HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen

Jäsenen ja varajäsenten vaihdokset Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnassa

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Arabianrannan ja Etelä-Hermannin esirakentamisen ja pilaantuneen maaperän kunnostamisen vuoden 2008 kustannuksiin

Liittyminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys ry:n jäseneksi

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle Tammisto-Viikinmäki 2 x 110 kilovoltin avovoimajohdon siirtoon sekä johtoalueen maisemointiin Viikinmäen länsiosan asuntoalueella

Hallintokeskuksen kaupunginsihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen

Ärende bordlagt 25.2.2008
Utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen
25.2.2008 pöydälle pantu asia
Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen

Ärende bordlagt 25.2.2008
Val av representanter vid Sydkustens landskapsförbund rf:s möten år 2008
25.2.2008 pöydälle pantu asia
Edustajien nimeäminen Sydkustens landskapsförbund rf:n kokouksiin vuonna 2008

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Haagan pelastusaseman asuntolarakennuksen hankesuunnitelma

Itäinen Kaivopuisto, puistosuunnitelman hyväksyminen, Kaivopuisto (nro 5434/1)

Hankintastrategia ja hankintojen kehittäminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Arto Antmanin ero Helsinki-Instituutin säätiön hallituksesta ja uuden jäsenen valinta

Kaupungin ja Helsingin työvoimatoimiston yhteistyösopimus vuodelle 2008

25.2.2008 pöydälle pantu asia
Sopimus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kaarelan tontin 33115/2 asemakaavan muuttaminen (nro 11721)

Laajasalon kortteleiden nro 49136 ja 49138 sekä vesialueen asemakaavan muuttaminen (nro 11732)

Hankesuunnitelman hyväksyminen Ebeneser-koulun siirtymisestä Aleksis Kiven koulun kiinteistöön

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Helsingin Radiotehtaan ym. poikkeamishakemuksesta

Helsingin Energian poikkeamishakemus

Bostads Ab Kalliolinnavägen 12 Asunto Oy:n poikkeamishakemus

Kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemus

Meilahden toimitilatontin varauksen jatkaminen Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten

Kontulan Palvelutalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen UPM-Kymmene Oyj:n sekä YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

VT Otto Lehtipuun toivomusponsi: Neuvottelujen kiirehtiminen valtion kanssa maanvaihdoista liittyen Sipoonkorpeen

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008-2017 täytäntöönpano

Esisopimus toimitilatonttien myymisestä Espoon Leppävaarasta Rakennusosakeyhtiö Hartelalle

Kiinteistö Oy Viikin Infokeskuksen varsinainen yhtiökokous

Malmin Liiketalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE TAMMISTO-VIIKINMÄKI 2 X 110 KILOVOLTIN AVOVOIMAJOHDON SIIRTOON SEKÄ JOHTOALUEEN MAISEMOINTIIN VIIKINMÄEN LÄNSIOSAN ASUNTOALUEELLA

Khs

Kiinteistövirasto esittää 19.2.2008 kaupunginhallitukselle, että tonttiosastolle myönnettäisiin määräraha Tammisto-Viikinmäki 2 x 110 kilovoltin avovoimajohdon siirtoa ja po. voimajohtoalueen maisemoinnin toteuttamista varten Viikinmäen länsiosan asuntoalueella.

Johtosiirron kustannusarvio on 1 007 270 euroa (alv 0 %). Maisemoinnin kustannusarvio on 200 000 euroa (alv 0 %), josta vuonna 2008 tehtävän työn osuus on 140 000 euroa (alv 0 %).

./. Perusteluina kiinteistövirasto toteaa mm, että Helen Sähköverkko Oy:n omistaman avovoimajohdon siirto mahdollistaa Viikinmäen länsiosan asuntotonttien rakentamisen kaupungin omistamalla maalla. Johtosiirto on tarkoitus toteuttaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Maisemointityö aloitetaan vuonna 2008 ja se viimeistellään 2009. Viikinmäen rakentamisaikataulukartta on liitteenä 1.

Taustaa

Viikinmäen länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11250 on tullut lainvoimaiseksi 27.5.2005. Kaava-alue muodostaa Viikinmäen länsiosan Harjannetien länsipuolisen alueen rajautuen Maaherrantiehen, Harjannetiehen, Lahdenväylään ja Vantaanjokeen. Mainitulle alueelle toteutetaan muun muassa uutta asuinkerrosalaa noin 55 000 k-m².

Helen Sähköverkko Oy:n omistama Tammisto-Viikinmäki 2 x 110 kilovoltin avovoimajohto sijaitsee Viikinmäen länsiosassa 45 metriä leveällä johtoalueella, johon on lunastusmenettelyllä perustettu käyttöoikeus. Johto on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1980. Se muodostaa keskeisen kantaverkon ja Helsingin sähköverkon välisen siirtoyhteyden.

Nykyinen johtolinja sijaitsee uudessa asemakaavassa asuntotonteiksi ja katualueeksi merkityllä alueella. Johtoa on po. asemakaavan mukaan siirrettävä pylväsväliltä 24–27, jotta tontit voidaan vapauttaa rakentamiseen.

Uuden reitin suunnittelussa on huomioitu myös alueen maisemalliset arvot ja puuston säilymismahdollisuudet. Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helen Sähköverkko Oy ja rakennusvirasto ovat laatineet johtoalueesta maisemointisuunnitelman, jonka mukaiset niittyjen kunnostustoimenpiteet kaupunki toteuttaa.

Kaupunginhallitus päätti 5.5.1997 (805 §) tonttien rakentamiskelpoisuuden mahdollistavien johtosiirtojen kustannusjaon periaatteista.

Mainitun kaupunginhallituksen päätöksen ja sähköturvallisuuslain 52 §:n perusteella kiinteistöviraston tonttiosasto vastaa johtosiirrosta aiheutuvista kustannuksista. Johtosiirrosta aiheutuvien kustannusten rahoitus hoidetaan kaupungin talousarvioon varatuilla määrärahoilla. Tämän vuoksi kiinteistövirasto hakee voimalinjasiirron ja maisemointityön rahoituksen kaupunginhallitukselta.

Voimajohdon siirto

Helen Sähköverkko Oy on teettänyt suunnitelman voimajohdon siirrosta ja pyytänyt urakkatarjoukset siirron toteuttamiseksi. Kustannusarvio sisältää nykyisen johdon purkamisen pylväineen ja perustuksineen sekä uuden johtolinjauksen rakentamisen täyteen käyttövalmiuteen.

Helen Sähköverkko Oy:n laatiman kokonaiskustannusarvion mukainen hinta hankkeelle on 1 007 270 euroa (alv 0 %).

Maisemointityöt

Rakennusviraston 15.2.2008 päivätyn tarjouksen mukainen kustannusarvio Viikinmäen rannan johtokujan siirtoon liittyvistä maisemointitöistä on 200 000 euroa (alv 0 %), joka sisältää muun muassa puuston kaadon johtokujalta ja rantaniityiltä, kantojen jyrsinnän, ojien aukaisun ja tarvittavien rumpujen rakentamisen/ kunnostamisen, maapohjan tasauksen, uuden ulkoilureitin perustamisen, niittyjen kylvön ja ulkoilureitin kivituhkauksen. Niittyjen kasvualustan lisäys, niittyjen kylvö sekä ulkoilureitin kivituhkaus ajoittuvat kevääseen 2009 (noin 60 000 euroa, alv 0 %). Muut maisemointisuunnitelmaan kuuluvat työt ajoittuvat vuodelle 2008 (noin 140 000 euroa).

./. Viikinmäen johtokujan maisemointisuunnitelma on liitteenä 2.

Kiinteistövirasto toteaa, että voimajohdon siirto ja johtoalueen maisemointi ovat Viikinmäen länsiosan asuntoalueen käyttöönoton edellytys ja että toimenpiteet ovat myös kokonaistaloudellisesti perusteltuja. Kiinteistövirasto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistöviraston tonttiosastolle vuoden 2008 talousarvion kohdassa 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) olevaa määrärahaa 1 007 270 euroa (alv 0 %) 36. kaupunginosassa (Viikki, Viikinmäki) sijaitsevan Tammisto-Viikinmäki 2 x 110 kilovoltin avovoimajohdon siirtoa varten Viikinmäen länsiosan asuntoalueella sekä 140 000 euroa (alv 0 %) po. voimajohdon johtoalueen maisemoinnin toteuttamiseksi.

Kj toteaa, että määrärahat tulisi myöntää päätösehdotuksen mukaisesti vuoden 2008 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2008 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

1 008 000 euroa (alv 0 %) Tammisto-Viikinmäki 2 x 110 kilovoltin avovoimajohdon siirtoon Viikinmäen länsiosan asuntoalueella ja

140 000 euroa (alv 0 %) po. voimajohdon johtoalueen maisemointiin.

Pöytäkirjanote Helen Sähköverkko Oy:lle (Antti Rautiainen, 00090 HELEN), rakennusviraston ympäristötuotannolle (Juhani Honkanen), kiinteistöviraston tonttiosastolle (Kalevi Harju) sekä talous- ja suunnittelukeskus kehittämisosastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276
Rinne Heikki, projektinjohtaja, puhelin 310 36125

LIITTEET	Liite 1	Viikinmäen länsiosan rakentamisaikataulukartta
	Liite 2	Maisemointisuunnitelma

Ärende bordlagt 25.2.2008

UTVECKLANDE AV SERVICEN PÅ SVENSKA I HUVUDSTADSREGIONEN

25.2.2008 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Stn/Khs 2007-2014

Stadsdirektören konstaterar att för de samarbetsprojekt och beredningsåtgärder som föreslås i samarbetsavtalet för huvudstadsregionen, som stadsfullmäktige i huvudstadsregionen godkände 22.5.2006, har det tillsatts 14 arbetsgrupper. Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i regionen (arbetsgrupp 14) hade till uppgift att utgående från en utredning och resultaten av en medborgarenkät utarbeta förslag till hur servicen kunde förbättras såväl inom städerna som över kommungränserna i huvudstadsregionen.

Delegationen för huvudstadsregionen beslöt 4.9.2007 sända arbetsgruppens förslag till städerna för fortsatt behandling. Delegationen beslöt samtidigt att ta upp ärendet på nytt efter behandlingen i respektive städer.

Arbetsgruppens förslag till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen

Arbetsgruppens rapport går ut på en gemensamt fastslagen vision, en utredning och en enkät med svar samt utvecklingsförslag utifrån resultaten.

Enligt visionen i rapporten verkar Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla aktivt för att kommuninvånaren ska kunna använda svenska och få svenskspråkig service oberoende av kommungränser.

Arbetsgruppens tio förslag med åtgärdsförslag är grupperade enligt målgrupperna invånarna, personalen och förvaltningen.

För invånarna

1. Svenskspråkig medborgarservice - samlad telefon-, invånar- och internetservice - för huvudstadsregionens svenskspråkiga befolkning.

2. Den svenskspråkiga befolkningen kan efter eget val anmäla sig till huvudstadsregionens social- och hälsovård. Skola och dagvård sammanförs i varje stad till en språklig förvaltningsenhet för att stöda en svensk närmiljö.

3. Mindre grupper med uttalat behov av att få tala svenska säkras tillgång till svensk service genom att koncentrera den i huvudstadsregionen, bl.a. handikappvård, mentalvård, barnskydd, missbrukarvård och utbildning för handikappade.

4. Respektive stad har sektorsvisa kontaktpersoner för den svenskspråkiga befolkningen.

För personalen

5. SEURE samarbetar aktivt och resultatinriktat med städerna för rekrytering av vikarier till en gemensam svenskspråkig personalpool i huvudstadsregionen.

6. Gemensam målgruppsrelaterad språkundervisning i svenska på arbetstid för att säkra betjäningen på svenska.

7. I huvudstadsregionen betalas ett kännbart språkbrukstillägg enligt stadsvisa, klart definierade kriterier.

För förvaltningen

8. Permanent samarbetsorgan som bl.a. initierar till, planerar, utvärderar och följer upp utvecklandet av servicen på svenska i hela huvudstadsregionen.

9. Fungerande svenskspråkig beslutsfattning och förvaltningsstruktur, en svensk kommitté, i respektive stad.

10. Kontinuerlig självutvärdering av servicens språkliga kvalitet.

./. För arbetsgruppens förslag med åtgärdsförslag redogörs närmare i rapporten som utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Utlåtanden om åtgärdsförslagen

./. Arbetsgruppens åtgärdsförslag sändes till alla förvaltningar för utlåtande senast 22.10.2007. Utlåtandena och meddelandena med anledning av begäran om utlåtande utgör bilagorna 2-33 till detta ärende på föredragningslistan.

Stadsdirektören konstaterar att den svenska servicen har konsekvent utvecklats i stadens egen verksamhet, och utvecklandet har varit aktuellt också i samarbetet i huvudstadsregionen allt sedan delegationen för huvudstadsregionen inledde sin verksamhet.

Utvecklande av den svenska servicen ingår också i Helsingfors genomförandeplan och huvudstadsregionens stadsregionplan, vilka hör till kommun- och servicestrukturreformen och vilka godkändes av stadsfullmäktige 19.6.2007.

Avsikten är att efter behandlingen i delegationen för huvudstadsregionen ska utvecklingsförslagen föreläggas städerna för beslut enligt instruktionerna och beslutsfattandesystemet i respektive städer. Städerna ska sinsemellan komma överens om hur eventuell samservice anordnas och om principer för hur service ska kunna användas gemensamt samt om kostnadsfördelningen i sammanhanget.

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen (22.5.2006) hyväksymässä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksessa esitettyjä yhteistyöhankkeita ja valmistelutoimenpiteitä varten asetettiin 14 työryhmää. Seudullisen ruotsinkielisen palvelun kehittämistyöryhmän (työryhmä 14) tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen parantamiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti (4.9.2007) lähettää työryhmän ehdotukset kaupunkien jatkokäsittelyyn. Samalla neuvottelukunta päätti, että asia tuodaan uudelleen neuvottelukunnan käsiteltäväksi kaupunkikohtaisten käsittelyjen jälkeen.

Työryhmän ehdotukset ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi

Työryhmän raportti sisältää yhteisesti määritellyn vision, laaditun selvityksen ja kyselyn vastauksineen sekä niiden tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset.

Työryhmän raporttiin sisältyvän vision mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin, että kuntalainen asuinkunnasta riippumatta saa ruotsinkielisiä palveluja ja voi asioida ruotsin kielellä.

