Kokousaika

510 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Laakso) ja Peltokorven (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

511 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

512 - 518 §

Kaupunginvaltuuston 23.4.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

512 §

Sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston lisäjäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

513 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 7.4.2008 pöydälle pantu asia
Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2007

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

Sivistys- ja henkilöstötoimi

514 §

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

515 §

Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan selvitystilaan asettamisen vaatimat toimenpiteet

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

516 §

Toukolan tonttien 23669/13 ja 14 sekä katualueen (Arabian taideteollisuuskeskuksen osa) asemakaavan muuttaminen (nro 11615)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

517 §

Kulosaaren tontin 42041/9 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11666)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

518 §

Pitäjänmäen tontin 46055/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11734)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

519 §

GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-896

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n yhtiökokouksessa 29.4.2008 ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä esittämään yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi elinkeinojohtaja Eero Holstila.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä nimetylle henkilölle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Esitys hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

520 §

KEMIJOKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-354

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kemijoki Oy:n 21.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti ja ehdottamaan, että seuraavaksi toimikaudeksi kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen valitaan Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja hallintoneuvostoon kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja ote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle, Kemijoki Oy:lle

sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.

Esitys hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

521 §

KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY:N MÄKIRINTEEN NUORISOKODIN TULIPALOSTA AIHEUTUVAT TOIMENPITEET

Khs 2008-537

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti luovuttaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle kaupungin myöntämien lainojen ylivakuutena olevat tulipalossa tuhoutuneeseen Hausjärven kunnassa sijaitsevaan kohteeseen 86-407-11-5 ja 86-420-5-23 kiinnitetyt seuraavat panttikirjat: nro 3786 määrältään 100 000 euroa (13.9.2002), nrot 3787 ja 3788, kumpikin määrätään 50 000 euroa (13.9.2002) ja nrot 1176 ja 1177, kumpikin 16 818 (10.7.1987) eli yhteensä 233 636 euron suuruiset panttikirjat.

Pöytäkirjanote Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle, sosiaalivirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2- 5

522 §

VALTUUTETTUJEN MALISEN JA LOHEN TOIVOMUSPONNET HIILIDIOKSIDIEN TALTEENOTOSTA, VARASTOINNISTA JA KUSTANNUKSISTA

Khs 2008-236, 2008-252

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvitykset kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymistä toivomusponsista (Jouko Malinen ja Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvitykset ponnen ehdottajille (Jouko Malinen ja Jyrki Lohi) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jouko Maliselle ja valtuutettu Jyrki Lohelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

523 §

VT PERKIÖN TOIVOMUSPONSI KAUPUNGIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESTA OSANA SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ

Khs 2008-234

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Perkiö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sanna Perkiö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sanna Perkiölle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

524 §

VT MOISION TOIVOMUSPONSI LÄMMÖNKULUTUKSEN MITTAAMISESTA ASUNTOKOHTAISESTI KERROSTALOISSA

Khs 2008-253

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Elina Moisio) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

525 §

VT MOISION TOIVOMUSPONSI VEDENKULUTUKSEN MITTAAMISESTA ASUNTOKOHTAISESTI KERROSTALOISSA

Khs 2008-254

Esityslistan asia Kj/9

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

526 §

VUODEN 2008 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN HENKILÖSTÖMENOVARAUKSEN KÄYTTÄMINEN

Khs 2008-255, 2008-364

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2008 talousarvion kohdalta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi, kunta-alan sopimuksista aiheutuvat palkkoihin ja henkilösivumenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:

Ta-kohta		Euroa

3 11 01	Sosiaalivirasto	24 225 000

3 11 05	Työllisyyden hoitaminen	861 000
3 21 01	Terveyskeskustoiminta	24 308 000

Pöytäkirjanote edellä mainituille virastoille, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

527 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 9.4.2008 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 9.4.2008 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa keskusvaalilautakuntaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Susanne Taipale–Vuoriselle ja Katarina Storbjörkille.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle (Veera Reuna), hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jari Haukalle, Juhani Johanssonille ja Michael Perukankaalle.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

6 Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin maistraatille.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

8 Pöytäkirjanote liikepalvelulautakunnalle, hankintakeskukselle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

17 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

18 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

9 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Petri Miralalle ja sosionomi Risto Pieviläiselle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

10 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, valtiotieteen tohtori Kristiina Koivuselle ja filosofian ylioppilas Antti Miettuselle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

11 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta

1 rahoittamaan pohjoisen ja eteläisen huoltoyhteysjärjestelyjen suunnittelun käytettävissä olevien vuoden 2008 määrärahoin ja

2 varmistamaan, että koko hanke etenee sujuvasti ja aikataulut sopivat yhteen pysäköintiyhtiön rakentamisen kanssa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Finlandia-talo Oy:lle.

12 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

13 Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 36. kaupunginosan korttelin nro 36112 tontin nro 1 2 195 000 euron kauppahinnasta ja korttelin nro 36110 tontin nro 1 710 600 euron kauppahinnasta kiinteistölautakunnan esityksestä 4.3.2008 ilmenevin muin ehdoin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

14 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle ja kaupunginmuseolle.

15 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

16 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

LIITE

Päätöksen perustelut

528 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 15 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 8.4.2008

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 9.4.2008

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

529 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 15 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

530 §

SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-875

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Suomenlinnan Liikenne Oy:n 24.4.2008 pidettävässä yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita Helsingin Satamasta, controller Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä satamakapteeni Jukka Kallio Helsingin Satamasta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Jari Nurmen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille sekä tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

531 §

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-884

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

532 §

RUSKEASUON VARIKKOKIINTEISTÖ OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-937

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n yhtiökokouksessa 29.4.2008 klo 12.00 liikennelaitoksella.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa päättyväksi toimikaudeksi hallintojohtaja Yrjö Judströmin ja hankintapäällikkö Eeva Hännisen liikennelaitokselta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

533 §

LAUSUNTO OIKEUSKANSLERILLE LAURI MUSTOSEN KANTELUA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2008-539

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti lähettää vastauksenaan Lauri Mustosen kirjoitukseen oikeuskanslerille seuraavan selvityksen:

Pysäköinninvalvonta yksityisalueilla

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja poliisin toimivalta

Pysäköintivirhemaksusta annetun lain (3.4.1970/248) mukaan ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta poliisi ja kunnalliset pysäköinnintarkastajat voivat määrätä pysäköintivirhemaksun.

Tieliikennelain 28 §:n 2 momentin mukaan luvaton pysäköinti yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. Tällä tieliikennelakiin tehdyllä lisäyksellä (27.6.2003/621) luvaton pysäköinti sanktioitiin lakitasolla. Aiemmin tästä oli säännöksiä Helsingin kaupungin järjestyssäännössä.

Kunnallinen pysäköinninvalvonta ja poliisi valvovat pysäköintiä tieliikennelain 28 §:n 2 momentin perusteella yksityisalueilla kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä. Valvontapyynnöt kirjataan ja kohteissa käynneistä sovitaan aina erikseen kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Koska valvontapyyntöjä tulee runsaasti, ainoastaan kiireisimmät, kuten ajoneuvoliikenteen kiinteistön alueella estävät ajoneuvot tai pelastustielle pysäköinnit, voidaan hoitaa samana päivänä.

Oy ParkPatrol Finland Ab:n suorittama pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella

Kirjelmässään Mustonen kertoo toimivansa Oy ParkPatrol Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön toimialaan kuuluu pysäköinninvalvonta yksityisillä pysäköintialueilla. Yhtiöllä on sopimukseen perustuva oikeus ja velvollisuus valvoa pysäköintimääräysten (tieliikennelaki 28 § 2 mom) noudattamista toimeksiantajiensa nimeämissä kohteissa. Yhtiön valvomissa kohteissa on pysäköinnin ehtokyltit, joiden sisältämien ehtojen mukaisesti yhtiö katsoo voivansa veloittaa ajoneuvon kuljettajalta yksityisoikeudellisen valvontamaksun virhepysäköinnin seurauksena.

Valvontapyynnöt Pihlajamäentie 37 sijaitsevalle kiinteistön alueelle

Kirjelmän mukaan Mustonen oli 19.12.2007 tarkastamassa pysäköintiä yhtiön valvomassa kohteessa osoitteessa Pihlajamäentie 37, jossa toimii huoltoasema ja kauppa. Kohteessa on liikennemerkein osoitettu aluepysäköintikielto (merkki 373, pysäköintikieltoalue) ja pysäköinti on sallittu ainoastaan merkityillä paikoilla. Tämän lisäksi alueella on pysäköintikiekon käyttövelvollisuus. Pysäköintiä koskevat määräykset on ilmaistu selvästi havaittavalla tavalla.

