden suurten äärivaihtelujen myötä sortuma- ym. vaaratilanteet ovat lisääntyneet maamassojen siirtelyissä ja uudelleen pengerryksissä. Sortumalla voi olla vaikutusta alueen liikenteelle, lähiasumuksille sekä virkistyskäytön turvallisuudelle. Tämän johdosta maamassojen tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sortumavaara on tiedostettava myös rakennustöiden aikana.

Toimintasuunnitelmassa on esitetty meluaitojen mittoina vajaasta sadasta metristä aina reiluun tuhanteen metriin. Kaupunginhallitus toteaa, että pelastustehtävissä pelastuslaitoksen tai pelastettavien on päästävä kulkemaan meluaidan toisella puolelle. Tämän johdosta meluaitoihin tulee tehdä noin 250 metrin välein kulkukelpoinen aukko.

Meluesteitä rakennettaessa tulee lisäksi huomioida arvokkaiden pohjavesialueiden esiintymät ja ympäristösuojelulliset näkökohdat. Kaupunginhallitus katsoo, että rakennettavien meluvallien alueelle tulee tehdä maaperän suojaamisen toimenpiteet mahdollisen liikenneonnettomuuden aiheuttaman öljyonnettomuuden haittojen ehkäisemiseksi.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on esitetty yhtenä melun torjuntakeinona olemassa olevien asuinrakennusten julkisivujen äänieristävyyksien parantamista. Keino on kannatettava, mutta kyseisen toimenpiteen rahoituksen järjestäminen lienee kuitenkin vaikeaa.

Toimintasuunnitelmasta puuttuu toistaiseksi kokonaan arvio suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksista. Vaikutusten arviointi laaditaan myöhemmin, kun kohdekohtaiset toimenpiteet ovat kommenttien pohjalta valmiit.

Kaupunginhallitus katsoo, että toimintasuunnitelmalla ei siinä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta huolimatta saavuteta meluntorjunnan kokonaistarpeen ja määrien suhteen suuria altistumisten alenemisia mm. tieliikennemelulle altistuvien määrän edelleen kasvaessa. Saavutettavat hyödyt ovat lähinnä kohdekohtaisia. Tästä huolimatta kaupunginhallitus pitää Tiehallinnon Meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008 – 2012 laatimista tärkeänä toimenpiteenä melusta aiheutuvien haittojen torjumisessa ja ennaltaehkäisemisessä.

Toimenpiteiden tehokkuutta alueilla onkin vielä mahdotonta arvioida, koska suunnitelmasta ei selviä, missä määrin suunnitellut toimenpiteet vähentäisivät melulle altistuvien määrää.

Kaupunginhallitus katsoo, että kaikille toimintasuunnitelmassa esitetyille toimenpiteille tulisi kuitenkin tehdä toteutussuunnitelma ja varata rahoitus, sillä muuten ne jäävät helposti vain maininnan tasolle. Mahdollisista käytännön toimenpiteistä on tarpeen keskustella Tiehallinnon Uudenmaan piirin ja Helsingin kaupungin kesken erikseen.

Kustannukset Valtioneuvoston asetuksen (801/2004) mukaan toimintasuunnitelman tulee sisältää tiedot suunnitelman rahoituksesta.

Toimintasuunnitelman luonnoksesta puuttuvat vielä meluntorjuntatoimenpiteiden kustannusarviot ja rahoitussuunnitelmat. Lopullisessa suunnitelmassa tulisi esittää kustannusarviot kohteittain siten, että kohteita ja esitettyjä toimenpidevaihtoehtoja voidaan verrata niiden kustannustehokkuuden perusteella. Toimintasuunnitelmassa tulisi myös esittää tieto siitä, mihin kustannusarvio perustuu. Mikäli kohteen kustannusjako Tiehallinnon ja kunnan välillä on jo sovittu, tulisi myös kustannusjako esittää suunnitelmassa. Lisäksi rahoitussuunnitelmat tulisi esittää kohdennettuina eri vuosille.