Työryhmän kymmenen ehdotusta on ryhmitelty kohderyhmän mukaan asukkaalle, henkilöstölle ja hallinnolle osoitettuihin toimenpide-ehdotuksiin.

Asukkaita koskevat ehdotukset

1. Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja internetissä.

2. Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi.

3. Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus.

4. Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

5. SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi.

6. Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi.

7. Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielilisä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Hallintoa koskevat ehdotukset

8. Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä.

9. Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta.

10. Palvelun kielellisen laadun jatkuva itsearviointi.

./. Työryhmän ehdotuksia ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia on selostettu tarkemmin raportissa, joka on tämän asian liitteenä 1.

Toimenpide-ehdotuksista saadut lausunnot

./. Työryhmän toimenpide-ehdotuksista on pyydetty lausunnot kaikilta hallintokunnilta 22.10.2007 mennessä. Saadut lausunnot ja ilmoitukset lausuntopyynnön johdosta ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-33.

Kj toteaa, että ruotsinkielisiä palveluja on johdonmukaisesti kehitetty kaupungin omassa toiminnassa ja kehittäminen on ollut vireillä myös pääkaupunkiseudun yhteistyössä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä lähtien.

Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen sisältyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen mukaisiin kaupunginvaltuuston 19.6.2007 hyväksymiin Helsingin toteuttamissuunnitelmaan ja pääkaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelmaan.

Tarkoituksena on, että kehittämisehdotukset tulevat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen päätettäviksi kussakin kaupungissa niiden johtosääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Mahdollisten yhteispalvelujen järjestämisestä ja palvelujen yhteiskäyttöä koskevista järjestämisperiaatteista sekä niihin liittyvästä kustannusten jaosta tulee sopia kaupunkien kesken.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta konstatera följande som ställningstagande till förslagen till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen:

I huvudstadsregionen bor en femtedel av landets svenskspråkiga befolkning, sammanlagt ca 64 000 personer. Tvåspråkigheten är en väsentlig del av Helsingfors identitet, historia och nutid. Det är viktigt att medborgarservicen för de svenskspråkiga i Helsingfors och hela huvudstadsregionen fungerar här och nu.

Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i huvudstadsregionen har på ett övergripande och förtjänstfullt sätt utrett behoven att utveckla den svenska servicen och granskat möjligheterna för de olika sektorerna i städerna att samarbeta på stads- och regionnivå. Utredningen är en god grund för en gemensam bedömning av serviceutvecklingen.

Av arbetsgruppens rapport framgår att utvecklingen av den svenska servicen utgår allmänt från att en koncentration av servicen i hela huvudstadsregionen bättre tryggar servicen för de svenskspråkiga, som bor spridda i regionen.

Stadsstyrelsen konstaterar att då staden tillhandahåller och utvecklar service följer den språklagen och de språkliga rättigheterna enligt speciallagstiftningen. Utgångspunkten är att Helsingfors stads svenska service fortsättningsvis ska utvecklas som en del av den allmänna utvecklingen av stadens service och servicenät. Stadens förvaltningar ska genomföra utvecklingsprojekten med svensk service inom ramen för budgeten.

Städerna i huvudstadsregionen främjar stegvis en gemensam användning av service i enlighet med redan fastslagna gemensamma planer och beslut. Utnyttjandet av service över kommungränserna måste ske utifrån fullt kostnadsansvar.

Stadsstyrelsen konstaterar att arbetsgruppens rapport har sänts för utlåtande till alla förvaltningar inom Helsingfors stad. Utifrån utlåtandena anser stadsstyrelsen att i den fortsatta behandlingen av arbetsgruppens tio åtgärdsförslag ska följande beaktas:

Förslagen beträffande invånarna

För närvarande kan man få service på svenska i huvudstadsregionen på samserviceställen, telefonrådgivning och städernas webbsidor. Den för huvudstadsregionen gemensamma hälsorådgivningstelefonen betjänar klienterna på finska och svenska.

Det är inte ändamålsenligt att skapa en helt separat svenskspråkig medborgarservice för hela huvudstadsregionen. Det kan leda till överlappande funktioner och ge problem med uppdatering och informationsgången. Att koncentrera kundtjänst enbart på språklig grund kan orsaka svårigheter också för innehållet och kunnandet.

Ett viktigt mål är att utveckla den elektroniska kommunikationen i regionen på finska och svenska. Först ska den nuvarande gemensamma regionportalen utvecklas så att den betjänar invånarna i huvudstadsregionen allt bättre. Telefonteknikens möjligheter bör utnyttjas så väl som möjligt i det fortsatta arbetet på bättre rådgivnings- och jourtjänster.

Social- och hälsovårdstjänsterna fungerar i första hand utifrån principen om närservice. Helsingfors har koncentrerat den svenska servicen till tre hälsostationer och en svensk socialservicebyrå. Erfarenheterna av att svenskspråkiga fritt får välja serviceställe och frivilligt anmäla sig till centraliserad service har så till vida varit goda. Rätten att söka sig till service efter eget val ska bedömas funktion för funktion. Svenskspråkigas rätt att efter eget val anmäla sig till social- och hälsovård i huvudstadsregionen kan ändå innebära ett behov att utöka den svenska servicen i Helsingfors, vilket i den föreslagna omfattningen inte är möjligt i dagens resurs- och rekryteringsläge.

Förslaget att tillhandahålla specialservice inom social- och hälsovården (bl.a. handikappomsorg, rehabilitering, barnskydd, missbrukarvård, mentalvård i tillämpliga delar) centraliserat som samarbete i huvudstadsregionen ska understödas. Handlingsmodeller för specialservicen har utvecklats i samråd mellan tjänsteinnehavare i huvudstadsregionen, och ett förslag utarbetas för närvarande. Beslut fattas separat om ett gemensamt tillhandahållande av service utifrån förslaget, och samtidigt ska kostnadsansvaret fördelas.

En administrativ sammanslagning av den svenska undervisningen och dagvården började utredas hösten 2007, och utredningen slutförs i mars 2008. Efter det fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder i Helsingfors.

Förslagen beträffande personalen

Enligt förvaltningsstadgan ska både den finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningens behov beaktas rättvist i stadens verksamhet. Stadens service ska ordnas så att invånarna kan få service på vartdera språket inom stadens alla arbetsfält. I samband med rekrytering och genom utbildning ser förvaltningarna och affärsverken som arbetsgivare till att det finns tillräckligt med personal som kan svenska.

Språkkurser för yrkesgrupper och arbetsenheter främjar tillgången till svensk service. Svenska arbetarinstitutet svarar särskilt för utbudet av svenskkurser för personalen. Att ordna en gemensam språkutbildning i huvudstadsregionen för personalen kräver att kostnaderna för utbildningen och samordningen fördelas.

Av förvaltningarnas och affärsverkens språkplaner framgår det servicebehov utifrån vilket en persons språkkunskaper och användning av språk beaktas i lönen. År 2007 omarbetades principerna för språktillägg inom staden och enligt dem beaktas språkkunskaperna antingen i den uppgiftsrelaterade lönen eller som personligt tillägg.

I december 2007 började förvaltningarna och affärsverken verkställa beslutet om att språkkunskaper ska beaktas i lönen. Dessutom pågår beredningen av ett för huvudstadsregionen gemensamt förfarande med tillägg för användning av språk.

SEURE Oy stöder ägarkommunernas språkpolicy i sin verksamhet. Huvudstadsregionen är gemensamt rekryteringsområde, där satsningar ska göras på tillgången på språkkunnig personal. Städerna samarbetar för att ständigt harmonisera personalpolicyn.

Förslagen beträffade förvaltningen

Delegationen för huvudstadsregionen medverkar till välfärden och en effektivare service för invånarna i regionen i enlighet med städernas gemensamma vision och strategi och i olika samarbetsformer. Att utveckla den svenska servicen har varit ett av samprojekten inom delegationen allt sedan den inledde sin verksamhet.

Det är inte ändamålsenligt att tillsätta nya, separata stadsvisa eller regionala samarbetsorgan och organisationer för svensk kommunal service. Stadens nämnder och direktioner svarar var och en för sin förvaltnings strategiska, operativa och ekonomiska linjedragningar.

Att utse sektorsvisa kontaktpersoner eller för huvudstadsregionen gemensamma kontaktpersoner när det gäller svensk service kan vara ett bra sätt att göra samarbetet smidigare och förbättra samordningen. Förvaltningarna kan vända sig till dem vid behov.

Servicen och servicestrukturen kan fås att fungera bättre genom att verksamheten kontinuerligt utvärderas och auditeras. I Helsingfors utvärderar förvaltningarna och affärsverken själva sin verksamhet. Utvärdering är ett redskap att höja kvaliteten och det används redan nu i allt större utsträckning. Det är möjligt att kontinuerligt utvärdera servicens språkliga kvalitet tack vare självutvärdering vid verksamhetsenheterna, som börjar i Helsingfors senast 2009. Förvaltningarna och affärsverken kan använda en självutvärderingsmanual som utarbetats i regionsamarbetet, då de i fortsättningen utvärderar den svenska servicen.

Skrivelse till delegationen för huvudstadsregionen

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kannanottonaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisehdotuksista seuraavaa:

Pääkaupunkiseudulla asuu viidennes koko maamme ruotsinkielisestä väestöstä, yhteensä noin 64 000 henkeä. Kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä, historiaa ja nykypäivää. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen kuntalaispalvelun toimivuus ja ajantasaisuus on tärkeää.

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistyöryhmä on kokonaisvaltaisesti ja ansiokkaasti selvittänyt ruotsinkielisten palvelujen kehittämistarpeita ja tarkastellut kaupunkien eri toimialojen mahdollisuuksia yhteistyöhön kaupunkikohtaisesti ja seudullisesti. Selvitys muodostaa hyvän pohjan palvelujen kehittämisen yhteiselle arvioinnille.

Työryhmän raportin mukaan ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana yleisellä tasolla on, että keskittämällä palveluja koko pääkaupunkiseudulla pystytään paremmin turvaamaan hajallaan asuvan ruotsinkielisen väestön palvelut.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä noudatetaan kielilakia ja erityislainsäädännössä määriteltyjen kielellisten oikeuksien toteutumista. Lähtökohtana on, että Helsingin kaupungin ruotsinkielisiä palveluja tulee kehittää edelleen osana kaupungin yleistä palvelujen ja palveluverkon kehittämistä. Kaupungin eri hallintokuntien tulee toteuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämishankkeet talousarvion puitteissa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit edistävät vaiheittain palvelujen yhteiskäyttöä tehtyjen yhteisten suunnitelmien ja päätösten mukaan. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen edellyttää, että se tapahtuu täyden kustannusvastuun perusteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän raportista on pyydetty Helsingissä kaikkien hallintokuntien lausunnot. Saatujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus katsoo, että työryhmän esittämien kymmenen toimenpide-ehdotuksen osalta jatkokäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Asukkaita koskevat ehdotukset

Tällä hetkellä ruotsinkielistä palvelua on saatavissa pääkaupunkiseudun eri yhteispalvelupisteissä, puhelinneuvonnassa ja kaupunkien verkkosivuilla. Pääkaupunkiseudun yhteinen terveysneuvontapuhelin palvelee suomen- ja ruotsinkielellä.

Kokonaan erillisen pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen kuntalaispalvelun luominen ei ole tarkoituksenmukaista. Se voisi johtaa toimintojen päällekkäisyyteen ja aiheuttaa päivitys- ja tiedonkulkuongelmia. Asiakaspalvelun keskittäminen yksinomaan kielellisin perustein voi tuottaa myös sisältöosaamisen näkökulmasta vaikeuksia.

Sähköisten palvelujen kehittäminen seudullisena palveluna sekä suomen- että ruotsinkielellä on tärkeä tavoite. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olla nykyisen yhteisen seutuportaalin kehittäminen yhä paremmin pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevaksi. Puhelinteknologian mahdollisuuksia tulisi myös hyödyntää neuvonta- ja päivystyspalvelujen jatkokehitystyössä mahdollisimman hyvin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat ensisijaisesti lähipalvelun periaatteella. Helsinki on keskittänyt ruotsinkielisiä palveluja kolmelle terveysasemalle ja ruotsinkieliseen sosiaalipalvelutoimistoon. Kokemukset vapaasta asiointipaikan valinnasta ja vapaaehtoisesta listautumista keskitettyjen palvelujen piiriin ovat tältä osin olleet onnistuneita. Vapaa palveluihin hakeutumisoikeus on arvioitava toimintokohtaisesti. Ruotsinkielisen väestön vapaa hakeutuminen pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveyshuoltoon saattaisi kuitenkin merkitä tarvetta lisätä Helsingissä ruotsinkielistä palvelutoimintaa, mihin ei ole ehdotetussa laajuudessa mahdollisuutta kaupungin nykyisessä resurssi- ja rekrytointitilanteessa.

Ehdotus ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyshuollon erityispalvelujen

(mm. vammais- tai kuntoutuspalvelut, lastensuojelu, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut soveltuvin osin) järjestämisestä keskitetysti pääkaupunkiseudun yhteistyönä on kannatettava. Erityispalvelujen toimintamalleja on kehitetty pääkaupunkiseudun viranhaltijayhteistyössä ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Palvelujen yhteisestä järjestämisestä päätetään tämän pohjalta erikseen ja samassa yhteydessä tulee myös päättää kustannusvastuun jakautumisesta.

Ruotsinkielisen opetustoimen ja päivähoidon toimintojen hallinnollista yhdistämistä koskeva selvitystyö on käynnistetty syksyllä 2007 ja se valmistuu maaliskuussa 2008. Tämän jälkeen Helsingissä päätetään erikseen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

Hallintosäännön mukaan kaupungin toimintojen järjestämisessä on tasapuolisesti otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisen

väestön tarpeet ja järjestettävä palvelut niin, että asukkaita voidaan

palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat rekrytointien yhteydessä ja koulutuksen avulla työnantajina siitä, että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa on riittävästi.

Henkilöstön ammattiryhmä- ja työyksikkökohtaisella kieliopetuksella edistetään ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Henkilöstön ruotsinkielen opetustarjonnasta vastaa erityisesti ruotsinkielinen työväenopisto. Henkilöstölle suunnatun pääkaupunkiseudun yhteisen kielikoulutuksen järjestäminen edellyttää koulutuksesta ja sen koordinoinnista aiheutuvien kustannusten jakamista.

Virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmissa on määritelty se palvelutarve, jonka perusteella henkilön kielitaito ja kielten käyttäminen otetaan huomioon palkkauksessa. Kaupunkitasolla on vuonna 2007 uusittu kielilisää koskevat periaatteet, joiden mukaan kielitaito otetaan huomioon joko tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.

Kielitaidon huomioon ottamisesta palkkauksessa koskevan päätöksen täytäntöönpano on alkanut virastoissa ja liikelaitoksissa joulukuussa 2007. Lisäksi on vireillä pääkaupunkiseudun yhteisen kielenkäyttölisämenettelyn valmistelu.

SEURE Oy tukee omistajakuntiensa omaksumaa kielipolitiikkaa toiminnassaan. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhteisen rekrytointialueen, jossa kielitaitoisen henkilöstön saatavuuteen tulee panostaa. Kaupunkien yhteistyöllä lisätään jatkuvasti henkilöstöpolitiikan harmonisointia.

Hallintoa koskevat ehdotukset

Neuvottelukunta edistää omalta osaltaan kaupunkien yhteisen vision ja strategian mukaisesti seudun asukkaiden hyvinvointia ja palvelutoiminnan tehostamista erilaisilla yhteistoimintamuodoilla. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on ollut yksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteishankkeista neuvottelukunnan toiminnan käynnistymisestä lähtien.

Uusia, erillisiä kaupunkikohtaisia tai seudullisia yhteistyöelimiä ja organisaatioita ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ruotsinkielisiä kuntapalveluja varten. Kaupungin lauta- ja johtokunnat vastaavat kukin omien hallintokuntiensa strategisista, toiminnallisista ja taloudellista linjauksista.

Ruotsinkielisten palvelujen toimialakohtaisen yhdyshenkilöiden tai pääkaupunkiseudun yhteisten yhdyshenkilöiden nimeäminen voi olla hyvä keino parantaa yhteistyön sujuvuutta ja koordinointia, jonka hallintokunnat voivat ottaa käyttöön tarvittaessa.

Palveluja ja palvelurakenteen toimivuutta voidaan kehittää arvioimalla ja auditoimalla säännöllisesti toimintaa. Helsingissä jokainen virasto ja liikelaitos arvioi itse omaa toimintaansa ja itsearvioinnit ovat laadun kehittämisen työvälineinä jo nyt yhä enenevässä määrin käytössä. Palvelujen kielellisen laadun jatkuva arviointi on mahdollistaa toteuttaa Helsingissä vuoteen 2009 mennessä käyttöön otettavan toimintayksiköiden itsearviointimenettelyn avulla. Seutuyhteistyössä laadittua itsearvioinnin käsikirjaa virastot ja laitokset voivat hyödyntää jatkossa ruotsinkielisten palvelujen arvioinnissa.

Kirje pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Service på svenska i huvudstadsregionen -arbetsgruppens rapport (arbetsgrupp 14) - Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut -työryhmän raportti (työryhmä 14)
	Liite 2	Direktionen för djurgården, utlåtande 9.10.2007 - Eläintarhan johtokunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 3	Byggnadsnämnden, utlåtande 9.10.2007 - Rakennuslautakunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 4	Finska arbetarinstitutet, utlåtande 9.10.2007 - Suomenkielisen työväenopiston lausunto 9.10.2007
	Liite 5	Yrkeshögskolan Stadia, utlåtande 15.10.2007 - Ammattikorkeakoulu Stadian lausunto 15.10.2007
	Liite 6	Fastighetsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Kiinteistölautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 7	Räddningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Pelastuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 8	Direktionen för konstmuseet, utlåtande 16.10.2007 - Taidemuseon johtokunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 9	Kultur- och biblioteksnämnden, utlåtande 17.10.2007 - Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 17.10.2007
	Liite 10	Förvaltningscentralen, utlåtande 16.10.2007 - Hallintokeskuksen lausunto 16.10.2007
	Liite 11	Utbildningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Opetuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 12	Stadsplaneringsnämnden, utlåtande 18.10.2007 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 13	Nämnden för allmänna arbeten, utlåtande 18.10.2007 - Yleisten töiden lautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 14	Helsingfors Arbis, utlåtande 19.10.2007 - Helsingfors Arbis 19.10.2007
	Liite 15	Bostadsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Asuntolautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 16	Affärstjänstnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Liikennepalvelulautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 17	Hamnnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Satamalautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 18	Hälsovårdsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Terveyslautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 19	Miljönämnden, utlåtande 23.10.2007 - Ympäristölautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 20	Stadsorkestern, utlåtande 23.10.2007 - Kaupunginorkesterin lausunto 23.10.2007
	Liite 21	Tekniska nämnden, utlåtande 25.10.2007 - Teknisen lautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 22	Ungdomsnämnden, utlåtande 25.10.2007 - Nuorisolautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 23	Direktionen för stadsmuseet, utlåtande 30.10.2007 - Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 24	Idrottsnämnden, utlåtande 30.10.2007 - Liikuntalautakunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 25	Ekonomi- och planeringscentralen, utlåtande 30.10.2007 - Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 30.10.2007
	Liite 26	Faktacentralen, utlåtande 31.10.2007 - Tietokeskuksen lausunto 31.10.2007
	Liite 27	Socialnämnden, utlåtande 13.11.2007 - Sosiaalilautakunnan lausunto 13.11.2007
	Liite 28	Revisionskontoret, skrivelse 22.11.2007 - Tarkastusviraston kirje 22.11.2007
	Liite 29	Bostadsproduktionsbyrån, utlåtande 22.11.2007 - Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.11.2007
	Liite 30	Centralvalnämndens sekreterare, meddelande 26.11.2007 - Keskusvaalilautakunnan sihteerin ilmoitus 26.11.2007
	Liite 31	Personalcentralen, utlåtande 26.11.2007 - Henkilöstökeskuksen lausunto 26.11.2007
	Liite 32	Kollektivtrafiknämnden, utlåtande 13.12.2007 - Joukkoliikennelautakunnan lausunto 13.12.2007
	Liite 33	Företagshälsovårdscentralen, utlåtande 21.12.2007 - Työterveyskeskuksen lausunto 21.12.2007

Ärende bordlagt 25.2.2008

VAL AV REPRESENTANTER VID SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2008

25.2.2008 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN VUONNA 2008

Stn/Khs 2008-19

Sydkustens landskapsförbund rf meddelar (4.1.2008), att dess ordinarie förbundsmöte hålls torsdagen den 10.4.2008 börjande kl. 12.30
i Kimito. Medlemskommunerna ombeds at utse sina representanter till mötet senast 1.3.2008. Landskapsförbundets skrivelse utgör bilaga till detta ärende.

På mötet behandlas stadgeenliga ärenden.

Enligt föreningens stadgar utser medlemskommunerna en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter, samt lika många suppleanter. Antalet röster och representanter är detsamma.

Kj konstaterar, att det är ändamålsenligt att utse representanter för staden inte bara vid det stadgeenliga årsmötet utan samtidigt också vid eventuella extra förbundsmöten.

Sydkustens landskapsförbund rf (Etelärannikon maakuntaliitto ry) ilmoittaa (4.1.2008), että sen varsinainen liittokokous pidetään torstaina 10.4.2008 klo 12.30 alkaen Kemiössä. Jäsenkuntia pyydetään nimeämään edustajansa kokoukseen 1.3.2008 mennessä. Maakuntaliiton kirje on tämän asian liitteenä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenkunnat nimeävät yhden varsinaisen edustajan jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 edustajaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varaedustajaa. Äänten ja edustajien määrä on sama.

Kj toteaa, että sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi on tarkoituksenmukaista nimetä samalla kaupungin edustajat kuluvan vuoden ajaksi mahdollisten ylimääräisten liittokokousten varalta.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta utse följande personer till representanter för Helsingfors stad vid Sydkustens Landskapsförbund rf:s årsmöte och eventuella extra förbundsmöten år 2008:

Parti/grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter

Saml.
Saml.
Gröna
Gröna
SDP	Liukkonen Kenneth	Lindberg Marianne
SDP	Östergård Inger	Heikkinen Lauri
Vänst.
SFP	Björnberg-Enckell Maria	Hertzberg Veronica
SFP	Fant Björn	Fabricius Nina
SFP	Creutz Henrik	Ginman Ann-Maj

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta berättiga de ovannämnda personerna att göra behövliga tjänsteresor för deltagande i föreningens förbundsmöten som representanter för Helsingfors stad.

Protokollsutdrag till Sydkustens landskapsförbund rf, till dem som utsetts till företrädare för staden och till suppleanter, med kopia av förbundets inbjudan, och till stadskansliet (Seija Kauppinen)

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajiksi Sydkustens Landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin liittokokouksiin vuodeksi 2008 seuraavat henkilöt:

Puolue/ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat

Kok
Kok
Vihr
Vihr
SDP	Liukkonen Kenneth	Lindberg Marianne
SDP	Östergård Inger	Heikkinen Lauri
Vas
Rkp	Björnberg-Enckell Maria	Hertzberg Veronica
Rkp	Fant Björn	Fabricius Nina
Rkp	Creutz Henrik	Ginman Ann-Maj

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa edellä mainitut henkilöt tekemään tarvittavat virkamatkat yhdistyksen liittokokouksiin osallistumista varten Helsingin kaupungin edustajina.

Pöytäkirjanote Sydkustens landskapsförbund rf:lle, kaupungin edustajiksi ja varaedustajiksi nimetyille jäljennöksin liiton kutsukirjeestä sekä hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Landskapsförbundets skrivelse 4.1.2008 - Maakuntaliiton kirje 4.1.2008

HAAGAN PELASTUSASEMAN ASUNTOLARAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2007-1618

Pelastuslautakunta päätti (19.6.2007) hyväksyä osaltaan hankesuunnitelman Haagan pelastusaseman asuntolarakennuksen muuttamisesta toimistokäyttöön ja lähettää hankesuunnitelman kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Pelastuslautakunta esittää seuraavaa:

Haagan pelastusaseman yhteyteen valmistui 1960-luvun alussa asuntolarakennus silloisen palolaitoksen henkilökuntaa varten. Rakennuksessa on yhteensä kuusi huoneistoa, huoneistoala on 482 htm2. Pelastuslaitos tilasi HKR - Rakennuttajalta 2.5.2007 hankesuunnitelman asuntolarakennuksen muuttamisesta toimistokäyttöön.

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen hyväksymisen myötä (Khs 22.8.2005 § 997) pelastuslaitos saa uusia vakansseja. Suurin osa uusista vakansseista tulee operatiiviselle toimialalle, mutta myös toimistohenkilöstön määrä kasvaa nykyisestä, jolloin nykyisten toimistotyöpisteiden määrä ei ole riittävä. Tämän lisäksi Erottajan pelastusaseman peruskorjaus käynnistyy vuonna 2010, jota ennen asemalla työskentelevälle toimistohenkilöstölle on löydettävä korvaavat tilat.

Pelastuslaitos katsoo, että työsuhdevuokratalojen ylläpito ei kuulu laitoksen tehtäviin, vaan se on järkevämpää hoitaa kiinteistöviraston toiveen mukaisesti keskitetysti. Asuntolarakennuksen muuttaminen toimistokäyttöön helpottaa nykyistä ja tulevaa tilaongelmaa merkittävästi.

Rakennuksessa sijaitsee tällä hetkellä 6 asuntoa. Muutostöiden jälkeen se tarjoaa nykyaikaiset toimistotilat 17 henkilölle neuvottelu- ja sosiaalitiloineen. Työpisteet on jaettu muunneltavin väliseinin yhden hengen huoneiksi, mutta tarpeen vaatiessa voidaan tilat helposti muuntaa maisemakonttoriksi, jolloin työpisteiden määrää on mahdollista kasvattaa. Liikkuvaa työtä tekeviä ja asiakkaita varten on pelastusaseman piha-alueella riittävästi pysäköintipaikkoja. Ensimmäinen kerros suunnitellaan esteettömäksi, joka mahdollistaa esim. pyörätuolilla kulkevien asiakkaiden palvelemisen.

Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 1 520 000 € (alv 0%, RI=122,2, THI=146,0). Hintaa nostaa julkisivujen suojelumerkintä sr-2, jonka vuoksi uudet nykymääräysten edellyttämät tekniset tilat joudutaan rakentamaan kellariin, aikaisemmin käyttämättä olleeseen maapohjaiseen alustilaan. Salaojien kuvausraportin mukaan nykyinen salaojitusjärjestelmä ei toimi, vaan se on korjaustyön yhteydessä uusittava kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Perusmuurien ympärystäytöt joudutaan kaivamaan auki koko rakennuksen matkalta ja samalla perusmuurit vesi- ja lämpöeristetään. Synergiaetuja tuo talon sijainti samassa pihapiirissä Haagan pelastusaseman kanssa sekä lyhyt etäisyys Haagan Pelastuskouluun.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.12.2007) seuraavaa:

Haagan pelastusaseman yhteydessä oleva kaksikerroksinen asuntolarakennus on yli 40 vuotta vanha. Rakennukseen ei vesikattoa ja julkisivuja lukuun ottamatta ole tehty merkittäviä korjauksia ja se on elinkaarensa lopussa. Rakennuksen perusparantaminen on tarpeellista ja ajankohtaista.

Rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2. Se on kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, lisärakennus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa.

Rakennus sijaitsee Etelä-Haagassa Kauppalantien ja Vanhan Turun maantien kulmauksessa liikenteellisesti vilkkaassa ja suojattomassa paikassa. Samassa pihapiirissä olevan pelastusaseman toiminta aiheuttaa rauhattomuutta, joten talo soveltuu sijaintinsa puolesta huonosti asuintaloksi. Toimistokäyttöön ja esimerkiksi kotipalvelun tai vastaavan alueellisen palvelun tukikohdaksi sijainti on varsin hyvä.

Kohde on toimistotaloksi pieni, mutta pelastuslaitoksen toimistotilatarpeita ajatellen paloaseman ja Pelastuskoulun läheisyydestä saadaan synergiahyötyä. Koska talon sisäpuoliset pintarakenteet, talotekniikka sekä salaojitus ja perusmuurin eristeet joudutaan kokonaan uusimaan, on talon perusparantaminen kallista niin toimistokäyttöön kuin nykyaikaisiksi asuinnoiksi. Asuntojen toteuttaminen tulisi jonkin verran toimistoratkaisua halvemmaksi, mutta toteutuvien asuntojen kustannusperusteiset vuokrat ylittäisivät reippaasti alueen yleisen vuokratason ja työsuhdeasunnoille määritetyt vuokrat. Työsuhdeasunnoiksi voidaan palauttaa Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallinnoimista asuintaloista ulkopuolisille vuokrattuja asuntoja.

