Kokousaika |
14.4.2008 kello 16.00 – 17.30 |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Kokouspaikka |
Kaupunginhallituksen istuntosali |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Läsnä |
|
||||||||
|
|
||||||||
Jäsenet |
Rihtniemi, Suvi |
kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
|
||||||
|
Vehviläinen, Sirkka-Liisa |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Hakola, Juha |
|
|
||||||
|
Hellström, Sanna |
|
|
||||||
|
Kantola, Tarja |
|
|
||||||
|
Malinen, Jouko |
|
|
||||||
|
Moisio, Elina |
|
|
||||||
|
Ojala, Outi |
|
|
||||||
|
Oker-Blom, Jan D. |
|
|
||||||
|
Pajamäki, Osku |
|
|
||||||
|
Peltokorpi, Terhi |
|
|
||||||
|
Rautava, Risto |
|
|
||||||
|
Urho, Ulla-Marja |
|
|
||||||
|
Wallden-Paulig, Irmeli |
|
|
||||||
|
Laakso, Tapio |
varajäsen |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Muut |
Hiltunen, Rakel |
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja |
|
||||||
|
Bogomoloff, Harry |
I varapuheenjohtaja (paitsi 525-564 §) |
|
||||||
|
Krohn, Minerva |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Pajunen, Jussi |
kaupunginjohtaja (paitsi 519-520 §) |
|
||||||
|
Sauri, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Kokkonen, Paula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Haatainen, Tuula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Penttilä, Hannu |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Vanne, Pertti |
kansliapäällikkö |
|
||||||
|
Korhonen, Tapio |
rahoitusjohtaja |
|
||||||
|
Ratasvuori, Eila |
hallintojohtaja |
|
||||||
|
Tulensalo, Hannu |
henkilöstöjohtaja |
|
||||||
|
Waronen, Eero |
viestintäpäällikkö |
|
||||||
|
Hari, Olli |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Matikainen, Kristiina |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Mickwitz, Leena |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Vallittu, Anja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Venesmaa, Riitta |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Rautanen Marja-Liisa |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Niippa, Raimo |
vm. kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Saarinen, Erja |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Forssander, Reijo |
vs. hallintosihteeri |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Puheenjohtaja |
Rihtniemi, Suvi |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Pöytäkirjanpitäjä |
Forssander, Reijo |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Esittely |
|
§ |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Kaupunginjohtajan |
|
|
|
|
|
||||
|
Sauri |
|
|
519-520, 529, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Rakennus- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sosiaali- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sivistys- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Kaupunkisuunnittelu- |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.
Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.
§ |
Asia |
|
510 |
Kj/1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
511 |
Kj/2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
512 |
Kj/1 |
Sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston lisäjäsenen valinta |
513 |
Kj/2 |
Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2007 |
514 |
Sj/3 |
Käräjäoikeuden lautamiesten valinta |
515 |
Sj/4 |
Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan selvitystilaan asettamisen vaatimat toimenpiteet |
516 |
Kaj/5 |
Toukolan tonttien 23669/13 ja 14 sekä katualueen (Arabian taideteollisuuskeskuksen osa) asemakaavan muuttaminen (nro 11615) |
517 |
Kaj/6 |
Kulosaaren tontin 42041/9 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11666) |
518 |
Kaj/7 |
Pitäjänmäen tontin 46055/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11734) |
519 |
Kj/3 |
Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n varsinainen yhtiökokous |
520 |
Kj/4 |
Kemijoki Oy:n varsinainen yhtiökokous |
521 |
Kj/5 |
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n Mäkirinteen nuorisokodin tulipalosta aiheutuvat toimenpiteet |
522 |
Kj/6 |
Valtuutettujen Malisen ja Lohen toivomusponnet hiilidioksidien talteenotosta, varastoinnista ja kustannuksista |
523 |
Kj/7 |
Vt Perkiön toivomusponsi kaupungin energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamisesta osana seudullista yhteistyötä |
524 |
Kj/8 |
Vt Moision toivomusponsi lämmönkulutuksen mittaamisesta asuntokohtaisesti kerrostaloissa |
525 |
Kj/9 |
Vt Moision toivomusponsi vedenkulutuksen mittaamisesta asuntokohtaisesti kerrostaloissa |
526 |
Kj/10 |
Vuoden 2008 talousarvioon sisältyvän henkilöstömenovarauksen käyttäminen |
527 |
Kj/11 |
Kaupunginvaltuuston 9.4.2008 tekemien päätösten täytäntöönpano |
528 |
Kj/12 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
529 |
Kj/13 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
530 |
Ryj/1 |
Suomenlinnan Liikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous |
531 |
Ryj/2 |
Helsingin Bussiliikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous |
532 |
Ryj/3 |
Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n varsinainen yhtiökokous |
533 |
Ryj/4 |
Lausunto oikeuskanslerille Lauri Mustosen kantelua koskevassa asiassa |
534 |
Ryj/5 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen YVA-arviointiohjelmasta |
535 |
Ryj/6 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta |
536 |
Ryj/7 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta |
537 |
Ryj/8 |
7.4.2008 pöydälle pantu asia Lausunto pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelmasta 2014 |
538 |
Ryj/9 |
7.4.2008 pöydälle pantu asia Lausunto Kestävät hankinnat -toimintaohjelmaehdotuksesta |
539 |
Ryj/10 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
540 |
Stj/1 |
Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle EMA Group Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksesta |
541 |
Stj/2 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
542 |
Sj/1 |
Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n varsinainen yhtiökokous |
543 |
Sj/2 |
Urheiluhallit Oy:n varsinainen yhtiökokous sekä Pasilan Urheiluhalli Oy UH:n sulauttaminen Urheiluhallit Oy:öön |
544 |
Sj/3 |
Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous |
545 |
Sj/4 |
Työnantajien edustajien nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan vuosiksi 2008 - 2011 |
546 |
Sj/5 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
547 |
Kaj/1 |
Maunulan koillisosan asemakaavan määrääminen osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta (nro 11570) |
548 |
Kaj/2 |
Etelä-Hermannin asuinkerrostalotonttien 21010/1 - 4 myyminen |
549 |
Kaj/3 |
Arabianrannan teollisuustonttien asemakaavamuutokseen (nro 11615) liittyvien maankäyttösopimusten tekeminen Suomen Osatontti Oy:n ja Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2:n kanssa (Toukola, kortteli 23669) |
550 |
Kaj/4 |
Fastighets Ab Norra Kajen 4:n poikkeamishakemus |
551 |
Kaj/5 |
Haagan nuorisokodin käyttöön kunnostetun talon korjaus- ja muutostöiden hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen |
552 |
Kaj/6 |
Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16:n kanssa Helsingin kaupungin Vallilan kaupunginosan korttelin 695 tontin 1 poikkeamisluvan johdosta |
553 |
Kaj/7 |
Kaupungin edustajan nimeäminen Kampin Keskus Oy:n hallituksen jäseneksi |
554 |
Kaj/8 |
Finlandia-talo Oy:n varsinainen yhtiökokous |
555 |
Kaj/9 |
Svenska Handelsläroverket Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous |
556 |
Kaj/10 |
Helsingin V Yhteiskoulun Talo Oy:n yhtiökokous |
557 |
Kaj/11 |
Töölönlahden Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous |
558 |
Kaj/12 |
Simonaukion Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous |
559 |
Kaj/13 |
VT Kauko Koskisen toivomusponsi: monipuolinen palvelutarjonta Maunulan keskustaan |
560 |
Kaj/14 |
Vt Hannele Luukkaisen toivomusponsi: asuntokannan monipuolisuuden turvaaminen ja vanhusten palveluasuntojen varaaminen |
561 |
Kaj/15 |
7.4.2008 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö - Stiftelsen Helsingfors Stads 450-årskonstnärshus -nimisen säätiön vuosikokous |
562 |
Kaj/16 |
7.4.2008 pöydälle pantu asia Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 täytäntöönpano sekä valtuutettu Risto Rautavan ja valtuutettu Maija Anttilan asumisen seurantaa koskevat toivomusponnet |
563 |
Kaj/17 |
31.3.2008 ja 7.4.2008 pöydälle pantu asia Kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden toimintatavoitteet 2008-2011 |
564 |
Kaj/18 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
510 §
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Laakso) ja Peltokorven (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
511 §
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
512 - 518 § |
Kaupunginvaltuuston 23.4.2008 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta. |
Kaupunginjohtaja
512 § |
Sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston lisäjäsenen valinta |
Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012
513 § |
Kaupunginhallituksen kokouksessa 7.4.2008 pöydälle pantu asia |
Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018
Sivistys- ja henkilöstötoimi
514 § |
Käräjäoikeuden lautamiesten valinta |
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
515 § |
Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan selvitystilaan asettamisen
vaatimat toimenpiteet |
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
516 § |
Toukolan tonttien 23669/13 ja 14 sekä katualueen (Arabian taideteollisuuskeskuksen osa) asemakaavan muuttaminen (nro 11615) |
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
517 § |
Kulosaaren tontin 42041/9 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro
11666) |
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
518 § |
Pitäjänmäen tontin 46055/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11734) |
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
519 §
GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-896
Esityslistan asia Kj/3
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n yhtiökokouksessa 29.4.2008 ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä esittämään yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi elinkeinojohtaja Eero Holstila.
Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä nimetylle henkilölle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.
Esitys hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
520 §
KEMIJOKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-354
Esityslistan asia Kj/4
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kemijoki Oy:n 21.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti ja ehdottamaan, että seuraavaksi toimikaudeksi kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen valitaan Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja hallintoneuvostoon kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja ote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle, Kemijoki Oy:lle
sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä asiaa käsiteltäessä.
Esitys hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
521 §
KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY:N MÄKIRINTEEN NUORISOKODIN TULIPALOSTA AIHEUTUVAT TOIMENPITEET
Khs 2008-537
Esityslistan asia Kj/5
Kaupunginhallitus päätti luovuttaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle kaupungin myöntämien lainojen ylivakuutena olevat tulipalossa tuhoutuneeseen Hausjärven kunnassa sijaitsevaan kohteeseen 86-407-11-5 ja 86-420-5-23 kiinnitetyt seuraavat panttikirjat: nro 3786 määrältään 100 000 euroa (13.9.2002), nrot 3787 ja 3788, kumpikin määrätään 50 000 euroa (13.9.2002) ja nrot 1176 ja 1177, kumpikin 16 818 (10.7.1987) eli yhteensä 233 636 euron suuruiset panttikirjat.
Pöytäkirjanote Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle, sosiaalivirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinalle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2- 5 |
522 §
VALTUUTETTUJEN MALISEN JA LOHEN TOIVOMUSPONNET HIILIDIOKSIDIEN TALTEENOTOSTA, VARASTOINNISTA JA KUSTANNUKSISTA
Khs 2008-236, 2008-252
Esityslistan asia Kj/6
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvitykset kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymistä toivomusponsista (Jouko Malinen ja Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvitykset ponnen ehdottajille (Jouko Malinen ja Jyrki Lohi) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jouko Maliselle ja valtuutettu Jyrki Lohelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 4 |
523 §
VT PERKIÖN TOIVOMUSPONSI KAUPUNGIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESTA OSANA SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ
Khs 2008-234
Esityslistan asia Kj/7
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Perkiö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sanna Perkiö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sanna Perkiölle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
524 §
VT MOISION TOIVOMUSPONSI LÄMMÖNKULUTUKSEN MITTAAMISESTA ASUNTOKOHTAISESTI KERROSTALOISSA
Khs 2008-253
Esityslistan asia Kj/8
Kaupunginhallitus
päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän
toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa
selvityksen ponnen ehdottajalle (Elina Moisio) sekä tiedoksi muille
valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 5 |
525 §
VT MOISION TOIVOMUSPONSI VEDENKULUTUKSEN MITTAAMISESTA ASUNTOKOHTAISESTI KERROSTALOISSA
Khs 2008-254
Esityslistan asia Kj/9
Kaupunginhallitus
päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän
toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa
selvityksen ponnen ehdottajalle (Elina Moisio) sekä tiedoksi muille
valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Esitys hyväksyttiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 5 |
526 §
VUODEN 2008 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN HENKILÖSTÖMENOVARAUKSEN KÄYTTÄMINEN
Khs 2008-255, 2008-364
Esityslistan asia Kj/10
Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2008 talousarvion kohdalta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi, kunta-alan sopimuksista aiheutuvat palkkoihin ja henkilösivumenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:
Ta-kohta |
|
Euroa |
|
|
|
3 11 01 |
Sosiaalivirasto |
24 225 000 |
|
|
|
3 11 05 |
Työllisyyden hoitaminen |
861 000 |
3 21 01 |
Terveyskeskustoiminta |
24 308 000 |
Pöytäkirjanote edellä mainituille virastoille, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
527 §
KAUPUNGINVALTUUSTON 9.4.2008 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Khs
Esityslistan asia Kj/11
Kaupunginhallitus päätti,
että kaupunginvaltuuston 9.4.2008 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös
että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:
Asia Toimenpide
Kaupunginjohtajan toimiala
1, 2, 3 Ei toimenpidettä.
4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa keskusvaalilautakuntaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Susanne Taipale–Vuoriselle ja Katarina Storbjörkille.
Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle (Veera Reuna), hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jari Haukalle, Juhani Johanssonille ja Michael Perukankaalle.
Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
6 Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin maistraatille.
Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.
8 Pöytäkirjanote liikepalvelulautakunnalle, hankintakeskukselle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).
17 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Rakennus- ja
ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
18 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sivistys- ja
henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
9 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Petri Miralalle ja sosionomi Risto Pieviläiselle.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
10 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, valtiotieteen tohtori Kristiina Koivuselle ja filosofian ylioppilas Antti Miettuselle.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
Kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtavan apulais-
kaupunginjohtajan
toimiala
11 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta
1 rahoittamaan pohjoisen ja eteläisen huoltoyhteysjärjestelyjen suunnittelun käytettävissä olevien vuoden 2008 määrärahoin ja
2 varmistamaan, että koko hanke etenee sujuvasti ja aikataulut sopivat yhteen pysäköintiyhtiön rakentamisen kanssa.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Finlandia-talo Oy:lle.
12 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
13 Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 36. kaupunginosan korttelin nro 36112 tontin nro 1 2 195 000 euron kauppahinnasta ja korttelin nro 36110 tontin nro 1 710 600 euron kauppahinnasta kiinteistölautakunnan esityksestä 4.3.2008 ilmenevin muin ehdoin.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
14 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle ja kaupunginmuseolle.
15 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le, yleisten töiden lautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja Helsingin Vedelle.
Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
16 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnal-le ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018
LIITE |
Päätöksen perustelut |
528 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/12
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 15 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja --
satamalautakunta 8.4.2008
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 9.4.2008
tekninen lautakunta --
apulaiskaupunginjohtajat
-
rakennus- ja
ympäristötointa johtava
-
sosiaali- ja
terveystointa johtava
-
sivistys- ja
henkilöstötointa johtava
-
kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtava
hallintokeskus
-
hallintojohtaja
-
hallintopalvelujen
osastopäällikkö
-
kansainvälisen
toiminnan päällikkö
-
kaupunginlakimies
-
turvallisuus- ja
valmiusosaston osastopäällikkö
-
viestintäpäällikkö
talous- ja suunnittelukeskus
-
rahoitusjohtaja
-
talousarviopäällikkö
-
kehittämispäällikkö
-
sisäisen
tarkastuksen päällikkö
-
tietotekniikkapäällikkö
-
kaupunginkamreeri
-
taloushallintopäällikkö
-
elinkeinojohtaja
-
elinkeinopäällikkö
-
matkailupäällikkö
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
529 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/13
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 15 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja
- johtajiston asiat
- virkamatka-asiat
- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat
- valtionapuasiat
- muut asiat
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
530 §
SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-875
Esityslistan asia Ryj/1
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Suomenlinnan Liikenne Oy:n 24.4.2008 pidettävässä yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita Helsingin Satamasta, controller Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä satamakapteeni Jukka Kallio Helsingin Satamasta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Jari Nurmen.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille sekä tarkastusvirastolle
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
531 §
HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-884
Esityslistan asia Ryj/2
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Päätöksen perustelut |
532 §
RUSKEASUON VARIKKOKIINTEISTÖ OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-937
Esityslistan asia Ryj/3
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n yhtiökokouksessa 29.4.2008 klo 12.00 liikennelaitoksella.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa päättyväksi toimikaudeksi hallintojohtaja Yrjö Judströmin ja hankintapäällikkö Eeva Hännisen liikennelaitokselta.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
533 §
LAUSUNTO OIKEUSKANSLERILLE LAURI MUSTOSEN KANTELUA KOSKEVASSA ASIASSA
Khs 2008-539
Esityslistan asia Ryj/4
Kaupunginhallitus päätti lähettää vastauksenaan Lauri Mustosen kirjoitukseen oikeuskanslerille seuraavan selvityksen:
Pysäköinninvalvonta yksityisalueilla
Kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja poliisin toimivalta
Pysäköintivirhemaksusta annetun lain (3.4.1970/248) mukaan ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta poliisi ja kunnalliset pysäköinnintarkastajat voivat määrätä pysäköintivirhemaksun.
Tieliikennelain 28 §:n 2 momentin mukaan luvaton pysäköinti yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. Tällä tieliikennelakiin tehdyllä lisäyksellä (27.6.2003/621) luvaton pysäköinti sanktioitiin lakitasolla. Aiemmin tästä oli säännöksiä Helsingin kaupungin järjestyssäännössä.
Kunnallinen pysäköinninvalvonta ja poliisi valvovat pysäköintiä tieliikennelain 28 §:n 2 momentin perusteella yksityisalueilla kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä. Valvontapyynnöt kirjataan ja kohteissa käynneistä sovitaan aina erikseen kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Koska valvontapyyntöjä tulee runsaasti, ainoastaan kiireisimmät, kuten ajoneuvoliikenteen kiinteistön alueella estävät ajoneuvot tai pelastustielle pysäköinnit, voidaan hoitaa samana päivänä.
Oy ParkPatrol Finland Ab:n suorittama pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella
Kirjelmässään Mustonen kertoo toimivansa Oy ParkPatrol Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön toimialaan kuuluu pysäköinninvalvonta yksityisillä pysäköintialueilla. Yhtiöllä on sopimukseen perustuva oikeus ja velvollisuus valvoa pysäköintimääräysten (tieliikennelaki 28 § 2 mom) noudattamista toimeksiantajiensa nimeämissä kohteissa. Yhtiön valvomissa kohteissa on pysäköinnin ehtokyltit, joiden sisältämien ehtojen mukaisesti yhtiö katsoo voivansa veloittaa ajoneuvon kuljettajalta yksityisoikeudellisen valvontamaksun virhepysäköinnin seurauksena.
Valvontapyynnöt Pihlajamäentie 37 sijaitsevalle kiinteistön alueelle
Kirjelmän mukaan Mustonen oli 19.12.2007 tarkastamassa pysäköintiä yhtiön valvomassa kohteessa osoitteessa Pihlajamäentie 37, jossa toimii huoltoasema ja kauppa. Kohteessa on liikennemerkein osoitettu aluepysäköintikielto (merkki 373, pysäköintikieltoalue) ja pysäköinti on sallittu ainoastaan merkityillä paikoilla. Tämän lisäksi alueella on pysäköintikiekon käyttövelvollisuus. Pysäköintiä koskevat määräykset on ilmaistu selvästi havaittavalla tavalla.
Mustonen kertoo soittaneensa samana päivänä noin kello 12 jälkeen rakennusviraston asiakaspalveluun ja pyytäneensä pysäköinninvalvontaa kohteeseen väärin pysäköityjen ajoneuvojen vuoksi. Virkailija oli ilmoittanut, että liikkeellä on vain kaksi partiota, joten valvontaa ei ehditä suorittaa. Mustonen kertoo soittaneensa vielä tämän jälkeen poliisille valvonnasta. Poliisi oli pyytänyt kääntymään kunnallisen pysäköinninvalvonnan puoleen.
Mustosen mukaan pysäköinninvalvonnan virkailija soitti seuraavana päivänä 20.12.2007 ja ilmoitti, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ei tule sellaiselle alueelle, jossa on ParkPatrolin tai ParkComin valvontaa osoittavat kyltit. Virkailijan mukaan tämä perustui esimiehen ohjeisiin.
Kirjelmän mukaan johtava pysäköinnintarkastaja soitti Mustoselle 20.12.2007 kyseisen kiinteistön yksityisalueen valvonnasta ja totesi, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ei tule kohteeseen, koska alueella valvoo yksityinen valvontayhtiö.
Liitteenä on johtavan pysäköinnintarkastajan selvitys puhelinkeskustelusta (liite 1).
Valvonta yksityisalueilla, joiden pysäköinninvalvonta on luovutettu yksityiselle pysäköinninvalvontaa suorittavalle yhtiölle
Kunnallinen pysäköinninvalvonta antaa virka-apua yksityisalueella kiinteistön omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä, mikäli kohde on riittävän selkeästi merkitty yksityisalueeksi. Samoin pysäköintiä koskevien määräyksien kiinteistön alueella pitää olla yksiselitteisiä. Yleisen ja yksityisen alueen raja on merkittävä selvästi eli sisäänajoreitillä pitää olla merkintä yksityisalueesta. Tällaisena merkintänä käy esimerkiksi tekstillinen kyltti ”Yksityisalue” ja ”Luvaton pysäköinti kielletty” tai pysäköintikieltoalue-liikennemerkki lisäkilvellä ”Yksityisalue” varustettuna, tai muu vastaava selkeä merkintä.
Ajettaessa kiinteistölle osoitteessa Pihlajamäentie 37 on kummankin sisäänajotien varrella samassa pylväässä pysäköintikieltoalue-liikennemerkit varustettuna lisäkilvellä ”1 h” pysäköintikiekkoa käyttäen. Lisäksi näiden alla on Oy ParkPatrol Finland Ab:n kyltti, josta ilmenee, että kyseessä on yksityisalue ja että pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla. Kyltistä ilmenee vielä, että ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan 40 euron valvontamaksu ja että pysäköimällä hyväksyt ehdot. Kyltissä on lopussa maininta, että pysäköinninvalvoja on ParkPatrol. Kiinteistön piha-alueella on vastaavat liikennemerkit osoittamassa pysäköintipaikkoja.
Liitteenä ovat valokuvat kiinteistön piha-alueen sisäänajotien alussa olevista Oy ParkPatrol Finland Ab:n kylteistä ja liikennemerkeistä (liite 2).
Yhteenveto Kaupunginhallitus katsoo, että rinnakkainen valvontajärjestelmä, jossa ehtojen vastaisesta pysäköinnistä yksityisalueelle määrättäisiin joko pysäköintivirhemaksu tai yksityisoikeudellinen valvontamaksu tai mahdollisesti molemmat, ei ole selkeä ja toimiva. Lisäksi valitustiet ovat erilaiset. Pysäköintivirhemaksuun tyytymätön voi tehdä siitä ensi asteena vastalauseen kunnalliselle pysäköinninvalvojalle ja tämän päätöksestä vielä jatkovalituksen hallinto-oikeuteen. Valvontamaksun osalta tätä mahdollisuutta ei ole, vaan ratkaisun saamiseksi on nostettava kanne käräjäoikeudessa.
Tällainen valvontajärjestelmä voi hämärtää viranomaisten suorittaman pysäköinninvalvonnan ja yksityisen valvonnan rajaa. Vaikka yhtiö perusteleekin maksua yksityisoikeudellisella sopimuksella, niin kyseessä on kuitenkin autoilijan kannalta tosiasiallisesti pysäköintivirhemaksuun verrattava maksu.
Vantaan käräjäoikeuden tuomiossa 07/11275/14.12.2007 katsottiin, että yksityisen yrityksen perimä valvontamaksu oli pysäköintivirhemaksun kaltainen ja yksityinen taho toimi tässä asiassa julkisen vallan käyttäjänä. Toiminta oli vastoin pysäköintivirhemaksulakia. Oikeus totesi myös, että kunnallinen pysäköintivalvoja voi määrätä yksityisalueella pysäköintivirhemaksun. Tuomiosta on jätetty valitus Helsingin hovioikeuteen. Ratkaisua ei ole vielä annettu.
Nykyinen epäselvä tilanne kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja yksityisten pysäköinninvalvontayritysten toimivaltuuksien välillä ratkeaa siinä vaiheessa, kun edellä mainittu Vantaan käräjäoikeuteen saatettu asia ratkaistaan lainvoimaisesti, tai lainsäädännöllä turvataan se, ettei virheellisesti pysäköinyt autoilija joudu maksamaan yksityiselle valvontamaksua ja kunnalliselle pysäköinninvalvonnalle pysäköintivirhemaksua samasta teosta.
Mitä tulee muutoin Mustosen kanteluun, kaupungin näkemyksen mukaan kirjoituksen ei tulisi antaa aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Kirje oikeuskanslerinvirastolle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 4 |
534 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ESPOON VEDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOHANKKEEN YVA-ARVIOINTIOHJELMASTA
Khs 2008-328
Esityslistan asia Ryj/5
Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus toteaa, että Espoon
jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan
arviointiselostus valmistuu kesällä 2008, vaikka luontoselvitykset valmistuvat
lopullisesti vasta syyskuussa. Kaupunginhallitus katsoo, että hankkeen
YVA-menettelyn aikataulu tulee laatia siten, että kaikki uusien selvitysten
tulokset ovat tosiasiallisesti käytettävissä vaihtoehtojen vertailua varten.
Kaupunginhallitus katsoo, että Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät on esitetty varsin suppeasti. Arviointiohjelmaa tulisi täydentää ainakin seuraavien keskeisten asioiden osalta:
Ympäristövaikutusten selostusosassa lietejätteiden käsittelyvaihtoehdot
tulisi selvittää laajemmin. Arviointimenettelyn aikana tulisi selvittää miten
jäteveden puhdistuksesta syntyvästä lietteestä saataisiin tehokkaimmin
tuotettua hyödynnettäväksi sopivaa biokaasua, miten syntyvä biokaasu voidaan
parhaiten hyödyntää ja voidaanko mädätysprosessiin ottaa mukaan myös
yhdyskuntien biojätettä ja lantaa.
Arviointiohjelmassa tulisi selkeämmin esittää hankkeen seudullisen toteuttamisen myönteiset ja kielteiset ympäristövaikutukset mm. Itämereen ja muuhun ympäristöön ottaen huomioon tehostuva typenpoisto, haja-asutuksen käsittely jne. Itämeren tilan parantaminen on kaikkien yhteinen intressi. Myös mahdolliset vaikutukset Hiidenveteen, joka toimii pääkaupunkiseudun vesihuollon poikkeusolojen varavesilähteenä Päijänne-tunnelin ollessa poissa käytöstä, tulisi ottaa huomioon.
Arviointiohjelmassa tulisi selkeämmin esittää, että hankkeen ympäristönvaikutusten arviointi tehdään hankeen koko elinkaaren osalta. Puhdistamo on erittäin pitkäaikainen investointi ja sen vaikutukset ympäristöön, Itämereen, tulevaan maankäyttöön jne. tulisi arvioida 60 – 80 vuoden tähtäimellä.
Arviointiohjelmassa tulisi esittää myös jätevedenpuhdistamon mahdollinen laajentaminen ja sen vaikutusten arviointi. Rakennettava uusi puhdistamo ja Helsingin Viikinmäen puhdistamo muodostavat kokonaisuuden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jäljellä oleva kapasiteetin laajennusvara riittää ainoastaan nykyisen Viikinmäen viemäröintialueen lisääntyvien jätevesien käsittelyyn. Espoon jätevedenpuhdistamolla tulisi olla riittävät laajennusmahdollisuudet sen oman viemäröintialueen kasvavien jätevesimäärien käsittelemiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi poikkeustilanteiden ympäristövaikutuksia arvioittaessa tulisi ottaa huomioon myös jätevedenpuhdistamoiden yhteistoiminta ja sen ympäristövaikutukset.
Tietojen keräämisestä
muiden jätevedenpuhdistamojen osalta kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Helsingin Viikinmäen
jätevedenpuhdistamon hajupäästöistä on laadittu leviämisselvitys vuonna 2003.
Siinä arvioitiin jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä jatkuvien päästöjen ja
häiriötilanteissa vapautuvien päästöjen hajuvaikutuksia erityisesti lähelle
suunnitellulla asuinalueella.
Viikinmäen puhdistamolla on typenpoiston
käyttöönoton jälkeen ilmennyt ajoittain mädättämöiden ylikuohuntaa, mistä on
aiheutunut muutaman vuorokauden mittaisia hajutilanteita. Suuren puhdistamon
määräaikaishuollot kestävät vuosittain joistakin päivistä viikkoihin. Vuonna
2001 laajana peruskunnostuksen vuoksi hajuhäiriöpäiviä kertyi yhteensä 54.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle ja ympäristölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
535 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-439
Esityslistan asia Ryj/6
Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:
- Hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon helikopterikenttätoiminta.
- Alueella tehdään ainoastaan välttämättömät koneiden ja laitteiden korjaukset ja mahdollisiin vahinkoihin esim. tankkauksessa varaudutaan käyttämällä esimerkiksi imeytysmattoja polttoaineiden maahan pääsyn estämiseksi.
- Kulkuväylien pölyämistä vähennetään esimerkiksi kastelemalla ja suolaamalla.
- Kuljetettaessa pölyäviä kuormia alueelta pois tulee kuormien olla peitettyjä tai kasteltuja.
- Toimintaa ei saa harjoittaa yöaikaan klo 22-7.
- Kirjaa pidetään myös alueelle kuulumattomien jätteiden määristä ja toimituskohteista.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että mikäli alueella murskataan louhetta, tulee murskaustoiminnalle hakea erikseen ympäristölupa.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 4 |
536 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LASSILA & TIKANOJA OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-448
Esityslistan asia Ryj/7
Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Lassila & Tikanoja Oyj:lle määräaikaisena 31.12.2012 saakka ehdolla, että hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:
1 Rakennusjätekuormien purkamisen ja jätteen lajittelun aiheuttama pölyäminen tulee estää mahdollisimman tehokkaasti ja alueella liikennöinnin aiheuttama pölyäminen tulee estää kastelemalla ja suolaamalla liikennöitäviä alueita ja pitämällä piha-alueet mahdollisimman puhtaana pölyävästä aineksesta.