Uudenmaan tiepiirin rahoitus meluntorjunnan toteuttamiseksi on viime vuosina ollut hyvin vähäistä. Meluesteitä on yleensä rakennettu vain muun tienparannuksen yhteydessä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Uudenmaan tiepiiri sisällyttää meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitetyt meluntorjuntakohteet toiminta- ja taloussuunnitelmaansa ja varaa riittävän rahoituksen toimenpiteiden toteuttamiseksi toimintasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2012 mennessä. Helsingin kaupunki on varautunut investointiohjelmissaan omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen toimintasuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

Vuoropuhelu ja tiedottaminen

Tiehallinnon toimintasuunnitelmaa on valmisteltu yhtäaikaisesti mm. Helsingin kaupungin toimintasuunnitelman kanssa. Helsingin kaupungin lopullinen meluntorjunnan toimintasuunnitelma laaditaan 18.7.2008 mennessä. Kaupunginhallitus katsoo, että Helsingin kaupungin yleiset toimintalinjat sekä kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun toimintalinjat samoin kuin Helsingin toimintasuunnitelmassa esitetyt melualtistusta vähentävät ja hiljaisia alueita koskevat toimenpiteet tulee huomioida myös Tiehallinnon toimintasuunnitelmassa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että myös Tiehallinnon meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnoksen lopullisista arvioista pyydetään lausuntoja ja kuullaan sidosryhmiä. Kaupunginhallitus katsookin, että eri meluntorjuntatoimenpiteiden valinta ja toteutussuunnitelmat Helsingin alueella tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Esimerkiksi uusien meluestemallien kehittäminen sekä meluesteiden ja meluvallien ulkonäkö ja kaupunkikuvaan sopivuus tulisi tarkistaa yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Tiehallinnon toimintasuunnitelmaan sisältyvien suunnitelmaluonnosten yksityiskohdat tulee tarkistaa tarkemman suunnittelun yhteydessä (esimerkiksi suunnitelmaluonnoksessa U11 Lahdenväylän itäpuolen melusuojaus tulisi ulottaa Suurmetsäntiehen asti).

Kirje Tiehallinnolle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, terveyslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, Helsingin Satamalle ja liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 13

707 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN TOIVOMUSPONSI: MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN EDISTÄMINEN ALOITTAMALLA SE VAIHEITTAIN ALLE 16-VUOTIAISTA LAPSISTA

Khs 2007-2098

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.9.2007 hyväksymän toivomusponnen (Päivi Lipponen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Päivi Lipponen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Päivi Lipposelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Vehviläinen teki Rautavan kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden vastaehdotuksen siten, että sivun 43 kaksi viimeistä tekstikappaletta poistetaan.

Suoritetussa äänestyksessä Vehviläisen ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Lehtipuu, Puoskari, Ojala, Oker-Blom, Peltokorpi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen Vehviläisen vastaesityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

708 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN VAIKUTUKSET JA KUSTANNUSTEN SELVITTÄMINEN

Khs 2007-2097

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.9.2007 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Paavo Arhinmäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

709 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 6.5.2008

pelastuslautakunta 6.5.2008

yleisten töiden lautakunta 8.5.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

710 §

TILINTARKASTAJIEN NIMEÄMINEN NIEMIKOTISÄÄTIÖÖN VUODEKSI 2008

Khs 2008-1167

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti nimetä Niemikotisäätiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2008 kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen KHT Tom A. Turjan sekä tarkastuslautakunnan sihteeri, JHTT Oiva Virran ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen kaupunkitarkastaja, JHTT Jari Ritarin.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Niemikotisäätiölle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, hallintokeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

711 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 6.5.2008 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

712 §

TERVEYSKESKUKSEN HAMMASHUOLLON HOITOHENKILÖKUNNAN JA MUUN HENKILÖKUNNAN JONONPURKUTYÖTÄ KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2008-1166

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä saavutettujen neuvottelutulosten mukaisen paikallisen sopimuksen hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan jononpurkutyöstä maksettavista korvauksista sekä valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Esittelijä korjasi esitystään siten, että sivun 55 viimeinen lause tuli muotoon:

Kaupunginhallitus hyväksyi hammaslääkäreitä koskevan paikallissopimuksen 5.5.2008.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän muutetun esityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITE

Päätöksen perustelut

713 §

RUOTSINKIELISEN TYÖVÄENOPISTON TALOUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIRAKSI

Khs 2008-944

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.6.2008 lukien ruotsinkieliseen työväenopistoon talouspäällikön viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 2 670,12 euroa kuukaudessa, niin että talouspäällikön työsuhteisen tehtävän nykyinen hoitaja otetaan perustettavaan virkaan virkaa haettavaksi julistamatta.