Mustonen kertoo soittaneensa samana päivänä noin kello 12 jälkeen rakennusviraston asiakaspalveluun ja pyytäneensä pysäköinninvalvontaa kohteeseen väärin pysäköityjen ajoneuvojen vuoksi. Virkailija oli ilmoittanut, että liikkeellä on vain kaksi partiota, joten valvontaa ei ehditä suorittaa. Mustonen kertoo soittaneensa vielä tämän jälkeen poliisille valvonnasta. Poliisi oli pyytänyt kääntymään kunnallisen pysäköinninvalvonnan puoleen.

Mustosen mukaan pysäköinninvalvonnan virkailija soitti seuraavana päivänä 20.12.2007 ja ilmoitti, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ei tule sellaiselle alueelle, jossa on ParkPatrolin tai ParkComin valvontaa osoittavat kyltit. Virkailijan mukaan tämä perustui esimiehen ohjeisiin.

Kirjelmän mukaan johtava pysäköinnintarkastaja soitti Mustoselle 20.12.2007 kyseisen kiinteistön yksityisalueen valvonnasta ja totesi, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ei tule kohteeseen, koska alueella valvoo yksityinen valvontayhtiö.

Liitteenä on johtavan pysäköinnintarkastajan selvitys puhelinkeskustelusta (liite 1).

Valvonta yksityisalueilla, joiden pysäköinninvalvonta on luovutettu yksityiselle pysäköinninvalvontaa suorittavalle yhtiölle

Kunnallinen pysäköinninvalvonta antaa virka-apua yksityisalueella kiinteistön omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä, mikäli kohde on riittävän selkeästi merkitty yksityisalueeksi. Samoin pysäköintiä koskevien määräyksien kiinteistön alueella pitää olla yksiselitteisiä. Yleisen ja yksityisen alueen raja on merkittävä selvästi eli sisäänajoreitillä pitää olla merkintä yksityisalueesta. Tällaisena merkintänä käy esimerkiksi tekstillinen kyltti ”Yksityisalue” ja ”Luvaton pysäköinti kielletty” tai pysäköintikieltoalue-liikennemerkki lisäkilvellä ”Yksityisalue” varustettuna, tai muu vastaava selkeä merkintä.

Ajettaessa kiinteistölle osoitteessa Pihlajamäentie 37 on kummankin sisäänajotien varrella samassa pylväässä pysäköintikieltoalue-liikennemerkit varustettuna lisäkilvellä ”1 h” pysäköintikiekkoa käyttäen. Lisäksi näiden alla on Oy ParkPatrol Finland Ab:n kyltti, josta ilmenee, että kyseessä on yksityisalue ja että pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla. Kyltistä ilmenee vielä, että ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan 40 euron valvontamaksu ja että pysäköimällä hyväksyt ehdot. Kyltissä on lopussa maininta, että pysäköinninvalvoja on ParkPatrol. Kiinteistön piha-alueella on vastaavat liikennemerkit osoittamassa pysäköintipaikkoja.

Liitteenä ovat valokuvat kiinteistön piha-alueen sisäänajotien alussa olevista Oy ParkPatrol Finland Ab:n kylteistä ja liikennemerkeistä (liite 2).

Yhteenveto Kaupunginhallitus katsoo, että rinnakkainen valvontajärjestelmä, jossa ehtojen vastaisesta pysäköinnistä yksityisalueelle määrättäisiin joko pysäköintivirhemaksu tai yksityisoikeudellinen valvontamaksu tai mahdollisesti molemmat, ei ole selkeä ja toimiva. Lisäksi valitustiet ovat erilaiset. Pysäköintivirhemaksuun tyytymätön voi tehdä siitä ensi asteena vastalauseen kunnalliselle pysäköinninvalvojalle ja tämän päätöksestä vielä jatkovalituksen hallinto-oikeuteen. Valvontamaksun osalta tätä mahdollisuutta ei ole, vaan ratkaisun saamiseksi on nostettava kanne käräjäoikeudessa.

Tällainen valvontajärjestelmä voi hämärtää viranomaisten suorittaman pysäköinninvalvonnan ja yksityisen valvonnan rajaa. Vaikka yhtiö perusteleekin maksua yksityisoikeudellisella sopimuksella, niin kyseessä on kuitenkin autoilijan kannalta tosiasiallisesti pysäköintivirhemaksuun verrattava maksu.

Vantaan käräjäoikeuden tuomiossa 07/11275/14.12.2007 katsottiin, että yksityisen yrityksen perimä valvontamaksu oli pysäköintivirhemaksun kaltainen ja yksityinen taho toimi tässä asiassa julkisen vallan käyttäjänä. Toiminta oli vastoin pysäköintivirhemaksulakia. Oikeus totesi myös, että kunnallinen pysäköintivalvoja voi määrätä yksityisalueella pysäköintivirhemaksun. Tuomiosta on jätetty valitus Helsingin hovioikeuteen. Ratkaisua ei ole vielä annettu.

Nykyinen epäselvä tilanne kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja yksityisten pysäköinninvalvontayritysten toimivaltuuksien välillä ratkeaa siinä vaiheessa, kun edellä mainittu Vantaan käräjäoikeuteen saatettu asia ratkaistaan lainvoimaisesti, tai lainsäädännöllä turvataan se, ettei virheellisesti pysäköinyt autoilija joudu maksamaan yksityiselle valvontamaksua ja kunnalliselle pysäköinninvalvonnalle pysäköintivirhemaksua samasta teosta.

Mitä tulee muutoin Mustosen kanteluun, kaupungin näkemyksen mukaan kirjoituksen ei tulisi antaa aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje oikeuskanslerinvirastolle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

534 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ESPOON VEDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOHANKKEEN YVA-ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2008-328

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan arviointiselostus valmistuu kesällä 2008, vaikka luontoselvitykset valmistuvat lopullisesti vasta syyskuussa. Kaupunginhallitus katsoo, että hankkeen YVA-menettelyn aikataulu tulee laatia siten, että kaikki uusien selvitysten tulokset ovat tosiasiallisesti käytettävissä vaihtoehtojen vertailua varten.

Kaupunginhallitus katsoo, että Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät on esitetty varsin suppeasti. Arviointiohjelmaa tulisi täydentää ainakin seuraavien keskeisten asioiden osalta:

Ympäristövaikutusten selostusosassa lietejätteiden käsittelyvaihtoehdot tulisi selvittää laajemmin. Arviointimenettelyn aikana tulisi selvittää miten jäteveden puhdistuksesta syntyvästä lietteestä saataisiin tehokkaimmin tuotettua hyödynnettäväksi sopivaa biokaasua, miten syntyvä biokaasu voidaan parhaiten hyödyntää ja voidaanko mädätysprosessiin ottaa mukaan myös yhdyskuntien biojätettä ja lantaa.

Arviointiohjelmassa tulisi selkeämmin esittää hankkeen seudullisen toteuttamisen myönteiset ja kielteiset ympäristövaikutukset mm. Itämereen ja muuhun ympäristöön ottaen huomioon tehostuva typenpoisto, haja-asutuksen käsittely jne. Itämeren tilan parantaminen on kaikkien yhteinen intressi. Myös mahdolliset vaikutukset Hiidenveteen, joka toimii pääkaupunkiseudun vesihuollon poikkeusolojen varavesilähteenä Päijänne-tunnelin ollessa poissa käytöstä, tulisi ottaa huomioon.

Arviointiohjelmassa tulisi selkeämmin esittää, että hankkeen ympäristönvaikutusten arviointi tehdään hankeen koko elinkaaren osalta. Puhdistamo on erittäin pitkäaikainen investointi ja sen vaikutukset ympäristöön, Itämereen, tulevaan maankäyttöön jne. tulisi arvioida 60 – 80 vuoden tähtäimellä.

Arviointiohjelmassa tulisi esittää myös jätevedenpuhdistamon mahdollinen laajentaminen ja sen vaikutusten arviointi. Rakennettava uusi puhdistamo ja Helsingin Viikinmäen puhdistamo muodostavat kokonaisuuden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jäljellä oleva kapasiteetin laajennusvara riittää ainoastaan nykyisen Viikinmäen viemäröintialueen lisääntyvien jätevesien käsittelyyn. Espoon jätevedenpuhdistamolla tulisi olla riittävät laajennusmahdollisuudet sen oman viemäröintialueen kasvavien jätevesimäärien käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi poikkeustilanteiden ympäristövaikutuksia arvioittaessa tulisi ottaa huomioon myös jätevedenpuhdistamoiden yhteistoiminta ja sen ympäristövaikutukset.

