Asia

UTVECKLANDE AV SERVICEN PÅ SVENSKA I HUVUDSTADSREGIONEN

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Stn/Khs 2007-2014

Stadsdirektören konstaterar att för de samarbetsprojekt och beredningsåtgärder som föreslås i samarbetsavtalet för huvudstadsregionen, som stadsfullmäktige i huvudstadsregionen godkände 22.5.2006, har det tillsatts 14 arbetsgrupper. Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i regionen (arbetsgrupp 14) hade till uppgift att utgående från en utredning och resultaten av en medborgarenkät utarbeta förslag till hur servicen kunde förbättras såväl inom städerna som över kommungränserna i huvudstadsregionen.

Delegationen för huvudstadsregionen beslöt 4.9.2007 sända arbetsgruppens förslag till städerna för fortsatt behandling. Delegationen beslöt samtidigt att ta upp ärendet på nytt efter behandlingen i respektive städer.

Arbetsgruppens förslag till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen

Arbetsgruppens rapport går ut på en gemensamt fastslagen vision, en utredning och en enkät med svar samt utvecklingsförslag utifrån resultaten.

Enligt visionen i rapporten verkar Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla aktivt för att kommuninvånaren ska kunna använda svenska och få svenskspråkig service oberoende av kommungränser.

Arbetsgruppens tio förslag med åtgärdsförslag är grupperade enligt målgrupperna invånarna, personalen och förvaltningen.

För invånarna

1. Svenskspråkig medborgarservice - samlad telefon-, invånar- och internetservice - för huvudstadsregionens svenskspråkiga befolkning.

2. Den svenskspråkiga befolkningen kan efter eget val anmäla sig till huvudstadsregionens social- och hälsovård. Skola och dagvård sammanförs i varje stad till en språklig förvaltningsenhet för att stöda en svensk närmiljö.

3. Mindre grupper med uttalat behov av att få tala svenska säkras tillgång till svensk service genom att koncentrera den i huvudstadsregionen, bl.a. handikappvård, mentalvård, barnskydd, missbrukarvård och utbildning för handikappade.

4. Respektive stad har sektorsvisa kontaktpersoner för den svenskspråkiga befolkningen.

För personalen

5. SEURE samarbetar aktivt och resultatinriktat med städerna för rekrytering av vikarier till en gemensam svenskspråkig personalpool i huvudstadsregionen.

6. Gemensam målgruppsrelaterad språkundervisning i svenska på arbetstid för att säkra betjäningen på svenska.

7. I huvudstadsregionen betalas ett kännbart språkbrukstillägg enligt stadsvisa, klart definierade kriterier.

För förvaltningen

8. Permanent samarbetsorgan som bl.a. initierar till, planerar, utvärderar och följer upp utvecklandet av servicen på svenska i hela huvudstadsregionen.

9. Fungerande svenskspråkig beslutsfattning och förvaltningsstruktur, en svensk kommitté, i respektive stad.

10. Kontinuerlig självutvärdering av servicens språkliga kvalitet.

./. För arbetsgruppens förslag med åtgärdsförslag redogörs närmare i rapporten som utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Utlåtanden om åtgärdsförslagen

./. Arbetsgruppens åtgärdsförslag sändes till alla förvaltningar för utlåtande senast 22.10.2007. Utlåtandena och meddelandena med anledning av begäran om utlåtande utgör bilagorna 2-33 till detta ärende på föredragningslistan.

Stadsdirektören konstaterar att den svenska servicen har konsekvent utvecklats i stadens egen verksamhet, och utvecklandet har varit aktuellt också i samarbetet i huvudstadsregionen allt sedan delegationen för huvudstadsregionen inledde sin verksamhet.

Utvecklande av den svenska servicen ingår också i Helsingfors genomförandeplan och huvudstadsregionens stadsregionplan, vilka hör till kommun- och servicestrukturreformen och vilka godkändes av stadsfullmäktige 19.6.2007.

Avsikten är att efter behandlingen i delegationen för huvudstadsregionen ska utvecklingsförslagen föreläggas städerna för beslut enligt instruktionerna och beslutsfattandesystemet i respektive städer. Städerna ska sinsemellan komma överens om hur eventuell samservice anordnas och om principer för hur service ska kunna användas gemensamt samt om kostnadsfördelningen i sammanhanget.