Pöytäkirjanote ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

714 §

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-1052

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

- edustamaan kaupunkia Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n 26.5.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa,

- hyväksymään asiat yhtiön hallituksen päätösehdotuksen mukaisesti,

- esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Helsingin kaupungin edustajina hallituksen puheenjohtajaksi Arvo Jäppinen ja jäseneksi sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen sekä talousarviopäällikkö Tuula Saxholm.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, mainituille henkilöille, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle, hallintokeskuksen tietopalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle (talpa).

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Haatainen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Merkittiin, että asian esitteli vs. Sj. Paula Kokkonen.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

715 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

NS. TUPLAVUOROKORVAUSMENETTELYN JATKAMINEN SOSIAALIVIRASTOSSA JA TERVEYSKESKUKSISSA 1.5.2008 - 31.1.2010

Khs 2008-1128

Esityslistan asia Sj/4

Ojala teki Vehviläisen kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden vastaehdotuksen siten, että asia palautetaan valmisteltavaksi perusteluin, että lisäksi korvausta voidaan maksaa muissa ympärivuorokautista hoitoa/palvelua antavissa yksiköissä, kuten lastensuojelu- ja kehitysvammalaitokset, ympärivuorokautiset päiväkodot ja sosiaalipäivystysyksikkö.

Suoritetussa äänestyksessä Ojalan ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig, Rihtniemi.

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

716 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta	22.4.2008
opetuslautakunta	6.5.2008
- suomenkielinen jaosto	6.5.2008
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	22.4.2008
taidemuseon johtokunta	6.5.2008

henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	30.4. sekä 6. ja 8.5.2008
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	7.5.2008
museonjohtaja	29.4.2008
kaupunginorkesterin intendentti	16. ja 25.4.2008
työterveysjohtaja	8.5.2008

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

717 §

LAUSUNTO SIPOON KUNNALLE SIPOON YLEISKAAVA 2025 EHDOTUKSESTA

Khs 2007-381

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Sipoon kunnalle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Yleiskaava on kokonaisuudessaan kehittynyt luonnosvaiheesta. Yleis-kaavakartta on selventynyt ja tarkentunut, mutta samalla se on säilyttänyt strategisen suunnitelman luonteen. Strateginen yleiskaava on välineenä luonteva tilanteessa, jossa Sipoo on voimakkaasti muuttamassa kunnan kehittämisen ja maankäytön suunnittelun periaatteita. Sipoo on kehittynyt 2000-luvulle asti vailla nopeita ja suuria muutoksia. Uusi yleiskaava luo nyt edellytyksiä suuremmille muutoksille, nopeammalle väestön kasvulle ja integroi kunnan paremmin osaksi Helsingin seutua. Lounais-Sipoon sijainti metropolialueella Suomen tärkeimmän sataman, Vuosaaren sataman läheisyydessä tulee niin ikään hyödyntää täysimääräisesti.

Koko Helsingin seudun kehitys ja vaikutus suuntautuu entistä vahvemmin idän suuntaan sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.

Itäsuunnan kaupunkimainen rakenne päättyy Helsingin kaupungin rajaan noin 15 km päässä keskustasta, kun muissa suunnissa nauhamainen rakenne jatkuu 30–60 km. On luontevaa, että kaupunki jatkuisi kiinteästi Helsingistä itään. Rannikon suuntaan voisi syntyä helminauhamainen kaupunkirakenne Porvoon suuntaan.

Helsingin seudun yhteistyö

Sipoo on tullut mukaan Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyöhön. Kunnat ovat sitoutuneet yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteutumiseen seudulla, mikä tarkoittaa huomattavasti nykyisiä asuntotuotantomääriä suurempaa asuntotuotantoa sekä sitoutumista valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rakentamiseen. Valtion ja seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaan Sipoon tulisi luoda edellytykset noin 400 asunnon rakentamiselle vuodessa, mistä 80 olisi ARA-vuokra-asuntoja. Haaste on kunnalle suuri, koska esimerkiksi vuosina 2000–2006 Sipooseen on valmistunut keskimäärin 200 asuntoa vuodessa, eikä lainkaan ARA-vuokra-asuntoja. Yleiskaavassa kunta kuitenkin selvästi pyrkii omalta osaltaan ottamaan vakavasti seudullisen haasteen, joten tässä valossa yleiskaavaehdotus ja seudun MAL-2017 ‑toteutusohjelma tukevat toisiaan.