Hankesuunnitelman mukaan toimistokäyttöön muutettuna kustannusperusteinen ylläpidon sisältävä vuokra tulisi olemaan noin 17 e/m²/kk. Tämä vastaa suunnilleen lähistölle toteutettavien uusien toimistotalojen vuokraa. Talosta ei kuitenkaan saa tehokkuudeltaan moderneja toimistotaloja vastaavaa.

Kiinteistölautakunta katsoo, että Haagan pelastusaseman asuntolatalon perusparantamista toimistotaloksi voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Koska kohteen kustannusperusteinen vuokra on kohoamassa varsin korkeaksi, tulee jatkosuunnittelussa pyrkiä kustannuksia alentaviin ratkaisuihin. Pelastuslaitoksen tulee lisäksi sitoutua maksamaan talosta vähintään kaupungin käyttämän kustannusperusteisen vuokralaskentamallin mukaista pääomavuokraa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.11.2007) mm., että hankkeen laajuus on 685 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 854 000 euroa (veroton hinta 1 520 000 euroa) hintatasossa 4/2007. Neliöhinta, 2 707 euroa, on varsin korkea, koska rakennuksen sisäpuoliset pintarakenteet, talotekniikka, salaojitus ja perusmuurin eristeet joudutaan uusimaan kokonaan.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen mukaan asuntojen toteuttaminen tulisi jonkin verran halvemmaksi, mutta peruskorjauksen jälkeiset vuokrat ylittäisivät reippaasti alueen yleisen vuokratason ja työsuhdeasunnoille määritellyt vuokrat.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä mutta katsoo, viitaten kiinteistölautakunnan lausuntoon, että jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä kustannuksia alentaviin ratkaisuihin. Muutoin myös toimistotilan kustannusperusteinen vuokra nousee korkeaksi.

Henkilöstökeskus toteaa (11.2.2008), että kaupungilla on 3 584 palvelussuhdeasuntoa. Vuokra-asuntotilanne on viimeisten vuosien aikana kehittynyt siten, että kaikkia palvelussuhdeasuntoja ei ole saatu vuokrattua kaupungin palveluksessa oleville. Tästä syystä mm. 432 palvelussuhdeasuntoa on siirretty vuokrattavaksi vapaille markkinoille. Ulosvuokratut asunnot voidaan siirtää tarpeen mukaan takaisin palvelussuhdekäyttöön.

Vuoden 2008-2017 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaan kaupunki lisää asuntotuotantoaan rakennuttamalla mm. uusia vuokra-asuntoja, joista voidaan osoittaa asuntoja palvelussuhdekäyttöön kaupungin oman tarpeen mukaisesti.

Kaupungilla on tällä hetkellä riittävä määrä asuntoja palvelussuhdekäytössä ja myös tulevaan asuntotarpeeseen on pyritty varautumaan. Pelastuslaitoksen henkilökunnalle on tarvittaessa saatavissa korvaavia palvelussuhdeasuntoja mm. ulosvuokratuista asunnoista.

Edellä mainittuun viitaten henkilöstökeskus katsoo, että ei ole estettä muuttaa Haagan pelastusaseman palvelussuhdeasuntoja toimistokäyttöön pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Haagan pelastusaseman asuntolarakennusta koskevan 7.6.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 685 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 854 000 euroa (veroton hinta 1 520 000 euroa) hintatasossa 4/2007.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Hankesuunnitelma 7.6.2007 - Haagan pelastusasema, asuntolan muutos toimistotiloiksi

ITÄINEN KAIVOPUISTO, PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, KAIVOPUISTO (NRO 5434/1)

Khs 2008-204

Yleisten töiden lautakunta toteaa (24.1.2008), että itäisen Kaivopuiston valaisimet uusitaan ja valaistuja käytäviä lisätään. Ison Puistotien varteen tulee lisää istuinpenkkejä. Puistosta laaditaan hoito- ja kehittämissuunnitelma ylläpidon ohjeistamiseksi.

Puiston vanhojen puiden hoitoa jatketaan peruskorjauksen jälkeen puiden kuntoselvityksen yhteydessä laaditun puukohtaisen hoito-ohjelman mukaisesti.

Puistossa Oikotieltä Isolle Puistotielle tulevat kaksi asfalttipäällysteistä käytävää palautetaan kivituhkapintaisiksi. Oikotie sekä puiston eteläpäädyssä kahden asfaltoidun käytävän pinnoitteet säilyvät asfalttipintaisina.

Kaivopuistossa on järjestetty vuosittain muutamia isohkoja tapahtumia, esim. perinteinen Helsinki-päivän konsertti sekä muutamia muita yli 1 000 osallistujan tapahtumia.

Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2007, § 562, Helsingin elinkeino-strategian 2007, jonka mukaan kaupunki tarvitsee kansainvälistä näkyvyyttä omaavia tapahtumia. Tapahtumat edistävät osaltaan Helsingin elinkeinotoimintaa. Elinkeinostrategian mukaan kaupunki pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia, koordinoimaan niiden järjestämistä sekä takaamaan sujuvan hallinnon ja hyvät edellytykset tapahtumien järjestäjille.

Rakennusvirasto toteuttaa osaltaan kaupungin elinkeinostrategiaa ulkoilmatapahtumien lupavalmistelussa. Yleisten alueiden arvo ja käytettävyys varmistetaan ja häiriötekijät, joita aina suurissa ulkoilmatilaisuuksissa tulee, pyritään minimoimaan.

Yleisten töiden lautakunta katsoo, että ulkoilmatapahtumien soveltuvuus Kaivopuistoon harkitaan tapauskohtaisesti ottamalla huomioon muun muassa tapahtumien järjestämisen ajankohta, tapahtumien laajuus ja sisältö. Suuret massatapahtumat ohjataan muualle, esimerkiksi Kaisaniemen puistoon ja Merisataman rantaan.

Rakentaminen ja kustannukset

Itäisen Kaivopuiston rekisteripinta-ala on 23 863 m². Puiston hoito-luokka on A2.

Rakentamisen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on 1,55 milj. euroa, 65 euroa/m².

Nelirivisen lehmuskujanteen puiston puolella sijaitsevien ulompien puurivien kustannukset sisältyvät Kaivopuiston itäosan rakennuskustannuksiin. Suunnitelman mukaiset kustannukset ovat 420 000 euroa rakentamisen kokonaiskustannuksista.

Kunnossapidon arvonlisäverottomat kustannukset ovat 45 000 euroa vuodessa.

Puiston rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 investointiohjelmassa sekä vuoden 2009 taloussuunnitelmaehdotuksessa.

./. Suunnitelmaselostus ja suunnitelmapiirustus ovat liitteinä 1 ja 2, kaupunginmuseon lausunto liitteenä 3 sekä Eteläiset kaupunginosat ry:n muistutus liitteenä 4. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.2.2008), että Kaivopuiston itäosa kuuluu yhdessä Ison Puistotien katualueen kanssa Kaivopuiston laajaan 16 hehtaarin puistokokonaisuuteen. Läntinen osa puistosta on kunnostettu 1990-luvulla. Itäosa on huonossa kunnossa ja sen kunnostus on tarpeen.

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 2,4 hehtaaria ja kustannusennuste ilman arvonlisäveroa 1,55 milj. euroa. Yksikkökustannukseksi tulee 65 euroa/m².

Hankkeen rahoitukseen on varauduttu vuosina 2008 - 2009.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa puistosuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Ryj toteaa, että nyt esillä oleva puistosuunnitelma koskee Kaivopuiston laajan puistokokonaisuuden itäosaa. Puistosuunnitelmaan liittyvä Ison Puistotien katusuunnitelma on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 24.1.2008.

Katu- ja puistosuunnitelman luonnos esiteltiin Kaivohuoneella pidetyssä yleisötilaisuudessa 18.4.2007. Puistosuunnitelma on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 10. - 23.10.2007. Siitä on tehty yksi muistutus (Eteläiset kaupunginosat ry).

Rakennusvirasto on pyytänyt puistosuunnitelmasta kaupunginmuseon lausunnon. Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan, että Kaivopuiston kulkuteiden pintamateriaalit tulee säilyttää nykyisinä materiaaleina, kivituhkana ja asfalttina. Kaupunginmuseon näkemys on otettu huomioon suunnitelmassa.

Eteläiset kaupunginosat ry:n kirjeessä esiintuotuihin, nyt esillä olevaa puistosuunnitelmaa koskeviin asioihin (valaistus, penkit, hoito ja konsertit) on otettu kantaa yleisten töiden lautakunnan yllä olevassa esityksessä. Muut muistutuksessa mainitut asiat liittyvät yleisten töiden lautakunnan 24.1.2008 päättämään katusuunnitelmaan.

Ryj pitää puistosuunnitelmaa asianmukaisena ja yleisten töiden lautakunnan esitystä perusteltuna.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Itäisen Kaivopuiston puistosuunnitelman 5434/1 siten, että puiston rakentamisen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on 1,55 milj. euroa.

Kirje Eteläiset kaupunginosat ry:lle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5434/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5434/1
	Liite 3	Kaupunginmuseon lausunto 23.10.2007
	Liite 4	Eteläiset kaupunginosat ry:n kannanotto 22.10.2007

HANKINTASTRATEGIA JA HANKINTOJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2007-936

Kj päätti 24.8.2005 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin hankintastrategia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2006.

Kj päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 § 60 merkitä tiedoksi hankintastrategiatyöryhmän 31.3.2006 päivätyn raportin sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi.

Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta

- valmistelemaan työryhmän raportin luvussa 5 esitetyn hankintastrategian sisällyttämistä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmää ja ottamaan talousarvioehdotuksessa huomioon hankintoihin liittyvät kehittämistavoitteet

- selvittämään yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa mahdollisuuksia siirtää hankintakeskuksen muita kuin hankintatoimintoja muualle kaupungin hallinnossa taikka hankkia ko. palvelut ulkoa

- valmistelemaan yhteishankintatehtävien nykyistä laajempaa keskittämistä hankintakeskukselle

- kehittämään kilpailuttamisen ja tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön liittyviä periaatteita sekä uudistamaan kilpailun käytön periaatteet.

Lisäksi kaupunginjohtaja päätti kehottaa hankintakeskusta

- kehittämään ja koordinoimaan kaupungin hankintoihin liittyvää osaamista ja hankintakäytäntöjä, huolehtimaan yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestämisestä sekä panostamaan, yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, tietotekniikan hyödyntämiseen hankinnoissa

- kehittämään koko kaupungin tason hankintojen raportointia sekä raportoimaan vuosittain koko kaupungin hankintatoiminnasta kaupungin johdolle vuodesta 2007 alkaen

- valmistelemaan ehdotuksen yhteishankintaa koskevien päätösten tarkistamiseksi

- luomaan pohjan hallintokuntakohtaisen hankintastrategian käyttöönotolle sekä tukemaan hallintokuntia hallintokuntakohtaisten hankintastrategioiden laatimisessa ja ylläpidossa sekä huolehtimaan kaupungin hankintastrategian valmistelusta

- kehittämään tarvittaessa yhteistyössä hallintokuntien kanssa markkinoiden hallintaan tarkoitettuja toimintamalleja sekä hankintoihin liittyvää kustannuslaskentaa ja kustannustietoa

- valmistelemaan ehdotuksen keskeisten hallintokuntien edustajista muodostettavasta hankintatoimen yhteistyöryhmästä sekä muodostamaan yhteistyössä hallintokuntien kanssa hallintokuntien hankintojen vastuuhenkilöverkoston

- selvittämään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa mahdollisuuksia seudullisen hankintayhteistyön lisäämiseen.

Vielä kaupunginjohtaja päätti lähettää hankintastrategiatyöryhmän raportin tiedoksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia

- osaltaan käynnistämään hallintokuntakohtaisen hankintastrategiatyön valmistelun hankintakeskuksen avustuksella siten, että hallintokuntien ensimmäinen hankintastrategia laaditaan vuoden 2007 aikana.

Ryj toteaa, että edellä Kjn päätöksessä mainittu työryhmän ehdotus hankintastrategiaksi (työryhmän raportin luku 5) oli seuraava:

Palvelujen hankinta

Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että kaupunki hoitaa itse ydintoimintonsa. Ydintoimintoja ovat tehtävät, joihin sisältyy palvelutuotannon jatkuvuuden turvaaminen ja sen edellyttämän osaamisen säilyminen. Niihin liittyviä tehtäviä voi hankkia ulkopuolelta silloin, kun se ei vaaranna palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Kaupunki hankkii tukitoimintoja ulkopuolisilta organisaatioilta silloin, kun se on kaupungin kokonaistaloudellisuuden kannalta edullista. Kaupungin omien toimintojen saattamisesta kilpailutuksen piiriin päättää kaupunginvaltuusto.

Hallintokuntatason hankintojen kehittäminen

Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisältyvissä strategioissaan määrittää se, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta.

Hallintokunta määrittää omassa hankintastrategiassaan, mitä hankintoja se itse kilpailuttaa niiden hankintojen osalta, joita yhteishankintaelin ei ole jo kilpailuttanut. Yhteishankintaelimen tekemät hankintapäätökset sitovat kaupungin virastoja ja laitoksia, ellei asiasta ole toisin päätetty.

Hankintojen johtaminen

Hankintojen johtaminen perustuu raportoinnin kautta tapahtuvaan tieto-ohjaukseen sekä hankintastrategian ja talousarvion kautta tapahtuvaan tavoitteidenasetteluun.

Organisoituminen

Hankintakeskuksen asemaa vahvistetaan keskittämällä kaupungin yhteishankinnat nykyistä laajemmin sen tehtäväksi. Myös kaupungin hankintastrategian valmistelu kuuluu jatkossa hankintakeskuksen tehtäviin. Hankintakeskus vastaa hankintojen tiedontuottamisesta ja raportoinnista.

Markkinoiden toimivuus

Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota toimivien markkinoiden ja terveen kilpailun ylläpitoon siten, että markkinoilla on riittävä määrä toimittajia.