Tietojen keräämisestä muiden jätevedenpuhdistamojen osalta kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon hajupäästöistä on laadittu leviämisselvitys vuonna 2003. Siinä arvioitiin jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä jatkuvien päästöjen ja häiriötilanteissa vapautuvien päästöjen hajuvaikutuksia erityisesti lähelle suunnitellulla asuinalueella.

Viikinmäen puhdistamolla on typenpoiston käyttöönoton jälkeen ilmennyt ajoittain mädättämöiden ylikuohuntaa, mistä on aiheutunut muutaman vuorokauden mittaisia hajutilanteita. Suuren puhdistamon määräaikaishuollot kestävät vuosittain joistakin päivistä viikkoihin. Vuonna 2001 laajana peruskunnostuksen vuoksi hajuhäiriöpäiviä kertyi yhteensä 54.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

535 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-439

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon helikopterikenttätoiminta.

- Alueella tehdään ainoastaan välttämättömät koneiden ja laitteiden korjaukset ja mahdollisiin vahinkoihin esim. tankkauksessa varaudutaan käyttämällä esimerkiksi imeytysmattoja polttoaineiden maahan pääsyn estämiseksi.

- Kulkuväylien pölyämistä vähennetään esimerkiksi kastelemalla ja suolaamalla.

- Kuljetettaessa pölyäviä kuormia alueelta pois tulee kuormien olla peitettyjä tai kasteltuja.

- Toimintaa ei saa harjoittaa yöaikaan klo 22-7.

- Kirjaa pidetään myös alueelle kuulumattomien jätteiden määristä ja toimituskohteista.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että mikäli alueella murskataan louhetta, tulee murskaustoiminnalle hakea erikseen ympäristölupa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

536 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LASSILA & TIKANOJA OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-448

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Lassila & Tikanoja Oyj:lle määräaikaisena 31.12.2012 saakka ehdolla, että hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

1 Rakennusjätekuormien purkamisen ja jätteen lajittelun aiheuttama pölyäminen tulee estää mahdollisimman tehokkaasti ja alueella liikennöinnin aiheuttama pölyäminen tulee estää kastelemalla ja suolaamalla liikennöitäviä alueita ja pitämällä piha-alueet mahdollisimman puhtaana pölyävästä aineksesta.

2 Laitoksella käytettävien työkoneiden tulee olla mahdollisimman hiljaisia.

3 Alueen siisteydestä tulee huolehtia. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet tulee viipymättä siivota. Yhdyskuntajätteen siirtokuormauskontin ja puristimen alusta tulee puhdistaa päivittäin haju- ja hygieniahaittojen ehkäisemiseksi.

4 Hakijan tulee selvittää teknis-taloudelliset mahdollisuudet rakentaa yhdyskuntajätteen puristimen ja kontin ympärille halli haittojen ehkäisemiseksi.

5 Laitokselle vastaanotettava jäte ei saa sisältää haitallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa.

Vastaanotettavat rakennusjätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä tai voimakkaasti pölyäviä jätteitä.

Hakijan tulee järjestää asiakkailleen tarpeen mukaan tiedotusta ja neuvontaa laitokselle vastaanotettavien jätteiden laatuvaatimuksista.

6 Polttoaineiden varastoinnissa ja koneiden tankkauksessa tulee huolehtia siitä, että polttoaineita ei onnettomuustapauksissa pääse maaperään tai lumensulatusaltaaseen. Ainakin tankkauspaikan tulee olla tiivis ja imetystarvikkeiden tulee olla tankkauspaikan välittömässä läheisyydessä. Koneista ja laitteista mahdollisesti aiheutuvien vuotojen keräämiseen tulee varautua.

7 Jätteet saa toimittaa vain sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.

8 Laitos sijoitetaan ennestään melun voimakkaasti kuormittamalle alueelle. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää myös, ettei toiminnasta yhdessä muiden kanssa aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai muita ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia. Tämän vuoksi toiminnan muuttamisen edellytyksiä harkittaessa tulee ottaa huomioon myös alueella jo ennestään olevan toiminnan ja muun ajoneuvoliikenteen häiriintyville kohteille aiheuttamat melu- tai muut haitat. Lähtökohtana tulee olla valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melutason ohjearvojen saavuttaminen.

9 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueella tulee selvittää kertaluonteisesti laitoksen toimiessa normaalilla kapasiteetilla. Selvitys tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

537 §

7.4.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 2014

Khs 2007-2771

Esityslistan asia Ryj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelma 2014 raportista YTV:lle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Kysymys 1

Nykyisen pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän laajennus lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on perusteltua, koska pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on viime vuosina laajentunut voimakkaasti ja laajenee edelleen. Vielä noin 80 kilometrin etäisyydellä Helsingin keskustasta sijaitsevien kuntien työssä käyvistä asukkaista pääkaupunkiseudulle sukkuloivien osuus on kunnasta riippuen n. 12 – 28 %.

Jotta henkilöautoliikenteen osuus kaikesta pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä ei olisi kohtuuttoman korkea, on uuden taksa- ja lippujärjestelmän oltava joustavasti laajennettavissa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa joko uusien vyöhykkeiden lisäämistä nykytyyppiseen vyöhykepohjaiseen järjestelmään tai kilometripohjaisen hinnoittelun liittämistä osaksi tariffia.

Taksa- ja lippujärjestelmän toiminnallinen perusrakenne on valittava siten, että yhtenäinen taksa- ja lippualue voi ulottua vähintään noin 80 kilometrin säteelle Helsingistä käsittäen siten yhteensä n. 30 kuntaa. Matkustajien kannalta paras ratkaisu olisi, jos samaa toiminnallista perusrakennetta voitaisiin soveltaa missä päin Suomea tahansa, niin paikallis- kuin kaukoliikenteessäkin.

Käytännössä on tärkeää, että uusi taksa- ja lippujärjestelmä tarjoaa kunnille mahdollisuuden itsenäiseen päätöksentekoon kuntien sisäisten matkojen hinnoittelun osalta. Matkustajien kannalta olisi edullista, jos saman lippualueen sisällä hinnoittelu olisi kuntien kesken mahdollisimman yhdenmukaista ja tähän tulee tietyissä rajoissa pyrkiä. Realismia on kuitenkin, että järjestelmä, jossa hintaportaita ei voitaisi säätää kuntien erilaisia taloudellisia tilanteita vastaaviksi, johtaisi käytännössä huomattaviin ongelmiin ja mahdollisesti joukkoliikenteen kehittämisen esteeksi. Taksa- ja lippujärjestelmän tuleekin olla tässä suhteessa joustava.

Pääkaupunkiseudulla työssä käyvien on voitava tehdä työmatkansa vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin joukkoliikenteellä. Yksityisauton käytölle pääkaupunkiseudun kuntiin suuntautuvassa liikenteessä on tarjottava kilpailukykyinen vaihtoehto.

Koko työssäkäyntialueella käytössä olevalla yhtenäisellä taksa- ja lippujärjestelmällä voidaan ohjata asukkaiden liikkumistottumuksia ja vähentää siten liikenteen ympäristövaikutuksia. Samalla lipputuotteella on voitava tehdä niin pitkät työmatkat kuin kuntien sisäiset asiointimatkatkin.

Taksa- ja lippujärjestelmän ei pidä edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista yhtenäisellä lippualueella, mistä johtuen pitkien matkojen taksojen ei tule olla alihinnoiteltuja suhteessa lyhyempiin matkoihin ja saavutettavaan yhteiskuntataloudelliseen hyötyyn.

Voimakkaat, yhdyskuntarakenteen hajautumista hillitsevät toimenpiteet rakentuvat rinnakkaisista toimenpiteistä, kuten joukko- ja yksityisautoliikenteen hinnoittelusta ja niiden käytettävyydestä. Yksittäin toteutettuna niillä ei saavuteta toivottuja tuloksia.

Kysymys 2

Tehdyssä kehittämissuunnitelmassa, jota itse asiassa pitäisi kutsua selvitykseksi, on tutkittu vyöhyke- ja kilometripohjaisia tariffijärjestelmiä ja niiden vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen, hinnoitteluun ja yhdyskuntatalouteen.

Vertailuvaihtoehtona toimii nykyisin käytössä oleva lippujärjestelmä laajennettuna pääkaupunkiseudun lähikuntiin (lähikunnat = 3. vyöhyke).

Myös nykyistä kehittyneempi ja laajemmalle alueelle ulottuva vyöhykejärjestelmä edellyttää käytännössä check in / out -tekniikan käyttöönottoa etenkin arvokortilla matkustettaessa. Muussa tapauksessa kortinlukijalaitteessa pitäisi olla useita nappuloita, joista matkustajan pitäisi osata tehdä oikea valinta aina kulloisellekin matkalle. Maksaneisuuden valvonta olisi silloin vaikeaa.

Nykyisin vyöhykerajan tuntumassa asuvien osalta hinnoitteluporras on jyrkkä ja hinta lyhyeltä vyöhykerajan ylittävältä osalta tuntuu suurelta. Matkustajakilometriä kohden seutulipulla matkustaminen on asiakkaalle kuitenkin keskimäärin 20 – 30 % edullisempaa kuin Helsingin sisäisessä liikenteessä matkustaminen.

Selvityksessä esitetyissä vyöhykevaihtoehdoissa, joissa seutumatkustamisesta tehdään nykyistä edullisempaa, kuntien sisäisiä matkoja tekevät subventoisivat vielä nykyistä voimakkaammin seutumatkustajien lipunhintoja. Merkittävää seutulippujen hinnan alennusta kunnan sisäisten lippujen hinnan kustannuksella ei tässä valossa voi pitää perusteltuna.

Nykytyyppinen vyöhykejärjestelmään perustuva taksa- ja lippujärjestelmä on matkustajan kannalta helppo ymmärtää, mikäli vyöhykkeet eivät ole kooltaan liian pieniä ja rajautuvat selkeästi esimerkiksi nykyisiin kuntarajoihin tai merkittäviin pääväyliin. Vyöhykejärjestelmä soveltuu hyvin niin kausi-, arvo- kuin kertalippumyyntiinkin. Hinnan määräytyminen on kuitenkin jäykkää ja järjestelmän laajentaminen laajalle yhtenäiselle alueelle kankeaa.

Mitä enemmän järjestelmään liitetään vyöhykkeitä, sitä vaikeampaa matkan hinta on hahmottaa ja siten palvelun käytettävyys kärsii. Jos tasahintaisista vyöhykkeistä halutaan tehdä erityisen suuria, korostuu hintaporras vyöhykerajan ylittävillä matkoilla. Vyöhykejärjestelmässä lyhyet vyöhykerajan ylittävät matkat ovat aina kalliita vastaaviin sisäisiin matkoihin verrattuna, ellei vyöhykerajoja aseteta osittain lomittain. Silloin järjestelmä kuitenkin suosii nimenomaan lomittaisilla alueilla asuvia. Tehty selvitys ei ota kantaa lomittaisiin vyöhykkeisiin.

Mikään esitetyistä vyöhykejärjestelmävaihtoehdoista ei yksin sovellu laajan Helsingin työssäkäyntialueen yhtenäiseksi taksa- ja lippujärjestelmäksi.

Kysymys 3

Matkan pituuteen perustuva taksa- ja lippujärjestelmä on joustavasti laajennettavissa uusille alueille. Kilometripohjainen taksajärjestelmä kannustaa asioimaan omassa aluekeskuksessa, sillä lyhyiden arvokortilla maksettavien matkojen asiakashinnat voivat olla nykyisiä kuntien sisäisiä vyöhykematkoja edullisempia. Kuntarajan ylittävillä matkoilla ei ole hintaporrasta. Samanpituinen kunnan sisäinen ja seutumatka maksavat matkustajalle täsmälleen saman verran. Järjestelmä mahdollistaa kilometritariffin vaihtelun kunnittain. Tämä ei kuitenkaan ole käytettävyyden kannalta suotavaa.

Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksajärjestelmä soveltuu hyvin arvokortilla maksamiseen. Kilometripohjainen taksajärjestelmä ei sovellu sellaisenaan puhtaille kausi- tai kertalipuille, vaan järjestelmän taustalle tarvitaan myös jonkinlainen vyöhykejärjestelmä. Selvityksessä mainittu ajatus nk. kultakortista, jolla paljon matkustava voi ostaa itselleen määräajaksi edullisemman tariffin, on erittäin hyvä. Kultakortti on ikään kuin kausi- ja arvolipun välimuoto, jolla voitaisiin houkutella eri kulkumuotojen sekakäyttäjiä ja henkilöautoilijoita sitoutuneemmiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Kuten selvityksessä on todettu, ajetun matkan pituuteen pohjautuvassa taksajärjestelmässä on oltava kilometritariffin lisäksi jokin aloitusmaksu. Aloitusmaksun tehtävä on toisaalta turvata riittävät lipputulot järjestelmätasolla, toisaalta vähentää erittäin lyhyiden satunnaisten joukkoliikennematkojen houkuttelevuutta. Näin ehkäistään joukkoliikenteen tarpeeton kilpailu kevyttä liikennettä vastaan ja toisaalta vältetään se, että tarpeettomat parin pysäkkivälin mittaiset matkat hidastaisivat kohtuuttomasti joukkoliikenteen pysäkkiaikoja ja siten sen kilpailukykyä. Aloitusmaksuun ei pidä sisällyttää lainkaan varsinaista matkustusoikeutta, vaan kilometritaksa maksetaan aina ajetun matkan pituuden mukaan. Tämä yhtenäistää hinnanmääräytymisperusteita.

Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on joustava ratkaisu arvokortilla tehtäviin matkoihin. Järjestelmän heikkous on sen vaatima sisään- ja ulosleimaustapahtuma (check in / out). Jos check in / out
-toiminto edellytettäisiin jokaiselta matkustajalta kaikilla matkoilla, vaikeuttaisi se joukkoliikenteen käytettävyyttä ja pidentäisi mm. keskimääräisiä pysäkkiaikoja ja siten joukkoliikenteen nopeutta. Erityisesti nykyisin kausilipuilla matkustavat kokisivat tämän kielteisenä muutoksena nykyiseen järjestelmään verrattuna. Helsingissä nykyisin tehtävistä joukkoliikennematkoista 80 % tehdään kausilipulla, 10 % arvolipulla ja 10 % kertalipuilla. Taksa- ja lippujärjestelmä tuleekin toteuttaa siten, ettei kausilipulla matkustavien ei hankaloidu nykyiseen verrattuna.

Näkemys uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä

Yleistä

Pääkaupunkiseudulle ja sen lähi- ja kehyskuntiin tarvitaan joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä, joka on tarvittaessa hinnoittelultaan, mutta ennen kaikkea teknisiltä ja loogisilta käytettävyyden perusominaisuuksiltaan yhtenäinen. Hinnoitteluun, lipputukeen ja joukkoliikenteen palvelutasoon on voitava tarvittaessa vaikuttaa kuntakohtaisesti. Matkustajan kannalta on sitä parempi, mitä laajemmalle alueelle yhtenäinen tariffipolitiikka ulottuu. Järjestelmän on kannustettava tekemään myös satunnaisia joukkoliikennematkoja matkan pituudesta riippumatta.

Taksa- ja lippujärjestelmä ei voi olla samanaikaisesti sekä kuntatalouden että yksityisen kuluttajan kannalta edullinen niin pitkillä kuin lyhyilläkin matkoilla ja lisäksi käytettävyydeltään niin yksinkertainen, ettei matkustajilta edellytetä mitään toimenpiteitä heidän noustessaan ajoneuvoon tai poistuessaan siitä. Siksi ei ole realistista pyrkiä pitäytymään puhtaasti nykytyyppisessä vyöhykejärjestelmässä. Se ei sellaisenaan ole joustavasti laajennettavissa uusille alueille eikä matkan matkustajahinta ole riittävän edullinen lyhyillä vyöhykerajan ylittävillä matkoilla.

Uudelle taksa- ja lippujärjestelmälle voidaan löytää sellainen perusrakenne, jossa yhdistyvät vyöhyke- ja kilometripohjaisen hinnoittelun vahvuudet. Järjestelmän perusideaa on esitelty seuraavissa kappaleissa.

Kausimatkustajille helppo ja tuttu käytettävyys

Sekä kilometripohjainen että tiheä vyöhykepohjainen järjestelmä edellyttävät matkakortin näyttämistä lukijalaitteelle niin ajoneuvoon noustessa kuin sieltä poistuttaessakin (check in – check out -ominaisuus). Lisäksi lipputuotteen on oltava kilometripohjaisessa järjestelmässä arvopohjainen. Noin 80 % Helsingin nykyisistä joukkoliikennematkoista tehdään kausilipulla. Näiden matkustajien matkaa ei tule hankaloittaa edellyttämällä check out –toimintoa. Tästä syystä on perusteltua pyrkiä säilyttämään nykyisin käytössä olevan vyöhykejärjestelmän hyvät ominaisuudet, kuten vaivattomuus kausilipulla matkustettaessa.

Lähes kaikkien arvolipulla matkustavien kannalta kilometripohjainen taksajärjestelmä toisi joustavuutta ja poistaisi vyöhykejärjestelmän keskeiset epäkohdat myös kausimatkustajien osalta. Kun samalla on tärkeää säilyttää puhdas kausiominaisuus, tai taksa- ja lippujärjestelmässä halutaan edelleen myydä myös paperisia kertalippuja, täytyy kilometripohjaisen järjestelmän taustalle rakentaa karkea vyöhykejärjestelmä.

Kilometripohjaisen järjestelmän edellyttämä karkea vyöhykejako voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä jakamalla vyöhykkeet nykyisen kaltaisesti kuntarajojen mukaisesti. Silloin järjestelmä on matkustajalle yhtä helppo hahmottaa kuin nykyisin. Lisäksi kuntien välinen lipputulojen jakaminen on kausilippujen osalta selkeää. Olennaisinta on kuitenkin helppokäyttöisyys ja oikeudenmukaisuus matkustajan näkökulmasta.

Tästä näkökulmasta voitaisiin myös harkita vaihtoehtoa, jossa vyöhykerajat ovat osittain lomittain siten, että esimerkiksi Itä-Espoossa asuvat voisivat halutessaan ostaa joko Helsingin tai Espoon maksuvyöhykkeen lipun.

Joustava arvopohjainen matkustaminen – Check in / out ja kilometripohjainen taksa

Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on matkustajan kannalta oikeudenmukainen, sillä matkasta maksetaan sen mukaan, kuinka paljon palvelua käytetään. Jotta palveluun kuuluisi selvä vastike, kannattaa kilometripohjaiseen taksajärjestelmään liittää aloitusmaksu. Näin joukkoliikenne ei tarpeettomasti kilpaile hyvin lyhyillä matkoilla kevyttä liikennettä vastaan.

Arvokortilla tehtäviin check in / out matkoihin liittyy katevaraus, joka palautetaan matkustajan kortille check out tapahtuman yhteydessä. Näin varmistetaan, että matkasta peritään aina riittävä taksa.

Toisin kuin tehdyssä selvityksessä on pohdittu, ei kilometripohjaisen matkan aloitusmaksuun tarvitse sisällyttää lainkaan varsinaista matkustusoikeutta. Kun jokaisesta matkustetusta metristä veloitetaan erikseen, on hinnan arvioiminen kaikissa tilanteissa yhtenäistä.

Aloitusmaksun ja kilometritaksan suuruus ja niiden välinen hintasuhde ovat poliittisia kysymyksiä. Aloitusmaksu voi tarvittaessa vaihdella aloitusvyöhykkeen mukaan. Toisaalta järjestelmän ymmärrettävyyden kannalta olisi perusteltua, että aloitusmaksu on kaikkialla sama.

Matkustajan kannalta arvopohjainen kilometrimatkustaminen tuo lisää joustavuutta. Myös kausimatkustajat, jotka pääsääntöisesti matkustavat oman vyöhykkeensä sisällä, voivat hyödyntää arvokorttipohjaista kilometriveloitusta satunnaisilla vyöhykerajan ylittävillä matkoillaan. Vyöhykerajan ylittäneestä osuudesta veloitettaisiin kilometritaksan mukaisesti ilman arvokorttipohjaiseen kertamatkaan liittyvää aloitusmaksua.

Hintakatto

Arvopohjaisten kertamatkojen kilometriveloitus lisää taksajärjestelmän joustavuutta ja lyhyiden matkojen hinnoittelun oikeudenmukaisuutta. Sopivalla aloitusmaksulla lyhyet matkat voisivat olla nykyisiä kertamatkoja edullisempia.

Toisaalta sisällyttämällä kunnan sisällä tehtävään arvokorttipohjaiseen matkaan yhden matkan (ja mahdollisesti myös yhden vuorokauden) maksimiveloitus voidaan varmistaa, ettei kertamaksu muodostu liian suureksi ja toisaalta useita kertamatkoja päivän aikana tekevän asiakkaan matkakortti muuttuisi lopulta päivälipuksi.

Asiakkaalle arvokorttipohjainen vyöhykekertamatka maksaisi vähintään aloitusmaksun ja korkeintaan tietyn maksimisumman, joka voisi olla hieman nykyistä kunnan kertamaksua suurempi. Jos matka jatkuisi vyöhykerajan yli, alkaisi kilometripohjainen veloitus uudelleen, kunnes uuden vyöhykkeen kertamatkan hintakatto saavutettaisiin.

Lipputulojen jako kuntien kesken

Lipputulojen ja myös liikennöintikustannusten jaon kannalta on tärkeää, että tulevassakin kuntalaisuustieto on yhdistettävissä matkakorttiin. Kuntalaisuustietoa ei välttämättä kannata tallentaa matkakortille kuten nykyisin, vaan kortille tallennettua henkilötunnustietoa voidaan ajaa ristiin Väestörekisterikeskuksen kotikuntatietojen kanssa.

Taksa- ja lippujärjestelmää luotaessa tärkeintä on asiakasystävällisyys. Mikäli asiakasystävällinen järjestelmä ei mahdollista tiedon saantia aukottomasti järjestelmästä suoraan tulojen ja kustannusten jakamiseksi, voidaan tulojen ja kustannusten jakamiseksi tarvittavaa täydentävää tietoa kerätä esimerkiksi määräajoin toistettavin erillistutkimuksin. On ehdottoman tärkeää, että tulot ja kustannukset jaetaan kuntien kesken oikeudenmukaisesti, mutta järjestelmän matkustajaystävällisyys ei saa tästä syystä kärsiä.

Alennusryhmät

Alennusryhmäkäytäntöjä on syytä yhtenäistää ja yksinkertaistaa ja tarpeetonta byrokratiaa on karsittava. Asia ei kuitenkaan liity tässä vaiheessa tehtävään taksa- ja lippujärjestelmän valintaan vaan ratkaisu voidaan tältä osin tehdä erikseen. Asia edellyttää erillisen perusteellisen valmistelun, jolloin selvitetään mm. lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten alennuskäytännöt.

Alennuskäytäntöjä valmisteltaessa tulisi ottaa lähtökohdaksi se, että jatkossakin opiskelija-alennus perustuu opiskelijastatukseen. Opiskelija-alennusta ei tule korvata ikäperusteisella alennuksella. Opiskelija-alennuksen taso tulee säilyttää 50 prosentissa kausilipun hinnasta.

Taksa- ja lippujärjestelmän keskeiset ominaisuudet

- Kausimatkustajille lähes nykyjärjestelmän kaltainen vyöhykejärjestelmä.

- Myös (paperisille) kertalipuille vyöhykejärjestelmä.

- Arvokortilla maksettavat kertamatkat kilometripohjaisia (joustava hinnoittelu).

- Arvokortilla tehtävissä matkoissa aina check in / out sekä katevaraus, joka palautetaan matkustajan kortille check out -tapahtuman yhteydessä.

- Kausimatkustaja voi maksaa vyöhykerajan ylittävästä satunnaisesta matkan osuudesta arvokortilla kilometritariffin mukaisesti.

- Vyöhykkeen sisäinen matka- ja päiväkohtainen veloituskatto (”capping”).

- Mahdollisuus joko kuntakohtaiseen tai itsenäiseen hinnoitteluun (ja joukkoliikenteen lipputukeen).

- Oletettavasti kausilipuilla matkustajien osuus säilyisi nykyisellään, arvolipulla matkustavien määrä nousisi hieman ja hinnoittelusta riippuen kertalippujen käyttö vähenisi.

Vahvuudet

- Järjestelmä on laajennettavissa erittäin joustavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle periaatteessa rajoituksetta.

- Hinnoittelun joustavuus ja oikeudenmukaisuus myös kaikilla lyhyillä matkoilla.

- Tukee sekä kausimatkustamista että kulkumuotojen sekakäyttäjien sitoutumista joukkoliikenteeseen.

- Vyöhykejärjestelmän hyvät puolet.

- Kilometripohjaisen järjestelmän hyvät puolet.

- Mahdollistaa selkeät clearing-säännöt kuntien kesken.

Heikkoudet

- Check out arvokorttipohjaisissa matkoissa edellyttää matkustajalta muistamista, jotta välttyy katevarauksen menettämiseltä.

- Mahdolliset tekniset häiriöt check out -tilanteessa.