Maakunnallinen suunnittelu

Seutu- ja maakuntatasoisen suunnittelun tilanne on Sipoon osalta sirpaleinen. Kaava-alueella ei ole kattavaa voimassa olevaa maakunta-kaavaa. Itä-Uudenmaan liitto on joulukuussa 2007 hyväksynyt uuden maakuntakaavan, jolla ei ole kuitenkaan vastattu suunnittelulta edellytettävään dynamiikkaan. Sipoon yleiskaavan samoin kuin Helsingille tulevan liitosalueen suunnittelun tueksi tarvittaisiin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva seudullinen strateginen suunnitelma, jossa osoitetaan tärkeimmät aluerakenteen kehittämisen periaatteet. Samassa yhteydessä tulisi määritellä Sipoonkorven virkistys- ja suojelualueen kokonaisnäkemys. Työ tulisi tehdä yhteistyössä vähintään Helsingin, Sipoon ja Vantaan kesken. Tarpeen mukaan työssä voisivat olla myös maakunta-liitot ja Porvoo.

Yleiskaava-alueen rajaus

Yleiskaava käsittää koko Sipoon alueen ilman saaristoa. Saariston ja mantereen ranta-alueille laaditaan parhaillaan erillistä oikeusvaikutteista ranta-alueiden rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa osayleiskaavaa. Tältä osin kunnan yleiskaavan nyt valittu rajaus ei ole tarkoituksenmukainen. Strateginen yleiskaava olisi voinut olla väline, jolla osoitetaan myös saariston ja rantojen maankäytön periaatteet.

Mitoitus Edellä kuvattiin jo seudullisessa yhteistyössä asetetun asuntotuotantotavoitteen (400 asuntoa vuodessa) suuruutta suhteessa nykytilaan (200 asuntoa vuodessa). Yleiskaavaehdotuksen mukaan kunta varautuu vuoteen 2025 mennessä jopa 40 000 uuteen asukkaaseen. Väestötavoitteena vuoteen 2025 pidetään 35 000 uutta asukasta, mikä merkitsisi noin 2300 asukasta ja likimäärin 800 uutta asuntoa vuosittain. Väestötavoite on seudun tasapainoisen rakenteen kannalta määrällisesti tyydyttävä. Sen sijaan kunnan talouden sekä maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen hallinnan kannalta kasvutavoite on kunnan kokoon nähden erittäin haastava, koska se merkinnee jopa 6–8 miljardin euron investointeja kunnallistekniikkaan, raideliikenteeseen ja peruspalveluihin tulevina vuosikymmeninä.

Yleiskaavan 35 000 uudesta asukkaasta 31 000 sijoittuu taajamiin, 3 000 kyliin ja 1 000 haja-asutusalueille. Taajama-asukkaista 21 000 sijoittuu Nikkilä-Talma -vyöhykkeelle ja 12 000 Söderkullaan. Seudun asuntokysynnän ja taloudellisen toimeliaisuuden painopiste on kunnan eteläosien välittömässä läheisyydessä, siksi yleiskaavan väestönkasvun painottuminen enemmän kunnan keskiosiin kuin eteläosiin on rakenteellisen yhtenäisyyden kannalta huono tavoite. Edullisen seuturakenteen ja elinvoimaisen metropolialueen näkökulmasta väestönkasvun painopisteen tulisi olla kunnan eteläosissa.

Yleiskaavassa varaudutaan myös kasvattamaan väestöä kylissä ja haja-asutusalueilla. Vaikka haja-asutuksen kasvu suunnitelman mukaisena olisikin pienempää kuin se on ollut viime vuosina, se on seudun kehitystavoitteiden kannalta epätoivottavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyttä tulisi turvata ja asutusta ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kylien suunnitteluun ja haja-asutukseen kunnalla olisi hyvä olla tiukka suunnitteluote.

Aluevaraukset Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve

Yleiskaavassa osoitetaan kunnan eteläosassa kaksi joukkoliikenteen kehittämiskäytävää. Porvoon moottoritien pohjoispuolella kulkeva kehittämiskäytävä tarkoittaa Heli-rautatieyhteyttä. Eteläisempi yhteys tarkoittaa metron jatkamista Sipooseen tai tiheää syöttöliikennettä Itä-Helsingin metrojärjestelmään.

Heli-radan varaus perustuu maakuntakaavoihin, mutta juuri nyt käynnissä olevan Helsinki-Pietari-radan tarveselvityksen myötä radan linjaus saattaa muuttua oleellisesti. Nykymuotoinen henkilöliikenteen ratavaraus saattaa käydä tarpeettomaksi, kun uusi ratalinjausvaraus kulkisi nykyistä Heli-radan varausta idästä Kulloon kylään saakka, kaartuisi siitä Nikkilään ja edelleen Keravalle, josta rata kulkisi tunnelissa lentoasemalle ja edelleen Pasilaan.

