HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

11.2.2008 pöydälle pantu asia
Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2009-2011 laatimisohjeet

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi

Helsingin seudun joukkoliikenteen ja pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisestä koskevan jatkovalmistelun käynnistäminen

18.2.2008 pöydälle pantu asia
Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Tampereella 15.-16.4.2008

Strategiakokousasia: Sörnäisten ja Hermanninrannan aluerakentamisprojektia koskeva tilannekatsaus

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsaus

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Esitys MetropoliLabin visuaalisen tunnisteen hyväksymisestä

Lausunto Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2007

Strategiakokousasia: Hankintastrategia ja hankintojen kehittäminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle Med Group Paramedic Oy:n/Med Group Sairaankuljetus Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Sopimus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa

Eron myöntäminen Pekka Saarelalle Helsinki-viikon säätiön hallituksesta ja uuden jäsenen nimeäminen

Sopimus yli kuntarajojen tapahtuvien lukiokäynnin kustannusten jaosta pääkaupunkiseudun kuntien kesken

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kantakaupungin itärannan (Kulosaaren sillan pohjoispuolinen alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11757)

Mellunkylän tontin 47051/3 (Myllypuron voimalaitostontti) ym. alueiden ja Vartiokylän puisto- ja katualueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11752)

Sopimuksen tekeminen Asunto Oy Helsingin Mirandan kanssa Lauttasaaren tontin 31137/4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11657

18.2.2008 pöydälle pantu asia
Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän liikennesuunnitelman hyväksyminen

11.2.2008 pöydälle pantu asia

VUODEN 2009 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2009-2011 LAATIMISOHJEET

Khs 2008-242

Kj toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet, joihin sisältyy Khn valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Ilman liikelaitoksia Helsingin talous on molemmilla em. mittareilla mitattuna epätasapainossa. Liikelaitokset mukaan lukien poistot pystytään nykytasolla kattamaan kokonaisuudessaan vuosikatteella, sen sijaan ainoastaan 40 % investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella tässäkään tilanteessa. Vertailtaessa vuoden 2008 talousarvioita Helsingin investointien tulorahoitusprosentti on kymmenen suurimman kaupungin toiseksi heikoin. Helsingin kuten usean muunkin kaupungin talouden tasapainoon ovat viime vuosina vaikuttaneet suurelta osin liikelaitosten ja Helsingissä erityisesti Helsingin Energian hyvät tulokset. Näiden liiketoiminnan tuottojen avulla on pystytty rahoittamaan merkittävä osa keskeisten verorahoituksella rahoitettavaksi tarkoitettujen peruspalvelujen kustannuksista. Liiketoiminnan tuottojen turvin menojen 6-7 prosentin kasvuvauhti on Helsingissä kahtena viime vuonna ylittänyt selvästi muun kuntatalouden menokasvun. Em. kehitys on paitsi antanut virheellisen kuvan rahoituksen riittävyydestä myös osoittautunut kestämättömäksi pitkällä aikavälillä, etenkin kun energiatoiminnan kustannuksia ovat lisäämässä lähivuosina päästökaupasta aiheutuvat kustannukset ja vaatimukset uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamisesta.

Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion valtuusto hyväksyi myös yleisperusteluissa esitetyn näkemyksen siitä, että kaupungin talouden riippuvuus Helsingin Energian ylimääräisistä tuloutuksista puretaan asteittain ja palvelutoiminta sopeutetaan varsinaiseen tulorahoitukseen.

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami on avaus talouden saattamiseksi tasapainoon valtuuston hyväksymän linjauksen mukaisesti. Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilanteessa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot.

Viime vuoden positiivisen yleisen talouskehityksen, huomattavasti parantuneen työttömyystilanteen sekä kansantalouden suhdannehuipusta seuranneen edellisvuosia myönteisemmän verotulokehityksen ansiosta kaupungin taloutta voidaan em. tavoitteiden saavuttamiseksi tasapainottaa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainoon saattaminen em. tavoin on tärkeää, koska myönteisten tekijöiden ohella tulevaa talouskehitystä varjostaa kansainvälisen talouden kasvava epävarmuus ja sen mahdolliset heijastumat Suomen ja pääkaupunkiseudun kehitykseen. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan myös verotulokehityksessä tulee vuodesta 2009 alkaen varautua selvästi pienempiin kasvuprosentteihin kuin vuosina 2007 ja 2008.

Raamin lähtökohtana on Kvston hyväksymä vuoden 2008 talousarvio, talousarvioon tehtyjen lisäysten vaikutukset vuodelle 2009 sekä vuoden 2009 taloussuunnitelma toiminnallisine tavoitteineen. Valmistelussa on otettu huomioon työttömyyden huomattava väheneminen ja sen seurauksena työllistämismäärärahojen pienentäminen. Lisäksi on otettu huomioon valtuuston raamin lähetekeskustelussa esittämät näkemykset ja linjaukset energiapolitiikan sekä maankäytön ja asumisen osalta.

Vuoden 2009 talousarvion raami on valmisteltu siten, että uusien vuoden 2009 alussa toimintansa aloittavien liikelaitosten menot ja tulot eivät sisälly vuoden 2009 raamiin. Koska em. muutos vaikuttaa merkittävästi talousarvion mukaiseen tulos- ja rahoituslaskelmaan on muutoksen vaikutukset vertailukelpoisuuden vuoksi sisällytetty myös aiempien vuosien lukuihin.

Raamin mukaisilla tulo- ja menomäärärahoilla saavutetaan aikaisempien vuosien talousarvioita parempi vuosikatteen ja poistojen suhde. Em. suhteen paraneminen on ensimmäinen askel kaupungin talouden tasapainon saavuttamisessa.

Hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot.

Hallintokuntien odotetaan talousarviota valmistellessaan kiinnittävän erityisesti huomiota kaupungin kokonaisedun kannalta keskeisten hallintokuntarajat ylittävien prosessien toiminnan parantamiseen. Hyvä esimerkki toteutuneesta toiminnan parantamisesta on sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjun sujuvoittaminen. Jatkossa haasteita on nähtävissä mm. uusien satamalta vapautuvien alueiden sekä elinkeinostrategian toteuttamisessa. Vuoden 2008 aikana selvitetään, millaisin erityisin palkitsemisjärjestelyin em. toiminnan kehittämisestä voidaan palkita.

Kaupunginvaltuuston käymästä raamin lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Myös valtuuston päättämät linjaukset energiapolitiikan sekä maankäytön ja asumisen osalta tulee ottaa huomioon talousarviota laadittaessa.

Henkilöstötoimikunta antaa (11.2.2008) laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2009–2011 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2009-2011 laatimisohjeet

HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEVAN JATKOVALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN

Khs 2008-154

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät (22.5.2006) yhteisiä linjauksia toteuttavan yhteistyösopimuksen. Linjauksiin on sisältynyt joukkoliikenteen järjestäminen seudullisesti toimivaksi kokonaisuudeksi ja palvelutuotannon tehostaminen teknisessä toimessa. Yhteistyösopimuksen mukaisia yhteistyöhankkeita ja toimenpiteitä on valmisteltu erikseen asetetuissa työryhmissä, joista joukkoliikenteen kehittämistä on valmisteltu joukkoliikennetyöryhmässä ja vesihuollon organisointikysymyksiä on tarkasteltu vesi- ja viemärilaitosryhmässä.