2 Laitoksella käytettävien työkoneiden tulee olla mahdollisimman hiljaisia.
3 Alueen siisteydestä tulee huolehtia. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet tulee viipymättä siivota. Yhdyskuntajätteen siirtokuormauskontin ja puristimen alusta tulee puhdistaa päivittäin haju- ja hygieniahaittojen ehkäisemiseksi.
4 Hakijan tulee selvittää
teknis-taloudelliset mahdollisuudet rakentaa yhdyskuntajätteen puristimen ja
kontin ympärille halli haittojen ehkäisemiseksi.
5 Laitokselle vastaanotettava jäte ei saa sisältää haitallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa.
Vastaanotettavat rakennusjätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä tai voimakkaasti pölyäviä jätteitä.
Hakijan tulee järjestää asiakkailleen tarpeen mukaan tiedotusta ja neuvontaa laitokselle vastaanotettavien jätteiden laatuvaatimuksista.
6 Polttoaineiden varastoinnissa ja koneiden tankkauksessa tulee huolehtia siitä, että polttoaineita ei onnettomuustapauksissa pääse maaperään tai lumensulatusaltaaseen. Ainakin tankkauspaikan tulee olla tiivis ja imetystarvikkeiden tulee olla tankkauspaikan välittömässä läheisyydessä. Koneista ja laitteista mahdollisesti aiheutuvien vuotojen keräämiseen tulee varautua.
7 Jätteet saa toimittaa vain sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.
8 Laitos sijoitetaan ennestään melun voimakkaasti kuormittamalle alueelle. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää myös, ettei toiminnasta yhdessä muiden kanssa aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai muita ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia. Tämän vuoksi toiminnan muuttamisen edellytyksiä harkittaessa tulee ottaa huomioon myös alueella jo ennestään olevan toiminnan ja muun ajoneuvoliikenteen häiriintyville kohteille aiheuttamat melu- tai muut haitat. Lähtökohtana tulee olla valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melutason ohjearvojen saavuttaminen.
9 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueella tulee selvittää kertaluonteisesti laitoksen toimiessa normaalilla kapasiteetilla. Selvitys tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle ja ympäristölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 5 |
537 §
7.4.2008 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 2014
Khs 2007-2771
Esityslistan asia Ryj/8
Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelma 2014 raportista YTV:lle seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:
Vastaukset esitettyihin kysymyksiin
Kysymys 1
Nykyisen pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän laajennus lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on perusteltua, koska pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on viime vuosina laajentunut voimakkaasti ja laajenee edelleen. Vielä noin 80 kilometrin etäisyydellä Helsingin keskustasta sijaitsevien kuntien työssä käyvistä asukkaista pääkaupunkiseudulle sukkuloivien osuus on kunnasta riippuen n. 12 – 28 %.
Jotta henkilöautoliikenteen osuus kaikesta pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä ei olisi kohtuuttoman korkea, on uuden taksa- ja lippujärjestelmän oltava joustavasti laajennettavissa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa joko uusien vyöhykkeiden lisäämistä nykytyyppiseen vyöhykepohjaiseen järjestelmään tai kilometripohjaisen hinnoittelun liittämistä osaksi tariffia.
Taksa- ja lippujärjestelmän toiminnallinen perusrakenne on valittava siten, että yhtenäinen taksa- ja lippualue voi ulottua vähintään noin 80 kilometrin säteelle Helsingistä käsittäen siten yhteensä n. 30 kuntaa. Matkustajien kannalta paras ratkaisu olisi, jos samaa toiminnallista perusrakennetta voitaisiin soveltaa missä päin Suomea tahansa, niin paikallis- kuin kaukoliikenteessäkin.
Käytännössä on tärkeää, että uusi taksa- ja lippujärjestelmä tarjoaa kunnille mahdollisuuden itsenäiseen päätöksentekoon kuntien sisäisten matkojen hinnoittelun osalta. Matkustajien kannalta olisi edullista, jos saman lippualueen sisällä hinnoittelu olisi kuntien kesken mahdollisimman yhdenmukaista ja tähän tulee tietyissä rajoissa pyrkiä. Realismia on kuitenkin, että järjestelmä, jossa hintaportaita ei voitaisi säätää kuntien erilaisia taloudellisia tilanteita vastaaviksi, johtaisi käytännössä huomattaviin ongelmiin ja mahdollisesti joukkoliikenteen kehittämisen esteeksi. Taksa- ja lippujärjestelmän tuleekin olla tässä suhteessa joustava.
Pääkaupunkiseudulla työssä käyvien on voitava tehdä työmatkansa vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin joukkoliikenteellä. Yksityisauton käytölle pääkaupunkiseudun kuntiin suuntautuvassa liikenteessä on tarjottava kilpailukykyinen vaihtoehto.
Koko työssäkäyntialueella käytössä olevalla yhtenäisellä taksa- ja lippujärjestelmällä voidaan ohjata asukkaiden liikkumistottumuksia ja vähentää siten liikenteen ympäristövaikutuksia. Samalla lipputuotteella on voitava tehdä niin pitkät työmatkat kuin kuntien sisäiset asiointimatkatkin.
Taksa- ja lippujärjestelmän ei pidä edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista yhtenäisellä lippualueella, mistä johtuen pitkien matkojen taksojen ei tule olla alihinnoiteltuja suhteessa lyhyempiin matkoihin ja saavutettavaan yhteiskuntataloudelliseen hyötyyn.
Voimakkaat, yhdyskuntarakenteen hajautumista hillitsevät toimenpiteet rakentuvat rinnakkaisista toimenpiteistä, kuten joukko- ja yksityisautoliikenteen hinnoittelusta ja niiden käytettävyydestä. Yksittäin toteutettuna niillä ei saavuteta toivottuja tuloksia.
Kysymys 2
Tehdyssä kehittämissuunnitelmassa, jota itse asiassa pitäisi kutsua selvitykseksi, on tutkittu vyöhyke- ja kilometripohjaisia tariffijärjestelmiä ja niiden vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen, hinnoitteluun ja yhdyskuntatalouteen.
Vertailuvaihtoehtona toimii nykyisin käytössä oleva lippujärjestelmä laajennettuna pääkaupunkiseudun lähikuntiin (lähikunnat = 3. vyöhyke).
Myös nykyistä kehittyneempi ja laajemmalle alueelle ulottuva vyöhykejärjestelmä edellyttää käytännössä check in / out -tekniikan käyttöönottoa etenkin arvokortilla matkustettaessa. Muussa tapauksessa kortinlukijalaitteessa pitäisi olla useita nappuloita, joista matkustajan pitäisi osata tehdä oikea valinta aina kulloisellekin matkalle. Maksaneisuuden valvonta olisi silloin vaikeaa.
Nykyisin vyöhykerajan tuntumassa asuvien osalta hinnoitteluporras on jyrkkä ja hinta lyhyeltä vyöhykerajan ylittävältä osalta tuntuu suurelta. Matkustajakilometriä kohden seutulipulla matkustaminen on asiakkaalle kuitenkin keskimäärin 20 – 30 % edullisempaa kuin Helsingin sisäisessä liikenteessä matkustaminen.
Selvityksessä esitetyissä vyöhykevaihtoehdoissa, joissa seutumatkustamisesta tehdään nykyistä edullisempaa, kuntien sisäisiä matkoja tekevät subventoisivat vielä nykyistä voimakkaammin seutumatkustajien lipunhintoja. Merkittävää seutulippujen hinnan alennusta kunnan sisäisten lippujen hinnan kustannuksella ei tässä valossa voi pitää perusteltuna.
Nykytyyppinen vyöhykejärjestelmään perustuva taksa- ja lippujärjestelmä on matkustajan kannalta helppo ymmärtää, mikäli vyöhykkeet eivät ole kooltaan liian pieniä ja rajautuvat selkeästi esimerkiksi nykyisiin kuntarajoihin tai merkittäviin pääväyliin. Vyöhykejärjestelmä soveltuu hyvin niin kausi-, arvo- kuin kertalippumyyntiinkin. Hinnan määräytyminen on kuitenkin jäykkää ja järjestelmän laajentaminen laajalle yhtenäiselle alueelle kankeaa.
Mitä enemmän järjestelmään liitetään vyöhykkeitä, sitä vaikeampaa matkan hinta on hahmottaa ja siten palvelun käytettävyys kärsii. Jos tasahintaisista vyöhykkeistä halutaan tehdä erityisen suuria, korostuu hintaporras vyöhykerajan ylittävillä matkoilla. Vyöhykejärjestelmässä lyhyet vyöhykerajan ylittävät matkat ovat aina kalliita vastaaviin sisäisiin matkoihin verrattuna, ellei vyöhykerajoja aseteta osittain lomittain. Silloin järjestelmä kuitenkin suosii nimenomaan lomittaisilla alueilla asuvia. Tehty selvitys ei ota kantaa lomittaisiin vyöhykkeisiin.
Mikään esitetyistä vyöhykejärjestelmävaihtoehdoista ei yksin sovellu laajan Helsingin työssäkäyntialueen yhtenäiseksi taksa- ja lippujärjestelmäksi.
Kysymys 3
Matkan pituuteen perustuva taksa- ja lippujärjestelmä on joustavasti laajennettavissa uusille alueille. Kilometripohjainen taksajärjestelmä kannustaa asioimaan omassa aluekeskuksessa, sillä lyhyiden arvokortilla maksettavien matkojen asiakashinnat voivat olla nykyisiä kuntien sisäisiä vyöhykematkoja edullisempia. Kuntarajan ylittävillä matkoilla ei ole hintaporrasta. Samanpituinen kunnan sisäinen ja seutumatka maksavat matkustajalle täsmälleen saman verran. Järjestelmä mahdollistaa kilometritariffin vaihtelun kunnittain. Tämä ei kuitenkaan ole käytettävyyden kannalta suotavaa.
Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksajärjestelmä soveltuu hyvin arvokortilla maksamiseen. Kilometripohjainen taksajärjestelmä ei sovellu sellaisenaan puhtaille kausi- tai kertalipuille, vaan järjestelmän taustalle tarvitaan myös jonkinlainen vyöhykejärjestelmä. Selvityksessä mainittu ajatus nk. kultakortista, jolla paljon matkustava voi ostaa itselleen määräajaksi edullisemman tariffin, on erittäin hyvä. Kultakortti on ikään kuin kausi- ja arvolipun välimuoto, jolla voitaisiin houkutella eri kulkumuotojen sekakäyttäjiä ja henkilöautoilijoita sitoutuneemmiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi.
Kuten selvityksessä on todettu, ajetun matkan pituuteen pohjautuvassa taksajärjestelmässä on oltava kilometritariffin lisäksi jokin aloitusmaksu. Aloitusmaksun tehtävä on toisaalta turvata riittävät lipputulot järjestelmätasolla, toisaalta vähentää erittäin lyhyiden satunnaisten joukkoliikennematkojen houkuttelevuutta. Näin ehkäistään joukkoliikenteen tarpeeton kilpailu kevyttä liikennettä vastaan ja toisaalta vältetään se, että tarpeettomat parin pysäkkivälin mittaiset matkat hidastaisivat kohtuuttomasti joukkoliikenteen pysäkkiaikoja ja siten sen kilpailukykyä. Aloitusmaksuun ei pidä sisällyttää lainkaan varsinaista matkustusoikeutta, vaan kilometritaksa maksetaan aina ajetun matkan pituuden mukaan. Tämä yhtenäistää hinnanmääräytymisperusteita.
Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on joustava ratkaisu
arvokortilla tehtäviin matkoihin. Järjestelmän heikkous on sen vaatima sisään-
ja ulosleimaustapahtuma (check in / out). Jos check in / out
-toiminto edellytettäisiin jokaiselta matkustajalta kaikilla matkoilla, vaikeuttaisi
se joukkoliikenteen käytettävyyttä ja pidentäisi mm. keskimääräisiä
pysäkkiaikoja ja siten joukkoliikenteen nopeutta. Erityisesti nykyisin
kausilipuilla matkustavat kokisivat tämän kielteisenä muutoksena nykyiseen
järjestelmään verrattuna. Helsingissä nykyisin tehtävistä joukkoliikennematkoista
80 % tehdään kausilipulla, 10 % arvolipulla ja 10 % kertalipuilla. Taksa- ja
lippujärjestelmä tuleekin toteuttaa siten, ettei kausilipulla matkustavien ei
hankaloidu nykyiseen verrattuna.
Näkemys uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä
Yleistä
Pääkaupunkiseudulle ja sen lähi- ja kehyskuntiin tarvitaan joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä, joka on tarvittaessa hinnoittelultaan, mutta ennen kaikkea teknisiltä ja loogisilta käytettävyyden perusominaisuuksiltaan yhtenäinen. Hinnoitteluun, lipputukeen ja joukkoliikenteen palvelutasoon on voitava tarvittaessa vaikuttaa kuntakohtaisesti. Matkustajan kannalta on sitä parempi, mitä laajemmalle alueelle yhtenäinen tariffipolitiikka ulottuu. Järjestelmän on kannustettava tekemään myös satunnaisia joukkoliikennematkoja matkan pituudesta riippumatta.
Taksa- ja lippujärjestelmä ei voi olla samanaikaisesti sekä kuntatalouden että yksityisen kuluttajan kannalta edullinen niin pitkillä kuin lyhyilläkin matkoilla ja lisäksi käytettävyydeltään niin yksinkertainen, ettei matkustajilta edellytetä mitään toimenpiteitä heidän noustessaan ajoneuvoon tai poistuessaan siitä. Siksi ei ole realistista pyrkiä pitäytymään puhtaasti nykytyyppisessä vyöhykejärjestelmässä. Se ei sellaisenaan ole joustavasti laajennettavissa uusille alueille eikä matkan matkustajahinta ole riittävän edullinen lyhyillä vyöhykerajan ylittävillä matkoilla.
Uudelle taksa- ja lippujärjestelmälle voidaan löytää sellainen perusrakenne, jossa yhdistyvät vyöhyke- ja kilometripohjaisen hinnoittelun vahvuudet. Järjestelmän perusideaa on esitelty seuraavissa kappaleissa.
Kausimatkustajille helppo ja tuttu käytettävyys
Sekä kilometripohjainen että tiheä vyöhykepohjainen järjestelmä edellyttävät matkakortin näyttämistä lukijalaitteelle niin ajoneuvoon noustessa kuin sieltä poistuttaessakin (check in – check out -ominaisuus). Lisäksi lipputuotteen on oltava kilometripohjaisessa järjestelmässä arvopohjainen. Noin 80 % Helsingin nykyisistä joukkoliikennematkoista tehdään kausilipulla. Näiden matkustajien matkaa ei tule hankaloittaa edellyttämällä check out –toimintoa. Tästä syystä on perusteltua pyrkiä säilyttämään nykyisin käytössä olevan vyöhykejärjestelmän hyvät ominaisuudet, kuten vaivattomuus kausilipulla matkustettaessa.
Lähes kaikkien arvolipulla matkustavien kannalta kilometripohjainen taksajärjestelmä toisi joustavuutta ja poistaisi vyöhykejärjestelmän keskeiset epäkohdat myös kausimatkustajien osalta. Kun samalla on tärkeää säilyttää puhdas kausiominaisuus, tai taksa- ja lippujärjestelmässä halutaan edelleen myydä myös paperisia kertalippuja, täytyy kilometripohjaisen järjestelmän taustalle rakentaa karkea vyöhykejärjestelmä.
Kilometripohjaisen järjestelmän edellyttämä karkea vyöhykejako voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä jakamalla vyöhykkeet nykyisen kaltaisesti kuntarajojen mukaisesti. Silloin järjestelmä on matkustajalle yhtä helppo hahmottaa kuin nykyisin. Lisäksi kuntien välinen lipputulojen jakaminen on kausilippujen osalta selkeää. Olennaisinta on kuitenkin helppokäyttöisyys ja oikeudenmukaisuus matkustajan näkökulmasta.
Tästä näkökulmasta voitaisiin myös harkita vaihtoehtoa, jossa vyöhykerajat ovat osittain lomittain siten, että esimerkiksi Itä-Espoossa asuvat voisivat halutessaan ostaa joko Helsingin tai Espoon maksuvyöhykkeen lipun.
Joustava arvopohjainen matkustaminen – Check in / out ja kilometripohjainen taksa
Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on matkustajan kannalta oikeudenmukainen, sillä matkasta maksetaan sen mukaan, kuinka paljon palvelua käytetään. Jotta palveluun kuuluisi selvä vastike, kannattaa kilometripohjaiseen taksajärjestelmään liittää aloitusmaksu. Näin joukkoliikenne ei tarpeettomasti kilpaile hyvin lyhyillä matkoilla kevyttä liikennettä vastaan.
Arvokortilla tehtäviin check in / out matkoihin liittyy katevaraus, joka palautetaan matkustajan kortille check out tapahtuman yhteydessä. Näin varmistetaan, että matkasta peritään aina riittävä taksa.
Toisin kuin tehdyssä selvityksessä on pohdittu, ei kilometripohjaisen matkan aloitusmaksuun tarvitse sisällyttää lainkaan varsinaista matkustusoikeutta. Kun jokaisesta matkustetusta metristä veloitetaan erikseen, on hinnan arvioiminen kaikissa tilanteissa yhtenäistä.
Aloitusmaksun ja kilometritaksan suuruus ja niiden välinen hintasuhde ovat poliittisia kysymyksiä. Aloitusmaksu voi tarvittaessa vaihdella aloitusvyöhykkeen mukaan. Toisaalta järjestelmän ymmärrettävyyden kannalta olisi perusteltua, että aloitusmaksu on kaikkialla sama.
Matkustajan kannalta arvopohjainen kilometrimatkustaminen tuo lisää joustavuutta. Myös kausimatkustajat, jotka pääsääntöisesti matkustavat oman vyöhykkeensä sisällä, voivat hyödyntää arvokorttipohjaista kilometriveloitusta satunnaisilla vyöhykerajan ylittävillä matkoillaan. Vyöhykerajan ylittäneestä osuudesta veloitettaisiin kilometritaksan mukaisesti ilman arvokorttipohjaiseen kertamatkaan liittyvää aloitusmaksua.
Hintakatto
Arvopohjaisten kertamatkojen kilometriveloitus lisää taksajärjestelmän joustavuutta ja lyhyiden matkojen hinnoittelun oikeudenmukaisuutta. Sopivalla aloitusmaksulla lyhyet matkat voisivat olla nykyisiä kertamatkoja edullisempia.
Toisaalta sisällyttämällä kunnan sisällä tehtävään arvokorttipohjaiseen matkaan yhden matkan (ja mahdollisesti myös yhden vuorokauden) maksimiveloitus voidaan varmistaa, ettei kertamaksu muodostu liian suureksi ja toisaalta useita kertamatkoja päivän aikana tekevän asiakkaan matkakortti muuttuisi lopulta päivälipuksi.
Asiakkaalle arvokorttipohjainen vyöhykekertamatka maksaisi vähintään aloitusmaksun ja korkeintaan tietyn maksimisumman, joka voisi olla hieman nykyistä kunnan kertamaksua suurempi. Jos matka jatkuisi vyöhykerajan yli, alkaisi kilometripohjainen veloitus uudelleen, kunnes uuden vyöhykkeen kertamatkan hintakatto saavutettaisiin.
Lipputulojen jako kuntien kesken
Lipputulojen ja myös liikennöintikustannusten jaon kannalta on tärkeää, että tulevassakin kuntalaisuustieto on yhdistettävissä matkakorttiin. Kuntalaisuustietoa ei välttämättä kannata tallentaa matkakortille kuten nykyisin, vaan kortille tallennettua henkilötunnustietoa voidaan ajaa ristiin Väestörekisterikeskuksen kotikuntatietojen kanssa.
Taksa- ja lippujärjestelmää luotaessa tärkeintä on asiakasystävällisyys. Mikäli asiakasystävällinen järjestelmä ei mahdollista tiedon saantia aukottomasti järjestelmästä suoraan tulojen ja kustannusten jakamiseksi, voidaan tulojen ja kustannusten jakamiseksi tarvittavaa täydentävää tietoa kerätä esimerkiksi määräajoin toistettavin erillistutkimuksin. On ehdottoman tärkeää, että tulot ja kustannukset jaetaan kuntien kesken oikeudenmukaisesti, mutta järjestelmän matkustajaystävällisyys ei saa tästä syystä kärsiä.
Alennusryhmät
Alennusryhmäkäytäntöjä on syytä yhtenäistää ja yksinkertaistaa ja tarpeetonta byrokratiaa on karsittava. Asia ei kuitenkaan liity tässä vaiheessa tehtävään taksa- ja lippujärjestelmän valintaan vaan ratkaisu voidaan tältä osin tehdä erikseen. Asia edellyttää erillisen perusteellisen valmistelun, jolloin selvitetään mm. lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten alennuskäytännöt.
Alennuskäytäntöjä valmisteltaessa tulisi ottaa lähtökohdaksi se, että jatkossakin opiskelija-alennus perustuu opiskelijastatukseen. Opiskelija-alennusta ei tule korvata ikäperusteisella alennuksella. Opiskelija-alennuksen taso tulee säilyttää 50 prosentissa kausilipun hinnasta.
Taksa- ja lippujärjestelmän keskeiset ominaisuudet
- Kausimatkustajille lähes nykyjärjestelmän kaltainen vyöhykejärjestelmä.
- Myös (paperisille) kertalipuille vyöhykejärjestelmä.
- Arvokortilla maksettavat kertamatkat kilometripohjaisia (joustava hinnoittelu).
- Arvokortilla tehtävissä matkoissa aina check in / out sekä katevaraus, joka palautetaan matkustajan kortille check out -tapahtuman yhteydessä.
- Kausimatkustaja voi maksaa vyöhykerajan ylittävästä satunnaisesta matkan osuudesta arvokortilla kilometritariffin mukaisesti.
- Vyöhykkeen sisäinen matka- ja päiväkohtainen veloituskatto (”capping”).
- Mahdollisuus joko kuntakohtaiseen tai itsenäiseen hinnoitteluun (ja joukkoliikenteen lipputukeen).
- Oletettavasti kausilipuilla matkustajien osuus säilyisi nykyisellään, arvolipulla matkustavien määrä nousisi hieman ja hinnoittelusta riippuen kertalippujen käyttö vähenisi.
Vahvuudet
- Järjestelmä on laajennettavissa erittäin joustavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle periaatteessa rajoituksetta.
- Hinnoittelun joustavuus ja oikeudenmukaisuus myös kaikilla lyhyillä matkoilla.
- Tukee sekä kausimatkustamista että kulkumuotojen sekakäyttäjien sitoutumista joukkoliikenteeseen.
- Vyöhykejärjestelmän hyvät puolet.
- Kilometripohjaisen järjestelmän hyvät puolet.
- Mahdollistaa selkeät clearing-säännöt kuntien kesken.
Heikkoudet
- Check out arvokorttipohjaisissa matkoissa edellyttää matkustajalta muistamista, jotta välttyy katevarauksen menettämiseltä.
- Mahdolliset tekniset häiriöt check out -tilanteessa.
Loppupäätelmä
Tavoitteena tulee olla toiminnallisilta ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan yhtenäinen taksa- ja lippujärjestelmä koko Helsingin seudun työssäkäyntialueelle. Uusi joustavasti laajennettavissa oleva, mutta silti helppokäyttöinen ja säännöllisiä matkustajia palkitseva taksa- ja lippujärjestelmä kannattaa rakentaa vyöhyke- ja kilometripohjaisten järjestelmien yhdistelmänä. Nykyisen vyöhykejärjestelmän hyvät puolet, kuten helppo käytettävyys, on syytä säilyttää kausiominaisuutta arvostaville vakioasiakkaille. Check in / out -ominaisuus on syytä ottaa käyttöön arvokorttipohjaisilla kertamatkoilla. Vyöhyke- ja kilometripohjaisten järjestelmien yhdistelmästä on tehtävä tarkentava suunnitelma ja siitä on pyydettävä kuntien lausunnot.
Valittavan taksa- ja lippujärjestelmän tulee kannustaa joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen myös Helsingissä. Nyt tehdyssä selvityksessä vaihtoehdot oli pääsääntöisesti rakennettu siten, että järjestelmä johtaisi helsinkiläisten matkustamisen kallistumiseen ja siten Helsingin kaupungin tariffituen vähenemiseen. Taksa- ja lippujärjestelmän uudistamisen tulee turvata Helsingin osalta nykyinen lipputulokertymä ja perustua nykyiseen tariffituen tasoon.
Taksa- ja lippujärjestelmän tulee mahdollistaa joukkoliikenteen käytön lisääntyminen Espoossa, Vantaalla ja kehyskunnissa ilman joukkoliikenteen houkuttelevuuden heikentämistä Helsingissä. Järjestelmän tulee tukea ja mahdollistaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen Helsingissä myös Helsingissä tehtävien matkojen lipun hintoja alentamalla.
Joukkoliikenteen palvelutaso ja kaupungin panostus joukkoliikenteeseen ovat kunkin kaupungin itsenäisesti päätettävissä. Taksa- ja lippujärjestelmän tulee myös jatkossa mahdollistaa kaupungeille itsenäinen päätöksenteko kaupunkien sisäisten matkojen hinnoittelussa ja joukkoliikenteen tukemisessa. Niin ikään järjestelmän tulee tuottaa lipputuottojen/kuntaosuuksien kohdentamiseen tarvittava tieto. Samassa yhteydessä lipputulojen/kuntaosuuksien laskentaa tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan.
Lisäksi edellytetään, että tutkitaan useamman vyöhykkeen ja lomittaisen matkustusoikeuden järjestelmää, jossa ei tarvita check in/out toimintoja.
Taksa- ja lippujärjestelmän jatkovalmistelu on kytkettävä vireillä olevaan pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän uudelleenjärjestelyyn.
Päätöksenteko taksa- ja lippujärjestelmässä tulee YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen mukaisesti toteuttaa niin, että kuntien kuuleminen ja mukanaolo kaikissa vaiheissa toteutuu.
Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Peltokorpi teki Rautavan kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivun 78 loppuun):
Lisäksi edellytetään, että tutkitaan useamman vyöhykkeen ja lomittaisen matkustusoikeuden järjestelmää, jossa ei tarvita check in/out toimintoja.
Suoritetussa äänestyksessä Peltokorven ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Malinen, Pajamäki, Vehviläinen.
Hellström teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivulle 77, opiskelija-alennukset):
Alennuskäytäntöjä valmisteltaessa tulisi ottaa lähtökohdaksi se, että jatkossakin opiskelija-alennus perustuu opiskelijastatukseen. Opiskelija-alennusta ei tule korvata ikäperusteisella alennuksella. Opiskelija-alennuksen taso tulee säilyttää 50 prosentissa kausilipun hinnasta.
Suoritetussa äänestyksessä Hellströmin ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 15-0.
Ojala teki Kantolan kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (lisäys sivulle 77, ensimmäisen kappaleen viimeinen virkkeen muutos):
Asia edellyttää erillisen perusteellisen valmistelun, jolloin selvitetään mm. lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten alennuskäytännöt.
Suoritetussa äänestyksessä Ojalan ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 15-0.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 5 |
538 §
7.4.2008 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO KESTÄVÄT HANKINNAT -TOIMINTAOHJELMAEHDOTUKSESTA
Khs 2008-355
Esityslistan asia Ryj/9
Kaupunginhallitus
päätti antaa ympäristöministeriölle
seuraavan lausunnon Kestävät hankinnat -toimintaohjelmaehdotuksesta:
Yleistä
Ohjelmaehdotus on laaja kokonaisuus, joka sisältää runsaasti tavoitteita
ja toimenpiteitä ekohankintojen edistämiseksi. Viiden toimialan tavoitteiden
asettaminen tuo ohjelmaan konkretiaa ja haastaa myös paikallistason toimijat
pohtimaan omia tavoitteitaan. Toisaalta kun ohjelma sisältää hyvin erityyppisiä
ja laajuudeltaan erilaisia hankintoja, saa ohjelmasta tästä syystä sisällöltään
hieman epäyhtenäisen vaikutelman. Esim. rakentamisprosessi tai sähkölaitteiden
hankinta ovat mittakaavaltaan ja hankintaprosessina hyvin erilaisia.
Kuntien
tavoitteeksi määritelty tavoite siitä, että vähintään 25 %:ssa hankinnoista
otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuoteen 2010 mennessä vaikuttaa
maltilliselta, jos osuus mitataan hankintojen lukumäärästä. Helsinki on voimassa
olevassa ympäristöohjelmassaan asettanut määrällisiä tavoitteita eräille tuoteryhmille
(ympäristömerkityille pesu- ja puhdistusainehankinnoille sekä paperinkulutukselle).
Jatkossa harkittavaksi tulevat määrälliset tavoitteet myös joillekin muille
tuoteryhmille, esimerkiksi elintarvikehankinnoille. Tässä työssä työryhmän
ehdottamat tavoitteet ovat hyviä esimerkkejä.
Helsingin kaupungilla hankintojen ympäristötavoitteita on pohdittu
ympäristö- ja hankintatoimen yhteistyönä. Tämä työtapa on koettu toimivaksi ja
sitä voi suositella muillekin.
Ehdotetut työkalut kestävien hankintojen lisäämiseksi ovat pääosin
perusteltuja. Monesti kestävien hankintojen käytännön esteenä ovat
hankintahenkilöstön riittämättömät valmiudet ympäristökriteerien asettamiseen
hankinnoille, sillä tehtävä on usein varsin haasteellinen ja monitahoinen.
Tästä syystä etenkin kunnissa on tarvetta hankkijoiden ympäristökoulutukselle
ja -neuvonnalle. Sen järjestäminen olisi järkevintä organisoida
valtakunnallisesti, sillä kestävien hankintojen haasteet ovat kunnissa varsin
samantyyppisiä.
Ehdotettuja työkaluja on myös melko runsaasti (ehdotuksen kappaleet 6.3 -
6.7). Työkalujen käyttöönotossa keskeistä on niiden integrointi
hankintayksiköiden johtamisjärjestelmiin, jotta kestävien hankintojen
edistämisestä tulee vakiintunutta toimintaa, eivätkä ne jää lyhytkestoisiksi
projekteiksi.