Helsinki varautuu rakentamaan metron Helsingin kaupunkiin Sipoosta liitettävälle alueelle. On tärkeää, että jatkossa liikennejärjestelmäsuunnittelua ja maankäytön suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä niin, että kaupunkirakenne voisi jatkua Helsingin ja Sipoon rajalla saumattomasti ja luotaisiin rakenteelliset edellytykset metron jatkamiselle Sipooseen. Metrovaraus on Sipoon yleiskaavassa Söderkullaan saakka osoitettu Porvoon moottoritien eteläpuoleiselle alueelle, jossa on sekä taajamatoimintojen aluetta että alhaisen tehokkuuden kyläaluetta. Metrovarauksen varteen tulee varata selkeästi taajamatoimintojen aluetta.

Virkistysalueet ja luonnonsuojelu

Virkistystarpeet on yleiskaavassa käsitelty puutteellisesti, kun koko saaristo on yleiskaava-alueen ulkopuolella. Saariston jättäminen muuten koko kunnan kattavan strategisen yleiskaavan ulkopuolelle on ongelmallista. Asukkaiden pääsy merelle, suhde mereen ja merellisyyteen, merelliset virkistysalueet ja venepaikat tulisi käsitellä samassa yleiskaavassa.

Granön saari on tärkeä Helsinkiin siirtyvän liitosalueen tulevien asukkaiden virkistyskäytön kannalta. Välittömästi liitosalueen eteläpuolella sijaitseva saari jää osaksi Sipoon kuntaa. Liitosalueen merellisten virkistystarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa, koska liitosalueen rannat on joko rakennettu tai ne ovat erilaisia suojelualueita. Uimapaikkoja tai rantautumiskelpoisia paikkoja on hyvin vähän. Helsinki omistaa huomattavan osan Granöstä ja haluaa kehittää saarta asukkaiden virkistysalueena hyvässä yhteistyössä Sipoon kanssa.

Kaavassa Sipoonkorven yhteyteen osoitettu laaja, yhtenäinen metsä/metsätalousalue on ulotettu eteläosiltaan varsin lähelle Lounais-Sipoon metroon tukeutuvaksi suunniteltua maankäytön kehittämiskäytävää. Metroon tukeutuvalle Lounais-Sipoon maankäytön kehittämisvyöhykkeelle tulee turvata riittävä alue suhteessa varsinaisen Sipoonkorven virkistysalueeseen.

Luontovaikutukset arvioitu puutteellisesti

Sipoon yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa käsitellään luontovaikutuksia kovin yleispiirteisesti. Yleiskaava-aineistosta puuttuu kaavaehdotuksen nk. Natura-arviointi. Vaikutukset Natura-alueisiin muun muassa Sipoonkorpeen ja Helsingin puolelle sijoittuvaan Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien alueeseen tulisi käsitellä yleiskaavaselostuksessa omana kohtanaan siitä huolimatta, että arvioinnit tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

Tekninen huolto

Myös teknistä huoltoa on käsitelty yleiskaavassa varsin yleispiirteisesti, vaikka 40 000 uuden asukkaan tavoite tule vaatimaan suuria, myös naapurikuntiin heijastuvia infrastruktuuri-investointeja. Monet seudullisesti tärkeät asiat jäävät Sipoon yleiskaavassa vielä vähäiselle huomiolle tai ratkaisua ja sijoituspaikkaa vaille. Tällaisia ovat esimerkiksi teknisen huollon suunnitelmat, kuten vesi- ja jätevesihuolto, jätehuolto, kaatopaikat sekä ylijämämassojen sijoittamisalueet ja maa-ainesten ottoalueet. Yleiskaavatyön jatkossa tulisi edellä mainittuihin seikkoihin kiinnittää riittävää huomiota yhteistyössä maakuntaliittojen ja seudun muiden kuntien kanssa, koska näitä toimintoja ei voida ratkaista vain kuntien rajojen sisällä.

Yhteenveto Sipoon yleiskaavassa kunta ensimmäistä kertaa ottaa vakavasti huomioon seudun kasvuun liittyviä maankäyttökysymyksiä ja näin integroi kunnan aikaisempaa paremmin osaksi Helsingin seutua. Yleiskaavan väestötavoite on seudun tasapainoisen rakenteen kannalta hyvä, mutta väestönkasvun painopiste tulisi olla kunnan eteläosissa.