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen (22.5.2006) hyväksymässä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksessa esitettyjä yhteistyöhankkeita ja valmistelutoimenpiteitä varten asetettiin 14 työryhmää. Seudullisen ruotsinkielisen palvelun kehittämistyöryhmän (työryhmä 14) tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen parantamiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti (4.9.2007) lähettää työryhmän ehdotukset kaupunkien jatkokäsittelyyn. Samalla neuvottelukunta päätti, että asia tuodaan uudelleen neuvottelukunnan käsiteltäväksi kaupunkikohtaisten käsittelyjen jälkeen.

Työryhmän ehdotukset ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi

Työryhmän raportti sisältää yhteisesti määritellyn vision, laaditun selvityksen ja kyselyn vastauksineen sekä niiden tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset.

Työryhmän raporttiin sisältyvän vision mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin, että kuntalainen asuinkunnasta riippumatta saa ruotsinkielisiä palveluja ja voi asioida ruotsin kielellä.

Työryhmän kymmenen ehdotusta on ryhmitelty kohderyhmän mukaan asukkaalle, henkilöstölle ja hallinnolle osoitettuihin toimenpide-ehdotuksiin.

Asukkaita koskevat ehdotukset

1. Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja internetissä.

2. Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi.

3. Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus.

4. Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

5. SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi.

6. Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi.

7. Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielilisä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Hallintoa koskevat ehdotukset

8. Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä.

9. Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta.

10. Palvelun kielellisen laadun jatkuva itsearviointi.

./. Työryhmän ehdotuksia ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia on selostettu tarkemmin raportissa, joka on tämän asian liitteenä 1.

Toimenpide-ehdotuksista saadut lausunnot

./. Työryhmän toimenpide-ehdotuksista on pyydetty lausunnot kaikilta hallintokunnilta 22.10.2007 mennessä. Saadut lausunnot ja ilmoitukset lausuntopyynnön johdosta ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-33.

Kj toteaa, että ruotsinkielisiä palveluja on johdonmukaisesti kehitetty kaupungin omassa toiminnassa ja kehittäminen on ollut vireillä myös pääkaupunkiseudun yhteistyössä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä lähtien.

Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen sisältyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen mukaisiin kaupunginvaltuuston 19.6.2007 hyväksymiin Helsingin toteuttamissuunnitelmaan ja pääkaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelmaan.

Tarkoituksena on, että kehittämisehdotukset tulevat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen päätettäviksi kussakin kaupungissa niiden johtosääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Mahdollisten yhteispalvelujen järjestämisestä ja palvelujen yhteiskäyttöä koskevista järjestämisperiaatteista sekä niihin liittyvästä kustannusten jaosta tulee sopia kaupunkien kesken.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta konstatera följande som ställningstagande till förslagen till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen:

I huvudstadsregionen bor en femtedel av landets svenskspråkiga befolkning, sammanlagt ca 64 000 personer. Tvåspråkigheten är en väsentlig del av Helsingfors identitet, historia och nutid. Det är viktigt att medborgarservicen för de svenskspråkiga i Helsingfors och hela huvudstadsregionen fungerar här och nu.

Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i huvudstadsregionen har på ett övergripande och förtjänstfullt sätt utrett behoven att utveckla den svenska servicen och granskat möjligheterna för de olika sektorerna i städerna att samarbeta på stads- och regionnivå. Utredningen är en god grund för en gemensam bedömning av serviceutvecklingen.

Av arbetsgruppens rapport framgår att utvecklingen av den svenska servicen utgår allmänt från att en koncentration av servicen i hela huvudstadsregionen bättre tryggar servicen för de svenskspråkiga, som bor spridda i regionen.

Stadsstyrelsen konstaterar att då staden tillhandahåller och utvecklar service följer den språklagen och de språkliga rättigheterna enligt speciallagstiftningen. Utgångspunkten är att Helsingfors stads svenska service fortsättningsvis ska utvecklas som en del av den allmänna utvecklingen av stadens service och servicenät. Stadens förvaltningar ska genomföra utvecklingsprojekten med svensk service inom ramen för budgeten.

Städerna i huvudstadsregionen främjar stegvis en gemensam användning av service i enlighet med redan fastslagna gemensamma planer och beslut. Utnyttjandet av service över kommungränserna måste ske utifrån fullt kostnadsansvar.