Loppupäätelmä

Tavoitteena tulee olla toiminnallisilta ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan yhtenäinen taksa- ja lippujärjestelmä koko Helsingin seudun työssäkäyntialueelle. Uusi joustavasti laajennettavissa oleva, mutta silti helppokäyttöinen ja säännöllisiä matkustajia palkitseva taksa- ja lippujärjestelmä kannattaa rakentaa vyöhyke- ja kilometripohjaisten järjestelmien yhdistelmänä. Nykyisen vyöhykejärjestelmän hyvät puolet, kuten helppo käytettävyys, on syytä säilyttää kausiominaisuutta arvostaville vakioasiakkaille. Check in / out -ominaisuus on syytä ottaa käyttöön arvokorttipohjaisilla kertamatkoilla. Vyöhyke- ja kilometripohjaisten järjestelmien yhdistelmästä on tehtävä tarkentava suunnitelma ja siitä on pyydettävä kuntien lausunnot.

Valittavan taksa- ja lippujärjestelmän tulee kannustaa joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen myös Helsingissä. Nyt tehdyssä selvityksessä vaihtoehdot oli pääsääntöisesti rakennettu siten, että järjestelmä johtaisi helsinkiläisten matkustamisen kallistumiseen ja siten Helsingin kaupungin tariffituen vähenemiseen. Taksa- ja lippujärjestelmän uudistamisen tulee turvata Helsingin osalta nykyinen lipputulokertymä ja perustua nykyiseen tariffituen tasoon.

Taksa- ja lippujärjestelmän tulee mahdollistaa joukkoliikenteen käytön lisääntyminen Espoossa, Vantaalla ja kehyskunnissa ilman joukkoliikenteen houkuttelevuuden heikentämistä Helsingissä. Järjestelmän tulee tukea ja mahdollistaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen Helsingissä myös Helsingissä tehtävien matkojen lipun hintoja alentamalla.

Joukkoliikenteen palvelutaso ja kaupungin panostus joukkoliikenteeseen ovat kunkin kaupungin itsenäisesti päätettävissä. Taksa- ja lippujärjestelmän tulee myös jatkossa mahdollistaa kaupungeille itsenäinen päätöksenteko kaupunkien sisäisten matkojen hinnoittelussa ja joukkoliikenteen tukemisessa. Niin ikään järjestelmän tulee tuottaa lipputuottojen/kuntaosuuksien kohdentamiseen tarvittava tieto. Samassa yhteydessä lipputulojen/kuntaosuuksien laskentaa tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan.

Lisäksi edellytetään, että tutkitaan useamman vyöhykkeen ja lomittaisen matkustusoikeuden järjestelmää, jossa ei tarvita check in/out toimintoja.

Taksa- ja lippujärjestelmän jatkovalmistelu on kytkettävä vireillä olevaan pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän uudelleenjärjestelyyn.

Päätöksenteko taksa- ja lippujärjestelmässä tulee YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen mukaisesti toteuttaa niin, että kuntien kuuleminen ja mukanaolo kaikissa vaiheissa toteutuu.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Peltokorpi teki Rautavan kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivun 78 loppuun):

Lisäksi edellytetään, että tutkitaan useamman vyöhykkeen ja lomittaisen matkustusoikeuden järjestelmää, jossa ei tarvita check in/out toimintoja.

Suoritetussa äänestyksessä Peltokorven ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Malinen, Pajamäki, Vehviläinen.

Hellström teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivulle 77, opiskelija-alennukset):

Suoritetussa äänestyksessä Hellströmin ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 15-0.

Ojala teki Kantolan kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivulle 77, ensimmäisen kappaleen viimeinen virkkeen muutos):

Asia edellyttää erillisen perusteellisen valmistelun, jolloin selvitetään mm. lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten alennuskäytännöt.

Suoritetussa äänestyksessä Ojalan ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 15-0.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

538 §

7.4.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO KESTÄVÄT HANKINNAT -TOIMINTAOHJELMAEHDOTUKSESTA

Khs 2008-355

Esityslistan asia Ryj/9

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon Kestävät hankinnat -toimintaohjelmaehdotuksesta:

Yleistä

Ohjelmaehdotus on laaja kokonaisuus, joka sisältää runsaasti tavoitteita ja toimenpiteitä ekohankintojen edistämiseksi. Viiden toimialan tavoitteiden asettaminen tuo ohjelmaan konkretiaa ja haastaa myös paikallistason toimijat pohtimaan omia tavoitteitaan. Toisaalta kun ohjelma sisältää hyvin erityyppisiä ja laajuudeltaan erilaisia hankintoja, saa ohjelmasta tästä syystä sisällöltään hieman epäyhtenäisen vaikutelman. Esim. rakentamisprosessi tai sähkölaitteiden hankinta ovat mittakaavaltaan ja hankintaprosessina hyvin erilaisia.

Kuntien tavoitteeksi määritelty tavoite siitä, että vähintään 25 %:ssa hankinnoista otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuoteen 2010 mennessä vaikuttaa maltilliselta, jos osuus mitataan hankintojen lukumäärästä. Helsinki on voimassa olevassa ympäristöohjelmassaan asettanut määrällisiä tavoitteita eräille tuoteryhmille (ympäristömerkityille pesu- ja puhdistusainehankinnoille sekä paperinkulutukselle). Jatkossa harkittavaksi tulevat määrälliset tavoitteet myös joillekin muille tuoteryhmille, esimerkiksi elintarvikehankinnoille. Tässä työssä työryhmän ehdottamat tavoitteet ovat hyviä esimerkkejä.

Helsingin kaupungilla hankintojen ympäristötavoitteita on pohdittu ympäristö- ja hankintatoimen yhteistyönä. Tämä työtapa on koettu toimivaksi ja sitä voi suositella muillekin.

Ehdotetut työkalut kestävien hankintojen lisäämiseksi ovat pääosin perusteltuja. Monesti kestävien hankintojen käytännön esteenä ovat hankintahenkilöstön riittämättömät valmiudet ympäristökriteerien asettamiseen hankinnoille, sillä tehtävä on usein varsin haasteellinen ja monitahoinen. Tästä syystä etenkin kunnissa on tarvetta hankkijoiden ympäristökoulutukselle ja -neuvonnalle. Sen järjestäminen olisi järkevintä organisoida valtakunnallisesti, sillä kestävien hankintojen haasteet ovat kunnissa varsin samantyyppisiä.

Ehdotettuja työkaluja on myös melko runsaasti (ehdotuksen kappaleet 6.3 - 6.7). Työkalujen käyttöönotossa keskeistä on niiden integrointi hankintayksiköiden johtamisjärjestelmiin, jotta kestävien hankintojen edistämisestä tulee vakiintunutta toimintaa, eivätkä ne jää lyhytkestoisiksi projekteiksi.

Toimenpiteiden toteutumista saattaisi edistää, jos jotkut niistä nimettäisiin kestävien hankintojen kärkihankkeiksi. Se nostaisi niiden statusta ja helpottaisi ohjelman toteuttamisen priorisointia.

Monia toimintaohjelmaehdotuksessa esiin tuotuja asioita on Helsingissä jo sisällytetty mm. kaupungin strategisiin ohjelmiin kuten kestävän kehityksen toimintaohjelmaan ja kaupungin neljänteen ympäristöohjelmaan, Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaan (HEKO-ohjelma). Lisäksi vastikään hyväksytyissä kaupungin energiapoliittisissa linjauksissa on käsitelty samansuuntaisia asioita kuin ehdotuksessa. Ympäristöjärjestelmien ja –ohjelmien kehittämisen ohella myös energiatehokkuussopimukset ovat jo Helsingissä olleet pitkään käytössä. Helsingin kaupunkia ajatellen toimenpideohjelma ei tuo kovin paljon uusia tehokkaita keinoja julkisen sektorin hankintojen kehittämiselle.

Eräitä yksittäisiä ehdotuksia koskevia huomioita

Julkisen sektorin sähkön hankinnalle ohjelmassa (kohta 6.2 Sähkön hankinta, tavoite) ehdotetaan vähimmäiskiintiöitä uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetulle sähkölle (vähintään 31,5 % vuonna 2010 ja 60 % vuonna 2015). Käytännössä tämän tavoitteen soveltaminen saattaisi johtaa siihen, että suuret kaupungit eivät voisi ostaa merkittävää osaa sähköstään omistamaltaan energiayhtiöltä. Esimerkiksi Helsingin Energian sähköntuotanto perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jossa uusiutuvien energialähteiden osuutta ei ole mahdollista nostaa vähimmäiskiintiön tasolle esitetyllä aikajänteellä.