Toimenpiteiden toteutumista saattaisi edistää, jos jotkut niistä
nimettäisiin kestävien hankintojen kärkihankkeiksi. Se nostaisi niiden statusta
ja helpottaisi ohjelman toteuttamisen priorisointia.
Monia toimintaohjelmaehdotuksessa esiin tuotuja asioita on Helsingissä
jo sisällytetty mm. kaupungin strategisiin ohjelmiin kuten kestävän kehityksen
toimintaohjelmaan ja kaupungin neljänteen ympäristöohjelmaan, Helsingin
ekologisen kestävyyden ohjelmaan (HEKO-ohjelma). Lisäksi vastikään
hyväksytyissä kaupungin energiapoliittisissa linjauksissa on käsitelty
samansuuntaisia asioita kuin ehdotuksessa. Ympäristöjärjestelmien ja –ohjelmien
kehittämisen ohella myös energiatehokkuussopimukset ovat jo Helsingissä olleet
pitkään käytössä. Helsingin kaupunkia ajatellen toimenpideohjelma ei tuo kovin
paljon uusia tehokkaita keinoja julkisen sektorin hankintojen kehittämiselle.
Eräitä yksittäisiä ehdotuksia koskevia huomioita
Julkisen sektorin sähkön hankinnalle ohjelmassa (kohta 6.2 Sähkön
hankinta, tavoite) ehdotetaan vähimmäiskiintiöitä uusiutuvilla luonnonvaroilla
tuotetulle sähkölle (vähintään 31,5 % vuonna 2010 ja 60 % vuonna 2015).
Käytännössä tämän tavoitteen soveltaminen saattaisi johtaa siihen, että suuret
kaupungit eivät voisi ostaa merkittävää osaa sähköstään omistamaltaan
energiayhtiöltä. Esimerkiksi Helsingin Energian sähköntuotanto perustuu sähkön
ja lämmön yhteistuotantoon, jossa uusiutuvien energialähteiden osuutta ei ole
mahdollista nostaa vähimmäiskiintiön tasolle esitetyllä aikajänteellä.
Sähkön hankinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota keinoihin, joilla
voidaan vaikuttaa ilmaston muutoksen hillintään. Sähkömarkkinat toimivat siten,
että muihin tuotantomuotoihin nähden pienillä muuttuvilla kustannuksilla syntyvä
vesivoima hyödynnetään markkinoilla aina ja jatkuvasti ilman minkäänlaisia
lisätoimia. Näin tapahtuu myös jo rakennetun tuulivoiman suhteen. Ilmaston
muutoksen hillitsemiseksi merkityksellisiä ovat vain sellaiset toimet, jotka
edistävät uuden päästöttömän (ml. uusiutuvat) tai vähäpäästöisen
energiantuotannon syntymistä.
Uusiutuvan energian edistämistä koskevaa EU-lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan.
Riskinä on, että kansalliset tukijärjestelmät ja EU:n alkuperätakuujärjestelmä
yhdessä johtavat siihen, että energiantuottajan mahdollisuudet tarjota vihreitä
tuotteita ovat tulevaisuudessa hyvin rajalliset. Työ- ja elinkeinoministeriö
tutkii parhaillaan menettelyitä, joilla uutta uusiutuvaa ja vähäpäästöistä
energiantuotantoa voitaisiin edistää mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja
kustannustehokkaalla tavalla. Kestävien hankintojen toimintaohjelmassa
tulisikin viitata ko. ministeriön tuleviin linjauksiin ja niitä tukeviin
ratkaisuihin asettamatta tässä ohjelmassa uusiutuvilla luonnonvaroilla
tuotetulle sähkölle epärealistisia vähimmäiskiintiöitä.
Palvelujen samoin kuin tuotteidenkin osalta tarvitaan yhä tarkempaa ympäristövaikutusten
selvittämistä. Kuten ohjelmassa todetaan, mm. palveluhankintojen
ympäristövaikutuksia ei tunneta tarpeeksi.
Rakentamista on ohjelmassa käsitelty hyvin pintapuolisesti. Toisaalta
rakennuttamisprosessin kaikkien vaiheiden käsittely suunnittelusta ylläpitoon
on ehkä liian laaja kuuluakseen ohjelmaan. Ohjelma sisältää osittain jo pitkään
käytössä olleita toimintatapoja kuten ESCO-malli, elinkaarikustannusanalyysi ja
energiatehokkuussopimukset, joista Helsingillä on jo kokemusta.
Helsingin kaupunki
on asettanut vaativampia tavoitteita rakennusten energiansäästölle kuin
ohjelmassa (kohta 6.2, Rakentaminen). Rakennusten
energialuokitustavoite A-luokka ei ole kovin kunnianhimoinen. Helsingin
kaupunki on energiapoliittisissa linjauksissaan asettanut tavoitteeksi
matalaenergiarakentamisen kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa.
Rakentamisen osalta ohjelmaluonnoksessa esitetään yhtenä tavoitteena,
että vuoden 2015 jälkeen julkisella rahoituksella rakennettavissa,
korjattavissa (mahdollisuuksien mukaan) ja vuokrattavissa rakennuksissa
tavoitteena on passiivitalo. Tällä määrittelyllä tarkoitetaan ohjelmassa taloa,
jonka lämmitys- ja jäähdytysenergian yhteenlaskettu vuotuinen tarve on 20–30
kWh/m2 rakennuksen sijainnista riippuen ja energia hankitaan uusiutuvista
energialähteistä.
Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten mukaista on kasvattaa
uusiutuvien energialähteiden osuutta, ja kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa
sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista. Ohjelmassa
määritellyn mukaisia passiivitaloja koskeva tavoite vaikuttaisi Helsingissä ja
muissakin suurissa kaupungeissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan
kaukolämmön käyttömahdollisuuksiin merkittävästi. Tämän vuoksi tavoitetta
(kohta 6.2, passiivitalo) tulisi tarkistaa siten, ettei sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmön käytölle aseteta esteitä.
Liikkumisen osalta vähäpäästöisempään ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan ajoneuvokalustoon siirtyminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta tavanomaiseen käyttöön tarkoitettuja henkilöautoja koskevat tavoitetasot olisivat Helsingissä omiaan lisäämään investointikustannuksia voimakkaasti lähivuosina. Helsingin kaupunki on energiapoliittisissa linjauksissaan ottanut esille erilaisia keinoja edistää tätä tavoitetta, samoin kuin vaikuttamista liikkumistarpeisiin sekä liikenteen toimivuuteen ja ympäristövaikutuksiin yleensä.
Energiaa käyttävien laitteiden osalta
tarvittaisiin rakennusten käyttäjien tekemille hankinnoille (toimistolaitteet,
irtovalaisimet, keittiölaitteet jne.) hyviä hankintaohjeita ja valintatapoja.
Rakennusten sähkönkulutuksessa ns. pistorasiakulutus kasvaa jatkuvasti, eikä
siihen ole vielä löydetty tehokasta ratkaisua. Hyvä esimerkki käytännöllisestä
ohjeistuksesta on Helsingin kaupungin rakennusviraston aloitteesta Motivassa
tehty ATK-laitteiden hankinta- ja käyttöohje.
Ruokailulle asetetuissa tavoitteissa (6.2, kohta Ruokailu, tavoite) on haasteellista se, ettei kestävyyden
määrittely ole yksiselitteistä. Tavoitteeseen mahdollisesti sisältyvä lyhyiden
toimitusketjujen vaatimus tuo esiin ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että julkiseen ruokailuun ohjataan enemmän
varoja erityisesti opetus- ja hoitoalalla.
Ruokatuotteiden koko elinkaari on Helsingin kaupungin catering-palveluissa
otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Uutta energiaa säästävää
keittiöteknologiaa on otettu käyttöön. Elintarvikkeiden tarjouspyynnöissä
pyydetään tiedot laadunvarmistus- ja omavalvontajärjestelmistä sekä kuvaus
ympäristöasioiden huomioon ottamisesta ja toimenpiteistä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Ehdotetut toimenpiteet kestävien elintarvikehankintojen ohjeistuksen, neuvonnan
ja välineiden lisäämisestä (toimenpiteet 6.5.4, 6.5.5) ovat kuitenkin erittäin
kannatettavia.
Ympäristöjärjestelmien
ja –ohjelmien käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä (toimenpide 6.3.3.) vaikuttaa
melko väljältä tavoitteelta. Olisi toivottavaa, että tavoiteaikataulu olisi
tiukempi.
Nykyisissä kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksissa
julkisten hankintojen energiatehokkuudesta käsitellään sähköisten koneiden ja laitteiden,
ajoneuvojen ja työkoneiden sekä korjaus- ja uudisrakennushankkeiden hankintaa.
Ohjeiden laajentaminen koskemaan mm. valaistusta, kylmälaitteita ja muita ohjelmassa
mainittuja laitteita on kannatettavaa. Sen sijaan tähän yhteyteen ei ole
tarpeen sisällyttää uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hankintaa.
Internet-pohjainen
tietopankki (toimenpide 6.5.1.) on hyvä tiedonkeruun ja tiedonvälittämisen työkalu,
mutta pelkkien malliasiakirjojen yms. jakaminen ei auta hankintayksikköä
tarpeeksi, vaan usein tarvittaneen myös opastusta ja tulkintaa.
Ehdotettua ympäristöpassia (6.5.6.) ei ole syytä toteuttaa erillisenä
hankkeena, vaan yhteistyössä tai osana olemassa olevia yrityksille ja
julkisille toimijoille suunnattuja kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä.
Tällaisia ovat mm. TE-keskusten tukema EcoStart-järjestelmä ja
pääkaupunkiseudun kaupunkien suunnitteilla oleva kevennetyn
ympäristöjärjestelmän toimintamalli pk-yrityksille.
Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote hankintakeskukselle, Helsingin Energialle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.
Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:
s. 90 Otsikon ”Eräitä yksittäisiä ehdotuksia koskevia huomioita” jälkeen.
Rivien 1 – 3 jälkeen lisätään lause: Tämä tavoite kannustaisi osaltaan investoimaan uusiutuvaan energiantuotannon ja on siksi kannatettava.
Tämän jälkeen poistetaan loput kappaleesta 1 (alkaen Käytännössä...) sekä kappaleet 2 ja 3.
Perustelut: Kaupunkien tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen osuudelle omissa hankinnoissaan ovat yksi tehokas kannuste uusiutuviin energiamuotoihin investoimiselle. Helsinki on sitoutunut energiapoliittisissa linjauksissa ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon omissa hankinnoissaan.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio.
Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:
s. 91 viimeinen kappale tavoite passiivienergiarakentamiselle.
Poistetaan viimeinen kappale ja lisätään toiseksi viimeiseen kappaleeseen lause: ”Tätä tavoitetta pidetään kannatettavana, joskin aikataulu on melko haasteellinen.”
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio, Peltokorpi.
Moisio teki Laakson kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:
s. 93 Ensimmäinen kappale, poistetaan viimeinen lause.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Laakso, Moisio.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 7 |
539 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Ryj/10
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
pelastuslautakunta 8.4.2008
yleisten töiden lautakunta 10.4.2008
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Päätöksen perustelut |
540 §
LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE EMA GROUP OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-381
Esityslistan asia Stj/1
Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 18.3.2008 mainituin perustein EMA Group Oy:n hakemusta, joka koskee yhtä uusittavaa sairaankuljetuslupaa (ESLH-2008-01355/Vi255).
Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 4 |
541 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Stj/2
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
sosiaalilautakunta 8.4.2008
sosiaalilautakunta
ruotsinkielinen jaosto 2.4.2008
Ilmoitus sosiaalilautakunnalle ja ruotsinkieliselle jaostolle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Päätöksen perustelut |
542 §
HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-908
Esityslistan asia Sj/1
Kaupunginhallitus päätti määrätä hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n 29.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n hallitukseen vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:
hallintojohtaja Eila Ratasvuori
lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja
kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön vuoden 2008 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille kokousasiakirjoin, mainituille henkilöille ja tilintarkastusyhtiölle, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
543 §
URHEILUHALLIT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SEKÄ PASILAN URHEILUHALLI OY UH:N SULAUTTAMINEN URHEILUHALLIT OY:ÖÖN
Khs 2008-912, 2008-935
Esityslistan asia Sj/2
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.
Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
Päätöksen perustelut |
544 §
MÄKELÄNRINTEEN UINTIKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-913
Esityslistan asia Sj/3
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle viikoksi.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
LIITE |
Päätöksen perustelut |
545 §
TYÖNANTAJIEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN VUOSIKSI 2008 - 2011
Khs 2008-906
Esityslistan asia Sj/4
Kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin henkilöstötoimikuntaan työnantajaa edustaviksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen vuosiksi 2008 – 2011 seuraavat henkilöt:
varsinainen jäsen |
|
varajäsen |
|
puheenjohtajaksi |
|
|
|
apulaiskaupunginjohtaja |
|
apulaiskaupunginjohtaja |
|
Tuula Haatainen |
|
Paula Kokkonen |
|
|
|
|
|
henkilöstöjohtaja |
|
osastopäällikkö |
|
Hannu Tulensalo |
Heke |
Raija Peltonen |
Heke |
|
|
|
|
rahoitusjohtaja |
|
talousarviopäällikkö |
|
Tapio Korhonen |
Taske |
Tuula Saxholm |
Taske |
|
|
|
|
työterveysjohtaja |
|
kaupunginsihteeri |
|
Juha Liira |
Tyke |
Leena Mickwitz |
Halke |
|
|
|
|
pitkäaikaishoidon johtaja |
|
hallinto- ja kehittämisjohtaja |
|
Annikki Thodén |
Terke |
Marja Leena Toukonen |
Sosv |
|
|
|
|
kehittämisjohtaja |
|
osastopäällikkö |
|
Paula Sermilä |
Opev |
Raimo K. Saarinen |
HKR |
Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille ja henkilöstötoimikunnalle.
Lisätiedot:
Kulokari Irmeli, yhteistoimintakonsultti, puhelin 310 37966
LIITE |
Päätöksen perustelut |
546 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Sj/5
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
opetuslautakunta |
|
- ruotsinkielinen jaosto |
3.4.2008 |
|
|
eläintarhan johtaja |
2.4.2008 |
henkilöstökeskus |
|
- henkilöstöjohtaja |
9.4.2008 |
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) |
4.4.2008 |
- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) |
9.4.2008 |
- osastopäällikkö (maahanmuutto) |
7.4.2008 |
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori |
3.4.2008 |
taidemuseon johtaja |
2. – 9.4.2008 |
työterveysjohtaja |
7. – 11.4.2008 |
Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
Päätöksen perustelut |
547 §
MAUNULAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11570)
Khs 2006-1708
Esityslistan asia Kaj/1
Kaupunginhallitus
päätti määrätä 28. kaupunginosan kortteleiden nro 28317, 28318 ja 28324 osien,
kortteleiden nro 28325–28329 sekä
katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueiden ja 34. kaupunginosan korttelin
nro 34068 osan, kortteleiden nro 34174–34177 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan
ja 28. kaupunginosan puistoalueiden ja 34. kaupunginosan kortteleiden
nro 34068 ja 34069 sekä katu- ja puistoalueiden ja kaupunginosan rajan (muodostuvat
uudet korttelit 28325–28329 ja 34174–34177 sekä uudet osat kortteleihin 28317,
28318, 28324 ja 34068) asemakaavan muutoksen nro 11570 voimaan lukuun ottamatta
korttelin nro 34069 tontteja nro 5, 16 ja 17 (uudet tontit nro 19, 16
ja 18) sekä esityslistan tämän asian liitteenä olevasta kartasta ilmenevää osaa
Suursuonpuiston alueesta.
Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Jouko ja Riitta Jauhiaiselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
548 §
ETELÄ-HERMANNIN ASUINKERROSTALOTONTTIEN 21010/1 - 4 MYYMINEN
Khs 2008-595
Esityslistan asia Kaj/2
Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään VVO Rakennuttaja Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21010 tontti nro 1:n 2 450 000 euron kauppahinnalla.
Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.
2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 31.10.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisä-aikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.11.2008 alkaen kaupan-tekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.
Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.
Mikäli myytävälle tontille
rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan
muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2900 k-m2
tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2), myyjällä on oikeus periä
ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja
lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100)
pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava
yksikköhinta (euro/k-m2) on tontin kauppahinta jaettuna tontin
rakennusoikeuden määrällä
(2 900 k-m2 tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2).
Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta
(euroa/k-m2).
Myyjän oikeus lisäkauppahintaan tontin ostajalta on voi-massa viisi (5) vuotta sen jälkeen, kun tontin ensimmäisen rakennusluvan mukaiset rakennukset ovat valmistuneet ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.
Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.
Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.
Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.
3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.
Ostaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön
9.4. kohdan mukaisesti yhdessä korttelin nro 21010 muiden tonttien ostajien ja
kaupungin kanssa myytävistä tonteista Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen
mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen
kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen turvaamiseksi viimeistään kuuden
kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien kauppakirjat on allekirjoitettu.
4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia korkealaatuisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m2:n keskipinta-ala.
Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on järjestetty. Perus-tellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.
5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.
6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että kyseiset autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.
Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseisiin pysäköintilaitokseen tonttien maan-alaisilla osilla.
Mainittu oikeus käsittää muun muassa laitosta palvelevien sisäänkäyntirakennusten (hissi- ja porrasyhteys) ja muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen maanpinnalle integroituna asuintaloon tai erillisinä rakennuksina.
Tonteilla 21006/1, ja 3-4,
21007/2-6 (nykyisin 21007/2 - 3,
6 ja 7), 21008/1-4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4, 21011/1, 21012/1-3,
21013/2, 21020/1 ja 21021/1-2 on oikeus korvauksetta kulkuun pysäköintilaitokseen
tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2-3 (F-kuilu) sekä kaikilla
muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien laitoksen sisäänkäyntirakennusten
kautta.
Samoin tontit 21010/1 - 3 sekä muutkin tontit ja alueet, joilla sijaitsee laitoksen sisäänkäyntirakennuksia, ovat velvolliset korvauksetta sallimaan vastaavan oikeuden mahdollisille pysäköintilaitoksen vuorottaispysäköijille.
7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
8 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun ja polkupyöräilyyn sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana. Tämän mahdollistamiseksi asemakaavaan on merkitty tonteille rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
9 Kaupunki suorittaa kustannuksellaan tonttien 21010/1 - 2 tasauslouhinnat tarjouspyynnön mukaisesti.
10 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Mikäli rakennettaessa kuitenkin ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon (tontti-asiamies Maria Mannisto, puhelin 310 36454), jotta tarvittavasta menettelystä voitaisiin sopia.
Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.
11 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.
Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeille saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.
12 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.
13 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli po. myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.
14 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 490 000 euroa.
15 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään VVO Rakennuttaja Oy:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan korttelin nro 21010 tontti nro 2:n 2 262 000 euron kauppahinnalla.
Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.
2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 31.10.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisä-aikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.11.2008 alkaen kaupan-tekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.
Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.
Mikäli myytävälle tontille
rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan
muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2900 k-m2
tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2), myyjällä on oikeus periä
ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja
lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100)
pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava
yksikköhinta (euro/k-m2) on tontin kauppahinta jaettuna tontin
rakennusoikeuden määrällä
(2 900 k-m2 tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euroa/k-m2).
Myyjän oikeus lisäkauppahintaan tontin ostajalta on voi-massa viisi (5) vuotta sen jälkeen, kun tontin ensimmäisen rakennusluvan mukaiset rakennukset ovat valmistuneet ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.
Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.
Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.
Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.
3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.
Ostaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön
9.4. kohdan mukaisesti yhdessä korttelin
nro 21010 muiden tonttien ostajien ja kaupungin kanssa myytävistä tonteista
Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun
suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen
turvaamiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien
kauppakirjat on allekirjoitettu.
4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia korkealaatuisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m2:n keskipinta-ala.
Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on järjestetty. Perus-tellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.
5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.
6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että po. autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.
Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseiseen pysäköintilaitokseen tonttien maan-alaisilla osilla.
Mainittu oikeus käsittää muun muassa laitosta palvelevien sisäänkäyntirakennusten (hissi- ja porrasyhteys) ja muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen maanpinnalle integroituna asuintaloon tai erillisinä rakennuksina.
Tonteilla 21006/1, ja 3 -
4, 21007/2 - 6 (nykyisin
21007/2 - 3, 6 ja 7), 21008/1 - 4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4,
21011/1, 21012/1 - 3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1 - 2 on oikeus korvauksetta
kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2 -
3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien
laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.
Samoin tontit 21010/1 - 3 sekä muutkin tontit ja alueet, joilla sijaitsee laitoksen sisäänkäyntirakennuksia, ovat velvolliset korvauksetta sallimaan vastaavan oikeuden mahdollisille pysäköintilaitoksen vuorottaispysäköijille.
7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
8 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun ja polkupyöräilyyn sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana. Tämän mahdollistamiseksi asemakaavaan on merkitty tonteille rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
9 Kaupunki suorittaa kustannuksellaan tonttien 21010/1 - 2 tasauslouhinnat tarjouspyynnön mukaisesti.
10 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Mikäli rakennettaessa kuitenkin ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon (tontti-asiamies Maria Mannisto, puhelin 310 36454), jotta tarvittavasta menettelystä voitaisiin sopia.
Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.
11 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.
Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeille saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.
12 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.
13 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.
14 Tontilla 21010/2 sijaitsee tiilinen savupiippu, joka on merkitty asemakaavassa merkinnällä sr-2. Savupiippu siirtyy tontin myynnin yhteydessä sen ainesosana ostajan omistukseen. Ostaja on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan piipun kunnossa- ja puhtaanapidosta.
15 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 452 400 euroa.
16 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.
Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa
kiinteistölautakunnan myymään Skanska Kodit Oy:lle tai sen toimesta
perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni)
korttelin
nro 21010 tontti nro 3:n
2 914 500 euron kauppahinnalla.
Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.
2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 31.10.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisä-aikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.11.2008 alkaen kaupan-tekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.
Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.
Mikäli myytävälle tontille
rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan
muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2 900 k-m2
tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2), myyjällä on oikeus periä
ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja
lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100)
pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava
yksikköhinta (euro/k-m2) on tontin kauppahinta jaettuna tontin
rakennusoikeuden määrällä (2 900 k-m2 tai 2 900 k-m2
+ 800 k-m2). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään
kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euroa/k-m2).
Myyjän oikeus lisäkauppahintaan tontin ostajalta on voi-massa viisi (5) vuotta sen jälkeen, kun tontin ensimmäisen rakennusluvan mukaiset rakennukset ovat valmistuneet ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.
Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.
Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.
Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.
3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.
Ostaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön
9.4. kohdan mukaisesti yhdessä korttelin nro 21010 muiden tonttien ostajien ja
kaupungin kanssa myytävistä tonteista Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen
mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen
kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen turvaamiseksi viimeistään kuuden
kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien kauppakirjat on allekirjoitettu.
4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia korkealaatuisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m2:n keskipinta-ala.
Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on järjestetty. Perus-tellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.
5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.
6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että kyseiset autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.
Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseiseen pysäköintilaitokseen tonttien maanalaisilla osilla.
Mainittu oikeus käsittää muun muassa laitosta palvelevien sisäänkäyntirakennusten (hissi- ja porrasyhteys) ja muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen maanpinnalle integroituna asuintaloon tai erillisinä rakennuksina.
Tonteilla 21006/1, ja 3 -
4, 21007/2 - 6 (nykyisin
21007/2 - 3, 6 ja 7), 21008/1 - 4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4,
21011/1, 21012/1 - 3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1 - 2 on oikeus korvauksetta
kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2 -
3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien
laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.
Samoin tontit 21010/1 - 3 sekä muutkin tontit ja alueet, joilla sijaitsee laitoksen sisäänkäyntirakennuksia, ovat velvolliset korvauksetta sallimaan vastaavan oikeuden mahdollisille pysäköintilaitoksen vuorottaispysäköijille.
7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
8 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun ja polkupyöräilyyn sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana. Tämän mahdollistamiseksi asemakaavaan on merkitty tonteille rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
9 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Mikäli rakennettaessa kuitenkin ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon (tontti-asiamies Maria Mannisto, puhelin 310 36454), jotta tarvittavasta menettelystä voitaisiin sopia.
Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.
10 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.
Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeille saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.
11 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.
12 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.
13 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 582 900 euroa.
14 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.
Vielä kaupunginhallitus
päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Skanska Kodit Oy:lle tai sen
toimesta perustettavalle yhtiölle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan
korttelin nro 21010 tontti
nro 4:n 2 914 500 euron
kauppahinnalla.
Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
1 Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.
2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 31.10.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisä-aikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.11.2008 alkaen kaupan-tekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.
Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.
Mikäli myytävälle tontille
rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan
muutokseen
nro 10900 merkityn rakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrän (2 900 k-m2
tai 2 900 k-m2 + 800 k-m2), myyjällä on oikeus periä
ostajalta kunkin ylityksen osalta lisäkauppahintaa tontin kaupantekohetken ja
lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100)
pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava
yksikköhinta (euro/k-m2) on tontin kauppahinta jaettuna tontin
rakennusoikeuden määrällä (2 900 k-m2 tai 2 900 k-m2
+ 800 k-m2). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken
mukainen yksikköhinta (euroa/k-m2).
Myyjän oikeus lisäkauppahintaan tontin ostajalta on voi-massa viisi (5) vuotta sen jälkeen, kun tontin ensimmäisen rakennusluvan mukaiset rakennukset ovat valmistuneet ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.
Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.
Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.
Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.
3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.
Ostaja on velvollinen
kustannuksellaan järjestämään tarjouspyynnön 9.4. kohdan mukaisesti yhdessä
korttelin
nro 21010 muiden tonttien ostajien ja kaupungin kanssa myytävistä tonteista
Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun
suunnitteluratkaisujen korkeatasoisen kaupunkikuvallisen ilmeen ja toteutuksen
turvaamiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tonttien
kauppakirjat on allekirjoitettu.
4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia korkealaatuisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m2:n keskipinta-ala.
Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on järjestetty. Perus-tellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.
5 Ostaja on velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön tarjouspyynnön ja kaupunginhallituksen päätöksen 13.3.2006 (370 §) mukaisin ehdoin.
6 Tonteilla 21010/1 - 4 on oikeus sijoittaa asemakaavan muutoksen nro 10900 ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueelle toteutettavaan Etelä-Hermannin maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Mainittujen tonttien ostajat ovat velvolliset huolehtimaan, että kyseiset autopaikat säilyvät tonttien asukkaiden käytössä.
Vastaavasti tontit 21010/1 - 4 ovat velvolliset korvauksetta sallimaan mainitun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä ajon ja kulun kyseiseen pysäköintilaitokseen tonttien maanalaisilla osilla.
Mainittu oikeus käsittää muun muassa laitosta palvelevien sisäänkäyntirakennusten (hissi- ja porrasyhteys) ja muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen maanpinnalle integroituna asuintaloon tai erillisinä rakennuksina.
Tonteilla 21006/1, ja 3 -
4, 21007/2 - 6 (nykyisin
21007/2 - 3, 6 ja 7), 21008/1 - 4 (nykyisin 4 ja 5), 21009/1, 21010/1 - 4,
21011/1, 21012/1 - 3, 21013/2, 21020/1 ja 21021/1 - 2 on oikeus korvauksetta
kulkuun pysäköintilaitokseen tontilla 21010/1 (E-kuilu) ja tonteilla 21010/2 -
3 (F-kuilu) sekä kaikilla muillakin tonteilla ja alueilla sijaitsevien
laitoksen sisäänkäyntirakennusten kautta.
Samoin tontit 21010/1 - 3 sekä muutkin tontit ja alueet, joilla sijaitsee laitoksen sisäänkäyntirakennuksia, ovat velvolliset korvauksetta sallimaan vastaavan oikeuden mahdollisille pysäköintilaitoksen vuorottaispysäköijille.
7 Ostaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan julkisivuihin kiinnitettävät valaisimet. Valaisimien kiinnittäminen täytyy huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
8 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun ja polkupyöräilyyn sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana. Tämän mahdollistamiseksi asemakaavaan on merkitty tonteille rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
9 Myyjän tietojen mukaan myytävillä tonteilla ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Mikäli rakennettaessa kuitenkin ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon (tontti-asiamies Maria Mannisto, puhelin 310 36454), jotta tarvittavasta menettelystä voitaisiin sopia.
Tällöin kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maan-rakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.
10 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.
Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeille saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.
11 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.
12 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli po. myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.
13 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 582 900 euroa.
14 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 16.12.2007 päivätyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.
Lopuksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään VVO Rakennuttaja Oy:n ja Skanska Kodit Oy:n tai niiden toimesta perustettavien yhtiöiden kanssa tonttien lopulliset kauppakirjat sekä niihin tarvittaessa muutoksia ja tarkistuksia.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, VVO Rakennuttaja Oy:lle ja Skanska Kodit Oy:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
549 §
ARABIANRANNAN TEOLLISUUSTONTTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEEN (NRO 11615) LIITTYVIEN MAANKÄYTTÖSOPIMUSTEN TEKEMINEN SUOMEN OSATONTTI OY:N JA KIINTEISTÖ OY RAJASAMPAANRANTA 2:N KANSSA (TOUKOLA, KORTTELI 23669)
Khs 2008-31
Esityslistan asia Kaj/3
Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2:n ja Suomen Osatontti Oy:n kanssa esityslistan asian liitteinä olevien sopimusluonnosten mukaiset sopimukset sekä tarvittaessa tekemään sopimuksiin vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
550 §
FASTIGHETS AB NORRA KAJEN 4:N POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2008-393
Esityslistan asia Kaj/4
Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-393/526 mukaisena edellyttäen, että
- uusien asuntojen vaatimat autopaikat (yht 13 kpl) osoitetaan lähialueen pysäköintilaitoksista,
- kaikki autopaikat pihalta
poistetaan,
- asuntojen yhteistilat ja jätehuone - päivittäistavarakaupan jätetilan tarve huomioiden - koko tontille (vaiheet 1 ja 2, 2 496 + 1 068 = 3 564 k-m2) rakennetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeiden mukaisesti, ja
- pihan autotalleista ainakin vaikeimmin ajettavat (reunimmaisena vasemmalla ja
oikealla) otetaan yhteistilakäyttöön pihan käytettävyyden ja turvallisuuden
parantamiseksi.
Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että pihan oleskelualueen, yhteistilojen sekä jätetilan määrä tulisi suunnitella yhdessä Meritullinkadun puoleisen rakennuksen muutoksen kanssa (rakennuslupatunnus 1-2557-07-S).
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
551 §
HAAGAN NUORISOKODIN KÄYTTÖÖN KUNNOSTETUN TALON KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN
Khs 2004-1157
Esityslistan asia Kaj/5
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Haagan nuorisokodin 16.4.2004 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen siten, että uusi arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 453 000 euroa (veroton hinta 1 220 000 euroa) hintatasossa 10/2006.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
552 §
SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY ELIMÄENKATU 12 - 16:N KANSSA HELSINGIN KAUPUNGIN VALLILAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 695 TONTIN 1 POIKKEAMISLUVAN JOHDOSTA
Khs 2008-849
Esityslistan asia Kaj/6
Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
553 §
KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAMPIN KESKUS OY:N HALLITUKSEN JÄSENEKSI
Khs 2008-945
Esityslistan asia Kaj/7
Kaupunginhallitus
päätti nimetä kaupungin edustajaksi Kampin Keskus Oy:n hallitukseen vuodelle
2008 kiinteistöpäällikkö Pekka
Hapuojan kiinteistöviraston tilakeskuksesta.
Pöytäkirjanote Kampin Keskus Oy:lle, Pekka Hapuojalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Päätöksen perustelut |
554 §
FINLANDIA-TALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-892
Esityslistan asia Kaj/8
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Finlandia-talo Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 29.4.2008.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle hallituksen puheenjohtajaksi kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtistä ja varapuheenjohtajaksi johtaja Jukka Niemeä sekä hallituksen jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalaa kiinteistövirastosta, matkailupäällikkö Pirkko Nymania talous- ja suunnittelukeskuksesta ja projektipäällikkö Minna Maarttolaa talous- ja suunnittelukeskuksesta.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2008 Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Tiina Lind).
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
555 §
SVENSKA HANDELSLÄROVERKET FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-837
Esityslistan asia Kaj/9
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Fastighets Ab Svenska Handelsläroverket ‑nimisen yhtiön 22.4.2008 kiinteistöviraston tilakeskuksessa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttästä, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomia ja toimitilapäällikkö Unto Ojalaa.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2008 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
556 §
HELSINGIN V YHTEISKOULUN TALO OY:N YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-838
Esityslistan asia Kaj/10
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin V Yhteiskoulu Talo Oy:n 22.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttästä ja toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomia kiinteistövirastosta sekä talousjohtaja Harri Pirkkalaista opetusvirastosta.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodelle 2008 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen.
Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
557 §
TÖÖLÖNLAHDEN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-816
Esityslistan asia Kaj/11
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Töölönlahden Pysäköinti Oy:n yhtiökokouksessa 25.4.2008 ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle puheenjohtajaksi kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppista ja jäseniksi toimistopäällikkö Jaakko Staufferia ja kiinteistölakimies Pasi Lehtiötä.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2008 Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Tiina Lind)
Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
558 §
SIMONAUKION PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2008-929
Esityslistan asia Kaj/12
Kaupunginhallitus päätti määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Simonaukion Pysäköinti Oy:n 24.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle toimistopäällikkö Jaakko Staufferia ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsteniä kiinteistövirastosta.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen) ja varatilintarkastajaksi KHT, JHTT Reijo Peltolan vuodeksi 2008.
Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
559 §
VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: MONIPUOLINEN PALVELUTARJONTA MAUNULAN KESKUSTAAN
Khs 2007-1129
Esityslistan asia Kaj/13
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.4.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
560 §
VT HANNELE LUUKKAISEN TOIVOMUSPONSI: ASUNTOKANNAN MONIPUOLISUUDEN TURVAAMINEN JA VANHUSTEN PALVELUASUNTOJEN VARAAMINEN
Khs 2007-1128
Esityslistan asia Kaj/14
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistasta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.4.2007 hyväksymän toivomusponnen (Hannele Luukkainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkaiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 4 |
561 §
7.4.2008 pöydälle pantu asia
HELSINGIN KAUPUNGIN 450-VUOTISTAITEILIJATALOSÄÄTIÖ - STIFTELSEN HELSINGFORS STADS 450-ÅRSKONSTNÄRSHUS -NIMISEN SÄÄTIÖN VUOSIKOKOUS
Khs 2008-755
Esityslistan asia Kaj/15
Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilija- talosäätiö – Stiftelsen Helsingfors stads 450-årskonstnärshus –nimisen säätiön 18.4.2008 pidettävässä vuosikokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti valita seuraavat henkilöt säätiön hallitukseen vuoden 2008 toimikaudelle:
Jäsenet |
Henkilökohtaiset
varajäsenet |
puheenjohtaja Timo Närhinsalo |
Satu Kouvalainen |
varapuheenjohtaja |
Harri Saksala |
jäsen Timo Kallio |
Pirjo Vainio |
jäsen |
kaupunginsihteeri Marjatta Raunila |
jäsen |
kaupunginsihteeri Leena Mickwitz |
Vielä kaupunginhallitus päätti valita säätiön tilintarkastajiksi vuodelle 2008 Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tiina Lind) ja KHT Ari Lehdon sekä varatilintarkastajiksi KHT Pasi Pekkarisen ja KHT Marko Tiilikaisen.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiölle, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.
Hyväksyttiin muutoin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
562 §
7.4.2008 pöydälle pantu asia
MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN 2008 - 2017 TÄYTÄNTÖÖNPANO SEKÄ VALTUUTETTU RISTO RAUTAVAN JA VALTUUTETTU MAIJA ANTTILAN ASUMISEN SEURANTAA KOSKEVAT TOIVOMUSPONNET
Khs 2007-1096, 2008-372, 2008-373
Esityslistan asia Kaj/16
Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymää maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa 2008–2017.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia varmistamaan ohjelman toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja huomioimaan ne vuoden 2009 talousarvion laadinnassa.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa jäljempänä mainittuja tahoja toimimaan seuraavasti maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitteiden toteuttamiseksi:
1
Asuntotuotannon määrä
Kaikki lauta- ja johtokunnat sekä virastot ja liikelaitokset toimivat siten, että uusien asuinalueiden rakentamiselle luodaan edellytykset esityslistan liitteestä 3 ilmenevän rakentamisaikataulun mukaisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kiinteistölautakunta huolehtivat asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella 5 000 asunnon vuosituotannon toteutusedellytyksistä. Talous- ja suunnittelukeskus huolehtii talousarvion valmistelun yhteydessä tuotantotavoitteen edellyttämien määrärahojen varaamisesta rakentamisedellytyksiin, kuten kunnallistekniikan toteutukseen, maanpuhdistukseen sekä palvelujen toteutukseen.
2
Hallinta- ja rahoitusmuoto
Talous- ja suunnittelukeskus valmistelee yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa 31.5.2008 mennessä ehdotuksen uusien hallintamuodon mukaisten tavoitteiden soveltamisesta alueittain kaupungin tontinluovutuksessa.
Kiinteistövirasto yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa pyrkii eri tavoin siihen, että asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuototavoitteet toteutuvat myös valtion ja yksityisten omistamalla maalla sekä täydennysrakentamisessa, esimerkiksi maankäyttösopimuksin ja tontinvaihdoin.
Kiinteistölautakunta tehdessään tontinvarausesityksiä seuraa hallinta- ja rahoitusmuodon osalta ensisijaisesti toteutumia sekä toissijaisesti varauksia.
Talous- ja suunnittelukeskus
selvittää MA-ohjelman seurannan yhteydessä ohjelman tavoitteiden toteutumista
yksityisellä maalla ja tekee tarvittaessa esitykset toimenpiteistä.
3
Kaupungin oma tuotanto
Asuntotuotantotoimisto,
kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto luovat yhdessä
toimintaedellytykset kaupungin oman asuntotuotannon nostamiseksi 1 500
asunnon vuosituotantoon vuoteen 2012 mennessä.
Asuntotuotantotoimikunta
ja kiinteistölautakunta yhteistyössä varmistavat, että vuokra-asuntojen
uustuotantoa toteutetaan myös pientaloina.
4
Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
Kiinteistövirasto, sosiaalivirasto ja talous- ja suunnittelukeskus yhteistyössä huolehtivat siitä, että uustuotannossa erityisasumiseen osoitettavien rakennusten, asuntoryhmien ja yksittäisten asuntojen hallinta ja käyttö on tarkoituksenmukaista ja joustavaa ottaen huomioon yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet.
Kiinteistövirasto ja henkilöstökeskus selvittävät yhdessä mahdollisuudet uusien toimintatapojen luomiseksi lyhytaikaisten työsuhdeasuntojen hankkimiseksi sekä uustuotannossa että olemassa olevassa asuntokannassa 31.10.2008 mennessä.
5
Uustuotannon keskikokotavoitteet
Kiinteistövirasto määrittelee yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tontinluovutusten yhteydessä sovellettavan, mahdollisimman hyvin alueellista kysyntää vastaavan huoneistotyyppijakauman siten, että ohjeellinen keskipinta-alatavoite 75 m² muussa kuin vuokra-asunnoissa toteutuu.
Keskipinta-alamääräys voidaan perustelluissa tapauksissa
määritellä myös kaavoituksen
yhteydessä. Tämän määräyksen käytöstä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta
käsitellessään ko. kaavan kaavoitusperiaatteita.
Voimassa olevien
tontinvarausten 75 m2:n keskipinta-alavaatimusta sekä hallinta- ja
rahoitusmuodon mukaisia tavoitteita voidaan perustellusta syystä muuttaa.
Kiinteistövirasto käy yhdessä rakennuttajien kanssa läpi voimassa olevat varaukset
ja tuo mahdolliset muutokset kaupunginhallitukseen 31.8.2008 mennessä. Samassa
yhteydessä tuodaan päätettäväksi vanhoihin varauksiin tarvittavat vähäistä suuremmat
muutokset mm. rahoitus- ja hallintamuotoihin. Muutoksia voidaan tarvittaessa
tehdä myöhemminkin.
Kiinteistövirasto seuraa uustuotannon keskipinta-alatavoitteen toteutumista kaupunginosatasolla.
6
Kerrostalojen kehittäminen
Kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä kiinteistöviraston, asuntotuotantotoimiston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa jatkaa kerrostalojen kehittämistä MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti kiinnittäen huomiota asuntojen ja tilojen muunneltavuuteen ja yhdistettävyyteen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
ottaa asemakaavoja laatiessaan huomioon mahdollisuuden edistää
kaavamääräyksillä yhteisöllisiä kerrostaloratkaisuja, kuten kerros- ja
talosaunoja sekä yhteispihoja.
7
Kaupunkimaisen pientalon kehittäminen
Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto ja talous- ja
suunnittelukeskus jatkavat yhdessä kaupunkimaisen pientalon kehittämistä
MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
8
Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen
Kiinteistölautakunta huolehtii, että tontteja ja kiinteistöjä luovutetaan myös omatoimiseen kerrostalorakennuttamiseen ja -rakentamiseen. Vastaavasti voidaan luovuttaa rakennuksia niiden muuttamiseksi asunnoiksi.
Rakennusvalvontavirasto selvittää yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa 30.9.2008 mennessä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen lisäämiseksi tarvittavan neuvonnan ja sen resurssitarpeet.
9
Kaupungin tontinluovutus ja aluekokonaisuuksien toteuttaminen
Kaupunginjohtaja asettaa johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään 31.10.2008 mennessä kaavoituksen ja tontinluovutusten kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on saada eri kehittäjä- ja toteuttajatahojen innovaatioita ja tuotekehitystä mahdollisimman varhain mukaan suunnitteluprosessiin, nopeuttaa rakentamiseen johtavaa prosessia sekä tehdä suurempien kerralla luovutettavien alueiden toteutusaikatauluista sitovia. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten mahdollisuutta.
Kiinteistölautakunta varmistaa tontinluovutuksissa, että kaikilla alueilla toteutetaan eri hallinta- ja rahoitusmuotoja asuinalueiden yksipuolistumisen välttämiseksi ja että uusien asuntoalueiden toteuttaminen pyritään aloittamaan omistusasuntotuotannolla.
10
Alueidentiteetit
Kaupunkisuunnittelulautakunta huolehtii siitä, että sekä uusia alueita kaavoitettaessa että täydennysrakentamisessa alueiden omaleimaisuutta vaalitaan ja toisaalta korostetaan alueiden erilaisuutta MA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta varmistaa, että rakentamisen laatua ja hyvää
asuinympäristöä edistetään arkkitehtuurin keinoin. Kestävyys, kauneus ja viihtyisyys
ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen keskeisiä ominaisuuksia, joilla
tulee olla suuri merkitys Helsingin kaupunkikuvassa ja asuntorakentamisessa.
11
Hitas-järjestelmän kehittäminen
Asuntolautakunta tekee 30.4.2008 mennessä esityksen kaupunginhallitukselle Hitas-järjestelmän kehittämiseksi.
12
Kaupungin oma asuntorahoitusmalli
Asuntotuotantotoimikunta laatii 31.10.2008 mennessä
ehdotuksen kaupungin
osaomistusasuntotuotannon malliksi.
Talous- ja
suunnittelukeskus selvittää 31.12.2008 mennessä mahdollisuudet soveltaa kaupungin oman, kohtuuhintaisen,
vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamisessa valtion ja Helsingin
seudun kuntien aiesopimuksessa esitettyä valtion täytetakausta suunnitellun kaupungin oman rahoitusmallin sijasta.
13
Täydennysrakentamisen edistäminen
Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää yhteistyössä kiinteistöviraston ja
talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa 31.12.2008 mennessä, millä keinoin
voidaan tehostaa ja edistää täydennysrakentamista.
14
Vanhan asuntokannan parantaminen
Rakennusvalvontavirasto ja kiinteistövirasto yhteistyössä edistävät lupapolitiikan ja toteutukseen liittyvän neuvonnan avulla asuntojen yhdistämistä toisiinsa ja liikehuoneistoihin sekä asunnoiksi rakennettujen huoneistojen palauttamista asumiskäyttöön.
Eri hallintokunnat edistävät omilla toimillaan esteettömiä ratkaisuja ja hissien rakentamista lisäten samalla myös ullakkorakentamisen edellytyksiä.
15
Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjaukset
ja kehittäminen
Asuntotuotantotoimisto kiinnittää perusparannuksissa erityistä huomiota kustannustehokkuuteen.
Kiinteistölautakunta huolehtii, että neljän vuoden välein kiinteistöstrategiaa laadittaessa selvitetään peruskorjausten yhteydessä toteutettavan täydennysrakentamisen mahdollisuudet kaupungin kiinteistöyhtiöissä ja niiden tonteilla.
Asuntotuotantotoimisto,
kiinteistövirasto ja talous- ja suunnittelukeskus selvittävät yhdessä
kiinteistöyhtiöiden, asuntotuotantotoimiston ja kiinteistöjen kehittämisyksikön
roolit peruskorjausten sekä uustuotannon yhteydessä ja tekevät tarvittavat
muutosehdotukset järjestelmän kehittämisestä 31.12.2008 mennessä.