Joukkoliikenneryhmälle annetun toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on ollut joukkoliikenteen nykyisen erityislainsäädännöllä järjestettyyn seudulliseen organisointimalliin perustuvan järjestelmän kokonaisarviointi. Toimeksianto on käsittänyt sekä liikennepalvelujen suunnittelun, tilauksen, operoinnin että liikennevälineiden omistusmallien arvioinnin sekä esitykset tuleviksi linjauksiksi. Joukkoliikenneorganisaation kokonaisarvioinnissa tuli tarkastella myös vaihtoehtoa, jossa kokonaisvastuu joukkoliikenteen järjestämisestä olisi kuntien yhdessä omistamalla yhtiöllä. Kokonaisarviointiin tuli sisältyä myös varikkojen ja kaluston organisointivaihtoehdot. Työryhmän tuli ottaa myös huomioon YTV:ssa tapahtuvan tariffijärjestelmän kehitystyö.

./. Työryhmän loppuraportti valmistui syyskuussa 2007. Raportti on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Vesi- ja viemärilaitostyöryhmän toimeksiantona oli selvittää vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämisen mahdollisuudet. Työryhmän loppuraportti valmistui joulukuussa 2007. Raportti on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Koordinaatioryhmä päätti (18.1.2008) ehdottaa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle päätösehdotuksen liitteenä olevaa ratkaisumallia Helsingin seudun joukkoliikenteen ja pääkaupunkiseudun vesihuollon tuleviksi järjestelyiksi.

Ratkaisumallin keskeisenä sisältönä on, että YTV:n ja HKL:n nykyiset joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään perustettavaan uuteen Helsingin seudun tasoisena joukkoliikenneviranomaisena toimivaan organisaatioon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan organisaatioon, johon liitetään myös nykyiset YTV:n jätehuolto-, ilmanlaadun tarkkailu- ym. tehtävät. Toimenpide-ehdotukset viedään viiveettä kunkin kaupungin asianomaisten toimielinten käsiteltäväksi, minkä jälkeen kaupunginjohtajat käynnistävät jatkovalmistelun. Uudelleenjärjestelyt tehdään viiveettä, tavoiteaikataulu on 1.1.2010.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti (12.2.2008) omalta osaltaan hyväksyä, että joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen ja vesi- ja viemärilaitostoimintojen järjestämisessä sekä yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta pääkaupunkiseudun kuntien kesken edetään koordinaatioryhmän esityksen mukaisesti.

Kj toteaa, että yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta tehty esitys on tämän kokouksen esityslistan asiana nro Sj/3.

Kj toteaa edelleen, että joukkoliikenteen ja vesihuollon järjestelyjä koskevasta jatkovalmistelusta huolehtivat pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat alaisine organisaatioineen ja, että henkilöstön osallistuminen järjestetään. Jatkovalmistelu edellyttää myös yhteydenpitoa valtionhallintoon ja muihin ratkaisumalliin sisältyviin tahoihin.

Jatkovalmistelu käynnistetään edellytyksellä, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset hyväksyvät asian osaltaan. Jatkovalmistelun pohjalta tehtävät toimenpide-ehdotukset tuodaan Kvston käsittelyyn pääkaupunkiseudun yhteistyössä sovitun aikataulun mukaisesti.

KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan käynnistää jatkovalmistelun niin, että Helsingin seudun joukkoliikenteen ja pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisessä voidaan edetä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymän, liitteenä 3 olevan ratkaisumallin mukaisesti ja kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan asian jatkovalmistelun edellyttämistä toimenpiteistä.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, liikennelaitokselle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Joukkoliikenneryhmän loppuraportti
	Liite 2	Vesi- ja viemärilaitosryhmän loppuraportti
	Liite 3	Koordinaatioryhmän ehdotus ratkaisumalliksi 18.1.2008

LAUSUNTO LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMASTA 2007

Khs 2007-2739

YTV:n hallitus on (14.12.2007) pitämässään kokouksessa päättänyt pyytää Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2007 raporttiluonnoksesta lausunnot Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan kaupungeilta, Tapiolan, Matinkylä-Olarin, Espoonlahden ja Kauklahden alueneuvottelukunnilta, Etelä-Espoon kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiltä sekä Kirkkonummen kunnalta vuoden 2008 helmikuun loppuun mennessä. Lausuntojen perusteella työ viimeistellään lopulliseksi raportiksi.

Lausunto tulee toimittaa 29.2.2008 mennessä.

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2007 löytyy YTV:n internet-sivulta osoitteesta

http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/tietoa_liikenteesta/suunnitelmat_ja_tutkimukset/lansimetro/liikennointisuunnitelma.htm

Joukkoliikennelautakunta toteaa (31.1.2008) asiasta seuraavaa:

Suunnitelmassa on tarkennettu aiempia suunnitelmia. Erityinen huomio on kohdistettu Länsiväylää liikennöiviin seutulinjoihin, joista on muodostettu Länsimetron liityntälinjat yhdessä Espoon sisäisten linjojen kanssa.

Länsiväylää liikennöivien seutulinjojen ja Espoon sisäisten linjojen ohella on tarkasteltu Kuusisaaren kautta Helsingin keskustaan liikennöiviä linjoja ja poikittaislinjoja. Pelkästään Helsingin aluetta palvelevia linjoja ei ole tarkasteltu.

Liityntälinjasto on suunniteltu sekä Matinkylään että Kivenlahteen päättyville metroille. Metroa liikennöitäisiin kahdella linjalla. Toinen liikennöisi Tapiolasta Mellunmäkeen ja toinen Matinkylästä/Kivenlahdesta Vuosaareen. Metro olisi automaattimetro.

Raportissa metron junaryhmien on esitetty liikennöivän 4 minuutin vuorovälillä, jolloin yhteisen osuuden vuoroväli on 2 minuuttia. Länsimetron suunnittelun yhteydessä liikennelaitoksella laaditun metron alustavan liikennöintisuunnitelman mukaan kahden vaunuparin pituiset junaryhmät liikennöivät 5 minuutin vuorovälillä, jolloin yhteisen osuuden vuoroväli on 2,5 minuuttia. Tämä järjestely lisää nykymetroon verrattuna jonkin verran matkustusväljyyttä metron kuormittuneimmilla osuuksilla.

Tiheämmillä 4/2 minuutin vuoroväleillä liikennöinti ei kustannus- ja palvelutasomielessä ole tarkoituksenmukaista ja tarkastelu tulisi päivittää 5/2,5 minuutin vuoroväleille. Länsimetroa varten tarvittava metrovaunuhankinta ollaan tekemässä 5/2,5 minuutin vuoroväleihin perustuen.

Luonnoksessa on lopetettu Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta Helsingin keskustaan liikennöivät linjat 194 ja 195. Bussiliikenteen yhteyksiä Helsingin keskustaan on muutenkin järjestelmällisesti vähennetty ja mm. linjan 503 päätepysäkki on siirretty Hakaniemestä Arabiaan. Linjan 506 (Tiedelinja) vuoroväli on ruuhka-aikana tihennetty runkolinjatyyppisesti 8 minuuttiin. Tiedelinjan vuorovälin tihentämisen myötä Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta liikennöisi arkisin ruuhka-aikana ja päivällä nykyinen määrä lähtöjä, vaikka linjat 194 ja 195 lopetetaan. Näiden linjojen lopettaminen lisää kuitenkin huomattavasti vaihtoja ja huonontaisi yhteyksiä niin Etelä-Espoosta kuin Kuusisaaresta ja Lehtisaaresta Meilahden ja Töölön alueille sekä Mannerheimintien varrelle suuntautuville matkoille. Ainakin linja 194 Tapiolan terminaalista Kuusisaaren ja Meilahden kautta keskustaan tulee säilyttää.

Tarkempiasteisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös Helsingin alueen linjasto ja sen niveltäminen Espoota koskeviin järjestelyihin. Erityinen huomio on tällöin kiinnitettävä poikittaislinjastoon. Sama koskee myös suunnitelmassa esitettyä Tapiolasta Lauttasaareen liikennöivää nykyistä linjaa 501, joka Lauttasaaren ohella palvelisi Koivusaaren maankäyttöä ja metroasemaa.

Raportin viimeistelyssä tulee ottaa huomioon myös uusimmat automaattiajoon perustuvat metron kustannusmallit ja tarkentaa taloudelliset laskelmat tältä pohjalta. Raportissa esitetyt kustannustiedot perustuvat nykyisen metron liikennöintikustannuksiin. Automaattimetron liikennöinnin yksikkökustannukset poikkeavat osin olennaisestikin nykymetron liikennöinnin yksikkökustannuksista.

Herkkyystarkasteluna on luonnoksessa käsitelty metron liikennöintiä siten, että toista junaryhmää liikennöitäisiin yhden (1) vaunuparin junilla ja toista kahden (2) vaunuparin junilla. Metron Helsingin alueen palvelutason kannalta järjestely on mahdoton, koska järjestely johtaisi lyhyemmän junaryhmän kuormittumiseen yli suunnitteluohjeen salliman raja-arvon ja järjestely muutenkin johtaisi matkustajien kannalta epäselvään palveluun. Tarkastelu on syytä poistaa lopullisesta raportista väärien mielikuvien välttämiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.1.2008) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Jatkosuunnittelussa on syytä ottaa tarkasteluun mukaan 500-sarjan linjojen järjestelyjä suunniteltaessa myös Helsingin alueen poikittaislinjat.

Lehtisaarentien ja Kuusisaarentien varren maankäytöstä tulee olla vaihdoton joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan.

Metron liikennöintisuunnitelma ei saa vähentää paikkatarjontaa nykyisestään itämetrossa.

Lausunto Jatkosuunnittelussa on syytä ottaa mukaan Helsingin alueen linjasto, muun muassa poikittaislinjaston järjestelyt, siltä osin kuin ne vaikuttavat erityisesti 500-sarjan linjaston kokonaisratkaisuun.

Linjan 501 Espoosta Vattuniemeen vuoroväli on puolitettu nykyisestään (nyt 10 min, luonnoksessa 20 min). Linja palvelee erityisesti työmatkalaisia vaikutusalueeltaan Vattuniemeen. Linjan vuorovälissä tulisi ottaa huomioon erityisesti työmatkalaiset, joiden matkoilla metroasemien kävelyalueen ulkopuolelta säästyy linjan avulla kaksi vaihtoa ja Koivusaaren maankäytön ja metroaseman toteuttamisen ajoitus.

Linjat 194 ja 195 on luonnoksessa lopetettu. Täten Lehtisaarentiehen ja Kuusisaarentiehen tukeutuvasta maankäytöstä ei enää ole vaihdotonta yhteyttä Helsingin keskustaan. Jatkosuunnittelussa tämä epäkohta tulisi ottaa huomioon säilyttämällä esimerkiksi linjan 194 tyyppinen linja Tapiolasta Helsingin keskustaan.

Raportissa on metron liikennöinnin kustannusten säästämiseksi spekuloitu mahdollisuudella liikennöidä toista metron junaryhmää 1 vaunuparin junalla 2 vaunuparin junan sijaan. Tämä merkitsisi sitä, että nykyisen itämetron suunnalla olisi nykyinen paikkatarjonta. Tällaisella junaryhmittelyllä eri junaryhmät kuormittuisivat epätasaisesti, istumapaikkatarjonta vähenisi käytännössä ja liityntäliikenteen tahdistaminen vaikeutuisi. Tällainen liikennöintimalli ei ole hyväksyttävissä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.2.2008), että liityntälinjastosuunnitelman lähtökohtana on metron liikennöinti kahdella linjalla (Tapiola – Mellunmäki ja Matinkylä/Kivenlahti – Vuosaari), joilla molemmilla liikennöitäisiin automaattimetrolla 4 minuutin vuorovälein. Yhteisen osuuden vuoroväli olisi siten 2 minuuttia. Länsimetron suunnittelun yhteydessä laaditussa alustavassa liikennöintisuunnitelmassa on päädytty palvelutaso ja kustannustekijät huomioon ottaen 5 minuutin/2,5 minuutin vuoroväleihin, jolla perusteella liikennelaitos on valmistelemassa myös länsimetroa varten tarvittavaa vaunuhankintaa.

Liityntälinjastosuunnitelma tulisi metron liikennöinnin vuorovälin osalta päivittää vastaamaan länsimetron liikennöintisuunnitelmaa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2007 –raporttiluonnoksesta YTV:lle seuraavan lausunnon:

Näiden linjojen lopettaminen lisää huomattavasti vaihtoja ja huonontaisi yhteyksiä niin Etelä-Espoosta kuin Kuusisaaresta ja Lehtisaaresta Meilahden ja Töölön alueille sekä Mannerheimintien varrelle suuntautuville matkoille. Ainakin linja 194 Tapiolan terminaalista Kuusisaaren ja Meilahden kautta keskustaan on säilytettävä.

Tarkempiasteisessa suunnittelussa on otettava huomioon Helsingin alueen linjasto ja sen niveltäminen Espoota koskeviin järjestelyihin. Erityinen huomio on tällöin kiinnitettävä poikittaislinjastoon.

Sama koskee myös suunnitelmassa esitettyä Tapiolasta Lauttasaareen liikennöivää nykyistä linjaa 501. Linjan vuoroväli pidentyisi suunnitelman mukaan kaksinkertaiseksi. Linja palvelee erityisesti työmatkalaisia Vattuniemeen. Vuorovälissä pitäisi ottaa huomioon erityisesti työmatkalaiset, joiden matkoilla metroasemien kävelyalueen ulkopuolelta säästyy linjan avulla kaksi vaihtoa. Lisäksi linja palvelee Lauttasaaren ohella myös Koivusaareen suunniteltua maankäyttöä ja metroasemaa ja tämä on otettava huomioon suunnitelmassa.

Raportin viimeistelyssä on otettava huomioon myös uusimmat automaattiajoon perustuvat metron kustannusmallit ja tarkennettava taloudelliset laskelmat tältä pohjalta. Raportissa esitetyt kustannustiedot perustuvat nykyisen metron liikennöintikustannuksiin. Automaattimetron liikennöinnin yksikkökustannukset poikkeavat osin olennaisestikin nykymetron liikennöinnin yksikkökustannuksista.

Herkkyystarkasteluna on luonnoksessa käsitelty metron liikennöintiä siten, että toista junaryhmää liikennöitäisiin yhden vaunuparin junilla ja toista kahden vaunuparin junilla. Tämä merkitsisi sitä, että nykyisen itämetron suunnalla olisi nykyinen paikkatarjonta. Tällaisella junaryhmittelyllä eri junaryhmät kuormittuisivat epätasaisesti, istumapaikkatarjonta vähenisi käytännössä ja liityntäliikenteen tahdistaminen vaikeutuisi. Metron Helsingin alueen palvelutason kannalta järjestely on mahdoton, koska järjestely johtaisi lyhyemmän junaryhmän kuormittumiseen yli suunnitteluohjeen salliman raja-arvon ja järjestely muutenkin johtaisi matkustajien kannalta epäselvään palveluun. Tarkastelu on syytä poistaa lopullisesta raportista väärien mielikuvien välttämiseksi.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Raportti Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2007

STRATEGIAKOKOUSASIA: HANKINTASTRATEGIA JA HANKINTOJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2007-936

Kj päätti 24.8.2005 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin hankintastrategia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2006.

Kj päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 § 60 merkitä tiedoksi hankintastrategiatyöryhmän 31.3.2006 päivätyn raportin sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi.

Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta

- valmistelemaan työryhmän raportin luvussa 5 esitetyn hankintastrategian sisällyttämistä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmää ja ottamaan talousarvioehdotuksessa huomioon hankintoihin liittyvät kehittämistavoitteet

- selvittämään yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa mahdollisuuksia siirtää hankintakeskuksen muita kuin hankintatoimintoja muualle kaupungin hallinnossa taikka hankkia ko. palvelut ulkoa

- valmistelemaan yhteishankintatehtävien nykyistä laajempaa keskittämistä hankintakeskukselle

- kehittämään kilpailuttamisen ja tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön liittyviä periaatteita sekä uudistamaan kilpailun käytön periaatteet.

Lisäksi kaupunginjohtaja päätti kehottaa hankintakeskusta

- kehittämään ja koordinoimaan kaupungin hankintoihin liittyvää osaamista ja hankintakäytäntöjä, huolehtimaan yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestämisestä sekä panostamaan, yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, tietotekniikan hyödyntämiseen hankinnoissa

- kehittämään koko kaupungin tason hankintojen raportointia sekä raportoimaan vuosittain koko kaupungin hankintatoiminnasta kaupungin johdolle vuodesta 2007 alkaen

- valmistelemaan ehdotuksen yhteishankintaa koskevien päätösten tarkistamiseksi

- luomaan pohjan hallintokuntakohtaisen hankintastrategian käyttöönotolle sekä tukemaan hallintokuntia hallintokuntakohtaisten hankintastrategioiden laatimisessa ja ylläpidossa sekä huolehtimaan kaupungin hankintastrategian valmistelusta

- kehittämään tarvittaessa yhteistyössä hallintokuntien kanssa markkinoiden hallintaan tarkoitettuja toimintamalleja sekä hankintoihin liittyvää kustannuslaskentaa ja kustannustietoa

- valmistelemaan ehdotuksen keskeisten hallintokuntien edustajista muodostettavasta hankintatoimen yhteistyöryhmästä sekä muodostamaan yhteistyössä hallintokuntien kanssa hallintokuntien hankintojen vastuuhenkilöverkoston

- selvittämään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa mahdollisuuksia seudullisen hankintayhteistyön lisäämiseen.

Vielä kaupunginjohtaja päätti lähettää hankintastrategiatyöryhmän raportin tiedoksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia

- osaltaan käynnistämään hallintokuntakohtaisen hankintastrategiatyön valmistelun hankintakeskuksen avustuksella siten, että hallintokuntien ensimmäinen hankintastrategia laaditaan vuoden 2007 aikana.

Ryj toteaa, että edellä Kjn päätöksessä mainittu työryhmän ehdotus hankintastrategiaksi (työryhmän raportin luku 5) oli seuraava:

Palvelujen hankinta

Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että kaupunki hoitaa itse ydintoimintonsa. Ydintoimintoja ovat tehtävät, joihin sisältyy palvelutuotannon jatkuvuuden turvaaminen ja sen edellyttämän osaamisen säilyminen. Niihin liittyviä tehtäviä voi hankkia ulkopuolelta silloin, kun se ei vaaranna palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Kaupunki hankkii tukitoimintoja ulkopuolisilta organisaatioilta silloin, kun se on kaupungin kokonaistaloudellisuuden kannalta edullista. Kaupungin omien toimintojen saattamisesta kilpailutuksen piiriin päättää kaupunginvaltuusto.

Hallintokuntatason hankintojen kehittäminen

Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisältyvissä strategioissaan määrittää se, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta.

Hallintokunta määrittää omassa hankintastrategiassaan, mitä hankintoja se itse kilpailuttaa niiden hankintojen osalta, joita yhteishankintaelin ei ole jo kilpailuttanut. Yhteishankintaelimen tekemät hankintapäätökset sitovat kaupungin virastoja ja laitoksia, ellei asiasta ole toisin päätetty.

Hankintojen johtaminen

Hankintojen johtaminen perustuu raportoinnin kautta tapahtuvaan tieto-ohjaukseen sekä hankintastrategian ja talousarvion kautta tapahtuvaan tavoitteidenasetteluun.

Organisoituminen

Hankintakeskuksen asemaa vahvistetaan keskittämällä kaupungin yhteishankinnat nykyistä laajemmin sen tehtäväksi. Myös kaupungin hankintastrategian valmistelu kuuluu jatkossa hankintakeskuksen tehtäviin. Hankintakeskus vastaa hankintojen tiedontuottamisesta ja raportoinnista.

Markkinoiden toimivuus

Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota toimivien markkinoiden ja terveen kilpailun ylläpitoon siten, että markkinoilla on riittävä määrä toimittajia.

Kehittämisen painopisteet

Hankintojen kehittämisen painopisteitä ovat sähköisen hankinnan kehittäminen, palvelujen hankintaprosessien kehittäminen, hankintoihin liittyvä koulutus sekä Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön kehittäminen.

Ryj toteaa, että kokouksessa kuullaan hankintastrategiaa ja kehittämistoimenpiteitä koskeva tilannekatsaus. Hankintajohtaja Jorma Lamminmäki ja kehittämispäällikkö Kari Gröndahl hankintakeskuksesta esittelevät asian.

./. Liitteenä on hankintakeskuksen laatima raportti ’Helsingin kaupungin hankintojen kehittäminen ja mittaaminen’.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Raportti Helsingin kaupungin hankintöjen kehittäminen ja mittaaminen

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE MED GROUP PARAMEDIC OY:N/MED GROUP SAIRAANKULJETUS OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-139

Asia tulisi käsitellä 25.2.2008

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (16.1.2008) kaupungin lausuntoa Med Group Sairaankuljetus Oy:n kolmesta uudesta sairaankuljetusluvasta (ESLH 2008-00054, 00487 ja 00488) asemapaikkana Helsinki.

Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Lausunnon toimittamiseen on saatu jatkoaikaa 29.2.2008 saakka.

Lääninhallitukselle toimitetun lupahakemuksen liitteenä oleva perustelu on esityslistan tämän asian liitteenä. Lupahakemus kokonaisuudessaan on nähtävänä kokouksessa.

Lupahakemuksen selvityksistä ilmenee, että yritys on rekisteröity nimellä Med Group Paramedic Oy. Kaupparekisteristä puhelimitse saadun tiedon mukaan nimenmuutos Med Group Sairaankuljetus Oy:ksi on vireillä.

Terveyslautakunta toteaa (22.1.2008), että lautakunnan on lääninhallituksen lausuntopyynnön mukaan tarkasteltava luvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Tässä lausunnossa tarkastelu painottuu kiireettömään sairaankuljetukseen, jota varten yksityiset sairaankuljetusluvat ensisijassa ovat. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut tuottaa pääosin pelastuslaitos terveyskeskuksen tilauksesta. Yksityisten sairaankuljetusyritysten kanssa Helsingin kaupungilla ei ole sopimuksia ja julkisten hoitolaitosten väliset siirrot tilataan HUS:n kuljetuskeskuksesta, joka on kilpailuttanut palveluntuottajat. Nyt puheena olevan hakemuksen johdosta lääninhallitus on pyytänyt myös HUS:n lausunnon.

Tarveharkinnan lähtökohtana on, että yrittäjän palvelulla on oltava tarve ollakseen kannattavaa eikä yrittäjä voi ylläpitää kannattamatonta toimintaa ja että terveyslautakunta pyrkii välttämään tarpeetonta
yrittäjien välisen kilpailun rajoittamista. Vastasyynä lupahakemuksen puoltamiselle voi olla mm. huomattavan ylitarjonnan syntyminen kaupunkiin, jonka seurauksena saattaa olla laadun huononemista yritysten kannattavuuden heikkenemisen ja epäterveen kilpailun myötä. Osan kiireettömistä sairaankuljetuksista asiakas tilaa ja valitsee itse luottaen yritysten sairaankuljetuksen ammatilliseen pätevyyteen eikä hänellä ole mahdollisuutta eikä tarvittavaa osaamistakaan varmistua riittävästä laadusta. Sairaankuljetuslupia myönnettäessä on siis otettava huomioon kiireettömän sairaankuljetuksen sairaankuljetusautojen tarve ja niiden kapasiteetin kulloinenkin riittävyys sekä samalla yritystoiminnan
tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset.