Sähkön hankinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota keinoihin, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston muutoksen hillintään. Sähkömarkkinat toimivat siten, että muihin tuotantomuotoihin nähden pienillä muuttuvilla kustannuksilla syntyvä vesivoima hyödynnetään markkinoilla aina ja jatkuvasti ilman minkäänlaisia lisätoimia. Näin tapahtuu myös jo rakennetun tuulivoiman suhteen. Ilmaston muutoksen hillitsemiseksi merkityksellisiä ovat vain sellaiset toimet, jotka edistävät uuden päästöttömän (ml. uusiutuvat) tai vähäpäästöisen energiantuotannon syntymistä.

Uusiutuvan energian edistämistä koskevaa EU-lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan. Riskinä on, että kansalliset tukijärjestelmät ja EU:n alkuperätakuujärjestelmä yhdessä johtavat siihen, että energiantuottajan mahdollisuudet tarjota vihreitä tuotteita ovat tulevaisuudessa hyvin rajalliset. Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii parhaillaan menettelyitä, joilla uutta uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiantuotantoa voitaisiin edistää mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Kestävien hankintojen toimintaohjelmassa tulisikin viitata ko. ministeriön tuleviin linjauksiin ja niitä tukeviin ratkaisuihin asettamatta tässä ohjelmassa uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetulle sähkölle epärealistisia vähimmäiskiintiöitä.

Palvelujen samoin kuin tuotteidenkin osalta tarvitaan yhä tarkempaa ympäristövaikutusten selvittämistä. Kuten ohjelmassa todetaan, mm. palveluhankintojen ympäristövaikutuksia ei tunneta tarpeeksi.

Rakentamista on ohjelmassa käsitelty hyvin pintapuolisesti. Toisaalta rakennuttamisprosessin kaikkien vaiheiden käsittely suunnittelusta ylläpitoon on ehkä liian laaja kuuluakseen ohjelmaan. Ohjelma sisältää osittain jo pitkään käytössä olleita toimintatapoja kuten ESCO-malli, elinkaarikustannusanalyysi ja energiatehokkuussopimukset, joista Helsingillä on jo kokemusta.

Helsingin kaupunki on asettanut vaativampia tavoitteita rakennusten energiansäästölle kuin ohjelmassa (kohta 6.2, Rakentaminen). Rakennusten energialuokitustavoite A-luokka ei ole kovin kunnianhimoinen. Helsingin kaupunki on energiapoliittisissa linjauksissaan asettanut tavoitteeksi matalaenergiarakentamisen kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa.

Rakentamisen osalta ohjelmaluonnoksessa esitetään yhtenä tavoitteena, että vuoden 2015 jälkeen julkisella rahoituksella rakennettavissa, korjattavissa (mahdollisuuksien mukaan) ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo. Tällä määrittelyllä tarkoitetaan ohjelmassa taloa, jonka lämmitys- ja jäähdytysenergian yhteenlaskettu vuotuinen tarve on 20–30 kWh/m2 rakennuksen sijainnista riippuen ja energia hankitaan uusiutuvista energialähteistä.

Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten mukaista on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta, ja kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista. Ohjelmassa määritellyn mukaisia passiivitaloja koskeva tavoite vaikuttaisi Helsingissä ja muissakin suurissa kaupungeissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmön käyttömahdollisuuksiin merkittävästi. Tämän vuoksi tavoitetta (kohta 6.2, passiivitalo) tulisi tarkistaa siten, ettei sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmön käytölle aseteta esteitä.

Liikkumisen osalta vähäpäästöisempään ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan ajoneuvokalustoon siirtyminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta tavanomaiseen käyttöön tarkoitettuja henkilöautoja koskevat tavoitetasot olisivat Helsingissä omiaan lisäämään investointikustannuksia voimakkaasti lähivuosina. Helsingin kaupunki on energiapoliittisissa linjauksissaan ottanut esille erilaisia keinoja edistää tätä tavoitetta, samoin kuin vaikuttamista liikkumistarpeisiin sekä liikenteen toimivuuteen ja ympäristövaikutuksiin yleensä.

Energiaa käyttävien laitteiden osalta tarvittaisiin rakennusten käyttäjien tekemille hankinnoille (toimistolaitteet, irtovalaisimet, keittiölaitteet jne.) hyviä hankintaohjeita ja valintatapoja. Rakennusten sähkönkulutuksessa ns. pistorasiakulutus kasvaa jatkuvasti, eikä siihen ole vielä löydetty tehokasta ratkaisua. Hyvä esimerkki käytännöllisestä ohjeistuksesta on Helsingin kaupungin rakennusviraston aloitteesta Motivassa tehty ATK-laitteiden hankinta- ja käyttöohje.

Ruokailulle asetetuissa tavoitteissa (6.2, kohta Ruokailu, tavoite) on haasteellista se, ettei kestävyyden määrittely ole yksiselitteistä. Tavoitteeseen mahdollisesti sisältyvä lyhyiden toimitusketjujen vaatimus tuo esiin ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että julkiseen ruokailuun ohjataan enemmän varoja erityisesti opetus- ja hoitoalalla.

Ruokatuotteiden koko elinkaari on Helsingin kaupungin catering-palveluissa otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Uutta energiaa säästävää keittiöteknologiaa on otettu käyttöön. Elintarvikkeiden tarjouspyynnöissä pyydetään tiedot laadunvarmistus- ja omavalvontajärjestelmistä sekä kuvaus ympäristöasioiden huomioon ottamisesta ja toimenpiteistä kestävän kehityksen edistämiseksi. Ehdotetut toimenpiteet kestävien elintarvikehankintojen ohjeistuksen, neuvonnan ja välineiden lisäämisestä (toimenpiteet 6.5.4, 6.5.5) ovat kuitenkin erittäin kannatettavia.

Ympäristöjärjestelmien ja –ohjelmien käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä (toimenpide 6.3.3.) vaikuttaa melko väljältä tavoitteelta. Olisi toivottavaa, että tavoiteaikataulu olisi tiukempi.

Nykyisissä kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksissa julkisten hankintojen energiatehokkuudesta käsitellään sähköisten koneiden ja laitteiden, ajoneuvojen ja työkoneiden sekä korjaus- ja uudisrakennushankkeiden hankintaa. Ohjeiden laajentaminen koskemaan mm. valaistusta, kylmälaitteita ja muita ohjelmassa mainittuja laitteita on kannatettavaa. Sen sijaan tähän yhteyteen ei ole tarpeen sisällyttää uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hankintaa.

Internet-pohjainen tietopankki (toimenpide 6.5.1.) on hyvä tiedonkeruun ja tiedonvälittämisen työkalu, mutta pelkkien malliasiakirjojen yms. jakaminen ei auta hankintayksikköä tarpeeksi, vaan usein tarvittaneen myös opastusta ja tulkintaa.

Ehdotettua ympäristöpassia (6.5.6.) ei ole syytä toteuttaa erillisenä hankkeena, vaan yhteistyössä tai osana olemassa olevia yrityksille ja julkisille toimijoille suunnattuja kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä. Tällaisia ovat mm. TE-keskusten tukema EcoStart-järjestelmä ja pääkaupunkiseudun kaupunkien suunnitteilla oleva kevennetyn ympäristöjärjestelmän toimintamalli pk-yrityksille.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote hankintakeskukselle, Helsingin Energialle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

s. 90 Otsikon ”Eräitä yksittäisiä ehdotuksia koskevia huomioita” jälkeen.

Rivien 1 – 3 jälkeen lisätään lause: Tämä tavoite kannustaisi osaltaan investoimaan uusiutuvaan energiantuotannon ja on siksi kannatettava.

Tämän jälkeen poistetaan loput kappaleesta 1 (alkaen Käytännössä...) sekä kappaleet 2 ja 3.

Perustelut: Kaupunkien tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen osuudelle omissa hankinnoissaan ovat yksi tehokas kannuste uusiutuviin energiamuotoihin investoimiselle. Helsinki on sitoutunut energiapoliittisissa linjauksissa ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon omissa hankinnoissaan.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio.

Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

s. 91 viimeinen kappale tavoite passiivienergiarakentamiselle.

Poistetaan viimeinen kappale ja lisätään toiseksi viimeiseen kappaleeseen lause: ”Tätä tavoitetta pidetään kannatettavana, joskin aikataulu on melko haasteellinen.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio, Peltokorpi.

Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

s. 93 Ensimmäinen kappale, poistetaan viimeinen lause.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

539 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta 8.4.2008

yleisten töiden lautakunta 10.4.2008

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

540 §

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE EMA GROUP OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-381

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 18.3.2008 mainituin perustein EMA Group Oy:n hakemusta, joka koskee yhtä uusittavaa sairaankuljetuslupaa (ESLH-2008-01355/Vi255).