Stadsstyrelsen konstaterar att arbetsgruppens rapport har sänts för utlåtande till alla förvaltningar inom Helsingfors stad. Utifrån utlåtandena anser stadsstyrelsen att i den fortsatta behandlingen av arbetsgruppens tio åtgärdsförslag ska följande beaktas:

Förslagen beträffande invånarna

För närvarande kan man få service på svenska i huvudstadsregionen på samserviceställen, telefonrådgivning och städernas webbsidor. Den för huvudstadsregionen gemensamma hälsorådgivningstelefonen betjänar klienterna på finska och svenska.

Det är inte ändamålsenligt att skapa en helt separat svenskspråkig medborgarservice för hela huvudstadsregionen. Det kan leda till överlappande funktioner och ge problem med uppdatering och informationsgången. Att koncentrera kundtjänst enbart på språklig grund kan orsaka svårigheter också för innehållet och kunnandet.

Ett viktigt mål är att utveckla den elektroniska kommunikationen i regionen på finska och svenska. Först ska den nuvarande gemensamma regionportalen utvecklas så att den betjänar invånarna i huvudstadsregionen allt bättre. Telefonteknikens möjligheter bör utnyttjas så väl som möjligt i det fortsatta arbetet på bättre rådgivnings- och jourtjänster.

Social- och hälsovårdstjänsterna fungerar i första hand utifrån principen om närservice. Helsingfors har koncentrerat den svenska servicen till tre hälsostationer och en svensk socialservicebyrå. Erfarenheterna av att svenskspråkiga fritt får välja serviceställe och frivilligt anmäla sig till centraliserad service har så till vida varit goda. Rätten att söka sig till service efter eget val ska bedömas funktion för funktion. Svenskspråkigas rätt att efter eget val anmäla sig till social- och hälsovård i huvudstadsregionen kan ändå innebära ett behov att utöka den svenska servicen i Helsingfors, vilket i den föreslagna omfattningen inte är möjligt i dagens resurs- och rekryteringsläge.

Förslaget att tillhandahålla specialservice inom social- och hälsovården (bl.a. handikappomsorg, rehabilitering, barnskydd, missbrukarvård, mentalvård i tillämpliga delar) centraliserat som samarbete i huvudstadsregionen ska understödas. Handlingsmodeller för specialservicen har utvecklats i samråd mellan tjänsteinnehavare i huvudstadsregionen, och ett förslag utarbetas för närvarande. Beslut fattas separat om ett gemensamt tillhandahållande av service utifrån förslaget, och samtidigt ska kostnadsansvaret fördelas.

En administrativ sammanslagning av den svenska undervisningen och dagvården började utredas hösten 2007, och utredningen slutförs i mars 2008. Efter det fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder i Helsingfors.

Förslagen beträffande personalen

Enligt förvaltningsstadgan ska både den finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningens behov beaktas rättvist i stadens verksamhet. Stadens service ska ordnas så att invånarna kan få service på vartdera språket inom stadens alla arbetsfält. I samband med rekrytering och genom utbildning ser förvaltningarna och affärsverken som arbetsgivare till att det finns tillräckligt med personal som kan svenska.

Språkkurser för yrkesgrupper och arbetsenheter främjar tillgången till svensk service. Svenska arbetarinstitutet svarar särskilt för utbudet av svenskkurser för personalen. Att ordna en gemensam språkutbildning i huvudstadsregionen för personalen kräver att kostnaderna för utbildningen och samordningen fördelas.

Av förvaltningarnas och affärsverkens språkplaner framgår det servicebehov utifrån vilket en persons språkkunskaper och användning av språk beaktas i lönen. År 2007 omarbetades principerna för språktillägg inom staden och enligt dem beaktas språkkunskaperna antingen i den uppgiftsrelaterade lönen eller som personligt tillägg.

I december 2007 började förvaltningarna och affärsverken verkställa beslutet om att språkkunskaper ska beaktas i lönen. Dessutom pågår beredningen av ett för huvudstadsregionen gemensamt förfarande med tillägg för användning av språk.

SEURE Oy stöder ägarkommunernas språkpolicy i sin verksamhet. Huvudstadsregionen är gemensamt rekryteringsområde, där satsningar ska göras på tillgången på språkkunnig personal. Städerna samarbetar för att ständigt harmonisera personalpolicyn.

Förslagen beträffade förvaltningen

Delegationen för huvudstadsregionen medverkar till välfärden och en effektivare service för invånarna i regionen i enlighet med städernas gemensamma vision och strategi och i olika samarbetsformer. Att utveckla den svenska servicen har varit ett av samprojekten inom delegationen allt sedan den inledde sin verksamhet.

Det är inte ändamålsenligt att tillsätta nya, separata stadsvisa eller regionala samarbetsorgan och organisationer för svensk kommunal service. Stadens nämnder och direktioner svarar var och en för sin förvaltnings strategiska, operativa och ekonomiska linjedragningar.

Att utse sektorsvisa kontaktpersoner eller för huvudstadsregionen gemensamma kontaktpersoner när det gäller svensk service kan vara ett bra sätt att göra samarbetet smidigare och förbättra samordningen. Förvaltningarna kan vända sig till dem vid behov.

Servicen och servicestrukturen kan fås att fungera bättre genom att verksamheten kontinuerligt utvärderas och auditeras. I Helsingfors utvärderar förvaltningarna och affärsverken själva sin verksamhet. Utvärdering är ett redskap att höja kvaliteten och det används redan nu i allt större utsträckning. Det är möjligt att kontinuerligt utvärdera servicens språkliga kvalitet tack vare självutvärdering vid verksamhetsenheterna, som börjar i Helsingfors senast 2009. Förvaltningarna och affärsverken kan använda en självutvärderingsmanual som utarbetats i regionsamarbetet, då de i fortsättningen utvärderar den svenska servicen.

Skrivelse till delegationen för huvudstadsregionen

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kannanottonaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisehdotuksista seuraavaa:

Pääkaupunkiseudulla asuu viidennes koko maamme ruotsinkielisestä väestöstä, yhteensä noin 64 000 henkeä. Kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä, historiaa ja nykypäivää. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen kuntalaispalvelun toimivuus ja ajantasaisuus on tärkeää.

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistyöryhmä on kokonaisvaltaisesti ja ansiokkaasti selvittänyt ruotsinkielisten palvelujen kehittämistarpeita ja tarkastellut kaupunkien eri toimialojen mahdollisuuksia yhteistyöhön kaupunkikohtaisesti ja seudullisesti. Selvitys muodostaa hyvän pohjan palvelujen kehittämisen yhteiselle arvioinnille.

Työryhmän raportin mukaan ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana yleisellä tasolla on, että keskittämällä palveluja koko pääkaupunkiseudulla pystytään paremmin turvaamaan hajallaan asuvan ruotsinkielisen väestön palvelut.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä noudatetaan kielilakia ja erityislainsäädännössä määriteltyjen kielellisten oikeuksien toteutumista. Lähtökohtana on, että Helsingin kaupungin ruotsinkielisiä palveluja tulee kehittää edelleen osana kaupungin yleistä palvelujen ja palveluverkon kehittämistä. Kaupungin eri hallintokuntien tulee toteuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämishankkeet talousarvion puitteissa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit edistävät vaiheittain palvelujen yhteiskäyttöä tehtyjen yhteisten suunnitelmien ja päätösten mukaan. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen edellyttää, että se tapahtuu täyden kustannusvastuun perusteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän raportista on pyydetty Helsingissä kaikkien hallintokuntien lausunnot. Saatujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus katsoo, että työryhmän esittämien kymmenen toimenpide-ehdotuksen osalta jatkokäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Asukkaita koskevat ehdotukset

Tällä hetkellä ruotsinkielistä palvelua on saatavissa pääkaupunkiseudun eri yhteispalvelupisteissä, puhelinneuvonnassa ja kaupunkien verkkosivuilla. Pääkaupunkiseudun yhteinen terveysneuvontapuhelin palvelee suomen- ja ruotsinkielellä.

Kokonaan erillisen pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen kuntalaispalvelun luominen ei ole tarkoituksenmukaista. Se voisi johtaa toimintojen päällekkäisyyteen ja aiheuttaa päivitys- ja tiedonkulkuongelmia. Asiakaspalvelun keskittäminen yksinomaan kielellisin perustein voi tuottaa myös sisältöosaamisen näkökulmasta vaikeuksia.

Sähköisten palvelujen kehittäminen seudullisena palveluna sekä suomen- että ruotsinkielellä on tärkeä tavoite. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olla nykyisen yhteisen seutuportaalin kehittäminen yhä paremmin pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevaksi. Puhelinteknologian mahdollisuuksia tulisi myös hyödyntää neuvonta- ja päivystyspalvelujen jatkokehitystyössä mahdollisimman hyvin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat ensisijaisesti lähipalvelun periaatteella. Helsinki on keskittänyt ruotsinkielisiä palveluja kolmelle terveysasemalle ja ruotsinkieliseen sosiaalipalvelutoimistoon. Kokemukset vapaasta asiointipaikan valinnasta ja vapaaehtoisesta listautumista keskitettyjen palvelujen piiriin ovat tältä osin olleet onnistuneita. Vapaa palveluihin hakeutumisoikeus on arvioitava toimintokohtaisesti. Ruotsinkielisen väestön vapaa hakeutuminen pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveyshuoltoon saattaisi kuitenkin merkitä tarvetta lisätä Helsingissä ruotsinkielistä palvelutoimintaa, mihin ei ole ehdotetussa laajuudessa mahdollisuutta kaupungin nykyisessä resurssi- ja rekrytointitilanteessa.

Ehdotus ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyshuollon erityispalvelujen

(mm. vammais- tai kuntoutuspalvelut, lastensuojelu, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut soveltuvin osin) järjestämisestä keskitetysti pääkaupunkiseudun yhteistyönä on kannatettava. Erityispalvelujen toimintamalleja on kehitetty pääkaupunkiseudun viranhaltijayhteistyössä ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Palvelujen yhteisestä järjestämisestä päätetään tämän pohjalta erikseen ja samassa yhteydessä tulee myös päättää kustannusvastuun jakautumisesta.

Ruotsinkielisen opetustoimen ja päivähoidon toimintojen hallinnollista yhdistämistä koskeva selvitystyö on käynnistetty syksyllä 2007 ja se valmistuu maaliskuussa 2008. Tämän jälkeen Helsingissä päätetään erikseen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

Hallintosäännön mukaan kaupungin toimintojen järjestämisessä on tasapuolisesti otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisen

väestön tarpeet ja järjestettävä palvelut niin, että asukkaita voidaan

palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat rekrytointien yhteydessä ja koulutuksen avulla työnantajina siitä, että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa on riittävästi.

Henkilöstön ammattiryhmä- ja työyksikkökohtaisella kieliopetuksella edistetään ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Henkilöstön ruotsinkielen opetustarjonnasta vastaa erityisesti ruotsinkielinen työväenopisto. Henkilöstölle suunnatun pääkaupunkiseudun yhteisen kielikoulutuksen järjestäminen edellyttää koulutuksesta ja sen koordinoinnista aiheutuvien kustannusten jakamista.

Virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmissa on määritelty se palvelutarve, jonka perusteella henkilön kielitaito ja kielten käyttäminen otetaan huomioon palkkauksessa. Kaupunkitasolla on vuonna 2007 uusittu kielilisää koskevat periaatteet, joiden mukaan kielitaito otetaan huomioon joko tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.

Kielitaidon huomioon ottamisesta palkkauksessa koskevan päätöksen täytäntöönpano on alkanut virastoissa ja liikelaitoksissa joulukuussa 2007. Lisäksi on vireillä pääkaupunkiseudun yhteisen kielenkäyttölisämenettelyn valmistelu.

SEURE Oy tukee omistajakuntiensa omaksumaa kielipolitiikkaa toiminnassaan. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhteisen rekrytointialueen, jossa kielitaitoisen henkilöstön saatavuuteen tulee panostaa. Kaupunkien yhteistyöllä lisätään jatkuvasti henkilöstöpolitiikan harmonisointia.

Hallintoa koskevat ehdotukset

Neuvottelukunta edistää omalta osaltaan kaupunkien yhteisen vision ja strategian mukaisesti seudun asukkaiden hyvinvointia ja palvelutoiminnan tehostamista erilaisilla yhteistoimintamuodoilla. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on ollut yksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteishankkeista neuvottelukunnan toiminnan käynnistymisestä lähtien.

Uusia, erillisiä kaupunkikohtaisia tai seudullisia yhteistyöelimiä ja organisaatioita ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ruotsinkielisiä kuntapalveluja varten. Kaupungin lauta- ja johtokunnat vastaavat kukin omien hallintokuntiensa strategisista, toiminnallisista ja taloudellista linjauksista.

Ruotsinkielisten palvelujen toimialakohtaisen yhdyshenkilöiden tai pääkaupunkiseudun yhteisten yhdyshenkilöiden nimeäminen voi olla hyvä keino parantaa yhteistyön sujuvuutta ja koordinointia, jonka hallintokunnat voivat ottaa käyttöön tarvittaessa.

Palveluja ja palvelurakenteen toimivuutta voidaan kehittää arvioimalla ja auditoimalla säännöllisesti toimintaa. Helsingissä jokainen virasto ja liikelaitos arvioi itse omaa toimintaansa ja itsearvioinnit ovat laadun kehittämisen työvälineinä jo nyt yhä enenevässä määrin käytössä. Palvelujen kielellisen laadun jatkuva arviointi on mahdollistaa toteuttaa Helsingissä vuoteen 2009 mennessä käyttöön otettavan toimintayksiköiden itsearviointimenettelyn avulla. Seutuyhteistyössä laadittua itsearvioinnin käsikirjaa virastot ja laitokset voivat hyödyntää jatkossa ruotsinkielisten palvelujen arvioinnissa.

Kirje pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Service på svenska i huvudstadsregionen -arbetsgruppens rapport (arbetsgrupp 14) - Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut -työryhmän raportti (työryhmä 14)
	Liite 2	Direktionen för djurgården, utlåtande 9.10.2007 - Eläintarhan johtokunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 3	Byggnadsnämnden, utlåtande 9.10.2007 - Rakennuslautakunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 4	Finska arbetarinstitutet, utlåtande 9.10.2007 - Suomenkielisen työväenopiston lausunto 9.10.2007
	Liite 5	Yrkeshögskolan Stadia, utlåtande 15.10.2007 - Ammattikorkeakoulu Stadian lausunto 15.10.2007
	Liite 6	Fastighetsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Kiinteistölautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 7	Räddningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Pelastuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 8	Direktionen för konstmuseet, utlåtande 16.10.2007 - Taidemuseon johtokunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 9	Kultur- och biblioteksnämnden, utlåtande 17.10.2007 - Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 17.10.2007
	Liite 10	Förvaltningscentralen, utlåtande 16.10.2007 - Hallintokeskuksen lausunto 16.10.2007
	Liite 11	Utbildningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Opetuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 12	Stadsplaneringsnämnden, utlåtande 18.10.2007 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 13	Nämnden för allmänna arbeten, utlåtande 18.10.2007 - Yleisten töiden lautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 14	Helsingfors Arbis, utlåtande 19.10.2007 - Helsingfors Arbis 19.10.2007
	Liite 15	Bostadsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Asuntolautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 16	Äffärstjänstnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Liikepalvelulautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 17	Hamnnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Satamalautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 18	Hälsovårdsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Terveyslautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 19	Miljönämnden, utlåtande 23.10.2007 - Ympäristölautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 20	Stadsorkestern, utlåtande 23.10.2007 - Kaupunginorkesterin lausunto 23.10.2007
	Liite 21	Tekniska nämnden, utlåtande 25.10.2007 - Teknisen lautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 22	Ungdomsnämnden, utlåtande 25.10.2007 - Nuorisolautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 23	Direktionen för stadsmuseet, utlåtande 30.10.2007 - Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 24	Idrottsnämnden, utlåtande 30.10.2007 - Liikuntalautakunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 25	Ekonomi- och planeringscentralen, utlåtande 30.10.2007 - Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 30.10.2007
	Liite 26	Faktacentralen, utlåtande 31.10.2007 - Tietokeskuksen lausunto 31.10.2007
	Liite 27	Socialnämnden, utlåtande 13.11.2007 - Sosiaalilautakunnan lausunto 13.11.2007
	Liite 28	Revisionskontoret, skrivelse 22.11.2007 - Tarkastusviraston kirje 22.11.2007
	Liite 29	Bostadsproduktionsbyrån, utlåtande 22.11.2007 - Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.11.2007
	Liite 30	Centralvalnämndens sekreterare, meddelande 26.11.2007 - Keskusvaalilautakunnan sihteerin ilmoitus 26.11.2007
	Liite 31	Personalcentralen, utlåtande 26.11.2007 - Henkilöstökeskuksen lausunto 26.11.2007
	Liite 32	Kollektivtrafiknämnden, utlåtande 13.12.2007 - Joukkoliikennelautakunnan lausunto 13.12.2007
	Liite 33	Företagshälsovårdscentralen, utlåtande 21.12.2007 - Työterveyskeskuksen lausunto 21.12.2007