Tarveharkinnalla on turvattava kuntalaisille määrältään riittävät ja laadultaan asianmukaiset sairaankuljetuspalvelut.

Vastasyyn voivat muodostaa muutkin sellaiset todettavissa olevat seikat, joiden voi olettaa uhkaavan vaarantaa toiminnan laatua esim. palvelun tuottajan toiminnan järjestämistapaan liittyvien tekijöiden
perusteella.

Yksityisten sairaankuljetusyritysten tuottamien kiireettömien sairaankuljetusten odotusaika on ajoittain enemmän kuin suosituksen mukainen 90 minuuttia. Valtaosa kuljetuksista toteutuu kuitenkin
suositellussa ajassa.

Psykiatristen potilaiden, joita mm. pääosa 09-10023-lääkärivälityksen potilaista on, odotusajat ovat toimintayksiköistä saatujen tietojen mukaan ajoittain liian pitkiä, kuten hakemuksessa todetaan. Lisäksi hätäkeskuksen välittämät sekä kiireelliset että kiireettömät sairaankuljetustehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 2005 hakemuksessa kuvatulla tavalla.

Hakemuksen liitteiden perusteella hakijayrityksellä on edellytykset laadukkaiden sairaankuljetuspalveluiden tarjoamiseksi helsinkiläisille. Terveyslautakunta toteaa kuitenkin, että helsinkiläisten potilaiden kiireettömissä ambulanssikuljetuksissa ei hätäkeskus eivätkä julkisen terveydenhuollon toimipisteet, kuten terveysasemat, voi suosia mitään Helsingissä toimivaa sairaankuljetusyritystä, vaan kuljetus voidaan tilata miltä tahansa Helsingissä toimivalta sairaankuljetusyritykseltä.

Yksityisten hoitolaitosten potilassiirrot ko. laitos voi luonnollisesti tilata omien sopimuksiensa perusteella, eikä terveyskeskuksella ole mahdollisuuksia arvioida näiden kuljetusten kapasiteetin riittävyyttä.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta puoltaa Med Group Sairaankuljetus Oy:n tekemää hakemusta kolmesta sairaankuljetusluvasta.

Pelastuslautakunta toteaa (12.2.2008), että sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

1 Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

2 Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

3 Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

4 Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. 3 kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.)

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon oma kuljetuskeskus tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamiseen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa kiireellisen sairaankuljetuksen terveyskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 22.1.2008 mainituin perustein Med Group Paramedic Oy:n /Med Group Sairaankuljetus Oy:n hakemusta, joka koskee kolmea uutta sairaankuljetuslupaa (ESLH 2008-00054, 00487 ja 00488).

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Lupahakemuksen perustelut

SOPIMUS TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA HELSINGIN KAUPUNGISSA

Khs 2008-347

Sj toteaa, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettu laki tuli voimaan 1.9.2007. Tämä merkitsi muutosta yhteistoimintaa koskevaan sääntelyyn siinä mielessä, että aikaisemmasta valtakunnalliseen yleissopimukseen perustuvasta yhteistoiminnasta siirryttiin lakisääteiseen yhteistoimintaan. Kaupunginhallinnossa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on perustunut vuonna 1997 tehtyyn yhteistoimintasopimukseen, jolla on paikallisen virka- ja työehtosopimuksen asema.

./. Henkilöstökeskuksen sekä pääsopijajärjestöjen paikallisyhdistysten ja vastaavien edustajien kesken on neuvoteltu uusi sopimus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa samoin kuin siihen liittyvä ohje. Tämä sopimuskokonaisuus samoin kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettu laki ovat esityslistan liitteinä.

Sopimus ja sitä tukeva ohje antavat hyvät mahdollisuudet jatkaa ja kehittää niitä varsin toimivina pidettyjä yhteistoimintakäytäntöjä, jotka ovat perustuneet aikaisempaan sääntelyyn. Lähtökohtana on ollut, että nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ei uudella sopimuksella kajottaisi. Lainsäädännöllä on laajennettu työnantajan yhteistoimintavelvoitetta samoin kuin yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien asioiden piiriä. Nämä muutokset on otettu huomioon sopimuskokonaisuudessa.

Sopimuskokonaisuutta koskevien neuvottelujen loppuvaiheessa Tehy ry on irtaantunut pääsopijajärjestö TNJ ry:sta, jolloin Super ry on jäänyt edustamaan tätä pääsopijajärjestöä. Tämän vuoksi neuvotellun sopimuksen yhdeksi allekirjoittajajärjestöksi on merkitty TNJ/Super Helsingin kaupungin paikallisjärjestö ry. Neuvottelujen kuluessa on kuitenkin sovittu siitä, että sopimusosapuolet varaavat Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry:lle mahdollisuuden yhtyä sopimukseen. Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry:n edustaja on ilmoittanut halukkuutensa tällaiseen järjestelyyn. Sopimukseen yhtymisestä tehdään ensi tilassa erillinen pöytäkirja.

Sj esittää, että Khs hyväksyisi omasta puolestaan esityslistan liitteenä olevan sopimuksen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa voimaantulevaksi 1.4.2008 sekä valtuuttaisi Sj:n ja henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan sen. Samalla esitetään, että Khs valtuuttaisi henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan kaupungin puolesta sen pöytäkirjan, jolla Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry yhtyy sopimukseen kaikkien sopimusosapuolten suostumuksella.

Sj toteaa vielä, että sopimuksen tultua allekirjoitetuksi henkilöstökeskus huolehtii sen laajasta informoinnista sekä tarvittavan koulutuksen järjestämisestä.

Henkilöstötoimikunta puoltaa (11.2.2008) sopimuksen hyväksymistä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan sopimuksen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa voimaantulevaksi 1.4.2008 sekä valtuuttaa Sj:n ja henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan kaupungin puolesta sen pöytäkirjan, jolla Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry yhtyy sopimukseen kaikkien sopimusosapuolten suostumuksella.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITTEET	Liite 1	Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa, sopimusehdotus
	Liite 2	Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa, ohje-ehdotus
	Liite 3	Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa

SOPIMUS YLI KUNTARAJOJEN TAPAHTUVIEN LUKIOKÄYNNIN KUSTANNUSTEN JAOSTA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN KESKEN

Khs 2008-370

Sj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät toukokuussa 2006 pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia toteuttavan yhteistyösopimuksen. Linjauksiin sisältyy yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannusten jaosta sopiminen. Sopimusta on valmisteltu pääkaupunkiseudun kuntien sivistys- ja opetustoimien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 12.2.2008 omalta osaltaan hyväksyä, että yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaossa edetään pääkaupunkiseudun kunnissa ko. sopimusehdotuksen mukaisesti.

./. Sopimusehdotus on liitteenä 1.

Neuvottelukunnassa käydyssä keskustelussa käsiteltiin lisäksi pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen lainmuutosesityksen tekemistä yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannusten jaosta. Muutosesitys tulee laatia siten, että se voidaan huomioida valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, jonka on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2010 alusta. Uudistuksen yhteydessä on vaikutettava siihen, että lukiokoulutuksen yksikköhinta on riittävä ja vastaa lukiokoulutuksen laadullisia tarpeita sekä pitkäjänteistä kehittämistä. Tällaisen esityksen laatiminen edellyttää kuitenkin vielä jatkovalmisteluja.

Määräaikaisessa sopimuksessa sovitaan vuosien 2009 -2011 kustannusten jaosta ja se koskee pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) ylläpitämiä lukioita. Yhdestä opiskelijasta laskutettavat kustannukset lasketaan käyttäen sopijaosapuolten valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten opiskelijakohtaisen keskiarvon ja saadun valtionosuuden yksikköhinnan keskiarvon erotusta. Laskennassa ei huomioida pääomakustannuksia. Näin ollen sisäisiin pääomavuokriin sisältyviä poistoja ja korkoja ei huomioida.

Laskutuksessa noudetaan nettoperiaatetta. Sopijaosapuoli on oikeutettu saamaan korvausta toiselta sopijaosapuolelta, jos sen lukioissa on toisen sopijapuolen opiskelijoita enemmän kuin sen opiskelijoita ko. sopijapuolen lukioissa.

Laskutus tapahtuu sopimuksen mukaan laskutettavaa toimintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin laskutusperusteina voidaan käyttää Opetushallituksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporttien mukaisia virallisia opiskelijamääriä, kustannuksia ja valtionosuuden yksikköhintoja. Laskutusperustana käytetään seudun keskimääräisiä lukiokustannuksia, kuten edellä todettiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä tämän asian liitteenä olevan sopimuksen yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta pääkaupunkiseudun kuntien kesken vuosille 2009 – 2011 ja oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen edellyttäen, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset hyväksyvät osaltaan ko. sopimuksen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee osaltaan, että esityslistalla tarkoitettua lainmuutosta valmistellaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Espoon kaupungille, Vantaan kaupungille sekä Kauniaisten kaupungille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Sopimusluonnos

MELLUNKYLÄN TONTIN 47051/3 (MYLLYPURON VOIMALAITOSTONTTI) YM. ALUEIDEN JA VARTIOKYLÄN PUISTO- JA KATUALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11752)

Khs 2008-296

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.2.2008) mm., että rakennuskiellon jatkaminen koskee 47. kaupunginosan (Mellunkylä) tonttia 47051/3 (Myllypuron voimalaitostontti) ja sen eteläpuolista puistoaluetta sekä 45. kaupunginosan (Vartiokylä) puisto- ja katualuetta.

Khs päätti 18.3.2002 määrätä Myllypuron voimalaitoskorttelin ja Kehä I:n ja Myllypurontien liittymän itäpuolisen alueen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Khs päätti 28.3.2004 ja 6.3.2006 jatkaa rakennuskieltoa kaksi vuotta.

Voimalaitostontilla 47051/3 on voimassa asemakaava nro 10312 (vahvistettu 21.2.1997), jossa tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Tontin pinta-ala on 6,69 ha. Rakennusoikeus on 30 000 k-m2, josta on käyttämättä rekisteritietojen mukaan 12 376 k-m2.

Tontin pohjoisosa on Yleiskaava 2002:ssa merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi.

Voimalaitostontin eteläpuolella on voimassa Myllypuron keskuksen toimitila-aluetta koskeva asemakaava nro 11241 (hyväksytty 13.10.2004) sekä pieneltä osin asemakaava nro 10333 (vahvistettu 2.2.1998). Alue on suojaviheraluetta. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi.

Sekä voimalaitoskorttelin että Kehä I:n liittymän itäpuolisen alueen asemakaavan muutos on tullut vireille 3.9.2003 siten, että voimalaitoskorttelin pohjoisosaan suunnitellaan tiivis pientaloalue ja Kehä I:n ja Myllypurontien liittymän itäpuolelle toimitilaa ja asuntoja. Lautakunta hyväksyi 26.4.2007 asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2009 alussa.

Lautakunta katsoo, että voimalaitostontin runsaan käyttämättömän rakennusoikeuden vuoksi on tarpeen jatkaa rakennuskieltoa alueella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella, jotta Yleiskaava 2002:n rakentamismahdollisuudet alueella eivät vaarantuisi.

Rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 18.3.2010 saakka päätösehdotuksesta ilmenevillä alueilla maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11752/7.2.2008 ilmenevien 45. ja 47. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 18.3.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11752 (mm. Myllypuron voimalaitostontti)

SOPIMUKSEN TEKEMINEN ASUNTO OY HELSINGIN MIRANDAN KANSSA LAUTTASAAREN TONTIN 31137/4 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11657

Khs 2007-2298

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt aikaisempi tontinomistaja Poutanen Oy. Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 427 000 euroa.

Voimassa oleva asemakaava

Tontilla 31137/4 on voimassa 1985 vahvistettu asemakaava nro 8880, jonka mukaan tontti on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jolla kerrosalasta 25 % saa olla toimistoja. Rakennusoikeus on 2 838 k-m² ja tonttitehokkuus e = 1,5.

Maanomistus ja nykytilanne

Teollisuustontti 31137/4 on ollut aikaisemmin Poutanen Oy:n omistuksessa, jonka varat ja velat ovat siirtyneet 10.10.2005 allekirjoitetun jakautumissuunnitelman mukaisesti perustetuille Poutanen Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Melkonkuja 4 -nimisille yhtiöille. NCC Rakennus Oy on ostanut tontin 31137/4 omistavan ja hallitsevan kiinteistöyhtiön koko osakekannan ja yhtiön nimenmuutos Asunto Oy Helsingin Miranda ‑nimiseksi on rekisteröity kaupparekisteriin 14.3.2007.

Tontti sijoittuu toiminnoiltaan monipuolisen Vattuniemen työpaikka- ja asuntoalueen eteläosaan. Tontilla on vuonna 1967 rakennettu pienteollisuusrakennus, jonka kerrosala on 1 895 k-m².

Asemakaavan muutos

Tontti muutetaan asuinkäyttöön yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston hyväksymien Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteiden mukaisesti.

Asemakaavan muutoksella nro 11657 tontti 31137/4 muutetaan
asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin rakennusoikeus on 3 220 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 1,7. Rakennusoikeuden lisäys on 382 k-m².

Autopaikat sijoitetaan tontille maanalaisiin tiloihin.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu esityslistan tämän asian liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin korvausta 427 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Lautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto Oy Helsingin Mirandan kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimus

18.2.2008 pöydälle pantu asia

SÖRNÄISTEN JA HERMANNIN RANTATEIDEN LIITTYMÄN LIIKENNESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-2186

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005) mm. seuraavaa:

Liikennehankkeen taustaa

Khs hyväksyi 10.9.1984 Sörnäisten rantatien jatkeen liikennesuunnitelman (kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustus nro 7-2501), jossa liikenne rantatieltä pohjoiseen suunnataan Varastokadun (nykyinen Hermannin rantatie) kautta. Tynnyrintekijänkadun jatkamisen ja Vanhan Talvitien kautta rakennettavan pääkadun vaihtoehdot hylättiin. Tuolloin todettiin, että "Varastokadun vaihtoehtoa voidaan pitkällä aikavälillä kehittää siten, että Sörnäisten rantatien liikenne ohjataan Varastokadulle tunnelissa Kulosaaresta tulevan ajoradan alitse”.

Kalasataman metroaseman ja sen ympäristön

suunnittelu- ja päätöstilanne

Kvsto hyväksyi 13.12.2000 Kalasataman metroaseman hankesuunnitelman. Suunnitelma on sivulaituriasema yhdellä aseman itäpäässä sijaitsevalla lippuhallilla. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi asiasta lausuntonsa 9.11.2000.

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi Kalasataman suunnittelutilanteen ja metroaseman lähiympäristön suuntaviivat 22.11.2001.

Khs hyväksyi 21.1.2002 Kalasataman metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen. Kaupungin ja Sörnäisten kiinteistönomistajien välillä neuvotellun sopimuksen mukaan asema tulisi ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2007.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 29.1.2004 Kalasataman metroaseman tarkistetun hankesuunnitelman ja rakentamisen vaiheistuksen periaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Junatien metrosillan peruskorjaus, katettu asemalaituri, läntinen sisäänkäynti ja portaat, aseman itäinen varapoistumistiejärjestely sekä radan muutostyöt. Metroaseman rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2005. Metroaseman liikenne pyritään aloittamaan viimeistään 1.1.2007.

Metroaseman toisen rakennusvaiheen ajoitus riippuu alueen asemakaavoituksen aikataulusta ja satamatoimintojen siirtymisestä pois alueelta. Rakennusvaihe käsittää mm. aseman itäisen sisäänkäynnin eli varsinaisen lippuhallin rakentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.3.2004 merkitä tiedoksi Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilanteen.

Liikennesuunnitelman perusteluja

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistämään suunniteltu tunneli parantaa rantateiden välisen pääkatuyhteyden liikenteen sujuvuutta ja keskustan saavutettavuutta sekä tulevan metroaseman alueen kevyen liikenteen turvallisuutta ja olosuhteita.

Kalasataman metroaseman ja ympäröivien uusien kortteleiden rakentamisen takia on tarpeellista siirtää asema-alueen läpi ajava pitkämatkainen liikenne tunneliin. Metroaseman ympäristössä ilman liikennejärjestelyjen kehittämistä ongelmana tulisivat olemaan kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämiset ja niistä aiheutuvat turvattomuus ja epäviihtyisyys sekä pitkämatkaisen liikenteen (Lahdenväylä–Helsingin keskusta) sekoittuminen alueen paikallisiin liikennevirtoihin.

Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtava ramppi sijaitsee tulevan Kalasataman metroaseman suunnitellun läntisen laiturialueen alapuolella, kohdassa johon on luontevaa järjestää metroaseman kevyen liikenteen pääyhteys länsisuunnasta.

Tunnelin eteläinen suuaukko on Itäväylän länsipäässä ja pohjoinen suuaukko Hermannin rantatiellä välillä Työpajankatu Verkkosaarenkatu.

Liikenteellisiä vaikutuksia

Toimivuus ja yhteydet

Sörnäisten tunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2020 on arvioitu 18 000 ajoneuvoa/vrk (molemmat suunnat yhteensä). Tunneli on tilanpuutteen vuoksi suunniteltu yhtenä kaksisuuntaisena tunnelina (1 + 1 kaistaa). Tunnelin sujuva toimivuus taataan kuitenkin riittävän leveän poikkileikkauksen avulla siten, että ajoradan reunaan jostain syystä pysähtynyt ajoneuvo voidaan ohittaa tunnelin keskiosan kautta vastaan tulevasta liikenteestä huolimatta.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on simuloinnin avulla tutkinut Sörnäisten rantatien pohjoispään alueen liikenteellistä toimivuutta huipputuntien aikana. Itäväylän, Pääskylänkadun ja Sörnäisten rantatien liikennevalo-ohjattu liittymä toimii välityskykynsä äärirajoilla varsinkin aamuhuipputunnin aikana. Liittymässä tapahtuu jonoutumista kuten muissakin sisääntuloväylien päätekohdissa. Aamuhuipputunnin liikennemäärä Itäväylältä Sörnäisten rantatielle ei ole viime vuosina lisääntynyt. Sen sijaan liikenne Itäväylältä Junatielle Teollisuuskadun suuntaan on lisääntynyt.

Liikennesuunnitelmassa on Kulosaaren suunnasta uusi yhteys Tynnyrintekijänkadulle. Näin ollen reitti Itäväylältä Hermannin rantatielle lyhenee verrattuna Junatien ja Lautatarhankadun kautta kulkevaan reittiin.

Tunnelin pohjoispään ramppi ulottuu Hermannin rantatiellä Verkkosaarenkadun pohjoispuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että Verkkosaarenkadulta voi kääntyä Hermannin rantatielle vain oikealle. Liikenteellisesti tällä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Vanhan talvitien pohjoispäästä voidaan järjestää uusi yhteys Hermannin rantatielle.

Kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus

Tunneliratkaisu parantaa selvästi alueensa kevyen liikenteen turvallisuutta, koska Sörnäisten ja Hermannin rantateiden välinen autoliikenne alittaa metroaseman alueen eikä siten risteä alueella kevyen liikenteen kanssa. Nykyinen vaaralliseksi koettu Kulosaaren sillan pohjoisreunan kevyen liikenteen käyttämä suojatie Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtavalla rampilla poistuu.

Panimokadun kohdalle suunniteltu Itäväylän alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä parantaa puolestaan selvästi alueen pohjois-eteläsuuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.

Tunnelin rakennetekninen yleissuunnitelma

Rakennetekninen yleissuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle käsiteltäessä Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilannetta 4.3.2004. Yleissuunnitelman tavoitteena oli sovittaa tunneli ja sen rakenteet tiiviiseen kantakaupunkiympäristöön maa-alaa säästäen. Yleissuunnitelmassa on selvitetty tunnelin liikenteellinen toimivuus, rakennettavuus, tarvittavat tilavaraukset sekä rakennuskustannukset.

Tunnelin geometria ja mitoitus

Tunnelin kokonaispituus on 615 m, josta katetun osan pituus on 385 m. Avo-osuuden pituus eteläpäässä on 105 m ja pohjoispäässä 125 m.

Tunnelin vapaa korkeus koko tunnelin matkalla on vähintään 4,6 m ja suurin leveys ramppien päissä 12 m ja tunnelin keskivaiheilla n. 18 m. Kaistaleveydet ovat 3,5 m ja piennarleveys 1,0 m. Ajoradan kaarresäde on 130 m sekä pituuskaltevuus eteläpäässä 4,5 % ja pohjoispäässä 6 %. Tunnelin mitoitusnopeus on 50 km/h.

Rakenteet, pohjasuhteet

Tunnelin alueella on pinnassa vaihtelevia täyttöjä, joista osa on louhetta. Paikoin täytön alla on 2–5 m paksu savikerros. Kallionpinta vaihtelee alueella voimakkaasti.

Tunnelin rakentamisen kannalta keskeinen ongelma on pohjavedenhallinta. Pohjavedenpinnan vaihtelu alueella noudattaa likimain merivedenpinnan vaihtelua. Painumaerojen estämiseksi tunneli perustetaan maanvaraisilla osilla lyöntipaaluilla. Nosteen vuoksi tunneli tulee ankkuroida tai tunnelin betonirakenteet suunnitella niin järeiksi, että noste kumotaan tunnelin painolla.

Varusteet ja laitteet

Ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten tunneli varustetaan impulssipuhaltimilla. Paloilmoitinkeskus liitetään aluehälytyskeskukseen. Valaistuksella turvataan päivä- ja yöaikaan hyvät ajo-olosuhteet tunnelin liikenteelle. Tunnelin seinille asennetaan molemmin puolin turva- ja merkkivalaisimia.

Tunnelin suuaukoille asennetaan liikennevalot, joilla ohjataan tunnelin liikennettä. Tunneli varustetaan myös valvontakameroilla. Ohjaus ja valvonta tapahtuvat kaupungin liikenteenohjauskeskuksesta.

Tunnelin betonirakenteet ovat vesitiiviitä kehä- ja kaukalorakenteita. Ajoluiskista tunneliin tulevat sadevedet johdetaan tunnelin keskivaiheille rakennettavaan pumppaamoon, josta ne pumpataan kaupungin viemäriverkkoon. Kumpikin ajorata varustetaan kuivalla palopostilinjalla.