Kehittämisen painopisteet

Hankintojen kehittämisen painopisteitä ovat sähköisen hankinnan kehittäminen, palvelujen hankintaprosessien kehittäminen, hankintoihin liittyvä koulutus sekä Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön kehittäminen.

Ryj toteaa, että kokouksessa kuullaan hankintastrategiaa ja kehittämistoimenpiteitä koskeva tilannekatsaus. Hankintajohtaja Jorma Lamminmäki ja kehittämispäällikkö Kari Gröndahl hankintakeskuksesta esittelevät asian.

./. Liitteenä on hankintakeskuksen laatima raportti ’Helsingin kaupungin hankintojen kehittäminen ja mittaaminen’.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Raportti Helsingin kaupungin hankintöjen kehittäminen ja mittaaminen

KAARELAN TONTIN 33115/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11721)

Khs 2008-23

33. kaupunginosan (Kaarela, Hakuninmaa) korttelin nro 33115 tontin nro 2 asemakaavan muutosehdotus.

Sorolantie 20

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin käyttötarkoituksen muuttamisen toimistorakennusten tontista asumiseen. Rakennusoikeutta nostetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien Hakuninmaan vanhoja pientaloalueita koskevien asemakaavan muutosperiaatteiden mukaisesti arvosta e = 0.20 arvoon e = 0.25.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) mm. että tontinomistaja on 17.5.2006 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että tontin käyttötarkoitus muutetaan asumiseen.

Lähtökohdat

Asemakaava

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Kaavan mukaan tontti on toimistorakennusten korttelialuetta. Tonttitehokkuus on e = 0.20 ja korkein kerrosluku kaksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Lautakunta hyväksyi Maununnevan ja Hakuninmaan vanhojen pientaloalueiden asemakaavan muutosperiaatteet 17.6.1999. Periaatteiden mukaan alueen tonttitehokkuutta voidaan nostaa arvoon e = 0.25, mikäli tontin pinta-alasta rakennetaan korkeintaan 20 % autosuojat ja talousrakennukset mukaan lukien, ja rakentamista ohjataan rakennusaloin. Periaatteiden mukaan asemakaavan muutoksissa tulee pyrkiä säilyttämään isoja luonnonvaraisia puita ja alkuperäistä rakennuskantaa.

Tontille on myönnetty vuonna 2003 asemakaavasta poikkeaminen, jonka mukaan osaa rakennuksesta saa käyttää asumiseen.

Nykytilanne

Hakuninmaalle 1950-luvulla syntynyt pientaloalue reunustaa Mätäjoen laaksoa. Kyseinen tontti rajautuu luonnonmukaisena säilytettävään virkistysalueeseen, joka on myös seudullinen viheryhteys. Ympäristössä on omakotitaloja ja paritaloja. Rakennuskanta ei ole säilynyt kovin yhtenäisenä.

Tontille on 1950-luvulla rakennettu noin 200 m²:nkokoinen asuinrakennus. 1980-luvulla tontti on asemakaavalla muutettu toimistokäyttöön ja rakennusta on laajennettu lisäsiivellä, jossa on toimisto- ja varastotiloja. Pihalle on tehty laajahko asfalttikenttä. 2000-luvulla tontti on toiminut myös työkoneiden ja kuorma-autojen tukikohtana. Vanha rakennusosa on vuonna 2003 poikkeamispäätöksellä muutettu takaisin asumiseen.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Hämeenlinnanväylältä kantautuu liikennemelua, joka ei kuitenkaan ylitä kaava-alueella yli 55 dB. Sorolantiellä sijaitsee ruotsinkielinen peruskoulun ala-aste. Kaupalliset palvelut sijaitsevat Malminkartanossa, aluekeskuksessa Myyrmäessä sekä Kaivokselassa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada tontti tarkoituksenmukaiseen käyttöön, kun toimistorakennukselle ei ole kysyntää. Tontin käyttötarkoitus palautetaan asumiseen. Tonttitehokkuutta nostetaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Toimistorakennusten tontti muutetaan asumiseen. Tontinomistajalla ei ole enää rakennukselle käyttöä toimistona, eikä ostajaa toimistorakennusten tontille ole löytynyt. Tonttitehokkuutta nostetaan lautakunnan periaatepäätöksen mukaisesti. Palvelujen säilymisen kannalta on hyvä, että alueelle tulee uusia asukkaita.

Alue ei kuulu Yleiskaava 2002:ssa osoitettuihin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaimpiin jälleenrakennuskauden asuinalueisiin, eikä tontilla oleva rakennus ole kaupunkikuvallisesti erityisen tärkeä, joten tarvetta suojelumääräyksiin ei ole. Asemakaavan muutos on kuitenkin laadittu niin, että se tukee alkuperäisen asuinrakennuksen säilyttämistä.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Tonttitehokkuus on nostettu arvoon e = 0.25. Tontin pinta-ala on

1 558 m². Asuntorakennusoikeus on 389,5 k-m², jossa on 78 k-m²lisäystä nykyiseen toimistorakennusten rakennusoikeuteen nähden. Tontin pinta-alasta saa 20 % käyttää rakentamiseen. Uudisrakennuksen enimmäisleveys on 8 m ja enimmäispituus 13 m. Näiden mittojen ja rakennusalan estämättä rakennukseen voidaan liittää kuisti- tms. tilaa, jonka ulkoseinistä vähintään puolet on lasia.

Tontilla on kaksi rakennusalaa. Kadun varren rakennusala mahdollistaa vanhemman rakennusosan säilyttämisen. Toinen rakennusala on tontin eteläosassa. Molemmille rakennuspaikoille ajetaan nykyisen ajoaukon kohdalta tontin koillisnurkasta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tontin rakennusoikeus kasvaa 78 k-m². Kokonaisrakennusoikeus 389,5 k-m² jaetaan kahdelle rakennusalalle. Alueelle muuttanee kaksi tai kolme uutta perhettä.

Tontti palaa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa ja täydentää luontevasti ympäröivää asuntokantaa. Toisaalta alueen käyttö yksipuolistuu, kun ainoa työpaikkatontti muuttuu takaisin asumiseen. Joidenkin naapurien kokemat häiriöt kadun päässä sijaitsevan työpaikkatontin toiminnan takia vähenevät.

Uudet rakennukset noudattavat yleisesti Hakuninmaan pientaloalueen asemakaavoissa määriteltyä rakentamistapaa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.5.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.5.–15.6.2007.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse.

Xxxxxx ja Xxxxxxxx Xxxxxx tiedustelevat perusteita sille, ettei koko alueen tehokkuuslukua nosteta samassa yhteydessä 0.25:een, kuten naapurialueilla on tehty. Korotusta Sorolantie 20:n kiinteistölle on perusteltu siten, ettei sillä ole suurta vaikutusta naapureiden ja ympäristön kannalta, sama pätee koko alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että koko aluetta koskevan asemakaavan muutoksen laatimista ei ole Sorolantien ympäristössä katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska alueella on useita tontteja, joilla lisärakentaminen on vaikeaa tai mahdotonta nykyistä rakennuskantaa purkamatta. Tarvetta suojelumääräyksille ei myöskään ole. Tehokkuuden noston sisältävä asemakaavan muutos voidaan tehdä tällä alueella hakemuksesta, silloin kun rakentamiselle on osoitettavissa ympäristöön sopiva ratkaisu.

Xxxx Xxxxxxx hyväksyy tontin käyttötarkoituksen muutoksen ja myös tehokkuuden noston, mikäli se perustellaan selvästi ja saatava hyöty käytetään kaavamuutoksen toteuttamisella asuinympäristön viihtyisyyden parantamiseen. Tehokkuuden nosto alueella yleisesti ei ole perusteltua. Kaavamuutosta tulisi tarkistaa niin, että eteläistä rakennusalaa siirretään pohjoiseen noin 5 m ja istutettavan alueen rajaa muutetaan niin, että tontin lounaisosan nykyiset puut säilyvät. Nykyisen ajoyhteyden kohdalta merkinnän istutettavasta alueesta voisi poistaa, ettei synny mielikuvaa turhasta kaavamääräyksestä. Tontin aiempi käyttö on aiheuttanut haittaa naapurustolle. Tonttia on käytetty maansiirtoyrityksen tukikohtana, jossa on huollettu ja pesty kaivukoneita ja maansiirtoautoja, joten kaavaan tulee sisällyttää määräys maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä. Xxxxxxx on sisällyttänyt mielipiteeseensä laajan perusteluosion. Kirjeessä käsitellään myös tontin suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä asioita, kuten tontin kuivatuksen ja korkeusasemien järjestelyjä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksen perusteena on se, ettei tontille ole kaavan mukaista käyttöä ja se on jo osittain poikkeamispäätöksellä asuinkäytössä. Aluetta koskee lautakunnan tekemä periaatepäätös, jonka mukaan tehokkuutta voidaan nostaa arvoon e = 0.25. Sorolantien ympäristöön ei ole tarkoitus laatia suurempaa alueellista kaavamuutosta, mahdolliset tulevat hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Mielipiteen johdosta on ehdotukseen tehty joitakin tarkistuksia. Tontin eteläistä rakennusalaa on siirretty 3 m pohjoiseen. Suurempi siirto tekisi tontin mahdollisen jakamisen vaikeaksi. Istutettavan alueen rajaa on hieman tarkistettu olemassa olevien puiden säilyttämiseksi. Puusto edesauttaa alueelle ominaisen vehreyden säilymistä tiivistyvästä rakentamisesta huolimatta.

Ympäristökeskus on käynyt tutustumassa paikkaan kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä. Tontin tiedossa olevan nykyisen ja aiemman käytön sekä tontin olosuhteista tehtyjen havaintojen perusteella ei toiminnasta arvioitu aiheutuneen merkittävää maaperän pilaantumista. Asemakaavan selostukseen liitetään kuvaus tontilla harjoitetusta toiminnasta. Kiinteistön omistajalla on ympäristönsuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa tietonsa mahdollisesti maaperää pilanneesta toiminnasta tontin mahdolliselle uudelle haltijalle tai omistajalle. Mikäli alueelta rakennustöiden yhteydessä todettaisiin pilaantuneisuuteen viittaavaa, on asiasta välittömästi ilmoitettava ympäristökeskukselle.

Xxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx mielestä nykymuotoinen tilanne, jossa pientaloalueella on myös pienimuotoista liike- ja toimistorakennusta, elävöittää oleellisesti alueen toimintaa erityisesti päiväsaikaan. Tilanteesta on muodostunut vakiintunut olotila aina 1980-luvulta lähtien. Ehdotetuilla muutoksilla on oleellista merkitystä naapurien ja ympäristön kannalta. Xxxxxxxxx vastustavat käyttötarkoituksen muutosta sekä tontin tehokkuusluvun nostoa 0.25:een.

Asunto Oy Sorolankuja 5:n edustaja on puhelimitse esittänyt mielipiteen, että taloyhtiö kannattaa Sorolantie 20:n muutosta asumiskäyttöön, mutta ei kannata tonttitehokkuuden nostoa lukuun 0.25. Tehokkuusluku 0.20 on riittävä koko alueella ja takaa sopivan väljyyden. Alue on jo rakentunut lähes täyteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pienimuotoinen liike- ja toimistotoiminta elävöittää pientaloalueita ja tämä olikin perusteena, kun kyseinen asuntotontti muutettiin omistajan hakemuksesta toimistokäyttöön 1980-luvun asemakaavassa. Nyt omistajalla ei ole tontille käyttöä eikä kaavan mukaisen toiminnan jatkajaa ole löytynyt. Asemakaavan muuttaminen niin, että tontti palaa takaisin asuinkäyttöön, on tässä tilanteessa perusteltua.

Tehokkuuden nostaminen on Hakuninmaan vanhoja pientaloalueita koskevan lautakunnan periaatepäätöksen mukaista, ja naapurialueilla näin on jo tehty. Tasavertaisuuden takia saman tulee olla mahdollista tällä alueella, silloin kun rakentamiselle on osoitettavissa ympäristöön sopiva ratkaisu. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti ja rakentamista ohjataan rakennusaloin sekä rakentamistapaa koskevin määräyksin.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.1.–8.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtävillä asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 b ja c, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelilalueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

c muiden korttelialueiden rakennusoikeutta lisätään enintään 10 prosentilla, kuitenkin enintään 1 000 kerrosneliömetrillä kaupunginvaltuuston hyväksymästä rakennusoikeudesta ja kerrosalasta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan korttelin nro 33115 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.10.2007 päivätyn piirustuksen nro 11721 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11721 (Kaarelan tontti 33115/2)
	Liite 2	Havainnekuva (Kaarelan tontti 33115/2)

LAAJASALON KORTTELEIDEN NRO 49136 JA 49138 SEKÄ VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11732)

Khs 2007-2335

49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteleiden nro 49136 ja 49138 sekä vesialueen asemakaavan muutosehdotus.

Laajasalontie 69–73

Tiivistelmä Voimassa olevassa asemakaavassa Hevossaaren tontilla 49138/2 on paljon alhaisempi rakennusoikeus kuin saaren muilla tonteilla voimalinjan vuoksi, joka on kaavan laatimisajankohtana rajoittanut rakentamista tontille. Koska voimalinja on sittemmin poistunut, tontin rakennusoikeus voidaan nostaa Hevossaaren muiden kiinteistöjen tasolle. Uudisrakennus sijoittuu kallion pohjoisrinteeseen niin, että Hevossalmen rantanäkymä säilyy ennallaan. Muutoksessa nostetaan lisäksi kaikilla Laajasalontien länsipuolisilla tonteilla rakennusoikeutta 25 k-m²:llä, joka on varattava autosuojaa ja varastoa varten.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.11.2007) mm., että tontin 49138/2 omistaja on 20.12.2006 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että tontin rakennusoikeus nostetaan lähiympäristön muiden tonttien tasolle.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Hevossaari on pientalovaltaista asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Korttelissa 49136 ja vesialueella on voimassa asemakaava nro 8280 (vahvistettu 14.6.1982). Kortteli on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Korttelin tonttitehokkuus on e = 0.15, mihin sisältyvät myös aputilat. Korttelissa ja vesialueella on varaus voimalinjaa varten. Tontti 49138/2, jolla on voimassa asemakaava

nro 9320 (vahvistettu 20.6.1989), on myös erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Voimalinja halkaisee tontin, jonka rakennusoikeudeksi on merkitty 200 k-m². Tähänkin sisältyvät aputilat.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa vesialueen.