Yleiskaavassa esitettyä eteläistä metroon tukeutuvaa kehityskäytävää tulisi selkeästi painottaa pohjoisemman Heli-rataan tukeutuvan kehityskäytävän sijasta. Metrovarauksen varteen Sipoon eteläosiin tulee osoittaa hyvin tiivistä taajamaa ja keskustatoimintojen alueita, muuten menetetään mahdollisuus metron edellyttämään kaupunkirakenteeseen.

Helsinki toivoo hyvää yhteistyötä virkistysalueiden suunnittelussa Sipoon kanssa. Helsinkiin liitettävän osan virkistysaluetarpeet perustelisivat vahvasti Sipoon saaristovyöhykkeen ottamista tähän yleiskaavaan mukaan. Erityisesti Granö on tärkeä Helsinkiin siirtyvän liitosalueen tulevien asukkaiden virkistyskäytön kannalta. Sipoonkorven virkistys- ja suojelualueen kokonaisnäkemys tulisi määritellä yhteistoiminnassa kaikkien alueiden kuntien kanssa.

Seuturakenteen tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta Helsinki–Porvoo-vyöhykkeelle tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuva seudullinen strateginen suunnitelma.

Kirje Sipoon kunnalle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

718 §

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-2747

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon varsinaisessa yhtiökokouksessa 30.5.2008.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittelemään yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen kiinteistövirastosta ja kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltasen ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen toimistopäällikkö Jaakko Staufferin kiinteistövirastosta ja osastopäällikkö Marianna Kajantien kulttuuriasiainkeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa hyväksymään hallituksen esitykset Musiikkitalon varsinaisen rakentamistyön käynnistämisestä ja rakennusrahaston kartuttamisesta.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.

Esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 86 perustelutekstin viimeisen kappaleen viimeinen virke muutettiin muotoon:

Kvsto käsitteli asiaa 7.5.2008.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

719 §

LAUSUNTO VANTAAN KAUPUNGILLE KEHÄRADAN YM. ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA

Khs 2008-744

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaan kaupungille seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kehä-radan asemakaava luo edellytykset pääradan ja Vantaankosken radan yhdistävän, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) ensimmäiseen koriin kuuluvan, ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyössä yhdeksi kärkihankkeeksi määritellyn ratayhteyden ja siihen liittyvän kehittämisvyöhykkeen toteuttamiselle.

Kehäratahanke käsittää lähiliikenteen junille tarkoitetun radan ja asemien sekä niihin välittömästi liittyvien tie-, katu- ja pysäköintijärjestelmien rakentamisen. Hanke yhdistää Vantaankosken radan ja pääradan toisiinsa lentoaseman kautta. Ensimmäisessä vaiheessa radalle tulee viisi uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Ruskeasanta ja Leinelä. Myöhemmin rakennetaan Petas ja Vehkala. Viinikkalassa toteutetaan asemavarauksen vaatimat toimenpiteet. Päärataan Kehärata yhtyy Hiekkaharjun aseman pohjoispuolella.

Asemakaavan alue on rajattu kattamaan varsin tarkkaan vain radan liikennealueet sekä radan rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt, kuten liityntäpysäköinnin ja liityntäliikenteen alueet Kivistössä ja Ruskeasannassa. Asemakaavaan on sisällytetty vain muutama korttelialue Vantaankoskella ja lentokentän eteläpuolella.

Kehärata on kannatettava hanke. Se parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä Helsingin ja Vantaan välillä sekä Vantaan sisällä. Positiivista hankkeessa on myös se, että asutus ja työpaikat voidaan rakentaa tiiviimmin ja taloudellisemmin joukkoliikenteen varteen. Yhteydet kasvavalle lentokenttäalueelle paranevat. Liityntäliikennettä ja liityntäpysäköintiä voidaan ohjata Kehä-radan asemille. Kehä-radan toteuttaminen tukee raskaaseen raideliikenteeseen tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä pääkaupunkiseudulla.