16
Rakentamisen energiatehokkuus
Kiinteistölautakunta
varmistaa, että uudisrakentamisessa siirrytään energiatehokkaisiin ratkaisuihin
ja matalaenergiarakentamiseen edistämällä tontinluovutukseen liitettävin ehdoin
sekä tontinluovutuskilpailujen yhtenä laatukriteerinä energiatehokkuutta ja
myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon
liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä.
Asuntotuotantotoimisto
ja rakennusvalvontavirasto huolehtivat yhteistyössä, että vanhan rakennuskannan
perusparantamisessa sovelletaan energiatehokkaita ratkaisuja.
17
Kaupungin vuokra-asuntojen välitys
Kiinteistövirasto huolehtii siitä, että kaupungin vuokra-asuntojen välitystä kehitetään entistä joustavammaksi ja samalla huolehditaan kaupungin asuntojen imagon nostamisesta. Lisäksi huolehditaan siitä, että asunnonjaossa toteutuu seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet.
Kiinteistövirasto ja talous- ja suunnittelukeskus laativat
31.12.2008 mennessä mallin erillisestä asunnonjakojärjestelmästä kaupungin
omaa, kohtuuhintaista, vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten.
18
Asuntojen hankinta
Kaupunginjohtaja asettaa johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään 31.12.2008 mennessä kaupungin asuntohankintayhtiön asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia.
19
Autopaikkojen toteuttaminen
Kaupunginjohtaja asettaa johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään 31.10.2008 mennessä, millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat voidaan toteuttaa siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille.
20
Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
huolehtii siitä, että uudet asuinalueet, myös pientaloalueet suunnitellaan ja
toteutetaan siten, että joukkoliikenteen hyvä palvelutaso varmistetaan. Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen takia olemassa olevaa ja tulevaa raideliikenneverkkoa on
käytettävä tehokkaasti hyväksi asuntoalueiden toteuttamisessa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
huolehtii, että asuntorakentamisessa otetaan huomioon pyöräilyn tarpeet.
Asemakaavoihin voidaan lisätä määräykset tonttikohtaisista polkupyöräpaikkojen
vähimmäismääristä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
selvittää mahdollisuutta toteuttaa vähäautoisia ja autottomia kortteleita
uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamisessa.
Toivomusponnet
Talous-
ja suunnittelukeskus huolehtii MA-ohjelman ja pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelman 2008–2011 toteutumisen seurannasta ja vuosittaisesta raportoinnista
kaupunginvaltuustolle.
Edelleen
kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen 1 (Risto Rautava) ja toivomusponnen 2
(Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen
ponnen ehdottajille sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Toivomusponsi 8
kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Toivomusponsi 23
sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Toivomusponnet 3,
4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22 ja 24
kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan
valmisteltavaksi.
Pöytäkirjanote ja
jäljennös esityslistatekstistä liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille,
virastoille ja liikelaitoksille, Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, valtuutettu
Risto Rautavalle ja valtuutettu Maija Anttilalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Rautava teki Wallden-Pauligin kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (Kohta 2 s. 168 viimeinen kappale lisäys):
Talous- ja suunnittelukeskus selvittää MA-ohjelman seurannan yhteydessä ohjelman tavoitteiden toteutumista yksityisellä maalla ja tekee tarvittaessa esitykset toimenpiteistä. Yksityisellä maalla hallinta- ja rahoitusmuotojen jakaumaa (toteutumista) seurataan koko kaupungin tasolla.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig, Rihtniemi.
Rautava teki Wallden-Pauligin kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen (Kohta 8 s. 170 viimeinen kappale muutos):
Rakennusvalvontavirasto selvittää yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa 30.9.2008 mennessä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen lisäämiseksi tarvittavan neuvonnan ja sen resurssitarpeet.
Suoritetussa
äänestyksessä Rautavan ehdotus voitti äänin 15-0.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 310 36144
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
563 §
31.3.2008 ja 7.4.2008 pöydälle pantu asia
KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN TOIMINTATAVOITTEET 2008-2011
Khs 2007-2467
Esityslistan asia Kaj/17
Kaupunginhallitus
päätti hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan Helsingin kaupungin
omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden toimintatavoitteet 2008 – 2011.
Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää omistajan ennakkosuostumuksen
seuraaville korjausasteeltaan yli 50 % peruskorjaus- ja perusparannushankkeille.
Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu 2
Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu
6-12
Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu 17–35
Jakomäen Kiinteistöt Oy / Jakomäentie 6
Jakomäen Kiinteistöt Oy / Kankaretie 7
Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Trumpettitie 3
Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot / Männikkötie
7
Laajasalon Kiinteistöt Oy / Kasperinkuja 15
Laajasalon Kiinteistöt Oy / Gunillantie 6
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 4
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 5
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 1
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 9
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /
Töölön palvelutalo ja palvelukeskus
Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot /
Syystien palvelutalo ja palvelukeskus
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /
Helsingin Toimitilat Oy / Kinaporin
palvelutalo /
palvelukeskus
Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot /
Itä-Pasilan
palvelutalo
Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot /
Myllypuron
palvelutalo
Kiinteistö Oy Auroranlinna /
Punahilkantie 16.
Vielä kaupunginhallitus päätti, että
hankkeelle tulee pyytää uusi omistajan
ennakkosuostumus kaupunginhallitukselta, mikäli peruskorjauksen hankesuunnitelmaan
perustuva kustannusarvio on vähintään 80 % uustuotannon hinnasta tai
asuntotuotantotoimikunnan arvioinnin mukaan poikkeaa oleellisesti toimintatavoitteissa
hyväksytyn korjausasteen mukaisesta
hankinta-arvosta.
Lopuksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään esityksen seuraavista kaupungin asuinkiinteistöjen toimintatavoitteista siten, että siihen on sisällytetty maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seuraavan valtuustokauden aikana tehtävään päivitykseen otettavat kiinteistöpoliittiset linjaukset.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kiinteistöviraston kiinteistöasiamiehelle edelleen toimitettavaksi kaupungin asuinkiinteistöyhtiöille.
Rautava teki Wallden-Pauligin kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:
Asia ehdotetaan palautettavaksi uuteen valmisteluun siten, että päätöstä tehtäessä on tiedossa neliökohtaiset ja yhtiökohtaiset kustannukset.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Rautava, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Päätöksen perustelut |
564 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/18
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
asuntolautakunta |
8.4.2008 |
asuntotuotantotoimisto |
7.4., 8.4. ja 10.4.2008 |
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Päätöksen perustelut |
Översättning:
522 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄMMAR AV FULLMÄKTIGELEDAMÖTERNA
MALINEN OCH LOHI: TILLVARATAGNING OCH LAGRING AV
KOLDIOXID OCH KOSTNADERNA FÖR DETTA
Stn 2008-236, 2008-252
Ärende Kj/6 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna utredningarna om åtgärderna med anledning av
hemställningsklämmar som stadsfullmäktige godkänt 30.1.2008 (Jouko Malinen och
Jyrki Lohi), tillställa dem som föreslagit klämmarna dessa utredningar och ge
de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av dem.
Protokollsutdrag
till ledamöterna Jouko Malinen och Jyrki Lohi och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.
– – –
Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135
Översättning:
523 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PERKIÖ:
VERKSTÄLLANDE AV STADENS ENERGI- OCH KLIMATPOLITIK
SOM EN DEL AV DET REGIONALA SAMARBETET
Stn 2008-234
Ärende Kj/7 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm
som stadsfullmäktige godkänt 30.1.2008 (Sanna Perkiö), tillställa den som
föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle
att ta del av den.
Protokollsutdrag
till ledamoten Sanna Perkiö och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.
– – –
Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135
Översättning:
524 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MOISIO:
MÄTNING AV VÄRMEFÖRBRUKNINGEN I BOSTÄDERNA I
FLERVÅNINGSHUS
Stn 2008-253
Ärende Kj/8 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm
som stadsfullmäktige godkänt 30.1.2008 (Elina Moisio), tillställa den som
föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle
att ta del av den.
Protokollsutdrag
till ledamoten Elina Moisio och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.
– – –
Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135
Översättning:
525 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MOISIO:
MÄTNING AV VATTENFÖRBRUKNINGEN I BOSTÄDERNA I
FLERVÅNINGSHUS
Stn 2008-254
Ärende Kj/9 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm
som stadsfullmäktige godkänt 30.1.2008 (Elina Moisio), tillställa den som
föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle
att ta del av den.
Protokollsutdrag
till ledamoten Elina Moisio och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.
– – –
Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135
Översättning:
559 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KAUKO
KOSKINEN: ETT
MÅNGSIDIGT SERVICEUTBUD I MÅNSAS CENTRUM
Stn 2007-1129
Ärende Kaj/13 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna
med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.4.2007
(Kauko Koskinen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge
de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.
Protokollsutdrag
till ledamoten Kauko Koskinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.
Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stadssekreterare, telefon 310 36028
Översättning:
560 §
HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN HANNELE
LUUKKAINEN: ETT
MÅNGSIDIGT BOSTADSBESTÅND OCH
TILLRÄCKLIGT MED SERVICEBOSTÄDER FÖR ÄLDRE
Stn 2007-1128
Ärende Kaj/14 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna
med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.4.2007
(Hannele Luukkainen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och
ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.
Protokollsutdrag
till ledamoten Hannele Luukkainen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna,
med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och
av bilagorna till detta.
Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stadssekreterare, telefon 310 36028
Översättning:
562 §
Ärende bordlagt 7.4.2008
VERKSTÄLLIGHET AV GENOMFÖRANDEPROGRAMMET FÖR
MARKANVÄNDNING OCH BOENDE 2008–2017 OCH
HEMSTÄLLNINGSKLÄMMAR AV LEDAMÖTERNA RISTO
RAUTAVA OCH MAIJA ANTTILA OM UPPFÖLJNING AV PROGRAMMET
Stn 2007-1096
Ärende Kaj/16 på föredragningslistan
– – –
Stadsstyrelsen
beslöt vidare anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av
hemställningskläm nr 1 (Risto Rautava) och nr 2 (Maija Anttila) som
stadsfullmäktige godkänt 13.2.2008, tillställa dem som föreslagit klämmarna
denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del
av den.
– – –
Protokollsutdrag
till alla nämnder och direktioner, förvaltningarna och affärsverken, Oy
Helsingin Asuntohankinta Ab, ledamoten Risto Rautava och ledamoten Maija
Anttila och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av
texten till det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och
av bilagorna till detta.
– – –
Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stadssekreterare, telefon 310 36028
Mäkinen Kirsi, planeringschef, telefon 310 36240
Härkäpää Markus, utvecklingschef, telefon 310 36144
Karjalainen Riikka, planerare, telefon 310 36242
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Suvi Rihtniemi |
Reijo Forssander |
puheenjohtaja |
pöytäkirjanpitäjä |
Pöytäkirja tarkastettu
Ulla-Marja Urho |
Terhi Peltokorpi |
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 29.4.2008 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa
Reijo Forssander
vs. hallintosihteeri
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1 |
|||
|
|
||
|
Pöytäkirjan
liitteet |
||
|
|
|
|
|
|
Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusoikeus |
||
|
|
|
|
|
|
Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat |
|
|
|
|
|
|
– |
valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 510-518, 522-525, 527-529, 533-541, 546-547, 559-560, 562 ja 564 §:t |
|
|
|
|
|
|
– |
poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 550 § |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä |
||
|
|
|
|
|
– |
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
kunnan jäsen. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusviranomainen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusaika |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. |
||
|
|
||
|
Oikaisuvaatimuksen
sisältö |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
muutoksenhakijan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa |
|
|
|
|
|
|
– |
jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
muoto |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
toimittaminen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. |
||
|
|
||
2 |
|||
|
|
|
|
|
Poikkeamispäätöksen
tekeminen |
||
|
|
|
|
|
Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella |
||
|
|
|
|
|
– |
viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija, |
|
|
|
|
|
|
– |
sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen, |
|
|
|
|
|
|
– |
Uudenmaan ympäristökeskus, sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa. |
|
|
|
|
|
|
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. |
||
|
|
||
|
Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi |
||
|
|
||
|
Yhteiset määräykset muutoksenhausta |
||
|
|
|
|
|
|
Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava |
|
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
valittajan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. |
|
|
|
|
|
|
Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä |
|
|
|
|
|
|
– |
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä |
|
|
– |
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. |
|
|
|
|
ANVISNINGAR OM
SÖKANDE AV ÄNDRING
1 |
||||
|
|
|||
|
Bilagor till
protokollet |
|||
|
|
|
||
|
|
Bilagorna
till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor.
Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av
rättelseyrkande”. |
||
|
|
|
||
|
Rätt att
framställa rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
|
Den som
är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet
får inte sökas genom besvär. Rättelse
får inte yrkas i beslut som gäller: |
||
|
|
|
||
|
– |
beredning
eller verkställighet (91 § i kommunallagen) |
||
|
|
|
||
|
|
510-518, 522-525, 527-529, 533-541, 546-547, 559-560, 562 och 564 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
– |
fattande
av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen) |
||
|
|
|
||
|
|
550 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkande får framställas |
|||
|
|
|
||
|
– |
av den
som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas
av beslutet (part) |
||
|
|
|
||
|
– |
av kommunmedlemmarna. |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandemyndighet |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkande
framställs hos Helsingfors stadsstyrelse. |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkandetid
|
|||
|
|
|||
|
Ett rättelseyrkande skall framställas inom
fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar
efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet
när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för
delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den
bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en
annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas
första vardagen därefter. |
|||
|
|
|||
|
Innehåll i
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
I
rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges |
|||
|
|
|
||
|
– |
det beslut
i vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till
vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de
grunder på vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
postadress
och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden |
||
|
|
|
||
|
– |
om
ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller
om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och
hemkommun. |
||
|
|
|
||
|
Formen för
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall göras skriftligt.
Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden,
den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett
elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras
med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det
inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet. |
|||
|
|
|
||
|
Inlämnande av
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden
utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är
(09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och
e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl.
8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud
eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så
god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången
av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit
till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat
eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett
rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar. |
|||
|
|
|||
2 |
||||
|
|
|
||
|
Fattande av undantagsbeslut |
|||
|
|
|
||
|
|
Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av
undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär |
||
|
|
– |
av ägaren
och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område |
|
|
|
|
||
|
|
– |
av ägaren
och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i
annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av den på
vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande
verkan |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av den
vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av
kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
inom det
geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars
syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller
att annars påverka livsmiljöns kvalitet |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av
Nylands miljöcentral |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av en
annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde. |
|
|
|
|
|
|
|
|
Besvär
anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas
till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet
av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats
efter anslag. |
||
|
|
|
||
|
|
Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post:
helsinki.hao@om.fi |
||
|
|
|
|
|
|
Gemensamma bestämmelser om sökande av
ändring |
|||
|
|
|
||
|
|
Uträkning
av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet
lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i
den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller
en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna
inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I
besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges |
||
|
|
|||
|
– |
det
beslut i vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till
vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de
grunder på vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
den
postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan
tillställas ändringssökanden. |
||
|
|
|
||
|
Besvärsskriften
skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren
eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller
ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också
hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas |
|||
|
|
|
||
|
– |
det
beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia |
||
|
|
|
||
|
– |
ett intyg
över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när
besvärstiden har börjat |
||
|
|
|
||
|
– |
de
handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har
tillställts myndigheten. |
||
|
|
|
||
|
|
|
|
|