Alueen yleiskuvaus

Rantatontit avautuvat Hevossalmen läntisille vesialueille ja rajoittuvat Laajasalontiehen, jolla on bussiliikennettä ja jonkin verran Santahaminan raskasta liikennettä. Tontilla 49136/1 on 1960-luvulla rakennettu isohko omakotitalo ja tontilla 49138/2 1980-luvulla rakennettu omakotitalo. Tontin 49138/2 hallitseva maastomuoto on vedestä jyrkästi nouseva kallio. Tontin loivemmassa pohjoisosassa on 1950-luvulla rakennettu 100 m²:n suuruinen omakotitalo. Laajasalontien rajalla on kivimuuri. Alueen yli aiemmin kulkenut korkeajännitejohto on poistettu.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on nostaa tontin 49138/2 rakennusoikeus Hevossaaren muiden kiinteistöjen tasolle.

Asemakaavan muutosehdotus

Voimalinjavaraus on poistettu tonteilta ja vesialueelta. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kaikille tonteille rakennusoikeus on merkitty lukuna rakennusalalle. Rakennusoikeus on muodostettu niin, että tehokkuusluvun e = 0.15 mukaan laskettuun lukuun on tonttia kohti lisätty 25 m², joka vähintään on varattava autosuojaa ja varastoa varten (tontilla 49136/2 autosuojaa ja varastoa varten varattava osuus on 18 k-m²). Tontin 49138/2 osalta rakennusoikeuden määräytymisessä on otettu huomioon myös kiinteistöön kuulunut ja ensimmäisessä asemakaavassa katumaaksi osoitettu ala. Tontin uudisrakennus sijoittuu kallion pohjoisrinteeseen niin, että Hevossalmen rantanäkymä säilyy ennallaan. Kivimuuri Laajasalontien rajalla on merkitty suojeltavaksi rakennelmaksi. Kaikilla tonteilla Laajasalontien puoleisia julkisivuja koskee melumääräys, ja tonteilla tulee olla liikennemelulta suojattu ulko-oleskelualue.

Alueen pinta-ala on 7 596 m², josta AO-korttelialuetta on 6 650 m² ja vesialuetta 946 m². Kolmen tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on

1 120 k-m². Asuntojen lukumäärä on yhteensä viisi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Uudisrakentaminen tontille 49138/2 sijoittuu tontin alhaisimpaan kohtaan kallioniemen suojaan. Rakennuksen eri osien enimmäiskorkeudet on säädetty. Rakentamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia kauko- tai lähimaiseman kannalta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 49138/2 omistajan hakemuksesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.9.2007) ja asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 1.–22.10.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan muutosluonnoksesta on esitetty kolme mielipidettä.

Xxx Xxxxx on tontin 49136/2 omistajien puolesta sitä mieltä, että muutosluonnoksen sallima 25 m²:n lisäkerrosala tulisi olla vapaammin käytettävissä. Tontilla 49136/2 nykyinen 165 k-m²:n rakennusoikeus on kokonaan rakennettu niin, että siitä on n. 20 m² käytetty varastoon. Jotta tämä osuus voitaisiin nyt muuttaa saunaksi ja liittää asuntoon, tulisi lisäkerrosalasta osa voida käyttää esimerkiksi kuistimaiseen rakennelmaan. Mielipiteessä vastustetaan lisäksi liikennemelun takia aidan korkeuden rajoittamista 110 cm:iin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusoikeutta koskevaa asemakaavamääräystä on tarkistettu niin, että tontilla 49136/2 autosuojaa ja varastoa varten on varattava vähintään 18 m² (eikä 25 m²). Tämä mahdollistaa sen, että lisärakennusoikeudesta 7 m² käytetään rakennuksia yhdistävään osaan. Aidan suhteen lautakunta toteaa, että melusuojauksen parannus nykyisen aidan tuomaan suojaan verrattuna saavutetaan jo 110 cm korkealla umpiaidalla ja että rakennus suojaa ulko-oleskelualueita tyydyttävästi. Korkeampi aita johtaisi siihen, että läntiselle vesialueelle olisi vain pieni näkymäaukko. Mielipiteessä mainitulla tontilla kadun toisella puolella rakennukset ovat pääasiallisena näkymäesteenä, ja tilanne on muutenkin toisenlainen.

Senaatti-kiinteistöt toteaa, ettei sillä ole olennaista huomautettavaa. Kuitenkin poistettavan johtolinjan sijalle tulisi saada kaavaan merkitty paikka merenalitusjohtoja varten. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt pitää välittömästi tien varrella olevia suojeltavia puita turvallisuusongelmana eräiden sotilasajoneuvojen suuren ulottuman vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että merenalitusjohtojen osoittaminen ei ole mahdollista kaava-alueen rajauksen takia eikä johtojen suunnittelua ole tarkoituksenmukaista kytkeä tähän kaavanmuutokseen. Puiden suhteen kaava ei tuo uusia rajoituksia voimassa oleviin kaavoihin verrattuna, lisäksi suojeltavat puut ovat selvästi tonttien puolella.

Läntisen maanpuolustusalueen esikunta toteaa, että Hevossaareen kohdistuu meluselvityksen mukaan ampumamelua, joka ei ole vältettävissä. Ampumamelua voidaan ilmeisesti pienentää rakennusten sijoittelulla ja piha-aitojen yms. rakenteiden rakentamisella. Mielipiteessä ilmoitetaan myös, että osallisia ovat mm. Kaartin Jääkärirykmentti ja Helsingin Sotilasläänin Esikunta/Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutoksessa uudisrakentamisen määrää tontilla 49138/2 lisätään voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Rakennusala sijoittuu Santahaminaan nähden ison kallion taakse. Lisäksi ampumamelun on todettu kohdistuvan vallitsevien tuulensuuntien takia enemmän Jollaksen ranta-alueille kuin Hevossalmeen. Sitä ei ole katsottu sellaiseksi ympäristöhaitaksi, joka estäisi asumisen ranta-alueilla, eivätkä asukkaat koe ampumamelua vakavana haittana.

Ilmoitus asemakaavan muuttamisesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muutosluonnos on lähetetty maanomistajalle, eli Senaatti-kiinteistöille, sekä puolustusministeriölle ja sen kautta ministeriön harkitsemilleen tahoille.

Ehdotus koskee vesialueen osalta valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.1.–4.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helsingin Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (7.1.2008), kiinteistövirastolla (7.1.2008) ja ympäristökeskuksella (4.2.2008) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi toteaa (3.1.2008) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan kortteleiden nro 49136 ja 49138 sekä vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.11.2007 päivätyn piirustuksen nro 11732 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11732 (Laajasalon korttelit 49136 ja 49138)
	Liite 2	Havainnekuva (Laajasalon korttelit 49136 ja 49138)

HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN EBENESER-KOULUN SIIRTYMISESTÄ ALEKSIS KIVEN KOULUN KIINTEISTÖÖN

Khs 2008-84

Kiinteistölautakunta toteaa (8.1.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Aleksis Kiven peruskoulu sijaitsee Kalliossa osoitteessa Porvoonkatu 2. Aleksis Kiven koulun kiinteistöön siirretään Ebeneser-koulu omaksi hallinnolliseksi yksiköksi. Aleksis Kiven koulun 2., 3. ja 4. kerroksen tilojen muuttaminen Ebeneser-koulun tarpeita vastaaviksi sisältyy tilakeskuksen vuoden 2008 - 2009 opetustoimen hankkeiden investointiohjelmaan.

Hankesuunnitelman on laatinut HKR- Rakennuttaja Pirjo Kajasteen johdolla. Hankesuunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet kiinteistöviraston tilakeskuksesta Anneli Nurmi sekä opetusvirastosta Marketta Savelainen, Aleksis Kiven peruskoulusta Eero Herajärvi ja Juhani Unkari, Ebeneser-koulusta Marjaana Manninen ja Päivi Peltola. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut FCG Suunnittelukeskus Oy, rakennesuunnittelusta HKR-ARK, LVI-suunnittelusta LVI-insinööritoimisto Eero Silen Oy ja sähkösuunnittelusta Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö.

Yleistä hankkeesta Perusparannushankkeen tarkoitus on mahdollistaa Ebeneser-koulun siirtyminen 1.8.2009 alkaen Aleksis Kiven koulun tiloihin omana hallinnollisena yksikkönä opetuslautakunnan 26.4.2005 tekemän päätöksen mukaisesti. Ebeneser-koulu tarvitsee omat kotiluokat, terapeuttien, opettajien ja hallinnon tilat. Nämä sijoitetaan koulurakennuksen 2. ja 3. kerrokseen. Aleksis Kiven koulun hallinnon ja henkilökunnan tiloja perusparannetaan sekä mediakeskuksen tilat 4. kerroksessa vaativat muutostöitä Aleksis Kiven koulun tarpeita varten.

Aleksis Kiven koulukiinteistöön on tarkoitus sijoittaa aluksi 13 ja myöhemmin 11 Ebeneser-koulun opetusryhmää. Aleksis Kiven peruskoulun toiminta on sopeutettu kapasiteettiluvun mukaiselle oppilasmäärälle, 460 yleisopetuksen oppilaalle.

Aleksis Kiven kiinteistön käyttö tehostuu kun Aleksin Kiven koulu ja Ebeneser-koulu toimivat samassa kiinteistössä. Yhteisesti käytetään aineopetustiloja, kirjastoa, oppilashuollon tiloja, ruokailutiloja sekä liikuntasalia ja musiikinopetustiloja. Tilojen tehokas käyttö edellyttää muutoksia kirjastossa, musiikin opetus- ja oppilashuollon tiloissa.

Valaistus uusitaan kokonaan 2. ja 3. kerrosten opetustiloissa. Koko koulun kuulutusjärjestelmä ja lukkojen sarjoitukset uusitaan. Muita teknisiä korjauksia tehdään johtuen toiminnan muuttuneesta tarpeesta.

Muutosalueen laajuus on 3 830 brm², 3 159 htm². Se jakautuu jokseenkin tasan molempien koulujen osalle.

Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen

Rakennusviraston kustannusennusteen mukaan peruskorjauksen kustannukset ovat 2 000 000 euroa arvonlisäverottomana (522 euroa/ brm²) ja arvonlisäverollisena 2 430 000 euroa.

Hintataso 10/2007 RI = 124,9, THI = 150,2.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalvelun arvion mukaan uusi kuukausivuokra koostuu pääomavuokrasta 13,51 euroa/htm² ja ylläpitovuokrasta 2,74 euroa/htm², yhteensä 16,25 euroa/htm².

Yhteisessä käytössä olevien tilojen osalta koulut maksavat vuokraa oppilasmäärän suhteessa. Vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on Aleksis Kiven peruskoulun osalta 6 565 htm² ja Ebeneser-koulun osalta 2 153 htm².

Ebeneser-koulun nykyinen kokonaisvuokra on 264 866,28 euroa vuodessa ja 22 072,19 euroa kuukaudessa (13 433,92 euroa/kk Helsinginkatu 3 - 5 ja 8 638, 27 euroa/kk Porvoonkatu 2). Uusi vuokra on 419 714 euroa vuodessa ja 34 976 euroa kuukaudessa. Vuokra lisääntyy 154 848 euroa vuodessa.

Aleksis Kiven peruskoulun nykyinen kokonaisvuokra on 1 335 355,32 euroa vuodessa ja 111 279,61 euroa kuukaudessa (13,76 euroa/htm²). Uusi vuokra on 1 279 806 euroa vuodessa ja 106 651 euroa kuukaudessa. Vuokran säästö on 55 549 euroa vuodessa.

Rahoitus Hanke rahoitetaan vuosien 2008 ja 2009 talousarvioon esitetyistä opetustoimen hankkeiden määrärahoista.

Toteutusaikataulu Hanke toteutetaan vaiheittain syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana.
Peruskorjaus suunnitellaan 1 - 7/2008 ja toteutetaan 11/ 2008 - 6/2009.

Toteutusvaiheen ajaksi ei tarvita väistötiloja.

Lautakunta esittää 5.12.2007 päivätyn Aleksis Kiven peruskoulun ja Ebeneser-koulun peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 2 000 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 430 000 euroa hintatasossa 10/2007
RI =124,9 ja THI = 150,2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.1.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että tarkoitus on muuttaa Aleksis Kiven koulun 2., 3., ja 4. kerroksen tilat Ebeneser- koulun käyttöön. Opetuslautakunta on päättänyt luopua koulun nykyisistä vuokratiloista 1.8.2009 alkaen.

Hankkeen laajuus on 3 830 brm² ja 3 159 htm². Hankeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 2,43 milj. euroa (veroton hinta 2 milj. euroa) kustannustasossa 10/2007. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 634 euroa/brm².

Hanke rahoitetaan vuosien 2008 ja 2009 opetustoimen hankkeiden määrärahoista.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Aleksis Kiven peruskoulun ja Ebeneser-koulun 5.12.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on enintään 2 430 000 euroa (veroton hinta 2 000 000 euroa) hintatasossa 10/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 5.12.2007
	Liite 2	Opetusviraston lausunto 18.12.2007
	Liite 3	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 27.11.2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY HELSINGIN RADIOTEHTAAN YM. POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2454

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas, Asunto Oy Helsingin Follow, Asunto Oy Helsingin Happiness ja Asunto Oy Helsingin Trust pyytävät (30.5.2007) lupaa poiketa rakennuksen ikkunoiden suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46005 tontilla nro 8 (Purotie 3). Hakijan tarkoituksena on muuttaa tontilla oleva vanha tehdasrakennus asuinrakennukseksi (4 600 k-m²).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen ikkunat ovat niin huonossa kunnossa, ettei niiden korjaaminen ole mielekästä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.11.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 28.1.2005 vahvistettu asemakaava nro 11239. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten tontti, jolla on uudisrakennuksen (10 000 k-m²) ja suojelurakennuksen (4 600 k-m²) rakennusala. Rakennus on suojeltu sr-2-merkinnällä, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennuksen yleisille alueille avautuvat ikkunat on merkitty säilytettäviksi. Sisäpihan puolen ikkunat on kaavan mukaan mahdollista vaihtaa uusiin.