Uusi asutus ja työpaikat tulevat sijoittumaan asemien ympärille. Tällöin asema on saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Yli 800 metrin etäisyydellä asemasta tuleva asutus tarvitsee kuitenkin liityntäliikenteen, joka tuo matkustajat juna-asemalle. Kaavassa tulee liityntäasemien yhteyteen varata hyvät liityntäterminaalitilat ja katuyhteydet busseille. Samalla tulee varautua liityntäliikenteen laajentamismahdollisuuksiin. Kivistön ja Leinelän kasvavien alueiden joukkoliikennettä ei voida hoitaa tuomalla lisää bussiliikennettä Helsingin keskustaan, koska Elielin aukion ja Rautatietorin terminaalien kapasiteetti ei sitä mahdollista. Tärkeitä liityntäpysäköintiasemia ovat myös Petas ja Ruskeasanta, joihin tulee olla hyvät yhteydet säteittäisiltä pääväyliltä.

Kaavamuutoksen liikenteelliset tavoitteet siitä, että kehärata korvaa linja-autoliikennettä junaliikenteellä, jolloin linja-autoliikenne vähenee erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja sinne johtavilla säteittäisillä pääväylillä, on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle.

Kehäradan asemakaava mahdollistaa myös rataverkon jatkokehittämisen. Asemakaavaan sisältyy tilavaraukset Kehäratahankkeen jälkeen mahdollisesti toteutettavista yhteyksistä pääradan läntisiltä raiteilta Kehäradalle. Hankkeen yhteydessä toteutetaan vain yhteys Kehäradalta etelään pääradan itäraiteisiin. Myöhemmin toteutettavaksi suunnitellun Petaksen aseman alue ei kuulu tämän asemakaavan rajaukseen, mutta asemanseudun jatkosuunnittelussa tulee varmistaa myös Petaksesta pohjoiseen suuntautuvan Klaukkalan radan tilavaraus.

Helsingin kaupunki ei omista maata radan vaikutusalueella. Sen sijaan hankkeen vaikutusalue Helsingissä kattaa koko Helsingin niemen, Pasilan sekä pääradan ja Martinlaakson-radan vaikutusalueen. Kehäradalla on merkittäviä vaikutuksia pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen.

Suurten seudullisten hankkeiden rakentamisen alkaessa on ennakoitavissa, että tarve seudulliseen yhteistyöhön maamassojen läjitysalueiden löytämiseksi korostuu. Helsingin kaupunki toivoo neuvottelujen kiirehtimistä asian tiimoilta.

Kaupunginhallituksella ei ole edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi muuta huomauttamista kehäradan asemakaavasta eikä asemakaavan muutoksesta.

Kirje Vantaan kaupungille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja joukkoliikennelautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

720 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

OULUNKYLÄN TONTIN 28029/9 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11774)

Khs 2008-1014

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti määrätä 28. kaupunginosan korttelin nro 28029 tontin nro 9 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

721 §

5.5.2008 pöydälle pantu asia

KRUUNUNHAAN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11764)

Khs 2008-1015

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti pidentää 1. kaupunginosan korttelin nro 11 tontin nro 6, korttelin nro 14 tonttien nro 6 ja 12, korttelin nro 15 tontin nro 4, korttelin nro 16 tontin nro 9, korttelin nro 19 tontin nro 2, korttelin nro 21 tontin nro 1, korttelin nro 22 tontin nro 6 ja korttelin nro 23 tontin nro 10 rakennuskieltoaikaa 17.5.2010 saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että näillä tonteilla tutkitaan kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuus siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunginmuseolle.

Esittelijä muutti esitystään korjaamalla muutetun kohdan sivulla 96 seuraavaan muotoon:

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että näillä tonteilla tutkitaan kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuus siten, että porrashuoneiden…

Rautava teki Urhon kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättänee, että 1. kaupunginosan korttelin nro 11 tontin nro 6, korttelin nro 14 tonttien nro 6 ja 12, korttelin nro 15 tontin nro 4, korttelin nro 16 tontin nro 9, korttelin nro 19 tontin nro 2, korttelin nro 21 tontin nro 1, korttelin nro 22 tontin nro 6 ja korttelin nro 23 tontin nro 10 rakennuskieltoaikaa ei jatketa.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rautavan ehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen esittelijän muutetun esityksen mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

722 §

KIINTEISTÖ OY VUOSAAREN NUORISOKYLÄN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-1178

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän 19.5.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaiseksi jäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin ja varajäseneksi toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2008 Kari Roine.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Peltokorpi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

723 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

rakennuslautakunta

29.4.2008

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

5.5. ja 6.5.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

701 §

Ärende bordlagt 5.5.2008

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN ENROTH:

ÖVERGÅNG TILL FJÄRRVÄRME I DE SMÅHUS SOM VÄRMS UPP

MED ELEKTRICITET

Stn 2008-258

Ärende Kj/5 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 30.1.2008 (Matti Enroth), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Matti Enroth och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135

Översättning:

707 §

Ärende bordlagt 5.5.2008

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PÄIVI

LIPPONEN: FRÄMJANDE AV AVGIFTSFRI KOLLEKTIVTRAFIK

GENOM ATT DEN INLEDS STEGVIS GÄLLANDE BARN UNDER 16 ÅR

Stn 2007-2098

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 26.9.2007 (Päivi Lipponen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Päivi Lipponen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

– – –

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 310 36035

Översättning:

708 §

Ärende bordlagt 5.5.2008

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PAAVO

ARHINMÄKI: UTREDNING OM KOLLEKTIVTRAFIKENS INVERKAN

OCH OM DE FAKTISKA KOSTNADERNA FÖR EN AVGIFTSFRI

KOLLEKTIVTRAFIK

Stn 2007-2097

Ärende Ryj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 26.9.2007 (Paavo Arhinmäki), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Paavo Arhinmäki och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 310 36035

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Reijo Forssander
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Irmeli Wallden-Paulig

Sirkka-Liisa Vehviläinen

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 20.5.2008 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Reijo Forssander

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 702 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 687-698, 701, 703-709, 711-712, 715-717, 719 ja 723 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 720-721 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

Valitusoikeus

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) taikka vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) vastainen.

Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain taikka niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti.

Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä.

Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Hakemuksen toimittaminen

Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

Markkinaoikeus

PL 118

00131 HELSINKI

Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3, 5. kerros

Puhelin: 010 364 3300

Faksinumero: 010 364 3314

sähköposti: markkinaoikeus@om.fi

KUNNALLISVALITUS

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

- kunnan jäsen.

Pöytäkirjan 702 §

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

1 päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

2 päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

3 päätös on muutoin lainvastainen.

Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

- valmistelua tai täytäntöönpanoa

- kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

- verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus

Ratapihantie 9, PL 120

00521 HELSINKI

Puhelin: 010 36 42000

Faksinumero: 010 36 42079

Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				702 § i prokotollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				687-698, 701, 703-709, 711-712, 715-717, 719 och 723 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				720-721 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

Anvisning om ansökan

Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling (348/2007) eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster (349/2007).

Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster eller med stöd av dem utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning eller Världshandelsorganisationens avtal om offentlig upphandling.

Ansökan hos marknadsdomstolen

Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas.

Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes.

Ingivande av ansökan

Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen:

Marknadsdomstolen

PB 118

00131 HELSINGFORS

Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5. våningen

Telefon: 010 364 3300

Telefax: 010 364 3314

E-post: markkinaoikeus@om.fi

KOMMUNALBESVÄR

Besvärsrätt

Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet.

Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

- av kommunmedlemmarna.

702 § i protokollet

Besvär får anföras på den grunden att

1 beslutet har tillkommit i felaktig ordning

2 den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

3 beslutet annars strider mot lag.

Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

- beredning eller verkställighet

- i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

- i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Besvärstid

Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden.

Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Innehåll i besvärsskriften

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

- det beslut i vilket ändring söks

- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

- de grunder på vilka ändring yrkas

- ändringssökandens namn och hemkommun

- den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

Till besvärsskriften skall fogas:

- det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

- de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Inlämnande av besvärsskrift

Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol pä adressen:

Bangårdsvägen 9, PB 120

00521 HELSINGFORS

Telefon: 010 36 42000

Telefax: 010 36 42079

E-post: helsinki.hao@om.fi

Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden.

Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

Avgifter för handläggning av besvär

Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		12.5.2008 kello 16.00 – 17.43

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko				(paitsi 698 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi				(paitsi 722 §)
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Helistö, Kimmo				varajäsen
	Puoskari, Mari				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 721-723 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 715-723 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 714 §)
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Summan, Juha				vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Ollinkari, Matti				kansainvälisen toiminnan päällikkö
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri (paitsi 697 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				kaupunginsihteeri
	Rautanen Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Niippa, Raimo				vm. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Teppo, Tiina				vs. projektipäällikkö (paitsi 699-723 §)
	Forssander, Reijo				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Forssander, Reijo

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	687-688,	697,			699-704,
		Sauri					705,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		689-690,		698,	706-709,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,			710-711,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		691,			712-713, 715-716,
		Kokkonen					714,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		692-696,			717-723,