Taloudellisia vaikutuksia

Rakennus- ja käyttökustannukset

Tunnelin rakennuskustannukset syksyn 2005 hintatasossa ilman arvonlisäveroa olivat 17,2 milj. euroa ja arvonlisävero mukaan lukien 21,0 milj. euroa.

Tunnelin vuosittaiset käyttökustannukset oli arvioitu olevan ilman arvonlisäveroa 142 000 euroa ja ALV mukaan lukien 174 000 euroa. Käyttökustannuksiin sisältyvät teknisten järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannukset, kuten valaistus, ilmanvaihto, liikenteenohjaus, pumppaamo yms. sekä ajoradan päällysrakenteen uusimiset tietyin väliajoin sekä muut huolto- ja kunnossapitotyöt.

Tunnelin päihin liittyvien liikennejärjestelyjen rakennuskustannukset ovat ilman arvonlisäveroa 4,9 milj. euroa ja ALV mukaan lukien n. 6,0 milj. euroa. Näin ollen liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaisten liikennejärjestelyjen kustannusennuste oli ilman arvonlisäveroa yhteensä 22,1 milj. euroa ja ALV mukaa lukien 27,0 milj. euroa.

Vaihtoehtoisia tunnelisuunnitelmia

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävälle tunnelille on alustavasti suunniteltu myös vaihtoehto, jossa tunneli linjattiin Agroksenmäen alitse siten, että tunnelin eteläinen suuaukko on Sörnäisten rantatiellä välillä Vilhonvuorenkatu Pääskylänkatu ja pohjoinen suuaukko on Hermannin rantatiellä sen suuntaisena välillä Agroksenkuja Haukilahdenkatu. Tunnelin kokonaispituus on 1 300 m ja siihen sisältyy 250 m avokaukaloa, 200 m betonitunnelia, 250 m betonikattoista kalliotunnelia ja 600 m kalliotunnelia.

”Agroksen” tunneli olisi Kalasataman tulevan metroaseman alitse kulkevaan tunneliin verrattuna linjaukseltaan parempi ja kallio-osuudeltaan kaksiaukkoisena myös turvallisempi. ”Agroksen” tunnelin alustavaan rakennettavuusselvitykseen perustuen tunnelivaihtoehto olisi kuitenkin kustannuksiltaan noin nelinkertainen verrattuna lyhyeen tunneliin, joten pitkän tunnelin jatkosuunnittelu ei ole perusteltua. Sen sijaan tunnelin pohjoisen suuaukon varaus Hermannin rantatiellä tulee säilyttää tulevaisuuden yhteystarpeita varten.

Jatkotoimenpiteet

Kalasataman metroaseman suunnittelussa on otettu huomioon tunnelin sijainti. Metroaseman ja sen ympäristön liikennejärjestelyjen tarkempi suunnittelu on mahdollista vasta maankäytön suunnittelun edettyä riittävän pitkälle.

Lautakunta esittää, että Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymässä toteutettaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaiset liikennejärjestelyt.

Kaj toteaa, että suunnitelmaa ei aikoinaan viety Khn käsittelyyn. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 25.9.2007 esittänyt kirjeessään Khlle Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liikennesuunnitelman tarkistetut kustannukset.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.9.2007) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 15.9.2005 Khlle, että Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymässä toteutettaisiin liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaiset liikennejärjestelyt, joihin sisältyy Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistämään suunniteltu tunneli (Kalasataman tunneli).

Tunnelin kustannusennuste syksyn 2005 hintatasossa oli 17,2 milj. euroa (ALV 0). Tunnelin päihin liittyvien liikennejärjestelyjen kustannusennuste oli 4,9 milj. euroa (ALV 0). Näin ollen liikennesuunnitteluosaston suunnitelman mukaisten liikennejärjestelyjen kustannusennuste oli ilman arvonlisäveroa yhteensä 22,1 milj. euroa. Kustannusennusteen pohjana oli Kalliosuunnittelu Oy:n vuonna 2001 laatima rakennetekninen yleissuunnitelma.

Vuoden 2001 jälkeen rakennuskustannukset ovat muuttuneet niin, että pelkkä indeksikorjaus ei riitä kustannusten tarkistamiseksi. Kustannusarviosta on sen vuoksi tehty uusi laskelma kaupunkihallituksen käsittelyä varten.

Kalasataman tunnelin kustannusennuste kesän 2007 hintatasossa on 29,9 milj. euroa. Tunnelin päihin liittyvien liikennejärjestelyjen kustannusennuste on 5,5 milj. euroa. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämän, piirustuksen nro 5038-1 mukaisen, suunnitelman kustannusennuste on ilman arvonlisäveroa yhteensä 35,4 milj. euroa.

Suunnitelman pääasialliset hyödyt kohdistuvat Kalasataman metroaseman ympäristöön. Ilman eritasoista ratkaisua metroaseman ympäristössä tulisi olemaan ongelmana vilkkaan pääkatuliikenteen (Lahdenväylä - Helsingin keskusta) kulkeminen Kalasataman keskustan läpi metroaseman sisäänkäyntien editse sekoittuen alueen paikalliseen ajoneuvoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Kevyen liikenteen ja läpikulkevan autoliikenteen risteämisistä aiheutuisi huono liikenneturvallisuustilanne. Alueen keskustasta tulisi myös epäviihtyisä.

Tunneli parantaa myös rantateiden välisen pääkatuyhteyden liikenteen sujuvuutta ja keskustan saavutettavuutta sekä helpottaa metroasemaa ympäröivien uusien kortteleiden rakentamista.

Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtava nykyinen ramppi sijaitsee metroaseman läntisen laiturialueen alapuolella, kohdassa johon on luontevaa järjestää metroaseman kevyen liikenteen pääyhteys länsisuunnasta. Tunneliratkaisun ansiosta nykyinen vaaralliseksi koettu Kulosaaren sillan pohjoisreunan kevyen liikenteen käyttämä suojatie Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtavalla rampilla poistuu.

Panimokadun kohdalle suunniteltu Itäväylän alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä parantaa puolestaan selvästi alueen pohjois-eteläsuuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.

Liikennesuunnitelmassa on Kulosaaren suunnasta uusi yhteys Tynnyrintekijänkadulle. Näin ollen alueen saavutettavuus idästä paranee ja reitti Itäväylältä Hermannin rantatielle lyhenee verrattuna Junatien ja Lautatarhankadun kautta kulkevaan reittiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tunnelin ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen toteuttamista edelleen tärkeänä, vaikka niiden kustannusennuste on noussut.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.1.2008) mm. seuraavaa:

Koska edellä mainittu suunnitelma perustui jo vuonna 2001 laadittuun rakennetekniseen suunnitelmaan, on nyt katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää kustannukset tarkemmin vuoden 2007 hintatietoja käyttäen.

Tarkistettu kustannusennuste on ilman arvonlisäveroa 35,4 milj. euroa.

Hankkeelle on varattu vuosien 2008–2011 taloussuunnitelmassa yhteensä 26,3 milj. euroa (alv = 0) nimellä Kalasataman tunneli. Kustannusennusteen nousu aiheuttaa nyt 9,1 milj. euron lisärahoitustarpeen vuosille 2010–2011.

Kalasataman metrokorttelin rakentaminen ei välttämättä edellytä tunnelin rakentamista. Järjestely parantaisi kuitenkin Kalasataman metroaseman ympäristön liikenneturvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tunneliyhteyden rakentamiseen on joka tapauksessa välttämätöntä varautua liikennemäärien kasvaessa ja metrokorttelin rakentuessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymässä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaiset liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 35,4 miljoonaa euroa.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, va. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350

LIITE

Piirustus 5038-1 (Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymä)



Kokousaika	25.2.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Tampereella 15.-16.4.2008
	Liite 2	Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Tampereella 15.-16.4.2008, ohjelma