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

541 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta 8.4.2008

sosiaalilautakunta

ruotsinkielinen jaosto 2.4.2008

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle ja ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

542 §

HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-908

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n 29.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n hallitukseen vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:

hallintojohtaja Eila Ratasvuori

lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja

kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön vuoden 2008 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille kokousasiakirjoin, mainituille henkilöille ja tilintarkastusyhtiölle, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

543 §

URHEILUHALLIT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SEKÄ PASILAN URHEILUHALLI OY UH:N SULAUTTAMINEN URHEILUHALLIT OY:ÖÖN

Khs 2008-912, 2008-935

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

544 §

MÄKELÄNRINTEEN UINTIKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-913

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

545 §

TYÖNANTAJIEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN VUOSIKSI 2008 - 2011

Khs 2008-906

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin henkilöstötoimikuntaan työnantajaa edustaviksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen vuosiksi 2008 – 2011 seuraavat henkilöt:

varsinainen jäsen		varajäsen
puheenjohtajaksi
apulaiskaupunginjohtaja		apulaiskaupunginjohtaja
Tuula Haatainen		Paula Kokkonen

henkilöstöjohtaja		osastopäällikkö
Hannu Tulensalo	Heke	Raija Peltonen	Heke

rahoitusjohtaja		talousarviopäällikkö
Tapio Korhonen	Taske	Tuula Saxholm	Taske

työterveysjohtaja		kaupunginsihteeri
Juha Liira	Tyke	Leena Mickwitz	Halke

pitkäaikaishoidon johtaja		hallinto- ja kehittämisjohtaja
Annikki Thodén	Terke	Marja Leena Toukonen	Sosv

kehittämisjohtaja		osastopäällikkö
Paula Sermilä	Opev	Raimo K. Saarinen	HKR

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille ja henkilöstötoimikunnalle.

Lisätiedot:
Kulokari Irmeli, yhteistoimintakonsultti, puhelin 310 37966

LIITE

Päätöksen perustelut

546 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto	3.4.2008

eläintarhan johtaja	2.4.2008
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	9.4.2008
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	4.4.2008
- osastopäällikkö (kehittämispalvelut)	9.4.2008
- osastopäällikkö (maahanmuutto)	7.4.2008
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	3.4.2008
taidemuseon johtaja	2. – 9.4.2008
työterveysjohtaja	7. – 11.4.2008

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

547 §

MAUNULAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11570)

Khs 2006-1708

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä 28. kaupunginosan kortteleiden nro 28317, 28318 ja 28324 osien, kortteleiden nro 28325–28329 sekä
katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueiden ja 34. kaupunginosan korttelin nro 34068 osan, kortteleiden nro 34174–34177 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan ja 28. kaupunginosan puistoalueiden ja 34. kaupunginosan kortteleiden nro 34068 ja 34069 sekä katu- ja puistoalueiden ja kaupunginosan rajan (muodostuvat uudet korttelit 28325–28329 ja 34174–34177 sekä uudet osat kortteleihin 28317, 28318, 28324 ja 34068) asemakaavan muutoksen nro 11570 voimaan lukuun ottamatta korttelin nro 34069 tontteja nro 5, 16 ja 17 (uudet tontit nro 19, 16 ja 18) sekä esityslistan tämän asian liitteenä olevasta kartasta ilmenevää osaa Suursuonpuiston alueesta.

Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Jouko ja Riitta Jauhiaiselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

548 §

ETELÄ-HERMANNIN ASUINKERROSTALOTONTTIEN 21010/1 - 4 MYYMINEN

Khs 2008-595

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään VVO Rakennuttaja Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21010 tontti nro 1:n 2 450 000 euron kauppahinnalla.

Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 31.10.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisä-aikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.11.2008 alkaen kaupan-tekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.

Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.

Mikäli myytävälle tontille rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2900 k-m² tai 2 900 k-m² + 800 k-m²), myyjällä on oikeus periä ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava yksikköhinta (euro/k-m²) on tontin kauppahinta jaettuna tontin rakennusoikeuden määrällä
(2 900 k-m² tai 2 900 k-m² + 800 k-m²). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euroa/k-m²).

Myyjän oikeus lisäkauppahintaan tontin ostajalta on voi-massa viisi (5) vuotta sen jälkeen, kun tontin ensimmäisen rakennusluvan mukaiset rakennukset ovat valmistuneet ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärästä (k-m²) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.

3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.

Ostaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön 9.4. kohdan mukaisesti yhdessä korttelin nro 21010 muiden tonttien ostajien ja kaupungin kanssa myytävistä tonteista Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen turvaamiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien kauppakirjat on allekirjoitettu.

4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia korkealaatuisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m²:n keskipinta-ala.

Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on järjestetty. Perus-tellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.

6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että kyseiset autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.

Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseisiin pysäköintilaitokseen tonttien maan-alaisilla osilla.

Mainittu oikeus käsittää muun muassa laitosta palvelevien sisäänkäyntirakennusten (hissi- ja porrasyhteys) ja muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen maanpinnalle integroituna asuintaloon tai erillisinä rakennuksina.

Tonteilla 21006/1, ja 3-4, 21007/2-6 (nykyisin 21007/2 - 3,
6 ja 7), 21008/1-4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4, 21011/1, 21012/1-3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1-2 on oikeus korvauksetta kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2-3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.

Samoin tontit 21010/1 - 3 sekä muutkin tontit ja alueet, joilla sijaitsee laitoksen sisäänkäyntirakennuksia, ovat velvolliset korvauksetta sallimaan vastaavan oikeuden mahdollisille pysäköintilaitoksen vuorottaispysäköijille.

7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

8 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun ja polkupyöräilyyn sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana. Tämän mahdollistamiseksi asemakaavaan on merkitty tonteille rakennukseen jätettävä kulkuaukko.

9 Kaupunki suorittaa kustannuksellaan tonttien 21010/1 - 2 tasauslouhinnat tarjouspyynnön mukaisesti.

10 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Mikäli rakennettaessa kuitenkin ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon (tontti-asiamies Maria Mannisto, puhelin 310 36454), jotta tarvittavasta menettelystä voitaisiin sopia.

Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.

11 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.

Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeille saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.

12 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

13 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli po. myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.

14 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 490 000 euroa.

15 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään VVO Rakennuttaja Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan korttelin nro 21010 tontti nro 2:n 2 262 000 euron kauppahinnalla.

Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

(2 900 k-m² tai 2 900 k-m² + 800 k-m²). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euroa/k-m²).

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.

Ostaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön 9.4. kohdan mukaisesti yhdessä korttelin
nro 21010 muiden tonttien ostajien ja kaupungin kanssa myytävistä tonteista Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen turvaamiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien kauppakirjat on allekirjoitettu.

5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.

6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että po. autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.

Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseiseen pysäköintilaitokseen tonttien maan-alaisilla osilla.

Tonteilla 21006/1, ja 3 - 4, 21007/2 - 6 (nykyisin
21007/2 - 3, 6 ja 7), 21008/1 - 4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4, 21011/1, 21012/1 - 3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1 - 2 on oikeus korvauksetta kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2 - 3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.

7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

9 Kaupunki suorittaa kustannuksellaan tonttien 21010/1 - 2 tasauslouhinnat tarjouspyynnön mukaisesti.

10 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.

13 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.

14 Tontilla 21010/2 sijaitsee tiilinen savupiippu, joka on merkitty asemakaavassa merkinnällä sr-2. Savupiippu siirtyy tontin myynnin yhteydessä sen ainesosana ostajan omistukseen. Ostaja on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan piipun kunnossa- ja puhtaanapidosta.

15 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 452 400 euroa.

16 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Skanska Kodit Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin
nro 21010 tontti nro 3:n 2 914 500 euron kauppahinnalla.

Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

Mikäli myytävälle tontille rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2 900 k-m² tai 2 900 k-m² + 800 k-m²), myyjällä on oikeus periä ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava yksikköhinta (euro/k-m²) on tontin kauppahinta jaettuna tontin rakennusoikeuden määrällä (2 900 k-m² tai 2 900 k-m² + 800 k-m²). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euroa/k-m²).

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.

5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.

6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että kyseiset autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.

Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseiseen pysäköintilaitokseen tonttien maanalaisilla osilla.

Tonteilla 21006/1, ja 3 - 4, 21007/2 - 6 (nykyisin
21007/2 - 3, 6 ja 7), 21008/1 - 4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4, 21011/1, 21012/1 - 3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1 - 2 on oikeus korvauksetta kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2 - 3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.

7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

9 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.

10 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.

11 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

12 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.

13 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 582 900 euroa.

14 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Skanska Kodit Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan korttelin nro 21010 tontti
nro 4:n 2 914 500 euron kauppahinnalla.