Suojeltu rakennus on L:n muotoinen, rapattu, kolmikerroksinen ja selkeälinjainen 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa rakennettu teollisuusrakennus. Rakennuksen suoria pitkiä julkisivuja hallitsevat suuret ikkunat, jotka ovat julkisivujen ainoa ja samalla erittäin vaikuttava rakennustaiteellinen aihe. Suojelu ei koske sisäpihan puolen ikkunoita, koska niiden kaupunkikuvallinen merkitys on vähäisempi.

Hakijan tarkoituksena on uusia rakennuksen kaikki ikkunat lukuun ottamatta porrashuoneiden ja aputilojen ikkunoita. Em. tilat avautuvat sisäpihalle. Hakija on tontin ostopäätöstä tehdessään ollut tietoinen asemakaavan ikkunoita koskevasta suojelumääräyksestä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta vanhojen ikkunoiden säilytysmääräyksen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (4.9.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi 23.5.2007, että sellaisissa tiloissa, jotka eivät liity asuntoihin suoraan, kuten porrashuoneissa ja auloissa, tulee vanhat ikkunat säilyttää ja korjata. Jos näiden tilojen ikkunat ovat korjauskelvottomat, voidaan tulevista asuintiloista parempikuntoiset ikkunat vaihtaa tilalle. Mikäli muut ikkunat vaihdetaan uusiin puuikkunoihin, tulee ne toteuttaa olemassa olevien alkuperäisten ikkunoiden pohjalta laadittavien erikoispiirustusten mukaan. Uusien ja korjattavien ikkunarakenteiden pintakäsittelyissä tulee käyttää perinteistä öljymaalia ja -kittiä. Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. huomautuksin.

Teknillinen neuvottelukunta totesi 24.5.2007, etteivät veto-olosuhteet täytä ikkunan U-arvolla talviolosuhteilla terveydellistä perusvaatimusta. Laskelmissa käytetty ulkoseinän U-arvo ylittää Suomen rakentamismääräyskokoelman maksimiarvon.

Kaupunginmuseon 29.11.2007 antaman lausunnon mukaan suuri osa ikkunoista on säilyttänyt autenttisuutensa. Säilytettävät ikkunat olisivat asunnon sisällä lähes ainoita aitoja vanhoja rakennusosia. Vanha kunnostettu ikkuna on monen mielestä asumisviihtyvyyttä ja asunnon arvoa lisäävä tekijä. Lisäksi kestävän kehityksen periaatteet kannustavat vanhan korjaamiseen.

Hakija teetti yhden ikkunan kunnostamisen, jonka vaatima korjausaika oli arvioitu erittäin korkeaksi. työn jäljestä ja lopputuloksesta näki, ettei ikkunan korjausta ollut tehnyt ikkunoiden korjaamiseen erikoistunut ammattilainen. Ne olivat mm. tiivistetty siten, että ulkoikkunat jäivät muutaman millin raolleen ja sisäikkunoissa oli pintavaurioita.

Museo pyysi konsultointia ikkunoiden korjaamisen ammattilaiselta, Saumasters Ky:ltä. Museon edustajat ja ikkunoiden korjaaja tutustuivat paikan päällä ikkunoiden kuntoon ja niiden korjausmahdollisuuteen. Katselmuksessa asiantuntija totesi ikkunat korjauskelpoisiksi. Ikkunoiden peruskunnostuksella saataisiin aikaan asiallisesti toimivat ikkunat. U-arvon parantamiseksi asiantuntija esitti sisäpuitteisiin asennettavaa eristyslasia. Kunnostustyön hinnan lisälasituksineen arvioitiin noudattelevan uuden ikkunan hintaa. Edellä mainittuun viitaten museo ei puolla poikkeamishakemusta.

Lausunto Hakija on poikkeamista varten teettänyt vanhojen puuikkunoiden kuntotutkimuksen, vertailun uusien ja vanhojen puuikkunoiden U-arvosta sekä puuikkunoiden eristeiden mikrobianalyysin.

Kuntotutkimuksessa ikkunat jaettiin kunnon ja alkuperäisyysasteen perusteella viiteen eri kuntoluokkaan. Ikkunoiden ala- ja välikarmeissa esiintyi yleisesti maalien irtoilua, puuosien kuluneisuutta sekä lahovaurioita. Yleisenä ongelmana karmirakenteissa oli puun pinnan tummuminen ja nukkaantuminen, joka on paikoin edennyt jo varsin syvälle. Vaurioiden laajuus vaihteli julkisivuittain, säärasitetuimmilla etelä- ja länsijulkisivuilla vauriot olivat edenneet pidemmälle. Lasituskittaukset olivat yleisesti huonokuntoisia ja osa kittauksista oli tehty polyuretaanikitillä, mikä on edesauttanut puuosien lahovaurioiden edistymistä. Kuntotutkimuksen mukaan kunnostusvaihtoehdossa jouduttaisiin uusimaan yli puolet ulkopuitteista. Kuntotutkimuksen yhteydessä esitetty eristeiden mikrobianalyysi ja sen pohjalta tehty suositus ikkunoiden tiivisteiden ja kaikkien ikkunoiden uusimisesta perustui kahdesta ikkunasta otettuun näytteeseen. U-arvot jäivät alle standardin.

Parhaiten alkuperäisasussaan säilyneet ikkunat olivat kuntotutkimuksen mukaan pohjoisjulkisivussa (kuntotutkimuksen julkisivu 1) sekä länsijulkisivun pohjoisosassa (kuntotutkimuksen julkisivu 2). Em. julkisivut eteläjulkisivun päädyn lisäksi kuuluvat asemakaavassa suojeltavaksi määrättyihin julkisivuihin.

Kuntotutkimuksessa ilmenneet vauriot olivat pääasiassa ikkunoiden säännöllisen kunnostuksen ja huollon laiminlyönnistä tai virheellisestä korjauksesta johtuvia vaurioita. Kuntotutkimuksessa ei ilmennyt, että ikkunat olisivat kunnostuskelvottomat. U-arvon osalta vanhoilla puuikkunoilla ei aina ole mahdollista päästä nykynormien mukaisiin arvoihin, mutta sellaista ei yleensä edellytetä suojeltaviksi osoitetuilta rakennuksilta. Lämpöhukkaa ei ole arvioitu tiiviiksi kunnostetusta puuikkunasta. Vanhojen puuikkunoiden kunnostamiseen tarvittavan ajan realistinen arvioiminen edellyttäisi tarkemman, puuikkunoiden korjaamiseen erikoistuneen puusepän tekemää arviota. Hakija teetti yhden vanhan ikkunan kunnostamisen ja ikkunaan oli mahdollisuus tutustua paikan päällä. Kunnostustyössä ikkunakarmit oli tarpeettomasti irrotettu paikaltaan, jolloin ikkunapielet ja ikkunapenkki olivat rikkoutuneet pahoin. Näiden rakennusosien kunnostus on huomattavan työlästä. Ikkunakarmit tulee kunnostaa paikallaan, jolloin alkuperäiset ikkunaa ympäröivät rakenteet säilyvät ehjänä. Kuntotutkimuksesta ei käy ilmi, onko ikkunoiden kunnostuskustannukset laskettu em. mainitun ikkunakunnostuksen mukaan, jolloin kustannuksia lisää huomattavasti ikkunapielien ja -penkin korjaus entiselleen.

Hakijan kuntotutkimuksen perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto pitää poikkeamista perusteltuna.

On ansiokasta, että hakija on rakennusta varten kehittänyt vanhan ikkunan mallin mukaisen puuikkunan, jolloin mahdollisesti vaihdettavat ikkunat voidaan uusia vanhan rakennuksen tyylin mukaisella tavalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toivoo, että hakija kestävän kehityksen mukaisesti irrottaa purettavat ikkunat ehjinä ja mahdollistaa niiden uudelleen käytön varastoimalla ne myöhempää käyttöä varten tai toimittamalla ikkunat esim. vanhojen rakennusosien kierrätyspisteeseen.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 30.5.2007 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta seuraavilla ehdoilla:

- Porrashuoneiden ja aputilojen alkuperäiset puuikkunat säilytetään ja korjataan hakijan esittämällä tavalla.

- Uusittavien puuikkunoiden tulee olla hakemuksessa esitetyt alkuperäistoteutuksen mukaiset puuikkunat käsiteltynä kaupunkikuvaneuvottelukunnan esittämin perinteisin materiaalein.

Haettu toimenpide ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli porrashuoneiden ja aputilojen vanhat ikkunat kunnostetaan ja muut ikkunat uusitaan lausunnossa esitetyllä tavalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa edellä olevin ehdoin hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Helsingin Radiotehtaalle, Asunto Oy Helsingin Followille, Asunto Oy Helsingin Happinessille ja Asunto Oy Helsingin Trustille haettuun toimenpiteeseen 46. kaupunginosan korttelin nro 46005 tontille nro 8 seuraavin ehdoin:

- Porrashuoneiden ja aputilojen alkuperäiset puuikkunat säilytetään ja korjataan hakijan esittämällä tavalla.

- Uusittavien puuikkunoiden tulee olla hakemuksessa esitetyt alkuperäistoteutuksen mukaiset puuikkunat käsiteltynä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan esittämin perinteisin materiaalein.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Pitäjänmäen tontti 46005/8)
	Liite 2	Asemapiirros
	Liite 3	Pöytäkirjanote 23.5.2007, Kaupunkikuvaneuvottelukunta

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN 2008-2017 TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs 2007-1096

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 Laadukkaan asumisen Helsinki, maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017.

Khs päätti 18.2.2008, että Kaj tekee erillisen esityksen MA-ohjelman 2008–2017 täytäntöönpanoksi.

./. Kaj toteaa vielä, että MA-ohjelma 2008–2017, Kvston päätös 13.2.2008 (40 §) MA-ohjelman hyväksymisestä ja Kvston 13.2.2008 hyväksymät toivomusponnet ja suurien alueiden rakentamisaikataulu on jaettu esityslistan tämän asian liitteinä 1-3.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymää Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa 2008–2017.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia toimimaan siten, että uusien asuinalueiden rakentamiselle luodaan edellytykset liitteestä 4 ilmenevän rakentamisaikataulun mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia varmistamaan ohjelman toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja huomioimaan ne vuoden 2009 budjetin laadinnassa.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa jäljempänä ilmeneviä lautakuntia, virastoja ja viranhaltijoita toimimaan seuraavasti Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitteiden toteuttamiseksi:

Hallinta- ja rahoitusmuoto sekä tontinluovutus (tavoitteet 2, 3, 4, 5, 9)

Kaupunginjohtaja nimeää johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään 31.10.2008 mennessä kaavoituksen ja tontinluovutusten kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on nopeuttaa rakentamiseen johtavaa prosessia ja saada eri kehittäjä- ja toteuttajatahojen innovaatioita ja tuotekehitystä mahdollisimman varhain mukaan suunnitteluprosessiin. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten mahdollisuutta.

Talous- ja suunnittelukeskus valmistelee yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa 31.5.2008 mennessä ehdotuksen uusien hallintamuodon mukaisten tavoitteiden soveltamisesta alueittain kaupungin tontinluovutuksessa.

Kiinteistövirasto yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa pyrkii siihen, että hallinta- ja rahoitusmuototavoitteet toteutuvat myös valtion ja yksityisten omistamalla maalla sekä täydennysrakentamisessa (mm. maankäyttösopimuksin, tontinvaihdoin).

Uustuotannon keskikoko tavoitteet (tavoite 5)

Kiinteistövirasto yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa määrittelee tontinluovutusten yhteydessä sovellettavan huoneistotyyppijakauman siten, että ohjeellinen keskipinta-alatavoite 75 m² muussa kuin vuokra-asunnoissa toteutuu. Määrittelyssä tulee huomioida tarve lisätä perheille soveltuvia asuntoja sekä mahdollistaa asumisväljyyden kasvu.

Keskipinta-alamääräys voidaan perustelluissa tapauksissa määritellä myös kaavoituksen yhteydessä. Tämän määräyksen käytöstä päättää lautakunta käsitellessään ko. kaavan kaavoitusperiaatteita.

Voimassa olevien tontinvarausten 75 m² keskipinta-alavaatimusta sekä hallinta- ja rahoitusmuodon mukaisia tavoitteita voidaan perustellusta syystä muuttaa. Kiinteistövirasto käy yhdessä rakennuttajien kanssa läpi voimassa olevat varaukset, ja tuo mahdolliset muutokset kaupunginhallitukseen 31.8.2008 mennessä. Samassa yhteydessä tuodaan päätettäväksi vanhoihin varauksiin tarvittavat vähäistä suuremmat muutokset mm. rahoitus- ja hallintamuotoihin. Muutoksia voidaan tarvittaessa tehdä myöhemminkin.

Uustuotannon keskipinta-alatavoitteen toteutumista seuraa kiinteistövirasto kaupunginosatasolla.

Kaupungin oma tuotanto - osaomistusmalli (tavoitteet 3, 12)

Asuntotuotantotoimisto, kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto luovat toimintaedellytykset kaupungin oman asuntotuotannon nostamiseksi 1 500 asunnon vuosituotantoon vuoteen 2012 mennessä. Valtuustokausittain tehtävässä seuraavassa MA-ohjelman seurannassa 30.4.2012 mennessä kaupungin oman asuntotuotannon tavoitteet tarkistetaan ottaen huomioon miten MA-ohjelman tavoitteet kokonaisuudessaan hallinta- ja rahoitusmuodon osalta ovat toteutuneet.

Asuntotuotantotoimisto laatii 31.10.2008 mennessä ehdotuksen kaupungin osaomistustuotannon malliksi ja varautuu uuden nk. harava- mallin mukaisten asuntojen rakennuttamiseen.

Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka (tavoite 4)

Kiinteistövirasto valmistelee yhteistyössä sosiaaliviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa 31.10.2008 mennessä ehdotuksen erityisasumiseen soveltuvan asuntokannan hallinnasta sekä asuntojen tarkoituksenmukaisesta ja joustavasta käytöstä. Valmistelussa otetaan erityisesti huomioon seudullisen, yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteiden toteuttaminen Helsingissä.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja Helsinkiin muuttamisen mahdollistamiseksi selvitetään keinot lyhytaikaisten työsuhdeasuntojen hankkimiseksi (tavoite 4)

Kiinteistövirasto ja henkilöstökeskus yhdessä selvittävät mahdollisuudet uusien toimintatapojen luomiseksi sekä uustuotannossa että olemassa olevassa asuntokannassa 31.10.2008 mennessä.

Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen (tavoite 8)

Rakennusvalvontavirasto yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa selvittävät 31.10.2008 mennessä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen lisäämiseksi tarvittavan neuvonnan ja sen resurssitarpeet.

Peruskorjaukset ja neuvonta, energiatehokkuus (tavoitteet 14,16)

Rakennusvalvontavirasto ja kiinteistövirasto yhteistyössä tehostavat asuinrakennusten peruskorjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa.

Rakennusvalvontavirasto edistää rakennettavien asuinrakennusten energiatehokkuuksien ja energiamuotojen kehittymistä sellaisiksi, että MA-ohjelman mukainen rakentamisen energiatehokkuustavoite toteutuu.

Kiinteistölautakunta ottaa huomioon energiatehokkuuden yhtenä

tontinluovutuskilpailujen laatukriteerinä.

Autopaikat (tavoite 19)

Kaupunginjohtaja nimeää johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään 31.10.2008 mennessä, millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat voidaan toteuttaa siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille.

Asuntohankinta (tavoite 18)

Kaupunginjohtaja nimeää johtajistokäsittelyssä työryhmän selvittämään kaupungin asuntohankintayhtiön asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia 31.12.2008 mennessä.

Täydennysrakentaminen (tavoite 13)

Kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa selvittävät 31.12.2008 mennessä millä keinoin voidaan tehostaa ja edistää täydennysrakentamista.

MA-ohjelman seuranta, päivitys ja raportointi

MA-ohjelman toteutumisen seuranta ja sen perusteella tehtävä ohjelman päivitys tuodaan valtuuston päätettäväksi 30.4.2012 mennessä.

Raportointi valtuustolle vuosittain (toivomusponnet 1 ja 2)

Talous- ja suunnittelukeskus huolehtii siitä, että valtuustolle tehdään vuosittain raportti asunto-ohjelman toteutumisesta ja asunnottomuuden poistamiseksi tarkoitetun ohjelman toteutumisesta Helsingin osalta.

MA-ohjelman toteutumisen muu seuranta (toivomusponnet 5 ja 14)

Kiinteistölautakunta ja talous- ja suunnittelukeskus varmistavat, että vuokra-asuntotuotannossa seurataan perheasuntojen kysyntää vuosittain ja tarvittaessa valmistellaan uusia keinoja ohjata tuotantoa.

Kiinteistölautakunta ja talous- ja suunnittelukeskus varmistavat, että MA-ohjelman aikana rakennetaan riittävästi nuorisoasuntoja ja hankkeille varataan riittävästi tontteja.

Toivomusponsi 8 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 23 sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 3, 4, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22 ja 24 kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille, Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240

LIITTEET	Liite 1	Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 - 2017
	Liite 2	Kaupunginvaltuuston päätös 13.2.2008, § 40 ja kaupunginvaltuuston hyväksymät toivomusponnet
	Liite 3	Suurten tuotantoalueiden rakentamisaikataulu

ESISOPIMUS TOIMITILATONTTIEN MYYMISESTÄ ESPOON LEPPÄVAARASTA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE

Khs 2008-302

Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51301 tontit nro 3, 4 ja 5; Espoo, Leppävaara, Linnoitustie

Kiinteistölautakunta toteaa (5.2.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytää, että yhtiön kanssa tehtäisiin esisopimus otsikossa mainittujen tonttien vaiheittaisesta myymisestä yhtiön perustamille kiinteistöosakeyhtiöille. Tontit on tarkoitus rakentaa vaiheittain siten, että ensimmäisen ja toisen rakentaminen käynnistyisi kuluvana vuonna ja viimeisen niin, että viimeinenkin tontti olisi rakennettu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tonttien myynti olisi ajankohtaista aina viimeistään kullekin tontille rakennettavan rakennuksen valmistuttua ja viimeisenkin vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaksi ensimmäistä tonttia, joiden rakentaminen on tarkoitus käynnistää kuluvana alkuvuonna, vuokrattaisiin lautakunnan päätöksin 1.4.2008 alkaen ja kolmas, kun sen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Tontit vuokrattaisiin siihen saakka, kunnes niiden myyminen tulee ajankohtaiseksi. Tonttien hinnat porrastettaisiin myyntiajankohdan mukaan.

Hankkeet ovat jatkoa Rakennusosakeyhtiö Hartelan alueelle rakentamille Quartetto ja Quartetto Plus Business Park -projekteille.

Varauspäätös Khs on viimeksi 12.2.2007 (189 §) varannut tontit hakijalle 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonteille rakennettavat rakennukset tulee suunnitella yhteistyössä Leppävaaran suunnittelua ja toteuttamista valmistelevan Leppävaara-projektin kanssa.

Tonttien suunnitelluista käyttäjistä tulee tällöin esittää molempien kaupunkien hyväksyttävissä oleva selvitys.

2 Tontit tulee liittää Etelä-Leppävaaran alueelle rakennettavan yhteisväestönsuojan käyttöoikeutta ja siitä maksettavaa korvausta sekä väestönsuojatilojen kunnossapidon kustannuksia koskevaan sopimukseen.

3 Tontin pysäköintijärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viereisen Säterinrinteen asemakaava-alueen pysäköintijärjestelyt.

Leppävaaran Pysäköinti Oy:n korttelissa 51301 sijaitsevien jo rakennettujen noin 70 autopaikan korvaamisesta vastaavantasoisilla autopaikoilla tai vastaavalla rahakorvauksella tulee sopia varauksensaajan ja yhtiön välisin sopimuksin, mikäli niistä pysäköinnin uudelleenjärjestelyn johdosta joudutaan luopumaan.

4 Mikäli tontin rakentamisedellytysten todetaan varauksen-saajan laatimien suunnitelmien perusteella varausaikana toteutuvan, tontti voidaan kaupungin erikseen tehtävällä päätöksellä myydä varauksensaajalle tai tämän määräämälle ajankohdan käyvällä hinnalla.

5 Varauksensaaja vastaa nyt jatkettuna varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

6 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei kaupungin-valtuuston päätöksen nojalla tehtävää tonttia koskevaa kiinteistönkauppaa saada aikaan.

Varausehdoista ehto 3 ei enää ole ajankohtainen.

Tonteille rakennettavien rakennusten suunnittelussa samoin kuin tonteille suunnitelluista käyttäjistä on informoitu Leppävaaran alueen rakentamista valmistelevaa Leppävaaraprojektia. Muutoin varausehtoja esitetään soveltuvin osin noudatettavaksi myös tontteja vuokrattaessa ja myytäessä.

Asemakaava- ja tonttitilanne

Varattu ja nyt vuokrattavaksi ja edelleen myytäväksi esitettävä kortteli 51301 kuuluu Espoon kaupunginvaltuuston 15.4.2002 alueelle hyväksymän Säterinrinne II -nimisen asemakaavamuutoksen (piirustus nro 5788) mukaiseen toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY).

Kortteli koostuu kolmesta rekisteröidystä tontista, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15 200 k-m² (5 000 + 4 500 + 5 700).

Lisäksi korttelialueelle saa rakentaa valopihoja oleskelua, näyttelytoimintaa ja talvipuutarhaa varten sekä rakennuksen tai sen osan ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoitettuja henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja kokous-, koulutus- tai virkistyskäyttötiloja yhteensä enintään 6 % kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi.

Rakennusten kellariin saa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi sijoittaa varasto-, sosiaali- ja laitetiloja enintään 15 % siitä ja kerroksiin iv-konehuoneita enintään 10 % siitä.

Asemakaavan mukaan liike- ja toimistokerrosalaa palvelemaan tulee rakentaa autopaikkoja vähintään 1/70 k-m². Autopaikkoja saa sijoittaa kahden kellarikerroksen lisäksi kerroksiin yli sallitun kerrosalan, kuitenkin enintään 50 % autopaikkojen määrästä. Autopaikat samoin kuin jätehuoltotilat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille.

Rasitesopimukset Tonttien rakentaminen edellyttää monia yhteisjärjestelyjä. Näiden järjestämiseksi tonttien välille on tehty rasitesopimukset niin kiinteistö- kuin rakennusrasitteistakin.

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset

Tontit 3 ja 4 on tonttiosaston elinkeinotoimiston toimistopäällikön päätöksin vuokrattu tilapäisesti, ensin rakennusluvan hakemista varten ja sitten maanrakennustöiden aloittamista varten. Tilapäiset vuokrasopimukset ovat voimassa 30.6.2008 saakka, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes lautakunnan päätöksen nojalla tehtävät määräaikaiset vuokrasopimukset tulevat voimaan tai tontit myydään.

Tontti 5 on tässä vaiheessa vuokrattu tilapäisin vuokrasopimuksin tonttien 3 ja 4 rakentamista palvelevaa työmaatukikohtaa varten.

Maaperän puhtaus Korttelin alueella ei tiedetä harjoitetun toimintaa, josta olisi voinut aiheutua maaperän pilaantumista.

Tonttien hinnoittelu ja muut luovutusehdot

Korttelin asemakaavassa osoitettu toimitilarakennusoikeus esitetään käytyjen neuvottelujen perusteella hinnoiteltavaksi tässä vaiheessa 400 euron kerrosneliömetrihintaan. Hankkeen edellinen vaihe, josta tehtiin päätös ja kauppa vuonna 2002, perustui noin 328 euron kerrosneliömetrihintaan. Esitettyä hintaa voidaan pitää riittävänä tonttien sijainti ja toimistotonttien hidas hintakehitys huomioon ottaen. Vertailukohtana voidaan pitää kaupungin Pitäjänmäellä vastaavissa kohteissa soveltamia alle 400 euron kerrosneliömetrihintoja.

Tontit esitetään myytäväksi viimeistään, kun niille rakennettavat rakennukset valmistuvat käyttöönotettaviksi ja siten, että viimeinenkin tontti myydään viimeistään 31.12.2012 mennessä.

Tonttien myyntihinta esitetään porrastettavaksi siten, että vuoden 2009 loppuun voidaan soveltaa 400 euron kerrosneliömetrihintaa, sen jälkeen vuonna 2010 tehtävässä tai tehtävissä kaupoissa 420 euron kerrosneliömetrihintaa ja vuoden 2011 alusta eteenpäin 420 euron hintaa tarkistettuna 3,5 %:n vuotuisella korolla vuoden 2011 alusta kaupantekoajankohtaan.

Lautakunta toteaa päättäneensä vuokrata tontit 51301/3, 4 ja 5 Rakennusosakeyhtiö Hartelan omistamille kiinteistöosakeyhtiöille lautakunnan 5.2.2008 (§ 87) tekemän päätöksen mukaisesti.

Kaj toteaa, että tonttien hinnat ovat vuoden 2010 lopussa seuraavat:

tontti nro 51301/3	2,10 milj. euroa
tontti nro 51301/4	1,89 milj. euroa
tontti nro 51301/5	2,39 milj. euroa

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja/tai sen perustamien yhtiöiden kanssa esisopimuksen ja sen mukaiset lopulliset sopimukset Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51301 tonttien nro 3, 4 ja 5 myymisestä seuraavin ehdoin:

1 Tonttien kauppahinta määräytyy pitäen perusteena niiden asemakaavanmukaista rakennusoikeutta.

Kerrosneliömetrihintana pidetään tällöin 400 euroa edellyttäen, että lopullinen kauppa tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä, 420 euroa jos lopullinen kauppa tehdään vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen tehtävissä kaupoissa 420 euroa korotettuna vuotuisella 3,5 %:n korolla 1.1.2011 lukien kaupantekoajankohtaan.

2 Lopullinen kauppa kustakin tontista tulee tehdä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tontille rakennettu rakennus on hyväksytty käyttöönotettavaksi. Ostajan tulee viipymättä ilmoittaa kiinteistöviraston tonttiosastolle hyväksytystä käyttöönottotarkastuksesta.

3 Viimeinenkin tonteista tulee joka tapauksessa ostaa 31.12.2012 mennessä.

4 Ostaja tai ostajat vastaavat tonteista perittävästä kiinteistöverosta, erääntyipä tämä ennen tai jälkeen tonttien omistusoikeuden siirtymistä ostajalle tai ostajille.

5 Muuten noudatetaan kiinteistölautakunnan mahdollisesti asettamia sopimussakkoa yms. tarkoittavia lisäehtoja ja kaupungin tavanomaisesti soveltamia kiinteistönkaupan sopimusehtoja.

6 Tontteja koskeva esisopimus tulee allekirjoittaa viimeistään samassa yhteydessä, kun kiinteistölautakunnan päätöksen mukainen yhtä tai useampaa tonttia koskeva vuokrasopimus allekirjoitetaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Leppävaaran tontit 51301/3-5)
	Liite 2	Asemakaavakartta (Leppävaaran tontit 51301/3-5)
	Liite 3	Tonttikartta (Leppävaaran tontit 51301/3-5)
	Liite 4	Hakemus



Kokousaika	3.3.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Primäärilaina euroa
Laajasalon Kiinteistöt Oy/ Reiherintie 7a	29 428
Laajasalon Kiinteistöt Oy/ Rudolfintie 10	83 943
Yhteensä	113 371

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen

Helsingin kaupungin edustajat

Ylipormestari Jussi Pajunen Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi	Johtaja Asta Manninen Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo Toimitusjohtaja Matti Toivola Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Virastopäällikkö Mikael Nordqvist Rehtori Gunborg Gayer Kaupunginins. Matti-Pekka Rasilainen

LIITTEET	Liite 1	Arabianrannan ja Etelä-Hermannin esirakentaminen, kustannusarvio vuosille 2008-2009, HKR, Katu- ja puisto-osasto 14.2.2008
	Liite 2	Arabianrannan ja Etelä-Hermannin esirakentaminen vuonna 2008

LIITTEET	Liite 1	Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa, sopimusehdotus
	Liite 2	Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa, ohje-ehdotus
	Liite 3	Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Mellunkylän tontti 47051/2)
	Liite 2	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47051/2)
	Liite 3	Asemapiirustus (Mellunkylän tontti 47051/2)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaivopuiston tontti 199/18)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaivopuiston tontti 199/18)
	Liite 3	Asemapiirustus (Kaivopuiston tontti 199/18)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kampin tontti 4001/12)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kampin tontti 4001/12)
	Liite 3	Asemapiirros (Kampin tontti 4001/12)

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Malmin tontti 38091/3)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta (Malmin tontti 38091/3)
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja